/? c Kari Hulkko Jyväskylän ylioppilaslehti Keskiviikkona 4. toukokuuta 1988 N:o8 28. vuosikerta •• r 1 * * * ^ * * » * * -#*
2 Jyväskylän ylioppilaslehti Miten yliopisto argumentoisi? JYY:n taannoisessa Junttaus ja kahminta ll-seminaarissa tuli esille kysymys, miten yliopistossa julkisuus, avoin argumentointi, lisääntyisi. Arto Tiihonen peräänkuulutti asioiden politisoimista tuomalla ne pois piiloistaan keskusteluun. Tapio Aittolan mielestä piilohallinnollistuminen on vetänyt asioita pois julkisuudesta käsiteltäväksi "demokraattisiin elimiin". Hallinto on kaikin keinoin pyrkinyt yhteismitallisuuteen. "Miten sitten yhteismitallistaa opintoviikoiksi vaikkapa Wittgensteinin Tractatus ja vaikkapa jokin puheharjoitus," kyseli Tapio Aittola. Ihmisten omista valinnoista on etäännytty kauas ja valinnat tapahtuvat vain hallintoihmisten asettamissa raameissa. Tapio Aittola vertaili hallinnollista ja tieteellistä rationaliteettia. Hallinnollinen rationaliteetti ottaa osaa tätä nykyä myös yliopiston päämäärien asettamiseen. "Tiedebyrokraatti, joustava hallintomies, luova tiedemies" jne. ovat yliopistoyhteisössä toimivia rationaalisuustyyppejä, jotka kukin saa henkilöidä vapaasti. Tapio Aittolalla oli muutamia myönteisiä visioita: Myös osa professorikunnasta on valmis asioiden julkisuuteen. On ehkä löydettävissä yliopistoon uutta yhteisöllisyyttä. Aittola allekirjoittaa pitkälti Lyotardin väitteen, jonka mukaan yliopisto kuolee, mutta laitokset syntyvät. RL JYY:n edustajiston kokous pidetään tiistaina 10. 5. 1988 klo 16 Ilokiven takakabinetissa. Käsiteltävinä asioina mm. Kortepohjan ylioppilaskylän V-vaiheen ja päiväkodin peruskorjaus. Jyväskylässä 29. 4. 1988 Mari Lius puheenjohtaja Keskustelua Lyyrat kysyvät järjestelmän romuttamista "Reunioni koostuu kriittisistä ja vaihtoehtoisesti ajattelevista ihmisistä, jotka pitävät kiinni yksilön oikeudesta toimia politiikan subjektina ohi puolueiden." "Ylioppilaskunnassa on jo aika romuttaa vanha ja huonoksi havattu autoritaarinen hallitsemismentaliteetti: rakentakaa te, me hallitsemme." (Jylkkäri 28.10.87) Reunionin Katri Myllykoski istuu ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana vankasti, joten lienee syytä ravisteluun. Hallituksen puheenjohtaja oli ylioppilaskunnan edustajana eduskunnan sivistysvaliokunnassa, jossa hän esitti ylioppilaskunnan aseman vahvistamista. "Opiskelijat opiskelijapolitiikan subjekteiksi" on nyt helppo tulkita: Ylioppilaskunta pääsisi päättämään kuka istuu ja kuka ei istu laitos-, tiedekuntaneuvostoissa ja yliopiston hallituksessa opiskelijajäsenenä. Lain ja asetuksen kautta ylioppilaskunnan asema on muuttumassa merkittäväksi nimettäessä neuvoksia edellämainittuihin kolmeen hallintoelimeen. Tällä hetkellä yliopisto järjestää hallinnon vaalit, tosin pimennossa, mutta kuitenkin. Nyt ylioppilaskunnalle annettaisiin mahdollisuus nimetä opiskelijajäsenet yliopiston hallintoon. Tällöin opiskelijapoliittiset ryhmät ja ylioppilaskunta legitimoivat itsensä ja vastaavasti alistavat ainejärjestöt omaan kontrolliinsa. Tosin ylioppilaskunta voi järjestää vaalit lähes entiseen tapaan tai neuvoa-antavina, mutta miksi se hakee asemaansa tällaista vahvistusta? (Vastaus: vallanhalu.) Miksi yksilöt syrjäytettäisiin klikkien ja suhteellisuuden hyväksi? (Vastaus: vallanhalu) Millaisessa tapauksessa neuvoa-antavan äänestyksen tulos voitaisiin ohittaa? (Vastaus: vallanhalu) On selvää, ettei ylioppilaskunnan rooli käytännössä kuitenkaan ole muuta kuin nuijaa kopauttava laitosneuvostojen opiskelijajäseniä nimettäessä. Kuitenkin ylioppilaskunnalla on julkisoikeudellisena yhteisönä oikeus tehdä vastoin ainejärjestön tai muun vastaavan suositusta. Miksi sellainen oikeus tarvitaan? Tiedekuntaneuvosten ja yliopiston hallituksen opiskelijajäsenten valinta onkin jo huomattavasti selvemmin poliittinen prosessi. Tiedekunnan paikat, joita ei kaikille ainejärjestöille riitä, olivat ainakin viime vaaleissa kysyttyjä. Tällöin saattavat opiskelijapoliitikkojen ja ainejärjestöihmisten edut mennä ristiin. Katri Myllykosken mielestä ylioppilaskunnan poliittisten ryhmien pitäisi saada yliopiston hallituksessa valtaa kun vastakohtana on ainejärjestöjen valta. Vastakkain ovat suurimmat laitokset (esim. OKL) ja poliittiset ryhmä (esim. Reunioni). Oikeastaan on kysymys ylioppilaskunnan tarpeellisuudesta. Konservatiivisesti ajateltuna ylioppilaskunta toimii opiskelijoiden etujärjestönä, jolloin suoraan opiskeluun liittyvät asiat nousevat toiminnassa keskeisiksi. Ylioppilaskunta on kuitenkin laajentanut toimintaansa vapaa-aikaan, opiskelijan sosiaaliseen asemaan ja jopa moraalis-eettisiin kysymyksiin. Toisen ulottuvuuden antaa ylioppilaskunnan harjoittama liikeja asuntolatoiminta. Ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden poistamisesta on keskusteltu, mutta sen toteuttaminen on vain kosmeettinen muutos. Kortepohjan asunnot, VARKin ateriaetu ja matkalippualennukset takaavat jäsenkunnan säilymisen, koska näiden etujen saaminen voidaan sitoa ylioppilaskunnan jäsenyyteen. Voitaisiinkohan koko järjestelmä romuttaa? Tiina Lyyra Fysiikan laitosneuvoston opiskelijajäsen Seppo Lyyra ainejärjestö Puolueen puheenjohtaja, JYY:n opintoja tiedevaliokunnan jäsen Jyrockin jälkipuintia Rock-kansan riemuksi järjestettiin jälleen varsin onnistunut Jyrock-tapahtuma Ilokivessä. Jyrock on kerännyt ansaittua huomiota mm. tiedotusvälineiltä. Tänä vuonna rock-kansan juhlaa häiritsi kuitenkin eräs purre: järjestäjien uskomaton kireys ja jopa aggressiivisuus. Yleensä ottaen kireys näkyi hermostuneesta käyttäytymisestä. Lisäksi esimerkiksi ovella oli haukuttu liputtomia, pummilla sisään yrittäneitä ihmisiä niin että lipullisetkin olivat pahoittaneet mielensä ja alkaneet tuntea itsensä jolla tavalla syylliseksi. Myös sunnuntaina Sielun Veljien lippuja jonottaneet joutuivat kuuntelemaan useammankin järjestäjän ärjymistä. Lippujen myynnin piti alkaa kello 19, mutta ovet pysyivät tiukasti lukossa. Tungos oli kova ja järjestäjät karjuvat maksavalla yleisölle! Asiakaspalvelua?? Järjestäjien kireyteen kiinnittivät huomiota erittäin monet — niin jyväskyläläiset, helsinkiläiset kuin vaikkapa joensuulaistekin rokkarit. Osa suhtautui asiaan huvittuneesti, tyyliin "ei tämä kuulkaa nyt niin suuri ja tärkeä tapahtuma ole", osa taas pahoitti mielensä: kireä tunnelma häiritsi viikonlopun viettoa — hauskaahan tänne oli tarkoitus tulla pitämään! Tietenkin on ymmärrettävää, että Jyrockin järjestämisestä täytyy kantaa vastuuta ja se synnyttää stressiä. Mutta on väärin purkaa tätä stressiä yleisöön tai yleisön kuullen. Muuten varsin onnistunutta tapahtumaa on sääli pilata näin pienellä asialla. Kaikkihan tietävät, miten pian juorut leviävät: "Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas". nimimerkki nimimerkki 'Tulosvastuu' — millainen vastuu? "Tulosvastuu" on iskusana, johon kiteytyy erään hallintokulttuurin ideologia. Sillä viitataan itsekannattavuuteen, suoritustehokkuuteen, maksimituotokseen, pienimmillä resursseilla. Varmasti kelpo periaatteita, mutta miten niihin tulosvastuu ideologian mukaisesti yliopistossamme pyritään? Voimavarojen suuntaamisen perustaksi otetaan näytöt (tuotokset), korostetaan ja keskitetään hallinnollista johtamista, hallinto korotetaan tiedeyhteisön yläpuolelle, luonaan kontrollimekanismeja "suoritus" henkilöstön yhdensuuntaistamiseksi, kehitellään normaaleja mittavälineitä tehon laskemiseksi. Luodaan juuri tämänkaltaista turboruuvia. Kysytäänpä, mitä tuo ideologia ei sisällä. Se sivuuttaa laaja-alaisen tarpeen käsitteen (tarve määriteltynä vaikkapa arvojen ja sisällöllisten olosuhteiden perustalta). Tarpeet eivät määrittele voimavarojen suuntaamista, vaan osoitettu muodollinen teho. Yhtä hyvin tuo ideologia sivuuttaa kysymyksen tieteellisen toiminnan ja tiedeyhteisön erityislaadusta — ongelma on sille triviaali: tiedeyhteisö on luonteeltaan suorittava koneisto, ei tavoitteidenasetteluun osallistuva, ja päämääristä keskusteleva. Tiedeyhteisön autonomian tilalle asetetaan hallintokoneiston tehokkuus. Puhuminen yliopiston autonomian kasvusta suunnitellun asetusmuutoksen mukaisesti tarkoittaakin hallinnollisten keskusten vallan kasvua, ei tiedeyhteisön autonomiaa. Kuten ideologia yleensäkin, on myös "tulosvastuu" oman aikansa lapsi.. Sitä ei pidä käsittää "objektiiviseksi välttämättömyydeksi" jossain perustavassa merkityksessä, se ei ole myöskään pitkällisen tieteellisen kehittelytyön tulos. Pikemminkin se on valtionhallinnossa tehty "keksintö", joka samalla on laajemman yhteiskunnallisen tilanteen ja kulttuurin ilmausta. Tiilet yliopistorakennusten seinissä eivät ole paljonkaan kuluneet siitä, kun kovin erilaiset ideologiat säätelivät yliopiston kehitystyötä. Vaadittiin yliopistohallinnon demokratisointia — vaatimuksia myös toteutettiin. Nyt tuloksia puretaan. Yliopistoyhteisössä nousi voimakas liike hallinnollisesti suunniteltua tutkinnonuudistusta vastaan — banaaleimmat pyrkimykset kyettiin estämään. — Tapahtumapaikkana oli muuten keskeisesti Jyväskyän yliopisto. "Tulosvastuu" on hallinnollin turbo, joka ei ota huomioon tieteen ja tiedeyhteisön erityisyyttä. Se suuntautuu myös tiedeyhteisön jäsenten yhteisöään koskevien vaikutusmahdollisuuksien vähentämiseen. Esa Konttinen
3 Jyväskylän yliopiston järjestöjen kirje opetusministerille Opetusministeri Christoffer Taxell Jyväskylän yliopiston opiskelijaja henkilökuntajärjestöt ovat seuranneet huolestuneina yliopistoa koskevan asetusmuutoksen valmistelua. Keväällä 1987 ministeriössä valmistellut esitykset, jotka olisivat merkinneet olennaisia muutoksia toimielinten valtasuhteisiin, pyrittiin runnomaan pikavauhtia läpi yliopiston hallituksessa. Painostuksesta ja kiireestä huolimatta hallitus otti esityksiin kielteisen kannan. Tämän jälkeen asetusmuutoksen valmistelusta on ollut mahdoton saada luotettavia tietoja. Saamiemme tietojen mukaan asetusmuutosta on kuitenkin valmisteltu olennaisissa kysymyksissä vastoin yliopiston kantaa. Ihmettelemme yliopistoyhteisön mielipiteen sivuuttamista ja asetusluonnoksen valmisteluun liittyvää salaperäisyyden verhoa, varsinkin kun muut korkeakoulut ovat voineet keskustella omista asetusluonnoksistaan. Allekirjoittaneet Jyväskylän yliopiston opiskelijaja henkilökuntajärjestöt esittävät, että Te Herra Opetusministeri palauttaisitte luottamuksemme asian valmisteluun ja huomioisitte yliopistoyhteisön enemmistön mielipiteet asiassa. Perustelemme esitystämme seuraavasti: Jyväskylän yliopiston hallitus jätti esityksensä Jyväskylän yliopistosta annetun asetuksen muuttamiseksi opetusministeriölle kesällä 1987. Esitystä täydennettiin myöhemmin saman vuoden syksyllä ehdotuksilla, joiden tarkoituksena oli yksinkertaistaa yliopiston nykyistä hallintoa. Yliopistossamme vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että yliopiston hallintoa voidaan merkittävästi keventää ja yksinkertaistaa siirtämällä vastuuta ja päätösvaltaa tiedekunnille ja laitoksille, lähemmäksi tutkimusta, opetusta ja opiskelua. Käsityksemme on, että tämä julkishallinnon kehittämisen yleisten tavoitteiden kanssa yhdensuuntainen menettely parantaisi hallinnon toimivuutta ja edistäisi koko tiedeyhteisömme toimintaa. Yliopiston hallitus päätti äänestyksen jälkeen esittää, että määrärahojen ja virkojen jakoon liittyvä päätösvalta säilytettäisiin yliopiston luottamuselimillä, hallituksella ja tiedekuntaneuvostoilla ja että ne voisivat harkintansa mukaan delegoida päätösvaltaansa edelleen. Vähemmistöön jääneessä esityksessä ehdotettiin päätösvallan keskittämistä rehtorille ja dekaanille, mitä perusteltiin tulosvastuullisella johtamisella. Julkisen hallinnon kehitystyössä on viime vuosina korostettu avoimuutta, julkisuutta ja myös kriittisyyttä sekä hallinnon kohteiden tarpeiden huomioon ottamista. Argumentaatioon perustuva toimintatapa on yliopistoille luonnollinen ja itsestäänselvä. Yliopisto ei saisi luopua tästä millään toimintansa tasolla. Kokemukset osoittavatkin, että byrokraattiset toimintatavat ja hallinnollisin toimin ylhäältä toteutetut "uudistukset" aiheuttavat useimmiten vain tehottomuutta ja epäjärjestystä. Tuloksellisuutta ne eivät edistä. Pidämme välttämättömänä, että korkeakoulujen opetuksen ja tutkimuksen arviointiin yhdistetään myös korkeakoulujen hallinnon arviointi ja kehittäminen. Hallintoa ja sen kehittämistä ei pidä nähdä irrallisena, vaan kiinteästi tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseen liittyvänä. Hallinnon kehittäminen joustavaksi on koko tiedeyhteisön asia. Pidämme valitettavana, että tiedeyhteisömme aiotaan sivuuttaa valmisteltaessa sen toiminnan kannalta keskeisiä päätöksiä. Jyväskylän yliopiston opiskelijaja henkilökuntajärjestöt ovat aiemmissa kannanotoissaan ilmaisseet valmiutensa olla kehittämässä yliopistoa, myös sen hallintoa. Opetusministeriölle toimitetut esitykset ovat syntyneet avoimen ja kriittisen vaikkakin lyhyen keskustelun jälkeen. Mielestämme asetuksen valmistelua tulisi jatkaa näiden esitysten pohjalta. Herra Ministeri, olette eri yhteyksissä todennut, että opetusministerinä aiotte kunnioittaa yliopistojen tahdonilmauksia kokeiltaessa ja kehitettäessä erilaisia hallintomalleja korkeakouluissa. Vetoamme Teihin, että arvovallallanne myötävaikuttaisitte siihen, että tämä lupauksenne toteutuisi myös valmisteltaessa ja annettaessa asetusta Jyväskylän yliopistosta. Kutsumme Teidä Jyväskylän yliopistoon keskustelemaan kanssamme asetuksesta Teille sopivana ajankohtana. Kunnioittaen Jyväskylässä 26. Matti Myllykoski Ilkka Pitkänen Jyväskylän yliopiston Jyväskylän yliopiston henkilökuntayhdistys ry. lehtoriyhdistys ry. puheenjohtaja puheenjohtaja Jussi Valkonen: huhtikuuta 1988 Tuula Asunta Jyväskylän yliopiston assistentit, tutkijat ja tuntiopettajat ry. puheenjohtaja Rehtorin lisävalta lisää opetusministeriön valtaa Ensi syksynä yliopiston vararehtorina aloittavan professori Jussi Valkosen mielestä rehtorin valtaa lisäämällä tosiasiallisesti lisätään opetusministeriön valtaa vaikuttaa yliopiston asioihin. "OPM:n on helppo vaikuttaa yksittäiseen rehtoriin verrattuna monijäseniseen demokraattisesti valittuun ja kriittiseen hallitukseen", sanoo Valkonen. Yhteistyön parantamisesta ja avoimesta tiedottamisesta Jussi Valkosen mielestä kyllä puhutaan, mutta Jyväskylän yliopiston uuden asetuksen valmistelu ei täytä puheissa esitettyjä vaatimuksia. Valkonen oli asetusmuutoksen tullessa ensi kertaa esille keväällä 1987 rehtorinvallan lisäystä vastaan ja nyt vuoden kuluttua hän vastustaa sen sisältöistä asetusesitystä entistä voimakkaammin. Uusi asetus antaisi Jussi Valkosen mukaan hyvän mahdollisuuden yliopiston toimintojen yksinkertaistamiseen. Yksinkertaistaminen tapahtuisi päätöksentekovaltaa siirtämällä alaspäin aina laitostasolle asti. Yliopiston rehtorin asettama toimikunta, jota Valkonen johti, antoi viime syksynä juuri päätäntävaltaa alaspäin siirtävän esityksen opetusministeriölle. Toimikunta puuttui jopa tavallaan presidentin valtaoikeuksiin ehdottamalla professorinimitysten siirtämistä yliopiston hallitukselle. Laitoksilla ei tällä hetkellä voida Jussi Valkosen mukaan päättää juuri mistään ja tiedekunnatkin voivat päättää ainoastaan tutkintoja opintokysymyksistä. "Suurin osa asioista päätetään suoraan OPM:ssä tai yliopiston hallituksessa." "Raakaa runttausta" Toimikunnan puheenjohtajuuden lisäksi professori Jussi Valkonen on osallistunut asetuksen valmisteluun yliopiston hallituksessa, jossa hän on matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina. Valkonen kuvaa Jyväskylän asetuksen valmistelua raa'aksi runttaukseksi, joka lähti alun alkaen hakoteille. Valkonen ei ole toimikunnan esityksen jälkeen saanut mitään tietoja asetuksen valmistelusta. Uutta asetusta tehtäessä on Jussi Valkosen mukaan kiinnitetty ainoastaan huomiota rehtorin vallan kasvattamiseen kohti diktatuuria. Alkuperäisessä OPM:n mallissa rehtorin toimikausi olisi ollut kuusi vuotta ja rehtorilla olisi ollut täydellinen rahanjakovalta sekä virkojen sijoittamisvalta. "Kaikki tämä ilman erottamismahdollisuutta." "Yksi rehtori ei voi hallita koko yliopiston tarpeita ja tietää, mikä todella on tarpeen", sanoo Valkonen. Hän ottaa esimerkin omasta tiedekunnastaan, jossa resurssienjako menee hyvin: "Laitosten johtajat pitävät usein kokouksia ja valmistelevat esityksiä tiedekunnalle. Näin tulee asiantuntemus käytettyä hyväksi." Yksittäisen henkilön tekemä päätös aiheuttaa Valkosen mielestä usein riitoja, jotka tulehduttavat henkilösuhteita. Monijäsenisen elimen tekemällä päätöksellä sitä vastoin on laaja kannatus. "Uudessa asetusehdotuksessa ei ole mitään tapaa kontrolloida rehtorin tekemisiä. Mielestäni hallituksen enemmistön olisi voitava erottaa rehtori, jos rehtorin valtaa lisätään", sanoo Jussi Valkonen. " K e k s i t ä ä n p ä taas jotakin uutta y l i o p i s t o i h i n " Uusi asetusehdotus on Jussi Valkosen mielestä jatkoa OPM:n sarjaan "keksitäänäpä taas jotakin uutta yliopistoihin". Opintouudistus on Valkosen mukaan edellinen keksintö, joka tuotti ainoastaan epäkohtia ja harmeja. Asetusehdotus, joka tekee yliopistosta tuotantolaitoksia on susi Valkosen mielestä. "Yliopisto ei voi olla tuotantolaitos, joka tuottaa opintoviikkoja, tutkintoja ja julkaisuja kuten tehdas pesuainepaketteja.'' RL Yliopiston hallintojohtajalla puhtaat jauhot pussissaan' J J Pekka Laine Jyväskylän yliopiston toimihenkilöt ja työntekijät JYTT ry. puheenjohtaja Jaakko Lehtonen Professoriliiton Jyväskylän alaosasto puheenjohtaja Katri Myllykoski Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta hallituksen puheenjohtaja Kerttuli Pursiainen Kirjastonhoitajat ja informaatikot Bibliotekarier och informatiker Jyväskylän yliopiston hallintojohtaja Juho Hukkisella on asetusmuutosasiassa "puhtaat jauhot pussissaan". Hän sanoo, että on antanut asian valmistelusta kaiken mahdollisen informaation. "Tilanne on nyt se, että esitykset opetusministeriölle on tehty ja ministeriö valmistelee asiaa virkamiestyönä. Yliopiston rehtorin ja minun kommenttejani on pyydetty teknisluonteisista asioista", sanoo Hukkinen. Luonnos on OPM:ssä täysin avoin Hukkisen mukaan kunnes opetusministeri Christoffer Taxell on ottanut kantaa asiaan. Tuota "poliittista" kantaa asiaan ei toistaiseksi ole tiedossa. Kantaa periaatelinjoista eivät opetusministeriön virkamiehet ole Hukkiselta tiedustelleet. Juuri tuollaisista asetuksen periaatelinjoista Hukkisen mukaan Jyväskylän yliopistossa kiisteltiin. Periaatelinjoiksi Hukkinen mainitsee yliopistolle jakamattomina saatavien määrärahojen jakotavan ja päätäntätavan virkojen lopullisesta sijoittamisesta. Viimeksi Hukkiseen oli otettu yhteyttä ministeriöstä viime viikolla. Noiksi teknisluonteisiksi asioiksi Hukkinen luettelee asetuksen sanamuotokysymykset sekä mm. sellaiset kysymykset, kuka tekee minkin virkanimityksen . ja miten viransijaisuudet järjestetään. Hallintojohtaja Hukkinen ei vielä tiedä tuleeko luonnos Jyväskylän yliopistoon tiedoksi vai lausunnolle. Yliopiston hallituksen käsittelyyn sisällön puolesta asetusta ei Hukkisen mukaan enää viedä, mutta joka tapauksessa asetusluonnos tulee tiedoksi hallitukselle. Asetus v a l m i s vasta 1989? Nyt näyttää hallintojohtaja Hukkisen mukaan todennäköiseltä, että Jyväskylän yliopistoa koskevaa lakia ja asetusta ei saada eduskunnasta valmiina ennen kun vasta vuoden 1989 alussa. Asian toivottiin sujuvan siten, että valmista olisi saatu aikaan jo elokuun alkuun mennessä. Yliopistojen lakeja ja asetuksia käsitellään nipuittain, joista toiseen ovat päässeet mm. Jyväskylä ja Kuopio. Kuopiossa on ongelmia yliopistoa koskevan lain valmistelussa. Siellä on kiistelty päätöksentekoelinten voimasuhteista. Jyväskylän yliopistossa ei Hukkisen mukaan lain valmisteluun liittynyt ongelmia, vaan asioista oltiin yksimielisiä. Laki tieätää mm. ympäristötutkimuskeskuksen aseman muuttumista omaksi itsenäiseksi valtakunnalliseksi laitokseksi. Ensimmäisessä lakinipussa on jo hyväksytty mm. Joensuun yliopistoa koskeva laki ja asetus. Salailua? Salailuväitteet hallintojohtaja Juho Hukkinen kuittaa huhuksi, joita levitellään hänen mukaansa lähinnä tarkoituksenmukaisuussyistä. Noita syitä Hukkinen ei tiedä. Hänen mielestään jotkut haluavat turhaan asettaa vastakkain hallinnon ja " m u u t " . Hukkisen mielestä yliopistoa on katsottava kokonaisuutena. Käsitykset mihin suuntaan yliopistoa pitäisi kehittää vaihtelevat. Samoin on erilaisia mielipiteitä siitä, miten yliopistolla on oltava mahdollisuuksia reagoida ulkoa tuleviin paineisiin. Hukkisen mielestä yliopistolle asetetaan nyt uusia velvoitteita. "Yhteiskunta pyrkii valvomaan, mitä sen sijoittamalla rahalla tehdään." Hukkinen kannattaa keskustelua, myös asetusmuutosasiassa. "Hyssyttelyllä ei edistytä mihinkään." Kriisit kuuluvat yliopistoon", sanoo hallintojohtaja Juho Hukkinen Jyväskylän yliopistosta. RL
4 ilmiöitä, asiaa^&^h ja ihmisiä -<®8r M Jyväskylän ylioppilaslehti Noin 2 numeroa vuodessa. Tilaus 100:v u o s i tai 50:puoliv. Keskussairaalantie 2 4 6 Jyväskylä puh. 9 4 1 6 1 7 2 8 8 Uusia tuulia opetukseen Syksyllä 1989 käynnistyy Jyväskylän yliopistossa opetusvelvollisuuskokeilu. Tuolloin kumoutuvat kaikki Jyväskylän yliopiston opetushenkilökunnan opetusvelvollisuussäädökset ja laitoksilla on mahdollisuus järjestää opetusta haluamallaan tavalla. Kokeilun suunnittelu on käynnistymässä ja tarkempaa tietoa asiasta on saatavissa. KESKUSTELUJA INFORMAATIOTILAISUUDESSA 11.5.1988 klo 14.15 yliopiston päärakennuksen saleissa C 1 ja C 2. Kokeilulla on merkittäviä vaikutuksia myös opiskelijoille, joten mielipiteitä ja näkemyksiä on hyvä mahdolliuus tuoda tilaisuudessa esille. Lisäinformaatiota saa myös ylioppilaskunnasta opintoja sosiaalisihteeri Päivi Matilaiselta puh. 617 063 tai opintoja tiedevaliokunnan puheenjohtaja Outi Kinttulalta puh 251 811. Uusi sihteeri JYY:lle Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan varsinainen toiminta saa uuden sihteerin. Entinen opintoja sosiaalisihteerin virka jaetaan erillisiksi opintosihteerin ja sosiaalisihteerin toimiksi. JYY:n edustajiston hyväksyi 26. 4. asiaa koskevan lisätalousarvion vielä tälle vuodelle ja virka on parhaillaan haettavana. JYY:lle virasta on vuositasolla yli 80 tuhannen markan kustannukset, jotka yo-kunnan vahva talous kestää pääsihteeri Matti Tanskasen mukaan hyvin. Edustajisto valitsi JYY:n hallitukseen uudeksi jäseneksi Tuula Pasasen. Sos.dem. opiskelijoita edustava Pasanen valittiin äänestyksen jälkeen hallituksesta eroa pyytäneen saman ryhmän Jukka Kerosen tilalle. Keronen on tätä nykyä töissä Kotkassa. Pasasen vastaehdokkaaksi nosti edustajistoryhmä Pörssi Ossi Kuljukan, joka ei saanut muista ryhmistä merkittävää tukea äänestyksessä. Tuhatkunnan Tuomo Yli-Huttula tiedusteli Kuljukalta allekirjoittaisiko tämä nykyisen JYY:n hallituksen ohjelman. Kuljukka kertoi mm. opiskelleensa jonkin aikaa Ruotsissa. YHTS:n Jyväskylän terveydenhoitoaseman johtokuntaan edustajisto nimesi erovuoroisten tilalle Merja Salmisen ja Outi Heiston toimikaudeksi 1.9. 88 — 31. 8. 90. Lisäksi johtokunnan opiskelijajäsenenä on Leena Rantasalo. Keijo Variksen julkilausuma kaikkien suhteiden katkaisemiseksi EteläAfrikan tasavallan barbaarihallitukseen ei aiheuta lisätoimenpiteitä. Edustajisto merkitsi tiedoksi 12. 5. 87 hyväksymänsä julkilausuman. Tuolloin JYY vaati kaikkien suhteiden katkaisemista Etelä-Afrikkaan. Edustajisto katsoi riittäviksi toimenpiteet yhteissaunavuorojen saamiseksi Kortepohjan ylioppilaskylään. Reunionin edustajistoaloitteen pohjalta kylän E-talossa on perjantaisin kokeiltu yleisiä yhteissaunavuoroja. DEVAn edustajistoryhmän 9. 12. 87 tekemästä aloitteesta UKK:n rauhanpalkinnon perustamisen tukemiseksi ei aiheudu JYY:ssä lisätoimenpiteitä. Valtion budjetti ehdittiin käsitellä jo hyvissä ajoin ennen asian esille tuloa JYY:ssä. JYY:n hallitus korostaa lisäksi muita tapoja tukea rauhantyötä kuin "pönkittää palkinnolla vanhoja asenteita". Energia ja Reagan Edustajiston kokousta väritettiin parilla julkilausumaesityksellä. Reunionin Ari Heikkinen luki esityksen energiapoliittiseksi kannanotoksi, jota edustajisto ei kuitenkaan siltä istumalta voinut hyväksyä ja asia jätettiin pöydälle. Pöydällepanoa esitti Pörssin Pekka Kuusela ja sitä tulkittiin tukeneeksi JYTK:n Yli-Huttula, joka katsoi karsaasti Keski-Suomen vihreiden kehuskelua julkilausumaesityksessä. Reunionin Ahti Ruoppila esitti Ahti Ruoppilan julkilausumaesityksenä, että JYY vastustaisi voimakkaasti Yhdysvaltain presidentti Ronald Reaganin vierailua Suomessa. Edustajisto nähtävästi kannattaa USA:n presidenttiä kovinkin yksimielisesti, koska julkilausumaa kannatti vain muutama edustaja. Yhtenä perusteluna mainittiin "ettei Gorbatshovinkaan vierailua vastustettu". RL Sosiaalivaliokunta kokoontuu keskiviikkona 4.5.1988 kello 13.00 yo-talolla opinto-ja sosiaalisihteerin huoneessa. Kevään viimeinen kokous! Opintoja tiedevaliokunta kokoontuu tiistaina 3.5.1988 kello 14.00 yo-talolla opinto-ja sosiaalisihteerin huoneessa. Missä asut ensi syksynä? Asukkaidenottolautakunta tiedottaa: Asukasvalinnat Kortepohjaan ja Koasilie on tehty. Jaossa on tänä keväänä yhteensä noin 200 asuntoa yksineläjille ja nelisenkymmentä perheellisille. Yksinäisiä hakijoita oli kuitenkin yli 400 ja parejakin n. 140. Moni siis jäi ilman asuinpaikkaa. Asuntoja oli jaossa tavallistakin vähemmän Kortepohjan Q-ja Etalojen vuoksi. Koasilie päässeiden tulee varmistaa tulonsa 9.5 mennessä, Kortepohjaan menijöiden vastaavasti 13.5 mennessä. Varausmaksu tulee maksaa edellämainittuihin päiviin mennessä jos ei ole maksua aiemmin suorittanut. Valitusaika päättyy Kortepohjassa 13.5, Koasilla 16.5. Asukasvalinnan tuloksista ei tule tietoa kotiin vaan tulokset ovat nähtävillä ko. paikkojen asuntotoimistoissa ja ylioppilastalon ilmoitustaululla.
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus julistaa haettavaksi korkeakoulupoliittisen sihteerin toimen ajalle 1.8. 1988—31.5. 1989 Korkeakoulupoliittisen sihteerin tehtävänä on organisoida ja ideoida JYY:n korkeakoulupoliittista toimintaa sen eri osa-alueilla: yliopiston hallinto, korkeakoulu-ja tiedepolitiikka, tutkintojen kehittäminen, opiskelijoiden oikeusturva, yhteydet ainejärjestöihin sekä toimiminen opintoja tiedevaliokunnan sihteerinä. Palkkaus valtion virkaehtosopimuksen mukainen pl A 12 (5.590 — 7.138). Hakijalta edellytetään korkeakoulupoliittista asioiden sekä ylioppilaskunnan tuntemusta. Hakemukset asianomaisine liitteineen on toimitettava keskustoimistoon viimeistään 19. 5. 1988 klo 15 osoitettuna JYY:n hallitukselle, os. Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä. Lisätietoja antaa hallituksen puheenjohtaja Katri Myllykoski puh. 612 509 sekä pääsihteeri Matti Tanskanen puh. 617 599. Jyväskylässä 29. 4. 1988 YLIOPPILASKUNNAN HALLITUS Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus julistaa haettavaksi sosiaalisihteerin toimen ajalle 1.8. 1988—31. 5. 1989 Sosiaalisihteerin tehtävänä on organisoida ja ideoida JYY:n opintososiaalista toimintaa sen eri osaalueilla: opintoja toimeentulotuki, opiskelijaasuminen ja asunnonvälitys, terveydenhoito sekä toimiminen sosiaalivaliokunnan sihteerinää. Palkkaus valtion virkaehtosopimuksen mukainen pl A 12 (5.590—7.138). Hakijalta edellytetään opintososiaalisten asioiden sekä ylioppilaskunnan tuntemusta. Hakemukset asianomaisine liitteineen on toimitettava keskustoimistoon viimeistään 19. 5. 1988 klo 15 osoitettuna JYY:n hallitukselle, os. Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä. Lisätietoja antaa hallituksen puheenjohtaja Katri Myllykoski puh. 612 509 sekä pääsihteeri Matti Tanskanen puh. 617 599. Jyväskylässä 29. 4. 1988 YLIOPPILASKUNNAN HALLITUS Kämppiä tyhjillään? Ensi syksynä opiskelijoiden joukossa on tavallista enemmän väliaikaisen asuntopaikan tarvitsijoita. Kortepohjan Q-talon remontti valmistunee vasta syyskuun ja E-talon lokakuun lopulla. Vajaa 300 opiskelijaa tarvitsisi näin ollen väliaikaisen majapaikan 1—2 kuukaudeksi. Jos olet poissa asunnostasi pitempään tai väliaikaisesti syksyllä, ja olisit valmis vuokraamaan sen tarvitseville, (tai jos muuten voisit majoittaa tilapäisesti asunnottomia/asunnottoman kotiisi) voit ilmoittaa siitä joko opintoja sosiaalisihteerille numeroon 617063 tai elokuun puolen välin jälkeen asunnonvälittäjälle numeroon 617257. Kortepohjassa järjestetään kysely tyhjistä asunnoista kesäasumiskyselyn yhteydessä. sosiaalivaliokunta Jyväskylän Yliopiston kirjaston 14 tutkijanhuonetta (28 paikkaa) ja Mattilanniemen A-rakennuksen lukusalin 4 tutkijanhuonetta (6 paikkaa) julistetaan haettavaksi 11. toukokuuta 1988 mennessä. Kirjaston johtokunnan päätöksen mukaan tutkijanhuoneet annetaan ensisijaisesti Jyväskylän yliopistossa toimivien tutkijain käyttöön yhdeksi lukukaudeksi kerrallaan ja samalle henkilölle korkeintaan kahdeksi perättäiseksi lukukaudeksi. Etusija annetaan väitöskirjojen ja lisensiaatintöiden tekijöille. Tutkijanhuoneita jaettaessa kiinnitetään huomiota siihen, onko asianomaisen käytössä muuta työhuonetta yliopistossa. Hakemuksessa on oltava työn ohjaajan suositus tai — jos hakija on professori tai apulaisprofessori yms. — laitoksen esimiehen selvitys työhuonetilanteesta. Tutkijanhuoneiden syyskausi alkaa 1.9.1988 ja päättyy 15.1.1989. Myös jatkoaikaa anovien on täytettävä hakemuslomake. Jos aikaisemmin jätettyy hakemukseen sisältyy yksityiskohtainen perustelu tai typsuunnitelma, riittää viittaus siihen. Lomakkeita saa hallintorakennuksen ja Mattilanniemen vahtimestareilta, pääkirjaston ovipäivystäjältä sekä lainaustoimistoista. Hakemukset pyydetään toimittamaan kirjaston kansliaan (huone 337) viimeistään 11. toukokuuta 1988. Jyväskylässä 15. huhtikuuta 1988 Kirjastonhoitaja Kaija Nygärd Emäntä Maija-Liisa Helle juo toki mieluusti kotioloissakin kahvia, mutta ehdottomasti kerman kera. 700 kupillista kahvia Kerran, kun Jaakob oli keittänyt itselleen keiton, tuli Eesau kedolta nälästä nääntyneenä. Ja Eesau sanoi Jaakobille: "Anna minulle tuota ruskeata keittoa, sillä minä olen nälästä nääntynyt." Mutta Jaakob sanoi: "Myy minulle ensin esikoisuutesi." (LMoos. 25:29—31) Näin halvalla, eli kupillisesta kahvia, luovutti Iisakin poika Eesau koko perintöosansa veljelleen Jaakobille. Sillä hyvällä syyllä voidaan olettaa, että Jaakob keitteli juuri kahvipensaan, Coffea arabican, pavuista ruskeaa voimalientä, jonka hivelevää tuoksua karvainen isoveli ei voinut vastustaa. Myös muinaiset islamilaiset kirjoitukset tietävät kertoa virkistävästä juomasta, mustasta kuin Kaaban pyhä kivi, jota Allah lähetti Muhammedille tulisten saarnojen toivossa. Profeetta kehuukin kykenevänsä kahvia nautittuaan kukistamaan neljäkymmentä miestä ja tyyduttämään neljäkymmentä naista. Yliopiston kirjaston kahvilassa emännöi rouva Maija-Liisa Helle (58), jolla on takanaan kunnioitettava ura kahvin ja pullan parissa: vuodesta 1961 lähtien Ruthin leipomolla, mikä vaihtui v.1967 virkaan yliopiston päärakennuksen kahviossa. Viisi vuotta sitten rouva Helle siirtyi päärakennuksesta kirjastoon. — Erinomainen ala. Kahvia juova ihminen on hyvä ja iloinen ihminen, jota kelpaa palvella. Kauppa käykin mukavasti. Vilkkaimpina päivinä kahvia myydään jopa 100 litraa eli 700 kupillista tässä Yliopistoyhdistyksen omistamassa kahviossa. — Pääemäntä Sirkka Svensenin toimeen kuuluu Yliopistoyhdistyksen ylläpitämien seitsemän kahvion tuotteiden valinta ja hinnoittelu. Hieman ärsyttävän yhdenmukaista ja persoonatonta linjaa nämä kahviot, joihin lukeutuvat myös konservatorion ja kaupHmgiBihkirjaston kahvilat, vetävätkin. Kupillinen espressoa, capuccinoa tai vaikkapa nicaracua-kahvia maistuisi vaihteeksi. Miehiä ei Yliopistoyhdistyksen kahvioissa työskentele. Mistä moinen? — Suomalainen mies ei kai osaa tällaista työtä arvostaa, rajoittunut kun käsityksissään on. Kyllä miehet meille töihin kelpaisivat. Ensimmäinen kahvia maistanut suomalainen lienee kuitenkin ollut mies, nimittäin turkulainen Axel Käg, joka v. 1637 matkusti Slesvig-Holsteinin herttuan kamaripalvelijan ominaisuudessa aina Persiaan asti, eli kahvijuoman synnyinsijoille. Sataa vuotta myöhemmin kahvista oli tullut jo yleinen nautinta-aine herrasväkien keskuudessa, ja Venäjän valtaan siirryttäessä myös talonpojat ja köyhempi kansa alkoivat vähitellen päästä kahvin makuun. Näiltä ajoilta on peräisin seuraava, yhä varteenotettava ohje:"Kuin wesi ruwennut kahvvepannussa kiehumaan, kaadetaan kahwe-aine siihen sekaan, ja annetaan sitte toistamiseen wähän kiehahtaa, niin on kahwe valmista." Juha Hurme
7 Maailma on myrkyllinen — ongelmajäte leviää Ylioppilasteattereiden edessä kriitikkokin vakavoituu. Maan ylioppilasteatterit kokoontuivat Oulun Leipätehtaalle 22. — 24.4.1988 katselemaan toisiaan ja sitä kautta itseään. Mukana oli myös pari kriitikkoa ja jokunen toimittaja. Tilaisuudet olivat avoimia yleisölle pientä maksua vastaan. Leipätehdas on purkuuhan alainen iso rottelo. Oulun YT:n kunnostamana siitä on tullut ihanteellinen teatteritila, jonka sisällä on helppo hengittää. Ensi vuonna se luultavasti revitään maan tasalle, hengittäminen käy vielä helpommaksi. "Valuuttaa ja sijoittajia hamuavat Karibian maat ovat hyvä kohde Yhdysvaltojen ongelmajätteille. Jätteitä on helpompaa ja halvempaa kuljettaa ulkomaille kuin varastoida kotimaahan. Karibian maissa ei ole riittävää lainsäädäntöä ja tietoa houkuttelevien tarjousten torjumiseksi. Köyhille maille tarjotaan suuria summia kovassa valuutassa. Alueesta on näin tulossa ongelmajätteiden kaatopaikka." (Kaleva 22.4.1988) Franz Kafka -nonstop lauantaina 23.4. oli jo ennalta määrätysti päivien keskeinen ponnistus ja yleisen huomion, jopa valtakunnallisen julkisuuden kohde. 12 eri sovitusta samasta novellista muodostuikin melkoiseksi tapahtumaksi. Aloitetaan tilaisuuden saamasta julkisuudesta. Yleisradion TV-uutiset osasivat kertoa lauantai-iltana, että Kafka-sikermä ei ollut tehnyt erityisempää vaikutusta. Toimittajan arvion mukaan mitä lähemmäksi Helsinkiä tullaan, sitä suurempi on Turkan vaikutus. Näytteeksi oli valittu pari repivää aktia. Toimittaja valehteli tietoisesti tai typeryyttään. Hän poistui nimittäin katsomosta lentokoneelleen ja nähtyään neljä kahdestatoista esityksestä. Näin ollen hänen oli mahdotonta arvioida "turkkalaisuusasteen" (mitä se on?) kasvamista pohjoisesta etelään. Varmaa on kuitenkin se, että tämä tylsämielinen raportti TV-ruudun kanonisoimana vaikeuttaa ylioppilasteattereiden toimintaa niin pohjoisessa kuin etelässäkin. "Liian kova pala" ja "Kafkaa revitään", otsikoivat lehdet. "Äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman presidenttiehdokkaan Jean-Marie Le Penin vaalikampanjan huipennus Pariisissa toisti seuraavia teemoja: "Ranska ranskalaisille", "säilyttäkää kuolemanrangaistus" ja "poliisi!". 18 000 ihmistä tömistää jalkojaan ja huutaa: "Vapaus. Ranskoja Le Pen!" Äänestäjien intoa nostatetaan katsauksella Ranskan sotahistoriaan. Puheet jatkuvat: "Sosialistit päästävät terroristit rajan yli, siirtolaiset vievät asunnot, työ-ja opiskelupaikat. " Kauhujen kavalkadi lopetetaan Miterrandin negatiivikuvaan. Istuvasta presidentistä on tehty neekeri." (Kaleva 23.4.1988) Miltä viisituntinen Kafkasysteemi sitten näytti? Se näytti Hirviöltä, epämuotoiselta pelottavalta oliolta, joka koostuen sekä esiintyjistä että yleisöstä meni omia menojaan vain omia lakejaan kunnioittaen. Ja se vielä nauroi itselleen, ja kaikelle. Jonnekin etäälle loittoni Kafkan tumma katse. Hirviö raapi elimiään ja nauroi pilkallisesti pyhälle Franzillekin, jonka persoonassa sentään tiivistyy vuosisadan suru, ja jota kaikkien siis tulisi kunnioittaa tai ainakin näytellä kunnioittavansa. Olen harvoin nähnyt mitään niin vastenmielistä. Ja silti olen kiitollinen. Oli hyvä nähdä Hirviö. Tämän myrkyllisen maailman hirviöt, ne todelliset, kuten Le Penin kaltainen ongelmajäte, saivat osuvan kuvajaisen teatterimaailmaan siirrettynä. En väitä, että yksittäiset versiot olisivat olleet erityisen oivaltavia tai merkityksellisiä. Mutta tällä seikalla ei ollutkaan mitään väliä. Loputtoman tuntuisena ketjuna jatkunut rietas painajainen, jota hysteerisen oloinen yleisö kannusti maanisesti, synnytti yhteisvaikutuksenaaqn Hirviön. Kauhistuin ja uuvuin, mutta en masentunut. Hirviö oli totaalinen, ja se piti tehdä ja nähdä. Ehkä seuraavaksi on Kaunottaren vuoro. "Kemiallisia aseita on noin 20 valtiolla, eniten Neuvostoliitolla ja Yhdysvalloilla. USA päätti v. 1986 aloittaa uusien kemiallisten aseiden tekemiseen tähtäävät valmistelut ensimmäistä kertaa 18 vuoteen. Viime vuoden alussa Ranska ilmoitti aloittavansa kemiallisten aseiden tuotannon, koska ydinpelotteen merkitys on vähenemässä. "Varastojen hävittäminen on hitaampaa ja kalliimpaa kuin uusien aseiden tuottaminen ", toteaa tutkija." (Kaleva 24.4.1988) Kafka-kavalkadi veti läsnäolleiden kriitikoiden ilmeet vakaviksi. He eivät kyenneet näkemään Hirviötä saatikka tajuamaan sen merkitystä. He erottivat vain joitakin sen rumia osia, ja kauhistuivat. Parasta luetella koko nolo kaarti: Oulun Kaupunginteatterin johtaja Jussi Helminen, ohjaaja Pieta Koskenniemi, monitaiteilija Hannu Raatikainen, laulaja Kauko Röyhkä, kuvataiteilija Reijo Hukkanen ja radiotoimittaja Teppo Turkki. Kukaan mainituista ei osannut päätöstilaisuudessa edes viitata nähdyn esityksen todellisiin vaikuttaviin voimiin: vuorovaikutussuhteisiin toisaalta eri versioiden, toisaalta näyttämön ja katsomon välillä. Näiden kahden tekijän synnyttämä kipinöivä jännite herätti henkiin Hirviön ja päästi sen vapaaksi. Myönnän, että tapahtumalla ei välttämättä ollut mitään tekemistä teatteritaiteen kanssa. Herralle, Hirviölle ja ylioppilasteattereille kiitos siitä! Juha Hurme Keskustelua Puolue politisoituu Ne ajat ovat iäksi menneet, kun valtio-opin ainejärjestö Puolue tarkoin varoi sotkemasta politiikkaa ja ainejärjestötoimintaa keskenään. Politiikka oli yhteisissä kokoontumisissa kiellettyjen keskusteluaiheiden listalla ensimmäisenä: tiede tuli vasta toisena. Puolueen viime aikoina vilkastunut julkaisutoiminta viittaa kuitenkin vääjäämättä siihen, että tuiki puhtoiselta tuntuvassa ainekerhopuuhastelussakaan ei enää voi varjeltua käsien likaantumiselta. Kauan odotettu Puolueohjelma-lehti provosoi heti julkistuttuaan vastarintaa. Ilahduttavaa sinänsä, olihan lehden teemana juuri vastarinta ja 'toisin toimiminen'. "Hei, me 'rotu'erotellaan" -niminen vastine kyhättiin kasaan muutamassa viikossa edellisen ilmestyttyä. Aihetta vastakirjoitteluun antoivat lähinnä puheenjohtaja emerita Ulla Anttonen ja Hovinarrina tunnettu Anttosen hallituksen nimeämä kulttuurivastaava Jari Hoffren. Osuutensa oli myös allekirjoittaneella, joka vihjaisi jotain siihen suuntaan, että älylliset toiminnot ovat Puolueessa käyneet yhä vähäisemmiksi. Anttonen ja Hoffren pohdiskelivat vanhaa tuttua juttua: ainejärjestötoiminnan luonteesta vallitsee opiskelijoiden keskuudessa vastakkaisia näkemyksiä. Yleensä nuoremmat opiskelijat kaipaavat leppoisaa yhdessäoloa ja ikäänkuin viihteellisempää otetta kuin vanhemmat, jotka taas toivoisivat opintopiirejä ja -matkoja sekä muuta älyllistä toimintaa — mikä tapahtuisi saunomisen, sählynpeluun ja makkaransyönnin kustannuksella. Nuorten opiskelijoiden tarpeet ovat sinänsä ymmärrettäviä: ovathan he vasta sosiaalistumassa opiskelijayhteisöön, eikä toisaalta tieteellinen ajattelu ole vielä ehtinyt kehittyä. Vastineessa taasen — monen kirjoittajan voimalla — tuomitaan sählynpeluuseen kohdistunut kritiikki: sähly on sosiaalista kanssakäymistä, yhdessäolon muoto ja ruumiinkuntoa kohottavaa liikuntaa. Eikä poliittista. Samoin paheksutaan voimallisesti erottelua vanhoihin ja nuoriin opiskelijoihin, mikä olisi rasistisena pitänyt jättää tekemättä. Vastine muistuttaa myös, että sählyily silloin tällöin ei estä älyllistä toimintaa. Edelleen yllytetään vanhempiakin opiskelijoita toimimaan Puolueessa eikä vain valittamaan ja muistuttamaan siitä tuiki tärkeästä seikasta, että erilaisuus on rikkaus ja että hyvän keskustelun edellytys on se, että ollaan eri mieltä asioista. Nuoremman polven politiikan tutkijat haluavat myös kirkastaa valtio-opin opiskelijoiden maineen — nämä kun kuulemma yleisen mielipiteen (jota toisin Bourdieun mukaan ei ole olemassakaan — KM) mukaan ovat joko kommareita, hämyjä tai spurguja (jotka tosin kansikuvan perusteella voidaan kaikki liittää samaan habitukseen.) Lusikkansa soppaan ovat pistäneet myös puheenjohtaja Lyyra ja tiedevastaava Vauhkonen, joka juttunsa loppukaneetiksi kuuluttaa: "Kauan eläköön Puolue. Sen yhtenäisyys on voimamme!" — Ihmeteltyään edellisessä kappaleessa: "Kun Puolue on muutenkin ollut aina lähes täydellisen hajanainen, niin miksi ihmeessä sitä vielä pitäisi hajottaa." Vain yhtä asiaa jäin miettimään — kaiken tämän jäsennyksen jälkeen. Etteikö urheilu, sählynpeluu ja ruumiinliikunta ole poliittista! Tämäkin lehtijupakka todistaa vallan muuta. Mutta aihe on monisäikeinen ja vaatii oman käsittelynsä. Palaan asiaan, todennäköisesti jo seuraavassa lehdessä. Katri Myllykoski Lähetä kevätkortti! Onnittele Ylioppilasta! /YLIOPPILAS S. 1800-LUViiLLA K. mo-LOVULLA ELÄKÖÖN VAPAUS Postikortteja myynnissä Kampus-kirjassa.
Broadcast news IBM r c IBM e* c IBM c r H M c c IBM f r IBM c c IBM c f IBM c r IBM c r IBM c IBM r c IBM c c IBM c c IIM c c IBM c r IBM c c A merikkalainen valtavirran elokuva on käsitellyt jo pörssin (Oliver Stonen Wall Street), joten nyt siirretään yhtä kiihkeään ja kuumeiseen ympäristöön eli TV-uutistoimitukseen. Näiden ylipitkien työpaikka-ihmissuhdedraamaelokuvien tapaan on Broadcast News tasapaksun pullamössön tapaan kuvattua, ohjattua ja leikattua pötköä, jota katsellessa alkaa miettiä, olisiko elokuvalippuun laitetut 25 mk (missäs vaiheessa se Finnkino nosti niitä hintoja?) voinut sijoittaa paremmin vaikkapa kahteen kaljapulloon. Ohjaaja on ilmeisesti yrittänyt sanoa jotakin tällä ellulla. Ja onhan seuraavassa kieltämättä ideaa: älykäs ja asioista perillä oleva uutistoimittaja saa potkut, koska hikoilee liikaa TV-ruudussa, ja hänen tilalleen palkataan tyyppi, jolla on aivot täynnä sahajauhoja, mutta oikeanvärinen solmio. Joku rienaavampi ohjaaja olisi näistä aineksista reväissyt herisyttävää farssia, mutta Broadcast Newsin ohjaaja(jonka nimeä en edes vaivautunut painamaan mieleeni) ei pysty koko tämän ylipitkän jaarittelun aikana päättämään, onko hän halunnut ohjata kriittisen elokuvan uutistoiminnasta vaiko kahden miehen ja yhden naisen välisen triangelidraaman Näissä leffoissa minua kiusaa aina se, että vakavaan aiheeseen on väen väkisin yritetty ympätä rakkautta ja raketijaa. Ja onhan traagista katsella, miten aikaansaapa ja urallaan menestyvä nainen rakastuu täydelliseen nahjukseen ja pönttöpäähän. Vaikka niinhän todellisessakin elämässä aina käy. Tämän leffan naispääosan esittäjän (Hölly Hunter) kohdalla suomalaiset MIESkriitikot voivat jatkaa valittelujaan siitä, miten nykyisessä elokuvassa naiset ovat niin arkisia työssäkäyviä naisia, eivätkä mystisiä fetissijumalattaria niin kuin ennen. Vaan ei hätää, eiväthän nämä itsenäiset uraaluovat naiset niin vaarallisia Moniaj okortti IBM Fersonal System/2:n™ malli 80 muuttaa suunnitelmasi todellisuudeksi. Taulukkolaskenta, tekstinkäsittely, reskontra, laskutus, tekninen s u u n n i t t e l u ja tekninen laskenta. Sinulla on vahva näkemys siitä, m i h i n pyrit ja mitä etsit. Työkaluina omat kokemuksesi, tietosi ja taitosi käydä ongelman k i m p p u u n . Tutkit, vertailet, etsit uusia vaihtoehtoja. Yhä uudelleen ja uudelleen. Mutta mitä mahdollisuuksia antaa automaattinen tietojenkäsittely, oma tietokoneesi? Rajaako se mahdollisuutesi yhteen vai voitko vertailla useampia muuttujia kerrallaan, useampia ongelmakokonaisuuksia samanaikaisesti? I B M Personal System/2:n mallin 80 teho riittää vaativampaankin monia joka yttÖön. Personal Syslem/2 -sarjan malli 80 pystyy parhaimmillaan y l i 2,5 miljoonan käskyn sekuntinopeuteen. I B M : n kehittämät uudet nopeat näyttimet varmistavat, ettei kuvankäsittely muodostu suorituskyvyn tulpaksi. Malli 80 poistaa nopeutensa ja laajan muistinsa ansiosta isojen tietokoneiden ja henkilökohtaisten tietokoneiden välisiä rajoja. Voimakkaan 32 b i t i n Intel 80386 -prosessorin teho riittää hyvin kaikentyyppisiin paljon tehoa vaaliviin sovelluksiin. Levymuisti on laajennettavissa aina 230 megatavuun. Käyttämältä enimmillään kahdeksaa optisia levyasemaa pystytään levymuistia lisäämään jopa 1,6 miljoonaa mrgatavua. Suoritekykyynsä nähden malli 80 on hinnaltaan varteenotettava vaihtoehto, johon kannattaa käydä tutustumassa valtuutetun I B M Persona! Syslem/2 -jälleenmyyjän luona. Uusi moniajoon suunniteltu käyttöjärjestelmä I B M Operating System/2™ pystyy käyttämään tehokkaasti malli 80:n 16 megatavun maksimimuistikapasiteettia ja Intel 80386 -prosessoria. Uusien moniajo-ja tietoliikennemahdollisuuksien lisäksi voit ajaa Operating System/2 -järjestelmässä myös nykyisiä PC DOS -ohjelmiasi. Operating System/2 mahdollistaa monipuolisen paikallisen ja hajautetun tiedonhallinnan sekä paremman liitettävyyden. Olen kiinnostunut I B M Personal System/2 malli 80:stä! Nimi | Yritys J Osoite • | Poslinro ja -toimipaikka Puhelin (myös suunta) <Z*4St * » & • * • •'---•-.-•..-...'•• ri*c irfiimii iiilti inu nnninnjminiT j t f n —jjjfflr Yhteinen kieli 1" = === IBM-sovellusarkkitehtuuri IBM-sovellusarkkitehtuuri (Systems Application Architecture, SAA) tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia hyödyntää sovelluksia eri lBM-laitleisloissa. SAA:n ansiosta sinun ei tarvitse huolehtia siitä, minkä laitearkkitehtuurin kanssa olet tekemisissä, olipa kyse sitten I HM :n pienistä, keskisuurista tai suurkoneista (PC, Sysleemi/3X tai Systeemi/370). Näin voit aina varmistaa parhaan mahdollisen hinta-ja suoritesuhteen käyttötarpeistasi riippuen. Voit kehittää sovelluksia, siirtää ja käyttää niitä missä tahansa näistä kolmesta laitearkkitehtuurista. Käyttäjälle sovellukset näyttävät samanlaisilla. SAA:n ansiosta näppäimistötoiminnot ja käyttäjän liittymät sovellukseen ovat yhtenäisiä riippumatta laiteympäristöstä tai sovelluksesta. Kuvaruudulle ilmestyvät valintaruudut ovat samanlaisia ja lietyn näppäimen painallus tuottaa saman t o i m i n n o n . IBM Personal System/2 -mikrotietokoneet ja I B M Operating Syslem/2 -käyttöjärjestelmän versio Kxtended Rdition noudattavat uutta IBM-sovellusarkkitehtuuria. I B M muuttaa suunnitelmasi todellisuudeksi. r r IIM r c TtOM c c U H c c S M e c WM r c IBM <c c IIM r c IBM c c IBM r c IBM C C IBM c r IBM c r IBM r c IBM r r IBM r t IBM Lisätietoja IBM Personal System/2:sta ja edullisista opiskelijahinnoista saat seuraavien korkeakoulujen PS/2-keskuksista: HELSINKI: KY Data (90)4313286, Gaudeamus Data (90)179411, Svenska Handelshögskolan (90) 440 291, Taideteollinen korkeakoulu (90) 75631, Teknillinen korkeakoulu (90)4512998. HÄMEENLINNA: Ammattikoulujen Hämeenlinnan opettajaopisto (917)296 01. JOENSUU: Joensuun yliopisto (973)1511. JYVÄSKYLÄ: Kampus Data (941)218835, Ammattikoulujen Jyväskylän opettajaopisto (941)214 422. LAPPEENRANTA: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu (953) 274 20. OULU: Oulun yliopisto (981) 352 505. ROVANIEMI: Lapin korkeakoulu (960) 3241. TAMPERE: Tampereen teknillinen korkeakoulu (931) 162 077, Tampereen yliopisto (931) 156 501. TURKU: Gaudeamus Data (921) 512 786. VAASA: Svenska Handelshögskolan i Vasa (961) 114 911. ole, kunhan heistä tehdään hiukan huvittavia. Tämänkin leffan Jane menee liian pitkälle pätevyytensä osoittamisessa neuvoessaan taksikuskeille parhaat ajoreitit. Näin katsojalle suolletaan vanhaa virttä siitä, miten kaikkitietävä mies on todella kaikkitietävä, mutta kaikkitietävä nainen pelkkä hössö joka tunkee nenänsä joka paikkaan. Sitäpaitsi näillä elokuvien uraputkinaisilla on aina seksuaalisia ongelmia, kuten kaikki( = miehet) tietävät. Niinpä Jane kuvataan naisena, joka ei oikein tiedä mitä miessuhteiltaan tahtoo. Hohhoijaa, miksi nämä rakkauskohtauksetkin pitää aina kuvata imelän sentimentaalisen pianonkilkutuksen säestyksellä? Sitäpaitsi, tästä uutistoiminta-aiheesta on tehty parempiakin elokuvia, esimerkiksi vaikkapa Volker Schlöndorffin Petosten kehässä, jossa päästään paljon syvemmälle pohdiskeluissa siitä, mikä on uutistoimittajan vastuu ja moraali. Eija Niskanen Kuinka Trotski saatiin hengiltä M e x i c o (IPS) Ranskalainen filmiryhmä on saanut poikkeuksellista apua Neuvostoliitosta tehdessään elokuvaa Lev Trotskista. Trotski oli Venäjän vallankumouksen johtajia, jonka Stalin murhautti Mekslite*ssa1940. Kuri 1 ]T t rotskin läheiset työtoverit Burtoon ja Zinovjev rehabilitoitiin vfirm^marraskuussa, saivat elokuvantekijät luvan tutkia historiallisia arkistoja Moskovassa. Heille on myös tarjottu apua Kremlistä aikalaisten haastattelujen järjestämiseksi ja kuvaamiseksi historiallisilla paikoilla. Gouy ja Alain Dugrandin elokuva on ollut tekeillä pitkään, mutta Kremlin viimeaikaiset otteet ovat vauhdittaneet ja helpottaneet työtä huomattavasti. Ohjaajat ovat jo haastatelleen Meksikossa mm. Trotskin pojanpoikaa Esteban Volkovia ja Trotskin henkivartijoita. Filmiryhmä kulkee Trotskin jalajälkiä Suomessa, Turkissa, Pariisissa, New Yorkissa ja Meksikossa. Trotskin murhasi espanjalainen kommunisto Ramon Mercader, joka oli päässyt väärennetyllä passilla Meksikoon. Mercader istui Meksikossa 25 vuoden tuomion ja muutti sitten Kuuban kautta Neuvostoliittoon. Ennen Mercaderia Trotskia oli yrittänyt päästää päiviltä meksikolainen kommunistien kommandoryhmä. (Inter Press Service)
9 OsaI Se murhaa, joka osaa Neljäkymmentäyhdeksän vuotta sitten kirjoitti viisikymmentävuotias kirjailija kustantajalleen: "Big Sleep on kirjoitettu erittäin epäyhtenäisesti. Siinä on osia, jotka ovat jokseenkin hyviä, mutta myös osia, jotka ovat aivan liian hajanaisia. Sikäli, kun olen siihen kykenevä, haluan kehittää objektiivisen metodin. Haluan johdatella yleisöni hitaasti aitoon draamaan, jos mahdollista jopa melodraamaan. Romaaniin, joka on kirjoitettu erittäin eloisalla ja purevalla tyylillä, mutta ilman slangia ja ylettömiä rahvaanomaisuuksia. "Kirjailija oli Raymond Chandler, joka purki kustantajalleen esikoisromaaninsa paineita. Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Raymond Chandlerin syntymästä. Mies on juttunsa ansainnut. "I have lived my life on the edge on nothing yy Raymond Thorton Chandler syntyi Chicagossa 23.7.1988. Perhe oli irlantilaista sukujuurta. Raymondin ollessa seitsemän hänen vanhempansa erosivat, ja äiti ja Raymond muuttivat Englantiin. Englannissa Chandler sai klassisen koulusivistyksen, ja omien sanojensa mukaan traumaattisen kokemuksen katoliseen uskontoon, joka vaikutti häneen läpi koko elämän. Päätettyään opintonsa Englannissa Chandler lähti nuorena bohemina jatkamaan opintojansa Ranskaan ja Saksaan. Vuonna 1907 hän palasi takaisin Englantiin, ja hänen kirjoittamiaan idealistisia esseitä julkaistiin paikallisissa lehdissä. Chandlerin nuoruuden töille lienee ollut ominaista romanttinen sävy. Se osoittaa vuonna 1932 kirjoitettu runo 'Nocturne from Nowhere', jossa neljäkymmentäneljävuotias lyyrikko värisyttelee näin: "There are no women as tender as this woman Whose cornflower-blue eyes look at me With a magic of frustrationand the promise of an impossibleparadise." Vuonna 1912 kaksikymmentäneljävuotias Chandler kypsyi siihen astisen elämänsä suurimpaan päätökseen. Hän päätti palata takaisin Yhdysvaltoihin. Hän lainasi tarvittavat rahat enoltaa, ja totesi jälkeenpäin maksaneensa kaiken takaisin korkojen kera. Chandler kertoi, että hänelle metka Yhdysvaltoihin oli ollut ajatuksissa mystinen unelma. Yhdysvallat vain eivät vas anneet Chandlerin unelmaa. Maa vei miehen New Yorkista Kaliforniaan, ja erilaisiin työpaikkoihin aprikoosin poimijasta tennismailojen myyjäksi. Chandlerilla näyttääkin olevan ameriikkalaiselle kirjailijalle tyypillinen tausta, jonka merkitystä koko kirjallisuuden kehitykselle ei voi vähätellä. Ensimmäisen maailmansodan puhjetessa Chandler toimi sekalaisissa töissä Kaliforniassa. Yhdysvallat liittyivät sotaan mukaan vuonna 1917, ja siitä muodostui Great War. Chandler mobilisoitiin Kanadalaisen divisioonan mukana Ranskaan, ja sieltä Englantiin, missä hän palveli sodan loppuun R.A.F:ssa eli kuninkaallisissa ilmavoimissa. Hänet kotiutettiin vuonna 1919, ja hän asettui asumaan äitinssä kanssa Kaliforniaan. Äitinsä kuoleman jälkeen hän avioitui vuonna 1924 itseään kahdeksantoista vuotta vanhemman Cissy Hurlburtin kanssa. Vaikka avioparin ikäero oli näin suuri, ja huomioiden sen, että viimeiset elinvuotensa Cissy oli käytännössä sänkyyn sidottu, Chandler ei milloinkaan tuonut esille ongelmia, joita ikäero olisi voinut aiheuttaa. Vaimonsa kuoleman jälkeen kuusikymmentäseitsemänvuotias Chandler kirjoitti ystävälleen Leonard Russelille: "hän oli sydämeni lyönnit kolmenkymmenen vuoden ajan. Hän oli musiikkia, joka kuuluu vienosti äänten reunalta. Se oli prasta, ja nyt on vain hyödytön suru siitä, että en kirjoita mitään arvokasta huomionosoitukseksi. En kirjaa, jonka voisin omistaa hänelle. Minä suunnittelin sitä. Ajattelin, mutta en koskaan kirjoittanut. Ehkä en olisi koskaan pystynyt sitä kirjoittamaan. Ehkä hän nyt tajuaa, että minä yritin, ja käsitin että muutaman vuoden uhraaminen merkityksettömästä kirjailijan urasta on pieni hinta, jos sain hänet hymyilemään muutaman kerran useammin." Tuoreen aviomiehen innolla Chandler suuntasi aktiivisuutensa liiketoimintaan, ja muutamien vuosien uutterien ponnistelujen tuloksena hän johti riippumatonta öljy-yhtiötä. Chandler kuvasi itse yhtiötään pieneksi mutta rikkaaksi. Se maksoi hyviä palkkoja. Oli auki yötä päivää, ja vaikka Chandler ei itse ollut perinjuurin ihastunut liiketoimintaan, hän katsoi, että aloittamansa työ täytyy viedä kunnialla päätökseen. Työ päättyi laman aiheuttamaan konkurssiin vuonna 1932. Raymond Chandler oli neljäkymmentäneljävuotias työtön johtaja. Black Mask "Aloin lukemaan roskalehtiä, koska ne olivat tarpeeksi halpoja heitettäväksi menemään. Osin myös siksi, että en ollut koskaan ehtinyt perehtymään lehtiin, joita sanottiin naistenlehdiksi. Ne olivat Black Maskin suuria aikoja (jos niitä sellaisiksi voi sanoa), ja minuun teki vaikutuksen se, että jotkut tarinat olivat aika voimallisia ja tosia, joskin ne sisälsivät raakoja kohtia. Ajattelin, että tämä voisi olla hyvä tapa opetella kirjoittamaan sepitelmiä, ja ansaita vähän rahaa. Näin liittyi Raymond Chandler Black Maskin kirjoittajakaartiin, ja hänen ensimmäisestä tarinastaan Blackmailers Don't Shoot, maksettiin kirjoittajalle 180 dollaria vuonna 1933. Black Mask kuului siihen suureen ameriikkalaisten rikoslehtien perheeseen, joka syntyi USArssa kaksikymmentäluvulla. Ne saivat yhteisen nimikkeen pulp-magazines, koska lehdet painettiin halvalle ja huonolaatuiselle paperille (Pulp). Nämä lehdet, joiden lukijakunnan muodostivat pääasiassa työväestöön kuuluvat ihmiset, loivat tyylin, joka oli tuleva tunnusomaiseksi ameriikkalaiselle rikoskirjallisuudelle. Sen nimi tuli lehtien 'kovaksikeitettyjen' sankarien mukaan. Ilmauksesta 'hard-boiled', joka kuvasi näitä miehiä, jotka nukkuivat ase kädessä, tuli koko lajia kuvaava ilmaisu. Black Maskista kehittyi näiden rikoslukemistojen airut, ja varsinkin sen kultakaudella vuosina 1926—36, siitä kehittyi alan johtava julkaisu. Lehden Kustantajalla, kapteeni Joseph T. Shawlla oli kaksi johtoajatusta. Ensimmäiseksi lehden tuli karsia ylettömät raakuudet pois sivuiltaan. Tarinoille oli kyllä tämänkin jälkeen tunnusomaista melkoinen väkivaltaisuus. Toinen ajatus oli yhtenäistää linjaa siten, että oli lähestulkoon yhdentekevää, kuka lehden kirjoittajista oli jutun tuottanut. Shawn karriäärille n kuitenkin luettava kunniaksi se, että hän tunnisti kiistattomia lahjakkuuksia. Black Mask oli kova koulu, joka tuotti ainakin kolme ensiluokkaista kirjailijaa, Dashiell Hammetin, Horace McCoyn ja Rayrnond Chandlerin. Vuosien 1933—39 Chandler kirjoitti parikymmentä tarinaa tai 'novellia', ja ne julkaistiin pääasiassa Black Maskissa (osa tarinoista julkaistiin Dime Detective Monthly-lehdessä). Englantilainen rikoskirjallisuuden tutkija Julian Symons toteaa Chandlerin varhaisista töistä, että ne eivät paljoakaan poikkea muiden Black Maskin kirjoittajien töistä. Chandler huomioi tämän piirteen myös itse. Hän totesi kirjailijakolleegalleen, että Black Maskin kirjailijat kasvoivat yhdessä kielellisesti. He käyttivät yhteistä muotokieltä, ja jokainen kasvoi siitä ulos enemmän tai vähemmän. Alkamatta sen suuremmin kiistelemään Symonsin tulkinnan kanssa voi Chandlerin 'novelleista' todeta jo ituja lahjakkuudesta. Esimerkiksi kokoelman Touble is My Business (suom. leipätyönä harmit) viisi tarinaa enteilevät jo Philip Marlowen syntymää. Chandlerille tyypillinen kielen soinnukkuus on jo kehittynyt ilmaisuvoimaiseksi. Kuvaus on tarkkaa ja huomioivaa. Dialogin tasolla on siirrytty lähelle sitä kielellistä virtuositeettiä, joka teki ensimmäisen romaanin sankarista Philip Marlowesta lajinsa ehkä täydellisimmän edustajan. Big Sleep Kirjaksi, joka on kirjoitettu kolmessa kuukaudessa, se on erinomainen. Chandlerille rikostarinan kirjoitaminen ei enää tässä vaiheessa ollut pelkästään tapa ansaita rahaa helposti. Rikosromaanista, ja koko kirjallisuuden lajista, oli tullut hänelle filosofinen ja kirjallinen ongelma. Chandler arvioi, että rikostarinat olivat tähän asti olleet huonosti kirjoitettuja, niiden juonet olivat liian mielikuvituksellisia ja sankarit turhan yleviä. Hammetin ansioksi tämän tyylin ohella Chandler lukikin juuri sen, että hän palautti murhan tavallisille ihmisille, ja toi sen pois pappiloiden hämystä. Rikosromaanin kirjoittamisesta tulikin Chandlerille työ, jonka hän kiteytti myöhemmin eräässä kirjeessään: "Hyväksyä keskinkertainen muoto ja tehdä siitä jotakin kirjallisuuden tapaista on jo sinänsä aikamoinen saavutus..." Mutta keskeisimmäksi Chandlerin ongelmaksi muodostui kuitenkin teoksen moraalinen eetos. Se kulminoituu Big Sleepin ja hänen muiden romaaniensa päähenkilössä Philip Marlowessa. Vaikka tämä etsivä onkin säilyttänyt suuren joukon kovaksikeitetyn tyylin luonteenpiirteitä, kuten nasevan ja nokkelan dialogin, kovat otteet ja rankahkon elämäntavan, on hän kuitenkin rikosromaanin genressä uusi sankari. Chandlerin elämänkerran kirjoittaja Frank MacShane sanoo varhaisen Marlovven muistuttavan sellaisia ameriikkalaisen kirjallisuuden rehellisiä hahmoja kuin Natty Bumboa, Huckleberry Finniä ja Hemingwayn Nick Adamsia. Chandlerin omasta mielestä Marlowen tuli olla samalla kertaa täydellinen ja tavallinen mies. Ja kuitenkin hänessä tuli olla jotakin epätavallista, jonka Symons on tulkinnut onnistuneesti "kunnian mieheksi". Ja jotakin sellaista Marlowesta tulikin. Hänessä on samalla kertaa jotakin turmeltunutta ja turmeltumatonta. Ripaus yrittäjää , sosialistia ja protestanttista omaatuntoa. Aimo annos Don Quijoten uskoa ja Sancho Panzan todellisuudentajua. Big Sleep on eittämätön mestariteos rikosromaanin historiassa. Se kohosi lähelle Hammetin parhaita töitä. Se käytti hyväkseen Hammetin kehittämää tyyliä, ja vei sitä eteenpäin. Big Sleepissä maisema ja sen kuvaus saavat uuden merkityksen rikoskirjallisuudessa. Maisema oli tähän asti ollut vain tapahtumien kulissi. Nyt se muuttui sieluntilaksi. Hammet osasi jo tämän taidon, mutta Chandler kiteytti sen. Los Angeles ja Holywood elää tässä romaanissa ensimmäistä kertaa suurkaupunkina, asfalttiviidakkona. Samana suurkaupunkina, joka myöhemmin piirtyi tajuntaan filmnoirin kuvien kautta. Marlowen suhde rikokseen kehittyy Chandlerin käsissä ihmisen suhteeksi ympäristöönsä. Se kätkee kauneuden ja julmuuden samojen mainosvalojen taakse. Marlowelle etsivän työ ja rikoksen selvittäminen muuttuu symbooliseksi. Se on pyrkimys järjestää oma elämä siedettäväksi. Pyrkimys löytää järki kaaokseen. Jatkuu... Lähteet: Frank Mac Shane, The Life of Raymond Chandler Julian Symons, Murha, Murha Dorothy Gardiner & Kathrine Sorley Walker, Raymond Chandler Speaking Raymond Chandler, The simple Art ofMurder Raymond Chandler, Big Sleep Raymond Chandler, The Notebooks of R.C and English Summer Ari Pokka
10 Uudistuvaa kansanperinnettä?! • • • ASLEEP AT THE WHEEL: 10 (Epic FE 40681) DIXIE FRIED: Dixie Fried (Lighthouse LHPL 113) Asleep At The Wheel Austinista Texasista on tehnyt kymmenennen levynsä ja Dixie Fried Jyväskylästä Suomesta ensimmäisensä. Näitä bändejä yhdistää musiikillinen ennakkoluulottomuus ja rakkaus samaan perinteeseen. Asleep At The Wheel lähtee western swingistä, jolla on merkittävä osa myös jyväskyläläisten musiikissa. "Kympillä" Asleep At The Wheelin alkuperäiskokoonpanosta on jäljellä enää kitaroiva laulaja Ray Benson. Silti bändi tuntuu olevan pirteimmillään. Ehkäpä miehistönvaihdokset ovat tehneet hyvää. Ainoastaan ihastuttavaa laulajatarta Chris 0'Connellia tulee hieman ikävä, mutta hänkin sentään vierailee muutamassa biisissä taustalaulajana. " 1 " on erittäin ehjä kokonaisuus. Se yksi puhtaimmista lehmäjatsilevyistä, jonka bändi on koskaan tehnyt. Ja kaikkien näiden vuosien jälkeen meno on varsin tuoreen kuuloista. Hauska pikku yksityiskohta on western swing-sovitus Huey Lewis & The Newsin hitistä " I Want A New Drug", jonka tuottamisessa Lewis itse on ollut mukana. Ja hyvältähän se kuulostaa. Ihmeelliset ovat perinteen tiet. Niin kuin nyt tämä Dixie Friedkin. Enpä olisi uskonut, että poikien ensilevy voisi toimia näinkin hyvin. Onhan se hieman hajanainen ja Asleep At The Wheelin kaltaiseen helppouteen ja aitouteen on vielä matkaa, mutta hyvin pojat ovat amerikkalaisen musiikkiperinteen sisäistäneet. Toivottavasti pojat pääsevät joskus tekemään levyä sinne, missä tämänkaltaisen musiikin tuottamisella on perinteitä. Se voisi tuoda yleisilmeeseen lisää vakuuttavuutta, jota "Dixie Fried" jää hieman paitsi. • • • LYLE LOVETT: Pontiac (MCA/CURB MCA-42028) Lyle Lovett on nuori mies TExasista ja "Pontiac" on hänen toinen levynsä. Herra Lovett jatkaa oivallisesti sitä texasilaista kertojaperinnettä, jota viime vuosikymmeninä ovat pitäneet yllä mm. sellaiset miehet kuin Guy Clark ja Jerry Jeff Walker. Tosin Lyle Lovettiin ilmaisu on pehmeämpää ja vähemmän outlaw countryä kuin noiden edellä mainittujen. Lovettin musiikki on monipuolista, olematta silti linjatonta. Country-, folk-, jazzja rythm & blues-vaikutteet vaihtelevat vaivattomasti laulusta toiseen. Ja Lovettin oma henkilökohtainen ote ja suhde musiikkiinsa sitoo eri vaikutteet toimivaksi kokonaisuudeksi. Ja tarinoita hän osaa kertoaa. Hänen laulunsa ovat kuin pieniä novelleja tavallisista ihmisistä ja heidän tunteistaan, joita seuraten kukin päätyy kohtaloonsa. Lovettin tarinat ovat myös melkoisen visuaalisia. Niitä kuunnellessa voi kuvtella katsovansa elokuvaa. "Pontiacin" sovitukset ovat nekin ilahduttavan vaihtelevia. Akustiset kitarat ovat pääosassa, mutta esimerkiksi torvien ja sellon (!) oivaltava käyttö sävyttää Lovettin sävellyksiä hienosti. Muutenkin koko levyllä soittava muusikkojoukko tekee sopivan hienovaraista työtä. Lyle Lovett luo siis perinteen pohjalta hyvää tällekin ajalle sopivaa musiikkia. Sen verran kestävistä arvioista tässä on kysymys. Tähän mieheen kannattaa tutustua. • • • JOHN PRINE: German Afternoons (Demon/Oh Boy FIEND 103) John Prine julkaisi ensimmäisen levynsä jo vuonna 1971. Sen jälkeen hänestä muodostui eräänlainen kulttihahmo, jonka lauluja monet eturivin taiteilijat ovat levyttäneet. Mutta arvostus ei aina tuo menestystä. Juuri niin kävi Prinellekin. Muutaman vuoden hiljaisuuden jälkeen Prine solmi sopimuksen pienen riippumattoman los angelesilaisen levy-yhtiön kanssa 80-luvun puolivälissä. "German Afternoons" on hänen toinen levynsä tuolle merkille. John Prinen parhaat puolet ovat aina olleet vilkas mielikuvitus ja kyky kirjoittaa iskeviä tekstejä. Musiikillisesti hänen laulunsa ovat aina lähteneet perinteiseltä folkja countrypohjalta. Niin nytkin. "German Afternoons" on vastustamaton kokoelma pienimuotoisia, vähäeleisesti esitettyjä lauluja, joissa Prinen pehmeästi käheä ääni pääsee erityisesti oikeuksiinsa. Laulujensa aiheita Prine käsittelee lämpimän humoristisesti ja vanhemmilta levyiltään tuttu pirullisuus lähes loistaa poissaolollaan. Siitä huolimatta hän saa paljon irti jopa iänikuisesta rakkaus-teemastakin. Levyn komeimmaksi biisiksi kohoaa kuitenkin lp:een lopettava countryvalssi "Pradise", jossa Prine muistelee matkojaan vanhempiensa kanssa näiden syntysijoille Muhlenbergiin Kentucky'iin. Noiden seutujen kaunis luonto oli kuin paratiisi, mutta sitten tuli hiiliteollisuus ja raiskasi maan ihmiskunnan kehityksen nimissä. Ja se oli paratiisin loppu. Niin se käy! John Prine on edelleen yksi amerikkalaisen laulutekijäperinteen luomisvoimaisimmista taiteilijoista. Ja se ei ole ihan vähän! • • • NEVILLE BROTHERS: Uptotvn (EMI America 24 0747 1) Kahdella edellisellä levyllään Neville Brothers jatkoi kunniakkaasti sitä New Orleansin rikasta ja värikästä musiikkiperinnettä, jonka muokkaamiseen he itsekin ovat osallistuneet aina 50-luvulta alkaen. Nevillen veljekset ovat ehtineet olla monessa mukana. Aikaisemmista kokoonpanoista tunnetuin on varmasti Art Nevillen aikoinaan luotsaama tiukka funk-soul bändi The Meters, joka omien levytystensä ohella säesti myös Dr. Johnia (Mac Rebennack) tämän legendaarisilla levyillä 70-luvun alussa. Neville Brothersin uusin lp "Uptown" on selkeän tietoinen askel kaupallisempaan suuntaan. Itse asiassa levyn musiikissa ei ole juuri mitään, joka edes viittaisi new orleans-perinteeseen. Kansi on kyllä silkkaa new Orleansin miekka ja käärmetunnuksineen ja mardi graskruunuineen. Ja levy on omistettu menneiden vuosien suuret nimien muistoksi Louis Armstrongista Professor Longhairiin. Mutta Siinä kaikki. "Uptownilla" Nevillet ovat vaarallisen lähellä valtavirran viihdyttävää, mutta tyhjää pehmoilumäiskettä. Toki Neville Brothers olisi menestyksensä ansainnut. Sitä mieltä on varmasti myös levyn varsin nimekäs avustajajoukko (mm. Keith Richards, Carlos Santanaq ja Jerry Garcia). Mutta onko menestyäkseen todella käytettävä markkinoiden keinoja ja alistuttava toimimaan niiden ehdoilla? Toivoakseni vastaus on kielteinen. Nevillen veljekset kokeilevat sitä nyt. Ja toivottavasti tämä jääkin vain kokeiluksi ja pojat jo seuraavalla levyllään palaavat takaisin alakaupungille. • QQ P0G0ES: H I StooM Fall From Grace With God (Pogue Mähönen NYR1) Pogues-retkue jatkaa kolmannella levyllään irlantilaisen sävelaarteiston uudelleen sälveltämistä. Toki mukana on potpuri ihan oikeita traditionaalejakin, mutta suurin osa lauluista on bändin nokkiamiehen ja vokalistin Shane MacGowanin käsialaa. Ja melkoisia biisejä MacGowan kirjoittaakin. Osa niistä lähetyy jo tom waitsilaisia sfäärejä. Todellisuus todella on tarua ihmeellisempää. Myös perinteitä mukailevat melodiat ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan koskettavia. Esimerkiksi nimibiisi ja Shanen ja vierailevan laulajattaren Kirsty MacCollin duettona laulama joululaulu "Fairytale Of New York" ovat niin herkkiä esityksiä, ettei kyynel ole kaukana. Pogues myös soittaa paremmin kuin koskaan. Musiikillinen kunnianhimo on myös lisääntynyt ja niinpä levyltä löytyy myös ripaus jatsia ja lattaria. Mutta asennoituminen soittamiseen on yhtä hulvaton ja rento kuin bändin kahdella edelliselläkin levyllä. Joten turhan hienostuneeksi ei "If I Should Fall From Grace With G o d ' a " voi kutsua. D D D • • • Amerikkalainen blueskitaristi ja -laulaja Joe Louis Walker nousee toisen lp:eensä "The Gift" myötä modernin bluesin eturivistöön. Walkerin tulemisesta antoi jo viitteitä hänen vuoden takainen Suomen vierailunsakin, JOIMMI liittyi konsertti myös Jyväskylässä. Tuolloin vaikutelma oli kuitenkin yllättävän persoonaton ja ponneton. Eikä esikoislevykään ollut täysin onnistunut. "The Giftillä" Walker tuntuu löytäneen itsensä bluestaiteilijana. Sävellyksissä on imua ja sanoituksista löytyy särmää ja omakohtaisen tuntuista uskottavuutta. Upeita sovituksia maustaa paikoitellen myös legendaarinen The Memphis Hornas-puhallinsektio, joka soitti itsensä mustan musiikin historiaan 60-luvulla Staxlevymerkin soul-lajien helposti tunnistettavana taustavoimana. Soulvaikutteista lähtee Walkerinkin blues. Vahva laulullinen tulkinta ja sävykäs kitarointi tukevat hienosti toisiaan ja bändin työskentely on oivaltavan tyylikästä. Se, että mies myös itse vastaa levynsä tuotannosta, on antanut hänelle mahdololisuuden toteuttaa musiikkinsa juuri haluamallaan tavalla. Ja vahva hänen näkemyksensä onkin. Joe Louis Walker on jo omillaan. Tästä on hyvä jatkaa. Pekka Alava
11 Isä Rutilio Sanchez: Rauha ei synny rauhasta vaan oikeudenmukaisuudesta S t alvadorilaisen sissipapin | Rutilio Sanchezin, Isä on, mukaan Keski-Amerikan rauhansuunnitelma on "uutinen". Se ei ole lähtöisin Keski-Amerikasta vaan USA:sta, Heorhetovvnin yliopistosta. Isä Tilo sanoo, ettei rauhaa alueelle saada USA:n keinoin. "Rauha ei synny rauhasta. Se syntyy oikeudenmukaisuudesta — vapaudesta. Keski-Amerikan maat eivät ole vapaita, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ei ole — ei siis ole rauhaa". Keski-Amerikan historia on epäoikeudenmukaisuuden historiaa Salvadorin tilanne ei ole erotettavissa koko KeskiAmerikan tilanteesta. Yhdysvaltain interventio alueelle alkoi jo 1800-luvun puolella. Alue on taloudellisesti ja strategisesti tärkeä, sillä Panaman kanavan kautta kulkee suurin osa Euroopan ja Aasian välisestä kaupasta. Myös Nigaraguan tilanne liittyy Isä Tilon mukaan kanavaan. Toiseksi paras väylä kanavalle kulkisi juuri Nigaraguan alueen kautta. Siksi USA ei hyväksy, että maassa olisi riippumaton hallitus. Yhdysvalloilla on alueella vaalittavana valtavia taloudellisia etuja: United Fruit Company omistaa 25 "/o Hondurasin tuotannosta, Guatemalassa USA:lla yhtiöillä on monopoliasema kaikilla tärkeimmillä tuotannon sektoreilla jne. Kaikissa Keski-Amerikan valtioissa onkin noussut vapautusliikkeitä, jotka taistelevat USA:n tukemia hallituksia vastaan. El Salvador — kansallisen vapautuksen sota Salvadorin vapaustaistelu on vallankumous, joka on kansanliikkeiden summa. Tärkein osa on sotilaallinen taistelu. Se on kuitenkin pienin osa. Suurin osa työstä on valistusta. Isä Tilo kertoo vallankumouksellisten hallitsevan noin 40 prosenttia maan pinta-alasta. Taistelua käydään kaikilla tasoilla ja rintamilla. Sekä vuoristossa että kaupungeissa toimii sissijoukkoja. Lisäksi kaikkialla maassa toimii ihmisiä, jotka tekevät valistustyötä ja rekrytoivat uusia vallankumouksellisia. Sisseillä on takanaan kansan tuki — huolimatta 2,5 miljoonan dollarin päiväavusta eivät Salvadorin hallitus ja Yhdysvallat ole kyenneet kuluneen kahdeksan vuoden aikana lyömään sissejä sotilaallisesti. Syyt sotaan ovat historiallis-sosiaalisia: USA:n taloudelliset edut ja Salvadorin kansan edut eivät ole toteutettavissa samaan aikaan. Salvadorin kansasta 62 prosenttia on lukutaidottomia, lapsikuolleisuus on viisi prosenttia ja 78 prosenttia on työttömiä. Vientiin menevän tuotannon omistaa kokonaisuudessaan kaksi prosenttia kansasta. Salvadorilaisen työläisen keskimääräinen elinikä on 40—50 vuotta. Salvadorin presidentti Duarte ei ole halukas neuvottelemaan rauhanneuvotteluissa sosiaalisista kysymyksistä, mikä olisi eräs sissien ehto rauhalle. Isä Tilon mukaan Duarte ei tähän kykenisikään, koska hänellä ei ole todellista valtaa maassa. Hallitus, joka on riippuvainen toisen maan rahallisesta avusta ei ole vapaa päättämään omista asioistaan. Kirkko rikostoverina "Virallinen kirkko on vallanpitäjien rikostoveri. On suuri ilo tietää, etteivät vallankumoukset ole uskonnollisia vaan syntyvät kansasta, joka haluaa vapautta. Jos olisimme riippuvaisia kristillisistä kirkoista, sorto olisi ikuista", sanoo Isä Tilo kirkon suhteesta vallankumoukseen. Hänen mielestään on kuitenkin erotettava kirkon organisaatio ja siinä toimivat ihmiset. Nykyiset piispat ovat kuitenkin vähintään yhtä pahoja kuin entisetkin. Kirkon piiristä on kuitenkin tullut paljon ihmisiä mukaan vallankumoukselliseen toimintaan. Isä Tilo kertoo tämän juontuvanoivalluksesta, että eivät vain orjat tee syntiä. Orjuus itsessään on syntiä. Rauhansuunnitelma pelkkä "uutinen" Isä Tilo ei usko, että rauhansuunnitelma on tehty tositarkoituksessa. Hänen mukaansa sillä on enemmän käyttöä USA:n propagandassa kuin todellisena tienä rauhaan. "Samalla viikolla, kun rauhansuunnitelma allekirjoitettiin Yhdysvallat lähetti 5000 sotilasta Hondurasiin, 500 sotilasinsinööriä Costa Ricaan ja Salvadorin armeijalle lisää aseita. "Rauhansuunnitelmassa ei ole mainintaa sosiaalisista uudistuksista, jotka olisivat tärkeä edellytys pysyvälle rauhalle. Solidaarisuustyön metodeja muutettava Solidaarisuustyön metodit ovat Isä Tilon mielestä jo vanhentuneita. Työn olisi aktivoiduttava siten, että entistä enemmän käytäisiin paikan päällä. Länsimaiden hallitusten painostaminen on tietysti myös tärkeää. Solidaarisuustyön avainsana on kiireellisyys. Lopuksi Isä Tilo toivoi suomalaisten opiskelijoiden kiinnittävän enemmän huomiota kolmannen maailman tapahtumiin ja muistutti siitä, että kolmannen maailman maat ovat köyhiä maita, jotka kaikista eniten tarvitsevat rauhaa. Jukka Keronen Karibian ainoa yliopisto juhlii New York (IPS — Claude Robinson) Karibian alueen ainoa yliopisto, West-lndies University UVVI, valmistautuu ensi syksyn 40-vuotisjuhliin. Britit perustivat korkeakoulun siirtomaakaudella Lontoon yliopiston collegeksi. 12 territorion eliittiväkeä kouluttanut college on kasvanut 12 itsenäisen maan ainoaksi korkeakouluksi. UVVI on hajasijoitettu useisiin Karibian maihin. Jamaikalla on 6000, Trinidadissa 4000 ja Barbadoksella 2000 opiskelijaa. Olot kampuksilla ovat perin kirjat, muutamille sadoille opiskelijoille rakennetut tilat palvelevat nyt tuhansia. UWI:n varakansleriksi hiljan nimitetty grenadalainen Alister Mclntyre uskoo koulunsa tulevaisuuteen länsi-intialaisen identiteetin rakentajana. Tärkeimpänä opetustavoitteena hän pitää teknologisen koulutuksen tason kohottamista. "Jokaisen opiskelijan olisi osattava käyttää tietokonetta", Mclntyre sanoo. Korkeakoululla on suuria taloudellisia vaikeuksia, koska sitä rahoittavien hallitusten talous kärsii pahasta lamasta. (Inter Press service) Kaikki valiokuntalaiset varautukaa jo nyt Floran päivää varten. Perjantaina 13.5.1988 kastetaan ympäristövaliokunnan kanootti Mattilanniemessä ja vietetään kevätkauden lopettajaisia, jos sää sallii. ILTA ILMAN USKONTOA Ilokiven kabinetissa to 5. toukokuuta klo 18.00. Keskustelua ja väittelyä uskonnosta. Alustaa sosionomi Kari Saari: Uskonnoton maailmankatsomus ja vapaa-ajattelu. Tule mukaan keskustelemaan! Jyväskyläin vapaa-ajattelijat ry JYY Ilta ilman uskontoa Ranskan suuri vallankumous toi meille uskonnon vapauden, mutta vapauttiko se meidät uskonnosta? Mikä ero on kirkolla, uskonnolla ja uskolla? Tarvitseeko tiede kirkkoa, uskontoa tai uskoa lähtökohdakseen? Miksi valtiota ja kirkkoa ei Suomessa ole erotettu toisistaan? Mistä saada vaihtoehtoista elämänkatsomustietoa? Miksi yliopiston väki käy jumalanpalveluksessa lukukausien avajaisten yhteydessä, tunnustamassa alamaisuuttaan? Siinä teemoja jotka varmaan nousevat esille JYY:n ja Jyväskylän Vapaa-ajattelijoiden yhteisessä teemaillassa "Ilta ilman uskontoa" to 5. toukokuuta klo 18.00 Ilokiven kabinetissa. Suomen Vapaa-ajattelijoiden liitto toimii uskonnottomien etujärjestönä ja asianajajana. Se julkaisee myös Vapaa-ajattelija -lehteä ja on tuottanut aineistoja koulujen elämänkatsomustietoa varten. Vapaaajattelijoiden historiallinen tausta liittyy porvarillisen vallankumouksen uskonnonvapaus lupaukseen ja sen realisoimiseen arkielämässä. Vapaa-ajattelijat eivät levitä "vapaa-ajattelu" uskontoa, vaan pyrkivät kirjoittamaan ajattelua kirkon ja uskonnon kahleista. Vapaa-ajattelijoiden riveihin ovat kuuluneet monet vuosisadan vaihteen liberaalin porvariston edustajat aina Minna Canth'sta lähtien. J aa • • • • I I I a r j e s t o j a Mephisto Filosofian opiskelijoiden ainejärjestö pitää kevätkauden päättäjäiset (siis bileet) torstaina 5.5. klo 19 alkaen Lillukassa (Rentukan alakerta). Kaikki Mephistolle sielunsa myyneet tai sitä aikomassa olevat ovat täten Mephrston toimesta paikalle kutsutut. P.S. Omat juotavat mukaan. Ev.lut. Opiskelijalähetys Opiskelijaillat toimistolla Vapaudenkatu 24 B keskiviikkoisin kello 19. 4.5. Taistelu ja voitto — Erkki Puhalainen 11.5. Yksinkertainen elämäntapa — keskusteluilta 18.5. Läksiäiset Raamattupiiri toimistolla maanantaisin kello 18. Lentopalloa Huhtasuon kirkolla perjantaisin kello 18. Ajanperuutus on vaikeaa opiskelijalle Opiskelijat eivät osaa perua lääkäriaikaansa esteen tullen. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tilastoihin kertyi toimivuonna 86/87 peruuttamattomia ja käyttämättä jääneitä hoitokäyntejä 13 110, joka on yhtä kuin yhden lääkärin ja kolmen hammaslääkärin työpanos vuodessa. Ajanperuutuksen laiminlyönnit ovat lisääntyneet viime vuosina. Toimivuonna 85/86 peruuttamattomia aikoja oli kymmenisen tuhatta ja toimivuonna 83/84 kahdeksisen tuhatta. Talouspäällikkö Tuula Alisen mukaan tilanne on pahin suurilla terveysasemilla, mutta myös Jyväskylässä vastaanottoaikoja jää jonkinverran käyttämättä. YTHS kampanjoi esteestä ilmoittamisen lisäämiseksi. Kampanjalehtinen kertoo, että peruutusten laiminlyönti merkitsee vuodessa 2000 hoitamatonta suuta, jonojen pitenemistä ja turhia odotustunteja. Hieman sopii ihmetellä YTHS:n keskusjohdon päättämää keväistä kampanjoimisaikaa. Pitänee siis yrittää muistaa ensi syksynäkin perua lääkäriaikansa, jos estyminen yllättää. Viimeinen ]o viikon kuluttua näkee päivänvalon kevään viimeinen Jyväskylän ylioppilaslehti. Ilmestymispäivä on 11.5.1988 ja aineisto lehteen pyydetään toimittamaan heti ja viimeistään 5.5. klo 15.15 lehden toimitukseen Keskussairaalanne 2. Lehden johtokunnan puheenjohtajan toivomuksesta ilmoitettakoon, että lehteen 9188 toivotaan eritoten seksuaalisuuteen liittyvää aineistoa. Kyseessä on ns. osateema. Jyväskylän ylioppilaslehti Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Toimitus: Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä, Puh. (941) 617288. Päätoimittaja Rauno Lahti Toimittaja Helena Seppälä Ilmoitukset: Kari Johansson, KeskussairaaIantie 2, 40600 Jyväskylä Puh. (941) 617288. Toimistosihteeri ja taloudenhoitaja Paula Rouhiainen, puh. (941) 252 211/2872. Pankit: KOP-Mattila, Keski-Suomen Sp, SYPJyväskylä Kauppakatu 3, Nisulan Op, postisiirtotili TA 74517-4 Tilaushinnat: koko vuosi 100 markkaa, puoli vuotta 50 markkaa. Ilmoitushinnat: tekstissä 3,50, takasivulla 4,00, etusivulla 5,00, väri ja määräpaikkalisä 0,65 markkaa palstamillimetriltä. Ilmestyy 17 numeroa vuodessa. Osoitteenmuutokset toimitukseen tai taloudenhoitajalle. ISSN 0356-7362 Jämsän Lehti Oy, Jämsä 1988.
12 —g • — ISA O/U sA A AJuT LOKAA rfÄdlMfAMAL] TA. Am OAJ ttANKUi/VUf Po JAU£ kiSSA/V V LuuLefUo s/M £TT/f pöjArrAA'/ cJAAAfALLA ", SAAJOö /£* V/HA/SC^A K6/VTTÄ0Lk6US TvoAiiTsZSItifSfffiJ/cOoLefil#A/0 • TetAiTvS ££ORA4 //4li7TfAtAS7/\ (js#4 tcostceTn s^t/fisTi i>frteos joet* i\£Sfi OTTI {/Atfmi*T0mi6A}W Ä r fc\L>» Löperreu&e AJk#£e<v\/)AJ: oio /tyt/f occ* Köfö/uA. MUTTA b***fiu,**ctn*)f* &t $&* r&prfrajj ^