ilaslehti 8/2001 9. TOUKOKUUTA I m a g o o n g e l m i a ? pääkirjoitus/ Juha Kauppinen Kevät kuvittaa. Keskiaukeama. äys-teoreetikko saa yhtälöt n . Sivu 8. mitlaja Tapani Markkanen haastaa pääkirjoituksessaan (18.4.) Jyväskylän kaupunginvaltuuston miettimään, pitäisikö Jyväskylän viimeinkin rakentaa kauan kaivattuja loistorantatontteja isorikkaita varten. Markkanen antaa ymmärtää, että tonttikauppojen ja isotuloisten veromarkkojen avulla Jyväskylä saisi kassaansa arvokkaan lisän. Niin ikään kunnon rantarakentelu tekisi hyvää Jyväskylän kasvukeskus-imagolle. Jyväskylän kaupunki nettoaisi 20-30 rantaomakotitontilla "kertakorvauksena" 1015 miljoonaa markkaa. Kaupungin vuosibudjetti on noin kaksi miljardia markkaa. Vaikka tähän ynnättäisiin vielä 20 ökyrikkaan vuosittaiset verotulot, tulee hakemattakin mieleen kuuluisa kärpäsenkakka-vertaus. Rantaiontiibisnes tuskin hetkauttaisi kaupungin taloutta juuri mihinkään suuntaan. Tämän tuntuvat tietävän myös kaupunginvaltuuston ryhmät, joista yksikään ei ole katsonut sydämenasiakseen ajaa aktiivisesti esim. Haukanniemen rantojen rakentamishanketta. Toki tähän on talouSuur-Jyväskylän kutkutellaan meikäläisten luontoantureiLehden päätoita, jotka urbaanin elämän melskeessä jäävät vähälle käytölle. Ja siihenhän tämän huippuionuivouhkaamisen jäljetkin johtavat: isorikkaat halajavat järvenrannalle, koska luonnon helmassa on suomalaisen hyvä elellä. dellisten näkökulmien ohella ^muiiakin^ herättänyt valtavasti poMim ibiajiu^mio Yhdelläkään valtuustoryhmällämme ei ole pokkaa ryhtyä kannattamaan hanketta, jolla esimerkiksi kaupunkilaisten metsäpoluilla lenkkeilyä vaikeutettaisiin rikkaiden kosiskelun nimissä. Se olisi poliittinen itsemurha. Tuskinpa nimittäin on olemassa puoluckirjaan katsomatta Haukanniemen lähellä asuvaa, liikuntaa harrastavaa ihmisistä, joka kannattaisi alueen rakentamista. Tilanne on sama Köhniössä ja Keljonlahden ympärillä: eivät ihmiset halua, että heidän päivittäiset lenkkimaastonsa pyhitetään muualta muuttavien roopesetien yksityismaaksi. Mitä tulee Jyväskylän imago-kaupunki statukseen ja ja sen ylläpitämiseen, hyvä vinkki löytyy Jyväskylää puolta pienemmästä Hämeenlinnasta. Kaupunki valittiin taannoin maamme ensimmäiseksi kansalliseksi kaupunkipuistoksi. Lähivuodet tuovat Hämeenlinnaan kevyttä kaavoitusta, yhtenäisiä ulkoilureittejä, puistoja asutuksen sekaan; lyhyesti sanottuna yksilöläheistä kaupunkisuunniaeJua. Hanke on U Setti yllättämise KANNEN KUVA: JUHA KAUPPINEN syitä. Muun muassa se, että Haukannie meen ei saa rakentaa; alue on valtuuston vuoden 1987 päätöksellä kaupungin juhlapuisto. Toinen merkittävä syy piilee suomalaisten vankassa luontosuhteessa. Ei ole sattumaa, että meille esimerkiksi syydetään tv:n mainoskatkoilla järveä, metsää ja kallioita yhdistettynä jos jonkinlaiseen tuotteeseen. Luonnonkauneudella Huhtikuun kiro ulkomailla Jotain tällaista Jyväskyläkin kaipaa säilyttääkseen positiivisen imagonsa. Ei niinkään sokeata ahneutta, jonka ajamana kaupunkimme jokainen hengittävä laikku rakennetaan umpeen. Jyväskylän Ylioppilaslehti ww.jyu.tv'|yiWjjii Toimitus Jyväskylän ytbppitoslab KeskussairoaloMtie 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 jyllckori@cc.ryu.fi Fox (014)2603928 Päätoimittaja Juha Kauppinen (014)2603359, 040584 0414 juha@st.jyu.fi Toimittaial Annakaisa Voäräniemi 0405381904 onnvoar@sl.jyu.fi Tuomas Tirkkonen 0505245128 luohrk@s*.[yu.fi Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri ftiuta Rouhiainen (014)60 7226 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipidejo tiedelehtien liitto Kultti ry :n jäsen. K U t t Jukka Vuorio JYYn jösenille kotiin kannettuna Jylkkäri maksoa 50 morkkoo. Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014)2603355 Ilmoitusmyynti tmi Martti Mikkonen (014)272166,0400642533 RK (014) 272 163 Ylioppilaslehtien valtakunnallinen ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331222 IlmoHuksenvalmistaja Grafiikka Rutanen (014)216315,0505962444 grofiikko.rutanen@co.tnet.fi Painopaikka lehtisepät Oy, Pieksämäki (015)723 4212. Painos 51 000 ISSN 0356-7362 deadline 30.8. 13.9. 27.9. 11.10. 25.10. 8.11. 22.11. 5.12. Järjestöilmoitusten deadline päivää aikaisemminl! Ilmoitushinnat tekstissä 6.00mk/pmm takasivu 7.00mk/pmm määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm etusivu 9.00 mk/pmm (etusivu myydään ainoastaan kokonaan) Värihinnat yksi lisäväri 450 mk neliväri 1350 mk Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. v i e r a a s t a p ä ä s t ä / »uimkuu on erilainen kuin muut kuukaudet. Monestakin syystä. Minulla on muun muassa synttärit huhtikuussa. Täytin 23 vuolta. Joidenkin mielestä olen vanha, joidenkin mielestä taas vielä kovin nuori. En oikein tiedä mitä itse ajattelisin siitä. Kun olin 17, minusta 23 oli älyttömän vanha, ihan oikea aikuinen. Tunnen monia 23-vuotiaitaja nuorempiakin, jotka ovat ihan oikeita aikuisia. Huhtikuun jälkeen tulee toukokuu. Sitten kesäkuu. Kesäkuussa aion osallistua yliopiston pääsykokeisiin. Olen osallistunut niihin ennenkin. Jyväskylässä, Tampereella ja Joensuussa. Mutta tällä kertaa kaikki on toisin. Tällä kertaa minä olen hankkinut pääsykoekirjat, ja aion myös lukea ne. Historian pääsykokeita vatten olen lukenut Grimbergin Kansojen Historia -sarjaa. En tiedä onko siitä mitään hyötyä, mutta toivon, ettei siitä ainakaan ole haittaa. En tiedä olenko tässäkään asiassa toiminut niin kuin oikea aikuinen toimisi, sillä olen lukenut kaikkea muuta kuin pääsykoekirjoja. Journalistiikan pääsykokeitakin varten ostin Nordenstrengin Tiedotusopin. Kyllä vaan, niin minä tein. Olen alkanut pyöritellä mielessäni erästä kysymystä, jota ei missään nimessä pitäisi pyöritellä mielessä. Minulta nimittäin kysyttiin eräänä iltana, että mitäs sitten kun kuolema tulee. Ensin tajusin, että joitakin ihmisiä kuolema pelottaa. Sitten tajusin. että itse asiassa se pelottaa minuakin; en vain ole sitä oikein aikaisemmin tajunnut. Ja niin minä pohdiskelen nyt sitä. Tosin tämä on ihan luonnollista. Aina, kun pitäisi miettiä vaikkapa joitain kunnallispolitiikan ongelmia, ajaudun väistämättä pohdiskelemaan jotakin täysin muuta. Tässä on kyllä myös hyvät puolensa, sillä olen yleensä päätynyt oikein tyydyttäviin ajatuskulkuihin. Kerrankin luulin keksineeni miten ihminen on oman äidinkielensä vanki, mutta sitten myöhemmin tajusinkin vain muistaneeni jotakin, jota olin lukenut vuosia aikaisemmin VVittgcnsteinilta. Suurin syy hämmennykseni lilaan on kulienkin edelleen mainitsematta. Se on internet. Koliimme on juuri tullut uusi tietokone ja siihen kaapelimodeemiyhteys. Se häiritsee kovasti lukemisen aloittamista. Täytyy osallistua keskustelupalstoille, kirjoittaa ja lukea sähköposteja, hakea mp-kolmosia kuunneltavaksi ja videoita katseltavaksi. Nelissä on kaikkea. Ihan kaikkea. Uskokaa pois. Tai no kyllä sieltä jotain puuituu Olen nimittäin yrittänyt kovasti metsästää tiivistelmiä tai kirja-arvosteluja pääsykoekirjoistani. Eikä niitä löydy. Risio Kunehuksen nimen voi kirjontaa mihin hakuohjclmaaan tahansa mihin muotoon hyvänsä, muna tiivistelmiä tai arvosteluja ei löydy Kirottua. AVUSTAJAPALAVERI TIISTAINA 28.8. KELLO 14.00. TOIMITUKSESSA.
http://www.jyu.fi/jylkkari 9. TOUKOKUUTA 2001 • a i . UUOSIKERTA TEKSTI JA SAARELA-KUVA: MATTI MÄKINEN PIIRROS: PANU HAMEENAHO ULVI-KUVA: ANNAKAISA VAARANIEMI Kesä t u o opiskelijat m _ _ mm m sossun asiakkaiksi OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ toimeentuloasiakkaina kasvaa kesäisin selkeästi. Jyväskylässä opiskelijoiden kohdalla on siksi siirrytty kesäkautena niin sanottuun keskitettyyn toimeentulotuen hakukäytäntöön. Keskitetty haku on yksinkertainen. Opiskelijoita varten on laadittu yhden paperiliuskan ohje, jonka perusteella opiskelijat hakevat toimeentulotukeaan. Niin ikään hakulomakkeita on vain yksi. Käytäntö ei siis juurikaan poikkea opintotuen hakemisesta, liitteitä vain tarvitaan hiukan enemmän. Tuki on myös harkinnanvarainen, eli rahaa ei tipu jos esimerkiksi tilillä on rahaa. Jyväskylän kaupungin johtavan sosiaalityöntekijän Hilkka Saarelan mielestä keskitetty haku on varmasti parhaimpia uudistuksia, mitä Jyväskylän sosiaalitoimessa on viime vuosina kehitelty. Tällä tavoin päätökset ovat yhtenäisiä ja oikeudenmukaisia", perustelee Saarela mielipidettään. Viime kesänä palveluun törmännyt Simo Ulvi kehuu ilman kritiikkiä järjestelmän selkeyttä ja nopeutta. "Kaikkeen oli selkeä ohjeistus ja päätös tuli nopeammin kuin odotin", toteaa Ulvi. Hän tuntee muitakin tuen saajia, muttei ole kuullut heilläkään kritiikkiä. Keskeisin syy tyytyväisyyteen on varmastikin se, että päätökset tulevat nopeasti. Saarela kertookin, että toukokuussa päätöksiä tehdään urakkahengellä, jotta rahaa todella tarvitsevat saisivat apua. TOIMEENTULOTUKEA myönnetään oleskelupaikkakunnan mukaan. Tukea saavien opiskelijoiden tosiasiallista oleskelua Jyväskylässä pyritään valvomaan siten, että heinäkuuksikin tukea saadakseen tulee käydä sosiaalitoimistossa asiakaskäynnillä. "Eihän se mitään täydellisesti varmista", Saarela naurahtaa, "mutta kertoohan se ainakin jotain tuen todellisesta tarpeesta, että vaivautuu paikalle." Työtulot tai opiskelu ovat tietysti ensisijaisia toimeentulotukeen nähden. Työssäkäymistä sinällään on vaikea todentaa. "Lähtökohtaisesti meidän on uskottava asiakasta, jollei esimerkiksi tiliotteesta tuloja näy", Saarela toteaa. Tukien huijaamisesta joutuu kuitenkin kiinnijäädessä edesvastuuseen. Opiskelun suhteen valvonta perustuu yliopistolta saatavaan tietoon. "Opiskelijalla vaaditaan laitokseltaan todistus siitä, ettei hän voi suorittaa tutkintoon liittyviä opiskeluja kesäisin", Saarela toteaa. UM ei mitään liiallista urkkimista kohdaltaan muista. Päinvastoin hän oli tuloksetonta työnhakuaan varautunut todistelemaan perusteellisemminkin kuin vaadittiin. "Ainakin minun kohteluni oli asiallista ja järkevää", Ulvi toteaa. Laitokseltaan hän oli saanut todistuksen tutkintoa eteenpäin vievän opiskelun mahdottomuudesta helposti, koska tilanteeseen sopivia opintoja ei ollut suoritettavissa. OPISKELIJOILLE myönnetään toimeentulotukea enimmäkseen vain kesäkuulle. "Opiskelijat ovat saaneet viimeisen tukensa toukokuussa, ja jos kesätöistä tulee tili vasta kuun lopussa, niin loppuvathan ne rahat", ynnäilee Saarela. Toimeentulotukea siis todella myönnetään tilipäivään asti, ja palkkatulon katsotaan olevan käytössä vasta sen pankkitilille tupsahtamisen jälkeen, mikä kannattaa muistaa, jos rahaton kesäkuu on tiedossa. Kaiken kaikkiaan opiskelijoiden osuus tuen saajista on Jyväskylässä painunut jo alle 20 prosentin, vaikka heidän osuutensa Jyväskylän väestöstä on paljon suurempi. Tilanne on mennyt vuosi vuodelta parempaan suuntaan. Saarela näkee tähän suurimmaksi syyksi parantuneen työtilanteen. Sen sijaan opintotukijärjestelmä, ja etenkin asumisen tukeminen, saa häneltä selkeää kritiikkiä. "Nyt kun asumislisä ei ole ympärivuotinen, se varmasti kasvattaa toimeentulotukeen turvautumisen tarvetta tänä kesänä." Tämä ei Saarelan mukaan ole loogista: "Toimeentulotuen nyt sentään pitäisi olla se viimesijainen tukimuoto", hän tuhahtaa. Saarelan mielestä myös asumistuen vuokrakatto on aivan liian matala nykyiseen vuokratasoon nähden. Ja osaapa hän vielä kritisoida laitosten kesäopintotarjonnan niukkuuttakin. Sosiaalitoimistossa tuntuu siis riittävän ymmärrystä opiskelijoiden toimeentulon ongelmia kohtaan. tään opiskelijoita. Tänä vuonna työllistettävien määrä on 150, ja heille maksetaan palkkaa 6000 mk/kk. Saarelan mukaan tukityöllistämiseen halukkaita olisi huomattavasti enemmän. Ulvikin toteaa, että olisi viime kesänä mielellään ottanut vastaan työpaikan toimeentulotukityöllistämisen kautta, jos sellainen vain olisi ollut tarjolla. Saarela korostaa vielä, että tukihakemus kannattaa jättää, vaikkei olisi varma, onko tukeen oikeutettu. "Toimeentulotuen normilaskelmassa käteen jääväksi tarkoitetun perusosan suuruushan on suurempi, kuin opintorahan määrä, joten välttämättä ei tule ajatelleeksi olevansa oikcuteitu toimeentulotukeen", Saarela kiteyttää (yksinasuvan perusosa 2152 mk/kk). • T O I M E E N T U L O TUELLA myös työlhsteToimeentulotuki ja turhat ennakkoluu ot "EN HAKISI SOSSUSTA rahaa vaikka aseella uhattaisiin", totesi eräs ystäväni, kun kuuli minun kirjoittavan juttua toimeentulotuesta. Rentukassa olen saanut melkein turpaani puolustaessani tuntemani kaupungin sosiaalityöntekijän kielteistä tukipäätöstä. Sosiaalitoimisto, ja etenkin sen tukiin turvautuminen, jakaa opiskelijoiden mielipiteitä rajusti. 90-luvun alusta muistan opiskelijatuttujani, jotka pukeutuivat huonoimpiin vaatteisiinsa lainasivat niitä jopa kavereiltaan kun olivat menossa sossuun. Toimeentulotuki oli silloin vielä jonkinlaisen köyhäinavun maineessa. Ja kun kuulen tutuiltani, että heidät on kasvatettu siihen, että "sossusta sentään ei saa rahaa käydä ruinaamassa", niin yllättävän huono maine perusoikeuksiimmc kuuluvalla tukimuodolla yhäkin on. Jos kaverinne eivät kesällä voi opiskella ja kituvat kesätöiden puutteessa, niin kyllä heidän tulisi painella edes vain kokeeksi sosiaalitoimistoon. Ei rahan tarve ole häpeä, eikä lakisääteinen oikeus ole keneltäkään pois. Jokaisella pitää olla rahaa ruokaan ja asumiseen, sen vuoksihan koko järjestelmä on kehitelty, ja se perustelee sen tarpeellisuudenkin. Häpeilyja ennakkoluulot joutavat romukoppaan. MATTI MÄKINEN Kirjoittaja on JYYn pääsihteeri. Hän toimi vuosino 95 98 JYYn sosiaalisihteerinä. Hilkka Saarela. Simo Ulvi.
• • • • H Jfyaskytim Ylioppilaslehti 8 / 2 M 1 kahvipöytävisailu_ OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1 . Kuka on painavin pelaaja tämän vuoden jääkiekon MM-kisoissa? 2. Mikä on Sisä-Suomen Lehden levikki? 3. Kumpi on perustettu aiemmin, Nokia vai Ericsson? 4. Mikä artisti esittää Puuha-Pete -televisiosarjan tunnusmelodian? 5. Kuka Suomessa syntyneistä jääkiekkoilijoista on Jari Kurrin jälkeen tehnyt toiseksi eniten maaleja NHLssä? ALLIKKO 6. Paljonko on Ruokala Ilokiven vuosittainen liikevaihto? 7. Kuinka monta elossa olevaa entistä presidenttiä Suomella on enimmillään ollut? 8. Montako alle 5-vuotiasta suomalaista oli vuoden 1999 lopussa? 9. Missä maailman maassa on rekisteröity eniten AIDStartuntoja? 10. Mikä yhdistää Libyassa kadonneen sudanilaisen Abdelrahman Ali Gailyn Jyväskylään? • Miksi blondi vaihtaa lapselleen vaipat kerran kuussa? ' •• U 6)|9i-(H„ : 89$ -n| Bssas>|nBM>iEd :SflN08 •piueAOMUJiu uo) -seso UB|A>|SBAAP uneuoneu -j3)u|A|sauuivuoueH"0l. (666lBuuonA)eeuoo!i!UJ 2 > uiou 'esse>)!J|\/-e|8i3 6 32S Z62 "8 (oiiiB» el pnAjni] -U|AS 'lapueiay Sjaqmeis) 0f6LeuuonA'?!|3N7 EB>|)|JBLU eeuooliitu g M g •e||eeuJt76£ , (t'96l>-9 essajeesjeiay |A"u -A"IUÄS) ujQJispues seujoi g ie)|!iedu!iaqgjj-fr o,#H euuoriA uossoijg 'g99ieuuonAe!)|ON'9 'l*l OZll Z '6>l60l ut>i!dujn>) 'isppsi 'euiqny |3AEde!'vsn'll!9IEH'l. JJSMVISVA tänään Tuomas Tikkonen t a r i n l l n t ä n ä ä n o n Jylkkärtn o s a s t o , jolla kerrotaan vinkkejä' I d l J U I l d I d l l d d l l j y v ä s k y ) ä n a i a n k o h l a i s e s t a kulttuuriia meininkielämästä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, t a i d e n ä y t t e lyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen j y l k k a r i l a n a a n @ c c . j y u . f i NAYTTELIT Alvar Aalto -museo 10.6 saakka: Elämälle herkempi rakenne. Galleria Becker 16.5 saakka: Reijo Veijalainen. 19.5.-6.6. Jaakko Valo Galleria Harmonia/Grafiikkakcskus 13.5. saakka: Tuomo Blomqvist. Piirustuksia, veistoksia ja grafiikkaa. Keski-Suomen museo 3.6. saakka: Suomen taiteilijain 106. näyttely. Suomen Käsityön museo Pysyvät näyttelyt: Aikamatka. Käsityössä elämän tuntu. 3.6. saakka: Lumottu puutarha. 3.6. saakka: Lapsella on oikeus leikkiin. Taidemuseo Suoja 5.5. a lk.: Kuutti Lavonen ja professorit sekä heidän oppilaansa. Holvi 13 5. saakka: Hugo Simbergin näyttely TEATTERIT Huoneteatieri Mankiis pe 18.5. Klo 19 (ensi-ilta), la 19.5. klo 19, su 20.5. klo 15. Kaupunginteatteri Pieni näyttämö: Dona Uusitan elämä ke 9.5. Klo 19. ti 15.5 klo 19, ke 16.5. Klo 19. Lännen syrjällä to 10.5. klo 19, la 12.5. Klo 19. ti 22.5. klo 19, ke 23.5. Klo 19. Säädyllinen murhenäytelmä pe 18.5. klo 19, la 19.5. klo 19, pe 25.5. klo 19, la 26.5. klo 14. Tohvelisankarin rouva. Suuri näyttämö: Lumikki ja 7 kääpiötä to 10.5. Klo 12, la 12.5. klo 14. ti 15.5. klo 12 ja klo 18, ke 16.5. Klo 12 ja klo 18. pe 18.5. klo 12, ti 22.5. klo 12. pe 25.5. klo 12. West Side Story to 17.5. klo 19, la 19.5. klo 14, pe 25.5. klo 19, la 26.5. klo 14. Pahnanpohjimmaiset & Jkl:n työväenopisto: Juodaan kahvit ja rauhotutaan. Ke 9.5., ma 14.5., ke 16.5., pe 18.5.. la 19.5. ja ke 23.5. klo 19. Kiljanderinkatu 2. Liput 30 mk. POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Domino pc 18.5. Vire-klubi. Static (Entropy, Hki), Lauri Soini (Hki), Erkko (Niitty, Jkl). Klo 21-03. liput 20 mk. Info: www.niitty.org. vire@niitty.org. Lulakko pc 11.5. Bombshell Rocks (SWE), Endstand. 35/30 mk. To 17.5. Desibeli Tour 2001. Dust Eater Dogs, Jacks of Ali Trades, Jumpin' China. 20 mk. Pe 18.5. YUP 55/45 mk. La 19.5. YUP 55/45 mk. KLASSINEN.KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia Ke 9.5. Vuodenajat vaihtuvaL Teatteritalo klo 19. Upui 80/60/40 mk. Jyväskylän körttiopiskelijoiden kuoro konsertoi Helsingin Herännäisnuorten kuoron kanssa. Kaupungin kirkko la 19.5. klo 19 Vapaa pääsy. Tervetuloa. 8.5. ti Festarit areenalla: Downfell ja Pieni ihme. 12.5. la Bileet, järj. Jyväskylän Seta Ry. 14.5. ma Valtaa media -videoilta. Klo 19-21. Vapaa pääsy Järj. JOA. 17.5. to Klubi esiintyy Korento 26.5. la Yläkaupungin Yö 2.6. la Bileet, järj. Jyväskylän Seta Ry. 8.6. pe Oikeutta Eläimille -tukikeikka. 30.6. la Bileet, järj. Jyväskylän Seta Ry. j y y KUITTUURIVALIOKUNTA Ilokiven kehittämistä koskeva palaveri Vakiopainecssa 14.5. klo 16. Asiaan liittyen etsitään graafista taitoa omaavaa henkilöä, joka suunnittelisi llokivi on stage -logon ja A3-kokoisen mainoksen, joka toimisi myös mustavalkoisena. Voi käyttää apuna myös vanhaa, jo olemasssaolevaa Ilokivi -logoa. Aineistoa ja lisätietoja kulttuurisihteeri Juha Ruuskalta, jruuska@solutions.fi. Palkkiosta voidaan sopia. Kulttuurisihteeri lomalla toukokuun 4.5. alkaen lukuunottamatta seur.päiviä: 14.5. sekä 28.29.5. 1.6. alkaen uutena kulttuurisihteerinä aloittaa Marjo Kokkonen. Yo-kylän pihatalkoot ke 9.5. klo 16, haravien jako Lillukan edessä. Talkoosauna klo 19.30, tarjolla talkoolaisille makkaraa, kasvispihvejä ja saunajuomaa. (Sateen sattuessa varapäivä ke 16.5.) KVATn bändi-ilta myös ke 9.5. Rentukassa alk. klo 21. Vapaa pääsy! Pyöränhuoltoilla yo-kylän grillikatoksen edessä to 10.5. alk. klo 15. Tuo pyöräsi kevätkunnostukseen! Soutuvene Kellukan vesillelasku helatorstain tienoilla, seuraa kylän ilmoittelua. Va-sihieerin toimisto sulkeutuu kesän ajaksi 15.5. Tämän jälkeen sihteeriin saa yhteyden: kvat@ccjyu.fi tai 040 581 4972. KOPOVALIOKUHTA Kopovaliokunta kokoontuu keväällä viimeisen kerran li 22.5. klo 18 vielä salaisuutena olevassa paikassa saunan ja yhteisen oleskelun, syötävän ja keskustelujen merkeissä. Tule juhlistamaan kopon kevätkauden päättäjäisiä ja sihteerin viimeistä kokousta! Paikka ilmoitetaan myöh. kopolistalla ja netissä JYYn sivuilla. Lisätietoja koposihteeri Katja Mielonen, jyy-koposihieeri@cc.jyu.fi. 260 3358. SOPOVAUOKUNTA Kokous vielä kerran ennen kesää: ke 9.5. klo 18 yo-talolla Ilokiven takaosassa. Tarjolla kahvia/teetä ja pullaa. Tervetuloa paikalle kaikki kiinnostuneet! TASA-ARVOVAUOKUNTA Kokous ke 9.5 Klo 16.30 Ilokiven kabinetissa. Käsiteltävinä hailitusaloitteet sekä muita ajankohtaisia asioita. Lisätietoja: pj. Jari Satka, sajaju@cc.jyu.fi, 044-271 4503. LIIKUNTAVAUOKUNTA Seuraava kokous yo-talon halliiuskabineiissa ti 15.5. klo 17.00! ' : zxr'P Kesä tuo tällekin kadulle pian lisää elämää. kesä Jyväskylässä satsataan kesälläkin nuorekkaaseen ohjelmatarjontaan, vaikka useat opiskelijat jättävät opinkylänsä lomien ajaksi. Monen kesätapahtuman määritelmänä on "koko perheen juhla" ja "kaikenikäisille". Jo toukokuussa näitä määritelmiä käyttää hyväksi Yläkaupungin yö -tapahtuma, joka kokoaa poikkitaiteellisia esiintyjiä yhdeksi illaksi Kirkkopuistosta Mattilanniemeen. Musiikkipainotteisuus on aina ollut kesätapahtumien valtti, ja samalla painolla alkaa Jyväskylänkin kesäkuu: ensimmäisenä sunnuntaina Hipposhallissa pidetään Elämä lapselle -konsertti, jonne Suomen Sydänliitto ry. j a Suomen Lastenklini-^ köiden Kummit ry. tuovat muun muassa Dingon, Ville Pusan ja Osmos Cosmoksen. Hippoksella käydään myös kesän jännimpiä urheilukisoja lisäksi keskisuomalaiset urheilijafanit saavat jännitystä maastopyöräilyn alamäkiajoista (Laajavuori, 15.7.) ja Suurajoja (24.-26.8.). Seuraavana musiikkitapahtumana on Jyväskylän Summer Jazz, jonka teemana on nyt britiiläismusiikki unohtamatta latinokanssasoittajia. Nelipäiväiset jazz-festivaalit (7.10.6.) tuovat musiikin niin kävelykadulle kuin sen eri kuppiloihin, yliopistolle ja muuallekin lähiseudulle. Ilmaiskonserttejakin järjestetään, ja musiikista pääsee nauttimaan tanssikursseilla. Samaan aikaan kaupungissa pidetään myös kansainvälinen jazztutkimuksen seminaari. Kesäteattereista ensi-iltansa ensimmäisenä saa Työväen teatterin Päivänsäde, minä ja mennikäinen -näytelmä Ainolan kesäteatterissa. Mäkimatissa esitetään Rakkauden katiskaa. Sanaton teatteri on sen sijaan painopisteenä 46. kerran järjestettävän Jyväskylän kesä -kaupunkifestivaalissa. Vaikka monet festivaalivieraat, The Second hand ja SpyMonkey-ryhmät, tulevatkin ulkomaailta, kielivaikeuksia ei tässä taidelajissa synny. Jyväskylän kesä -tapahtumaan on pyritty tuomaan muitakin massasta poikkeavia ohjelmaniarjoajia. Science fiction -faneille on omat seminaarinsa, klubimeiningistä tykkäävien suuntana puolestaan on Elohuvi: siellä esiintyy ainakin Ismo Alanko Säätiö ja liro Rantala Heikki Salon kanssa. Teknokulttuuriyhdistys Niitty järjestää Kosmos-bileet messukeskuksessa. Opiskelijoille on Jyväskylän kesään ja moneen m u u h u n k i n paikkaan tarjolla alennuslippuja. Ja jos rahasta tekee tiukkaa, kannattaa muistaa ilmaishuveja tarjoavat paikat: uimarannat, Harjun ulkoilualueet, katukonsertit, museot ja monet muut kaupungin nähtävyydet. Tässä lehdessä lisää Yläkaupungin yöstä (sivulla 20) sekä Betonlrockista ja Rock saapuu Muurameen -tapahtumista (sivulla 21). http://www.med iakerhj.jiop.fi/yoyo/ http://www.co.iyu.fi/summerjazz/ http://www.jyvaskyla.fi/tapahtumat/ http://www.okkry.fi/nesterallyfinlond/ http://www.niitty.org/ news in english SEMMARIT KEEP ON ROLLING :"We are at our bcst to a person who has never seen us," thinks Pasi Pohjola, who :has been a member of Seminaarinmäen Mieslaulajat for ten years. The male choir !of aboul 20 singers, which was started in 1989, consists mainly of students from the dcpartment of Teacher Education, but the:re are also a few students of Musicology a n d one computer expert. The choir has ibeen actively touring Finland, and their ispring tour ended 21 April with a Line spectacle in the main building of the Jyväskylä University. What gives them the energy to go on, even after ten years? "The tumover of members is a definite driving jforce", Pohjola states. The next chance to see Scmmarit live will be in Seinäjoki, vvhere the choir has two gigs in the end of .May After those gigs, the next stop for the imost of the choir members will be the Stockholm marathon in earlyjune. MANY KINDS OF STUDYSTRAINS Although the summer vacation is near, the stress aboul Studies is not over for everybody. Some are unsure about receiving the student aid in the summer, and others are still hectically reading for the last exams. Starting next auiumn, the strain of the students is researched more in detail in the Jyväskylä University. According to Katja Mielonen, the Secretary for Academic Affairs of JYY, there have been discussions especially about the differences in the amount of vvork that students need to do for their credits. The next autumns study, done by Sanna Hiltunen and Pia Väisänen as their masters ihesis, is based on the research material gathered by JYY and the National Public Health Institute. ATTAC LANDING IN JYVÄSKYLÄ "lt is simply a question of laking back, together, the future of our vvorld" (ATTAC flyer). Established in 1998 in France, ATTAC (Association for the Taxation of financial Transaciions for the Aid of Citizens) has now activities also in Jyväskylä. The local branch is led by M.Se. Ilkka Kauppinen. ATTAC, which is politically independent, demands democracy and solidarity to be me primary motives in the global commerce, instead of the pursuit of interests. lt is against the neo-liberalistic globalization, vvhich follows the rules of economic system, and the aim is to put into effect the so-called Tobin tax (sales taxes on currency trades across borders). The Tobin tax will try to help tame currency market volatility and restore national economic sovereignty. More inlormation on ATTAC: kailju@tukki.jyu.fi, tel: 607695, http://www.attac.kaapeli.fi THEIDOLANDTHE PREACHERS Multi-layered, yet entertaining and thought provoking, performance is in ofler when the Cucumbcr Farmer, an avantgarde rock group formed in 1994, is on the stage at "Yläkaupungin yö" event with the theme "Cucumbcr Farmer is your Billy ldol". The band plays Billy Idol songs with the Vital Idol video on the background. According to the Jyväskylä based drummer, Samuli Hytönen, the Billy ldol project is just one of the themes of the band: "We have many ideniities, vvhich has to do with the fact that the band is shaping itself constantly,." on Internet: http://listen.to/cucumber NEWS BY ANTTI AIRAKSINEN, MIKA PUUKKO
VAIKKA KESÄLOMA lähestyy, stressi opinnoista ei ole kaikilla ohitse. Jotkut lukevat vielä kauden viimeisiin tentteihin, kun taas toiset jännittävät kesäopintotuen saamista tai jopa syksyn opinto-oikeuksia. Opiskelutaakka koostuu monista en aikaisista palasista; syksystä lähtien yliopisto-opiskelujen kuormittavuutta tutkiskellaan tosissaan Jyväskylän yliopistossa. Ylioppilaskunta (JYY) sai kartoitukseen juuri tukea OPLAA!-hankkeen määrärahoista, joilla myös palkitaan samasta aiheesta gradun tekevät kaksi opiskelijaa. Koulutuksen tutkimuslaitos julkaisi vuoden vaihteessa yliopisto-opettajien jaksamista käsittelevän teoksen kuin OPLAAI-hankkecn esikokeiluna. JYYn korkeakoulupoliittinen sihteeri Katja Mielonen kertoo, että sama taho tulee nyt mukaan tutkimaan opiskelijoidenkin kuormittavuusja uupumustekijöitä; tieto on tärkeä myös opettajille. "Keskusteluja on erityisesti lut opintoviikkomäärien eriäväisyyksistä ja keinoista saada yhteneväiseksi. Opintoviikk muuttuu samojen aineiden ja jopa kurssien sisällä, kun opiskelijat suorittavat kursseja eri menetelmillä", Mielonen luonnehtjj^ kuormaa. Myös pitkät valmistumisajot ovat olleet yleinen puheenaihe viime aikoina. Mielonen korostaa, että eri alojen tutkinnot eivät ole yhteismitallisia opintoviikoiltaan. Useimmat tutkinnot eivät vastaa työmääriltään 160 ov:tä, vaan ne ovat paljon laajempia. Mielosen mielestä opintoajat pidentyvät ja tutkinnot laajenevat osaksi siksikin, että opiskelijat itse ajattelevat tarvitsevansa työelämässä laajempaa tutkintoa kuin miiä tutkintoasetuksessa määrätään. "Yliopistoissa on hullu tapa määrittää tutkinnon koko. Opintoviikko on työmäärän mittari, mutta työmäärän lisäksi pitäisi kyetä katsomaan oppimista ja tutkinnon sisältöjä suhteessa tutkinnon kokoon", perää Mielonen. TEKSTI: ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI PIIRROS: JANI PALSAMAKI OPISKELU KUORMAA monenlaista ja -aikaista? KAKSI VUOTTA JYYn koposihteerinä toiminut Mielonen sanoo näkevänsä kampuksella väsyneitä opiskelijoita jatkuvasti, mutta harva tulee hänelle henkilökohtaisesti valittamaan opiskelutaakasta. Kuormittavuus saa tavallisen opiskelijan näkökulman Mielosen haastattelun aikana, kun fysiikan opiskelija Pia Hannukainen kuulee koposihteerin puhuvan tästä opiskelijoiden keskuudessa olevasta kuumasta aiheesta. Ainakin tämän opiskelijan mielestä kanoitus kuormittavuudesta on hyvä tehdä ennen kuin valmistusaikoja aletaan lyödä lukkoon. "Fysiikan opiskelijana eriarvoiset kurssit ovat tuttuja asioita. Luin esimerkiksi juuri kansantaloustieteen kirjatenttiin yhteensä viisi tuntia ja sain kolme opintoviikkoa, mutta jokaiseen fysiikan kurssiin olen tehnyt noin 42 tuntia per opintoviikko", Hannukainen ynnää. Hän myöntää, ctta uurastaminen on aikasidonnaista. Fysiikan laitoksella on käytössä eräänlaiset opiskeluperiodit jokaisella lukukaudella; Hannukaisen mielestä erityisen raskasta on kevättalvella, jolloin uusi jakso alkaa ja toinen jakso loppuu tenttirysäan. VIIMEISTÄÄN SYKSYLLÄ kuullaan useamman opiskelijan kuormittumista, kun JYY käynnistää yliopiston ja KTL;n kanssa aiheesta kartoituksen. Sen jälkeen kaksi psykologian opiskelijaa, Sanna Hiltunen ja Pia Väisänen, tutkivat aineistoa paremmin ja pureutuvat opinnäytetössään selvimmin alkukartoituksessa painottuneisiin juttuihin. "Kaikkihan nyt tietävät opiskelijoiden ongelmat, mutta mielenkiintoista on nähdä se, mitä uutta gradumme tuo esiin", Sanna Hiltunen huomauttaa. Opiskeluihinsa erittäin motivoituneet Hiltunen ja Väisänen valitsivat kuormittavuusgradun sen mielenkiintoisuuden ja läheisen aiheen vuoksi. He tosin mainitsevat, että heidän elämäänsä yliopisto-opinnot eivät ole kuormittaneet mitenkään mittavasti vaikka ovatkin "vähintään 180 opintoviikon opiskelijoita". "Monet tekevät helposti yli 200 opintoviikon tutkinnon psykan opiskelijat ovat niin motivoituneita. Enemmänkin kursseja voisi suorittaa ja suurin purnaus onkin siitä, kun ei pääse kaikille haluamilleen kursseille", Väisänen mainitsee. Viidettä vuotta opiskeleva Väisänen toteaa alkuja loppupään olevan hänelle raskaimpia vaiheita yliopistossa, kun taas Hiltunen mainitsee opettajan pedagogisten opintojen olleen suurin koettelemus omien yliopisto-opiskelujensa aikana. "OKLssä akateemista vapautta ei juurikaan ole; opettajaksi opiskellaan yhden vuoden aikana mutta onneksi on muiden psykologian opiskelijoiden ryhmätuki. Etenemme opinnoissamme pitkälti samaan tahtiin ja pysymme tiiviissä ryhmässä melkein laudatur-opintoihin saakka. Se on suuri voimavara opintoihin", Sanna Hiltunen myöntää. • Oplaata koko yliopistoporukalle OPLAAI-KASITE on kaikunut nyt Jyväskylän yliopistossa vajaan vuoden verran. Se on tullut tutuksi niin laitosten henkilökunnalle kuin opiskelijoille: Oplaa! hankkeella pyritään kehittämään yliopiston opetuksen laatua kolmen vuoden ajan. Muna kehittämistyötä ei haluta jättää pelkästään tämän hankkeen käsiin, sillä yhdeksi suurimmaksi tavotteeksi OPLAA! :ssa on määritetty pysyvän järjestelmän tuottaminen opetuksen arvioimiseksi. Iso juttu OPLAA! :n taustalla on Jyväskylän yliopiston opetushankkeiden mahdollisuus kohota valtakunnallisiksi katuyksiköiksi. Korkeakoulujen arviointineuvosto tekee seuraavan valtakunnallisen arviointinsa yliopistokoulutuksesta vuonna 2002. Laatuhanke käynnistyikin laitoksilla opetuksen laatua koskevalla itsearvioinnilla. Sen jälkeen laitokset ovat voineet hakea OPLAA! :n kautta tukea opetuksen kehittämistoiminnalleen. Yhteensä jaossa on noin 600 000 markkaa, josta 400 000 meni nyt huhtikuisessa haussa. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta sai tästä hausta yliopistoopintojen kuormittavuuskartoituksen tekemiseen 40 000 markkaa. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI http://optao.iyu.fi/ ATTAC rantautumassa Jyväskylään TEKSTI: MIIRA RAUHAMÄKI KUVA: MARKUS NUUTINEN "KYSYMYS ON yksinkertaisesti siitä, että yhdessä valtaamme lakaisin maailmamme tulevaisuuden." (ATTACin lentolehtinen) Vuonna 1998 Ranskassa perustettu ATTAC eli "Yhdistys valuutansiirtoveron puolesta kansalaisten avuksi" on löytämässä jalansijaa myös Jyväskylästä. Yhdistyksellä on tällä hetkellä toimintaa yli 20:ssa maassa. Suomeen se levisi tämän vuoden puolella ja on lyhyessä ajassa löytänyt tiensä jo 16 paikkakunnalle. Myös eduskuntaan on perustettu oma ATTAC-ryhmänsä, jonka toiminnassa ori mukana muun muassa ulkoministeri Erkki Tuomioja. Suomen yhdistyksen varsinainen perusiamistapahtuma järjestetään Helsingissä 19.-20. toukokuuta, jonka jälkeen myös Jyväskylän ryhmä aiotaan virallistaa. Kyseistä paikallisryhmää kohtaan on osoittanut kiinnostuksensa yli 20 henkilöä. Yhteiskuntatieteiden maisteri Ilkka Kauppinen on ottanut puuhakseen koota Jyväskylään oman paikallisyhdistyksen. Hänellä ei ole aiempaa kansalaisjärjestötausiaa. "ATTAC vaikutti heti alkuun laaja-alaiselta liikkeeltä. Siinä tarkastellaan ja tuotetaan hyvin erilaista yhteiskunnallista ja taloudellista tietoa. Asioita, joita ATTACn piirissä ajetaan, olen itse yksityishenkilönä ja sosiologian opiskelijana miettinyt jo pidemmän aikaa", Kauppinen puntaroi. Poliittisesti sitoutumaton ATTAC vaatii demokratian ja solidaarisuuden asettamista taloudellisen eduntavoittelun edelle ympäri maailman. Se vastustaa talousjärjestelmän ehdoilla kulkevaa uusliberalistista globalisaatiota, jossa ylikansalliset yhtiöt ja niitä edustavat globaalit järjestöt kuten Maailmanpankki ja IMF hallitsevat parlamentaaristen järjestelmien yli. Tavoitteena on saada demokratia mukaan maailmanlaajuiseen kaupankäyntiin sekä yhdistyksen nimen mukaisesti toteuttaa kansainvälisiin valuuttamarkkinoihin kohdistuva niin kutsuttu Tobinin vero. 'Valuuttaspekulaatiot ovat osaltaan johtaneet erilaisiin kriiseihin ja sosiaalisen turvattomuuden kasvuun. Tobinin verossa on tavoitteena globaalien rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen. Sinällään hyvin pienen veron avulla voitaisiin kerätä kansainvälisen yhteisön käyttöön resursseja, joita ohjattaisiin esimerkiksi oikeudenmukaisuutta edistäviin uudistuksiin. Näiden avulla tuettaisiin ihmisten mahdollisuuksia parempaan elämään." Veroparatiisien poistaminen ja kehitysmaiden velkojen anteeksiantaminen löytyvät myös ATTACn tavoitelistalta. "ATTACn tunnuslausella Toisenlainen maailma on mahdollinen' halutaan viestittää, että nykyiseen historialliseen tilanteeseen sisältyy vaihtoehtoisia kehityssuuntia. Pyrkimyksenä on etsiä toivottavia ja toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja uusliberalismin poliittiselle projektille". Kauppinen tähdentää. "Yleisenä kritiikin kohteena näen tehokkuuden kullin, mikä ilmenee esimerkiksi taloudellisen kasvun itseisarvoistamisena. Tätä kautta kriittiseksi teemaksi nousee taloudellisen toiminnan ja sosiaalisen hyvinvoinnin välinen suhde: millainen se on ja millainen sen pitäisi olla." Kauppisen mukaan suomalaisittain uusi yhdistys hakee vielä toimintamuotojaan, mutta mitä ilmeisimmin niitä tulevat olemaan tiedon hankinta ja levittäminen, kuten paikallisryhmien omien opintopiirien ja yleisötilaisuuksien järjestäminen globalisaatioon liittyvistä aiheista sekä mielenosoitukset. Vallanpitäjien mielipiteisiin halutaan vaikuttaa rakentavan keskustelun keinoin. Attacilaisia on myös matkaamassa kesäkuussa Göteborgin EU-huippukokouksen yhteyteen järjestettävään mielenosoitukseen. "Mihinkään väkivaltaisuuksiin ei ryhdytä. Se on en asia onko se kellään muullakaan siellä tarkoituksena." • Lisätietoja ATTAGsta: kailju@tukki.jyu.fi, puh: 607695 www.ottac.koopeli.fi Ilkka Kauppinen.
H Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2001 KUTOSSIVUNKUVA o o Suomen hiihdon huippuhetkiin voi tutustua Pentti Jussilan kirjassa Suomen hiihto. Hinta 29 markkaa. PUOLIKUUNPARTITUURI Kultakaloista ja ihmisistä "VÄLKEHTIVÄ, VÄRÄJÄVÄ VESI HIEROO SUOMUJANI. VANKINA MALJAKOSSA, KUITENKIN OMASSA ELEMENTISSÄNI, TOISIN KUIN IHMISET." KOSKA JAPANILAISTYYLISISTÄ ELEISTÄ OLI PÄÄSTY EROON, LAMMIKOSSA OLI RAUHALLISTA. VAIN VÄLIAIKAISESTI TOKI. "ELÄÄ, UIDA, TULLA KATSOTUKSI TAI SYÖDYKSI. ELÄMÄ, LÄPINÄKYVÄ KUIN MALJASSA, VAILLA NURKKAA JOHON PIILOUTUA." OTIN KULTAKALAN KÄTEENI, POIS SAMMAKON ULOTTUVUUDELTA JA SÖIN SEN. II . . , , , . . , • :.:,..-.:.,.,:., :•:•,,,:•••-•-; -'--•uutisia JYVASJARVESSA VILAHTAA MELA Jyväsjärven Mattilanniemenpuoleisessa päässä tutustutaan ensi syksynä eksoottiseen urheilulajiin: kymmenen vuotta Unkarin maajoukkueessa kilpaa melonut Bela Pavelka järjestää yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, ylioppilaskunnan ja kaupungin kanssa intiaanikanoottifestivaalit. Tapahtumassa on luvassa leikkimielinen kilpailu sekä muuta ohjelmaa, joka Pavelkan mukaan hakee vielä muotoaan. Itse melontakilpailuun voi osallistua kuka tahansa Jyväskylän yliopiston opiskelija, vaihto-opiskelija tai henkilökuntaan kuuluva henkilö. Umottautuminen tapahtuu lomakkeella, joita saa liikuntasihteerin ilmoitustaululta. Pavelka kannustaa melonnasta kiinnostuneita liikkeelle: "Kilpailurata vaatii enemmän tekniikkaa kuin voimaa, joten ei ole mahdotonta, että esimerkiksi kokonaan naisista koostuva joukkue voittaisi kilpailun", hän tuumii. Pavelka on opiskellut Jyväskylän yliopistossa liikuntasuunnittelua ja -hallintoa vuodesta 1999. Festivaalien järjestäminen merkitsee siis tulikoetta, jossa opiskeluaikana hankitut taidot punnitaan. Muitakin syitä kuin työkokemuksen hankkiminen Pavelkalla on festivaalien järjestämiselle: "Suomessa on kaunista maisemaa ja puhdasta vettä, mutta siitä huolimatta melonta ei ole kovin suosittua täällä. Olin viime keväänä järjestämässä melontakurssia, jolle ilmoittautui ihmisiä kaksi kenaa enemmän kuin meillä oli mahdollisuuksia sinne ottaa", Pavelka toteaa. Melonnalle on siis kysyntää. Ne, joita itse liikunta ei kiinnosta, voivat osallistua meininkiin huutosakkina tai viimeistään tapahtuman illanviettoon. Bileisiin on kilpailuun osallistujilla ilmainen sisäänpääsy wvnv.jyu.fi/indion-conoe-festivol LAKI SELVENTÄÄ AMK-OPISKELUA Ammattikorkeakouluissa opiskelevien opiskeluoikeutta selvennetään uudella lailla, jota koskeva esitys on paraikaa eduskunnan käsiteltävänä. Nykyisin voimassa olevan asetuksen mukaan opiskeluajan enimmäispituus AMK:ssa on yksi vuosi opintojen laajuutta pitempi. Opiskeluajan seurannasta ja opiskeluoikeudesta yleensä ovat säännökset kuitenkin puuttuneet. Esityksen mukaan ammattikorkeakoulun opiskelija voisi olla ilmoituksensa perustella poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan: tätä aikaa ei laskettaisi opiskeluaikaan. Opiskeluoikeuden opiskelija menettää, jos ei saa tutkintoaan valmiiksi säädetyssä ajassa eikä oppilaitos ole myöntänyi hänelle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Myös poissaolojen vuoksi voisi opiskeluoikeuden tietyissä tapauksissa menettää. Toisaalta lakiesitys turvaa mm. AMK:ssa opiskelun maksuttomuuden. Ammattikorkeakouluissa opiskelee aikuisopiskelijat mukaan lukien noin 94 000 henkeä, joista yliaikaisia pari prosenttia. ESKOLA JA RISTANIEMI PROFESSOREIKSI Jyväskylän yliopiston hallitus on tehnyt kaksi uutta professorinimitystä. Nykykulttuurin professoriksi ajalle 1.8. 2001 30.6.2005 hallitus nimitti \TT Katarina Eskolan. Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimusyksikön johtajana vuodesta 1983 toimineella Eskolalla on monipuolinen kokemus kulttuuritoimittajana, opettajana ja tutkijana. Professuuri on sijoitettu taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitokselle humanistiseen tiedekuntaan. Tietoliikenteen professoriksi puolestaan nimitettiin FT Tapani Ristaniemi. Ristaniemi on toiminut assistenttina ja luennoitsijana Jyväskylän yliopistossa sekä ammattikorkeakoulussa vuodesta 1997. Ristaniemen määräaikainen professorin virkasuhde alkaa 1.7.2001 ja päättyy 31.7.2005. VERKKOYMPÄRISTÖ OPPIMISEN ARVIOINTIIN Kouluille on toukokuun ajaksi avautunut uusi mahdollisuus opetusryhmien tulosten arviointiin. Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos on avannut verkkoympäristön, joka tarjoaa opettajille ja kouluille mahdollisuuden venailla opetusryhmiensä tuloksia 28:sta eri maasta saatuihin tuloksiin 14-vuotiaiden oppimisesta sekä suomalaisten 14-15 -vuotiaiden oppimisesta. Vertailuaineisto on kerätty 1EA Civics Nuori kansalainen -tutkimuksessa. Arviointiympäristön avulla on mahdollista vertailla, kuinka hyvin esimerkiksi nuorten asenteisiin liittyvät opetuksen tavoitteet vastaavat todellisuutta. Opettajat, koulut ja kunnat voivat käyttää arviointiympäristön tuloksia haluamallaan tavalla; koulujen välisiä paremmuusjärjestyksiä sen avulla ei laadita. http://www.iyu.(i/ktl/civics.htm edari ja hallitus JYYN EDUSTAJISTON KOKOUS 3.5. (6/2001) JYYn edustajisto käsitteli kevätkautensa päätteeksi mm. JYYn hallituksen tekemiä sektorisihteerivalintoja sekä aloitteita. Yliopiston hallituksesta puolestaan toi puheenvuorossaan terveiset sen opiskelijajäsen Tommi Himberg, joka samalla loi katsauksen eurooppalaiseen koulutuspoliittiseen yhteistyöhön. Edustajiston jäsenyydestä olivat eroa pyytäneet Antti Seppä sekä 1.6. alkaen Sanna Pekonen ja 31.7. alkaen Antti Vesala. Erot myönnettiin. Tilalle edariin nousevat Markus Lappi (varalla Perttu Soininen), Johanna Kontio (varalla Mikko Kapanen) sekä Jaana Kinnari (varalla Karri Kulmala). Timo Pesoselle myönnettiin ero yliopiston hallituksen jäsenyydestä, ja tilalle nimettiin Kaisa Aninko. YTHS:n Jyväskylän aseman johtokunnasta eroavan Mika Rossin tilalle edustajisto valitsi Jouni Airolan. Lisäksi käsiteltiin eräitä tiedekuntaja laitosneuvostojen opiskelijajäsenten nimitysasioita. Ilmoitusasioista keskeisimpiä olivat hallituksen 26.4. suorittamien JYYn sihteerivalintojen tulokset (ks. tämän lehden sivu 7). Uudet sihteerit aloittavat toimikautensa kesällä ja jatkavat tehtävissään kesäkuun 2002 loppuun. Nykyinen sosiaalisihteeri Timo Rönkkömäki ilmoitti kokouksessa tekevänsä valinnasta oikaisupyynnön; mikäli näin tapahtuu, joutunee edustajisto kokoontumaan vielä kerran tämän kevään aikana. Jyväskylän Opiskelevien Keskustalaisten aloitteessa esitettiin, että JYY tekisi opiskelijaruokaloiden kanssa selvityksen ruokaloissa tarjottavan ruoan alkuperästä, kiinnittäen huomiota erityisesti ruoan kotimaisuuteen ja siihen, onko ruoka tuotettu lähialueilla. Jukka Peltokoski (Maltillinen Äärivasemmisto) ehdotti esitystä täydennettäväksi selvityksellä luomutarjonnasta sekä mahdollisista geenimanipuloiduista ainesosista; tässä muodossa esitys päätettiin lähettää hallitukselle jatkotoimia varten. MAÄ oli tehnyt aloitteen Coca-Cola Companyn virvoitusjuomien korvaamiseksi kotimaisilla Ilokiven ruokalassa. Sanna Pekonen (Pörssi&Dumppi) puolestaan esitti, ettei ylikansallisia juomiakaan poistettaisi, mutta rinnalle otettaisiin kotimaisia. Esitys sai enemmistön tuen äänin 11-18. Akateemisen Siperia Seuran Pimeä Päivä -aloitteessa esitettiin Ylioppilastalolla vietettäväksi päivää, jolloin sähkön käyttö vähennetään minimiin. Tietokoneita ja valoja ei tällöin pidettäisi päällä, mutta henkilökunta olisi kaiken kansan tavattavissa Ilokiven terassilla. Päiväksi ASS päätyi ehdottamaan 20. syyskuuta. Aloite lähetettiin yksimielisesti hallitukselle jatkotoimia varten. Uudet sihteerit esitellään syyskuussa Jylkkärin numerossa 9/01. TUOMAS TIRKKONEN
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2001 H JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI JÄRJESTI HELMIKUUN LOPUSSA KOLME PANEELIKESKUSTELUTILAISUUTTA, JOIHIN KUHUNKIN OSALLISTUI 3-4 ERI EDUSTAJISTORYHMIEN EDUSTAJAA. NAIDEN KESKUSTELUJEN POHJALTA ON KIRJOITETTU KOLME ARTIKKELIA, JOIDEN TARKOITUKSENA ON VALOTTAA JYYN OPISKELIJOILLE EDUSTAJISTORYHMIEN SYDÄNTÄ LÄHELLÄ OLEVIA ASIOITA JA ARVOJA. NYT JULKAISTAVASSA, VIIMEISESSÄ JUTUSSA ESITELLÄÄN EDUSTAJISTORYHMISTÄ DEMARIOPISKELIJAT, KOLMINAISUUDEN POSTULAATTI (KUPL) JA AKATEEMINEN SIPERIA SEURA (ASS). MUUT PAN EE LI A R UKKELIT ON JULKAISTU JYLKKÄRIN NUMEROISSA 6 JA 7/2001. Edustajisto tutuksi: Aattein JYYN EDUSTAJISTORYHMIEN edustajien kohtaamiset Jylkkärin mobilisoiman keskustelun merkeissä jatkuvat vielä kerran. Tällä kertaa mukana ovat Dcmariopiskelijoiia edustava valtioopin opiskelija Simo Halttunen. Kolminaisuuden Postulaatissa (KuPl) vaikuttava, suomen kieltä pääaineenaan lukeva Mia Tanskanen sekä Akateemisen Siperia Seuran (ASS) edustajana historianopiskelija Antti Vesala. Kiivasta väittelyä ei Ilokiven synkeässä takahuoneessa pidetyssä juttutuokiossa leimahtanut, vaikka näkemyseroja asioissa onkin. Aiheet olivat samoja kuin sarjan kahdessa edellisessäkin jutussa. Useampaan kertaan esille nousi se, että kukin puhui omien näkemystensä mukaan, ei välttämättä aina koko ryhmänsä nimissä. Oman ajattelun vapaus on kunkin keskustelijan mukaan heidän ryhmissään kohdallaan; kukin katsoo valinneensa ajatusmaailmaansa parhaiten sopivan porukan. "Olen valinnut ryhmän siksi, että se on lähellä sosialidemokraattista aatetta. Vaikkei meidän listoilla oleminen edellytä sitä, että olisi puolueen jäsen, niin aatteellinen puoli lähtee siitä", selvittää Halttunen ja täsmentää: "Sisintä sosialidemokratiassa ovat tasa-arvokysymykset. ihmisarvoja humanismi." Vähemmän aatteellisia ovat olleet kahden muun paikallaolijan tiet. KuPLn Tanskanen mainitsee ryhmän yhdistäviksi määreiksi "suvaitsevaisuuden, hauskanpidon ja vastuunkannon". "Olen kasvanut kiinni tähän ryhmään, jossa yhdistävä tekijä ovat ihmiset", lausuu Tanskanen. "Hauskanpidosta tämä on lähtenyt, ja sitten on oivallettu, että hei, mehän voidaan vaikuttaa!" ASS:n Vesala kertoo oman tarinansa olevan samantapainen: hilpeissä tunnelmissa yhteen kokoontuneet samanhenkiset ihmiset päättivät perustaa oman edustajistoryhmän, joka olisi ei-sosialistinen ja fanatismin vastainen. "ASS edustaa toisaalta kriittistä, toisaalta maltillista suhtautumista asioihin. Simo Halttunen (Demarit), Mia Tanskanen (KuPl) ja Antti Vesala (ASS). Kyse on rohkeudesta ja ennakkoluulottomuudesta: emme ajattele sitä, mitä muut meistä ajattelevat", Vesala sanoo. KYSYMYS OPINTOJEN kestoista saa läsnäolijoissa aikaan hetken hiljaisuuden, ennen kuin mielipiteitä alkaa irrota. Mitä pitkille valmistumisajoille pitäisi tehdä? "Ei sinänsä mitään", vastaa Halttunen. "Opintojen ohjausta tietysti täytyy kehittää ja resurssit saada kuntoon, mutta en pidä pitkiä opiskeluaikoja sinällään ongelmallisina." Kymmentä vuotta opiskeluajan kattona voitaisiin kuitenkin Halttusen mielestä harkita, koska tutkimusten mukaan tämän ajan ylittäneistä enää harva valmistuu lainkaan. Tanskanen puolestaan on harmissaan siitä, miten opiskelija joutuu ahtaalle yhteiskunnan vaatimusten keskellä. Putkitutkintoon pyrkiminen rajoittaa näkemästä sitä, mitä kaikkea muuta ihminen voi opiskeluvuosistaan ini saada. "Kuplilaisten joukossa pitkät valmistumisajat ovat melkeinpä perinne; jos kaikki tähtäisivät vain nopeaan valmistumiseen, niin tuskinpa kukaan meistä täällä nyt istuisi, vaan olisi vaikkapa kirjastossa lukemassa tenttikirjaa", huomauttaa Tanskanen. Vesala taas pitää tärkeänä parantaa opiskelijan toimeentuloa, joka on vuosikausia laahannut paikallaan, huonontunutkin. Helpotukseksi tähän voisi soveltaa esimerkiksi opintotuen verottomuutta. POHDINTOIHIN SIITÄ, millaisiin asioihin ylioppilaskunnassa tulisi ottaa kantaa mitkä asiat lopulla ovat ylioppilaskunnan jäseniä lähellä liittyy toinen keskustelussa käsitelty aihe: kysymys homoja lesboparien mahdollisuudesta parisuhteensa virallistamiseen sekä adoptioon. Varauksellisimmilla linjoilla on VesaPoikkitieteili jät 10 # J Y T K 5 * J O K 5 * P & D 5 ^ t G r ö n i o n i 4 M Ä Ä 4 ^•Pressure 3 A.S.S. 2 # K u P l 2 Demarit la: "Kysymys on hankala, mutta itse en haluaisi ainakaan adoptio-oikeutta myöntää." Tanskanen sen sijaan suhtautuu hyväksyvästi samaa sukupuolta olevien parisuhteen virallistamiseen, kuten myös adoptio-oikeuteen: "Kolminaisuuden Postulaatti suvaitsee ihmiset sellaisina kuin he ovat. Kantava voima ihmissuhteessa on kuitenkin rakkaus." "Ei se varmasti lapselle vaaraksi ole, vaikka hänen huoltajanaan on miestai naispari", tuumaa hetken pohdittuaan myös Halttunen. Se, missä määrin tällaisia aiheita sopii pohtia ylioppilaskunnassa ja niihin ottaa kantaa, herättää lievää erimielisyyttä. "Nämä ovat juridisia, mutta myös ihTEKSTI: TUOMAS TIRKKONEN KUVA: JUHA KAUPPINEN misoikeuskysymyksiä. En näe pahana, että tällaisiakin asioita pohditaan", katsoo Halttunen. "Marssijärjestys on kuitenkin se, että opiskelijoita koskevat asiat ensin", Vesala huomauttaa. "En sano, etteikö tällaisiin vähemmistöjä koskeviin asioihinkin saisi ottaa kantaa, mutta on tiettyjä asioita, joihin ylioppilaskunnassa tulee keskittyä." Y L I O P P I L A S K U N NASSA VALLITSEVAA keskinäistä luottamusta keskustelijat pitävät kohtuullisen hyvänä. Vaikka huonoilla asioilla on tapana jäädä ihmisten mieliin paremmin kuin hyvillä, on töitä silti tehty luottamuksen parantamiseksi. Nyt edustajiston, hallituksen ja viranhaltijoiden välit ovat sangen asialliset. "Jossain määrin aitiopaikalta seuranneena voisin sanoa, että luottamus tuntuu parantuneen viime aikoina", arvioi Vesala. "Touhu JYYssä on avoimempaa kuin ennen, vaikkei tilanne ole mitenkään täydellinen vieläkään", Tanskanen myötäilee. "Viimeinen vuosi on toimittu avoimuuden ja luottamuksen ilmapiirissä. Viranhaltijat ja hallituksen jäsenet kunnioittavat edustajistoa ja tuntevat sen aseman", julistaa Halttunen. Toimintakulttuuri JYYssä, samoin kuin kysymys kannanotoista, johtaa keskustelijat miettimään sitä, kuinka läheiseksi opiskelijat voivat ylioppilaskuntansa kokea. Melko lailla yhtä mieltä ollaan siitä, ettei riviopiskelija tunne ylioppilaskuntaa ja siellä käsiteltäviä asioita kovinkaan hyvin. Ratkaisuksi tarvittaisiin JYYn esilletuomista aiempaa enemmän, jotta opiskelijat innostuisivat toimimaan mukana ylioppilaskunnassaan. "Byrokraattinen puoli JYYstä on luonut itsensä aika hyvin esille. Suuri kiinnostus ylioppilaskuntaa kohtaan ei varmaan roihahda, mutta uskon, että edustajisto voisi kiinnostaa ihmisiä enemmän kuin nyt". Tanskanen pohtii. • 'Tuskallisen vaikea sihteerien valinta" YLIOPPILASTALOLLA ON luvassa työntekijöiden uudistusta. Ylioppilaskunnan hallitus teki juuri valintansa sektorisihteereistä, joista kaikki neljä ovat uusia henkilöitä viroissaan. Ensimmäisenä työnsä aloittaa kesäkuun alussa kulttuurija projektisihteeri, jonka virkaan valittiin monialaista kulttuurityökokemusta jo hankkinut 29-vuotias Marjo Kokkonen. Vaikeimmat valinnat olivat hallituksen puheenjohtaja Mari Kokon mukaan sosiaalipoliittisen sihteerin sekä korkeakoulupoliittisen sihteerin virat. Kokko kertoo soposihteerin valinnan olleen ainakin vielä viime viikolla "päivän kuuma peruna" ylioppilaskunnassa. Kesäkuun loppuun asii soposihteerinä istuva Timo Rönkkömäki haki toiselle kaudelle ja pääsi haastatteluunkin, mutta paikan vei piakkoin kasvatustieteiden maisteriksi Turusta valmistuva Piia Järvenpää. Rönkkömäki ilmoitti ylioppilaskunnan edustajiston viime kokouksessa jättävänsä oikaisupyynnön valinnasta (katso tämän lehden sivu 6). "Koposihteeriksi haki hallituksen oma jäsen, joka ei kuitenkaan saanut paikkaa. Valinta oli erityisen vaikea, sillä helposti saatetaan nyt luulla että tähän jäseneen ei luoteta. Näin ei kuitenkaan ole, vaan paikkaan valittiin se pätevämpi hakija". Kokko toteaa korkeakoulupoliittisen sihteerin valinnasta. Kyseiseen virkaan astuu kopovaliokunnan puheenjohtaja Antti Vesala. Sihteerin paikoille oli tänä vuonna tasaisesti hakijoita jokaiseen virkaan vähintään muutama. Suosituin oli kansainvälisten asioiden sihteerin virka, jota haki 12 henkilöä. Viidestä haastateltavasta virkaan valittiin kv-aktiivi Janna Koivisto. Kokko luonnehtii uutta sihteeristöä kokonaisuudessaan hyväksi paketiksi; jo kaikki hakijatkin olivat reilusti täyttäneet hakuvaatimukset. 'Valinnoissa ei ollut mitään ristiriitaista eiväd<ä ne rikkoneet hallituksemme jäsenten välejä eli äänestämään ei tarvinnut alkaa missään vaiheessa", mainitsee Kokko, joka uskoo hallituksen lähinnä voimistuneen tämän valintakoettelemuksen myötä. Hallitus myös valitsi vappua edeltävässä kokouksessaan JYYn asunnonvälittäjäksi Jussi Hermajan sekä ympäristöoppaansa päivittäjäksi Liisa Mattilan. Konepohjan vapaa-aikasihteerin toimeen valittiin viime viikolla Leena Kuukasjärvi. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI
• Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2001 Mitäs tulikaan tehtyä? TEKSTI: MERITUULI AHOLA KUVAT: JUHA KAUPPINEN J ? "KEITÄ HE OVAT he kummat tyypit, kun en mä tunne heitä? Piupali-paupali-piupali-paupali, kun en mä tunne heitä." He ovat ylioppilaskunnan sihteereitä, jotka pitävät ylioppilaskunnan pyörät pyörimässä. Nyt kun sihteeriviisikko vaihtuu uuteen, on aika kysyä miten vanhojen sihteerien kausi sujui; mitä tuli tehtyä ja mitä jäi tekemättä? MITÄ KYSYTTIIN? 1. KAUTESI TÄRKEIMMÄT SAAVUTUKSET? 2. SEKTORISI PLUSSAT JA MIINUKSET? 3. MIKÄ PROJEKTI JÄI KESKEN EU MISTÄ TULISI JATKAA? TIMO RÖNKKÖMÄKI Sosiaalisihteeri 1. • Sosiaalioppaan päivitys etuajassa • Syksyllä SYL:n ja OLL:n liittokokouksissa vaikuttaminen onnistui hyvin. 2. + Sektorilla on hyviä, pitkäaikaisia toimijoita. + JYYllä on uskottava asema siellä missä se vaikuttaa. Uusia sopo-aktiiveja ei ole toimintaan tullut. 3. • Kevään mittaan on valmistunut paljon tutkimuksia, joiden tieto tulisi saattaa käytäntöön. • Mielenterveyspuolella alkaa Kehrähanke, joka työllistää. • Asunnonvälityksen nettisivuja tulisi parantaa. • Opintojen pitkittymisongelmaan tarvitaan selkeitä linjauksia. JUHA RUUSKA Kulttuuri-ja projektisihteeri 1. • KampusKino toimi hyvin. Monipuolinen ohjelmisto veti näytöksiin väkeä. • Elokuvakerho aloitti toimintansa ja valokuvausseura heräsi henkiin. • JYROCK onnistui sekä laadullisesti että taloudellisesti, josta kiitos joukolle aktiiveja. 2. + Kulttuurivaliokunta, jossa voima piilee, aktivoituu koko ajan lisääjä lisää. + Yo-kunnan piirissä on suurin piirtein samanikäistä porukkaa, joille on mukava järjestää toimintaa. Yksivuotinen kausi on lyhyt ja työn hedelmät näkyvät vasta myöhemmin. Monien tapahtumien organisointi vie niin paljon aikaa, ettei tiedottamiselle tahdo sitä jäädä. 3. • Ilokiven kehittämisestä on puhuttu jo pitkään. Yhtenäisemmän Ilokiviprofiilin luomiseksi on nyt luotu työryhmä, jonka toiminta toivottavasti jatkuu. LAURA LAAMANEN Kansainvälisten asioiden sihteeri 1. • Vaihtant ja suomalaiset opiskelijat yhdistettiin buddy-projektin myötä, johon osallistui yli 150 henkilöä. • Erasmus Student Netvvorkissa (ESN) olemme olleen mukana aktiivisesti. • Saimme HYY: n kanssa yhteistyössä alulle uuden kehitysmaa-projektin Sambiaan. 2. + Kv-sektorilla toimii ihanan innokkaita ja reippaita ihmisiä. + Kv-sihteeri työskentelee sekä yotalolla että yliopiston kv-yksikössä, mikä tuo vaihtelua. + Monipuolisen sektorin alle kuuluvat niin kehy, kopo kuin ESN:ldn. Aktiivien innokkuus väheni kevättä kohden. Vaihtarien orientaatioviikkojen aikaan piti mieletöntä kiirettä. Kv-yksikössä lieviä työtilaongelmia. 3. • JYY on muun muassa aloittamassa biologiapainotteista Intia-projektia, jolle toivon hyvää jatkoa. KATJA MIELONEN Korkeakoulupoliittinen sihteeri 1. • Keväällä 2000 järjestetty valtakunnallinen resurssirähinä onnistui hienosti. • Tämän kevään työmarkkinatapahtuma oli oikein onnistunut. • Opetuksen laadun parantamiseen tähtäävä OPLAA-hanke vietiin kunnialla läpi. Nyt kartoitetaan opintojen kuormittavuutta. 2. + Kopo-sektori on monipuolinen. Vaikuttaminen lähtee yliopiston sisältä ja päätyy kansainvälisille kentille. + Kopo-sihteeri saa kiinnostuksensa mukaan muokata työnkuvansa. + Nuorekkaassa työyhteisössä on helppo toimia. Sektorin laajuus on myös rasite. Kaikkea ei ehdi tehdä. Uuden ideointiin ei jää aikaa. Yo-kunnassa väki vaihtuu jatkuvasti. Sihteereillä ei ole selkeää esimiestä, johon tukeutua. 3. • Kopo-valiokunnan aktivoimista tulisi jatkaa. • JYY sai nyt uudistettua tutor-koulutuksensa. Uudistusta tulisi jatkaa koko koulutuksen kehittämiseksi. ANNA-MAIJA TUULIAINEN Ylioppilaskylän vapaa-aikasihteeri 1. • Toin mielestäni vapaa-aikatoimikuntaa aiempaa enemmän esille yökylän ulkopuolella. • Vaikka kvattilaisten "sukupolvenvaihdos" (vanhoja aktiiveja muutti paljon pois) tapahtui juuri toimikauteni alussa, sain kivasu uutta porukkaa mukaan. 2. + KVAT on nimen omaan kylän vapaa-aikatoimikunta, eli työ käy paljolti myös mukavasta harrastuksesta. + Va-sihteerinä pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja tapahtumissa on ollut pääsääntöisesti hauskaa. Työ on hyvin itsenäistä, joskus yksinäistäkin. Hommat täytyy aikatauluttaa itse; työ vaatii hyvää itsekuria ja organisointikykyä. Va-sihteeriä ei myöskään perehdytetä tehtäväänsä kovin syvällisesti, ja syksy kuluikin asioita opetellessa. 3. • Toivoisin, että uusi sihteeri saisi enemmän ihmisiä esille koloistaan, tulemaan rohkeasti KVATn tapahtumiin nykyistä isommalla joukolla. • KVATn tilojen kanssa on myös ollut pulmia, joiden ratkominen jäi kaudellani kesken. TOTAALINEN TEOREETIKKO TEKSTI: EERO PORVALI KUVA: JUHA KAUPPINEN Markku Lehdon tärkein työväline on lyijykynä. Paidassa komeileva kissa viittaa eräässä kvanttimekaniikan ajatuskokeessa esiintyvään Schrödingerin elävään/kuolleeseen kissaan. ERÄÄT FYSIIKAN opiskelijat nostavat teoreettisen fysiikan assistentin Markku Lehdon lähes puolijumalan asemaan. Mikä on saanut opiskelijat hullaantumaan tähän "totaaliseen teoreetikkoon"? Haastattelutilanteessa Lehto ei ole itse uskoa, että hänestä ollaan tekemässä juttua. Vaatimattomasti hän yrittää uskotella, että laitokselta olisi löytynyt paljon mielenkiintoisempiakin haastateltavia. Niin ikään hänestä tuntuu ihmeelliseltä, että opiskelijat ovat suitsuttaneet häntä maasta taivaisiin. Hän kertoo, ettei ole edes paljon tekemisissä opiskelijoiden kanssa, paitsi tietenkin luennoilla, koska on äärimmäisen epäsosiaalinen ja eristäytyvä ihminen, lähes autistinen. Lehdolle luennointi on keino päästä hetkeksi eroon normaalista eristäytymisestä. "Olen kuullut, eitä monet näyttelijät saattavat olla ujoja ja syrjäänvetäytyviä yksityiselämässään, mutta sitten näyttämöllä tai elokuvissa he ovat aivan toisenlaisia. Minullakin se pätee. Kyllä täytyy myöntää, että nautin luennoimisesta. Itse asiassa tuntuu siltä, että kun on se viisitoista minuuttia aikaa luentoon, etiä enkö nyt jo pääse sinne aloittamaan. Luennon ajan nautin siitä ja sitten kun se on ohi, olen taas erilainen." Lehto mietti aikoinaan näyttelijäksi ryhtymistä, mutta ei vakavasti, sillä fysiikka oli niin itsestään selvä valinta elämänuraksi. Nyt luennointi mahdollistaa näyttelemisen ja ilmeiscsu Lehto näyttelee niin hyvin, että opiskelijat pitävät hänen tavastaan opettaa asioita. Tästä kertoo myös 1991 saatu Jyväskylän yliopiston ensimmäinen Hyvä Opettaja -palkinto. Kokemukset omalta opiskeluajalta ovat vaikuttaneet Lehdon opetustyöskentelyyn. Hän sanoo ajattelevansa itsensä opiskelijan asemaan luennoilla. "En ollut omaan opiskeluun ja opetukseen käytännöllisesti katsoen koskaan tyytyväinen. Aina tiesin, että en minä näitä ymmärrä tai että hyvin vähän ymmärrän, mutta minun on nyt tehtävä tämä tällä tavalla, että pääsen kurssista läpi tai saan hyvän arvosanan. Milloinkaan ei tuntunut, että on mahdollisuus ymmärtää niitä kunnolla. Ja sitten monta kertaa sanotuin, että myöhemmin voi ymmärtää. No, moniko jatkaa täällä laitoksella tutkijana, jolla on mahdollisuus yrittää ymmärtää. Osahan lähtee työelämään tai opettajiksi. Eihän heillä enää ole sitä mahdollisuutta. Sen, minkä itse silloin tein väärin ja oikeastaan pakotetuinkin tekemään väärin, yritän jotenkin itse omilla kursseilla korjata. Herättaäpä se hyvää verta tai pahaa %'erta. multa en halua kantaa yhdenkään kurssin opetuksesta huonoa omatuntoa." Vaikka Lehto opettaa ja ohjaa neljää opiskelijaa, jotka tekevät väitöskirjaa, on hän ennen kaikkea tutkija, jonka erikoisala on suhteellisuusteoria. Tällä hetkellä hän tutkii sitä sekä fysikaalista että matemaattista rakennetta, joka koreaa tutun aika-avaruus -rakenteen kvanttimekaanisella tasolla, pyrkien käyttämään tässä muotoilussa ns. informaatioteoriaa. Tämän tutkijan elämän sisältö on matematiikka ja fysiikka, joita hän myös sanoo ajattelevansa koko ajan. "Monella sellaisella, joka ei ole matemaatikko tai fyysikko, on sellainen mielikuva, mitä vielä kouluopetus varmasu tukee, että esimerkiksi yhtälöt ovat tylsiä, teknisiä ja kylmiä, mutta minulle ne ovat yhtä eläviä kuin jotkut kukat tuolla ulkona. Ei niin että haukkuisin kukkia." Lehto ei ole missään tekemisissä laboratoriotöiden, soveltavan fysiikan tai käytännön fysiikan kanssa. "Olen niin totaalinen teoreetikko. Se sopii minulle. En ole muutenkaan mikään sellainen käytännön ihminen." •
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2001 Q opiskelijaelämää i TEKSTI: LEENA PIKKUMÄKI KUVA: JUHA KAUPPINEN Opiskeluaikahan on yhtä juhlimista ja puurtamista vai onko? Kun yhtälön osatekijöinä onkin lapsia, kuviot mullistuvat. Suunnitelmallisuus ja toisaalta joustavuus ovat perheellisen opiskelijan haasteita. Kolme pienten lasten vanhempaa kertoo ratkaisuistaan. Perhe Sairanen. SARI-MINNA HAVIMÄKI, 25 vuotta, on kirjallisuuden opiskelija ja Tomin, 8 kuukautta, äiti. Opinnot ovat jo loppuvaiheessa, pienen ihmisen elämä vasta alussa. Tärkeysjärjestys on selkeä: lapsi on ykkönen, mutta opiskelu on koko ajan mukana. Asenne opiskeluun on kuitenkin muuttunut. Yliopistolla käynti on omaa vapaa-aikaa, joka rentouttaa. Kotona taas pääsee tehokkaasti irti opiskelusta, ja innostus säilyy. Opintoja tuore äiti aloitteli jo vauvan ollessa viisiviikkoinen, mutta tuolloin yliopistolla pystyi käymään vain kerran viikossa. Aluksi yliopistolla oli vaikeaa olla. Äitinä ei voinut tuntea itseään älykkääksi, ja tuntui että äitiyttä ei arvosteta tiedemaailmassa. Nyt Sari-Minna on jo sinut äitiyden ja opiskelun kanssa. Hän on ylpeä äitiydestään lapsi on isompi saavutus kuin mikään yliopistotutkinto. Myös perheen isä opiskelee. Hän valmistuu keväällä kokiksi ja jää kesällä kotihoidontuelle hoitamaan lasta. "On ollut hyvä tehdä lapsi opiskeluaikana, sillä työelämään verrattuna molemmilla vanhemmilla on ollut paljon aikaa lapselle. Elämä on vapaata ja voimme elää lapsen ehdoilla", SariMinna kertoo. "Haluamme antaa lapselle lämpimän ja virikkeellisen lapsuuden, emmekä aio laittaa häntä päivähoitoon ainakaan ennen kuin hän on kolmevuotias. Tässä elämäntilanteessa kotihoito on helppo järjestää." Kesästä eteenpäin onkin Sari-Minnan vuoro opiskella täysipainoisesti, kun isä hoitaa lasta. "Nytkin olen joskus kaivannut opiskelurauhaa, mutta siihen auttaa asenne. Perhe on oma valinta, ja jos joku työ jaa kesken, se ci ole lapsen vika." Seminaamyon puurtaminen onnistui, mutta kirjatentit ovat jääneet. "Opiskeluaika on lyhyt: kun mies tulee koulusta ja on lapsen kanssa, pian on jo ilta. Ja untakin tarvitsee." Kahden opiskelijan perheessä elämä on ollut yhdessä yrittämisiä ja toisen tukemista arkisissa asioissa. Yöllä herää se, jonka ei tarvitse herätä aikaisin aamulla. Yhteinen vapaa-aika on vähissä, sillä kun loinen opiskelee, toinen hoitaa lasta. Multa lapsi ei ole ollut mistään luopumista eikä uhrautumista, valinnat ovat vain muutluneet, Sari-Minna korostaa. "Voisin kyllä käydä iltamenoissa, mutta mieluummin olen kotona ja tiedän, että lapsi on onnellinen." ULLA KAMPPINEN, 27, on suomen kielen opiskelija ja kolmivuotiaan Henrin yksinhuoltaja. Ulla erosi pojan isästä, kun lapsi oli alle vuoden, mutta isä on tavannut lastaan säännöllisesti. Am ja poika asuvat kotipakkakunnallaan parinsadan kilometrin päässä Jyväskylästä. Kun Henri oli alle puolivuotias, Ulla opiskeli tehokkaasti: 15 opintoviikkoa tentteinä ja etätehtävinä neljässä kuukaudessa. "Aluksi oh helppoa opiskella. Vauva nukkui pitkiä päiväunia. Oli pakko opiskella opintotuen vuoksi, ja toisaalla oli vaikeaa jäädä kotiin ja vain olla. Ei väsyttänyt, muita voi olla, että aika on kullannut muistoja", Ulla hymyilee. Lopulta tulikin halu pääsiä kokonaan irti opinnoista: "Halusin olla lapsen kanssa ja ajattelin, että haloo, miksi tätä tekee. Yliopistomaailma tuntui kaukaiselta ja ehti jo unohtua seuraavan vuoden kuluessa." Tauon jälkeen Ulla opiskeli nostamatta opintotukea ja teki tulevia opintoja. varten pakollisia juttuja. Esimerkiksi proseminaarin tekemiseen oli välttämä"JOSKUS TÄYTYY VAIN KYLMÄSTI HEITTÄYTYÄ POISSAOLEVAKSI PERHEESTÄ JA OTTAA AIKA TEHTÄVIEN TEKEMISELLE." löntä saada omaa aikaa, ja onneksi lapsen hoito järjestyi luonnostaan lapsen isän ja lähisukulaisten avulla. "Henri olisi levittänyt kaikki teorialappuset pitkin olohuonetta, sillä parivuotias vaati kaiken huomion itselleen." Opiskelu on ollut päämäärätietoisempaa kuin ennen. Otollinen aika täytyy käyttää tehokkaasti, muna se on ollut mukavaa vaihtelua, omaa aikaa. Rima on suoritusten suhteen oikealla korkeudella. "Täytyy varmistaa, ettei tenttimätkasta tule mikään turha keikka, mutta ei ole menestymisen vaatimusta. En lue enää viimeisen päälle." Nyt Ulla on ollut äidinkielen opettajan sijaisena vuoden verran ja löytänyt oman alansa Opetusharjoittelu on suunnitelmissa. "Valmistuminen on nyt tavoitteena, että voin saada viran." MIKKO SAIRANEN valmistuu tänä vuonna luokanopettajaksi. Vaimo opiskeli ensin, ja hän on jo työelämässä. Nyt kolmivuotias esikoinen syntyi, kun isä aloitti opinnot, ja kuopus tuli maailmaan vuotta myöhemmin Mikko on opiskellut nopeasti: "Perheen vuoksi on kova halu päästä kuukausipalkoille, ja ikääkin on jo 31 vuotta. Mitään vaihtoon lähtöä en ole edes harkinnut." Opiskelu on tuonut isälle niin vapautta kuin rajoituksiakin: "Hyppytunneilla käyn mielelläni kotona, ja etäopiskeluakin on ollut melko paljon, joten olen voinut olla mclko paljon kotona. Etätehtäviin on tosin käytettävissä vähemmän tehokasta peliaikaa kuin lapsettomilla. Joskus täytyy vain kylmästi heittäytyä poissaolevaksi perheestä ja ottaa aika tehtävien tekemiselle." Opiskelun ja perheen yhdistelystä on tullut joskus syyllisyyttä, sillä Mikko ei halua sysätä lastenja kodinhoidon vastuuta kokonaan vaimolleen. Kotityöt eivät olekaan aina opinnoista pois: "Saatan miettiä opiskelutehtäviä vaikka tiskatessani ja kun pääsen koneelle. juttu tulee ulos kuin pulla uunista." Lapset ovat päivähoidossa, mutta sen antama aika ei aina riitä. Usein on vielä illalla tai yöllä opiskeltava pari tuntia "Iltapäivällä tulee kiireisinä aikoina älytön ristiriita: toivoisi, että lapsia ei tarvitsisi vielä hakea päiväkodista, vaikka heidän kanssaan on mukavaa olla." Gradunsa esipuheessa Mikko kiittää poikiaan virkistävien taukojen järjestämisestä: lapset tulevat kieppumaan isän ympärille ja hihkumaan tekstinkäsittelyohjelman office-avustajalle. "Paineensietokyky on kasvanut. Valmista tulee molemmilla saroilla. Ja jos kaksinkertaisesta stressistä tulee välillä kärsimystä, se vaihtuu kuitenkin pian iloon elämän monipuolisuudesta", Mikko tiivistää. •
f sonera Make things click. Metsähanhi (Anser fabalis) Metsähanhi lentää muuttomatkoillaan tyypillisenä aurana kaveriporukassa. Ihmisillä on sanonta: "Linja-autossa on tunnelmaa." Metsälianhilla se kuuluu: "Aurassa aika kuluu siivillä." Kotisoiton avulla pysyvät kaveriporukoiden puhelinlaskut kurissa. Kotisoittoon voi kytkeä parhaimmillaan 4 gsm-liittymää tai 3 gsm:ää ja yhden lankapuhelimen. Siksi se onkin oiva palvelu kaikille kaveriporukoille. Kotisoitto-puhelujen hinta on vain 68 p/min matkapuhelimesta soitettaessa, lankapuhelimesta soitettaessa veloitetaan lisäksi pvm. Kun tilaat Kotisoiton osoitteesta www.sonera.net/inlkotisoitto, saat sen puoleen hintaan (norm. 48,80 mk/ ensimmäinen liittymäpari, kolmas ja neljäs liittymä 48,80 mk/kpl)! Sonera®IN t
• • • • JH Jmirinrtän Ylioppilaslehti B/2001 T T TT ir -Vcirjopääkkäri Me netissä Internetin käyttö on nykyihmisen arkea niin huvin kuin työn merkeissä. Vaikka huvisurffailu netissä pomon silmän välttäessä on monelle läntisen maailman urbaanille tietotyöläiselle suorastaan selviytymisstrategia, liittyy internetin käyttö oikeastikin hyvin usein työsuoritteiden hoitamiseen. Viimeksimainitulla tavalla on asianlaita ainakin Jylkkärin toimituksessa, poikkeuksetta. Tätä numeroa työstettäessä on käyty lukuisilla verkkosivuilla, joista seuraavassa muutamia. Tavallisimmin ruuduillemme pärähtää tietysti Jylkkärin oma kotisivu (www.cc.jyu.fi/jylkkari/) Muita tyypillisiä ovat yliopiston pääsivu (www.jyu.fi), lukuisine sen kautta löytyvine sivuineen, kuten yliopiston kirjaston pääsivu (www.jyu.fi/library). Niin ikään ylioppilaskunnan kotisivua (www.co.jyu.fi/~jyy) veivaamme alinomaa, ja sieltä löytyy mm. JYYn keskustelufoorumi (www.co.jyu.fi/-jyy/phorum). Luemme toki muutakin kuin itseämme, Keskisuomalaisesta (www.keskisuomalainen.net) ja Ilta-Sanomista (www.iltasanomai.fi) Ylioppilaslehteen (www.ylioppilaslehti.helsinki.fi) ja Fillari-lehteen (www.fillari-lehti.fi). Tässä numerossa mm. sivulla 4 ja sivulla 20 kerrotaan ajankohtaisista ja tulevista kulttuuritapahtumista. Tietoa näistä olemme hakeneet ainakin näiltä sivuilta: www.co.jyu.fi/summerjazz/ (Summer Jazz), www.jyvaskyla.fi/tapahtumat/ (Jyväskylän kaupungin tapahtumakalenteri), www.mediakettu jiop. fi/yoyo/ (Yläkaupungin Yö), www.akkry.fi/nesterallyfinland/ (Neste Rally Finland). www.niitty.org/ (teknokulttuuriyhdistys Niitty), www.kstaide.net/arslab/ (Ars Lab hankkeen kotisivu), www.cc.jyu.fi/~samhyto/ (Cucumber Farmer -yhtye/ryhmä) Kaikki nettailu ei näy lopputuloksessa. Esimerkiksi huumetestejä koskevaa juttua vanen, joka tilanpuutteen vuoksi ei tähän numeroon mahtunut, haettiin tietoa mm. Opetushallituksen (wwwoph.fi/), Sosiaalija terveysministeriön (www.vn.fi/stm) sekä A-klinikkasäätiön (www.a-klinikka.fi) sivuilta. Ellei tiedä, mistä löytäisi etsimäänsä tietoa, voi koettaa hakupalvelimia, vaikkapa Ihmemaata (www.fi) tai Evrekaa (www.evreka.fi) sekä kansainvälistä Altavistan hakua hyödyntävä MTV3:n hakusivu (altavista.mtv3.fi). TUOMAS TIRKKONEN a ivataan aina vaan — & TEKSTI: TUOMAS TIRKKONEN KUVA: JUHA KAUPPINEN |)iOilli,ii |)|:l|!ilOUWJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON kirjaston lainausjärjestelmää on uudistettu (ks. Jylkkäri 6/01, s.5). Huhtikuun puolessavälissä voimaan astuneiden muutosten myötä kurssikirjojen laina-aika lyheni kolmesta kahteen viikkoon, ja samalla myöhästyneiden lainojen takaisinkarhuamista tehostettiin. Jos myöhästymissakkoa ehtii kenyä 10 markkaa, lankeaa lainaajalle automaattisesti määräaikainen lainauskielto. Aiemmin sakkoa tai karhuamiskuluja on pitänyt kenyä 50 markkaa ennen kuin lainakielto on napsahtanut ja tähän tullaan kirjastolla palaamaan kesäkuussa, jolloin tietokonejärjestelmän uudistukset arvioidaan saatavan toteutetuksi. Lainakiellon purkumaksuna joutuu tämän jälkeen entiseen malliin maksamaan 50 markkaa. Tilapäisetkin muutokset yllättävät, ja niinpä Jylkkäri kuulosteli intemet-keskustelufoorumillaan, mitä mieltä väki aiheesta on semminkin kun kurssikirjojen saatavuus on ns. ikuisuusongelma. Mielipiteet vaihtelevat: joidenkuiden mielestä nyt tehdyt muutokset ovat asiallisia, jotkut pitävät niitä kehnoina. Tarkoitus on hyvä, mutta käytännössä opiskelijalle voi tulla ongelmia: useamman tentin painaessa päälle ei kirjoja tahdo ehtiä lukemaan kahdessa viikossa. Lainakieltoa myöhästymisestä pidetään myös hyvänä, jos opukset tällä pakotteella saadaan tehokkaammin kiertoon. Opiskelua helpottamaan kaipailtiin myös lisää kurssikirjojen lukusalikappaleita. "MIELESTÄNI KIRJOJEN lainaus meni huonompaan suuntaan. Itselläni ainakin oli vaikeuksia saada 3-4 kirjaa luettua kolmessa viikossa, saati sitten kahdessa", sanoo Kukkis. Kun kirjojen laina-aika on kaksi viikkoa, on aiempaa nopeammin lankeava lainakielto hänen mielestään "suorastaan naurettava", ja kun lukusalikappaleitakaan ei ylettömästi ole, on ratkaisu selvä: kirjastoon tulisi hankkia lisää kirjoja. "Myös minä koen laina-ajan lyhennyksen hankaloittavan opintojani. Olisikohan mahdollista sitten lisätä yleisiä tenttipäiviä? Vaikkapa siihen kahteen per kuukausi", ehdottaa puolestaan Roosa. Lukusalikappaleiden lisäämisen kannalla on myös nimimerkki Laiskiainen. Toisaalta hän katsoo karhuamisen tehostamisella olevan puolensa: "Kun lainauskielto räpsähtää niin herkästi, saa se ehkä heräämään ne oloneuvokset, jotka panttaavat kirjoja pölyttymässä kotonaan kaiketi sen takia, että näyttäisi hienolta, jos vaikkapa vanhemmat sattuisivat käymään kylässä ja pöydällä lojuisi avattuna mutta lukemattomana jokin coolin nimen omaava tenttikirja", Laiskiainen ironisoi. JO KYMMENEN markan suuruisesta sakosta lankeava lainauskielto saattaa yllättää monet opiskelijat, joilla on kerrallaan lainassa useampia kirjoja. "Pienestä ja luonnollisesta epähuomiosta johtuva päivänkin myöhästyminen saa aikaan lainauskiellon, joka voi häiritä elämää esimerkiksi viikonloppujen aikana", harmittelee nimimerkki Normal Bates. Perusongelma on joka tapauksessa se, ettei kurssikirjoja riitä kaikille tarvitseville laina-ajan lyhentäminen ei tätä pulmaa poista. "Kaksi viikkoa ei sinänsä ole lyhyt laina-aika, tenttiin ehtii kyllä lukea useammankin kirjan siinä ajassa. Ongelmana on se, mikä onkin jo tullut mainittua, eli onko niitä tarvittavia kirjoja aina lainattavaksi asti", Bates sanoo. "Sinällään on hyvä, että ongelmaan edes jotenkin puututaan. Taustaajatuksenahan on nopeuttaa kirjojen kiertoa. Parissa viikossa nyt ei kuitenkaan ehdi jotain suurta pakettia kokonaan lukea, kun ihmisillä usein on muutakin peräti opintoihin liittyvää tekemistä", katsoo puolestaan nimimerkki 21Asala Kirjojen saatavuuden parantaminen toisi 21Asalan mukaan ratkaisun myös mainittuun kirjojen jemmaamiseen: pantata ei tarvitsisi, jos kirjan saisi aina tarvitessaan lainattua. "Kaikkiaan uudistus tuntuu epätoivoiselta yritykseltä saada kurssikirjatilanteeseen edes jonkinlaista tolkkua. Yliopiston velvollisuus on huolehtia kurssikirjojen saatavuudesta. Hiukan kyseenalaista on, että kaikki 'parannukset' tehdään opiskelijoiden vahingoksi", 21Asala summaa käsityksensä. • Jyväskylän "ihme" ja sopupeli TARINA "IHMEESTÄ" on kehitetty kuvaamaan Jyväskylän uutta tilannetta. Ja sitä selittämään on esitetty kertomus, että kunnallispoliitikot ovat unohtaneet riitansa ja ryhtyneet yhteistyöhön. Pahasta politiikasta on päästy eroon. EI POLITIIKKA tietysti noin vain häviä. Se vain vaihtaa paikkaa. Kulissien takana tilanne näyttää seuraavalta: keskeiset virkamiehet muotoilevat politiikan suunnan ja johtavat poliitikot ajavat päätökset läpi ryhmissään. Erimielisyydet, erilaisten mahdollisuuksien pohdinta ja ratkaisu, paha politiikka, on siirtynyt virkamiesten päänsisäiseksi ja heidän välisekseen ongelmaksi. NIMITÄN TÄLLAISTA epäpoliittista järjestelmää teknokratiaksi. Siinä nähdään poliittiset kysymykset (monta vaihtoehtoa, joista ryhdytään valitsemaan) teknisinä (toteuttamisen tapoja on vain yksi, muut näkemykset ovat vain sen tavan esteitä) ja käytetään edustuksellista systeemiä niiden toteuttamiseen. Jos edustukselliset elimet (valtuusto ja lautakunnat) poistettaisiin, jäisi pelkkä byrokratia; sitä lähellä ollaan jo. EIKÖ YKSIMIELISYYS ole hyvästä ja puolueriidat pahasta? Länsimainen kansanvallan ihanne perustuu kuitenkin siihen, että useimmiten on olemassa erilaisia näkemyksiä, joiden välillä voidaan valita ja jotka kamppailevat keskenään. Eri puolueet tuottavat ja ilmaisevat erilaisia päämääriä, jolloin kiistanalaisen asian eri puolet valottuvat. "Yksimielinen kansa on mieletön", sanoo Paavi Haavikko. Ja ilmeisesti tarkoittaa, että jos kaikki ovat samaa mieltä, kukaan ei ajattele. POLITIIKKAAN KUULUVAT jännitteet ja kamppailut. Tilanne on sama kuin pesäpallossa: ketä kiinnostaa sopupeli. Politiikkaa on usein verrattu näytelmään: ketä kiinnostaa kovin pitkään näytelmä, jossa on vain yhdenlaisia henkilöhahmoja. EDUSTUKSELLISEN SYSTEEMIN tarkoituksena on myös välittää ihmisten mielipiteitä päätöksiä tekeviin elimiin. Välttämättä ne eivät omaksu niitä sellaisenaan, vaan muokkaavat ja jalostavat niitä. Joskus niitä on myös päättäväisesti torjuttava. Ensivaikutelmakseni on jäänyt, että Jyväskylän epäpoliittinen systeemi lähinnä talloo hyvinkin perusteltuja näkemyksiä. Ei ihme, että äänestysprosentti jäi 50:een, "KYLLÄ KANSA TIETÄÄ" Vennamon sanoin. Ihmiset ovat kuitenkin siinä väärässä, että äänestäVauhkonen mättömyys ci muuta mitään. Sen sijaan asettumalla ehdokkaiksi ja äänestämällä uusia ihmisiä voidaan tilannetta muuttaa. VAIKKA PUOLUEET pelaisivat sopupeliä, niin oikea maailma sisältää runsaasti kiistoja ja jännitteitä. On helppo ennustaa, että ne pulpahtavat esiin muuten: kunnallisvalituksina, ns. yhden asian liikkeinä, populistisina hahmoina tyyliin Ritva Salunen ja Ilari Kotimäki tai äärivasemmiston ja äärioikeiston nousuna Turun tapaan." JOUNI VAUHKONEN
• • TT U Jyväskylän Ylioppilaslehti 8 / 2 1 J Q I ASIOIDEN NIMEÄMINEN on jotakin, mitä ei usein ymmärretä valtana. Kuitenkin käsitämme asiat usein niiden nimien kautta. Kun esimerkiksi uudelle tuotteelle mietitään nimeä, sen avulla pyritään luomaan asiakkaalle positiivinen mielikuva itse tuotteesta. Aina lopputulos ei ole kehuttava. Usein nimeämisen politiikassa sorrutaan silkkaan yleissivistyksen puutteeseen. Esimerkiksi Suomessa myynnissä oleva suosittu jälkiniokavanukas Fanny ei myisi erityisen hyvin Iso-Britanniassa. Brittiläisessä puhekielessä "fanny" tarkoittaa yleisesti pimppiä. Samaan kuoppaan sonui myös japanilainen vvc-paperivalmistaja, joka toi kaupan hyllyille tuotteen nimeltä "My Fanny Toilet Paper". Kun Pepsi aloitti aikanaan tuoneidensa markkinoinnin Kiinassa, he korosiiv.it luomiensa erinomaisuutta sloganilla "Pepsi Brings You Back to life". Yli kuitenkaan ottanut huomioon merkittä vää kulttuurieroa, kiinalaisen merkistön symbolipuolta, jonka takia merkit saattavat tarkoittaa yhteen kirjoitettuna aivan en asioita kuin sanakirjamuodossaan. Pepsin slogan tarkoitti kiinalaisiksi kirjoitusmerkeiksi käännettynä suunnilleen 'Pepsi tuo sinun kuolleet esi-isasi takai sin haudoistaan". Yhtään paremmin ei mennyt Pepsin pahimmalla kilpailijalla Coca-Colallakaan. Yhtiö paatti valita kiinalaisista kirjoitusmerkeistä sellaisia merkkejä, jotka kuulostavat lausuttuna samalta kuin juoman nimi. Ensimmäinen mainoksiin asti päässyt versio kehotti: "maista vahattua kidusaukkoa". Nykyään Coca Cola tarkoittaa kiinassa "onnellisuutta suussa". Samanlaiseen kulttuurieroon sonui myös amerikkalainen olutjätli Coors, jonka mainoslause "Turn II Loose" kääntyi Espanjassa muotoon "Kärsi ripulista". Englannin kieli on yleistyessään johtanut siihen, elta sen käyttö koetaan myös kyseisen kielialueen ulkopuolella joko muodikkaana tai välttämättömänä lisääntyneiden englanninkielisten asiakkaiden takia. Nämä englanniksi käännetyt nimet voivat kuitenkin tarkoittaa vallan muuta kuin mikä oli alun perin tarkoitus. joskus kyseessä on puhdas kirjoitusvirhe kuten japanilaisessa säilykepurkissa, minkä etiketissä todettiin purkin sisältävän "pork vvith fresh garbage", vaikka purkissa oli sianlihaa ja kaalia. Saman maan kosmctiikkahyllyistä löytyi jokin aika sitten myös "Naii Remover" -ainetta, joka tosin kynsien sijaan oli tarkoitettu kynsilakan poistamiseen. maailma ja me Kulttuurisia kömmähdyksiä <m t.ipahteen Hongkongilainen ravintola ehti lunuj^muäs&jfyggassir .Muutamia vuv |.uikin alkaa myydä tuok%, joka oli lissia sitten kodinkonevalmistaja Electrolux toi Yhdysvaltain markkinoille pölynimurinsa, jota markkinoitiin lauseella "Nolliini; Sucks Like Electrolux", Samaten monet lastenruokavalmistajat ovat joutuneet poistamaan pienten lasten kuvat Ulotteistaan Afrikassa, koska siellä on yleisesti käytäntönä laittaa purkin kylkeen kuva sen sisällöstä, koska kaupan asiakkaat eivät väittämältä osaa lukea. Ruokalistat ovai yleisesti nimeämisen —politiikan kuninkaita, koska ruokasanas10 on hyvin kulttuurisidonnaista, ja nimien kääntäminen-tuo ongelmia ruoan sisällön kuvauksen oikeellisuuden suhu n mukaan "Tradiiional Indonesian Nazi Goreng", ennen kuin joku huomautti asiasta. Puolalainen petinneruokaa tarjoava ravintola.puolesuan.totesi listassaan tarjoavansa asiakkailleen Beef Rashers Bcaten Up in the Country Peoples Fasliion". Ehkä parhaimmat nimeämisen politiikan tulokset on kuitenkin nähtävissä amerikkalaisten ja eurooppalaisten elokuvien käännetyissä nimissä. Kuten yli vuosikymmenen uusia nimiä länsimaisille elokuville keksinyt Doinel Wu totesi 1S>98 Wall Street Journalissa, paikalliset elokuvien levittäjät pitävät alkuperäisiä nimiä tylsinä. Esimerkiksi "Boogie Nights" muuntui Hong Kongissa kiinalaisille muotoon "Hänen valtaisa elimensä tekee hänestä voimakkaan". Samaan tyyliin mm. lastenelokuva "Babe" muuttui kiinalaisyleisölle muotoon "Iloinen tuleva välipala, joka puhuu ja ratkoo maatalouteen liittyviä ongelmia". Ehkä vähiten elokuvan alkuperäistä sisältöä kuvaavan nimen sai kuitenkin Jane Campionin "Piano", jonka kiinankielinen nimi oli "Kiittämätön huora! Leikkaan sormesi ini" JARI PELTOLA puhekuplat hämeenaho herra X toiseen Voiko pehmisjäätelön pakastaa? "Mörkö se lähti piiriin", uskotellaan paljon radiossakin soitetussa lastenlaulussa. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä tarkistuksen jälkeenkään yhdenkään puolueen tai ammattijärjestön jäsenlistoilta ci löytynyt yhtään Mörköä. Puutarhojen hoitajat levittävät keväisin pihoille kananlantaa, joka reagoi hajukkaasti auringonpais teeseen Onko tämä ainoastaan tökerö yritys estää ihmisiä ihailemasta hanhikkien ja tcrijoensalavien kasvua? Kyllä on. Jos joku haluaa päästä eroon purkan syönnistä, pitäisikö hänen alkaa polttaa tupakkaa? : Lintujen ns. bongaajat ovat saaneet harrastuksellaan laajasti julkisuutta. Tosiasiassa nämä keekoili: jat ovat pelkkiä kulttuurihakuisia : 'erikoisuudeniavoiuelijoita. Jokai• ncn peruskoulun käynyt järki-ihminen tietää, että lintujen nimet j voi luntata linnun jalustan poh: jaan kiinnitetystä tarrasta. Ruohonleikkuri ei suinkaan lakkaa leikkaamasta, mikäli sillä koettaa ajaa kokolattiamattoa. Voiko virheellisesti nimetyn kodinkoneen takia pilalle menneestä matosta hakea korvausta poroisänniltä? Ei voi. KMTDS KAIKISTA NIISTÄ H O M E I S T A JOTKA TÄNÄÄM ANNOIT MINULLE. LMOITAN VAIN, ETTEN/ T E H N y r ' NIISTÄ MITÄÄN. MASI HS 30.4.2001 ..ja sitten m& 10.sv sille Jylkkärin toimittajalle että... TUOREEMPAA TUSKAA ELI ERÄftH IHMISPOION HAVAINTOJA £tAMÄ5TÄ ^lOPnTö-OPlSKtUJttlA £1 ENEMPÄÄ El VÄHEMPÄÄ "Emme ole kyynisiä, koska emme keksi näitä tarinoita. Tarinoissamme kuvataan kärsimyksiä, koska kärsimykset kuuluvat elämään ja niistä me haluamme kertoa. Ja toisaalta: jos yrittäisimme olla optimistisia ja saada asioihin ratkaisuja, se ei enää olisi totuudenmukaista." SARJAKUVAPIIRTÄJÄ JOSE MUNOZ JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 7/1991 (10.4.1991) l i e t y i n aloilla m a i n e n suosikki on lähteä töihin viimeistään tusen vuoden syksyllä. Rataa saa ja taloja autovelkoja tehdään Kun burnout tulee tai henkilostöleikkaukset alkavat, he huomaavat itrateaiansa heikkouden-. Virsi vuotta sitten tehdytn Vi opintoviikkoa ovat heikko pätevyys". Sitten ovat vielä he .joiden yliopisto ei varsinaisesti koskaan' Kesken laudattirseminaanen, juuri ennen lopputenttejä he Oin...menevät pois. Syksyllä he ena* ilmoittaudumihinVään kuitenkin>ie liikkuvat kampuksella usein Tunnistat heidät lasittuneesta katseesi ja epävarmasta asktilufcsestvHe uusivat kiriasfotofttejaan.kattektat iltneirustauluia, istuvat kahvion nurtassa ja säikkyvät ihmisiä — S j S Q — Jos kohtaat jonkun heista.nim ole lempeä Älä tyy mitään vaan puhu kesästä,sitlusta.kukista; kauniista asioista..,
+ Jyträskyiän YiiappHasiefcti B / M 8 1
KQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2001 • — : : r~—' • ~ ' ' "; . r __ L O U N 1 A S 1 1 1 1 6 m ,,„,,,,,.. Kivi kiinni helatorstaina 24.5.2001.» Leivomme päivittäin tuoreita sämpylöitä leipäpöytään. • Myös veeaanivaihtoehto joka r aiva. MA 14.5. KE 16.5. PE 18.5. MA 21.5. TI 22.5. TO Pinaaitiohukaisct Kukkakaali-sienipaistos Kasvisjuustokastike, spaghetti Kasvisgraiiini Pinaaltikeitto Helatorstai, Kivi kiinni Texmex-uuni makkara, Tulinen lihapala Jauhelihakastike, spaghetti Lihapyörykäi Kalkkunapihvi juustoperunat Värikäs uunikala Juusio-broilerkepakot Manielisei Riisiakäristys PE 25.5. Paisteltu kala, purjokasiike TO 17.5. KE 23.5. Kesäkurpitsapaistos Tl 15.5. Pastaa kinkkukastikkeella Kesäkurpitsa-currypata O Q o Q O i O ilokivi Täytetyt kasvisohukaiset Nakkipannu Kasvissosekeitto Lohikiusaus O Q o Q O i O ilokivi Lohikeitto Jauhelihapihvi, lomaatiikasiikc Nakkikeitto O Q o Q O i O ilokivi Pippurinen naudanlihapala Kanarisoito Maksaa kermakastikkeessa O Q o Q O i O ilokivi Kaalikääryleel JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA UUTUUKSIA Kierkegaard: Pelko ja vavistus. (WSOY) 'Tää olis kyllä hyvä kirja", totesiraatimme jäsen. MV. Johdatus metafysiikkaan. (Gaudeamus) "Huh, huh, tämä vaatii aikaa," Mörttinen ja Paidan: Eurokäsikirja. (PS-kustannus) "Kai se euro nyt sitten tulee... ?" 160 mk 167 mk 125 mk Johansson: Norsu nailoneissa naiseudesta, ruumiista ja nälästä. (Kääntöpiiri) "Mitä vikaa norsuissa on?" 137 mk VARASTOTYHJENNYS Vanhaa ja uutta pölyyntymään sinun varastoosi. Hae omasil JYVÄSKYLÄN Y L I O P I S T O N P Ä Ä S Y K O E K I R J A T Tule ja purista. Myös vanhat opiskelijat; kokeile huviksesi, vieläkö pääsisit sisään. Opiskelijan K a m p u s Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa @ B i m [ . . J kirjamyynti@kampusdata.fi MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Palautteesi on meille tärkeä asia ja senpä vuoksi olemme avanneet perinteisten palautejärjestelmiemme lisäksi intemetti sivuillemme oman Palaute-kaavake osion jonka kautta voit antaa palautetta joko nimettömänä tai yhteystiedollasi lisättynä. Tiesitkö, että meidän kautta voit myös järjestää juhliesi tarjoilun. Toteutamme elämyksiä niin faniin tqiin suuriinkin jimtatilaisuut^siinne. Kysy ehdotelmia suoraan toimipisteistämme tai saat myös yhteyden meihin: Sonaatti Juhlat puh. 260 3910 tai 050 581 8350 tai juhlat@sonaatti.fi tai www.sonaarti.fi (Tilaus) Kesän aukioloajoista saat tarkempaa tietoa toimipisteistämme sekä www.sonaatti.fi sivulta. Toivotamme Sinulle rentouttavaa kesää. Sonaatin henkilöstö TERVETULOA TERVETULOA kiittää yleisöä ja yhteistyökumppaneita. Kävijöitä oli yli 500 / ilta. Nähdään taas ensi vuonna! OSUUSPANKKI Jyväskylän Soitinkauppa Kampus Data Mika reiSvft: ARKIAAMUN ROAD MOVIE (osa XVI) Kumpikin arvaukseni osoittautui vftÄraksi. Äitini Istui Villen ja Aleksin kanssa olohuoneessa kasvoi melkein kiinni TV:n kuvaruudun.t Taalla on lapahiunut kaikkea jännittävää kun olet ollut poissa I<> ku vanhus oli karannut hoitokodista. Pitänyt markettia pelon vallassa aseella uhaten ja lopulla syöksynyt jyrkänteeltä alas kuu oli paennut poliiseja. Ailini esitti kauhistunutta, mutta ci tarvinnut paljoa psykologisia siimaa huomata, ciia itseasiassa luu nauti) tapauksen dramatiikasta. Se marketti oli toi meidän uiar kelit, selvitti Ville ärriä sorauicllen. Sitten lian huomasi Jorman ja kiljui: Isd. pelataanko pöytalätk.u ' Jorina elehtinyt vastata, kun, Ville jo syöksyi huoneeseensa hakemaan kaukaloa. Minä jältn heidät olohuoneeseen Aleksin televisiota vahtaavan mummon syliin. Villen pelaamaan isänsä kanssa vipukickkoa. Näky oli kaunis ja rauhallinen. Leppoisa ja lammin. Niin leppoisa ja lammin, ettei se voinut olla totta. Raahustin itseni makuuhuoneeseen ja nukahdin kengät jalassa sängylle. Unessa olin pikkutyttö ison kerrostalon pihalla olevassa hiekkalaatikossa. Muut lapset leikkivät rosvoa ja poliisia. Minä rakensin isoa luekkakaupunkia. Maailman kauneinta. }atkohtrtamus päättyy Ki//«tnftj uudesta )adtöMertotnukst3Ui takaa katso vuumai smt. H I U S A S I O I S S A S I N U A PALVELEE KORTEPOHJAN "" PARTURI Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 Käytä hyödyksesi kanta-asiakas TERVETULOA korttimme tai opiskelijakortilla-10% AVOINNA: T , .. , . . . , Ma-Pe9-18 Talvilauantaisin sopimuksen mukaan La Suljettu " " Meillä saat lopputyöllesi viimeisen silauksen. Edullisesti ja nopeasti! Parissa päivässä! Kansilus kullatulla tekstillä selkään ja kanteen 60 mk. Samalla vauhdilla uiloslamme tai kopiomme myös sisällön ja täräytämme tiskiin Jyväskylän kohtunllisimman hinnan! Lähellä yliopistoa palveleva ja monipuolinen jä mfc. K0PI0TAL0 Q VALO S Kauppakatu 3 40100 Jyväskylä Pub. 675133 Fax675343 KESÄASUNTOJA HELSINGISSA 1.5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ Soluasunnot 995-1345 mk/kk/asukas Tiedustelut puh; 09-3877193, http://honeybee.helsinki.fi/latokart/ Latokartano-Säätiö, Talonpojantie 11,00710 Helsinki www.sonaatti.fi YTHS KESÄLLÄ 2001 JYVÄSKYLÄN TERVEYDENHOITOAEMA ON AVOINNA KOKO KESÄN Aukioloajat Kesä-Elokuu Ajanvarauksen puhelinnumero Terveydenhoito Hammashuolto Mielenterveys ma-pe klo 8-14 2601970 ma-pe klo 8-14 2601980 ma-pe klo 8-14 2601990 ( m i e l e n t e r v e y s osan heinäkuuta suljettu)
*^A£ • \ Me odotamme Sinua ^Tule! Nähdään torinhulmassa! Väinönkatu 34 Jyväskylä Tervetuloa! a POP JYVÄSKYLÄ Ilo Jatkokertomuskirjoituskilpailu käynnistyy Jyväskylän Ylioppilaslehden sivuille etenkin mainosten väliin jää käytännön syistä usein tyhjiä koloja. Noiden ylijäävien millimetrien täyttämiseksi käynnistämme järjestyksessään toisen Jylkkärin jatkokertomus-kirjoituskilpailun. Kilpailu on avoin kaikille Jylkkärin lukijoille. Vähintään 2 5 merkin eli noin 15 liuskan mittaisen kilpailutarinan aihe on vapaa. Kullekin jaksolle jäävää tilaa emme voi ennakoida etukäteen, joten kertomusten on syytä taipua pilkottavaksi osiin Jylkkärin kunkin numeron tarpeiden mukaan. Julkaisumuodon voi tarkistaa tämän Jylkkärin sivuilta, joilla julkaistaan viime vuoden jatkokertomus-kilpailun voittaneen tarinan (Arkiaamun road-movie, M i ka Terävä) viimeinen osa. Tuomaristoon kuuluvat tänä vuonna kirjailija Pirjo Hassinen, JYYn kulttuurisihteeri Marjo Kokkonen ja Jylkkärin päätoimittaja Juha Kauppinen. Tämän vuoden voittajatarina julkaistaan Jylkkäreissä 9 / 2 1 8 / 2 2 . Voittoisan tarinan kirjoittanut henkilö saa myös 1000 markan palkinnon. Toimita kilpailutyösi nimimerkillä varustettuna maanantaihin 2 7 . 8 . 2 1 mennessä postitse osoitteeseen Jyväskylän Ylioppilaslehti, Keskussairaala nt ie 2 , 4 6 Jyväskylä. Kirjoita kirjekuoren päälle tunnus "Palstantäytettä". Sinun tulee myös liittää kilpailutarinan yhteyteen erillinen, suljettu kuori, jonka päällä on nimimerkkisi ja sisällä ovat henkilötietosi. Kirjoitukset arvostellaan nimettöminä. Lisätietoja: päätoimittaja Juha Kauppinen, p. 4 584 04 14. S n Kyky nähdä a s i a t uudella t a v a l l a JOKAINEN ON OMANLAINEN DNA on uudenlainen mobiilioperaattori. jonka palvelut vastaavat kunkin käyttäjän yksilöllisiä tarpeita. Voit valita toimintoja ja muokata liittymäsi palvelutarjontaa Orpa dna -sivuilla netissä. Omanlaisen dna:n rakentamisen aloitat vaivattomasti valmiista Byttäjaprofiileista. Tutustu uuteen toimintamalliin osoitteessa: www.dnafinland.fi V
Semmarit: "käsi i on joskus ollut" TEKSTI JA KUVA: JUHA KAUPPINEN "ME OLLAAN sellaselle ihmiselle ehdottomasti parhaimmillamme, joka ei ole ennen meitä nähnyt", tuumaa täyden vuosikymmenen Seminaarinmäen mieslaulajissa viihtynyt ykköstenori Pasi Pohjola. "Esimerkiksi semmoset miehet, jotka vaimo tai tyttöystävä on väkisin raahannut mukaan, ovat usein hyvin positiivisesti yllättyneitä meinigistä, joka meidän keikalla vallitsee. Monet varmasti luulevat tulevansa ihan tavallisen mieskuoron konserttiin, mitä meidän homma ei kuitenkaan ole", hän jatkaa. Toki sellaisiakin ihmisiä on olemassa, joihin Semmareiden lumeisiin ja huumoriin vetoava viihde ei tehoa. "Pari sähköpostiviestiä ollaan saatu, joissa meidät on haukuttu ihan maanrakoon. Ne on ollut sitä luokkaa, että on oikeasti alkanut epäillä, että onkohan tää jonkun kuorolaisen käytännön pila", kertoo Semmareiden kyydissä kaksi vuotta viihtynyt ykkösbasso Heikki Luumi. On sanomattakin selvää, että kuoro, jonka yksi suurimmista voimavaroista on yllätyksellisyys, joutuu kiertueen edellä tutkiskelemaan itseään: mistä kehiä kokoon elementtejä, joilla saadaan vanhatkin fanit putoamaan tuoleiltaan? "Kyllähän se niin on, että yllättäminen vaikeutuu aina potenssiin kolme edellisestä kerrasta. Sitä pailsi joka kerran joudutaan tekemään sellaisia ratkaisuja, jotka ei miellytä kaikkia kuorolaisia. Keikoista tulee sen takia välillä melkosta nuorallakävelyä. Koskaan ei voi olla varma, kuinka ihmiset reagoi rankimpiin sketseihin", toteaa Pohjola. "Oikein hirvittää miettiä seuraavaa kertaa...", huokaisee Luumi. "En tiedä missä vaiheessa ollaan sitten siinä pisteessä, että pitää juosta lavalle ilman housuja, vai yllättäiskö sekään enää tarpeeksi?", Pohjola jatkaa pohdintaa. "Toinen vaihtoehto on tietysti mennä päinvastaiseen suuntaan. Olishan se varmaan melkoinen yllätys ihmisille, jos me vedeltäis ihan tavallinen, vakavahenkinen mieskuorokeikka ilman huumoria ja koreografiaa". Pohjola visioi. SEMMAREIDEN URAN alkutahdeista on olemassa virallinen tarina, jonka mukaan kymmenkunta miestä kokoontui Jyväskylän yliopiston päärakennuksen kahvioon pohtimaan, mitä he voivat tehdä suomalaisen musiikin hyväksi. Todellisuus on Pasi Pohjolan mukaan hieman toisenlainen: "Ehkä ensimmäiset kaksi kuukautta Seminaarinmäen mieslaulajat oh vain musiikista kiinnostuneiden ihmisten tavallinen kuoro. Muutaman mukana olleen henkilön persoonasta johtuen kuoro lähti kuitenkin pian omille raileilleen." Tällöin Seminaarinmäen mieslaulajien sisältä kuoriutui esille Semmarit. Pohjola itse liittyi ryhmään juuri tässä ensimmäisessä murrosvaiheessa. Semmareiden ura omintakeisena kuorona käynnistyi perisuomalaiseen tapaan: "Ensimmäinen kappale oli nimeltään Pieruongelma. Sen jälkeen ajateltiin jotenkin, että kai näitä omia, vähän erikoisempia, biisejä voisi tehdä enemmänkin". Pohjola muistelee. Semmareita pidetään vahvasti OKLveioisena kuorona; tälläkin hetkellä ryhmän jäsenistä 8 toimii opettajan ammatissa. Opettajien ja opettajaksi opiskelevien lisäksi Semmareihin kuuluu pari musiikkitieteen opiskelijaa ja yksi ATK-ekspenti. Noin 20 henkisenä esiintyvän kuoron riveissä on vuosien varrella seissyt nelisenkymmentä henkilöä; varsin vähän siis, ottaen huomioon, että ensimmäiset tahdit puhkutuin ilmoille jo vuonna -89. Pohjola ja Luumi mainitsevat lakonisesti jokaisen ryhmän jäsenen viralliseksi iäksi 25 vuotta. Vanhin laulaja on 25,9-vuotias, nuorin puolestaan 24.1. Kuten yli kymmenen vuotia vanhan ryhmän kohdalla sopii odottaa, Semmareillakin on ollut kriisikautensa: "Muutamia sellasia selkeitä käänekohtia on ollut, jolloin olemme joutuneet laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen. Kyllähän sitä välillä on ihan käsirysyynkin ajauduttu; ei nyt ehkä ihan kahdenkymmenen hengen voimin, mutta pienemmällä porukalla", Pohjola tunnustaa. "Kuorossa on vähän sellainen pohjalaaset vastaan muut -asetelma"; tuumii puolestaan Luumi. '*Yleensä alkuillasta jo lyödään vetoa ja arvuutellaan, että kuka päätyy kasteleman kenenkin kanssa ja mistä asiasta", hän jalkaa. Tenori Pohjolan mukaan aiheena ovat useimmiten kuten arvata saattaa taiteelliset linjaukset. "Toiset arvostavat enemmän musiikillisia arvoja, toiset taas show-puolta." • J O / a i ALKUPERÄISISTÄ Seminaarinmäen mieslaulajista siitä tavallisesta kuorosta on tänä päivänä kelkassa mukana enää kuoronjohtaja Reima Viitala, Markus Kinnunen ja Tuomo Rannankari. Aivan alkutahtien jälkeen mukaan liittyneistä puolestaan Pasi Pohjola, Jussi Oksala ja Markus Paananen. Mikä paitsi rakkaus musiikkiin pitää miehet edelleen liikkeessä? "Jäsenistön uusiutuminen on ehdottomasti semmoinen eteenpäin vievä voima", toteaa Pohjola. Hänen mukaansa esimerkiksi viimeisen "saapumiserän" yhteydessä kuoroon tulleet jäsenet ovat tuoneet mukanaan runsaasti energiaa. "On luonnollista, että kun on itse ollut mukana kymmenen vuotta tässä touhussa, omat keikkafulikset ei enää ole täysin samanlaisia kuin joskus alkuvaiheessa. Kun sitten näkee nuoria kavereita esiintymislavalla silmät pyöreänä innostuksesta ja jännityksestä, niitä tunteita on mahdollista elää uudestaan." Toinen liikkeellä pitävä tekijä ovat erilaiset toisinaan kunnianhimoisetlattaa. kintavoitteet. "Me ollaan yleensä asetettu joku tavoite tai puhuttu jostain asiasta, joka olisi kiva saavuttaa, ja sitten me ollaan •yleensä ne saavutettu", Pohjola muistelee. "Ensin unelmoitiin konsertista, jossa esitettäisiin pelkästään omia kappaleita, sitten konsertista, jossa olisi loppunmyyty katsomo. Jossain vaiheessa mietittiin, että olisi kiva päästä televisioon; lopulta me saatiin oma neliosainen TV-show", hän luettelee. Luumi puolestaan mainitsee yleisön positiiviset reaktiot motivaatiota nostattavana tekijänä: "Vertaisin Semmareissa laulamista ihan suoraan niihin tunteisiin, mitä tulee rock-bändissä soittamisesta", itsekin bändissä soittanut Luumi kertoo. "Kun näkee ja aistii yleisön innostuksen, suupielet kääntyy virneeseen ja sitä keskittyy sataprosenttisesti touhuun", hän maalailee. Raha sen sijaan ei kuulu tärkeimpien motiivien joukkoon; kukaan Semmareista ei elä kuorotoiminnallaan. Kuoron toiminnalla netottu raha (esimerkiksi vastikään ilmestynyt pitkäsoitto Hakkaan sun ovee on viihtynyt tiiviisti Suomen virallisella albumi-listalla) laitetaan Luumin ja Pohjolan mukaan suoraan kiertoon: käytännössä sillä parannetaan showta. Muun muassa langattomat mikrofonit ja muu äänentoistolaitteisto on niellyt pitkän pennin. Huippuvälineistöön tehdyt sijoitukset ovat kuitenkin kannattavia, koska niistä on iloa sekä yleisölle että taiteilijoille itselleen. SEMMAREIDEN KEVÄÄN mittaan tehty suomenkiertue päättyi 21.4. hienolla spektaakkelilla Jyväskylän päärakennuksen juhlasalissa. Seuraavan kerran Semmareita voi nähdä livenä kahdella Seinäjoen keikalla toukokuun lopussa. Tällä välinkin ukkoja on mahdollista nähdä livenä tosin ei laulamassa lähinnä Jyväskylän kaupungin laitaalueilla. Yllä on mitä todennäköisemmin lenkkiasustus; suurin osa Semmareista aikoo näet ottaa osaa Tukholman maratonille, joka juostaan kesäkuun alussa. • TRVETULI [HAT J A U U D E T O P I S K E L I J A T ^ Vanha meno jatkuu ja kiihtyy vain !!! Avoinna joka yö 21.00-04.00 , *: 20 Kauppakatu 33. JKL Puhelin (014) 213123 SILMÄLÄÄKÄRIASEMA VÄINÖNKATU 9 • Silmälääkäripalvelut • Piilolasit • Näkökenttätutkimukset • Silmänpohjakuvat P. 214 444 UUSI APTEEKKI Yliopistonkatu 32, puh. 3382900 Ibrikulma < I vynelän kulma) HYVÄÄ PALVELUA JONOTTAMATTA meillä on helppoa liikkua lasten vaunujen kanssa Palvelemme ma-pe klo 8-18, la 9-15 annamme opiskelija-alennuksen
10 Mbit/s j a menoksi! NCC^ TähtiKoti Terveellinen asua turvallinen omistaa. As. Oy Pohjanlahdenranta Rakennamme aurinkoiselle tontille Tikan kaupunginosaan uusia, hyvin varusteltuja rivi-ja pienkerrostaloasuntpja. Asuntoihin tulee mm. Oma Verkko-tietoliikenneyhteydet mikä mahdollistaa vaikkapa etätyöskentelyn. Kuokkalan palvelut on mukavasti kävelymatkan päässä ja Päijänteen rantaan vain "kiven heitto". Huoneisto valikoimasta löytyy sopiva asunto niin sinkuille kuin perheillekin. Arvioitu valmistumisaika talvi 2002. Hinnat alkaen: Rivitalossa (1-taso) 76,5 m 2 3h+k+khh+vh+s vh 799.000,mh 569.000,85,5 m 2 4h+khh+vh+s vh 926.000,mh 669.500,Pienkerrostalossa 37,5 m vh 387 52,5 m vh 524 60,0 m vh 615 68,0 m vh 679 71,0 m vh 709 2 lh+kk+s 000,mh 274.500,2 2h+k+s 000,mh 366.500,2 3h+k+s 000,mh 435.000,2 3h+k+s 000,mh 475.000,2 3h+k+khh+s 000,mh 496.000, ALOITUSPÄÄTÖS TEHTY! TILAA ESITE JA VARAA OMASI. NCC Finland Oy Kalevankatu 6 40100 Jyväskylä Puh(014)3346 200 050 3538 312 www.ncc.fi Asunto Oy Jyväskylän Kurjenmiekka 2-kerroksinen kodikas luhtitalo 1 Yhtiössä 10 persoonallista, muuttovalmista huoneistoa. Sisustuksessa käytetty vaaleita, valoisia sävyjä. 2h+k+s 56,5 m 2 vmh. 589.500,3h+k+s 80,0 m 2 vmh. 789.000,Ennakkomarkkinoinnissa Asunto Oy Jyväskylän Kurjenpolvi Kortesuolla Tuomiojärven läheisyydessä 1 -2 tasoiset rivitalot. Huoneistokoot: 58 110 m 2 (2 6h+k+s) Kun toimit ajoissa pystymme toteuttamaan yksilölliset toiveesi! www. rakennusotava.fi Tilaa alustavat suunnitelmat! /W/3 RAKENNUS OY Pajatie 8, 40630 Jyväskylä puh. 014-339 3811 KOAS-asunto on opiskelijan koti * * KESKISUOMEN OPISKELIJA-ASUNTOSÄÄTIÖ Kauppakatu 26 A, 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. (014] 3393 400, fax (014) 3393 411 Sähköposti: asukastoimisto@koas.fi; etunimi.sukunimi@koas.fi Internet; www.koas.fi Jyväskylän Ylioppilaslehti tulee taas 5. syyskuuta j'i ikkaana kiijiiJUd!*«=T=miiTip1 a:si netissä. V o i t a m a t k a uhelin ja a L i i t t y m ä . dna C • dna Liittymä Avaucnakcu 40 mk. kk mk/min. multim matkapuhelu 07-17 1.29 mk/mln. ma pe 17-07 ja pe 17m» 07 0.90 mk/min. Takattviaotit drui-l&ttymUn 0.49 mk/kpl, muibln matkapuhelinverkkoihin Avausmak»u4B mk. kk-makau 19 mk/Vk. puh*I luhlnta toisiin dna liittymiin 0.79 m kotimaan lankaverkkoon 0.70 mk/min. ma.pa 7 1 7 1.30 j • H »7-07 ta pe 17-m* 07 0,00 I tit dno-btty
EU Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2001 |a saarnaa| MONITASOISTA, SILTI VIIHDYTTÄVÄÄ ajattelemisen aihetta on taijolla, kun Cucumber Farmer -yhtye esiintyy Yläkaupungin yö -tapahtumassa teemalla "Cucumber Farmer is your Billy Idol". Yhtye soittaa Billy Idolin kappaleita tähden Vital Idol -video taustallaan ja sen tahtiin, mutta muutoin omina versioinaan. Konserttitilanteessa on tarjolla myös vuorovaikutuksellista kansanvalistusta: ohjelmassa voi olla vaikkapa alustuspuheenvuoro tai paneelikeskustelua populaarikulttuuriin liittyvistä aiheista. Cucumber Farmer on vuodesta 1994 toiminut viisihenkinen avantgarde-rockryhmä Kokoonpano käsittää kaksi kitaristia, basistin, rumpalin sekä kitaroita, syntesoijia ja muuta äänten tuotantoa hoitelevan "säätömichen"; rummutuksesta vastaa Jyväskylässä vaikuttava Samuli Hytönen. Billy Idol -projekti on hänen mukaansa vain yksi niistä kokonaisuuksista, joista Cucumber Farmer muodostuu. "Meillä on vaihtelevia identiteettejä, mikä liittyy siihen, että yhtye •hakee muotoaan kaiken aikaa", toteaa Hytönen. "Aloitimme toimintamme pcrus-bändipohjalta, mutta tietoisuuden kehittyessä on projektiluonteisuudesta tullut bändin keskeisin muoto." BILLY IDOL -PROJEKTILLA Cucumber Farmer pyrkii tarjoamaan uusia oivalluksia Billy Idolista ja kaikesta muustakin Hytösen mahtipontisesti luonnehtimana "uudenlaista tapaa elää ja olla" Esiintymisessä tähdennetään kokonaisvaltaista esteettistä kokemusta, jossa maailman nsiinitaisuuksissa heittelehtimiseen avautuu uusia näkökulmia. Hytösen mukaan aihe kulminoituu jujari Billy Idolissa, jossi kiehtoo hänen hahmonsa kaksijakoisuus: toisaalla unia 80-luvulla lahteytensä huipulla ollut uhoileva amcrikkalaisrokkari on mitä suu nmmassa määrin populaarikulttuurin tuote, pop-ikoni, miu: r inalla hau on tehnyt aimo niva ia ! ..ippalciia "Musiikista tämä juttu ensisijaisesti lähtee Kaikki me olemme aikanamme kuunnelleet Billy Idolia ja tolkuttomasti diggailkjet misia biiseistä, sisältöä ymmärtämättä i lohtoton sittemmin karissut, kuu olemme tulleet tietoisiksi niistä arveluttavista puolista. Idolin levyjä emme silti ole missään vaiheessa heittäneet roskiin, vaan hänen musiikkiaan kuuntelemalla voi aina nauttia tolkuttomasti", selvittää Hytönen. Samalla nautinioon liittyy kritiikki. Jälkimodernin ajan kulttuurissa nautinto on talouden keskeisintä ylijäämää, kun populaarikulttuuri syytää tuuteistaan billyidoleita billyidolien perään; Cucumber Farmerin mukaan kaiken tämän voi kyseenalaistaa, silti siitä, nauttien. Tämä tavoite on ilmeisen vaaliva, eikä sitä Hytösen mielestä voi kuitata pelkästään postmodernina ironiana. "Koko Cucumber Farmer on syntynyt maailmaan siksi, että joukko ihmisiä on nähnyt asiat valtavan ristiriitaisina. Vaikutteita on imetty monelta suunnalta, mutta helpolla emme yntä päästä," EIKÄ HELPOLLA PÄÄSE yleisökään: Cucumber Farmerin Idol-performanssi vaatii Hytösen mukaan kuulijoilta jatkuvaa läsnäoloa ja tapahtumien seuraamista, jotta akti saisi tavoiteltuja1 vaikutuksia aikaan. Ainakin aikaisemmilla Billy Idol -keikoilla, muun muassa i Turussa ja Lahdessa, on vastaanotto ollut positiivista, alkuhämmennyksen jälkeen. "Yleisöltä on tullut palautetta tyyliin enpä tiennyt, että Billy Idolia voi näinkin kuunnella ja katsoa'. Keikat ovat i juncet mallikkasti, vaikka ratkaisu on erikoislaatuinen", rumpali myhäilee. Projektin tulevaisuuden eteen Hytönen vetäisee kuitenkin salaisuuden verhon. Oleellista on hänen mukaansa päästä sLsaän Billy Idol -maailmaan; sen jälkeen asiat sujuvat omalla painollaan. Muutoin Cucumber Farmer tulee jalkamaan avantgardistisen "säätömusansa" ticUä ja filosofista sananjulistusta on oleva luvassa. "Tulevaisi;. ; stä dogmaattisempaaja traktaattimuotoisempaa Ehkä Cucumber Farmerin voi löytäj dulta edestään maallikkosaamaäj keskustelemassa kokonaisvaltaisesti tai .musta", lausuu Hvtonen tie-, rati arvoituksellisesti.» Cucumber farmer Ilokivessä 26.5. kjo 00.45. Verkossa: lislen.to/cucumber 14 virtasta musiikin tekijöinä Kun taustoiltaan [a tyyleiltään 14 erilaista muusikkoa lyöttäytyy yhteisen projektin ääreen, niin mikähän mahtaa oi a lopputulos? "KOKO PERHEEN MUSIIKKISHOWN tekeminen oli ainoa vaihtoehtomme, kun mukana on niin paljon lähtökohdiltaan erilaisia ihmisia', tuumaa Espe Oikari esityksestä, joka saa ensi-iltansa Yläkaupungin yössä. Vaikka poikkitaiteellisilla festarciDa esitetään yleensä monenmoisia performansseja kaiken ikäisille. Oikannja 13 muun taiteilijan työstämä show erottuu joukostaan Jo sen syntyhistoria on hieman poikkeava. Esimerkiksi musiikki oli jo melkein valmiina ennen kuin esitykseen tehtiin käsikirjoitus. "Näytelmä on musiikillinen maailmankuva eräästä eksyksissä olevasta Virtasen perheestä. Isolla joukolla on voitu tehdä monipuolinen show. jossa musiikkia on laidasta laitaan: ryhmäläisten henkilökohtaisesta tuotannosta on saatu rokkia, konemusiikkia, lastenmusiikkia ja hieman latinalaisrytmejä. Sovitukset olemme tehneet yhdessä", Oikari luettelee. MUSIIKKINÄYTELMÄÄ TEKEVÄT 14 työtöntä taiteilijaa näkevät toisiaan harva se päivä Joulusta lähtien he ovat käyneet yhteistä Ars Lab -tyollistymisprojektin kurssia, jonka lopputyö on kyseinen Voihan Virtasi:! -musiikki-iloutelu Viimeinen kuukausi on ollut näytelmän harjoittelemista, kun taas alkukuukaudet menivät lähinnä teoriapainotteisempaan opiskeluun. "Olen tehnyt musiikkia monta vuotta yksin. Kokemukseni ryhmässä työskentelemisestä ovat olleet ennen tätä vähäisiä. Nyt olemme kuitenkin jo alustavasti muutaman kurssilaisen kanssa jutelleet jatkoyhteistyöstäkin". Ars Lab -kurssilainen, näytelmän teknikkojanne Hakulinen mainitsee. "Uusia valmiuksia, suhteita ja tietoutta on tullut paljon lisää muun Hannu Rahkonen tahdittaa laulullaan Helinä Ilkkaa ja muuta Ars Lab-porukkaa. muassa yrittäjyydestä", jatkaa Oikari. Voihan Virtaset -esitystä ajatellen Yläkaupungin yö tulee oikeaan ajankohtaan. Niin Hakulisen kuin Oikarinkin mukaan esityksellä pitäisi olla nimekäs tekijä ja rohkea bändin vetäjä, jos sen kanssa haluaisi omin nokkinensa keikkailla. Pitkän musiikkiuran tehneenä Oikan tietää myös sanoa, että keikalle lähteminen on nykyään kallista. Juuri siksi Jyväskylän kaupungin, TE-keskuksen ja Keski-Suomen taidetoimikunnan ylläpitämä työllistämisprojekti on tärkeä: se tarjoaa taiteilijoille mahdollisuuden päästä esiintymään ja myös kouluttautumaan. "Kurssin aikana elämäni on taas virkistynyt; laulajana sitä on niin yksin keikoilla. Nyt odotan innolla joka päivä pääseväni kurssille. Edes aamuherätykset eivät tee enää tiukkaa, vaikka aluksi koko kurssi meinasi loppua osaltani niiden vuoksi", toteaa laulaja Helinä Ilkka, jolla on Virtasissa vauhdikas puherooli. ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI Voihan Virtaset 26.5. Yliopiston juhlasalissa kello 16.30.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 8/2001 H Indie• • • • • • raminaa J Y V Ä S K Y L Ä S S Ä EI J Ä R J E S T E T Ä kesällä rock-festareita, joiden lipuista kamppailtaisiin kansallisilla markkinoilla asti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö rockinnälkäiselle kansalle riittäisi pienimuotoisempaa tarjontaa. Ruohon tuoksua, auringon porotusta ja mikä tärkeintä oivaa musiikkia lykkäävät kesäntäyttecksi muun muassa tapahtumat nimeltä Betonirock ja Rock Saapuu Muurameen. Festareista Betonirock (5.-7,7.) järjestetään nyt ensimmäistä kertaa. Rock Saapuu Muurameen -tapahtumalla (8.-9.6.) sen sijaan on jo hiukan kaikupohjaa toiminnassaan; tulevana kesänä rokataan Muuramessa kuudetta kertaa. Musiikkitieteen opiskelija Marleena Variksen vastuulla on hankkia Betomrock-festareille sponsorit sekä buukata bändit. Hän valottaa tapahtuman taustaa: 'Tarkoituksena on ottaa hyötykäyttöön sementtitehtaan lastaamon vanha miljöö. Samalla nuoret, nousevat bändit saavat mahdollisuuden esiintyä. Festivaalia varten rakennetaan lava, joka tulee jatkossa toimimaan m u u n muassa harrastajateattereiden esiintymislavana. Idean taustalla on pieni työryhmä. Työtä tehdään talkoovoimin." Betonirock järjestetään 5.-7. Heinäkuuta; osoitteena on Laukaantie 20 Seppälänkankaan teollisuusalueella. Paikallisten ja pääkaupunkiseudun tuntemattomampien kykyjen mm. Ezkimo, Liisan Puisto, Nanospace. NMB ja Cerubi lisäksi Betonirockin vetonauloiksi on hankittu kaksi kansallisen rockin karkinimeä: Lemonator ja Arto Muna & Millennium. Variksen mukaan Betonirockiin odotetaan jopa kahtatuhatta kävijää. Odotukset ovat siis korkealla, kuten näin kuumien pääesiintyjien kanssa on syytäkin. Festivaalilipun hintaa ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta yhden päivän hinnaksi tulee osapuilleen 50 markkaa. S I I N Ä M I S S Ä B E T O N I R O C K ammentaa romantiikkansa rujosta tehdasmiljööstä, Rock Saapuu Muurameen on puitteiltaan pehmeämpi "Ensimmäinen Rock Saapuu Muurameen järjestettiin -95. Tai oikeastaan silloin sen nimi oli vielä Muurame Rock. Paikkana oli Muuramejoen ranta ja vanhan palolaitoksen piha. Tapahtumapaikkaa on myöhemmin siirretty. Nykyään festarit pidetään yläasteen ja lukion nurmikentillä, sekä sisätiloissa aivan päälavan vieressä", kertoo festarityöryhmään kuuluva Saara Leino. Hänen kohdallaan projekti on osa ammattikorkeakoulun kurssityötä. Leino on ensimmäistä kertaa mukana järjestämässä RSM:a. Seuranaan hänellä on alusta asti mukana olleet muuramelaiset musiikkipuuhamiehen, Eero Peltosen ja Ari Niemisen, kanssa. Betonirockista poiketen Rock Saapuu Muurameen -festareilla tarjolla on myös klubi-ilta, jossa bändi-tarjonta jatkuu sen jälkeen kun toiminta ulkolavalla päättyy "Perjantaina siirrytään ulkolavalta Rockaribaariin. Lauantaina viihdytään pelkästään Rockarissa; ulkolavalla ei silloin enää esiinnytä", Leino kertoo. Rock Saapuu Muurameen -tapahtumaan on vapaa sisäänpääsy. Esiintyjäkaartissaan se luottaa astetta tuntemattomampaan valikoimaan kuin Betonirock. Ennakkoon kiinnostavimmalta esiintyjällä vaikuttaa iskelmävetoinen, vakuuttavaa kultumainetta takavuosina niittänyt Taiska. Muita esiintyjiä ovat muun muassa Karmen. Moog Konttinen & Kontra, Fairline. Luuviuluja Argon. Rock Saapuu Muurameen -tapahtumaa tukevat tänä vuonna Muuramen kunta, Muuramen musiikkiyhdistys ja Muuramen Sointu. JUHA KAUPPINEN A TEKSTI: RIITTA KOIKKALAINEN KUVA: PERTTI JAAKKOLA "MEITÄ OLI TIIVIS SIVUKYLIEN POIKAJOUKKO, KYMMENISEN SÄLLIÄ, OLTIIN JONKIN SORTIN BLUESLAHKO. YRITIMME ENSIN KUULOSTAA 'AUTENTTISILTA, MUTTA MYÖHEMPI MAAILMA O N ANTANUT REALISIMIA." J U S T J O O . Ei taida osua ihan kohdalleen viiden rujonnäköisen, keski-ikäisen äijiarikäppänän bluesbändiit nimi. Mojo Hoop. Magiikka (=mojo) nyt vielä menee, mutta että blues ja riemasielu (=hoop)? Alkaäs nyt... Bändin nimi taisi olla edellisen rumpalin. Inha Nummilan keksintö. Nyt kapuloissa on Ari Jaakkola ". hymyilee Mojo Hoopln kitaristi Kalle Laine ja antaa sinikantisen promo-cd:n minulle kuumiellavaksi. "Se on sitten niinensä mukaisesti vahan raakile.' Levyn nimi on Rough Introduction. ja se sisältää version m u u n muassa As the Years go Passin' by -kappaleesta! Ei näiltä herroilta ainakaan rohkeutta puutu EHKÄ T U O riemasielu menee sittenkin kohdilleen, silla kuudesta kappaleesta neljä on kallellaan melkoisen vahvasti r&b:n puolelle. Laitetaan levy pyörimään ... nooh... kyllä näm ä . . . olipa laulajalla komea fraseeraus tuossa... osaavat n e . . . vähän varovaisia... Kuuntelee. Ennen kuin selkäänsä otlaa. Kommentit kirvoittavat aurinkoisen hymyn Kiille Laineen kasvoille. "Blues iski sydämiin jo nuoruusvuosina eikä tunne ole väljähtynyt", myhäilee mies. Soul, ja erityisesti funk on Mojo lioopin mcinigissä vahvasti taustalla. "Blucsinnostus j u o n t u u 70-luvullc. Isojen poikien, ei laulut, vaan kuuntelemat Bluesbreakersit, Flcetwoodmacit sun muut bluesrokkarit saivat i n n o s t u m a a n bluesin j u u r i s t a . Sieltä löytyivät sitten kaikki suuret legendat: Muddy Walcrs, HowIing Wolf, huuliharppu Sonnyboyt, \Valleril j n e , J u n i o r Wells. B.B. King, Freddy King. Albcri King, Buddy Guy jne. Kuuntelimme, lainasimme levyjä ja pikku hiljaa opettelimme soittamaan." Miehen kasvoilla käväisee hyrähdys. "Meitä oli sellainen tiivis sivukylien poikajoukko. kymmenisen sälliä, oltiin jonkin sortin blueslahko. Yritimme ensin kuulostaa 'autenttisilta*. mutta myöhempi maailma on antanut realisimia." "Homma jäi vuosiksi opiskelujen ja perheiden perustamisen jalkoihin uinumaan, välillä blues soi vain satunnaisten j a m i e n merkeissä", muistelee Laine. Lahkolaisista on ajan myoiä luihu hyvätapaisia isäihmisiä. myyjiä, insinöörejä ja tieteilijöitä. "Musiikin tekeminen alkoi 90-luvulla vakavassa mielessä uudestaan. Nyt on kova hinku kehittää omaa soundia ja otella ynnä omia kappaleila. joita ollaan laittamassa levyksi tämän vuoden aikana." Kovasti kuunneltuja artisteja mojohoopilaislcn residensseissä ovat edellisien Iisaksi: "...kaikki mahdolliset suuret, ynnä Otis Rush, Magic Sam, ELmore J a m e s . fioundog Iayloi. |unior Wells &r Buddy Guy tottakai... Listaa voisi jalkaa loputtomiin Carl \Ycathershy. J i m m y J o h n s o n . Billy Boy Arnold, Lilllc Jimmy King. Magic Slim. jne ". innostuu Laine. "Aivan viime vuosina olemme kuunnellee! paljon moderneilla soundeilla soittavia Cityblues-kokoonpanoja. Tällä hetkellä yksi suosikeista on mm. Mississippi Heal. Moderni soundi perinnctietoisclla otteella kiinnostaa." Mojolaiset kuuntelevat myös Suomibluesia: "Monenlaista suuntausta, artistia ja yhtyettä löytyy. Taso on korkea. Blucsfestivaaleja ja tapahtumiakin järjestetään varmaan enemmän kuin koskaan ennen", s u m m a a Laine. "Yksi tärkeistä pioneereista ja soihdunkantajista on Jyväskylän Blues Live!-yhdistys", tulee perään pieni ja oikeaan osuva toteamus. "Mojo yrittää liikkua laajan ja mahdollisimman suvaitsevan ja sallivan The Blues -kategorian alla cli seinät leveällä ja katto korkealla" , palaa Laine miettimään oman bändinsä suhdetta bluesin maailmaan. "Bluesissa on kyse musiikista, j o k a on syntynyt tunteista, elämästä ja kuolemasta. Niitä ci passaa oppimestarimaisella ja yksiulotteisella lavalla niputtaa, se ci onnistu. Blues on ote. tatsi. se on tunne, fiilinki eikä niinkään j u u r i se oikea soundi tai kitara tai vahvistin vaan lähestymisiäpä. elämänfilosofia, joka syntyy ihmisenä olemisen iloisia ja suruista." Mojo Hoop: Hemppo Sihvonen kitara, horppu, taustalaulu Kalle Laine kitara, slide-kitarat Pertti Jaakkola basso Ari Jaakkola rummut, taustalaulu Kari Kahila laulu, rytmisoittimet Keikkaillut linjalla JKl-Tre-Turku-Toronto Kotipaikka: Tampere pianissimo PUHKUPILLIT VIIHTEELLÄ ILMAVOIMIEN KERA Yliopiston puhallinorkesteri Puhkupillit: vaihtaa viihteelle kevään viimeisimmässä • konsertissaan. Ohjelmassa on niin elo-' : kuvakuin musikaalisävellyksiä, esimer-; kiksi Rukajärven tiestä ja Raid is ia sei kä omaa tuotantoa. Konsertti järjestetään" yhteisesti ilmavoimien Soittokunnan orkesterin kanssa, mikä on ollut näillä: kahdella puhallinmusiikkiorkesterilla j kesänalusperinteenä viimeiset viisi vuotta nyt yhteiskonsertti musisoidaan yliopiston juhlasalissa. Kapellimestareina i taituroivat niin Puhkupillien Marja Ikonen ja Tiiu Tuominen kuin ilmavoimien Soittokunnan musiikkimajuri Pekka Kajander ja yliluutnantti Raimo Ovaskakin Laulusolisteina konsertissa : esiintyvät Puhkupillien Inka Puhakka sekä varusmies Tenho Raaterova. Konsertin ohjelmisto soitetaan kokonaisuudessaan yhteisesti kahdella orkesterilla. Puhkupillien sekö Ilmavoimien Soittokunnan yhteisI konsertti yliopiston juhlasolisso 10. toukokuuta 19.00. Liput 50/20; liput tuntia ennen ovelta. LUENTOPIIRROKSET KILPASILLE Jos luentomuistiinpanoihin on tullut laadittua piirroksia, niin papereita ei k a n nata nakata kesän koiteltua paperiko-: riin. vaan harkita osallistumista kilpailuun. Lahdessa toimiva Kansainvälinen soveltavan estetiikan instituutti on nimittäin julistamassa kilpailua parhaista luennolla luentopaperiin tehdyistä piirroksista. Kilpailun ajankohdaksi kaavaillaan alustavasti elo-syyskuusta marras-: kuuhun ulottuvaa ajanjaksoa, jonka jäii keen voittajat valittaisiin ja parhaat piirrokset julkaistaisiin KSELn nettisivuilla. Kilpailuun voi osallistua vain yhdellä: sivulla, ja sen mukaan tarvitaan tiedot sen luennon aiheesta, jolla piirros on: syntynyt, sekä luvat henkilökuvien julkaisemiseen. Kilpailun voittajalle kaavaillaan palkinnoksi muutaman tuhannen markan suuruisia rahasummaa, ja; seuraavaksi sijoittuneet saisivat kirjapalkintoja. Koska kilpailu on vasta suunnitteilla, kannattaa asiasta kiinnostuneiden tiedustella lisätietoja sähköpostitse osoitteesta IIAA@lpt.fi