'ci md gkSärL &0 A '''K / PHILIPS CALL ME Näyttöhakulaite 2050,oh Markkinoiden pienin, kevein ja helppokäyttöisin NÄYTÖLLINEN K A U K O H A K U L A I T E . Pakkauksessa: p a r i s t o t , turvaketju ja t a s k u p i d i k e . tS3S§§S! ,M\\"1J-4*5*I* w» KAIKKI SAMAN KATON ALTA TELEMYYMÄLÄSTÄ: A lähi-, kaukoja ulkomaanpuhelut A sähkeet, yleisötelex ja -telefax A liittymissopimukset: NMT, kaukohaku, telesampo, datex, datapak, telex, teletex A laitemyynti: puhelimet, modeemit, matkapuhelimet, päätelaitteet ammattikäyttöön PTL-TELE — • Telemyymälä, Kilpisenkatu 5, puh. 297 373 Avoinna ma—pe 8—20, la 9 1 4
2 Kunnanhallituksessa kriisin ainekset Ylioppilaskunnan kaikkien ryhmien hallitus on nyt ensimmäisen kriisinsä äärellä. Konsensushenki unohtui kun oli kysymys rahasta. Niin raadollista se on ylioppilaskuntapolitiikassakin. Sitoutumattomat ryhmittymät Reunionin johdolla halusivat sulkea poliittiset järjestöt yleisavustuksien ulkopuolelle. Poliittiset, JSO, Tuhatkunta ja JOK, taas katsoivat avustuksensa ansainneensa. Tästä kehkeytyi viikon kestävä riita ja jahkailu, jonka lopputuloksena käydyssä äänestyksessä äänet menivät tasan 5—5 ja puheenjohtajan ääni ratkaisi. Konsensushallituksen toimet tänä vuonna ovat olleet perin näkymättömiä tähän asti julkilausumat ovat olleet tuuleen huutamista. "Me olemme hyvän puolella pahaa vast a a n . " No niinhän me kaikki. Räväkkyys ja riskinotto ovat puuttuneet täysin. Todel lista toimintaa on vältetty ilmeisesti hallituksen sisäisen väli rikon välttämiseksi. Herää kysymys onko oppositioton yli oppilaskunta mielekäs. Toiminnan loistaessa poissaolollaan, on kaikkinainen keskustelukin tyrehtynyt. Tilalla on ollut vain hedelmätön poliittinen vittuilu, jota on joissakin edustajiston kokouksissa näkynyt. Ja nyt hallituksessa. Rahasta tuli hallituksen kohtalonkysymys, eikä se ole sille kovin hyvää mainosta. Muistelen kaiholla aikaa, jolloin taisteltiin muustakin kuin rahasta. Oppositio pakottaa hallituksen perustelemaan tekojaan, asettaa kysymyksiä ja herättää keskustelua. Kaikkien ryhmien hallitus tekee toiminnasta paljon salakähmäisempää ja etäännyttää meitä äänestäjiä päätöksenteosta. Hommat pyörivät kyllä omalla painollaankin. Entäs se kynnyskysymys? Olisiko poliittisille järjestöille pitänyt antaa toiminta-avustusta. Mielestäni olisi pitänyt. Ne toimivat siinä missä muutkin opiskelijaryhmät ja niiden toiminta on muutakin kuin vaalityötä. Poliittinen vittuilu on vain epäpoliittisena aikanamme helppo verhoilla ns. yleisiin periaatteisiin. Ylioppilaskunnan hallituksen ongelma ei kuitenkaan ole siinä. Jyväskylän ylioppilaslehti 26. 4. 1989 Ote kiristyy Suomi on vapaa maa, sanoimme lapsena. Aikuinen on jo oppinut, ettei tuo vapaus juuri koske yksityistä kansalaista. Ja pahempaa on tulossa. Olemme orjuutettuna työhön. Meillä ei juuri edes keskustella sapattivapaasta, vaihtoehtoisista työajoista, perusturvasta. Kansalaispalkasta käydyssä lyhytikäisessä keskustelussa tuli ilmi monta epäkohtaa perusturvassamme, joka on Pohjoismaiden heikoin. Keskusteluntappaja Holkeri on nyt kieltänyt tästäkin aiheesta puhumisen. Pankkien on annettu vapaasti tukea törkeitä asunnonhintoja lainoillaan. Rakennusyhtiöiden annetaan pönkittää tätä kehitystä maanostoillaan. Mitään ei ole vielä tehty tilanteen helpottamiseksi, eikä kukaan ilmeisesti aiokaan. Meidät on helppo pitää nöyränä työssämme kiinni kun maksamme asuntolainojamme. Aina välillä meitä kuitenkin näpäytetään liiallisesta tuhlailusta. Samaan aikaan Valta vastustaa lainsäädännöllisiä keinoja ympäristön tuhojen vähentämiseksi ja teollisuuden energiankäytön hillitsemiseksi. Teollisuus tuntuu perin vapaalta tekemään minkälaisia päätöksiä tahansa käyttämällä taikasanaa "kansainvälinen kilpailukyky". Seksuaalikäyttäytymisemme on kuitenkin kiinnostanut Valtaa. Se on lanseerannut oikein mietinnön sukupuolielämämme toteuttamisen avuksi. Siinä on konkreettisia ratkaisuja ja yleisiä periaatteita, sille miten Valta voisi makuuhuoneidemme tapahtumia "tukea". Se on tuntunut kiinnostavammalta kuin joku asuntopolitiikka tai perusturvan kehittäminen. Kaikista yksityisluontoisin käyttäytymisemme ilmentymä tuntuu ajautuvan kontrollin kohteeksi. Ministeriön seksiohjeistoa odotellessa voimme vapaasti seurata kun vapaamielisen ympäristöpolitiikkamme parasiitit tekevät sen mihin heille annetaan vapaat kädet. MUUTTUVATKO KAUPAN NAISTEN TYÖT OPISKELIJOIDEN TILAPÄISTYÖKSI — Työmarkkinoiden lohkoutumisesta väitteli Jyväskylässä Jouko Nätti. Ajankohtainen aihe ansaitsi käsittelyn Jyväskylän ylioppilaslehdessäkin. LAPSESI El TAHDO MENNÄ TÖIHIN — Keskustelutappaja Holkeri kielsi tästäkin aiheesta puhumisen. Mutta Jylkkäri uhmaa jälleen pääministeriä ja esittää puheenvuoron aiheesta. MAALLIKON KYLMÄ HIKI — Postuumi pohdinta Päivi Meriläisen taiteen herättämistä tunnoista. GRADU TAPPAA OPISKELIJAN TYÖHÖN JA LAITOKSET HAIKAILEVAT JATKO-OPISKELIJOITA — Gradu on jokaiselle opiskelijalle kynnyskysymys. Mutta onko tuo kynnys liian korkea? Onko ohjauksessa vikaa? Samaan aikaan laitoksilla mietitään miksei jatko-opiskelu kiinnosta. YLIOPISTO HOUKUTTI HOPEAPOJAT HONGIKKOON — Ylioppilaskuntamme koripallosankarit kertovat opiskelun ja urheilun yhdistymisestä. YLIOPISTOLLE SUURIN OSA RADIOTALOSTA — Kun maakunnan merkkimiehet ja viestinnän pomot nostivat Tourulan viestintätihentymän harjaan unohtui monesti että % tiloista tulee yliopistolle. OPISKELIJOILLE KELPAA KÄYTETTYKIN TAVARA — Opiskelijat suosivat käytettyä ja ovatkin ostoja myyntiliikkeiden vakioasiakkaita. Mitä he sieltä hakevat? SOSIAALITUESTA OPISKELIJA PALKKA — Jyväskylän sosiaalitoimisto "tukehtuu opiskelijoihin", jonot ovat pitkiä. Käynti sossussa ja muutaman opiskelijan haastattelu valaisee ongelmaa. Viipaloidaan yliopisto ja myydään pois Yliopiston omaisuuden nurkkaa ei voi vallata, mutta nakertaa sitä voi. Professori Pertti Kettunen on ehdottanut kaupungille, että yliopiston päärakennus määriteltäisiin Jyväskylän kongressikeskukseksi. Kettusen nihilismiä voisi jatkaa: viipaloidaan yliopisto kuin kaapattu yritys ja myydään pois. Se tulee halvemmaksi kuin kokonaisen ylläpito. Muuan keskisuomalainen maakuntalehti kertoo, että Kettusen ehdotuksen mukaan yliopistolle järjestettäisiin mahdollisuus keventää päärakennuksen käyttöä ja siirtää esimerkiksi yleisluennot pois. "Rakennus korjattaisiin ja varustettaisiin kongressitekniikalla. Samalla se palvelisi edelleen yliopiston juhlasalija muina arvotiloina", tämä muuan lehti tietää Kettusen ehdotuksesta. Käytön "keventäminen" merkitsee suunnilleen samaa kuin jos pörssistä otettaisiin osakekauppa, eduskunnasta politiikka tai jos yrityksen taloustiedettä "kevennettäisiin" poistamalla laskentatoimi. Vrmasti tultaisiin ilmankin toimeen, mutta eikö jotain olennaista menetettäisi. Jos päärakennuksesta muokattaisiin kongressikeskus, niin sitä olisi vaikea pyörittää yliopiston ehdoilla. Rakennus ei enää palvelisi juhlasalina tai edes "arvotiloina", vaan kongressit potkisivat yliopiston juhlia persuuksille. Sellaiset sanat kuin "arvotila" kuulostavat tärkeiltä ja juhlavilta. Missä sitten piilee yliopiston arvo? ei kai se siinä ole, että järjestetään juhlia, rituaaleja ja kongresseja, joissa liput liehuvat ja tärkeän näköiset herrat viipottavat pikkutakeissaan. Tietysti näilläkin on oma merkityksensä, mutta eikö yliopiston arvo piile opiskelussa, opetuksessa ja tutkimuksessa. Hieman kärjistäen voi sanoa, että vastakkain ovat tässä kysymyksessä raha ja tiede: Matkailupäällikkö Risto Reivi, Kettunen ja kumppanit haluavat rakentamatta kongressikeskusta ne rahat, joita kongressivieraat tuovat kaupunkiin. Yliopisto taas tarvitsee rakennuksen omiin tarkoituksiinsa. Jos kerran kaupungilla ei ole varaa rakentaa yhtä suuruudenhullua möykkyä kuin esimerkiksi Sorsapuiston pilaava Tampere-talo, niin ei pitäisi yrittää varastaa yliopistolta päärakennusta. Ei yliopistokaan yritä nyysiä kaupungintaloa luentosaleiksi, vaikka niistä on kova pula. Ja se pula pahenisi, jos päärakennuksesta tehtäisiin todella toimiva kongressikeskus. Kongressit lisääntyisivät todennäköisesti melkoisesti, jos päärakennus muokattaisiin keskukseksi. Se toisi kampukselle lisää autoja, joita on muutenkin liikaa. Miten köyhyyttä ruikuttavilla opiskelijoilla voi olla niin paljon autoja? Miksi niillä täytyy ajella kaupungin parhaassa puistossa? Pitäisikö kirjastosta tehdä pysäköintitalo? Maanalaiset tilat ovat jo valmiina. Ehkä Kettusen myyminen kaupungille tulisi halvemmaksi kuin pitäminen yliopistossa. Todennäköisesti kustannukset laskisivat noin kuudesosaan alkuperäisistä suunnitelmista. Nuori Kekkonen JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän ylioppilaskunnan julkaisu Päätoimittaja Eero Leppänen» Ulkoasutoimittaja Tuija Tarkiainen» Ilmoitukset Kari Johansson» Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri: Paula Rouhiainen 252211/2872» Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä p. (941) 617 288» Ilmestyy Jyväskylän yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, noin 17 kertaa vuodessa» Ilmoitushinnat: tekstissä 3.80, takasivulla 4.50, etusivulla 5.50. Väri ja määräpaikkalisä 0.65 palstamillimetriltä» Tilaushinnat: koko vuosi 100 markkaa ja puoli vuotta 50 markkaa» Pankit: KOP-Mattila, Keski-Suomen Spp, SYP Jyväskylä Kauppakatu 3, Nisulan Op, Postisiirtotili TA 74517-4» Osoitteenmuutokset toimitukseen tai taloudenhoitajalle» ISSN 0356-7362 Seuraava numero on sitten kevään viimeinen. Ja se ilmestyy luukuistanne 10. viidettä. Kaikki loppuu aikanaan mutta konsanaan ei milloinkaan. Syksyllä palaamme taas 6 . 9 . Kauden viimeinen avustajatapaaminen: ^ Hieman etuajassa luomme "KSFI kuluneeseen kevääseen ja mietimme viimeistä numeroa." Syksyäkin voi vähän miettiä, se kun tulee ennemmin kuin huomaatkaan. Kiivaan itsetutkiskelun ja ehkäpä -kritiikinkin merkeissä tapaamme lehden toimituksessa torstaina 27. 4. kello 19.00. Kaikkien asianosaisten, nykyisten ja tulevien läsnäolo enemmän kuin välttämätön. Miltei pakko. LUOTTAMUS HORJUU GLASNOSTIN TOTUUTEEN — Jylkkärin suuri neuvostosivu kertoo glasnostista uutta ja yllättävää ja kertoo sikäläisten tiedotusopin opiskelijoista sekä luo katsauksen neuvostolehdistöön. LINNUTKIN LENTÄVÄT PAREITTAIN — MINÄ VAIN OLEN YKSIN — Joka neljäs opiskelija tarvitsisi apua mielenterveysongelmiinsa, joka kymmenennelle se olisi välttämätöntä. KOKEILU HELPOTTAA OPETUSTA — Työvelvollisuuskokeilu tulee ja voi vaikka muuttaa koko käsityksemme yliopistosta. Taikka sitten ei. VOIKO SITÄ JÄRJELLÄ SELITTÄÄ! — Ei varmasti, kun kysymys on niin järjenvastaisesta harrastuksesta kuin moottoripyöräily. Millä sitten? VAPPU TULEE TAAS — Vappu on joka vuosi, mitä mieltä siitä vapun työläiset ja miten vappua sitten aiotaan vietellä, peräti viina kanssako? LAPSIA — NYT VAI VIIDESTOISTA YÖ — Jylkkärin katsaus opiskelevien lapsiperheiden elämään alkaa perin tyytyväisen perheen haastattelulla. TIETOKONELIIKKEISSÄ KANNATTAA TINKIÄ — Opiskelijat ostelevat tietokoneita nykyään enemmän kuin kukaan olisi uskonut vielä muutama vuosi sitten ja hinnat vain haipuvat... Oma tietsi ei ole kuitenkaan ainoa vaihtoehto. RILLUMAREISTA KANSALLISROMANTIIKKAAN rafia alkaa osasta jiikka, hyvä kirja. JYY:N RAVINTOLAT: NOSTALGIAA HIPEILLE VAI DISKOMÖSSÖÄ JUPPINUORISOLLE — Opiskelijaravintoloiden miljöön luo niissä soitettu musiikki. Mutta vastaako se tarvetta? Mitä sanoo soittajat, mitä yleisö?
Tuleeko kaupan yksitoikkoisista ja mekaanisista töistä yhä enemmän opiskelijoiden tilapäistöitä, kysyy lauantaina työmarkkinoiden lohkoutumisesta tohtoriksi väitellyt yhteiskuntapolitiikan vt. yliassistentti Jouko Nätti. Nätti uskoo kaupan kasvukeskusten, jollainen Jyväskyläkin on, olevan piakkoin kasvotusten työvoimapulan kanssa. Tulevaisuudessa nakkeja paketoi tai kassaa naputtaa yhä useammin yht.yo, kasv.yo tai lukiolainen, ellei apu sitten löydy itepalvelusta tai siirtotyöläisistä. Kaupan henkilökunta kun tekee jo nyt osapäivätyötä useimmiten vasten tahtoaan. Muuttuvatko kaupan naisten opiskelijoiden tilapäistöiksi? työt Nätti pohjaa väitöskirjansa lohkoutumisteorioihin, joissa työmarkkinoiden oletetaan jakaantuvan toisistaan erillisiksi osatyömarkkinoiksi. Näiden osamarkkinoiden toimintatavat ovat erilaiset (esim. koulutuksen vaikutus palkkaan) ja niiden välinen liikkuvuus vähäistä. Suomalaisilla työmarkkinoilla viime vuosina tapahtuneista muutoksista Nätti pitää mielenkiintoisina muutoksia työsuhteiden kestossa: — Pitkät eli vähintään kymmenvuotiset ja lyhyet eli alle vuoden pituiset työsuhteet ovat molemmat yleistyneet. Pitkien yleistyminen kertoo työvoiman keski-ikäistymisestä ja yritysten sisäisen rekrytoinnin yleistymisestä eli sisäistymisestä. Lyhyet taas ikäluokkien pienenemisestä ja uudenlaisista työsuhteista, kuten määräaikaisuudesta ja työvoiman vuokraamisesta, sanoo Nätti. YDINJA REUNATYÖT Yritystasolla Nätti on tutkinut viiden jyväskyläläisen tavaratalon kilpailuja työvoimastrategioiden vaikutuksia työvoiman käyttöön ja työntekijöiden valinnanmahdollisuuksia paikallisilla työmarkkinoilla. Kauppaa siksi, ettei sitä ole juuri tutkittu ja koska sillä on keskeinen merkitys nimenomaan naisten työmarkkinoilla. Kilpailustrategian perusteella Nätti jakoi tavaratalot kahtia: halpoja hintoja korostaviin sekä muotia ja laatua korostaviin. Ja tulos: itsepalvelutavaratalossa suhteessa vähemmän työvoimaa ja työ raskaampaa. Myös osa-aikatyö oli palvelutavarataloa yleisempää. Yritysten tuövoimastrategian pohjalta Nätti jakoi myös työpaikat kahtia: ydinja reunatyöpaikkoihin. Perusteena käytettiin työntekijän vaikutusmahdollisuuksia ja työn oppimisajan " pituutta. Reunatyöpaikoissa työ koettiin yksitoikkoiseksi ja vähemmän kehittäväksi kuin ydintyöpaikoissa, myös osa-aikatyö keskittyi niihin. Reunatyöpaikoista löytyivät muita useammin naiset, nuoret ja vanhenevat työntekijät sekä vähän koulutetut. Reunatyöläisiä ei myöskään ole paljon henkilöstökoulutuksessa näkynyt. Yritysjohdon työvoimastrategian suunta on sama. Ydin ja reunatyöpaikkoihin sijoitetaan erilaiset ihmiset ja heitä koulutetaan eri tavalla. Nätin mukaan yritysjohdon aktiivinen vaikutus kohdistuu nimenomaan ydintyöpaikkoihin. — Mutta varsinaista palkkasyrjintää ei meillä ilmene, sillä palkat ovat työehtosopimuspohjaisia. Kuitenkin koulutuksen ja palkan suhde on erilainen ydinja reunatyöpaikoissa, reunatyöpaikoissa koulutuksen merkitys on vähäinen. Nätin mukaan myös työntekijän mahdollisuudet valita työpaikkansa ovat pienentyneet. Työsuhteen alkaessa joka kolmannella oli ollut valinnanvaraa, tutkimusajankohtana vain joka viides uskoi löytävänsä vastaavan työpaikan kaupan alalta. JOUSTOA KENEN EHDOILLA? Työmarkkinakeskustelu puhuu tällä hetkellä työvoimapulasta ja työvoiman vähäisestä liikkuvuudesta. Yritykset haluaisivat lisää joustavuutta kyetäkseen sopeutumaan markkinoiden nopeisiin muutoksiin ja kiristyvään kilpailuun. Yritysten kaipaamalla työvoiman liikkuvuudella on kuitenkin kahdet kasvot: yrityksen sisäisillä työmarkkinoilla se kytkeytyy usein urakehitykseen, mutta ulkoisilla vastentahtoisesti lyhyisiin ja tilapäisiin työsuhteisiin. Yrityksillä on kaksi mahdollisuutta toteuttaa kaipaamaansa joustavuutta: joko lisätä osa-aikatyötä, alihankintaa ja tilapäistä työvoimaa tai reagoida muuttuviin työvoimatarpeisiin koulutuksen, moniammattitaitoisuuden ja ryhmätyön avulla. Edellisen vaihtoehdon ongelma on työsuhdeturva, jota Suomessa toisin kuin monissa muissa maissa ei ole heikennetty: — Pikemminkin päinvastoin. Syy löytyy hyvin järjestetyistä, säädellyistä työmarkkinoista, joissa ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvalta on suhteellisesti voimakkaampi kuin monissa muissa OECD-maissa, Nätti sanoo. Jälkimmäinen vaihtoehto puolestaan saattaa johtaa työmarkkinoiden sisäistymiseen — yrityskohtaisen koulutuksen saanutta on vaikea lempata ulos, mutta yhtä vaikea ottaa toiseen työpaikkaan sisään. OSA-AIKAA VASTEN TAHTOAAN Nätin mukaan tavarataloissa on 70-luvun lopulta hankittu joustavuutta lisäämällä nopeasti osa-aikatyötä. Nyt jo puolet tavaratalojen työntekijöistä on osa-aikaisia. Osa-aikatyön yleistymisen takana ovat työnantajat, sillä työntekijöiden halukkuus siihen ei ole lisääntynyt. Kokopäivätyötä toivoneista tavaratalojen työntekijöistä sai kuluvalla vuosikymmenellä enää runsaat puolet tehdä haluamansa mittaista päivää. Nätti ei usko työmarkkinoiden kovenemiseen kaupan alalla. Päinvastoin, ounasteltu työvoimapula kasvukeskuksissa pelaa työntekijöiden pussiin. Työehtojen uudistukset ovat yleensä osuneet juuri työvoimapulan yhteyteen. Nätti ei myöskään usko mahdollisen opiskelijoiden ja koululaisten rekrytoinnin kaupan reunatyöpaikkoihin heikentävän ammattiyhdistysliikkeen asemaa kaupan alalla. Pikemminkin hän näkee mahdollisuuksia päinvastaiseen suuntaan. J U H A V I R K K I kuvat: T U I J A T A R K I A I N E N Lapsesi ei tahdo mennä töihin Oppivelvollisuuden takia hän oli tai joutui olemaan koulussa vähintään kuusitoistavuotiaaksi saakka. Siellä selviytyi helpolla ja työelämääkin voisi karttaa useasta, jo taloudellisesta syystä, kun juuri oppinut tavaamaan perusturvaa ja löytää tien vain oikealle luukulle tilanteesta riippuen. Töiden saaminen maksaa, kun työvoimatoimisto ei välttämättä ole kävelymatkan päässä, lehdet olisi parasta lukea varhain aamulla ja lukuisista virka-aikana ajoittuvista puhelinsoitoista kertyy kokonaissummaksi suuri raha. Maksaa vaivaa myös käydä muuttamassa veroprosenttinsa omia ansioitaan vastaavaksi. Palvelualalla tai konttorityössä ulkonäöllesi asetetaan vaatimuksia. Parturimaksut ovat kalliita, mutta ylipitkäksi venähtänyt hippitukka tai liian avantgardistinen luomus oltuasi hiusmallina pelästyttää asiakkat. Vaatteita ei voi jättää pesemättä, parsimatta ja pahimmassa tapauksessa niitä pitäisi vaihtaa usein uusiin pankkineidin luomiväristä tai peitepuikoista puhumattakaan. Ruumiillisessa työssä ei tarvitse näyttää hyvältä, mutta joka tapauksessa ruokaa on syötävä enemmän, kuin jos jäisit kotiin lepäilemään ja popsimaan itseidätettyjä papuja. Jos työsi on älyllisesti vaativaa ja vastuullista, on seurattava tiedotusvälineitä, alan kirjallisuutta ja matkusteltava, eikä ole mitään takuita siiverottaja kuitenkaan hyväksyisi niitä ?ä aiheutuviksi kuluiksi. Töihin joutuu kulkemaan bussilla, junalla, laittamaan vanhan pyöräromun kuntoon, ostamaan uuden tai jopa auton. Työstä riippuen ei tietenkään voi asua miten tai millaisessa paikassa tahansa.'Kotona työtä jatkava tarvitsee erityistä työtilaa ja asuntosi luonne tai sijainti on osa myös työpaikkasi, ammattisi imagoa. Velka pitää nöyränä Kun olet luonut kaikki tai osan edellämainituista edellytyksistä, sinulla onkin jo niin paljon velkaa, että töissä on myös pakko pysyä voidaksesi pitää hyvät välit isäpankin kanssa. Velka pitää ihmiset paljon paremmin nöyrinä työtätekevinä kuin mikään protestanttinen työetiikka, aitosakilainen yhteisöidentiteetti, tarve tulla yhteiskunnallisesti hyväksytyksi ja luoda sosiaalisia kontakteja tai saada työstäsi virikkeitä. Velkaperusteisen syyn huomaa jo opiskelijoilla, jotka me•
4 Tiukan äänestyksen tulos Poliittisille ei yleisavustuksia u u t i s i a Ylioppilaskunnan kaikkien ryhmien hallitus on joutunut kriisin partaalle päättäessään yleisavustuksista. Äänestämällä saatu päätös olla antamatta avustuksia poliittisille opiskelijajärjestöille toi hallitukseen selkeät sitoutumattomien ja puolueiden rintamalinjat. Puheenjohtajan ääni ratkaisi kiperän avustusäänesSYL-kortti kehiin ostoksilla Sosiaalivaliokunta on saanut päätökseen soittokierroksen, jonka tuloksena selvisi, että yllättävän monesta liikkeestä saa opiskelija-alennuksia, kunhan huomaa niitä pyytää. Seuraavasa esitellään luettelonomaisesti ne liikkeet, joista alennuksia varmasti saa, mutta muistakin liikkeistä hinnan huojennusta kannattaa aina kysyä, se kun ei maksa mitään. Alennuksia ei yleensä saa jo valmiiksi tarjoushintaisista tuotteista. KENKÄKAUPAT: Ahjokenkä 20%, Kenkä-Toivonen 15%, Toive-kenkä 10%, Jyväskenkä & Kyläsuutari 10% ja Leino 15% LEHDET: Keskisuomalainen 10%, Helsingin Sanomat 20% KONTTORIKONEET: Kampus-data 20—40%, Jyväskylän Konttorikone 10% tarvikkeista, Infogate 15% (kirjoituskoneista mahd. enemmän), Jyväskylän Systema 15%, K-S Toimistokone 20%, kirjoituskoneet ja laskimet VALOKUVALIIKKEET: alennusta ei yleensä saa passikuvista eikä laitteista, Villen kuva 15%, foto-Nyblin 15%, SL-foto 10%, KuvaTimppa 10% filmeistä, muista tuotekohtaisesti, Kari-kuva 15% SILMÄLASILIIKKEET: Jyväs-optiikka 10%, Optiikka Kuhlmann 10 % silmälaseista KELLOLIIKKEET: Turun kultaseppä 10%, Räsänen 12%, Sironen 15%, Vihne 15%, Pulkkinen 10%, Nieminen 30%, Veljekset Torvinen 10—25% tuotekoht., Ailio 10—15% tuotekoht., Vehmas alle 500 mk ostot 10%, yli 15% RADIOLIIKKEET: Joken radio 15 %, muista radioliikkeistä tuotekohtaisesti POLKUPYÖRÄKORJAAMOT JA LIIKKEET: Risulan pyörä 15%, muista liikkeistä tuotekohtaisesti TAVARATALOT: Hyvä Tuuli 10 % KAMPAAMOT JA PARTURIT: Väinön parturit 25%, 10% saa Anceligasta, Why Notista, Aliksesta, Eleasta, Kaija Piispaselta, Reasta ja Kampaamo-parturi E & A:sta, halvinta on Jyväskylän ammattioppilaitoksella; leikkaus n. 25 mk. Jyy:n edustajia johtokuntiin Ylioppilaskunnan edustajisto päätti suuressa viisaudessaan Sari Muonan nimittämisestä YTHS:n Jyväskylän terveydenhoitoaseman johtokuntaan ja Seppo Luodon yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen johtokuntaan. Nimityksistä äänestettiin ja Muonan vastaehdokas Kasperi Launis sai 43 ääntä Muonan 23 vastaan. Luodolla taas oli peräti kaksi vastaehdokasta ja tasaisessa kilpailussa Juha Virkki sai yhdeksän ääntä ja Merja Leinonen niinikään yhdeksän Luodon tullessa valituksi 11 äänellä. Edustajisto päätti myös vahvistaa ylioppilaskylän Vvaiheen peruskorjauksen taloudelliset loppuselvitykset. Peruskorjauksen suurin rahoittaja oli asuntohallituksen laina 57 prosenttia potista mikä tekee noin 6.5 miljoonaa. Keräystoiminnallakin saatiin 102 800 tyksen. Äänet menivät tasan 5—5. Hallituksen päätökseen on eriävän mielipiteen jättänyt Keskustan MinnaMari Parkkinen. Keskustan lisäksi yleisavustuksia oli hakemassa Kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien opiskelijajärjestöt. Asiaa vatvottiin ja valmisteltiin viikko, esityksen jäätyä ensimmäisellä kerralla pöydälle. Ylioppilaskunta on toiminut vaihtelevasti aikaisempina vuosina jakaessaan yleisavustuksia. Viime vuosina poliittiset järjestöt ovat niitä saaneet. JYY:n edustajisto teki vuonna -81 periaatepäätöksen, jonka mukaan puolueiden järjestöt eivät tukea saisi. Tästä periaatteesta luovuttiin vuonna 1986. Poliittiset ryhmittymät tekevät asiasta valituksen ja se päätynee aikanaan opetusministeriön puitavaksi. Ylioppilaskuntien kulttuuri: Pelkkää viihtymistäkö? Yritystoimenjohtajapeukaloruuvisssa: halpa viina ei kiinnosta * Yritystoimenjohtaja Jouko Utriainen on kuin kävelevä glasnost. Mieheltä voi kysyä mitä tahansa milloin tahansa ja mies vastaa. Ylioppilaskunnassa oli kuitenkin katsottu aiheelliseksi järjestää hänen kyselytuntinsa oikein virallisesti. Paitsi että se oli niin virallinen, että melkeinpä ainoastaan edustajiston jäseniä oli paikalla, kyselytunti kun oli ajoitettu kokoukseen kiinni. Tiedotuskin tilaisuudesta oli A-3-tasoa. Halpa kalja oli varsin yllätyksellisesti kiinnostavin puheenaihe. Utriaisen mukaan Ilokivessä kokeillut halvat illat eivät ole olleet taloudellisesti kannattavia vaan päinvastoin, joten kokeilu on taas haudattu. Ainejärjestöbileiden alennusoluet taas ovat osoittautuneet hyväksi keksinnöksi. Ja tietenkin porkkanaksi ainejärjestöille pitää bailunsa Kivessä. Että hiljaiset illat olisivat äänekkäämpiä. markkaa. E ja Q talojen peruskorjauksen kustannukset olivat yhteensä 11 579 975 markkaa. Mattilanniemi ylioppilaskunnan verkkoon? Pörssi ry:n aloite Mattilanniemen liittämisestä puhelinkeskuksen uusimisen yhteydessä ylioppilaskunnan verkkoon meni hallituksen valmisteltavaksi. Aloitteen mukaan Mattilanniemen tarve sisäiseen puhelinliikenteeseen on yhtä suuri kuin kampus-alueellakin. Limuhinnat laskevat! Utriaisen mukaan Kivestä on vaikeaa tehdä hinnoillakaan pistäytymispaikkaa, koska imago on huono ja hallimaisesta tilasta on vaikea tehdä viihtyisää vähällä väellä, joten se siitä. Virvoitusjuomien hintaa luvattiin kyllä laskea, jos se joitain lohduttaa. Kampus-Data kiinnosti myös. Pulju toimii pikkuriikkisissä tiloissa ja myy halpoja tietokoneita kuin siimaa. Kun tuotot ei noilla hinnoilla ole suuret, ei voida oikein siirtyä suurempivuokraisiin tiloihinkaan. Paitsi yo-talolle, josta siivu tullaan luultavasti tulevaisuudessa antamaan bittihirmuille. "Uudelleenjärjestelyjä", kertoo Utriainen. Lopuksi käytiin vilkas keskustelu vessapaperista. Reunionin huolena oli Kortepohjan yhteisöasuminen. Kortepohjaan pitäisi nousta kaksi uutta taloa, jotka tosin ovat tällä hetkellä vielä vastatuulessa asuntohallituksen tiukkojen lainaedellytysten ja urakkatarjousten suurien loppusummien takia. Uusiin taloihin on tarkoitus perustaa pari neljän ja kuuden huoneen "yhteisöä' '. Reunionin aloitteen mukaisesti pitäisi pikaisesti perustaa työryhmä valmistelemaan hanketta. "Rock kuoli jo silloin, kun Elvis meni inttiin", totesi Juha Hurme ja sai ylioppilaskuntien kulttuuritoiminnasta vastaavien naamalle happaman nyrpistyksen. Hurme ryöpytti ylioppilaskuntien kulttuuritoimintaa viime viikonloppuna Jyväskylässä järjestetyssä kulttuurivastaavien tapaamisessa. Seitsemän eri ylioppilaskunnan kulttuurivastaavat kokoontuivat keskustelemaan mm. opiskelijakulttuuritoiminnasta ja yhteistyön mahdollisuuksista. Koska tapahtuma oli ensimmäinen laatuaan vuosikausiin, keskustelu poukkoili varsin kirjavana. Se kuitenkin selvisi, että kulttuuritoiminta on lähes jokaisessa yo-kunnassa järjestetty eri tavalla. Siitä huolimatta kulttuuritoiminta noudattelee sisällöllisesti samankaltaista linjaa lähes kaikkialla: profiilittomia bileitä ja puhdasta viihdettä. Zombiet helvettiin! Rock-klubien vetäjät painivat omien ongelmiensa parissa eivätkä välttämättä piittaa muusta kulttuuritoiminnasta. Se muu onkin sitten konsensusta yhteiskunnan kulttuuri-instituutioiden kanssa: teatteriretkiä, satunnaista näyttelytoimintaa ja valokuvauskursseja. Tapaamisessa puhuttiinkin enimmäkseen rahasta. Rock-kulttuuri ja "korkeakulttuuri" erotettiin toisistaan. Ei ihme, että uusien ideoiden toteuttaminen on hankalaa, kun alunperin tyydytään vanhoihin määritelmiin. Hurme moitti ylioppilaskuntakulttuurin tekijöitä luovuuden puutteesta. Nykyisellään kulttuuritoiminta on pelkkää ohjelmatoimistobisnestä kysynnän ja tarjonnan logiikan mukaan. Ylioppilaskunnilla olisi kuitenkin mahdollisuuksia luoda moniarvoisuutta sen sijaan, että vaalitaan sisällyksettömiä traditioita ja rutiineja ja siten toimitaan yhteiskunnan jatkumona. "Ne satiaiset ja zombiet, jotka luuhaavat kulttuurivaliokunnissa ja -jaostoissa tekemättä mitään, olisi potkittava pellolle", ehdotti Hurme. Kaikki itsestään selvät kytkennät olisi katkaistava: että tehdään jotain vain siksi, että niin on aina tehty. Ei ihme, että Hurmeen puheenvuoro viritti agressiivisen keskustelun. 0-kulttuuri — nollakulttuuria? Ylioppilaskuntien kulttuuritoiminnan pitäisi tavoitella juuri mahdotonta ja siten aikaansaada kitkaa yhteiskunnassa vallitsevaan kysynnän ja tarjonnan tylsään jatkumoon. Yllättävyyden ja ärsyttävyyden logiikka on taiteen logiikkaa, mutta se tuntuu unohtuneen. '' Kulttuuritoiminnassa reaalipoliittinen tatsi ei saa missään tapauksessa dominoida", sanoi Hurme. Hän ehdotti myös toiminnan lähtökohtien arvioimista uudelleen: jokaisen kulttuurivastaavan tulisi tutkia omaa toimintaansa ja antaa potkut itselleen, jos oma sivistys ei riitä. "Omaehtoinen toiminta puuttuu kokonaan", Hurme totesi. Mutta ylioppilaskunnat eivät tunnu tajuavan potentiaaliaan paitsi opiskelijakulttuurin, myös valtakunnallisen kulttuurin elvyttämiseen. Yhteistä kaikille kulttuurivastaaville on, että heitä pidetään yo-kunnissa rupusakkina tärkeimmiksi katsottujen yritystoiminta-, sosiaalija korkeakoulupolitiikkatoimintojen joukossa. Opiskelijakulttuurista tehdään nollakulttuuria sillä, että siihen ei satsata — edes aatteellisesti. Myöskään SYL ei tunnu tajuavan vastakulttuurin mahdollisuuksia. Tietenkin viihtyminen on myös kulttuuria. Mutta jos se on kulttuuritoiminnan pääasiallinen sisältö, sopii kysyä onko kulttuuritoiminnalla mitään virkaa. Vai pitäisikö kulttuurivastaavan antaa potkut itselleen esimerkiksi siksi, että ideat liikkuvat tasolla: "Me näytetään vappuna tissejä mak§ua vastaan", kuten Rovaniemellä tehdään. Helena Seppälä • nevat kesätöihin enemmän opiskeluaikana otettujen vippien kuin työkokemuksen takia. Harvemmalla on mahdollisuus saada pänttäämisen vastapainoksi mielekästä kesätyötä varsinkin jos haluaa jäädä Jyväskylään. Työttömyyspäivärahalla tai toimeentulotuen perusosalla olisi tullut jo toimeen, mikäli ei olisi alkanut kuvittelemaan, että on välttämätöntä hakeutua työelämään ja tehnyt sen mukaisia hankintoja, ajautunut lopputuloksena vielä velkakierteeseen. Sopivan aukon tai syyn löytäessä voisi selviytyä pitkänkin aikaa nykyisessä perusturvajärjestelmässä harvan puuttuessa syrjäytymiseesi. Kaikille ei riitä töitä ja työttömäksi voi ajautua omasta tahdostakin. Työllistämiskysymystä ratkaisevat ovat luoneet malleja lyhyemmästä työajasta, varhaisemmasta eläkkeellesiirtymisestä, sapattivapaista tai aikuiskoulutuksesta. Kukin uudistus edellyttää rahoituksen järjestelyä ja ilman uusia järjestelyjäkin nykyisen järjestelmän mukaisia avustuksia pitää yksi kerrallaan korottaa tai paineet kohdistuvat sosiaalitoimistoon, jossa juostaan tekemässä selvitystä, kun rahat eivät ole riittäneet välttämättömimpiinkään. Kaikki annetut avustukset voisi yhdistää ja selkein vaihtoehto saattaisi sille olla kansalaispalkka, mikä kattaisi myös työssäkäyvät, muta sen on kieltänyt viimeksi isä Hokerikin. Kansalaispalkkako ratkaisu? Vihreät aloittivat kansalaispalkkakeskustelun jo toimintansa alussa. Kansalaispalkka olisi vihreiden poliitikoiden ja yhteiskuntatieteilijöiden mukaan mahdollista toteuttaa nykyisen elintason puitteissa. Se poistaisi turhia töitä, vähentäisi byrokratiaa ja soisi ihmisille vapauden päättää omasta elämästään. Kansandemokraatitkaan eivät enää kuvittele pystyvänsä saavuttamaan täystyöllisyyttä, vaan monet myöntävät kansalaispalkan olevan ainoana mallina tasa-arvon edistämiseksi ja syrjäytymisen välttämiseksi, kun yhä vähemmille riittää töitä työmarkkinoilla. Keskustan nuorempi polvi, etunenässä Olli Rehn ja edellisen hallituskauden sosiaaliministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa ovat ajaneet hanketta eteenpäin. Kokoomuslaisissakin on ollut kansalaispalkan kannattajia, mutta nykyisen hallituksen aikana Kuuskoski-Vikatmaan paperit ovat kadonneet. Helena Pesola eikä sen enempää sosiaalidemokraatti Halonenkaan usko kansalaispalkkaan ja he pyrkivät sen sijaan yhtenäistämään perusturvaa yhden luukun systeemiksi, jonka hoitaisi KELA. Sinne menisi myös opintotuki. Voimakkaimmin kyllä kansalaispalkkaa ovat torjuneet Halosen puoluetoverit. Perusturvan vaihtoehtona olisi luoda halpoja tai jopa ilmaisia palveluja. Halosen mukaan pitäisi järjestää asunto, koulutus, terveydenja sairaanhoito, oikeus lepoon ja virkistykseen sekä puhdas elinympäristö. Rahalla ei ongelmia ratkaista, usein sanotaan, mutta ehdotuksen kriitikot ovat olleet huolestuneita valinnan mahdollisuutta. Ja ammattiyhdistykset epäröivät kansalaispalkkaa puhumattakaan yrittäjistä, joilla on kanttia huudella myös työvoimapulan perään. Ehkä työvoimapulaakin on, mutta harvoilla aloilla, harvoissa paikoissa, huonolla palkalla tai sitten välitys on kyvytön täyttämään paikat eivätkä ihmiset välttämättä halua lähteä minne tahansa ja minkä tahansa työn perään. Ympäristöongelma sekoittaa pakan Vihreätkin edellyttävät kansalaispalkan toteutumiselle, että elintason on säilyttävä nykyisellään. Kaikille löytyvä summa vaatisi korkeaa teknologiaa ja pitkälle vietyä automaatiota. Ympäristöongelmat voivat kääntää ympäri kaikki nykyiset järjestelyt ja työolosuhteet. Elintason on ehkä pudottava, elämäntapojen muututtava mutta toisaalta juuri kansalaispalkalla voitaisiin päästä turhista töistä eroon, kun moni tuotannonala edellyttävää kulutuksen jatkuvan nykyisellän eikä se ole ekologisesti kestävän ajattelun mukaista. Ympäristökysymysten ratkaisemisessa tarvitaan yhteist vastuuntuntoa, mikä ei edisty tippaakaan yksilöllisen ja lyhytnäköisen omaneduntavoittelun aikana. Jos kansalaispalkka toteutettaisiin ennen suurempaa onnettomuutta, voitaisiin valmiiksi olla ihmisinä samalla viivalla. Kansalaispalkkaan siirtyminen on riskivaihtoehto. Sen kannattajat uskovat ihmisen kykyyn pystyä tekemään jotakin yhteiskuntaa hyödyttävää työtä, vaikkei siitä makseta palkkaa. Toisaalta on puhuttu jonkinlaisesta työvelvollisuudesta. Epämukavissa töissä palkkeja olisi pakko nostaa. Vastustajien leirissä pelätään kansalaispalkan lisäävän työhaluttomuutta ja kuitenkin heistä löytyy myös niitä, jotka jaksavat samanaikaisesti puhua työn välttämättömyydestä ihmiselle. Lapsi osaa leikkiä itsestään Arveluttavaa ja pelottavaa on myös se kuinka vanhemmat tiukentaisivat otettaan ja miten lapsi pidettäisiin kiltisti häkin sisällä. Jättäisikö kansalaispalkka ihmiset rauhaan, ongelmat kuitatuiksi. Ehkä vielä harvempi onnistuisi samanlaiseen välistävetämiseen kuin nykyisessä systeemissä. Nykyiset opiskelijat eivät kansalaispalkalla selviäisi ja maksaisi takaisin velkojaan. Hyvätuloisesta työstä haaveileva opiskelija ei tälle keskustelulle sytykään, mutta ikuisesta opiskelusta haaveilevat sen sijaan olisivat tyytyväisiä. Saataisiin ensin opintotuki minimitoimeentulon tasolle. Sillä voisi pärjätä, ja jos opiskelija haluaisi nautiskella elämästään tai hankkia elintasorekvisiittaa, sen voisi kustantaa pankilta otetulla lainalla, minkä kuitenkin ehkä suuri osa tekisi, tai opiskelun ohessa tehdyllä työllä. Nyt ei ole kivaa, kun on laskettava pennejä, vaikka on opintotuet, opintolainat ja saatu hieman ansioita. Työhönkään ei joutaisi mennä. LIISA VÄHÄKYLÄ
Myöhäistä, liian myöhäistä sille, joka ei ehtinyt Pinacothecaan näkemään Päivi Meriläisen "Maaliskuun valoa" -näyttelyä. Onko myös liian myöhäistä kirjoittaa? Olisi kirjoitettava valon nopeudella jotta voisi uudelleen saavuttaa tuon suhteellisesti ohikiitäneen hetken, paljastaa silmälle tuon tilan joka kuitenkin on jo peruuttamattomasti menneisyyttä. Proustilainen muisti, aistimuksen ja assosiaation epävakaa yhtyminen kirjoituksessa... lineaarisesti etenevä teksti ja häilyvä valo, muotojen outo järjestys... Kumartuuko muisti nöyränä ja voimattomana kielletyn tehtävän edessä? Turhaa olisi puhe ismeistä, turhaa toistaa paikan päällä kuultuja selityksiä ja tulkintoja... Onko vaikeneminen pakollista vai pakenemista? lilliIIHlll;iiliÄ l l l l l l l s l l l i i ||||||l|il|||||l^^Ä i g « i i l i i i i « « « — i Slilllilllllllliillll m i • Koe: voiko maallikko puhua nykytaiteesta? Nykytaiteen kehitys loi maallikoissa (ja minä olen maallikko) pelon, jonka voisi kiteyttää pahimmillaan siihen, ettei enää erota, mikä jossain tilassa on taideteos, mikä on taustaa; onko näyttelytila kokonaisuudessaan taideteos, ovatko katsojatkin vain yhtä suurta performanssia uudelleen organisoidussa tilassa. "Älä nyt siihen istu... voi hyvä tavaton!... sehän on TAIDETTA." Tuntemattomaan suhtaudutaan pelokkaasti. Pelko pakottaa ajattelemaan. Pelko on ensimmäinen muistikuva näyttelyn avajaisista, sitten boolin rauhoittava maku, alkoholin hermoja laukaiseva turtumus, ystävälliset hymyt, levottomuuden muuttuminen epävarmaksi tuttuuden ja vierauden yhdistelmäksi... ja kaikesta huolimatta, valon ja tilan epätodellisuus, unenkaltainen valtakunta, silmän ujous... katsoako ystävien kasvoja vai keltaisuutta, seinään nojaavia ovenkaltaisia aurinkoja, elefanteiksi muuttuvia tiiliskiviä? Miksi katseemme kohtaa bulevardia reunustavat puut, kysyi Maurice Merleau-Ponty, mutta ei niiden väliin jäävää tilaa? On olemassa kolme kuilua, kolme pelottavaa rajalinjaa, kolme nuoraa, joilla olisi tanssittava, jotta kirjoittaminen tulisi mahdolliseksi: — näkyvyyden ja sanottavuuden välinen raja; puheella ei voi reprodusoida kerran nähtyä uudelleen nähtäväksi, — tilan ja sen Toisen välinen raja; tausta ja objekti, kohina ja organisaatio, puiden ja niiden välisen tilan raja, — muistin ja unohduksen välinen aktiivinen tila, tila, joka voi murtua ennalta-arvaamattomiin suuntiin mieleenpalauttamisten, unohtamisten, väärien muistojen, kuvitelmien ja vääristymien vuoksi Tanssikaamme, Nietzschen nimissä, tanssikaamme! Valoa on aina — filosofian ja tieteen historiassa — pidetty järjen, tietämisen ja ymmärryksen metaforana. Samanaikaisesti se on ollut näkyvyyden itsestäänselvä edellytys. sitä itseään ei ole nähty. Se on näkymätön. Se on läpinäkyvä. Kuten aina, taiteilijat kulkevat filosofien edellä. Päivi Meriläisen näyttelyssä valo ei jää taustaksi, se muuttuu läpinäkyvyydestään materiaaliksi, käsinkosketeltavaksi kohteeksi, se muuttaa taivaallisen auringon pyhinä pidetyt ominaisuudet maallisiksi valon hieroglyfeiksi. Keltaisiksi suorakulmioksi hajoitettu aurinko nojaa ärsyttävänä — maaliskuu on ärsyttävän hidas, milloin kevät saapuu? — näyttelytilan valkeanharmaata seinää vasten. Aurinkopaneelit leikkivät emonsa kustannuksella, niillä ei ole muuta liikkuvaa jalustaa paitsi planeetta, joka kiertää luonnonlakien vääjäämättömyydella tuota keltaisena liekehtivää kohtua. Miksi nuo paneelit ovat olemassa? Voisiko todella käydä niin, että tämä valtava planetaarinen jalusta kääntyisi niiden ohjaamana kohti aurinkoa? "Maaliskuun valoa", pysähtynyttä, odottavaa. .. vain pieni sysäys? Tutuissa paikoissa sanat vastaavat olioita ja toiminta on arkea. Ajatteleminen käy tarpeettomaksi. Kaikki on turvallista; ihmiset, esineet, paikat. Kaikella on nimensä, kaikki kuuluvat omille paikoilleen, kaikella on oma järjestyksensä joka tuntuu luonnolliselta ja ajattomalta. Aina on ollut myös niitä, joille tuo arjen yksitoikkoisuus käy sietämättömäksi. Ajattelijat ovat keksineet utooppisia maailmoja, mutta niiden onnettomuutena on usein ollut olla vielä monotonisempia peilikuvia, vielä ahdistavamman arkisia kuin oma aikakausi. Löytöretkeilijät ovat etsineet Eldoradoa tuodakseen lopultakin vain kotimaansa uusille seuduille. Taiteilijat — ja vain taiteilijat — ovat luoneet todellisia toisia maailmoja. Noissa paikoissa entinen järjestys katoaa, esineille ei löydy oikeita nimiä, aika tuntuu kummallisesti hajoavan ja asettuvan kyseenalaiseksi; aistien kummastus pakottaa ajattelemaan, muistelemaan ja toimimaan toisin. Kirjoitan — muistan seisoneeni hämillisenä ja yllättyneenä noiden tiiliskivien äärellä, tiiliskivien, jotka etenevät lattialla suorana muurina hajoten elefanttien (härkien?) laumaksi; näyttelytilan vastakkaisissa nurkissa futuristiset obeliskit, neulanterävät kärjet ovat aikojen kuluessa kadonneet, (ehkä ne muodostavat aurinkoportin! silloinhan minä itse palan kahden auringon väliin jäävässä keskipisteessä!); lapsekas enkeli tuijottaa kahvion hämärämmin valaistulta seinältä; mieleni tuntui muuttuvan tyhjäksi, liikuin epävarmasti ja varoen: voisiko sitä kutsua vastuuksi? — kirjoitan näitä fragmentteja riskeeraamalla 'järjen valon' ja ajatellakseni toisin — valon nopeudella. Jos valo on joustavaa, läikkyvää materiaalista kieltä, en voi enää uskoa binaarisen ajattelun metaforiseen vastakohtapariin 'järjen valo/mielen pimeä osa'. Taiteen analyysi, kritiikki ja teoriat loogisine argumentteineen palavat noiden aurinkojen välissä. Valo ja pimeys, niiden välilläkin täytyy olla raja, joka ei pysy samana, joka on epämääräinen ja häilyvä, hämärä, joka muuttuu yhtäkkiä häikäisyksi. Kummankaan liike ei pysty tunkeutumaan toisen viimeisille puolustusasemille. Taiteilijat, kuten Dostojevski, löysivät ensimmäisenä ihmismielen valaistuksen vaihtelut. He tutkivat tiedostamatonta, tuota 'pimeää puolta', paljon ennen Freudia ja heidän löytöään oli se, ettei tuo valaistuksen puute ollutkaan pilkkopimeää, että noihin varjoihin saattoi tunkeutua ja häilyvien valojen liikkeitä saattoi tarkkailla. Sitä, mitä tuo tiedostamattoman varjomaailma merkitsee 'tietoiselle' toiminnallemme, sitä valon kieli merkitsee sille mitä näemme tai emme näe. Valo ja sen vaihtelut on silmiemme tiedostamatonta. Maallikon kylmä hiki JARI NIEMINEN s. 12.3.I95" k. 20.3.1989
I 6 Ohjausta ei saa jatko-opiskelu ei kiinnosta rahaa ei ole vuodet vierii Gradu Gradut venyvät ajassa ja tilassa, jatko-opiskelu ei raskaan gradutyön jälkeen juuri kiinni ta, opiskelijat valittavat ohjauksen puutetta ja opettajat keskittymisen puutetta. Ylioppilaskunta järjesti aiheesta keskustelutilaisuuden, joka osoitti, että keskustelua asiasta kaivataan. Laitosten j*§# opiskelijoiden ongelmat eivät toki ole samanlaisia. tappaa opiskelijan työhön ja laitokset haikailevat jatko-opiskelijoita : ;;--:';: : E e r o L e p p ä n e n GRADU T E H O A A N AHDINGOSSA <<,•: missä >p sl < li a yleensä graduaan tekee on monella tapaa vaikea. Silloin painaa • i , • muiden ~i i • ien loppuusaattaminen, yä juuri graduun ja tai niin tiukka että työtäkin on tehtävä siinä si\ ussa. Lail • taas ovat haluavat ensisijaisesti elijoita, koska opetusministeriö!' u heistä 40 kertaa enemmän rahaa kuin pelkästä perustutkinnosta. Opiskelijoita ei taas tutkijan työ kiinnosta vaan he haluavat raskaan gradunsa tehtyään ulos työelämään. Graduvaatimukset ovat tulleet vaivihkaa kovemmiksi ja monille opiskelijoille lopputyöstä on tullut sietämätön kynnys. Nykyiset gradut vastaavat usein takavuosien lisensiaatintöitä. YHTE1SKUNTATIETEELLIN EN T E K E E SEN RYHMISSÄ Professori Lea Pulkkisen mukaan yhteiskunt '.isessä tiedekunnassa on enemmän siirrytty gradujen teossa työsken ;!; -n projekteittani. Projektin vetäi ii opiskelijoiden gradut o i i tutki. nsa. Pulkkisen mukaan siinä on se hyvä puoli, että kahden, kolmen opiskelijan ryhmässä tuetaan toisiaan j uikin. Vetäjällä on myös vahvat i >attaa työ loppuun asti, Pulkkisen kehumaan projektimalliin voidaan kuitenkin suhtautua kriittisestikin. Kun projektit liittyvät hyvin usein ohjaajan omaan tuts. i i ikseen, opiskelijat toimivat ilmaisena t\ c ana. Tämä ei liene ongelmatonta. Projekti voi toki lisätä opiskelijankin motivaatiota, " O H J A U S GRADUISTA L I S U R E I H I N " Lääkkeenä ongelmaan Pulkkinen tarjoaa "gradutöiden supistamisen ja muuttamisen sijaan puuttumista koko järjestelmään: "Pitäisi nostaa seminaarityö joka tehdään nyt aikaisempaan veiheeseen sellaiseksi ensimmäiseksi opinnäytetyöksi, joka tehdään kanditutkintoa varten ja se ohjaajapanos, joka nyt sijoitetaan gradutöihin sijoitettaisiin lisensiaattityöhön. Sen päälle tehtäisiin sitten väitöskirja jos halutaan." Tämä kyllä kuullostaa juuri supistamiselta ja muuttamiselta. Toisaalta esimerkiksi psykologian laitoksen gradut ovat jo laajuudessaan melko suuruudenhulluja. Pulkkisen ja muidenkin yliopistoihmisten lääkkeenä jatko-opiskelijoiden puutteeseen olisi opiskelijoiden rekrytointi siihen jo varhaisessa vaiheessa. Tämä synnyttäisi yksilöllisiä tutkintoja ja voimavarat voitaisiin suunnata järkevämmin. Näin estettäisiin potentiaalisten jatko-opiskelijoiden livahtaminen houkutteleville vapaille työmarkkinoille. Yleinen mielipide tuntuu tiedekunnissa olevan, että nykyisin jatko-opiskeluun hankkiudutaan liian vanhoina, jolloin työtapojen uudelleenoppimiseen menee liian paljon aikaa. MATEMAATTINEN MA I LIKO KAIKILLE ESIMERKIKSI Professori Pekka Neittaanmäki matemaattis-luonnontieteelli tiede unnast osoittaa parannusehdot [Haan, eitä tiedekuntien erot ovat suuret. Matemaattiset ja luonnot gradut tehdään lyhyessä ajassa dessa kuukaudessa, joskin joskus menee puolikin vuotta. Tiedekunnassa on ohjausasiat järjestetty matemaattisen tehokkaasti ja opiskelu on menossa yhä koulumaisempaan suuntaan. Tätä Neittaanmäki pitää hyvänä: "Opiskelijan on ymmärrettävä milloin hän on jäänyt luokalle." Niinpä tiedekunnan valmistumisajatkin ovat lyhyitä. Jatkokoulutus tiedekunnassa on Suomen aktiivisinta. Tehokkaana porkkanana gradunteossa on myös se, että ne ovat usein tilaustutkimuksia ja niistä maksettava palkkio voi olla jopa 30 000 markkaa. Tiedekunnan tuloksellinen putkisysteemi on saanut Neittaanmäen suunnittelemaan uuden mallin opintotuen remontiksi. Hänen mukaansa tuki pitäisi myöntää vain viideksi vuodeksi eikä yhtään enemmäksi. Lisensiaatintyönsä tehneelle lainasta annettaisiin an teeksi puolet. Ne jotka väsäävät väkkärin saisivat koko lainan anteeksi. Tyhmät rehelliseen työhön mei u s ^ t rangaistukseksi maksaa sitten lainan; tuntuu Neittaanmäki ajattelevan. Tilaisuuden osaanottajajoukossa nousseen murinan voinee tulkita Neittaant. i i . .-" i passiiviseksi vastustukseksi. AIKAILEMALLA MENE1 V f 120 000 VUODESSA? Neittaanmäki on myös laskenut kuinka paljon opiskelijalle maksaa viivästynyt opiskelu. Loppusummaksi hän oli saanut uskomattomat 120 000 markkaa vuodessa. Summassa ovat mukana menetetyt palkkatulot, eläkkeet yms. Omistusasunnot karkaavat hänen mukaansa käsistä myös jos opinnoissaan kuhnailee. Ja työnantaja kuulemma vierastaa pitkään opiskelleita. Matemaattisen mallin mukaan laskettavissa ovat ainoastaan aineelliset ansiot ja hyödyt. Muista Neittaanmäki ei tuntunut olevan tietoinen. KASVATUSTIETEELi INI N RUOSKII ITSEÄÄN Itse opetuksen sisältöön puuttui sitten kasvatustieteellisen tiedekunnan dekaani Hannu Olkinuona. Hänen mukaansa tiedekunnassa on liiaksi painotettu määrällisiä metodeja ajattelun oppimisen kustannuksella. "Metrimitan käytön jokainen oppii ja siell; p< ?taan vain se," "Jos meille sattuu fiksumpia opiskelijoita. kuten joskus käy karsintasysteemistä huolimatta, niin nämä tiedostavat tämän ongelman herkästi. Tutkimuskäsite kaventuu ja se ei ajattelevaa ihmistä motivoi varsinaiseen kasvatustieteen harjoittamiseen." "Laitostutkimuksen osalta meillä on myös kovasti puutteita. Se on usein sellaista henkilökohtaista meriitintavoittelua ja siihen ei ole helppo rekrytoida opiskelijoita ja jatko-opiskelijoita. Tilaustutkimuksilla on aivan erilainen motivointiarvo." Yksittäisistä hankkeista ollaan tiedekunnassa nyt siirtymässä projektikohtaiseen työskentelyyn. Olkinuora odottaisi tutkimukselta myös ideologista taustaa ja aitoa maailman parantamisen halua, joka lähtisi myös tunteen ja arvojen pohjalta. Tähän ei metologinen metrimittatekniikka sovellu. Hän myös ihailee luonnontieteellisessä näkemäänsä tiedonja tieteenjanoa. Mutta miten maailman parantaminen voidaan soveltaa tilaustutkimuksiin, jossa tuloksetkin voidaan tilaajan käskystä pitää salassa jäi Olkinuoran esityksessä selventämättä. OHJAAJAN KYNNYS LIIAN KORKEA Opiskelija Ari Haasion mukaan gradunohjaajan kynnys on liian korkea. Opiskelijat eivät uskalla mennä kysymään epäselvissä tilanteissa. Tähän parannukseksi hän tarjoaa vapaaehtoisuuteen perustuvia gradupraktikumeja, joita on hänen mukaansa menestyksellä pidetty esimerkiksi historian laitoksella. J Siellä jpenissä ryhmissä käytäisiin läpi niijjä ongeJj|ia mitä ryhmän jäsenillä on. • Joka||j|la laitoksella on kuitenkin lauda• i r p r a n k u m i t , Eikö näiden istuntojen jär« i s t ä m i n e n ajaisi saman asian? Varmaan • p i n tapahtuukin useimmilla laitoksilla. KMo^Ähumanistit ovat sitä mieltä, että taudal ur praktikumilla ja sen aiheilla ei välttämättä ole mitään tekemistä varsinaisen gradun kanssa. Eri asia sitten on, että johtuuko tämä laiskoista ohjaajista vai päättämättömästä opiskelijoista. Opiskelijoiden ongelmat ovat varsin moninaiset. Metodiopinnot eivät kelpaa useammalle laitokselle, vaikka sisältö olisi sama, laitokset kilpailevat tietysti graduista, tieteen konventioiden vaatimukset koetaan rajallij | | k s i . Sun n •igelma on ohjaus, Ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittinen sihteeri Outi jfcnttula on hieman selvitellyt keskeisiä ongelmia ja kuvaava on enään graduntekijän vuodatus: : "Gradunohjaus on yhtä kuin ohjaajan vastaanottoaika jaettuna sinne pyrkivien määrällä. Pisin yhtäjaksoinen ohjausaikani on ollut seitsemän minuuttia." Humanistisilla aloilla tuntuu häiritsevän myös ohjaajien erikoistuntemuksen puute. Jos asiasta ei ole paljon tietoja ja kiinnostuskin jää vähäiseksi, on ohjaus usein muodollista, jos sitä on ollenkaan. Yllätys on usein myös se, kuinka vähän metodiopinnoilla on tekemistä itse tutkimustyön kanssa.
Yliopisto houkutti hopeapojat Hongikolle Yliopiston liikuntatieteellinen houkutteli koripalloilijat Pekka Markkasen ja Vesa Linnamon Jyväskylään ja HoNsUun. Muutoin HoNsUn kuluneen pelikauden tukipylväät tuskin olisivat seuran riveihin siirtyneet. Nyt Markkanen kuitenkin tunnetaan HoNsUn "jenkintappajana" ja Linnamo on lingonnut kolmen pisteen heittojaan HoNsUn pussiin. Tehokkaan kauden tuloksena komeilee SM-hopea. Siinä sivussa sujuvat poikien opiskelut sopivan verkkaiseen tahtiin. Yliopisto pitää huolen siitä, että pojat nähdään tulevillakin kausilla HoNsUn pelipaidassa. -Se tässä opiskelussa miellyttää, että pystyn panostamaan pelaamiseen ja urheiluun kunnolla, sanoo Pekka Markkanen. Pekka tuli Jyväskylään viime syksynä opiskelemaan liikuntatiedettä. Etusijalla elämässä on kuitenkin koripallo. Pekka on pelannut koripalloa vasta kuutisen vuotta. Kaksi vuotta alemmalla tasolla kotikaupungissa Porissa riitti nostamaan Pekan Helsingin NMKY:n riveihin. Namikassa Pekka pelasi kolme vuotta. Jyväskylään hänet houkutti ennen muuta mieluisa opiskelupaikka. -Muuten en olisi harkinnut seuran vaihtamista. Täällä ei ole HoNsUn lisäksi vaihtoehtoja, ja kun seura tarjosi kunnon sopimusta, suostuin, sanoo Pekka. -En ole pettynyt ratkaisuuni. Odotin pahaa pelikautta, mutta kävikin päinvastoin. Olen yllättynyt siitä, miten hyvin kaikki on sujunut. -Oma pelaamiseni on mennyt yläkanttiin. Alkukauden peleissä oli ongelmia joukkueen yhteistyön kanssa. Kauden mittaan porukka on kuitenkin hitsautunut hyvin yhteen siihen nähden, että mukana on paljon uusia kavereita, Pekka pohtii. Ei päänsärkyä opiskelusta Aktiivinen urheiluharrastus kahmaisee niin paljon Pekan aikaa, että hän on laatinut varsin väljän suunnitelman opinnoilleen. Tosin ensimmäisenä vuonna käytännön harjoitukset vievät nekin paljon aikaa. -Opiskelen valmennus'?wWMm9M0MMSW/. i l s f i i i i i ? Maajoukkueen sentteri Pekka Markkanen ponnistaa elämässään tällä hetkellä korkeimmalle koripalloilussa. Yliopisto-opinnot takaavat sen, että Markkanen edustaa lähivuodet HoNslI:a Vesa Linnamo puolella ja aion käyttää opintoihin seitsemän, kahdeksan vuotta. Kaikki riippuu siitä, miten aktiivisesti pelaan. -Näin eka vuonna rassaa se, miten oikein ehtii ja jaksaa omiin treeneihin, kun päivällä käydään läpi kaksi tai kolme urheilulajia, Pekka sanoo. -Toistaiseksi olen itseeni tyytyväinen; olen jaksanut vetää hyvin molemmat läpi. Tietysti tekemisiä on jäänyt rästiin, mutta noin kokonaisuutena olen kauteen tyytyväinen. -Koulussa en voi ryhtyä kisailemaan muiden kanssa opiskelutahdissa. Siitä ei saa kuin päänsärkyä, jos yrittää ottaa itselleen liian tiukan ohjelman. Pekka suunnittelee pelaavansa tulevat opiskeluvuodet edelleen HoNsUssa, jos vain seuran tarjoamat sopimukset pysyvät kohtuullisina. -Nyt minulla on yhtä hyvä sopimus kuin Helsingissäkin. Voin siis kattaa opiskelukustannukset pelaamalla, mutta käteen ei rahaa jää. Koripalloilemalla ei Suomessa ansaitse, ammatti on pakko hommata, hän sanoo. Myös Jyväskylä opiskelupaikkana viehättää Pekkaa. -Olin kolme vuotia Helsingissä, eikä siellä juurikaan tullut solmittua ystävyyssuhteita. Touhu oli varsin pinnallista. Täällä sen sijaan alkoi toveripiiri heti laajentua rajusti. -Samoin joukkueessa meillä on hirmuinen yhteishenki. Varmaan kukaan ei uskonut, että HoNsU nähdään loppupeleissä. Saavutus on kovan puolustuksen ja ennen muuta yhteishengen ansiota. Linnamolla ei kiirettä valmistua Ilman mestaruussarjan koripallojoukkuetta Jyväskylästä ei olisi tullut Vesa Linnamon opiskelupaikkakuntaa. Ennen Jyväskylään muuttoaan Linnamo pelasi Torpan Poikien joukkueessa, jossa hän ennätti voittaa SM-kultaa. -Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen ei ollut ainoa vaihtoehto. Hain kolmesti kauppakorkeaan, mutta en ollut valittujen joukossa. Tuskin olisin edes hakenut tänne, ellei täällä olisi ollut mestaruussarjan koripallojoukkuetta. Pelaaminen alemmalla tasolla ei kiinnostanut, Linnamo kertoo. Kuitenkin opiskelu valmennuslinjalla oli onnistunut valinta. Pelit ovat Linnamolla opiskelun edellä, eikä pelaamisesta tulisi mitään sarjakauden aikana, jos joku kyttäisi laitoksella poissaoloja. -Täysipainoinen opiskelu ei sovi minulle. Pelit ja harjoitukset vievät aikansa. Lisäksi teen liikunnanopettajan sijaisuuksia ammattikoululla. Olen tyytyväinen tilanteeseeni. Vuosittain teen lainaan tarvittavat opintoviikot. Minulla ei ole kiirettä valmistua, tuleva koripallovalmentaja sanoo. EIJA ANTINAHO SUVI LEVONEN Kuva: OSMO KURKI Lööpin toiminta uuteen nousuun Yliopiston journalistiikan opiskelijoiden ainejärjestö Lööppi remontoi voimakkaasti hallitustaan maaliskuun vuosikokouksessaan. Yhdistyksen uutena puheenjohtajana aloittaa Erkki Mäntymaa. Vasta vuoden ikäinen ainejärjestö pyrkii tehostamaan toimintaansa jo kuluvan kevään aikana. Vuosikokouksessa hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaan yhdistyksen tavoitteena on muun muassa Suomen tiedotusopin opiskelijoiden yhteistoiminnan lujittaminen. Lööppi pyrkii myös jatkossa seuraamaan ajankohtaisia tiedotuspoliittisia kysymyksiä ja järjestämään mahdollisesti aiheita käsitteleviä seminaareja ja tapaamisia. Lööpin uusittu hallitus on ennättänyt istua jo järjestäytymiskokouksensa Varapuheenjohtajana aloittaa Osmo Kurki, sihteerinä Pirkko Määttälä ja rahastonhoitajana Sarianna Lahti. Hallitukseen kuuluvat lisäksi Eija Antinaho, Tapio Kivistö, Jukka Löytömäki sekä Arja Paananen. Komposti yo-kylään Kortepohjan ylioppilaskylä saa kompostin tämän kevään aikana. Kompostista on järjestetty perhetaloille kysely, jonka perusteella valitaan ne talot, jotka kompostikokeiluun saavat osallistua Hankkeesta vastaa ylioppilaskylän asukasneuvosto. Kyselyllä halutaan selvittää, ovatko opiskelijat halukkaita hoitamaan kompostia . Lisäksi tarvitaan tietoa siitä, miten paljon ruokajätettä päivittäin syntyy sekä onko jätteiden lajittelu kotitalouksissa mahdollista. Komposti tarvitsee toimiakseen hoitoa noin kaksi kertaa viikossa, viitisentoista minuuttia kunakin kertana. Muuten normaalien alumiinijätelaatikoiden näköinen komposti tulee toimeen omillaan. Tosine 30-vuotias Historian opiskelijoiden ainejärjestö Tosine juhli 30 vuoden ikäänsä 15. huhtikuuta. Tosine on Jyväskylän yliopiston vanhin ainejärjestö. Se perustettiin ensimmäisen puheenjohtajan, Jussi T. Lappalaisen mukaan "käden käänteessä tammikuussa 1959 Lozzilla". Tosine sai nimensä Rauli Lehtovaaran ehdotuksesta. Sana on Wolmar Styrbjörn Schildt-Kilpisen ehdotus historia-sanan suomennokseksi ja tarkoittaa "tositarinetta historiassa". Juhlatilaisuudessa puhuneen professori Mauno Jokipiin mukaan Tosineen nykykausi "asiallisempana ja aikuisempana" alkoi 1974, kun opettajia kutsuttiin uudelleen radikaalin kauden jälkeen tilaisuuksiin. Tosineen nykyinen puheenjohtaja on Anu Taika. toimittajakoulutus
Yleisradio muuttaa Tourulaan Yliopistolle suurin osa radiotalosta Jyväskylän yliopisto saa uuden radiotalon valmistuttua käyttöönsä merkittävästi lisätiloja. Tourulan kaupunginosaan rakennettavasta talosta on yliopiston käyttöön varattu kaksi kolmasosaa. Radiotalon peruskivi muurattiin huhtikuun alussa, ja sen on määrä valmistua ensi vuoden helmikuussa. Tällöin uusiin tiloihin muuttaa yliopiston viestintätieteiden laitos ja täydennyskoulutuskeskus. Tähän asti viestintätieteiden laitos on ollut hajautettuna eri puolille kaupunkia, mutta radiotalon valmistuttua laitos pääsee siis kokonaisuudessaan saman katon alle. Uusia tiloja tarvitaan myös jatkuvasti kasvavien tarpeiden takia. Uudessa radiotalossa on opetuskäyttöön varattu esimerkiksi ajanmukaiset opetusja tutkimustilat sekä atk-järjestelmät. Lisäksi käytössä on monipuolinen studio, jossa on äänitys-, kuvausja editointimahdollisuudet Myös sosiaaliset tarpeet on suunnittelussa otettu huomioon. Yliopistolla on käytettävissään muun muassa kirjasto ja ruokala. Yhteistyötä Ylen kanssa Viestintätieteiden laitoksen puheviestinnän professorin Aino Sallinen-Kuparisen mielestä saman katon alle pääseaMtt * * • I § «sf »* ; ! * * • « » ' • " o e . •< 52 « « ''' ''' J »* Jyväskylän yliopisto saa käyttöönsä kaksi kolmasosaa uuden radiotalon tiloista. Kuvassa radiotalon pienoismalli. minen mahdollistaa entistä paremman yhteistyön laitoksen koulutusohjelmien kesken. Sallinen-Kuparinen odottaa laitoksen sisäisen yhteistyön lisäksi paljon myös yhteistyöltä yleisradion kanssa. Yleisradion läheisyys mahdollistaa sen, että opiskelijat voivat saada helpommin eetteritilaa lähetyksissä. Opiskelijoiden motivaatio harjoitustöihin paranee huomattavasti, kun he pääsevät tekemään oikeasti radioja tv-ohjelmia. Lisäksi yleisradion taholta on mahdollista saada myös opettajia, jotka pystyvät antamaan käytännön näkemystä toimittajan työstä sähköisissä viestintävälineissä. Tulevaisuudessa pyritään laitokselle saamaan myös sähköisiin viestimiin erikoistunut lehtori, mutta tämä asia on vasta esitysvaiheessa. Sähköisen viestinnän osuuden lisäämistä Sallinen-Kuparinen pitää hyvänä. Hän korostaa kuitenkin, että lehdistön merkitys säilyy myös vahvana. Laitoksella on jo nyt hyvät suhteet useiden suurien lehtien kanssa, ja nämä suhteet tulee luonnollisesti säilyttää. Sähköinen viestintä lisääntyy kuitenkin yhteiskunnassa jatkuvasti, ja tämä on otettava huomioon myös opetuksessa, Sallinen-Kuparinen perustelee. Koko laitoksen siirtyminen samoihin tiloihin parantaa ensinnäkin yhteistyömahdollisuuksia laitoksen sisällä. Lisäksi sillä on varmasti vaikutusta yleiseen ilmapiiriin. Puheviestinnän ja journalistiikan yhteistyö opetuksessa on jopa eurooppalaisittain ajatellenkin ainutlaatuista, arvioi Sallinen-Kuparinen Viestintää lisää täydennysopetukseen Myös täydennyskoulutuskeskus on tähän asti ollut hyvin hajanainen. Laitos kasvaa jatkuvasti, ja uudet tilat ovat välttämättömät. Täydennyskoulutuskeskus siirtyy lähes kokonaan uuteen radiotaloon, mutta koulutuspäällikkö Saara Sankilan mukaan joitakin tutkimusyksiköitä sijoitetaan mahdollisesti Gummeruksenkadun tiloihin. Yliopiston laitteilla on runsaasti käyttöä myös täydennyskoulutuskeskukselle. Viestinnän opetus on myös meillä jatkuvasti lisääntyvä koulutuksenala, ja uudet laitteet parantavat huomattavasti koulutusmahdollisuuksia. Viestintätieteiden laitos ja täydennyskoulutuskeskus ovat lisäksi jossain määrin samansuuntaisia laitoksia, koska myös meidän toimintamme on vahvasti ulospäin suuntautuvaa. Näin molemmat sopivat hyvin saman taloon, Sankila arvioi. Täydennyskoulutuskeskus tarvitsee tulevaisuudessa vieläkin lisätiloja. Uudet tilat riittävät ehkä 2-3 vuodeksi, sillä laitos kasvaa jatkuvasti. Osa toiminnastamme on kuitenkin internaatio-opetusta, eli opetus tapahtuu esimerkiksi hotellissa. SAMI NIEMINEN Opiskelijoille kelpaa käytettykin tavara Opiskelijat ovat ostoja myyntiliikkeiden vakioasiakkaita. Käytettynä hankitaan huonekaluja ja muuta käyttötavaraa. Opiskelijoiden lisäksi ostoja myyntiliikeissä käy varakkaampaa väkeä etsimässä antiikkiesineitä. Myös kirpputorien asiakaskuntaan kuuluu paljon opiskelijoita. -Opiskelijoita käy ostoja myyntiliikkeessä erittäin paljon. He muodostavat markkamääräisesti liikevaihdosta suurimman osan. Opiskelijoita käy varsinkin syksyllä ja vuoden vaihteen jälkeen, kun opinnot alkavat. Huippukohdat ovat silloin, toteaa kauppias Keijo Hurmerinta Paroninkulman ostoja myyntiliikkeestä. Hurmerinnan mukaan käytetyn tavaran ostajat eivät ole ryppyotsaisia eivätkä kaavoihin kangistuneita, vaan nykyaikaisesti ajattelevia ihmisiä. Hänen mielestään opiskelijat käyvät ostoja myyntiliikkeissä siksi, että he ovat enakkoluulottomia. Hän arvelee, että opiskelijat eivät myöskään arvosta nykyistä tavaratalokulttuuria vaan kaipaavat ihmisläheisempää palvelua. Opiskelijat ostavat yleensä kalusteita, astioita ja valaisimia. Aikaisemmin asuntoja kalustettiin enemmänkin, mutta nykyisin opiskelija-asunnot ovat usein valmiiksi kalustettuja. Opiskelijat käyvät osto-ja myyntiliikkeessä varsinkin syksyllä ja vuoden vaihteen jälkeen, kauppias Keijo Hurmerinta. kertoo Opiskelijoiden lisäksi ostoja myyntiliikkeissä käy paljon muita nuoria. Lapset ostavat lehtiä, pieniä kivoja esineitä, mahdollisesti leluja. En käytä sanaa rihkama, koska sillä on niin huono maine. Lehdet ja nuortenkirjat menee lapsiasiakkaille, toteaa Hurmerinta. Varakkaammat ihmiset etsivät ostoja myyntiliikkeistä antiikkiesineitä. Suosittuja ovat vanhat astiat, ryijyt ja kalusteet. Antiikin ostajat ovat usein vakioasiakkaita. Joukossa on keräilijöitä ja alan ammattilaisia sekä turisteja, jotka ulkomailta asti palaavat kesä kesän jälkeen liikkeeseen asioimaan. Antiikkia myydäänkin eniten kesällä, jolloin opiskelijat ovat lomalla eikä käyttötavaraa osteta niin paljon kuin talvella. Hurmerinta ihmettelee, miksi tavallinen keskiluokan kansalainen ei liikkeeseen eksy. -Keskiluokkaiset ihmiset eivät liikkeessä käy. He tahtovat näyttää elintasoaan. Varakkaampien ei tätä tarvitse tehdä koska jokainen tietää, että heillä olisi varaa ostaa kallimmallakin. Vaatteita kirpputoreilta Opiskelijat ovat myös kirpputorien vakioasiakkaita. Kirpputoreilta saa vaatteita halvalla, mutta se ei ole ainoa syy miksi kirpputoreilla käydään. Monet etsivät sieltä sellaisia vanhoja vaatteita, joita ei muualta löydy. Elli Hintikka hoitaa Lähetyksen kehitysavun kirpputoria. Kirpputorin tuotto menee kehitysapuna yhdeksään eri maahan. Vaatteiden lisäksi myynnissä on taloustavaraa, kirjoja, huonekaluja ja kodintekstiilejä. Meillä käy asiakkaita nuorista vanhoihin, kaikista yhteiskuntaluokista. Valtaosa on nuoria, opiskelijoita ja nuoria perheen perustajia. Opiskelijat ostavat vaatteita ja huonekaluja KIMMO PULKKINEN Yliopistoarvosana luovalle kirjoittajalle Luovasta kirjoittamisesta voi mahdollisesti jo ensi syksynä suorittaa yliopistollisen arvosanan. Oriveden opisto suunnittelee yhdessä Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden laitoksen kanssa approbatur-tasoisen opetuksen aloittamista opiston Topelius akatemiassa. Yliopistossa on annettu luovan kirjoittamisen opetusta, mutta arvosanaa ei yliopistossa luovasta kirjoittamisesta anneta. Työleiri harjoittelee kierrätystä Vanhojen tavaroiden ja jätteiden kierrätys on Jyväskylässä ensi kesänä järjestettävän työleirin teemana. Leirin kymmenestä osallistujasta kahdeksan on muualta kuin Suomesta. Leirin järjestää Jyväskylän ylioppilaskunnan ympäristövaliokunta sekä Kansainvälinen työleirijärjestö. Leiriläiset tekevät päivittäin työtä sekä opiskelevat noin kuusi tuntia. Työtehtävät liittyvät leirin teeman mukaisesti kierrätykseen. Työtä tehdään kaupungin nuorisoverstaalla, Jätekyyti oy:ssä sekä mahdollisesti Jyväskylän kaupungin uudessa kierrätyskeskuksessa. Opiskeluosuuteen kuuluu Suomen metsäluontoon tutustuminen. Pysyvää kierrätystä Jyväskylään Vanhoja vaatteita ja tavaroita kierrättämään perustettaneen Jyväskylässä jo tämän kevään aikana Kierrätyskeskus. Asiaa puuhanneen nuorisotoimiston kerhoisännän Juha Pulkkisen mukaan neuvotteluja on käyty kaupungin kanssa sopivasta paikasta ja hankkeen rahoituksesta. Vaihtori opasti nuukuuteen Vaihtori pelasti valtakunnalliset nuukuusviikot Jyväskylässä. Ylioppilaskunnan vaihtori (luetaan vaihtotori) oli osa kaksiviikoisia Nuukuusviikkoja, joiden tarkoitus on saada ihmiset ajattelemaan jätteiden kierrätystä ja säästäväisyyttä kulutuksessa. Ylioppilastalon yläkerrassa toimineelle Vaihtorille ihmiset saivat tuoda vanhoja, käytöstä jääneitä tavaroitaan sekä ottaa mukaansa mikä miellytti. Järjestäjät kertovat, että tavaraa kyllä tuotiinkin yllin kyllin, mutta paljon jäi pöydille lojumaan esimerkiksi vanhoja vaatteita, jotka eivät kenellekään kelvanneet Muuten eivät Nuukuusviikot Jyväskylässä näkyneet. Ympäristötoimistosta kerrotaan, että kaupunki oli Nuukuusviikkojen suhteen "oikein nuuka". t o i m i t t a j a k o u l u t u s
Sosiaalituesta opiskelijan palkka Opintotuki on riittämätön, sosiaalivirasto tukehtuu asiakastulvaan Valtio jakaa opiskelijoille opintotuen lisänä toimeentulotukea. Eduskunnan oikeusasiamies totesi, että opiskelijat voivat leventää opintotukea sosiaaliviraston toimeentulotuella. Myös ylioppilaskunta on patistellut opiskelijoita sossun kassalle. Jyväskylän sosiaalivirastolle opiskelijoiden rahan puute on merkinnyt kovaa työpainetta. Virasto on tukehtumassa opiskelijoihin. Pahimmillaan opiskelijat jonottavat virkailijalle lähes kuukauden. Johtava sosiaalityöntekijä Marja-Leena Kupila Jyväskylän sosiaalivirastosta kertoo, että eniten virastoa työllistävät useamman vuoden opiskelijat, joilla on suuret opintolainan korot Opiskelijoiden rahat loppuvat keväällä Tämän vuoden alusta huhtikuun puoleen väliin mennessä sai Jyväskylän sosiaalivirastosta toimeentulotukea runsaat 300 opiskelijaa. Vuonna 1987 tehdyn selvityksen mukaan oli 16.3.-16.5. välisenä aikana kaikista toimeentulotuen saajista opiskelijoita 14 prosenttia. Uusista asiakkaista opiskelijoita oli 40 prosenttia. -Tukehdumme opiskelijoihin. Heitä käy paljon, koska rahat ei tunnu riittävän. Valtion korkotuki ei ole tarpeeksi, toteaa Kupila. Viraston työpaine kasvaa opiskelijoiden takia etenkin keväällä. Esimerkiksi Kortepohjan alueen asukkaat ovat joutuneet odottamaan virkailijan vastaanottoa lähes kuukauden. Opintotuki peittää vain minimimenot Toimeentulotuen saannin mahdollistaa entistä paremmin vuoden alusta uusittu järjestelmä. Sen mukaan jokaisen kuukausimenoksi lasketaan automaattisesti, ilman kuitteja 1655 markkaa. Tämä toimeentulotuen korotettu perusosa sisältää käyttömenot, lehdet, väri TV-luvan, vaatteet ja puhelinmaksut. Menoiksi perheetön opiskelija voi myös esittää kuittien perusteella opintolainan korot, asumismenot ja suuremmat terveydenhoitokulut Mikäli näiden maksujen jälkeen opiskelijalla ei ole käytössä välttämättömäksi kuukausimenoksi laskettua 1655 markkaa, voi hän mennä sosiaaliviraston kassalle. Menojen ja tulojen ynnäyksen perusteella sosiaalivirastossa käynti on edessä jokaisella pelkästään opintorahalla ja opintolainalla elävällä opiskelijalla, sillä opintotuki merkitsee 1940 markan kuukausituloa. Vähennyslaskun jälkeen (1940 markkaa 1655 markkaa = 285 markkaa) opiskelijalla on käytössä 285 markkaa korkoihin, vuokraan ja terveydenhoitoon. Opintoja ei rahoiteta työllä Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL, joukossa Jyväskylän ylioppilaskunta JYY ovat julkisesti kehoittaneet opiskelijoita hakemaan toimeentulotukea. Kehoituksen tukena on eduskunnan oikeusasiamiehen vastaus SYL:n kanteluun Helsingin sosiaalilautakunnan ohjeista, joilla yritettiin evätä opiskelijoilta toimeentulotuki. Oikeusasiamiehen mukaan "opintotuella saatua toimeentuloa voidaan täydentää toimeentulotuella eikä opiskelijan voida edellyttää rahoittavan opintoja ansiotyöllä". Tulkintaeroista ongelmia Johtavan sosiaalityöntekijä Kupilan mielestä on oikein, että ylioppilaskunta antaa toimeentulotuesta asiallista tietoa opiskelijoille. Hän haluaa kuitenkin muistuttaa, että opiskelijoiden tulee ilmoittaa tilapäiset tulot tukea hakiessaan. -Virasto ei pysty selvittämään tuloja. Väärien tietojen antaminen on petos. Jyväskylässäkin on joitakin juttuja rikospoliisin selvitettävänä, kertoo Kupila. Kupilan mukaan erimielisyydet opiskelijoiden ja sosiaaliviraston välillä ovat usein tulkintakysymyksiä. Virasto laskee ohjeiden perusteella lainan kuukautta kohti eikä kaikkia opiskelijoiden esittämiä menoja voida hyväksyä. Valtiolle on käymässä kuin entiselle miehelle: toinehkMii tiedä < mitä toinen M 5 £ tekee r> ? Yhteiskunta kampittaa opiskelijaa" Olo on sellainen, että yhteiskunta tässä kampittaa. Otan lainaa, joka ei riitä opiskeluun. Jos teen töitä, on vaikeampi saada lainaa ja opiskelu vaikeutuu. Tämä on melkoinen kierre: tutkinto on kiristynyt, eikä töitä taas saa ilman työkokemusta. Opiskelu on täyttä työtä, miksi siitä on maksettava lainalla, ihmettelee 25-vuotias Riitta humanistisesta tiedekunnasta. Kun rahat loppuvat, ei apu välttämättä ole lähellä. Monelle ensimmäinen varapankki on vanhempien tilipussi. Vanhempien ja opiskelijan itsensäkin kärsivällisyyden ja ymmärtämisen mitta on kuitenkin rajallinen. En enää halua pyytää rahaa vanhemmilta. Tilanne on kuitenkin ollut viime aikoina sellainen, että rahat eivät riitä, tuskailee Riitta. Sosiaalitoimistosta selvää rahaa Rahaa on siis haettava muualta. Ylioppilaskunta auttaa taloudellisissa vaikeuksissa ponnistelevaa omalla vippikassallaan. Selvää rahaa saa myös sosiaalitoimistosta. Mahdollisuuksia on, jos niitä vain osaa käyttää. Riitta on hakenut toimeentulotukea sosiaalitoimistosta viimeisessä pakossa, kun mitään muuta ei enää keksinyt Vastaanotto oli ensimmäisellä kerralla todella ystävällistä. Toisella kerralla suhtauduttiin jo nuivemmin. Ihmeteltiin, että mitä minä taas siellä teen. Yhä useampi opiskelija lukeutuu sosiaalitoimiston apuun. Rahat eivät riitä, mutta lainankorot, vuokra ja muut menot painavat päälle. Valoa putken päässä näkyy, kun opinnot ovat takana ja edessä työelämä ja säännöllinen palkka. On siis kiire valmistua. Pääsääntöisesti opiskelijat rahoittavat opintonsa valtion takaamalla opintolainalla. Valtio myöntää myös ilmaista opintorahaa. Molempia oman ja vanhemYhä useampi opiskelija löytyy sosiaalitoimiston jonosta. pien varallisuuden mukaan. Jos opintolainaa ja -rahaa saa täydet määrät, jää rahaa käteen noin 2000 markkaa kuukaudessa. Lisäksi asumislisää saa tavallisesti noin 350 markkaa. Jo välttämättömät menot saavat pankkitilin näyttämään nollaa. Ylellisyyteen jää harvalla rahaa. Monet hakeutuvat töihin aina kun mahdollista: kesäja talvilomilla. Viime kesän tein gradua ja työteko jäi. Syksyllä otin lainaa täysmääräisesti ja saman tien ylioppilaskunnasta maksimimäärän lainaa vippikassasta. Nyt keväällä sitten tuli opintolainasta tuhannen markan korkolappu ja taloudellinen tilanne kiristyi huomattavasti, kertoo 25-vuotias Martti, viidettä vuotta opiskeleva humanisti. Asioista puhutaan oikeilla nimillä Martti on hakenut sosiaalitoimistosta toimeentulotukea jo useamman vuoden ajan. Aluksi siitä ei kehdannut puhua kenellekään. Jotenkin sosiaalitoimistossa käyntiä ja sieltä saatua apua vierasti. Nyt on tilanne toinen. Asioista puhutaan jo niiden oikeilla nimillä minunkin tuttavapiirissäni, toteaa Martti tyytyväisenä. Valtion lainan ja avustuksen avulla on myös mahdollista tulla kohtuullisesti toimeen ainakin opintojen alkuvaiheessa, jolloin siteet kotiin ovat vielä voimakkaammat. Kyllä opintolaina on toistaiseksi riittänyt. Jos jotain isompaa ostaisi, niin vanhempien puheille pitäisi mennä. Vaikka kyllä sitä opintolainallakin voi jotain rahoittaa. Nyt ostin alennusmyynnistä uudet sukset, nauraa Veijo, 21-vuotias ensimmäisen vuoden yhteiskuntatieteilijä. Veijo olisi valmis ottamaan opintolainaa lisää, jos sitä vain jostakin edullisilla ehdoilla saisi. Raha kelpaisi monelle muullekin. Vaikka velkataakka kasvaa, on sekin parempi vaihtoehto kuin kattaa ruokapöytään päivästä toiseen kaurapuuroa ja näkkileipää. Teksti: ERKKI HUJANEN TAPIO KIVISTÖ Kuvat: A-MRUOKANGAS t o i m i t t a j a k o u l u t u s
11 HUONEKALUT, VALAISIMET, ASTIAT, LASTENVAUNUT JA VAATTEET YM. OSTOJA MYYNTILIIKE M. Öljymäki Voionmaankatu 8. Puh. 610640, k. 861375 "Olet siis aivan varma..." Predictor kertoo vastauksen helpoimmin. Jos epäilet olevasi raskaana, haluat saada varmuuden siitä heti. Et halua odotella päiväkausia miettien jännittyneenä tulosta. Predictor Stick raskaustesti kertoo sinulle oletko raskaana vai et, jo päivä sen jälkeen, kun kuukautisesi ovat myöhässä. Predictor testin voit itse tehdä kotonasi ja saat luotettavan vastauksen puoessa tunnissa. Predictor ei ole pelkästään nopea ja luotettava, vaan myös helppokäyttöinen ja selkeä raskaustesti. Se on yksinkertaisin tapa selvittää, oletko raskaana vai et. Predictor Stick raskaustestin saat apteekistasi. • Maahantuoja Oy Organon Ab PERESTROIKA GLASNOST Politiikan uudissanoja, jotka tulevat lehtien sivuilla vastaan lähes päivittäin. Tunnet sanat, mutta tiedätkö oikeastaan, mitä ne todella tarkoittavat. Jos haluat perehtyä perestroikan ydinkysymyksiin, Neuvostoliiton uudistuspolitiikkaan, tilaa osialismin t e o r i a j a käytäntö Samalla saat tietoa kansainvälisen politiikan koko kentästä. Joka viikko ilmestyvä Sosialismin teoria ja käytäntö on avain aikamme tapahtumien ymmärtämiseen. 1 Tilaushinnat 12 kuukautta 40,mk 6 kuukautta 20,mk Uutistoimisto APN Lönnrotinkatu 25 A, 00180 Helsinki, puh. 90-694 2022 Nimi Lähiosoite Postitoimipaikka Opiskelija! Nauti päivän tärkein ateria, lounas tutuissa ruokapaikoissa: R u o k a l a Freda,Yliopistonkatu 9 R u o k a l a L o z z i , Keskussairaalanne 2 R u o k a l a W i l h e l m i i n a , Mattilanniemi R u o k a l a V i i t a t u p a , Sepänkatu 14 Yli 40 vuotta työtä opiskelijaja työpaikkaruokailun hyväksi. RAVITSEMISKESKUS Jyväskylän Ylioppilaslehti on yksi tyytyväisistä lehtiasiakkaistamme kasvavassa tuoteketjussamme YRITYKSET, YHTEISÖT, PÄÄTTÄJÄT ja TIEDOTTAJAT Joustava ja monipuolinen tabloidja aikakauslehtituotantomme on käytettävissäsi. Soita jo tänään painopalveluasioissa suoraan puh. (942) 176240 tai 176242 Yhteistyöterveisin JÄMSÄN LEHTI OY AAMULEHTl-YHTYMÄ Säterintie 16, 42100 JÄMSÄ valioa s n PUISTOKATU 2-4 A R E N A U K I O NYT INSTRUN PEHMOLINSSIT 490 VAIHTAESSASI PIILOLINSSIT 4 pari CVSTRUMEIVTARIUM Jyväskylä : Kauppakatu 18 p. 614406 Hannikaisenk. 11—13 p. 618775 y JYVÄSKYLÄN ^ UIMAHALLI AVOINNA KOKO KESÄN SAMOIN LIUKUMÄKI SAVYA HIUKSIIN GCHJ>WELL -TUOTTEILLA ' K0RTEP0HJAN" lOfTli " V ä r i k k ä i n " t e r v e i s i n : Teija, V i r p i , P i a ja Irja PALVELEMME MA—PE 9 . — 1 8 . INTERRAIL TRAVELASTA REILAAJAN FAKTAT * Alle 26-vuotiaille alk. 980,* Aikuisten kortti myynnissä 1.5. alkaen hinta 1590,* Jokaiselle kortin ostajalle ilmainen kaulapussi. * Hae oma korttisi lähimmästä Travelasta! TAVARAT KASSIIN JA LEIMOJA PASSIIN! TRAVELASTA! Travela HELSINKI Mannerheiminne 5, puh. (90) 624 101 HELSINKI Porthania, Hallituskatu 11—13 TURKU Hämeenkatu 14. puh. (921) 337 033 TAMPERE Tuomiokirkonkatu 36, puh. (931) 309 95 JYVÄSKYLÄ Kauppakatu 12, puh. (94) 617507 OULU Pakkahuoneenkatu S, puh. (981) 222 720 AVOINNA Ma-Pe 8.15-16,00 £atnpj#Kfrfp Ko&UuiSalrocilanue 2 lozzliratokorfossti ; : Pui»: 63.5744 iMP. UUTUUSKIRJOJA: Aleksejevits: Sodalla ei ole naisen kasvoja Benjamin: Messiaanisen sirpaleita Jama: Turvakirja Kartsev: Miksi asiantuntijat erehtyvät? Lotman: Merkkien maailma Muista myös seuraavat: People and Production in Late Precolonial Tanzania; Oikeutta ulkomaalaisille; Afrikan historia; Kehityksen tutkimus ja tutkimuksen kehitys; The Women's Question and the Modes of Human Repro duction; SANOISTA TEKOIHIN! Ma-To 12.00-16.00, Puh. 941-218835 OPISKELIJAN MIKROMESTA RÄVÄYTTÄÄ. JYVÄSKYLÄN EDULLISIMMAT TIETOKONELAITTEISTOT. MEILTÄ. Kampus Data on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan omistama tietokoneliike. Myymme tuotteita opiskelijoille erikoishinnoin. Alennukset jatkuvasti 30—60 % PCfXT yhteensopivat (20 Mb kiintolevyllä) alkaen 6 9 2 , PCf AT yhteensopiva, EGA värinäytöllä, 20 Mb kiintolevy, Unisys 300/10 1 0500,Mannesmann Tally MT81 matriisikirjoitin 1 3 , Tervetuloa t u t u s t u m a a n t u o t e v a l i k o i m a a m m e . T o i m i t i l a m m e sijaitsevat y l i o p i s t o a l u e e l l a ruokala Lozzin alakerrassa.
12 Luottamus horjuu glasnostin totuuteen Tavallisella ihmisellä ei enää ole totuutta Neuvostoliitossa. Vanha vääristelty totuus romutettiin neljä vuotta sitten, ja uusi totuus ei ole vapaa sekään. Sen valjaat siirrettiin vain puolueen edestä perestroikan eteen. -Kadulla sinua tullaan yhtäkkiä haastattelemaan suoraan lähetykseen. Kiittelet siinä Gorbatshovia ja kehut perestroikaa muuta vaihtoehtoa et edes harkitse, leningradilainen opiskelija Andrei vakuuttaa. Koskaan et tiedä, kuka sinua haastattelee ja minne lausuntosi lähetetään. Andrein on vaikea uskoa enää mihinkään. Puolue on jo kerran tunnustanut valehdelleensa. Mistä voi tietää, onko nyt tarjottava uusi totuus sittenkään totuutta? Kohta pamahtaa Kärsimättömyys ja epäusko kuultavat Andrein lisäksi monien muiden opiskelijoiden sanoista: Gorbatshov menestyy hyvin ulkopolitiikassa, mutta sisäpolitiikka ei pure kansan toivomalla tavalla Asioista kyllä puhutaan, mutta sanojako pitäisi syödä, kun kaupoista ei enää saa edes teetä. Eri kansallisuudet nousevat kapinaan. Tulevaisuus pelottaa. Gorbatshovilla on aikaa enää muutama vuosi, sillä muuten maan sisällä pamahtaa... Koulu Karjalaan Jo viidennellä luokalla Andrei oli ihmetellyt, miksi pieni Suomi olisi alottanut sodan Neuvostoliittoa vastaan. Nyt sotaa kesti Leningradin yössä puoli neljään asti: turistilta oli saatava vahvistus jokaiselle historian tapahtumalle. Enää täällä ei panna pystyyn näytösjumalanpalvelusta, kuten Kekkosen vierailujen aikaan. Nyt peLeningradin televisio nauhoittaa glasnostin aikana elokuvateatteri Avoimen oven edessä. rustetaan koulu karjalankie1 isille. Andrei kysyy, mitä auttaa enää yksi koulu korvessa, kun sen viimeiset mahdolliset oppilaat ovat jo haudan partaalla. Vastauskin on hänellä jo valmiina. -Samaa kaikki. näytöstä yhtä CCCP Nuoret raivasivat viestinnän esteitä Neuvostoliiton uudistuspolitiikan antamista lupauksista huolimatta idän ja lännen viestinnän esteet ovat vielä suuret, ilmeni Euroopan joumailistiopiskelijoiden tapaamisessa Tampereella huhtikuussa. Foorumiin osallistui nuoria kahdeksastatoista maasta. Ensimäistä kertaa mukana oli opiskelijoita muun muassa Tshekkoslovakiasta, Puolasta ja Neuvostoliitosta. Keskusteluissa tiedon kulun häiriöitä ei löydetty pelkästään kahden ilmansuunnan väliltä. Itäeuroopan maiden nuoret valittivat esimerkiksi, että heidän on hyvin vaikea saada tietoa toisista sosialistimaista. Lännen viestintä on suhtautunut perestroikaan myönteisesti ja siitä on kirjoitettu palstakilometreittäin myyviä artikkeleita. Silti tavallisen neuvostoihmisen arki on jäänyt Gorbatshovin menestyksellisen ulkopolitiikan varjoon. Kulttuuri tuntematon Tampereen foorumin yhteyteen järjestetty Leningradin vierailu vei suurimman osan tulevista toimittajista ensi kerran Neuvostoliittoon. Matkan aikana paljastui, että kumpikaan osapuoli ei tunne toisen viestintäkulttuuria tarpeeksi. Yhteinen kieli löytyi arkipäivän asioissa, mutta esimerkiksi toimittajan ammattietiikan pohdiskelu kaatui erilaiseen tapaan keskustella ja käyttää termejä. Euroopan nuorille yhteinen lehti Eurooppaan kaavaillaan nuorisolehteä, jota myytäisiin sekä sosialistisissa että kapitalistisissa maissa. Idean "Euroyouth magazinesta" esitti Neuvostoliiton uutistoimiston APN:n edustaja Mihail Bondarenko Euroopan journalistiopiskelijoiden foorumissa Tampereella. Lehteen voisivat kirjoittaa kaikkien Euroopan maiden nuoret kulttuuriin, uskontoon tai ideologiaan katsomatta. Se välittäisi luotettavaa tietoa idän ja lännen välillä. Eurolehden julkaisijaksi on tarjoutunut Euroopan nuorten journalistien yhdistys. Artikkelit käännettäisiin Moskovassa APN:n alaisessa Nuorten uutisten toimistossa. Lehden päätoimitus sijaitsisi Belgiassa toimivan kustantajan Luc De Ceusterin tiloissa. Painaminen tapahtuisi myös Brysselissä. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä lehteen osoitteella: Euroyouth magazine, Youth News Agency, 4 Zubovsky Boulevard, APN, 103786 Moscow, USSR. Myönteinen ei myy enää neuvostolehdissä Myönteinen uutinen ei myy enää Neuvostoliitossakaan. Iloinen kommunismin voittokulku on kadonnut lehdistä, ja tilalle ovat tulossa skandaalinhajuiset epäkohtien paljastukset. Muutos on leningradilaisen toimittajaopiskelijan Anatolin mielestä aivan liian nopea. Harva toimittaja haluaa enää kirjoittaa mitään myönteistä. Toimittajat haluavat nousta tähdiksi. Paljastuksista kilpaillaan ja juttuja väritetään, Anatoli kertoo. Esimerkiksi televisiotoimittajat eivät tyydy asioiden kertomiseen sellaisenaan. Tilanteita lavastetaan ja toimittaja itse tahtoo varastaa pääosan ohjelmasta. Väriä vaikka väkisin Lavastukseen joutuivat mukaan myös eurooppalaiset journalistiikan opiskelijat huhtikuisella Leningradin matkallaan, kun heistä tehtiin haastattelua paikalliseen televisioon. Televisiotoimittaja varasti itse pääosan koko haastattelusta eikä antanut opiskelijoille mahdollisuutta vastata edes esittämiinsä kysymyksiin. Jatkokyskymyksiä toimittaja ei tehnyt, koskei arvattavasti ymmärtänyt englanniksi annettuja vastauksia. Paikalla ollut leningradilainen opiskelijatyttö ei saanut kääntää vastauksia venäjäksi, koska "dupataan ne sitten sisällä." Nauhoitus tehtiin kolmen viikon kuluttua tulevaan ohjelmaan, mutta toimittaja pyrki pitämään yllä suoran lähetyksen kuumeista tunnelmaa. Juuri nyt saapuvat eurooppalaiset toimittajat Tampereelta suoraan ohjelmaamme, hän selosti nuorten astuessa puolen tunnin odottelun jälkeen ulos linjaautosta. Kyseinen televisiotoimittaja ei ole Anatolin mukaan mikään poikkeus. Huonoa ammattitaitoa ja ontuvaa tekniikkaa paikataan keinotekoisella juttujen sävyttämisellä. Kieli uutista tärkeämpi Gorbatshov on antanut maan tiedotusvälineille vapautta ja mahdollisuuden terveeseen kritiikkiin. Tilaisuuden hyödyntäminen ei suju kuitenkaan helposti, sillä toimittajien ammattitaito ja tapa kirjoittaa juttuja on yhä samassa pisteessä kuin ennen avoimuuden aikaa. Toimittajat eivät välitä tietoa vaan keskittyvät juttujensa kieleen ja kaunokirjalliseen tyyliin, Anatoli kritisoi. Lehti käsin Poliitikkojen sellaisenaan julkaistut puheet vievät yhä valtaosan muutaman sivun paksuisesta Pravdasta tai Izvestijasta. Uutiset julkaistaan vain muutaman rivin pieninä pätkinä, sillä paperipula ei anna enää muuhun mahdollisuutta. Anatoli itse haaveilee opiskelijoiden omasta lehdestä, jolle kukaan virkamies ei voisi antaa määräyksiään. Kirjoittajista ja innostuksesta ei olisi nyt pulaa. Ensimmäinen numero on jo itse asiassa ilmestynyt, hän vakuuttaa itseään ja kuulijaansa haaveensa toteutumisesta. Monistuskoneen puuttuessa sitä tehtiin käsin kopioimalla kuusi kappaletta ja kierrätettiin opiskelijalta toiselle. ARJA PAANANEN t o i m i t t a j a k o u l u t u s
Linnutkin lentävät pareittain Minä vain olen yksin Joka neljäs opiskelija tarvitsisi apua mielenterveysongelmiinsa, joka kymmenennelle se olisi välttämätöntä. Koti ja sen elämäntapa ovat usein kaukana nuoren uudesta elämästä opiskelupaikkakunnalla. Juurettomuutta paetaan narsistisen juppikulttuurin taakse. Suuri osa ahdistuneista ihmisistä ei koskaan kohtaa ammattiauttajaa muun muassa taloudellisten resurssien puutteen vuoksi. Terapiapsykologi Asko Hietala työskentelee ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön mielenterveystoimistossa. Hänen mukaansa tradition välittäminen sukupolvelta toiselle on hävinnyt. Uutta tradiota ei voi rakentaa yhden sukupolven aikana. Juuriltaan irtautuneena nuori ei pysty muodostamaan ehjää itsetuntoa, vaan hän joutuu kamppailemaan mielenterveyden ongelmien kanssa. Hietalan mielestä nykyinen yliopisto on mukautunut yhteiskunnan kiihkeään elämänrytmiin. Akateeminen vapaus on saanut väistyä ammattikoulun tieltä. Tuloksellisuuden vaatimus aiheuttaa ongelmia ihmisille, jotka ovat opiskelleet jo pitkään eivätkä ole vielä suorittaneet loppututkintoa. Ei perinteitä sivistyksestä Suuri osa Jyväskylän yliopiston opiskelijoista on niin sanottua ensipolven sivistyneistöä. Heidän vanhempansa eivät ole saaneet yliopistosivistystä. Tällaisten nuorten vanhemmilla on epärealistiset odotukset yliopisto-opiskelun suhteen. Nuorten opiskelua voidaan yliarvostaa tai jopa halveksia. -Näyttää siltä, että nuorten esiintymisjännitys ja yhteiskunnallinen tausta kytkeytyvät toisiinsa. Nuoren saattaa olla vaikeaa selviytyä muodollisista tilanteista esimerkiksi juhlissa, jos häneltä puuttuu kodin antama malli, Hietala kertoo. Yksinäisyys lisääntynyt Valtaosa YTHS:n mielenterveystoimistosta apua hakevista on naisia. Yhteiskuntatieteellisen ja humaYmpärilläni yhä enemmän ihmisiä yhä vähemmän ystäviä. Asko Hietalan mukaan ihmiset pelkäävät turhaan tulla hakemaan asiantuntija-apua ahdistukseensa. nistisen tiedekunnan opiskelijoita on jonkin verran enemmän kuin muita. Apua hakeva ei yleensä ole ensimmäisen vuoden opiskelija, vaan jo pitempään opiskellut. -Yksinäisyydestä aiheutuva ahdistus on lisääntynyt Opiskelijat kokevat itsensä arvottomiksi ja merkityksettömiksi, mistä seuraa passiivisuutta ja toimintakyvyttömyyttä. Opiskelijat hakevat terapeutilta apua ongelmiin, jotka liittyvät sosiaalisista tilanteista selviytymiseen ja ystävyysja rakkaussuhteiden luomiseen. Uusiin elämäntilanteisiin sopeutuminen aiheuttaa ahdistusta. Aikuisen roolin omaksuminen ei ole kaikille helppoa. Rahapula tekee ongelmat entistä vaikeammiksi. Voimakkaaseen masennukseen liittyy usein myös itsetuhoisia ajatuksia. Estyneisyys vähentynyt Terapiapsykologi Asko Hietalan mukaan mielenterveyden perusongelmat pysyvät aikojen kuluessa suhteellisen vakioina. Kovin suuria ja radikaaleja muutoksia ei tapahdu. Nuoruusiälle tyypillisiä vaikeuksia on esimerkiksi parisuhteen muodostamisessa. -Seksuaaliset estot ovat jonkin verran vähentyneet johtuen vapaammasta ilmapiiristä ja valistuksesta. Hoitoon vapaaehtoisesti Alamäet kuuluvat elämään-mistä siis tietää, milloin alamäki on liian jyrkkä yksinään kuljettavaksi? -Paras aika hakeutua hoitoon on silloin, kun itse tuntee olevansa ulkopuolisen avun tarpeessa. Ajankohta ei koskaan ole liian aikainen, sillä apua saa aina hakea. Valitettavaa on, että joskus hoito alkaa tarpeettoman myöhään. Mielenterveyden hoito perustuu nykyään psykoterapiaan. Terapiassa potilas itse tutkiskelee omaa elämäänsä terapeutin tuella. Terapia voidaan aloittaa ja viedä loppuun vain potilaan omasta halusta, sillä hoidon parantava voima on juuri työssä, jonka potilas itse tekee parantuakseen. Toinen edellytys terapialle on luottamuksellinen suhde, joka pitkän ajan kuluessa kehittyy terapeutin ja potilaan välille. Hoito kestää yleensä yhdestä kolmeen vuotta, minä aikana potilas tapaa terapeutin kymmeniä tai satojakin kertoja. -Vain vakavasti sairastuneen ihmisen kohdalla turvaudutaan pakkokeinoihin, mutta sellaista tapahtuu äärimmäisen harvoin. Terveyskeskuksen johtavalla lääkärillä on velvollisuus huolehtia sairastunut jatkohoitoon, mikäli tilanne on niin vakava. Resurssit puutteellisia Hietala valittelee YTHS:n mielenterveystyön vajavaisia voimavaroja. Tällä hetkellä hoitoon pääsee noin 300 potilasta vuosittain, vaikka tarve olisi moninkertainen. Ympärivuorokautiseen päivystykseen eivät YTHS:n resurssit riitä. -Toivelistamme kärjessä on uusi terveydenhoiloasema, jossa hoidetaan sekä henkista että ruumiillista terveyttä yhdessä. Mielenterveystoimiston tiivis aikataulu todistaa tarpeen saada muutama koulutettu psykoterapeutti lisää. Hietala kertoo itse tapaavnsa vuosittain 40-50 uutta asiakasta, joista vajaa puolet pääsee pitkiin hoitosuhteisiin. Mielenterveystoimiston työsarka on sairaalan ja avohoidon välillä. Mielenterveystyötä tekevät Jyväskylässä myös nuorisoasema, Aklinikka ja perheasiainneuvottelukeskus, mutta yhä uusille auttajille olisi työtä. Liian moni hädässä oleva ihminen ei saa koskaan tarvitsemaansa apua. SARI AUTIO ANU RÖNKÄ t o i m i t t a j a k o u l u t u s
Kokeilu helpottaa opetusta Yliopiston laitosten vapaus päättää opetustavoistaan lisääntyy ensi lukuvuonna. Vaikka syksyllä aloitettava työvelvollisuuskokeilu ei mullista systeemiä, purkaa se byrokratian esteitä. Kokeilun suunnittelijat puhuvat uudesta ajattelutavasta, opiskelijat epäilevät asioiden pysyvän ennallaan. Yhdestä kaikki ovat samaa mieltä: mahdollisuus ainakin on. Työvelvollisuuskokeilun nimellä kulkeva uudistuksen teki mahdolliseksi uusi virkaehtosopimus. Yliopiston opettajien työaika määritellään nyt kokonaistyöaikana, opetusvelvollisuuden tarkasti rajaamista tunneista on luovuttu. Tiivistäen kyse on byrokratian poistamisesta. Kokeilun seurannan tutkija Jussi Välimaa huomauttaa kuitenkin, että uusia lääkkeitä on melko vähän. Laitosten mahdollisuudet on yksinkertaisesti "laillistettu" hallinnonkin näkökulmasta. Opetus uusiksi Välimaa korostaa vastuun olevan yksittäisillä laitoksilla, jotka voivat nyt muuttaa vaikka koko opetuksensa. Kokeilu ei esitä valmiita malleja, sillä Jyväskylän yliopiston 34 laitoksen soTyövelvollisuuskokeilu voi rikkoa vanhan kuvan luennosta -jos niin halutaan. vittaminen yhtäläisiin raameihin on mahdotonta. Joka tapauksessa kokeilussa lähdetään opetuksen tavoitteesta. Eri kokonaisuuksille voidaan esimerkiksi nimetä vastuuopettajat, joiden harteille käytännön järjestelyt sälytetään. Vanhasta luento-seminaarilinjasta ei silti välttämättä luovuta. Kokeilussa halutaan myös häivyttää tutkimuksen ja opetuksen rajaa. Opetus voitaisiin vaikkapa riittää laitoksen omiin tutkimushankkeisiin. Myös pirstaleisia opintoja halutaam yhdistää laajemmiksi kokonaisuuksiksi.. -^Kokeilu ei kuitenkaan ole mikään taikasana». herralla ei saada nfliis huonoja luentoja, nirrstaleisia opintoja jai enuuiarjapulaa, Välin iin varoittaa. Missä opiskelija? Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan opintosihteeri Outi Kinnulan mukaan kokeilu ei muuta opiskelijan asemaa millään tavalla. Vaikka valta siirtyy laitoksille, eivät opiskelijat ilman muuta saa ääntään kuuluviin. Kasvatustieteiden laitoksella kokeilu alkoi jo viime vuonna, mutta se ei juuri ole opiskelijoille näkynyt. -Opiskelijoilla ei edelleenkään ole osaa asioiden valmistelussa ja suunnittelussa. Päätöksiä mietitään kahvipöytäkeskusteluissa, joihin opiskelijoilla ei ole asiaa, Kinttula huomauttaa. Jotta kokeilusta jäisi jotain käteen, on etenkin opettajien ja opiskelijoiden yhteistyötä kehitettävä. Ensi vuonna Viisi vuotta kestävä kokeilu alkaa virallisesti elokuun alussa. Sen vaikutus näkyy kuitenkin jo ensi vuoden työsuunnitelmissa, jotka hyväksytään toukokuussa. Kokeilun seurantatutkimuksen tieteellinen johtaja Raimo Konttinen uskoo uusien suunnitelmien noudattavan paljolti aikaisempia. Kokeilu ei velvoita laitoksia. mihinkään muutoksiin., jos nämä eivät itse sitaVhälua. Konttinen, niäkee kokeilulle kaksi äärimahdollisuutta: ijuucut laitokset eivät muuta mitään, toiset etsivät aivan uudenlaisia toimintatapoja. Suurin osa sijoittunee johonkin välille. Vastaava kokeilu on alkanut viime syksynä Helsingin kauppakorkeakoulussa. HELI HEIKKILÄ Piirros: JARI KAMAJA Voiko sitä järjellä selittää ? On erikseen .»'viharrastajat ja kesäjiffirrastajat. Kaj&ki eivät laske kesän 'tuloa muuttolinnuista. He tosin sanovat, ettei yksi moottoripyöräilijä kesää tee, monta monta tekee taatusti! Kuka voi koskaan järjellisesti selittää sen kevättunteen, joka syntyy teiden sulaessa ja kuivuessa? Ensin ilmestyvät piikit Kevyet 125-kuutioiset. Ja niiden 16-vuotiaat ylpeät kuljettajat Ilman epäluottamuslauseita heitä kohtaan, täytyy aina hieman sydän sykkyrällä toivoa, että kuljettajien taidot riittävät liikenteen karuselliin. ;-'/-> " *'•£' Moottoripyörät tuovat kesän. SilläX motoristi ei saa koskaan unohtaa sitä tosiasiaa, että onnettomuudessa hän on aina, ihan aina, alakynnessä. Vaikka auotilija tulisikin kolmion takaa päälle. Motoristia eivät suojaa auton kuoret Sitäpaitsi autoilija ei voi muistaa kevään ja moottoripyörien yhteenkuulumista, ellei itse ole koskaan ollut pyörän selässä. Kuten hän ei aina muista sitäkään, että se kaukana tuleva, mopolta näyttävä piste saattaakin tulla lujaa. Pari viikkoa kunnon kevättä, ja moottoripyöriä alkaa olla jo niin paljon, että muutkin ihmiset ne huomaavat Ollaan taas paremmalla puolella. Talvi-ihmisetkin muistavat, että kaksipyöräisetkin kuuluvat liikenteeseen. Lopulta kaivetaan myös isot pyörät talviteloiltaan. Mikä mieletön tunne onkaan tunkea itsensä nahkapuvun sisälle ja kasata alle lukuisat kerrokset villavaatteita, ettei kevätkylmä käy päälle. Kone jyrähtää matalasti käyntiin ja sitten liikutaan! Kuka nyt välittäisi pienestä vilusta. Tärkeintä on saada kevään ensimmäinen tuntuma tähän maailman parhaaseen liikennevälineeseen. Kesän alussa otetaan tuntumaa myös muihin samanmoisiin. Joukko on kirjavista kirjavin, mutta yhteinen PIRKKO MÄÄTTÄLÄ Ensimmäinen musiikkiterapian gradu valmis Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksella on valmistunut historian ensimmäinen musiikkiterapian gradu. Juha Salon ja Eila-Sisko Wirtzeniuksen yhteistyönä syntynyt tutkimelma käsittelee musikkiterapeutin ammattti-identiteettiä. Musiikkiterapiaa ei ole aikaisemmin voinut maassamme opiskella pääaineena. Myöskään muualla Euroopassa ei tiettävästi ole ylemmän korkeakoulutason tutkinoa tältä alueelta. Suomessa aihepiiriin on sen sijaan väitöskirjassaan perehtynyt musiikkitieteen laitoksen dosentti Kimmo Lehtinen. Hän on väitellyt muutama vuosi sitten. Jyväskylässä musiikkiterapian koulutus on alkanut viisi vuotta sitten täydennyskoulutuksena. Sen laajuun on 90 opintoviikkoa. Nyt gradunsa valmistaneet opiskelijat halusivat kuittenkin jatkaa onimtojaan FK:n tutkintoon, saakka. NIKSIJylkkäri O ivallinen kuljetuspaikka sählypallolle: ompele pikku tasku pipon pohjalle. Ei pallo häviä matkalla sählysalille. H anki pornovideoita, jos sinulla on luvaton TV ja videot. Jus lupatarkastaja tulee, yhteisen videotuokion jälkeen pääsette ihan uudenlaiseen keskusteluyhteyteen. Kokeiltu on ja hyväksi havaittu. J os boxisi ei ole varustettu suihkulla ja et halua esiintyä yleisissä saunoissa, kokeile hiusten kuivapesua karkeilla esim. grahamjauhoilla. Kun otat jauhot talteen, voit pyöräyttää ystäviesi iloksi sämpylät tai terveelliset lettuset. V uoroasuminen on ratkaisu opiskelijan asuntokurjuuteen. Vaikkapa neljä asukkia, joilla on erilaiset elämäntavat, voivat sopia saman huoneen käytöstä eri vuorokaudenaikoina. Tulee edulliseksikin. I kävistä tahroista tekstiileissäsi pääset kerralla eroon, kun leikkaat tahrakohdan ääriviivojaan pitkin pois. Kun näitä "tahraleikkeitä" on useampiakin koossa, voit sommitella niistä kivan taidetaulun. V inkki ulkomaisille opiskelijoille. Pääset keskusteluyhteyteen suomalaisten kanssa esim. ilmiantamalla heitä rattijuoppoudesta tai "vieraissa käymisestä". Suomalainenkin avaa taatusti suunsa, ainakin jälkeenpäin, ja tulee vuodattamaan niskaasi melkoisen varaston perussanastoa, jota tarvitset tulevissakin keskusteluissa. t o i m i t t a j a k o u l u t u s
Kuiva vappu • iloa viinatta Eeva-Maria Nieminen Eeva-Maria Nieminen ei ollut vielä tehnyt vappusuunnitelmia. Hän arveli kuitenkin lähtevänsä katsomaan kaupungin vappuvilskettä. Ravintolassa vietin vappua viimeksi pari vuotta sitten enkä aio mennä tänä vuonnakaan. Eeva-Marian mielestä vappu onnistuu ilman alkoholiakin. Juha-Pekka Parantainen Juha-Pekka Parantainen sanoi viettävänsä vapun perheen kanssa. Ravintolat ja kulkueet eivät kuulu perheen vappuun. Juha-Pekka Parantainen sanoi, että vappua on joskus juhlistettu viinipullollisella. Olen kyllä viettänyt sellaisiakin vappuja, etten ole maistanut tippaakaan, hän kertoi. Helena Rajaniemi Helena Rajaniemi kertoi, että perheen vappuun kuuluvat sima, tippaleivät, ilmapallot ja serpentiini. Vappupäivänä Rajaniemen perhe tulee Kinkomaalta Jyväskylään katsomaan vappukulkuetta ja syömään kevään ensimmäiset jäätelötötteröt Helena Rajaniemen mielestä alkoholi ei kuulu vappuun, koska se on perhejuhla. Vappuna vanhemmilla on aikaa lapsilleen. Abbedissa Valburgista suomalaiseen työhön Vapussa yhdistyvät eri perinteet Vappu tunnetaan työläisten, opiskelijoiden ja kevään juhlana, mutta siihen liittyy myös kristillinen perinne. Abbedissa Valburg levitti 700luvulla kristinuskoa Saksassa. Kun hänet julistettiin pyhimykseksi, muistopäivä sattui samaan aikaan germaanien pakanallisten kesän alkajaisjuhlien kanssa. Pohjolassa Vapun päivästä tuli ennen muuta kesäkauden alkamispäivä. Jo Turun Akatemian opiskelijat viettivät omia kevätjuhliaan. Ylioppilaiden juhlaan kuuluivat karnevaalitunnelma, soitto, puheet ja runsas juominen. Kuitenkin vasta viime vuosisadan lopussa kevätjuhlia alettiin järjestää toukokuun ensimmäisenä päivänä. Työväenvappu syntyi vuosisadan vaihteessa. Toinen sosialistinen internationaali päätti vuonna 1899, että vapusta tulisi työväen kansainvälinen mielenosoituspäivä. Työväestön tärkeimpiä tavoitteita oli kahdeksan tunnin työpäivä. Suomen työläiset järjestivät aluksi kulkueensa ja mielenosoituksensa kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina. Toukokuun alkua pidettiin liian varhaisena ulkoilmajuhlalle. Syksyn 1905 suurlakon jälkeen Suomen työväestö alkoi noudattaa muiden maiden esikuvia ja viettää vappua toukokuun ensimmäisenä päivänä. Ylioppilasvappu tai työväenvappu eivät sovi kaikille. Vappua ryhdyttiin markkinoimaan jo itsenäisyyden alussa kevätjuhlana ja kesäkauden alkuna. Juhliminen alkoi 1930luvulta lähtien siirtyä yhä enemmän vappuaattoon. Samalla vapun kamevaalimaisuus on korostunut ja siitä on tullut monelle "ryyppyjuhla". Valtaosa viettää vappua rauhallisesti. Päivä on saanut perhejuhlan piirteitä. Vappuna vieraillaan sukulaisten ja ystävien luona, ulkoillaan ja käydään ensimmäisen kerran mökillä. Kymmenen vuotta sitten vapusta tuli virallinen liputuspäivä ja "suomalaisen työn päivä". ELINA KOSKI Suomalaisen työn päivänä Kaikki eivät nauti vapaasta Vappu on perinteisesti vapaa-ajan ja rentoutumisen aikaa. On kuitenkin ryhmiä, jotka puurtavat muiden juhliessa. Toiset uhraavat oman juhlintansa työnteolle. Kun työvuoro osuu vapunaattoon, ei auta mukiseminen. Sairaalat ja poliisi ovat valppaina, ravintolan henkilökunta raataa palvellakseen janoista ja nälkäistä vappuväkeä. Poliisilla vappu on yksi raskaimmista työajoista vuoden aikana. Paine on normaalia viikonloppua suurempi ja ongelmia sen mukana enemmän. Ylikonstaapeli Jalo Rautio odottaa ensimmäistä vapaata vappuaan 23:een vuoteen. Kuluva vuosi on 24. vuoteni poliisissa ja ilmeisesti tulen saamaan vapaapäiväni osumaan vapuksi. Perheen kannalta on ollut ikävää, kun koskaan ei ole voitu viettää vappua yhdessä. Traditioksi on tullut, että vaimo ja lapset tulevat Kirkkopuistoon syömään jäätelöä ja katselevat näkyykö isää, Rautio naurahtaa. Hyväntuulinen poliisimies ei kuitenkaan valittele. Yhteiset riennot toki jäävät, mutta minkäs sille voi. Enemmän surettaa tuleva "rymyjuhla". Kiireisintä aikaa ovat vapunaatto ja vapunpäivä. Lähtiessämme huikkaamme Rautiolle hyvän vapun toivotuksen. Kulman takaa kurottuvat kurkistamaan hymyilevät kasvot Kiitoksia vaan. Toivon mukaan saan viettää sen kotona. Ravintolat täyttyvät Onni ei ole potkaissut tarjoilija Hannele Ahokasta vappuna. Tämä vapunaatto menee työssä, vapunpäivänä hän on päivävuorossa laittamassa perinteistä lounasta. Olen ollut saman talon palveluksessa kuuden vuoJoitakin onnistaa, ei vappuhauskassa, vaan työvuoron osumisessa vapuksi. Tarjoilija Hannele Ahokas, erityisnuorisotyöntekijä Markku Ihander (vas.)ja ylikonstaapeli Jalo Rautio viettävät vappunsa työmaallaan. den ajan ja muistan olleeni yhtenä vappuna vapaalla, Hannele Ahokas mietiskelee. Tiedossa on raskas työvuoro. Vappuna yleensä juhlitaan rajummin ja pitempään. Työhön sidottu vappu ei kuitenkaan pahemmin harmita. Minulla on sitten vastaavasti tavallisia viikonloppuja vapaina. Ei vappu mielestäni ole sen kummempi kuin muutkaan viikonloput Hannele Ahokkaan mukaan tilanteeseen sopeutuu. Ystävienkin kanssa voi lähteä juhlimaan joskus toiste vapun sijasta. Suomalainen kulttuuri sallii juhlijoille ylilyöntejä. Alkoholia ei säästellä ja usein sitä tulee otetuksi liikaa. Jyväskylän kaupunkiseurakunnan erityisnuorisotyö järjestää tänäkin vappuna väsähtäneille juhlijoille avustusorganisaation Saappaan. Vapaaehtoisvoimin toimiva Saapas partioi Jyväskylän alueella ja auttaa nuoria, jotka eivät omin voimin enää kotiin suoriudu. Erityisnuorisotyönohjaaja Markku Ihander viettää vappunsa "Saapaslaisten" kanssa. Meitä on arviolta 20 henkilöä, lähdemme likkeelle klo 20 ja jatkamme vähintään kolmeen yöllä. Tarvittaessa jäämme Pitkäkadun tukikohtaan pitemmäksikin aikaa, jos "asiakkaita" riittää. Markku Ihander ei sure, että joutuu olemaan työssä koko vapun. Tätä hommaa on tehtävä pilke silmäkulmassa ja huumori mielessä. Vaimoni on mukana toiminnassa, joten olemme yhdessä, vaikka teemmekin töitä. ANNAMARI SEPPÄ t o i m i t t a j a k o u l u t u s
16 Lapsia nyt vai viidestoista yö? Järki ei aina ohjaa ihmisen toimia. Joku saattaa jopa kiksauttaa lapsen opiskeluaikana. Siihen loppuu huoleton elo ennen aikojaan. Hurvittelu jää kaukaiseksi muistoksi, kun elämänmeno muotoutuu vellinkeiton ja pyllynpesun tahtiin. Lompakko laihtuu ja kuhertelu vaihtuu äksyilyksi. Näinhän siinä käy, vai? Parivuotias Siiri peittelee tyytyväisenä omaa nukkelaumaansa. Hänestä ei ole mitenkään kummallista elää opiskelijaperheen lapsena. Eikä enemmän elämää nähneen Kyösti-kissankaan mielestä oloissa ole moittimista. Kissanpäivät ovat kissanpäiviä opiskelijaperheessäkin. "Jos mekin oltais odotettu, että on talot ja vehkeet, niin olisimme kolmevitosia ennen kuin meillä olisi lapsia", sanoo Siirin isä Markku Räisänen. Hänestä opiskeluaika on niin mukavaa elämänvaihetta, että siinä voi viipyä pitempäänkin. Markun tyyliin opiskeluun asennoituvat yhä harvemmat. Monet tahtovat paperit taskuunsa nopeasti eivätkä halua lapsia tahtiaan haittaamaan. Ja ehtiihän sen perheen perustaa myöhemSiiri elää minä itse -kauttaan, mutta lukemisessa hän tarvitsee vielä isän apua. minkin. Siirin vanhemmat Kristiina Jokinen ja Markku Räisänen eivät ole ohjelmoineet tulevaisuuttaan tiukasti. He nauttivat tilanteesta, jossa voivat itse päättää tekemisistään ja kääntää kurssiaan tarvittaessa. Uranluonti ei ole heidän ainoa tavoitteensa. Monet opiskelijat pelkäävät, että uusi perheenjäsen suistaa heidät taloudelliseen kurjuuteen. Kristiinaa ja Markkua toimeentulohuolet eivät ole rassanneet, koska Markku on mennyt töihin ainakin koronmaksuukuukausina. Perheen perusturvana on sentään Kortepohjan asunto, josta ei mattoa vedetä jalan alta ihan arvaamatta. Perhe saa tietenkin opintoja asumistukea, ja Siiri on päässyt kunnalliseen päivähoitoon, kuten muutkin hoitoa tarvitsevat opiskelijoiden lapset Siirin vanhempien mielestä taloudelliset huolet ovat vielä edessäpäin. "Olemme tyytyväisiä elämään, jota tässä eletään. Meillä ei ole tarvetta tavattomasti kuluttaa", he sanovat Samat tenttikiireet ja graduhuolet ovat opiskelijoita vastassa, olipa heillä sitten lapsia tai ei. Kenenpä työt eivät jäisi viimeiseen iltaan ja yöhön. Kristiina ei pidä minään urotyönä sitä, että hän valmistelee tuntejaan yöllä. Illat hän pyhittää mieluummin Siirin kanssa mönkimiseen. "Onhan se tenttipäivä vielä ensi vuonnakin, jos nyt ei ehdi lukea", sanoo Markku. Tämän perhekunnan perusteella eivät käy toteen ajatukset lapsenteon mahdottomuudesta opiskeluaikana. Kristiinan ja Markun mielestä muutkin heidän tuntemansa opiskelijaperheet elävät leppoisantuntuisesti. Eivät he silti väitä, että lapsen saaminen olisi kaikille sopiva resepti onneen. Opiskelijat voivat usein järjestellä lapsiensa hoidon joustavammin kuin työssäkäyvät. Sairastunutta lastaan opiskelija voi jäädä lupia kyselemättä parantelemaan tosin omien töidensä kustannuksella. Toisaalta opiskelijavanhemmat joutuvat usein joustamaan omista tarpeistaan. Kenelläpä ei pinna piukkene, jos illasta toiseen joutuu siirtämään suunnitelmiaan. Vaikka monien perhe-elo opiskelija-asunnon turvissa tuntuu lähentelevän miltei idylliä, eivät Kristiina ja Markku ole tuudittautuneet onnellisuuteensa. He tunnustavat että opiskelun loputtua lainanmaksutai asuntohuolet ovat avosylin vastassa. MADA AHONEN ANU MUSTONEN Hintaerot tuhansia markkoja 11 i Tietokoneliikkeissä kannattaa tinkiä Toimivan tietokonepaketin hintaero eri liikkeiden välillä voi olla jopa neljä tuhatta markkaa. Tällöin on kyse kovalevyllisestä tietokoneesta jonka mukaan tulee myös printteri. Eräässä jyväskyläläisessä tietokoneliikkeessä alennukset voivat olla jopa 30 60 prosenttia. Tietokonetta hankittaessa on muistettava opiskelijaalennus. Mikäli kunnon hinnanalennusta ei tule, on syytä siirtyä toiseen liikkeeseen. Opiskelijan peruspaketissa on nykyisin 20 megan kovalevy, yksivärinäyttö, näppäimistö, matriisikirjoitin ja yksi levykeasema. Tällainen paketti maksaa liikkeissä 8400 12000 markkaa. Miesmyyjät eivät osaa asiaansa Aiemmin tietokone varustettiin kahdella levykeasemalla ja kovalevyn hankinta saatettiin siirtää myöhempään ajankohtaan. Nyt opiskelijan tietokoneessa on lähes poikkeuksetta kovalevy ensiasennuksena. Taidehistorian opiskelija Mirja Karviainen käyttää gradun tekemiseen omaa tietokonetta. Oma kone on ollut käytössä vuoden alusta lähtien. Mirjan kokemukset tietokoneesta ovat olleet erittäin hyvät. Sen sijaan tietokoneliikkeet saavat Mirjalta ankarat nuhteet Miesmyyjät eivät osaa palvella humanistity ttöjä. -Myyjät eivät puhu ymmärrettävästi. Tuutista tulee vain teknistä liturgiaa. Kuitenkaan teknisillä yksityiskohdilla ei ole niin suurta merkitystä. Se on tärkeää, kuinka käytännön hyötykäyttö onnistuu, Kälviäinen toteaa. Lumo iskee miehiin? Mikäli tyttö menee liikkeeseen yhdessä poikaystävänsä kanssa voi olla varma siitä, että myyjä esittelee koneita vain pojalle. -Kun kiertelimme liikkeissä poikaystäväni kanssa sanoimme aina, että laite tulee minun käyttööni. Eräskin miesmyyjä antoi oitis tuolin poikaystävälleni, mutta jätti minut seisomaan. Minua ei sen jälkeen juuri noteerattu, Mirja kertoo. -Hankin tietokoneen gradun tekemiseen. Minulla ei olisi ollut mahdollisuutta käydä laskentakeskuksella työssäkäynnin vuoksi, vaikka olisin halunnutkin, Mirja toteaa. Yleensä luullaan, että humanistit eivät voi ymmärtää mitään tekniikasta. Mirja kumoaa esimerkillään tällaiset piintyneet luulot -Koneen käyttäminen on helppoa, kun sen kerran opettelee. Mikään pelivimma ei minuun kuitenkaan iskenyt Yökausia ei ole tarvinnut istua näyttöpäätteen ääressä. JUHATHtTZ Koneja mies tietokoneliikkeiden yleisin oletus. Edullisin vaihtoehto Omaa tietokonetta ei välttämättä tarvitse hankkia. Yliopiston laskentakeskuksessa on opiskelijoiden käytössä runsaat 30 mikrotietokonetta ja noin 40 päätettä keskuslaitteisiin. Opiskelijat ovat voineet tehdä opiskelutöitään yliopiston laskentakeskuksen tietokoneilla ja ohjelmilla jo vuodesta 1967 lähtien. Perusopetusta koneiden käyttöön antavat laskentakeskus ja jotkut laitokset Laskentakeskus järjestää vähintään pari kertaa lukukaudessa tekstinkäsittelykoulutusta. Keskus kouluttaa vuosittain myös noin 500 opiskelijaa tilastollisen tietojenkäsittelyn kurssilla. Kurssit kestävät noin 20 30 tuntia. Laitteiden käyttö on maksutonta eikä niiden käyttöaikaa tarvitse varata. Keskuskoneiden käyttöluvan saa esittämällä voimassaolevan ylioppilaskortin operaattoreille. Keskuksen henkilökunta auttaa mahdollisissa ongelmatilanteissa. Lisäksi ainejärjestöillä on pulmapäivystys. Laitoksilla on opiskelijoille tarkoitettuja tietokoneita vielä vähän. Mikroluokkia on taloustieteen laitoksella ja OKL:lla, mutta muilla laitoksilla koneita on vain yksittäiskappaleita. Opiskelijoiden kannattaakin itse painostaa laitoksiaan hankkimaan laitteita, koska ketään muuta asia ei todennäköisesti kovin suuresti kiinnosta. Suurin hyöty tietokoneesta riviopiskelijalle on harjoitusja seminaaritöiden sekä gradun teossa. Opiskelijoiden saama käyttöopetuksen määrä vaihtelee lähes koulutusohjelmittain. Huonoimmassa asemassa lienevät humanistit, joille useimmille tietokoneen käyttö tulee eteen vasta gradua kirjoittaessa, jolloin se pitäisi olla jo tuttua. JARI SALOMAA toimittajakoulutus
17 Rillumareistäkartanoromantiikkaan: Suomalaista elokuvaa 1953—1956 Suomen Kansallisfilmografian julkaiseminen on aloitettu sen viidennestä osasta. Se kattaa ajallisesti vuodet 1953— 1956, jolloin Helsingissä oli 102 kotimaisen pitkän näytelmäelokuvan ensi-iltaa. Tämä kotimaisen elokuvan määrällisen runsaudensarvi oli eräänlainen loppuhuipennus sille tuotantopolitiikalle, joka muutaman vuoden sisällä oli päätyvä kotimaisen tuotannon täydelliseen lamaan. Laman edeskäyvinä tekijöinä toimivat yhteiskunnallinen rakennemuutos, kaupungistuminen ja tv-kulttuurin synty. Kotimaisen elokuvan sosiaalinen tilaus oli paljolti perustunut umpioituneeseen, kansalliseen eristyneisyyteen. Kun se alkoi murentua, kansallisen tuotannon reseptit eivät enää toimineet. Kotimaisen elokuvan dilemma on kautta historiansa leikkautunut kahteen vastakkaiseen ääripäähän, vastabooliin, jotka ovat kieltäneet toistensa olemassaolon: Viihteeseen ja Taiteeseen. Viihde on kotimaisen tuotannon valtalinja (sotilasfarssit, kartanoromantiikka, tukkilaisromantiikka, rillumarei-elokuvat jne), taidetta puolestaan on tehty lähinnä kirjallisista filmatisoinneista. Tämä jakomielinen tilanne sai myös vahvoja ideologisia merkityksiä: kansa karnevalisoitiin ja herrasväki ylevöitettiin. Kansanihminen oli aina jollain tavoin koominen, vaistonvarainen ja yksinkertainen. Elokuvien sankari usein paljastuu seikkailija-imagonsa kätköissä (näin ennenkaikkia tukkilaisromantiikassa) piileskeleväksi insinööriksi tai agronomiksi. Myöhemmin teoreettinen kansanomaisuus Esa Pakarisen, Reino Helismaan ja kumppaneiden hahmossa, saavutti uudenlaisen kulttuurisen statuksen, rillumarei-kultin ylösnousemuksessa. Kuitenkin se suurimmalta osalta jäi korkeakulttuuristen piirien näennäiseksi ja hampaattomaksi kritiikiksi, jolla oli lähinnä terapeuttista merkitystä porvaristosta peräisin oleville vasemmistolaisille. Aito satiiri.puhumattakaan ironiasta, oli tälle kansanbtrtfmWfrf£ täysin vierasta. V^S^itö* tQtö—1956 tehtiin muutamia suomalaisen elokuvan kuolemattomia teoksia. Silloin hyvässä vireessä ollut Matti Kassila teki Sinisen viikon ja elokuun, Erik Blomberg puolestaan Kihlauksen ja Kun on tunteet-elokuvan sekä Edvin Laine, joka ohjasi Tuntemattoman sotilaansa. Teuvo Tulio, Valentin Vaala, Aarne Tarkas, olivat myös tuon ajan nimekkäitä ohjaaja-nimiä. Suomen Kansallisfilmografian tiettyä luettelomaisuutta ei voine välttää: tuotantotietojen ohella mukana on lyhyitä referaatteja aikalaisarvioinneista, elokuvan juoniseloste sekä merkittävimmistä elokuvista — oma esseensä. Tietty lukemisentapa on siis luonnollinen: ei putkessa vaan valikoiden, käsikirjanomaisesti yksityiskohdista yleiseen? Sananen kritiikistä Kansallisfilmografiaan sisältyvät elokuvien aikalaiskritiikki ja kommentit kielivät jonkinasteisesta tyytymättömyydestä kriitikkokunnan keskuudessa suhteessa kotimaisen elokuvan tarjontaan. Tuon ajan kriitikot "enemmän nähneinä" yrittivät suhteuttaa kotimaista elokuvaa ja sen tasoa kansainvälistenkin kriteerien pohjalta. Erityisen kriittisiä ovat suomenruotsalaiset kriitikot Jerker A. Erikson ja Jörn Donner. Heidän kritiikkinsä taustalla on syvällinen elokuvahistorian ja modernin elokuvan sisäistynyt tuntemus. Jörn Donner mm. ruttaa perustellusti koko "suomalaisen kansankomedian" rillumareiefekteineen. Eikä hän myöhemminkään ole antanut periksi tästä asenteestaan. Jerker A. Erikson on jo varhaisista kritiikeistä lähtien ollut tarkka elokuvallisten kerrontamuotojen analyytikko. Kassilan Sinisen viikon Erikson näkeepoikkeuksellisen elo-. kuvallisena elokuvana, jota eivät rasita suomalaisen elokuvan yleiset kerronnalliset klisheet. Kaikesta huolimatta kansallisfilmografiasta on kasvamassa teossarja kansakunnan kaapin päälle: elokuvaharrastajalle välttämätön käsikirja, muta sisäsyntyisyyteen vastaavat innoitukset lukija joutunee etsimään muualta. Se on kaiketi kaikkien paksujen kirjojen kohtalo, jossa käydään systemaattisesti läpi mitä-missä-milloin-aineistoa. Muuten olen sitä mieltä, että Suomen Kansallisfilmografia tullee olemaan kulttuuriteko. H a n n u X V a a r a l a JYY:n ravintolat: Nostalgiaa hipeille vai diskomössöä juppinuorisolle? SUOMEN KANSALLISFILMOGRAFIA 5. Vuosien 1953—1956 suomalaiset kokoillan elokuvat. Valtion painatuskeskus & Suomen elokuva-arkisto 1989. nnistuneen ravintolaillan osatekijänä on virvokkeiden (hinnan), ihmisten ja miljöön ohella myös ravintolassa soitettu musiikki. Näin myös Jyväskylän opiskelijapaikoissa. Kenelle Rentukan ja Ilokiven musiikkitarjonta on suunnattu? Onko se oikein suunnattu? Kilpailevatko opiskelijaravintolat musiikkitarjonnallaan keskenään? Tarjoavatko ravintolat ylipäätään ns. musiikillisen vaihtoehdon? Vastaajina näiMnft ffityf} 1 m u i h i n ^Vj^ifenu olivat asiakkaat, tiskijukat ja yritystoimenjohtaja. Sisään SYL:n kortilla Eräänä arki-iltana Rentukan ja Ilokiven psiakkaiden keskuudessa tehty gallup osoitti inonia mielenkiintoisia asioita. Musiikkitarjonnasta saivat kiitosta osakseen niin Rentukan Oldies-illat kuin Ilokiven yleiset linjavalinnat. Elävän musiikin monet katsoivat sopivan paremmin Ilokiveen, kun taas Rentukan monet katsoivat sopivan korkeintaan akustisluontoisille esityksille. Molempien paikkojen akustiikka ja äänentoisto saivat runsaasti arvostelua osakseen. Tiskijukkien ja yritystoimenjohtajan mukaan näihin seikkoihin on luvassa parannusta tulevaisuudessa mm. Rentukan saneerauksen myötä. Eniten mielipiteet jakautuivat asiakkaiden keskuudessa suhtautumisessa ravintoloiden musiikillisiin linjoihin ja niissä soittaviin tiskijukkiin. Toiset katsoivat Rentukan musiikkitarjonnan olevan juppinuorille suunnattua roskaa, mutta löytyi paljon niitäkin, jotka pitivät levytarjontaa monipuolisena. Suhtautuminen Ilokiven "disko"-iltojen levyvalintoihin jakoi niin ikään mielipiteitä puolesta ja vastaan, "kaupungin parhaasta vaihtoehdosta" "sisäpiirin friikkimusaan". Mielenkiintoista oli myös opiskelija-asiakkaiden huolestuminen JYY:n ravintoloiden asiakaskunnan kaupunkilaistumisesta. Monet katsoivat varsinkin Kortepohjan kantaravintolan kalastelevan nykyään, erityisesti viikonloppuisin, asiakkaita kaupunkilaisnuorten keskuudesta. "Viikonloppuisin sisään vain SYL:n kortilla" oli joidenkin haastateltujen mielipide. Näin siis asiakkaat, mitä vastaavat yritystoimenjohtaja ja tiskijukat? Ravintolat avoinna kaikille Yritystoimenjohtaja Jouko Utriaisen mielestä Rentukan ja Ilokiven musiikkitarjonta eroaa edukseen kaupungin muihin ravintoloihin verrattaessa. Perinteistä tusinadiskoa ei juurikaan näissä paikoissa kuule — pyrkimyksenä on tarjota vaihtoehtoja. — Asiakkaat eivät halua kuulla normaalia europoppia, sanoo Utriainen ja korostaa tiskijukkien merkitystä opiskelijapaikkojen profiilia luotaessa. Utriaisen mukaan DJ:t tulevat ylioppilaskunnan piiristä ja tämä vaikuttaa hänen mukaansa myös soitettavaan musiikkiin. Utriainen sanoo puitteiden parantuneen kuluvalla vuosikymmenellä sekä tiskijukkien, levyvalikoimien ("Levyjen hankinta ei ole koskaan kilpistynyt budjetin pienuuteen") että yleisen viihtyvyyden suhteen. — Nämä paikat ovat avoinna kaikille, pelkkien opiskelija-asiakkaiden varassa ei tällaisia ravintoloita voi pyörittää, vastaa yritystoimenjohtaja asiakaskunnan kaupunkilaistumisesta esitettyyn kritiikkiin. Oldies puree Harri Pokka on työskennellyt Rentukan dj-kopissa kolmisen vuotta. Muutamia ohjelmatoimistolle heitettyjä keikkoja lukuunottamatta hän on hankkinut siellä kaiken tiskijukkakokemuksensa. — Rentukassa on rento tunnelma; soitettavaa musiikkia ei ole rajattu, vaan se riippuu asiakkaista. Pokan mukaan torstain oMtesMrfe^JPi.kan ehdoton ^ » a u l a . vaflcka teemaillan >6is.äanajamiseen kuluikin melkoisesti aikaa. — Vikkonloppuisin Rentukan asiakasrakenne on hyvin nuorta ja keskiviikkoisin täällä on paljon iltalomailevia sotilaita, nämä seikat vaikuttavat tietenkin myös soitettavaan musiikkiin. — Ainahan tiskijukkiin ja musiikkiin kohdistuvaa arvostelua löytyy, mutta se johtuu usein arvostelijan humalatilasta (naurua). DJ Pokan mukaan myös rennompi suhtautuminen musiikkiin auttaisi asiaa, sillä "kaikkiahan ei voi miellyttää yhtäaikaa". Palautetta riittää — Hyvä DJ ei pidä yleisöään typeränä, osaa vaistota sen maun ja on palveluhenkinen, kertoo niin ikään Rentukassa työskentelevä Arto Honkala ja lisää, ettei ammatissa voi olla koskaan valmis. — Joskus DJ:n merkitys ravintolan imagelle on tärkeämpi kuin muun henkilökunnan. Honkalan mielestä hänen työpaikkansa poikkeaa edukseen monista muista soitetun musiikin monipuolisuudella. — Täällä toivotaan monentyyppistä, Sinatrasta uusimpiin house-juttuihin, nämä toiveet vaikuttavat tietenkin myös levyhankintoihin. — DJ:n tulee osata myös "vainuta" potentiaaliset hitit. Palautetta tulee Honkalan mukaan lähes joka soitto-ilta, mutta se on 98 prosenttisesti postitiivista ja asiallista. Suora kontakti yleisöön antaakin hänen mielestään työlle sen hohdon. Snobistista friikkimusaa? — Ei tällaiselle väitteelle ole mitään perustetta, varsinkin hiljaisina iltoina soitetaan kaikenlaista, vastaavat Ilokiven tiskijukat Arto Nyberg ja Mikko Takala Kiven musiikkitarjonnan sisäänlämpiävyydestä esitettyyn väitteeseen. — Tietenkin hyvät biisit ovat hyviä biisejä, on tottakai olemassa myös hyviä discobiisejä, ja niitä myös soitetaan. — Täällä ei pärjää soittajamalla pelkkiä mielibiisejään, ainoastaan europop on meillä pannassa, toteaa voimakaksikko Takala & Nyberg. Image — Ei tällaista olekaan, tottakai kaikenlaisia ulkopuolisten mielipiteitä löytyy, toteavat tiskijukat ja lisäävät, että vaikka Kivi näyttääkin "ruotsinlaivalta" on musiikki eri juttu. Nybergin ja Takalan mielestä ylioppilaskunnan ravintoloiden välillä ei vallitse kilpailua. — Kaksi erilaista kapakkaa, se on rikkaus, ei kilpailutilanne. — Jengi käy kummassakin, Rentukkaan tosin vaikuttaa ylioppilaskylän läheisyys. Arvostelu Ilokiven musiikillisesta fakkiutuneisuudesta ei tiskijukkien mukaan ole myöskään todellisuuspohjaista. — Tässä hommassaei ole varaa fakkiutua, on seurattava aikaansa. E s a K l e m o l a
18 v a l i o k u n n a t & järjestöt EV. LUT. OPISKELIJALÄHETYS Opiskelijaillat toimistolla Vapaudenkatu 24B keskiviikkoisin kello 19. — 19.4. Vain yksi tie seurat; EYL vierailee — 26.4. Jumalan tahto ja minun elämäni Olavi Peltola — 3.5. Jeesus kohtaa kaverini Arto Valkeapää. MEPHISTO järjestää kevään viimeisen keskustelutilaisuuden 26.4. klo 19 alkaen Lyhdyssä. Tällöin kuullaan Pekka Kaunismaan ja Rauno Huttusen alustus Habermasista. Kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita keskustelemaan. FOKUS . Fokus kokoustelee ehkäpä viimeistä kertaa tänä keväänä ti 25.4. Ilokivessä. Aiheena mm. sosiologian uusista tutkintovaatimuksista ja vanhojen korvaavuudesta. 28.4. olisi deadline vaihtoehtoiseen opinto-oppaaseemme eli jos kynäsläsi syntyy jotain uusia tulevia opiskelijoita kiinnostavaa, niin anna palaa. Juttuja saa tuoda jo kokoukseenkin. Älä myöskään unohda videoryhmäämme — siihen kaivataan lisää Hallintovirasto on päättänyt myöntää yliopistorahastosta seuraavat toiminta-avustukset: 1. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta — sosiaalioppaan painatus — opiskelijakalenterin painatus — Abi-numeron painatus — unkarilaisten stipendiaattien aiheuttamat kulut yht. 9 000 markkaa 2. Abakus r.y. ja Emile r.y. — valtakunnalliset perhekasvatuksen päivät Jyväskylässä 2 000 markkaa 3. lllokuutio — tutustumismatkat Vaasan, Uumajan ja Helsingin yliopistoihin 2 000 markkaa 4. Mesenaatti r.y. — opintomatka Taideteolliseen korkeakouluun ja Taiifeakatemiaan ja taidenäyttelyn järjestäminen yortateflte 1 000 markkaa 5.. lissme r.y. — Tosine r.y:n 30-vuotisjuhlat 1 500 markkaa 6. Liikuntatieteellisen tiedekunnan — 4. vuosikurssin opintomatka Kanadaan 2 500 markkaa yhteensä 18 000 markkaa Apurahat maksetaan alkuperäisiä tositteita vastaan. Tilitystä tehtäessä on ilmoitettava osallistujien lukuRehtori Antti Tanskanen Toimistopäällikkö Pekka Kalaja taiteellisia, luovia, ideoivia, näytteleviä tai muuten vain videon teosta kiinnostuneita tyyppejä. Ja oletkohan ostanut jo oman Fokuslehden? PÖRSSI RY PÖRSSIKÖ radiossa! Yes! Vappuaattona tunkeutuu RADIO PIRAATTI PÖRSSI Radio Jyväskylän Vappuradioon klo 19.00— 23.00 taajuudella 97,7 Mhz. Pidä radio kuulolla... DUMPPI PIKKUVAPPU-bileet to 27.4. klo 20.00—04.30 Ilokiven yläkerrassa. Soitellaan toivemusaa eli ota oma levy/kasetti/CD mukaan. Ohjelmassa mm. Heuriger -kisa ja -maistiaiset ja on projektilaisten järjestämää ohjelmaa. ISAJ Most of us are students or workers in one way or another so let's celebrate our Special day on May 1 '89 at the Toiska of Mbuilding (Kortepohja) from 20.00 onvvards. Memebers and guests are invited to bring along something (food) to contribute to the May Day feast, so see you there! Useimmat meistä ovat työläisiä tai opiskelijoita tavalla tai toisella joten kokoonnutaan viettämään yhteistä juhlapäiväämme 1.5. Toiskaan M-taloon Kortepohjaan klo 20 lähtien. Jäseniä ja vieraita pyydetään osallistumaan Vappujuhlan viettoon tuomaan mukanaan jotain (ruokaa). Nähdään siis siellä! ISAJ Executive commitee Sosiaalivaliokunta 26. 5. kello 12.00 nk Rupusakin mielenosoitus Helsingissä. Suunnittelutapahtuma yo-kylän D-talon videohuoneessa 4. 5. kello 17.00. Katsotaan myös Saksan opiskelijamellakoista kertova video. yo-talolla tapahtuu Ke 26.4. Illu-band OKL:n ikuinen suosikkiyhtye sijoitti viimevuotisesta keikastaan kivessä saadut rahat levyyn, jonka julkaisua saamme ko. iltana juhlia. Jos joku ei vielä tiedä, millaista musiikkia Illu-band soittaa, on joko kauhean nuori tai muuten kokematon. To 27.4. Eddie Boyd Blues Live! tarjoaa Suomessa asuvan blueartistin jälleen kerran, perusbluesia pianolla. Tarjolla on varmasti viihdettä aikuiseen makuun, onhan illan esiintyjäkin jo eläkeiässä, mutta jalka nousee silti. Su 30.4. Vapunaaton peijaiset Parin päivän lämmittelyn takia on päätetty avata Ilokivi vasta klo 18.00, mutta sitten juhlintaa riittää ravintolatiloissa aina kolmeen asti, et siis eksy pimeässä matkallasi kotiin tai minne nyt olet menossa. Jo ohjelmassa löytyy: alakerrassa Dj pyörittää lättyjä, yläkerrasa elävää musaa, jota esittävät aina'•» «• HYVAA TY0TA OPISKELIJOILLE HYVAA TYOTA * HYVAA PÄIVÄÄ * HYVÄÄ PALKKAA * HYVÄÄ MAKKARAA * HYVÄÄ OLVIA * HYVÄÄ MATKAA * HYVÄÄ MIELTÄ * HYVÄÄ KEVÄTTÄ * ILOISTA VAPPUA * Kun olet kiinnostunut määräaikaisista työtehtävistä, lähetä postikortilla osoitetietosi meille: Ruuhkikset/ Yrityksen Apupata ky, Lyseonkatu 2 H 201, 40100 Jyväskylä. Me lähetämme lisätietoa toiminnastamme. RUUHKIKSET 941214120 kin 22-PISTE-PIRKKO, KELPOPOJAT ja COLLECTION BLUES BAND. Kaupunkilaisille ja muillekin tiedoksi, että ILOKIVEN vapunaaton juhlat ovat kaupungin suurimmat. Ma 1.5. Vappupäivä Kankeuden poisto aloitetaan klo 12.00 vappulounaalla, jolla on tarjolla salaatteja, kirjolohta, suikalepataa, tippaleipiä, simaa ja muuta. Noin klo 14.00 saapuu PUHKUPILLIT täräyttämään loputkin rähmät silmistä ja iltaa kohti mentäessä, .aloittaa osuutensa Belgialainen jazz-yhtye OPEN SKY UNIT. To 4.5. Paikallisia bändejä Vapaa pääsy. Ma 8.5. Blue Monday Blues Live! pitää pitkästä aikaa jamit. Ke 10.5. Dolkovcs (Ruotsi), Alice in VYasteland Kitara-pop maaottelu SuomiRuotsi, jonka molemmat osanottajat ovat suositumpia Ruotsissa. brother AX-15 Elektroninen kirjoituskone Katso hintaa 1.395; YKKÖSEN OMINAISUUDET Toimintoja mm. • koko rivin mittainen korjausmuisti • automaattinen koko sanan tai koko rivin korjaus • paperin leveys 30,4 cm (vaaka A4) • askellukset 10 ja 12 merkkiä tuumalle • kirjoitusnopeus 12 merkkiä sekunnissa • automaattinen rivin siirto • rivin sisennys • automaattinen oikean reunan viereen kirjoitus, keskitys ja alleviivaus • automaattinen kirjoituspaikan haku korjauksen jälkeen • vaihdettava kirjasinkiekkokasetti, eri kirjasintyylejä saatavana • kantovarustus sisältyy hintaan. Valtuutettu Brothermyynti ja huolto t X r Jyväskylän Cv Konttorikone Gummeruksenkatu 6, 40100 Jyväskylä, puh. 941-619646 TIEDÄTKÖ? Kuinka voit pitää raha-asiasi järjestyksessä ja saada lukemattomia etuja kaupan päälle? Liittymällä Akateemisen Kirjakaupan kanta-asiakkaaksi ratkaiset ongelmasi! Tilaa kanta-asiakasesitteemme tällä kupongilla jo tänään! Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka |ÄI AKATEEMINEN KIRJAKAUPPA Torikeskus, Väinönkatu 11, 40100 JYVÄSKYLÄ, puh. 941 -217 222. Akateeminen Kirjakauppa maksaa postimaksun. AKATEEMINEN KIRJAKAUPPA Markkinointiosasto PL 128 VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00100/204 00003 HELSINKI Tavarat kiertämään Ylioppilastalon yläkertaa siivotaan Ylioppilastalon yläkerrasta poistetaan rikkoutuneita ja kuluneita kalusteita: pöytiä ja tuoleja tms. Siirtolava on yo-talon yläkerran oven luona 27. 4 . 4 . 5. Ota siitä, mitä tarvitset. Pääsihteeri Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus julistaa haettavaksi KORKEAKOULUPOLIITTISEN SIHTEERIN TOIMEN ajalle 1.8. 1989—31.5. 1990 Korkeakoulupoliittisen sihteerin tehtävänä on organisoida ja ideoida JYY:n korkeakoulupoliittista toimintaa sen eri osa-alueilla: yliopiston hallinto, korkeakouluja tiedepolitiikka, tutkintojen kehittäminen, opiskelijoiden oikeusturva, yhteydet ainejärjestöihin sekä toimiminen opintoja tiedevaliokunnan sihteerinä. Palkkaus valtion virkaehtosopimuksen mukainen pl A 12 (5789—7393 mk). Hakijalta edellytetään korkeakoulupoliittisten asioiden sekä ylioppilaskunnan tuntemusta. Hakemukset asianomaisine liitteineen on toimitettava keskustoimistoon viimeistään 5.5. 1989 klo 15.00 osoitettuna JYY:n hallitukselle, os. Keskussairaalantie 2, 40600 JYVÄSKYLÄ. Lisätietoja antaa hallituksen puheenjohtaja Ulla Anttonen puh. 612 509 sekä pääsihteeri Tapio Särkelä puh. 617 599. Jyväskylässä 14. 4. 1989 YLIOPPILASKUNNAN HALLITUS Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus julistaa haettavaksi SOSIAALISIHTEERIN TOIMEN ajalle 1.8. 1989—31.5. 1990 Sosiaalisihteerin tehtävänä on organisoida ja ideoida JYY:n opintososiaalista toimintaa sen eri osaalueilla: opintoja t o i m e e n t u l o t u k i opiskeJij% asuminen ja asunnonvälitys, terveydenhoito sekä toimiminen sosiaalivaliokunnan sihteerinä. Palkkaus valtion virkaehtosopimuksen mukainen pl A 12 (5789—7393 mk). Hakijalta edellytetään opintososiaalisten asioiden sekä ylioppilaskunnan tuntemusta. Hakemukset asianomaisine liitteineen on toimitettava keskustoimistoon viimeistään 5.5. 1989 k l o , 15.00 osoitettuna JYY:n hallitLTkselTe-,-15^. I#sl<ussairaalantie 2, 40600 JYVÄSKYLÄ. Lisätietoja antaa hallituksen puheenjohtaja Ulla Anttonen puh. 612 509 sekä pääsihteeri Tapio Särkelä puh. 617 599. Jyväskylässä 14. 4. 1989 YLIOPPILASKUNNAN HALLITUS Haluatko nopeuttaa VAASAN opintojasi tai hankkia KESÄYLIOPISTO vaihtelua sivuaineisiisi? ^ ^ Järjestämme korkea^Äkouluopetusta seu^y%, raavien korkeakoulu^y%, jen ja yliopistojen ^ vaatimusten mukai* sesti: HY, OY, TaY, Wolffintie 36 B 12 TY, VaKK ja ÄA. 65200 Vaasa 961-121 663 Ohjelmamme voi tilata maksutta kansliastamme. Kaunis, kestävä, suosTÄ? ämnmiuiMi TUl-JTUnl. A R I S A L O PUH. 611 511 TUNTURI ^PALVELU MA-PE 9—18 LA 9—14 ASEMAKATU 12
y 20 ABI! OLET H Y V I E N K U V I E N A R V O I N E N TULE JA V A R A A A I K A ! PASSI-, MUOTO-, MUOTIJA M A I N O S K U V A A M O KAUPPAKATU 19 PUH.214 026 AB-kurssit alkaen 4629: ABC-kurssit alkaen KT-teoriat alkaen Uusia UUTUUSKIRJOJA e d u l l i s e s t i . mm. SANAKIRJOJA, isoja ja pieniä, kotim. ja ulkoi. MIESTENLEHTIA, SEX-TARVIKKEITA JA -ASUSTEITA. ANTI-SHOP KAUPPAKATU 4, 40100 JYVÄSKYLÄ p. (941) 616 358, av. ma—pe 10—17, la 10—13 [kwwy väri: ant.ruskea Walk in Style TARJOUS! P U R K K A R I T ruskea 4 1 4 6 sininen 36-40 160 130 KYSY OPISKELIJAALENNUSTA. JYVÄSKENKÄ KYLÄSUUTARI Kauppakatu 16 puh. 617 072 Ark. 9 1 8 , la 9 1 4 NUORISON TAALUIÄIKKA. Jyväskylä, Asemakatu 10, puh. 620 777 ma 9—19, ti—to 9—18, pe 9—19, la 9—15 bellaluno^^s, v* Lim boblet O P I S K E L I J A A L E N N U S -10 % KILPISENKATU 9 JJV (ovh. 1390,-) 950,Japanilainen nordica Mikroaaltouuni AR610 • Teho 520 W • 5 tehoaluetta • Uunin tilavuus 18 litraa • Pyörivä lasialusta • Ajastin 35 min. ELEXI-IMURI 800 W 2001 OY SUOMEN ELRAM AB (ovh. 540,-) Rautaosastolta: SUIHKULETKU l / 2 " x 1 , 5 m —valkoinen muovi PETRA VOHVELIRAUTA — t e h o 1000W — väri valkoinen 169 | " (245,-) BRflUR B R A U N H Ö Y R Y S I L I T Y S R A U T A BV 3 3 — teho 1200 w, termostaatti, 71 höyryreikää, toimii vesijohtovedellä MIA-KAHVINKEITIN KF 51 — v u o d e n takuu 99,90 (155,-) HIUSTENKUIVAIN HUCIN PARIS — föönäyssuutin ja ripustuslenkki, 2 lämpötehoa 600/1200 W, väri valkoinen 189,79,(109,-) PRISMA AHJOK. 7, JKL, PUH. 273311. AVOINNA MA—PE 9—20, LA 8.30—18