Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2020

JYLKKÄRI JYLKKÄRI 12 12 Zoomereiden digikeittiössä Zoomereiden digikeittiössä uppopaistetaan meemejä uppopaistetaan meemejä 06 06 ? Rahoituksen kankeus haittaa Rahoituksen kankeus haittaa suomalaista elokuvantekoa suomalaista elokuvantekoa 02 02 Panu Halmeella on Panu Halmeella on maailmanpelastuskompleksi maailmanpelastuskompleksi 08 08 YTHS:n asiakkaiden ei YTHS:n asiakkaiden ei tarvitse pelätä tietomurtoja tarvitse pelätä tietomurtoja 23 23 Ponikirjojen uusi Ponikirjojen uusi »tuleminen» »tuleminen» 26 26 Ristiina: portti perseeseen? Ristiina: portti perseeseen? #06 #06 Jyväskylän ylioppilaslehti Jyväskylän ylioppilaslehti 30. marraskuuta – 24. tammikuuta 30. marraskuuta – 24. tammikuuta 2021 2021 60. vuosikerta 60. vuosikerta ?????? ??????
• Toimii luonnonsuojelubiologian ja luonnonvarojen kestävän käytön yliopistonlehtorina • Nimitettiin luonnonsuiojelubiologian dosentiksi vuonna 2014 • Väitöskirja käsitteli käytännön sovelluksia luonnon monimuotoisuuden tutkimiseen, tarkemmin kohteenaan puulla elävät sienet • Aktiivinen twitter-käyttäjä Panu Halme koki olevansa unelmaduunissa jo viisitoista vuotta sitten väitöskirjaa tehdessään. Kokemus työn kuormittavuudesta on alkanut varjostamaan elämää vasta viimeiset pari vuotta. ”Me kestävyystutkijat kärsimme vähän sellasesta maailmanpelastuskompleksista. Kun työn tavoite on saada kestävyyskriisi hallintaan ja maailma pelastetuksi, on helppo lipsahtaa ajatukseen, että on itse kaikesta vastuussa.” ”En usko, että mikään muu olisi inspiroivampaa, haasteena on vain pitää työn määrä jotenkin järkevänä.” Ajatus siitä, että hän itse voi vaikuttaa maapallon tulevaisuuteen jotenkin positiivisesti on motivoiva. Toisaalta kääntöpuolena on kokemus siitä, että työlle ei näy loppua. Kyse ei ole siitä, että työ olisi muuttunut huonommaksi. Sitä on vain paljon enemmän. Työkuorma on kasvanut muun muassa siksi, että Halme saa pyyntöjä erilaisiin asiantuntijatehtäviin ja haastatteluihin lähes päivittäin. Hänestä ala on tällä hetkellä suuren mielenkiinnon kohteena. Halme on tutkinut uransa aikana muun muassa Suomen metsien monimuotoisuutta sekä sen heikkenemistä. Halme päätti jo gradua tehdessään, että tekee väitöskirjan luonnonsuojelukysymyksistä. Tavoitteena oli päästä tekemään soveltavaa tutkimusta. Halmeen työ pitää sisällään muutakin kuin tutkimuksen tekemistä. Hänen työnkuvaansa kuuluu yliopistonlehtorin toimessa myös opetus ja opiskelijoiden ohjaaminen sekä yhteiskunnallinen vuorovaikuttaminen. Hän toimii lisäksi JYUWisdomin, eli Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisön pääsihteerinä. Wisdomissa tutkitaan kestävyysja resurssiviisauskysymyksiä eri näkökulmista, esimerkiksi tällä hetkellä yhteisö selvittää yliopiston päästöjä ja luontovaikutuksia. Halme arvostaa vuorovaikutusta maisterivaiheen opiskelijoiden ja tohtorikoulutettavien kanssa. Hänestä on inspiroivaa auttaa ja ohjata nuorempia tutkijoita urallaan, kun nämä painivat samojen aiheiden ja kysymysten parissa, kuin Halme itse. Täysin ongelmatonta pääsy unelmatyöhön tutkijaksi ei ole ollut. Riippuvuus ulkopuolisesta rahoituksesta on usein turhauttavaa. Halme kertoo, että moni kollega ottaa hylkäävät rahoituspäätökset todella raskaasti. Vaikeita ne ovat hänelle itselleenkin. ”Olen kuitenkin opetellut ajattelemaan, että olipas ne päätöksentekijät idiootteja. Pääsee itse helpommalla, kun ei vello omassa huonommuudessaan. Ei sillä ole niin väliä, vaikka olisikin huonompi kuin rahoituksen saanut.”? ? Luonnonsuojelututkija Panu Halmeen unelmatyö kuormittaa, koska sille ei näy loppua, mutta tulevat tutkijat inspiroivat TeksTi & kuva? Santeri Matero Faktat 02?J ylkkäri?06 · 2020 Kasvo
»Ajatus siitä, että voi vaikuttaa maapallon tulevaisuuteen jotenkin positiivisesti on motivoiva» J ylkkäri?06 · 2020? 03
bar red neck Forum, Asemakatu 7, Jkl keittiö avoinna joka päivä myöhään yöhön best wings in town ruoka-annoksista tulinen OPISKELIJA-ALENNUS EDUFUTURA-YHTEISÖSSÄ ENEMMÄN MAHDOLLISUUKSIA EDUFUTURARISTIINOPISKELUSTA! EduFuturan ristiinopiskelun opintotarjotin: edufutura.fi/opintotarjotin www.sohwi.fi sohwi’ s sTUDENT BURGERs! beef, chicken & vegan Vaasankatu 21 JYVÄsKYLÄ VAiN VoiMAssA oLEVALLA oPisKELiJAKoRTiLLA! MYÖs MUiTA hYViÄ oPisKELiJATARJoUKsiA TULE TsEKKAAMAAN!!! Lähesty rohkeasti toimitusta sähköpostitse paatoimittaja@jylkkari.fi toimittaja@jylkkari.fi Tai laita somessa viestiä! Tule tekemään jylkkäriä! jylkkari.fi/avustajaksi
Läheskään kaikki riviopiskelijat tuskin tietävät, miten suuri taloudellinen toimija rakas ylioppilaskuntamme JYY itse asiassa on. JYYn viiden yhtiön konsernin tase oli viime vuonna 83 miljoona euroa ja tuotot olivat 11 miljoonaa euroa. JYYllä on omistuksessa esimerkiksi yli 1600 asuntoa. JYYn liiketoiminnan tase on verrattavissa moneen yhteiskunnallisesti isompaan edunvalvontajärjestöön, kuten ammattiliitto Paperiliittoon, jonka 77,5 miljoonan tase on aika lähellä JYYtä. Jätämme taaksemme haisemaan esimerkiksi sairaanhoitajien ammattiliitto Tehyn, jonka tase on noin 53 miljoonaa euroa. Vertailusta ei pidä tehdä kauhean pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta se alleviivannee JYYn talouden kokoa. Siihen nähden onkin absurdia, miten pienillä palkkioilla hallituksen täytyy selvitä. ? Tämän vuoden budjetissa hallituksen puheenjohtajalle on varattu luottamustehtävästään palkkioihin 12 000 euroa. Hallituksen jäsenille taas on varattu yhteensä 56 700 euroa. Summat saattavat köyhän opiskelijan korvissa kuulostaa isoilta, mutta yhteensä se tarkoittaa puheenjohtajalle 1000 euroa kuukaudessa ja hallituksen jäsenille 700 euroa. Työskentelyä sivusta seuranneena tämä ei tunnu mitenkään kohtuulliselta korvaukselta siitä raskaasta työstä, mitä hallitus JYYssä tekee. Vaikka pesti on virallisesti luottamustoimi, tosiasiassa kyse on kokopäivätyöstä usein 40-tuntisella työviikolla ja myös valitettavan usein 12-tuntisilla tai pidemmillä päivillä. On pakko nostaa hattua näille raskaan työn raatajille, jotka uhraavat vuoden opinnoistaan nälkäpalkalla meidän kaikkien eteemme. Tunnen välillä toimiston nurkassa istuskellessani voimakasta syyllisyyttä omasta, huomattavasti kilpailukykyisemmästä palkastani. Ihmettelen syvästi sitä, ettei kukaan hallituslainen ole koskaan ainakaan minulle valittanut hysteerisen pientä korvaustaan. Tehtäviin hakeutuukin ilmeisesti masokistisia pyhimyksiä. On pakko esittää kysymys: onko tässä järkeä? ? Yllä mainitun esimerkin Paperiliiton puheenjohtaja tienasi palkkaa 120 000 euroa vuodessa. Sellaisista summista on turha JYYssä puhua, eivätkä tehtävät ole suoraan verrattavissa keskenään. Silti kymmenen kertaa isompi palkka taloudellisesti raa'asti samankokoisen organisaation johtamisesta on aika brutaali ero. Kysymys ei ole kuitenkaan siitä, onko hallituspesti taloudellisesti houkutteleva, sillä näitä hommia tehdään puhtaasta innosta opiskelijoiden asian ajamiseksi. Kyse on siitä, että eikö tästä olisi reilua maksaa edes vähän kohtuullisempi korvaus? Tänä syksynä hallitushakua jouduttiin pidentämään, koska tehtäviin oli "naftisti hakijoita", kuten eräs hallituslainen totesi. Kohtuullisempi korvaus saattaisi motivoida enemmän innokkaita. Onko siinä mitään mieltä, että lähes 2 000 asunnon bisneksen ja kymmenien miljoonien eurojen omaisuutta pyöritetään reilusti köyhyysrajan alapuolelle jäävillä palkkioilla? Eikö olisi kohtuullista, että korvaus olisi edes köyhyysrajalla? Opiskelijoiden asioissa on tarpeeksi stressaamista. Samalla ei tarvitsisi edunvalvojan joutua stressaamaan toimeentulostaan. ? Tuukka Tervonen paatoimittaja@jylkkari.fi Antakaa hallitukselle ihmisarvoinen korvaus Eikö olisi kohtuullista, että korvaus olisi edes köyhyysrajalla? ? »Marttyyrien opetuslapset kärsivät paljon enemmän kuin marttyyrit» Friedrich Nietzsche teoksessaan Inhimillistä, aivan liian inhimillistä (1880). JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Tuukka Tervonen päätoimittaja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Saara Sund toimittaja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi Mikko Hakola siviilipalvelusmies 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi K ANNEN KUVA Saara Sund ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 5 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 25.1. · 1.3. AVUSTAJAPALAVERI Etänä tammikuussa, linkki ilmestyy somekanaviin! Ylä-Ruthin kabinetti Seminaarinkatu 19 40100 Jyväskylä SOMESSA JA VERKOSSA ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti j ylkkäri?06 · 2020? 05 pääkirjoitus
z CRISPR-tutkimuksen juuret ovat eräässä luonnon pitkäaikaisimmista kilpavarusteluista. Bakteriofaageiksi kutsutut virukset pyrkivät tuhoamaan bakteereita, ja bakteerit puolestaan pyrkivät suojautumaan faageilta erilaisilla immuunijärjestelmillä. Yksi näistä järjestelmistä on CRISPR (lyhenne sanoista clustered regularly interspaced short palindromic repeats). Se on bakteerin DNA:ssa oleva alue, johon tallennetaan palasia viruksen perimästä. Eräänlainen muisti siis. Tutkijatohtori Ville Hoikkala Jyväskylän yliopistosta selittää tarkemmin, miten CRISPR-mekanismi toimii. ” Uuden virustartunnan sattuessa CRISPR-alue muutetaan DNA:sta lyhyiksi RNA-molekyyleiksi, niin sanotuksi opasRNA:ksi. Opas-RNA hakeutuu faagin perimään kuin magneetti, ja johdattaa sinne solussa olevia DNA:n tuhoajaproteiineja. Proteiini kiinnittyy faagin perimään ja katkaisee sen.” Hoikkala vertaa kansantajuisemmin proteiineja voimakkaaseen, mutta sokeaan vartijaan, jonka opas-RNA johdattaa paikalle poistamaan tunkeilijan. Kun faagien olemassaolo havaittiin 1900-luvun alussa, tiedemiehet oivalsivat sen potentiaalin bakteeritautien hoidossa. Syntyi faagiterapia, jolla pyritään aseistakemian Nobel-palkinto vuonna 2020. Geenieditoinnilla on useita potentiaalisia käyttötarkoituksia. Ruokakasvit voidaan perimää muokkaamalla tehdä vastustuskykyisiksi sairauksille ja tuholaisille, mikä parantaa satoja. Hyttyset voidaan tehdä vastustuskykyisiksi malarialle ja denguekuumeelle. Näin ne eivät levitä tautia ihmisiin. Menetelmää voidaan käyttää myös sairauksien hoitoon. Erityisen lupaavia tutkimustuloksia on saatu monogeenisten eli yhteen geenivirheeseen perustuvien sairauksien saralla. Tällainen sairaus on esimerkiksi sirppisoluanemia. Siinä potilaan punasolut ovat epämuodostuneet, eivätkä kykene kuljettamaan tarpeeksi happea. ”Ihmisiä, joilla on jokin monogeeninen sairaus, on yli 250 miljoonaa. Eli potentiaali on valtava. Esimerkiksi näköön liittyvissä sairauksissa tutkimukset ovat jo hyvin pitkällä”, kertoo dosentti Topi Tervonen Helsingin yliopistosta. Kliinisissä kokeissa on myös muokattu sirppisoluanemiaa sairastavien henkilöiden veren kantasoluja CRISPR:n avulla. Aiemmin potilaat ovat joutuneet käymään joka kuukausi verensiirrossa, sillä heidän omat punasolunsa eivät kuljeta riittävästi happea. ”Koehenkilöt ovat nyt eläneet 1,5 vuotta ilman verensiirtoja. Voidaan siis olla aika varmoja, että menetelmällä saadaan haluttu CRISPR mullisti geenimuokkauksen TeksTi? Ville Hardén?kuva?National Cancer Institute Bakteerien puolustusjärjestelmään pohjautuvalla CRISPRtutkimuksella on useita potentiaalisia hyötyjä esimerkiksi lääkekehityksen ja ruoantuotannon saralla. Hurjimmissa visioissa CRISPRiä käytetään ihmisen perimän muokkaamiseen. maan faageja tuhoamaan tauteja aiheuttavia bakteereita. Menetelmää käytettiin paljon etenkin Itä-Euroopassa, mutta antibiootit syrjäyttivät sen 1900-luvun puolivälissä. Huoli antibiooteille vastustuskykyisten superbakteerien noususta on kuitenkin tuonut faagiterapian jälleen keskusteluun. Hoikkala uskoo, että tulevaisuudessa näitä kahta metodia käytetään rinta rinnan. ”Lomittain käyttämällä molempien tekniikoiden hyvät puolet saadaan esille. Myös antibiootteja löydetään jatkuvasti, eivätkä bakteerit tule automaattisesti kaikille vastustuskykyisiksi.” Faagiterapian mahdollisia haittoja tutkitaan Hoikkalan mukaan jatkuvasti, mutta toistaiseksi hyödyt ovat haittoja suuremmat. ”Koska faagit ovat kehittyneet tartuttamaan nimenomaan tiettyjä bakteerisoluja, ei tarvitse pelätä, että ne tartuttaisivat ja lisääntyisivät omissa soluissamme.” CRISPR-tutkimus otti valtavan harppauksen vuonna 2012. Tuolloin ranskalainen Emmanuelle Charpentier ja yhdysvaltalainen Jennifer Doudna osoittivat, että Cas9-niminen tuhoajaproteiini toimii bakteerien lisäksi muissakin solutyypeissä, jolloin sitä voidaan käyttää ”geenisaksina” muokkaamaan perimää haluttuun suuntaan. Menetelmä on ollut niin mullistava, että Doudnalle ja Charpentierille myönnettiin 06?J ylkkäri?06 · 2020 Tiede
z CRISPR saattaa tuoda avun syöpään, mutta riskinä voi olla, että potilaan autoimmuunijärjestelmä häiriintyy. kemian Nobel-palkinto vuonna 2020. Geenieditoinnilla on useita potentiaalisia käyttötarkoituksia. Ruokakasvit voidaan perimää muokkaamalla tehdä vastustuskykyisiksi sairauksille ja tuholaisille, mikä parantaa satoja. Hyttyset voidaan tehdä vastustuskykyisiksi malarialle ja denguekuumeelle. Näin ne eivät levitä tautia ihmisiin. Menetelmää voidaan käyttää myös sairauksien hoitoon. Erityisen lupaavia tutkimustuloksia on saatu monogeenisten eli yhteen geenivirheeseen perustuvien sairauksien saralla. Tällainen sairaus on esimerkiksi sirppisoluanemia. Siinä potilaan punasolut ovat epämuodostuneet, eivätkä kykene kuljettamaan tarpeeksi happea. ”Ihmisiä, joilla on jokin monogeeninen sairaus, on yli 250 miljoonaa. Eli potentiaali on valtava. Esimerkiksi näköön liittyvissä sairauksissa tutkimukset ovat jo hyvin pitkällä”, kertoo dosentti Topi Tervonen Helsingin yliopistosta. Kliinisissä kokeissa on myös muokattu sirppisoluanemiaa sairastavien henkilöiden veren kantasoluja CRISPR:n avulla. Aiemmin potilaat ovat joutuneet käymään joka kuukausi verensiirrossa, sillä heidän omat punasolunsa eivät kuljeta riittävästi happea. ”Koehenkilöt ovat nyt eläneet 1,5 vuotta ilman verensiirtoja. Voidaan siis olla aika varmoja, että menetelmällä saadaan haluttu muita perinnöllisiä ominaisuuksia muokaten mahdollista luoda niin sanottuja ”designer-lapsia”? Vuonna 2018 kiinalainen He Jiankui järkytti tiedemaailmaa kertomalla, että hän oli muokannut kaksostyttöjen DNA:ta sikiövaiheessa. Myöhemmin paljastui, että He oli väärentänyt dokumentteja ja johtanut lääkäreitä harhaan voidakseen toteuttaa kokeen. Kaksosten vanhemmat eivät tienneet muokkauksesta ennen synnytystä. Kansainvälinen tiedeyhteisö tuomitsi kokeen jyrkästi. Joulukuussa 2019 He tuomittiin Kiinassa kolmeksi vuodeksi vankilaan. Kirmo Wartiovaara tuomitsee kokeen, ja kertoo olleensa huolestunut siitä, mitä tapaus tekee geenimuuntelun maineelle. ”Olisi voinut käydä niin, että maailman terveysviranomaiset tai tutkimuksen CRISPR mullisti geenimuokkauksen gEENIEDITOINTIIN EI TÄLLÄ HETKELLÄ OLE YHTENÄISTÄ KANSAINVÄLISTÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ tulos. Siitä ei kuitenkaan voida olla vielä täysin varmoja, ettei haittavaikutuksia ole syntynyt”, kertoo perinnöllisten sairauksien lääkäri, tutkija Kirmo Wartiovaara. Myös syöpätutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia. Amerikkalaisessa tutkimuksessa kolmelta pitkälle edennyttä syöpää sairastaneelta potilaalta otettiin verestä T-soluja, jotka tuhoavat taudinaiheuttajia. Geenisaksilla soluilta poistettiin geeni, joka saa ne lamaantumaan jonkin ajan jälkeen. Sen jälkeen väsymättömiksi sotilaiksi muokatut solut palautettiin potilaiden verenkiertoon. Kukaan kolmesta potilaasta ei saanut vakavia haittoja kokeesta, ja kahden potilaan sairauden eteneminen pysähtyi. Syöpätutkija Juha Klefström näkee menetelmässä myös riskejä. ”Vaarana on, että väsymättömät tappajasolut käyvät potilaan omien solujen kimppuun. Potilas voi saada hoidosta hyödyn syövän suhteen, mutta myöhemmin hänelle ilmestyy hoidon sivuvaikutuksena autoimmuunisairauksia. Olisi keksittävä keino, jolla siirrännäiset tuhotaan, jos asiat eivät mene kuten halutaan.” Riskien lisäksi geenien muokkaamiseen liittyy paljon eettisiä kysymyksiä. Jos perinnöllisiä sairauksia on tulevaisuudessa mahdollista hoitaa CRISPR:n avulla, olisiko rahoittajat olisivat kieltäneet geenimuuntelun kokonaan. Onneksi näin ei käynyt, ja tutkimus pääsee eteenpäin.” Geenieditointiin ei tällä hetkellä ole yhtenäistä kansainvälistä lainsäädäntöä, mutta eettisiä ohjeistuksia on annettu. Tutkimusta on sallittua tehdä, mutta perinnöllisiä muutoksia voidaan harkita vasta, kun kokeiden turvallisuudesta ollaan ehdottoman varmoja. Wartiovaara ei pidä ajatusta designer-lapsista realistisena visiona. ”Ihmisen genomissa on kolme miljardia kirjainta, emmekä edes tiedä, mitä kirjainta muuttamalla saadaan haluttu vaikutus. Ja vaikka oikea kirjain tiedettäisiin, riski vakaviin haittavaikutuksiin on suuri. Menee todella kauan ennen kuin hyöty-haittasuhde on kohdallaan ihmisen perimän muokkaamiseen.” Wartiovaara peräänkuuluttaa laadukasta perustutkimusta. ”Ennen kuin voi parantaa maailmaa, pitää tietää miten se toimii. Sama koskee solua.” Vaikka geenieditointiin liittyy paljon haasteita ja eettisiä kysymyksiä, Juha Klefström näkee sen tulevaisuuden alana. ”Tekniikan myötä syntyy uusia työpaikkoja, ja diagnostiikan alueella on mahdollisuuksia innovoida ja perustaa yrityksiä. Seuraavan polven nuoria tutkijoita odotetaan innolla.”? ? J ylkkäri?06 · 2020? 07 Tiede
Vastaamon tietomurto horjutti monen uskoa terveydenhuollon tietoturvan kestävyyteen ja potilastietojen turvalliseen säilytykseen. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tietosuojavastaava Marjo Tipuri kertoo, että tapaus on huomioitu myös YTHS:n puolella. Tietoturvaa on vahvistettu muun muassa parantamalla asiakkaan tunnistamista. “Olemme pyrkineet kaikin keinoin toimimaan niin, että tällainen hyökkäys olisi mahdollisimman epätodennäköinen. Lainaan tähän KRP:n rikostarkastaja Pentti Kangasniemen sanoja: mikään ei ole mahdotonta, kun verkkoihin mennään“, Tipuri vastaa sähköpostin välityksellä. Hyökkäykset olisikin torjuttava, sillä ensi vuoden alusta alkaen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö huolehtii kaikkien korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta. Jos opiskelijamäärät pysyvät kutakuinkin samana, YTHS:n piirissä tulee olemaan lähes 300 000 opiskelijan potilastiedot. Tipuri kertoo, että YTHS:llä tietoturvaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Epätoivottuja urkkijoita vastaan on varauduttu teknisillä ratkaisuilla kuten palomuureilla, vahvalla tunnistautumisella, käyttöoikeuksien rajaamisella ja salatuilla yhteyksillä. Tämän lisäksi ulkopuolinen arviointilaitos tarkistaa ja testaa järjestelmät säännöllisesti. “Potilastietojärjestelmien hankinnassa ja uusien toimintojen kehittämisessä tietojen turvaaminen on ensisijaista”, Tipuri vakuuttaa. Suomessa Sosiaalija terveysalan valvontavirasto valvoo, että terveyshuollon potilastietojärjestelmät täyttävät vaaditut standardit. “Tietojärjestelmän valmistaja on vastuussa vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta”, Valviran sivuilla kerrotaan. “Käytössämme olevat järjestelmät ovat Valviran luokituksessa A-luokkaa.” Terveydenhuollosta aikaa varaava saattaa epäröidä Vastaamon tapauksen jälkeen. Omien tietojen vuotaminen kaikkien luettavaksi on ajatuksenkin tasolla ahdistavaa. Mitä YTHS sanoo asiaa murehtiville? “Yllä mainituilla toimenpiteillä olemme turvanneet asiakkaiden tiedot. Käynnin jälkeen asiakastiedot näkyvät OmaKannassa ja sieltä opiskelija pystyy hyvin näkemään, mitä hoitokäynnistä on kirjattu.” “Useimmissa toimipisteissä on psykologeja, joiden kanssa tästä Vastaamon tapauksesta ahdistuneet asiakkaat voidaan ohjata keskustelemaan. Ahdistuksensa kanssa ei kannata jäädä yksin.” YTHS:n henkilökunta on saanut koulutusta tilanteisiin, joissa potilastiedot ovat uhattuina. Toimintaohjeet annetaan henkilökunnalle tapauskohtaisesti. “Henkilökuntaa on ohjeistettu kaikissa mahdollisissa epäillyissä tai todellisissa tietosuojaa tai -turvaa koskevissa häiriötapahtumissa ottamaan välittömästi yhteyttä omaan esimieheensä tai suoraan tietosuojavastaavaan”. Miten mahdollisesta kiristysyrityksestä tai tietovuotoepäilystä sitten kannattaa ilmoittaa, jos opiskelija sellaisen huomaa? “Yhteydenotot tehdään tietosuojavastaavalle yths.fi-sivustolla olevan lomakkeen kautta, jolloin vaaditaan vahvaa tunnistautumista (Suomi.fi). Tällöin viestit asiakkaan ja tietosuojavastaavan välillä ovat suojattuja. Tietosuojavastaavalle voi myös soittaa puhelinaikana perjantaisin.” •? Psykologi ja psykoterapeutti Tommi Hartikainen rauhoittelee tietomurtoa murehtivia. “Jos pelko kohdistuu siihen, että omat tiedot on levinneet jonnekin, niin sen takia ei YTHS vakuuttaa, että tiedot ovat turvassa »ahdistuksensa kanssa ei kannata jäädä yksin» TeksTi? Tatu Vornanen?kuviTus?Saara Sund Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistunut tietomurto lunnasrahoineen ja kiristyksineen on ikävä muistutus digiajan vaaroista. Tulisiko opiskelijoiden olla huolissaan omien tietojensa turvallisuudesta? kannata olla hakematta apua.” Vastaamon tapauksesta kumpuavat huolet eivät hänen mukaansa eroa muidenkaan pelkojen käsittelystä. Tärkeintä on hakea apua. “Jos pelkotilat menevät selvästi normaalia voimakkaammaksi tai alkaa oirehtia niin, että menettää yöunensa tai mielessä jatkuvasti kiertävä pelko haittaa arkielämää, niin kannattaa hakeutua jonkinlaisen avun äärelle.” Tietojen säilyttäminen ja tietojärjestelmiin kirjaaminen aiheuttaa joissakin epäilyksiä. Potilastietojen koskevat säädökset ovat Hartikaisen mukaan kuitenkin melko tiukat. “Kirjanpitoa ei saa olla kahteen kertaan, se on kiellettyä. Kun psykologi tai psykoterapeutti tekee muistiinpanoja vastaanoton aikana, niin tunnin jälkeen hänen tekee niiden perusteella kirjauksen joko sähköiseen järjestelmään tai paperille. Sen jälkeen alkuperäiset muistiinpanot on hävitettävä.” Psykologiliiton psykoterapian ammatillisen työryhmän puheenjohtajana toimiva Hartikainen on optimistinen. “Tämä Vastaamo oli yksittäinen tapaus ja ilmeisesti ensimmäinen Suomessa. Voi olettaa, että siitä opitaan ja tällainen on varmaan harvinaisempaa tämän jälkeen.” •? Tohtori Martti Lehto toimii Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessorina informaatioteknologian tiedekunnassa. Kysyimme häneltä Vastaamon tapaukseen ja tietoturvaan liittyviä polttavia kysymyksiä. Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistunut tietomurto herätti laajaa keskustelua potilasturvasta ja tietojärjestelmien haavoittuvuuksista. Millaiseksi arvioit Vastaamon tilanteen vakavuuden? “Kysymys on vakavasta tietomurrosta, koska kohteena on ihmisten henkilökohtaiset potilastiedot, joiden avulla vielä kiristetään ihmisiä ja urkitaan ihmisten terveystietoja”. 08?J ylkkäri?06 · 2020
YTHS lupaa, että tietoturvasta huolehditaan tarkasti. Murtoon johtanut tapahtumaketju nostaa monia kysymyksiä ja huolia. Tulevatko tällaiset murrot lisääntymään tulevaisuudessa? “Valitettavasti tietomurtojen määrä on lisääntymään päin ja terveydenhuolto on kyllä edelleen kohteena. Hyökkääjät hakevat arvokkaita tietoja, joilla tehdä nopeasti rahaa ja sitä terveystiedot ovat. Viime vuosina terveydenhuolto on ollut erilaisten datamurtojen kohteena merkittävällä tavalla. Esimerkiksi vuonna 2018 tietomurron kohteeksi joutui Yhdysvalloissa 13,3 miljoonaa potilastietoa (nimiä, sosiaaliturvatunnuksia, puhelinnumeroita, osoitteita, luottokorttitietoja ja myös terveystietoja).” Viranomaiset ovat epäilleet, että murron tekijä ja kiristäjä olisivat kaksi eri henkilöä. Tekijät toimivat salatussa TOR-verkossa ja lunnaaksi vaadittiin vaikeasti jäljitettävää virtuaalista Bitcoin-rahaa. Mitä keinoja viranomaisilla on tekijöiden kiinniottamiseksi? “Kyberturvallisuusrikosten tutkinta pyrkii löytämään kyberrikoksen tekijän ja saattamaan tämän oikeudelliseen vastuuseen. Kaikissa poliisilaitoksissa toimii digitaalisen todistusaineiston käsittelyyn ja analysoimiseen erikoistuneita yksiköitä. Keskusrikospoliisissa on lisäksi tietoteknisen tutkinnan yksikkö. Haasteena rikostutkijoilla on löytää YTHS vakuuttaa, että tiedot ovat turvassa kannata olla hakematta apua.” Vastaamon tapauksesta kumpuavat huolet eivät hänen mukaansa eroa muidenkaan pelkojen käsittelystä. Tärkeintä on hakea apua. “Jos pelkotilat menevät selvästi normaalia voimakkaammaksi tai alkaa oirehtia niin, että menettää yöunensa tai mielessä jatkuvasti kiertävä pelko haittaa arkielämää, niin kannattaa hakeutua jonkinlaisen avun äärelle.” Tietojen säilyttäminen ja tietojärjestelmiin kirjaaminen aiheuttaa joissakin epäilyksiä. Potilastietojen koskevat säädökset ovat Hartikaisen mukaan kuitenkin melko tiukat. “Kirjanpitoa ei saa olla kahteen kertaan, se on kiellettyä. Kun psykologi tai psykoterapeutti tekee muistiinpanoja vastaanoton aikana, niin tunnin jälkeen hänen tekee niiden perusteella kirjauksen joko sähköiseen järjestelmään tai paperille. Sen jälkeen alkuperäiset muistiinpanot on hävitettävä.” Psykologiliiton psykoterapian ammatillisen työryhmän puheenjohtajana toimiva Hartikainen on optimistinen. “Tämä Vastaamo oli yksittäinen tapaus ja ilmeisesti ensimmäinen Suomessa. Voi olettaa, että siitä opitaan ja tällainen on varmaan harvinaisempaa tämän jälkeen.” •? Tohtori Martti Lehto toimii Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessorina informaatioteknologian tiedekunnassa. Kysyimme häneltä Vastaamon tapaukseen ja tietoturvaan liittyviä polttavia kysymyksiä. Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistunut tietomurto herätti laajaa keskustelua potilasturvasta ja tietojärjestelmien haavoittuvuuksista. Millaiseksi arvioit Vastaamon tilanteen vakavuuden? “Kysymys on vakavasta tietomurrosta, koska kohteena on ihmisten henkilökohtaiset potilastiedot, joiden avulla vielä kiristetään ihmisiä ja urkitaan ihmisten terveystietoja”. tietoverkosta se oikea IP-osoite, josta kyberhyökkäys on käynnistetty. EU-alueella kaikista tietomurtojen tekijöistä saadaan kiinni 0,15 prosenttia. Riippuu paljon hyökkääjän taitavuudesta, eli siitä, osaako peittää jälkensä. Bitcoinien käyttö hankaloittaa lunnasrahan seuraamista.” Vastaamon tapaus oli hälyttävä esimerkki tietoturvan laiminlyönnistä. Mitä tietomurtojen estämiseksi voitaisiin oikeasti tehdä? “Hyökkäysten onnistuminen johtuu haavoittuvuuksista, joita on ihmisten toiminnassa, organisaation prosesseissa ja käytettävässä teknologiassa. Valitettavasti ihmiset toimivat epäviisaasti netissä: avaavat liitetiedostoja tuntemattomien lähettäjien viesteistä, klikkaavat hujausviestien linkkejä ja niin edelleen. Tietotekniikassa on haavoittuvuuksia niin ohjelmistoissa kuin laitteissa. Nämä asiat tulisi saattaa kuntoon. Meidän jokaisen osaamista tulee parantaa ja organisaation kyberturvallisuusprosesseja tulee tehostaa vastaamaan muuttuvia olosuhteita. Sitten ohjelmistotuottajien, laitevalmistajien ja internetpalvelualustojen tarjoajien tulee myös parantaa toimintaansa tuottamalla kyberturvallisempia tuotteita ja palveluita. Olen usein käyttänyt mottoa ”Security by Design” eli kyberturvallisuussuunnittelu tulee aloittaa tuotteen ja palvelun suunnitteluvaiheessa. Myöhemmin päälle rakennetut turvallisuusratkaisut eivät valitettavasti toimi.” Millä tolalla Suomen ja suomalaisten tietoturva on verrattuna muuhun maailmaan? “Eri maiden tietoturvallisuuden tilaa mitataan erilaisin mittarein. Niissä Suomi sijoittuu reilusti kärkikymmenikköön, teemme siis paljon oikeita asioita oikein.” Onko koulussa tarpeeksi valistusta yksilön tietosuojasta ja sen turvallisuutta uhkaavista tekijöistä? “Kyberturvallisuusvalistuksen tulisi alkaa jo peruskoulussa, ehkä osin jo varhaiskasvatuksessa. Turvallisesta toiminnasta digitaalisessa maailmasta tulisi saada kansalaistaito kaikille. Kuten kaikille opetetaan, miten toimitaan tieliikenteessä, niin kaikille tulee opettaa kuinka toimia internetin maailmassa.” Miten voisi itse varautua parhaiten tietomurron varalle? “Turvallisella nettityöskentelyllä vältetään oman toiminnan aiheuttamia kyberturvallisuusriskejä. Omassa toimintaympäristössä (työssä, kotona, yliopistolla) tulee noudattaa omalta osaltaan kyberturvallisuusohjeita ja siten edistää kyberturvallisuuskulttuuria.”? ? J ylkkäri?06 · 2020? 09
Kuka korvaa ja mitä, jos jätevesi turmelee varastossa olleen omaisuuden? Tätä pohditaan tällä hetkellä Kortepohjassa, missä R-talon kellarin kaikki 65 kellarikoppia joutuivat kosketuksiin viemäriveden kanssa marraskuun puolivälissä. Syynä vuotoon oli runkoviemärin tukkeutuminen talon liepeillä. Jätevesi nousi kellaritiloissa tärvellen asukkaiden varastossa ollutta omaisuutta. Yksi irtaimistoaan tapahtumassa menettänyt on kolmannen vuoden yhteiskuntapolitiikan opiskelija Marko Peltola. J-talossa asuva Peltola menetti alustavan arvionsa mukaan vaatteita ja harrastusvälineitä 500 1000 euron arvosta. ”Jouduin heittämään pois hyväkuntoisia vaatteita, hiihtomonoja, ampumahiihdossa saatuja pokaaleja ja isältä saatuja filminegatiiveja”, Peltola luettelee. Osan tavaroista, kuten luistimet ja jääkiekkomailan, Peltola on ylioppilaskylän kiinteistöjä hallinnoivalta Soihtu Oy:ltä saadun ohjeistuksen mukaan puhdistanut omatoimisesti. Ne ovat nyt säilytyksessä Peltolan parvekkeella. Peltola kritisoi Soihdun tapaa viestiä tapahtumasta. Viimeisimmästä Soihdun viestistä on tätä juttua kirjoittaessa (23.11.) kulunut neljä päivää. Lisäksi vakuutuksista ei ole puhuttu kummassakaan Soihdun kahdesta vuotoa koskevassa asukastiedotteessa. ”Tiedottaminen on mennyt melko pieleen. Vakuutusehdoista ei ole puhuttu kertaakaan eikä sana vahingonkorvaus ole esiintynyt kummassakaan Soihdun sähköpostiviestissä. Olen hieman tyrmistynyt ja yllättynyt tästä”, Peltola kuvailee tunnelmiaan. Jäteveden pilaaman irtaimiston korvattavuudesta ei tällä hetkellä ole tietoa vielä Soihdullakaan. Soihtu on tehnyt vahinkoilmoituksen kiinteistövakuutuksen pohjalta, mutta Soihdun kiinteistöpäällikkö Kimmo Moilasen mukaan on vielä liian aikaista sanoa kattaako Soihdun vakuutus asukkaiden varastossa olleen irtaimiston. ”Irtaimisto on yleensä asukkaan oman kotivakuutuksen vakuuttamaa. Meidän täytyy käydä vakuutusyhtiön päätös läpi ja katsoa mikä kokonaistilanne tässä on, kun usean asukkaan irtaimistolle on käynyt Korvausten odottelua haisevissa tunnelmissa »tiedottaminen on mennyt melko pieleen. sana vahingonkorvaus ei ole esiintynyt kummassakaan soihdun sähköpostiviestissä» TeksTi ja kuva? Petri Markkanen Jätevesivahinko tärveli asukkaiden irtaimistoa ylioppilaskylässä. Tietoa mahdollisista vahingonkorvauksista odotellaan sekä asukkaiden että Soihdun parissa. Jätevesi koitui Marko Peltolan kellarivaraston sisällön kohtaloksi. 10?J ylkkäri?06 · 2020
kertaakaan eikä sana vahingonkorvaus ole esiintynyt kummassakaan Soihdun sähköpostiviestissä. Olen hieman tyrmistynyt ja yllättynyt tästä”, Peltola kuvailee tunnelmiaan. Jäteveden pilaaman irtaimiston korvattavuudesta ei tällä hetkellä ole tietoa vielä Soihdullakaan. Soihtu on tehnyt vahinkoilmoituksen kiinteistövakuutuksen pohjalta, mutta Soihdun kiinteistöpäällikkö Kimmo Moilasen mukaan on vielä liian aikaista sanoa kattaako Soihdun vakuutus asukkaiden varastossa olleen irtaimiston. ”Irtaimisto on yleensä asukkaan oman kotivakuutuksen vakuuttamaa. Meidän täytyy käydä vakuutusyhtiön päätös läpi ja katsoa mikä kokonaistilanne tässä on, kun usean asukkaan irtaimistolle on käynyt irtaimistonsa varastokopeista kellaritilojen lopullista puhdistamista ja desinfiointia varten. Osa asukkaista on jo siirtänyt irtaimistoaan pois varastosta. Soihtu on ohjeistanut likaantuneen omaisuuden puhdistamista ja säilyttämistä omassa kodissa tai parvekkeella, sillä asukkaille ei ole tarjolla ylimääräistä varastotilaa. Tavaran poisheittoa varten R-talon pihalle on tuotu jätelava. Asukkaille tarjotaan suojautumisvälineitä, kuten suojakäsineitä, kasvosuojuksia ja kenkäsuojuksia varastotilojen siivoamiseen, mutta likaantuneen irtaimiston puhdistaminen jää asukkaan omalle kontolle. ”Kovia pintoja voi pesuaineella pyyhkimällä puhdistaa ja jäteveteen kosketuksissa olleita tekstiilejä voi pesunkoneessa pestä, mutta isompia esineitä voi olla hankalampi Viemärin tukkeutuminen ja jäteveden vuoto tulivat Soihdun tietoon vasta tiistaina. Tämän jälkeen paikalla kävi loka-auto. Tukos oli kuitenkin tuolloin Moilasen mukaan auennut ja jätevesi suurimmaksi osaksi valunut pois takaisin sinne, mistä oli tullutkin – viemäriin. Jätevesi ehti siis turmella asukkaiden irtaimistoa usean päivän ajan. Soihdun Kimmo Moilanen harmittelee, ettei tieto heidän suuntaansa kulkenut nopeammin. ”Meitä ihmetytti muutaman päivän viive siinä, että huhujen mukaan viikonloppuna joku olisi huomannut jotain. Meille tieto vuodosta tuli vasta tiistaina ja pääsimme reagoimaan siihen. Ohjeemme asukkaillemme on, että he soittaisivat meidän kiinteistöpäivystykseen akuuteissa tilanteissa tai jos havaitsevat poikkeuksellista hajua tai vesivuotoa tiloissa, jossa esimerkiksi siivoojat eivät käy päivittäin. Näin saataisiin vähennettyä vahinkojen laajuutta.” vahinkoa”, Moilanen kertoo. Soihdun selvitys vakuutuksista etenee todennäköisesti marraskuun viimeisellä viikolla. Sitä ennen Moilanen kannustaa asukkaita malttiin. Turmeltunut irtaimisto kannattaa dokumentoida valokuvaamalla ja listaamalla. ”Sillä voidaan todeta, mitä omaisuudelle on tapahtunut ja voidaan arvioida vahingon laajuutta.” Soihtu tulee olemaan henkilökohtaisesti yhteydessä aikana niihin asukkaisiin, joita vahinko koskee. ”Tarkkaa päivää en uskalla luvata, mutta ensi viikon [marraskuun viimeisen viikon] aikana vähintään kerromme tilanteesta ja siitä, missä olemme menossa.” Soihtu ohjeisti 18.11. tiedotteessaan H-, Jja R-talojen asukkaita tyhjentämään puhdistaa. Tarvittaessa voimme ohjeistaa asukasta suoraan näissä tilanteissa.” Koppien tyhjentämiselle Soihtu on antanut aikaa perjantaihin 27.11. asti. Tuonkaan jälkeen Soihdun henkilökunta ei Moilasen mukaan ensisijaisesti tyhjennä asukkaan koppia ilman henkilökohtaista yhteydenottoa asukkaan kanssa. ”Asukkaiden koppeihin ei ole haluttu mennä ja haluamme pitää asukkaat lähtökohtaisesti tietoisina siitä, missä [siivouksessa] mennään. Lähtökohta on ilman muuta se, että asukkaan pitää tietää mihin tavarat menevät ja ottaa kantaa siihen, mitä omaisuudelle tapahtuu.” ”Jos asukkaaseen ei kerta kaikkiaan saada yhteyttä, päätämme siinä vaiheessa erikseen, otettaisiinko omaisuus talteen johonkin.”? ? J ylkkäri?06 · 2020? 11 Soitto epätavallisuuksista kannattaa
TeksTi ja kuvaT? Saara Sund vain prekarisaatio vain prekarisaatio ja ilmastokriisi ja ilmastokriisi inspiroivat minua inspiroivat minua 12?j ylkkäri?666 · 2020
On vuosi 2020. Jäätiköt sulavat. Maailma palaa. Meemit ovat uppopaistettuja. _ _ vain prekarisaatio vain prekarisaatio ja ilmastokriisi ja ilmastokriisi inspiroivat minua inspiroivat minua J ylkkäri?666 · 2020? 13
a bsurdi on sana, joka toistuu zoomereiden, eli 90-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa syntyneistä koostuvan z-sukupolven, huumorista puhuttaessa. Siinä, missä boomer vihaa vaimoaan, x-sukupolven edustaja pomoaan ja millenniaali elämäänsä, zoomer miettii pussailua heroiinineuloja täyteen ahdetun lahon puunrungon luona Kontulan uimahallin takana ( @xtraorangecake, Instagram). "En tajua mikä tuossa on se punchline", on erään kanssamillenniaalin reaktio, kun esittelen hänelle xtraorangecake-tilin sisältöä. Absurdi huumori ei suinkaan ole uusi keksintö, mutta zoomermeemien rinnalla Kummelin Possu ja Kärpänen näyttää yhtä ennalta-arvaamaattomalta kuin iltapäivälehtien laihdutusartikkelit joulun jälkeen tai Mattun paljaat tissit Temppareiden bileiltana. Nyt-liite uutisoi lokakuussa vainkeskiluokkajutut -nimisestä Instagram-meemitilistä. Nimensä mukaisesti tili irvailee keskiluokan arkisille tilanteille ja asioille. Sisältö on hupaisaa ja monelle samaistuttavaa, mutta varsin kesyä ja kädenlämpöistä. Toisin on suomalaisen meemiskenen rosoisemmalla puolella. Jylkkäri kuratoi hienostuneella maulla jututettavaksi kolme meemitiliä, joissa on aistittavissa samankaltaista henkeä. Kuvamakroissa vilisevät juoksukaljat ja naapurin Jartsan metasotkut. Välillä ollaan Hirvaskankaan ABC:llä ja lauletaan Katri Helenaa ulkomuistista. Sekavaa? Erittäin. "Zoomermeemeissä ei ole mitään järkeä, ne on ihan sekopäisiä juttuja. Millenniaali on silleen että oispa mulla varaa omaan asuntoon. Zoomer on silleen hahaa, oltaispa elossa vielä 30 vuoden päästä", kuvailee ilmastokriisiin viitaten pehmopoju_destroyer_69 -tilin ylläpitäjä, 18-vuotias helsinkiläisopiskelija. Toisin sanoen absurdi huumori on ainakin osittain seurausta kaoottisesta ja epävakaasta tunneilmastosta, jossa z-sukupolvi on varttunut. Ilmaston lisäksi kapitalismi on kriisissä. Vuoden 2008 maailmanlaajuisen finanssikriisin aikaan millenniaalit olivat nuoria aikuisia. Kriisin seurauksena työelämään siirtyminen vaikeutui eikä korkeakoulutuskaan enää taannut työpaikkaa ja sitä kautta taloudellista turvallisuutta. Millenniaalien varmuus tulevaisuudesta oli menetetty, mutta zoomereilla sitä ei koskaan ollutkaan. ? Tutkijatohtori Eliisa Vainikka Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta on käsitellyt väitöskirjassaan prekarisaatiota ja nimettömiä verkkokeskusteluja. Prekarisaatio tarkoittaa lyhyesti epätyypillisten työsuhteiden ja huonojen työehtojen yleistymistä. Laajemmassa merkityksessä sillä voidaan tarkoittaa myös yhteiskunnan yleistä epävakaistumista. Guy Standing kuvailee kirjassaan The Precariat – The New Dangerous Class (2014) prekariaattia yhteiskuntaluokaksi, jonka elämää dominoi turvattomuus, epävarmuus, epäily ja nöyryytys. Vainikka päätyi prekarisaatioaiheeseen havaittuaan, että hänen tutkimissaan aineistoissa käsiteltiin paljon työhön tai koulutukseen liittyviä ongelmia. "Keskustelua leimasi kokemus epävarmuudesta, jonka kanssa täytyy koko ajan elää, eivätkä koulutuspolut välttämättä johda järkevään uraan." Vainikan mukaan meemit voivat olla kansanomaista yhteiskuntakritiikkiä, ja niillä voidaan kritisoida esimerkiksi "kulttuurin pinnallisuutta ja kiiltokuvamaista esitystapaa, jota näkee sosiaalisessa mediassa paljon." Lähestulkoon legendaarisen statuksen suomiskenessä saavuttanut ketamiini_markun_meme_stash ei totisesti silottele sisältöään liikaa. Varsin huumausainepitoisen sisällön lisäksi myös Ketamiini-Markun fiidin estetiikka henkii meemikulttuurille tyypillistä tarkoituksellista rujoutta. Estottomasti rappionistimeiningin kanssa flirttaileva Ketamiini-Markku on kuitenkin vain rooli. Zoom-haastatteluun saapuu skarppi ja miellyttäväkäytöksinen nuori mies, joka kuitenkin vastailee kysymyksiin riemastuttavan ilkikurisella otteella. "Markku" kertoo olevansa 24-vuotias ja työskentelevänsä sosiaalialalla. "Kun on kasvanut lähiössä, siellä on nähnyt ja kuullut aika paljon kaikkea, mikä on inspiroinut tuota rajumpaa sisältöä." »ei kiinnosta vittuakaan, onko mun meemit hauskoja. ketamiini-markku on mua varten, mun narsismin kehto» Meemejä voidaan käyttää mielipidevaikuttamiseen ja yhteiskunnallisen epävarmuuden aiheuttaman turhautumisen purkamiseen. 14?J ylkkäri?666 · 2020
Markku alkaa tosin olla jo "vähän kyllästynyt huumejuttuun". "Liian monet otti sen vähän liian tosissaan. Oon koettanut vähän uiskennella pois päin sellaisesta sisällöstä. Ei jaksa kun nistit vääntää kommenteissa." Roisin sisällön ja monikerroksisen ironian alla on kuitenkin havaittavissa tervehenkinen ja välittävä pohjavire. Markku irvailee meemeissään usein päihteiden käytön glorifioinnille, ja "huume valistus alligaattori" muistuttaa siitä, että ekstaasin ja mielialalääkkeiden yhdistelmä voi olla hengenvaarallinen. Markku arveleekin tervehenkisen ja pimeän sisällön persoonallisen yhdistelmän olevan yksi suosionsa syy. "Ehkä se vetää jengiä puoleensa. Tai sitten olen vaan vitun hauska jätkä." Yhdistelmä heijastelee "jossain määrin" Markun omaa persoonallisuutta ja elämää. "Veikkaan, että siinä saattaa reflektoitua se, että on ehtinyt nähdä kaiken näköistä hullua ja hurjaa kasvaessaan, mutta onnistunut säilyttämään positiivisen asenteen." Vaikka seuraajamäärä kasvaa koko ajan, Markku suhtautuu sivuunsa huolettomasti ja haluaa pitää sen omana harrastusprojektinaan. Seuraajilta tulee "tosi paljon" vaatimuksia sisällön suhteen, ja sen takia Markku postaa toisinaan "oksettavan surkeaa contenttia". "Oikeasti ei kiinnosta vittuakaan, onko mun meemit hauskoja. Ketamiini-Markku on mua varten, mun narsismin kehto. Mun tapa pitää hauskaa." Tyypillisestä somevaikuttajuudesta ei siis meemitilien tapauksessa ole kyse, vaikka osalle tileistä seuraajamäärä sen periaatteessa mahdollistaisikin. Suuri yleisö kuitenkin tuo mukanaan suuren vaikutusvallan. Tämän ymmärtää myös tyostresihuolet, jolla on jutun kirjoittamishetkellä 33,1 tuhatta seuraajaa. "Se on aika iso ahdistuksen aihe välillä. Aluksi halusin vaan postata hauskoja meemejä, mutta koko ajan aloin tajuta paremmin, että sillä on merkitystä, millaista energiaa laittaa pihalle. Siksi pyrin nykyään siihen, että jos jonkinlaista mielipidevaikuttamista teen, niin se olisi hyvien asioiden puolesta", tyostresihuolet kertoo. Tyostresihuolet on irvaillut tilillään muun muassa perussuomalaisille, poliisin voimankäytön puolustelijoille ja ilmastodenialisteille, ja tilin profiilikuvan taustalla komeilee intersektionaalinen pride-lippu. Iso osa tilin sisällöstä on peräisin Ylilaudalta, jossa häntä on nimitetty "vassari betacuck suuhengittäjäksi". Iältään "zoomereiden ja millenniaalien väliin" sijoittuva tyostresihuolet kertoo pyörineensä kutosluokkalaisesta saakka Ylilaudan kaltaisissa "internetin syvimmissä syövereissä, joissa huumori on vähän rajumpaa". Hän kertoo häpeävänsä sitä, että postasi tilin alkuaikoina mustempaa ja loukkaavampaa huumoria. J ylkkäri?666 · 2020? 15
"Se voi edelleenkin olla mulle henkilökohtaisesti hauskaa, mutta näin isolla alustalla se voi johtaa Poen lain mukaan radikalisoitumiseen", tyostresihuolet sanoo. Poen laki on keksijänsä Nathan Poen mukaan nimetty sananparsi, jonka mukaan on vaikeaa tai jopa mahdotonta erottaa onko ilmaistu äärimielipide vilpitön vai parodia, ellei kirjoittajan tarkoitusperistä ole selkeää näyttöä. Nimensä mukaisesti iso osa tyostresihuolten sisällöstä käsittelee perisuomalaista alkoholinhuuruista "työ ukko kulttuuria" ironisella otteella. Joka viikko kämäisesti Paintilla piirretty Homer Simpson julistaa tuoppi kädessään Comic Sansilla, että "MIKÄÄ EI POISTA TYÖ STRESI HUOLIA!!!!!!! …...NIINKU PERIANTA I OLUT!!!!" Ironista, mutta samaistuttavaa. ? Samoilla sanoilla kuvailee oman tilinsä sisältöä myös tinder-kuvankaappauksia ja meemejä julkaiseva pehmopoju_destroyer_69. Englanninkielisestä beam_me_up_softboi -sivusta inspiraationsa saanut tili vinoilee "pehmopojuille". "Pehmopoju on yleensä pilkkanimi, mutta sitä voi käyttää myös hyvässä merkityksessä." Lyhyesti pehmopoju on taiteesta ja vaihtoehtokulttuurista kiinnostunut tunteellinen mies. Kun termiä käytetään pilkkanimenä, käyttäytyy pehmopoju "kuin fuckboy". Fuckboy taas on naisiin esineellistävästi suhtautuva ja manipulatiivinen mies. "Pehmopojukin saattaa haluta irtosuhteita, mutta menee tunnetasolle." Kiteytettynä yhtä sivun meemiä lainaten: "Moro täs mietin vaan et voinks mä nuolla sun pilluu ja tehä susta biisin?" Pehmopoju_destroyer_69 ei ole seuraajamäärältään Ketamiini-Markun ja tyostresihuolien lukemissa, mutta kohderyhmänsä — "nuorten skeittareiden, taiteilijoiden ja musadiggareiden" — keskuudessa sivu on varsin suosittu. "Suomessa ei ole hirveästi tälle kohderyhmälle ironisia, mutta 16?J ylkkäri?666 · 2020
samaistuttavia meemejä. Ne on yleensä vaan jotain ihme sekoilua", hän sanoo ja tekee samalla pesäeroa kaikista sakeimpiin zoomermeemeihin. Samaistuttavuus syntyy siitä, että pehmopoju_destroyer_69 ammentaa inspiraatiota omasta elämästään ja havainnoi tarkkanäköisesti edustamansa alakulttuurin ilmiöitä. Ensimmäinen seurustelukumppani on inspiroinut monta sivulla julkaistua meemiä. Kyseinen henkilö on jakanut sivun sisältöä tietämättä, kuka sivun takana on. "Koen, että olen onnistunut, kun meemien inspiraationa toiminut ihminen itse jakaa niitä." Pehmopoju_destroyer_69:n meemeistä löytyy myös aimo annos itseironiaa. "Samaistun itse tosi paljon niihin." ? Meemitilien ylläpitäjien puheissa toistuva ironia ei välttämättä ole täysin ongelmaton ilmiö. Ironia voi olla suojakilpi, jonka taakse pakenemalla välttää asettamasta itseään haavoittuvaan asemaan ja kritiikin kohteeksi. Postmodernismille leimallista ironista eetosta on kritisoitu siitä, että se synnyttää nihilistisen, autenttisuutta vailla olevan ilmapiirin. Vilpitöntä, aitoa kohtaamista ei tapahdu, ja jäljelle jää vain kyyninen, ylimielinen virne ja sisäinen tyhjyys. Toisaalta ironia voi mahdollistaa terveen itsekriittisyyden sekä yhteiskuntakritiikille tarpeellisen totunnaisuuksien kyseenalaistamisen. Se voi toimia myös tärkeänä varoventtiilinä sorron alla eläville. Niin sanottu post-ironia tarjoaa poispääsyn kyynisestä nihilismistä yhdistämällä vilpittömyyden ironian rakentaviin puoliin. Vapaa kirjoittaja Andrew McWhinney esittää esseessään Post-irony, memes, and media consumption (2019), että post-ironia muuttaa ironian itsetietoisuuden itsereflektioksi. Post-ironia tunnustaa ilmiön heikkoudet, mutta toisin kuin ironia, se ei takerru niihin, vaan tarkastelee ilmiötä kokonaisuutena ja toisinaan jopa syleilee sitä sen heikkouksista huolimatta. Asioista on lupa nauttia aidosti, vaikka niiden korniuden tiedostaisikin. Tässä mielessä post-ironia on McWhinneyn mukaan kaikista autenttisin nautinnon muoto. "Loppujen lopuksi lähestulkoon kaikki, mitä kulutamme ja jokainen rituaali, jonka suoritamme on jossain määrin absurdi ja kummallinen", toteaa McWhinney esseessään. Ketamiini-Markun, tyostresihuolien ja pehmopoju_destroyer_69:n lukemattomien ironiakerrosten alta paistavassa hyväntahtoisuudessa on havaittavissa vahva post-ironinen tunnelma. Ylimielisen silmien pyörittelyn sijaan post-ironia heittäytyy itsetietoisesti nauttimaan tämän maailman ja ajan absurdiudesta ja mielettömyydestä. Post-ironisin silmin maailma palaa, mutta ainakin liekit tanssivat kauniisti. ? Kömpelösti toteutetuilla kuvilla voidaan ilmentää kansanomaista kulttuuria ja ne voidaan ymmärtää myös eräänlaiseksi kansantaiteeksi, kirjoittaa Eliisa Vainikka väitöskirjassaan. »aluksi halusin vain postata hauskoja meemejä, mutta aloin tajuta, että sillä on merkitystä, millaista energiaa laittaa pihalle» J ylkkäri?666 · 2020? 17 shoutout Jutun kuvituksena käytetyt meemit on ryövätty seuraavilta tileiltä: ketamiini_markun_meme_stash pehmopoju_destroyer_69 huumori.h cledos_fani_ressu darkroastmeemit pupujussi12 xtraorangecake hullu_juzzi tyostresihuolet hirvittava_joni vainnonniihjutut
Hanna-Leena Hauru sekä ohjasi että näytteli pääosan elokuvassaan Fucking with NobodyKuva: Jan-Niclas Jansson 18?J ylkkäri?06 · 2020
Hannaleena Hauru kyseenalaistaa teoksissaan perinteisiä romanttisen rakkauden malleja. Hän toivoo valkokankaille enemmän monimuotoisuutta. Elokuvantekijä _ TeksTi? Oona Komonen?kuvaT?Filmikamari Amélie oli Hannaleena Haurulle merkityksellinen elokuva. Hän vihasi sitä ensinäkemältään. Ranskalaisessa Jean-Pierre Jeunet'n klassikossa päähenkilö auttaa läheisiään löytämään onnen, ja kohtaa itsekin rakkauden. Kun elokuva ilmestyi vuonna 2001, Hauru oli kahdeksantoista ja kävi Kallion ilmaisutaidon lukiota. Moni opiskelukaveri ihastui elokuvaan, piti tarinaa ihanana. Mutta Haurua ahdisti, erityisesti elokuvan kuvaus romantiikasta. Tuollaistako sen kuuluu olla, hän pohti. Oliko se ratkaiseva kokemus? Hauru uskoo niin. Vappupäivä 2019 oli keskiviikko. Instagramissa julkaisemassaan kasvokuvassa Hauru ei hymyillyt. Hän katsoi kameraan leuka koholla, huulillaan punaa. Kuvan päällä oli teksti, jossa luki Fucking with Nobody. Ja kuvatekstinä: ”It is a new project I’m working on.” Hauru, elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja, oli kehitellyt toisen pitkäelokuvan juonta tovin. Rakkauden ja seksuaalisuuden teemat kiehtoivat. Niitä hän oli käsitellyt aiemminkin, kuten lyhytelokuvissaan Metatitanic (2018) ja Säälistäjät (2014). Ja ihmissuhdeongelmat, joka oli keskeinen teema ensimmäisessä pitkäelokuvassa, vuonna 2017 ilmestyneessä Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset. Mutta keväällä 2019 vaikutti eniten hämmennys. Oma ajatus romanttisesta rakkaudesta ei sopinut ”tarjolla oleviin parisuhdelokeroihin”. Pelottiko enemmän parisuhdemallit vai rakkaus? Ei Hauru tiennyt. Täytyi ottaa selvää, ”mennä kohti rajaa”. Kesän alussa hän kysyi toiseksi käsikirjoittajaksi Lasse Poseria. He olivat tehneet yhteistyötä aiemminkin, edellisen kerran Metatitanicissa, jonka Poser kuvasi. Yhdessä he keskustelivat, työstivät materiaalia. Tulos julkaistaan Suomen elokuvateattereissa joulukuun 11. päivänä. Elokuvan nimi on Fucking with Nobody. Satiirisessa draamakomediassa ikisinkkuelokuvaohjaaja Hanna – jota Hauru itse näyttelee – alkaa elää parodista kulissisuhdetta nuoren näyttelijäystävänsä Ekun ( Samuli Kujala) kanssa. Feikkiromanssin avulla he haluavat ystävineen osoittaa nyky-yhteiskunnan nojaavan alkukantaiseen arvomaailmaan, romanttisiin ja stereotyyppisiin tarinoihin. Rakkaustarina kuitenkin karkaa käsistä, vaikuttaen muihin ihmissuhteisiin. Elokuva kyseenalaistaa Haurun mukaan ”meille syydettyä perinteistä parisuhdemallia”. Ajatusta ydinperheestä, heteronormatiivisuudesta, monogamiasta – enimmäkseen. ”Tai ylipäätään mallia siitä, miten kuuluu olla suhteessa.” ? Haurusta ei pitänyt tulla elokuvantekijää. Hän syntyi Hyvinkäällä 1983, on duunariperheestä. Vanhemmat työskentelivät ravintola-alalla, kun Hauru oli lapsi. Elokuvat kyllä kiinnostivat lapsesta saakka. Erityisesti 1980J ylkkäri?06 · 2020? 19
mista, ja kirjoitti kurssityönään lyhytelokuvaa. Hän päätti kokeilla. Sitten mentiin lujaa. Yhtäkkiä Ranskassa parikymmentä nuorta luki Haurun käsikirjoitusta, kehui sitä ja kannusti. Käsikirjoitus sijoittui lopulta kolmen parhaan joukkoon tuhansista. Palkinto: 4 000 euroa tuotantotukea. Korkeakoulun päättötyönä toteutettu lyhytelokuva Jos kaadun pohjautui palkittuun käsikirjoitukseen. Se sai ensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlien Critics week -sivusarjassa vuonna 2007, ja voitti muun muassa Uppsalan lyhytelokuvajuhlien Grand Prix’n. Voisi luulla, että sellainen lisää uskottavuutta kotimaassa rahoittajien silmissä. Mutta ei se ihan niin mennyt. ? Se oli vuotta 2007. Hauru osallistui elokuva-alan tilaisuuteen Suomessa. Sellaiset tapahtumat ovat verkostoitumisen kannalta tärkeitä, voi tavata potentiaalisia rahoittajia. luvun komediat, kuten Top Secret (1984), Mies ja alaston ase (1988) ja Kala nimeltä Wanda (1988). Hauru ihaili Monty Pythonia, Andy Kaufmania, Eddie Murphya. Mutta elokuvien teknisyys tuntui haastavalta. Ei se lopulta ollut, mutta sitä Hauru ei vielä tiennyt lukion jälkeen. Teatteri vetosi enemmän. Ei se oikeastaan ollut ihme. Lapsena hän järjesti kesäisin serkkujensa kanssa näytöksiä äidin suvun kesämökillä Multialla, ja perusti ala-asteella kaverinsa kanssa näytelmäkerhon. Kirjoitti koko lukion ajan teatteria. Vuonna 2003 hän haki opiskelemaan Tampereen yliopistoon teatterin ja draaman tutkimusta ja Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän osastolle tuottamista, ja pääsi. Vuotta myöhemmin tapahtui käänne. Koulun seinälle kiinnitetyssä julisteessa mainostettiin Euroopan-laajuista nuorten ammattilaisten järjestön Nisi Masan käsikirjoituskilpailua. Hauru opiskeli samaan aikaan elokuvakäsikirjoitta»Käsikirjoituksen saattaa lukea vain yksi ihminen, jonka päätöksestä rahoitus on kiinni» SatiiriSeSSa draamakomediaSSa Hanna (Hannaleena Hauru) ja ekku (Samuel kujala) päättävät HetkelliSeStä pääHänpiStoSta luoda kuliSSiSuHteen inStagramiin. kuva: laSSe poSer 20?j ylkkäri?06 · 2020