Con nec t JYLKKÄRI 10 Neljäs teollinen vallankumous on täällä: työelämä muuttuu, mutta millaisia tulevaisuuden taitoja koulutus antaa? 14 Ylistönrinteen kampuksen uumenissa sijaitsevassa laboratoriossa luodaan atomiytimiä, joiden avulla voidaan ymmärtää maailmaa 22 Suuri kulttuuriekstra: Jyrock veti Ilokivelle satoja ihmisiä, videopelit elävät ajassa, Remeksen uutuus on noloa kaunokirjallisuutta ABINUMERO #07 J y väsk yl än ylioppil a slehti 1. marrasKUUTa – 28. marrasKUUTa 2021 61. vUosiKerTa ??????
ELMO LAKAN matka Tokion olympialaisten 110 metrin aitojen välierien lähtöviivalle ei ollut helppo. Kesäolympialaiset oli alun perin tarkoitus järjestää vuonna 2020, mutta koronapandemian vuoksi kisoja siirrettiin vuodella eteenpäin, elokuulle 2021. Olosuhteet myös pakottivat jyväskyläläisen valmistautumaan arvokisoihin Suomen kylmyydessä muutamaa ulkomaan harjoittelujaksoa lukuun ottamatta. Lisäksi tammikuussa 2020 Lakka sai kuulla lääkäreiltä syyn pitkään jatkuneille terveyshuolilleen. Mutta aitajuoksijana Lakka on tottunut esteiden ylittämiseen. "Pelaan niillä korteilla, mitä kädessäni on." Päättyneestä kesästä 2021 muodostui lopulta aiturin uran merkittävin. Toistaiseksi. KESÄKUUSSA 2021 Jyväskylän GP-kisoissa tehty Suomen ennätys oikeutti Lakalle lipun Tokioon, uran ensimmäisiin olympialaisiin. Jyväskylän kesäillassa juostu aika, 13,31 sekuntia, rikkoi neljällä sadasosalla Arto Bryggaren lähes 37 vuotta sitten tehdyn Suomen ennätyksen. Lakan aika oli samalla pika-aitojen Pohjoismaiden ennätys. Elokuun alussa järjestetyissä olympialaisessa saavutettu 110 metrin aitojen välieräpaikka eli pääsy yhden portin päähän finaaleista kasvatti nälkää. Kolmen vuoden päässä siintää Pariisin olympialaiset, minkä lisäksi nyt 28-vuotiaan Lakan tavoitteena on arvokisamitali ja 13,10 sekunnin alitus kuninkuusmatkallaan ennen kuin hän täyttää 30 vuotta. LAKAN PUHEISTA välittyy se, että urheilu-uran varrella tehdyt valinnat nojaavat hänen arvoihinsa. Niitä ovat avoimuus, puhtaus, kestävyys, luonnon kunnioittaminen sekä kotimaisuus. Lakka on joutunut pohtimaan paljon oman uransa vaikutuksia ympäristölle. Esimerkiksi etelän leiritykset lentokilometreineen ovat saaneet hänet mietteliääksi. Ulkomailla pääsee kuitenkin treenaamaan maailman huippujen rinnalla ja leireillä on mahdollista keskittyä ainoastaan harjoitteluun. Lisäksi lämpimät olosuhteet auttavat palautumisessa. Ura on täynnä kompromisseja, mutta menestystä tavoiteltaessa kaikki kivet on syytä kääntää tai muuten tavoitteille voi sanoa hyvästit. URHEILUN YHTEISKUNTAVASTUUSSA on kyse siitä, kuinka urheilijat ja urheiluseurat käyttävät julkista asemaansa yhteiskunnassa. Arki olisi huomattavasti helpompaa, jos tyytyisi hymyilemään yritysten mannekiinina ottamatta kantaa ympäröivään maailmaan. Elmo Lakka ei halua olla sellainen, vaikka kokeekin olevansa urheilijana etuoikeutetussa asemassa. Tammikuussa 2020 Lakka kertoi julkisesti sairastavansa kroonista paksusuolentulehdusta. Ulostulollaan hän haluaa lisätä avoimuutta IBD-suolistosairauksien ympärillä sekä rohkaista ihmisiä hakeutumaan lääkäriin, mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. PARIN VIIMEISEN vuoden aikana on käyty paljon julkista keskustelua sosiaalisen median roolista urheilijoiden tulonlähteenä. Medioissa on ollut puheenvuoroja, joiden mukaan urheilijoiden on syytä keskittyä vain urheilemiseen. Osa puolestaan ymmärtää sen, että esimerkiksi yksilöurheilijan on haastavaa tehdä Suomessa uraa ilman sponsoreiden ja sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia. Lakan kohdalla sosiaalisen median hyödyntäminen tarkoittaa yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettuja sisältöjä esimerkiksi Instagramissa. Hänelle on tärkeää, että yhteistyökumppanit jakavat saman arvopohjan. Lakka on myös kieltäytynyt joidenkin yritysten ehdotuksista. Sosiaalisen median käytöstä urheilu-uran apuvälineenä hän ei kuitenkaan kanna taakkaa. "Se on minulle kuin päiväkirja. Yhteistyökumppanit tietävät, että teen sinne sisältöä, mistä itse tykkään." URHEILU-URAN OHELLA Lakka opiskelee liikuntapedagogiikkaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Tällä hetkellä aitajuoksija kuitenkin etenee kilpaurheilun ehdoilla, sillä hän tiedostaa, ettei urheilu-ura kestä ikuisesti. Muutamaa opintopistettä vaille valmiina liikuntatieteiden maisterina ja tulevana liikunnanopettajana Lakka on pohtinut lasten ja nuorten suhdetta liikuntaan. Syksyllä 2019 valmistuneessa pro gradu -tutkielmassaan hän selvitti liikunta-aktiivisuuden yhteyttä poikien itsetuntoon, kehonkuvaan ja elämäntyytyväisyyteen. Lakka kokee, että nykyisin liikunta ei ole lapsille ja nuorille samanlaista hauskanpitoa, kuin hänen omassa lapsuudessaan. "Yhteiskunta on muuttunut." Sosiaalinen media rakentaa epärealistisia ihannekuvia ja älypuhelinten ruutuaika nakertaa aikaa liikunnalta ja leikeiltä. Jotta liikunnasta tulisi osa lapsen ja nuoren elämää, ovat liikuntatunneilla saatavat positiiviset kokemukset avainasemassa. "Liikunnanopettajana haluan luoda vastaanottavaisen ja turvallisen ilmapiirin, sillä koulu on elämän opettelua mitä suurimmassa määrin." ? Kuva: Jyväskylän Kenttäurheilijoiden Elmo Lakkaa valmentaa Otto Kilpi. Kymenlaakson Elimäeltä kotoisin oleva Lakka muutti Jyväskylään vuonna 2013. Hän sanoo viihtyvänsä kaupungissa. Enemmän kuin aituri TeKsTi Henri Kaukonen Kuva Santeri Matero "Pelaan niillä korteilla, mitä kädessäni on" Elmo Lakka, 28, sai kesällä olympiakasteensa ja laittoi Suomen ennätyksen uusiksi vastoinkäymisistä huolimatta. Kilparatojen ulkopuolella Lakka tietää vastuunsa. 02?J ylKKäri?07 · 2021 Kasvo
J ylkkäri?07 · 2021? 03
Verenluovutus voi pelastaa ihmishengen. Tule vaikka kaverin kanssa! Tarjoamme hyvän mielen lisäksi aina kahvit ja välipalaa. Veripalvelu Jyväskylä Kolmikulma, Puistokatu 2-4 avoinna ma–pe Ojenna kätesi. Muista virallinen henkilötodistus. Luovuttajainfo 0800 5801 Varaa aika: veripalvelu.fi Testaa, voisitko luovuttaa verta: HENGENPELASTAJA? SINUSTAKO sovinkoluovuttajaksi.fi Tervetuloa ruokailemaan KaTriinaan! Valmistamme ruoan sekä sämpylät joka päivä tuoreista raaka-aineista alusta alkaen ja tietenkin ilman lisäaineita. Opiskelija-alennus kelan ateriatuella. Palvelemme Ma-Pe 11 17:30 La 12 16:30 Kauppakatu 11 40100 Jyväskylä Better food. Better christmas. Pikkujouluvalmistelut vaiheessa? Ei hätää! Semman joulupöydästä löydät niin klassisia kuin erikoisempiakin jouluherkkuja sekä sesonkiin sopivia juhlavia menukokonaisuuksia juuri sinun tarpeisiisi. LLue lisää nettisivuiltamme www.semma.? ja ota yhteyttä myynti@semma.? niin suunnitellaan yhdessä juuri sinun, ainejärjestösi tai yrityksesi näköiset pikkujoulut! @semmarestaurants
JYVÄSKYLÄN ylioppilaslehti on mielenkiintoinen, kirjoitti lehden vaiheita tutkinut Mika Remes Jylkkärissä maaliskuussa 1994. Vaikka lehdellä on ollut 33-vuotisen historiansa aikana yli 20 erilaista päätoimittajaa, "sitä haukutaan aina samoilla perusteilla". Peruskritiikki noudattaa seuraavaa kaavaa: lehti on tylsä, riviopiskelijoista vieraantunut, elitistinen ja marxilainen. Turha menoerä. Kirjoituksesta on miltei 30 vuotta. Onko mikään muuttunut? TOISIN KUIN voisi olettaa, norsunluutorniimme eli Jylkkärin Korkea-arvoiseen Toimitukseen saapuu harvoin palautetta. Keinot saada tietoa siitä, mitä lehdestä ajatellaan, ovat vähäiset. Ylioppilaskunta tenttaa asiaa vuosittain jäsenkyselyllä, mutta matalan vastausprosentin vuoksi vedenpitävää näkemystä on hankala muodostaa. Kun toimitus toisinaan löytää tiensä ulos ylioppilastalo Ilokivestä tavallisten kuolevaisten joukkoon, vastaukset ovat yleensä kohteliaan positiivisia. Nyt syksyllä tarjoutui kolmas keino: edustajistovaalien vaalikone. Koska edustajisto päättää muun muassa Jylkkäristä, ehdokkailla toivoisi olevan näkemyksiä. Kiinnostavinta on, että lehden olemassaoloon kriittisimmin suhtautuvat toistavat vuodesta toiseen samaa: lehdestä tulee luopua, koska se kiinnostaa vain pientä osaa jäsenistä. Toinen vaihtoehto on uudistaa sisältöä kaikille opiskelijoille suunnatuksi. Ja vuodesta toiseen ratkaisu on sama. KAUTTA HISTORIANSA ylioppilaslehtien tehtävä on ollut kulttuurinen ja sivistävä sekä opiskelijaelämän vahvistaminen. Media-alalla omistus keskittyy ja sisältö samankaltaistuu. Voi olla, että (paikallis)medioilla ei ole resursseja tai intoa seurata opiskelijademokratiaa. Siksi Jylkkärillä on tärkeä rooli: se on yliopistomaailman "vahtikoira" ja opiskelijoiden edunvalvoja, joka tuottaa muusta mediakentästä poikkeavaa, omanlaista sisältöä. Kritiikki siitä, ettei Jylkkäri olisi koko ylioppilaskunnalle suunnattu, on erikoinen. JYYhyn kuuluu noin 12 500 jäsentä. Toisia kiinnostaa urheilu (s. 2–3) ja toisia videopelit (s. 24–25), joitain ydinfysiikka (s. 14–18) ja joitain propagandatarrat (s. 31). Yksi syy Jylkkärin olemassaololle on myös, että se on paikka kokeilla ja harjoitella. Saada työkokemusta. Lehti etsii jatkuvasti avustajia ja juttuideoita (järjestämme myös avustajapalavereita, katso sivun vasemmasta laidasta). (Sitten ei myöskään tarvitse kysyä, miksi sama ihminen kirjoittaa melkein kaikki jutut.) Meille saa myös kertoa, mistä aiheesta Juuri Sinä haluaisit lukea. Toisin kuin nykyinen toimitus, teki Jylkkäri keväällä 1994 gallupin. Kyseltiin lukijoilta, miksi he lukevat Jylkkäriä. Eniten pisteitä saivat: saadakseen tietoa opiskeluun liittyvistä asioista, mielenkiintoiset jutut, saadakseen tietoa kampuksella tapahtuvista asioista. Valmiiden vaihtoehtojen lisäksi vastaajat saivat ilmoittaa myös ulkopuolisia syitä. Eräs vastaaja ilmoitti: tullakseni provosoiduksi, pilatakseni päiväni. Käsityöharrastaja puolestaan kertoi lukevansa lehteä, koska siellä on hyviä otsikoita leikeltäviksi mm. kortteihin. Kas näin, arvon edaattorit ja muut lukijat, paitsi että Jylkkäri on edelleen mielenkiintoinen lehti, se on myös monipuolinen. ? Oona Komonen paatoimittaja@jylkkari.fi Tässä on hyvä otsikko askarteluun peruskritiikki on aina sama: lehti on opiskelijoista vieraantunut, turha kuluerä (mutta tähän on ratkaisu) »Vastaus: Pyrimme. Suuntaus on. Emme halua aikuisiksi. Lukijakunnalla on myös omat kompleksinsa. » Jylkkärin päätoimittaja Jouni Vauhkosen vastaus vuonna 1994 lukijalle, joka kirjoitti "En tiedä pyrittekö siihen, että lehtenne on paska joitain poikkeuksia lukuunottamatta. Mikäli pyritte olette onnistuneet. Toivoisin kuitenkin, että yliopiston tasoisessa laitoksessa suuntaus olisi vähän korkeampitasoisiin juttuihin. Ei tarvitse välttämättä olla typerä/ lapsellinen ollakseen hauska. Jos päätoimittajalla on komplekseja, ei lehden tarvitse olla kompleksinen". JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Oona Komonen päätoimittaja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Santeri Matero toimittaja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi Veera Mangström sivari 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi K ANNEN KUVA Mamselli (nimimerkki) —— ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 6 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 28.11. AVUSTAJAPALAVERI Ti 9.11. klo 17–18 Jylkkärin toimitus Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä SOMESSA JA VERKOSSA ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti j ylkkäri?07 · 2021? 05 pääkirjoitus
SITSIKULTTUURISTA ja erityisesti sitsilauluista on keskusteltu paljon viime vuosina. Osan opiskelijoista mukaan lauluja tulisi muokata suvaitsevammaksi. Toisten mielestä ne taas pitäisi säilyttää nykyisessä muodossaan. Mistä sitsilaulukeskustelussa on kyse? Jyväskylän yliopistossa muun muassa kielija viestintätieteiden ainejärjestöjen kattojärjestö Lingviestit ry on uusimassa parhaillaan sitsilaulukirjaansa. Uusi kirja on tarkoitus saada painoon jouluun mennessä. Uudistuksen myötä osa lauluista aiotaan karsia. Siksi, ettei niitä enää lauleta, tai siksi, että "ne ovat todella ongelmallisia", sanoo Lingviestien puheenjohtaja Suvi Koskinen. Poistettuihin lauluihin kuuluu esimerkiksi Lammaslaulu, jossa lauletaan seksin harrastamisesta muun muassa lampaiden ja vauvojen kanssa. Laulutyöryhmä teki päätöksen poistamisesta yksimielisesti. Sen sijaan hengelliseksi koetut laulut, kuten virret joihin on lisätty viinaa, viinaa, viinaa -tyyppisiä sanoituksia, ovat herättäneet keskustelua puolesta ja vastaan. Koskisen mukaan tällöin on pohdittu, pitäisikö "kunnioittaa sävelmää itsessään". Työryhmä Sitsilaulujen sanoista on keskusteltu viime vuosina. Osa haluaa uudistaa, toiset vastustavat muutosta. Syitä voi etsiä historiasta. Saako näitä lauluja enää laulaa? TeksTi? Lauri Niemelä?kuviTus?Saara Sund onkin päätynyt jättämään muutamia tällaisia kappaleita uuteen kirjaan. Vaikka kappaletta pidettäisiin ongelmallisena, sitä ei kuitenkaan välttämättä poisteta. Ratkaisu voikin olla sanoitusten muokkaaminen. "Silloin jos on oikeasti kappale, jota kaikki tykkäävät laulaa, muutetaan vaan sanoja." Esimerkiksi Euroviisu-kappaleessa laulettavaa Ruotsissa naidaan miehiä -sanoitusta on tarkoitus muuttaa. Ehdotuksena on ollut Ruotsissa pelkkiä Volvoja, Norjassa hylkeitä, Venäjällä mummoja. Virallista päätöstä ei ole kuitenkaan vielä tehty. SITSILAULUIHIN kajoamista perustellaan usein tasa-arvolla ja syrjinnän vastaisuudella. Mutta miksi ongelmalliseksi koettuja lauluja ylipäätään kirjoissa on? Kenties siksi, ettei niitä välttämättä ole aikoinaan pidetty ongelmallisina, sanoo opiskelijakulttuurin historiaa tutkinut Sari Aalto Helsingin yliopistolta. "Ronskius on aina katsojan silmässä." Aalto näkee nykyisen keskustelun osana pitkää historiallista jatkumoa. Eikä keskustelu rajoitu vain sitseihin. Aallon mukaan opiskelijakulttuurin muutokset voi karkeasti jakaa neljään osaan. Vuosituhannen vaihteessa keskusteluun nousi ensin sukupuoliroolit, ja sitten alkoholin kulutus. 2000-luvulla puolestaan kritisoitiin heteronormatiivisuutta. Se näkyi sitseillä esimerkiksi tyttö-poika-istumajärjestyksessä sekä joissain laulujen sanoituksissa. Huomiota kiinnitettiin myös vähemmistöjen asemaan, ja nykyään keskustelussa on mukana myös intersektionaalinen feminismi. Se astui mukaan keskusteluun #metoo-kampanjan myötä. Tosin merkkejä on ollut jo aiemmin. "Teekkarihymnin muutos ehkä kertoo, että [aate] löi läpi." Vuonna 2015 kappaleen sanoista poistettiin rasistinen n-sana. 1900-LUVUN SODAT kovensivat ilmapiiriä ja arvoja myös opiskelijaliikkeessä. Esimerkiksi fuksikulttuurissa oli sotien jälkeen paljon simputusta. Oli hyväksyttyä pilailla ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kustannuksella. Myös sukupuolten välinen epätasa-arvo näkyi opiskelijaliikkeessä. Osa epäili, onko naisilla tarpeeksi kykyjä akateemisille aloille. Samalla opiskelijaelämää väritti rankka alkoholin kulutus. Aallon mukaan raskaan sota-ajan jälkeen elämästä ja nuoruudesta "otettiin kaikki takaisin". Ennen 1960-luvun loppua opiskelijoiden juhlat olivat pitkälti osakuntien ja suurten ainejärjestöjen pöytäjuhlia, nykyisten vuosijuhlien kaltaisia. 1960–70-lukujen politisoi06?J ylkkäri?07 · 2021 ajankohtaista
Huolimaton suunnittelu viivästytti YLISTÖNRINTEEN KAMPUKSEN peruskorjausja muutoshanke on viivästynyt aikataulustaan. Alun perin hankkeen oli tarkoitus alkaa vuonna 2020, mutta toisin kävi. Uuden arvion mukaan vauhtiin päästään vasta 2022. Jyväskylän yliopisto tiedotti lokakuussa 2019, että Ylistönrinteen kampuksen uudistamishanke etenee. Tuolloin yliopisto oli allekirjoittanut Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa puitesopimuksen, joka koski kampusalueella sijaitsevia matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kemian ja fysiikan laitosrakennuksia, Nanotiedekeskusta ja tutkimusja opetusrakennus Ambioticaa. Hankkeen oli määrä toteutua vuosina 2020–2025, ja hankeinvestoinnin arvioitiin olevan noin 45 miljoonaa euroa. Saman vuoden kesänä yliopisto oli toteuttanut henkilöstön, opiskelijoiden, SYK:n ja alueen muiden toimijoiden kanssa visiotyön, jonka tavoite oli kehittää kampus "vetovoimaiseksi korkean profiilin oppimisja tutkimusympäristöksi: HUB of Scientific Excellence", sekä luoda "kampusvisio, joka vahvistaa monitieteellisen tutkimuksen tekemistä ja tilojen yhteiskäyttöä". Käytännössä hankkeen tarkoitus on siis kehittää Ylistönrinnettä muun muassa uusimalla työ-, laboratorioja oppimistiloja, sekä koota koko matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta samalle kampukselle. Tällä hetkellä matematiikan ja tilastotieteen laitos sijaitsee Mattilanniemessä, mutta hankkeen valmistuttua laitos siirtyisi Ylistölle. Lisäksi halutaan lisätä yritysyhteistyötä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi kampuksen tutkimustilojen vuokraamista yritysten käyttöön. Alkuperäinen arvio tehtiin nopeana visiotyönä ennen tarpeeksi kattavaa suunnittelua. Vasta myöhemmin huomattiin hankkeen monimutkaisuus. Esimerkiksi tutkimustyö tulee mahdollistaa myös hankkeen aikana, ja joitain tutkimuslaitteita on haastava siirtää paikasta toiseen. Jyväskylän yliopiston vararehtori Henrik Kuntun mukaan kokonaisuuden huolellinen suunnittelu on vienyt "yllättävän paljon aikaa". Talousja palvelujohtaja Päivi Seppä puolestaan myöntää, että vaikka alkuperäisessä hankeinvestointiarviossa yritetään pysyä, sekin oli "nopea arvio". Lopullista hintalappua hän ei arvioi, mutta toivoo että "investointi alkaisi nelosella eikä vitosella". Myös koronapandemia on hidastanut prosessia. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Mikko Mönkkönen näkee tilanteessa kuitenkin myös positiivisia puolia: on ehditty miettiä paremmin esimerkiksi sitä, millaisia tiloja kampustyöskentelyyn tarvitaan. Tämänhetkisen arvion mukaan peruskorjausja muutoshanke alkaa vuonna 2022, ja valmista pitäisi olla 2027 mennessä. Aikaväli tarkentuu, kun "toteutustavan valinta on lopullisesti päätetty". Ylistönrinteen kampusalue on arkkitehti Arto Sipisen suunnittelema. Muutosja peruskorjaustyöt keskittyvät pääsääntöisesti rakennusten sisätiloihin. Alueen kokonaisuus valmistui vaiheittain vuosina 1991–1994. Tilat omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa työskentelee noin 500 henkilöä. Opiskelijoita on noin 1 700. ? Veera MangströM Ylistönrinteen kampuksen peruskorjausja muutoshankkeen oli tarkoitus alkaa vuonna 2020. Toisin kuitenkin kävi. Ve er a Ma ng st rö M telu rajoitu vain sitseihin. Aallon mukaan opiskelijakulttuurin muutokset voi karkeasti jakaa neljään osaan. Vuosituhannen vaihteessa keskusteluun nousi ensin sukupuoliroolit, ja sitten alkoholin kulutus. 2000-luvulla puolestaan kritisoitiin heteronormatiivisuutta. Se näkyi sitseillä esimerkiksi tyttö-poika-istumajärjestyksessä sekä joissain laulujen sanoituksissa. Huomiota kiinnitettiin myös vähemmistöjen asemaan, ja nykyään keskustelussa on mukana myös intersektionaalinen feminismi. Se astui mukaan keskusteluun #metoo-kampanjan myötä. Tosin merkkejä on ollut jo aiemmin. "Teekkarihymnin muutos ehkä kertoo, että [aate] löi läpi." Vuonna 2015 kappaleen sanoista poistettiin rasistinen n-sana. 1900-LUVUN SODAT kovensivat ilmapiiriä ja arvoja myös opiskelijaliikkeessä. Esimerkiksi fuksikulttuurissa oli sotien jälkeen paljon simputusta. Oli hyväksyttyä pilailla ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kustannuksella. Myös sukupuolten välinen epätasa-arvo näkyi opiskelijaliikkeessä. Osa epäili, onko naisilla tarpeeksi kykyjä akateemisille aloille. Samalla opiskelijaelämää väritti rankka alkoholin kulutus. Aallon mukaan raskaan sota-ajan jälkeen elämästä ja nuoruudesta "otettiin kaikki takaisin". Ennen 1960-luvun loppua opiskelijoiden juhlat olivat pitkälti osakuntien ja suurten ainejärjestöjen pöytäjuhlia, nykyisten vuosijuhlien kaltaisia. 1960–70-lukujen politisoitumisen aika heijastui kuitenkin myös yliopistoihin: niin sanotut "frakkijuhlat" alettiin kokea elitistisinä. Vuosien 1969–1972 välillä akateemiset perinteet ajettiin monissa järjestöissä alas. Vapaamuotoinen biletys nousi pöytäjuhlien tilalle. Aallon mukaan kehitys ei kulje koko ajan eteenpäin. Muutoksen voi nähdä aaltoliikkeenä. Se, mikä joskus koetaan edistykseksi, ei sitä ehkä myöhemmin ole. Esimerkiksi politisoitumisen ajan jälkeen 1980–90-luvuilla nimittäin akateemisia perinteitä alettiin taas herättelemään. Myös nykyisen kaltaiset sitsit yleistyivät 1990-luvulla ensin poikkitieteellisissä opiskelijajärjestöissä eli osakunnissa, sitten ainejärjestöissä. Vaikutteita otettiin Ruotsista ja todennäköisesti myös teekkareilta. Vuosituhannen vaihteessa sitsit rentoutuivat, kun ainejärjestöt alkoivat järjestää niitä enenevissä määrin. Paikalla ei ollut esimerkiksi alumneja ja professoreita osakuntien vuosijuhlien tapaan. 2000-luvun ilmiö oli myös teemasitsit eli tiettyyn teemaan mukautuminen Halloweenista Pikku Kakkoseen tai maailmansotaan. ENTÄ NYKYINEN sitsilaulukeskustelu? Muutos kohtaa myös vastustusta. Ajatus tuntuu olevan, että raju huumori kuuluu opiskelijakulttuuriin eikä kukaan ota sanoituksia tosissaan. Ne kun voivat olla hyvin karrikoituja. Sari Aalto arvelee monen vastustajan olevan vanhempi opiskelija. Varma hän ei kuitenkaan ole, aihetta ei ole tutkittu. Silti vanhemmat opiskelijat ovat niitä, jotka ovat historiallisesti vastustaneet opiskelijakulttuurin muutoksia. Esimerkiksi silloin, kun vuosijuhlien ohjelmaan haluttiin sodan jälkeen lisätä tanssi, vanhemmat opiskelijat vastustivat. Heidän mielestään tanssiaiset olivat erikseen. Aalto jakaa muutoksen vastustajat kahteen ryhmään. Ensimmäisessä laulut nähdään aikansa tuotteina. Niiden laulaminen ei merkitse laulun arvojen kannattamista tai tiettyyn kulttuuriin sitoutumista. "He varmasti aidosti näkevät, että opiskelijakulttuuriin kuuluu ronski huumori." Entä toinen ryhmä? Aallon mukaan sen muodostavat ne, jotka "näkevät käytäntöjen muuttamisessa jonkinlaista piilofeminististä vallankumousta, jota on vastustettava yleisesti". Hän kuitenkin arvelee, että ylioppilaskunnissa tämä joukko ei ole suuri. Lingviestien Suvi Koskinen ei niele väitettä, että raju huumori väistämättä kuuluu opiskelijaelämään. "Vaikka laulut ovat vitsejä, on taustalla tietynlainen ajatusmalli." Koskisen mielestä opiskelijakulttuuri ei saa olla oma kuplansa. Siksi opiskelijat eivät hänen mielestään voi sanoa mitä haluavat sillä verukkeella, että "opiskelijat vain ovat tämmöisiä". ? J ylkkäri?07 · 2021? 07 ajankohtaista
YDINSODASTA ON olemassa vanha vitsi: kukaan ei voita, mutta joku häviää aina vähiten. Vallaton analysoi, että edustajistovaalit 2021 tullaan käymään tällä teemalla. Vielä ei ole varmaa, kuka häviää vähiten, mutta todennäköisesti suurin häviäjä on JYY ja opiskelijademokratia. Suorastaan dramaattinen ehdokasmäärän romahdus vuoden 2019 vaaleista tulee näkymään Vallattoman tarot-korttijaon mukaan myös äänestysprosentissa. Vaikka riviopiskelija on ollut 1960-luvulta asti verrattain pihalla siitä, mitä rakas ylioppilaskuntamme puuhaa, se on tuskin koskaan ollut näin pihalla. Korona-aikana on ehtinyt varttua sukupolvi, joka ei ole normaaliin tapaan voinut viettää aikaa yliopistolla, tutustua opiskelijakavereihin eikä joutua edaripropagandistin hyökkäyksen uhriksi. Kun tähän lisätään loppuunpalamiset, kahden vuoden aikana valmistuneet ja poistuneet konkarit, ehdokasmäärän vähäisyys (yhteensä 129) ja tuleva matala äänestysprosentti ovat aika itsestäänselvyyksiä. Kirottu CASIO-merkkinen laskuri näytti seinäänpaiskatessa lukua 19,02 ja toteamme sen olevan äänestysprosentti näissä vaaleissa. Mutta vaikka vaaleissa äänestäisi vain yksi prosentti äänioikeutetuista, jonkinlainen tulos on luvassa. ? Lue Vallattoman analyysi verkosta jylkkari.fi. ? Edarivaalien äänestyspäivät 28.–29.10. ja 1.–3.11.2021. Vallattoman analyysi: Miten edarivaaleissa käy? ESITYSLISTAN kohta kuusi herätti keskustelua puolesta ja vastaan. Otsikko: palvelumaksujen palauttaminen. Asiaa käsiteltiin Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa 1. joulukuuta 2020. Sitä ennen, lokakuussa, edustajistolle oli esitelty jäsenaloite JYYn liiketoimintakokonaisuus Soihdun palvelumaksuista luopumiseksi. Edustajisto lähetti tuolloin aloitteen hallitukselle toimenpiteitä varten. Aloite myös jaettiin osiin: vuokranantajasta johtuvat muutot, jo maksettujen maksujen palautukset sekä maksujen keruu yleisesti. Ennen joulukuuta 2020 käytäntö oli, että Soihtu perii Kortepohjan ylioppilaskylän asukkailta 55 euron maksun, vaikka muutto johtuisi talon peruskorjauksesta. Edustajiston kokouksessa kuitenkin päätettiin, ettei maksua enää jatkossa tällaisissa tapauksissa peritä. Maksujen palautus puolestaan ylioppilaskylän A–D-talojen peruskorjauksien vuoksi vuosina 2017–2020 pois muuttaneita. Pitäisikö raha palauttaa jälkikäteen, koska linja muuttui? Edustajiston kokouksessa Soihdun toimitusjohtaja Timo Lahtinen arvioi, että kylän sisäisesti muuttaneita oli noin 420, ja palautettavien maksujen yhteissumma olisi noin 23 000 euroa. Näin ollen projektiin kuluisi henkilökunnalta noin kaksi viikkoa. Pitäisi ehkä palkata kausiapulainen. Lahtisen mielestä asia oli hankala. Mahdolliset palautukset eivät välttämättä olisi oikeudenmukaisia, sillä kaikkia palautukseen oikeutettuja ei todennäköisesti tavoitettaisi. Hän myös pohti, onko hyvää hallintoa kompensoida aiemmin tehdyn päätöksen aiheuttamia kuluja asianomaisille. Myös JYYn hallitus oli keskustellut samoista asioista. Se päätyi esittämään edustajistolle, ettei maksuja palauteta. Jyväskylän yliopiston vihreä vasemmisto teki vastaehdotuksen: pitää palauttaa. Äänestettiin. Vastaesitys voitti yhdellä äänellä. Ylioppilaskunta alkoi palauttaa maksuja helmikuussa 2021, ja niitä voi hakea takaisin 30. marraskuuta saakka. KUINKA paljon palautuksia on haettu, Timo Lahtinen? "Palautuksia on tehty 15.10.2021 mennessä 104 kpl, joka vastaa 5 775 euron rahasummaa. Näin ollen noin neljäsosa on hakenut palvelumaksunsa takaisin", Lahtinen vastaa sähköpostitse. "Palautukset on hoidettu Soihdun oman henkilökunnan voimin ja niihin on kulunut Vain neljäsosa hakenut palautuksia Ylioppilaskunta alkoi palauttaa palvelumaksuja ylioppilaskylän A–D-talojen peruskorjauksien vuoksi vuosina 2017–2020 pois muuttaneille. Palautuspyyntöjä on tullut odotettua vähemmän. työaikaa noin 30 tuntia. Palautuspyyntöjä on tullut paljon odotettua vähemmän." Arvioit edustajiston kokouksessa 2020, ettei kaikkia entisiä asukkaita tavoiteta, vaikka ylioppilaskunta ja Soihtu "pyrkisi mahdollisimman kattavaan viestintään". Miten on viestitetty? "Soihdun sisällä tunnistettiin heti alkuun tämän toimeksiannon haasteeksi entisten asukkaiden tavoittaminen, sillä entisten asukkaiden yhteystietoja ei ole saatavilla." "Soihtu on pyrkinyt mahdollisimman kattavaan viestintään asian suhteen. Asiasta on viestitty Soihdun nettisivulla, somessa, (nykyisille asukkaille) kuukausikirjeessämme Asukasinfossa ja Jyytisissä. Marraskuun aikana tulemme vielä muistuttamaan asiasta esimerkiksi Jyytisissä. Haluamme tietysti myös tässä yhteydessä muistuttaa kaikkia JYYllä (Soihdulla) tuolloin asuneita ja palvelumaksun maksaneita A–D-talojen muuttajia hakemaan maksunsa takaisin, jotta pääsemme nuo sovitun aikataulun mukaisesti palauttamaan. Eli kannattaa vinkata kaverille, jos tietää hänen muuttaneen A–D-taloista pois peruskorjauksen tieltä." Sanoit, että takautuva periaate maksujen suhteen voi heijastua myöhempiin päätöksiin eivätkä palautukset olisi omiaan selkeyttämään JYYn päätöksentekoa. Oletteko edelleen samaa mieltä? "Näinhän se yleensä menee, että poukkoilevat päätökset eivät pääsääntöisesti selkeytä toimintaa tai päätöksentekoa. Saman ilmiön voi havaita seuratessa nykyisen Suomen hallituksen toimia eri medioiden välityksellä sen enempää heidän tekemien päätöstensä sisältöä ja päätöksentekokulttuuria arvioimatta." Mitä se tarkoittaa? "Se on vaan yleinen esimerkki vastaavasta, jolla en tarkoita sen kummemmin mitään, joten voit tuon lauseen poistaa halutessasi." ? OOna KOmOnen Ve er a m an g st rö m 08?J ylkkäri?07 · 2021 uutiset Ajankohtaista
Jylkkäri laatii tärkeitä listoja. Toisin kuin pääkirjoituksessa "JYY systematisoi ja luo aikakelloja" (Jylkkäri 6/2021) väitettiin, JYY ei luo koko toimintapahtumien aikakelloa, vaan vuosikellon. "Järkevä ylioppilaskunta on kaikkien etu." Pinja Ahlqvist Valtio-oppi Anni Ajanko Kasvatustiede Opri Jokiniemi Yhteiskuntatiede Jeremias Jouhki Sosiologia Kristiina Koivunen Kasvatustiede Kristiina Kronholm Tietojärjestelmätiede Petri Laaksonen Liikuntapedagogiikka Juuso Laitinen Valtio-oppi Mikael Mengüs Tietojärjestelmätiede Juho Neuvonen Markkinointi 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 Severi Paanila Valtio-oppi Rakel Saarinen Taidehistoria Niilo Nissinen Valtio-oppi Johannes Pulli Valtio-oppi Viia Rauhala Valtio-oppi Anna Sirviö Taidehistoria Eemeli Takanen Kauppatieteet Konsta Tarnanen Valtio-oppi Tino Tynkkynen Valtio-oppi Tommi Ylikoski Tietojärjestelmätiede 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 KOKOOMUSLAISET OPISKELEVAT Ajattele järjellä, ÄÄNESTÄ SYDÄMELLÄ. sentti näissä vaaleissa. Mutta vaikka vaaleissa äänestäisi vain yksi prosentti äänioikeutetuista, jonkinlainen tulos on luvassa. ? Lue Vallattoman analyysi verkosta jylkkari.fi. ? Edarivaalien äänestyspäivät 28.–29.10. ja 1.–3.11.2021. työaikaa noin 30 tuntia. Palautuspyyntöjä on tullut paljon odotettua vähemmän." Arvioit edustajiston kokouksessa 2020, ettei kaikkia entisiä asukkaita tavoiteta, vaikka ylioppilaskunta ja Soihtu "pyrkisi mahdollisimman kattavaan viestintään". Miten on viestitetty? "Soihdun sisällä tunnistettiin heti alkuun tämän toimeksiannon haasteeksi entisten asukkaiden tavoittaminen, sillä entisten asukkaiden yhteystietoja ei ole saatavilla." "Soihtu on pyrkinyt mahdollisimman kattavaan viestintään asian suhteen. Asiasta on viestitty Soihdun nettisivulla, somessa, (nykyisille asukkaille) kuukausikirjeessämme Asukasinfossa ja Jyytisissä. Marraskuun aikana tulemme vielä muistuttamaan asiasta esimerkiksi Jyytisissä. Haluamme tietysti myös tässä yhteydessä muistuttaa kaikkia JYYllä (Soihdulla) tuolloin asuneita ja palvelumaksun maksaneita A–D-talojen muuttajia hakemaan maksunsa takaisin, jotta pääsemme nuo sovitun aikataulun mukaisesti palauttamaan. Eli kannattaa vinkata kaverille, jos tietää hänen muuttaneen A–D-taloista pois peruskorjauksen tieltä." Sanoit, että takautuva periaate maksujen suhteen voi heijastua myöhempiin päätöksiin eivätkä palautukset olisi omiaan selkeyttämään JYYn päätöksentekoa. Oletteko edelleen samaa mieltä? "Näinhän se yleensä menee, että poukkoilevat päätökset eivät pääsääntöisesti selkeytä toimintaa tai päätöksentekoa. Saman ilmiön voi havaita seuratessa nykyisen Suomen hallituksen toimia eri medioiden välityksellä sen enempää heidän tekemien päätöstensä sisältöä ja päätöksentekokulttuuria arvioimatta." Mitä se tarkoittaa? "Se on vaan yleinen esimerkki vastaavasta, jolla en tarkoita sen kummemmin mitään, joten voit tuon lauseen poistaa halutessasi." ? OOna KOmOnen Etätyöskentelyn suositus poistui Jyväskylän yliopistolla. Ve er a m an g st rö m 1 Constantin Kiseleff 2 Yrjö Blomstedt 3 Alvar Aalto 4 Arto Sipinen 5 Ernst Theodor Granstedt 6 Alfred Wilhelm Stenfors 7 Ilmari Lahdelma 8 Rainer Mahlamäki 9 Sarlotta Narjus 10 Onni Savonlahti kymppi OIKAISU Lähiopetusta lisätään toisen periodin myötä Etätyöskentelyn suositus poistui ja lähiopetuksen lisäämistä mahdollistettiin tilarajoitusten helpotuksilla Jyväskylän yliopistolla 25. lokakuuta 2021 eli toisesta periodista alkaen. Käytännössä se tarkoittaa, että yliopiston tiloissa on nyt mahdollista toteuttaa 150 henkilön sisäisiä ja ulkoisia tilaisuuksia. Tenttien osalta kyseinen kapasiteetti mahdollistettiin jo 1. lokakuuta. Uusilla rajoituksilla tilakapasiteetista voidaan käyttää aiemman 50 prosentin sijaan 75 prosenttia. Vaikka Keski-Suomen ilmaantuvuusluku kasvoi lokakuun aikana, yliopisto päätti oman arvionsa ja terveysviranomaisten konsultoinnin perusteella lisätä lähiopetusta suunnitelmiensa mukaan. Yliopistoyhteisössä on ollut muutamia altistumisia ja näiden osalta tartuntaketjut on onnistuttu jäljittämään. Terveysviranomaisten mukaan altistumisia ei olisi voitu juuri vähentää kovemmilla rajoituksilla. Turvallisuustoimet kuten maskisuositus ovat edelleen voimassa. Koronajohtoryhmä kokoontuu edelleen säännöllisesti ja seuraa tilannetta. Kaikista koronarajoituksista on tarkoitus luopua vuodenvaihteessa, kolmannesta periodista alkaen. ? tOimitus Lukijalta: Miksi Paavo juoksee Jyväskylässä? Suomen valtio tilasi Wäinö Aaltoselta patsaan juoksija Paavo Nurmesta (1897–1973) lokakuussa 1924, ja se valmistui 1925. Patsas oli sijoitettuna Helsingin Ateneumiin 1983 asti, kunnes se siirrettiin Jyväskylään. Kun Ateneum myöhemmin halusi Paavonsa takaisin, oli siirto Jyväskylän kaupungille raskas pala. Keskisuomalainen otsikoi vuonna 1995: Kulttuuriskandaali – Jyväskylästä viety Nurmen patsas tuskin palaa takaisin. Jyväskylä Seuran jäsen Jaakko Lovén kuitenkin päätti, että patsas on saatava. Rahaa kerättiin. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan läheisyyteen sijoitettu Paavo-patsas julkistettiin 2001. Paavoja juoksee lisäksi Helsingin Olympiastadionilla, Ateneumin taidemuseossa, Turussa ja Sveitsin Lausannessa. ? tOimitus Rekisterin siirrosta Sisuun viikon katko Opintotietojärjestelmä Sisu poistuu väliaikaisesti käytöstä maanantaina 1. marraskuuta 2021 kello 12. Syynä on opintorekisteritoimintojen siirtäminen Sisuun. Tähän asti käytössä ollut Roti-opintorekisteri poistuu käytöstä siirron myötä. Myös vanha opintotietojärjestelmä Korppi poistuu tutkinto-opiskelijoiden osalta käytöstä. Myöhemmin Sisu on tarkoitus ottaa käyttöön myös Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Käyttökatko jatkuu pisimmillään sunnuntaihin 7. marraskuuta saakka. Jos siirto valmistuu tätä ennen, siitä tiedotetaan erikseen. Mutta miten tietojen siirto voi kestää kokonaisen viikon? "Siirto edellyttää teknisiä toimenpiteitä useissa eri järjestelmissä, jotka kytkeytyvät joko Sisuun tai nykyiseen opintorekisteriin Rotiin", vastaa yliopiston palvelupäällikkö Heta Koski. "Datan eheyden varmistamiseksi toimenpiteiden aikana rekisteriin ei voi tehdä mitään muutoksia, joten järjestelmät on pidettävä pois käytöstä sen ajan. Varaudumme enimmillään viikon mittaiseen katkoon, mutta Sisu palautetaan käyttöön heti kun tarvittavat toimet on tehty eli voi olla, että käyttökatko ei kestä viikkoa." Siirron jälkeen opinto-oikeuden lisäaikaa, tutkintoa ja aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukemista haetaan Sisun kautta. Myös opintosuoritusotteet ja -todistukset haetaan jatkossa Sisusta. Jyväskylän yliopisto tiedotti käyttökatkosta 4. lokakuuta 2021. JYYn edustajistovaalit pidetään käyttökatkon aikana. Sisun käyttökatkon ei pitäisi Kosken mukaan vaikuttaa vaaleihin mitenkään. Jylkkäri seuraa tilannetta. ? tOimitus J ylkkäri?07 · 2021? 09 Ajankohtaista
Palkkatyö on modreni orjuuden muoto 10?J ylkkäri?07 · 2021
H H annu Heikkisen mielestä kysymys on haastava. Millaisia taitoja koulutuksen pitäisi antaa työelämää varten? Vaikka kyllä hänen pitäisi tietää. Heikkinen on Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen professori. Tutkimusala: koulutus ja työelämä. "Juuri se on haaste, noissa sanoissa." "Tai kuinka niitä käytetään yhdessä." Työn ja työelämän muutoksesta on puhuttu viime vuosina paljon. On sanottu, että työ irtoaa ajasta ja paikasta. Työurat pirstoutuvat. On puhuttu digitalisaatiosta, tekoälystä, robotiikasta. Käsitys työurasta, jossa opiskellaan, valmistutaan ja tehdään samaa työtä eläkeikään asti, ei päde enää. Samaan aikaan on pohdittu, millaisia osaajia tulevaisuudessa tarvitaan. Miten koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin ja miten koulutusta tulee kehittää? "Sanojen suhde ei ole yksinkertainen." Miksi? Ensin tulee ymmärtää, mikä on muuttunut. M M oni piti yhdysvaltalaisen talousteoreetikko Jeremy Rifkinin väitettä liioitteluna. Vuonna 1995 ilmestyneessä teoksessaan The End of Work Rifkin esitti, että työ loppuu siinä merkityksessä kuin sen tunnemme. Keskeiset syyt: teknologia, tietokoneet, robotit. Lähivuosina uusi ja kehittyneempi ohjelmistoteknologia vie sivistyneen maailman yhä lähemmäs miltei työntekijätöntä taloutta, Rifkin kirjoitti. Teos ilmestyi aikana, jolloin länsimaissa virisi automaatiohuoli. Maailmantalous oli ajautunut taantumaan. Kun talous alkoi elpyä, ei sekään näyttänyt tuovan kadonneita työpaikkoja takaisin. Rifkiniä kuitenkin arvosteltiin paitsi liioittelusta myös populismista. Teoksen väittämiä pidettiin hatarina. Kaivattiin teoreettisuutta, eri esimerkkien yleistettävyyttä. Teoksen julkaisusta on yli kaksikymmentä vuotta. Rifkinin ennuste näyttää toteutuneen, ainakin osin. Työpaikkoja on kadonnut ja katoaa edelleen monilta aloilta. Toimistotyöstä, maataloudesta, kuljetuksesta, tuotteiden valmistuksesta, pankkialalta. Vaikka työ ei ole loppunut täysin, on muutos tapahtunut nopeasti. SS inänsä työelämän muuttuminen ei ole uusi asia. "Ei todellakaan", Hertta Vuorenmaa sanoo. Hän on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksen lehtori ja Future of Work -hankkeen tutkimusjohtaja. Vuorenmaa puhuu teollisista vallankumouksista, työn muuttumisesta läpi historian. Ensimmäinen tapahtui vuonna 1784, kun skotlantilainen matemaatikko ja insinööri James Watt patentoi keksintönsä. Höyrykone mullisti ihmisten elämää, yhteiskuntaa ja ympäristöä enemmän kuin mikään aiempi tapahtuma ihmiskunnan historiassa. Yhtäkkiä koneet tekivät osan ihmisten töistä. Syntyi myös modernit työmarkkinat, ja työttömyys. Fossiilisten polttoaineiden avulla voitiin pyörittää yhä suurempia tehtaita. Voitiin liikuttaa junia ja laivoja. Ilmaston lämpeneminen kiihtyi. Toisen vallankumouksen aika koitti 1800ja 1900-lukujen vaihteessa. Aikakautta symboloivat liukuhihna ja sähköverkko. Elettiin konevoiman aikaa. Työ siirtyi tehtaisiin sarjatuotettavaksi. Kolmannen aikakauden käynnisti mikrosiru 1960-luvun tienoilla. Tietointensiivinen teollinen vallankumous laukaisi liikkeelle digitalisaation ja immaterialisaation. Myöhemmin niihin yhdistyi robotisaatio, joka mahdollisti monipuolisten laitteiden käytön. Samalla työ ja työmarkkinat ovat globalisoituneet. Maiden välisen kaupan, työn, tiedon ja pääoman liikkuvuus on lisääntynyt. Ja nyt ihmiskunta on siirtymässä tai jo siirtynyt aikakauteen, jota Työ ja työelämä muuttuvat niin nopeasti, että aikakautta on kuvattu neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi. Mutta millaisia taitoja koulutuksen pitää antaa tulevaisuutta varten? TeksTi? Oona Komonen? kuviTus? Mamselli Palkkatyö on modreni orjuuden muoto Tulevaisuuden osaajat J ylkkäri?07 · 2021? 11
jota kutsutaan neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi. Sen ikoneita ovat kvanttitietokoneet, nanoteknologia, geeniteknologia, materiaalia lisäävä valmistus. "Siksi muutospuhetta on ollut paljon viime vuosina. Neljäs teollinen vallankumous on täällä", Vuorenmaa sanoo. Jokainen vallankumous on muuttanut sitä, mitä ajattelemme työstä. "Mutta digitalisaation työvälineet tuovat aivan uudenlaista nopeutta ja haastavat ajatteluamme uudella tavalla, hämärtävät rajoja." "Meidän pitäisi ajatella työ ja työelämä kokonaan uusiksi ja tämä on työn kaltaisen instituution kohdalla iso haaste." M M onesti keskitytään työllisyysvaikutuksiin. Pohditaan, mitkä ammatit ovat pahiten uhattuina, entä millaisia uusia töitä kenties syntyy. On tehty arvioita. Todennäköisesti työmarkkinoilta häviävät ainakin puhelinmyyjät, asiakaspalvelutyöntekijät, ompelijat, puhelinmyyjät, tiedontallentajat… Keskustelu työllisyydestä ja mahdollisesta työn katoamisesta ei ole uusi. Sitä on käyty usealla vuosisadalla. Mutta keskustelu teknologian vaikutuksesta kiihtyi selkeästi vasta vuonna 2013. Silloin Michael Osborne ja Carl Frey arvioivat artikkelissaan The Future of Employment, että suurella todennäköisyydellä Yhdysvaltojen työllisyydestä automatisoidaan 47 prosenttia parinkymmenen vuoden aikana. Suomessa vastaava analyysi koski kolmannesta työllisyydestä. Tulokset herättivät huolta, pelkoakin. Ammattien tasolla tehtyä tarkastelua voi kuitenkin kritisoida, sitä mieltä on työelämän muutoksia tutkiva Anu Järvensivu. Hän kirjoitti niin vuonna 2019 artikkelissaan Hei Siri, millainen on työelämän tutkijoiden työn tulevaisuus. On vaikea ennakoida, koska ammatit koostuvat monenlaisista tehtävistä. Lisäksi eri maiden välillä on eroja. Eri laskukaavoilla saa myös erilaisia tuloksia. Ja siksi työllisyysvaikutusennusteet vaihtelevat suuresti, Järvensivu kirjoitti. Keskeinen heikkous kuitenkin on, jos tutkimus ei huomioi muiden tekijöiden kuin teknologioiden vaikutuksia. SS itra puhuu megatrendeistä, maailmanlaajuisista valtasuuntauksista. Työn tulevaisuus megatrendien valossa. Artikkeli, julkaistu syyskuussa 2021. Työn ja työelämän tulevaisuudesta on keskusteltu jo pitkään ja keskustelu on vain kiihtynyt koronapandemian myötä. Keskustelu on liikkunut etenkin globalisaation, väestörakenteen muutoksen ja teknologian kehityksen ympärillä. Mutta työn tulevaisuudesta puhuttaessa pitäisi huomioida kolme näkökulmaa. Yksi: työelämän moninaisuus. Ei ole olemassa yhtä tulevaisuutta. Hoivatyön ja muun ihmisten fyysiseen kohtaamiseen perustuvan työn tulevaisuus voi olla toisenlainen kuin vaikka paikkariippumattoman asiantuntijatyön. Kaksi: vaihtoehdottomuus. Tulevaisuuden työ mielletään usein nykyisen kaltaisen työn jatkumoksi. Ei pystytä kuvittelemaan, haastamaan oletuksia. Mikä kaikki mielletään työksi? Kolme: muutosten moninaisuus. Tulevaisuutta voidaan tarkastella työn sisältöjen, rakenteiden ja toimeentulon kautta, mutta myös osaamisen, johtamisen ja kulttuurin kautta. Siksi keskustelu työstä ja työelämästä helposti pirstoutuu. Sitran mukaan pitäisi tarkastella erilaisia kehityskulkuja suhteessa toisiinsa. Megatrendeiksi on nimetty ekologinen jälleenrakennus, verkostomaisen vallan voimistuminen, talouden suunnan etsintä, teknologian sulautuminen kaikkeen sekä väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen. Näiden lisäksi tutkijat ovat määritelleet muitakin tekijöitä: sosiaaliset voimat kuten muutokset arvoissa ja asenteessa, taloudelliset ja poliittiset toimenpiteet. Kriisit, sellaiset kuten sodat ja pandemia. Ne kaikki voivat muuttaa työtä ja työmarkkinoita nopeasti. Ja siksi tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Voidaan tehdä mallinnuksia, mutta kuinka tarkkoja? Todennäköistä kuitenkin on, että moninaisuus lisääntyy entisestään. Se, ja monimutkaisuus. TT ulevaisuudentutkija Rolf Jensen on käyttänyt nimitystä tarinayhteiskunta. Ratkaisevaa eivät ole enää tuotteiden tekniset ominaisuudet. Tärkeämpiä ovat tuotteisiin liitettävät tunteet. Positiiviset tarinat vetoavat. Niiden luomisesta on tullut osa työtä. Tarinayhteiskunnan lisäksi neljännen teollisen vallankumouksen ytimessä ovat tietämisen kyvyt, sanoo Hannu Heikkinen. Ne ovat ihmisten kehittyviä ominaisuuksia. Kykyjä, jotka muuttuvat ihmisten oppiessa uutta. "Näistä inhimillisistä tietokyvyistä on tullut taloudellista ja tuotannollista toimintaa." Heikkinen käyttää termiä tietokykykapitalismi. Se on kapitalismin uusi tila, jossa keskeistä on paitsi tiedon tuotanto myös "ihmisen tuottaminen". Tietokykykapitalismi on kiinnostunut kognitiivista kyvyistä, tunteista, älystä. "Ihminen ei käsittele tietoa vain aivoissaan. Tieto on kehollista." Mitä se tarkoittaa työn kannalta? Heikkinen puhuu teknologiasta. Älypuhelimet ja muut tietolaitteet ovat aina mukana. Ne yhdistyvät ihmisen ajatteluun ja alkavat ohjata toimintaa, koska niiden kautta voi osallistua sosiaaliseen elämään ja työhön. "Tietotyö on läsnä kaikkialla elämässä." Siksi työ kaikkiallistuu. Ja koska tietotyö on oppimista, myös oppiminen kaikkiallistuu. "Näin ihminen muuttuu teknologian rajapintakudokseksi. Elämä integroituu laitteiden kanssa ja laitteet keskenään." Liikenne automatisoituu. Asunnoista tulee älykoteja. Puheohjauksella voi säädellä lämpötilaa ja valaistusta. Parilla sanalla voi kutsua taksin ovelle, muutamalla napautuksella tilata ruokaa. "Ihminen toimii kuin puhelin, käyttöliittymänä tähän maailmaan." Ja juuri se on olennaista työn muutoksessa. Kun tietokykyjen ja mielikuvien luomisen merkitys kasvaa, ihmiset uhkaavat jakautua kahteen luokkaan. On ne, joilla on kyky tehdä nopeita ja onnistuneita siirtoja. Kansanosa, joka pysyy mukana tietokykynsä kehityksessä. Ja sitten on putoajat. Ne, jotka eivät pysty kehittämään kognitiivista kykyään, tai eivät halua. "Kaikki työtehtävät eivät katoa. Jää yksinkertaisia tehtäviä, joita ei voi robotisoida tai siirtää halvemman kustannustason maihin." "Toisaalta jää tehtäviä, joista maksetaan hyvin." Ennen oli tapana puhua yhteiskuntaluokista: yläluokka, keskiluokka, alaluokka. Tietokykytaloudessa jää kaksi luokkaa: low skill, low pay ja high skill, high pay. "Seuraa yhteiskunnallinen polarisaatio." M M arkkinoilla pärjäämisen merkitys ihmisten arkielämän kannalta on kasvanut. Työstä on tullut epävarmempaa. Nykyään ei välttämättä ole selkeitä ammatteja kuten ennen. On keikkatöitä, parhaassa tapauksessa. Osaja määräaikaisuuksia. Yrittäjyyttä toiminimellä ja ammatinharjoittajana. Vuokratöitä, apurahoja, freelancerkeikkoja, alustataloutta. Ilmiölle on nimi: työn prekarisoituminen. Prekariaatti pohjaa työväenluokkaa tarkoittavaan sanaan proletariaatti sekä ranskasta peräisin olevaan précarité, joka tarkoittaa epävarmaa. Keikkojen välillä voi olla myös työttömyyttä, sanoo Heikkinen. "Silloin toimeentulo on sitä sun tätä." 12?J ylkkäri?07 · 2021
Tilanne voi kääntyä myös työttömyysputkeksi. Talouden alamäissä pätkätyöläisistä on helpoin päästä eroon. Tosin perinteisten ammattien hämärtyessä syntyy myös uusia tehtäviä. Sellaisia kuten hybridiammatit. Postinkantajat voivat jakaa ruokaa, leikata nurmea, kolata lunta. TT utkintotodistus enää riitä, ei pelkästään. "Näin on havaittu", projektipäällikkö Raimo Vuorinen sanoo. Hän työskentelee Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksella, on keskittynyt elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikkaan. Elinikäiseen oppimiseen liittyvän ohjauksen tarkoitus on auttaa yksilöitä tunnistamaan kykynsä, osaamisensa ja kiinnostuksensa eri elämänvaiheissa. Koulutuksen näkökulmasta tutkinnolla on toki väliä, "on tietysti". Se on ammatillisuuden ydin, siis osaaminen. "Mutta kehityksen ja menestyksen lisäksi olennaista on, mitä muita taitoja ja osaamista yksilöllä on." Vuonna 2017 Suomalaisen työn liitto teki kyselytutkimuksen: mitä työntekijältä tulevaisuudessa odotetaan. Vastanneista 76 prosenttia uskoi, että eniten vaaditaan halua oppia uutta. Vuonna 2021 Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefopin mukaan työpaikkailmoituksissa korostetaan eniten joustavuutta ja kykyä toimia erilaisissa muutostilanteissa. Vuorinen puhuu "geneerisistä taidoista". Kyvystä kohdata muutoksia ja ratkoa ongelmia. Verkostoitumisesta, halusta kehittyä, itsensä johtamisesta, kokonaisuuksien hallitsemisesta, ryhmätyökyvyistä. Taitoihin sisältyy myös se, että tunnistaa, milloin kannattaa etsiä ulkopuolista apua oman tulevaisuuden rakentamiseen. "Näiden merkitys työllistymisessä korostuu tulevaisuudessa entisestään, mutta samoja taitoja voi hyödyntää yhtä hyvin muissakin omaa elämää koskevissa ratkaisuissa." Lisäksi etua työllistymisen kannalta on, että "osaa sanoittaa osaamisensa". Markkinoida itseään. Osata analysoida mitä on oppinut aiemmin ja hyödyntää omaa tapaansa oppia. Joillekin verkostoituminen ja jatkuva uuden oppiminen on helppoa. Joistain se voi tuntua pelottavalta. Entä jos ei ole taitoja? "Niitä ei ole mahdoton omaksua", Vuorinen sanoo. "Olennaista ja huojentavaa tässä ajassa on, ettemme koskaan ole tässä asiassa valmiita. Taitoja voi rakentaa ja syventää koko eliniän." OO sa tutkijoista puhuu sijoitusajattelusta. Korkeakoulutuksesta on tullut yhteiskunnallisesti merkittävä menoerä valtion budjettiin sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kustannusten että opiskelijoiden tuen muodossa. Samalla korkeakoulutukselle on ladattu yhteiskunnallisia odotuksia. Koulutusta ja tutkimusta pidetään kansallisina kilpailutekijöinä globalisoituvassa maailmassa. Tästä syystä ajatellaan, että koulutuksen pitäisi olla hyödyllistä. Sen pitäisi olla hyödyllistä opiskelijoiden lisäksi yhteiskunnalle ja yrityksille, siis työelämälle. Se on näkynyt hallitusohjelmissa. Edellisen pääministerin, Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelman keskiöön nostettiin kansainvälinen kilpailukyky. Koulutuspolitiikan tavoitteiksi nimettiin niin sanottu digiloikka, eli oppimisympäristöjen ja pedagogiikan modernisointi ja digitalisointi, sekä koulutuksen työja elinkeinoelämäyhteyksien vahvistaminen. Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmaan sisältyy jatkuvan oppimisen uudistus. Osaamista kehittämällä tuetaan mielekkäitä työuria, hyvää työllisyyskehitystä, julkisen talouden tasapainoa sekä yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta. PP rofessori Hannu Heikkisellä on kaksi vastausta siihen, millaisia taitoja koulutuksen pitäisi antaa työelämää varten. Ensimmäinen on "yksinkertainen". "Koulutuksen työelämärelevanssin pitää parantua." Tietokyvyn ja elämänhallinnan taitojen parantamiseen sijoittaminen on kannattavaa yksilölle ja yhteiskunnalle. Sitä voi vahvistaa jatkuvan oppimisen taidon kehittämisellä. Toinen vastaus on monimutkaisempi. "Se koskee hyvää elämää." Silloin ei kysytä mitä ja miten. Silloin kysytään miksi ja mitä varten. "Koulutus ei ole vain työtä varten. Sillä on laajempi merkitys ihmisen hyvälle elämälle." Sellaiselle, että ihminen voi elää yhdessä muiden kanssa planeetalla, joka mahdollistaa elämän. Lisäksi Heikkinen haluaisi purkaa sanan työelämä. Mikä on työn ja elämän suhde? Ihminen tarvitsee tunnustusta työnsä kautta. Se on inhimillinen tarve. Mutta ihminen tarvitsee myös tunnustusta ilman työidentiteettiä. Hänen tutkimusalansa on koulutus ja työelämä. Mutta se voisi olla myös sivistys ja hyvä elämä. ? ? Lähteenä on käytetty myös teoksia Anu Suoranta ja Sikke Leinikki (toim.): Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta (2018), Kristiina Brunila, Jussi Onnismaa ja Heikki Pasanen (toim.): Koko elämä töihin – Koulutus tietokykykapitalismissa (2015), ja Päivi Tynjälä, Jussi Välimaa ja Mari Murtonen (toim.): Korkeakoulutus, oppiminen ja työelämä (2004), sekä artikkeleita Tuomas Tervasmäki ja Tuukka Tomperi: Koulutuspolitiikan arvovalinnat ja suunta satavuotiaassa Suomessa (2018), ja Hannu Heikkinen: Koulutus, työ ja elämä (2016). J ylkkäri?07 · 2021? 13
14?J ylkkäri?07 · 2021
Maailman pohjoisin kiihdytinlaboratorio on fyysikoiden vuosia kestäneen käsityön tulos. Siellä luodaan atomiytimiä, joiden rakennetta tutkimalla maailmaa ymmärretään paremmin. RÄÄTÄLINTYÖTÄ JA HIUKKASEN TUURIA TeksTi? Santeri Matero?kuvaT?Santeri Matero & Oona Komonen joisin kiihdytinlaboratorio. Ensin hämärään aulaan. Näkyy useita vanhoja, lähes jääkaapin kokoisia tietokoneita ja tutkimuslaitteita. Ja aulan keskellä on lasiseinäinen huone, ohjaamo, joka näyttää tuiki tavalliselta toimistotilalta tietokoneineen ja kansioineen. Tietokoneiden ruuduilla vilistää tekstiä ja numeroita. Tuo huone on kuitenkin keskeinen: sieltä ohjataan kaikkia laboratorion laitteita. Laboratorio koostuu erilaisista betoniluolista, joissa tehdään atomeista varauksellisia ioneita. Sen jälkeen ionit kiihdytetään, jotta ne voidaan törmäyttää toisiin aineisiin. Eli siis miten? J o antiikin Kreikassa ajateltiin, että on olemassa pieniä hiukkasia, joista asiat koostuvat. Näitä hiukkasia alettiin kutsua atomeiksi, jakamattomiksi. Myöhemmin havaittiin, että atomit koostuvat protoneista, neutroneista ja elektroneista. Ja sen jälkeen havaittiin, että protonit ja neutronit koostuvat vielä pienemmistä alkeishiukkasista. Nämä protonit ja neutronit muodostavat atomiytimen. Nykyään ytimiä tunnetaan yli 3 000. Yliopiston fysiikan laitoksen laboratorion seinillä on useita niitä kuvaavia ydinkarttoja. "Teorioiden mukaan ytimiä on yli 6 000, mutta kaikkia ei välttämättä voida koskaan havaita", Pakarinen sanoo. Mutta ne tunnetut yli 3 000 ydintä, ne ovat alkuaineiden isotooppeja. Isotoopilla tarkoitetaan saman alkuaineen, kuten hiilen ja vedyn, erimassaista ydintä. Kullakin alkuaineella on sille omiH rrrrr... Rrrr-t-t-t... Suihk–suihk–suihk–suihk.. . Korkean, valkoseinäisen tilan täyttävät kummalliset äänet. Ja aivan Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratorion tilan keskellä on laite. Se on kuin suuri, metallinen jumppapallo. Siihen survotut harmaat ja turkoosit hökötykset näyttävät maalipurkeilta. Purkeista lähtee satoja letkuja eri suuntiin. Osa niistä on niputettu paksuihin, tummiin suojakääreisiin. Johdot ovat kuin köynnökset, jotka kiemurtelevat sinne tänne. Koko komeudessaan laite näyttää paitsi huvittavalta hökötykseltä, myös todella monimutkaiselta. Ja mitä sillä tehdään? Yksinkertaistettuna se auttaa ymmärtämään maailmaa paremmin. Miten? T uuli rikkoo Ylistönrinteen kampuksen heijastuksen Jyväsjärven pinnasta. On 7. lokakuuta 2021, viileä ja pilvinen päivä. Valkeat kampuksen rakennukset hohtavat harmaata taivasta vasten. Janne Pakarinen avaa fysiikan laitoksen oven. Pakarinen on ydinspektroskopian tutkimusryhmän tutkija. Hän siis tutkii atomiydinten käyttäytymistä ja ominaisuuksia. Ydinfysiikan kokeellista tutkimusta varten fysiikan laitoksen alimpaan kerrokseen ja kellaritiloihin on rakennettu maailman pohJ ylkkäri?07 · 2021? 15
nainen määrä protoneita, mutta isotoopista riippuen neutronien määrä vaihtelee. Pakarisen ydinspektroskopian tutkimusryhmä on erikoistunut heikosti tunnettujen ytimien tutkimukseen. Mitä tällä hetkellä tutkitaan? Lantaani-120-ydintä, vastaa Pakarinen. Se tarkoittaa lantaani-nimisen metallin hyvin heikosti tunnettua isotooppia, jonka ydin on vaikea tuottaa. Se pysyy kasassa noin neljä sekuntia ennen kuin hajoaa muiksi aineiksi. Vielä monimutkaisemmaksi asian tekee se, että jotta ydintä voi tutkia, se täytyy luoda. Siihen tarvitaan kiihdytettyjä hiukkasia. H hhmmhhmmhhmmmmm… hhhhmmmmmm hhmmmmm... Jäähdytysvesijärjestelmän rytmikäs humina voimistuu, kun aulasta siirtyy hämärään käytävään. Pöydillä on säteilymittareita, seinillä vanhoja kuvia laboratoriosta. Pakarinen liikkuu käytävää pitkin varmoin askelin. Hän valmistui Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta tohtoriksi vuonna 2005. Sen jälkeen hän työskenteli tutkijatohtorina Liverpoolissa vuoteen 2009, ja sitten Sveitsissä Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuslaitoksen Cernin ISOLDE-nimisessä laboratoriossa. Vuonna 2012 Pakarinen palasi Jyväskylään akatemiatutkijaksi. Nykyään hän on yliopistotutkijana juurikin ydinspektroskopian ryhmässä tehden ydinfysiikan perustutkimusta. Perustutkimuksen yhteydessä paitsi tutkitaan, myös hiotaan itse tutkimusmenetelmiä. Jyväskylässä se tarkoittaa esimerkiksi ydintutkimuksiin tarvittavien ionilähteiden kehitystä. Hämärää käytävää valaisevat useat varoituskyltit: toimintavalmius, säteilyvaara, pääsy kielletty. Sitten Pakarinen avaa metallioven. Sen takana on ahdas kaksikerroksinen tila, joka on täynnä häkkejä, röntgensäteilyltä suojaavia lyijylevyjä sekä ristiin rastiin vedettyjä putkia, johtoja ja letkuja. Ja ionilähteitä. Laitteita, joiden tarkoitus on riisua atomien ympärillä kiertäviä elektroneja eli ionisoida ne. Atomit ovat tavallisesti varauksettomia, siis neutraaleja. Atomeilla on yhtä monta negatiivisesti varattua elektronia kuin sen ytimessä on positiivisesti varattuja protoneja. Ionilähteen tehossa tutkijoita kiinnostaa kaksi asiaa: kuinka paljon ioneja voidaan tuottaa ja kuinka korkealla varausasteella. Mitä korkeampi varaus ionilla on, sitä kovemmin se saadaan kiihdytettyä hiukkaskiihdyttimen sähkökentällä. Lantaani-120-ytimen tuottaminen vaatii 275 megaelektronivoltin energiaan kiihdytetyn ionin. Jyväskylässä on kehitetty useita erilaisia ionilähteitä. Yksi niistä on maailman tehokkain huoneenlämmössä toimiva lähde nimeltään HIISI (Heavy Ion Ion Sourve Injector). Vaikka ionilähde on tehokas, se ei tarkoita, että siihen pitäisi tyytyä. Laboratoriossa suunnitellaan vieläkin tehokkaan laitteen rakentamista. Ionilähde valmistaa ionit muutamassa millisekunnissa ja ne ohjataan tyhjiöputkea pitkin hiukkaskiihdyttimen keskelle. Pakarinen osoittaa kolme metriä paksua betonista liukuovea tilassa. Sen takana on laboratorion suurin kiihdytin eli K130-syklotroni, jota Pakarisen ryhmä käyttää tutkimuksissaan. Betoninen seinä suojaa ympäristöä kiihdyttimen säteilyltä. Tuo suuri syklotroni eli kiihdytin on keltainen, hieman oranssiin taittava. Siis ainakin kuvien perusteella. Sen luokse ei säteilyn takia pääse. "Kiihdytin on päällä käytännössä kellon ympäri", Pakarinen sanoo. Se tekee noin 6 000 tuntia vuodessa. Vain huoltotaukojen ajaksi kiihdytin sammutetaan. Laboratoriossa sijaitsee K130-kiihdyttimen lisäksi myös kolme muuta: ioneja ja protoneja eli positiivisia hiukkasia kiihdyttävät pienempi syklotroni MCC30 ja lineaarikiihdytin Pelletron. Negatiivisia hiukkasia eli elektroneja kiihdytetään E-Linac-kiihdyttimellä. Jälkimmäistä käytetään muun muassa Euroopan avaruusjärjestö ESA:n koordinoimissa elektroniikan säteilytystutkimuksissa. ESA on tukenut Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriota taloudellisesti vuodesta 2004 lähtien. Ionisoidut atomit tulevat tyhjiöputkea pitkin hiukkaskiihdyttimen keskelle. Sähkökenttä kiihdyttää ioneja spiraalirataa kiihdyttimen keskeltä ulospäin. Pauli Heikkinen Ionilähde ionisoi atomit eli kasvattaa niiden varausastetta. Atomeilta riisutaan ytimen ympärillä kiertäviä elektroneja. Varauksetonta atomia ei voi kiihdyttää hiukkaskiihdyttimellä. 16?J ylkkäri?07 · 2021
Vuonna 2022 Jyväskylässä testattuja osia saattaa päätyä avaruuteen, kun ESA lähettää Jupiterin kiertoradalle JUICE-satelliitin (Jupiter Icy Moon Explorer). Osia on testattu fysiikan laitoksen laboratoriossa käytännössä siten, että osat altistetaan suurelle määrälle elektroneja. Jupiterin läheisyydessä nimittäin on niin sanottu elektronivuori eli alue, jossa on hyvin paljon negatiivisesti varattuja hiukkasia. Laboratorion säteilytutkimuksessa simuloidaan näitä olosuhteita. Tarkoituksena on testata, mitkä osat kestävät, ennen kuin ne asennetaan osaksi satelliittia, joka ammutaan avaruuteen. Millaisia osia satelliittiin sitten menee Jyväskylästä? Ei tiedetä. Yliopisto on testauksessa palveluntarjoaja. "Ei meitä enää konsultoida, kun testaus on täällä tehty. Kuulemme yleensä meillä testatuista osista, kun laitteista kirjoitetaan esimerkiksi [tiedelehti] Naturessa", Pakarinen sanoo ja naurahtaa. Se tiedetään, että Merkuriuksen ja Auringon välillä oleva ESA:n ja Japanin avaruusjärjestö JAXA:n satelliitin osia oli Jyväskylässä testattavana yli kymmenen vuotta sitten. Hiljattain satelliitti lähetti ensimmäiset valokuvat Maahan. "Tämä on ajallisesti toisessa ääripäässä kuin meidän ryhmämme tutkimus", Pakarinen sanoo. Niin, satelliittien valmistaminen ja testaaminen – matkasta avaruuden halki puhumattakaan – vie vuosia. Sen sijaan ydinspektroskopian tutkimusryhmän testit vievät alle sekunnin. Yhden fuusioreaktion tuottaminen vie hieman yli 20 millisekuntia, ja siitä suurin osa kuluu kiihdyttimessä. Syklotroni kiihdyttää ionisuihkun eli kasvattaa niiden liike-energian. Ionit ohjataan ensin laitteen keskelle ja ne lähtevät kiertämään spiraalirataa. Hieman alle kilometrin pituinen matka päättyy, kun ionien liikeradan säde on kasvanut niin suureksi, että ne on ohjattava ulos. Ionit jatkavat suihkulinjoja – paksuja tyhjiöputkia – pitkin kohtiohalliin. Siellä ovat eri kokoiset tutkimusluolat, joissa ydinten rakennetta tutkitaan. "Ionisointi ja kohtion läpäiseminen ovat ajallisesti marginaalisia." F ysiikan laitos perustettiin Jyväskylään vuonna 1965. Syynä oli, että haluttiin panostaa kokeellisen ydinfysiikan tutkimukseen. Se puolestaan vaatii hiukkaskiihdyttimen. Niinpä laitoksen ensimmäinen fysiikan professori Juhani Kantele laittoi viisi vuotta laitoksen perustamisen jälkeen alulle hankkeen, jotta Suomeen saataisiin ensimmäinen hiukkaskiihdytin. Sellainen saatiin Jyväskylään joulukuussa 1973. Seuraavaksi Kantele halusi hankkia vielä tehokkaamman laitteen: suprajohtavan kiihdyttimen. Sitä ei kuitenkaan hyväksytty sen hinnan vuoksi. Laite olisi maksanut noin 50 miljoonaa markkaa. Ensimmäinen kiihdytin maalattiin keltaiseksi, hieman oranssiin taittavaksi Kanteleen toiveesta. Hänen autonsa oli samanvärinen. Myös K130-syklotroni maalattiin keltaiseksi, kun se hankittiin Jyväskylään 1990-luvun alussa. Nykyinen kiihdytinlaboratorio otettiin käyttöön tammikuussa 1992, ja silloin K130-syklotroni lähetti ensimmäiset kiihdytetyt ionit. Niin silloin kuin nykyäänkin K130-syklotronia pidetään Jyväskylän kiihdytinlaboratorion sydämenä. Koko ydinfysiikan perustutkimus on pitkälti sen varassa. Itse asiassa yhtä tehokkaita kiihdyttimiä ei Euroopassakaan ole kuin muutama. Maailman tunnetuin hiukkaskiihdytin lienee LHC (Large Hadron Collider) Cernissä. Se on huomattavasti Jyväskylän kiihdyttimiä suurempi, koska sillä tutkitaan vielä atomiydintä pienempiä hiukkasia eli alkeishiukkasia. Mitä pienempi tutkimuskohde, sitä tehokkaampi kiihdytin tarvitaan. Suomessa hiukkaskiihdyttimiä käytetään tutkimuskäytössä vain Jyväskylässä ja Helsingissä. Jyväskylän laboratoriossa tutkimusryhmät paitsi tekevät ja tutkivat, myös rakentavat paljon itse käsityönä. Ei sentään syklotroneja, mutta monet muut laitteet, kuten ionilähteet. Janne Pakarisen mukaan käsillä tekeminen asettaa Ylistön kiihdytinlaboratorion opiskelijat ja työntekijät erityiseen asemaan. "Parhaimmillaan opiskelijat rakentavat itse uusia laitteita tutkimuksiaan varten", hän sanoo. Kiihdytetyt ionit ohjataan tyhjiöputkea pitkin kohtioon. Kohtio on ohut kalvo, joka on keskellä pallomaista ilmaisinjärjestelmää. Kuvassa ilmaisinjärjestelmä on avattu. Fuusioreaktiossa syntynyt ydin kulkee koko laitteen läpi, ja muut hiukkaset jäävät separaattoriin. Separaattori koostuu kuvan sinisestä ja vihreästä osasta. Pauli Heikkinen J ylkkäri?07 · 2021? 17
Se tarkoittaa myös, että jatko-opiskelijat ja nuoret tutkijatohtorit valmistelevat erilaiset mittaukset useimmiten itse. Lisäksi maisterivaiheen opiskelijat voivat tarvittaessa päästä hyödyntämään kiihdytinlaboratoriota ja rakentamaan erilaisia laitteita pro gradu -tutkielmiaan varten. Tutkimus on siis eräänlaista räätälintyötä. Kaikki tehdään erikseen kutakin tutkimusta varten. K iihdyttimestä ionit sujahtavat suuren kohtiohallin tutkimusluoliin. Luola sanana kuulostaa harhaanjohtavalta, eiväthän tilat ole varsinaisesti luolia. Mutta sellaisiksi niitä kutsutaan. Ne on rakennettu suurista harmaista ja valkoisista betonilaatikoista, jotka muistuttavat legopalikoita. Betonilaatikoiden välistä työntyy koneisto, joka näyttää siltä kuin siihen olisi yhdistetty kylmälaukku, tietokoneen runko sekä jääkaappia muistuttava kaappi. Koko hökötys on täynnä johtoja pursuavia pieniä laitteita. Koneisto kuulostaa linkoavalta pesukoneelta. Pakarinen kulkee yhteen luolista, korkeaan tilaan, jonka seinät ovat valkoiset. Siinä se on. Maalipurkeilla täytetyn metallisen jumppapallon näköinen laite täynnä satoja eripaksuisia johtoja ja jäähdytysletkuja. Tämän pallomaisen laitteen eli gammailmaisinjärjestelmän sisällä on pieni, kymmenen kertaa keittiöfoliota ohuempi kalvo eli kohtio. Se on valmistettu nikkelin isotoopista Ni-58. Kohtioon tähdätään kiihdytettyjä sinkin isotooppi Zn-64:sta valmistettuja ioneja. Jotta Pakarisen ryhmän tutkima lantaani-120-ydin syntyy, sinkin ja nikkelin ytimien täytyy törmätä. Ja koska sinkit valahtavat helposti kohtion läpi vuorovaikuttamatta nikkelin kanssa, tehtävä on vaikea. Kalvo koostuu atomeista, mutta koska nikkeliytimet eivät ole vierekkäin, ionit voivat kulkea niiden välistä. "Täytyy ylittää Coulombin valli, sähköinen voima, joka pitää positiivisesti varatut ytimet erillään", Pakarinen selittää. Voisiko sitä verrata samannapaisten magneettien hylkimiseen? "Niinkin voisi ajatella. Kun ionit tulevat tuhatta ja sataa – tässä tapauksessa 275 megaelektronivoltin energialla – ja törmäävät, Coulombin voima ei riitä pitämään ytimiä erillään." "Onhan tämä kuin etsisi heinäsuovasta neulaa", Pakarinen sanoo. "Vaatii paljon toistoja, vähän tuuriakin." Silloin tällöin fuusio eli yhdistyminen kuitenkin onnistuu. Mutta sittenkin on vielä yksi vaihe: höyrystyminen. Nikkelin ja sinkin fuusiossa ei nimittäin synny lantaanin isotooppia, vaan cesium-122-ydin. Siitä höyrystyy yksi protoni ja yksi neutroni. Ja kun se lopulta onnistuu, on lantaani-120-ydin syntynyt. Sitten sitä voidaan tutkia. Mutta miten? Atomien elektroneineen voi vielä nähdä hyvin, hyvin tarkoilla mikroskopeilla. Ydintä sen sijaan ei. Siksi jumppapalloa muistuttavassa johtohökötyksessä on nuo maalipurkit. Ne ovat oikeastaan gammailmaisimia, jotka toimivat tutkijoiden silminä. Ne tunnistavat fuusioreaktiossa syntyvät gammasäteet eli huomaavat kun fuusio tapahtuu. Silloin tutkijat voivat paikantaa myös syntyneen ytimen "heinäsuovasta". Tutkimuksen kannalta mielenkiintoiset hiukkaset päätyvät laitteiston perälle. Pakarisen ryhmän tapauksessa se on lantaani-120-ydin. Laitteet keräävät tietoa ytimestä, ja yhdistävät sen puolta mikrosekuntia aiemmin havaittuun fuusioreaktiosta kerättyyn dataan. Lopulta tutkijat analysoivat datan tietokoneella. Tätä on ydinfysiikan perustutkimus. M utta mitä hyötyä tästä kaikesta lopulta on? Lantaani-120-ytimen tutkiminen vahvistaa joko aiemmin havaittuja tutkimustuloksia atomiydinten rakenteesta tai sitten tutkimus osoittaa aiemmat havainnot vääräksi. Mutta mihin tieto käytännön tasolla johtaa, se onkin vaikeampi kysymys. Tutkimustieto on tärkeää, vaikka sille ei heti voisi osoittaa käytännön sovelluksia. Aina ei myöskään ole mahdollista osoittaa, mihin tulokset pitkällä aikavälillä johtavat. Voi olla, että lantaani-120-ytimen ominaisuuksista saatua tietoa ei välttämättä voida soveltaa mihinkään. Niin tosin ajateltiin aikoinaan sähköstäkin: turha kuriositeetti, josta ei olisi käytännön hyötyä. Vaikka perustutkimus on tiedeyhteisön ulkopuolella suhteellisen tuntematonta, se on tiedon perusta. Innovaatioita ja sovelluksia ei olisi ilman perustutkimuspohjaa. Ja sitten on vielä monimutkaiset ilmiöt kuten ilmastonlämpenemisen mallintaminen tai lääketieteen sovellukset. Niiden ymmärtäminen vaatii poikkitieteellistä tutkimustietoa. "Tutkimuksen avulla haluamme oppia ympäröivästä maailmasta enemmän", Pakarinen sanoo. Kuva maailmasta tarkentuu pala palalta. Ioni ionilta. ? ? Lähteenä on käytetty Mari Heikkilän toimittamaa teosta (2015) Sattumaa, haperotatteja ja keltainen syklotroni. Lisäksi on haastateltu myös Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori Hannu Koivistoa ja Helsingin yliopiston tieteenja teknologiatutkimuksen professori Petri Ylikoskea. "onhan tämä kuin etsisi heinäsuovasta neulaa" Janne Pakarinen on työskennellyt ydinfysiikan parissa jo yli 25 vuotta. 18?J ylkkäri?07 · 2021
KEHITÄ. RATKAISE. Valmistu tietotekniikan ja digitalisaation ammattilaiseksi. Hae opiskelemaan IT-alaa Jyväskylän yliopistoon kevään 2022 yhteishaussa. Lisätietoa opintopolusta hakusanalla itjkl-k2022 Katso kaikki IT-alan hakukohteemme: KANDIVAIHEESEEN: MAISTERIVAIHEESEEN: ? Koulutusteknologia ? Tietoja ohjelmistotekniikka (TkK + DI) ? Tietojärjestelmätiede ? Tietotekniikka ? Kognitiotiede ? Koulutusteknologia ? Kyberturvallisuus ? Tietoja ohjelmistotekniikka (DI) ? Tietojärjestelmätiede ? Tietotekniikka ? Turvallisuus ja strateginen analyysi OPINTOPOLKU.FI JYU.FI/HAKIJANOPAS TUTKI. RATKAISE. KANDIVAIHEESEEN: MAISTERIVAIHEESEEN: ? Biologia ? Luonnonvarat ja ympäristö ? Fysiikka ? Kemia ? Matematiikka ? Tilastotiede ja datatiede ? Nanotiede ? Aineenopettaja ? Luokanja aineenopettaja ? Akvaattiset tieteet ? Ekologia ja evoluutiobiologia ? Soluja molekyylibiologia ? Ympäristötiede ? Fysiikka ? Kemia ? Matematiikka ? Tilastotiede ja datatiede ? Aineenopettaja Valmistu paremman huomisen, kestävän tulevaisuuden ja uusien teknologisten innovaatioiden rakentajaksi. Hae opiskelemaan matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan Jyväskylän yliopistoon kevään 2022 yhteishaussa. Katso kaikki opiskeluvaihtoehtomme: OPINTOPOLKU.FI JYU.FI/HAKIJANOPAS
LIIKUTA. VAIKUTA. KANDI& MAISTERIOHJELMAMME: MAISTERIOHJELMAMME: ? Liikuntapedagogiikka ? Liikunnan yhteiskuntatieteet ? Liikuntabiologia (biomekaniikka, liikuntafysiologia, valmennusja testausoppi sekä urheiluja hyvinvointivalmennuksen opintosuunta) ? Terveystieteet ? Fysioterapia ? Terveystieteiden opettajankoulutus ? Gerontologia ja kansanterveys ? Liikuntabiologia (biomekaniikka ja liikuntafysiologia) ? Liikuntateknologia ? Liikuntapedagogiikan aikuiskoulutus ? Liikuntalääketiede ? Liikunnan yhteiskuntatieteet ? Terveyskasvatus ? Valmennusja testausoppi Hae Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan liikuntaja terveystieteitä ja valmistu liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijaksi. Liikuntatieteellinen tiedekunta on arvioitu vuoden 2020 Shanghain listalla maailman kymmenen parhaan joukkoon. OPINTOPOLKU.FI JYU.FI/HAKIJANOPAS JOHDA. VAIKUTA. HAE NYT. YHTEISHAKU /16.–30.3.2022 Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. Valmistu talouden, johtamisen ja markkinoinnin asiantuntijaksi. Hae opiskelemaan kauppatieteitä tai taloustiedettä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun kevään 2022 yhteishaussa. OPINTOPOLKU.FI JYU.FI/HAKIJANOPAS