• oo Jyväskylän ylioppilaslehti Keskiviikkona 20. 4. 1988 N:o 7 28. vuosikerta ! c *^^BÄtetaM* « a n Hulkko Kaukohaku tavoittaa Hanki nyt kaukohakulaitteet edullisesti PTL-Teien teiemyymäiästä. TARJOUS! Erä hakulaitteita Miniviesti on kätevä tapa joissa on äänihaku. yhdistää kaukohakuun •KAUKO puhuttuja sanomia •MULTITONE •PANASONIC
• 2 Jyväskylän ylioppilaslehti Tulevaisuus yhteiseksi Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio esitti 27.4.1987 raporttinsa, jonka tavoitteena oli olla "koko maapalloa kattava uudistusohjelma." YK: n yleiskokous asetti kansainvälisen laajan komission vuonna 1983 ja sitä johti Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtland. Komissio on raportissaan keskittynyt ennen kaikkea ihmisiin — kaikkien maiden ja kaikenlaisissa oloissa eläviin ihmisiin. Raportti myös kohdistetaan ihmisille, koska komission kaipaamat asennemuutokset edellyttävät komission mukaan valtavaa valistusja keskustelukampanjaa sekä suuren yleisön osallistumista. Raportin julkistamisen ja ensi vuosituhannen ensimmäisen päivän väliin mahtuu viitisentuhatta päivää, joina tapahtuvaa kehitystä komissio pohti. Muutoksen olisi komission mukaan tapahduttava heti. Nyt voidaan jo kysyä, ollaanko maailmalla kuluneen vuoden aikana saatu aikaan mitään, joka olisi komission asettamien suuntaviivojen mukaista? Komissio asetettiin Pohjoismaiden aloitteesta. Pohjoismailta odottaisi myös esimerkillisyyttä komission ajatusten käytännön toteuttamisessa. Komission raportti ei ole synkkä tuhoa ennustava tulevaisuuskuva. Komissio puhuu ehdottoman välttämättömästä kasvun ajasta maailmantaloudessa, joka on mahdollinen ihmisen voimavaroilla ja tekniikalla. Kasvu edellyttää kuitenkin kehityksen suunnan muuttamista. Komissio luottaa siihen, että tiede tarjoaa mahdollisuuden tarkastella luonnon järjestelmiä syvällisemmin. Myös usko teknologian mahdollisuuksiin tuottaa vaurautta vallitsee. Komission toiveikkuus perustuu kuitenkin siihen, että luonnonvaroista aletaan huolehtia heti. Komissio ei ennusta, vaan antaa varoituksen siitä, että päätökset, joilla tulevaisuus turvataan on tehtävä pikimiten. Brundlandin komissio näkee myös synkät kehityspiirteet maapallolla. Komission omaan istuntokauteen ajoittui aivan poikkeuksellisia onnettomuuksia. Bhopalin myrkkyonnettomuus, Tsernobylin ydinturma ja kemikaalivuodot Reiniin olivat päällimmäiset. Aavikoituminen, kasvihuoneilmiö ja otsonikerroksen ohentuminen ovat myös hyvin komission tiedossa. Köyhyys on komission mukaan maapallonlaajuisten ympäristöongelmien tärkeimpiä syitä ja seurauksia. Komission mukaan kehitys ei ole yksin kehitysmaissa tapahtuvaa taloudellista kasvua, vaan kyse on kehitysmaiden ja teollisuusmaiden yhteisestä tavoitteesta. Maailman lokerot ovat komission mukaan alkaneet hajota ja on aika todeta ongelmen yhteisyys. Maapallon taloudellisen toiminnan huikea kasvu kytkee talouden ja ekologian toisiinsa uusilla tavoin. Aiemmin ollaan oltu vain huollissaan siitä, miten talouskasvu vaikuttaa ympäristöön; nyt on komission mukaan pohdittava myös sitä, miten ekologiset paineet vaikuttavat talousnäkymiin. Komission etsimä uusi talouskasvu ja kestävä kehitys on muutossarja, jolle on ominaista, että kaikki palvelee sekä nykyisiä että tulevia tarpeita. Komissio ei väitä, että ratkaisut olisivat helppoja. Komission mielestä kehityksen olisi perimmiltään pohjauduttava poliittiseen tahtoon. Valtioiden sisällä on komission mukaan liiaksi luotettu perustettujen erityisten ympäristöministeriöiden kykyyn suojella ja kasvattaa luonnonvaroja. Komission mielestä talousja muut ministeriöt on pantava vastaamaan päätöksiensä vaikutuksista ihmisten elinympäristöön ja samalla ympäristöviranomaisille on annettava enemmän valtaa. Uusi talouskasvu ei voi nojata energiaan komission mielestä. Energiankäytön tehostamisesta on tnlKari Hulkko tava komission mukaan kansallisen toiminnan kärki. Ydinvoimaan komissio ottaa kantaa vain hyvin varovaisesta: "ydinvoiman käyttö on oikeutettua vain, jos sen synnyttämät ongelmat pystytään ratkaisemaan lopullisesti." Energiasta komissio toteaa, että on " p a k k o " löytää turvallinen, luonnon kannalta järkevä ja taloudellisesti elinkelpoinen energiantuotantoinani. Nykyinen haaskaus vähentää komission mukaan jatkuvasti tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Komissio toteaa kylmästi, että valtaosa nykypäättäjistä on kuollut ennen kuin happosateiden, ilman lämpenemisen, otsonikadon, aavikoitumisen ja lajien tuhoutumisen pahimmat vaikutukset tuntuvat. n n n Suomen ylioppilaskuntien liitto ja muutamat muut järjestöt järjestävät 7.—8. toukokuuta "Yhteinen tulevaisuutemme"seminaarin Helsingissä. n n n Yhteinen tulevaisuutemme, Ympäristön ja kehityksen maailmankomission raportti. Valtion painatuskeskus. Helsinki 1988. 347-sivuisen kirjan toivoisi kuluvan kansalaisten käsissä. R a u n o L a h t i Sivistys huraa!!! K uka kaipaa sivistystä? Oikeastaan ei kukaan. Koska nykyään kaiken arvo mitataan sivistymättömästi rahassa, niin sivistyksenkin arvo paljastuu pian; Jyväskylässä työttömistä lähes 40 prosenttia on akateemisesti koulutettuja, toimeentulotuen saajista lähes saman verran on opiskelijoita. Pian sivistyneelle opiskelijalle valkeneekin, ettei sivistys tässä yhteiskunnassa ole edes sivistyneen alumiiniviisipennisen arvoinen, parhaimmillaan ehkä kaunis sana kaljalasin ääressä. Todellisen sivistyneen tavatessaan valta pieraisee sivistymättömän maailman touhuja pohtiva ilme silmissään, parhaimmillaan hän järjestää muutaman sivistyneen ja liudan sivistymättömiä kanssa seminaarin, jossa sivistymättömyys puhutaan pois. Sitten päädytään sivistysmaan lehdistön sivule julistamaan sivistystä sivistymättömille. He ymmärtävät siitä sen verran, että sivistyneimmissä talouksissa lehti julistuksineen toimitetaan paperinkeräykseen, josta sen uusiopaperina hyödyntävät sivistyneimmät yhteisöt. Sivistymättömimmät lämmittävät lahdella saunan tai vuoraavat sillä vetävän asuntonsa nurkat. Kun sivistys on kaunis sana, jolla on vaikea ostaa leipää tai lämmittää taloa. Sivistynyt tajuaa, että ehkäpä se on juuri tämän yhteiskunnan sivistymättömien oivallinen keksintö. Kun sivistyksestä ei makseta, sillä ei ole arvoakaan sivistymättömien keskuudessa. Näin (onnekkaimmat?) sivistyneet Ga siinä sivussa muutama sivistymätönkin) sivistyneesti hiljennetään toimimaan omiin kammioihinsa valtion kontrolloidun tuen avulla (sivistysmaa ei tarvitse julkisia teloituksia). Sivistys tuntuu kuitenkin myös vaativat sivistynyttä hiljaisuutta. Äänessä ovat sivistymättömimmät ja paremman puutteessa heidät luetaan sivistyneiksi, ja mikä pahinta, sen he tekevät myös itse. Sivistyneet, joita on harvassa, istuvat sivistyneesti hiljaa tarkkaillen. Lopulta heidän juotavakseen jää myrkkymalja, me sivistymättömät katselemme tapahtumaa tiedon turruttamilla silmillämme emmekä ymmärrä, mitä tapahtuu. Irvistämme ehkä hiukan tuskallisimmassa kohdassa. Samalla mutustelemme sivistyksen kultamunaa, joka tarkemmin katseltuna osoittautuukin Aku Ankan kuvilla peitetyksi mössösuklaaksi — ja josta lopulta ei jää muuta kuin ruskea kieli ja imelä olo. (Kuinka sivistymätöntä! huudahtavat tämän maan "sivistyneet") Tuija Hämäläinen JYY:n edustajiston kokous pidetään tiistaina 26. 4. 1988 klo 16 Ilokiven takakabinetissa. Käsiteltävinä asioina mm. lisätalousarvio, edustajien valinta YTHS:n Jyväskylän terveydenhoitoaseman johtokuntaan sekä edustajistoaloitteiden käsittelyä. Jyväskylässä 15. 4. 1988 Mari Lius puheenjohtaja u V ^ / . ' / ^ * » * A L E A JACTA ESTI » * -** I I I i **. \ t» * *' • •. •
• 3 Äly hoi älä jätä — yliopistoakaan Vai onko sittenkin seurakuksena eräänlainen kouristuksenomainen itsensä-tärkeänäpitämisen koristama mekanisoitu kivettyminen. Siinä tapauksessa voisi tämän kulttuurikehityksen viimeisissä ihmisissä toteutua sana: "Erikoismiehet ilman henkeä, nautintoihmiset ilman sydäntä: tämä ei-mikään kuvittelee nousseensa koskaan aikaisemmin saavuttamattomalle ihmisyyden asteelle. " Max Weber Weberin hämmentävät luonnehdinnat modernin yhteiskunnan tuottamasta "järkevästä ihmisestä" tuntuvat alati ajankohtaisilta. Mutta kova todellisuus osaa kätkeytyä paraatipuolensa, "hyvinvoinnin ja kehityksen" alle. Järki näyttäytyy aikamme jumalana, tiede sen kuvana. Molemmat kiehtovat ihmistä täsmällisyyden, ennaltamääräytyneiden menettelytapojen ja sääntöjen noidankehään. "Järjen vääjäämätön eteneminen", rationalisoitumisprosessiksi nimetty, on asettanut myös yliopistot (jälleen kerran) viimeisten kysymysten eteen. Problematiikka koskettaa paitsi yliopistoa instituutiona, myös inhimillistä tietoa tieteenä. Edellistä koskettelevat kysymykset vaatimuksista saattaa asiat "laskelmointikelpoiseen tilaan", tutkimustoiminnan arvioinnista ja sanktioinnista "rationaalisin kriteerein", sekä toisaalla opiskelijoiden eristämisestä päätöksenteosta de Seminaarin oppilaita puutarhatöissä seminaarin puutarhassa. facto ja sellaisista tietokokonaisuuksista ja niiden käsittämistapojen mahdollisuuksista, jotka vapauttaessaan opiskelijoiden ajatteluja toimintapotentiaalin saattaisivat muodostua "sisäiseksi uhkaksi". Jälkimmäinen ongelmakenttä on seurausta rationalisoitumisen suunnasta — olkoon se sitten "kohtaloa" (Weber) tai yhteiskuntamallipohjaista "selektiivisyytt ä " (Habermas). Rationalisoitumisprosessi vaikuttaa joka tapauksessa niihin arvoihin ja asenteisiin, joilla tiede ja sen hyödyllisyys arvioidaan. Ajaudutaanko pahimmassa tapauksessa siihen, ettälegitimaatiokriisiin joutuvat tieteenalat lakkautetaan "tarpeettomina"? Että yhteys ihmisen ja tiedon väliltä katkaistaan — siis inhimillinen tieto tapetaan ja loput alistetaan persoonattoman järjestelmän talutusnuoraan? Tässä tilanteessa kuolleeksi julistetun sivistysyliopiston suhdetta rationalisoitumisen seurauksiin nimenomaisesti reflektoivana mahdollisuutena voisi pitää kaikesta huolimatta eräänä toivon saarekkeena. Äkkipäätä ajatellen vaikuttaisi siltä, että yliopistolaitos on jo nyt kenties peruuttamattomasti "Järjen halvaannuttama", siten että päämääräorientoitunut rationaalisuus on sisäänrakentuneena jo toimintamahdollisuuksien ehdoissa. Käytännössä tämä ilmenee mm. persoonattoman -vastuuttoman hallintokoneiston laatiman toimintasäännöstön ja yliopistojen sivistysperiaatteiden ristiriitana (ks. erit. Salonen). Samalla sivistysyliopistoidean erääksi kohtalonkysymykseksi näyttää muodostuvan — "hajoittamisen ja hallitsemisen " seurauksena? — "kellokkaiden" puuttuminen, halu ja kyky kamppailla "epätoivon rohkeudella" älyllisen vapauden puolesta. Opiskelijoiden tilannetta voisi pitää yhtä uhkaavana. Ainahan enemmistö opiskelijoista on suhtautunut yliopistoon ja sitä kautta tietoon instrumentalistisesti — tätähän valitteli jo Snellman. Nykyinen arvojen ja asenteiden ratkaisematon kamppailu — "uusi polyteismi" — näyttää kuitenkin johtavan liiankin helposti "kovan todellisuuden" kieltämiseen. Arvoja yhdistävän kiintopisteen puuttuessa useimmat opiskelijat näyttävät hyvinkin kiivaasti tarttuvan menneen maailman arvoasenne-komplekseihin jalostaen näitä uhkakuvien manipuloinnilla ja ennen muuta illusorisia tinakuoria kerimällä. Tuloksena on paitsi järjestelmän kannalta kilttejä lojalisteja, myös kriittisen keskustelun kannalta varsin helposti (hädässään) suuttuvia ja loukkaantuvia näköalarajoitteisia liturgisteja. Tällainen suhtautumistapa ei voi olla viime kädessä autenttinen suhteessa todellisuuteen. Mennyt maailma antaa vaihtoehtoisia mahdollisuuksia luovia arvojen sekamelskassa, mutta ei maaleja joihin voisi menestyksellisesti takertua. Moderni tilanne vaatii väistämättä eksistentiaalista tilanneasettelun hyväksymistä ollakseen autenttinen. Se merkitsee paitsi askelta jännitteiseen minä-yksin — maailma-suhteeseen, myös sen oivaltamista, että nykyisyyden ymmärtämiseksi on elettävä nykyisyyttä siitä itsestään käsin. Maailmanmenon ymmärtämiseen ei ole olemassa yhtä avainta — periaate mille menneen maailman arvo-asenne-kompleksit (esim. puolueet) rakentuvat. Yksinäisyyskö pelottaa nykyopiskelijan kieltämään itseään? Vaiko rationalisuuteen alistumisen palkitsevuus ja helppous? Eksistentiaalinen todellisuussuhde sen seurausten tapauksessa ei samastu mihinkään arkitajunnalliseen "kapinaan". Menneen maailman poliittinen jako oikeiston ja vasemmiston välillä on aktualisoitumassa kamppailuksi "mekanisoituun kivettymiseen" alistuvien järjestelmäuskollisten ja kovan todellisuuden hakattaviksi itsensä altistavien eksistentialistiöykkäreiden välille. Vain jälkimmäisille on mahdollista autenttinen kritiikki suhteessa järkiperäistymisen järjettömyyksiin. Uudessa polyteismissä on myös mahdollisuutensa. Eikä käsillä ole mahdollisuus kamppailla "totuuksista" samoista lähtökohdista käsin? Eikä "moderni" — tapettuaan Jumalan, Kertomukset, Luonnon — mahdollista samalla dogmatismista vapaan toimintatilanteen? Mutta kangistava rationalisoituminen etenee. Ellei kukaan todella reagoi, yliopisto kaikkine hyvineen pukeutuu lopullisesti teräksenlujaksi koteloksi osoittautuvaan mantteliin, jonka päämäärähakuinen kvantifioiva järki napittaa viimeisen kerran kiinni. Silloin on myöhäistä hokea Galilein (Brecht) sanoin, että "tieteen päämääränä ei ole avata loputtoman viisauden ovea, vaan asettaa raja loputtomalle erehtymiselle". Uusi polyteismi kääntyy helposti jopa arvotyhjiöksi, joka savustaa (sivistys)yliopistohuuhaat iäksi steriilien kombinaattien käytäviltä, hiivuttaen tämän mekaaniseksi virastoksi, joka tuottaa järkeviä, itseään tärkeänäpitäviä hengettömiä erikoismiehiä ja sydämettömiä ' nautintoihmisiä. Heitä, jotka hädässään tuijottavat menneeseen. Jos tiedemiehet antavat pelästyttää itsensä ja tyytyvät keräämään tietoa tiedon vuoksi, tieteestä voi tulla rampa. Ajan mittaan voitte keksiä kaiken, mikä on keksittävissä, ja edistymisenne merkitsee vain etääntymistä ihmisyydestä. Teidän riemuhuutoonne jonkin uuden saavutuksen johdosta vastaa ihmiskunnan kauhunhuuto. Bertolt Brecht Jari Hoffren Bertolt Brecht: Galilein elämä. Keuruu 1982. Toivo Salonen: Sivistys, yliopisto ja valtio. Politiikka 2/1987. Max Weber: Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki. Juva 1980. Politik als Beruf. Berlin 1977. Tiede ammattina ja kutsumuksena. Teoksessa Mäkelä (toim.): Tieteen vapaus ja tutkimuksen estetiikka. Helsinki 1987. IHMEITÄ JA KUMMIA A/ÄIM MlAJÄ / W kATESSA/VM ITSE LUSiFEERuU SE/VJ k££A'. NÄiNU-ÄN SUUNNATTOMAM iuuREW rhiNTAN JOSTA KOHOSI PYLVÄITÄ YLÖS KoetäUfölM.: u ...ALLftfoME kiMMELS/ KffoMf LAS>\ dA f&tAS, JA PAÄTlMfleHÄN LASkflA ALAS &WUHK$HM SYöMÄkU hAARuHME lAYfSCh> tfotiAMAjiJ%m
• 4 Balladi katoavasta Ensimmäinen laulu >\= t £ & Marraskuinen taivas kerää harmaanmustia sadepilviä kokoon. Ystäväni Salo vetää ryyppynappulasta, ja auto käynnistyy. On sunnuntaiaamu. Aikainen herätys ennen Hesaria. Kupillisella kahvia ja leipäviipaleella olisi tarkoitus kahlata läpi Halssilan rinteet. Kameran linssin puhdistus jää. kuten aina. Etsimään kadonnutta kaupunkia. Räntä vihmoo lasia rikki, ja hengitys roikkuu harmaana paikoillaan. Marraskuun valo syntyy ja kuolee samanaikaisesti. Ajamme läpi aamuhämärää potevan kaupungin. Olemme romanttisella tuulella. Puhumme kieltolaista, pirtusta ja yleisistä saunoista. Muistelen tarinoita, joita aikoinaan kuulin postilla. Halssilassa kuulemma täytyi postinkantajan loikkia sammuneiden yli porstuassa ja katsoa, ettei saa puukkoa lapaansa. En tiedä onko se totta, muta se hymyilyttää. Muistelemme Scorsesen elokuvaa Illasta-aamuun. kuinka tietokonejuppi jäi loukkoon. Auton lämmityslaite hurisee, ja naputtelen sormilla iskelmää kojelautaan. Ohitamme Aittorinteen, ja huomautan ystävälleni Salolle, että täällä minä asuin vuosia siten. Nuorena ja vastatulleena. Keijo Siekkisen isän omakotitalon vläkerrassa. Seuraavassa viitassa lukeekin jo Halssila, ja automme kaartaa ostarin pihalle. Sen nimi lienee Halssari. vaikka voisi se aivan yhtä hyvin olla Halstari. Tien toisella puolella on pitkä talo. Sen kuraisesta harmaudesta ponnahtavat esille verenpunaiset reklaamit. Täällä ei ole mainoksia. Se on jonkinlainen tosiasia. Kiipeämme ylös ensimmäistä tietä. Tienviitassa lukee Halssilan kirkko ja jotakin muuta pienempää. Tutkailemme taloja ja virittelemme kameroita. Kirkonkellot aloittavat kansan kokoonkutsumisen. Ja mäki täyttyy yllättävän nopeasti. Keskustan hiljaisuuden jälkeen se oudostuttaa. Vanhoja ovat nämä ihmiset. Talojensa ikäisiä ja vanhempiakin. Jatkamme matkaa outoina ja tuntemattomina. Etsimme tunnelmaa uudelleen. Etsimme silmiä, joilla tämän kaiken näkisi. Vieraita ja tuttuja samanaikaisesti. Mäki vaihtuu toiseen. Talo talolta matka etenee. Vierailumme huomataan, tottakai. Mitäpä täällä ei huomattaisi, kun eletään metrin päässä toisesta ihmisestä. Niin on ollut aina. Kameran linssi kääntyy ja pyörii. Talojako sitä kuvataan? Ihmiset tekevät ulkotöitä. Halssilan koirat haukkuvat kilpaa. Talo toisensa jälkeen tallentuu filmille. Tarina toisensa jälkeen syntyy, elää talon verran, ja syntyy uudelleen. Kaksi tuntia ylös ja alas Halssilan mäkeä. Rullallinen filmiä ja märät jalat. Marraskuun aamu vaihtuu päiväksi huomaamatta. Seisomme ostarin pihalla puhumattomina. Katkaisen hartaan hiljaisuuden sanomalla. että täällä on viisikymmentäluvun tunnelma. Tiedän, että se on väärin sanottu, mutta en välitä. Nousemme autoon. Heräämme horteesta Seppälänkankaan kohdalla. Harmaudellakin on eronsa. Kaikeksi onneksi.
• 5 Toinen laulu Maaliskuun tuulet lennättävät variksia edestakaisin. Harmaus ja sade ovat laskeutuneet maahan, ja aurinko on kadonnut ystävällisemmille seuduille. Eräänä tällaisena päivänä ystäväni Salo toteaa, että meidän tulisi käydä uudelleen Halssilassa. Mietin, että kannattaako kohtaloaan uhmata, mutta suostun tuumaan. Sunnuntaina sitten taas. Pysähdymme tutun ostarin pihaan ja reklaamit ovat edelleen kirkaan punaiset. Ne ovat talvehtineet hyvin. Metkalla Salo kertoi sytäviensä muuttavan tänne asumaan. Saimme aiheen pohtia, kuinka tämänkin kaiken kerran pyyhkii pois kaivinkoneen kauha. Ilman sen ihmeellisempiä rukouksia. Tai vaihtoehtoisesti täällä käy niinkuin Pispalassa tai Vallilassa. Maan ja talojen hinnat nousevat pilviin, ja niillä jotka nyt asuvat täällä, ei ole yksinkertaisesti varaa tehdä sitä enää. Tämä herättää missä ansaittua suuttumusta. Kiroamme gryndereitä, ja päätämme, että olemme katoavan perinteen tallentajia. Halssila on hiljainen. Lumet sulavat itsestäänkin. Talven alta alkaa paljastua kaikenlaista käyttöesinettä. Auto keskellä iumikinosta. Viikate seinän vieressä kuin kesää odottaen. Ja talot ovat kuin puut. villejä, mäkeensä kiinni kasvaneita. Toisiinsa nojaten, ja toisiansa tukien. Ovat aivan elämänsä näköisiä. Jossakin siellä mäen päällä, tupakkatauolla, tajuaa kuinka kaunista täällä on. Sellaista riipaisevaa kauneutta, joka tietää häviävänsä ja katoavansa, mutta on varma oikeudestaan. Autiotalotkaan eivät ole tyhjiä kuoria. Muuttokuorma tai ruumisauto ei ole vienyt oleellisinta. Se seisoo kuin nämä talot. Ajan pieksäminä. Varmana ja ehdottomana. Se on kaunis. Se tietää sen. Palailemme valtatien laitaan. Halssilassa on kioski ja rengasliike. Molemmat uhmakkaita, eteenpäintyöntyviä. Molemmat vihertäviä ja tien harmauttamia. Rengasliike Salo aiheuttaa pohdintaa. Ehdotan ystävälleni Salolle englanninkielistä tulkintaa, mutta hylkäämme sen. Ehkä liikkeen omistaa joku Säle. Ei sen konstikkaampaa. Kuljemme tien laitaa autolle päin. Viimeiset kuvat nokisen lumen verhoamista taloista. Eräässä ovessa lukee parturi Sievänen. Ajamme takaisin kohti keskustaa. Kaksi kertaa Halssilassa, ja vieläkin olemme hengissä. Hymyilemme. Päätämme tarjota itsellemme kahvit Ruustinnassa. Maaliskuun kadut suhisevat loskaisina renkaiden alla. ... ja eläkkeellä elättää Ilmarinen MUISTA YSTÄVÄÄSI! Kaupungin parhaat postikortit Lampetista. bmpeili Kauppakatu 29. Puh. 612 874 teksti: Ari Pokka kuvat: Hannu Salo Ari Pokka Kokemuksia, elämyksiä, kansainvälisyyttä Tee unelmistasi totta, lähde TYÖLEIRILLE! Nyt sinulla on mahdollisuus hakea työleireille, jotka järjestetään ensi kesänä, heinä-elokuussa UNKARISSA (Debrecen, 5 paikkaa) PUOLASSA (Poznan, 4 paikkaa) NL:ssa (Jaroslavl, 2 paikkaa) Leiriläiset maksavat itse vain matkansa, kaiken muun kustantavat isännät. Työ on kevyttä ulkotyötä kaksi viikkoa, ja sen lisäksi järjestetään viikon ekskursio eri puolille maata. Kolmelle JYY:laiselle on tarjolla myös STIPENDIAATTIPAIKKA Unkarissa kahdeksi viikoksi kielen opiskelua varten. Alkeidenkin opiskelu on mahdollista. Tee vapaamuotoinen hakemus ja toimita se tortaihin, 28. huhtikuuta 1988 klo 15.00 mennessä osoitteella: KVT-valiokunta, JYY:n keskustoimisto, Keskussairaalantie 2, 40600 JKL. Tarkempia tietoja saat JYY:n työleirisihteeri Arja Haikaralta (paikalla perjantaisin klo 12—15) puh. 612 509. Jyväskylässä 22.3.1988 JYY:n hallitus
• 6 Kampuksen Kaiku: Oppirahat on maksettu Kampus on Kaikunut eetterissä maaliskuun alusta lähtien joka viikko puolen tunnin ajan. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan tuotama radio-ohjelma on vakiinnuttamassa paikkansa Radio Jyväskylän taajuudella 97,7 MHs. Lähetykset tulevat keskiviikkoisin klo 19.00. Ylioppilaskunnalla on ollut radio-ohjelmaa jo viime vapusta lähtien, mutta tänä keväänä ohjelma-aikaa lisättiin, ja kokonaan uusia asia on se, että lähetykset ovat juontojen osalta suoria. Jokaviikkoinen ohjelma tietää rankasti työtä ylioppilaskunnan radiotyöryhmälle, jonka jäsenet puuhailevat toistaiseksi palkkiotta. Ei ihme, että joukko on harventunut kevään kuluessa. Ilman hyviä avustajia ei hyviä ohjelmia olisi ollutkaan. Ryhmä on avoin kaikille opiskelijoille, joita kiinnostaa radio-ohjelman tekeminen. Linjanvetoa Keskiviikkoisin studiossa on kaksi juontajaa. Ensimmäistä vuotta puheviestintää opiskeleva Arto Nyberg on ollut juontamassa kaikkia tämän kevään ohjelmia ja siinä samalla ominut toimitussihteerin roolin, mikä onkin välttämätöntä, että homma pysyisi hanskassa. Arto, miten luonnehtisit työkuvaasi? Työkuva on aika epämääräinen, teen kaikkea laidasta laitaan. Tehtäviini on kuulunut laitehankintoja, ihmisten kosiskelua tekemään tätä ohjelmaa, juttujen tietynlainen karsinta ja sitten ihan käytännöllisesti katsoen juttujen leikkaaminen, lyhentäminen ja juontojen selventäminen. Väitetään että kampuksen Kaiun toimitussihteeriltä puuttuu yleinen linja Pitää paikkansa. Mutta linjan puuttuminen johtuu siitä, ettei ole varaa valita jutuista, joita ohjelmaan tarjotaan. Ulos tulleet jutut eivät välttämättä annan oikeaa kuvaa siitä millainen tämä yliopistoyhteisöön. Millaisen kuvan haluaisit antaa yliopistoyhteisöstä? Mä haluaisin antaa sellaisen kuvan, että yliopisto on helvetin eläväinen yhteisö, joka ei ole irrallaan yhteiskunnasta ja varsinkaan Jyväskylästä. Aivan tavalliset ihmiset opiskelee yliopistossa, ei se lyö ihmisiin mitään leimaa. Tavalliset ihmiset täällä tekee mielenkiintoisia juttuja, joista muut kaupunkilaiset eivät yleensä saa tietää. Kuinka paljon luulet jyväskyläläisten tietävän siitä miti yliopistomaailmassa tapahtuu? Ilmeisesti ne tietää mahdollisimman vähän. Vaikka yliopisto ei ole sen kummempaa kuin tavallinen elämä, ainoastaan se että opiskelijoilla on vähemmän rahaa käytettävissä kuin työtätekevillä. Miten kaupunkilaiset suhtautuvat yliopisto-opiskelijoihin? Ekavuotisena mun on aika vaikea sanoa, koska en ole niin paljon kaupunkilaisiin törmännyt näissä kuvioissa. Yhden kerran kävi yhdessä ravintolassa sillä tavalla, että yks kaupunkilainen tuli ja huusi, että "Saatanan yliopistoviisaat!". Ja mä mietin, että mun ois siihen pitäny sanoo jotain. Ehkä kaupunkilaisten pitäis olla enemmän aktiivisia. Kyllä mä luulen, että esimerkiksi ylioppilaskunnan ravintoloissa opiskelijoiden pöydästä löytyy aina kaupunkilaiselle tilaa, mutta toisin päin se ei aina ole sama juttu. Voisiko radio-ohjelma edesauttaa uudenlaista kuvaa yliopisto-opiskelijoista ja yliopistomaailmasta? Voi, ja se pystyy, koska tämä Kampuksen Kaiku lähtee ulospäin yliopiston sisältä ja kampusalueelta. Kauanko Kampuksen Kaiku -ohjelma jatkuu? Ainakin tämän kevään. Jos meillä on rahaa ja jos löytyy tekijöitä niin tämähän jatkuu vaikka kuinka pitkään. Ainakin pyritään siihen, että syksyllä jatketaan. Oppirahat on maksettu Radioryhmä puhuu jo ohjelma-ajan lisäämisestä. Silti itsekritiikki on kova. Keskiviikon lähteyksen jälkeen pidetyissä kokouksissa räävitään niin puheviestinnällinen puoli kuin sisällöllisetkin mokat ja ansiot. "Oliks muka hauskaa pistää sisäpiirin jengi vessaan mankan kanssa, paska juttu... Ja mikä toi ylimääräinen kohina on? ... Se Kaisan ja Eevan tekemä juttu JYTistä oli hyvä... Noi Essin runot on loistavia... El SOITETA ENÄÄ SITÄ TYHMÄÄ JINGLEÄ!..." Tarkoitus on tehdä sekä opiskelijoita, että kaupunkilaisia kiinnostavaa ohjelmaa, hauskaa ja myös asiapitoista. Suorassa lähetyksessä Kampuksen Kaiku on ajan tasalla, uutiset ovat tuoreita, eivätkä jutut viikossa paljon vanhene. Se miten Kaiku on onnistunut on vielä epäselvää, koska palautetta on tullut vain vähän ja kuuntelijatutkimuksen tulokset saadaan vasta kesällä. Mutta ainakin oppirahat on maksettu. Studiossa on koettu sekin mitä tapahtuu kun vieraat istuvat pöydän ääressä haastateltavana, mutta piuha on hajalla eikä mikki toimi. Lähetys on menossa, mutta mitään ei kuulu ulos. Hiestä märkänä ja naama punaisena Arto heittää Talking Headsia soimaan, ja sitten mietitään kuin monta voi v...tä meni vahingossa lähetykseen. Joku idiootti soittaa studioon kesken hässäkän ja haluaa tietää että mitä helvettiä te... Kunnes vika on korjattu, ja toimittaja Nyberg kylmän rauhallisesti lausuu mikkiin, että jatketaanpas sitten taas tätä haastatteluaHelena Seppälä & A.T. Jos haluat tehdä radio-ohjelmaa, niin... Ylioppilaskunnalla on juttujen tekoa varten nauhuri, jota voi lainata kulttuuriohjaaja Mikko Husalta. Juttuideoita voi toimittaa ylioppilastalon aulassa olevaan postilaatikkoon, joka on ovelasti piilotettu sermin taakse ilmoitustaulun viereen. J yväskylän ylioppilasteatterilla on hurjia suunnitelmia! Profiilin puhdistus käynnistyi viime viikon jäsenkokouksessa, eikä tähtäimessä ole enempää tai vähempää kuin JYTin kehittäminen Jyväskylän tärkeimmäksi teatteriksi. Työ alkaa siitä, että paperijäsenet putsataan jäsenlistoilta, ja tulevaisuudessa on mukana vain. toimivia ihmisiä. Tällä hetkellä heitä on kuusi, seitsemän tai kymmenen, mutta tavoitteena on, että ensi vuoden loppuun mennessä JYTissä on nelisenkymmentä aktiivia. Yövieraat ry Jyväskylän ylioppilasteatteri aikoo tosissaan paneutua koulutukseen, joka alkaa täydellä teholla ensi syksynä. Vastikään perustettiin Teatteriryhmä Yövieraat ry, jonka on tarkoitus olla Suomen ylioppilasteattereiden parissa työskentelevä koulutusyksikkö. Yövierat keskittyy kuitenkin erityisesti JYTin piirissä toimivaan jatkuvaan koulutukseen. Ryhmässä ovat mukana Jari Hietanen ja Heikki Törmi, jotka tunnetaan Teatterikorkeakoulun kasvatteina, Juha Hurme, joka on dramatisoinut ja ohjannut JYTin lisäksi myös Turussa ja Tampereella, Auli Mantila, joka on ollut mukana Ikiliikkujassa ja kirjoittanut sekä ohjannut JYTille, musiikkialan mies Jouni Salo, joka on puuhaillut jyväskyläläisten teattereiden kanssa sekä teatteritekniikkaan erikoistunut Tuomas Lapinmäki. Ensi syksylle JYT on suunnitellut kahta näytelmää, jotka samalla kouluttaisivat jäseniä. Tehostettuun toimintaan liittyy sekin, että vastaisuudessa näytelmän tekemistä suunnitteJYT:n Tuntematon sotilas kestää kaksi kuukautta levät joutuvat ehdotuksineen JYTin hallituksen syyniin. Jäsenkokouksessa Juha Hurme totesi myös, että tästä lähtien kaikki JYTin piirissä toimineet erillisryhmät "lakkautetaan" ja koko homma pyörii vain Jyväskylän ylioppilasteatterina. Kuolleita ja kuopattuja ovat siis lastenteatteriryhmä Muikula, Pyramidiryhmä ja Teatteri Krokotiili, joilla kaikilla on ollut kunniakas menneisyytensä. Isompien produktioiden ohessa JYT satsaa musiikkiin ja tanssiin kabareeja pikateatteritoiminnan muodossa. Aloittelevat ohjaajakyvytkin saavat siten tilaisuuden harjoitella pienemmissä puitteissa. Kahden kuukauden sota Ensi vuonna JYT täyttää 30 vuotta. Sitä juhlitaan tammikuusta joulukuuhun lähes yhtäjaksoisesti. Näyttävimmät tapahtumat keskittyvät kesään ja syksyyn. Juhlavuoden jymyjuttu on vuoden 1989 kesällä esitettävä Tuntematon sotilas. Produktio suunnitellaan ulkotiloihin jonnekin Jyväskylässä. Tarkoitus on valmistaa yhtäjaksoisesti kaksi kuukautta kestävä näytelmä. Tuntematon sotilas on suomalaiselle yleisölle niin tuttu, että teatteridramatisointi voi keskittyä olennaiseen. Niinpä varsinaista näytelmää esitetään viitisen kertaa viikossa parin tunnin ajan, muina aikoina 5—6 näyttelijää käy asemasotaa, kenttäkeittiö on kuumana, ja katsojat voivat pistätytyä vaikka aamuöisin seuraamaan "sotilaiden sketsiteatteria". Ydinryhmä on "näyttämöllä" koko ajan. Tällaisena JYTin Tuntematon sotilas tulee olemaan varsin ainutlaatuinen teatterikokeilu. Lorcan syksy Vuoden 1989 syksy omistetaan Gabriel Garcia Lorcalle. Marraskuuksi suunnitellaan osittain poikkitaiteellista tapahtumaa, jonka ytimen muodostavat JYTin sovittamat Lorcan tekstit. Lorca on valittu teemaksi myös siksi, että hän eli tämän vuosisadan alkupuoliskon taiteilijapiireissä, joissa tapasivat kuvataiteilijat, elokuvantekijät, kirjailijat ja teatterintekijät. Vaikutteita vaihdettiin puolin ja toisin. Nykyisin on jälleen ajankohtaista miettiä esimerkiksi elokuvan ja teatterin suhdetta, sekä toisaalta tekstin merkitystä teatterissa. Jyväskylän Lorca-syksyssä taiteet kohtaavat uudelleen. Juhlavuoden tapahtumia suunnitellessa keskeisin JYTin tavoitteista on päästä eroon vanhasta kaavasta, jossa erilliset ryhmät valmistavat näytelmiä, sarja esityksiä vedetään kunnialla läpi eikä toimimisella sinänsä ole orgaanista jatkuvuutta. Vuoden kuluttua JYT on liikkeellä koko ajan, puuhaa riittää näytelmien tekemisestä kabareetoimintaan ja ohjelmallisen teatterikahvilan ylläpitoon. JYT on jälleen heräämässä eloon! Helena Seppälä
• 7 E lokuva on vuosisadan unelma, Jean Cocteaun sanoin "pystyyn nostettua unta". Tilattomat ja painottomat kuvat välähtävät valkokankaalle syödäkseen tajuntaamme ikuisiksi «joiksi. Mutta unelmalla om Mntansa. Yleisön nautiskellessa tkollektiivisesta unestaan puurtaa takahuoneen yksinäisyydessä surinan ja hämärän ammattilainen: projektorinkäyttäjä. Neljä tunnollista ajomiestä vuorottelee pienen mutta sisukkaan elokuvateatteri Campus-kinon konehuneessa. Heistä Kimmo Purola on virkaiältään vanhin ja kokenein. — Tämä on totista työtä näkymättömissä suuren yleisön selän takana, toteaa Kimmo rauhalliseen tapaansa. Campus-kinon laitteet ovat vanhat ja luotettavat. Normaalimittainen elokuva lepää kuudella raskaalla kelalla, jotka pyörivät vuoronperään kahdessa projektorissa 24:n kuvan sekuntivauhdilla 1 . ffttujiissilmä ei pysy perässä, ja sfissäpä liikkuvan kuvan salaisuus GfflikfflQ, Tarvittava valovoima heijastetaan sähkövirran ylläpitämästä hiilisauvan hehkusta: 1940-luvun taattua tekniikkaa. Hiilipölyisen ja hikoilevan koneenkäyttäjän toimenkuva muistuttaa muinaisen veturinkuljettajan virkaa. — Rahasta tätä ei tee kukaan vaan rakkaudesta, jatkaa Kimmo. — Täällä on liian kuuma ja silti selkään vetää. Ni, vastuksen päällä lämpenee pizza mukavasti jo ensimmäisen kelan aikana, ja takaseinän tuuletusaukkoon sijoitettu olutpullo viilenee samassa ajassa juomalämpöön. — Ylioppilaskunnan omistama ravintola on vaa]r,allisen lähellä, seinän takana. Kiusaus on suuri siirtyä raskaan imrakan jälkeen nauttimaan tuöjÄJ&en juomaa. Illan tili kuluu nöf€&sti, ja enemmänkin. Toisinaan satoja kertoja Tuija Tarkiainen pyöritetty filmikopio katkeaa kasken näytöksen. Ymmärtämätön yleisö kohdistaa tällöin liian herkästi vihansa täysin syyttömään konemieheen. — Suomi on kulttuurimaana niin kovin nuori. Ohuen pintakerroksen alla elää monessa epäluuloinen ja tietämätön, vain noitavoimia ja virkavaltaa pelkäävä maajussi. Teksasin moottorisahamurhaajat on elokuva Kimmo Purolan mieleen. — Se on näkemyksellä tehty, siinä on oikea ironinen asenne. B-kauhuelokuvallakin voi olla puhdistava ja ylevöittävä vaikutus. Juha Hurme Maaginen R Nainen tulee luukulle, palauttaa onnenkupongin ja vuokraa videon. Mies tulee luukulle, palauttaa onnenkupongin ja ostaa kokoelman kiihottavia kuvia sekä paketillisen rauhoittavaa savua. He eivät ehkä vielä tiedä sitä itse, mutta he ovat mukana elämää suuremmassa suunnitelmassa. Maailmaa ei tule yhdistämään ja yhtenäistämään Marxin, Engelsin ja Leninin muotoilema sosiaaliseen tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen perustuva oppi. Maailmaa ei tule yhdistämään viidakon lakeihin perustuva vapaiden markkinoiden länsimainen aate. Maailman yhdistää maaginen R. Kuka enää muistaa Rautakirjaa, joka oli aluksi vaatimaton liikeyritys, valtion junia kuljetusvälineenään käyttäen keskittynyt erilaisten painotuotteiden levittämiseen ympäri maata. Tästä pienestä siemenestä on kasvanut kaikkialle tunkeutuva, kaiken osaava ja kaikkea — ellei suorastaan kaikkeuta — hallitseva jumalainen rikkaruoho, maaginen R. Ei riitä, että maaginen R ylittää päivittäin entiset rajansa ja valta-alueensa, sen vaikutus on laajentunut paljon etäämmälle rajat murskaten ja olot mullistaen. Kaikki julkiset kohtaamispaikat, kuten tiedon, tavaran ja taiteen jakelupisteet, alkavat muistuttaa yhä enemmän R-kioskia. Rkioski puolestaan muuttuu päivä päivältä tarkemmaksi pienoismalliksi koko maailmasta. Tämä mystinen kehä pyörii yhä hurjempaa vauhtia imien mukaansa niin tavaran kuin ihmisenkin loputtoman ja lopulliseen viimeiseen valssiin. Maagisesta R:stä on tullut kaiken olemassaolevan napa, jossa hyvä ja paha sulavat yhteen ja todellisuus tiivistyy tähystyspisteeksi muuhun maailmaan. R-kioskissa itsestään pimeässä hehkuva japanilainen Kristus, kondomipakkaus, kovakantinen aforismikokoelma ja sokeroitu aamiaismuro ovat veljiä keskenään. Polttavat intohimot, korkeat ja matalammat aatteet sekä jokapäiväinen ruokatarvike muuttuvat maagisen R:n vaikutuspiirissä samannäköisiksi ja samanarvoisiksi. Ennen ajattelin, että Amerikka on iso City-Sokos ja että Neuvostoliitto on suuri Siwa. Näin on ehkä ollutkin, mutta se on samantekevää: huomenna tai viimeistään ylihuomenna maailman aakkosista on jäljellä enää yksi loistava kirjain — maaginen R. Juha Hurme Jyväskylän yliopisto julistaa videoelokuvan ideakäsikirjoituksen kirjoittamiskilpailun Jyväskylän yliopito tekee videoelokuvan, jolla halutaan esitellä Jyväskylän yliopiston toimintaa, opiskelua ja ominaisluonnetta. Videolla tulee antaa perustiedot yliopistosta ja opinnoista sillä tavalla, että kohderyhmänä olevat lukiolaiset/potentiaaliset uudet opiskelijat sekä yliopistoon tutustumaan tulevat kansalaiset ymmärtävät ja jaksavat katsoa sen. Videoelokuvan muotona tulee olla juonellinen kertomus, jonka pituus tulisi olla noin 15—20 minuuttia. Kilpailuun osallistuvien ideakäsikirjoitusten tulisi olla 1—3 liuskan mittaisia. Synopsisten tulee olla Jyväskylän yliopistossa viimeistään 29.4. Kolme parasta ideakäsikirjoitusta palkitaan. Kilpailun voittaja saa kirjoitettavakseen synopsiksensa pohjalta sekä tekstiettä kuvakäsikirjoituksen. Kirjoitustyöstä maksetaan asianmukainen palkkio. Videoelokuvan aikataulu olisi sellainen, että kuvaja tekstikäsikirjoituksen tulisi olla valmiita 31.7. mennessä ja itse elokuvan vuoden loppuun mennessä. Ideakäsikirjoitukset pyydetään lähettämään osoitteella: Jyväkylän yliopisto, Kehittämistoimisto/Jussi Välimaa, Seminaarinkatu 15, 40100 Jyväskylä 10. Tarkempia tietoja saa yliopiston tiedottajalta Jussi Välimaalta, puh. 291 305. Tarvitseeko JYY kummilapsia? Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto kokoontui jälleen 29.3. tekemään päätöksiä. Kortepohjan uudisrakennuksen jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin luonnosvaihtoehto numero 4. Vaihtoehdossa on 52 huoneistoa, joissa on asuntopaikkoja yhteensä 158. Huoneistot ovat kahden, kolmen tai neljän huoneen soluasuntoja, joissa on yhteiskeittiö ja parveke. Edustajiston valitseman vaihtoehdon julkisivu on kaksiosainen ja siksi vähän kevyemmännäköinen kuin muissa ehdolla olleissa vaihtoehdoissa. Yhteistyöja vaihtosopimusten juhlavuoden kunniaksi JYYkin on solminut sopimuksia. Edustajiston kokouksessa päätettiin solmia sopimukset JYY:n ja Jaroslavin valtion yliopiston Komsomolkomitean kanssa sekä myös JYY:n ja Debrecenin KLTE/KISZ -komitean välillä. Suhteet Neuvostoliittoon ja Unkariin ovat siis järjestyksessä ainakin täksi vuodeksi. Edustajiston jäsen Keijo Varis on jälleen muistanut JYYtä tekemällä aloitteen kahden kummilapsen hankkimiseksi. Kansainvälisen toiminnan valiokunta käsitteli aloitteen ja totesi yksiselitteisesti, että järjestöillä on parempiakin keinoja toimia kehitysyhteistyössä kuin yksittäisten kummilapsien hankkiminen. Tällä hetkellä kummilapsi on jo kulttuurivaliokunnalla ja kansainvälisen toiminnan valiokunnalla. Ainakin kulttuurivaliokunnan kummilapsi on saatettu oman elämän alkuun. Toki muutkin valiokunnat voivat hankkia oman kummilapsen, jos haluavat. Seuraavan kerran JYY:n edustajisto kokoontuukin sitten tiistaina 26.4.88. "Olet siis aivan varma..." Pnedictor kertoo vastauksen helpoimmin. ^ « t o O Jos epäilet olevasi raskaana, haluat saada varmuuden siitä heti. Et halua odotella päiväkausia miettien jännittyneenä tulosta. PredictorStick raskaustesti kertoo sinulle oletko raskaana vai et, jo päivä sen jälkeen, kun kuukautisesi ovat myöhässä. Predictor testin voit itse tehdä kotonasi ja saat luotettavan vastauksen puoessa tunnissa. Predictor ei ole pelkästään nopea ja luotettava, vaan myös helppokäyttöinen ja selkeä raskaustesti. Se on yksinkertaisin tapa selvittää, oletko raskaana vai et. Predictor Stick raskaustestin saat apteekistasi.
• 8 Kutbodau pagodin kammioihin on sijoitettu pyhät kirjoitukset 129 marmoriseen tauluun hakattuna. Mandalay. Munkinkaavun punainen aurinko M Paganin lapsia. andalay Expressin matkustajat oikovat yön kohmettamia sääriään, kun junavaunuun tulvahtaa joltakin nimettömältä pohjoisburmalaiselta asemalta äänekäs joukko aamun ensimmäisiä kauppiaita. Nuorten miesten kaulasta roikkuvista suurista koreista tarjotaan aamiaista: keitettyjä munia (kanan?), herkulliselta tuoksuvia kakkaroita — käykö neidille juomaksi sparkling lemon? Aurinko on juuri nousemassa ja millainen aurinko! Burmalaisen munkinkaavun punaisena nousee suurenmoinen hehkuva pallo sinertävän, aamu-usvan pehmentämän metsän takaa. Taianomainen hetki kestää vain muutamia minuutteja, mutta vain niidenkin vuoksi kannattaa matkustaa Burmaan. Juna saapuu Mandalayn asemalle päivän • kuumimpaan aikaan. Helle ei vaivaa innokkaita polkupyöräriksoja, jotka tarjoutuvat polkemaan sinut minne ikinä haluat ja lisäksi paikkoihin, joista et ole edes kiinnostunut. Kaikki sujuu aitoburmalaisittain leppoisasti, kohteliaasti ja siinä määrin ystävällisesti, että kieltäytyminen on kerta kaikkiaan mahdotonta. Mandalay on viimeisen burmalaisen kuningaskun
• 9 Buddha hallitsee sosialistista Burmaa. nan pääkaupunki ennen brittimiehitystä 1885. Tämän päivän matkailija miettii, mistä ihmeestä Mandalay on saanut nimeensä 'kaupungin' arvon. Kadut ovat rauhallisia ja vain harvoin ohi huristaa täyteen lastattu vihreä kuorma-auto. Polkupyörät ratistelevat pitkin muhkuraista, pölyistä tietä. Näkymät sitä reunustavien matalien asuinrakennusten ja pienten kauppojen ja kuppiloiden ryhmiin ja kaikkea ympäröivään rehevään vehreyteen poikkeavat varmasti mistä tahansa pikkukaupungin määritelmästä. Ihmisillä ei ole kiirettä — aina on aikaa istahtaa ystävän kanssa kadun varteen nauttimaan kuppi kiinalaista teetä ja muhkea cheerot, burmalainen sikari. Mandalay on tärkeä uskonnollinen keskus. Sen ympäristössä sijaitsee lukuisia luostareita. Monet niistä ovat todellisia taidehistoriallisia aarteita, henkeäsalpaavia puuveistotaiteen mestariteoksia. Kaupungin ylpeys on Kuthodavv pagodi, maailman 5. buddhalaisen synodin muistomerkki vuodelta 1857. Sen kammioista löytyy kaikkiaan 729 valkoiselle marmoritaululle kaiverrettuna Tipitaka, buddhalaisuuden pyhä kaanon. Munkit resitoivat tekstejä kolmen vuoden ajan 1868—71, jotta korrekti lukutapa saataisiin selville. Bussi Paganiin lähtee huomenna kolmelta, hymyilee Tourist Burman virkailija. No niin, paikka siihen sitten. Kello 15, niinhän se oli... Ei, ei vaan kolme, aamulla, sanoo virkailija ja pudistaa päätään niin, että mimosankukat hiuksissa heiluvat. Onhan tietenkin viileämpää — ja nähdään jälleen yksi burmalainen auringonnousu. Bussilastillinen paikallisia ja kymmenkunta ulkomaalaista on kokoontunut aamuyön viileydessä asemalle. Kaupungilta kaikuu kimeää laulua ja rytmikästä musiikkia: pwe-tanssiteatteri on juuri päässyt parhaaseen vauhtiinsa. Napisevat saksalaiset ja amerikkalaiset manaavat sosialismia, kun eivät saa sovitettua persoonaansa miellyttävään asentoon bussin melko epäergonomisille istuimille. Burmalaiset ovat hämmästyneen näköisiä... 849 perustettu Pagan on kuuluisa pagodeistaan, nukketeattereistaan ja auringonlaskuistaan Irravvaddy-joella. Kaupungin 26 neliökilometrin alueella kohosi muinoin 13 000 temppeliä ja pyhäkköä. Nyt, tuhannen vuoden, Kublai kaanin, englantilaisten ja maanjäristysten jälkeen jäljellä on vielä 2200 buddhalaisen hurskauden muistomerkkiä. Legenda kertoo pagodien rakentamisesta: Paganin kuningaskunnan suuruuden rakentaja oli 1000-luvulla elänyt kuningas Anavvrahta, joka nousi valtaistuimelle surmattuaan vanhemman veljensä. Painajaisten ja syyllisyyden riivaama Anavvrahta uneksi yöllä, että jumalten kuningas Thagya Min laskeutui taivaasta ja neuvoi kuningasta rakennuttamaan pagodeja ja temppeleitä mielenrauhansa palauttamiseksi. Kun Kublai kaani 1287 ratsasti sotajoukkoineen Paganiin, sen loisto teki vaikutuksen jo kaiken nähneeseen valloittajankin. Kuningaskunta murskattiin sotilaallisesti ja poliittisesti, mutta kaani kielsi ehdottomasti pyhäkköjen ryöstämisen. 600 vuotta myöhemmin saapuneilla englantilaisilla ei ollut samanlaisia estoja. Pagan by night? Vuokrataan vene ja siihen soutaja. Irravvaddy on majesteetillinen joki ja kauneimmillaan laskevan auringon kultaamana. Satojen pagodien huiput siintävät tasangolla. Soutajan rupattelussa on niin paljon burmaa, että se sopii paremmin taustamusiikiksi kuin opastukseksi. Lapset vilkuttavat rannalta. Irene Moilanen Su 24. 4. Rock-Mestari RAGNAR HARE HURJAT VAPPUKARNEVAALIT: La 9-01 TERVETULOA Su 9-02 Puh. 252317 tai 252211/2110 I TALLA KUPONGILLA äfcfc-i i [ PIZZAj PAKETTI [ SINUN EHDOLLASI 25; I Pizza haluamallasi täytteellä, salaatti, maito, piimä tai kotikalja. Jälkiruokana: pieni kuppi kahvia. Parkkitilaa sisäpihalla. Ajo Yliopistonkadun puolelta. PIZZERIA Kilpisenkatu 14 AVOINNA: ark. 8—19, la 8—16, su 1 2 2 MATKAKIRJOJEN NÄYTTELY 18.—30.4. Let'sgoEUROPE-88 146,— EUROPACAMPING + CARAVANING1988 100,— FODOR'SHAWAII 134,— Lähes 3 nimikettä esillä. Tervetuloa t u t u s t u m a a n ! A K A T E E M I N E N KIRJAKAUPPA Asemakatu 4, 4 1 JYVÄSKYLÄ p u h . 941-217 222. NYT INSTRUN VAIHTAESSASI 0HSKELUA4UNNUS PlllOUNSSfl PillOUNSSINESTEISTÄ 380,-. -20% EVSTRUME^X^RnjM Jyväskylä: Kauppakatu 18 p. 614406 Hannikaisenk. 11—13 p. 618775 K i r j o i t a m m e p u h t a a K s i OPINNÄYTETYÖT edullisesti ja nopeasti. toimistotiimi ky p u h . (941) 6 2 6 : — " !" I I *m Tnr Moneen työruuhkaan olemme jo avuksi olleet, sillä olemme jo palvelleet yli sataa asiakasta. Teemme määräaikaisia toimistoalan työtehtäviä, joista osa sopii reippaille opiskelijoillekin. Mikäli Sinulla on kokemusta atk-tallentamisesta, puhtaaksikirjoituksesta, puhelinpäivystyksestä, kirjanpidosta, palkanlaskennasta, erilaisista toimistorutiineista, saatamme onnistua tarjoamaan mielenkiintoisen työpaikan. Harjoittelemaan valitettavasti emme voi mennä. Jos olet innostunut mielenkiintoisesta työstä, lähetä nimija osoitetietosi meille: Ruuhkikset/Yrityksen Apupata ky, Lyseonkatu 2H201, 40100 Jyväskylä. Me puolestaan lähetämme lisätietoja toiminnastamme. Lyseonkatu 2 N ^ j * ^ ^ / L i n j a a u t o a s e m a 40100 Jyväskylä 10 HENKILÖSTÖPALVELUYRITYSTEN LIITTO RY. VJYVÄSKYLÄN ^ UIMAHALLI AVOINNA KOKO KESÄN SAMOIN LIUKUMÄKI
• 10 Sukkapuikko korvassa "M eteli on kuin tunkis sukkapuikkoa korvaan." Ilokivi oli kuuma ja hikinen jo perjantaina puoli kymmenen maissa, kun kaikkien inhimillisten tuoksujen kirjo alkoi tungoksessa tiivistyä. "Sisärockfestari on siitä hyvä juttu, ettei tänne tarvi salakuljettaa omia viinoja." "Me otettiin kymppitonni lainaa. Piti lähtee Interrailille, mutta me juodaan ne rahat nyt." Muutama sammunut raahattiin pihalle, ja Yleisradion toimittaja etsi epätoivoisena lääkettä jumalattomaan päänsärkyyn. Kuitenkin oluen ohella jengin oli vetänyt paikalle nimenomaan musiikki. Festari alkoi täysillä, kun tamperelainen Nita H aloitti hypnoottisella soundilla ja heti perään räimi Deja Voodoo Kanadasta. Siitä eteenpäin homma hoitui omalla painollaan, järjestelyt pelasivat, eikä projektisihteeri Urmalalla ollut syitä polttaa päreitään, vaan hän sai olla varsin tyytyväinen itseensä. Myös bändit ottivat ilon irti. Kanadalaisen Deja Voodoon kaksi vallatonta kundia kertoivat tulleensa iskemään naisia, ja parhaansa he kai tekivät molempina iltoina, vaikka mitään valmista ei tullutkaan. Lauantaiaamuna pojat toteuttivat suuren unelmansa ja rämpivät Laajavuoreen katsomaan Matti Nykäsen mäkeä. Yo-talo on festaripaikkaana muuten OK, mutta Alvar Aalto ei ole kyllä suunnitellut ainakaan yläkertaa esiintyr.v.e.uradiksi. T t e Stomachmouthsin solisti kertoi iskeneensä päänsä kattoon heti konsertin alussa: "Olin hetken jossain muissa maailmoissa". Sen lisäksi Stomachmouthsilaiset valittelivat alkoholipolitiikan kireyttä Suomessa. Ruotsissa bändit saavat kuulemma ryypätä ennen keikkaa, keikan aikana ja keikan jälkeen takahuoneessa. The Stomachmouths oli yksi ulkomaisista iloisista yllätyksistä. Heidän tyylinsä oli sitä 60-luvun amerikkalaista rockia, jonka juuret ovat sellaisissa englantilaisbändeissä kuin Beatles ja Kinks. Tänä vuonna Jyrock radioitiin suorana lähetyksenä paikallisradiossa. Ainakin teknisesti kokeilu onnistui hyvin. Mutta suuri osa potentiaalisista kuulijoista taisi olla itse juhlimassa. Jyrock on pysynyt tiukasti siinä linjassa, että lavalle nousee enimmäkseen tuntemattomampia bändejä. Tänä vuonna oli esimerkiksi Nita H:lla, Kumikamelilla, Hearthillillä, Manic Toysillaja The Teenage Kicksillä tilaisuus skarpata. Minkä he tekivätkin. Oma luku sinänsä oli sitten neuvostorock, jota edustivat leningradilainen Dzhungli ja moskovalainen Va-Bank. Dzhunglin backlineen kuului mm. halko ja jokin hetekantapainen, musiikki oli instrumentaalista, kitaristin omien sanojen mukaan "impressionistist a " . Yksi parhaista neuvostoliittolaisista rock-kitaristeista, Andrei Otrjaskin, esitti taidokkaita sooloja. Va-Bank puolestaan lauloi "globaalisesta perestroikasta", heidän tavoitteenaan on yhdistää kaikki maailman vallankumoukselliset: paiskataan kättä! Ja tärm n Va-Bank soitti ilmoille Siekkareitten tyylillä. Va-Bank tekee levyä Suomessa. "Kunnianosoitus maidemme välisille läheisille suhteille", kertoivat pojat. Sitä paitsi tekniset mahdollisuudet ovat paremmat kuin Neuvostoliitossa. Tämän vuoden Jyrock oli edeltäjiään rauhallisempi. Kaiken kaikkiaan tunnelma oli ensin katossa ja festarin jälkeen fiilisten jämät lakaistiin lattialta. Sääliksi kävi vain sitä tyttöä, joka kertoi: "Me nukuttiin yö pankkiautomaattikopissa. Mä itkin siellä". Helena S. & Lissu V. Jalla Jalla Va-Bank 11 Terveisiä Tsaikovskille! Kuvat: Kari Hulkko A rtemi Troitski on neuvostoliittolaisen rokin guru, 32-vuotias freelance-lehtimies ja rockorganisaattori. Hän perusti Neuvostoliiton ensimmäisen diskon ja järjesti 70luvun ja 80-luvun alun tärkeimmät rockfestivaalit. Troitski otti osaa Jyväskylän Jy rock-rientoihin. Hän on tullut Suomeen kirjansa Terveisiä Tsaikovskille julkaisemisen tähden ja seurannut samalla neuvostoliittolaisbändien Dzhunglin ja Va-Bankin Suomen kiertuetta. Terveisiä Tsaikovskille on neuvostoliittolaisen rockin historia Stalinin ajasta Gorbatsovin aikaan. Kirja julkaistiin Englannissa jo viime vuonna, nyt se julkaistaan suomeksi, mutta Neuvostoliitossa sitä ei julkaista lainkaan, siellä teos ilmestyy vain artikkelisarjana eräässä lehdessä. " H e eivät pidä tekstini sisällöstä ja tyylist ä " , kertoo Troitski. "Sitä paitsi julkaisutoiminta on hyvin hidasta; kirja olisi ehkä julkaistu, mutta vasta 1989, mikä olisi naurettavaa, koska siinä ajassa ehtii tapahtua paljon." Terveisiä Tsaikovskille kuvaa neuvostoliittolaista under-groundkulttuuria 50luvun stiljagoista 1. lättähatuista lähtien. Silloin digattiin länsimaista jazzia. Vasta Beatles sai aikaan valtavan rockinnostuksen Venäjällä, ja sen voi sanoa synnyttäneen venäläisen rockin. "Alussa kopioitiin länsimaisia bändejä, ja ihmiset olisivat antaneet mitä vain Led Zeppelinin uudesta levystä", kertoo Troitski. Mutta tällä hetkellä neuvostoliittolaiset bändit ovat suositumpia kuin kotimaiset. Toki länsimaita vielä jonkinverran kopioidaan: Troitski kertoo, että neuvostoliittolaista hevibändiä on vaikea erottaa amerikkalaisesta esikuvastaan. VauankumoukseVimeri rock Troitskin mielestä neuvostorock eroaa länsimaisesta siinä suhteessa, että sanoituksilla on Venäjällä suurempi merkitys. "Venäläinen rock on sosiaalisesti, poliittisesti ja henkisesti merkittävää." Sillä on sanoma, ja Troitski väittää, että tekstien puhtaasti kirjallinen taso on keskimäärin korkeampi kuin lännessä. Toisaalta ero läntiseen rockiin on myös siinä, ettei Neuvostoliitossa lauleta seksistä. Seksi on tabu, ja sen myötä harvat venäläiset naisyhtyeetkään eivät ylly feministisiin purkauksiin. "Se johtuu kasvatuksesta", Troitski huikkaa että Liisa Akimoff voisi oikeastaan lähteä Neuvostoliittoon ja perustaa siellä feministisen rock-liikkeen. Neuvostorock on kovin miesvaltaista. "Naiset tekevät tärkeämpiä asioita", nauraa Troitski. Myöskään punk ei saanut jalansijaa Neuvostoliitossa. Troitski kirjoittaa kirjassaan, että yksi syy siihen oli varmasti psykologinen: venäläinen rock on aina naiivisti tavoitellut arvovaltaista Artemi Troitski: "Olen hyvin kyllästynyt ihminen ja vihaan rock'n rollia. vaikutelmaa itsestään. Johnny Rotten olisi pitänyt teliaisuutena, mutta neuvostorokkarit olivat onnellisia päästyään siitä lempinimestä eroon. Onneton kohtalo Rockia ei ole koskaan oikein hyväksytty Neuvostoliitossa, mutta se kukoisti ja kehittyi maan alla. Konsertteja ja festivaaleja kyllä järjestettiin vuosittain eri puolella maata. Nauhoitteita tehtiin puolisalaa, ja ne kiersivät nauhurista nauhuriin. Huima edistysaskel sitten 50ja 60-lukujen, jolloin länsimaista poppia kopioitiin röntgenkuvista tehdyille "levyille", niiden musiikillinen taso oli kaamea. Mutta vasta 1984 rockinvastainen hyökkäys purkautui ankarampana. Silloin tuntui, että venäjänkielinen sana 'rok' joka tarkoittaa 'onnetonta kohtaloa', todella vastaa merkitystään. Erilaisin säädöksin yritettiin. vaikuttaa musiikin sisältöön, ja yhtyeille järjestettiin kokeita, joissa ne määriteltiin kelvollisiksi tai kelvottomiksi. Moni omaperäitteii "uairiii -e'i -stiivnmyi 'Kokeesta. Sitä paitsi 80 % yhtyeiden ohjelmistosta piti olla ei-omaa musiikkia. Glasnost kuitenkin muutti tilanteen, ja rock alkoi saada virallista jalansijaa. Mm. Dzhungli ja Va-Bank kuuluvat niihin bändeihin, joita Nevostoliiton kulttuuriministeriö 'vie' ulkomaille samalla tavoin kuin Bolshoi-balettia. Kaupunkeihin perustettiin rock-klubeja, joiden piirissä bändit toimivat. Viime viikonloppuna Jyväskylässä vieraili myös Olga Oprjatnaja, joka on Moskovan 1986 perustetun rock-laboratorion johtaja. Hän kertoi, että rock-laboratoriolla on mm. tilaongelmia, esimerkiksi omia esiintymistiloja ei ole. Glasnostin puolestapuhuja Kaikesta päätellen neuvostoliittolainen rock kukoistaa aivan toisessa mittakaavassa kuin me huonosti informoidut suomalaiset tiedämme. Siinä mielessä Vastavoima-kustantamon julkaisema kirja ilmestyy juuri ykasxxui 'alicavm. Kukaan nyt Jyrockissa vierailleista neuvostoliittolaisbändien jäsenistä ei muistuttanut niitä standardivenäläisiä, joita kuljetetaan bussilla ympäri Jyväskylääkin. Hymyilevät rokkarit kittasivat kaljaa ja ahmiyat perunalastuja. Dzhunglin kitaristi Andrei väitti vaatimattomasti, ettei välitä tulla kuuluisaksi. "Mutta se ei pidä paikkaansa, hän sanoo niin vain siksi että hän on nero, neuvostoliiton paras rock-kitaristi ja omalaatuinen persoona", virnistelee Troitski. Troitski kertoo tällä hetkellä matkustelevansa ja katselevansa hieman ympärilleen, mutta toinen kirja on jo tulossa. Sound of Breaking Glasnost tulee olemaan maailmanlaajuinen bestseller", hihkuu Troitski. Kirja kertoo tämänhetkisestä taide-elämästä Neuvostoliitossa. Troitski sanoi, että rockia mielenkiintoisempi liikehdintä on menossa kuvataiteissa ja esimerkiksi muodissa. Helena Seppälä
• 12 i Kestävämmät, upeammat kiharat hellävaraisen hoitavasti. Kaikki kiharretuille hiuksille -kampaamossa ja kotona. NATURAL STTZING *J.-BiWJfflBBi M AVOINNA MA—PE 9—18 OPISKELIJA-ALENNUS KAUPPAKATU 5 PUH. 614345 (1 annos) 1—2 ananasviipaletta 1 dl maitoa 2 tl sokeria 1 tl sitruunamehua 1 1 /2 dl vaniljajäätelöä Pane ainekset tehosekoittimeen ja vatkaa kuohkeaksi. Kaada juoma korkeaan lasiin. Koristele lasi halutessasi ananasviipaleella ja kirsikalla. Nauti pillillä, Meiltä edulliseen T A R J O U S H I N T A A N — Mercantilmapit värill. — Mercantilmapit musta — Plasticmapit 7 cm — Plasticmapit 4 cm — Luentokansio A4 — Luentopaperi A4/100 Saimme uutta täydennystä ja uusia aiheita. • TAIDEKORTTEJA • KARVISKORTTEJA • TENAVAKORTTEJA • LAUSEKORTTEJA 1952 1622 1622 1422 822 722 TARJOUSKORTTEJA 1 kpl 1 : 5 10 kpl 10.00 • TAIDEJULISTEITA Poikkea ostoksille! PAPERI Yliopistonkatu 6 Luther Allisonin totuus T unne, rakkaus ja musiikki, ne ovat kaikki yksi ja sama asia", selittää Luther Allison takahuoneessa ateriansa ääressä, joka on miehelle päivän ensimmäinen. Takana on yksi Ilokiven historian kovimpia blueskeikkoja. Ensivaikutelma Luther Allisonista oli viileän ylpeä. Shown edetessä vaikutelmaan sekottui senlaatuista karismaa, jonka aistii bluesmiehissäkin erittäin harvoin. Allisonin suuruus ilmeni ennen kaikkea tavassa, jolla hän alusta lähtien vangitsi yleisönsä kuin mustat saamamiehet konsanaan. Miehessä oli sekä voimaa että herkkyyttä. Moderni monipuolisuus Tällä vuosikymmenellä Luther Allison on löytänyt tukikohdan Ranskasta. Niinpä hänen bändinsäkin muodostuu ranskalaismuusikoista, jotka tuovat musiikkiin aimo annoksen synteettistä rock-meininkiä. Ajatus toisen polven bluesmiehestä eurooppalaisen rockbändin keulakuvana tuntuu ensikädessä hieman omituiselta, mutta yhdistelmää kuultuaan on pakko myöntää, että se pahus vieköön toimii. Ja, kaikesta huolimatta, musiikki on bluesia. Ja syvää sellaista. Allisonin musiikissa säväyttää myös se monipuolisuus, millä mies käsittelee bluesperinnettään. Sävellykset tosin ovat suurimmaksi osaksi bändin yhteistyön tulosta. Chicago-bluespohjan päälle oli koottu nautittava yhdistelmä soulgospelja rocksävyjä, joita käytettiin hyvin vaihtelevasti. Tästä syystä mielenkiinto musiikkiin ei herpaantunut hetkeksikään. Vanha vihainen mies Ensimmäistä settiä kuunnellessa tuntui siltä kuin Allison joutuisi kerta kerran jälkeen keikallaan aluksi särkemään sen muurin, joka vallitsee esiintyjän (erityisesti perinnetietoisen mustan) ja (valkoinen) yleisön välillä. Tämä ilmeni erityisesti siinä raivokkuudessa, jolla mies kelasi ensimmäisen settinsä läpi uppoutuen välillä myös syvään tunnelmointiin. Vaikka Luther Allison oli haastattelussa mitä sydämellisin, ei voinut välttyä siltä johtopäätökseltä, että hänkin on saanut osansa Amerikan rotuongelmista. Enempiä yksityiskohtia utelematta asia tuli selväksi, kun Luther viittasi uuden LP:nsä "Rich Man" kannen kuviin 60-luvun mellakoista ja sanoi: "Olen ollut itsekin mukana tuossa paskassa". Rakkaus, blues ia tunne Kokemuksistaan huolimatta Luther painotti vakavasti mustien ja valkoisten välistä yhteyttä. Hän muistutti myös siitä seikasta, että rotuväkivallasta saivat oman osansa myös ne valkoiset, jotka yrittivät auttaa mustia ystäviään. Allison oppi jo varhain kunnioittamaan ihmisten välistä yhteyttä kotiseurakunnassaan Arkasasissa, johon kuului sekä mustia että valkoisia. Itsekunnioituksensa hän omaksui vanhemmiltaan, joista hänen äitinsä oli vanhvasti mukana kirkon toiminnassa. Lutherin ja hänen isänsä kohdalla kyse ei ollut niinkään heille tuntemattoman jumalan palvonnasta kuin ihmisten keskinäisesä rakkaudesta. Allisonilla rakkaus kuuluu nimenomaan bluesiin. Hän ei esimerkiksi arvostellut ankarasti valkoisia menestyneitä tei« bluesmuuskoita, mikäli näillä on edellytyksiä ja kunnioitusta musiikin juuria kohtaan. Luther sanoi itsekin olevansa "kapalovauva" verrattuna siihen, mistä blues tulee. Hän korosti myös kokonaisnäkemystä musiikista. Nuorille pitäisi hänen mielestään kertoa totuus siitä kaikesta, mikä musiikkiin liittyy ja minkä nykyviihteen pinallinen pakkosyöttö onnistuneesti peittää. Hyvään musiikkiin kuuluu aina tunne. Tunteen välittämiseksi ei tarvitse muuta kuin kertoa totuus. Mustaan perinteeseen on aina kuulunut se, että asiat kerrotaan niinkuin ne ovat — ilman turhia koristeluja ja kohteliaisuuksia. Usein kaikkea ei tarvitse edes lausua julki. Ne, jotka, ymmärtävät Luther Allisonin sanoma on yksinkertainen, mutta oikea. Jari Kokkinen Pekka Alava
• 13 Nainen, joka liftasi pohjoisnavalle Jimi Hendrix soitti kitaraa hampaillaan, mutta Laurie Anderson käyttää haarukkaa ja veistä. Eikä se silti tarkoita, että elokuvassa liikkuva valkoisiin pukeutunut langanlaiha nainen olisi tippaakaan ylimielisempi tai sydämettömämpi kuin kitaristien Jumala. Hänen viulunsa on kuin romukaupasta varastettu , mutta kauko-ohjaamalla mekaanisen viulun kautta kosketinsoittimia Laurie Anderson saa niiden sämpläystoimintojen avulla viulun toistamaan William S. Burroughsin lausetta"Listen to my heartbeat..." Helsingissä pyörii viimeisiä viikkoja yksi kaikkien aikojen parhaista musiikkileffoista: Laurie Andersonin Home of the Brave. Anderson itse luonnehtii Urhojen kotia "eräänlaiseksi" musiikkielokuvaksi. Lajissaan se asettuu David Byrnen & Talking Headsien Stop Making Sensen rinnalle. Mutta Home of the Brave koostuu paljon useammista erilaisista osasista, joista läheskään kaikkia ei ole filmattu livenä. 'Tavallisesta konserttifilmitstä poiketen kuvat ja kieli ovat yhtä keskeisiä elemnttejä kuin musiikki. Paitsi, että leffassa on elokuvallinen kuvataso, toinen kuvataso muodostuu sen lisäksi niistä kuvista, joita projisoidaan lavatapahtumien taustalle. "On kyse asioiden elävöittämisestä", sanoo Anderson tarkoittaen esimerkiksi pukua, joka on samalla sähkörumpusetti: sydämen kohdalla bassorumpu, polvissa virveli, käsissä handclapit jne. Jälleen kerran valkokankaalla on kokonaistaideteos, pullollaan yhtälailla visuaalisia, musiikillisia, tanssillisia ja aforistisia aspekteja. Leffaan sulautuu vuosisadan alkupuolella toimineen Bauhausmuotoilija Oscar Schlemmerii) arkkitehtoninen tanssi, jossa perusväreihin pukeutuneet robottimaisesti käyttäytyvät tanssijat liikkuvat kuutoissa ja suorakaiteissa. Eritys näyttää niin uudelta, että on samantekevää pitääkö sitä tradition elvyttämisenä vai postmoderninan eleenä. Itse asiassa tanssi on kunnianosoitus Oscar Schlemmerille, jolle Anderson on elokuvansa omistanut. Tässä leffassa tanssitaan paljon. Aluksi tanssi oli merkkikieltä teknikoille, kättä tai jalkaa nostamalla Anderson laski tahteja ja viestitti miksaajille "enemmän/vähemmän/käynnistä/pysäytä". Mutta lopulta omalaatuinen orkesterinjohtotapa kehittyi itsenäiseksi elementiksi. Menestystarina Laurie Anderson syntyi 1947 VVaynessa Illinoisin osavaltiossa ja kasvoi Chicagon esikaupungeissa. Pikkutyttö soitti viulua koulun orkesterissa. 1960-luvulla hän muutti New Yorkiin lukemaan lääketiedettä, mutta vaihtoi alaa ja ryhtyi opiskelemaan taidehistoriaa ja kuvanveistoa. Valmistuttuaan hän toimi kriitikkona, taidehistorijoitsijana ja sekatyöläisenä New Yorkin taidepiireissä. Liikkuipa newyorkilaisen kuvataiteilijan päässä mitä tahansa, niin keskittyminen musiikkiin toi kaupallisen menestyksen 1981, kun " O Superman" sinkku kipusi Englannissa listakakkoseksi. Selittämätön suksee kahdeksanminuuttiselle syntikkarockbiisille. Nykyisin teatraalinen lavaesiintyminen yhdistettynä valtavan laajaan musiikkiteolliseen koneistoon mahdollistaa Anderssonille laajemman yleisön kuin kenellekään musisoivalla kuvataiteilijalla koskaan on ollut. USA, Urhojen koti Home of the Brave uppoaa tajuntaan sellaisenaankin, mutta jos Laurie Andersonin musiikkia haluaa ymmärtää, on tutustuttava hänen viiden LP:n sarjanakin julkaistuun multimedia performanceensa United States Parts I—IV. Kokoelma. on mammuttimainen yritys, yksi tämän vuosisadan taiteen monimuotoisimmista ja kunnianhimoisimmista töistä. United States on muotokuva USAsta, fragmentteja liikkumisesta, politiikasta, rahasta ja rakkaudesta. Kaikki 78 osaa pysyvät koossa Andersonin hypnoottisen äänen voimasta. Omien sanojensa mukaan Anderson ei kuitenkaan usko taiteen kykyyn tukea poliittisia ideoita, vaikka hän itse onkin yhteiskuntakriittinen ja feministinen. Feministinen nimenomaan silloin, kun hän kimaltelevassa ilta-asussaan resitoi biisin Language d'Amour, joka on oikeastaan naisen tarina. "Aatami itse asiassa vain norkoili lähistöllä naisen tehdessä kaikki aloitteet..." Kieli on virus ulkoavaruudesta Anderson tuo strukturalismin ja semiotiikan ideoita rockmusiikkiin. Mutta se ei ole mikään syy moittia häntä liian älylliseksi. Itse asiassa Andersonin performancet ovat kertomuksia siitä kuinka ihminen kadottaa tiensä merkkien labyrintissä. Andersonin show on merkkien sarjana abstrakti teknologiayhteiskunnan kuva. Kuitenkin Home of the Brave on täynnä kontrasteja synteettisen tietokoneen, perinteisen soitinmusiikin, tietokoneohjattujen kuvien ja fyysisen liikkeen välillä. Koneet ja tiedotusvälineet ovat vain välittäjiä, niiden vaikutus riippuu siitä kuinka hyvin niitä käytetään. Home of the Brave on oodi joukkoviestinnälle, jossa kieli kätkee yhtä paljon kuin tuo esiin. Andersonin musiikista kyllä kuulee hänen viehättyneisyytensä kieleen yhtälailla kuin William S. Burroughsin ajatukseen, että kieli on tarttuva sairaus. Andersonin taide on esteettistä ja aisteihin vetoavaa. Hän on oivaltanut, että yleisön mielenkiinnon herättämiseksi taiteen puhdas älyllinen aines on piilotettava kauniin ja houkuttelevan kuoren alle. (Ajattele, että kuulet kauniin laulun. Ihastut siihen heti, mutta eti ymmärrä sanoja. Kuulet laulun viisikymmentä kertaa, ja kun lopulta ymmärrät sanat — ne ovat kamalat. Mutta liian myöhäistä. laulu on jo sinussa.) Home of the Braven kohtaukset ovat toisinaan asetelmiltaan kuin Inter Artin myymät julisteet, tiedättehän nuo imelät kitschkliseet... Mutta Andersonin asetelmien taustalla on vakavia asioita; imperialismi, atomiaseet tai politiikka kuorrutetaan absurdilla huumorilla. As Sharkey says: I turn around. Itsfear. 1 turn around again, And its love. Helena Seppälä Eaukkayhtdsö ei kahtitse Jyväskylän ylioppilaslehden 25. m a r r a s k u u t a ilmestynyt n u m e r o on ehtinyt Länsi-Saksaan asti. J u t t u nimeltä The G e r m a n Havvkvvind Society herätti saksalaisten haukkafanien lehdestä vastaavan Dietrich Plessin, j o k a haluaa julkituoda o m a n näkemyksensä haukkayhteisöstä. Toimitus on lyhentänyt j u t t u a m u t t a keskittynyt oleellisimpaan. Hawkfans d o n ' t want a society with rules and rites, but free Communication. The G e r m a n Havvkfan society is not founded in common sense, there is no club with rules and rites. " W e " are friends of the music, the musicians, the spirit, the themes of Hawkwind. We like H a w k wind so much that we keep in contact vvith the English Hawkwind-scene. We come together to fiests and happenings, we are making together a fanzine (The Hawkzine) for us and ours, we are now about 30 G e r m a n hardcore Hawkfriends. No-one can force anybody of anything a m o n g us. Whether we are free or not we d o n ' t know, but we try t o act like free persons. But what is the spirit of Hawkwind which enables a little group of dispersed living G e r m a n s to keep contact in a very free and creative manner, vvhilst having pleasure and stimulation for learning? The center of our activities is the spirit of Hawkwind, or better: the way the Havvkfans are acting is somehovv analog like the Hawkwind band raembers would act. There is no Hawkwindideology in a direct, but in an analog meaning. This is another expression of what you may have read anywhere before, it's an old theme. No-one can act for his neighbour, because everbody is unique. A question to Dave Brock, the founder and capt a i n o f H W : " W h y do think you have been so successf u l ? " Theansvver: "Because of not conforming to the music business way of life and still being into revolution and c h a n g e " . (Dave Brock, May 87). O u r donation to the spirit of Hawkwind is the H a w k zine. We will do something useful, still being into revolution and change. Your scheme for interpretation might be created by a religion or an ideology, it may be the Spirit of Hawkwind! Dietrich Pless Schillerstrasse 9 D-6239 Eppstein 3 West G e r m a n y teteS*K»8ää!&S£S mg&m « VIETÄ VAPPU ILOKIVESSÄ Aattona kahdessa kerroksessa jatkoaika klo 03:een Vappupäivänä "PITKÄLOUNAS" klo 12 alkaen Aukioloajat ma—la 11—01, su 12—20 m m m ilokivi m KESKUSSAIRAALANTIE 2, 40600 JYVÄSKYLÄ PUH. (941) 619 306 «B
• 14 Myymme KALUSTEET, HELLAT, JÄÄKAAPIT, KIRJAT yms. TOSI EDULLISESTI. Yo-kortilla opiskelija-alennus. OSTOJA MYYNTILIIKE KEIJO HURMERINTA Gummeruksenkatu 5, puh. 618565 ja 614766 Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT kauttamme • college puserot • T-paidat • hupparit • oloasut kotimaista korkealuokkaista TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 NOPSA Uudet, upeat Nopsat nyt meillä. Tule, ota Nopsa Picnic 5-vaihdetta, kilpatanko. Miellyttävää ajomukavuutta. .../&<?&<eda&a&fa k kesperl • Näp|Ji " AVOINNA: 9.-18.00 9.-14.00 SCHAUMANINKATU 1 JYVÄSKYLÄ puh. 216 805 Brahma M andir Eilen vielä hiljainen rantatie täyttyy värikkäästä joukosta. Helmikuun 12 päivänä ihmiset kerääntyvät niiden jokien varsille, joihin on ripoteltu Gandhin tuhkaa. Yksi näistä 108 paikasta on Keski-Intiassa lähellä Nagpuria, Paunarin kylässä. Myyntikojut on raahattu paikalle. Kaupan on kaikenlaista arkisista tarvekaluista humpuukiväkkäröihin: chapatilautoja, vihannesveitsiä, lasten aurinkolaseja, hyrriä, kukkia jumalille ja monenlaista murukkaa. Intialaiset rakastavat kansanjuhlia. Gandhin he liittävät voimakkaasti maan itsenäistymiseen, mutta gandhilaisuus sinänsä ei ole mikään suurten massojen elämäntapa, vaan näkyy käytännössä pienissä kyläyhteisöissä ja shrameilla. Paunarin joen varrella on myös gandhilainen yhteisö — Brahma Vidya Mandir. Se pyrkii omavaraisuuteen vastustaen Gandhin oppien mukaisesti talouden ja yhteiskunnallisten voimavarojen keskittämistä. Ihmiset kehräävät itse langan vaatteisiinsa, viljelevät maata luonnonmukaisesti. He saavat ashramilta ruoan ja asunnon. Rahaa käytetään vain välttämättömimpään. Voitontavoittelu ja tehokkuusajattelu eivät yllä yhteisöön. Tehtävien jaosta päätetään yhdessä. Jos yksimielisyyttä ei synny, päätöstä ei tehdä. Valtaa ei ole jaettu. Kaikki ovat vapaita toimimaan oman harkintansa mukaan. Ihanteena on että jokainen tietää toimintansa tarkoituksen — miksi tekee. Ihmisiä velvoittaa luonnon kiertokulun ja kaiken yhteyden ymmärtäminen. Astiat pestään tuhkalla, jätteet kierrätetään, lannoitteena käytetään lehmänlantaa. Luontoon ei lykätä siellä hajoamatonta. Tietoinen valinta "Teemme työtä tulevaisuuden yhteiskunnalle", sanoo sisar Gita. Ympäröivän yhteiskunnan arvot ovat erilaiset; uutiset väkivallan purkauksista jokapäiväisiä. Korruptioitunut hallinto vaientaa vastustajiaan väkivalloin, Punjabissa on tämän vuoden puolella kuollut pitkälle toista sataa ihmistä sikhien ja hindujen kostokierteessä, elokuvien väkivaltaiset (oikeus) taistelijat edustavat ihmisten ihanteita. Ashramilaiset ovat valinneet tietoisesti periaatteikseen totuuden, väkivallattomuuden ja toisten ihmisten huomioonottamisen, palvelemisen. Bhavini, 32-vuotias entinen pankkineiti, ei pitänyt silloista työtään mielekkäänä, ei tahtonut järjestettyä avioliittoa ja kertoi jo nuorena vierailleensa pyhissä paikoissa, koska henkiset asiat kiehtoivat häntä. Kierreltyään useita vuosia eri ashrameilla hän päätyi Brahma Vidya Mandiriin. (Ashram = paikka, jossa ihmiset elävät yhdessä tavoitellen henkistä kasvua sosiaalisen työn ja/tai uskonnolisten harjoitusten avulla.) Naisvoimaa ja voimattomuutta Brahma Vidya Mandirin perustaja Vinoba kehitteli edelleen Gandhin oppeja väkivallattomuudesta ja pienien yhteisöjen yhteiskunnasta. Vinoba halusi perustaa ashramin naisille, koska hindu-uskonto ei antanut naisille mahdollisuutta tavoitella korkeinta henkistä valaistumista; vain miehillä oli oikeus sadhuina kierrellä etsimässä viisautta. Hänen mielestään naisilla oli kuitenkin erityisiä edellytyksiä henkiseen kasvuun ja väkivallattomuuteen: naisten tulisikin tulevaisuudessa ohjata yhteiskuntaa rauhanomaiseen kehitykseen. "Naisilla on voima antaa rakkautta, omistautua, uhrautua ja suvaita", vakuuttaa sisar Nirmal, "heillä on erityisasema äiteinä ohjata lasten henkistä kehitystä". Ashramin 27 naista tekevät sosiaalityötä kylissä ja opettavat naisia kunnioittamaan itseään. Ympäri Intiaa on noin 12000 heidän kaltaistaan naista, jotka ovat valinneet Brahmacharivan: pyrkimyksen valaistumiseen oppimisen ja elämäntavan kautta. Naisten tulisi toteuttaa omaa tahtoaan yhteisön paineista välittämättä. Heillä on oikeus oman ruumiinsa hallintaan. (Ashramin naiset elävät selivaatissa.) Naisten tulisi arvostaa myötäelämisen kykyään ja johtaa maailmaa väkivallattomuuteen . Intialaisen naisen mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa kodin ulkopuolella ovat perinteisesti olleet rajatut, työtaakka suuri. Vastuu perheen ravituksi tulemisesta jää naisille, vaikka naiset ovat taloudellisesti riippuvaisia miehistä. Avioliittoinstituutio alistaa naisia. Morsiamen perheen on maksettava myötäjäisiä sulhaselle. Naimattomuus on häpeä. Kolme sisarusta hirttäytyi maaliskuun alussa protestina tälle järjestelmälle. Vaikka yhteiskunnallinen työnjako on muutumassa perheinstituutio ylläpitää vanhoja asenteita naisen asemasta tehokkaasti. Ashramin naiset eivät kuitenkaan halua hajottaa perheitä, vaan kohottaa naisten arvostusta. Intiassa perheet huolehtivat esim. vanhustenhuollosta, jota meillä hoitaa yhteiskunta sosiaalipalveluineen. Moniarvoisuutta Ihmiset ashramilla ovat hinduja niinkuin intialaisten enemmistö ja siten suvaitsevia. Päivän mittaan vietetään kolme rukoushetkeä: luetaan Iswasya Upanisadi ja toistetaan 1036 jumalan nimeä eri uskonnoista. "Oppimatonkin kylänmies kumartaa Kristuksen kuvalle, sillä Jumala on kaikkialla. Kristityt eivät kumarra meidän jumalillemme, mutta heidän Jumalansa asuukin taivaissa," Jaijevu pohtii. Hinduismin myyttitarusto on rikasta. Kolmesta tärkeästä naisjumalasta Lakshmi symbolisoi palvelua ja kätten töitä; Saraswati henkisiä arvoja, kulttuuria, taidetta ja koulutusta; Shakti universaalia maailmansielua ja sen palvelemista, sydäntä. Kristinuskon naismyyteillä ei juuri ole henkisiä ominaisuuksia. "Eräs paavi kuulema vertasi Mariaa kultakukkaroon, joka tyhjänä on arvoton...", Jaijevu utelee. Ashramilaiset opiskelevat eri uskontojen pyhiä kirjoituksia ja suurten ajattelijoiden elämää. Vinoban mielestä uskontojen ja tieteen tarkoitus on tuoda ihmisiä lähemmäksi toisiaan ja johtaa lopulta rauhaan. Kaikissa uskonnoissa on rauhaa korostavia piirteitä, jollei niitä tulkita vallanpitäjien intressien mukaan. Tieteeseen tulisi aina liittää filosofista problematisointia, jos ne erotetaan toisistaan voi seurauksena olla lopullinen tuho. Vinba pitää elämänviisautta tieteenä ja korostaa käytännön merkitystä sen oppimisessa. Ashramin päivärytmiin kuuluu kuusi tuntia työtä: vihannesten leikkaamista, pihan lakaisemista, vessojen pesua, kehräämistä... Auringon lakskettua ihmiset rentoutuvat, kerääntyvät yhteen keskustelemaan, lukevat tai lähtevät kävelylle joen rantaan. Kuka mitäkin. Kävelemme Pravinan kanssa rantaan. Hän selittää miten kiertää Vinobajin (kuoli 15.11.1982) muistomerkin ympäri samaan suuntaan kuin aurinko symboliksi yhteiskunnan palvelemisesta. Ennen kehän täyttymistä hän pyörähtää kerran itsensä ympäri symboliksi itsensä palvelemiselle. Muistomerkkiin on kaiverrettu iskulause "Jai Jagat" — "voitto maailamalle" ja Vinobajin mantra: Ram Hari. Ihmisen tulisi joka askeleellaan hengittää sisään hyvää, Ram, ja puhaltaa paha kauas, Hari. Marja Kaskisaari Maarit Virolainen
• 15 New York Motto: "Kuinka sinä menit vararikkoon", Bill kysyi. "Kahdella tavalla", Mike sanoi. "Vähitellen ja sitten yhtäkkiä". Ja aurinko nousee (motto Jay Mcinerneyn teoksesta Manhattanin valot) MITEN PÄÄSET HELPOITEN NAIMISIIN! (VAIN NAISILLE) 1. Osta menopaluulippu välille Tukholma — New York — Tukholma (paluulipun voit jättää käyttämättä, mutta tarvitset sitä mennessä Kennedyn lentokentällä siirtolaisviranomaisten syynissä). 2. Mene 0'Lunneys -kapakkaan, osoite 2. Avenue ja 48. Street. 3. Ota mukaan: a) vain tippirahat, sillä miehet tarjoavat juotavan b) korvatulpat, sillä sinua rääkätään koko ilta kantrimusiikilla. 4. Tee reffit seuravaksi päiväksi, sillä silloin sinua kositaan (muista ottaa korvatulpat pois korvista). MIEHILLE: MITEN SAAN NAISSEURAA NYCITYSSÄ? 1. Avaa puolenyön jälkeen kotialttari ( = se TV joka on ruuvattu kiinni hotellihuoneen piironkiin) kanavalta 23, joka on Manhattan Cable TV. 2. Katso kaikki ilotalomainokset. 3. Valitse mielialaasi sopiva mainos (ladylike, ruoskatyttö tai itämainen) ja kirjoita muistiin puhelinnumero TV-ruudusta. 4. Soita siihen puhelinnumeroon ja kaiva luottokortti esille. Lisävihje yöelämästä: jos kännipäissäsi kompuroit kadulla ja loukkaat itsesi & joudut ryöstön kohteeksi, et vastoin matkatoimiston ohjeita tarvitse matkavakuutusta. Tikit saa kyllä ilmaiseksi leukaan Bellevuesairaalassa, jahka malttaa jonottaa lääkärille 10 tuntia. MATKALAINEN MUISTELEE Pieni ostomania piti porukan juoksussa koko ajan. Olin kyllä yrittänyt toitottaa että aina kannattaa satsata jouleihin ja prosentteihin. Mitenkähän lie sitten kun eksyttiin Broadvvayn Chorus line -musikaaliin. Kait siksi kun sitä mainostettiin bussin kyljissä ja oman YMCAmme respasta löytyi osoite. Voi Jeesus kun se oli kokemus: torkkuvia japseja koko sali täynnä. Eipä me taidettu juuri pirteämpiä olla. Hämmästytti vaan se että mistä ne kaikki aplodit tulivat. Tuli taas pohjanoteeraus vetästyä heti alkuun. Se oli mitä banaalein, sisällyksettömin, tylsin, värittömin, lapsellisin... Millaisillekkahan ihmisille liene tehty. Kaikille taidehistorian peruskurssin suorittaneille kuuluu ehdottomasti käynti Vapaudenpatsaalla ja Wall Streetin pörssissä. Ei kannata jättää kokematta Vapaudenpatsaalle menevän lautan lähtötunnelmia. Ja laiturin läheisyydessä on myytävänä tosi halpoja kelloja, rolexeja, cartiereita... Täytyy olla näppärä poliisien tullessa: nuo takuulla rehelliset ja vilpittömät tummapintaiset kellomyyjät saavat jalat alleen. Silloin lentää jalkoihisi ihka aitoja rolexeja tosta vaan. Siinä vaiheessa suosittelen kahmintaotetta ja olet uusien aitojen kellojen omistaja. Pörssi, keskeinen taidehistoriallinen nähtävyys oli kuin muurahaiskeko. Oli hyödyllistä kunnon suomituristin katsella miten rahaa tehdään. Haikeana ajattelin mikä mahtaa olla rahatilanne matkan jälkeen. Ne kaksi Sampon ilmaisjakeluosakettakin olivat jääneet Jyväskylään, muuten olisimme ne myydä päräyttäneet. Satsaten jouleihin marssimme Wall Streetiltä Chinatownin lihapatojen ääreen. Ennemmin läski kuin ekonomi. Eija Niskanen Taina Kokkonen Pikaruoan ystävä Suomessa kuolee varmasti nälkään. Varsinkin jos haluaa syödä muutakin kuin nakkeja tai lihapullia. Tullivirkailija kehottaa hankkimaan sulhasen New Yorkista. Jää tänne äläkä mene ikinä takaisin. Siellä on liian kylmää ja ankeeta. Teki mieli juosta kaikki avenuet ja kaikki streetit päästä päähän. New Yorkissa kukaan ei pidä sinua pienenä, tummana, puheliaana tai lihavana. Näin yhden sellaisen oikean tynnyrin. Teki pahaa katsella kuinka vaikeaa sille oli asettautua yhdelle kahvilan pienelle tuolille, mutta en jäänyt odottamaan mitä se tilaa. Kaikkialla ovat laihdutusja terveysasiat paljon esillä. Mässäily ja toinen toistaan rasvaisemmat ruuat eivät ole enää hyvinvoinnin merkki. TV lähettää jatkuvasti painonvartijoiden ohjelmia, joissa painoa kymmeniä jopa sata kiloa pudottaneet kertovat onnentunteistaan; kuulostaa lähinnä samalta kuin olisivat tulleet uskoon. Juontaja kehottaa muitakin ryhtymään samaan kuin nämä aivan tavalliset kaltaisemme ihmiset ovat pystyneet. Ravintoloiden ruokalistoilla on lähes aina erikseen dieettiruuat. Kaupoissa on tarjolla laihduttajan juustoa, laihduttajan shipsejä, light-juomia. Ravintoloissa tarjoillaan lähes ainoastaan light-olutta. Vanha kulinaristi oli eilen kiinalaisessa, menee tänään meksikkolaiseen, illalla afganistalaiseen, huomenna joko italialaiseen, intialaiseen tai venäläiseen. Voisi luulla että kaikki puree pelkkää hampurilaista, mutta tavallinen työssäkäyvä lounasruokailija käy yleensä salaattibaarilla ja valitsee valikoiman vaihanneksia, hedelmiä, salaatteja, makaroniruokia, juustoja ja päällekin voi valita useasti eri kastikkeesta. Voi tehdä oman salaatin pienempään tai isompaan purkkiin ja punnitset sen kassalla, maksat nälkäsi mukaan. Näitä salaattibaareja oli yhtä tiheään kuin pikapizzerioita. Joka paikassa myös kahvin sai kannelliseen purkkiin. Takaisin nakkikioskille. Heti Tukholmassa huomaat ettei kasviruokailijalle ole muuta vaihtoehtoa kuin kreikkalainen salaatti ja kasvispizza. Ruotsinlaivalla on ihan onnetonta löytää edes juustosämpylää. Raitis kasvissyöjä syö kännissä nakkeja. Ota vaan suklaapatukka, kyllä siitä hetkeksi energiaa saa. Löysin New Yorkista varmaan yhtä monta karkkikauppaa kuin niitä puikkii Jyväskylässä. Kauppojen karkkihyllyilläkin oli vain muutama Snickers-patukka, sen sijaan kaikkialta saa erilaisia makrobiottisia keksejä ja pähkinävalmisteita. No tulihan tännekin erikseen kasvisravintola. Toivottavasti ruokalistalla ei ole paria hassua kasvisruokaa ja sitten ne perinteiset keskisuomalaiset pizzat ja pihvit. Olihan niitä kasvisravintoloitakin New Yorkissa, mutta niihin ei tarvitse erikseen etsiytyä jos kaverit haluavat jäystää lihaa. Yhden oikein esimerkillisen kasvisruokalan löysin. Sekin perustui punnitussysteemille ja jokaisen purkin päällä luki sopiiko tämä ruoka vegaaneille, vegetaristeille, makrobiootikoille, sokeritautisille tai muulle allergikoille. Minä alan tulla väriallergiseksi. Miksi kaikki on niin harmaata. Voi kunpa näkisi yhdenkin spraymaalatun linja-auton. Liisa Vähis Alkio-opiston k e s ä k u r s s e i l t a ® ^ . ^ eväitä ammattiin ja harrastuksiin Vaihtoehtona luonnonmukainen viljely 16. — 20. 5. Sinulle, jota kiinnostaa puhtaasti viljelty ravinto. Kurssi on yksi opintoviikko ekologian ja ympäristönhoidon opiskelussa Jkl:n yliopistossa. Toimittajan aakkoset 16. — 20. 5. Sinulle, joka aiot toimittajaksi, toimit lehden avustajana tai tiedottajana. Tenniskurssi 4. — 5. 6. Opettele tenniksen alkeet ennen kesää. Kesälukiot 6. —16. 6. ja 27. 6. — 1. 7. Sinulle peruskoulun suorittanut tai lukiolainen. Kertaa opintojasi kesällä (ruotsi, englanti, matematiikka). Abeille omat tasoryhmät. Sukututkimuksen jatkokurssi 13. — 17. 6. Sinulle, joka tunnet sukututkimuksen perusasiat. Vero-, oikeusja sotilasasiakirjat, vanhat käsialat. Kirjansidonnan perusteet 17. — 19. 6. Opettele sitomaan vanhat lehtesi kirjaksi ja korjaamaan vanhoja kirjoja. Valokuvauksen perusteet 20. — 23. 6. Sinulle, joka kuvaat mielelläsi, mutta kaipaat lisävinkkejä kameran käytöstä, vedostuksesta, kehityksestä. Lyijylasimaalaus 27. 6. — 1. 7. Opettele uusi, jännittävä harrastus: lyijykiskojen avulla muotoillaan värillisistä laseista lasitaulu. Puhumalla perille 27. 6. — 1. 7. Sinulle joka kaipaat lisävarmuutta esiintymiseesi. Opettelemme keskusteluja neuvottelutaitoa ja puhetaitoa. Ter/eet elämäntavat 4. — 8. 7. Tule hetkeksi rauhoittumaan kiireisestä elämänrytmistä ja opettelemaan terveellisiä elämäntapoja. Mahdoll. paastoon. Kirjoittajan eväät 11. — 15. 7. Raapusteletko runoja ja kertomuksia. Tule hakemaan lisäeväitä kurssiltamme. Ohjattuja harjoituksia (runo ja proosa). Maalaamme öljyväreillä ja akvarelleilla 6. — 14. 8. Sinulle, jota kiinnostaa maalaaminen tai joka jo olet harrastaja. Maisemaja muotokuvamaalaus. Batiikin kurssi 8. — 12. 8. Tutustumme vuosituhansia vanhaan kankaanpainantamenetelmään. Kangasta vahaamalla ja värjäämällä tehdään kuvioita. Radiotyön perusteet 12. — 14. 8. Oletko kiinnostunut radiotoimittajan tai -avustajan työstä. Opettelemme radiotyön periaatteita mm. haastattelua. Sienet hyötykäyttöön 21. — 26.8. Älä jätä sieniä maahan: tule opettelemaan sienten tunnistusta, ruoaksi valmistustapoja ja käyttöä lankojen värjäyksessä. ALKIO-OPISTON PERUSOPPIJAKSO 1. 9.1988 12. 5.1989. Yhteiskunnallinen linja, 1-vuotinen, voit suorittaa ekologian ja ympäristönhoidon approbaturin. Humanistinen linja, 1-vuotinen, voit suorittaa kasvatustieteen approbaturin ja osan historian approbaturia. Tiedotusopin linja, linja on 1-vuotinen ja valmentaa Sinua toimittajan monipuoliseen työhön. Järjestö-ja nuorisotyön linja, 1-tai 2-vuotinen linja antaa Sinulle valmiuksia nuoriso-ohjaajan ja järjestötyöntekijän työhön. Kulttuuritoiminnan linja, 3tai 4-vuotisena antaa kelpoisuuden kunnan kulttuurisihteerin ja ohjaajan virkaan. KsiMsts kursfteielammA coVa p«rus*>ppij»lt»t)4tj» » a t Uftätifttota o». Aihio opilla, 41800 Korpilahti tai puh. 941-821 031,-821 301. Huom. perusoppijakson hakuaika päättyy 5. 8.1988. Kurssihintoihin sis. täysihoito. ; + * # » # + # # # — # — # + # # # + — — — # » » » — # » » * » * « » ; — » » — « ^ « j i II HUOLITELTUNA KEVÄÄSEEN O M Ota osoitteeksi KCRTEPOHJAN Isännäntie 1 40740 jyväskylä (941) 252 415 emot | Avoinna: ma-pe 9.00-18.00. TERVETULOA! M A R T I N S H E R M A N JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI «TTTC — NÄYTELMÄ ON INHIMILLINEN JA KOVUUDESSAAN HILJENTÄVÄ KANNANOTTO IHMISYYDEN PUOLESTA Päärooleissa: Rainer Kaunisto ja Jorma Böök NÄYTELMÄ POISTUU OHJELMISTOSTA. JÄLJELLÄ SEURAAVAT ESITYKSET: To 21. 4. Ke 27. 4. To 5. 5. Ke 18. 5. ja la 21. 5. viimeisen kerran Lippumyymälä puh. 294 990, 294 991 (opiskelijakortit mukaan) Vietä nautinnollinen kahvihetki viihtyisissä kahvioissamme • YLIOPISTON KIRJASTO • PÄÄRAKENNUS • LIIKUNTA • MATTILANNIEMI • MUSICA • NOVELLI kaupungin kirjasto • KONSERVATORIO • A U L A K A H V I O , Seminaarinkatu 15 Kahviomme palvelee kaikkia myös yliopiston ulkopuolella olevia asiakkaita. Palveluja myös tilauksesta puh. 291449. Jyväskylän yliopistoyhdistys r.y. hyvää kahvia uunituoreita leivonnaisia pikkulämpimiä jäätelöä juomia
• 16 Elokuva on kuollut, eläköön televisio! Englantilainen elokuvatutkija ja Raymond Durgnat ei ole huolestunut siitä, että pienissä hämärissä elokuvateattereissa esitettävä eurooppalainen taide-elokuva kuolee. Amerikassa on western jo kuollut laji. Televisio on muuttanut elokuvayleisön, ja tällä hetkellä elokuvatutkijat pohtivat mikä oikeastaan on elokuvan ja television suhde. Reilu viikko sitten Jyväskylässä katseltiin elokuvia yötä päivää. Elokuva-kieli-todellisuus -seminaari veti väkeä kaikkialta Suomesta yhdeksi viikonlopuksi tutkimaan lähemmin Robert Altmanin, Stanley Kubrickin ja Wim \Vendersin tuotantoa. Seminaari, jonka järjestivät Suomen elokuvakerhojen Uitto» elokuvakerho Casablanca, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Keski-Suomen elokuvakeskus ja Jyväskylän kaupungin kulttuurilautakunta, onnistui loistavasti. Jatkoakin on luvassa, leffafriikit voivat vastakin kokea Jyväskylän takatalven koko märkyydessään esimerkiksi kauhutai kulttileffatapahtuman muodossa. Jopa Peter Greenawayn kutsumista Suomeen on suunniteltu. Elokuvatutkimusta yliopistoon! Omaperäisintä seminaarissa oli se, että englantilaisen elokuvatutkija Raymond Durgnatin ohella luennoitsijoina toimivat Jyväskyläläiset elokuvaharrastajat. Elokuvatutkimus on siis käynnistymässä täälläkin, ja nyt pitäisi saada erityisesti yliopisto kiinnostumaan niistä resursseista, joita opiskelijoissa on jo olemassa. Miksei elokuvatutkimuksen opetusvirkaa, jopa professuuria, voisi yrittää saada nimenomaan Jyväskylän yliopistoon. Esimerkiksi taidekasvatuksen laitokselle. missä tehdään jo jonkin verran elokuva-alan tutkimuksia. Raymond Durgnat kertoo, että elokuvatutkimus Englannissa on vaikeassa tilanteessa siksi, että se yliopistollisena aiheena on niin uusi. Durgnatin mukaan elokuvatutkimus kärsii politisoitumisesta: nykyisin yliopistotutkimusta dominoi vahva marxilainen virtaus yhdistyneenä lingvistiikkaan ja strukturalismiin. "Tilanne on epävarma", sanoo Durgnat, "Luulen että liike on nykyisin kuitenkin poispäin teoretisoinnista kohti empiirisempää tutkimusta". Durgnat on huolestunut siitä, että suuret brittiläiset veteraaniohjaajat kuolevat ennen kuin kukaan ehtii tai viitsii haastatella heitä. Kuitenkin elokuvatutkimuksen olisi etsittävä tietoa siitä mitä elokuvan historiassa on todella tapahtunut. Brittiläinen elokuvatuotanto näytti kuolevan 1970luvulla. Mutta tilanteen on pelastanut pieni riippumaton TV-kanava Channel 4. Se tuottaa elokuvia televisiolle ja elokuvateattereihin. Yleensä Channel 4:n tuottamat filmit menevät ensin teatterilevitykseen, ja menestyksestä riipuen televisio esittää ne sitten ennemmin tia myöhemmin. "Channel 4 on ollut englantilaiselle elokuvatuotannolle kuin sadun haltijatarkummi", huokaisee Durgnat. Kadonneet genret Elokuvan ja television suhde hämmentää tutkijoita tällä hetkellä. Sellaiset piirteet kuin "eurooppalaisuus" elokuvassa tai kansallinen näkemys tulevat Durgnatin mielestä paremmin esiin TV-tuotannossa. "Elokuva ei enää merkitse mitään", toteaa Durgnat ja lisää, että uusi kuvio on hämmentävä. Ei edes ole olemassa käsitettä, joka yhdistäisi elokuvan ja television. The Royal College of Artissa, missä Durgnat on opettanut jo kahdeksan vuotta, on kauan etsitty sopivaa käsitettä. Viimeisin vaihtoehto on "the moving image", mutta Durgnat ei ole lopullisesti tyytyväinen siihenkään. 1960-luvulla oli olemassa tietty taide-elokuva-yleisö; taide-elokuva oli genre, ja elokuvista kiinnostuneet maailman kaikissa pääkaupungeissa kävivät katsomassa taide-elokuvia. Nyt rahoituskuvio on muuttunut. Televisio, satelliittikanavat ja erilaiset elokuvalevityssysteemit ovat muuttaneet elokuvayleisön. Channel 4:n tuottamat filmit ovat miltei taide-elokuvagenreä sellaisenaan, mutta ne ovat kuitenkin hiukan populistisempia ja realistisempia ja kertovat enemmän tavallisista ihmisistä kuin 60-luvun taide-elokuvat. "Mutta me emme todella välitä, jos brittiläinen elokuva kuoleekin, koska siinä se on, pienessä laatikossa, jota sanotaan televisioksi", kertoo Durgnat. Durgnatin näkemys siitä, että tutkimus kehittyy empiiriseen suuntaan todentui Jyväskylän elokuvaseminaarin esitelmissä, joissa käsiteltiin Altmanin ja Kubrickin tuotantoa hyvinkin suppeista, mutta kiinnostavista näkökulmista. Taidemaalari Kari Puikkosen esitys Kubrickin värien käytöstä, ja lähinnä teesi, etteivät Kubrickin elokuvien värit ole voimakkaan alleviivaavia tai symbolisia, herätti seminaarin lopuksi vilkkaan keskustelun. Seminaarissa käsiteltiin elokuvaa muutenkin varsin poikkitaiteellisesta näkökulmasta. Juha Hurme tutkiskeli elokuvan ja teatterin suhdetta Altmanin Streamersissa, Eija Niskanen vertaili Altmanin Pitkiä jäähyväisiä ja Raymond Chandlerin samannimistä dekkaria, Aino-Liisa Martikainen puolestaan pohti Kubrickin elokuvia valokuvauksellisesta näkökulmasta. Allekirjoittaneen ja Tuija Voitilan näkökulma Altmanin Kolmeen naiseen oli feministinen. Robert Altman on polttopisteessä erityisesti siksi, että hän on yksi 70ja 80-lukujen "Hollywoodin" pioneereista, mutta siitä huolimatta hänestä ei ole kirjoitettu tiettävästi kuin yksi hieman analysoivampi kirja. (Kysymyksessä on Alan Karpin The Films of Robert Altman, 1981) Durgnat totesi Altmanin häkellyttävän yleisöä niin, että hänestä on ehkä vaikea kirjoittaa. Siitä huolimatta leffakerho Casablancan elokuvatutkimusta harrastava joukko aikoo kirjoittaa Altmanista antologian tutkielmia, jotka julkaistaan kirjana ensi syksynä. Helena Seppälä Elokuvaamisen välttämätön painavuus M ilan Kunderan romaanin 'Olemisen sietämätön keveys' filmaaminen tuntuu suurelta urakalta. Kuinka saada elokuvan kielelle Kunderan romaanin toisaalta viehättävä juoni ja toisaalta sen kautta syntyvä pohdiskelu, leikittely. Kunderan romaanin kaksi peruselementtiä ovat keveys ja paino. Ne ilmenevät romaanin miespäähenkilön Tomasin elämän kahden naisen, Terezan ja Sabinan kautta. Tereza edustaa painoa, rakkautta, velvollisuutta. Hän valitsee mieluummin elämän venäläisten miehittämässä Prahassa kuin olemisen sietämättömän keveyden emigranttina ulkomailla. Sabina seuraa ihmissuhteissaan vapauden, keveyden kutsua. Kunderan romaanin perusjuoni on itse asiassa hyvin romanttinen: Tomas palaa Tsekkoslovakiaan rakastamansa naisen tähden. Kundera onnistuu kieputtamaan henkilöitään kitschin ja toden rajamailla. Kundera määrittelee kitschin paskan negaatioksi. Kitsch on ihanne, jolle hyvä, kaunis ja tosi merkitsee riemuvoittoa kaikesta pahasta, rumasta ja valheellisesta. Onni on kitschissä päätepysäkki, ei puhdistautumisprosessi. Kitsch on näin ollen mukana meidän käsityksessämme korkeakulttuurista. Elokuvan yksi kitsch-laji ovat nämä hyvin tehdyt, huolellisesti lavastetut ja hyviä näyttelijöitä käyttävät eurooppalaiset 'taideleffat'. Ne saavat aina Oscarin lavastuksesta tai kuvauksesta. (Olemisen sietämätön keveys on taatusti Oscar-ehdokaslistalla ensi vuonna.) Jos sinulla on maine ihmisenä, joka käy katsomassa vain 'hyviä' leffoja, niin katso tämäkin. Kaumannin filmissä käytetään kunderan romaanin juonta, siinä on hyvät näyttelijät (Daniel Day-Lewis ja Juliette Binoche, eikä kai tämän Sabinaa näyttelevän ruotsalaisen naisihmisenkään pepussa mitään vikaa ole). Mutta entä Kunderan romaanin monimerkityksisyys? Onko Kunderan romaanista tehty tyylikäs elokuva, joka kieltää paskan olemassaolon? En väitä, etteikö 'Olemisen sietämätön keveys' olisi hyvin tehty, mielenkiintoinen ja tyylikäs elokuva, jonka katsoo mielellään, mutta jääkö siitä paljoakaan mieleen? Elokuva olisi tarvinnut ehkä toisenlaisen muodon kyetäkseen ilmaisemaan Kunderan teemoja (mikäli nyt siihen on ylipäätään pyrittykään). Olisiko yksi ratkaisu ollut tietoinen kitsch muodon tasolla, joka olisi kuitenkin sisältänyt enemmän? Vai onko tietoisesta kitsch-muodosta tullut postmodernistien ikiomaa kitschiä? Kirjan Sabina maalaa maalauksia, joissa etualan täydellisen realistisen lavastemaailman rikkoo repeämä, ja sen takana näkyvä käsittämätön totuus. Jotain vastaavaa repeämää olisi tämä elokuvakin tarvinnut, jotta se jäisi kaivelemaan mieltä pitemmäksikin aikaa. Eija Niskanen
• 17 Kotimaisia NAHKAPUSEROITA Miesten Naisten norm.2260: norm.1890: 1695: 1390: • • SYNTTÄRITARJOUKSET JATKUVAT... Iso olkalaukku norm. 109: NYT 69:91 ja matkalaukkuja joka lähtöön! Tavaratalo Tyynelä ODOTTAESSA: • korkolaput • kopioimme Abloyja autonavaimia • teroituspalvelu • pikkukorjaukset • luistimien teroitus
• 18 C H O O B E mm 1 A LVVAYETSOLD ONLYATTHE FINEST STORES f Asemakatu 10 JYVÄSKYLÄ K O A S ASUNTO ELÄMISEN JA OPISKELUN EDELLYTYS Asuntomme ovat erityyppisiä perhetai soluasuntoja. Jokaiselle oma huone. Yli 20G0 asuntopaikkaa seitsemässä asuntokohteessa. Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Kauppakatu 26. 40100 Jyväskylä puh. 941-610666 Kafkaa sopivan suolaisena S uomen Ylioppilasteattereiden liitto pitää teatteripäivänsä 22.—24. huhtikuuta Oulussa Vanhan Leipätehtaan tiloissa. Päivien suosiota ryydittämään järjestettiin kiertue, joka alkoi maanantaina Jyväskylässä ja päättyy tänä iltana Turkuun. Kiertueeseen ottivat osaa Jyväskylän, Tampereen ja Turun yo-teatterit, joista turkulaisten kaikki kolme teatteria esiintyvät ainoastaan omalla paikkakunnallaan. Tien päällä toissapäivänä ja eilen Tampereella olivat siis ainoastaan tamperelaiset ja jyväskyläläiset. Varsinaisille yt-päiville osallistuu kaiken kaikkiaan yli parikymmentä esitystä, joiden käsikirjoituksista 13 on muunnelmia yhdestä ja samasta novellista eli Franz Kafkan Maalaislääkäristä. SYTL:in puheenjhtajakaksikko Mikko Husa ja Juha Hurme kertoi, että aihevalinta tärkeämpi oli ajatus tehdä jotain yhteistä sen sijaan, että kukin porukka keskittyisi vain omaan esitykseensä. Niinpä ko. kafkaesitys on puolituntisista pikkuesityksistä koostuva raastava kuuden tunnin kokonaisuus. Kafka-muunnelmien lisäksi päivillä nähdään mm. Vähäkylä-Mantilan naisnäkökulmaa oivallisesti edustava Pysäkki ja paljon muuta mielenkiintoista. Idea Kafkasta kaltevalla pinnalla tulee alkusointuisen runollisuutensa lisäksi Leipätehtaan näyttämötiloista ja erityisesti esiintymislavasta, jossa Mikon mukaan on normaalin estradin lisäksi kaksi kaltevaa pintaa. Sekä Mikko että Juha uskovat vakaasti ylioppilasteattereiden uuteen tulemiseen Oulun teatteripäivien myötä. Ajattelevan ja vapaan teatterin mahdollisuudet muodostaa vaihtoehto yhä tulosvastuullisemmaksi ja teattereiden välistä kilpailua suosivaksi muuttuvalle kassamagneettikulttuurille ovat heidän mukaansa hyvät. Voisi jopa sanoa, vihollisen omaa kieltä käyttäen, että ennakkoluulottomalla teatterila on KAFkA U,P$bK>A edessään nousujohteinen uraputki. Franz Kafkasta puhuttaessa allekirjoittaneelle tulee ensimmäisenä mieleen sana painajainen. Useat Kafkan tarinat näet sisältävät tapahtumaketjuja, joiden välttämiseksi hänen päähenkilöillään ei tunnu olevan mitään keinoja. Kafkan "sankarit" ovat usein pallo hukassa sekä itsensä että ympäristönsä suhteen. Myös Maalaislääkäri jatkaa tätä perinnettä. Lääkäri herää keskellä maaseutua komennettuna sairaskäynnille talonpojan luo, jonka lapsi on kuolemaisillaan. Ikävä kyllä pikkuinen ei ole pelastettavissa, mistä aiheutuu herkkätunteiselle lekduriparalle sekä aimo annos tunnontuskia että suoranaista pelkoa henkikullan puolesta lapsen isän alkaessa syyttää sen kuolemasta hänen taitamattomuuttaan ja alkaessa mahdollisesti myös vaatia silmää silmästä, tai tässä tapauksessa puoskarin henkeä lapsensa vastaavasta. Jyväskylän kafkatoteutus on luonteeltaan enemmän fyysinen kuin sanallinen. Tärkeimmät (milteipä ainoat) vuorosanat on annettu kolmihenkiselle mieskuorolle, jonka laulut heijastavat upeasti päähenkilön sielunmaisemaa pelkoineen ja itsesyytöksineen. Juha Hurme halusi sovituksellaan nimenomaan painottaa kafkan humoristista puolta, mikä hänen mukaansa unohdetaan hyvin usein. Kafkan tarinoissaan maalailemat kauhuvisiot ovat kieltämättä usein niin hirtehisiä, että niille on pakko nauraa, jottei alkaisi itkemään. Psykologisesti ottaen voisi ehkä sanoa, että hänen tarinoidensa tapahtumat ovat usein päähenkilöiden (eli myös hänen itsensä) epätodellisten pelkojen toteutumia, jotka lukija usein saattaa mieltää milteipä turhiksi harhaluuloiksi tai painajaisuniksi, mutta ymmärtää kuitenkin niiden inhimillisyyden ja saattaa kokea jotkut niistä hyvin läheiseksi myös omalle itselleen. Näinollen tragikoominen kokemus olisi siis kahden vastakkaisen tunteen yhdistelmä riippuen siitä miten läheiseksi tai vieraaksi itselle päähenkilö koetaan. Mielenkiintoista. Juhan mukaan Kafka oli ennen kaikkea kielellinen virtuoosi. Sovituksessa olikin tarkoitus tavallaan kääntää kirjailijan sanalliset vitsit tämän päivän kielelle eli kuviksi, jotka kuulemma eivät valehtele niin paljon kuin sanat. Mene ja tiedä. Kuvien ja symbolien tulkitsemiseenkin liittyy allekirjoittaneen mielestä paljon usein jopa tiedostamattomia asenteita, joilla on myös taito "valehdella" tulkitsijalle niin, että tämä estyy näkemästä sitä, mitä kuvan tekijä on mahdollisesti tarkoittanut. Mutta toisaalta, eikö tämä tulkintojen erimielisyys olekin juuri se suola, joka antaa vapaalle taideteokselle sille olennaisen maun, mikä erottaa sen ydenmukaistetusta tusinaviihteestä? Joskus tosin suolaa voi olla liikaakin, ja silloin koko tuotos on nautintakelvoton. Ainakin allekirjoittaneen makuun Jyväskylän YT:n miesten teatterikeitos tuntui juuri sopivan suolaiselta. Jari Kokkinen Vastasyntyneet feministit Jyväskylä Kevään korvalla hormonit alkavat hyrrätä ja kropassa kihisee. Niinpä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan naiset ryhtyivät tuumasta toimeen ja perustivat naisryhmän. Muissa ylioppilaskunnissa on omat naisryhmänsä, mutta kontaktien saaminen niihin on ollut vain satunnaista ilman omaa taustaryhmää. Nyt parikymmentä innokasta kokoontuu Jyväskylässäkin miltei viikottain punomaan noitamaisia juonia. Toiminta on vasta alussa ja tavoitteet osittain hahmottamatta, mutta se ainakin on selvää ettei kovin tiukkaa organisaatiota ja hierarkiaa ryhmän sisälle rakenneta. "Miesporukassa ei voi koskaan unohtaa olevansa nainen ja vetävänsä jotain roolia, mutta naisten kesken ei tarvitse koko ajan miettiä naiseuttaan", kiteyttää eräs ryhmän jäsen (varsin paradoksaalisesti) naisryhmäidean ytimen. Tässä yhteiskunnassa nainen näkee kuvansa kahdessa peilissä, toisaalta miesten maailman asettamia odotuksia ja määritelmiä heijastellen, toisaalta oman psykofyysisen kokemusmaailmansa kautta. Naisryhmä on ainakin askel irti tästä skitsosta tilasta. Jyväskylän yliopistossa toimii jo Tutkijanaiset ry., mutta ylioppilaskunnan ryhmä ei halua painottaa toimintaansa pelkästään naistutkimuksesta ja naistutkijoiden asemasta puhumiseen, vaan se laajentaa toimintaa koko naiskulttuurin alueella. JYY:n ryhmä täydentää hyvin Tutkijanaisia. Korjaus Suunnitteilla on yhtälailla opintopiirejä kriittisine keskusteluineen kuin vapaaajan viettoa akkojen kesken. Jo ennen vappua, perjantaina huhtikuun 29. päivä, ylioppilastalolla järjestetään naisbileet. Eikä kyseessä ole mikään ompeluseuran suffragettikonventti, van reipasta ilonpitoa ilman munia. Ylioppilaskunnan radioohjelmassa on naisasiaa ainakin keskiviikkona 20.4. Naisryhmän toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita kokoontumisiin, niistä ilmoitellan ilmoitustauluilla ja Jylkkärissä. HS Numerossa 6/88 julkaistusta Huoneteatterin Likaisten käsien arvostelusta oli ladottaessa jäänyt pois jotain hyvin tärkeää, maininta vaikuttavimmasta roolityöstä, jonka teki Marjut Yrjänä: "Kuin ohimennen, melkeinpä tekstin antamat mahdollisuudet ylittäen 16-vuotiaan Marjut Yrjänän esittämästä Jessicasta kasvaa Jari Hietasen Hugon rinnalle oikealla tavalla traaginen roolihahmo. Viisaan lapsen tavoin Jessica katselee ympärillään huitovien likaisten käsien "pohtikaa ja tapamista", joka lopuksi luultavasti tuhoaa hänet itsensäkin."
• 19 Keskustelua Miksi ei kirjakahvilalle! Jyväskylän ylioppilaskunnan hallituksen nimeämä ylioppilastalon kehittämistyöryhmä puuhailee ylioppilastalon yläkertaan kirjakahvilaa. Kirjakahvilan perusteluissa kannetaan huolta yläkerran tilojen käyttökustannuksista ja todetaan Ylioppilasteatterin olevan tilan ainoita käyttäjiä. Kuvitellan ettei tilaa käytetä riittävästi ja toisaalta ettei se ole tuottavaa. Ylioppilasteatterin hallitus on huolissaan, miten mahdollinen kirjakahvilatoiminnan aloittaminen tulisi vaikuttamaan teatterin toimintamahdollisuuksiin. Harjoitusja esitysaikoja joudutaan nykyiselläänkin sopimaan yöbileiden, kokousten ja seminaarien kanssa. Viimeksi olemme joutuneet sopimaan menettelystä kameraseuran kanssa, jonka lavoratorio sijoitettiin meiltä mitään kysymättä Jytin tilojen taakse. Tapaus Batman lienee mies hyvin muistissa; kuinka harjoitukset jouduttiin pariksi viikoksi muuttamaan toiseen tilaan ja harjoituksia perumaan näyttelyavajaisten tieltä. Teatteri on toimintamuoto, joka vaatii tilaa liikkua ja mahdollisuuden keskittymiseen. Se ei salli läpijuoksua tai puheensorinaa ohuen väliseinän takana. Jatkuva lavasteiden siirtely on jo nyt rasitteena. Jyt maksaa tiloista vuokraa ja siivoaa ilmaiseksi. Pahimmillaan kirjakahvilan perustaminen voisi tyrehdyttää koko Jytin toiminnan. Ohjaajat eivät ole välttämättä kiinnostuneita työskentelemään valokuvalaboratorion ja kirjakahvilan väliin ahdettuna. Jytin toimintaa ei tule myöskään kuvitella painottuvan jatkossakin pienimuotoisempien näytelmien suuntaan, vaan suuremmillekin spketaakkeleille on annettava tilaa. Jyväskylän Ylioppilasteatterilla on kaikki mahdollisuudet olla Suomen parhaita harrastajateattereita. Toivottavasti Ylioppilaskunta ei tee sen työtä vaikeammaksi. Mikäli kirjakahvila tuodaan yläkertaan, olisiko JYY:llä mahdollisesti tarjota Jytille muita tiloja? Voi kuitenkin olla kyse vain jonkinlaisesta keittiöja maalausremontista, tilan ;ehittämisestä viihtyisämmäksi, paikaksi jossa opiskelija voi hetken istahtaa. Sitä vastaan Jyt ei ole, vaikka silti toiminnan pitäisi olla istumisen edellä. Miksei ravintola Ilokiveä kehitetä rennompaan suuntaan, kun se nykyisellään on aivan liian tyhjä lukuunottamatta perjantaija lauantai-iltoja. Miksei; ylioppilaskunta voisi neuvotella yhteistyöstä jo olemassaolevan kirjakahvilan kanssa, joka myös on yleensä aivan liian hiljainen paikka. Toiminnalta ja omaehtoiselta tekemiseltä ei pidä katkaista siipiä. Yhtä lorvailupaikkaa ei tarvita lisää. Ylioppilasteatterin hallituksen ja koko jäsenistön puolesta haluamme muistuttaa asiasta, ennen kuin päätöksiä tehdään, ja toivomme että Jytin toiveet otetaan suunnitteluvaiheessa huomioon, ennen kuin työmiehet on kutsuttu paikalle ja sali vaihtaa ilmettä. Jyväskylässä 30. maaliskuuta 1988 Juha Hurme Liisa Vähäkylä Anu Kuivasmäki Mikko Husa Mihin NSU:ta voi käyttää? Pohjoismainen kesäakatemia eli Nordisk Sommeruniversitet valmistautuu vuosittaiseen suurtapahtumaansa: kesäkokoukseen. Tänä kesänä kokoonnutaan Ruotsissa Götebergin lähellä 2 9 . 7 . 6 . 8 . Paikalle löytävät tiensä vanhojen nsukonkareiden lisäksi joka kesä myös uudet osanottajat — ensin ihmeissään, sitten kummissaan ja lopulta täysin ymmällään: kuinka tällainen instituutio on onnistunut välttymään julkisuudelta näin hyvin jo kolme vuosikymmentä? NSU kokoaa tutkijoita, opiskelijoita ja muita kiinnostuneita kaikista Pohjoismaista poikkitieteelliseen tutkimusja opiskelutyöhön. Eri aiheita käsittelevät opintopiirit ("kretsit") työskentelevät ympäri vuoden omissa paikallisosastoissaan ja ajatuksia vaihdetaan yhteisessä kesäkokouksessa kerran vuodessa. Tänä vuonna opinto-ohjelmassa on ollut aiheina mm. geeniteknologia ja etiikka, uskonto ja kulttuuri, uusi Eurooppa, aika, musiikkiestetiikka sekä kertomus, kieli ja ääni audovisuaalisissa viestimissä. Osa kretseistä päätetään kolmannen vuotensa jälkeen keskäkokouksessa, jossa myös päätetään muutamasta uudesta aiheesta. NSU Jyväskylässä NSU :11a on Jyväskylässä pitkät perinteet. Lähinnä yhteiskuntatieteilijät ja humanstit ovat pitäneet yllä yhteyksiä pohjoismaisiin kolleegoihinsa ja välittäneet uusia keskusteluja "lännestä itään". Tänä talvena on kokoonnuttu aikateeman, estetiikka, sukupuoli ja kulttuuri -teemaan, uuden Euroopan, terapian ja terapeuttisen kulttuurin sekä uskonto ja kulttuuri -teemojen puitteissa. Esimerkiksi uusi estetiikka, sukupuoli ja kulttuuri -kretsi kokoontuu 26.4. kl 18 Lozzin kerhohuoneella aiheenaan romantiikan ja viktoriaanisen ajan naiskirjailijat Englannissa. Aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Sen lisäksi, että NSlhssa voi kehitetllä omia tutkimuksellisia ideoitaan, kuuluu nsulaisuuteen myös henkilökohtaisten kontaktien solmimista saman aiheen tutkijoiden kesken. Myös oman yliopiston tieteidenvälisiä raja-aitoja voi kaataa NSU:n paikallisosastossa. On mahdollista käyttää NSU:ta hyväksi myös erilaiset ad hoe -seminaarien järjetämisessä: "päämaja" auttaa taloudellisesti, jos paikallisosastoilla on ideoita mutta ei rahaa. Seminaareja ja symposiumeja voi järjestää myös yhteistyössä eri laitosten ja maan eri paikallisosastojen kanssa. NSUta voi käyttää myös oman akateemisen työympäristön arvioimisessa — mitkä itsestäänselvyydet eivät välttämättä olekaan itsestäänselvyyksiä muissa tiedekulttuureissa. Tulee miettineeksi myös sitä, mitä se pohjoismaalaisuus oikein on. Ja ruotsin kielen asema Suomessa. Jyväskylän paikallisosaston uusi paikallissihteeri on Eeva Jokinen (p. 641574). Häneltä voi kysellä lisää kesäkokouksesta ja muusta kesäakatemian toiminnasta. Kesäkokous on kuitenkin paras tapa haltuunottaa NSU. FRT — radikaalia terapiaa Terapia ja terapeuttinen kulttuuripiirien seuraavaan kesäkokoukseen tähtäävät työskentelyä kattaa teema: myötäelämisen ja teorian vuorovaikutus terapeuttisessa toiminnassa. Feministinen radikaaliterapia avaa mielenkiintoisen näkökulman tähän teemaan, joka tuo spontaanisti mieleen traditionaalisen asetelman "potilas" — "ammattiauttaja". Ryhmiä on Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa. Pidempään ryhmässä olleet kykenevät aloittamaan uusia ryhmiä — näin on syntymässä terapialiike. Kyseessä on luonteva ilmaus sille yksilöitymisen pyrkimykselle ja identiteetin etsimiselle jota naisliike on tähänkin saakka kulttuurisella, kollektiivisella tasolla merkinnyt. Mutta minkälaista sisältöä iskulause "henkilökohtainen on poliittista" saa tässä toiminnassa? Radikaalin tietoisuuden rakennepuina terapiasa toimii kahtalainen prosessi: kollektiivisuuden merkityksellisyyden löytyminen toisaalta, yksilöityminen toisaalta. Naisten piiri muodostaa terapeuttisen leikkikehän, jossa kukin vuorollaan työstää omia asioitaan symbolisaatioiden, "leikkiterapian", avulla. Aluksi ryhmä tarvitsee taitavan vetäjän, mutta toimintamallien sisäistymisen jälkeen vetäjä poistuu tai siirtyy rivijäseneksi ryhmään. Ryhmässä kukin on vuorollaan auttaja ja autettava. Jokaisella on samat oikeudet ja sama vastuu, itsemääräämisoikeus on ehdoton sääntö. Tiukat säännöt luovat terapiatilanteelle turvallisuutta ja rajoja, jotka mahdollistavat vaikeiden tunteiden ja kaoottisten kokemusten kohtaamisen. Niiden läpieläminen uudessa yhteydessä on luova tapahtuma, jossa toisin kuin eletyssä elämässä ei tarvitse jäädä yksin. Työskentely vaatii luottamusta, sitä perusluottamusta jota itse kunkin selviytymisstrategiat ovat kaventaneet. Kyse on sisäisten herruussuhteiden purkamisesta ja uudesta sosialisaatiosta naiseuteen. Jyväskylän terapia j a terapeuttinen kulttuuri — piiri aktivoi toimintansa vuoden tauon jälkeen. Riitta Teittinen alustaa FRT:sta 25.4. klo 18 Beckerin kirjakahvilassa. Kaikki piirin työskentelystä kiinnostuneet ovat tervetulleita. Kokeile £?jj llJ=l; polkupyörää.. ja haluat sen heti! Mallisto täyttää liikenneministeriön nro 304:n turvamääräykset Tyylikäs viimeistely näkyy — mutta ei tunnu hinnassa! SOLIFER mallistosta pyörä jokaiselle perheen jäsenelle. Kysy SOLIFER laatua tästä liikkeestä Ä Cygnaeuksenkatu2 Puh. 612304 "SIETÄMÄTTÖMÄN IHANA ELOKUVA" Apu "ELÄVÄN KUVAN HURMAA... $ :•: * • * — erinomainen" Iltalehti DANIEL DAYLEWIS JUUETTE BINOCHE LENAOUN OLEMISEN SIETÄMÄTÖN KEVEYS, Rakastajan tarina. i A PHILIP KAUFMAN FILM ' THE UNBEARABLE LI0HTNE55 OF BEING \ D0 tiT.T^l TkSodZaentzCompam H FINNKINO i Abi a u t o k o ^ , ^ ^ Kurssimme <&* £ alkavat %+ t^ maanantaisin ^ klo 10.00 ja 17.15 w Ajokortti lahjaksi ylioppilaalle! Koulustamme saatavana lahjakortteja. JYVÄSKYLÄN AUTOKOULU Pekka llmoniemi Ky, Vaasank. 31, puh. 612 578 i VUODEN 1988 YDINASIAT Ydin-lehdestä vain tilaamalla 8 numeroa vain 90 mk YDIN-lehti Veturitori 00520 HKI p.90-144 991 ps-tili 1509 92-4 TRAVELASTA TUHANSIA EDULLISIA JUNAKILOMETREJÄ ALLE 26-VUOTIAILLE! INTERRAIL INTERRAIL+ LAIVA Ota passi mukaan, niin saat kortit heti! 975,1185,&ROOPPÄLAJNEN, fr JP # %t ^ F matkatoimisto I Travela HELSINKI Mannerheimintie 5, puh. (90)624 101, 624 112 HEI^INKI Porthania, Hallituskatu 11-13 TURKU Hämeenkatu 14. puh. (921)337033 TAMPERE Tuomiokirkonkatu 36, puh. (931)309 95 JYVÄSKYLÄ Kauppakatu 12, puh. (941)617507 OULU Pakkahuoneenkatu S, puh.(981)222 720 UUTTA V O I M A A KUVAUKSEEN Uuden Olympus OM-101:n Power Focus-järjestelmö yhdistää käsija automaattitarkennuksen parhaat puolet. OM-101 käreenkäyvä järjestelmäkamera. OM101 POWER FOCUS O L Y M P U S OM-101 hintaan 1.995 r ' nopea, tarkka ja erehtymätön ' automaattikamera, jossa kaikki käsikäytön mahdollisuudet 1 yhdeksän Power Focus AF-objektiivin valikoima » käsitarkenteisena lähes kaikki Olympus-objektiivit
• 2 Työvoimaministeriön asiakas Hercegkut — viinikylä Unkarissa Valokuvanäyttely Jyväskylän kaupunginkirjastossa avoinna vielä torstaihin 21.4. asti. Järj. Nefa. arjestoja Kameraseura Kameraseuran valokuvanäyttelyn avajaiset ovat Musican Pinacothecassa keskiviikkona 20.4. klo 17. Seuralaiset, tulkaa mukaan, luultavasti jatketaan... Purkaminen on perjantaina 6.5. klo 16.00. Seuran kevätretki tehdään Hyyppäälle, partiolaisten erämajalle, joko 6.5. alkaen tai 13.5. alkaen. Ajankohta riippuu siitä, milloin tilat ovat vapaat vuokrattaviksi. Lopullinen päivämäärä ilmoitustaululla myöhemmin. Serigrafia-kurssi järjestetään 23.4. Tarkemmat tiedot läänintaiteilija Mikko Hietaharjulta. JARU ry Saunailta torstaina 21.4. klo 19.00—21.30 Kortepohjan A-talon tilaussaunassa. Ennen saunaa juostaan lenkki alkaen klo 18.15 Rentukan edestä. Kevään viimeinen saunailta on perjantaina 29.4. klo 17.00—19.00 Kortepohjan B-talon tilaussaunassa. Tervetuloa mukaan!' Elokuvakerho Casablanca Ei huolta, kahden viime maanantaina peruutetut elokuvat esitetään kuluvalla viikolla Campus-Kinossa. Seuratkaa yo-talon ilmoitustauluja! Syksyn ohjelmistoa suunnitellaan ankarasti. Uusi hallituksin on valittu. Tarkkailkaa postianne. Liikuntavaliokunta Kokous tiistaina 26. 4. klo 14.00 liikuntasihteerin toimistossa. Kansainvälisen toiminnan valiokunnan kokous pidetään tiistaina 19. 4. 1988 klo 18 Ylioppilastalolla hallituksen kabinetissa. Kokouksessa toimi alustajana Salvadorilainen sissipappi Rutilio Sanchez, Isä Tilo, joka vierailee Jyväskylässä 19.—20. 4. Isä Tilo kertoo toiminnastaan Salvadorin kansankirkkoliikkeessä. Hän on tunnetuin sissien puolella toimiva katolinen pappi. Ennen muuttoaan sissien valvomille alueille hän toimi arkkipiispa Romeron työtoverina. Nykyisin hän vastaa kansankirkkoliikkeen ulkomaisista suhteista. " 3 3 " Kaikenkarvaista luonnollista, tervettä, vastuullista ja normaalia toimintaa ja elämisen mahdollisuuksia sinulle itsesi onnellisesti tai vielä onnettomasti homoksi tiedostaneelle, hyväksyneelle tai epäilleelle. Mutta missä ja miten meinaat olla mukana, tuleppa rohkeasti ideoimaan ja varmistamaan se Kirjakahvilan pihatalolle (Seminaarink. 28) ke klo 18—20. Jottei valmistelut jää viime tippaan, repäistään kesä sitten alkavaksi homotansseilla 14.5. klo 20—01 ylioppistalon yläkerrassa (Keskussairaalanne 2). Ev.lut. Opiskelijalähetys Opiskelijaillat toimistolla Vapaudenkatu 24 B keskiviikkoisirTklo 19. 20.4. Uskossa kasvaminen — Timo Eskola. 27.4. Hengellisen elämän hoitaminen,— Mailis Janatuinen. 4.5. Taistelu ja voitto — Erkki Puhalainen. Kristillisten opiskelijajärjestöjen yhteinen Vappujuhla Fredalla 30.4., jonka jälkeen ehtoollisen vietto Kaupunginkirkossa. Ohjelmassa laulua, näytelmä ym. Herännäisopiskelijat Seurat la 23.4. klo 19.00 Vaajakoskella, os. Harjutie 2 B 6 . Bussit 1—6 varttitunnin välein, jäädään pois Vesmannin mäen päällä, siitä n. 300 m Vesmannintietä Jyväskylän suuntaan Vaajakummun ala-asteen taakse. Tutkijanaiset ry Neuvottelutaidon kurssilla, joka on tarkoitettu kaikille naisille, on vielä muutama vapaa paikka. Kurssi järjestetään 6.—7. 5. Ilmoittautumiset Marjatalle p. 252 252. Naistutkimuksen tilaa pohditaan Hesan tutkijanaisten valtakunnallisessa Kevätneuvokissa 28.— 29. 5. Paikka on Rauhanasema, majoitus järjestyy kyllä. Ilmoittautumislomakkeita saa Marjaalta p. 252 252. Infoa on myös pääkirjaston ilmoitustaululla. Oslon suureen kansainväliseen Naisten Foorumiin pääset kanssamme 31.7. —5. 8. laivalla ja bussilla. Matkat, hytit, osallistumismaksu, yhteismajoitus ja ateriat yhteensä vain noin 700 mk. Tietoja ohjelmasta ja ilmoittautumisesta Marjatalla p. 252 252. Ryhmämatka on Dem.Naisten Sohvi Leppäsellä p. 614-604. Työvoimaministeriöllä on pienehkö summa rahaa, jolla se avustaa omia asiakkaitaan, jotka ovat joko työvoimaministeriön kautta saaneet harjoittelupaikan tai ovat tarvinneet sitä työluvan hakemisessa. Rahaa saa lähinnä Euroopan ulkopuolisiin matkoihin ja elinkustannuksiin, jos harjoittelusta saatava palkka ei kata niitä. Tätä apurahaa on mahdollista hakea vasta, kun harjoittelupaikka on tiedossa ja harjoitteluhakemus vireillä. Rahaa ei saa Yhdysvaltojen ja Kanadan matkoihin, koska sinne lentoihin saa jo alennuksen ja palkkaus on kohtuullinen. Samoin IASTEja AIESECpaikkoihin ei myönnetä avustusta. Jos olet saanut harjoittelupaikan opetusministeriöstä, et voi saada lisärahoitusta tästä työvoimaministeriön rahamäärästä. Dia-kuvia Nicaraguasta Kv-valiokunta järjestää Nicaraguaillan Kampus-Kinossa keskiviikkona 27. 4. 1988 klo 17. Vuoden vaihteessa Nicaraguassa kahviprikaatissa ollut Tiina Tikkanen esittää dia-sarjan, jossa on kuvia mm. Jalapasta ja El Canton kahvitilalta. Samalla Tiina kertoo ajankohtaisista Nicaraguaa koskevista asioista. Tervetuloa. v w§ v 4 t e * ' OPISKELIJAALENNUS 10% boblet VAATEPUTIIKKI NAISELLE KILPISENKATU 3 g 216 287 Apuraha on tarkoitettu harjoitteluun, ei opiskeluun! Lisätietoja antavat Jyväskylän työvoimatoimist, puh. 617 421/kansainvälinen harjoittelu sekä ylioppilaskunnan opintoja sosiaalisihteeri, puh. 617 063. Elämäää ja retoriikkaa Viestintätieteitten laitos järjestää maanantaina 25.4. klo 12.15 alkaen yliopiston juhlasalissa puhekavalkadin. Puheviestinnän opiskelijat esiintyvät ja pitävät puheita erilaisista ajankohtaisista aiheista: vapaudesta, kauneudesta, hulluudesta, pakolaisista, asumisesta jne. Tule ja kuule! Tilaisuus on yleisölle avoin. KIHARAKSI 'k Kouppolc28 puh.612701.2kra. SlSkenköptste KEVÄTUUTTA naiselle 245; R e k O miehelle 289; CAR OF THE YEAR PEUGEOT 405 Esnmma SEMINAARINK. 19 PUH. 615 736 Jyväskylä A B I ! OLET HYVIEN KUVIEN ARVOINEN TULE JA VARAA AIKA! Ps. MIKSI ODOTTELISIT! MEILTÄ VÄRIKUVAT JOPA PARISSA TUNNISSA KAUPPAKATU 19 PUH. 214 026 Opiskelija! Nauti päivän tärkein ateria, lounas tutuissa ruokapaikoissa: R u o k a l a F r e d a , Yliopistonkatu 9 R u o k a l a L o z z i , Keskussairaalantie 2 R u o k a l a iVilhelmiina, Mattilanniemi R u o k a l a V i i t a t u p a , Sepänkatu 14 RAVITSEMISKESKUS 1948—1988 4 vuotta työtä opiskelijaja työpaikkaruokailun hyväksi. .ROMANTTISELLE LINEA 645 Saiilo aina paikallaan ^ O P T I I K K A KAUPPAKATU 5 PUH. 212838 L e h d e t Seuraavan kerran Jyväskylän ylioppilaslehti ilmestyy keskiviikkona 4. toukokuuta. Kevään viimeinen lehti ilmestyy 1 1 . toukokuuta eli jo viikon kuluttua edellisestä. Materiaali toimituks e e n normaaliin tapaan ilmestymistä edeltävällä viikolla. Jyväskylän ylioppilaslehti Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Toimitus: Keskussairaalantie 2,40600 Jyväskylä, Puh. (941) 617288 Päätoimittaja Rauno Lahti Toimittaja Helena Seppälä Ilmoitukset: Kari Johansson, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Puh. (941) 617288. Toimistosihteeri ja taloudenhoitaja Paula Rouhiainen, puh. (941) 252 211/2872. Pankit: KOP-Mattila, Keski-Suomen Sp, SYPJyväskylä Kauppakatu 3, Nisulan Op, postisiirtotili TA 74517-4 Tilaushinnat: koko vuosi 100 markkaa, puoli vuotta 50 markkaa. Ilmoitushinnat: tekstissä 3,50, takasivulla 4,00, etusivulla 5,00, väri ja määräpaikkalisä 0,65 markkaa palstamillimetriltä. Ilmestyy 17 numeroa vuodessa. Osoitteenmuutokset toimitukseen tai taloudenhoitajalle. ISSN 0356-7362 Jämsän Lehti Oy, Jämsä 1988.