9$^ JYLKKARI Jyväskylän ylioppilaslehti INo 8 2 . 9 . 1 9 9 3 3 3 . vuosikerta Jylkkäri asui kaksi kuukautta pakolaisleireillä ex-Jugoslaviassa s. 6-7 Uusi opiskelija Erkki syksyllä 1993 Vanha opiskelija Erkki syksyllä 1993
2 Kesäinen sattumus SYLttytehtaalla puheenjohtajat Eräiden ylioppilaskuntien yritys erottaa ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Ari Mäkelä (sit/kauppatieteet) ansaitsee täyden tunnustuksen. Harvoin jos koskaan SYL on saanut huomiota keskellä kesää niin paljon kuin nyt. Nostan stetsoniani erityisesti sille, että joku jaksaa kiinnostua politiikasta näin aktiivisesti. Sen sijaan olen eri mieltä erottamispyrkim v sten perusteista. SYL:n raportti yliopistojen "kehittämisestä" ei kohdellut hyvin pieniä yliopistoja ja ylioppilaskuntia. Siitä huolimatta "Rahasta, karsi ja unhoita" -raportti on toistaiseksi selväjärkisin esitys yliopistojen säästöjen toteuttamiseksi. On syytä toivoa, että sillä on vaikutusta "rakenteellisessa kehittämisessä". On parempi, että linjaus tehdään kuin että sitä ei tehtäisi. Silloin jäisi vain sattuman hurja arvanveto, jolla toteutettaisiin opetusministeriön, valtiovarainministeriön, puolueiden ja muiden tahojen kamppailu korkeakoulupolitiikassa. Näin korkeakoulupolitiikkaa on tehty tähän asti. Pienillä ylioppilaskunnilla on tietysti oikeus protestoida heidän mielestään huonoja esityksiä vastaan. Mäkelä on ilmeisesti töpännyt eräässä YTHS:n henkilövalintaa koskevassa asiassa. Erityisen surkeasti toimittiin nuorten palkka-alesta faxattaessa, jos työministeri pystyi käyttämään sitä väärin. Onneksi edes työnantajat eivät ole kiinnostuneet nuorten palkkojen polkemisesta. Mäkelän erottamiseen ei kuitenkaan löytynyt riittävästi syitä. Ja se olisi ollut SYL:n etu vain siinä mielessä, että politikointi olisi lisääntynyt ja SYL:n asiat kiinnostaneet entistä enemmän muun muassa tiedotusvälineitä. Jouni Vauhkonen Oh God, have Mersu! Kun Sari Essayah tuli Suomen tulliin ja sanoi "Ei tullattavaa Stuttgart!" niin köpöttelijän vierasperäisestä nimestä hämmentynyt tullimies osoitti Mersua ja sanoi: "..tut, car!". Ja siitä se suurinpiirtein taas lähti. Se suuri "urheilijat ovat yli-ihmisiä ja heidän täytyy saada kaikki maailman edut" polemiikki. Pisimmälle urheilijoiden mielistelyssä meni Keskisuomalainen, joka pääkirjoituksessaan julisti kuinka Sari Essayahin voittama kävelykulta toi Suomelle enemmän mainosta kuin kaikki Matkailun Edistämiskeskuksen toiminta yhteensä. Hoh-hoijaa. Ensi vuonna Suomi onkin täynnä pettyneitä ulkomaalaisia, jotka toreilla ja tampereilla ihmettelevät lompuukki syvällä perstaskussa koikkelehtevia isäntiä. Ainoa mikä yhdistää tämän pohjoisen kansan edustajat Stuttgartin kisoihin ja Suomen kävelijöihin on lippalakkiin kirjailtu "Gutzeit". "Petosta! Nämähän kävelevät kuin nahkahousuiset naapurimme! Eikö tämä olekaan unelmiemme maa! Olisiko sittenkin pitänyt valita Itävalta ja Wienanarjalalaiset eikä Suomea ja Vienankarjalaiset!" Ainoa Suomen mainetta ylläpitävä henkilö on alivaltiosihteeri Martti Ahtisaari, joka ulkomaalaisten ja suomalaistenkin hurratessa köpöttelee kansan keskuudessa kuin Kononen ikään. Talvella Mahtisaari voidaan pistää Ahvenanmaalle, missä hän voi ilahduttaa bosnialaisia sotalapsia oudolla käyskentelyllään joka avaa sydämemme paremmin ymmärtämään sanontaa "kuin kala kuivalla maalla". "Ahven-an-maa", huutavat sotalapsetkin jo innoissaan. Ja jahka Genevestä ehtii, voi Mahtisaaren pukea frakkiin ja Suomi pääsee Guinnessien Ennätystenkirjaan maana, jossa on presidenttinä maailman suurin pingviini. Tämän hienon matkailuvaltin ja onnen seitsemännentaivaan toteutumisen esteenä voi olla vain yksi taivaansilpoja: Väyrynen. Väyrynen olikin Stuttgartin kävelykisojen aikaan ainoa suomalainen, joka käveli molemmat jalat yhtaikaa ilmassa. Ja pari metriä maanpinnan yläpuolella, kaiken lisäksi. Siinä ei paljon ehtinyt Stuttgartin kisoja seuraamaan, kun "On totuuden aika" oli ainoa Paavoa kiinnostava lopputulos. "Suomen kansaa on liian pitkään kustu linssiin. Nyt on päättäjienkin jo korkea aika tehdä jotakin", Paavo sanoi, nosti okulaarit nenälleen ja palasi kirjoituskoneen ääreen luettuaan sitä ennen ruokatunnilla pariin kertaan Dostojevskin parhaat. "Minusta julkisuudesta annettu kuva on väärä", Paavo kirjailee kirjaansa arviolta neljättäsataa kertaa. Tekstistään selvästi haltioituneena Paavo nostaa katseensa televisioon ja miettii: "Lasien ostamisen jälkeen kuva tosin on parantunut". Eikä ymmärrä, että vaikka Paavo näkee, kansa karsastaa. Olisi edes ottanut kovat otteet kerralla käyttöön. Norjan ympäristöministerikin huomasi, että jo loppuu aina niin sivistyneiden brittien ininä kun ruma sana sanotaan niinkuin se on. Muuten voi jäädä homma kesken samaan tapaan kuin TVH:lla, jonka kyltti tietyön vieressä ilmoitti: "Joka toiselle kuoppaa kaivaa on lomilla elokuun". Sinä myös olet JYYLÄINEN Oletpa uusi tai vanha opiskelija Jyväskylän yliopistossa, sinut on otettu (tai hyväksytty) Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan jäseneksi. Ylioppilaskunta ja yliopisto ovat asetuksen voimalla pakkonaimisissa: et pääse JYY:n jäseneksi, jollet opiskele Jyväskylän yliopistossa; toisaalta et voi opiskella perustutkintoa yliopistossa olematta JYY:n jäsen. Nerokasta, eikö totta. Pakkonaimista lukuunottamatta yliopistolla ja ylioppilaskunnalla ei ole muuta virallista yhteyttä. Tilannetta voi hyvin verrata työmarkkinoiden jakaantumiseen työnantajaja työntekijäjärjestöihin. Ylioppilaskunta taistelee tarvittaessa opiskelijoiden puolesta yliopistoa vastaan, mutta on myös valmis liittoutumaan yliopiston kanssa, jos se on opiskelijoiden edun mukaista. Suojeluraha vain neljaysiysi Ylioppilaskuntaan liittymisen ikävin puoli lienee jäsenmaksun maksaminen. Tänä vuonna jäsenmaksun suuruus on "vain neljaysiysi" (499 mk). Tällä rahalla saat jäsenetuna mm: -kokolailla täydelliset terveyspalvelut YTHS:ltä -mahdollisuuden hakea asukkaaksi parin tuhannen asukkaan ylioppilaskylään Kortepohjaan -asunnonvälitystä ja hätämajoitusta syksyisin -VR:lta ja matkahuollosta menon hinnalla meno-paluun -opintososiaalista neuvontaa JYY:n omilta sihteereiltä -tukea ylioppilaskuntaa lähellä oleville harrastejärjestöille -opiskelijakortin, jolla saa alennuksia ja etuja monista paikoista -ja tietysti myös tämän Jylkkärin, jonka erinomaisuudesta JYY:n palkkaama päätoimittaja ja toimitusharjoittelija pitävät huolen -tinkimätöntä suojelua yliopiston ja valtion riistolta SIIS TÄMÄ KAIKKI JA PALJON MUUTA VAIN NELJAYSIYSI! Kansa nauttii edustajiensa kautta... Ylioppilaskunnassa on noin 8000 jäsentä. Tällaisen jäsenmäärän palvelu ja organisaation pyörittämiseen tarvitaan tietysti hallintoa. JYY:ssä korkeimpana päättävänä elimenä toimii vuosittain vaaleilla valittava edustajisto. Edustajistovaaleihin voi jokainen jäsen osallistua äänestämällä tai asettumalla ehdokkaaksi. Toimeenpanovalta on edustajiston valitsemalla ja sen luottamusta nauttivalla hallituksella. Hallituksen apuna toimivat valiokunnat, joihin on muuten kaikilla vapaa pääsy (hyvä väylä ylioppilaspolitiikkaan!!). Virkamiesja toimistokoneisto pitävät koneiston pyörimässä ja ovat valmiita toteuttamaan päättäjien päättömimmätkin päätökset. Vastuullisina virkamiehinä toimivat varsinaisen toiminnan pääsihteeri, taloustoimiston toimistopäällikkö ja ylioppilaskylän isännöitsijä. Ylös, ulos ja barrikadeille Viime vuosina ylioppilaskuntapolitiikka on ollut valitettavan vaisua. Edustajistovaalit on käyty laimeina ja edustajisto on työskennellyt melko flegmaattisesti. Näyttää kuitenkin siltä, että ankeat ajat saavat opiskelijaliikkeen pikkuhiljaa nostamaan karvaista päätään ja tuomaan tarvittavan lisänsä myös valtakunnan politiikkaan. Opiskelijaliike ei elävöidy, jollet Sinä ole sitä valmiina elävöittämään. Kaikki riippuu siis Sinusta. Oletko valmis lähtemään mukaan puolustamaan opiskelijoiden etuja ja oikeuksia tässä yhä synkkenevässä yhteiskunnassa? Jos olet, voit päästä vaikka meiksi meidän paikoillemme, kermaksi maitoon, paskaksi saostusaltaaseen. Joka tapauksessa pinnalle. Kasperi Launis Aki Hyödynmaa ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja (edustajisto) !
3 Kalenterit ovat tulleet! Hae omasi keskustoimistosta ja KampusKirjasta. J Y L K K A R I N KOPIOT MONISTEET VÄRIKOPIOT GRADUJEN SIDONTATYÖT Viitaniementie 15 P. 214 322 SYLn puheenjohtajaa kaadettiin ylimääräisellä liittokokouksella Muutamat ylioppilaskunnat vaativat keväälilä ylioppilaskuntien liiton ylimääräistä liittokoteuista. SYL:n hallitus joutui näin heinäkuun lopuilla mittauttamaan suosionsa jäsenjärjestöjensä fcokouksessa. Ylioppilaskunnat olivat erittäin vihaisia erityisesti liiton nykyisellte puheenjohtajalle Ari Mäkelälle (sit/kauppatietefqiä). Mäkelä säilyi kuitenkin liiton puheenjohtajana selvin numeroin: 71 liittokokousedustajaa tuki Mäikelää ja 32 olisi erottanut hänet. Muulle hallituksdLle epäluottamusta osoitti vain 8 Helsingin yliopiston Porthaniaan tulleista 103 liittokokousedustajasta. SYL:n ylimääräiset liittokokoukset ja puheenjohtajan erottamisyritykset kesken kauden ovat äärimmäisen harvinaisia. Poru Mäkelän ympärillä syntyi kevään mittaan kolmesta asiasta: Eräät pienet ylioppilaskunnat suuttuivat SYL:n raportista, jossa otettiin kantaa "rakenteelliseen kehittämiseen", mikä lähinnä on tarkoittanut yliopistojen rahojen vähentämistä ja sen seurauksia. Toiseksi muutama ylioppilaskunta vimmastui SYL:sta lähteneestä nuorten palkka-alea koskeneesta faxista, jota työministeri Ilkka Kanerva (kok) Mäkelän mukaan väärinkäytti kevään työmarkkina"uudistuksista" neuvoteltaessa. Kolmas kiivailun aihe oli Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) johtokunnan paikka, jonne päätyi SYL:n hallituksen kokouksessa "väärä" henkilö. "Miellyttävämpiäkin tilaisuuksia voi kuvitella", Mäkelä muistelee heinäkuun 23. päivä pidettyä liittokokousta. "Jotkut asiat olisi pitänyt hoitaa paremmin", Mäkelä tunnustaa. "Virheistä pitää oppia." Selvimmin virheekseen Mäkelä myöntää työministeriöön lähteneen faxin, joka oli hänen mukaansa "varomaton". Mäkelän mukaan fax syntyi tiivistelmäksi työministeriössä käynnin ja laajan keskustelun jälkeen. Palkkojen alentaminen kytkettiin moneen muuhun asiaan, mutta Kanerva käytti faxia pelkästään näyttämään, että SYL kannatti palkka-alea. Tv-uutisten tietojen mukaan edes työnantajat eivät ole kiinnostuneet palkka-alesta, joten vahingot ovat toistaiseksi jääneet pieniksi. "Rakenteellisen suunnittelun" raportin sisältöä Mäkelä ei tunnusta virheeksi, ainoastaan raportin julkistamistavan: ylioppilaskunnat saivat tiedot ensin lehtien kautta. "Siitä sai sen kuvan, että haluaisimme lakkauttaa jotain, mistä ei ollut kyse", Mäkelä puolustautuu. YTHS:n johtokuntaan piti uusia henkilöitä. Katkolla oli Tuomo Yli-Huttulan (kok) ja SYL:n entinen järjestösihteerin Pasi Sipilän (kok) paikat. Oulun ylioppilaskunta oli ehdottanut Juha Tikkaa. Tikan sijasta johtoon pujahti kuitenkin edelleen Yli-Huttula ja Sipilä. Tiedot SYL:n hallituksen kokouksesta, jossa YTHS:n johdosta päätettiin, ovat erittäin ristiriitaisia. Mäkelän mukaan "traumaattinen prosessi" olisi joka tapauksessa johtanut viimeisen paikan arvontaan. Toisaalta taas väitetään, että Mäkelä ei hallinnut tässä tilanteessa riittävästi kokoustekniikkaa. Liittokokouksen alla STT:n välityksellä levisi kokouksesta tietoa, josta sai kuvan että kokousta ollaan järjestämässä, jotta keskusteltaisiin sitoutumattomuudesta ja opiskelijan taloudellisesta tilanteesta. Näytti siltä, että SYL levittää propagandaa, jolla yritetään peittää puheenjohtajan ja hallituksen erottamispyrkimykset. Mäkelä kuvaa STT:n tapausta "surulliseksi jutuksi", joka syntyi seuraavalla tavalla: SYL yritti propagoida liittokokouksen varjolla myös opiskelijoiden huonoa taloudellista asemaa ja hallituksen jäsen J a r m o Santala (sit/kauppatietelijä) kävi pitkän keskustelun STT:n toimittajan kanssa. Vain^pieni osa tästä päätyi kuitenkin tietotoimiston juttuun. Pääaiheena jutussa oli kysymys sitoutumattomuudesta ja todellinen uutinen, hallituksen erottamisyritys mainittiin vain ohimennen. Jouni Vauhkonen "Opiskelijaeliitti kähmii, sikailee ja viilaa pilkkuja 11 SYL:n liittokokous tuotti sivutuotteena porinan nykyisen ylioppilaskuntapolitiikan sitoutumattomuudesta. Sitoutumatonta opiskelijapolitiikkaa ovat läimineet varsinkin viimeiset puoluekirjan omistavat opiskelijat, viimeksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n edustajiston jäsen, oik.yo. Mikael Jungner (sd). Jungner roimii ylioppilaskuntia Ilta-Sanomien jutussa, joka on otsikoitu "Opiskelijajärjestöt kähmivät sekä ruokkivat salailua" (24.8.). "Suomen opiskelijoiden muodostamien ylioppilaskuntien ympärille rakennettu edunvalvonta on muuttunut sääliin vetoavaksi itsekkyydeksi. Samalla koko työn pääasiaksi on taas tullut edustustehtävien jakaminen tuntikausien kabinettineuvotteluissa. Miten tähän on tultu? Mikä on ryvettänyt nuorten ihmisten omat yhteenliittymät?" Jungner kyselee ja vastaa: "1980-luvulla opiskelijat alkoivat kiertää ylioppilaskuntia kaukaa. Kaikenlainen järjestötoiminta koettiin vastenmieliseksi. 'Sitoutumattomuus' nousi. Kehityksen olisi luullut johtavan kriisiin ja sitä myötä uudistumiseen. Miten kävikään? Valtionapuun ja ylioppilaskuntien pakkojäsenyyteen tukeutuviin yhteisöihin syntyi parinsadan järjestöpuuhailuissa mukana jaksavan opiskelijabyrokraatin ryhmä, eliitti. Julkisuuteen ei ole välittynyt, että se kähmii, sikailee ja viilaa pilkkuja enemmän kuin poliittiset opiskelijajärjestöt koskaan tekivät. Teiniliiton tavat elävät 1993, vaikkei niitä olla huomattu." "Opiskelijaeliitin väärinkäytökset ovat vähäisiä. Ongelmat eivät sinänsä nyt ole ulkomaanmatkat ja ravintolasikailut järjestöjen piikkiin, jotka lienevät maan tapa. Ongelma on nyt toinen: eliittitoveruuteen perustuvan, Suomea joskus hallitsevan veljeskunnan rakentaminen salailun ihannnoimiselle, uskomattoman laajalle kähmyilylle ja epärehellisyydelle. Niiden hengessä eliitti jakaa järjestöjensä työpaikkoja ja edustustehtäviä. Ulkopuolisilla ei ole asiaa mukaan." "Tilanteen korjaaminen olisi helppoa, vaikka kipeää. Lakkauttamalla opiskelijärjestöjen valtionavut ja poistamalla pakkojäsenyys rahahanat kiristyisivät ja opiskelijoiden olisi pakko keskittyä oleelliseen." Sitoutumattomuus silmätikkuna Mikael Jungner ansaitsee muutaman kommentin. Hän ei näköjään muista, miksi sitoutumattomuus nousi: koska ihmiset kyllästyivät puoluetoimistojen määräilyyn. Tehtäviä täytyy jakaa ja sopia tuntikausien neuvotteluissa, kun puoluetoimistot eivät enää valmiiksi määrää puolueen nousukkaita opiskelijajärjestöihin. Sosiaalidemokraattien katkeruuden ymmärtää. Viimeinen linnake ylioppilaskuntien liiton johdossa sortuu: pääsihteeri Pauli Kivipensaan (sd) kausi loppuu tänä syksynä. Puoluenuorisoa on roikotettu vuosikausia SYL:n viroissa ja hallituksessa sillä verukkeella, että heistä olisi hyötyä ja heillä olisi suhteita emäpuolueeseensa. Näyttöjä tämän taktiikan hyödyistä ei juuri löydy. Opiskelijan asema on huonontunut koko ajan. SYL:n voima on sen jäsenissä eli meissä 100 000 opiskelijassa. Niin kauan kuin me olemme kilttejä, niin kauan SYL jää lobbailujärjestöksi, jonka tulokset ovat vaatimattomia. Ongelmana ei ole nyt eliittitoveruuteen perustuva veljeskunta. Ongelmana on (poliittisesti) aktiivisten ihmisten vähäisyys. Toimintaan mukaantulo on tehty esimeriksi JYY:ssä mahdollisimman alhaiseksi: valiokuntien kokoukset ovat kaikille avoimia, uusia opiskelijoita kierrätetään talolla ja heille lähetetään esityslistoja, ainejärjestöjen aktiiveja yritetään rekrytoida yo-kuntaan. Muutama kymmenen aktivistia raataa vapaaehtoisesti pitkiä ylioppilaskunnan kokouksia, lausuntoja, yliopiston tiedekuntien, laitosten ja hallituksen asioita, opiskelijasäätiöiden ja herraties mitä loputtomia kokouksia. Viime keväänä esimerkiksi KOAS:n johtoon ei meinannut löytyä henkilöitä 8 000 JYY:n jäsenestä -ei puolueista eikä sitoutumatto-, mistä. Jungner esittää vaihtoehdoksi taistolaisten vanhaa konstia: ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden ja SYL:n valtionapujen poistamista. Valtio on muutaman kerran selvittänyt pakkojäsenyyden poistoa. Idea on haudattu saman tien, koska valtio joutuisi hoitamaan ylioppilaskuntien hommat. Huvittelin sijoittamalla Jungnerin kirjoitukseen sanojen "SYL" ja "opiskelijajärjestöt" paikalle sanoja SONK (sosiaalidemokraattinen opiskelijajärjestö) ja Suomen Sosialidemokraattinen puolue. Esimerkiksi: "Sosiaalidemokraattisen puolueen nauttima valtionapu on rämettänyt sen rehellisen toiminnan" jne. Jouni Vauhkonen
4 9-CuCCunkjirinen jytyPetteri Huurre tuli ylioppilaskunnan pääsihteeriksi Helsingistä. Huurre oli opiskellut Helsingin yliopistossa yleistä valtio-oppia valmistuen viime keväänä. Poliittisen uransa alkuverryttelyn Huurre kävi läpi pääkaupungin opiskelijajärjestöissä, pohjois-Pohjalaisessa osakunnassa sekä paikallisessa ylioppilaskunnassa. "Tulin tänne töihin. Olen kiinnostunut näistä hommista eikä Jyväskylä ollut yhtään huonompi vaihtoehto." "Pääsihteeri on ylioppilaskunnan yleishöylä. Muodollisemmin hän on edustajiston ja hallituksen sihteeri ja esittelijä, keskustoimiston päällikkö, keskusvaalilautakunnan sihteeri, hän vastaa ylioppilaskunnan varsinaisen toiminnan taloudesta ja mitä kaikkea niitä onkaan." Toimistosihteeri Mirja Ritvonen tapaa henkilökohtaisesti miltei jokaisen yliopistossa opiskelevan. Hän juuri on se henkilö jolta kysytään SYL-korttia tai siihen tarraa myös opintotoimistosta) , kalenteria (myös Kampus-Kirjasta) ja että "tarkoittaako 'jatko-opiskelija' JYY:n jäsenmaksulomakkeessa toisen vuoden opiskelijaa?" "Ei tarkoita. Vaan valmistunutta, lisensiaatin tutkintoa tekevää opiskelijaa joka voi myös olla ylioppilaskunnan jäsen halutessaan", vastaa Mirja. Jatko-opiskelija ei kuitenkaan saa VR:n alennusta eikä ateriatukea vihreällä SYL-kortillaan, mutta YTHS:n palvelut, uimahallin, eräiden liikkeiden ja konserttien alennukset koskevat myös heitä. "Tänäänkin tuntui kuin olisin tukihenkilö, kun joku tuli miettimään että jatkaisiko opintoja vai ei", Mirja miettii rooliaan keskustoimistossa. Musta-Petteri Ylioppilaskunnan kulttuurisihteerinä jatkaa toista vuotta Ilkka Niemi. "Kultturisihteerin tehtävissä etusijalla on Campus-Kino, joka jatkaa. Muuta toimintaa on tänä vuonna niinkuin aikaa riittää, työaika on viime vuodesta puolitettu. Muu toiminta on lähinnä elokuvakerho Liana, bileet, kurssit ja JyRock. Lisäksi kulttuurisihteerille kuuluvat kulttuurivaliokunnan paperihommat." Niemi tuli Jyväskylään kymmenen vuotta sitten Helsingistä, opiskeli aikansa taidekasvatusta, musiikkia ja filosofiaa. Valmiiksi asti Niemi pääsi viime keväänä. "Musiikkihommia olen tehnyt aika paljon. Bändien kanssa, teatteri -ja elokuvamusiikkia." Y l i o p p i l a s merkonomi ja markkinoinnin kuudennen vuoden opiskelija Kasperi Launis on pyörinyt ylioppilas talolla pitkään. Tämä ny kyinen edustajiston pu heenjohtaja on muun muassa istunut kaksi kautta ylioppilaskunnan hallituksessa. Meriittejä hän on kerännyt ainejärjestönsä Pörssin ja Ekonomiopiskelijoiden liiton aktiivina. Launis meni kesällä naimisiin. Avioliittoa edelsi laaja keskustelu sairaanhoitaja Teijan (os. Örn) kanssa aiheesta "Tupakoinnin vaarat ja rasvaisten ruokien terveysriskit". Ismo Nurmi on ylioppilaskunnan asunnonvälittäjä lokakuun puoliväliin saakka. Nurmi on kymmenen kuukautta vanhan Juliuksen ylpeä isä. Opintojaan hän on suorittanut vuodesta 1988 lähtien etupäässä kansatieteen ja folkloristiikan laitoksilla. Keravalta aikoinaan Jyväskylään muuttanut Nurmi haki asunnonvälittäjäksi tutustuttuaan kämpän hankkimisen ongelmiin omakohtaisesti. "Kun muutin tänne -88 asuntotilanne oli Jyväskylässä kaoottinen. Vapailta markkinoilta oli miltei mahdotonta saada asuntoa. Sitä tuli asuttua hätämajoituksissa ja muissa, niihin aikoihin oli vielä nämä toveriyksiötkin." Asunnonvälittäjän tehtävä on hankkia JYY:n jäsenille asuntoja vapailta markkinoilta sekä järjestää hätämajoituksia. Aki Hyödynmaa (grönioni) on ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja. "Selvisin yliopistossa viisi vuotta ilman ylioppilaskuntaa, opiskelin yli 120 opintoviikkoa. Syksyllä -90 minusta tuli ylioppilaskunnan edustajiston jäsen. Seuraavalla kaudella olin hallituksen varapuheenjohtaja ja nyt sitten puheenjohtaja." Hyödynmaa, entinen keuruulainen nykyinen jyväskyläläinen, on presidenttipelissä Kuuskosken takana olevan Muutos -94 -liikkeen hallituksen jäsen, Jyväskylän Suurajoja vastustavan Kävely Vauhdinaktiivi, mm. Kajaanin putkassa virunut luonnonsuojeluradikaali ja paljon muuta vihreää. Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan pääasiallisena tehtävänä ajankohtaisten asioiden seuraaminen ja esitysten hallitukselle valmistelu. Tulevana syksynä Hyödynmaa kuluttanee aikaansa seuraamalla ylioppilastalon peruskorjauksen soutamista ja huopaamista. "Minä olen kasvanut keskellä metsää. Olen syntynyt ja elänyt varhais-lapsuuteni Keskipohjanmaalla, ei minkään lähellä." Sonja Petäjä on Jyväskylän ylioppilaskunnan sosiaalisihteeri. Petäjä tuli yliopistoon vuonna 1988 opiskelemaan sosiologiaa. "Sosiaalisihteerin toimenkuva on selkeä: kaikki on hirveän epäselvää. Tai voi sen sanoa selkeämminkin, otetaan työsopimus: opiskelijoiden neuvonta sosiaalikysymyksissä, ulkomaisten opiskelijoiden neuvonta sosiaalikysymyksissä, yhteydenpito muihin ylioppilaskuntiin ja SYL:on, tiedottaminen sekä muut pääsihteerin määräämät tehtävät." Ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittisen sihteerin työvälineisiin kuuluu miekka. Alunperin se tarkoitettiin kuvaannolliseen taisteluun byrokratiaa vastaan, mutta uusi koposihteeri, valtio-opin viidennen vuoden opiskelija Ville Elonheimo, 23, osaa myös käyttää sitä. Tämän pasifistin ja sivarin harrastuksiin kuuluvat niin miekkailu kuin miekkaritkin. Kopo-sihteerin tehtävänä on ajaa opiskelijan oikeusturvaa ja taistella erilaisin keinoin opetusministeriön, valtiovarainministeriön ja yliopiston byrokratioiden kanssa ja vastaan. Tämän syksyn ehkä suurin asia on yliopistoasetuksen ja johtosääntöjen uusiminen: niiden mukaan määräytyvät pitkälti yliopiston sisäiset valtasuhteet. Jyväskyläläinen Elonheimo on harrastanut korkeakoulupolitiikan lisäksi myös asuntopolitiikkaa vihreiden nuorisojärjestöksi kutsutun Oranssi ry:n paikallisosaston puheenjohtajana. Ylioppilaskunnan edustajiston vihertävän ryhmittymän, Grönionin, ainoa oppositioääni vaikenee nyt, kun Elonheimo siirtyy virkamieheksi.
5 Make the most of the Student Union (JYY) This is for ali you NEW STUDENTS, foreign or Finnish, who still have your heads in the bushes about student life. For starters, most of you must be wondering what JYY really is. Basically, JYY is short for Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, in other words, The Student Union of University of Jyväskylä. JYY is a vanguard organization of the students and it protects and promotes their social, economic and cultural interests. JYY offers a lot of activities and services to its members. Ali degree students at the University of Jyväskylä are members of JYY, that is, you can't be a degree student at the university without paying the student union membership fee. Getting the most for your money Many students seem to be lost about how they can benefit from being a member of the student union. One of the most concrete benefits is the student card. With the student card you get discounts from travelling, student lunches, sport facilities, cultural services, shops, etc, and you can use the student health care services mostly for free. Just reKeväällä kuvatut SYL-kortit tulevat perjantaina Keväällä kuvat noin 1 800 SYL-korttia saapuu ylioppilaskuntaan todennäköisesti niin, että ne ovat jaossa perjantaina 3. syyskuuta. Itse asiassa korttien piti tulla jo maanantaina 30.8., mutta kortteja valmistavasta Antenna Oy.stä niitä ei vain tullut. Antennalta ilmoitettiin maanantaina, että osa korteista on valmiina. Tänä syksynä on odotettavissa korttien kanssa hirmuinen hässäkkä, koska kaikki noin 100 000 SYL-korttia uusitaan. Eli fiksu olisi käynyt korttikuvauksissa jo keväällä. member to keep your receipt of the paid membership fee until you get your card and even after that. That will save you from a lot of hassle and ensure that you get your benefits even before receiving the card. JYY also offers various services from legal advice and support for your problems to small short-term loans and emergency accomodation and student flats. JYY has secretaries for education Becoming an active member of JYY The best way to become familiar with the functions of JYY is to take part in the various Sub-Committees' activities, which are also an important part of JYY's services for its members. JYY has several Sub-Committees ranging from education policy, social affairs, cultural affairs to international affairs, phypolitical, social and cultural affairs and they offer advice for students in their respective problems. JYY also publishes a free student paper, Jylkkäri, every two weeks and gives out a free pocket calendar to ali its members. sical activities and environmental and feminist issues. These Sub-Committees, among other things, organize various activities for the members and take a stand on different issues concerning students' rights, etc. The management of JYY is handled by different officials, secretaries and chairmen and it has a Student Council, which is is the highest decisive organ in JYY and makes ali the major decisions. The Executive Board is an organ appointed by The Student Council and takes care of ali the everyday decisions and implements The Student Council's decisions and plans activities for the student union. So, if you are unhappy about your rights and advantages as a student, the Student Council is a place where you can take a stand on important issues. The Student Council is elected yearly by a general election, so come along as a candidate or, if you don't have the guts for that, vote for your favourite candidate. How to get started? JYY has a Student House where you can go and find out ali the practical information and anything else that still remains unclear to you about JYY. The personnel in the office and the secretaries will be most happy to help you, or you can grab anyone by the sleeve that looks like a regular "inhabitant" there and ask for information. The adress of the Student house is Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä and the phone number for the office is 612 509 or 607 221. So, come along and make the most of your membership! OPISKELIJAKORTIT UUSIKSI! Ylioppilaskunta järjestää opiskelijakorttikuvauksia ylioppilastalolla (Keskussairaalantie 2). tiistaina 7.9. kello 10.30-12.30 ja 13-16 keskiviikkona 8.9. kello 9-11 ja 11.3014.30 torstaina 9.9. kello 9-11 ja 11.30-14.30 sekä tiistaina 28.9. kello 10.30-12.30 ja 13-16 keskiviikkona 29.9. kello 9-11 ja 11.3014.30 torstaina 30.9. kello 9-11 ja 11.30-14.30 Uuden opiskelijakortin hinta on 50 markkaa ja peritään kuvauksen yhteydessä. Vanhan kortin palauttajille maksetaan takaisin uusien korttien jaon yhteydessä 10 markkaa. VR vaatii, että vuoden 1994 alusta kaikilla on oltava alennuksen saamiseksi uusi sininen opiskelijakortti. . I^masuntopaikkaa eri puolilla Jyväskylää • KOAS TARJOAA ERILAISIA VAIHTOEHTOJA ERILAISIIN ASUMISTARKOITUKSIIN ASUNTOMME SIJAITSEVAT HYVILLÄ PAIKOILLA VUOKRAMME OVAT EDULLISIA, VARSINKIN KUN VERTAAT, MITÄ VUOKRAAN SISÄLTYY VUOKRASUHDE K0AS:N KANSSA ON TURVALLINEN JA JOUSTAVA KESÄVU0KRA-ASUNT0 SOVELTUU ERITYISESTI JATKOJA TÄYDENNYSKOULUTUKSESSA OLEVILLE, HARJOITTELIJOILLE JA KESÄTYÖLÄISILLE KESKI-SU0MEN OPISKELIJA-ASUNTOSÄÄTIÖ Kauppakatu 26 A 40100 Jyväskylä Puh. (941)610 666 Ruokala Ilokiven edullinen opiskelijaruokailu ke 1.9. Kasvislautanen Italianpata Lohikiusaus 12,20 mk Broilerleike 28,00 mk to 2.9. Sipulikasvispata 12,20 mk Kasvis-jauhelihapihvi Nakit ja perunasose Porsaanleike Choron ma 6.9. Raastekeitto 12,20 mk Punajuuri-jauhelihakastike Makkarapihvit Porsaanleike, rosepippurikastike 28,00 mk ti 7.9. Porkkanasosekeitto 12,20 mk Kasslerpaisti Paistettu kala, pinaattikastike to 9.9. Punajuuripihvi 12,20 mk Lihaperunasoselaatikko Broilerpyörykkä ti 14.9. Minestronekeitto 12,20 mk Lohipihvit, tillikastike Nakkikastike Aurajuustohärkää 28,00 mk Lasagne 28,00 mk pe 10.9. Paprikaperunat 12,20 mk Lindströmin mureke Jauhemaksapihvit Vasikanleike 28,00 mk 28,00 mk ke 15.9. Kesäkurpitsavuoka 12,20 mk Kaalilaatikko Kanaa currykastikkeessa Porsaanleike Choron 28,00 mk Vasikanleike 28,00 mk pe 3.9. Pinaattikeitto 12,20 mk Juusto-jauhelihapihvi Kana-paprikakastike Vasikanleike Bearnaise ke 8.9. Kasvislasagne 12,20 mk Jauhelihapihvit, paprikakastike Veriohukaiset ma 13.9. Kasvislautanen 12,20 mk Jauhelihapihvi, sipulikastike Tonnikalalaatikko opiskelijalounas SYL:n kortilla ilman korttia lounas 2 . 2 ,Ruokala Ilokivi/ Ylioppilastalo puh. 6 1 9 3 6 Keskussairaalantie 2 4 6 JYVÄSKYLÄ 28,00 mk Smetanalohi 28,00 mk Floridanleike 28,00 mk salaattipöytä j o k a päivä ! päivän pizza 2 8 , m k !
6 7 Kansalliskiihko näkyi Zagrebin pakolaisleirin lapsissa. He piirsivät muslimien kansallistunnuksia. Zekija Salkovicin lapsi Dina syntyi kynttilän valossa ja pomppien räjähdellessä. Bissa jahtien piirtämänsä talo. Kaksi kuukautta lastentarhantätinä pakolaisleireillä Kroatiassa ja Herzegovinassa "Näille ihmisille oli tärkeää, että ainakin yritimme auttaa" Teksti ja kuvat: Minna Roisko Yritimme etsiä Zekijan perheelle uutta kotimaata. Tuntui kuin olisi pelannut peliä, jossa joku jatkuvasti muutti sääntöjä niin, ettei koskaan ollut mahdollista päästä maaliin. Heinäkuun alussa palasin entisestä Jugoslaviasta, jossa olin ollut kaksi kuukautta vapaaehtoistyöntekijänä pakolaisleirillä. Mitä minulle siellä tapahtui? Mitä koin? Mitä tein? Kun tulin takaisin Suomeen, vei elämä täällä minut niin mukaansa, että nyt vasta alkavat kysymykset nousta mieleeni. Halusin myös unohtaa sodan, pakolaisten epävarmuuden tulevaisuudesta ja heidän huolensa kadonneista omaisista. Minua väsytti, kun kysyttiin, millaista oli siellä Kroatiassa ja Herzegovinassa. Silti olen ollut koko ajan yhteydessä ystäviini Kroatiassa ja kuullut, mitä siellä on tänä aikana tapahtunut. Zagrebissa, Kroatian pääkaupungissa on yhä rauhallista. Dina syntyi kynttilänvalossa Caplinasta, joka sijaitsee Herzegovinassa lähellä surullisen kuuluisaa Mostaria, on karkotettu kaikki vapaaehtoistyöntekijät. Pakolaisleirit ovat nyt kroaattisotilaiden hallussa. Kaikki sotilasikäiset muslimimiehet on pidätetty. Vankilat olivat täysiä jo silloin, kun olin siellä. Onneksi moni pakolaisystäväni ja -tuttavani pääsi viime hetkellä pakenemaan Saksaan. Näitä uutisia kertoi Zeki jaSalkovic, johon tutustuin Caplinassa ja jonka onnistui perheineen paeta Kroatiaan. Asuimme muutaman viikon samassa talossa Zagrebissa. Se on kymmenes majapaikka Zekijan perheelle vuoden sisällä. Serbisotilaat veivät Zekijan miehen heidän kotikaupungissaan Brckossa Koillis-Bosniassa, eikä hänestä ole kuulunut sen koommin mitään. Zekijan pakovuoden aikana syntyi Dina kynttilänvalossa, pommien räjähdellessä ikkunoiden ulkopuolella. Syntyessään Dina painoi vain kaksi kiloa. Odotusaikana Zekija söi huonosti, kun aina piti juosta pommisuojaan. Alan, perheen poika, on parivuotias vintiö, joka kapinoi kaikkia ja kaikkea vastaan. Sodan jäljet näkyvät lapsissa, mutta luulen että Alan tulee aina selviytymään. Pakovuoden aikana hän on aina löytänyt leikkikavereita. Zagrebissa hänestä on tullut kolmipyöräisen ylpeä omistaja. Perheeseen kuuluu myös harmaapäinen isoisä. Etsimme Zekijan perheelle turvapaikkaa Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Zekijan perhe on syyskuun alussa USA:ssa. Se tuntuu jotenkin ihmeeltä. Niin kovasti kuin yritimmekin löytää heille uutta kotimaata, aina tuli jokin este: oli hankittava vielä se ja se dokumentti, tai maa olikin sulkenut rajansa pakolaisilta. Soittelimme ympäri Eurooppaa. Pyysin ystäviäni Suomessa keräämään rahaa matkalippuja varten. Juoksimme suurlähetystöissä ja kävimme YK:n pakolaisjärjestön Zagrebin toimistossa. Tuntui kuin olisi pelannut peliä, jossa joku jatkuvasti muutti sääntöjä niin, ettei koskaan ollut mahdollista päästä maaliin. Niin Zagrebissa kuin Caplinassakin työskentelin muslimipakolaisleirillä. Enimmäkseen leikin lasten kanssa. Koska vanhemmilla ei ollut varaa kustantaa lasten koulunkäyntiä, olivat lapset iloisia kaikesta järjestetystä ohjelmasta. Istuin usein myös kahvikupin ääressä siemaillen vahvaa turkkilaista kahvia ja keskustelin eleiden ja sanakirjan avulla. Zekija oli niitä harvoja, jotka osasivat puhua englantia. Pakolaiset asuivat hatarissa parakeissa Zagrebin leirillä pakolaiset asuivat hatarissa parakeissa. Yhdessä huoneessa saattoi olla 13 ihmistä. Meillä ei ollut lasten kanssa mitään sisätilaa, jonne olisimme voineet kokoontua. Oli istuttava ulkona maassa ja paahtavalta auringolta oli haettava suojaa puiden siimeksestä. "En usko, että pystyin juurikaan auttamaan tapaamiani ihmisiä." Zagrebin leirillä olin enimmäkseen ainut vapaehtoistyöntekijä. Mutta Caplinissa meitä oli useampia. Saksalainen Ekhart Iskenius huolehti lähinnä humanitaaarisen avun varastoimisesta ja jakamisesta. Pesujauhetta, shampoota, vaatteita jne. saatiin lääkäreiden avustusjärjestöltä Capanamourilta sekä kristilliseltä Caritakselta. Ekhartilla oli apuna läheiseltä Capanamourin leiriltä pakolaisnuorukainen Ali. Leirin isähahmo oli englantilainen Martin Fernald. Kun hän saapui keltaisella pakettiautollaan leirille, lapset hurrasivat ja juoksivat vastan. Martiniin tutustuin Zagrebissa viime talvena, jolloin työskentelin kolme viikkoa pakolaisleirillä kroatialaisen Suncokret -järjestön alaisina. Suncokretista kuuluin Kansainvälisen Työleirijärjestön kautta. Tapasin myös espanjalaisen Medicos del Mundos -järjestön sairaanhoitajan ja lääkärin, jotka kiertelivät Caplinassa ja sen ympäristössä. He olivat todella tehokkaan tuntuinen työpari. Sairaidenhoidon lisäksi he yrittivät auttaa ihmisiä pakenemaan maasta ja keräsivät tietoa sodasta ja sen uhreista ulkomaille kerrottaviksi. JYY haastoi tukemaan pakolaisopiskelijoita Zagrebissa tutustuin pakolaisopiskelijoihin, jotka olivat järjestäytyneet Bosnia-Herzegovinan opiskelijoiden järjestöksi. Kävimme hollantilaisen ystäväni Silvanan kansa heidän toimistossaan ja kuulimme heidän tarinoitaan. Puhuimme myös politiikkaa, vaikka se oli heidän säännöissään kiellettyä. Suurin ongelma pakolaisopiskelijan opiskelussa on kohtuuttoman suuret lukukausimaksut: 500-1250 D-markkaa vuodessa laitoksesta riippuen. Keskivertopalkka Kroatiassa on noin 200 DM kuussa. Heillä ei myöskään ole samoja etuuksia kuin kroatialaisilla opiskelijoilla: he eivät saa alennusta opiskelijaravintoloissa, eivätkä voi käyttää opiskelijoiden terveydenhuollon palveluja. "Maailmassa on varmasi neitä parempia ja pätevämpiä ihmisiä. Mutta he »vät ole siellä missä mt oten meidän on tehtärä parhaamme." Järjestö kerää varoja lukukausimaksuihin auttaa taloudellisessa ahdingossa olevia opiskelijoita hankkimalla heille ruokaa ja asuntoja sekä järjestää kielikursseja. Pakolaisopiskelijat yrittävät myös pitää hauskaa ja unohtaa edes hetkeksi sodan, jonka keskellä on heidän omaisiaan. Lupasimme Silvanan kanssa yrittää järjestää heille jonkinlaista apua. JYY on haastanut tänä syksynä Suomen ylioppilaskunnat keräämään varoja pakolaisopiskelijoiden lukukausimaksuihin. Tunsin syyllisyyttä hyvinvoinnista En usko, että pystyin juurikaan auttamaan tapaamiani ihmisiä. Mutta opin itse paljon tuona aikana. Aluksi yritin samaistua pakolaisiin ja tunsin syyllisyyttä, koska kotimaassani oli rauha. Perheeni ja ystäväni voivat hyvin ja minulla oli kaunis koti. Mutta sitten ymmärsin, että juuri se oli voimavarani. Siitä minun oli ammennettava, jotta olisin jaksanut. Enimmäkseen olin hämmentynyt ja tunsin itseni hyvin avuttomaksi. Olin tullut leikkimään pakolaislasten kanssa, mutta tapasinkin kuolemaan tuomittuja ihmisiä. Siltä ainakin vaikutti. Avustusjärjestön varasto räjäytettiin Hautovan helteisessä ilmassa väreili jatkuva jännitys. Eräänä yönä räjäytettiin Caplinassa Merhametin, muslimien avustusjärjestön varastorakennus. Rikkonaiset näyteikkunat laudoituksineen, kranaattien rei'ittämät seinät ja lähes raunioitqut rautatieasema muistuttivat siitä, mitä oli tapatunut noin vuosi sitten. Tumi typerältä yrittää olla lastentarhatäti tilanteessa jossa olisi pitänyt olla suuri sankari ja pelasta nuo kaikki pakolaisleirien ihmiset. Mutta vaikka sdassa sankareita kaivataankin, on myös tärkeä.osoittaa ihmisille välittävänsä heidän kärsimisistään. Se on ehkä kaikista tärkeintä. Martin sanoikin: "Maailmasa on varmasti meitä parempia ja pätevämpiä imisiä. Mutta he eivät ole siellä missä me, joten (eidän on tehtävä parhaamme." Jokainen hetki on täynnä luomisvoimaa Käytä siis hetket hyväksesi. Ja huvittele niin tehdessäsi. Sen olet itsellesi velkaa. Tiedosta kuka olet. Tiedä mitä haluat. Ja vaadi juuri sitä, mitä tähän päämäärään päästäksesi tarvitset Sillä Sinä olet nykyhetki. Youare now ...ja nyt on aika: kehittää henkilökohtaisia kykyjäsi, löytää inspiraatiosi ja keskittää kaikki voimat, jotta unelmat toteutuisivat ja loisit oman tulevaisuutesi. Tartu siis tähän hetkeen! i StyleWriter II Levykeasema ja sovitin 1.500,Kun tiedät, mitä haluat ja todella panostat sen saavuttamiseen, pystyt paljon parempaan kuin ikinä uskotkaan. Hyvät työvälineet auttavat unelmien toteuttamisessa. Apple Macintosh on kaikkialla maailmassa opiskelijoiden eniten käyttämä tietokone. Sinäkin tulet pitämään siitä. Täysin riippumatta siitä, mitä aiot tietokoneellasi tehdä, Macintosh tarjoaa sinulle ainutlaatuisen tekniikan, jolla toteutat aikeesi nopeammin ja paremmin. Vaikeat asiat tulevat helpoiksi. Ja niiden tekeminen on jopa hauskaa. CD-ROM herättää viestin henkiin! Applen CD-ROM -levyasema tuo aivan uuden tiedon maailman ulottuvillesi. Kuvittele CD-levyä, johon voi varastoida uskomattomat 550 megatavua Macintosh-tietokoneessa käytettävää tietoja taustamateriaalia. Sieltä voit ottaa liikkuvat kuvat, loistavat värigrafiikat, lomavalokuvasi digitaalimuodossa, satoja tuhansia sivuja tekstiä, stereomusiikkia ja vaikka äänitettyjä juttuja. CD:n ominaisuudet kannattaisi oikeastaan käydä kokemassa itse. Tule oppilaitosjälleenmyyjäsi luokse tutustumaan Macintosh-tietokoneisiin. He osaavat myös parhaiten kertoa sekä sinun työhösi että kukkarollesi soveltuvista laitteista ja ohjelmista. Vaadi tietoa. Se on valtaa. Tarjoukset ovat voimassa 30.9.93 asti ja koskevat opistoja korkeakouluopiskelijoita, opettajia, oppilaitoksia ja niiden henkilökuntaa. Apple Kampus Data Kauppakatu 2.40101 Jyväskylä Puh. (941) 218835. fax. (941) 611143
9 Avaa tili! Valitse Valintatai Kirjatili Säästät selvää rahaa! Hanki kaikki oppikirjasi Akateemisesta! Tilikorttiasi voit käyttää kaikissa Akateemisissa Kirjakaupoissa, Stockmannin tavarataloissa, Seppälöissä, Sestoissa, Hobby Hall -myymälöissä, Stockmannin myymälöissä Tallinnassa, Pietarissa ja Moskovassa, NK-tavarataloissa Ruotsissa ja Silja Linen laivoilla. Saat korotonta maksuaikaa keskimäärin 35 päivää, kun maksat erääntyvän saldon eräpäivään mennessä. Silloin et maksa myöskään tilinhoitomaksua Tilaa myös lehtesi Akateemisesta! Maksut voit suorittaa Valinta-tai Kirjatuiltasi! TORIKESKUS A K A T E E M I N E N K I R J A K A U P P A Väinönkatu 11, 40100 Jyväskylä, puh. 941 -217 222. Nyt o n edullinen aika h a n k k i a • L U O K K A P A I D A T k a u t t a m m e • c o l l e g e p u s e r o t • T p a i d a t • h u p p a r i t • o l o a s u t k o t i m a i s t a k o r k e a l u o k k a i s t a TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 H I U S A S I O I S S A S I N U A P A L V E L E E KORTEPOHJAN PARTURI" emi Isännäntie 1 407 40 Jyväskylä Puh. (941) 252 415 T E R V E T U L O A AVOINNA: Ma-Pe 9-18 La Suljettu Käytä hyödyksesi kanta-asiakas korttimme TULOSSA 7.10 perinteiset olvi-juoksut 23.-24.10. SM-sekasählyt Jyväskylässä Seuraa ilmoittelua! järjestää liikuntavaliokunta YLIOPISTON AVAJAISTEN HARTAUS ke 8.9. klo 12.00 Vanhassa juhlasalissa S 212 Korkeakoulupastori ARVI TUOMI: USKON KAKSI POLTTOPISTETTÄ Musiikkia: Studiokuoron lauluryhmä Jyväskylän yliopisto Jyväskylän kaupunki-seurakunta TIETOKONEITA VUOKRATTAVANA ja käytettyjä myydään pois Tavinsulka Oy Puh. 685 386 Kotiviinija -olut tarvikkeista OPISKELIJA-ALE 1 % HARRASTATKO ILTAISIN? OLETKO VUOROTÖISSÄ? ILLAT MUUTEN VAIN VARATTUNA? TULE JA KYSY MITEN VOIMME PALVELLA SINUA AJOKORTTIASIOISSA! Seminaarinkatu 19, Jyväskylä p. 615 756 Normaalihinnasta. Muista opiskelijakortti >£ RUOKAJA VHNITARVIKE Puh. 613 999 TORIKESKUS AVOINNA: maja pe 9-19 ti-to 9-18 la 9-15 \\ Pro gradut pöytäkirja diplomityöt nahkasidokset AA ym. NSITOMO Rihto Ky Alasinkatu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (941)676 350 Polaroid. PASSIKUVAT 38,4 kpl SARJA KUVAT HETI MUKAAN TALLA KUPONGILLA! D FOTO jfcRIflNBV KAUPPAKUJA, P. 612001 Korkeakouluopiskelija! Ota nyt Hyvä •UMaiSSI Postipankin Hyvä Opintolaina antaa sinulle turvallisen startin. Tule konttoriimme sopimaan omasta lainastasi. • Hyvä Opintolaina sidotaan vakaaseen PSP-primekorkoon. PSP-prime ei heilu heliborin tavoin, vaan seuraa vakaasti yleistä korkokehitystä. • Lainaehdot ovat joustavat. Maksuaikaa saat reilusti ja lykkäykset ovat mahdollisia. • Huomaa kukkarossa tuntuva etu: jos olet Postipankin aktiivinen asiakas, saat lainasi pienemmällä korolla. Korkoja voit maksaa takaisin jo opiskeluaikanasi. Pistäydy Suoralinjan Jyväskylän konttoriin, Kauppakatu 37, avoinna klo 9.30-16.30. Tai soita Suoralinjalle 9800-2580. ISSU0RAUNJA SP \\Sim? O S T I P A N K K I HELIN MATKATOIMISTO PALVELEE SINUA YLIOPISTON KAMPUKSELLA! Kauttamme matkustat kaikkialle maailmassa yksin, porukassa tai isommassa ryhmässä ja opiskelijalle sopivaan hintaan. Tee varauksesi kätevästi yliopiston sisäisillä puhelimilla 3368, 3369 sekä ulkolinja 620 222 ja telefax 620 422. Helin Matkatoimisto ky Helis Travel Jyväskylän yliopiston Hallintorakennus PL 35 40351 Jyväskylä
11 KKS:N HALLITUKSEN KOKOUS 9.9.1993 klo 21 Ruthilla, Seminaarinkatu 19. Kokouksessa käsitellään mm seuraavat asiat: Heikkisen vauva, kilpailukauden tapahtumat, bongaukset ja lajiliittofuusio. Kokous on kaikille avoin, muista korrekti pukeutuminen. Esikuntapäällikkö Virmasalo JYTK KOKOOMUSOPISKELIJAT Syyskauden avaus tiistaina 7.9. klo 19 Kortepohjan Btalon tilaussauna. Omat eväät, tietty. Tervetuloa uudet ja vanhat. LÄHDE Tampereelle 6.9. Ilaskiven kampanjanavaukseen JKL:n tilausajolaiturista klo 15.45 hinta 50 mk. Ilmoittaudu 3.9. mennessä puh. 618780. 2.-3.10. Tuhatkunta-viikonloppu Tampereella. Ai niin, vaalitkin siis edustajistovaalitkin on tulossa. Otahan yhteyttä Anttiin piiritoimistolle puh. 618780. KULTTUURIVALIOKUNTA Ti 7.9. klo 18 yo-talolla. Campus-Kinon toiminta alkaa l'7l!ft. KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN VALIOKUNTA Kokous to 9.9. klo 17.00 ylioppilastalolla. OPINTOJA TIEDEVALIOKUNTA Kokous ke 1.9. klo 16.15 ylioppilastalolla sihteerien huoneessa (2.krs). Asialistalla mm. kirjasto ja vararehtorin vaali. Sihteerin työajat pääsäänt. ti-to 10-15. Terevtuloa vanhat, jäärät, uudet ja innokkaat! LIIKUNTAVALIOKUNTA Puheenjohtaja toivottaa kaikki uudet ja vanhat valiokuntalaiset tervetulleiksi suunnittelemaan ja toteuttamaan syksyn ohjelmaa. Ensimmäinen kokous maanantaina 6.9. klo 18.00. Rentukassa. Liikuntavaliokunnan ja OLL:n tulevia tapahtumia: 15.9. SM-GOLF,Kirkkonummi 18.-19.9. SM-LENTOPALLO, Kuopio 18.-19.9. SM-JALKAPALLO, Mikkeli 25.-26.9.PM-KORI-JA JALKAPALLO, Luleä 29.9. PEDELLIN PAKO, syksyn Wartti, Tampere 1.-2.10. SM-PESIS, Tampere 2.-3.10. PM-SUUNNISTUS, Jyväskylä 7.10. OLVI-JUOKSU, Jyväskylä 23.-24.10 SM-SEKASÄHLY, Jyväskylä Lisätietoja tapahtumista OLL:sta (90-718 522) ja Liikuntavaliokunnan puheenjohtajalta (Osoitetiedot ylioppilaskunnasta p. 607 221). Ylioppilaskunta välittää asuntoja ja järjestää hätämajoituksen Asuntoja tarjolla • • aiempaa enemmän Ylioppilaskunta järjestää jäsenilleen asunnonvälitystä vapailta markkinoilta tänäkin vuonna. Toiminta on osoittautunut jälleen kerran tarpeelliseksi, sillä yllättävän moni jää vaille opiskelija-asuntolapaikkaa. Varsinkin uudet opiskelijat ovat ihmetelleet huonoa asuntotilannetta. Tänä vuonna tilanne on kuitenkin huomattavasti aiempaa parempi. Vapailta markkinoilta voi vuokrata alivuokralaishuoneen tai vaikkapa omakotitalon. Hinnat ovat tosin pysytelleet korkeina alkusyksystä. Vuokranantajat käyttänevät tilannetta hyväksi ja kysynnän ja tarjonnan lait määräävät hintatason. Aikaisempina vuosina kämpättä jääneitä oli enemmän ja JYY on järjestänyt hätämajoitusta. Tänäkin vuonna moni joutuu turvautumaan hätämajoitukseen ja se järjestetään siskonpetiJ Y L K K A R I X AVUSTAJAPALAVERI 2.9. K L O 19.00 TOIMITlTvSEN TILOISSA. SEURAAVA D E A D L I N E 9.9. AVOIMET OVET! KOTIVIINI Tilaa tarvikkeet suoraan maahantuojalta: HINTAETUI 22 litraa viiniä valmistuu 3-5 viikossa. PERUSVÄLINEET: 251 astia + kansi + vesitukko + tiiviste + lappo + alk. mittari 120.KOTIVIINIPAKKAUKSET: Väkevät viinit (16%-t) Campari 135,Madeira 135,Kirsikka 135,Port 130,Sherry 130,Kir (mustaherukka) 110,Vermouth Bianco 110,Mledot viinit (n. 10%-t) Rose 110,Punaviini 110,Valkoviinit (5 eril.) 90,mm. Mosel,Liebfraumilch Käymispakkaus omille marjoille/hedelmillä 32,PostlennakkotolmltukseL Minimitilaus 50,-. Postikulut lisätään hintaan, yli 400,toi. postikuluitta. 7 pv pai./ vaihto-oikeus. PUHELINPALVELU: 9698-42424 myös ilt. ja viikonl. HAETAAN JÄLLEENMYYJIÄ! WINMARKS0Y PL 66,95401 TORNIO Pyydä ilm. hinnastot systeemillä kerhotiloissa ja opiskelija-asunnoissa Kortepohjan ylioppilaskylässä. Lisätietoja hätämajoituksesta voi kysellä asunnonvälittäjältä tai ylioppilaskunnan sosiaalisihteeriltä, joiden toimistot sijaitsevat ylioppilastalon yläkerrassa, osoite on Keskussairaalanne 2. Tietoa vapaina olevista asunnoista saa paikan päällä. Asunnonvälitysmaksu on 60 markkaa. Summan saa takaisin kokonaan, jos asuntoa ei löydy välityksen kautta. Mikäli vuokrasopimus syntyy, palautetaan puolet investoinnista. Osoitteita annetaan mukaan kerrallaan korkeintaan kaksi, jotta mahdollisimman moni pääsisi etsimään asuntoa. Asunnonvälitys on auki arkisin klo 9-13, puh. 617 257. Ismo Nurmi asunnonvälittäjä 5 j A i o t k o t o s i a a n o p i s k e l l a ? K ä m p u s K i r j a s u o s i t t e l e e k i e l i ä . KIELIKURSSIEN KIRJAT: Espanja: PASO A PASO 110 mk HARJOITUSKIRJA 80 m k . Italia: IN ITALIANO 155 mk Ranska: LE NOUVEAU SANS FRONTIERS 1 138 mk 2 145 mk Saksa: THEMEN NEU 1 (sis. sanasto) 117 mk TYÖKIRJA 100 mk THEMEN NEU 2 (sis. sanasto) 103 mk TYÖKIRJA 120 mk S O S T I M M T E S ! 98 mk DEUTSCH MIT ERFOLG 97 mk Latina: AD FONTES 1, tekstit 96 mk K I E L I O P P I 96 mk Myös muita kurssikirjoja. Esimerkiksi seuraavat alansa Kulmakivet: Onanian: PHYSICS 287 mk Campbell: BIOLOGY 335 mk Lisäksi amedullisetopiskdij^ kynät, kumit, bentcpaperil, l<an^ Palvelemme campuksella Lozzin alakerrassa ja Mattilanniemessä A-rakennuksen aulassa. 1 IIJ.I.I.I.I.I.I.I.I.I.I.I.I.U.I.I. • — — : i • vi e V)
1 2 Kampuksen yleissuunnitelman tekijä Sipinen ylioppilastalosta: "En ole koskaan nähnyt että siitä puuttuisi jotain / / MjiMt : «K?\ • • • • Arkkitehti Arto Sipisen näkemykset eivät lupaa hyvää ylioppilastalon laajennukselle ja peruskorjaukselle. Hänen mielestään kampukselle ei tarvitse enää rakentaa. Arkkitehti Arto Sipinen tekee Rakennushallitukselle Kampus-alueen yleissuunnitelmaa. Siihen nivoutuu ainakin osittain myös ylioppilastalon peruskorjauksen ja laajennuksen kohtalo. Sipinen kertoo jo yleisperiaatteita, koska hän on suunnitellut kampusta jo parikymmentä vuotta. Ylioppilastalolle Sipisen periaatteet eivät lupaa hyvää, vaikka raportin yksityiskohdat ovat vielä täysin auki. Kampus on hänen mielestään jo rakennettu ja lisärakentaminen pitäisi suunnata Mattilanniemeen ja Jyväsjärven taakse Ylistönrinteelle. Raportin ensimmäinen osa ilmestyy lokakuussa ja lopullisesti käyttösuunnitelma valmistuu todennäköisesti maaliskuussa. Arkkitehti Arto Sipinen voitti aikoinaan Kampuksen suunnittelukilpailun ja hän on piirtänyt muun muassa kirjaston ja hallintorakennuksen. Lausunto lokakuussa Ylioppilastalon asemasta Sipinen puhuu tässä vaiheessa yleisperiaatteiden mukaisesti. Suunnitelman ensimmäisen osan yhteydessä lokakuussa tulee myös ylioppilastalosta lausunto. "Aivan selvästi Mattilanniemi kaipaa rakentamista. Se ei ole valmis. Samoin Ylistönrinteelle on tulossa lisää. Rakentamisen painopiste on keskittynyt Jyväsjärven rannoille." "Seminaarinmäkeen on suhtauduttava suurin varauksin, mikäli sinne enää ollenkaan lähdetään rakentamaan", Sipinen arvioi. "En huomannut rakennusoikeutta" Ylioppilastalosta on aikanaan rakennettu vain puolet? "Lopullista totuutta siihen on vaikea sanoa. Täytyy rehellisesti sanoa, että en ole aikaisemminkaan huomannut niitä jäljellä olevia rakennusoikeuksia, niin en ole koskaan nähnyt sitä, että siitä puuttuisi jotain. Tokihan on sanottava, että Aallon alkuperäinen työ oli 60-luvun alussa sitä aikaa, jolloin se olisi muodostanut eteläisen portin. Se oli ylioppilaskunnan juhlasalin tila ja aika monumentaaliset portaat tuli Seminaarinkadulle. Sen käyttötarkoitus oli jotain aivan muuta kuin tämän, jonka ensimmäiset luonnokset minäkin näin tästä terveydenhoitoasemasta, jotka on aika ahtaasti suunnitelmana tungettu siihen alueelle." "Seminaarinmäki tulisi suojella ja sen maiseman rappeutuminen pitäisi pysäyttää. Toisin sanoen kasvattaa uusi männikkö siitä, mistä rakentaminen on sen tuhonnut ja eheyttää kaikki Aallon terassit." Alvar Aaltoa ei pidä imitioida Ylioppilastalo on huonossa kunnossa ja huonosti pidetty. Missä vaiheessa remontti saattaisi tulla aikaisintaan? "Voihan ne alkaa vaikka huomenna. Eihän se estä nykyisen talon säilyttävän remontin tekemistä." Käyttötarkoituksia voidaan Sipisen mielestä muuttaa, kuten on tehty ylioppilastalon vieressä otey.aan "Naattiin" eli oppilasasuntö-laan, jossa sijaitsevat nyt kielitieteiden laitokset. Samoin parasta aikaa muutetaan hänen piirtämäänsä kirjastoa. Sipisen mielestä ei pitäisi rakentaa Aallon rakennuksen kanssa kylki-kylkeen. "Pahimmillaan siinä esimerkiksi imitoidaan Aaltoa ja ikäänkuin uskotellaan sitä Aallon työksi. Se on pahinta mahdollista etenemistä." Arkkitehtikilpailu jälleen esille Ylioppilastalon tontin rakennusmahdollisuuksia voisi Sipisen mielestä tutkia arkkitehtikilpailulla. Tähän ylioppilaskunnalla ei ole mahdollisuuksia. "Toinen asia on, että arkkitehtikilpailu on vasta pahvia. Tulos voi myöskin osoittaa, että ei ole syytä rakentaa. Tällä tavalla ehkä tätäkin olisi lähestyttävä." YTHS voisi sijoittua Sipisen mielestä Mattilanniemeen, jonne opiskelun painopiste siirtyy ensi vuosituhannella. Toinen mahdollinen paikka olisi Hippoksen vieressä vanhainkodin tiloissa tai sen lähistöllä. "Siellä on varsinkin vanhainkodin vapautumisen jälkeen mahdollisuuksia vielä uudisrakentamiseen." Mattilanniemeen Sipinen aikoo esittää sekä yliopistolle että kaupungille lisärakentamista useiden vaihtoehtojen pohjalta. Seminaarinmäen paikoitus tulee Sipisen mielestä järjestää täysin uudelleen. Kokonaissuunnitelmaa tehdään juuri paikoituksen järjestämisen takia. "Se on Seminaarinmäen todellinen ongelma. Autot ajavat vilfeinä talon kylkiin saakka, kun olisi todella muuallakin aluetta kun se vain järjestettäisiin." Sipisen mielestä Seminaarinmäelle pystytään paikoittamaan 450-500 autoa "niin, että ne ei ole niin kuin ne on tänään siellä vanhimpienkin rakennusten kylkeen asfaltoituna". Sipinen on 70-luvun lopulla esittänyt laatoituksia ja istutuksia hallintorakennuksen, kirjaston, Oppion, Historicanja Musican alueelle. Laatoituksesta toteutettiin vain kirjaston ja hallintorakennuksen edusta. Autot uimahallille Autot olisi keskitetty sisäänajoväylien viereen ja uimahallin pysäköintialueen tienoille, joka pitäisi rakentaa todella pysäköintialueeksi. "Siinä on nyt nurinkurisuus. Kun minäkin menen piirtämäni yliopiston kirjastoon esimerkiksi vaan vaikka kahville, niin siinä onkin komea lappu, jossa lukee 'Vain henkilökunta-kortilla'. Ja sehän on juuri päinvastoin. Siinä pitäisi sallia kirjaa palauttavan tai hakevan kiireisen opiskelijan tai kenen vaan käyttäjän pikakäyttö, vaikka niin että se olisi ajallistettu puolentunnin tai tunnin paikoitusalueiksi." Jouni Vauhkonen Miten etenee ylioppilastalon peruskorjaus, Aki Hyödynmaa? Ylioppilaskunta on taistellut koko kevään Jyväskylän kaupungin eli lähinnä apulaiskaupunginjohtaja Ahti Vielman (kok) kanssa saadakseen ylioppilastalon remonttiin. Keväällä löytyi lahjakirja, jolla kaupunki lahjoitti osia yo-talon nykyisestä tontista. Lahjakirjan mukaan kaupungilla on oikeus vaatia lahjoitetut maapalat takaisin, jos ylioppilaskunta käyttää tontteja muuhun kuin ylioppilastalon rakentamiseen. Kesällä kaupunginvaltuusto päätti, ettei se vaadi tontteja takaisin. Y l i o p p i l a s k u n n a n hallituksen puheenjohtaja Aki Hyödynmaa (grön), missä vaiheessa ylioppilastalon remontti on? "Talon remontti odottaa kaavamuutoksen käsittelyn jatkumista kaupungilla. Kaupunki puolestaan odottaa kampusalueen kokonaissuunnittelua tekevän arkkitehtitoimiston kantaa ylioppilaskunnan tontin suhteen. Tilanne ei ole siis liikahtanut suuntaan eikä toiseen kesäkuun jälkeen." Y l i o p p i l a s k u n t a palkkasi keväällä entisen pääsihteerin Vesa Järvisen (kok) hoitamaan suhteita kaupunkiin päin ja ajamaan taloremonttia. Paljonko Järvisen palkkaus maksoi? "Järvisen palkkaus maksoi 1800 mk/viikko ja työsuhde ylioppilaskunnan kanssa kesti kaksi kuukautta. Koska Järvinen korvasi työpanoksellaan Inmeco oy:n konsultin tehtäviä, laskettiin hänen palkkionsa samansuuruiseksi kuin konsulttitoimisto keskimäärin laskutti. Järvisen ollessa palkattuna ei konsulttitoimisto laskuttanut lainkaan yo-talon osalta." Mitä Järvinen sai aikaan? "Järvinen toimi talotyöryhmän sihteerinä. Tärkeä osuus Järvisen työssä oli sen tietotaidon hyödyntäminen, jonka hän oli hankkinut pääsihteeriaikanaan. Remontti ei keväällä juurikaan edennyt, mutta se ei ollut Järvisestä, talotyöryhmästä eikä ylipäätään ylioppilaskunnasta johtuvaa, vaan ongelmat tulivat kaupungin toimien johdosta." Kannattiko Järvisen palkkaaminen? "Kannatti. Jonkun piti hoitaa talotyöryhmän sihteerin tehtäviä, ja keväällä tehtävä soveltui hyvin Järvisen hoidettavaksi." Keväällä ylioppilaskunta sanoi irti ylioppilastalon alakerrassa sijaitsevan keilahallin vuokrasopimuksen painostaakseen kaupunkia sallimaan ylioppilastalon remontin. Oliko keilahalli pakko irtisanoa jo nyt? "Silloisessa tilanteessa ratkaisu oli oikea. Uskotuinhan tuolloin vielä, että remontti lähtee liikkeelle jo nyt syksyllä. Päätösten tekemistä vaikeuttaa tässäkin tapauksessa §e vanha totuus, että ennustaminen on vaikeaa, varsiriklfl tulevaisuuden ennustamiflSfl!" Paljonko keilahallista tuli vuokratuloja kuukaudessa? "Vuokratuloja tuli 18 074mk/kuukaudessa." Moneltako kuukaudelta vuokratulot jäivät saamatta? "Tällä hetkellä kolmelta kuukaudelta." Kannattiko keilahallin irtisanominen? "Vastausta on mahdoton tietää. Näkemykseni kuitenkin on, että kannatti. Talohanke on niin suuri kokonaisuus, että sen yhteydessä on joutunut pakosti huomaamaan, että kaikki vaikuttaa kaikkeen." Milloin remontti alkaa? "Talotyöryhmän arvion mukaan aikaisintaan ensi maaliskuussa." Jouni Vauhkonen