jyväskylän ylioppilaslehti 6/24 03 2024-2025 WWW.JELMU.NET LUTAKKOCLUB WWW.LIPPU.FI VESTA HERRA YLPPÖ & KONEET TYRANTTI NIKKI HILL (US) EEVIL STÖÖ T.JARVA & THE DARK PLACE, ACOUSTENCED RED ELEVEN PLAYS FAITH NO MORE LA 30.11. LA 18.1. LA 25.1. LA 22.3. LA 8.3. LA 29.3. LA 14.12. LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! TO 28.11. PORTION BOYS, RIEMU JA RATTO PE 29.11. EMMA & MATILDA LA 30.11. SEMMARIT TO 5.12. KARRI KOIRA PE 6.12. Jytää ja iskelmää DJ ARTTU SEPPÄNEN +live: VILLE LEINONEN FUTUREIMAN LA 7.12. THE 69 EYES, S.P.I.T KE 11.12. SWALLOW THE SUN, ENSIFERUM PE 13.12. PMMP LA 14.12. LOST SOCIETY, DELTA ENIGMA, COUNTLESS GOODBYES LA 11.1. BLACK DEVILS feat. Ile Kallio & Janne Louhivuori (HURRIGANES show) PE 17.1. LÄHIÖBOTOX, AIVOLÄVISTYS LA 18.1. JAAKKO KULTA, AARO630 PE 24.1. LA 25.1. KICKSTART 2025 PE 31.1. TESSERACT (UK) , NOVELISTS (FR) , THE OMNIFIC (AU) TO 20.2. SONATA ARCTICA, STRATOVARIUS PE 21.2. TURMION KÄTILÖT LA 22.2. MIRELLA Lisäkeikka LA 22.2. MIRELLA LA 1.3. ORANSSI PAZUZU, DOME RUNNER TO 6.3. WHILE SHE SLEEPS (UK) LA 8.3. KIMMO POHJONEN & ERIC ECHAMPARD (FI/FR) TO 13.3. SANNI PE 14.3. JÄTKÄJÄTKÄT PE 21.3. CEMETERY SKYLINE LA 22.3. ABREU LA 12.4. SEXMANE LA 26.4. MARISKA LA 3.5. KIUAS LA 27.9. THE RASMUS O Oppiisskkeelliijjaakkoorrttiillllaa ssaaaa aalleennnnuukksseenn!!
jyväskylän ylioppilaslehti 6/24 03 INTRO 05 Pääkirjoitus: Hävettäisi olla helsinkiläinen 07 Avaaja: Muusikko ja opiskelija 08 Mattilanniemen kasvikokoelma 10 Heli Ylikoski Syliin 11 Ylioppilaslehden rahoitus Numeraali: Pylväät 12 Seminaarinmäellä asiat kaatuvat 13 Lähtö: Jylkkäri Kapproilla OUTRO 39 Kulttuuri: Gladiator II, Lehmä synnyttää yöllä, Haluamme kaiken 40 Kommentti: Ymmärtämisen aika on ohi 41 Essee: Meri merkitystä täynnä 42 Paska kotiseutu: Pornainen – kunta skutsis eli kehä kolmosen ulkopuolella Soitimme: Suldaan Said Ahmed 43 Kasvo: Erikoistoimittaja Arja Paananen KESKIT Y 14 Opiskelevat muusikot 20 Ken on hauskin kansanedustaja? 24 Saarnaa ja suorittamista Kauppakadun approilla 30 Villa Rana: Kulttuurin koti 35 Ketä Jordan B. Peterson vihaa? Tee visa" 36 Gettoparty is back 38 Sarjis: Puolustusliitto Koo stu mus 6 24 ----? ----? O Oppiisskkeelliijjaakkoorrttiillllaa ssaaaa aalleennnnuukksseenn!!
jyväskylän ylioppilaslehti 6/24 05
jyväskylän ylioppilaslehti 6/24 05 P Ä Ä K IR J OI TUS Hävettäisi olla helsinkiläinen O len seurannut suomalaista ylioppilaslehtikenttää melko suurella kiinnostuksella koko opiskeluaikani ja olen vilpittömän yllättynyt siitä, mitä Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (Hyy) on tekemässä. 2000-luku on ollut kohtalokasta aikaa monille opiskelijamedioille, eikä Jylkkärissäkään ole talousleikkauksilta säästytty. Painokulujen noustessa ja mainosmarkkinan heikentyessä julkaisutahti on kymmenessä vuodessa puolittunut, vakituinen toimittaja on vaihtunut harjoittelijaan ja päätoimittajakin viettää ison osan vuodesta lomautettuna. Mutta Ylioppilaslehti on se suurin ja kaunein, perinteikäs ja arvostettu. Ja Hyy julisti vielä muutama vuosi sitten olevansa niin rikas, että se tavoittelisi tosissaan omavaraisuutta ja ylioppilaskunnan jäsenmaksusta luopumista. Illuusio alkoi murentua, kun viime keväänä uutisoitiin Ylioppilaslehden rahoituksen leikkaamisesta. Syksyllä sain yllättyä uudestaan. Lehden rahoituksesta ollaan leikkaamassa uudestaan kymmeniätuhansia euroja (s. 11). Hyy on vähitellen murentamassa niin merkittävää palasta suomalaisen ylioppilasliikkeen historiassa, että minua hävettäisi opiskella Helsingin yliopistossa. SAATAN OLLA ammattini vuoksi puolueellinen, mutta minun on mahdotonta ymmärtää sitä välinpitämättömyyttä, jolla ylioppilaslehtiin tässä ajassa suhtaudutaan. Jyväskylässä ei viimeisen vuoden aikana olla juuri puhuttu Jylkkärin asemasta. Sen voisi kuvitella olevan päätoimittajalle helpotus, mutta minä kävisin sitä keskustelua mielelläni. Tämänkin lehden tekemiseen on käytetty aivan varmasti kaikki se työaika, jonka Jyy vain on toimitukselle suonut. Tällä kertaa sillä saatiin esimerkiksi lähelle opiskelijaa menevä reportaasi kaupungin suurimmasta opiskelijatapahtumasta (s. 24), viiden eri alan opiskelijan tarina musiikin ja opintojen yhdistämisestä (s. 14) ja näkökulma yliopiston tilasäästöjen vaikutuksiin kampusten kasvustolle (s. 08). Vaikka itse sanonkin, on kyseessä moniääninen sivallus siihen laajaan kirjoon, mitä on opiskelijan arki Jyväskylässä. Ei ole toista julkaisua, joka saman tuotteen tarjoaisi. Ja muiden kaupunkien ylioppilaslehdet tekevät ansiokkaasti sitä samaa. Voi vain toivoa, että työ herättää intoa ja ajatuksia myös lukijoissa. ? Henri Häkkinen Jylkkärin päätoimittaja henri.hakkinen@jylkkari.fi
VUODESTA 1960 PÄÄTOIMITTAJA Henri Häkkinen 045 137 1957, henri.hakkinen@jylkkari.fi TOIMITTAJA Valentin Vänskä 044 901 8470, valentin.vanska@jylkkari.fi TÄTÄ NUMEROA TEHNEET Saara Nenonen, Mikko Kuparinen, Otto Rissanen, Ilmar Grünthal, Camilla Uçan, Anne Kalliola, Inka Pasanen, Niklas Pelkonen, Ville Mäki, Siiri Puukka, Tatu Helle ILMOITUSMYYNTI Ukko Rimmi / slice.fi, +358 40 719 2633, ukko@slice.fi VALTAKUNNALLINEN ILMOITUSMYYNTI Pirunnyrkki 020 7969 580 tai 0400 185 853, yolehdet@pirunnyrkki.fi KANSI Otto Rissanen Jyväskylän ylioppilaslehti on Kultti ry:n jäsenlehti. POSTIOSOITE Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu), ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA BotniaPrint, Kokkola PAINOS 6 kertaa lukuvuoden aikana. Levikki 5 000 kpl, abinumero 6 000 kpl, fuksinumero 8 300 kpl, kaupunkinumero 40 000 kpl TULEVAT LEHDET 1/2025: 17.2.2025 2/2025: 31.3.2025 3/2025: 28.4.2025 AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: jylkkari.fi/avustajille TILAA JYLKKÄRI KOTIIN Verkkosivun kautta tai maksamalla tilausmaksu JYYn jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen JYYn tilille Nordea FI61 5290 0220 5989 06. Ilmoita maksuviestissä osoitteesi ja mainitse tilaus. Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoihin Jylkkäri jaetaan automaattisesti. Vuosihinta: opiskelijat 12 e, muut 50 e. VERKKOSIVUT jylkkari.fi 06 jyväskylän ylioppilaslehti 6/24 07 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 6/2024 T E K S T I : S A A R A N E N O N E N K U V A : M I K K O K U P A R I N E N SOITIMME REHTORILLE JYLKKÄRIN TOIMITUS JÄÄ LOMALLE!! PALATAAN TAMMIKUUN PUOLELLA!!! OIKAISUJA JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDESTÄ (5/24). Lehden pääkirjoituksessa väitettiin, että Jyyn verkkosivuilla vanhingossa päätyneitä tietoja käsiteltäisiin hallinto-oikeudessa. Todellisuudessa todellisuudessa asia on kästtelyssä tietosuojavaltuutetun toimistossa.
06 jyväskylän ylioppilaslehti 6/24 07 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 6/2024 A V AU S Juha Takasella pitää kiirettä. Hän toimii Escalane-yhtyeessä kitaristina, säveltäjänä, sanoittajana ja tuottajana. Siinä sivussa pitäisi löytää aikaa myös tietojärjestelmätieteen ja musiikkikasvatuksen tuplagradulle. Miten tavoitteellisen muusikko uran ja opintojen yhteensovittaminen on mahdollista. Viisi jyväskyläläistä muusikkoa kertoi Jylkkärille kokemuksistaan. Lue juttu sivulta 14. ? T E K S T I : S A A R A N E N O N E N K U V A : M I K K O K U P A R I N E N Muusikko ja opiskelija
09 Noin kolmasosa Jyväskylän yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kokoelmasta sijaitsee Mattilanniemessä. Kiinteistöjen irtisanominen vaikuttaa myös puutarhan kokonaisuuteen. L ehdettömät puut harovat ilmaa Mattilanniemen kampuksen U-kirjaimen muotoisen D-rakennuksen sisäpihalla. Täällä kasvavat Suomen pohjoisimmat satoa tuottavat saksanpähkinät. Nyt niiden kohtalo on epävarma. Marraskuun päivä on loskainen. Mattilanniemessä tihkuttaa vettä. Jyväskylän yliopiston kasvitieteellisen puutarha-asiantuntija Hanna Keljo esittelee alueen kasvikohteita, vaikka sää ja vuodenaika eivät kenties ole parhaat kasvitieteellisen kokoelman kuvaamista varten. Jyväskylän yliopiston kasvitieteellinen puutarha perustettiin vuonna 1990. Sen kokonaispinta-ala on noin 36 hehtaaria. Yliopisto ilmoitti keväällä luopuvansa säästötoimena Mattilanniemen MaAja MaD-rakennuksista (Jylkkäri 4/2024). Alueen tulevaisuus on epäselvä. Kiinteistöjen alueella sijaitsee noin kolmasosa kasvitieteellisen puutarhan kokoelmasta. Mattilanniemen kokoelma kattaa noin 5 000 kasviyksilöä noin 400 eri kasvikantaa. Se on myös toiminut koekenttänä, jossa on 08 jyväskylän ylioppilaslehti 6/24 MITÄ NYT ollut kantavertailuja sekä tutkimuskasveja. ”Urbaani kasvillisuuden kokoelma, jota ei ole Suomessa muualle kasvitieteelliseen puutarhaan luotu”, Keljo kuvailee. Lisäksi paikka on kulttuurihistoriallisesti arvokas. 1970-80 lukujen taitteessa Jyväskylässä haluttiin tuoda kasvitieteelliset kokoelmat lähelle kaupunkilaisia. Kunnianhimoisesta uudenlaisen viheraluepuutarhan hankkeesta Mattilanniemen puutarha on ainut isompi toteutunut kokonaisuus. LITS LÄTS, kuuluu kenkien alta. MaD-rakennuksen sisäpiha pähkinäpuineen sijaitsee Mattilanniemen puutarhan pohjoispäädyssä. Aluksi kasvirekisteriin oli merkitty, että kyseessä olisi amerikanjalopähkinä. ”Jalopähkinät on tosi vaikeaa erottaa, muusta kuin sadosta. Sitten kun nämä pikkuhiljaa tulivat satoikään, onkin huomattu, että kappas tämä pähkinä onkin saksanpähkinä” Keljo kertoo. Kuten sanottua, näillä korkeuksilla Mattilanniemen saksanpähkinät ovat Suomessa ainoita, jotka tuottavat satoa. Keljon mukaan tarpeena olisi saada lisäysmateriaalia pähkinäpuista, sillä yliopisto luopuu tämän hetken suunnitelmien mukaan rakennuksista vuonna 2026. Saksanpähkinöiden kohtalo on epävarma, mutta joka tapauksessa ne poistuvat yliopiston kasvitieteellisestä kokoelmasta kiinteistöistä luovuttaessa. Täysikasvuisten puiden siirtäminen ei ole mahdollista. Muita sisäpihan erikoisuuksia, joista joudutaan luopumaan ovat himalajankoivut. Yleensä himalajankoivut erottaa erityisen valkoisista rungoistaan, mutta vanhemmiten sisäpihan varjoissa kasvaessaan ominaisuutta ei juurikaan enää erota. LITS LÄTS, askeleet vievät kohti Mattilanniemen viherkenttää. Alue on tullut opiskelijoille tutuksi parina viime keväänä vapun väistöjuhlapaikkana, koska Kirkkopuiston alle kaivetaan niska hiessä, kämmenet rakoilla TEKSTI: VALENTIN VÄNSKÄ KUVAT: HENRI HÄKKINEN Yliopiston kasvititeellisestä puutarhasta lohkaistaan iso pala Puutarha-asiantuntija Hanna Keljo Saksanpähkinä P i i r r o s : M a t t i l a n n i e m e n p u i s t o o p a s , H i l l e v i K o t i r a n t a 2 1
09 08 jyväskylän ylioppilaslehti 6/24 MITÄ NYT ainoita, jotka tuottavat satoa. Keljon mukaan tarpeena olisi saada lisäysmateriaalia pähkinäpuista, sillä yliopisto luopuu tämän hetken suunnitelmien mukaan rakennuksista vuonna 2026. Saksanpähkinöiden kohtalo on epävarma, mutta joka tapauksessa ne poistuvat yliopiston kasvitieteellisestä kokoelmasta kiinteistöistä luovuttaessa. Täysikasvuisten puiden siirtäminen ei ole mahdollista. Muita sisäpihan erikoisuuksia, joista joudutaan luopumaan ovat himalajankoivut. Yleensä himalajankoivut erottaa erityisen valkoisista rungoistaan, mutta vanhemmiten sisäpihan varjoissa kasvaessaan ominaisuutta ei juurikaan enää erota. LITS LÄTS, askeleet vievät kohti Mattilanniemen viherkenttää. Alue on tullut opiskelijoille tutuksi parina viime keväänä vapun väistöjuhlapaikkana, koska Kirkkopuiston alle kaivetaan niska hiessä, kämmenet rakoilla suurta parkkihallia. Matkalla juttelemme tehtävänimikkeistä. Yliopisto on täynnä sekä suunnittelijoita että asiantuntijoita. Hanna Keljon työnimike on tosiaan suunnittelija, ja hän onkin taustaltaan maisemasuunnittelija ja maisemantutkija. Hänestä käytetään myös epävirallista titteliä puutarha-asiantuntija. Vaikka Keljo on myös toiminut puutarhurina, siksi hän ei itseään tässä kontekstissa nimittäisi. ”En varsinaisesti tee täällä mitään hoitohommia, joten se nimitys johtaisi väärille urille”, Keljo toteaa. MATTILANNIEMEN pienen skeittirampin sekä Jaakko Valon Weimar-Chicago -valkobetoniteosten lähellä vastaan tulee pihlajia, jotka kuuluvat kasvikokoelman pihlajapuisto -osioon. Nurmialueella kohoavat erilaiset pihlajat tuovat punaisine marjoineen harmaan loskaiseen maisemaan mukavaa väriä. Pihlajapuiston pihlajia on montaa eri kantaa. Puiston keskellä kujanteena kasvavat pihlajat ovat saapuneet Mattilanniemeen osana Silmu-hanketta, joka oli Suomen ensimmäisiä ilmastonmuutokseen keskittyviä tutkimushankkeita. Punamarjaisten pihlajien joukossa löytyy myös keltamarjaisia puita. Tilhet eivät ole vielä ehtineet verottaa kaikkia keltamarjapihlajia. MATTILANNIEMEN puistoalueen ja valtatien erottavan meluvallin luona on kokoelma suuria havupuita. Ne palvelevat myös vihermeluvallina Rantaväylältä kantautuvalle liikenteen pauhulle. Meluvallin juurelle on myös sijoitettu suomalaisten katajamuotojen kokoelma. Erilaiset katajat muodostavat korkean röyhelöisen vihreän muodostelman, jossa latvat ja oksat kurkottavat eri suuntiin. Muodostelma on erikoisuus, jota ei missään muualla ole. Kokoelma on saapunut 90-luvulla Maatalouden tutkimuskeskukselta. Keljo kertoo, että katajat vaativat tarkempaa inventointia. Tunnistamiseen vaadittavat kuvailumateriaalit ovat peräisin 90-luvulta ja ne ovat paperille käsin piirrettyjä. Talvella tunnistaminen käy helpommaksi, kun puiden ympärillä ei ole muuta pusikkoa. ”Kun näistä luovutaan, pitää tietää, että mistä luovutaan”, Keljo kertoo. PIHLAJIEN YMPÄRÖIMÄ bulevardimainen kulkuväylä vie sisäpihalle. Bulevardin molemmin puolin seisovat arkkitehti Arto Sipisen suunnittelmat MaBja MaC-rakennukset, joiden käytöstä yliopisto luopui sisäilmaongelmien vuoksi jo vuonna 2011. Sisäpihan toisen puolen rajaa niin ikään Sipisen suunnittelema MaA-rakennus, josta ollaan nyt luopumassa. Rakennusten viereen istutetut erilaiset tuijat, kuuliljat sekä valtavat hemlokit ovat maisema-arkkitehti Juhani Rajalan taidonnäyte 1980-luvun viherrakentamisesta. Puistorakenne kasvistoineen on muotoutunut samaa tahtia rakennusten valmistumisen kanssa. “Täällä on myös puistotaiteellisia elementtejä, joiden takia tätä (Mattilanniemen puistoa) kuuluisi arvottaa”, Keljo toteaa MATTILANNIEMEN alueeseen kohdistuu kaavoituspainetta. Yliopiston sisäilmaongelmaiset tyhjät rakennukset aiotaan todennäköisesti purkaa tai vähintään peruskorjata. Seinustoilla ja sisäpihalla olevat kasvitieteellisen puutarhan kasvit ovat siis tuhon tiellä. Keljo toivoo, että alueiden mahdollinen uusi omistaja eli Jyväskylän kaupunki säilyttäisi alueen puuvartiset kasvit, joita ei voi siirtää. Siirtokelpoinen osuus voitaisiin säilyttää kasvitieteellisen puutarhan piirissä, uudessa sijoituskohteessa. Keljon mukaan kaupunki on huomioinut alueen viherarvon ainakin jossain määrin. Muutenkin nykyään puhutaan paljon monimuotoisuudesta viherrakentamisen yhteydessä. Viimeiset vuodet viheralalla on kuulemma ollut “hyvä pössis”. “Järkevintähän olisi, että ensiksi mietittäisiin viheralueet ja virkistäytymisalueet. Ja sitten vasta mietittäisiin, että miten rakennukset sijoitettaisiin laadukkaaseen viherrakenteeseen, jotta saataisiin oikeasti luotua laadukasta asumista, elämistä ja hyvinvointia”, Keljo summaa.? Keltamarjapihlaja Sisäpiha, oikealla suuret hemlokit.
11 Jyyn hallituksessa istuva Ylikoski valittiin Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen Otaniemen liittokokouksessa. TEKSTI JA KUVA: HENRI HÄKKINEN 10 jyväskylän ylioppilaslehti 6/24 MITÄ NYT Heli Ylikoski Sylin hallitukseen J yväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (Jyy) Heli Ylikoski on valittu Suomen ylioppilaskuntien liiton (Syl) hallitukseen vuodelle 2025. Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa -tutkinto-ohjelmassa opiskeleva Ylikoski toimii tällä hetkellä myös Jyyn hallituksen jäsenenä. Sylin hallituksen kokoonpanosta päätettiin 15.–16. marraskuuta Espoon Otaniemessä Aalto-yliopistolla järjestetyssä liittokokouksessa. Sylin seuraavaksi puheenjohtajaksi valittiin Anselmi Auramo LUT-yliopiston ylioppilaskunnasta. Hallituksen jäseniksi liittokokous valitsi Ylikosken lisäksi Tilda Lassilan (Hyy), Samuli Leppämäen (Kokoomusopiskelijat), Mirka Niemisen (ISYY), Maria Saitan (Vyy) ja Mant? Žygelyt?n (AYY). Sylin hallituspestit ovat viime vuosina olleet Jyväskylässä harvenemaan päin. Viimeisen viiden vuoden aikana Sylin hallitukseen on valittu kaksi jyyläistä: Jenni Suutari vuonna 2023 ja Heidi Rättyä vuonna 2019. Edeltävinä viitenä vuotena Jyy-edustus jäi uupumaan ainoastaan vuonna 2017. YLIKOSKEN VASTUUALUEENA Jyyn hallituksessa on ollut korkeakoulupolitiikka. Samaa linjaa on tarkoitus jatkaa myös Sylissä, vaikka varsinaiset vastuualueet päätetään vasta myöhemmin hallituksen järjestäytyessä. Sylin hallituksessa on tyypillisesti ollut kaksi koposektorin edustajaa ja niin näyttäisi Ylikosken mukaan olevan myös ensi vuonna. Ylikoski hakeutui hallitukseen kolmen kärkiteeman voimin. Sylin on pyrittävä vaikuttamaan enemmän faktojen, numeroiden ja tilastojen kautta. Toiseksi ylioppilaskuntien kulttuurisia, kielellisiä ja alueellisia raja-aitoja on pyrittävät kaatamaan. Kolmanneksi Ylikoski haluaisi nostaa korkeakoulupolitiikan ja järjestötoiminnan arvostusta ja listätä opiskelijoiden mahdollisuksia siihen. ”Opiskelijoilla on hirveät suoritusja valmistumispaineet. Hyvin harva pystyy esimerkiksi lähtemään järjestötoimintaan tai vaikuttamaan ylioppilaskunnissa.” PUHEENJOHTAJAKSI VALITUN Auramon yksi tavoite hallitusvuodelle on, että Sylin toiminta muuttuisi aiempaa pitkäjänteisemmäksi. Esimerkiksi vuoden 2027 eduskuntavaaleihin olisi valmistauduttava jo ensi vuonna ja päättää, mitä asioita tuleviin hallitusneuvotteluihin halutaan pöydälle. Auramo ei kuitenkaan vielä halua linjata tarkkoja kampanjakärkiä. ”Laajassa kuvassa yliopistojen perusrahoituksen tasoa pitäisi saada nostettua. Se ei kovin hyvällä tasolla ole ollut pitkään aikaan. Samoin opiskelijoiden toimeentulo on tärkeä asia”, Auramo sanoo. Hän haluaisi Sylin myös vaikuttavan enemmän yleiseen mielipiteeseen. ”Tuntuu, että opiskelijoihin suhtaudutaan vähän nuivasti. Että siellä ne vaan juhlii, eivätkä tee mitään oikeaa. Tätä mielikuvaa pitäisi murtaa ja vahvasti.” ?
11 Ylioppilaslehden rahoitusta ollaan jälleen leikkaamassa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta esittää lehden ensivuoden rahoitukseen 38 000 euron leikkausta. N U M ER A A L I 10 jyväskylän ylioppilaslehti 6/24 MITÄ NYT mietitä, mitä se sitten pidemmän päälle tarkoittaa”, Welling sanoo. Ymmärrystä vähentää entisestään se, että lehden rahoitusta leikattiin jo tälle vuodelle 65 000 eurolla. Leikkausten seurauksena Ylioppilaslehden työntekijöiden työaikaa lyhennettiin lukuunottamatta päätoimittajaa ja ilmestymiskertoja karsittiin kuudesta viiteen. ”On aika rajua, että jos nyt tulee tuo 38 000 euron leikkaus, niin meiltä olisi tavallaan vuodessa leikattu 100 000 euroa eli neljäsosa koko lehden aiemmasta liikevaihdosta. Tosi synkkä tilanne”, Welling sanoo. ”Ajattelin, että saadaan hetki työrauhaa sopeutua tilanteeseen, mutta nyt onkin taas sakset kädessä”, Wellng sanoo. Hän aloitti päätoimittajan tehtävässä elokuussa. LISÄLEIKKAUSTEN LISÄKSI Wellingiä on hämmentänyt Hyy-aktiivien haluttomuus käydä keskustelua lehden tulevaisuudesta. Lisäleikkaustarpeista ei ollut puhetta, kun nykyinen toimitus viime keväänä rekrytoitiin kahden vuoden määräaikaisiin työsopimuksiin. Sopimuksia ei siis myöskään voida irtisanoa tai lomauttaa. Tulevaisuuskeskustelu saattaisi Wellingin mukaan koskea esimerkiksi painettua Ylioppilaslehteä. Siitä luopuminen olisi todennäköisesti edessä, mikäli lehden nykyisestä budjetista kirstettäisiin vielä lisää. ”Mikään ei estä sitä, että seuraava toimitus rekrytoitaisiin kehittämään nimenomaan Ylkkärin digiä. Mutta se vaatii keskustelun ja strategisen linjan, eikä niin, että pakon edessä tehdään asioita”, Welling sanoo. ”Voin hyväksyä perusteluja kuten ekologisuus, digiloikka tai että jäsenistö jotain aidosti haluaa, mutta en sitä, että ei vain ole rahaa. En kun kyseessä on maailman rikkain ylioppilaskunta.” Ylioppilaslehti on ilmestynyt vuodesta 1913 lähtien. ”Kyllä se 400 miljoonan euron omaisuus tulee vielä tuottamaan, jos nyt sinnitellään näiden vaikeiden vuosien läpi. Olisi todella lyhytnäköistä ajaa lehti alas. Kun muutaman vuoden päästä taas on rahaa, niin kuka sen sitten uudestaan perustaa?” Welling pohtii. ? K iinteistöbisnestensä vuoksi talousvaikeuksiin ajautunut Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (Hyy) on todennäköisesti tekemässä leikkauksia Ylioppilaslehden rahoitukseen. Hyyn talousjohtokunta on esittämässä hallitukselle, että Ylioppilaslehteä kustantavalle Ylioppilaslehden Kustannus Oy:lle suoritettavaa maksua pienennettäisiin ensi vuonna 38 000 eurolla. Hyyn osuus lehden rahoituksesta on tänä vuonna 263 000 euroa. Hyyn budjetti on noin 3,5 miljoonaa euroa. Ensi vuonna pakkasen puolelle ollaan menossa hieman yli 820 000 eurolla. Ylioppilaslehden päätoimittaja Roosa Wellingin mukaan leikkaus vastaa käytännössä summaa, jonka hän on arvioinut pelkkään kampusjakeluun siirtymisen hinnaksi. Tällä hetkellä lehti toimitetaan jokaiselle Hyyn jäsenelle suoraan kotiin, elleivät he ole erikseen tätä kieltäneet. WELLING KERTOO ymmärtävänsä, että Hyyn taloustilanne on huonoissa kantimissa, mutta pitää leikkauslinjaa hätiköitynä ja harkitsemattomana. Pelkkään kampusjakeluun siirtyminen todennäköisesti vaikuttaisi lehden ilmoitusmyyntiin, joka puolestaan näkyisi kerrannaisvaikutuksena myös lehden budjetissa. ”Sakset kädessä juostaan, eikä yhtään TEKSTI: HENRI HÄKKINEN 10 00 PÄIVÄÄ. Niin kauan tuli 19. marraskuuta kuluneeksi Venäjän Ukrainaan kohdsituvan laajamittaisin hyökkäyksen alkamisesta. 24. helmikuuta vuonna 2022 Venäjän presidentti V ladimir Putin päätti hyökätä avoimesti Ukrainaan. Sen jälkeen Ukraina on puolustanut itsenäisyyttään ja Eurooppaa jokaisena päivänä. Todellisuudessa sota on on ollut käynnissä Itä-Ukrainassa jo yli kymmenen vuotta, 20. helmikuuta 2014 lähtien. Se tarkoitttaa lähes 4000 päivää. Hyökkäyksen keston rajapyykin huomioi muun muassa Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb. ”Suomen talvisota kesti 105 päivää. Teidän sotanne on kestänyt kymmenen kertaa kauemmin", Stubb sanoi Instagramissa julkaistulla videolla. Stubb vakuutti, että Suomi tukee Ukrainaa niin kauan kuin tarve vaatii, koska Ukrainalaiset taistelevat myös "Euroopan turvallisuuden puolesta". ? ”Opiskelijoilla on hirveät suoritusja valmistumispaineet. Hyvin harva pystyy esimerkiksi lähtemään järjestötoimintaan tai vaikuttamaan ylioppilaskunnissa.” PUHEENJOHTAJAKSI VALITUN Auramon yksi tavoite hallitusvuodelle on, että Sylin toiminta muuttuisi aiempaa pitkäjänteisemmäksi. Esimerkiksi vuoden 2027 eduskuntavaaleihin olisi valmistauduttava jo ensi vuonna ja päättää, mitä asioita tuleviin hallitusneuvotteluihin halutaan pöydälle. Auramo ei kuitenkaan vielä halua linjata tarkkoja kampanjakärkiä. ”Laajassa kuvassa yliopistojen perusrahoituksen tasoa pitäisi saada nostettua. Se ei kovin hyvällä tasolla ole ollut pitkään aikaan. Samoin opiskelijoiden toimeentulo on tärkeä asia”, Auramo sanoo. Hän haluaisi Sylin myös vaikuttavan enemmän yleiseen mielipiteeseen. ”Tuntuu, että opiskelijoihin suhtaudutaan vähän nuivasti. Että siellä ne vaan juhlii, eivätkä tee mitään oikeaa. Tätä mielikuvaa pitäisi murtaa ja vahvasti.” ? KUVA: ROOSA WELLINGIN KOTIALBUMI
LYHÄRIT 13 12 jyväskylän ylioppilaslehti 6/24 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON Seminaarinmäen kampusalueella Villa Ranan parkkipaikan kulmalla sijaitseva suuri ja vanha puu kaatui päärakennukselle johtavalle tielle keskiviikkona 20. marraskuuta. Syyllinen lienee Suomea riepottelleen Jari-myrskyn ensipuuska. Sanomalehti Keskisuomalaisen mukaan pelastuslaitos oli keskiviikkona iltapäivällä kahden aikoihin kertonut, että kaatunut puu poistetaan alueelta viimeistään torstaina. Tätä juttua lukiessasi puu on siis mahdollisesti jo poissa. Tai sitten ei. Emme voi sitä kirjoitushetkellä mitenkään tietää. ? TOIMITUS K U V A : V A L E N T I N V Ä N S K Ä Jari kaatoi puun Seminaarinmäellä TEKSTI: HENRI HÄKKINEN SYKSYN AIKANA Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteen ohitse usein kulkeneet ovat saattaneet havaita parhaimmillaan jopa kymmeniä siistissä rivissä kumoon kaadettuja sähköpotkulautoja kirjaston edessä. Jylkkärille tulleen lukijavihjeen perusteella kyse saattaa olla jonkinasteisesta skuuttienvastaisesta aktivismista. Lähteen vastapäätä asuva silminnäkijä oli havainnut lokakuun lopulla ikkunastaan parrakkaan mieshenkilön kaatavan kirjaston eteen pysäköityjä skuutteja ”hyvin tarkasti ja varovaisesti yksi kerrallaan”. Tuntomerkkejä vastaava henkilö esiintyy myös tästä lehdestä löytyvästä Kauppakadun approt -repostaasista. ”Tiesin kyllä tämän veijarin ja olin monena päivänä nähnyt kaikki skuutit kumossa, mutta en osannut yhdistää näitä”, silminnäkijä kertoo. KIRJASTON VAHTIMESTARIT eivät ole kiinnittäneet huomiota skuutinkaatajaan, mutta kertovat kyllä itse välillä siirtävänsä kulkuväylille jätetyt skuutit sivuun. Sinänsä he eivät pidä ilmiötä mahdottomana. Jyväskylän kaupungin liikenteenohjauJoku kaatoi skuutit Lähteellä K U V A : H E N R I H Ä K K I N E N sinsinööri Timo Pakarinen kertoo myös havainneensa vastaavia siististi kaadettuja skuuttirivejä keskustan alueella. Mahdollisesta tekijästä havaintoa ei kuitenkaan ole, eikä kaupungille ole tullut aiheeseen liittyen palautetta. ”Ehkä yön ja illan viihdetuntien aikana joku ohikulkijajoukko on näitä potkinut nurin. Kyllä sitä tapahtuu”, Pakarinen sanoo. SÄHKÖPOTKULAUTAOPERAATTORIEN toimintaa ei toistaiseksi juuri valvota, koska voimassa oleva lainsäädäntö ei anna siihen mahdollisuuksia. Kaupunki on kuitenkin laatinut potkulaudoille "pelisäännöt", jotka on hyväksytetty kaupunkirakennelautakunnassa. Pakarisen mukaan kaupunki kokoustaa kahdesti vuodessa poliisin, pelastustoimen ja skuuttifirmojen kesken. Toivesissa on, että ensi vuonna voimaan astuisi laki, joka tekisi skuuttifirmojen toiminnasta luvanvaraista. "Siinä kunnille tulisis tehtäväksi mikroliikennelupa", Pakarinen sanoo. Ensimmäiset sähköpotkulaudat ilmestyivät Jyväskylän katukuvaan vuonna 2020. Nykyisin potkulautayrityksiä on Jyväskylässä kolme. ?
LYHÄRIT 13 LÄ HT Ö 12 jyväskylän ylioppilaslehti 6/24 JYLKKÄRI LYÖTTÄYTYI tietojenkäsittelytiedettä opiskelevan Eino Frimanin mukaan Kauppakadun approille. Ilta meni juomia kumoten ja leimoja haalien. Jylkkärin retkikunta pääsi oppaansa kanssa kohtaamaan monenmoista kulkijaa Jyväskylän syksyisessä yössä. Illan aikana korviin kantautui hengellisen skuuttilaulun lisäksi huhuja vasemmistolaisista satanisteista sekä suurista kälviäläisistä käsistä. Lue lisää Kapprojen meiningeistä alkaen sivulta 24. ? T E K S T I : V A L E N T I N V Ä N S K Ä K U V A : I L M A R G R Ü N T H A L REPORTAASI KAUPPAKADUN APPROILTA
Teksti Saara Nenonen Kuvat Mikko Kuparinen O piskelija-asunnosta löytyy useita kitaroita, sähkörummut sekä laulunurkkaus, vaikka pinta-alaa on vain 23 neliömetriä. T e l e v i s i o toimii tietokonemonitorina ja tietokoneen puolella on vino pino virtuaali-instrumentteja. Jos sohva olisi senttiäkään isompi, ei jääkaappi enää aukeaisi. Kikkaratkaisuja on jouduttu kehittelemään: sohva on asetettu pyörien päälle, jotta sitä liu’uttamalla pääsisi käsiksi kaappeihin. Kaikki on optimoitu niin, että Juha Takanen pystyy tekemään musiikkia asunnossaan mahdollisimman kätevästi. ”Kaikki tarvittava on kytkettynä, eikä aikaa tarvitse kuluttaa turhaan säätämiseen. Täällä on pidetty bänditreenejäkin, sekä erilaisia sovitussessioita miettien vaikkapa synasaundeja. Moniin kappaleisiin on myös äänitetty lauludemot asunnossa”, Takanen kertoo. Hän on Escalane-bändin kitaristi, säveltäjä, sanoittaja ja tuottaja. Escalane on Takasen hengentuote, jossa hän vastaa lähes kaikesta. Bändi on julkaissut yhden levyn ja muutamia sinkkuja, sekä keikkaillut Keski-Euroopassa, Venäjällä ja Kiinassa. Hän on myös julkaissut kolme studiolevyä Psychework-yhtyeen kanssa, jonka muutamalla kappaleella on musiikin suoratoistopalvelu Spotifyssä jopa yli kaksi miljoonaa kuuntelukertaa. Vuodesta 2012 saakka Takanen on ollut mukana myös C-Wave -bändissä ja nyt uudemmassa kokoonpanossa Matias Kangasniemi & Lössi. Kalenteri Takasella on täynnä. Musiikin lisäksi hänellä on vuorossa kaksoisgradu tietojärjestelmätieteen ja musiikkikasvatuksen saralla. Se on ajallisesti järkevin vaihtoehto saattaa opintoura päätökseen. Opiskelun ja muusikkouran yhdistäminen luonnistuu Takaselta hyvin. Keikat vievät pääasiassa viikonloppuja ja bänditreenit pidetään iltaisin. Musiikkiopinnoissaan hän on päässyt yhdistämään nämä kaksi maailmaa esimerkiksi musiikkikasvatuksen kurssilla, jonka tuotoksena hän pystyi tekemään kappaleita Escalanelle. Parin viikon pituinen kiertue Kiinassa vaati kuitenkin lupien kyselyä yliopistolta. Musiikin opinnot ovat myös itsessään luoneet kattavat verkostot, jonka kautta hän on saanut useita musiikkialan töitä. Tietojärjestelmätiede on tuonut virkistävää tuulahdusta jostain täysin muusta kuin musiikista ja avannut toisenlaisen urapolun. ”Olen aina ollut hyvin teknologiaorientunut jo kitaristinakin. Kiinnostus on hiljalleen laajentunut koskemaan koko ääniteknologiakenttää.” Viimeisimpänä Takanen on löytänyt itsensä rallimiksaushommista. Tuttujen kautta ilmaantunut työmahdollisuus johti muun muassa Tšekkiin, Kreikkaan sekä Keski-Euroopan MM-ralleihin. Takanen on pysynyt aktiivisena myös bändiensä kanssa. Escalane on esimerkiksi hakenut Uuden musiikin kilpailuun muutamaankin otteeseen, mutta vielä paikka ei ole auennut. ”Menestystä toki aina tavoitellaan, mutta pääpointti on mielekkäässä tekemisessä”, Takanen kertoo asenteistaan urakehitystä kohtaan. ”Tehdään tosissaan ja laadukkaasti, mutta ei ryppy otsassa vääntäen.” Asunto Kortepohjassa konkretisoi hyvin 15 14 jyväskylän ylioppilaslehti 6/24 Musiikkiura opintojen ohessa on tasapainottelua päämäärätietoisuuden ja armollisuuden välillä. Jos tarmoa löytyy, löytyy myös keinot menestyä molemmissa, kertovat jyväskyläläiset muusikot. OPISKELEVAT MUUSIKOT
M U U S IKO T opiskeluarjen yhdistymisen muusikon elämään. Kahvikupin kanssa voi nousta suoraan studiopöydän ääreen ja ottaen huomioon Rentukan ravintolan, kuntosalin ja opiskelutilojen läheisyyden, löytyy kaikki tarvittava läheltä. ”Toisinaan opiskeluun voi olla hankala keskittyä, kun asunnossa on käden ulottuvilla kaikenlaista soittohärpätintä”, Takanen myöntää. Musiikin soittaminen asunnossa ei ole haitannut naapureita. Rummuissa on esimerkiksi vaimennusalusta, joka hillitsee rakenteisiin kulkeutuvaa ääntä. ”Valituksia ei ole kuulunut, mutta kerran sain kyllä kehuja Jodelissa”, hän muistelee naapurilta tullutta palautetta. L aulaja-lauluntekijä Kati Niemelä, taitelijanimeltään Kaniffi, aloitti klassisen pianonsoiton Oulun Konservatoriossa jo 6-vuotiaana. Valmistuttuaan musiikkilukio Madetojasta hän opiskeli Helsingin Laajasalon opistossa rytmimusiikin laulusolistilinjalla ja liittyi lauluyhtye Iist Side Singersin riveihin. Laulun kirjoittamista Niemälä opiskeli Popja jazz -konservatoriossa. Nimelä aloitti kolmihenkisen suomirock-bändi Ronimukseen laulajana, kosketinsoittajana sekä keikkamyyjänä ja tuli oppineeksi musiikkiamaailmasta huimasti tuona aikana. Julkaistuaan keväällä 2022 omakustanteisesti levyn bändi päätti jäädä tauolle. ”Haaveilin pitkään musiikinopettajan ammatista, mutta ymmärsin musiikkikasvatuksen pääsykokeissa, ettei se ole minua varten. Halusin keskittyä vain laulamiseen”, Niemelä muistelee. Ovet aukenivat Jyväskylän ammattikorkeakouluun (Jamk), josta Niemelä valmistuu keväällä pop/jazz-laulun opettajaksi. Lisäksi hän aloitti tänä syksynä muusikon opinnot musiikkiteatterilinjalla Gradialla. ”Laulunopettajana minua kiehtoo ääni ja soundit. Yksilöopetuksessä on ihanaa, kun saa rauhassa oppilaan kanssa tutustua jokaisen omaan ääneen ja laulutekniikkaan, sekä nähdä näiden kehityskaarta ja musiikin tuottamaa iloa. Pari vuotta sitten Niemelä alkoi ikävöidä bänditoimintaa ja halusi tehdä omaa musiikkia. Sattumalta hän löysi ympärilleen ihmiset, jotka innostuivat soittamaan ja sovittamaan hänen musiikkiaan. ”Olen kiitollinen ja onnellinen bändini soittajista, jotka ovat mahdollistaneet oman artistiurani alun. Bänditreeneissä meillä on aina todella hauskaa ja pian on taas uutta musiikkia sovitettavana. Seuraava keikka Popparissa pidetään lauantaina 17.tammikuuta.” Niemelä genre on suomipop/rockia ja sanojensa mukaan musiikissa kuuluu vaikutteita Irinasta ja Suvi Teräsniskasta. Keikkoja on hänen mukaansa kuitenkin ollut harmillisen vähän. ”Omaa musiikkia on haastavampi myydä kuin covermusan kokoonpanoja.” Kahden koulun opinnot sisältävät paljon läsnäolevaa opetusta, ohjelmiston harjoittelua, opinnäytetyön kirjoittamista ja kevään B-konserttiin valmistautumista. Yhteen asiaan panostaminen on aina pois toisesta. ”On vaikeaa pidellä kaikkia palloja yksin ilmassa. Iltaisin pidän lauluoppilaiden tunteja, teen kouluhommia sekä töitä artistiurani eteen keikkamyynnin, säveltämisen ja sanoittamisen kautta. Jos myyn keikkaa, ei etene sävellystyö, jos sävellän, ei etene opinnäytetyö... Aika on myös rajallista.” Toisinaan Niemelä on kokenut yksinäisyyden tunnetta siitä, kuinka vastuu on itsellä. Toisaalta hän on taas kiitollinen, J u h a T a k a n e n . 15 14 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 OPISKELEVAT MUUSIKOT
että on ymmärtänyt oman jaksamisensa rajat ja osaa ottaa vapaata päästäkseen irti musiikista. Niin sen pariin on myös mukava jälleen palata. ”Olen joka päivä onnellinen siitä että saan tehdä sitä mistä haaveillut. Nautin jokaisesta päivästä musiikin äärellä niin opettajana, laulajana kuin lauluntekijänä.” E nja Heikkilä valmistui hiljattain maisteriksi musiikkitieteen koulutusohjelmasta ja seuraavaksi suunnitelmissa on aloittaa väitöskirjaa Jyväskylän yliopistossa. Heikkilä on myös keikkaillut musiikkiaan esittäen vuodesta 2018 asti ja julkaissut biisejä Spotifyissa ja Apple Musicissa. School of Rock -elokuva innosti alle kouluikäistä Enjaa tarttumaan kitaraan ja niin hän aloitti musiikkiopistossa vasta 6-vuotiaana. ”Pääsykokeissa esitin ylpeänä kappaleeni Hammas, jonka melodia muistutti hätkähdyttävästi Batman-teemaa: Hammas, nananananananana, hammas, nananananananana, verta vuotaa, nananananananana, syö porkkanaa…”, Heikkilä muistelee. Klassisen kitaran soiton ohessa tämä sävelsi musiikkia, teki cover-biisejä Youtubeen ja aloitti laulutunnit. Tukea Heikkilä on aina saanut niin perheeltään että opettajiltaan. ”Eräänä syntymäpäivänäni sain lahjaksi kovasti toivomani kondensaattorimikrofonin sekä äänikortin. Rohkaistuin siitä entisestään.” Ensimmäisen EP:n kaikki kappaleet Heikkilä sävelsi, sanoitti, äänitti ja tuotti itse. Nyt tekeillä oleva EP:lle hän sai bändin mukaan. Basisti Markus Mäntymaa ja rumpali Santeri Salmirinne ovat sovituksillaan auttaneet nostamaan biisejä korkeammalle tasolle. ”Biiseissäni on dynamiikkaa herkän ja pienen, sekä vahvan ja aggressiivisen ilmaisun välillä. Rankkojakin aiheita värittää usein toiveikkuus ja huumori. Jostain syystä valssikomppi näyttää vetävän minua puoleensa.” Vaikka musiikinteko antaa paljon hyvää, on se Heikkilälle osittain pakkomielteistä. J u h a T a k a n e n . Kati Niemelä. ”On vaikeaa pidellä kaikkia palloja yksin ilmassa.” 17 16 jyväskylän ylioppilaslehti 6/24 MUUSIKOT
Kurssisuoritukset ja ihmissuhteet ovat välillä jääneet toissijaisiksi, kun toisinaan taas musiikin luomista tulee laiminlyötyä opintojen takia. Pakon edessä pidetty tauko voi kuitenkin vaikuttanut positiivisesti musiikin työstämiseen. Heikkilästä on tärkeää olla rento tavoitteellisuuden suhteen. Keikkailla ei tarvitse, ellei jaksa. ”Mikäli intoa löytyy, kombinaatio onnistuu”, hän kuitenkin vakuuttaa. ” Kurt Vonnegutin lausahdus niin se käy on minulle tärkeä motto ja olen julkaissut So it goes -nimisen kappaleenkin. Kaikenlaisia asioita tapahtuu, eikä elämässä auta muu kuin jatkaa eteenpäin.” ”Osata ei voi, ellei opettele. Oman osaamattomuuden voivottelu on mielestäni ajanhukkaa. Yhtä hyvin voi ryhtyä toimeen. Stressin valjastamisella hyötykäyttöön saa hommat hoidettua!” Ison osan tulevasta EP:stään Heikkilä pääsi äänittämään Jyväskylän yliopiston Musica-rakennuksen studiolla osana musiikkiteknologiakurssia. Lisäksi Jamkilla toteutetulla kurssilla hän pääsi käyttämään Digi & Game Centerin tiloja ja kalustoa livemusiikkia, sekä AR-teknologiaa yhdistävään musiikkiprojektiin. Pelitutkimuksen ja -suunnittelun kursseilla syntyneeseen peliin Witch of Mirktwir Heikkilä oli luomassa musiikkia gradukollegansa kanssa. Tärkeintä hänelle on uskaltautua mukaan projekteihin, käyttää opinnoissa luovuutta ja mennä itseään kiinnostavia asioita kohti. ”Tunnen monta opiskelijaa jotka keikkailevat ahkerasti opintojen lomassa. Tärkeintä musiikin ja opiskelun yhdistämisessä on, että tekeminen antaa enemmän kuin kuluttaa. Musiikinteon ollessa minulle voimavara, on kovakin puurtaminen palkitsevaa ja ajankäytön arvoista.” E spoosta Jyväskylään viisi vuotta sitten muuttanut Roope Anttila, räppinimeltään Rusa, piti opinnoista pari vuotta luovaa taukoa. Syksyllä tällä käynnistyivät kauppatieteiden maisteriopinnot, joissa kiinnostivat koulutuksen tarjoamat laajat Kati Niemelä. Enja Heikkilä. ”Mikäli intoa löytyy, kombinaatio onnistuu” 17 16 jyväskylän ylioppilaslehti 6/24 MUUSIKOT
indien ja alternative-tyylin sekottaminen räppimeininkiin”, Anttila kertoo. Opiskelun ja musiikin yhdistäminen on Anttilan kohdalla tuonut eteen jonkin verran haasteita. Musiikin kirjoittaminen, äänittäminen, miksaus ja masterointi itsenäisesti vievät paljon aikaa. ”Pitkään on tuntunut siltä, että jos keskittyy kunnolla kouluun, jää musa taka-alalle ja toisin päin. Ei oo mikään maailman yksinkertaisin homma yhdistää kauppisopintoja ja taiteellista tekemistä”, hän myöntää. ”Kumpikin vaatii pääsemistä tietynlaiseen mielentilaan ja nämä kaksi alaa ovat aika kaukana toisistaan, joten noiden mielentilojen välillä pomppiminen voi tuottaa hankaluuksia.” Musiikki vaatii lisäksi jonkin verran investointeja ja Anttila on omasta tahdostaan karsinutkin menoja pois arjessaan. Hän käy kolme päivää viikossa töissä ja opiskelee loppupäivät. Sillä musiikin teon voi kotona aloittaa matalalla kynnyksellä, pääsee musiikkiprojekteja edistämään pääsääntöisesti hyvin iltaisin. Musiikin suhteen Anttilalla ei varsinaisesti ole tällä hetkellä uratavoitteita. ”Tulevaisuuden suhteen minulla on vielä aika pitkälti kaikki auki. Katsotaan mitä mahdollisuuksia työelämä tarjoaa”, hän sanoo. Anttila pallottelee myös vaihtoehtoa lähteä opiskelemaan jotain uutta alaa. Etupäässä häntä kiinnostaa luoda itseään puhuttelevaa musiikkia. ”Jos se puhuttelee joitain muitakin, niin se on aina siistiä”, Anttila toteaa. H aapajärveltä kotoisin olevalle Riina Åmanille, taiteilijanimeltään Riina, musiikki oli aina koko perheen juttu. Hän alkoi soittaa viulua jo alakoulussa. Se on poikinut mahdollisuuksia erilaisiin bändeihin, projekteihin ja esiintymisiin tähän päivään saakka. Teini-ikäisenä Åman opetteli pianonsoittoa itsekseen ja alkoi kirjoittaa biisejä. Hän äänitti puhelimelleen demoja ja lähetti niitä toisinaan musiikkia tekevälle veljelleen mielipettä kysyäkseen. Saatuaan käyttöönsä akustisen kitaran, alkoi Åman säveltää tavoitteellisemmin. Vielä silloin omien tunteiden jakaminen yleisölle tuntui liian henkilökohtaiselta. Tänä päivänä juuri aitouden Åman haluaa valmiudet erilaisille urapoluille. Pääsääntöisesti Anttila tekee räppiä. Genre-suuntauksestaan hän toteaa seuraavaa: ”Varmaan johtuu ihan vaan siitä, etten osaa laulaa kovin hyvin.” Anttilan musiikillinen kiinnostus syttyi 16-17-vuotiaana, kun hän alkoi seurata yhdysvaltalaista “westcoast-räppimeininkiä”. Samalla hän tutustui kunnolla myös suomiräppiin. ”Silloin aloin tekemään biittejä ja kirjoittamaan. Vuosien varrella on tullut tehtyä paljon skeidoja biisejä ja miksauksia”, Anttila muistelee. Anttila keikkaili jonkin verran vuonna 2023 Helsingissä, Jyväskylässä ja Tampereella. Seminaarinmäellä Musican Bombox-tilassa järjestettyä keikkaansa talvella 2023 hän muistelee ylpeänä. Kulunut vuosi on kuitenkin mennyt uuden musiikin työstämiseen kotistudiossa. Tulevan vuoden alussa Anttilalta on tulossa “rehellinen räppilevy”, minkä kanssa hänen on tarkoitus taas keikkailla. Uusi soundi on sittemmin alkanut löytyä. ”Miksaukset ovat alkaneett napsumaan kohdilleen. Tällä hetkellä minua kiinnostaa Roope Anttila. 19 18 jyväskylän ylioppilaslehti 6/24
musiikissaan säilyttää. ”Teen musiikkia omista tunteista ja kokemuksista. Minua inspiroi eksistentiaaliset kriisit, hassut arjen yksityiskohdat, hankalat tunteet ja hienoinen itseironia. Olisi ihanaa ajatella, että ehkä joku tunnistaisi itsensä ja omat tunteensa biiseistäni”, hän ajattelee. Ensimmäisen EP:n Hänelle, joka katosi (2022) Åman saattoi valmiiksi veljensä kanssa. Jyväspeksin kautta Åman tutustui musiikkia tekevään Elmeri Tommiskaan ja kun he törmäsivät kuukausien päästä uudelleen sattumalta VR:n ravintolavaunussa, alkoivat he keskustella musiikista. Keskustelu poiki yhteistyöhön. ”Työnjako menee niin, että sävellän ja sanoitan yksinkertaisen demon ja lähetän sen Elmerille, joka supertuottaa biisiä eteenpäin. Palloteltua näkemyksiämme äänitämme lopuksi laulut esimerkiksi Elmerin ja tämän kumppanin vuokrakämpän vaatekomerossa”, Åman kuvaa prosessia. Tommiska esiintyy Jesús DeLorean Väisäsen kanssa ja soittaa kansanmusiikkivaikutteisessa yhtyeessä Houkutuslintu. Hänelle on luontevaa uppoutua musiikintekoon yksin ja välillä pitkäksikin aikaa. Tuottajana Tommiskan lähestymistapa on kokeellinen ja “vähän kaoottinenkin”. ”Tykkään ruuvailla roppakaupalla erilaisia soundeja syntetisaattoreilla ja kitarapedaaleilla ja kun äänimailma alkaa hahmottua, uudet ideatkin alkavat olla heti käyttökelpoisia. Kun suunta on selvillä, pohdimme sovitusta Riinan kanssa”, Tommiska sanoo. Vuoden 2024 alussa he julkaisivat sinkun Maa ja Kuu ja pyysivät ystävänsä Panun mukaan juhlaan. Silloin he perustivat virallisesti bändin projektin ympärille ja kesäkuussa julkaistiin EP Kiire hoitaa asioita. Åmanilla on taustalla pedagogiset opinnot, sekä suomen kieltä ja viestintää. Tällä hetkellä hän kirjoittaa gradua psykoanalyyttisesta kirjallisuudentutkimuksesta. ”Kirjallisuuden ristiriitaiset henkilöhahmot saavat pohtimaan, mikä ihmisyydessä on kaunista, kipeää, vaikeaa, rumaa, sallittua ja kiellettyä.” Soundimaailmaltaan Åmanin musiikki on hänen mukaansa “herkkää ja tunnelmoivaa että energistä ja voimakasta indiepoppia.” Åmanilla on motivaatiota kehittyä biisinkirjoittajana. Musiikin teon ja opintojen lisäksi Åman on osittain myös työelämässä. Kolmen aikaa vievän jutun välillä tasapainottelu voi olla raskasta. ”Se aiheuttaa riittämättömyyden tunteita. Välillä mietin, annanko oikeastaan tarpeeksi millekään.” Åmanin mielestä musiikin harrastaminen ja tekeminen olisi itsessään vaikeaa yhdistää opiskeluun. Sen sijaan musiikin julkaisemisen ja promoamisen yhdistäminen opintoihin on haastavampaa. Tällä hetkellä Åman priorisoisi musiikin opiskelun edelle, jos pystyisi. ”En keikkaile juurikaan nyt, koska kaikki on vielä aika alussa. Rakastaisin kyllä tehdä sitä enemmän ja siihen tähtäämmekin. Tiedostan toisaalta, että tämä hassu välivaihe helpottaa, kun saan kirjoitettua ja palautettua minun gradun. Sitä odotellessa siis!” Merkityksellisiä etappeja Åmanille ovat olleet oman biisin pääseminen Spotifyn viralliselle “Suomi-indie tänään” -listalle, ensimmäinen radiosoitto ja live-esiintyminen. ”Olisi upeaa, että useammat ihmiset löytäisi Riina-biisien ääreen ja ehkä kuulisi niistä jotain samaistuttavaa. Varovainen haave itsellä on, että tämä projekti saisi näkyvyyttä niin, että siitä saisi vähän rahaa. Ainakin alkuun niin, että voisin viedä kamut syömään!” Muusikon uran käynnistämisessä luotto itseen on ensisijaista. Åman on ymmärtänyt pikkuhiljaa, että hän todella elää itse omaa elämäänsä. ”Minun pitää uskaltaa myöntää ne asiat, jotka on juuri minulle tärkeitä ja tehdä niitä. Ei ole lopulta niin paljon väliä sillä, kuinka kauas se kantaa, kunhan itse koen oikeasti oman tekemiseni merkitykselliseksi.” ? R i i n a Å m a n j a E l e m e r i T o m m i s k a 19 18 jyväskylän ylioppilaslehti 6/24 MUUSIKOT
K uka on hauskin kansanedustaja? Tämän kysymyksen Jylkkäri esitti sähköpostitse kaikille istuville kansanedustajille. Jylkkäri pyysi kansanedustajia nimeämään heidän mielestään kolme hauskinta kollegaa perusteluineen. Osa selvisi tehtävänannosta erinomaisesti, osan vastaukset jättivät toivomisen varaa. Jylkkäri sai vastauksen yhteensä 20 kansanedustajalta, ja lisäksi yhdeltä avustajalta, joka vastasi omasta puolestaan. Hänen ääniään ei otettu huomioon loppulaskennassa. Eniten vastauksia antoivat kokoomuksen edustajat, yhteensä seitsemän. Perussuomalaiset ja sosialidemokraatit olivat toiseksi ahkerimpia vastaajia, molemmista puolueista kolme edustajaa antoivat äänensä. Anders Adlercreutz siunasi Jylkkäriä ministeritason vastauksella avustajansa välityksellä. Ääniä kertyi yhteensä 39. Kyselyssä keskustalaiset kansanedustajat saivat kaiken kaikkiaan eniten ääniä, yhteensä 17. Toiseksi tulivat perussuomalaiset edustajat 11 äänellä ja kolmanneksi kokoomuslaiset 7 äänellä. Eduskuntapuolueista RKP, Liike Nyt, KD ja Eduskuntaryhmä Timo Vornanen eivät saaneet yhtään mainintaa. Mainintoja saivat muun muassa meemikohusta sekä makkara-arvosteluistaan tunnettu entinen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sekä Tuomas Kettunen (kesk.), jonka "läppä ei petä koskaan" kuten vihreiden Sofia Virta kuvailee. Mutta ketkä olivat ne hauskimmat? "Hetkessä elämisen ja hoksaamisen jalo taito hallussa" "Kolmas menee vähän haastavaksi, on niin totisia tyyppejä ;0 )" "Tulee aina hymy huulille, kun häntä kuuntelee" "Hallitsee itseironian." "Hänessä on stand up -koomikon vikaa, joka joskus luovasti sekoittuu oppositiopolitiikkaan" "Rakastaa huumoria ja osaa lyödä lisää löylyä." Sitaateissa kansanedustajien luonnehdintoja kollegoistaan. ? ? 21 20 jyväskylän ylioppilaslehti 6/24 Teksti Valentin Vänskä Kuvitus Otto Rissanen Kuka on Suomen hauskin kansanedustaja? Kenellä on paras huumorintaju ja parhaat vitsit? Tai kuka on yksinkertaisesti perusluonteeltaan hupaisa tyyppi? Jylkkäri kyseli kansanedustajilta.