Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2001 25. huhtikuuta Netti v a i viikunapuu? A r v a a kuka. ja missä virassa? Sivu 7. B a n a a n i a p o s k e e n reilusti. Sivu 7. n runoili v a h a menestyi. Sivut 14 ja 15. Tilaisuus hyväksi ajoissa. Sivut 18-19. KANNEN KUVA: JUHA KAUPPINEN JA ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI pääkirjoitus/ • . . . , . internettiä koskeJuha Kauppinen va yksiuäinen mullistus kautta Jyväskylän Ylioppilaslehti •w»[yu.f/|yWa»i Toimitus Jyvöskylön ylioppibstob Keskussairaabntie 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 jylkkari@ccivu.fi Fox (014)2603928 Paäloii i iillufa Juha Kauppinen (014)2603359, 040584 0414 juha@st.iyu.fi Toimhtalat Annakaisa Vöäräniemi 4 5 3 8 1 9 4 annvoai@st.jyu.fi Tuomas Tirkkonen 050524 5128 tuotifk@st.jyu.fi T a l o u d e n h o i t a j a j a toimistosihteeri Pauto Rouhiainen (014)607226 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. « • K U L T T I E Ssl " * ' ' JYYn jäsenille kotiin kanneltuna Jylkkäri maksoa 50 morkkaa. Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto, (014)2603355 Ilmoitusmyynti tmi Mortti Mikkonen ( 1 4 ) 2 7 2 1 6 6 , 4 6 4 2 5 3 3 Fox (014) 272 163 Ylioppi laslehtien v a l t a k u n n a l l i n e n HitK>itusmyvnti rVunnyrkki Oy, (02) 2331 222 l l m o t t u k s e n v a l m i s t a f a Grafiikka Rutanen (014)216315,050596 2444 grofiikka.rutanen@co.inet.fi P a i n o p a i k k a tehlisepät Oy, Pieksämäki (015)723 4212. Painos 8 ISSN 0356-7362 I l m e s t y m i s p ä i v ä t k e v ä ä l l ä 2 1 ilmestyy d e a d l i n e 9.5. 3.5. J ä r j e s t ö i l m o i t u s t e n d e a d l i n e p ä i v ä ä a i k a i s e m m i n ! ! aikojen tapahtuu ensi syksynä. Massachusetts Institute of Technology, MIT, korkealle arvostettu amerikkalainen tekniikan opinahjo, ryhtyy suoltamaan järjestelmällisesti luentomateriaaliaan internettiin. Ja mikä merkittävintä: täysin ilmaiseksi. Internetin paisuessa virinnyt ongelma kuinka seuloa luotettava tieto esille roskan seasta on ratkaistu. Ajatellaanpa esimerkiksi kehitysmaiden yliopistoja. Kalliiden oppikirjojen hankkiminen on mahdotonta; hyvä jos kirjastolle on tilaa, missä toimia. Nyt yhdellä tietokoneella ja modeemilla aukeavat huikeat näkymät tutkimuksen ja opetuksen ehdottomalle huipulle. Kaunista. Mutta ilmaista lounastahan ei ole olemassa. Miksi MIT ryhtyy hankkeeseen joka maksaa instituutille kymmenen vuoden aikana noin 100 miljoonaa dollaria? Eräiden spekulaatioiden mukaan vain tämä projektin ensimmäinen vaihe olisi ilmainen. Kun ihmiset saadaan riippuvaiseksi järjestelmästä, MIT ilmoittaakin, että järjestelmän Version II on maksullinen. Tämän vaihtoehdon MIT on jo julkisesti kiistänyt. Hankkeen jalo perimmäistarkoitus lienee taistelu tiedon yksityistymistä vastaan. Ja ainakin ennakkotietojen perusteella vaikuttaa todella siltä, että MIT onnistuu siinä, missä moni ei: kitkemään tietoon ja siihen liittyvään valtaan usein liittyviä, raivostuttavan elitistisiä piirteitä. MIT:n nettiuudistus liittyy löyhästi meneillään olevaan verkkoyliopistobuumiin. Yliopistot järjestävät kilvan erilaisia verkko-opintokokonaisuuksia, joilla oppiminen tapahtuu esseiden ja tenttikysymysten muodossa. Käsitettä "läsnäolopakko" ei tunneta. Kuinka käy vanhalle k u n n o n viikunapuulle ja sen alla kykkiville opetuslapsille? O n k o perinteiselle opetukselle enää sijaa? MIT vastaa itse tähän kysymykseen nettisivuillaan: "Neitiin tulevat muistiinpanot eivät korvaa luentoja. Suurin osa oppimisprosessista tapahtuu edelleen henkilökunnan ja opiskelijoiden sekä opiskelijoiden keskinäisen kanssakäymisen avulla." Puhetta, kommunikointia, väittelyä; näitä eivät koneet voi korvata. Tämä tulisi muistaa myös yliopisto-opetuksessa. Yksikään tietokoneen avulla läpikäyty oppimistapahtuma ei voi korvata kitkaa, joka syntyy ihmisen päässä toisen ihmisen esittämästä vastaväitteestä. Tässä kitkassa on yliopisto-oppimisen siemen. Pitäkäämme huoli siitä, että tuo siemen saa vastaisuudessakin itää. Tasokurssit, paluu menneisyyteenkö? I l m o i t u s h i n n a t tekstissä 6.00mk/pmm takosivu 7.00mk/pmm määräpaikkalisä 0.65 rnk/pmm etusivu 9.00mk/pmm (etusivu myydään ainoastaan kokonaan) Värihitmat yksi lisäväri 450 mk neliväri 1350 mk Jylkkäri ei ote arvonlisäverollinen, joten hintoihin el lisätä veroa. AVUSTAJAPALAVERI TIISTAINA 24.4. KELLO 14.00. TOIMITUKSESSA. vieraasta päästä/ |: lin Kimmo Elo I17: m ä n valtuuskunta (EVA) esitti äskettäin julkaisiussa raportissaan tasokurssien palauttamista peruskouluun. Opetusministeri Maija Rask ilmoitti saman tien, ettei asia tule kuuloonkaan ajattelu edustaa kuulemma paluuta menneisyyteen. Ministerin lausunto antaa aiheen ajatella, että maamme koulutuspolitiikka voidaan kiteyttää seuraavaan ajatukseen: "Pesäpallomailakin voidaan kouluttaa tohtoriksi. Sille ei vaan saa kertoa, että se on pesäpallomaila." Tasokurssit ovat siis eriarvoisuuden lähde ja katalysaattori. Jos lapsia aletaan "karsinoida" jo peruskoulussa, niin samalla käynnistetään syrjäytymiskierre. Nuorihan saattaa saada jopa elinikäisen trauman, jos hän joutuu tekemään koulupäivän aikana jotakin sellaista, mitä ei itse halua. Onkin ensisijaisen tärkeätä huolehtia siitä, että opetustarjontaan kuuluvat sellaiset sivistyksen kannalta keskeiset ainekokonaisuudet kuten kalliokiipeily, vanalomaalaus, seikkailuretket, eksoottisten rumpujen soutaminen ja vapaa nettisurffailu. Lapsen kehitykselle vakavan uhan muodostavan aineet matematiikka, historia, liikunta tai äidinkieli on karsittava minimiinsä, koska näillä tunneilla oppilas turhautuu eikä hänellä ole mahdollisuuksia vapauttaa itsessään piileviä voimavaroja. Tasokursseihin sisältyy toinenkin vakava riski joku oppilas voi osoittautua toista paremmaksi. Ajatelkaa seuraavaa kauhuskenaariota: naapurin Jaska tai Paula on matematiikassa ylemmällä tasokurssilla kuin meidän Pena tai Liisa. Mikä yhteiskunnallinen häpeä! Mikä nöyryytys! Minunko lapseni olisi huonompi kuin muiden? Tasokurssiton koulu on kiva ja näppärä tapa ylläpitää illuusiota siitä, että kaikki ovat yhtä hyviä. Typeriniähän olisi saada oppilas innostumaan ja oppimaan tarjoamalla hänelle tasoaan vastaavaa opetusta. Mutta kumpi mahlaakaan olla julmempaa lasta kohtaan: se, että pidetään yllä illuusiota, että lapsi on hyvä kaikessa vai sekö, että hänelle rehellisesti kerrottaisiin, missä hän on hyvä ja missä ei? Omasta mielestäni ensimmäinen. Seuraavaksi voisikin sitten poistaa luokat peruskoulusta lukiostahan ne on jo poistettu. Onhan se nyt aivan törkeätä ja karsinoivaa ajattelua, että vanhemmat lapset olisivat jotenkin kehittyneempiä kuin nuoremmat. Yli-individualismin aikakaudella jokaiselle tulee ehdottomasti taata täysi vapaus käydä koulu juuri siinä aikataulussa kuin itse haluaa. Ja jos ei joskus "nappaa", niin voi aina pitää pari vuolta laukoa. Näinhän aikuistenkin maailmassa toimitaan: aina voi valita, ja jos tarjolla on vain huonoja tai ei lainkaan vaihtoehtoja, niin sitten asian voi jättää sikseen, eikö? Aiemmin koulujen tehtävä oli antaa eväitä elämään, luoda pohjaa sivistykselle ja jatko-opinnoille. Lukiossa ja peruskoulussa oli luokat, luokan oppilailla pääsääntöisesti yhteiset lukujärjestykset ja ympärillä yleensä tuttu ryhmä. Lyhyesti: lapsilla ja nuorilla oli ympärillään kehikko, joka loi turvallisuutta. On totta, että yhteiskunta kehittyy ja menee välillä jopa eteenpäin. Mutta hieman ihmetyttää se, ettei yksikään kasvatustieteilijä ole kyennyt saamaan ainakaan minua ymmärtämään, miksi lapsilta ja nuorilta piti viedä se viimeinenkin turvallisuutta tuonut kehikko, jonka koulunkäynti ennen maailmassa tarjosi. Vai olenko ymmärtänyt väärin: rajoista ja rakkaudesta pitää puhua, muita niiden usein ikävä ~ käytännön toteuttaminen tulee aina delegoida jollekulle muulle?
http://wuuuu.jyu.fi/jylkkari 25. HUHTIKUUTA 2001 • 4 1 . VUOSIKERTA ahden koulun MONELLE OPISKELIJALLE ammattikorkeakoulu ja yliopisto yhdistyvät siten, että yhden jommassakummassa oppilaitoksessa vietetyn kokeiluvuoden jälkeen he vaihtavat toiseen kouluun, koska opiskelu ei ole vastannut odotuksia. Muutamai opiskelijai ovat valinneet vaalivan urakan: he tekevät yhtä aikaa tutkintoa sekä Jyväskylän yliopistossa että Jyväskylän ammattikorkeakoulussa . Katri Björnille, joka opiskelee AMK:ssa muusikoksi ja yliopistossa musiikkitiedettä, kaksi koulutusohjelmaa oli helppo valinta. "Uskoisin, että siitä on hyötyä työelämässä sikäli, että on sekä teoreettinen että käytännön tietämys. Laulajan ammatti on epävarma ja loppujen lopuksi ammattikorkea teettää niin vähän työtä, että ohjelmaan mahtuu hyvin kaksi tutkintoa. Työllistyminen on myös helpompaa", Björn sanoo. Myös Ilmari Hauer opiskelee ammattikorkeakoulussa muusikoksi, pääaineenaan klarinetin soitto. Yliopiston puolella hän opiskelee saksaa. Hauerilla on perhesiteitä Saksaan, siksi maan kielen ja kulttuurin opiskelu oli hänelle helppo valinta. Opintojen aloittamiseen konservatoriossa ohjasi sattuma. "Olin suorittanut Saksassa orkesterimuusikon tutkinnon. Kävin kyselemässä täällä konservatoriossa, että olisika vi jat TEKSTI: EERO PORVALI KUVAT: JUHA KAUPPINEN ko siellä töitä, voisinko mennä sinne harjoittelemaan. He toivottivat tervetulleiksi ja sanoivat, että heillä on ihan uusi opiskelulinja käynnistymässä. Täysi onnenpotku siis." Janne Lind on opiskellut jo yli kolme vuotta ammattikorkeassa kaupallisen alan tictojenkäsittelytutkintoa. Viime keväänä hän aloitti tietotekniikan opinnot yliopistossa, koska koki, ettei niillä tiedoilla, jotka hän ammattikorkeakoulusta oppi, ollut vielä valmis työelämään. Lind kaipasi syvempiä tietoja tietotekniikasta ja mahdollisuutta suuntautua ohjelmistotekniikkaan. "Yliopistossa yhteen asiaan kiinnitetään enemmän huomiota. AMKssa tulee yleistä tietoa aika paljon, mutta ei sellaista syventämistä, ellei itse välttämättä halua. AMKssa saa olla kirjoilla niin kauan kuin haluaa; myöskään opintoviikkojen määrää ei ole rajattu, mutta tielo ei ole niin syvällistä." TUTKIJA JUHA-PEKKA LILJANDERIN mielestä opiskelu yhiä aikaa sekä yliopistossa että AMKssa ja pyrkiminen laajoihin kokonaisuuksiin on fiksua ja ajan hengen mukaista ja yleistyy varmasti tulevaisuudessa. Ammattikorkeakoulussa alkava jatkotutkintokokeilu antaa mahdollisuuden myös tehdä jatkotutkintonsa muualla, kuin missä perustutkinto on suoritettu. Yliopiston perustutkinnon jatkaminen ammattikorkeassa ja siten ammatillisten valmiuksien hankkiminen voi olla monelle oman uran kannalta järkevä ratkaisu. Ensin yliopisto antaisi sivistyksellistä kulttuuripääomaa ja sitten AMK tarjoaisi käytännön ammatillisia valmiuksia. "Mielestäni molemmat koulut antavat hyviä valmiuksia ja joissakin tapauksissa on yksilön kannalta kätevää yhdistellä niitä. Koulutuksen taloustieteilijät kyllä kauhistuvat, koska heille se. mikä on yksilön kannalta hyvä, on resurssien haaskaamista yhteiskunnan kannalta. Useampien tutkintojen suorittaminen ja opiskelu eri paikoissa on aina osoitus järjestelmän toimimattomuudesta", Liljander huomauttaa. Yleisessä keskustelussa yliopisto mielletään teoriakeskeiseksi ja ammattikorkeakoulu käytännöllisemmäksi opinahjoksi. Opiskelijoiden mielestä tämä pitää jossain määrin paikkansa. Teoreettisuus onkin osaltaan innostanut sekä Bjömiä että Lindiä aloiltamaan opinnot myös yliopistossa. Toki yliopiston teoreettisuus voi häiritäkin: "Meidän alalla yliopistossa opettajat ovat päteviä, mutta liian teoreettisia. Musiikkitiede tuntuu välillä niin vaikealta, että usein ihmettelen, tajuaako ne opettajat itsekään sitä", Hauer mietui. Oppilaitoksissa on eroja myös resursseissa ja työskentelytavoissa. Yliopistossa vastuu opinnoista on enemmän opiskelijoilla itsellään, eikä opiskelua kontrolloida niin paljon kuin ammattikorkeassa. Liljander näkee, että ammattikorkeakoulussa opiskelu on koulumaisempaa. "Toisille se sopii. Toiset, akateemisemmin orientoituneet AMK-opiskelijai, ovat joidenkin tutkimusten mukaan kokeneet tämä vähän ikäväksi. Siitä onkin pyritty pois, mutta kulttuurit muuttuvat hitaasti ja yliopistonkin sisällä käytännöt vaihtelevat." • Juha-Pekka Liljander.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 7 / 2 1 kahvipöytävisailu_ OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Mikä Johan Gutenberg oli ammatiltaan? 2. Millä sanoilla alkaa Uusi testamentti? 3. Mikä on kuvattuna Uudenmaan vaakunassa? 4. Missä sijaitsee maailman vilkkain satama? 5. Kuka näyttelijä on Hilarius-hiiri tv-sarjassa nimihahmon äänenä? ALLIKKO 6. Milloin maan kiertoradalle lähetettiin ensimmäinen tietoliikennesatelliitti? 7. Mikä on Suomen rautateiden raideleveys? 8. Mikä on Espanjan kansalliseepos? 9. Mikä elokuva sai ensimmäisen parhaan elokuvan Oscar-palkinnon? 10. Missä ajassa Pluto kiertää Auringon ympäri? Mistä tietää että basisti on kuollut? nii3>|so)| aio ia uHAn>|eljes ej euuÄei uo oiindnsso» :sriNOa essaponA/7ttf-(H (ueuj||8M M luo) m\s 6 P!3 |ap eiuaod "8 UJLU t?29l !|3 BB>l|Ef jSMA "Z 01)03 U9U!B|epASÄpu.Ä '096L essnn>|0|3-9 unen 3|8UUBH g essiiuepjoijoy ^ 9U0A •£ ..'BljpiÄiuÄs 'ue[od uiujeyejqev 'ue(od mpjAeeo 'uas^nisuy uas^nsaap,, z Bddasona» t lBSXfMSVA rtarjolla tänään t n r i n l l n t ä n ä ä n o n Jylkkärtn osasto, jolla kerrotaan vinkkejä I d i j U l l d I d l l d d l l j y v ä s k y l ä n ajankohlaisesla kulttuurija meininkielämästä, kuten musiikkitarionnasla. teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen iylkkari-tanaan@cc.jyu.li NAYTTEIYT Alvar Aalto -museo 10.6. saakka: Elämälle herkempi rakenne. Galleria Becker 28.4. alk.: Reijo Veijalainen. Kuvataidetta. Galleria Harmonia/Grafiikkakeskus 13.5. saakka: Tuomo Blomqvist. Piirustuksia, veistoksia ja grafiikkaa. Keski-Suomen museo 6.5. saakka: Koneen aika Tekniikka 100 vuotta. 27.43.6. Suomen taiteilijain 106. näyttely Suomen Käsityön museo Pysyvät näyttelyt: Aikamatka. Käsityössä elämän tuntu. 12.4.-3.6. Lumottu puutarha. 1 2 . 4 3.6. Lapsella on oikeus leikkiin. Taidemuseo Suoja 5.5. a lk.: Kuutti Lavonen ja professorit sekä heidän oppilaansa. Holvi 13.5. saakka: Hugo Simbergin näyttely. TEATTERIT Huoneteatteri: Kalsarit ke 25.4. klo 19, to 26.4. klo 19. Paitsioonsa pe 27.4. ja la 28.4. klo 19, su 29.4. klo 15. JYT ks. Ilokivi. Kansannäyttämö/UUakkoteatteri: Kuikan pelto ke 25.4. ja pe 27.4. klo 19. Kaupunginteatteri Pieni näyttämö: Dona Rositan elämä ke 2.5. klo 19, ti 8.5. klo 19. Lännen syrjällä la 28.4. klo 19, to 3.5. klo 19. Säädyllinen murhenäytelmä pe 27.4. klo 19, la 28.4. klo 14, ma 30.4. klo 19, la 5.5. klo 19. Suuri näyttämö: Lumikki ja 7 kääpiötä to 26.4. Klo 12, pe 27.4. klo 12, ke 2.5. klo 18, to 3.5. klo 12, pe 4.5. klo 12. La 5.5. klo 14, ti 8.5. klo 12. West Side Story to 26.4. klo 19, pe 27.4. klo 19, la 28.4. klo 14, ma 30.4. klo 19, pe 4.5. klo 19, la 5.5. klo 19. Pahnanpohjimmaiset &Jkl:n työväenopisto: Juodaan kahvit ja rauhotutaan. Ke 25.4., to 26.4., la 28.4. pe 4.5., la 7.5., ke 9.5. Kiljanderinkatu 2. Liput 30 mk. P0P/R0CK/JAZZ/KLU8IT Lutakko Pe 27.4. The Rasmus. Liput 40/30 mk. La 28.4. Dozer (SWE), Demon Cleaner (SWE), Zerocharisma. Liput 30/20 mk. To 3.5. Räminäilta. No Shame, Minus SF, Soapafest, Nothing Nice. Liput 20 mk. Pe 4.5. Amorphis. Liput 50/40 mk. La 5.5. Chickenpox (SWE). Lipui 35/30 mk. IKLASSINEN, KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia Ke 25.4. Kaksin ja yksin yhdessä. Taulumäen kirkko klo 19. Liput 80/60/40 mk. Jyväskylän ylioppilasteatteri (JYT): Kuolleet sielut. Su 29.4. klo 19 (viim.esitys). Liput 40/30 mk. 28.4. la Pink Club. Klo 21-03, 30 mk. Järj. Jkl:n Seta ry. 4.5. pe Bändi-ilta: No Name, Poets of Tomorrow, Tub, Soda. 10 mk. 29.4 su Ynnän PRO-Vappu 30.4.ma Ynnän vappu Info: www.ynna.fi jatkuu jyy Viini, laulu ja lautapelit -ilta Lillukassa to 26.4. klo 19. Pääsymaksu 10 mk (Survival Kit -varastotalkoisiin osallistuneille vapaa pääsy). KVATn vappupiknik Harjulla 1.5. n. klo 12. KVAT tarjoaa pientä purtavaa, silliä unohtamatta. Kevään viimeinen KVAT-kokous to 3.5. klo 19 Lillukassa tai kauniilla säällä kylän grillikatoksella. Ke 9.5. kevätkauden päättäjäiset: päivällä grillikauden avajaiset ja illalla bändi-ilta Rentukassa. Lisätiedot: kvat@cc.jyu.fi tai 040 581 4972. KV-VALIOKUNTA Kevät etenee ja happeningit vähenee, mutta mukaan mahtuu vielä parit tapahtumat. Mutta syksyllä reippaasti mukaan toimintaan taas uusin voimin! 25.4. vietetään Reilun kaupan päivää, jolloin maistatellaan banaaneja mm. Ilokivessä ja Lozzilla kello 11-15. Kehy-kokous 3.5. Hallituskabinetissa alk. klo 16.00. SOPOVAUOKUNTA Sosiaalivaliokunta kokoontuu vielä kerran ennen kesää: keskiviikkona 9.5. klo 18 ylioppilastalolla Ilokiven takaosassa. Tarjolla kahvia/teetä ja pullaa. Tervetuloa paikalle kaikki kiinnostuneet! TASA-ARVOVALIOKUHTA Kokous ke 9.5. Klo 16.30 Ilokiven kabinetissa. Käsiteltävinä hallitusaloitteet sekä muita ajankohtaisia asioita. Lisätietoja: pj. Jari Satka, sajaju@cc.jyu.fi. 044-271 4503. Reeffo Linjama ja joukko SODA-kuplia. neljän bändin brittiklubi Viime kerralla Tuomas Pynnösen käsissä Ilokivi muuttui kirpputoriksi. Nyt yhdeksi illaksi sama mies on tekemässä kivestä poppiklubia. Vapun jälkeen Pynnösen Soda-yhtyecn kera Ilokivessä esiintyy kolme vähemmän tai enemmän rokkija poppihenkistä bändiä. "Metallija konemusiikki-ihmisille on omat klubinsa, mutta en ole täällä vielä törmännyt brittipoppihenkiseen livemusiikkiklubiin", kertoo Pynnönen. Hän lähti käynnistelemaän klubiideaa (muun muassa Kampus Kinon U2-illasta tutun) TUB-bändin laulaja Markku Laineen kanssa. Järjestelyihin mukaan tuli kaksi muutakin esiintymään haluavaa bändiä yliopistopiiristä. Sodan musiikkia Pynnönen luonnehtii hieman rokimmaksi kuin esimerkiksi TUB:n. No Name -bändin Juha Kraapon mukaan taas hänen kokoonpanonsa kuin myös Poets of Tomorrow soittavat vielä asteen verran rankempaa musiikkia kuin TUB ja Soda. Pynnönen lupaa hyvää menoa klubissaan jo heti alkuillasta. Hän uskoo, että yhteisen teeman avulla paikalle on helppo kerätä samanhenkisiä ihmisiä. "Normaalin baari-illan aikana musiikkia tulee yleensä laidasta laitaan. Me keskitymme brittipopin soittamiseen niin livenä kuin levyiltäkin. Neljän bändin joukosta varmasti joku kolahtaa kuuntelijaansa", markkinoi Pynnönen. TUB ja juuri demolevynsä julkaissut Soda soittavat tässä Extreme popmusic -illassa kokonaiset settinsä. Esiintymiskieli on englanti, ja myös ainakin Sodan esikuva löytyy brittiläisellä poppisaralta: naissolistilla varustettua Sodaa on helppo verrata The Cranberries -yhtyeeseen. "Musiikkiimme innoittajia löytyy myös aina 60-luvulia Beadesista. Pyrin tekemään sanoituksistamme puhuttelevia. Popin ei aina tarvitse olla kliseemäistä ja mitäänsanomatonta", Pynnönen huomauttaa. Jos tämän bändin sattuu missaamaan poppi-iltamassa, on lähiaikoina luvassa muitakin Soda-painotteisia tapahtumia. Ainakin Lutakossa järjestettävään Big Boom -bändikisan välieriin on Soda hankkiutunut. Kokoonpanon voi nähdä myös Yläkaupungin yössä. ANNAKAISA VAARANIEMI No Name, Poets of Tomorrovv, Soda |a Tub poppiklubissa Ilokivessä pe 4.5.2001. Liput 10 markkaa. news in english MATTI MÄKINEN ELECTED TO LEAD JYY "One could speak about a cenain kind of fulfilment of my career in JYY," ponders Matti Mäkinen, who was chosen as the new Secretary general of JYY (the Student Union of die Jyväskylä University) in the meeting of the Council of Representatives on 5 April. The 30-year-old Mäkinen has a long career in the university: first he was a regular student, then an active in die Sane, the Finnish language siudents' association. Later on he was elected to the Council of Representatives, worked as die social Secretary 1995-98 and last year he was the Chairman of the Council. In addiiion, he completed his graduate thesis last February, after nine years of studying. Mäkinen is also in the city council representing the Green League for the second term. Besides ali diese acuviiies, Mäkinen still finds time for some hobbies such as reading, petanque and philosophical discussions in the local. FAIRTRADE BANANAS IN DEMAND The lasi week of April is devoted to fainrade. The purpose of the Fainrade week is to familiarize people with the fainrade bananas which are cultivated almost solely withoui using fertilizcrs or pesticides, or bulldozing die tain foresis. At the university the fainrade bananas are offered by ihe international and environmcntal subcommittees in Ilokivi, Lozzi and Wilhelmiina on Wednesday 25 April l lam 3pm. The fainrade bananas have been in great demand, both in the bigger cities as well as in smaller localities. The price, 11,90 marks per kilo, is a bit higher than for die "normal" bananas which cost around 10,90 marks. KAURISMÄKIÄ VVORKING-CLASS TRILOGY IN ILOKIVI The movie club La vie de boheme offers a chance to see Aki Kaurismäkis workingclass trilogy. Varjoja Paratiisissa (Shadows in Paradise), Ariel and Tulitikkutehtaan tyttö (The Match Factory Girl), in Ilokivi on Thursday 26 April. The tickets cost 20 marks for one film and 40 marks for ali direc flicks. The movies have English sublitles. The bar will be open during the event, and music connected to the movies is played on the background. Timetoble: 4pm Shadows in Paradise; 6pm Ariel; 8pm The Match Factory Girl A follow-up party after the movies in the same place AN INTERDISCIPLINARY PARTY ON 30 APRIL IN ILOKIVI The traditional events for the last of April : (Vappu) in Jyväskylä have this far inelui ded, for example, the gathering of the j citys studenis at the statue of Minna Canth in Kirkkopuisto at 6pm and spending time on the slopes of Harju. This year, ihere will be also a new happening especially for the university studenis. The happening, organized by 17 student associauons, will lake place in Ilokivi. There is room for 800-1000 revellers roused by the live sounds from the bands Egotrippi and Pakkauksen Pojat in the downstairs. Upstairs will house a DJ playing soothing sounds among soap-bubbles. NEWS BY: ANTTI AIRAKSINEN, j MIKA PUUKKO
Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2001 Q JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI JÄRJESTI HELMIKUUN LOPUSSA KOLME PANEELIKESKUSTELUTILAISUUTTA. JOIHIN KUHUNKIN OSALLISTUI 3-4 ERI EDUSTAJISTORYHMIEN EDUSTAJAA. NÄIDEN KESKUSTELUJEN POHJALTA ON KIRJOITETTU KOLME ARTIKKELIA, JOIDEN TARKOITUKSENA ON VALOTTAA JYYN OPISKELIJOILLE EDUSTAJISTORYHMIEN SYDÄNTÄ LÄHELLÄ OLEVIA ASIOITA JA ARVOJA. NYT JULKAISTAVASSA TOISESSA JUTUSSA ESITELLÄÄN EDUSTAJISTORYHMISTÄ GRÖNIONI (G), POIKKITIETEILIJÄT (POIK) JA PÖRSSI & DUMPPI (P&D). VIIMEINEN PANEELIARTIKKELI JULKAISTAAN JYLKKÄRIN NUMEROSSA 8/2001. Edustajisto tutuksi: Henkilökohtaisia ajatuksia TEKSTI JA ISOAHO&JYLLINMAA -KUVAT: ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI HALLIKAISKUVA: JUHA K A U P P I N E N H JYLKKÄRIN VIIME numerossa aloitettu edariryhmistä kertova sarja jatkuu tällä kertaa Grönionin, Poikkitieteilijöiden sekä Pörssi&Dumpin esittelyillä. Grönionista mukana paneelissa oli Leena Isoaho, kolmannen vuoden psykologian opiskelija. Isoaho on toista vuotta Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa. "Vihreiden puolueeseen en kuulu, mutta koen vihreät ajatukset omikseni", korostaa Isoaho. Muun muassa ympäristöja tasa-arvoasiat ovat asioita, joita Isoaho sanoo mielellään ajavansa eteenpäin. "Suurimmat asiat ovat jo olleet esillä, kuten ilmastoadressi. Tulevat jutut ryhmittymässämme liittyvät uusiutuvan energian käyttöön. Yhteistyötä tehdään myös muiden ryhmien ja valiokuntien kanssa", Isoaho valottaa Grönionin suunnitelmia. Poikkitieteilijöissä ei Satu Hallikaisen mukaan ole nyt suunnitteilla suurempaa. "Isossa ryhmässämme se on niin vapaus kuin kirouskin, että ihmisiä tulee niin monista tiedekunnista. Tuon vapauden vuoksi olen Poikkareissa. Olemme sitoutumaton ryhmittymä, jossa jokainen saa sanoa oman mielipiteensä. Erityistä ryhmäkuria ei ole: jos äänestetään, niin voi äänestää miten tahtoo ja pitää omat arvonsa", plussaa Poikkitieteilijöiden vararyhmävastaava, 22-vuotias valtio-opin opiskelija Hallikainen ryhmänsä hyviä puolia. Kolmantena jäsenenä panelistien joukossa on sitoutumattoman Pörssin&Dumpin Jouni Jyllinmaa. Hän on kansantaloustieteen kolmannen vuoden opiskelija ja istuu ryhmänsä edustajana ensimmäistä vuotta edustajistossa. Jyllinmaa sanoo hakeutuneensa P&Dryhmittymään, koska siinä on samanhenkistä porukkaa kuin mitä hän itsekin on: "Ryhmittymämme keskittyy ratkomaan opiskelijoidemme kohtaamia jokapäiväisiä epäkohtia, jotta edustajiston kokoukset eivät menisi pelkiksi arvoja etiikkaseminaareiksi. Yksi esimerkkimme oli aloite Mattilanniemen liikennejärjestelyiden epäkohdista.", Jyllinmaa selvittää. KAIKISSA KOLMESSA paneelissa ryhmittymien keskustelunaiheet ovat olleet samoja. Grönionin, P&D:n ja Poikkareiden joukossa eniten keskustelua käytiin ylioppilaskunnan kantaaottavasta roolista. Asia tuli esille puhuttaessa niin JYYn sisäisestä luottamuksesta kuin viime vuonna JYYssä allekirjoitetusta ilmastoadressista. "Ylioppilaskunnan ei pitäisi ottaa kantaa esimerkiksi ilmaston puolesta. Kannarit menettävät merkitystään, kun niitä tulee hirveästi. Näiden asioiden kanssa pitää olla erityisen varovainen. Vaasan ylioppilaskunnassahan kaatui hallitus tuon ilmastoadressin vuoksi", Jyllinmaa kritisoi. Jyllinmaan mieltä lämmittää enemmän esimerkiksi Hallikaisen aloite uusien, ekologisempien käsipyyherullien saamiseksi Ilokiven vessoihin. "Tuollaisiin asioihin meidän pitäisi tarttua ensimmäisenä. Ne parantavat kymmenentuhannen opiskelijan elämää paremmin kuin joku kannanotto", luotsaa Jyllinmaa. Isoaho ja Hallikainen sen sijaan mieltävät JYYssä, usein kansallisellakin tasolla tehdyt, kannanotot fiksuksi toiminnaksi. Hallikaisen mukaan kannareilla voidaan positiivisesti ravistella ihmisiä. "Edustajiston velvollisuutenahan on ottaa kantaa, ajaa eteenpäin opiskelijoiden tuomia aloitteita", korostaa Isoaho. Tavallisella opiskelijalla on välillä ehkä liian vähän kiinnostusta, miten JYY toimii. Tästä kertoo pieni äänestysprosentti. Liian pienen määrän kiinnostuessa asiasta on se vaara, että jotkut voivat ajaa omia etujaan ja unohtavat demokratian", vastaa Jyllinmaa. "Mutta tarvitseeko kaikkien olla kiinnostuneita siitä, että mitä esimerkiksi edustajistossa tapahtuu? Jos joku ei ole kuullut kannanotostamme, niin ei se vähennä sen kannatin arvoa", epäilee Isoaho. Hallikainen lisää, että JYY-yhteisöön voi kuulua muun muassa valiokuntien kautta. Siellä tehdään se maanläheisin työ. Hallikaisen mielestä JYYn virkahenkilöiden, edustajiston ja hallituksen välisistä luottamussuhteista on heidän helpoin puhua, kun nämä edaattorit ovat päässeet niihin paremmin tutustumaankin kuin riviopiskelija. "Minä olen se oppositiossa istuva rakJyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoryhrnät ja niiden paikkalukemat vuonna 2 1 . *fc -merkityt ovat hallituksessa. Poikkitieteilijät 10 # J Y T K 5 * J O K 5 * P & D 5 3frGrönioni4 MÄÄ4 *Pressure 3 A.S.S. 2 * KuPL 2 * D e m a r i t 1 kikoira, pitäisi olla kai hirveän epäileväinen, mutta tähän mennessä hallitus ei ole luottamustani hetkauttanut. Eikä se voisi toimiakaan ilman luottamusta", tuumaa Hallikainen. 55 KUUKAUTTA ON tuttu ajanmääre opiskelijoille. Edaattorien mielestä tämä opintotukikatto on hyvä asia, mutia sen ylittäviä opiskelijoita ei saa katsoa pahalla. "Pitkät valmistumisajat ovat kaksipiippuinen juttu. En näe niissä mitään huonoa, jos esimerkiksi opiskelija suorittaa kaksi tutkintoa. En kannata putkitutkintoja, mutta niitä elämänopiskelijoita voisi kai karsia", Hallikainen myöntää. Opintojen ohessa työtä tekeviä, niin sanottuja elämänopiskelijoita ei pitäisi Isoahon mielestä nähdä huonona asiana: 'Työskentelykin opettaa. Opintoja ja työtä ei voi laittaa arvojärjestykseen. Valmistumisen myöhästyminen voi johtua myös mielenterveysongelmista. Opintojen ohjausta olisi tehostettava. Ensimmäisen vuoden opiskelijat tuntuvat jäävät yksin, ja jos silloin tosiaan jää jo kelkasta, niin on melko yksin." Mutta Isoaho painottaa myös opiskelijoiden omaa tahtoa. Hän ei laita painoa rahoitukselle, kun taas Jyllinmaa toteaa, että moni asia on heitteillä juuri yliopistojen pienistä perusrahoitussummista johtuen. "Ammattikorkeakoulut ovat tulleet väliin ja syöneet rahoitusta. Yliopistokursseihin on liian vähän rahaa. Jos opiskelija ei ole kirjatentiityyppiä, niin silloin opiskelut takkuavat helposti", mieltää Jyllinmaa. GRÖNIONIN, Pörssin&Dumpin sekä Poikkitieteilijöiden paneelikeskustelijat haluavat painottaa, että ylläolevat mielipiteet ovat heidän henkilökohtaisia ajatuksiaan. Tosin Isoaho ainakin toteaa, että esimerkiksi ilmastoadrcssista heidän ryhmänsä oli kutakuinkin samaa mieltä. Jyllinmaa puhuu myös pörssi&rdumppilaisten samanhenkisyydestä, vaikka hän toteaa ryhmänsä noudattavan individualistisen yhteiskunnan pääpiirteitä. "Asioita ei voi sanoa toisten puolesta. Neuvottelemme ja usein toteamme olevamme ryhmässämme asioista samaa mieltä, mutta jos joku on eri mieltä, niin se on ok, ja hänellä on oikeus omaan mielipiteeseen", Jyllinmaa suuntailee. Esimerkiksi parisuhdelakiin ei Pörssi&Dumpissa ole yhteistä kantaa Jyllinmaan mielestä. Paneelissa hän ilmaisi olevansa itse homoparien adoptio-oit V A * llinmaa. keuita vastaan, mutta kannattavansa parisuhteen virallistamista. Se on hänestä juridisesti ok, että leskeksi jäävä osapuoli ei olisi "puilla paljailla". Poikkitieteilijöiden ja Grönionin edustajat ovat vapaamielisimpiä. He hyväksyvät niin adoption kuin parisuhteen virallistamisen. Isoaho uskoo useimpien ryhmäläistensä olevan samalla kannalla, mutta poikkareiden tilanne on toinen. "Jokainen saa pohtia ihan itse asiaa. Ryhmäkuria kun ei ole, niin on melko vaikeaa sanoa yleistä mielipidettämme", Hallikainen luotailee. • Mattilanniemen kioski Kampus Datalle MATTILANIEMEN kioskitoiminnan siirtyminen Kampus Datalle lupailee parannusta tuotevalikoimaan ja todennäköisesti myös alennuksia hintoihin. Pari viikkoa sitten solmitulla kaupalla JYYn hallitus myi ylioppilaskunnan omistaman, Mattilanniemen ja Ylistön kioskien toimintaa pyörittäneen VVisehead Oy:n liiketoiminnan niin ikään JYYn omistamalle Kampus Datalle. Ylistönrinteen kioskin toiminta lakkaa; Mattilanniemessä muutos tulee näkymään jo tämän kevään aikana, mutta etenkin syksystä lähtien, aiempaa laajempana tuotevalikoimana. "Toivomme, että voimme palvella yliopiston opiskelijoita, mutta myös laitoksia entistä paremmin. Perustuotteiden, kuten kirjojen ja paperitarvikkeiden ohella valikoimaan tulee myös atk-tuotteita, joiden osalta tarjonta tulee radikaalisti kasvamaan", sanoo Kampus Datan toimitusjohtaja Timo Vilenius. Suurta määrää uusia asiakkaita muutoksilla ei uskota tavoitettavan; Mattilanniemessä liikkuvan väen määrä on melko vakio. "Asiakasmäärä ei merkittävästi lisäänny, mutta tarkoituksemme on tuoda tuotteet aiempaa lähemmäs asiakkaita. Joidenkin tuotteiden hinnoissa tulee myös tapahtumaan muutoksia alaspäin", Vilenius lupaa. Kioskien siirtyminen Kampus Datalle on eräänlainen "kotiinpaluu"; kioskit tulivat Kampus Datan hallintaan sen ostettua Kampus Kirjan vuonna 1996. Sittemmin kioskit siirtyivät VVisehead Oy:lle, jolta Data ne nyt siis hankki takaisin omistukseensa. JYYn motiivina kioskitoiminnan myymiseen ja Wiseheadin alasajoon yhtiönä oli pitkälti kannattavuusongelma, josta järjestelyn myötä haluttiin eroon. Samalla palvelut saatiin vakaammalle pohjalle. "Katsoimme, että liiketoimintaa pyörittämään tarvitaan pysyvä taustayhteisö. Kioskitoiminnan lopettamista kokonaan harkittiin, mutta palveluita haluttiin kuitenkin pitää opiskelijoiden ulottuvilla", JYYn hallituksen puheenjohtaja Mari Kokko toteaa. TUOMAS TIRKKONEN rakki Paljastuksia, finlandisaatiota ja murhanhimoa Onhan se kamalaa kuinka markkinatalous voi sukupuolittaa entisen poliitikon. Vasta val: mistuneessa tutkimuksessa tohtori Pirkko K. Koskinen osoitti entisen poliitikon pallien keikkuvan herkemmin, jos poliitikko saa toimitusjohtajan tittelin. Koskinen tarkasteli tapaustutkimuksessa entista ministeriä ja eduskunnan puhemiestä Matti Ahdetta, joka sotkeutui toimitusjohtajan pallistaan sukupuoliseen ajojahtiin kohtalokkain seurauksin politiikasta juontuva krooninen kahminta tulehtui potkuiksi. Ahdestelijan loistavaa uraa jäi suremaan vakioveikkauksen henkilökunta sulassa sopupelissä, lukuun ottamatta 4-5 todistajaa. Ja kuten sammahtanutta kesäautoa potkii media myös presidentti Tarja Halosta, joskin Latviassa. Presidenttimme sai balttinaamat rusottamaan lausunnollaan, jossa hän kertoi ettei Suomi voi tukea Baltian maiden rimpuilua EU:hun. Lausunnollaan Halonen tökkäsi Uettuan presidenttiä, joka oli erehtynyt kuvaamaan EU:ta ja Natojäsenyyttä saman sian kahdeksi sorkaksi. Suomessahan tuota sikaa pidetään hissukseen siinä samassa säkissä, jossa se joskus Suomea-ei-viedä-salaa-Natoon kaupasta ostettiin. Liettuan suurimmassa päivälehdessä hyssyttelyämme kutsutaan sofistikoituneesti finlandisaatioksi. Vaikka baltit Suomea suomettumisesta heijaavatkin, nä: kee entinen presidentti Mauno Koivisto neuvostokykkimisem• me rappeutuvan. Koivisto mu; rehtii ettei nykypolitiikassa enää jumaloida Neuvostoliiton haamua, vaan itänaapurin tontille virtsataan töykeästi EU:n kautta. Laajenevaa unionia presidentti solvaa häijysti amebaksi. Kaikkien yksisoluisten ilahdukseksi : ulkoministeri Erkki Tuomioja kuitenkin tempaisee Koivistoa julkisesti käkättimeen huutele: maila presidentin elävän kymmenen vuotta muuta maata jäljessä. Ystäviään ameboja Tuomioja ei salli loukattavan, Muutoin maassamme pyyhkii ilahduttavan yhdysvaltalaisittain. Yli puolet kansasta paljasti hautovansa murhanhimoa rikollisia kohtaan ja kannattavan; sa kuolemanrangaistusta. Innokkaimmin marginaaliryhmää oltiin jälleen nitistämässä kokoomusleirissä. Rakki on alkanut epäillä, että kun kokoomus junttasi läpi sosiaalihuollon asiakkaan pankkisalaisuuden rikkomisen ja johdatti maamme Amnesty Internationalin mielipidevankivaltioiden listalle kieltäytymällä siviilipalveluksen lyhentämisestä, olivat ne vain alustusta seuraavaan hyvinvointivaltiotamme mullistavaan uudistukseen rikollisten ja rikollismielisten systemaattiseen tuhoamiseen. Rikollisia ja rikollismielisiä ovat työttömät, köyhät, narkomaanit, homoseksuaalit, siviilipalvelusmiehet, maan hyö: tykäyttöä estävät tupajumit...
Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2001 • KUTOSSIVUNKUVA Kevot puhkeaa kukkaan kampuksellakin. PUOLIKUUNPARTITUURI Marmelaadia HEI, MIKS TÄÄLLÄ TEIDÄN JÄÄKAAPISSA ON TÄLLANEN TÖRKEEN ISO PURKKI APRIKOOSIMARMELAADIA? HÄH? TÄSSÄ ON VIIMEINEN KÄYTTÖPÄIVÄKIN MENNYT JO TIES MILLOIN! JOO, JENNI SITÄ JOSTAIN SYYSTÄ HALUAA LEVITTÄÄ LEIVÄLLEEN... AHAA. N O , El IHME, ETTÄ SÄ OOT OLLU NIIN MASENTUNU VIIME AIKOINA. m uutisia RAHOITUSTA GRADUUN KAUPUNGILTA? Jyväskylän kaupunki on varannut tällekin vuodelle rahaa paikallisten opinnäytetöiden tukemiseen. Yhteensä yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa tehtäville opinnäytteille jaossa on 100 000 markkaa, josta puolet luovutetaan opiskelijoille nyt keväällä. Jotta yliopisto-opiskelija voi tukeaan kaupungilta havitella, täytyy gradun olla jo valmis. Töiden tulee olla kaupungin tai jonkun sen hallintokunnan johtamisen lai toiminnan kehittämisen kannalta merkittäviä. Kaupunki myös varaa oikeuden hyödyntää tuettavaksi jätettyjä töitä sisäisessä kehittämistyössään. Hyvät tutkimussuunnitelmat huomioidaan myös mutta vain erikoistapauksissa. Vapaamuotoiset hakemukset (liitteenä kuvaus työstä, tiivistelmä ja/tai opinnäytetyö ja mahdolliset suositukset) tulee lähettää 30.4.2001 mennessä Jyväskylän kaupungille Lisätietoa asiasta saa kehittämispäällikkö Jouni Juutilaiselta seka sivulla http://www.jkl.fi/keskusha/strategi/opinnot.htm. Seuraava hakuaika päättyy 30. marrakuuta 2001 MÄLKIÄ JA HANKA UUSIKSI PROFESSOREIKSI Jyväskylän yliopiston hallitus on tehnyt kaksi uutta professorinimitystä. Liikuntatieteiden tohtori Esko Mälkiä nimettiin fysioterapian professorin virkaan 1.7.2001 alkaen. 1984 Jyväskylässä väitellyt Mälkiä on aiemmin työskennellyt Jyväskylän yliopistossa apulaisprofessorina ja professorina, fysiologina Kansanterveyslaitoksella sekä vierailevana professorina Uumajan yliopistossa Ruotsissa. Taidehistorian professoriksi taas nimettiin toukokuun alusta lukien FT Heikki Hanka. Kirkkotaiteen spesialisti Hanka on Jyväskylän yliopiston kasvatti, jonka tutkimustyön painopiste on uskonpuhdistuksen jälkeisessä kirkkotaiteessa, erityisesti alttarimaalauksissa. Hanka on väitellyt Jyväskylän yliopistossa vuonna 1997 ja on muun muassa toiminut erilaisissa tutkimustehtävissä Kirkon tutkimuslaitoksessa sekä tuntiopettajana Oulun yliopistossa. YLL TARJOAA YHTEISTYÖTÄ Yleinen Lehtimiesliitto (YLL) tarjoaa yhteistyötä opiskelijoille, joita kiinnostaa kansandemokraattiseen sanomatai aikakauslehdistöön liittyvä graduaihe. Liitto itse pyörittää projektia, jolla em. lehdistön historiaa tallennetaan niin arkistoon kuin jälkipolvien luettevaksi. Liitto jakaa vuosittain 2-3 stipendiä tällaisten gradujen tekijöille. Asiasta saa lisätietoja YLL:n historiatoimikunnan puheenjohtajalta Aimo Ruususelta (Kimalaisentie 17, 28200 Pori, sähköposti aruusunen@hoimail.cpm). YLIOPISTOJEN MÄÄRÄRAHOIHIN ESITETÄÄN KOROTUSTA Yliopistomäärärahoihin ehdotetaan vuosina 2002 2004 yhteensä 90 miljoonan euron tasokorotusta. Yliopistojen kehittämislain jatkamisia koskevan valtioneuvoston esityksen mukaan yliopistojen toimintamenoihin osoitettua määrärahaa korotettaisiin vuosittain vähintään sellaisella rahamäärällä, joka vastaa vakion keskustason palkkauksiin liittyvistä sopimusratkaisuista aiheutuvaa menojen kasvua. Lisäksi määrärahaa esitetään korotettavaksi vuonna 2002 vähintään 40 miljoonalla eurolla, vuonna 2003 vähintään 30 miljoonalla eurolla ja vuonna 2004 vähintään 20 miljoonalla eurolla. Esitetty laki koskisi vuosia 2002-2005, ja sillä turvattaisiin yliopistomaärärahojen tuleva vakaa kehitys.Lakiesitys käsitellään valtion vuoden 2002 budjetin käsittelyn yhteydessä eduskunnassa, ja mikäli se hyväksytään, tulee se voimaan ensi vuoden alusta. OPETTAJAKOULUTUKSEEN JA IT-ALALLE LISÄÄ PAIKKOJA Hakuaika ensi syksynä Jyväskylän yliopistossa alkaviin opintoihin on käynnissä. Luokanopettajien ja lastentarhanopettajien koulutukseen haku päättyy jo tällä viikolla, 27 huhtikuuta, ja muille aloille torstaina 17. toukokuuta. Lähes kaikki valintakokeet järjestetään kesäkuun aikana. Ilman valintakoetta opis paikan voi saada lT-alalta, matematiikasta, fysiikasta kemiasta tai tilastotieteestä. Uutta tämän kevään valinnoissa on mm. se. että opettajaksi aikovien aloituspaikkoja on lisätty eri aloilla, kuten liikunnassa, humanistisissa aineissa ja luokanopettajakoulutuksessa. Informaatioteknologiaan taas otetaan uusia opiskelijoita lähes 200, ja saman verran aloittaa syksyllä alan muuntokoulutuksessa. Viestintäja taideaineidenkin muuntokoulutus jatkuu, ja uutena alkaa kansainvälisen viestinnän englanninkielinen opinto-ohjelma. Talousalalle muutosta tuo uusi johtamisen koulutus, joka korvaa yritysstrategiat-oppiaineen. edari ja hallitus JYYN EDUSTAJISTON KOKOUS 5.4. (5/2001) Kevään viidennen edustajiston kokouksen keskeisin asia oli JYYn uuden pääsihteerin valinta. Pääsihteeriksi valittiin äänestyksen jälkeen Matti Mäkinen, joka voitti vastaehdokkaansa Tapio Sänkiahon äänin 25-4. Yksi äänesti tyhjää ja yksi ääni hylättiin. JYYn pääsihteerin viransijaisena toimiva Mäkinen ja MAÄ:n edustajistoryhmässä vaikuttava Sänkiaho olivat neljästä pääsihteeriksi hakeneesta ne, jotka oli kutsuttu haastatteluihin ja edustajiston kuultaviksi, Haastatteluissa läsnä olleet edustajat luonnehtivat Mäkisen hyviksi puoliksi tämän pitkää kokemusta JYYssä sekä hänen laaja-alaisia näkemyksiään; Sänkiahon avuiksi taas mainittiin tarmokkuus ja into tehtävää kohtaan. Ennen äänestystä ehdokkaat vastailivat edustajien esittämiin kysymyksiin. Tarjokkailta tentattiin mm. näiden käsityksiä tiimityöstä ja tehtävien jakamisesta ylioppilaskunnassa. Sänkiaho korosti, ettei asioita tulisi arvioida vain muodollisten esimiesasemien perusteella. Mäkinen teroitti käytännön joustavuutta, jotta työtehtävät saataisiin jaettua järkevästi. Kysymykseen, mitä ehdokkaat haluaisivat muuttaa JYYssä, vastasi Mäkinen haluavansa haalia JYY-toimintaan mukaan lisää ihmisiä tapahtumien ja tempauksien sekä ainejärjestökontaktien avulla. Sänkiaho taas kertoi tahtovansa tehdä kuivista tapahtumista kivempia, missä hän ilmoitti luottavansa ennen muuta luonteensa mukaansatempaavuuieen. Ennen varsinaista valintaa edustajisto äänesti siitä, valittaisiinko pääsihteeri tässä kokouksessa vai myöhemmin; Riina Aapan (Poik.) esitys hakuajan jatkamisesta hävisi äänin 23-12. Mäkinen aloittaa tehtävässään toukokuun alussa; nykyinen pääsihteeri Samppa Siikavirta jatkaa 31.5. saakka. Virassa toukokuun ajan kestävän tuplamiehityksen syynä on lähinnä uuden pääsihteerin perehdyttäminen tehtäviinsä. Mäkisen kausi kestää toukokuun 2003 loppuun. Pääsihteerin valinnan ohella käsiteltiin muutama nimitysasia. Jyrki Brandtille (MÄÄ) myönnettiin ero edustajiston varajäsenyydestä, ja lilalle todettiin nousseen Jyrki Sivulan. Annika Zittingille myönnettiin ero KOAStin valtuuskunnan jäsenyydestä; tilalle nimettiin Tarja Salokoski (Poik.). YFI-laitoksen laitosneuvoston varajäsenyydestä myönnettiin ero Sanna-Mari Ahtoselle ja ulalle nimettiin Niko Lankinen. TUOMAS TIRKKONEN
Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2001 JYYn r u o r i i n monitoimimies M Ä K I N E N tuore pääsihteeri ymmärtää opiskelijahuvien päälle "KYLLÄ ERÄÄNLAISESTA JYY-URAN täyttymyksestä voidaan puhua", tuumaa JYYn pääsihteeriksi edustajiston kokouksessa 5.4. valittu Matti Mäkinen. Tällä 30-vuotias Mäkinen viittaa lukuisiin JYYssä vietettyihin vuosiinsa; ensin riviopiskelijana ja suomenopiskelijoiden ainejärjestö Sanen aktiivina, myöhemmin edustaj isto-poliitikkona, sosiaalisihtcennä (1995-98") sekä viime vuonna JYYn puheenjohtajana. Kuluneen kevättalven Mäkinen on toiminut vt. pääsihteerinä. Lukuisista vastuutehtävistään huolimatta Mäkinen on ehtinyt paneutua nittävästi myös opintoihinsa: tämän vuoden helmikuun alussa käteen räpsähtivät maisterin paperit, kunnioitettavan yhdeksän opiskeluvuoden jälkeen. Edustajisto äänesti Mäkisen pääsihteeriksi selvällä äänten enemmistöllä; vastaehdokasta Tapio Sänkiahoa äänesti 4 edaattoria Mäkisen kahmiessa 25 ääntä. Tästä huolimatta Mäkinen joutuu varmasti tekemään töitä saavuttaakseen eräiden tahojen täyden luottamuksen. Syy on Mäkisen mukaan selvä: "Olen ollut vuosikausia mukana JYY-politiikassa nimenomaan KupLin (Kolminaisuuden postulaui, Mäkisen edustama edustajistoryhmä) jäsenä. Eräänlaiselta poliittiselta peliltä ci voi välttyä, jos on politiikassa mukana. Pääsihteerinä sen sijaan olen viranhaltija, enkä tiukasti jonkun ryhmän nveissä toimiva poliitikko " Tässä Mäkinen näkee enemmän hyviä kuin huonoja puolia: "Itse asiassa minulle on helpotus, TEKSTI JA KUVA: JUHA KAUPPINEN että jokaisesta asiasta ei enää tarvitse olla niin selkeää mielipidettä. Pääsihteerinä voin punnita edaattorei• den ajatuksia sellaisenaan, ja edesauttaa hyvänkuuloisten ideoiden toteuttamista huolimatta siitä, mistä ryhmästä ehdotus on lähtöisin", Mäkinen hahmottelee. Samassa yhteydessä Mäkinen mainitsee myös riviopiskelijat, joiden vetämistä mukaan JYY-toimintaan hän pitää ensiarvoisen tärkeänä. Tämä tapahtuu Mäkisen mukaan nimenomaan erinäisten tempausten ja ns. kevyemmän toiminnan avulla. Näiden määrää onkin tarkoitus lisätä JYYn toiminnassa. "Vasta sen jälkeen kun kenttäväki saadaan mukaan leppoisammalla toiminnalla, on mahdollista herättää ihmisten huomio siihen, että täällä tehdään myös ihan tärkeätä lyötä opiskelijoiden eteen. Tempausten kautta riviopiskelijat pääsevät mukaan JYYn toimintaan, ja sitä kautta löytyvät myös ne ihmiset, jotka lopulta ovat kiinnostuneita päätöksenteosta", Mäkinen visioi muistuttaen samalla, että JYY on ollut matkalla tähän suuntaan jo jonkin aikaa. Suunnan pitäminen opiskelijaläheisenä vaatii hänen mukaansa kuitenkin edelleen runsaasti työtä. Tähän toimintaan Mäkinen uskoo olevansa mies paikallaan: "En ole koskaan pyrkinyt mihinkään muodollisuuteen, ja tuskinpa sitä asiaa mikään nytkään muuttaa. En sitä paitsi usko, että etäisyyden säilyttämisestä riviopiskelijoihin sinänsä olisi kenellekään mitään hyötyä." ENTÄ MILLAINEN ON uusi pääsihteerimme siviilissä? Alku kuulostaa pahaenteisellä Mäkisen todetessa, että hän "on päässyt irti kännäämisestä": Tällä Mäkinen tarkoittaa kuitenkin yksinkertaisesti sitä, että opiskelijoihin usein yhdistetty humalahakuinen juominen ei ole kuulunut hänen repertoaariinsa enää vuosikausiin. Tilalle on tullut aikuisempi tapa viettää aikaa: "Nautin suunnattomasti filosofisista kapakkakeskusteluista." Harrastuksikseen Mäkinen mainitsee petankin, jossa tarkoituksena on päästä ensi kesänä sellaiselle tasolle, että "voisi jopa kiertää muutamia kilpailuja". Mäkinen on toista kautta peräkkäin kunnanvaltuustossa (vihr.V I Iän huomauttaakin, että liikuntaja asuntopolitiikka voidaan hyvin hänen kohdallaan nimetä vapaa-ai kaa vieviksi muna mieluisiksi harrastuksiksi. Niin ikään lukeminen kuuluu pääsihieerismiehenlempihuveihin. Romaanikirjailijoiden suosikkeihin kuuluvat kotimaasta Lauri Viita ja Väinö Linna. Ulkomaalaisista kirjailijoista erityisen suosion on Mäkisen silmissä saavuttanut Donald E. Vvestlake. • I L U T banaani on myyty sista TEKSTI: MIIRA RAUHAMÄKI KUVA: MARKUS NUUTINEN I HUHTIKUUN VIIMEISELLÄ viikolla vietetään Reilun kaupan viikkoa. Se tulee näkymään valtakunnallisesti marketeissa, useilla yliopistoilla sekä maailmankaupoilla. Ihmisiä tutustutetaan tuolloin maistamaan Reilun kaupan banaaneja. Myös Jyväskylän yliopiston kainsainvälinen valiokunta ja ympäristövaliokunta ottavat osaa teemaviikkoon maistattamalla Reilun kaupan banaaneja Ilokivessä, Lozzilla ja Vilhelmiinassa keskiviikkona 25. huhtikuuta kello 11-15. Myös viime syksynä Suomen kauppoihin saapunut Reilun kaupan hunaja on lanseerauksen kohteena Reilun kaupan viikolla. Sitä on myynnissä melkein jokaisessa isommassa marketissa. Reilun kaupan banaanit rantautuivat Suomen kauppoihin maaliskuun alussa. Niiden suosio yllätti tuotetta valvovan Reilun kaupan yhdistyksen: banaanit on lähes viety käsistä. Yhdistyksen tiedottajan Tuulia Syväsen mukaan maahantuontimääriä onkin lisätty. Reiluja banaaneja saa nyt Helsingistä Ouluun väliltä hyvin laajasti, myös pienemmiltä paikkakunnilta. Vähittäismyynnistä on sovittu kaikkien suurimpien kauppaketjujen kanssa. Kilohintakaan ei päätä huimaa: se on yleisimmillään 11,90 tai 12,90 markkaa. "Tavallisen" banaanin listahinta on 10,90 markkaa kilolta. Esimerkiksi Reilun kaupan kahvin ja tavallisen kahvin hintaeroon verrattuna reilut banaanit saa huomattavan paljon halvemmalla. "Suomessa korostuu se, että kahvia myydään jopa katteetta. Reilun kaupan kahvi puolestaan myydään sille npnrtaajliin hintaan Kahvi on myös luomua, mikä tuo lisähintaa", hyvänen selittää. i .Luonnonmukaisesti tuotettuja reiluja Ktnaaneja ei Syväsen mukaan ole vielä juurikaan saatavillavmutta tuoneille on hänen mielestään ilman luomuakin melikai yniparistökriteerit. Pitkä Uuta torjunta-ainetta ori kiellettyjen listalla i.i torjuriLi :cn käyttö on me':" •inimtin. Sademetsää ei saa ^ ^ ^ B f f i e l y y ^ H ai kertoneet •-. Silta ti ukaan tavoitteena^^^asta ois myrkkyien käytöstä Ta i vallinen banaaninviljely on yksi eniten torjunta-aineita käyttävistä viljelymuodoista. Keski-Amerikassa banaanin tuotanto on suurin syy sademetsien tuhoamiseen. Banaanien maailmankauppaa hallitsee 80 prosenttisesti kolme ylikansallista yhtiötä: Chiquita Brands, Dole food ja Delfood. Ne pitävät käsissään koko banaanien tuotantoketjua viljelystä markkinointiin. Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen mukaan suuryhtiöiden banaanien halpuus syntyy usein työntekijöille maksetuista kurjista palkoista, heidän järjestäytymisensä rajoittamisesta sekä yhtiöiden alihankintatiloilla käytetyistä voimakkaista torjuntaja säilöntäaineista. Aineet ovat jopa aiheuttaneet myrkytyksiä, miesten steriiliyttä ja syöpiä. Reilun kaupan merkki takaa, että viljelijä saa tuotteesta oikeudenmukaisen hinnan. Järjestelmän avulla kolmannen maailman viljelijöillä on mahdollisuus elättää perheensä omalla työllään ja laittaa lapsensa kouluun. Työntekijöille taataan kohtuulliset työolot, oikeus liittyä ay-liikkeeseen ja maan lakien mukainen palkka. Tuotannossa sitoudutaan noudattamaan YK:n ja kansainvälisen työjärjestön lLO:n ihmisoikeussopimuksia. Lapsityövoiman käyttö on kiellettyä. Viljelijöille maksetaan Reilun kaupan takuuhinnan lisäksi Reilun kaupan lisä, joka on tarkoitettu käytettäväksi sosiaalisiin projekteihin viljelijäyhtcisössä. esimerkiksi koulujen rakentamiseen ja terveydenhuollon hankkimiseen. . "Tilakokojen ero tavallisen viljelyn ja reilun kaupan välillä on kuin yö ja päivä. Tavallisessa viljelyssä voi olla jopa puolen valtion kokoisia suurplantaaseja. Reilun kaupan banaanien tuotannossa on mukana yksi plantaasi, muut tilat ovat perheviljelmiä. Niiden koko on yhdestä kymmeneen hehtaariin", Tuulia Syvänen kuvailee jajatkaa: "On eri asia itse omistaa lila, kuin pelätä joka kahden kuukauden välein, onko vielä töitä. Suurplantaaseilla työntekijät ovat usein riippuvaisia tilan tarjoamasta asunnosta, terveyspalveluista ja kouluista, mikä vaikeuttaa työntekijän nousua vastarintaan. Joillain plantaasien omistajilla on jopa mustia listoja, joihin on merkitty aktiiviset, ay-lnkkeisnn liittyneet hcnki^ löt." •
1 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2001 Tr ^vanopääkkärL "Niin kuin aina ennenkin" Melkein seitsemänkymppinen isäni kävi kuukausi sinen silmälääkärissä ja sai kuulla tylyn uutisen: näkö on heikentynyt niin paljon, ettei auton ratin taakse olisi enää mitään asiaa. Isäni tyytyi allapäin mutta valittamatta tuomioonsa aluksi. Parin viikon kuluttua hän halusi varata ajan toiselta lääkäriltä, koska ei luottanut edelliseen. Ei luottanut, vaikka oli joutunut hilaamaan nojatuolin metrin päähän isoruutuisesta televisiosta. Luojan kiitos isäni ei ole lääkärissäkäynnin jälkeen lähtenyt sokkona tien päälle ratua vääntämään. Se ci välttämättä ole itsestään selvää. Erään kaverini sukulaismies oli elämänsä ehtoopuolella ohjannut autoaan niin, että vaimon piti antaa ajo-ohjeita aitoon rallikanturityyliin "seuraavaksi loiva vasen, nyt suoraan". Toinen kaverini kertoi heikkonäköisestä vaaristaan, joka oli kyynelsilmin puhunut hellämielisen lääkärin ympäri ja säilyttänyt ajokorttinsa vaarin autoilu oli pysähtynyt pyöräilevään pikkulapseen. Järjellä ajateltuna tällaiset jastipäisyydet ovat armottomasti itsekkäitä, moraalittomia ja tuomittavia tekoja. Tunteen tasolla hellämielisyys pukkaa pintaan. Onhan selvää, että nämä papparaiset yrittävät säilyttää vapauden illuusionsa ja haluavat epätoivoisesti unohtaa sen tosiasian, että vanhenevat. Tämä onnistuu parhaiten rutiineihin turvautuen, elämällä "niin kuin aina ennenkin". Ai miksikö kirjokaa vanhojen miesten ongelmista yliopisto-opiskelijoiden lehteen? Siksi että meillä ihmisillä, ikään ja sukupuoleen katsomalta, tuppaa olemaan taipumus samanlaiseen rutiineihin turvautumiseen ja tosiasioiden unohtamiseen. Niin yksilöllisellä kuin yhteisölliselläkin tasolla. Tästä esimerkkinä jatkuvaan taloudelliseen kasvuun eli kuluttamiseen uskominen luonnon kustannuksella. Käsiltääkseni (ja toivoakseni) George W. Bush osaa sen verran lukea, että tietää Telluksen hukkuvan kohta päästöihinsä, mutta silti suuryhtiöiden halu toimia "niin kuin aina ennenkin", estää presidenttiä noudattamasta Kioton ilmastosopimusta. Turha tietenkin mennä merta edemmäs tuomitsemaan. Kyllähän minäkin pienen valtion kansalaisena hymyssäsuin ohennan otsonikerrosta päivittäin. Kuitenkin olisi hyvä riisua kuluttamisen sokkoliina silmiltä ja hyväksyä tosiasiat: Insinöörit eivät yksinään pelasta meitä ekokatastrofilta. Kerskakulutiamattakin voi elää laadukasta elämää. Näkökykyinenkin autoilija voi joskus pyöräillä töihin. Rutiineja on pirisiävää rikkoa. MIKA TERÄVÄ T E UT UT TEKSTI: ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI KUVA: JUHA KAUPPINEN JA ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI Eli mitä internet-palveluja opiskelijat käyttävät "INTERNETISTÄ ON tullut nyi niin tiivis osa elämääni, että en jaksa luetella kaikkia sivuja, joissa käyn päivittäin. Vakiona ovat kuitenkin päivälchdct. Kaistan sivut. Veikkaus, Helsingin pörssi...", listaa Hemmo internetin käyttöään. Mies kuuluu selvästi niihin surffailijoihin, jotka tuntevat nettimaailman ja tietävät selvästi mitä siltä hakevat. Maailmalla puhutaan myös himosurffailijoista, jotka pörräävät tällä tiedon valtatiellä useita tunteja vain etsien aina kaikkea kivaa katseltavaa. Kaikista käyttäjistä netiiaddikteja on todettu olevan noin muutama prosentti. Tosin riippuvuus ei kohdistu fyysisesti internet-palvelimeen vaan niihin loisiin ihmisiin, joita netin keskustelupalstoilla tapaa. Jylkkärikin käynnisti sähköisellä foorumillaan keskustelun internetin käyttömotiiveista ja mahdollisista pakkomielteisiä, multa yhtään kunnon nettiaddiktia ei tähän Pientä puhetta -palstalle tavoitettu. Toisaalta kuka määrittää riippuvuuden laadun? Parhaillaan monen opiskelijan kädet ihan syyhyävät päästäkseen internetiin selailemaan muun muassa kesätyöpaikkatai opiskeluilmoituksia. Jylkkärin kotisivuilla Kärppäfani toteaa käyttävänsä parhaillaan paljon internetissä olevia asunnon vuokrauspalvelusivuja. Myös Teuvo toteaa kiintöistöalan sivut olevan hänen päivittäisellä, työasioihin liittyvällä selailulistalla. "Työnhakusivuilla olen käynyt nyt innokkaasti, muuten ehkä käytän neitiä noin kerran lai pari viikossa. Yliopiston ja omaan opiskelualaan liittyvät sivui sekä hakupalvelimet ovat tarpeellisimpia, mutta esimerkiksi Hesarinkin sivuilla on mukava käydä sen monipuolisuuden vuoksi. Surffailuksi sitä ei voi kuitenkaan sanoa", mainitsee Minna. Kaarinan mielestä nettisurffaileminen on hukkaan heitettyä aikaa. Hän itse etsii www-sivuilta ajankohtaisimman tiedon. "Talouselämän ja Bisnes.fi -lehtien sivut ovat tärkeitä tehdessäni nyt graduani. Vapaa-aikaani liittyviä tärkeitä sivuja ovat muun muassa teatterien lippukassat ja aikataulut", Kaarina toteaa. Online-keskustelupalstalla Hoplaa-nimimerkkiin kätkeytynyt kaveri mainostaa taas http://www.accesss.org -sivua, joista hänen mielestään näkee kaikki tulevat käymisen arvoiset klubit ja teknobileet. ILTAPÄIVÄLEHDET VAIKUTTAVAT olevan suosituimpia verkkolehtiä opiskelijoiden keskuudessa. Muun muassa Riina, Tiina ja Kärppäfani käyvät joka päivä katsomassa ainakin uusimmat juorut. Anna lukee horoskooppinsa niin verkkolehdistä kuin muiltakin sivuilta ja vertailee niitä sitten keskenään. "Melko samanlaisia ennustuksia on jokapaikassa. Ne luettelevat ympäripyöreitä asioita joka päivälle. Ellien biorytmi-ennustus kylläkin pitää usein paikkaansa omien fiiliksieni kohdalla", Anna myöntää. Kauneudenhoitoja terveyssivustot ovat etenkin naisille tärkeitä sivuja. Mari mainitsee myös etsivänsä reseptejä; hänestä Valion sivut ovat yksi parhaimmista ohjesivustoista. "IHMISET PAUASTAVAT INTERNETISSÄ ASIOITA ELÄMÄSTÄÄN JA HEITÄ ON SIKSI HAUSKA VAKOILLA." Riina sanoo käyvänsä lukemassa jopa verkkoklinikan tekstejä. Sen tämä terve opiskelija tekee ihan huvin vuoksi. "Verkkoklinikan keskustelusivulla käydään mielenkiintoisia keskusteluja muun muassa adoptiosta. Ihmiset paljastavat siellä asioita elämästään ja heitä on siksi hauska vakoilla. Myös sinkut.net ja erilaiset chattiryhmät vetävät joskus oikein tylsinä hetkinä", Riina paljastaa. SÄHKÖISIÄ KESKUSTELUJA voi harrastaa netissä useammalla lavalla, esimerkiksi nuorten suosimilla chat-kanavilla, lehtien ajankohiaispalstoilla tai muissa erikoisryhmissä. "Erinäisiä keskusielufoorumeita lueskelen joskus suhteellisen ahkerasti. Esimerkkinä voisi mainita vaikkapa juuri tämän JYYn foorumin, jonka tekee hauskaksi muutaman aktiivisen yksilön peeloilu usealla eri nimmarilla", vihjaa Normal Bates. Keskusteluareenoista puhuttaessa mainitaan usein hienoja määreitä "ajankohtainen", "yhteiskunnallinen" ja "sivistävä". Yhtenä asiallisena keskustelufoorumina Normal Bates mainitsee Pelit-onlinen. Jiipee sen sijaan on syventynyt skeittaamiseen: hänen mielestään nolla.net sivuilla on järkevää keskustelua, vaikkakin välillä kommentit ovatkin "skeittaajat ovat homoja ja äitis kans" tyylisiä. • Hiipivä tiikeri, boheemi porvari TOIMITTAJAT, NUO uskomattomuudessaan väkevät, ovat kehitelleet uuden ihmisten luokkiuelukcinon. Amerikkalainen David Brooks onnistui keksimään iskusanan, joka löi itsensä läpi koko läntiseen maailmaan: Bourgeois Bohemian (bobo) on käännelty porvarilliseksi boheemiksi (pobo). ALUKSI TIETYSTI luntuu, että tässä on vain nimetty uudestaan keskiluokan juppien kulutustottumusten lievä muutos. Epäilen kuitenkin, että maailma tai sen tulkitsemisen tapa on sittenkin hieman muuttunut. JUPPIUDEN TUNNUKSIKSI nostettiin aikoinaan muskeliveneet ja kehonrakennus. Keskiluokka näyni vaurautensa lihaksikkaan pullistumisen kautta myös omassa kehossaan. Kun muoti menee ohi, se näyttää yhtä naurettavalta kuin ensimmäiset kolmikiloiset kännykät. ON TULLUT AIKA leikitellä ja alkaa kantaa Citymania repussa. "Nämä kaikki ovat niin pieniä. Eikö teillä ole yhtään isompaa?" Näin erottautuu nykyään nokkela kuluttuja kännykkäkaupassa. Ei tarvitse miettiä: Ketkä ovai nykyajan boheemeja? Onko heillä kännyköitä? MIKSI OLEN ILOINEN näistä poboista? Porvarillisuuden takia tietenkin SUOMESSA PORVARILLISUUS on käännetty vastakohdaksi sosialistisuudelle. Sinänsähän se ei ole oikein tai väärin, sillä poliittiset käsitteet ovat kamppailun kohteita. Porvariudcn samaistaminen konservatiivisuuteen peittää kuitenkin monta asiaa. On syytä palauttaa mieleen porvarin eli Burgerin historiaa. NS. PORVARILLISET oikeudet merkitsivät ehkä suurinta mullistusta Ranskan vallankumouksessa. Itsenäisissä keskiajan kaupungeissa Burger merkitsi lähinnä kauppiaita, joilla oli kaupungin hallinnossa poliittiset oikeudet. Ranskan vallankumous teki jokaisesta citoyenista "porvarin", vaikka kansallisuusaate typisti ja muunsi noita oikeuksia. YRITÄN VAIN sanoa, että porvarillisuuteen liittyy poliittisuus aivan toisella perustavalla tavalla kuin esimerkiksi sosialismiin. Sen päämäärähän on kaiken kamppailun lopettaminen. Burgerille julkiset kysymykset ja vastaukset niihin ovat taas aina julkisen päätöksenteon alainen asia. OLEN NÄKEVINÄNI bobossa tai pobossa yhtä Vauhkonen merkkiä politiikan muotoutumisesta uudelleen. Kun jupin poliittiset ulottuvuudet rajoittuivat lähinnä muskeliveneen ympäristöhaittoihin, niin pobo voi osallistua kulutuksen lisäksi myös poliittisiin projekteihin, kierrättää tai käyttää rahojaan oman toimintakykynsä lisäämiseen. Mieleeni piirtyy lastenkirjan otsikoita: Bobo lähtee politiikkaan. Bobo ja puolue, Bobo ja Suomen Keskusta... POBO VAIKUTTAA sympaattiselta oliolta. Ehkäpä niitä on olemassa. JOUNI VAUHKONEN
ir ir Jyväskylän Ylioppilaslehti 7 / 2 1 ippil l kaur kaupungin katot Anonyymikatto Sarjassa on tähän mennessä käyty läpi seitsemän erilaista kauoa, ja on tullut aika rohkaista lukijaa jatkamaan kaitoclämää itsenäisesti. Haluamme korostaa, että kiipeämisen kohteena ei tarvitse aina olla erityisen haastava tai monimutkainen katto, vaan harrastuksen voi aloittaa vaikkapa oman asuinrakennuksensa kohdalta. Ankean 80-lukulaisen pienkerrostalon katoltakin voi löytää uusia näköaloja. Siis ylös, ulos ja ylös. ALEKSI MUNTER, JUHA MÄKINEN, MATTI ÄIJÄNEN OPINTOJEN, TYÖN, VAPAAAJAN ja kaiken muun yhteensovittaminen vaatii monessa mukana olevalta tiukkaa ajankäytön suunnittelua, lähes minuuttiaikatauluja. Toimeliaisuudesta pitävälle kiire ei kuitenkaan yleensä ole ongelma. Tällä kannalla on yhteisöviestinnän opiskelija Marianne Saaristo. Ainejärjestö CoMixin puheenjohtajuuden ohella Saaristo sukkuloi toimittajan töiden, toista vuotta jatkuvien opintojensa, muiden järjestökuvioiden sekä harrastusten välillä; viimeksimainittuihin lukeutuvat muun muassa liikunta sekä yleisurheiluvalmennus. "Minulle kysymys on siitä, että kalenterissani pitää olla asiaa asian perään, jotta saan edes jotakin tehtyä. Jotain tekemistä täytyy olla", Saaristo perustelee. Hän muistaa tiivistä tahtia jatkuneen lukioajoista saakka, niin kauan kuin hän on omia aikataulujaan itse suunnitellut. Saaristo myöntää, ettei kiire sovi kaikille ja että joillekuille on luontevampaa kieltäytyä lähtemästä kaikkeen mukaan; itse hän sanoo pitävänsä siitä, että tekemistä riittää. Ilman kiireisten aikataulujen luomaa painetta voisi moni asia jaadä tyystin sikseen. Esimerkiksi käy tenttiinluku, joka Saaristolla kuten monilla muillakin opiskelijoilla tuppaa jäämään viime tippaan. VAAN LUULISI kiiruhtamisen käyvän rasittavaksi. Eikö kiireinen nainen pidä lomaa lainkaan? Saaristo myöntää, että välillä paikasta toiseen juoksemista on hellitettävä. "Silloin tällöin tulee tunne, että nyt riitti. Tyhjennän kalenterini viikoksi tai pariksi, mutta sitten täytyy taas löytyä tekemistä. Sitä löytyy, sillä minut on helppo puhua mukaan moneen hommaan." Vaikka tiiviit aikataulut tosinaan stressaavat, selviää Saaristo tekemisistään kunnialla. "Minulla on tähän mennessä ollut sellainen olo, että putoan aina jaloilleni. Välillä tuntuu, että tekemistä on liikaa, mutta jonain aamuna herään ja huomaan, että asiat ovat taas kunnossa", hän naurahtaa. Hommasta ja harrastuksesta toiseen rientävän on joskus määriteltävä asioille tärkeysjärjestyksiä, mutta kaikelle kiinnostavalle löytyy aikaa. TyönMUN JUTTU -PALSTALLA TUTUSTUTAAN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AINEJÄRJESTÖAKTIIVIEN AJATUKSIIN. TÄLLÄ KERTAA MARIANNE SAARISTO, YHTEISÖVIESTINNÄN OPISKELIJOIDEN AINEJÄRJESTÖ COMIXIN PUHEENJOHTAJA, KERTOO ELÄMÄNTYYLIISTÄÄN: MONESSA MUKANA OLOSTA JA SIIHEN LIITTYVISTÄ KIIREISISTÄ AIKATAULUISTA. sä Saaristo pyrkii tekemään mahdollisimman hyvin; toisaalta opiskelun ja vapaa ajan välillä ei toista tarvitse ylettömästi korostaa yli toisen, sillä ne tukevat toisiaan. joskus sitä tietysti miettii, että jos tuohonkin asiaan olisi varannut enemmän aikaa, niin lopputulos olisi ollut parempi. Mutta olen sitä miellä, että energiansa pitää voida jakaa usean eri asian kesken." KIIREISEN ELÄMÄNRYTMINSÄ keskellä Saaristo osaa myös rentoutua. "Ei minulle tuota yhtään vaikeuksia maata sunnuntaipäiviä kotona tcinisarjoja katsellen. Yksinoloa ja hiljaisuuttakin tarvitsee joskus." Tulevaisuudessakin Saarisio aikoo olla mukana monessa. Keskittyminen pelkästään opiskeluihin ja valmistuminen kolmen tai neljän vuoden putkessa ei ole hänen juttunsa, ja työelämään siirtyminenkään tuskin saa häntä jättämään pois harrastuksia lai vapaa-ajan menoja. "Olen itse valinnut tämän elämäntyylini ja se on minulle hyvä", Saaristo kiteyttää. • herra X toiseen Kenellä on patentin patentti? Kaduilla keväisin valtoimenaan vellova hiekka ja siiiä aiheutuva pölykäs kakominen on jokavuotinen riesa nykyisiä hallituspohjaa kannattaville kansalaisille. Oliko tätä hiekkaongelmaa käytännössä edes olemassa silloin, kun itse kadut olivat hiekkaa? Ei ollut. "Anna mulle tähtitaivas", pyytää Katri-Helena suositussa iskelmälaulussaan. Pyyntö on kaikkien kriteerien mukaan ylimitoitettu ja saattaa kohteensa noloon valoon. Tippaleipää pidetään vapun ajan suurena herkkuna vaikka kyseinen leivonnainen maistuu lähinnä korituolilta. Miksi ihmisiä yllytetään moisten makupalojen rajattomaan hamstraamiseen perinteiden nimissä? Vaatekaupoissa on myytävänä asusteita, jotka on valmistettu rypistymättömästä kankaasta. Kaikkien pukeutumiskulttuureihin tarkemmin perehtyneiden on vaikea ymmärtää, miksei kaikkia vaatteita valmisteta tuosta samasta kankaasta, jos sitä kerran on olemassa. Ei ole mielekästä puhua kasvispihveistä, koska kyseinen eines ei sisällä lainkaan lihaa. Vai puhutaanko arkikielessä yleisesti esimerkiksi froteepihveistä? Ei puhuta. puhekuplat M OUN KUJLE T S l u Ä El OLE IHMINEN! fcYSYMfS ON SltTA, NUHAISIA TUTTAVUUKSIA. ALMIT ELÄESSÄSI VEHNIÄINEN KSML/Syke-liile, huhtikuu 2001 ja sitten sille Jylkkärin toimittajalle että... "Maailma ei ole mustavalkoinen. Jokainen hasista polttava ei joudu riippuvaiseksi heroiinista tai crackista, mutta jokainen niitä käyttävä on käyttänyt hasista." EILA GRÖNROOS JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 7/1993 (29.4.1993) hämeenaho TUOREEMPAA TUSKAA EU ERM / R i m VAKlAJTEL-LA.ETTÄ VUoPKTOAUA OLISI MUKA KOVAA OSAVIh He vaanivat tain seinanlevei|den päässä On tullut aika suunnata katse pois 'itsestäni ja vilkaista ihmisiä .joiden Seurassa opiskeluvuoteni kuluivat ToTA.. MULlA ÖUS NKS HABKASTus KoASMla ekan vuod«n ikätoverini vaihtuivat äkisti' ku.psempäan her rasmieheen, joka ilmestyi ovelleni asuttuaan solussa 5 imnuttfa. UAlvfAAKD, JOS ?ISTAN PoMUVfltKECT MSTYYN'? JA VESSAAN SAISI KAIMISASTIAH -VI»|KKUAP0«tKS£|t5? «sn «liti/ötiin rakennusmestari pakollisella arvosidonnaisen Säilyttärniskurssilla. NO! Hänellä oli työmiehen Viikonloppu selkäruodossatissuttekt alkoi perjantaina koulu«a;kauppaviinaf d juotu kuuteep mennesä.Sitten pontikka sammu m •#H1ÖI IJM-kA MIRHBLIA « . I | / KAUTAVA A A M I Lauantaina toleranssi oli jo kohdallaan.Päi^ä nautiskeltiin kämpillä ja illaksi suoriuduttiin jo keskus taan.Sunnuntaina hän oli hereillä^antunnin pari iltapäivällä,nauttiakseen r»i'Kyvinansaittua' Kun allekirjoitin vuokrasopimuksen keskustakakscsta,omistajatar ilmoitti asuvansa toisessa nuon«ssa'ihan k ^ b e n a " TE U»P!ET.„ KAIKKI SAATU H&P0UA. MI14AM E l OSATA ...RIKKAITA KAIKKI.. Muistan myös, kuinka pikkusiskoni vi?ralli ensi kertaa omakot.raloko/timuunissa, jonka jaom neljän ystävin kanssa Joukkoon kuului er3's eloisa parisK«vta. Ihteensaminulla oli 16 e"kämppäkaveria poma vuosina.Taso vaihteli j ^ n t ä en enää t u n t i s i kadulla, yhden, lavissa mtnin myöhemmin Mimmin Aika kultaa muistoja pirusti. Joskus jopa ikävoin lauma; puoiimuukaiaisij jptva Jnkeävat huoneeseesi katsomaan futista t a i valaistuneen seinänaapuri n, pikku tiedonantoa, j « * a löydät krafulassa jääkaapin ovpsta.
• • Vappu aloittaa I I TEKSTI JA KUVA: ANNAKAISA VÄÄRÄNIEMI YHTEISSIMAT Joissakin yliopistokaupungeissa vapun viettäminen on jo aloitettu. Perinteisissä teekkarikylissä laukaisijana on Otonpäivä 17. huhtikuuta t a i jopa aprillipäivä. Vappuaattona jäynän teko onkin sitten rankempaa touhua alkaen jo aamusta, unohtamatta tietenkään juhlallista lakitustilaisuutta kaupungin merkkihenkilön patsaan luona. Jyväskylässä kaikki huvi säästetään myöhäiseen juhlapäivään: Minna Canth lakitetaan kuuden aikaan illalla, jota ennen sekä myös jälkeen juhlijoiden kokoontumispaikkana on toiminut Harjun rinteet. Nyt tähän reittiin on mahdollista tehdä mutka, sillä poikkitieteelliseen bilekäyttöön on otettu myös llokivi ylioppilastalo, joka muun muassa Tampereella ja Oulussa on ollut jo monta vappua suosittu bilepaikka. TÄNÄ VAPPUNA ILOKIVI muuntautuu poikkitieteellisten bailujen tyyssijaksi aattoillan ajaksi. Bilepromoottori Merituuli Aholan mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun Jyväskylän yliopisto-opiskelijat lyöttäytyvät näin suurella porukalla yhteen ja järjestävät yhteiset vappukemui. "Vappua oli mietitty jo usealla taholla. Muun muassa ynnäläiset olivat suunnitelleet megabileitä Hippokselle ammaitikorkealaisten kanssa. Pörssiläiset olivat myös miettineet Ilokiven hyödyntämistä vappuna. Nyt kyse oli ensimmäisestä kerrasta omalla porukalla, joten päätimme pudottaa ammattikorkean pois ja kokeilla bileitä tällä SIMA-konseptilla", Ahola kenoo Vappuideat virisivät ensin ylioppilaskunnan aincjärjestötapaamisissa. JYYn hallituksen ainejärjestövastaavana toimiva Ahola sanoo SIMA:an tulleen mukaan 17 ainejärjestöä. Joukossa on niin pieniä kuin suuria, niitä massiivisia bileitä välillä yksinäänkin järjestäviä, ainejärjestöjä, kuten Ynnä ja Pörssi. Mitään pientä juhlaa Ilokiven SIMA-vapusta ei ole tulossa, vaikka monen tuhannen ihmisen vetävää Hipposta ei valittukaan juhlapaikaksi. Ilokivessä illan päätahdittajana toimii Egotrippi, jonka lämppärina on paikallinen Pakkauksen Pojat -bändi. "Tämä on nyt SIMA I -juhla. Jos se osoittautuu menestyväksi juhlaksi, niin ensi vuonna sitä voidaan laajentaa esimerkiksi Hippoksella järjestettäväksi. Tänä vuonna emme ottaneet sitä riskiä. Toisaalta llokivi on kotoinen paikka. Se on neljään asti yöllä auki. joten miksipä siitä ei voisi jatkaa suoraan Harjulle?" heittää Ahola. ILOKIVI VETÄÄ Aholan mukaan korkeintaan 800 1000 henkilöä. Pääsylippuiksi tarkoitettuja SIMA-haalarimerkkejä on etukäteen tilattu 600 kappaletta. Viime viikon ennakkomyyntipäiviin mennessä haalarimerkkejä ei ollut kuitenkaan vielä tullut JYYhyn asti. Muuten vappubileiden järjestely on Aholan mielestä hyvällä mallilla. Muutama kuukausi sitten aloitetut organisointihommai poikivat muun muassa hyvät artistit. Ainejärjestöaktiiveille on kullekin jaettu omat hommansa: yksi askanelee kukkia, joku ehkä koristelee Ilokiven yläkertaa foliopaperilla. Aholan mukaan järjestäjätkään eiväi ole saaneet ilmaislippuja tapahtumaan; vain järjestysmiehille on tarjottu hieman porkkanaa toimestaan. "SIMA:n aikana Ilokiven yläkerta on varattu keväthcnkiselle klubimeininkille. Dj soittaa siellä saippuakuplien seassa musiikkia ja meno on leppoisaa", Ahola selvittää. Vappuaattona ruokala llokivi menee tuntia aikaisemmin kiinni. multa vappumeininkiä on luvassa ruokailijoille. Jos säät sallivat, Ilokivessä on lounaan ajan terassi |a baan avoinna. Vappupäivän brunssinsa opiskelijat ovat niin ikään pitäneet Harjulla, jossa on nähty myös yliopiston lehtoraatti. "AINEJÄRJESTÖRINTAMALLA ON paljon käyttämätöntä energiaa. Tilanne on vain vaalinut jonkun, joka kokoaa nuo ryhmät yhteen. Työ on raskasta, mutta ei ylitsepääsemätöntä", Merituuli Ahola tiivistää poikkiticteellisbileiden kantavista voimista. Yhteistyötoiminta ainejärjestöjen kesken on Aholan mukaan SlMA:n lisäksi muutenkin tiivistynyt viime aikoina. Viimeksi 17 ainejärjestöä kirjoitti Raatikellann ja NighiLifen kanssa sopimuksen bileiden järjestämisestä kyseisissä yökerhoissa. Ahola mainitsee ainejärjestötapaamisissa virinneen ideoita yhteisistä liikunnallisistakin tapahtumista. "Ainejärjestöt ovat keränneet rahaa bileillään, multa trendi näyttää olevan se, etlä halutaan vähemmän, laadukkaampia bileitä. Kyseisten yökerhojen kanssa on sovittu alustavasti kaksista poikkitieteellisistä bileistä. Toiset ovat 7. marraskuuta ja toiset ystävänpäivänä", Ahola mainostaa. SlMA:sta järjestäjät eiväi odota voittotuloksia. Aholan mukaan tapahtumalle on liaenu tappiotakuuta JYYItä. Sen sijaan ainejärjestöjen muista bileistä rahat laitetaan säästöön ja niillä järjestetään sitten toisia tapahtumia, Ahola lupaa. TÄNÄ VUONNA vappu sijoittuu juhlahumun kannalla hedelmälliselle paikalle, eli heti viikonlopun jälkeen. Jyväskylässä ei tunneia poikkitieteellisiä prevappubileitä, mutta millaista on elämä vapun jälkeen? JYYstä Ahola toteaa, että vapun jälkeen paikallinen bilekalenieri näyttääkin tyhjältä. Sitä ennen ensi viikolla Rovaniemeltä Helsinkiin opiskelijat lakittavat kuitenkin jälleen kaupunkinsa merkkipatsaan ja juovat shampanjaa suomalaisen työn kunniaksi. Tampereella tosin ylioppilaskuntalaiset juhlivat uudella mallilla iästä vapusta lähtien: Olavi Virta ci enää saa ylioppilaslakkaan, vaan Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (TAMY) jakaa valkolakin tunnustuksena opiskelijakultiuuria edistäneelle laholle. Ensimmäinen TAMY:n Vappulakki luovutetaan kulttuurisihteen Jussi Förbomin mukaan Tampereella vappuaattona Wanhan kirjastotalon lavalla aattona kello 18.00. Lappeenrannassa korkeakouluopiskelijat mainostavat Vaappunsa alkaneen jo viime viikolla; tuttuun tyyliin aattona sitten lakitetaan Kurkipatsas ja teekkarit saavat kasteensa. "Opiskelija-aktiivisuus kylläkin loppuu XVapunpäivän jälkeen, kun suunn osa porukasta matkustaa suoiaan kcsälaiiumille", vastailee Lappeenrannan Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan vapaa-aikasihteeri Sampo Kokkonen. Vapun jälkeen opiskelijarientorintamalla hiljenee ihan valtakunnallisesti. Kaikki opiskelijat kokoava kevätriehakin, 51. kerran järjestettävä Akateeminen VVartti siirtyi pidettäväksi ensi syksyyn. Tapahtumaa pyritään siivoamaan liikunnallisempaan suuntaan ja samaan yhteyteen on suunniteltu paikallisiakin liikuntatapahtumia. Heti syksystä jyväskyläläiset opiskelijat ovat pennteiscsii voineet testata juhlimiskuntoaan muun muassa OLVI-juoksussa sekä Kauppakadun Approssa. • SIMA llokivessö mo 30.4. olkaen kello 2 1 . Lipui 50 markkao: Egotrippi jo Pakkauksen Pojat sekö yläkerran kevötklubi. Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2001 I B HUISKILO TEKSTI JA RAUHALA-KUVA: TUOMAS TIRKKONEN kiillottaa opiskelijakuvaa Vappu ei ole vain aikuisten melskeistä juhlintaa varten. Katukuvassa vappu näyttäytyy kaupunkilaisille melkoisena humuna, ja samoin on laita monien muiden opiskelijoiden kansoittamien juhlien. Haalarija vajkolakkikansan äänekkäiden, siiderinkatkuisten ja niin varttuneempia kuin toisaalta nuorimmaisia kaupunkilaisia ihmetyttävien toisinaan pelottavienkin tapahtumien ohella on kuitenkin olemassa aivan toisenlaisia tapahtumia. Myös rauhallisempien vapunviettomahdollisuuksienkin järjestämiseen löytyy kiinnostusta ja energiaa opiskelijoiden keskuudessa. Viimevuotisen Vappuhuiskilon ohjelmassa oli mm. ongintaa. Leena Rauhalan (oik.) mukaan se kuuluu ohjelmaan tänäkin vuonna. "ON TODELLA PALKITSEVAA JA HAUSKAA NÄHDÄ LASTEN RIEMUA, SITÄ MITÄ HE JA HEIDÄN VANHEMPANSA VOIVAT HUISKILOSTA SAADA." TÄSTÄ OSOITUKSENA on lapsille ja lapsenmielisin e suunnattu Vappuhuiskilo-tapahtuma, jonka Jyväskylän yliopiston bioja ympäristötieteiden opiskelijat järjestävät tänä vappuna jo kolmatta kenaa. Huiskilon tarkoituksena on tarjota hauska vapputapahtuma lapsille ja aikuisillekin ja tuottaa heille hyvää mieltä; taloudellisen voiton tavoittelu ei ole niinkään tärkeää, vaikka voiton puolelle tapahtumalla sen jatkuvuuden lurvaamiseksi pyritäänkin. Vappuhuiskilon koordinaattorina ainejärjestö Syrinxissä toimii molekyylibiologian opiskelija Leena Rauhala. Lapsenmielisen tapahtuman järjestäminen sopii hänen mukaansa ainejärjestöön hyvin, ja mukana onkin monia asiasta innostuneita opiskelijoita, jotka muuten eivät ole Syrinxin aktiiveja. VAIKKA OPISKELIJAPIIREISSÄ on perinteisesti vappuna keskitytty lähinnä railakkaaseen nuonen aikuisten meininkiin, on Rauhalan mielestä myös rauhallisempien, kaikenikäisille sopivien tapahtumien syytä saada sijansa. "Mielestäni on hyvä, että on erilaisia juhlia. Esimerkiksi Harjun piknik vappuna on sinänsä kiva tapahtuma, mutta on niitäkin, jotka eivät tällaisesta niinkään piittaa", huomauttaa Rauhala. Vaikutteita Huiskilolle on otettu Helsingistä ja Oulusta: pääkaupungissa on jo vuosia järjestelty Vappushokkelo-niminen tapahtuma, Oulussa puoestaan Vappuvimpa. Jyväskylässä ensimmäinen Vappuhuiskilo pidettiin 199°. Vanhalla Fredalla; nyt, kuten viime vuonnakin, paikkana on Lyseon lukio. Rauhala kiitteleekin koulun ja sen rehtorin Jorma Lempisen kanssa tehdyn yhteistyön sujuvuutta. Vappuhuiskilon ohjelmassa on Rauhalan mukaan luvassa ainakin näytelmä, seikkailupolku ja -rata sekä ongintaa; kahviokin on avoinna ja vappuun sopivasti myynnissä on myös ilmapalloja. Tapahtuman ensisijainen kohderyhmä ovat lapset, iältään kouluiän alun molemmin puolin, mutta Rauhala tähdentää, että kaikki ovat yhtä lailla tervetulleita Huiskiloon. RAUHALAN LISÄKSI tapahtumaa on järjestämässä pari-kolmekymmentä henkeä; vapun alla Huiskilo teettää työtä hyvinkin puolipäiväisesti. "Onhan siinä raskas vastuu ja ihmisten aktivoiminen on ollut joskus hankalaa. Nyt meillä on kuitenkin aktiivinen porukka, jonka kesken hommat on jaettu. Tapahtuman jatkuvuuden kannalta on myös positiivista, että mukana järjestelyissä on monia ensimmäisen vuoden opiskelijoita", kenoo Rauhala. Huiskilon järjestämisen vaiva kannattaa, kun nähdään lopputulos. positiivinen vapputapahtuma, josta voivat saada iloa irti niin lapset kuin aikuisetkin. "Vappuhuiskilossa on hienoa se, että siinä saa tehdä jotakin muille, ei vain itselleen. On todella palkitsevaa ja hauskaa nähdä lasten riemua, sitä mitä he ja heidän vanhempansa voivat tapahtumasta saada", sanoo Rauhala. • Vappuhuiskilo-topahtuma Lyseon lukiolla (Yliopistonkatu 13) »opunpäivänä 1.5. klo 10-15, Pöäsymoksu 15 mk, lasien vanhemma! ilmaiseksi.
KQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2001 L O U A S I 1 1 1 6 MA 30.4. KE 2.5. (Vappuaatto: Ilokivi avoinna Kesäkurpitsaherkku poikkeuksellisesti klo 11-15) Lihakeitto Sieni-perunakiusaus Kalamurckcpihvi, Lindströminpihvi tornaaitiiillikastike Juustoinen kirjolohikastike Jauhelihakastike ma^mmMmMMnmsMMBMm PE 4.5. M A 7.5. Kasvispyttipannu Jauhcmaksapihvit Kalagratiini Pastaa kasviskastikkeella Riistapyörykät Paistettu lohi. tanarkastike TI 1.5. Vappu T O 3.5. Kasvislasagne Broilerpyörykäl, currykasiikc Kaslerpaisti OQ o Q O I O IMOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA mmmmm TI 8.5. Sienirisotto Makkaralasagne Kanaa mango-hunajakastikkccssa KE 9.5. Aurajuustokiusaus Täytetyt jauhelihaohukaiset Sitruunasci TO 10.5. Kasvispihvit Broiler-pastapaistos Burgundin lihapata PE 11.5. Kasviskaalilaatikko Kaalilaatikko Tonnikalakastike, spaghetti Kalkkunakeitto KAIKKEA KEVÄÄSEEN! Aro: On niin kiire, ettei ehdi tehdä mitään. Burnoutin aktiivinen ehkäisy ja hoito. (Edita) Kiire jo on, mutta älä ohita seuraavia tarjouksiamme. 130 mk Kirjaklubi Tiedon jäämistö. Olipa kerran, ei ole enää. Kirjoja on HALVALLA! 15 mk Rentoudu halvalla. Kun aika antaa periksi, olet tiellä tarinoihin ja eheyttävään syvärentoutumiseen. Jos vielä tämän jälkeen jaksat joogata, "by ali mokomas". 70 mk Uusiokukkakansiot. Tiedämme kyllä, ettet ole ensi kertaa pappia kyydissä, mutta osta silti mappia ja taas HALVALLA! 10 mk Vaputteluun haalarimerkit. 15 mk/20 mk/ 26 mk Opiskelijan Kampus Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa I S t B E y . ^ kirjamyynti@kampusdata.fi MEILTÄ SAAT SUOLAISTA JA MAKEAA. PALVELUMME LÄHELLÄ SINUA Ruokalistamme löydät internetistä. www*sonaatthfi Virkistäviä ruokaja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: Ravintola Lozzi Ravintola Piato Ravintola Vilhelmiina Ravintola Ylistö Kahvila Aallokko Kahvila Kvarkki Cafe Libri Kahvila Musica Kahvila Novelli Kaupungin pääkirjasto Kahvila Syke Keskussairaalantie 4 P-rak. Mattilanniementie 2 Ahlmaninkatu 2 MaA-rak. Survontie 9YFL-rak. Seminaarinkatu 15C-rak. Survontie 9VK-rak. Seminaarinkatu 15B-rak. Seminaarinkatu 15M-rak. Vapaudenkatu 39-41 Keskussairaalantie 4 L-rak. puh. 260 3910 puh. 260 4571 puh. 260 3911 puh. 260 3866 puh. 260 3901 puh. 260 3887 puh. 260 3903 puh. 260 3904 puh. 624 438 puh. 260 3902 TERVETULOA TERVETULOA Absinttia, absinttia! TEKSTI JA KUVA: ISOKÄÄNTÄ KOTONEN "ENSIMMÄISEN LASIN jälkeen näet asiat kuten toivoisit niiden olevan, toisen lasin jälkeen näet asiat kuten ne eivät ole, lopulta näet ne kuten ne ovat todellisuudessa ja se on kauheinta maailmassa", totesi Oscar Wilde. Väitteen paikkaansapitävyyttä pääsee kokeilemaan yläkaupungin uusimmassa ja kenties syvällisimmässä ravintolassa, Vihreässä Haltiattaressa, jonka toimintajatukscna on olla absinttikulttuurin edelläkävijä. Nimensäkin se on saanut absintin lempinimestä. Astuessasi sisään ravintolaan jo absintinvihreät seinät johdattelevat sinut mukaan dekadenttiin tunnelmaan, joka aikoinaan koitui kovin monen taiteilijaelämää viettäneen kohtaloksi. Suunnittelija Aira Vikman on ravintolapäällikkö Riitta Väänäsen mukaan hakenut paikalle hieman vanhahtavaa ja kenties ranskahtavaa ilmettä. Ranskahtavan ilmeen luonti on onnistunut, vaikka osaltaan paikasta voi myös aistia 1900-luvun alun pietarilaistunnelmaa ja siten vanhan, ylpeän, mutta dekorat ii visuudessaan positiivisesti taantumuksellisen keisarikunnan jälkiempiristisiä virtauksia. "Ravintolasta on pyritty luomaan seurusteluja ruokaravintola kaikenikäisille", kertoo ravintolapäällikkö Väänänen. Oikein sekoitettu absinttidrinkki on yläkaupunkilaisen profiiliravintolan eräänlainen ydinajatus ja liikevaltti, mutta myös ruokalistaan on paneuduttu makuhermoja täsmäkutittavasti. Väänänen kertoo listalta löytyvän päivästä riippuen 4-5 ruokalajia, joista varsinkin 25 markan hintainen keittolounas osuu suoraan opiskelijan kukkaroon. Ravintolassa on myös pelitarjontaa, kertoo Väänänen. Keskiviikkoisin viihtyvyyden takaavat jatkossa kitaramusiikki ja syntisyyttä luovat absinttipiippujen huurut. Ikävä kyllä näillä näkymin ravintolaan ei ole tulossa terassia, mutta katumelua tuskin tarvitaankaan sisäpuolen sivistynyttä ja keskustelunkin mahdollistavaa äänistöä rikkomaan. Käsintehdyt uniikkilasit sopivat jokaiseen kouraan luoden reippaan annoksen tyyliä provinsiaalisimpaankin könsikkääseen. Vihreä Haltiatar on siten mitä oivallisin tapaamispaikka heillekin joiden polut ovat vasta risteämässä. • ARKIAAMUN ROAD MOV1E (osa XV) Ei se kuule mitään, sanoin ja poistuin ulos. Satoi taas. Vilkaisin kelloa. Se näytti puolla kainaloista. Lähdin kulkemaan kolia kohden. Matkalla pudotin postilaatikkoon kuolleelle miehelle osoiietun rahalähelyksen. Olisinhan minä sillä rahalla perhettäni kummasti elättänyt, multa luvattu mikä luvattu. Muistin että koko seikkailu oli alkanut kahvipaketin hausta. Kahvipaketin, joka oli jäänvl marketin Uskille, Elämä oli antanut muistutuksen oikein muistutusten sarjan sattumanvaraisesta luonteenlaadustaan. Kun pääsin kcrrostalorykelmämmc pihalle näin maastoasuun pukeutuneen miehen tuijottavan kiikarcilten läpi taloamme. Joku kajahtanut lintulxmgari ajattelin, kunnes tunnistin tyypin. Jormahan se siinä kiikaroi ikkunoitamme. Röh. sanoin. ]orniä kääntyi ja häkeltyi. Yritti hädissään piilottaa kiikareitaan housuntaskuihmsa, muna tajusi nopeasti sen mahdottomaksi. UUTTA! Vaatturin palveluiden lisäksi nyt myös MIESTEN PUKUJEN VUOKRAUS ffSESXL Vuokrattavana • TUMMAT PUVUT uudet kotimai. SMOKIT • FRAKIT set tuotteet . SHAKETIT Esim. • itsenäisyyspäivän juhliin • hääseurueille • pikkujoulupuvuksi • akateemisiin tilaisuuksiin • hautajaisiin • vanhojen päivien tanssiaisiin Vaatturi-ja pukuvuokrauspalvelu HANNU KUITUNEN Gummeruksenkatu 9. Jyväskylä p. 1014)218206. Av. ma-pe9-l7,lasop. muk. www.vuokrapuku.com ^/ www.sonaatti.fi HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTEPOHJAN PARTURI" tmi Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 Käytä hyödyksesi kanta-asiakas TERVETULOA korttimme tai opiskelijakortilla -10 % AVOINNA: ^ , ., . . , Ma-Pe9-18 Talvilauantaisin sopimuksen mukaan La Suljettu
Jyväskylän Ylioppilaslehti 7 / 2 1 Q Zerocharisma. tAUKlfisi KUIiTfilRVl TEKSTI: TUOMAS TIRKKONEN KUVAT: SAMI KERO JO 14. KERRAN pidetty Jyrock-festivaali on jälleen takana; sekä järjestäjien että yleisvaikutelmien mukaan varsin onnistuneesti. Kaksipäiväisen, vajaat 500 kävijää keränneen festivaalin ohjelmassa oli sekä uusia että asemiaan jo vakiinnuttaneita esiintyjänimiä, niin popin, rokin kuin elektronisen musiikin saroilta. Office Building Tampereelta oli perjantain ensimmäisiä esiintyjiä. Melankoliseen kitarapoppiin toi lisäherkkyyttä viulu; mielleyhtymiä heräsi ainakin muinoiseen Hearthill-orkesteriin. Välillä poppi tuppasi vähän puuduttamaan, ehkä siksi, että oli vasta alkuilta, ei otollisin aika surullisten sävelten. Perisuomalaiseen kaihoon tällainen musiikki silti vetoaa. Yläkerrassa oli ohjelmassa viileämpää tunnelmointia, kun konemusiikin veteraani Jukka Ruohomäki soitti ambientiaan, jota muun muassa satakielen äänet sävyttivät. Osa yleisöä joraili, osa eläytyi tunnelmaan lattialla istuen. Aivan toisentyyppistä menoa nähtiin alakerrassa, kun lauteille nousi Zerocharisma. Tämä jyväskyläläinen tanakan rock-musiikin kutsuttakoon sitä stoneriksi, riffirockiksi tai ties miksi orkesteri oli sangen tervetullut akti: nyt ei oltu hissun kissun, vaan soitettiin rokkia saatanan kovaa. Soundeissa oli kunnolla polkua ja rock-elkeet olivat bändillä hallussa. Tällaista paahtoa olisin kuullut mielelläni lisääkin, kaiken pop-postmodernismin vastapainoksi. Sen sijaan yläkerrassa oli hauskaa, kun Dr. Robotnik soitti koncmusiikkiaan, esiintymisasunaan punainen aamutakki. Musiikista tuli mieleen välillä Kraftvverk, välillä taas jonkin soriin New Order -henkinen näkemys. Arto Muna ja Millennium on, kuten kaikki tietävät, rokkijätkien bändi, joka soittaa iskelmiä. Homma tehdään, ilmeistä tai ei, tyylitajuisesti; ironia ja camp-henki ovat toki läsnä, mutta voi tätä oikeastaan kuunnella niitä pohtimattakin. Herra Muna on taitava laulaja, biisit sujuvia ja tunteellisuudessaan tarttuvia ja paljonkos tämä nyt musiikillisesti eroaa "oikeasta" nykyiskelmästä? Blaster Masterin hilpeät ska-rallit toimivat ehkä parhaiten kesäfestareilla, mutta skulasivat ne hyvin täälläkin, ja kansa tanssasi. Enimmäkseen reipasta ja letkeää, mutta oli setissä ainakin yksi hitaampi ja pitempi tunnelmapala. Yläkerrassa, nimestään huolimatta, soitti ruotsalainen First Floor Power, ja taas vaihteeksi oli tarjolla kitaroitua pop-rätväkkyytiä kera ajoittaisen melankolian. ROKKIRÄJÄHDYKSEN JÄLKEEN saattoi pistäytyä disko-oloissa, kun yläkerran djmusiikkina oli tarjolla mehukkaan funk-painotteista tavaraa. Tästä pidin, hauskaa heilua ja sählätä. Alakerrassa soittanut ruotsalainen Teenage Idols taas ei ollut saada yleisöä mukaansa, vaikka etenkin laulaja teki asian eteen töitä. Melko lyhyen setin loppupuolella väki alkoi toki lämmetä kohteliasta nyökyttclyä pidemmälle. Musiikki oli sinänsä rämäkkää rock-poppia, jossa oli viitteitä 60-luvulle jonnekin The Whon suuntaan mutta varsinaisesti tämä ei ainakaan minua innostanut. LAUANTAINA ALKUILLASTA Surftones soitti surf-instrumentaalejaan aurinkolasit päässä. Kelpo kuunneltavaa, vaikkei suuremmin meikäläistä nyt hetkauttanutkaan. Le Kimono kuulosti ensitahdeillaan yllättävän lavalliselta garage-kitarapopilia, muna tulihan mukaan sitten niitä kitschisii kaukoitäisiä sävyjäkin: koskettimista kajahteli kuvioita, jotka toivat mieleen nintendotaustamusiikit, jos kohta vähän chinagirlit ja pizzicatovitosetkin. Hauska bändi, ja kansa fiilisteli kädet ilmassa heiluen. Yleisönsä otti myös saksalainen Jeans Team; hilpeää hörhöpoppia hassuilla puolilelusoiitimilla maustanut bändi huhuiltiin settinsä jälkeen encoreiden soittoon vielä kahdesti. Mana Mana oli yhtye, jota hartaimmin näiltä juhlilta odotin. Tästä olivat nyt popit kaukana: jylhää, synkkää, raskasta metallia kolmen kitaran vallin ja hyvin matalaäänisen laulun voimin. Erittäin nautittava esitys. Jokin loppusilaus tästä jäi silti uupumaan, jokin, Dr. Robotnik. mikä tämän uskomattoman hienon bändin keikasta olisi tehnyt täyden kympin arvoisen. Soundit taisivat hiukan puuroutua, keikka oli ehkä hitusen läpihuutomainen, täyttä ekstaasia ei saavutettu. Mutta silli: loistavaa. Loppuillasta kuultiin vielä Aavikon instrumentaali-urkupoppia ja kanadalaista yhden naisen muodostamaa Peachesia. Mutta oli jo loppupäätelmien aika: kaikkiaan festarit olivat varsin mainiot eikä hämminkejä juuri sattunut. Kaikki Jyrockin järjestämiseen osallistuneet henkilöt ovat myös hatunnostonsa ansainneet. • X Ö ! k JJEVYf JÄTKÄT PAINAA, OSA N Popeda: Just! Poko Records 2001. Popedan uusin levy Just. 1 on juuri sitä, mitä aina ennenkin: suomirokkia, jossa lauletaan lähinnä naisista ja viinasta. Kappaleiden aiheita ovat kuumat böönat, kovien sällien toilailut, huikan otto ja autoilla kaahailu. Mukana on sekä rempseää uhoa että annos herkistynecmpiä tunnelmia Musiikki on kitaravetoista rokkia ja ränitätänitää, syvän etelän junliiboogieta härmäläisittäin, ja sitä luotsaa tietenkin aina vain laulusolisti Pate Mustajärvi, kera karismansa. Kiistattomia hittejä ci Just! oikein sisällä. Levyllä toki on jokaiselle tämäntyyppiselle lätylle kuuluvia perus-kolmisointuveivauksia (Sd-sd-sdvdri, Entisestä pois ), pari miehekästä balladia (Moottohpää, Kun mies unelmoi) ja työväen luokkaista kunnon jätkien meininkiä (Telotuilla. tehtaassa, raksalla). Keski-ikäisten äijien rokissa on tietysti myös seesteisyyttä: hurjien nuoruusmuisteloiden ohella teksteissä vilahtelevat oman pojan rippijuhlat ja muu onnellisen aikamiehen elämä. Ja kyllä, varmuuden välttämiseksi: en todellakaan tykännyt Perkele että otti koville kuunnella tätä. Just! tuskin yllättää ketään: ne jotka pitävät bändistä, pitävät varmaan tästäkin. Just, tuttua sananpartta sovellellen: Popedan levy on faneille kuin pullo kossua, tiedät mitä saat. http://www.poko.(i/www/artistit/popedo/index.hlml KLIINISTÄ KITARASUVEREENIUTTA Ben Granfelt: AM I Want To Be. Johanna Kustannus 2001. Kitaristi Ben Granfeltin soololevy ei sekään yllätä. Muun muassa Leningrad Cowboysissa ja Guitar Slingersissä aiemmin vaikuttaneen Granfeltin neljäs studio-soololevy on varsin tavanomaisia melodista, englanninkielisiä rokkia. Granfelt, basisti Lauri Porra ja aimpali Miri Miettinen osaavat kyllä soittaa, ja niinpä kappaleet rullataan läpi varmasti, letkeästi, multa viileästi. Melodista rokkia maustetaan hiukan tiukemmin murisevalla riffittelyllä, ja sävyjä löytyy niin Granfeltin sooloiluista kuin Porran bassotieluista. Mutia kun: sävellyksinä biisit eivät ole kovin erikoisia, ja tekstitkin ovat varsin tavanomaisia ihmissuhde-ja miehentietoieamuksia. Levy on asiallinen paketti, ainesosat on laskettu kohdalleen ja kokonaisuus toteutettu ammattitaidolla, mutta sieriilisti ja mielenkiinnotiomasti. AU 1 Want To Be on hyvin tehty, mutta sangen nuiva ja miltään maistumaion levy. www.bengronfelt.com 80-LUVUN KOLEUDESTA The Pin Ups: Trash & Glam. Johanna Kustannus 2001. The Pin Ups oli 1980-luvun alkupuolen helsinkiläinen bändi, jonka single-, EP-ja demotuotoksia tuore julkaisu Trash & Glam summaa nyky-ylcisön tietoon. Noina punkinjälkeisinä aikoina kukoisti erilainen synkistely ja hörhöily; mielleyhtymiä herää niin goottikuin glam rock -meininginkin täkäläisten ilmenemismuotojen juurten ryteikköön, musiikillisella ja/tai esteettis-kosmeettisella tasolla. The Pin Upsin musiikissa kyllä kuulee popisti käsitettyä synkkyyttä, mutta myös muistumia muunkinlaiseen 80-luvun suomalaiseen, englanninkieliseen rokkiin. Musiikissa on hörhöyttä. ilkeyttä ja varsinkin sekopäisyyttä ähinöinecn ja urahteluinecn, efektcineen, temponvaihdoksincen sun muine koukkuinecn. Ajoittaisia Joy Division -vaikutteita (esimerkiksi Come And Fly With Us) kuuluu, mikä ci ole ollenkaan huono asia, ja niihin sekoittuu pnmitiivisesti hakkaava, psykoottis-perinteinen rock-rätkätys ja asiaankuuluva vauhkoontuneen pop-ilkimyksen rääkyily. Aikakausi kuuluu: välillä fraseerataan kuin Johnny Rotten ja välillä hiukan Michael Monroen malliin, jos kohta lienevät nämä jampat Lou Reedi n sakin kuunnelleet. Ahaa-elämyksiä sopii olla bongaavinaan: tämän musiikin tahtiin ovat aikansa pop-markiisit tanssanneet keskinkenaisuutta kumoon huulet mustina. The Pin Upsin musiikki tuntuu silti kestäneen ns. ajan hammasta kohtuullisesti, eli pari sormustimellista Näkemystä maistuu The Pin Upsin nektarissa (vaiko kalkissa) vielä tänäpänäkin. www.pinupsmusic.com TUOMAS TIRKKONEN
oittaessa ei TEKSTI JA KUVA: JUHA KAUPPINEN 20-vuptias, Jyväskylän yi opistossa filosofiaa opiskeleva Antti Latvala korkealle arvotetussa J.H. Erkon kirjoitus-, kiloailussa. Hän ei silti • • • sai kunniamaininnan E paiiussa. haaveile kirjoittgjan .ammatista, päinvastoin: Latvalan mukaan rgnoja ei kukaan kirjoittaa työkseen.
JyväBkyliHi Ylioppilaslehti 7 / 2 1 haihatella / / "MUISTAN KYLLÄ hyvin ensimmäiset runoni, jotka kirjoitin joskus 17 vuotiaana. Se vaan lähti jostain ajatuksesta, joka oli pistettävä ylös paperille. Niissä ensimmäisissä tekeleissä oli ihan mitta ja riimejä. Jossain vaiheessa ne loppusoinnut vaan alko tuntua vähän semmoselta loruilulta. Ihan alkua lukuun ottamatta ma olen kirjoittanut runoni vapaaseen mittaan." Näin kuvailee runoiluharrastuksensa alkutaipaletta 20vuotias filosofian fuksi Antti Latvala. Nuorukainen on kotoisin Ruovedeltä. Jyväskylään hänet ajoi alunperin parisen vuotta sitten kitaransoiton opiskelu konservatoriossa. Se lysti loppui lyhyeen: "Musiikki on kyllä hyvin mielenkiintoinen alue, mutta jotenkin tunsin jo tuon yhden konservatoriossa vietetyn vuoden jälkeen, että olen kiinnostunut asioista laajemmin. Filosofiaa olin lukenut yhden kurssin lukiossa, ja se oli oikeastaan lukion parasta antia. Sen yhden kurssin vuoksi hakeuduin lopulta yliopistoon filosofiaa opiskelemaan", Latvala muistelee. Runoja Latvala on kirjoittanut koko ajan kun on asunut Jyväskylässä; suunnilleen tahtia yksi per viikko. "Välillä tulee parinkin viikon jaksoja, jolloin en kirjoita mitään-. Toisinaan taas parissa päivässä syntyy kolme-neljä runoa, jotka kaikki tuntuvat hyviltä vielä myöhemminkin." J.H. Erkon kilpailuun Latvala lähetti yli kuusikymmentä runoa arvioitavaksi. "Siinä oli ikään kuin yhden runokokoelman käsikirjoitus. Valikoimassa oli runoja noin kahden ja puolen vuoden ajalla. Mitään yhtenäistä teemaa niillä ei ollut." Erkon kilpailun tuomaristo lykäsiyi Latvalan runoihin siinä määrin, että kilpailussa heltisi kunniamaininta, yksi kolmesta jaetusta. Runoilija itse suhtautuu palkintoon varsin tyynesti: "Se nyt oli vaan kunniamaininta. Tuollaisista kilpailuista huomataan yjeensä vaan voittaja ja korkeintaan kakkonen." Toisaalta Latvala myöntää, että paljolti on omasta panoksesta kiinni, kuinka paljon hyvästä kilpailusijoituksesta on hyötyä runoilijan uralla "Kyllä tässä nyt on tarkoitus vähän aktivoitua. Mulla on ihan selkeästi koossa ainekset yhden runokokoelman julkaisemiseksi, mutta se vaan on niin tolkuttoman vaikeata, kun yrittäjiä on paljon ja runokirjoja julkaistaan niin älyttömän vähän." Toisaalta Latvala ei ole koskaan lähettänyt yhtään runoaan kustantajalle nähtäväksi. Runojen kirjoittaminen on riittänyt sinänsä. Tässä asennoitumisessa on kuitenkin viime aikoina ollut havaittavissa selkeitä muutoksia: "Viime aikoina on jotenkin tullut enemmän pintaan sellainen ajatus, että pitäisi saada tekstiä esille. Loppujen lopuksi ihan varmasti jokainen, joka luo jotain, siis on tekemisissä jonkin taidemuodon kanssa, haluaa saada työtään julki. Kyllähän se on eräänlainen tavoite, että saisi julkaistua runoja ja sitä kautta saavuttaisi jonkinlaisen aseman runoilijana." "RUNOUS TAIDEMUOTONA vaatii aikaa. Siinä mielessä on huolestuttavaa, kuinka vähän ihmiset nykyään ehtivät pysähtyä ajattelemaan tai keskittymään asioihin. Se huoli ei kuitenkaan ole mikään päällimmäinen syy runojen kirjoittamiselle. Mun runot ei ole mitenkään julistavia." Latvalan runoja ei vielä toistaiseksi ole luettu ääneen sen suuremmissa yhteyksissä, mutta jos niitä luettaisiin, se pitäisi taiteilijan itsensä mukaan tehdä hitaasti ja eleettömästi. Ei missään tapauksessa mahtipontisesu näytellen. "Hyvässä runossa on minun mielestäni aina useampia tasoja. Sen vuoksi niitä ei vaan voi lukaista läpi. Samasta syystä ne myös vaativat lukijallaan paljon. Täytyy hankkia jostain runokirja, alkaa lukea sitä, ja vieläpä maistella lukemaansa. Ääneen luettuna runot eivät välttämättä uppoa yhtään sen helpommin kuulijakuntaan, koska ne on niin helppo siinäkin vaiheessa torjua", Latvala pohdiskelee. "Hyvä runo on suhteellisen lyhyt. Siinä on yleensä sanottu joku tuttu asia eri tavalla, nähty tuttu ilmiö jotenkin eri kulmasta, mutta kuitenkin sillä tavalla, että siitä voi tajuta, mistä on kysymys", Latvala ripottelee vastauksia peruskysymykseen hyvän runon olemuksesta. "Eihän siinä nyt lietenkään voi olla mitään ihan ihmeellisiä juttuja. Mun mielestä muodon täytyy kuitenkin palvella sisältöä. Runoutta on tietyllä tavalla tehtävä vakavissaan." Tällä l^tvala ei tarkoita sitä, että runojen pitäisi olla vakavamielisiä, vaan, että runoilijan on oltava rehellinen, taustalla on oltava todellinen kokemus, johon runo pohjautuu. "Se, että ihminen kirjoittaa ammatikseen, ei väistämättä tarkoita, että teksteillä olisi ehdottomasti jotenkin hieno merkitys. Päinvastoin, kun ihminen kirjoittaa paljon, hän oppii tietyn rutiinityylin, ja kirjoittaminen ilman sisältöä tulee helpommaksi. Toisin sanoen runoilijan, jolla on jonkunlainen asema, pitäisi entistä tarkemmin valvoa omaa rehellisyyttään." Latvalan käsityksen mukaan Suomessa ei juuri ole ammatikseen runoja kirjoittavia ihmisia, tai ainakaan "niitä ei pitäisi olla". "Kyllä mun mielestä pitää tehdä jotain muutakin, jotain mistä saa kokemuksia, joiden perusteella voi sitten runoasa kirjoittaa." "En mä ainakaan itse pystyisi kuvittelemaan, että mä pelkästään ammatikseni kirjoittaisin runoja. Että olisin taiteilija ammatiltani' Mitä siitäkin nyt tulisi?!" RUNON SYNTYMINEN on kaikessa monimuotoisuudessaan kiinnostava prosessi. Juice Leskinen on joskus sanonut, että hän kirjoittaa sivutolkulla tekstiä, josta sitten karsitaan turhat hörhötykset pois; tuloksena on muutaman rivin runo. Antti Latvala käyttää erilaista metodia: "Se on tapahtumaketju, jossa vapaan assosiaation tulos alistetaan hallintaan. Alussa pyrin hävittämään itsesensuurin kokonaan. Siinä vaiheessa kun varsinainen kirjoittaminen sitten alkaa, itsesensuuri on kaivettava jostain taas esille. Kirjoittaessa ei ole tilaa haihattelulle. Kirjoittamisvaiheessa ikään kuin katsotaan, mitä on saatu kasaan. Jos jossain jutussa ei ole luettuna mitään järkeä, se pitää kylmästi jättää pois." Latvalan mukaan ihmisillä on yleensä runojen kirjoittamisesta yliromanttinen käsitys. "Monet luulee, että runoilijat istuu baarissa, juo viinaa ja polttaa ketjussa. Todellisuudessa se ei ole niin. Ainakaan mun kohdalla. Mä en ainakaan pystyisi kännissä kirjoittamaan hyvää runoa; sellaista joka tuntuisi vielä seuraavanakin päivänä merkitykselliseltä", Latvala ruumaa.» Erkon kilpailu 45:ttä kertaa J.H. ERKON kirjoituskilpailu järjestettiin 45:ttä kertaa. Tällä kertaa kilpailun aiheena olivat runot. Kilpailuun osallistuneet 460 runoilijaa olivat suoltaneet tuomariston arvioitavaksi yhteensä massiiviset 12000 runoa. Kilpailussa palkittiin kolme parasta (15 000mk, 10 000mk ja 5 000mk). Lisäksi kolme kirjoittajaa sai kunniamaininnan. Erkon kilpailun voitti tänä vuonna helsinkiläinen Anna-Lotta Helin (synt. 1975). Toiseksi sijoittui Olli Sinivaara (1980) ja kolmanneksi Katja Meriluoto (1975). Yhden kilpailun kolmesta kunniamaininnasta sai jyväskyläläinen Antti Latvala. Tuomaristo luonnehti Latvalan yli 60 runon kokoelmaa seuraavasti: "Vähäeleisen selkeästi Antti Latvala tavoittaa herkkävireisiä sointuja ja kuvia. Omakohtaisella otteellaan hän pyrkii tavoittamaan kokevan minän levottomuuden epävarmuuksien maailmaa vasten." Erkon kirjoituskilpailua tukivat tänä vuonna Suomen Nuorisoseurojen Liitto, Suomen Nuoriso-opisto, Mikkelin ammattikorkeakoulun kulttuurin ja nuorisotyön yksikkö ja Sanoma-WSOY. Palkintolautakuntaan kuuluivat tänä vuonna seuraavat henkilöt:: kirjailija, fil.toht. Tero Liukkonen (pj), fil.toht., kirjallisuudentutkija Liisa Enwald, kirjailija, kriitikko Jukka Koskelainen sekä fiilis. Pirkko Heikkinen (siht). JUHA KAUPPINEN MIKA TERAVA Kahden fiktiivisen Turkan vuorol|j I TEKSTI: puhelu Juha Turkka: Huutoja hiekkalaatikosta (Ihmisen ääni -sarjan numero 30) WSOY 2001 TAKAKANSITEKSTI KUVAILEE Juha Turkan esikoiskirj? muun muassa rönsyileväksi ja piinaavaksi. Tämä pitää kyllä paik kansa, mutta ci positiivisessa mielessä. Huutoja hiekkalaatikosta oi sekava ja pirstaleinen kokonaisuus, jossa päähenkilö vaihtaa roolia alvariinsa ja fakta ja fiktio sekoittuvat. Tällaiset rakenteelliset ratkaisut ovat tuttuja Jotiko Turkan proosatuotannosta ja tciistafsefel isä on tällä alueella poikaansa etevämpi. Melkein toivoisi Juha lutkalta samanlaista omaaänisyyttä proosan kirjoittamisessa, mitä häneltä on nähty teatterin puolella, esimerkkinä Marko Leinon kanssa kirjoitu ma monologi Lapsenmurhaaja erään nyrkkeilijän tarina. Toki Huutoja hiekkalaatikosta -kirjassa esitellään mielenkiintois oivalluksia esimerkiksi koulukiusaamisen mekanismeista, rakkauden mysteeristä ja isän murhaamisesta, mutta liian usein kirja sortu raskassoutuiseen filosofiseen painiskeluun. Niin sosiaalipornahtavaa kuin se onkin, Huutoja hiekkalaatiko -kirjan kiinnostavinta antia ovat kuitenkin päähenkilön keiton • muistot isästään. Muistot, joissa fiktiivisen päähenkilön paikalle i helppo kuvitella "oikea" Juha Turkka. Koska myös Jouko Turkka on omassa tuotannossaan pohtinut isyyttä sekoittaen faktan ja fiktion, i allekirjoittanut malttanut vastustaa kiusausta laittaa kahta fikäivist Turkkaa, isää ja poikaa, puhumaan rinnakkain. Seuraavassa on sitaatteja sekä Juha Turkan Huutoja hiekkalaatikosta -kirjasta (HH) että Jouko Turkan vuonna 1984 julkaistusta teoksesta Selvitys oikeuskanslerille (SO). "Minulla oli ankara ja väkivaltainen lapsuus. Minua hakatuin kotona ja koulussa. Se ei ollut helppoa, mutta pahinta oli se, että isäni hakkasi minua julkisesti jalkapallokentillä ja luistinradoilla. Hakkasi ja retuutti juuri niiden räkänokkien edessä, jotka hakkasivat minua koulussa" (HH s. 159) "Äiti suojelee poikaa isän sadismilta. Jeesus pyysi isältä pääsyä: kuitenkin jos sinä tahdot. Sitä on pojan rääkätty asema. Pyytää ja kiittää ja tietää ettei se auta. Isä huusi taivaalta Jeesukselle: Ylös vaan poika ja ristille siitä! Meidän poikako jättäisi väliin mitä ennustettu on! Ylös vaan ja rohkeasti ristille. Jos siinä olisi ollut äiti, se olisi huutanut: ei sun tante jos et itte tahdo, vaikka isäs sanois mitä! Mutta ei ollut äitiä. Äiti on ihminen, ei Jumala, isä on jumala. Äiti tarjoaa lohdutusta. Isä on rangaistus. Kuin isä on oikein paha se herättää pojan ihailua ja turvallisuutta: muut miehet pelkäävät sitä, minun isää, minusta tulee minun isä." (SO s. 17-18) "Eihän se olisi ollut yhtä nöyryyttävää, jos isäni olisi ollut iso, karski urheilumies, joita näkee kenttien laidoilla, mutta kun hän oli vielä sellainen pieni, laiha sintti, jonka koko olemus huusi hänen olevan urheilukentällä aivan väärässä paikassa." (HH s. 160) "Jos isäni olisi vaatinut minulta jotain mutta ei mitään: ikuinen epävarmuuteni tulee siitä. Nussiessa ei tunne isän kannustavan ei uhkaavan tai pilkkaavan. Kuinkakohan poikani? Minun kapinallisuuteni on vain isän vaatimusten hakua." (SO s. 28) "Isääni minä hakkasin ja samalla yritin hakkauttaa häntä ja hänen vaikutustaan itsestäni ulos. Sillä minä olen aina tiennyt vaistonvaraisesti olevani isäni poika. Samasta puusta veistetty ja juuri luonteeltani hänen kaltaisensa, sisäisesu pirstoutunut. Vai tekikö isäni lapsuuteni niin vaikeaksi juuri siksi, että minusta tulisi hänen pikkuveljensä, jota hänellä ei ollut? Pisti heikkouttaan vahingon kiertämään." (HH s. 149) •
I B Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/20D1 pianissimo KAURISMÄEN TYÖLÄISTRILOGIA ILOKIVEEN Elokuvakerho La vie de boheme järjestää Ilokivessä torstaina 26. huhtikuuta elokuvatapahtuman, jossa nähdään Aki Kaurismäen työläistrilogia, eli elokuvat Varjoja paratiisissa. Ariel ja Tulitikkutehtaan tyttö. Tapahtumalla kerho haluaa osaltaan tehdä Kaurismäen töitä tunnetuksi ja samalla muistuttaa elokuvissa käsiteltyjen aiheiden ajankohtaisuudesta nyky-Suomessakin: pienien ihmisten kamppailusta, heidän toiveistaan, elämästä, kuolemasta ja rakkaudesta. Lippujen hinnat ovat tarkoituksella mahdollisimman alhaisia; tämän toivotaan tuovan runsaasti yleisöä paikalle. Yhden elokuvalipun hinta on 20 markkaa ja kaikkiin kolmeen elokuvaan pääse 40 markalla. Elokuvat on tekstitetty englanniksi. Baari on auki koko tapahtuman ajan ja taustalla soi elokuviin liittyvää musiikkia. Aki Kaurismäen työlöistrilogio Ilokivessä 26.4. klo 16.00 Varjoja Paratiisissa klo 18.00 Ariel klo 20.00 Tulitikkutehtaan tyttö Elokuvien jälkeen jatkot samassa poikossa. POTTERIA LUKUVIIKOLLA Kaupunginkirjastossa on tarjolla melkoinen lukupaketti huhtikuun viimeisellä viikolla. Kalenteriin kyseinen viikko on merkitty valtakunnalliseksi lukuviikoksi Kirja tekee hyvää! -teemanimellä. Jokapäiväistä ohjelmaa viikolla on J. K. Rowlingin kirjoittaman Harry Potter -sarjan lukutuokiot kello 16-18 kaupungin eri kirjastoissa, joissa myös arvotaan sarjan teoksia. Lukijana toimivat innokkaat Potter-fanit, muun muassa lääninkirjailija Irja Rane. Eri kirjastotoimipisteissä nähdään myös muun muassa teatteri Pahnanpohjimmaisten lastenteatteriesitystä £Hi-Velli karamelli. Lukuviikko 22.4.-27.4.2001 Jyvöskylön koupunginkirjostossa Keski-Suomen maakuntakirjastossa: www.ikl.ii/kirjosto SCHILDTIN PALKINTO LINNAKYLÄLLE Suomen Kulttuurirahaston Schildtin rahaston palkinto ansiokkaasta tutkimustoiminnasta on myönnetty prodessori Pirjo Linnakylälle. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimusyksikössä työskentelevä Linnakylä on tutkinut muun muassa koululaisten lukemista, lukemisen edistämistä sekä uusien oppimistcknologioiden mahdollisuuksia. Palkinto, suuruudellaan 70 000 markkaa, luovutetaan Linnakylälle 11. toukokuuta yliopistolla pidettävän Floran päivän juhlassa. Samalla kuullaan Linnakylän palkintoesitelmä, jossa hän käsittelee lukutaitoa informaatioyhteiskunnassa. Piirilääkäri Wolmar Schildtin (1810-1893) mukaan nimetty palkinto myönnetään sellaisten tutkimushankkeiden toteuttamiseen, jotka liittyvät Schildtin elämäntyössä keskeisiin aloihin: suomen kieleen, suomenkieliseen kulttuuriin, opetustoimeen, kansanterveyteen tai kansalaisten taloudellisen tietämyksen syventämiseen. Kahvipöydästä PAHNANPOHJIMMAISTEN KEVÄÄN uutuusnäyielmässä Juottoni kahvit ja rauhotutaan ollaan tosiasioiden äärellä. Jyväskylän työväenopiston teatteritaiteen syventävien opintojen opiskelijoiden ja Pahnanpohjimmaisten yhteisproduktio, Mirka Seppäsen käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä sai ensi-tltansa viime viikonloppuna. Kuten kulttuuntuotteissa tavalla tai toisella yleensäkin, pureudutaan myös iässä näytelmässä rakkauteen, ihmissuhteisiin ja ihmisenä olemisen vaikeuteen. Yhtäläisyydet ja vertailukohdat tosielämään ovat näyttelijöidenkin mukaan selkeästi läsnä. "Näytelmässä kuvataan tunteita, jollaisia on kaikilla ihmisillä. Roolihahmoni on kyllä skitsompi kuin mitä itse olen", naurahtaa näytelmässä Juliaa esittävä Mari Kalola. "Asioita, joita tässä puidaan, on tapahtunut varmaan kaikille. Uskon että näytelmä antaa yleisölle paljon ajattelemisen aihetta", lisää Manne Ikonen, punkmuusikko Renen roolin esittäjä. KESKUSHENKILÖINÄ näytelmässä ovat Rene ja Julia. Pariskunnan yhteiselo on myrskyisää, ja hermoja kiristäviä tekijöitä riittää. Kummallakin on harmeja oman luomistyönsä kanssa. Renen punkbändillä on keikka tuloillaan, mutta soittajat sekoilevat, ja sekös vokalistia kyrsii; Julia on koreografi, jonka ohjaama tanssiesitys on saamassa ensi-iltansa, mutta taiteilija on tuotokseen tyytymätön ja etsii uusia visioita, purkaen turhaumansa tanssijoihin. Pinnaa kiristää myös Renen holhoavan äitimäinen isosisko Ruut (Maarit Tirkkonen) sekä varsinkin Renen entinen rakastettu Taru (Miira Rauhamäki). Tämä bändin poikien kanssa pelehtivä kohtalokkaanseksikäs misu ei jätä ex-siippaansa rauhaan, jos kohta Renckään ei ole Tarusta irti päässyt. Asetelma luo monia jännitteitä, jotka vaativat selvittelyä. Ennen sitä tahtovat sumpit jäädä juomatta ja rauhoittumiset rauhoittumalta. JUODAAN KAHVIT ja rauhotutaan on hauska näytelmä, mutta siinä on myös vakavia sävyjä: tanssi kääntyy kuolemantanssiksi ja lapsuuden pelot tulevat esiin korskean taiteilijapersoonan alta. Hulvattoman absurdisti hauska hahmo on taas Renen ja Julian kotiin ilmaantuva koira Morri (Antti Niskanen), jolla näytelmän solmukohdissa on sanansa sanottavana. Kaikkiaan näytelmä kulkee eteenpäin pitäen katsojan mielenkiinnon yllä koko ajan. Punkbändin kohellusten kohdalla sorrutaan lievään ylinäyttelemiseen, vaikka kyllähän tuo viritys aivan pirusti naurattaa. Kokonaisuus on yhtä kaikki realistinen: katsoja tulee tämän tästä hakeneeksi vertailukohtia todellisuuden kanssa. Ja niitähän riittää. • Pohnonpohjimmaiset jo Jyväskylän työväenopisto: Juodaan kahvit jo rauhotutaan. Käsikirjoitus ja ohjaus Mirka Sepponen. Rooleisso Manne Ikonen, Mari Kolota, Miiro Rauhamäki, Maorit Tirkkonen, Antti Niskanen, Hilja Morttilo, Tommi Anttila, Sami Reivinen, Jyrki Brandt ja Tiina Sinnemäki. Esityksiä: ke 25.4., to 26.4., la 28.4., pe 4.5., ma 7.5., ke 9.5. Kiljonderink. 2. Liput 30 mk. M U L T I o n Jyväskylän Ylioppilaslehden uusi poista, jolla ulkomaalaiset opiskelijat jo yliopiston henkilökuntaan kuuluvat ihmiset soovat vapaasti kirjoittaa aiheesta kuin aiheesta omollo kielellään. Tekstit julkuistaan t mukaan suomeksi neltilehdessämme (vww.jyu.fi/jylkkan) v.p M U LTI i s a new column in the Student Nevvspopet oi Jyväskylä, in vvhich the foteign students and the university personnel can freery wtite about whotevet topic they wonl to, in theit own longuoge. As for os possible, the Stones will be published in Finnish in out online issue (www.jyu.tt/iylkkoriJ. M U L T I e s t la neuvolle rubrique du Jounia! universrraire de Jyväskylä, dans laquelle les erudiants etrongers et les personnes qui totit pariie de 1'univeisite peuvent eaite dans leut langue matemelle sut nlmporte quel sujet. Darts la mesure du possible les textes sont pubfies en finnois dans notre Journal ä rlntemet (wvvw.jyu.fi/jylMori). det Studenten Zeitung det Universität von Jyväskylä, in vvekher ouslöndische Studenten und das Persona! der Universiröt sich frei in der eigenen Mufrersprache uber itgendwelche Themen äussem könnon.'. in finnisdi in unseter Online-Ausgabe verötrenrtidit (www.jyu.fi/jylkkori) M U L T I istdieneue weitalsmöqlichwerdendii Grey-T Britain BY CRAIG BLOOMRELD Most people around die world seem to harbour an unshakable belief that where they come from is the most advanced, civilised place on the planet, and that they should thank their lucky Stars they were bom there and not somewhere else. Often it is not until they go elsewhere that they realise the poor souls outside paradise are doing quite fine thank you vety much. VVhen I vvas growing up on a little island just olT the coast of mainland Europc 1 truly believed that the way people lived in Britain was the vvay to live. Britain vvas the most civilised, most advanced place in the vvorld and anyone vvho had the mislonune lo grovv up outside what Shakespeare termed "this othcr Eden, this demi-paradise" was, so I thought, deservingofmy pity. At this point I am sure many people reading this are thinking, "Advanced? Paradise? Britain? Ha!" And the/d be nght because, despite having much to offer, there are many other places around the globc thai comparc favourably with Britain. Indced, 1 am presendy more uhan happy to be in Finland and not Britain. Hovvever, despite no longer seeing the little island where I came from as the centre of the universe, some of the views I have discovered people hold of Britain have surprised me greatly. Amongst ali the usual stuff about it raining too much, cars being on the "wrong" side of the road and so on, IVe heard quite a lot of negativity One person even informed me that "Britain is a boring place with boring people", which was an interesting statement corning from someone who confessed to never having been there! It seems as if Britain does suffer from a bit of an image problem, so much so that 4 years ago the government embarked on an embarrassing "cool Britannia" campaign to promote a positive image of Britain. As usual with politicians, they were vvay off the mark because tiiere is no need for a contrived campaign to leU people British culture has something io offer. The evidence speaks for itself. For such a small place, the impact of Britain on the vvorld has been quite amazing. Of course, much of that impact can be associated with ruthless impetialism, but thai represents the brutal capitalism of a minorily elite class Thankfully British culture stands for more ihan a minority enslaving half the world. So what has come from the island shores? Weil, greai music for a sian. Where the Beatles trod, the Rolling Stones, the Clash, the Stone Roses and many, many others have follovved. Britain is at the forefront of the music scene, and nothing demonstrates this better ihan British club culture. The vrorlds best DJs (Paul Oakenfold, Carl Cox, Sasha) pack superclubs like Londons Ministry of Sound week after week, while Fatboy Slim, the Chemical Brothers and the Prodigy have taken dance culture to the mainstream, The explosion of innovative dance music in the Last decade seemed to go hand in hand with a new approach to film making in Britain. After many barren years, British cinema in the 90s provided a fresh alternative to the Hollywood blockbuster, most notably with "Trainspotting", but also with other ftlms such as "Lock Stock and Two Smoking Barrels",' man Traffic" and current release "Billy Elliott". In sport, while success has not exactly been forthcoming, nowhere else exemplifies the motto "its not the winning but the taking pan that counts" more than Britain! The place that gave modem spori to the world may not be the home of its best exponents but the tradition, passion and atmosphere that surrounds spoit in Britain is hard to equal. London alone possesses 14 professional football clubs, something to be expected of a city for which only Paris can claim to be the equal of in Europe. Without doubi Britains biggest asset, London is the focal point of the latest trends, as well as a huge mclting poi of culture. If you want it, you can find it m London and if it's big in London, it'11 be big everywhere else, only later. There is. of course, life outside London as well, contrary to what most londoners believe! Birmingham, Manchester, Liverpool, Leeds and Glasgow are ali thnving cities with a thumping pulse. Away from the cities, the countryside of England, the valleys of Wales and the highlands of Scotland ali have their own beauty even if, as with Renton in Trainspotting, not everyone appreciates it. Before 1 tum this into somc kind of tourist guide, ril just finish by saying that although Britain may not be the sexiest place on eatth. boring it isn't and räin every day it most certainly does not! Oh, and the person who told me Britain is boring, well, they also told me Switzerland is their favourite country. of thai what you will. • c
Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2001 keskustelua KÄYTÄNNÖLLISYYTTÄ VAI KAUNEUTTA? Yliopiston opiskelijakunta on aktiivisesti ajanut päärakennuksen ja muidenkin kampusalueen rakennusten korjaustyöasiaa. Ilokseni kuulen, että hissit ovat tulossa ja talvisaikaan tulee kuulemma päärakennuksen kahvio olemaan vedoton ja lämmin. Hissi esim. isoon juhlasaliin on monille suuri helpotus. Salissa pidetään monenlaisia tilaisuuksia, joihin haluaa tulla monenikäistä yleisöä. Jos on kulkuesteitä eli ei pääse kävellen rappuja ylös, on tilaisuuksista toistaiseksi pitänyt luopua. Paha asia on ollut sekin, että Oppion kielistudio ja pieni kielenopiskeluhuone ovat olleet huonosti liikkuville tavoittamattomissa. Kahvio on talvella näköalapaikka. Lasiseinien takana on talvinen luonto. Mutta vetoista ja kylmää on ollut. Lasi on kylmä materiaali. Miten saataneen vetoa pois ja lämpöä tilalle? Alvar Aallon rakennukset ovat kauniit, mutta nykyaikana ei tarvitse tähdentää enää vain tätä puolta. Uudistusten välttämättömyyttä pitää korostaa. MAIJA LEHIKOINEN Sana o n vapaa käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY.Jylkkäri, yliopisto, Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkärin toimitukseen levykkeellä tai sähköpostina osoitteeseen jylkkari@cc.jyu.fi. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Toimitus varaa oikeuden lyhentää tekstejä tarvittaessa. Muista myös sähköinen keskustelu osoitteessa www.jyu.fi/jylkkari (ja klikkaa "keskustclua"-linkkiä) TOIMITUS Keskussoiroolontie 2 40600 Jyvöskylä Kaupunkinumer 9.5. Painos yli 50 000! Jaetaan joka kotiin! T E R V E T U L O A V A N H A T JA U U D E T • O P I S K E L I J A T % Vanha meno jatkuu ja kiihtyy vain !!! 6 Avoinna joka y ö 21.00-04.00 JC 2 D Kauppakatu 33, JKL. Puhelin (014) 213123 SILMÄLÄÄKÄRIASEMA VÄINÖNKATU 9 Silmälääkäripalvolut • Piilolasit 9 Mulla on vaan niin hirveä ikävä Icilä. Jos mä en saa sua takaisin niin aniaisi! mun edes nähdä lapsia useammin Kaisoin Jormaa piikaan ja vinkkasin häniä seuraamaan. Ihan sama. ajattelin. Olin nähnyi aivan tarpeeksi kajahtaneita ja tuntemattomia miehiä yhden aamun aikana. Ei siinä yksi tuttu enää tuntuisi missään. Minun puolesta Jorma saisi olla lasien kanssa vaikka koko päivän kun minä nukkuisin. Minua jännitti millaisen vastaanoton saisimme kun avasin oven. Olin varautunut. että äitini pilaisi yhdistelyn kuulustelun ja moraalisaarnan. Tai sinen hän ilahtuisi ylipursuavasti nähdessään minut ihannevävynsä kanssa jälleen yhdessä. ...jatkuu viimeisen kerran seuraavassa numerossa. inrwiiif.ytk.fi Paras varmistaa 0HSKU Tourulantie 13 40100 JYVÄSKYLÄ p.014-3388520 f. 014-3388555 K l i ' '7,1 . M f f i f l f 1 ) • Näkökenttätutkimukset •' ' ' • ~ , ~ ™ r ; " ^ ^ J • Silmänpohjakuvat P. 214 444 D e s i g n J u k k a A i l i o U u d e n v u o s i t u h a n n e n vihkisormukset Hinnat 1760,--3970,U m a n t e h t a a n m a l l i s t o a . L a a t u a perinteisellä a m m a t t i t a i d o l l a . kulta galleria AILIO KAUPPAKATU 27 P. 615051 | r > t i v
j f l Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2001 » Haluan naimisiin Kesähäät ovat perinteisesti nuorten parien juhlaa: prinsessaröyhelöitä, kultasormuksia, sen seitsemän sortin pitopöytiä. Niistä moni on ainakin ipskus haaveillut ja haaveilee yhäkin. bamalla häämessut ja -julkaisut elävät kulta-aikaansa, kun ideoita etsitään tähän ikimuistoiseen päivään; kutsukortitkin pitäisivät pian tippua postilaatikkoon, jos tänä kesänä aikoo häävalssit tanssia. Mutta miten muuten häähaaveet toteutuvat, kun kyse on kahden opiskelijan avioliiton aloituspäivästä? SATU (28) JA PEKKA (27) Hytinkoski sinetöivät yhdessäolonsa sormuksin viime kesänä. Opiskelijapariskunta oli huomannut naimisiinmenon olevan ajankohtainen helmi-maaliskuun tienoilla vuonna 2000; seurustelua oli kestänyt muutama vuosi tuttavuuden alkaessa ilmaisukasvatuksen kurssilla. Pekan mukaan häät järjestettiinkin sitten mclko nopealla varoitusajalla: heinäkuussa Satu ja Pekka sanoivat papin edessä "tahdon". "Oikeastaan kiire tub vain kirkon ja hääpaikan varaamisessa, mutta muuten hääjarjcstelyl sujuivat leppoisasti", selvittää Satu. "Olimme tavanneet Satun kanssa täällä ja halusimme pitää häät lähiseudulla. Säynätsalosta löysimme sitten kivan paikan, jonka maisemat ovat kuin Pölösen leffoista repäistyt", Pekka luonnehtii. Sakeitiin ja prinsessaruususcn asuun pukeutuneen parin naimisiinmenoa oli todistamassa satakunta vierasta, joista suurin osa oli ystäviä. Opiskelijapariskunnan budjetti aiheutti Satun mukaan hieman karsimisia vieraslistalta. Ensimmäisenä ajatuksena oli ollut häiden kustantaminen itsenäisesti, mutta ystävälliset vanhemmat olivat tulleet avuksi. Satu naurahtaakin, että he olisivat saaneet odottaa häitä pitkään, jos olisivatkin itse alkaneet säästää niihin. "Ajattelin joskus aikaisemmin, että en mene ikinä naimisiin. Mutta nyt oli oikea mies rinnalla, pitihän se tilaisuus käyttää hyväksi. Miksipä naimisiin menoa olisi nyt pitänyt siitä siirtää myöhemmäksi?" toteaa Satu. PEKKA KERTOO aina halunneensa naimisiin ja varsinkin ennen omia häitänsä seuranneensa ahkerasti ystäviensä sulhasroolia. Silti Satu sanoo nähneensä alttarilla hikipisaroita miehensä otsalla. "Kirkossa olin aivan kipsissä ja vasta illemmalla tajusin, että häissämme on ihmisiä", Pekka höläyttää. Päivä meni Satun mukaan todella nopeasti. Kaaso ja bestman olivat keksineet paljon ohjelmaa. Ilmapiiri oli Pekan sanoin rempseä ja tanssi sujui niin rokin kuin pelimannimusiikinkin tahdissa. Satun haave kaason lauluesitykscstä toteutui myös. "Joillakin voi olla tarkka visio unclmahäistä, mutta vain rennolla mielellä syntyy hieno juhla. Pieniä mokia sattuu joka juhlassa", Pekka neuvoo. Paikkojen varaamisessa kannattaa lähteä aikaisin liikkeelle. Muuten häitä voi suunnitella lyhyemmässäkin ajassa. Yli vuoden mittaisessa järjestelyssä olisin kyllästynyt koko hommaan", Satu lisää. NAIMISIINMENO ei Satun ja Pekan mielestä muuttanut ihmeellisesti heidän elämäänsä. Arki oli samaa yhdessä asuvan parin kotona: Opettajaksi valmistuva Satu jatkoi opiskelujaan englannin kieli pääaineenaan, Pekka taas kasvatustieteen parissa. "Samalla linjoilla luo elämä on mennyt. Ehkä sitä on aikuistunut, sillä bileissä käyn nyt harvemmin. Mutta nuoruus ei tule takaisin, enkä halunnut mennä naimisiin kovin vanhanakaan", Pekka mainitsee. Molempien mielestä myös perhe-käsite tuli läheisemmäksi häiden jälkeen. Elokuussa käsitteen on laskettu tulla tutummaksi 1 lytinkosken perheessä, jonka kolmatta jäsentä Satu odottaa. Sitä ennen pari aikoo vielä tehdä myöhäisen häämatkansa Italiaan. HEINÄKUU ON myös Taru Annanpalon (24) ja Aleksi Ukkolan (24) hääpäivä, muita heillä jullia on vielä edessä. Päivä valittiin tarkkaan ja oli tiedossa jo vuosia sitten: tasan neljä vuotta taaksepäin tulevasta juhlasta pari meni kihloihin ja lupautui näin solmimaan avioliiton. Ainakin Aleksin mielestä kuuden vuoden seurustelun jälkeen jo tuntee puolisonsa hyvät ja huonot puolet niin, eitä naimisiin meno ci ole mikään kynnys. "Kun sydämessään tuntee ihmisen olevan sen oikea, niin csictiä avioliitolle ei pitäisi olla", mieltää Pekka ja Satu. Aleksi. Tulevalla sulholla on avioliitolle muitakin puolustuspuheita: "Monet miehet ajattelevat kauhulla nuoruuden loppuvan heti häiden jälkeen, mutta kavereiden kanssa kaljoilla käyntiä ei tarvitse lopettaa siihen paikkaan." Varhaiskasvatusta opiskelevan Tarunkin mukaan elämä avioliitossa tulee kulkemaan samaa rataa kuin se on mennyt avoliitossa. Miksikään "partyanimaleiksi" hän ei itseään tai Aleksia luokittele, mutta iltariennotkin kutsuvat yhä välillä heitä ystäviensä seuraan. "Yhteiselämä Aleksin kanssa on ollut mukavaa kaikkine ylä-ja alamäkineen. Tuskin naimisiinmeno elämäämme muuttaa mitä nyt juridisesti. Multa mielestäni elämän laadun kohennusta on yleensäkin turha avioliitosta hakea", uskoo Taru. "HYVIN SUUNNITELTU on puoliksi tchiy". kertoo sähkötekniikan opiskelija Aleksi mottonsa, joka sopii myös häiden järjestelyyn: tämä avopari varasi hääkirkon jo viime kesänä. Aleksi tietää myös kertoa, että kärsivällisyys ja pitkä pinna ovat valttia. Häntä huvittaa naisten hössötys häiden alla; häämessuja ja -liikkeitä on kierretty ahkeraan. "Kaikki ovat ollcci ilmoituksestamme innoisTaru ja A/eksi. saan. Vanhemmat ovat olleet suurena tukena. Anoppikin sanoi, että 'olihan se jo aikakin'. Erityisen tohkeissaan asiasta on ollut kuitenkin kaasoni, joka on ollut innokkaana suunnittelemassa häiden puitteita". Taru luettelee. Pientä kipristelyäkin tulevasta ilmenee. Taru jännittää esimerkiksi sitä, että jos Aleksi pyörtyy alttarilla tai hän itse kompastuu korkokengissä. "Kaiken ei tarvitse olla nyt niin tiptop. Pienistä kohelluksista ei pidä säikähtää, ja yllätyksiäkin saa häissä olla. Ikimuistoisen päivästämme tekee varmasti hauska ohjelma sekä tuttavien näkeminen ja toivottavasti aurinkoinen sääkin", kesämorsian toivoo. •
+ UUSI APTEEKKI Yliopistonkatu 32, puh. 3382900 Torikulma ( I> ynelän kulma) H Y V Ä Ä P A L V E L U A J O N O T T A M A T T A meillä on helppoa liikkua lasten vaunujen kanssa Palvelemme ma-pe klo 8-18, la 9-15 a n n a m m e opiskelija-alennuksen Häämeikki (koemeikki 150,-) m.ZW,JOE BLASCO meikkivoide (270,-) M/A/fit/UUl/ f FORUM J»V«ICYU ratfMVMK Sydän lakaitaa.. Tim. 1 1 . 4 ka KELLO JA KULTA V E H M A S Hoviraitti, Jyväskylä puh. 4499 000 Ma-pe 9.30-18, la 9-15 Elämäsi kauntimpaan päivään! Alusasut ja sukat ammattitaidolla! Puh. (014) 620 629 Vuokralle tarjotaan KAKSIO Jyväskylän Rajakadulta. Vapaa 01.05.2001 Vuokra 3000.mk/kk. Puh. 014 3751205 E-mail: vanhanen@sci.fi <mailto:vanhanen@sci.fi> ASUMISOIKEUSASUNTOJA: UUSIA ASUNTOJA Valssikuja 5 Jyväskylän kaupunki/Kekkola Huoneisto m 2 Asomaksu Vastike 4h+k+s 85,0 102.000,n. 3.465,4h+k+s 92,0 110.400,n. 3.750,Vesimaksu 60,-/hlö UUSTUOTANTOA Ennakkomarkkinointi (hakuaika 30.4.01 -saakka) Huhtalahdentie 16 Jyväskylän kaupunki/Nenäinniemi Päijänteen rantamaisemiin. Arvioitu valm. aika 03/2002 VAPAUTUVIA ASUNTOJA Kirrinkydöntie 12 Jyväskylän maalaiskunta/Jyskä Huoneisto 3 h+k+s ra' 73.0 Asomaksu 45.400,Vastike 2.922.Huoneisto m 2 3 h+k+s 76,0 4 h+k+s 95,5 5 h+k+s 110,0 Vesimaksu 60,-/hlö Asomaksu 97,972,119,912,136,513,Vastike n. 3.540,n. 4.332,n. 4.928.Suuruspääntie 20 Jyväskylän kaupunki/Suuruspäännicmi Huoneisto m 2 Asomaksu Vastike 5 h+k+s 102.5 118.200.4.425,K e s k i s e n t i e 3 , JKL kaupunki/Kuokkala Huoneisto m 2 Asomaksu Vastike 2 h+k+s 60.0 40.600,2.546,Ruulahdentie 12 Jyväskylän kaupunki/Kuokkalan pelto Jyväsjärv. rannan läheisyyteen. Arvioitu valm. aika 01/2002 Huoneisto m 2 Asomaksu Vastike 2 h+k+s 59,0-60,0 77.199-77.983 2.790-2.816 3 h+k+s 75,0-80,5 94.249-100.128 3.403-3.617 4 h+k+s 91,0-98.0110.822-118.073 4.0OM.263 Vesimaksu 60,-/hlö OSAOMISTUSASUNTOJA: Tellervonkatu 8 Jyväskylän kaupungissa, keskustan tuntumassa Huoneisto m 2 Osaomistusmaksu 1 h+kk+s 38,5 97.941,Vuokra 2.340,E I V A K U U S M A K S U J A E I K Ä V Ä L I T Y S P A L K K I O I T A ! ASO ASUNNOT OY TURVALLISTA ASUMISOIKEUSASUMISTA Tiedustelut: VVO-kotikeskus. Väinönkatu 7.40100 Jyväskylä Tarja Koivunoksa puh. 020508 4172, Lahja Lehmonen puh. 020508 4171 Fax 020508 4175, E-mail: tarja.koivunoksa@vvo.fi Toimisto avoinna ma-ti, to-pe 8.30-14.00. ke 10.00-17.00 STAND BY. LENNOSSA M A T K A A N . Tiesitkö, että 17-24 -vuotias voi lentää kotimaassa huvittavan halvalla. Ota kohtalo omiin käsiisi lähde kentälle kärkkymään viime hetken Stand By -paikkoja. Ja kohta ampaisetkin lentoon. Katso toimintaohjeet, kohteesi hinta ja ajankohtainen paikkatilanne Finnairin kotisivulta www.finnair.fi YKSISUUNTAISET STAND BY H I N N A T : L Ä H E L L E : (esim. Helsinki K u o p i o ) 2 4 1 mk V Ä H Ä N K A U E M M A S : («sim. Oulu Helsinki) 3 1 6 mk 17-24 •vuotiaiden Stand By -lippu on voimassa vain Suomessa. Lippu oikeuttaa suoraan lentoon ilman koneenvaihtoa. Myynti vain lemoasemien lipunmyynnistä Lennolle voi ilmoittautua aikaisintaan 2 tuntia ja viimeistään 45 minuuttia ennen koneen lahtoä. Lippu ei takaa paikkaa halutulle lennolle. Se on voimassa ostopäivän ja sitä seuraavan päivän. Takaisinlunastus, jos paikkaa ei löydy. Finnair toivottaa hauskaa lentoa. /^7/7/7/7/Z? +