NÄLÄSSÄ YSTÄVÄ TUNNETAAN RAVINTOLA LOZZI Kampus, Keskussairaalanne 2 ma-pe 8.45 -16.00 RAVINTOLA FREDA Yliopistonkatu 9 ma-to 7.30 -14.45 pe 7.30 14.30 RAVINTOLA WILHELMIINA Mattilanniemi ma to 7.30 16.30 pe 7.30-18.00 la 9.30-14.30 RAVINTOLA KVARKKI Ylistönrinne ma-to 8.3015.30 pe 8.30 14.30 RAVINTOLA BITTI RAVINTOLA MEDIA Tietotaajama, Mattilanniemi Radiotalo, Matarankatu 6 ma-pe 9.00 14.30 ma-pe 8.00 14.00 Tarjoilua sopimuksen mukaan myös iltaisin ja viikonloppuisin. U&Jti A M I C A NOKIA 2110 GSM TEKNIIKANMAAILMA1/95 * * * * * HINTA 4490mk AT&T GSM TEKNIIKANMAAILMA 1/95 * * * * HINTA 3750mk PEACOCK AT "ftette» Voionmaankatu 26 40700 Jyväskylä p. (941) 621 666 fax (941) 621 102 J y v ä s k y l ä n y l i o p p i l a s l e h t i 3 5 . v u o s i k e r t a cz> o vo VO U i
2 Sisällys Tietokoneen |a taiteilijan Taidekone näyttelyssä looginen, bittien maailmassa toimiva tietokone kohtaa intuitiivisen, inspiraatioon turvaavan taiteilijan. Sivu 4. Kuinka selviydyt vapusta Opiskelijan survival game kertoo, mitkä asiat k.tnSivuS Martti Vilmako Helsinkiläinen Anni Larmola on Tarton suomaiäisen < . . . . . * • . • » • , >.<. • . . » . Suomalaiset valloittavat Tartoa Tarton yi lie <>n ollut vuosisatoja Keski-Eurooppaan. J; opi Kunnaksen Mac Moose ja Jagge N seikkailee rock-maailmassa ja pala aikaan. Riitta Uusitalon uusin Hyvis parodioi lapsiperheen elämää. hulvaton levy. Taikatuu-vhtye puolestaan Paavo Lipposen kootut lupaukset Mitä Paavo Lipponen lupasi ennen vaaleja lähettämässään kirjeessä Jyväskylän yliopiston ylioppilasSivu 12. Kannen kuva Lssu Mäenpää • • • • • • • • • — : ' • • ' • • • • • • • • • • • • • • • , ; : • 1 Pääkirjoitus 27.4.1995 Terrorismi lisää vain pelkoa Terrorismi synkisti huhtikuun lopun uutislähetyksiä. Oklahoma Cityn autopommi aiheutti suurta tuhoa, jossa kymmenet kuolivat. Jokohamassa levitettiin kaasua kaksi kertaa, metrossa ja tavaratalossa. Kukaan ei onneksi kuollut, mutta isku oli jo kolmas Japanissa. Madridissa tehtiin pommi-isku oppositiojohtajaa vastaan. Olipa iskujen takana fanaattiset uskonlahkot, huumeet, äärioikeistolaisuus tai Lähi-idän ongelmat, kyseessä on synkkä ja huolestuttava tapa reagoida yhteiskuntaa vastaan. Toki viattomat siviilit ovat myös osa yhteiskuntaa ja tehokas kohde: isku tavallisia kansalaisia, muun muassa lapsia, vastaan on varma tapa saada nopeasti huomiota ympäri maailmaa. Miten tekijät saadaan oikeudenmukaisesti vastuuseen ja ennen kaikkea, kuinka tällaiset iskut saadaan estettyä? Ei kenellekään pitäisi olla oikeutta, ei Jumalan eikä rahan nimeen, hyökätä silmittömästi yhteiskuntaa vastaan. Ja mitä terroristit kuvittelevat saavuttavansa? Yksikään demokratia ei ole murentunut eikä luultavasti juuri muuttunutkaan terroristien iskujen vuoksi. Maailmanloppu ei ole tullut joukkoitsemurhasta eikä kaasuhyökkäyksistä huolimatta. Ainoa mikä lisääntyy, on pelko. Varsinkin Yhdysvalloissa järkytys on niin suuri, että syyllisille, joiden motiivina näyttää olleen kiihkoisänmaallisuus, vaaditaan raskaita tuomioita. Ilman, että mitenkään puolustaisi Oklahoma Cityn pommi-iskun syyllisiä, on kuitenkin silmiinpistävää, miten eriarvoisia ihmiset ovat. Yhdysvallat on ottanut jonkinlaisen maailmanpoliisin tehtävän ja uhkaa tehdä kaikkensa rangaistakseen syyllisiä. Mutta onko valtiolla, presidentillä, oikeusministerillä oikeus määrätä kuolemanrangaistus tai pahimmassa tapauksessa hyökätä toiseen maahan, jos tekijät ovat ulkomaalaisia? Ronald Reagan määräsi 1980-luvulla pommittamaan Libyaa juuri samasta syystä. Jos Oklahoma City olisi Afrikassa, tilanne olisi täysin toinen. Länsimaiden näkökulmasta länsimaiset ihmiset ovat jotenkin arvokkaampia kuin kolmansien maiden ihmiset. Iskun kohteeksi joutuneiden ihmisten hätä on yhtä suuri missä päin maailmaa tahansa, mutta maailman reaktio sen sijaan ei. TUIJA TAIPALE AKATEEMINEN POIKfl Pahaksi onneksi suojelusenkeliliitto päätti aloittaa työtaistelunsa juuri vapunaamun hämärinä tunteina.
KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE -10% Nahko-asustmkJan • NahkaYkkönen M Jkl, Torikeskus I krs., av. ark. 10-18, la 9-15 puh.(941)620067 Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Nro 7 27.4.1995 35. vsk KOPIOT MONISTEET VÄRIKOPIOT GRADUJEN SIDONTATYÖT Viitaniementie 15 P. 214 322 Issu Mäenpää kun sizz ±sn vmxcm &om. Että LavalLs tiaa&is, ja . • • ' • . • • . , . • • . • • • • ' . • ' Kesätyöpaikkoja on tänä vuonna enemmän kuin viime vuosina yleensä. Vaikka suurin osa paikoista jo mennyt Kesätöitä kannattaa yhä kysellä Kesätyöpaikkoja on tänä vuonna tarjolla hieman aiempaa enemmän, kuten muitakin työpaikkoja. Suurin osa yrityksistä on kesätyöläisensä jo valinnut, mutta Raija Silenius Kampuksen työtorilta kertoo, että palvelusektorin, kuten hotellija ravintola-alan kesätyöpaikkoja on todennäköisesti vielä tulossa hakuun. "Opiskelijat ovat tietysti alkaneet kysellä oman alansa kesätöitä jo tammikuussa ja paikat on jo hyvin pitkälle täytetty, mutta edelleen kannattaa täällä meilläkin käydä kyselemässä ja katselemassa mahdollisuuksia. Avautuvat paikathan näkyvät meillä päätteillä jo saman päivän aikana. Esimerkiksi mansikanpoimijan paikkoja meille kyllä tulee pitkin kesää. " Opiskelijat ovatkin jaksaneet yhä tiedustella kesätienestimahdollisuuksien perään. Silenus sanoo kyselijöitä työtorilla riittäneen jatkuvasti. Kansioita on selailtu ahkerasti, vaikka kaikki yritysten kesätyöpaikat eivät tulekaan työvoimatoimistojen välitykseen. Keski-Suomessakin paikat lisääntyneet Työvoimatoimistoihin on tullut tänä vuonna ilmoituksia noin kolmesta tuhannesta kesätyöpaikasta, lisäksi avoimena on ollut jonkin verran lyhytaikaisia paikkoja, jotka eivät varsinaisesti ole kesätöitä, mutta sattuvat kesäajaksi. Jyvässeudun tilanne asettuu Raija Sileniuksen mukaan koko maan suuntaiseksi, eli kesätyötilaisuuksia on hieman aikaisempaa enemmän. Muun muassa Posti ja Valmet ottivat melko paljon kesätyöläisiä. Valmetilla oli tarjolla hyvin monia erilaisia tehtäviä, joista jokunen yliopistoopiskelija lienee löytänyt koulutusalaansa vastaavia kesätöitä. Myös Jyväskylän kaupunki on tarjonnut akateemisien alojen kesätöitä mm. sosiaalipuolella. Työtori avoinna koko kesän Kampuksen työtori palvelee aiemmasta käytännöstä poiketen koko kesän ajan. Työtori on avoinna maanantaina ja perjantaina kello 10-16 ja tiistaista torstaihin kello 10-17. Mikäli aukioloaikoja supistetaan kesällä joksikin aikaa, siitä tiedotetaan. Vielä kesätyöttömän opiskelijan kannattaa muistaa myös rekrytointipalvelu. Se alkaa pikkuhiljaa saada toimintansa pyörimään täysillä kierroksilla, joten sitäkin kautta saattaa töitä saada Rekrytointipalvelu ja työtori löytyvät kumpainenkin yliopiston hallintorakennuksen toisesta kerroksesta. Kesäopetusohjelma saatavilla Jyväskylän yliopiston kesäohjelma on jo ilmestynyt. Sen voi noutaa hallintoviraston opiskelijatiedotuksesta (2.kerros). Tänä vuonna opetus on muutaman edelliskesän tapaan melko suppeaa. Monilla laitoksilla voi kesäopintoja suorittaa vain tiedekuntien yleisinä tenttipäivinä kesäja heinäkuussa tosin nämäkin mahdollisuudet alkavat vähentyä, sillä esimerkiksi psykologian laitos ei ota vastaan tenttejä heinäkuun yleisenä tenttipäivänä "säästämistoimenpiteiden takia". Kesäopiskeluja kannattaa ryhtyä suunnittelemaan jo hyvissä ajoin, koska useimmilla laitoksilla kesän kursseille ja tentteihin täytyy ilmoittautua jo toukokuussa. Tarkemmat päivämäärät löytyvät kesäohjelmavihkosesta. Mutta jotain hyvääkin: Jyväskylän yliopistossa kesäopintoviikkojen tenttiminen on yhä ilmaista, toisin kuin esimerkiksi Tampereella, jossa opiskelijat joutuvat maksamaan 100 mk/kesätentti. Lisäksi kannattaa huomioida, että yhteiskuntatieteellinen tiedekunta järjestää 8. syyskuuta ylimääräisen tentin, jonka suorituksia opiskelijat voivat halutessaan laskea kesäopinnoiksi. Ylioppilaskylän asumismukavuus tutkitaan Toukokuun vaihteesta lähtien ylioppilaskylästä pois tai asunnosta toiseen muuttavat opiskelijat saavat täytettäväkseen lomakkeen, jolla tiedustellaan asukkaiden mielipidettä kylän viihtyisyydestä. Kysely kohdistetaan kaikkien asukkaiden sijasta muuttajiin, sillä heillä on jo yleensä pitempiaikaista kokemusta kylästä ja sen kaikista palveluista. Kaikki asukkaat pääsevät siis vastaamaan kyselyyn viimeistään siinä vaiheessa, kun muuttavat ylioppilaskylästä. Tutkimus jatkuu toistaiseksi ainakin vuoden vaihteeseen, ja mikäli tulokset osoittautuvat käyttökelpoisiksi seuraava asukasneuvosto jatkanee tutkimusta. Nelisivuisella lomakkeella kysellään yksityiskohtaisesti kaikista kylän asioista. Omat osionsa on asuntojen lisäksi muun muassa ulkoalueille, työntekijöiden palveluille, KVAT:lle sekä Ulpukalle ja Rentukalle. Lomakkeen täyttäminen on kuitenkin rasti ruutuun -periaatteella nopeaa. Parannusja muutosesityksille on varattu vapaata vastaustilaa. Koska kysely saattaa tuottaa myös arkaluontoista tietoa, on asukasneuvosto perustanut tutkimusta varten kolmen hengen opiskelijatyöryhmän. Työryhmä käsittelee vastaukset luottamuksellisesti kerran kuukaudessa. Valitukset ja parannusehdotukset ohjataan työryhmän nimissä eteenpäin, joten asukkaiden ei tarvitse pelätä leimautumista, eivätkä toisaalta johonkin työntekijään mahdollisesti kohdistuvat valitukset tule muiden kuin esimiehen tietoon. Vastaajan nimi ja asunto lomakkeessa on tarpeen, jotta heti korjattavissa olevat puutteet voidaan poistaa. Työryhmä myös toivoo saavansa käyttökelpoisia ideoita kylän kehittämiseksi, joten tarkennukset saattavat joskus olla tarpeen. Kyselyyn vastaaminen on täysin vapaaehtoista, mutta asumismukavuuden kehittämiseksi kaikkien muuttajien toivotaan vastaavan kyselyyn huolellisesti. Myös kyselylomakkeesta ja tutkimuksen suoritustavasta toivotaan palautetta. . I I I I * •
Taidekone näyttäytyy Keski-Suomen museossa Taiteen ja bittien symbioosi tuo uusia ilmaisumuotoja M iten looginen, bittien maailmassa toimiva tietokone kohtaa intuitiivisen, inspiraatioon turvaavan taiteilijan? Kahden muukalaisen tutustuminen vei vuosia. Pitkän kypsyttelyn jälkeen tietokone ja taiteilija saavuttivat yhteisen sävelen. Kumpikin ovat löytäneet oman roolinsa. "Taidekone-näyttelyn tarkoituksena on näyttää, miten taide ja tekniikka elävät symbioosissa. Taide on keskeisellä sijalla ja tekniikka palvelee taidetta. Tekniikka on tuonut uusia ilmaisumuotoja ja tarjonnut taiteelle uuden levityskanavan. Sähköisiä taidegallerioita on jo syntynyt", sanoo Jyväskylän ylioppilaskunnan kulttuurisihteeri Outi Riihimäki. JYY:n kulttuurivaliokunnan järjestämä tietokonetaiteen Taidekonenäyttely avasi ovensa Keski-Suomen museossa 21. huhtikuuta. Taidekonetta rakensi kulttuurisihteerin lisäksi viisi eri alojen opiskelijaa. Näyttelyyn on koottu varhaisia esimerkkejä taiteen ja tekniikan kohtaamisesta ja nykyaikaisia taidetta tekeviä koneita. Vuosisadan takaa konemusiikin esi-isänä esillä on kampitaffeli, soittorasian tapaisesti toimiva taidekone. Varhainen metallimusiikki on toiminut aikoinaan yleisenä huvina. Askel eteenpäin on fonola, joka tuottaa musiikkia poljettavien pedaalien ja reikänauhan avulla. Lähes vuosikymmen sitten tietokone siirtyi pianon sisälle. Yamaha Disklavier on vanhoista kauhuelokuvista tuttu soittopeli. Tavallisen näköinen piano, joka soittaa itsekseen, toimii kuitenkin digitaalitekniikan sääntöjen mukaisesti. Hypersävellyksen välineenä tietokonepiano on oivallinen. Siihen voi tallentaa omaa soittamista tai käyttää tietokonetta soiton apuna. Ripaus kauhuromantiikkaa on edelleen tallella, kun koskettimet liikkuvat sujuvasti itsekseen. U usinta uutta tietokonemusiikin alueelta on englantilaisen ohjelmafirman SSEYO:n Koan Plus ambient-musiikin ohjelma. Kone tuottaa musiikkia itsenäisesti ennaltamäärättyjen parametrien rajoissa. Variaatioiden määrä musiikissa on valtavan suuri. Ambient toimii erinomaisena tilamusiikkina museossa. Tasaisesti vaihtuvat musiikkimaisemat luovat unenomaisen tunnelman taidekoneiden ääressä. Teknologian kehittämiskeskuksen professori Nils Mustelin totesi muutama vuosi sitten, että teknologia on vain instrumentti. Se on kuin kirurgin veitsi, jota voi käyttää niin hyvään kuin pahaan: veitsellä voi pelastaa ihmishenkiä ja toisaalta tappaa. Käyttötarkoitus on lopulta ihmisestä kiinni. T aidekone-näyttely tarjoaa kaksi visuaalisen taiteen herkkupalaa teknologian tehokkaasta hyödyntämisestä: Milla Moilasen Deep-tietokoneanimaatio ja Matti Hagelbergin B.E.M.-multimediasarjakuva ovat hiottua digitaalista jälkeä, jossa kone näyttää parhaita puoliaan taiteen palvelijana. Tietokonegraafikko ja animaatioohjaaja Moilanen taikoo videoja tietokonetekniikan avulla esiin upean metamorfoositarinan ihmisen, eläimen ja luonnon suhteesta. Animaatiota vie eteenpäin jatkuva liike ja muodonmuutos. Ihminen hakee muotoaan lintuna, liskona ja tiikerinä. Animaattoritaikuri Moilanen on hakenut perusoppinsa Lahden muotoiluinstituutista, multimediakoulutuksen San Franciscosta ja animaatiotaidot Taideteollisesta korkeakoulusta. Nykyisin hän työskentelee Magnusbergin audiovisuaalisessa keskuksessa. Musiikin Deep-animaation ovat tehneet Epa Tamminen ja Miikka Kari. Tunnettu ja palkittu graafikko Matti Hagelberg on rakentanut B.E.M.sarjakuvan multimediaympäristöön, jossa käyttäjä voi selata marsilaisten seikkailuja perinteisen sarjakuvan tapaan kuva kerrallaan. Kuvan elementeistä aukeaa lyhytanimaatioita. Sarjakuvan teknisestä toteutuksesta vastaa Arto Tenkanen. Ensi vuoden mittaan Hagelberg aikoo toteuttaa CD-ROMille tallennettavan multimediasarjakuvan, jossa käyttäjä voi muokata tarinan kulkua oman mielensä mukaan. N äyttöpäätteiden lisäksi taidekoneina toimivat Reima Nurmikon hologrammit. Kehysten sisässä Lenin-vainaa ilmestyy kerrostalomaisemaan ja sammakko kurnuttaa lammessa. Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen interaktiiviset videot esittävät taidehistoriaa tietokoneen ja kuvalevy soittimen avulla. Vuorovaikutteisen videon käyttöä oppimisessa on tutkittu hyvin tuloksin Yhdysvalloissa. Interaktiivisen videon esittely tapahtuu 25. huhtikuuta alkaen tiistaisin kello 16-17 ja keskiviikosta perjantaihin kello 13-14. Visuaalisen taiteen sähköisiä gallerioita löytyy useita internetin WorldWideWebistä. Ranskan suunnalta kannattaa kokeilla muun muassa Marseillen Virtual Art Gallerya, Lyonin nykytaiteen biennalen esittelyä ja yksivuotisjuhlaansa viettävää WebMuseumia. Taidekone-näyttelyn oheistapahtumana järjestetään Otto Romanovvskin yleisöluento tietokonemusiikista Mattilanniemessä salissa MaA 102 torstaina 27. huhtikuuta kello 18 alkaen. Taidekone-näyttely on avoinna Keski-Suomen museossa 7. toukokuuta saakka. T E K S T I : R I S T O L Ö F KUVA: ISSU MÄENPÄÄ Kahdeksanvuotias Kari-Mikael Yli-Kokko on pesunkestävä tietokone-ekspertti. tfO ,U. VENTO Kevät toi, kevät toi haalarin... KUN nyt kerran on kevät ja vappu tulossa, niin aina vaka-v« W(MIHJK1H heliiaytyy aivan hllipakalle kevättuulelle. Oikein serpentiiniä ja kaikkee. Et sillai. T I E D Ä T T E H Ä N vapun, tuon juhlista hulvattomimman, pakkojuhlista pahimman. Ilo irti elämästä vaikka vedet silmissä, kuset housussa, oksennusta rintamuksella ja köjöt haalarit pohjalla. V A P P U H A N on työväen juhla. Tai oli. Nyttemminhän sen ovat muutkin omineet. Toisessa päässä kaupunkia raikaa vasureiden vappupaatos, toisaalla porvareiden kevätpuheet. Kunnon vappumarssejakaan ei enää järjestetä. Banderollit on haudattu kellareihin j a työläisten iskulauseet ovat vaienneet, vaikka työläisillä olisi toisaankin aikaa ja syytäkin marssia. ELI poistetaan sana työläisten ja sanotaan vain, että vappu on pelkkä juhla. Mutta onko syytä juhlia, kun liki puoli miljoonaa...olkoon, vappu vaan on. VAPPU on tietysti myös opiskelijoiden, oppineiden j a varsinkin ylioppineiden juhla. Vanhempi väki kaivaa esiin ne kus... keltaiset ylioppilaslakit j a lähtee perheineen sovinnaiselle vappukävelylle muistellen nuoruuttaan. Kyllä elämä silloin aikoinaan oli hurjaa, juotiin ja ... Nuoremmat yrittävät parhaasa mukaan elää ja kokea tuota hurjaa mintea vapaasti yhdessä muiden kanssa ka suinkin eatfvai, vaäfcfca va&fsm Stma se. JK tappaueipa' ystävien t a r j o a m a n a k i t JET perunasalaatti; jbtä 1 pursuaa" tapa ja haalariin ei nuku. Huiskaa vappua vaan! ulos korvistakin ...Toivottavasti nopeasti katoavaa kansanperinnettä. Vennon vappujbanderollit: VAPPUUN kuuluu paljon ns. vappuhauskaa eli tapoja ja asioita, joiden on päätetty olevan hauskaa, nimenomaan vappuna. Tätä pakkohausakaa on Vennon mielestä mm.: vappuhaalarit, Harjun aurinkoiseen päähän kokoontuva haalaripukuinen vappukarja hihaja ainejärjestömerkkeineen (sekin pukee haalarit, joka vasta viime vuonna vannoi, että ei ikinä...) vappulaulut ja muut epävireiset "hauskat" hoilotukset serpentiinit ja ilmapallot, jotka sotkevat kaikki paikat vappuheila, jota et saanut tänäkään vappuna krapula, sekä fyysinen että moraalinen, jota tosin voi poHarjulla filmataan aattona rikoselokuva Harjun pää ja haalarimerkitty mies. Pääosissa nelisensataa vappupoukkoilijaa. Avustajista ei ole pulaa. "Nyt on näytön paikka", tokaisi itsensäpaljastaja harjulla vappukävelyllä olleelle yksikseen hekottavalle Arja Korisevalle. Isonenäiset, mustarilliset vappunaamarit ovat kaupoista loppuneet. Kaikkien vappunaamareiden esikuva ja äiti, se Zys... Zytsta... no se setä Ben, Zyskovrics, osti koko vuoden tarpeen kerralla. (
RÄIKÄ.. RÄ1KÄ! fisfeon ®jM^M®pfl p j M VALMISTAUTUMINEN Tänä vappunahan noita soveliaita harjoittelupäiviä on ns. pilvin pimein. Amatöörien kannattaakin olla varuillaan, jotta sekä pään että lompakon kunto riittää vielä vapunaatoksi asti, varsinkin sikäli mikäli viimeistelyharjoitusleiri tulee aloitettua jo perjantaina. Vaatimattomin veikkauksemme on, että tämän varoituksen »#oan j u l k a i ' ? t ? J n i s e s t a t .......natta sunnuntaipäivänä riittää sekä väsähtäneitä että vipin tarpeessa olevia parhaita kavereita. Kokeneemmat vappuakateemikot tosin tietysti tottakai ottanevat ainakin raha-asian huomioonsa ja astuvat vappuviikon puolissa välin sisään ylioppilaskunnan vippikassan ovesta, jolloin Rouhiaisen Paula saa kuulla sanat: "Vappuvippiä tulimma hakemaan." PUKU Ohjausta on turha antaa: jokainen larvanto asettautuu ylioppilaslakin ja haalarin aina yhtä hurmaavaan asukokonaisuuteen joittenkin mielestä ikävä kyllä. JUHLASEURA Kellä Kulta on sitä älköön myöskään vappuhumuun kadottako. Yksinäistenkään ei vappuna tarvitse yksin olla, sillä kavereita riittää ainakin aamuyön tunteina, kunhan ok* ainoa kenellä enää on juotavaa. JUHLAPAIKKA Harju! Aloituspaikasta emme kukaan edes keskustele, sinnehän saavumme kaikki heti puolen päivän jälkeen sankoin joukoin jo pelkästään siksi, että kaikki muutkin ovat siellä. Ja onhan Harju Jyväskylän keskustan ainoita kauniita palasia. Ja illan koittaessa, Minnan lakituksen jälkeen, avautuu terassikausi, satoipa taivaalta mitä tahansa. VAPPUHEILASTELU Vappuviikonlopun pituus antaa tällä kertaa pahimmille (parhaille?) saalistajille mahdollisuuden onnistua useammankin kerran. Toisaalta toivottomimmillakin lienee hyvät tsänssit, ja eiköhän kolmen päivän isoimmilla eläimillä ehkä jopa neljän aikana ehdi itse kukin ainakin jossain vaiheessa jonkin aikaa olla seurustelukunnossa. Ellei kuitenkaan tärppää, on lohduttautumistarpeen varalta hyvä muistaa vanha sananlasku jo useiden opiskelijasukupolvien takaa: "Jos ei heilaa vappuna niin ei sitten!" JATKOT Onneksi joka jäbällä ja tybyllä on vappuvaraksi kymmenet kotiviinilitrat komeroissa odottamassa ja niiden loppuessa siirrymme jo uutta pulputtavalle pöntölle. "Onhan tämä vähän keskenkäynyttä, mutta ihan hyvää kun ei liikaa maistele..." VAPPUYÖ On liskojen jos aistit toimivat. AAMU Ensimmäisenä on huolehdittava välttämättömät fyysiset elintoiminnot tarvittavalle tasolle, missä toiset turvaavat loiventaviin mikäli alkoholi a) ei ole lopussa ja b) kelpaa elimistölle. Ammattilaiset tietenkin ovat varautuneet: sillivoileipätarvikkeissa, buranassa ja ennenkaikkea pommac-litroissa löytyy. Luottakaamme myös siihen, että lämpötila on sovelias tuolle krapulalääkkeistä parhaimmalle: mehujäälle (Pommac on senkin merkki, varasijalla Jenga). Fysiikan pikkuhiljaa kohentuessa voikin sitten miettiä tekosiaan ja laskeskella monenko päivän päästä uskaltaa jälleen näyttää naamaansa kaupungilla. Siinä samalla tuleekin jälleen mieleen, että PARASTA olisi ollut jäädä kotiin neljän rakkaan seinänsä syliin. Vaisu kysymys kuuluu: "Mitä tästä opimme?" Ja ryytyneinkin realisti vastaa itselleen saman tien: "Ei mitään." i • t • . . .
6 Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI etsii auton omistavaa tunnollista LEHDENJAKAJAA Tehtävänä on jakaa Jyväskylän ylioppilaslehti noin kahden viikon välein pinkkoina lehtitelineisiin yliopistolla, kaupungilla ja keskiasteen kouluissa. Hommaan kuluu aikaa noin 3 tuntia. Nykyinen jakaja tai päätoimittaja opastavat ensimmäisellä kierroksella. Työ alkaa 6.9.1995. Palkkiona 250 markkaa/kerta. Eli, jos sinulla on henkilötai pakettiauto ja haluat tienata pienehköllä vaivalla taskurahaa, ota yhteyttä klo 9.00-15.00 päätoimittaja Tuija Taipale puh. 603 978 k i r j a KAMPUS-KIRJAN UUTUUKSIA: Airaksinen: MARKIISI DE SADEN FILOSOFIA Vanha pornokirjailija onkin pahuuden filosofi. 130 mk. Grossberg: MIELIHYVÄN KYTKENNÄT Music Television. Miami Viee, R.E.M.. Prince... Ehkä tieleen tekeminen sittenkin voi olla kivaa. 122 mk. Ihanus: TOINEN Kirjoituksia psyykestä, halusta ja taiteista. 139 mk. Kaskisaari: LESBOKIRJA Tutkimus suomalaisten lesbojen omaelämäkerroista. Teemoja mm. ruumiillisuus, vieraus ja identiteetti. 118 mk. OPISKELIJAN OMA KIRJAKAUPPA TULOSSA SILMÄLÄÄKÄRIT JUHANI JUKANTUPA ESA JAANIO p. 2 1 a naa* Jyväskylän Silmälääkäriasema Oy Väinönkatu 9,40100 Jyväskylä Puh. 214 444 Nyt tarvitaan opiskelijajäseniä kielikeskuksen johtokuntaan ja heti! Kielikeskuksen johtokunta 1.8.1995-31.7.1998 (2 varsinaista jäsentä ja 2 varajäsentä) Johtokunnan tehtävänä on mm. laatia laitoksen toimintaa ohjaavat toimintaja taloussuunnitelmat ja jakaa jakamattomina myönnetyt määrärahat. Johtokuntien opiskelijajäsenet valitsee ylioppilaskunnan edustajisto. Lisätietoja laitosten johtajilta tai koposihteeriltä. Kielikeskuksen johtokunnan opiskelijajäsenpaikoista kiinnostuneet voivat tulla käymään Lozzin takkahuoneessa. Lisätietoja antavat kopo-sihteeri tai pääsihteeri (p.603188 tai 607221). Yhteyttä voi ottaa myös sähköpostitse (vapean@tukki.jyu.fi). Johtokunnista kiinnostuneet ottakaa yhteyttä 12.5. mennessä. Valta alta -seminaari Jyväskylän yliopiston hallinnonuudistukseen liittyvä kaikille avoin seminaari Lyhdyssä torstaina 27.4.1995 klo 16 alkaen. Ohjelmassa mm. tuloksellisuuden mittaaminen ja mittaamisen mahdollisuus (ML tdk:n tdksihteeri Matti Pylvänäinen) vallan sfäärit ja eri vallan muotojen legitimaatiot (alustaja avoin) erilaiset hallintomallit ja niiden vaikutus toimintaan (SYL:n hallituksen jäsen Timo Soikkeli) Runsaasti keskustelua, rauhoittajana JYY:n hallinnonuudistusprojektisihteeri Pekka Linna. "Hi ole kysymys astumisesta vallan piiriin, me kaikki olemme siinä jo vääjäämättä syntymästämme lähtien" (Peitti Virtanen presidentinvaalihaastattelussa 1994). Tervetuloa. Vappua vastaanotetaan SOHVVILLA Vaasank. 21 p. 615 564 • Perinteinen KULTTUURI PALKINNON JAKO Vappupäivänä klo 15 • VAPPULOUNAS alk. klo 11 FRENDIÄ odotellessa, UUTUUS Husaaria ja Rakuunaa maistellessa Iloista Vappua Sohwilla! Vapunaaton menoa Rentukassa vauhdittaa DJ. KASSU! VAPPUPÄIVÄNÄ JO PERINTEINEN BRUNSSI POYTA klo 11-14 HULVATTOMAN HALPAAN HINTAAN ^ ^ ^ Kortepohjo. H Y V Ä N O L O N L U K U V U S kevään ohjelmassa SfiR6]EVOhyväntekeväisyyskonsertti torstaina 11.5. klo 19 yliopiston päärakennus mukana: katri helena, seminaarimäen mieslaulajat, yliopiston sinfoniaorkesteri, sari moilanen & jättiläinen, sami kosola jc bosnialaislasten tanssiryhmä liput: 80,-/50,ennakot 26.4 alkaen: kampus kirja ja airon musiikki, lipputulot sarajevolaislasten hyväksi Liikuntailtapäivä 3.5. kampuksen kentällä: Ohjelmassa jumppaa, aerobiciä, rasvaprosentin ja verenpaineen mittausta. Luvassa myös pientä purtavaa ja arvontaa. Pyöräily retki Vuori lammelle 17.5.: Lähtö klo 12 Alvarin aukiolta. Reitti kiertää Tuomiojärven minkä jälkeen vietämme iltapäivän Vuorilammella saunoen ja makkaraa paistamista. Luvassa myös arvontaa. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI I L I P P U M Y Y M Ä L Ä PUH 624 200, AVOINNA T l U 12-1» JÄRJESTÖAVUSTUKSET JAOSSA Ylioppilaskunta jakaa vuosittain avustuksia ylioppilaskunnan piirissä toimiville yhdistyksille; aine-, harrastusja poliittisille järjestöille. Avustusten kattosummaksi on vuonna 1995 päätetty 500 markkaa. Hakemuskaavakkeita saa ylioppilaskunnan keskustoimistolta, Lozzin rakennuksesta. Hakemukset on jätettävä keskustoimistolle pe 28.4.1995 klo 15 mennessä. Lisätietoja: Tarja Mäki-Punto p. 607221 tai 612793. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA KAM Radio Jyväskylän KAI PUK taajuuksilla joka tiistai KU SEN kello 18.30 PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI NOPEASTI NSITOMO Rihto Ky A l a s i n k a t u 1-3, 4 3 2 J Y V Ä S K Y L Ä , P. ( 9 4 1 ) 6 7 6 3 5
7 uatemalan kielikouluista eväät Keski-Amerikan valloitukseen Jos haluaa oppia espanjaa nopeasti ja tehokkaasti, kannattaa mennä Guatemalaan. Antiguan kaupungissa toimii lukuisia kielikouluja, joissa kovakalloisinkin oppii henkilökohtaisen opettajan avustuksella. Tehokurssin jälkeen voi ryhtyä valloittamaan Keski-Amerikkaa tosissaan. A ntigua sijaitsee vajaan tunnin matkan päässä Guatemala Citystä. Sen siirtomaa-aikaista keskustaa ympäröivät tulivuoret, eikä sitä turhaan ole ylistetty Keski-Amerikan kauneimmaksi kaupungiksi. Antiguassa on kymmeniä kielikouluja. Niiden taso vaihtelee, mutta periaate on joka koulussa sama: espanjaa pyritään opettamaan mahdollisimman intensiivisesti ja nopeasti. Opiskelun tehokkuuden varmistaa henkilökohtainen opettaja. Kirjoja ei välttämättä käytetä eikä opiskeluympäristö ole turhan paperinmakuinen. Koulu voi sijaita esimerkiksi katolla tai sisäpihan puutarhassa. Opiskelijoita on yleensä kahdenlaisia. Toiset tulevat Antiguaan pitkälle kielikurssille. Toiset opiskelevat viikon pari hankkiakseen perussanaston, jolla pärjäävät kierrellessään latinalaisessa Amerikassa. "Moneltako bussi lähtee?" -ilmaukset on pakko osata espanjaksi, sillä harvat ymmärtävät englantia. Ensin täytyy kuulostella Monilla opettajilla ei ole koulutusta. He pystyvät kuitenkin antamaan peruspaketin vuosien tuoman kokemuksen turvin. Jos mielii koulutetun opettajan oppilaaksi, kannattaa katsella ja kuulostella ensin. Bussiasemalla väijyy koulujen edustajia, jotka vakuuttavat, että juuri heidän koulunsa on paras. Antiguan turistitoimisto on listannut hyvämaineisia kouluja. Listan avulla voi käydä kiertelemässä ja kyselemässä opetusmetodeista. Tärkeintä on kuitenkin jutella entisten oppilaiden kanssa. Antiguassa asuu paljon ulkomaalaisia, jotka auttavat mielellään koulun valinnassa. Koulua voi käydä 4-6 tuntia päivässä. 20 tuntia viikossa maksaa 4070 dollaria. Monet koulut järjestävät oppilailleen perhemajoitusta. Kokemukset kohtaavat Antiguassa Antigua on suosittu turistikohde. Sieltä löytyy niin huipputason hotelleita ja ravintoloita, kuin vaatimattomampia paikkoja. Siistin kahden hengen huoneen saa 30-40 markalla. Muualla Guatemalassa hintataso on vieläkin edullisempi. Keski-Amerikan kiertue kannattaa aloittaa muunkin kuin kielen oppimisen vuoksi Antiguasta. Kaupunki antaa pehmeän laskun latinalaiseen kulttuuriin. Siellä voi totutella varovasti guatemalalaiseen ruokaan ja oppia kulttuurin alkeet. Antiguassa on kaikki mukavuudet miellyttävässä ympäristössä. Ilmasto on aina keväinen. Antigua on paikka, jonne tulevat kaikki, aivan kaikki. Siellä saa vinkkejä muilta matkailijoilta, eikä lopullista matkasuunnitelmaa kannata lyödä lukkoon ennen kuin on kuullut useiden reppuretkeilijöiden tarinoita. Pehmeän laskun jälkeen voi lähteä seikkailulle alkeellisempiin ympyröihin. Jos matka suuntautuu maaseudulle, hyvästit voi heittää lämpimälle vedelle, puhelimille, puhtaalle juomavedelle ja matkashekkien vaihtotoiveille. Nicaraguassa lista pätee jopa kaupunkeihin. Mayat hurmaavat turistin Maya-intiaanien kulttuuri on edelleen voimissaan Guatemalassa. Puolet maan yhdeksästä miljoonasta asukkaasta on intiaaneja. He elävät perinteisellä tavalla maata viljellen, ja myös turisteille myytävät käsityöt muodostavat osan tuloista. Guatemalassa on alueita, joilla asuu pelkästään intiaaneja. Esimerkiksi tulivuorten ympäröimä Atitlan-järvi on kokonaan maya-seutua. Intiaanit puhuvat omia maya-kieliään, ja espanja on heidän kakkoskielensä. Sen takia turistin on helppo ymmärtää heidän puhettaan, mikä taas auttaa intiaanikulttuuriin tutustumista. Idyllisen intiaanielämän takana on paljon kärsimystä. Hallituksen vuosia jatkunut sorto on lyönyt leimansa mayoihin. Enemmistö on lukutaidotonta ja monet elävät nälkärajalla. Lapsikuolleisuus on suuri. Guatemala on kaunis, vuoristoinen maa. Sen sademetsien kätköistä löytyvät komeat mayojen pyramidit. Maan itäosassa sijaitsee Tikal, jonka suurin pyramidi nousee 65 metrin korkeuteen. Eurooppalaisten korviin on KeskiAmerikasta kantautunut lähinnä uutisia sissisodista. Ne ovat nykyään vähentyneet, eivätkä väkivaltaisuudet kohdistu turisteihin. Pelkoon ei ole syytä, mutta kaupungeissa täytyy kulkea järki kädessä ihan niin kuin muissakin suurissa paikoissa. Kultaketjut on syytä jättää kotiin ja rahat kannattaa pitää rahavyössä housuissa. Matkanteko onnistuu parhaiten bussilla. Joukkoliikenne toimii todella hyvin: vuoroja on paljon kaikkialle ja hinnat eivät suomalaisen päätä huimaa. Eteneminen on kuitenkin hidasta ja bussit täysiä. Matkustajien markkinakoreista kuuluu kanojen kotkotus. MARIKA HARJUMAA Jokaisella intiaanikylällä on oma vaatekuosinsa, johon tytöt puetaan jo pieninä. Miehet pitävät nykyään tavallisia vaatteita. Yläkaupungin yö laajenee Kirkkopuistoon Kahden vuoden tauon jälkeen järjestettävä Yläkaupungin yö -tapahtuma laajenee tänä vuonna Kirkkopuistoon ja Jyväsjärven rantaan. Uusina tapahtumapaikkoina ovat muun muassa kaupunginkirjasto, kaupunginkirkko, Kansallispukukeskus ja hotelli Alba. Tapahtumia järjestetään perinteisesti myös kampusalueella ja Seminaarinmäen ympäristössä. Toukokuun 27. ja 28. päivien välisenä iltana ja yönä nähdään ja kuullaan musiikkia, teatteria, kuvataidetta, tanssia ja liikuntaa. Tapahtuma on tarkoitettu koko perheelle ja lastentapahtuma alkaa yliopiston päärakennuksella kello 18. Samaan aikaan Seminaarinmäellä on Maailmankirjan perustamistilaisuus, jossa suuri, tyhjä kirja odottaa kevätaiheisia tekstejä festivaalivierailta. Kaupunginkirjastolla järjestetään suuri kirjanmyyntitapahtuma, jossa on mahdollista kartuttaa omia kokoelmia muun muassa kirjastosta poistetulla kertomaja tietokirjallisuudella sekä museoiden julkaisuilla. Kirjastolla on myös mahdollisuus tutustua Internetin ja nuorisotietopankin toimintaan. Kansallispukukeskuksessa on esillä Neito kangasta helkytti -muinaispukujen näyttely. Lisäksi yöllä rakennetaan keskuksen uutta näyttelyä ja yleisö voi seurata tätäkin tapahtumaa. Alueen museot ovat avoinna kello 03:een, kaupunginkirjastossa kuullaan monipuolista musiikkiohjelmaa ja päivän päätteeksi pidetään rukoushetki kello 23.30. Yliopiston opiskelutiedotus opastaa kesäopinnoissa ja antaa tietoa kansainvälisestä opiskelijavaihdosta. Rekrytointipalvelu on avoinna puoleen yöhön. Kevyttä musiikkia kuullaan ulkona ja sisällä. Tänä vuonna uutta on suuri ohjelmateltta kampuksen kentällä, jossa esiintyvät muun muassa Sirokko ja Suuret suljetut purppurasilmät. Mäki-Matin perhepuistossa on lasten iltahoitoa neljä vuotta täyttäneille kello 17-22. Yläkaupungin yö tarvitsee vielä vapaaehtoisia monenlaisiin tehtäviin. Lisätietoa antavat Soili Puranen ja Markus Latvala, p. 624 815,= •
8 Tarfoon iski Tartossa on vielä puhtaimmillaan se, mikä Virossa houkuttaa ja ärsyttää. Vireästä sisämaakaupungista löytyy ennakkoluulottomia suomalaisia. Heitä ei pelota haasteet eikä Viron raskas lähimenneisyys. T arton yliopisto on olÄH? MQsisatoja Suomen metsäläisille ikkuna EurooppUaMYliopisto on edelleenkin kaupungin keskeineri ÄStituutio. Sen vuoksi yliopistoihmiset ovat nykyäänkin Tarton suurin suomalaisryhmä. Yksi heistä on helsinkiläinen Suvianna Hakalehto. Hän on opettanut kuluttajansuojaoikeutta Tartossa viime lokakuusta. Suviannan löytää vielä tämän kevään jostakin Tarton yliopiston luentosaleista. Varsinaisesti hän on EU:n rahoittaman EuroFaculty-projektin opettaja. Palkan hänelle maksaa Helsingin yliopisto. "Viime vuonna tuli voimaan uusi kuluttajainsuojalaki. Muut sitä eivät ole vielä opettaneetkaan", hän kertoo. Suviannan mukaan virolaisilta puuttuu edelleen toimiva kauppaoikeus, kiinteistöjenvaihto-oikeus ja verotusoikeus: "Puuttuu keskeisin ja tärkein osa, jos ajattelee, että markkinatalous pyörisi." Kuinka paljon saa huijata? Tyttömäinen 27-vuotias varatuomari herättää paikallisissa yliopisto-opettajissa epäluuloja. Tarkoituksena oli, että myös opettajat tulisivat Suviannan T E K S T I : SAULI RUUSKANEN KUVAT: M A R T T I VILMINKO luennoille; saisivat materiaalia omaa opetustaan varten. Toisin kuitenkin kävi. Luennoilla on istunut vain nuoria markkinahenkisiä ihmisiä, joiden käsitys kapitalismista on vielä enimmäkseen kotoisin neuvostoajoilta. "Monet haluavat tietää, että paljon voi asiakasta laillisesti huijata. On vaikea saada perille, ettei markkinatalous ole sellaista", Suvianna naurahtaa. Ainoa luennolla istunut opettaja osoittautui jonkinlaiseksi urkkijaksi, jolla ei kuitenkaan ollut Suviannasta mitään pahaa sanottavaa. "Bhkä he ajattelevat, että me astumme jotenkin heidän varpai» ee n", Suvianna pohtii. Suvianna kertoo, g{fä yliopistomaailmassa lunttaaminen on todella laaja onkima Se on hyväksytty osaksi v i r o l a i ^ opiskelijan elämää; se on kaikkien hyväksymä kei#^ v j e d ä opintoja eteenpäin. Muiden opettajien vähättelysi;* huolimatta Suvianna Hakalehto on päättänyt puuttua asiaan. "Myös minun tentissäni on luntattu ja minä olen reputtanut ne kylmästi", hän kertoo. On alettu ymmärtää, että mikä on ennen toiminut, ei toimi enää: lunttaaminen vie opetuksen uskottavuutta. Suomalainen osakunta Antti Larmola, 22, istuu Tarton raatihuoneen kahviossa. Hörppii aamukahvia, kun kellonviisarit näyttävät noin puolta päivää. Antti on juhlineen tuntuinen, mutta miellyttävä ja korrekti. Helsinkiläinen Antti on saanut kotimaassaan mainetta Tarton suomalaisen osakunnan puheenjohtajana. Hän on toiminnan mies: vasta viime syksynä hän tuli Taitoon opiskelemaan historiaa ja miltei samantien Fraternica Fennica sai hänestä ensimmäisen puheenjohtajansa. Itseasiassa uusi suomalainen osakunta rakennettiin vanhojen perinteiden päälle. "Löydettiin tieto, että täällä on toiminut suomalainen osakunta vuodesta 1926 vuoteen 1929", Antti kertoo. Osakunta oli toiminut eläinlääketieteellisen opiskelijoiden keskuudessa yhden opiskelijasukupolven verran. Sieltä saatiin tunnukset ja heraldiikka. Nyt Fraternica Fennicaan kuuluu paljon muitakin opiskelijoita. Suomen Viron-instituutti sijaitsee entisessä KGB:n rakennuksessa, sen vuoksi Pertti Pyhtilän työpaikkaa on monilla virolaisilla vaikea lähestyä. Rahalla lääkäriksi Tarton yliopisto on tämän lukuyy en ^ ^ j ko _ kenut varsinaisen suomalaisr^tyksen. Kaikkiaan suomalaisia on noin 1 2 § u u r m ryhmä on lääketieteen opiskelijoita. Tartto on varsinkifäkäriksi haluaville houkutteleva vaihtoehtq-ahän asti ulkomaalaiset ovat päässeet opisJsmaan läpäistyään kielitutkinnon lukukausiifsun hinnalla. Pääsykokeeseen ei ole tarvintiösallistua. Tartossa tehty tutkinto ei ole kutkaan sellaisenaan pätevä Suomessa. • anhaa salamimakkaraa ja yritetään tolastillinen vanhaa saia,^ pyhtiig. myydä täällä", kertoo Pertti Pyhtilä. Palvelukulttuuri muuttuu hitaasti ja se ärsyttää H a l p a a Perttiä suunnattomasti: tVÖVO I m 3 3 Tartossa asuu tampereellinen ihmisiä. Rauhallinen Tarton keskusta ei sitä sivullisille kerro. Mutta houkutteleeko myös riehakas elämä, jonka mahdollistaa virolainen hintataso ja Suomesta tuleva opintotuki? "Ei. Täytyy olla korkea opiskelumotivaatio. Ei halpa kalja tyydytä pitkälle. Alussa on ehkä ylimenovaihe, joka kestää pari viikkoa ja sitten se menee ohitse", Antti kertoo. Hänen mukaansa kiinnostus virolaisiin ja Viroon on suomalaisopiskelijoilla aitoa. "He jotka ottavat opiskelun ja elämän tosissaan hankkivat kyllä paikallisia ystäviä." Antti korostaa, että asenne näkyy myös opiskelussa: "Kyllä meidän viron kielen ryhmässä kaikki -ovat innostuneita." Kun osaa viron kielen pääsee •vaikka lääkäriksi. Ihmisillä ongelmia Syntyjään raahelainen Pertti Pyhtilä, 33, on syvällä virolaisessa elämänmenossa. Hän on kulttuurisihteerinä Suomen Viron-instituutissa. Instituutti iekee Suomea ja suomalaista kulttuuria tunnetuksi Virossa. Mutta Pertti on menettänyt sydämensä nimenomaan Virolle ja Tartolle. "Aikaisemmin, vielä vuosikymmenien taitteessa, minua kiinnosti Virossa se, että täällä oli ihmisillä todellisia ongelmia. Ei pseudo-ongelmia niin kuin kahdeksankymmen luvun lopussa Suomessa, jossa elämä pyöri vain rahan ympärillä", Pertti sanoo. Elämisen niukkuuteenkin Virossa alkoi tottua. Mutta ajat ovat muuttuneet tässäkin suhteessa. "Markkinatalouden tuoma oravanpyörä on tullut tännekin. Mutta esimerkiksi yliopistoihmisillä on taloudellisesti tiukkaa edelleenkin", hän kertoo. "Se vaikeuttaa monien asioiden ajamista. Se aiheuttaa turhaa mieliharmia, kun ei saa kaikkein tavallisempia asioita ajettua. Asioita hoitaessa täytyy olla pitkä pinna." Suomen kielen opiskelijan toi Viroon neljä vuotta sitten viron kielen sivuaineopinnot. Gradu viron kieleen liittyvästä aiheesta on ollut tekeillä siitä lähtien kun hän tuli maahan. Viron kielen taitoiselle tarjoutui kuitenkin töitä ensin Suomen konsulaatista viisumiruuhkan purkuun ja siten Suomen Viron-instituutista. "Olin vapaaehtoinen Taitoon siirtymisessä. Tallinnassa oli hirveä työpaine." Vaikka Suomen Viron-instituutti kohdistaa toimintansa varsinaisesti virolaisille, on se myös Tarton suomalaisille tärkeä paikka. Siellä voi lukea suomalaiset lehdet ja Pertiltä löytyy neuvoja moniin käytännön ongelmiin. Pertin mielestä Tarton suomalaisilla pyrkii pintaan usein myös vanha kunnon isoveli-asenne. Suomalaisopiskelijat pitävät itsestään selvänä, että Virossa pärjää suomen kielellä. Mutta asenneongelmia löytyy muiltakin. "Liikemiehillä on usein sama juttu: ostetaan auAlavuslaiset Teuvo ja Tapio Kurkela eivät ole salamipohjalla Tarton yrityselämässä. Lama ajoi pitkään puunjalostustehdasta pyörittäneet veljekset Tarton läheisyyteen. Entisen Härmun kolhoosin tiloista löytyi ikkunoita ja ovia tekevälle, vajaan sadan hengen tehtaalle tilat. Siirtämällä koko tehtaan ilman työntekijöitä Viroon vältettiin edessä häämöttävä konkurssi. "Täällä on työntekijöiden palkat niin alhaiset", toimitusjohtaja Teuvo Kurkela kertoo. Pohjalaisilla on jäyhästi molemmat jalat maanpinnalla. Siinä kai menestymisen salaisuus. "On elettävä aina maan tavalla. Joskus sitä nauretaan täkäläiselle lainsäädännölle, mutta on sitä Suomessakin omat omituisuutensa", Teuvo kertoo. Ongelmatonta tehtaan pyörittäminen ei kuitenkaan ole. Eroa on esimerkiksi työskentelytavoissa ja sen vuoksi tehtaan työnjohto on virolaisten käsissä. Kurkelat itse huolehtivat siitä, että kokonaisuus toimii. "Otetaan ongelmat ongelmina", Teuvo Kurkela sanoo. Kurkelat eivät halua suurennella hankaluuksiaan. Eihän yrittäminen suju vaikeuksitta missään, ei varsinkaan Tartossa. u
10 SARJAKUVAT S A P P I K I V I Ä S I K I Ö I T Ä eli huvittavaa ja vähemmän huvittavaa kuvasarjaa Vi/VH:. M I N Ä £ N L/iHDe . M \ N A T B I N Jo OSuuTfcNi TÄSSÄ JUTUSSA... S H A PAITSI V ^ I K Ä L Ä I K / L N £l öl£ I K I NÄ OLLUT NÄlhJ LAHCUA' EppiÄ.. TArHBO NÄHBA EPPiN I.' Kunnas: Moose kimpaantuu Mauri Kunnas: Mac Moose ja Jagge Migreenin tapaus. Otava 1995.55 s. 78 mk. Max Andersson: Pixy. Suuri Kurpitsa 1994.69 s. 60 mk. Mauri Kunnas palaa uudella albumillaan legendaarisen Nyrok Cityn maailmaan. Ennen kaikkea Suosikin sivuilla ikimuistettava rokkisarjakuva hurmasi aikoinaan hulppealla tekstillään, eikä Mac Moosen käsikirjoitus ole yhtään heikompi. Se kertoo vauhdikkaan ja hyvin kunnasmaista huumoria tulvillaan olevan kertomuksen, jossa the Pyörivät Sappikivet -yhtyeen laulaja Jagge Migreeni ja kitaristi Kiith Nielurisat joutuvat rikollisten kidnappaamiksi juuri ennen kaikkien aikojen suurinta Live Aid -konserttia. Sattumalta jutun sankariksi sotkeentuu menestyvä dekkarikirjailija, entinen poliisi Mac Moose. Jonkinlainen rockmusiikkialan ja muun populaarikulttuurin tuntemus auttavat nauttimaan teoksesta, sillä osansa herjoista saavat rokkareiden lisäksi ainakin James Bond -leffat, ja tietysti kunniaa osoitetaan myös dekkarikirjoille ja -elokuville. Toki Kunnaksen omintakeisesta tarinoinnista ja juonenpolveilusta pystyy innostumaan vaikkei kaikkea intertekstuaalisuutta huomaisikaan. Tarina on rönsyilevä ja Kunnaksen piirroksista riittää hupia useampaankin lukukertaan, sillä ne ovat tulvillaan pieniä hauskoja yksityiskohtia. Piirrosjälki on hersyvää, mutta harmi vain, että tällä kertaa mustavalkoista, Andersson: Treoa ahdistaa. mikä onkin albumin lähes ainoa miinus. Suurimman plussan annan henkilökohtaisista syistä kertomuksen sivujuonteelle, joka otti omakseen jo ensimmäiseltä sivulta: en olekaan ainoa Eddi Readeriin hullaantunut ja hänestä unelmoinut, samaan jamaan on ajautunut ainakin Mac Moose (myös Mauri Kunnaskin?). Ilmeisesti Mac Moosen seikkailut saavat jatkoa, sillä albumin järjestysnumeroksi on merkitty ykkönen, ja jos vanhat Kunnas-merkit paikkansa pitävät, jatkoa kannattaa myös odottaa. Ruotsalaista ahdistusta Sarjakuvaseura Suuri Kurpitsa on jo vuosikausia tehnyt mahtavaa työtä suomalaisen sarjakuvaelämän puolesta. Nyt se on julkaissut länsinaapurimme Max Anderssonin albumin, joka on hyvin toisenlainen kuin Maurivaarin tuotos. Siinä missä Mac Moose ja Jagge Migreenin tapaus on ulkoasustaan alkaen läpeensä harmittoman kepeä, on Pixy ahdistavuuteen asti synkkä, huolimatta vapauttavasta loppuruudusta. Yhteistä albumeille on oikeastaan vain piirrosjäljen sadunomaisuus ja tekstin tajunnanvirtaiset ratkaisut -Kumpikin albumi on muuten hyvä esimerkki siitä, että mainiolla sarjakuvalla on myös mainio käsikirjoitus. Pixyssä on isot teemat (kuolema, abortti, yhä enemmän todellisuudeksi muuttuva valvontayhteiskunta..) ja niitä myös käsitellään isosti ja mustasti. Jos Kunnaksen albumin mustavalkoisuus ja harmaus eivät tunnu istuvan tarinaan, ei Pixyä olisi voinut eikä saanut toteuttaa kuin nimenomaan mustana, koska sen maailma ja huumori ovat juuri sitä. Sivu sivun jälkeen lukijan eteen ladataan lähes yksinomaan epätoivoisia tapahtumasarjoja. Andersson kuvaa elämää, joka on täynnä kurjuutta ja perustelematonta väkivaltaa, ja manalassa tilanne on jos mahdollista vielä surkeampi. Loppujen lopuksi jostain kuitenkin sikiää toivo ja vapautus, jotka syntyvät, kun kaksi sielua kohtaa. Loppunsa ansiosta Pixy ei jätä läheskään niin lohduttomaksi kuin matkan varrella ehtii jo luulla. Lyhyesti: Tulipa luettua kaksi kovin erilaista, mutta yhtä lailla taitavasti tehtyä ja tutustumisen arvoista sarjakuva-albumia. P E T R I HEIKKINEN Perhe-elämän alkeet Riitta Uusitalo: Hyvissä naimisissa. Otava 1995.80 s. 73 mk. Hyvissä naimisissa koostuu pienistä arjen palasista. Sarjakuva kertoo Risusten perheestä, johon kuuluvat äiti, isä ja Pikku Risunen. Risusille ei tapahdu mitään mullistavaa, mutta ei tarvitsekaan, sillä heille riittää retki ravintolaan. Ainakin isä ehtii kaljuuntua ravintolareissun aikana: "Rauhoitu, isi. Leikitäänpäs ettei tunneta Pikkua ja syödään." Riitta Uusitalo uskaltaa tehdä sarjakuvaa tavallisesta elämästä. Jos muistaa jotain omasta lapsuudestaan, tilanteet ovat tuttuja. Sairaalaan kiidetään volkkarilla vaikka keskellä yötä, jos Pikku edes hipaisee korvaansa. Aluksi Hyvissä naimisissa tuntuukin vain arjen tarkkailulta. Mutta Uusitalo tarjoaa löytämisen iloa, sillä arjen koomisuus paljastuu pienistä vihjeistä. Esimerkiksi hiukan ilkeä ja samalla hellyttävä yksityiskohta on Risusten rinnuksiin haparoivin vedoin harsitut sydämet. Pystyn kuvittelemaan, kuinka isä ja äiti ovat vieri vieressä pistelleet sormiaan neulalla. Tosin pienet yksityiskohdat eivät aina jaksaa kantaa. Jotkut tarinat jäävät vain arjeksi, eikä silloin auta edes sarjakuvien onnellisuus ja rakkaus elämään. Pienten vihjeiden vastakohtana Riitta Uusitalo liioittelee. Hänen tyylinsä muistuttaa Tiina Pystystä, mutta haikeuden sijaan Riitta Uusitalon viiva on räiskyvää ja rentoa. "Melodramaattiset" kuvat tavoittavat tämän tästä jotain todellista. Onkin hyvä, että kuvat ovat suuria. Niin esimerkiksi mustetahroilla leikittely pääsee osaksi kokonaisuutta, eikä jää suttuisuudeksi vailla merkityksiä. Hyvissä naimisissa on mukava sarjakuva. Risusten perhe kestäisi enem|V/lRH4f/MEN t-lNTU T dOKO Otf KEVÄJZ MINKÄ VIDEON tV\TS0l£|N tH~ >V2T(/LE£W/VYT" J&pEfil 0H3ELCTTÄ TE NOU6E7-, s 5 ^ ' L\> mänkin kehittelyä, varsinkin kun pari kertomusta ovat tuttuja Uusitalon edellisestä albumista. Nyt Hyvissä naimisissa vaikuttaa kalliilta sivumääräänsä nähden, eikä sitä tule hankituksi, ellei ole uskollinen ihailija. Ehkä sarjakuva kuitenkin ostetaan lahjaksi perhettä perustaville. Kirjan lempeä ivailu saa heidät harkitsemaan uudelleen. Tai ei sittenkään, kiire on kahta kovempi: "Päivää. Yhdet kuulutukset kiitos." V I L L E RAUVOLA
11 MUSIIKKI Seminaarinmäen Mieslaulajat: Ruohonjuuritasolla. MUFA records 1995. Ruohonjuuritasolla on aivan vihreää. Matona voit mönkiä, jos se sua miellyttää. Ruohonjuuritasolla koet enemmän! Kuuseen jos vain kurkotat tai kuuta tavoitat, maahan silloin mätkähdät ja ja saat vain mustelmat. Ruohonjuuritasolla on turvallisempaa! Kastehelmi kastelee ja kakka ravitsee. Kissankello herättää on ruohonjuurisää! Ruohonjuuritason miehelle ruohonjuurielämä. Seminaarinmäen Mieslaulajien uusimman Ruohonjuuritasolla-cd:n nimessä ja nimibiisissä tiivistyy koko kuoron tämänhetkinen toiminta-ajatus. Kuoro toimii ruohonjuuritasolla ja tarjoaa halpaa lystiä mahdollisimman yleisöystävällisesti, maallista mammonaa ei edes tavoitella. "Mitä hauskempaa meillä on, sitä hauskempaa on yleisöllä. Ja mitä hauskempaa yleisöllä on ja mitä tyytyväisempi yleisö on sitä tyytyväisempiä me olemme", sanoo kuoron puheenjohtaja Antti Niemistö. "Musiikillinen mielihyvä ja porukan mukana oleskelu on se palkka, mitä tästä saadaan." Semmareiden toimintaa kuvastaa myös kuoron itsensä lanseeraama termi HKV eli henkilökohtainen vastuu. Harjoituksista ei pikku syyllä jäädä pois, kun parinkymmenen hengen kuoro on kutsuttu kokoon. Kuoro on kurinalainen ja tiukka, vaikka huumori kukkukin niin esityksissä kuin harjoituksissakin. Työnjako on muutenkin laaja: Puolet köörin jäsenistä osallistuu sanoituksiin ja sävellyksiin, sovituksiin useampikin. Semmarit heitti hiljattain viikon pituisen levynjulkaisukiertueen. Yleisöä oli reilusti ja vastaanotto joka Ruohonjuuritasolla koet enemmän Kimmo Lehtonen "Ruohonjuuritasolla on mukava tallustella. paikassa hyvä, erityisesti Turku jäi mieleen, vaikka kuoro saikin kilpailla suosiosta samaan aikaan TPS.n ja Jokereiden loppuottelun kanssa. Malja raittiudelle! Vuonna 1989 aloittaneiden Semmareiden Ruohonjuuritasolla-cd on kuoron kolmas levytys. Vuonna 1992 ilmestyi Lepoasento-EP ja 1993 Kuka on tuo mies -pitkäsoitto. Uusimman levyn kappaleet ovat tuttua semmareita, kaunista hyvin soivaa mieskuorolaulua. Kuoro on jälleen hyvin onnistunut viemään eteenpäin ja kehittämään perinteistä mieskuorolaulua huumoria unohtamatta. Kuoron huumori tulee esiin sekä sovituksissa että hauskoissa sanoissa: "Tahdon vapauteen. On vapaana parempi olla kuin ukkomiehenä tappiolla; köysi kaulassa kaupungilla, niska vääränä ostoksilla", laulaa kuoro Ilkeä ikävä nainen -kappaleessa. Tai lauletulla reggae-kompilla rywjjL tetyssä Rastakiharat-kappaleessa: "Pienenä kun näin nuo hiukset ensi kerran, totesin kunpa voisin edes päivän verran rastaneekerinä keinahdella kaupungilla: haluan tukan rastakiharan". 31 päivää on taas hyvällä maulla tehty juomalaulu: "Voi miten hauska taas onkaan juoda! Maljan nostan mä raittiudelle". Monipuolisen, yhden jenkankin sisältävän levyn parhajnfa aflfja ovat kuitenkin MUm kauniit kappaleet, j°?$s# Itäoro on omimmillaan, kuten avauskappale Rakkauslaulu sekä 90 vuotta vaan sekä muistoissa elävä Minä ja Anssi: "Naapurin kuningas Anssi pirun viulua vinguttaa. Paimenpoikaan me kaaressa pissittiin sähköiskut vei tolpiltaan..." Bonuksena levyllä on pelkistetty, mutta jyhkeä remix-versio Suurempaa, joka tosin alkuperäisenä versiona oli kenties vieläkin koskettavampi. Koiraan elämää Seminaarinmäen Mieslaulajat kuvasivat äskettäin TV 2:lle musiikkiohjelmaa, jonka käsikirjoitus on heidän itsensä tekemä. Puolen tunnin pläjäys sisältää kahdeksan semmareiden kuvitettua kappaletta ja lisäksi semmarisketsejä. Ohjelma tulee ulos 21. päivä toukokuuta. Semmarit ovat aikaisemminkin esiintyneet parissa TV 2:n Info-ohjelmassa. Uusille urille kuoro ei kuitenkaan aio lähteä, vaan keskittyy itse asiaan. "Keskitymme reilusti musiikkiin. Se on se sarka, jossa halutaan kehittyä", vakuuttaa Niemistö. Semmareiden tulevaisuuden suunnitelmissa on muun muassa muutama pistokeikka ja ainakin yksi speciaali yhteisprojekti. Kuoro valmistaa yhdessä Miljoonasateen ja ISON Tanhuajien kanssa esityksen, jossa mukana olevat esiintyvät yhdessä ja erikseen. Projekti on tehty Kaustisen Kansanmusiikkijuhlia varten, ffltlffä sen kantaesitys pi4efääfl kuitenkin Jyväsk y l i ä . Työnimenä on "Koiraan elämää ISON Tanhuajat Seminaarinmäen Mieslaulajat ja Miljoonasade testostereona!" K I M M O PULKKINEN Matti Helariutta Taikatuun levyllä soi koko tunneskaala Taikatuu: Dänsydän. AMT, (Fazer). Ensilevynsä maaliskuussa julkaissut Taikatuu on virkistävä poikkeus masentavassa Suomi-rockissa. Helsinkiläistä Taikatuuta ei voi, eikä yhtyeen jäsenten mielestä tarvitsekaan, laittaa lokeroon. Taikatuun musiikki on yhtälailla teknoa, valssia, folkkia, shamanismia ja tangoa. "Ei se ole negatiivista, kun sanotaan ettei meitä pysty määrittelemään. Meillä on niin erilaiset taustat ja toisaalta kappaleet on kerätty pitkältä ajalta", sanoo yhtyeen kosketinsoittaja ja hanuristi Päivi Huotari. Sanoittaja, säveltäjä ja laulaja Katja Lampela sanoo, että tärkeätä musiikissa ovat vastavoimat: "Yritän saada kappaleisiin jonkin koukun. Voi olla iloiset sanat ja haikeampi sävel, esimerkiksi. Sävelet saattavat myös muuttua yhtyeen sovituksissa ihan erilaisiksi kuin alussa olin ajatellut." Dänsydän-levyllä soi ihmisen koko tunneskaala. Ja se levystä tekeekin erilaista suomalaista musiikkia. Lauluissa on ironiaa, surua, iloa, arkea ja yksinäisyyttä. Sen sijaan ikuinen viinanjuonti ja suomalaisen miehen potenssiongelmat puuttuvat! Rakkauslaulut voivat olla positiivisiakin: rakas ihminen on löytynyt eikä jättänyt niin kuin suomalaisessa itsemurhamusiikissa yleensä käy. Naisella voi olla isot kädet ja isot reidet eikä maailma siihen lopu tai vuoteessa voi maata lentäen ja polttaa ketjussa karrelle kerralla. Laulujen sanat ovat itsenäisinä monikerroksisia runoja. Levyn viimeinen kappale Kirje kullalle on rahiseva valssi. Ja levyllä todella rahisee. Valssi on kuin lepattava, lämmin kesäilta. Toisaalta sähkökitara tuo moniin kappaleisiin rokahtavampaa sävyä, mutta taustalla voi kuulla myös selloa, hanuria ja miesten kuoroa! Ehkä levyn todella tekee monikerroksiseksi yhtyeen jäsenten erilaiset taustat. Basisti Milla von Konow on soittanut muun muassa Vilmassa, rumpali Reijo Koivisto Lunatunesissa, kitaristi Pia Ljungman Costin yhtyeessä ja Päivi Huotarilla ja Katja Lampelalla on kummallakin pitkä musiikkitausta. Dänsydän on kuulas poikkeus suomalaisessa populaarimusiikissa. TUIJA TAIPALE Taikatuu: Reijo Koivisto, Milla von Konow, Katja Lampela, Päivi Huotari ja Pia Ljungman. . . . .
12 VIERAS Les Frogs esittää J. Karjalaista Kanadalais-suomalainen Les Frogs -yhtye esiintyy jälleen Jyväskylässä. Yhtye esittää musiikkia laidasta laitaan: ranskalaisesta chansonista countryyn. Les Frogsit soittavat 4.5. Americanoksessa J. Karjalaisen kappaleita ranskaksi. Laulaja Andre Noel on tehnyt J.Karjalaisen kanssa sovituksia englanniksi ja ranskaksi muun muassa kappaleista Hän, Joo joo ja Ankkurinnappi. STUFF IN ENGLISH Yhtyeen taustalla on vanhoja musiikkityylejä, joita tulkitsemalla he luovat uutta. Lisäksi Les Frogsit keikkailevat ennakkoluulottomasti eri ympäristöissä. Jyväskylässä on Suomi-Ranska -seuran järjestämä esiintyminen Kouluvirastossa 3.5. Americanoksen keikan tequilatyttöineen järjestää yliopiston ranskanopiskelijat. Uiko Rides The Bus Again! I I F i n n i s I scani ish wife! What's Linja-auto MM?", I shouted as I scanned the TV schedule. "Bus Driving World Championships. Are you sure that's what it says?" I flipped on the set. Strange. Buses, racing around an obstacle course. I didn't understand the concept, nor why the course was lined vvith police cars. The Eurodork logo appeared, a cheery voice started to fill me in. 'Tapan S. Inut of Finland holding a big lead, no challengers in sight! The yellow flag is down after the escape attempt by a Swedish driver, an axe-murderer on prison leave for the world bus racing tour. No similar misbehavior from the Finnish Drivers, several of which are also on furlough from prison or mental institutions for the year's biggest event in bus racing!", yelled the announcer, just as a camera zoomed in for a close up shot of the leader, a familiar white and orange bus. I couldn't believe it! The Psycho Bus Driver! The guy who drives my route! "Hey Finnish Wife!", I yelled "The Psycho Bus Driver is on TV!" "Inut wins!", shouted the announcer, as Tapan's bus raced past the checkered flag. T he next day, I congratulated Tapan at the downtown stop prior to his 19:00 route. I sat in front for a good view (ahvays more fun to ride with the Psycho Bus Driver at night after he has had ali day to get wound up, stressed out and pissed off). The action started right away. Some dork got on about thirty seconds behind me. The Psycho Bus Driver assumed a stony, angry, glaring face. "SAY, UH, UH, I*M AN AMERICAN. DO YOU SPEAK ENGLISH?", shouted the nerd. "En puhu.", snarled Tapan (Tapan speaks pretty good English) "HOW MUCH TO RIDE TO THE STUDENT VILLAGE?", bellowed the geek, not phased. Tapan held out his hand, the nerd handed him a 100 FMK bill, Tapan put it in his pocket. "DO I GET ANY CHANGE?", chirped the puzzled dweeb. "Ei. Pitkä matka. Sinun täytyy mennä tuohon bussiin.", said Tapan rapidly, while pointing to a bus on the opposite side of the Street that was leaving for the village of Luhanka. 1 1 X 1 I s r HAT BUS OVER THERE?", yelled the bright schmuck, as if shouting a language made it more understandable. Tapan nodded 'yes', pushing the smiling chucklehead down the stairs, starting the ingenuous lad on his first trip to the Finnish countryside. Tapan signaled the driver across the Street who put a 'Kortepohja' sign in front of the 'Luhanka' route label. "But Tapan, we're going to Kortepohja!", I said, thinking there had been a misunderstanding. "Yup", he replied pulling out a small note book from his front shirt pocket, "That's two points." Tapan offered a drink from a water bottle, I said 'no thanks'. He then squirted about 1/2 liter onto the middle step of the bus entrance. I gave a puzzled 'why?' glance. "Because the bottom step already has enough ice built up.", he replied flatly. We were waiting at the stop longer than usual, Tapan noticed me looking at my watch. IlR4VQEQL^r iBlLS "I'm waiting for that old woman coming up the sidewalk. It would be rude to leave without her." t was a really old lady, burdenedwith crutches and six ags of groceries. She had good balance, slipping only once on the stairs. After paying, she slowly adjusted her crutches. Tapan waited. As she turned to struggle down the aisle, Tapan stepped hard on the gas. The bus jerked into traffic at about 10 km/h. The old lady, crutches and six bags of groceries went spinning down the aisle at about 10 km/h. An alert yuppie grabbed the old lady as she whirled past his seat. "Damn busybody!" cursed Tapan, "I ran his BMW off the road last week, just my luck he ends up on my route! Snot-nosed brat probably never rode a bus in his life! Everybody knows you don't help somebody having trouble! Shit, only four points! Past the rear exit door is eight. Bashing a wheelchair or baby carriage, ten! My 'PR' with her is row 14. She's a strong old bat, but I was ready for hertoday, I greased ali the handrails!" W e were picking up speed now, pedestrians diving frantically out of the cross walks, each earning a 'point'. Tapan's eyes squinted like Eastwood. A tiny car with a white triangle. Student driver! Tapan gunned his engine and to 100 km/h. Just 15 meters from the car he started a 'rally brake', holding a beautiful straight line as the bus slid up to within 2 cm of the small car. Awesome control and skill! The target ducked into a parking lot, instructor leaping from the car, face crinkled in disgust, holding her nose, shaking her fist at the bus, fanning her face in an unmistakable manner. "Bowel movement on Voionmaankatu, in front of Koti Pizza!", yelled the exuberant Tapan into the bus radio. I could hear the other drivers calling in their congratulations as The Psycho Bus Driver marked off 15 points in his notebook. — "When the going gets weird, the weird turn pro' Uiko M. Aalainen Lihapata-sukupolvi J Y R Ä Ä "TÄÄ KORUTONT ON KERTOMAA". Näin aloitti entinen opettajani kokeiden palautuksen kansakoulussa, silloin kun jukuripäillä ei ollut syytä huraa-huutoihin! Lipposen hallituksen ohjelmaa lukiessa ajatukset palaavat samoihin sanoihin. Nyt ollaan kiinni jo sen kuuluisan pesän arinaraudoissa. Surullisinta ohjelmassa on sen selkeä nuorisovihamielinen sävy. Leikkaukset kohdistuvat rankimmin nuoriin, lapsiperheisiin ja opiskelijoihin. Ja yhteisvaikutuksen kautta monta kertaa. Jos olisin smp:läinen tapailisin puheissani jo opiskelijan-tappolinjaa. Niukkuuden jaosta säästyvät vain ne, joilla menee muutenkin hyvin. Heille havitellaan nyt myös verohelpotuksia. Saman keski-ikäisten suojelun piiriin ulottuvat myös ansioisidonnaiset tuet. Linjan voi kärjistäen kiteyttää ajatukseen; ihmisten on oltava eriarvoisia työttömänäkin. Ja yhteiskunnan tuella. Ymmärrän kyllä ansiosidonnaisen tuen idean, mutta se ymmärrys joutuu lujille, kun hallitus haluaa leikata kaiken perusturvan alapuolelle jäävää opintorahaa. Keski-ikäinen vallassaoleva poliittinen eliitti ajaa lama-Suomessakin vahvasti omiensa etua. Lihapata-sukupolvi pitää kiinni saavuttamistaan eduista eikä ajattele huomista. Mennessään se rokottaa edellistä hyvinvointiyhteiskunnan rakentanutta sukupolvea, eikä anna tulevaisuuden mahdollisuuksia seuraavalle. Mitä jää tämän päivän nuorten lapsille? Ja toisaalta, riittääkö heillä halua ja motiivia maksaa sattumat padasta syöneen sukupolven eläkkeet? SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO ON LASKENUT, mitä erilaiset leikkaukset opintotukeen merkitsisivät markkoina. Vaadittu 300 miljoonan summa saadaan kasaan esimerkiksi, jos kaikkien vanhempiensa luonaasuvien tuki poistetaan. Samaan summaan päädytään myös, jos kaikkien opiskelijoiden (koskisi yhteensä 270 000 opiskelijaa) opintorahaa leikattaisiin satasella. Korkotukiaj an lyhentäminen 1,5 vuodesta 1 vuoteen toisi vuositasolla 30 miljoonan säästön, asumislisän korvausprosentin pienentäminen 75 prosentista 70:neen jättäisi Iiron pussiin 43 miljoonaa. 200 miljoonaa hyvätuloisten verohelpotuksiin saadaan, jos alle 20-vuotiaiden, kotona-asuvien opintotuki poistetaan. Laskuesimerkit kertovat karseasti mistä on kyse. Etujärjestönämme SYL ei hyväksy opintorahan tason leikkauksia, opintorahan poistamista joltakin yksittäiseltä ryhmältä eikä uusia tarveharkinnan muotoja. Päätöksiä lihakirveen lopullisesta kohdentumisesta ei ole vielä sovittu. Neuvottelut jatkuvat tälläkin viikolla. SYL mm. tapaa uuden kulttuuriministerin Claes Anderssonin. Tuoreimman tiedon mukaan asiaa käsitellään valtioneuvostossa viikolla 19. Lopulliset päätökset tehdään viimeistään budjettiriihessä. Vaarana onkin, että leikkausten ansiosta myös kesän opintotuen jako vaarantuu, kun hakemuksia ei voida käsitellä. JOS EI HALLITUS YMMÄRRÄ OPISKELIJAA, ei se ymmärrä myöskään tekojensa vaikutuksia yliopistoille. Opintotuen heikennysten myötä esimerkiksi opiskeluajat tulevat pitenemään, millä on selkeä vaikutus yliopistojen työkykyyn. Myös yliopistouran kiinnostavuus vähenee ja maaseutuyliopistojen kilpailukyky pääkaupunkiseudun yliopistoihin ja korkeakouluihin nähden heikkenee. Onkin toivottavaa, että edes tämä hallitus oppisi, ettei korkeakoulupolitiikkaa voi tehdä ilman sosiaalipoliittisia vaikutuksia, ja päinvastoin. Ylioppilaskunnilla on parempaakin tekemistä kuin hakata järkeä OPM:stä puoliraakana tuleviin raportteihin. Toivottavasti hallitus miettii leikkauslistansa uudelleen myös näiden asioiden takia. LOPPUKEVENNYKSEKSI ON SYYTÄ LAINATA oppositiojohtaja Paavo Lipposta, joka kirjeessään 17.1.1995 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalle totesi mm. seuraavaa: "Aloittaessaan opintonsa opiskelijalla on oltava varmuus siitä, että opintotuen myöntämisperusteita ei heikennettäisi kissa määriteltyjen tukikuukausien aikäf&. Työllistymisen ja kouluttksen on aina oltava houkuttelevampaa kttin työttömyys. Yhteiskunnan voimavarojen käytössä koulutus on keskeisessä asemassa. Suomalaisen hyvinvoinnin perustana on korkea osaamisen taso. Siitä tinkiminen on vastuutonta uhkapeliä." Puheet ovat puheita ja säästettävä on, opiskelijoiden erityisesti, eli, opiskelijatyttö, älähän vilkuile sitä naaapurinpoikaa sillä silmällä. Homma ei lyö leiville vielä vuosiin. Ja abiturientti, harkitse uudelleen niitä yliopisto-opiskeluja. Vakavasti puhuttuna, opiskelu kannattaa aina. Se vain ei ole taloudellisesti järkevää. Ylioppilas Pekka Linnaa lainatakseni: "Koulutukseen panostaminen voi pelokkaan poliitikon silmissä näyttäytyä poliittisena itsemurhana koulutusjärjestelmän romauttaminen on kuitenkin kansanmurha." TAPIO HUTTULA sosiaalisihteeri
13 Fallimento kvartetti Heli Risslakki (vas.), Mari Lankinen, Riikka Lintuloja Sanna Kivinen soittavat ja Miikka Salavuo on säveltänyt. Musicalaiset sävelsivät oman konsertin Yliopiston vanhassa juhlasalissa soi perjantaina 5. toukokuuta uutta taidemusiikkia. Konsertin kolme säveltäjää ovat musiikkitieteen laitoksen opiskelijoita ja useimmat esitettävistä teoksista saavat ensiesityksen. •• Luvasssa on kaks; jousikvartettoa sekä pianosävellyksiä, jf»4€ti esittäjät ovat myö? Musicalta. Sävellysten tyylikirjo vaihtelee myöhäisromanttisista ja impressionistisista vaikutteista persoonalliseen atonaalisuuteen. Yksi konsertin säveltäjistä, Miikka Salavuo on kolmannen vuosikurssin musiikkikasvattaja, joka on säveltänyt vakavammin pari vuotta. Lyhyen uransa aikana Miikka on säveltänyt yliopiston sinfoniaorkesterille ison orkesteriteoksen, musiikkia koreografioihin ja nyt valmisteilla on jazzahtava teos big bändille. Omaa tyyliään on aina vaikea luokitella, mutta Miikka sanoo saaneensa vaikutteita varsinkin Bela Bartökilta analyyttisesti, kun taas syvätasolla vaikuttaa yllättäen jazz-säveltäjä/soittaja John Coltrane. Toinen säveltäjä, Mikko Nisula on toisen vuoden musiikkitieteilijä. Hän on enr simmäiset teoksensa säveltänyt kurtulle eli häfrhonikalle noin 5 vuotta sitten, ja konsertin töinen jousikvartetto 0fl hänen ensimmäinen sävellyksensä soitinkokoonpanolle. Hän pitää erityisesti ranskalaisesta taidemusiikista, Maurice Ravelista, Claude Debussystä ja Cesar Franckista. Konsertin kolmas säveltäjä on ensimmäisen vuoden musiikkitieteilijä Ville Kivioja. Kahdesta edellisestä poiketen hänen teoksensa pianosarja on jo ensiesitetty kotipaikkakunnalla Kaustisilla. Tosissaan hän on säveltänyt 3-4 vuotta ja sinä aikana on syntynyt pianokappaleita, jousikvartettoja ja orkesteriteos. Tyylillisinä esikuvina ovat Per-Henrik Nordgren ja Dmitri Shostakovits. Jousikvartetot esittää musicalaisten Fallimento-kvartetti soittajina Mari Lankinen (viulu), Heli Rislakki (viulu), Sanna Kivinen (alttoviulu) ja Riikka Lintula (sello). Mikko Nisulan teoksessa klarinetistina on Ninna Mustonen. TULE OPISKELEMAAN SAVONLINNAAN KANSAINVÄLISEN VIESTINNÄN LAITOKSEEN JOENSUUN YLIOPISTO SAVONLINNA KANSAINVÄLISEN VIESTINNÄN LAITOS Laitoksessa voit suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot kääntämiseen ja tulkkauksen koulutusohjelmassa. Pääaineena voit opiskella englantia, saksaa tai venäjää. Sivuaineena edellisten lisäksi voit opiskella mm. ruotsia, japania, viestintää ja kulttuuria, matkailua ja yrittäjyysopintoja. Laitoksesta valmistuneista suurin osa toimii elinkeinoelämän palveluksessa ja kansainvälisissä tehtävissä. Hakuaika päättyy 7.6. ja valintakoe pidetään 12.6.1995. Lisätietoja ja hakulomakkeita: Joensuun yliopisto, KVL, PL 48, 57101 SAVONLINNA. Puh. 957 575 9710, telefax 957-515 096. ' asunto on koti Yhdelle tai useammalle yhdessä i Vuokrasuhde! varma ja turvallinen Vaihtoehtoja myös vuokratasoissa Osa asunnoista valmiiksi kalustettuja Soittele tai tule kaymaan! KESKI-SUOMEN OPISKELIJA-ASUNTOSÄÄTIÖ \ Kauppakatu 26 A, 40100 Jyväskylä Puh. (941) 610 666 Fax (941) 610 669
14 JYTK/KOKOOMUSOPISKELUAT Kevät on jo pitkällä ja kohta on aika pitää jonkinlaiset lukuvuoden päättäjäiset. Alustavasti ne on sovittu toukokuun puoliväliin. Paikasta ei ole vielä tietoa, mutta se ja tarkempi aika ilmoitetaan myöhemmin. VAPPU: Kansalliset ylioppilaat järjestävät perinteisen vappuratikka-ajelunsa vappuaattona Helsingissä. Sinne tullee porvariopiskelijoita kautta Suomenniemen. Soitelkaa ja kyselkää lisää. 19.5. on porvariopiskelijoiden talouspoliittiset puuhapäivät Helsingissä. Ohjelmassa on vierailua ainakin Kauppakamariin. Päivä on takuulla antoisa, joten ilmoittautukaa Tuhatkuntaan pääsihteeri Tossavaiselle. Seuravana päivänä on vuoden ehdoton ykkösjuhla eli Tuhatkunnan 35vuotisjuhlat. Ilmoittautukaa Tuhatkunnan varapuheenjohtaja Roope Rönkölle. Edellisistä saa lisätietoa Antilta, jolle voi myös välillisesti ilmoittautua. JYTK-infoa kiinnostuneille Antilta, p. 615 542 tai Marjulta, p. 949 544 189 tai email: anolnu@tukki.jyu.fi. KUMMAN LUJA Perinteinen mökkiviikonloppu 5.7.5. Vanhamäen mökillä Vimpelissä. Myös vimpeliläisiä toivotaan mukaan...Lähtö perjantai-iltapäivällä kunhan Warttilaiset ovat ehtineet toipua ja pakata reppunsa. Sekä KuLu että mökkeilijät osallistuvat matkakustannuksiin. Mökillä tehdään mitä mökillä yleensä tehdään...Paluu sunnuntai-iltana. Jos joku mattimyöhäinen vielä haluaa mukaan Warttiin, niin kyydin ehtii varata to klo 11 .12.30 kirjastolta. Bilelippuja on varattu riittävästi. Lisätietoja kaikesta mahdollisesta antaa kaikkitietävä/luuleva Annastiina, p. 60 7542, annpuo@tukki. LUOKANOPETTAJAN KÄSIKIRJA Luokanopettajan käsikirja 1995 on ilmestynyt. Opukseen on koottu tällä hetkellä avoimena olevat opettajan virat. Kirjasta voi selailla rekrytointipalvelun tiloissa (hall.rak. 2. kerros), p. 601 057, 601 080, 601 084. Internet: jyrek@tukki.jyu.fi. KORTEPOHJAN VAPAA-AIKATOIMIKUNTA LIIKUNTAPÄIVÄ 27.4. Tässäpä teille päivän monipuolinen ohjelma kokonaisuudessaan: Klo 15 PETANKKITURNAUS E-talon edustan kentällä. Kokoa oma 2-3henkinen joukkue. Mielellään omat kuulat (+punkut ja baskerit). Parhaat palkitaan illan bileissä. Klo 16 PESÄPALLOA koulun kentän takaosassa. Kaikki mukaan pelitaidoista riippumatta! Klo 18 LENTOPALLOA E-talon edustan UPSEERIN URALLE Upseerin tutkinto on Maanpuolustuskorkeakoulun perustutkinto-osastossa (kadettikoulu) suoritettava ylempi korkeakoulututkinto, joka suoritaan kadettikursseilla Maanpuolustuskorkeakoulussa, Merisotakoulussa ja Ilmasotakoulussa. Seuraavat neljä vuotta kestävät upseerin perustutkintoon johtavat kurssit alkavat 28.8.1995 ja päättyvät kesäkuussa 1999. Valintatilaisuus kadettikurssien maaja merivoimalinjoin»» järjestetään Maanpuolustuskorkeakoulussa Santahaminassa 5.7.6.1995. Jos olet terve, ylioppilas tai saanut vasta=»>' an koulutuksen ulkomailla ja reserviupseerikurssin t a i . . t l r n ' u P s e e r J n ylemmän virkatutkinnon tai suorittanut vähinään puolet opistoupseerien peruskurssin yhteiskoulutu'»i a k s o s , a ' v o l t hakea näille linjoille. Lisäksi kursseille voi h a ^ a reserviupseerikurssin käynyt ei ylioppilas, joka on s u o l t a n u t erikseen hyväksytyn opistoasteen tutkinnon. Merivoimalinjalle hyväksyttävältä edellytetään, että hän näkökykynsä puolesta täyttää kansipäällystölle asetetut vaatimukset: näöntarkkuus vi" l , n 'ään 1,0 paremmassa ja 0,8 huonommassa silmässä ilpd n laseja, silmälasien käyttö ei ole suotavaa ja väriaisti tv» |1T| 8ali. Kadettikurssin ilmavoimalinjalle hyväksytään hakemusten penioteella. Ohjaajalinjalle hyväksyttävältä edellytetään reserviupseerikoulutusta lentoreserviupseerikurssilla tai reserviupseerin koulutusta ja harkinnan perusteella soveliaaksi katsottavaa muuta lentokoulutusta ja alle 23 vuoden ikää. Ohjaajaettä tähystäjälinjalle hyväksyttävältä edellytetään myös psykofysiologisen tarkastuksen läpäisyä ja että hän täyttää näkökykynsä puolesta lentävän henkilökunnan vaatimukset, joiden mukaan näöntarkkuuden tulee olla vähintään 1,25 molemmissa silmissä, -väriaisti on normaali ja näkökentät ovat normaalit. Koulutus on ilmainen, samoin ylläpito koulutuksen aikana. Lisäksi kadeteille maksetaan opiskelun ajalta päivärahaa. Koulutukseen hyväksytyiltä vaaditaan palvelussitoumus ennen opintojen alkua. Kadettikursseilla koulutetaan myös rajaja merivartiostojen tarvitsemat upseerit. Hakuaika päättyy 8.5.1995. Hakemukset laaditaan palvelukseenhakulomakkeella (SAknto 20), jota saa puolustusvoimien joukko-osastoista ja laitoksista. Lomakkeelle voidaan merkitä ensisijaisen puolustushaaran opintolinjan lisäksi mahdollinen toissijainen opintolinja (esim 1. maavoimat, 2. merivoimat) varusmiesaikaisesta puolustushaarasta huolimatta. Hakemukseen tulee liittää: jäljennökset kantakortista, lukion tai opistoasteen tutkinnon päästötodistuksesta, ylioppilastodistuksesta ja reserviupseerikurssin todistuksesta, todistus opistoupseerien peruskurssin yhteiskoulutusjaksolla opiskelusta, lääkärintodistus (lomake T tai SAIääk 1141), henkilöarvostelu (SAkoul 417 tai SAjärj 316K), yli neljä kuukautta väliaikaisessa palveluksessa olleilta joukko-osaston komentajan lausunto sekä Maanpuolustus-korkeakoulun rehtorille osoitettu anomus poikkeusmenettelystä, mikäli hakija on kurssin alkaessa täyttänyt 25 vuotta. Hakemukset tulee toimittaa, riippuen siitä pyrkiikö ensisijaisesti maa-, merivai ilmavoimiin, seuraaviin osoitteisiin: Maanpuolustuskorkeakoulu, PL 7, 00861 HELSINKI Merisotakoulu, PL 5, 00191 HELSINKI Ilmasotakoulu. PL 5, 62201 KAUHAVA Lisätietoja saa Maanpuolustuskorkeakoulusta, esikunnista ja joukko-osastoista. | T ^ A **^M T ^ 7cis J *4&r~&£ ^e^S kentällä niin ikään kaikentasoisille pelaajille. Sokerina pohjalla: klo 19 JOOGAA Lillukassa. Myös ensikertalaiset mukaan, varaa joustavat vaatteet. KROKETTI ja SULKAPALLOMAILAT lainattavissa ilmaiseksi vapaa-aikasihteerilta. JATKOBILEET Rentukassa klo 21: The Calsars soittaa rock-klassikoita. Vapaa pääsy! Perinteiset PIHANSIIVOUSTALKOOT 8.5. klo 14 alkaen. Välineet ja tankkauspiste Lillukassa. Illalla talkoosauna B-talossa ja jatkot Rentukassa. Mikäli sää on aivan mahdoton, yritetään uudestaan 10.5. JYKY Yleisön pyynnöstä: JYKY tulee taas! Tykkäämme tarjota tilaa ja tilanteita keskusteluun, kysymyksiin ja kohtaamiseen avoimin ovin. Etsimme ja elämme todeksi osaamme tässä ajassa, yhteiskunnassa ja maailmassa. Tulossa mm. teemailtoja, yhdessäoloa, yhdistystoimintaa ynnä hartauden harjoitusta. Jyväskylän Ylioppilaiden Kristillinen Yhdistys ry on leppoisan luterilainen osaopiskelijaseurakuntaa, opiskelijoiden omaa toimintaa ja vaihtoehto vakiintumisen valtaamille katakombeille. Toimimme lisäksi Suomen Kristillisessä Ylioppilasliitossa, josta avautuu tie myös kansainvälisiin kuvioihin. Sääntömääräinen kevätkokouksemme pidetään Pappilassa (kerhotila, Vapaudenk. 26) 3.5. klo 19. Vapaa pääsy itse kullekin, ideoiden kanssa tai ilman. Kontaktia voi ottaa myös e-mailitse: lamipe@tukki.jyu.fi. KUPL Kolminaisuuden Postulaatti kokoontuu 9.5. klo 18 Sohwilla. Aivan kaikki saavat tulla paikalle. Vappuna kirkkopuistossa joku ansioitunut persoona saa KuPl:n kunniakansalainen palkinnon tarkkailkaa toisianne, sillä se saattaa olla kuka tahansa teistä. Kontaktia ryhmäämme kaipaavat ottakaa yhteyttä vaikka Mäkisen Mattiin 607126. TOSINE Korkeakulttuuri on nyt katsastettu ja on aika suunnata kohti kevään viimeisiä tapahtumia. Meiltä on (kai...) lähdössä joukkue Tourusoutuun, joten mahdollisimman moni vapunpäivänä Tourujoen partaalle kannustamaan poijjaat voittoon viimevuotiseen tapaan! Kukanpäivää juhlitaan tänä vuonna tiistaina 9.5. Paikka on valitettavasti vaihtunut perinteiseltä Survo-Korpelan tilalta Kirjailijatalol)e, mutta ei anneta sen häiritä juhlahumua. Ohjelmassa tuttuun tapaan mm. tanssiesitys (tänä vuonna vuorossa tytöt). Seuraa ilmoittelua! AKBS Hyvät Ahti Karjalainen Boozing Societyn jäsenet sekä My Little Pony Hang around -klubilaiset (Pekka!). Vuosikokous lähestyy, vaikka radikaalit nuoret pyrkivätkin vaikeuttamaan taantumuksellista toimintaamme rikkomalla Ilokiven (eikö nyt menty jo vähän liian pitkälle!). Kokoontukaamme vapun päivänä, tahtoo sanoa 1. toukokuuta kello 15 alkaen ravitsemusliike Sir Alexissa. Omat pyyhkeet mukaan! Esillä sääntömääräiset siat. Ari Heikkinen alustaa aiheesta "Alkoholinkäyttö vaalitappion lieventäjänä: tapaustutkimus eduskuntavaaleista 1995". Väliajalla tunti tanssia! Lisäksi kirjataan tukko (?) uusia jäsenanomuksia. Ja muista: voimakaskaan humalatila ei saa olla este huonolle käytökselle! JOK Kiitos kaikille EUkoulutuksen ensimmäiseen osaan osallistuneille. Jatkamme EUpiiriä edelJeen vapun jälkeen 2.5 klo JS keskustan piiritoimistolla (Cygnauksenkatu 12B). Tule siis sivistämään itseäsi. Vapun aattona 30.4 kokoonnumme klo 13 Jyväskylän Harjun yliopiston puoleiseen päätyyn nauttimaan eväitämme sekä pohtimaan vapun merkitystä JOKin kannalta. Mikäli sää on aivan kauhea voinemme mennä Harjun sijasta Sohwille. Kaikki halukkaat ovat tervetulleita toimiSAKSALAISET PEACOCK TIETOKONEET SAKSAN II. SUURIMMALTA TIETOKONEVALMISTAJALTA PEACOCK 486 DX266 4 /420 /14"/MS-DOS & WIN 3.11 6.990mk PEACOCK PENTIUM 75 8 /850/15"/MS-DOS &WIN 3.11 10.990mk TAKUU 3 VUOTTA P E A C O C K AT ^ette* Voionmaankatu 26, 40700 JYVÄSKYLÄ Puh. (941)621 666 f ax. (941)621 102 PEACOCK tietokoneetja kassajärjestelmät AT&T-ja NOKIA GSM-puhelimet maan ja juhlimaan. Jos jokin asia mietityttää, ota yhteyttä sihteeriimme Jaana Ikolaan, p.677 773 tai puheenjohtajaamme Harri Kankaalaan p. 607829. PUOLUE Terveisiä Budapestista ja kiitos kaikille mukana olleille kivasta reissusta! Seuraava kokous on 26.4. kello 19 Outilla osoitteessa Kiljanderinkatu 7 B 22. Suunnitellaan Puolueohjelmaa, johon kaikkien kirjoitukset , valokuvat ym. ovat erittäin tervetulleita. Dl on 10.5. Päättäjäisbileet pidetään 11.5. Paikasta ei vielä ole tietoa, joten seuratkaa mailia & ilmoitustaulua. HAUSKAA VAPPUA KAIKILLE! AASIALAISTA KURKKULAULUA Tevetokta lajjJjiitaidiQtfiffliiBjali tai taidolliset harjoittelemaan aasialaista kurkkulaulua. Ajat keskiviikkoisin 18-20, meditatiiyrsena luokkana A103. Mukaan millsin tahansa. Lisätietoja: V,'ile Elonheimo, p. 685 386.elviil@tukki.jyu.fi. <Optikulma silmälasit piilolasit näöntarkastukset •^m : % ; j ^ g f s j g r t . Silmälaseista opiskelijat -15% os. Jyväskeskus, II krs. Puh/Fax 3 1 3 3 av ma-pe klo 10-18 la 10-14 MAIKALLA Yhdistä matkaasi risteily Hki Kööpenhamina KRISTINA REGINALLA Lähtö Hkistä 6.6 klo 22.00. Tulo Kööpenhaminaan 8.6 klo 11.00. Matkan hinta KOKO HYTTI 2-4 htöä/hytti Lux-lk 800,KC-lk 8 A-lk 700,B-lk 600,C-lk 500,D-lk 400,E-lk 3 Soita ja varaa heti! 9800-5747 • 90-629 968 "KRISHNA CRUISES Kotka • Helsinki