Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/1987

o —< Y ii työsuhdeasun t .huoneet. Vuc sop. ' . K utth 183, ilt. /5887f l i i I ttHPs! ./takuu ii -2( K .™Heh Tfa_ r * Vast. puh. 5 3 V lataan yks ö äasur n> Tipä i.. 112> i Tap >LAl . J I K A A R I uhdeasun'-'" 1 si )TÄ ' " ' \A, J •!kuun a 1 , i ilPii' Aaki'0 Espoosf. —Suv?la)taiEsrcci en jol-tavan radan !3 kuukaudeksi • 'usta. Yst vast. .' 'ahetystö.739199. deasunto." ' h •takaup. 10 .iustaienn? F». 645048 e' .aa769733 p? ,. Sep2.000 mk pall etsii asuntoa, Vast. p. 87346?,' " yo-siht vuol rs k. V?.s< <'.• jiirri.'! i' : 36 V. f 3r -r ' ' Y I . . , , AST. 1 / ^44677 AVIOF non k^ ta. Puh. 9 3 im. 1 asun an ke :tavat"/34 • e »ntieto ^'•'opisto iärjestä "««arin AsuajaeläV" Oo»ske«j a Paik» ••kunnan -"sense4H(i //fr «a/ ylt on 1*153B^__. --r-u I80' ' / ! _ — ' U I — .. ~ . « »i 1TOJA ! ' » ! rautatieas> a\ieo». alta v. 1*80 val!t-.t,nlHeetl xahviUvTiiketil n « i m 2 . Kiri 60 m 2 « Helsingin <ai c f isunv;-Ageht ntttov & jtimaahan pai; / IOMALAINF' , , ERHE h .•jr » n He . c i .'•r stösta muuta'•? esi. V. H. Lumm», ^revna 2, TUKSE i Räiskii to asunnon (2 h + k :lle pankk 'n töihin uotettava jpakoile maalai Ile en. Tarv ! sa en -52384 'NNE! i ,i perh \SUNNCf* HUHT 'UKSI miel. Martini., alta. Yst. vast. puh. iluan V: <i 2 1 / . , : P_9i n. »oir i hat v i a j k o : * iS* .ent -UOT SAI K PID. AJ/» 75704/.9. Luotettavi si' yksiötä Mennessä " '.arj. syn . asuntoa 44457. Proiektisiht. ilm X S I Ö t a ' * ' JYVÄSKYLÄN v K. yöi at. omannit. 1975 i.v # ,si ' . H k i 2 5 . YLIOPPILASLEHTI 1. huhtikuuta 1987. Nro 6. 27. vuosikerta. .088/V PF: I ETSM •T.. 'SEI : Vi KA J-4 NTOA JA lUO. tai .ITIS, ik.ar.i ••nin*. \ REIPAS 29-v. V OLEVA POI"A' T. VAST. F V iT 1' .oi tii . P. «en. * ert »«> Jukka * * * ^ Mikko ^ " \ ' »va f Siivousty. vuokrata ris^min k"/? ,ri W T aaV" k y l i i iv seen Iart»i 5'A% eriöri sastopäällikk ^f ifliisalar kr rmpäota 1 ^ telie^a sa^jeLtäa ' V C *»?% ** avi,k0 ajat n ja hur ukyk. niyö /•108S. «lust. ;emaa. P»' :k, kph, >deksi • V i o k i o iru?.aan. f ' 'd. I ' Iin er , jn. I jntt. r . iQmk P 6 V iN. K ..iE, vuokr. Yksiö, H: iin rr ' f i i J 6 VUOK VATA jrvt 2j s </> «_ c o m ;* -< O M • • -» D 2 2 O t *" -< O -< M |— t>» < »-< t-i W W as o o 00 ^ ~0 "». T«: s» »-< o -< H V) 00 rc: -» co M O -sl O ?< O ^0 O *o to Pv.,i. H TAA—w, PALKKIO. 2:LlFLUOTE(T.TYT t Slö VAI KAKI-0 H / .' 1.5 VUOf "AKI "l. 1.6397 ^Si _oi A .unto i i/Eteia Espi omako' f, on rak. aiak 1.5...,'.i.).P'Jh.80l: * 1 A.i? . 24661* ' n vuokrata iso « U v noX* •>n osa' päällikkö .janen . ett' ynnän ja tarjonnan * iy ^aoio on ""-isedellyt;'s ' VVÄ. ^O. ''ymis' Hän korösf • c ssa oloa ei ehna oysty.laan, •. tta K r Uinm 5ien karja fr y a y ^ k o t t o l o iahd. osto ,-tspoo. r>. • -ää urakaition te jks r tut nu' mii. c»»8? n vat B c •li-^n t ,mus t e Chr!.: B e n " vah' ,cab"'»i S "•' -l • naii, -•n va , * KV! ,ao»o telH^ y. ii * .. noper .iisti rnan astintcannc "V-;;K' (uotaptokustannuki , . ovat ' uumattavasti 'iskene* iurij' n r • ilihi-iat it '»ilt ; r syrcr' ko .""", h' moi, , !' Vti-p ,i, vttf .ltopol' k \..-f*ti '.i '•. = as' .•jake' .io| yleef i • ; o//".itusasu;.;ista • def, asur o j f ' i oehtojf . kustannuksr Ra4 synnin vuokra-? -«J*" opiskeHj«.«»e !i> VäittelynäVTT:n ' '"^i 3 V -iäiiiVAa > • -/sV/lt ,1 Vv^5kyias«Ä n0 ".s<v»a kuutettä V l T , n os.inisee i>sastopf A ö s e n Asan J S a i f f i . * kun ; jonta a l k anen ei k * « * J5JBUI puolusti»' iellisoit»' tteilt j ' .aston. •* s a vapaan *••« edistämiieks'pu^Mnvuorr nien a. ^ h t r .2 S iMoeht " , v-i-sUnn»* •• . ETSIMMf TC . , ' T N K I MEASl;;4Tf . /k ö t i Suur-I' gin e!ta. Y **-**" • ' F 5 B A ^aksjkv. ^ a r e ^ tolojn 23-vJ' .;iima-j asuntoa. K) Jci nuo>i P. : J 68412. ?kiri'i=<li K • .'.• * t r , t / J> > v«,a! ! vea81 ., f~.V ,ÄT/ MISTÄ 3I 1 ' ' i v t.Varma *= ttu.il 'aikkihi a s l | . M 711. :Ha-/ .ai' asurr Kui 1 /)i'. lust • it. js>' • Jude'. V--16C.^7. ts*S, tupakoim. nuoi 'okr. as. H:gistä. M i • jokras' />,odeksi. <oa. P. 1308274 A SIIST Ä/TYÖ?Sf. Klf rfB"""" Turtn j H W ' ^ ja Suomen lH»p en Hiton asun" <* jur -jo" / ö y h m ä n ; t i f t i » _ mieler .'««*tuelU Jtkiarak a S r *en liitr M ^ 7 k k a n k e s k « s . m p . W " iiyksiin kuulu . jxra-asuntotuo tävyytt* '"« ,M i asiassa jis.V»«n JOSS" der. ! ien syyl'" Mspiof' B . ^ . I O n q st o w , " ) K : « " " ^ , n u e , L q l n n j c i ÄJjnui uafp;,' » Ä * i ^ ^ r jnpji .siaa ^rt»'" -h. ikelijoiui ole*9n talla. .a«3(np' HO B3( •iBBIHBUJBd tnJSuajIA "BA3inii'js'BSS3ajtnBA' iunnjiBiasarnuuaijB' Bssssr *u p i f .» sen rnätö' on' T , ^u^ i nin r Ka' f s».i <*i . antoonesiti ; !«i imrep-i uo isira "ttr.iaän p«HM> .vi*sliaplä«''**' i r i (,Tip8risty ien asu"'ion nissu" 'Weh SIK • J» a,k ' J ? -JA» «f Jl^lOC» ä *»)f J «AP/ . '4S3' •»UBtj r' AIJO e> 'irefv >,
2 Jyväskylässä Uudistuksia pöydän täydeltä Uudistukset Neuvostoliitossa ovat esiintyneet myös Suonien tiedotusvälineissä. Osana uudistuksia on ollut uusi, avoimempi tiedottaminen. On kerrottu hyvinkin kriittiseen sävyyn asioisin, joista ennen vaiettiin visusti. • • • Uutistoimisto APN hoitaa Neuvostoliiton virallista tiedottamista Suomessa. APN lähettää juttujaan myös Jyväskylän ylioppilaslehteen. Tarjonta on selvästi kasvanut viimeksi kuluneen kahden kuukauden aikana. Helmikuussa APN:n paketeissa oli yhteensä noin 80 juttua, mutta viime kuussa pikaisesti laskettuna juttuja oli peräti 172 kappaletta. Tavaraa tulee siis lähes postilaatikon täydeltä. Artikkelit mm. Neuvostoliiton avaruustutkimuksesta sekä muista tieteen ja tekniikan saavutuksista eivät ole mitään uutla samoin kuin eivät ole virallisten puheiden ja haastattelujen lyhennelmätkään. Uutta on sitä vastoin jo ekologisten ongelmien käsittely. Posti on tuonut viime aikoina huomattavan määrän artikkeleita neuvostonuorisosta, on kriittisesti arvioitu mm. Neuvostoliiton kommunistista nuorisoliittoa sekä kerrottu esimerkiksi huumeongelmista ja neuvostorockista. KOMSOMOL on uutisten mukaan uudistanut sääntönsä torjuakseen järjestöä vaivannutta virkavaltaisuutta. Tässä lehdessä on tuonnempana artikkeli Neuvostoliiton korkeakoulu-uudistuksesta. On mielenkiintoista seurata APN:n juttuja ja niiden muuntamista, mutta on mahdoton antaa samaa mahdollisuutta lehden lukijoille, koska lehti ilmestyy vain kerran kahdessa viikossa ja vieläpä yleensä vain 12-sivuisena. Nykyinen tilanne Neuvostoliitossa on siksi mielenkiintoinen, ettei myöskään löydy perusteluja jättää APN:n juttuja kokonaan julkaisematta. APN:n tarjonnan voimakas kasvu osaltaan kertoo, että jotakin on todella tapahtumassa Neuvostoliiton yhteiskunnassa. Muutosten aika välittyy parhaiten kuitenkin television kautta. Kuva puoluejohtaja Mihail Gorbatshovista kansan parissa ja Yle:n toimittaja haastattelemassa ihmisiä, jotka todella tuntuvat olevan vahvasti uudistusten takana. Ihmisten puheista kuvastuu vieläpä huoli uudistusten jatkumisesta. Kansainvälisen politiikan kuviot eivät ole useinkaan kiinni tavallisista ihmisistä. Jotakin kuitenkin voi riippua yksilöstäkin. Useasti esitetty kysymys on se, miten suomalaisten kuva Neuvostoliitosta muodostuu ja vielä tarkentaen, mikä on opiskelijoiden ja muiden nuorten N-liittokuva? — Nykyinen realistisempi ns. virallinen uutisointi ei ainakaan voi viedä tuota kuvaa väärään suuntaan. On toki merkitystä sillä, että Neuvostoliitosta kerrotaan myös "kulissien takaa" ja nimenomaan maan arkisista ongelmista aivan tavallistenkin ihmisten tasolla. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalla ja oikeastaan siis jokaisella sen jäsenellä on omat suhteet Neuvostoliittoon. Sopimustasolla suhteet ovat Jaroslavin yliopiston opiskelijajärjestöön. Välillä suhteet elivät hiljaiseloa, mutta nyt muun muassa valtuuskuntien vaihto on jälleen viriämässä. Vastikään on JYY:stä valittu kolmijäseninen valtuuskunta, joka vielä kuluvana keväänä matkustaa käymään Jaroslavissa. Jaroslavista kävi syksyllä Jyväskylässä delegaatio, johon kuului myös yliopiston rehtori. DDD Epäilevänä Tuomaana on helppo esiintyä APN:n ruskeiden kirjekuorien varjossa, mutta joskus on jotakin pidettävä vain ja ainoastaan positiivisena. — Avoimuus voi olla toki politiikkaa — muttei ainakaan välttämättä kovin huonoa sellaista. Rauno Lahti
NAIDEN). JOS E?ÄIL£T ETM MU/S} J i i i s IISALLA ISÄ,Affi f KAKSI LÄra # rtUAAD^KÄ LlSAkSi PKHe^A) LUSIKOI R/V. LANW\6fUMAföN}-TVML JEES-TYYLI 5A-TYYLI LyyLi-TyyLi OLEM MEM0SS/l.L/)iM/l/4AfA/WAlAAPOI?l/0 ftAUft KAMEE ..kUkAUAN SE OLI. OLIKOMN JOUONktM MENOSSA VAAN PÄÄSETHÄÄ SfA/Ä T&SAKU TURf£iSCM Ti£JW/Je/}ra £(E:EM?AHO ^e ö iu 5£W[,., MlE EN 0T4 kEtttAA) kVVTilM. ^-s-ssssn*' ...ftEIDAMklMTNTÄft OPlSkELEE TöSi/J HFL5IU6ISSÄ... 3j?VYW'Ö A U AJ4 A/II/U KOVAA Ö^Vf/VO ;! VIIM. AtEIDÄMTMTA£ O P i S K C L ^ LÄÄKETIETEELLISESSÄ PÄÄSI ENSIMMÄISELLÄ' Y Ä Ö Ä
Yksinoikeus Suomessa tähän kirjoitukseen Korkeakoulu-uudistus on alkanut Huhtikuussa vuonna 1985 koolla ollut NKP:n keskuskomitea kannusti neuvostoliittolaisia ryhtymään suuriin muutoksiin sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan aloilla. Tämä asettaa aivan uusia vaatimuksia myös korkeakoululle ja asiantuntijakoulutukselle. Tarkoitus on ryhtyä moniin toimiin. Käyttöön otetaan uudet opetusohjelmat ja oppisuunnitelmat, ja niitä muutetaan jatkuvasti tieteen, tekniikan ja kulttuurin uusimpien saavutusten edellyttämällä tavalla. Teoreettista peruskoulutusta parannetaan, nuorisoa kannustetaan itsenäiseen tutkimukseen, korkeakoulujen varustetasoa nostetaan ja akateemisen koulutuksen hallintoa parannetaan. Korkeakoulu-uudistuksen perusväline on koulutuksen, tieteen ja tuotannon yhdistäminen vahvoin sitein. Korkeakoulujen tulee antaa korkeatasoinen koulutus ja yritysten ja organisaatioiden huolehtia valmistuneiden asiantuntijoiden rationaalisesta käyttämisestä. Venäjän neuvostovallan ylemmän ja keskiasteen ammattiopetuksen ministeriö on laatinut tässä tarkoituksessa kokonaisohjelman yhteistyössä koneenrakennusalan miniteriöiden ja Neuvostoliiton tiedeakatemian kanssa, joustava opetusjärjestelmä ja tietokonetekniikan käyttö. Ensi askelista lähtien Hyvän asiantuntijan koulutus on tärkeä tehtävä, jonka ratkaiseminen alkaa jo peruskoulussa ja ammattiopistossa. Tässä mielessä Moskovan auto-ja tietokorkeakoulussa tehdään kiinnostavaa työtä. Sen lisäksi, että korkeakoulu julkaisee tuttuun tapaan tietoja toiminnastaan, sen työntekijät ovat epävirallisesti yhteydessä kouluihin. Esimerkiksi tietojenkäsittelyopin opetuksen aloittamista korkeakoulu auttoi antamalla koulujen käyttöön tietokonelaitteistoaan, mikä selvästi suuntasi oppilaiden ammatinvalintaa. Korkeakoulun pääsytutkinnoissa annetaan lisäpisteitä niille, jotka ovat opiskelleet sen tekniikkakerhoissa, yltäneet palkintosijoille sen järjestämissä kilpailuissa, sijoittuneet hyvin autourheilukisoissa jne. On ehkä sanottava muutama sana siitä, miten Neuvostoliitossa pääsee opiskelemaan korkeakouluun. Instituutit jaetaan sopimuksenvaraisesti teknisiin ja humanistisiin. Kummissakin oppilaitoksissa testataan pyrkijöiden kirjallisuuden ja äidinkielen taito, jonka tulee vastata peruskoulun oppimäärä. Riippuen instituutista hakija tenttii esimerkiksi fysiikan, kemian matematiikan, biologian tai jonkin muun aineen, joka on tarpeellinen tulevaa ammattia silmälläpitäen. Kaiken kaikkiaan tentittäviä aineita on korkeintaan kolme. Tutkinnon läpäistyään opiskelija käy opintoihin käsiksi. Ja jo tässä vaiheesa on tärkeää, että hän osallistuu tuotannollisten ongelmien ratkaisemiseen. Tästä on saatu kokemusta esimerkiksi Moskovan energiainstituutissa. Korkeakoulu on yhteydessä moniin yrityksiin ja tieteellisiin tutkimuslaitoksiin. Monet tieteellis-tuotannolliset opiskelijaryhmät toimivat hyvin tuloksin lukuisissa pääkaupungin tuotantoyhtymissä. Vastaavia esimerkkejä on muistakin kaupungeista. Jo vuosi sitten, siis ennen kuin ylemmän ja keskiasteen ammattikoulutusta koskeva uudistusprojekti tuli julkisuuteen, Novotserkasskin polytekninen instituutti oli suorittanut vuosittain tieteellisiä tutkimustöitä 28 miljoonan ruplan arvosta. Yli kaksi kolmasosaa oli sovellettu tuotantoon. Opetuksessa korostetaan yhä selvemmin opiskelijoiden yksilöllistä toimintaa. Puoli vuosisataa sitten, kun oli pulaa koulutetusta työvoimasta, korkeakoulujen tehtävänä oli nostaa opetuksen yleistä tasoa. Nyt ei enää voida lähteä keskiverto-opiskelijan opettamisesta. Kyvykkäimmät opsikelijat saavat oikeuden itsenäiseen opiskelumuotojen valintaan ja kirjallisuuden tutkimiseen. Tähän on luotu mahdollisuudet esimerkiksi Gorkissa. Kaupungin polyteknisen instituutin kuuluttamat sähköfyysikot ovat suoraan yhteydessä Neuvostoliiton tiedeakatemian sovelletun fysiikan instituutin työntekijöihin. Tällainen yhteistyö tekee mahdolliseksi tieteellisen koulukunnan perinteen elvyttämisen. Tien alku Korkeakoulun uudistaminen ei ole helppoa. Neuvostoliitossa on noin 900 korkeakoulua. Jokaisessa on luotava mahdollisimman hyvät edellytykset opetukseen ja tieteelliseen tutkimukseen. Korkeakoulut on varustettava riittävän hyvin uudenaikaisilla laitteilla ja tietokonetekniikalla Opiskelijan mielenkiinto on suunnttava tiedon hankkimiseen eikä vain päästötodistuksen saamiseen. Toisaalta laitosten ja yritysten, joihin valmistuneet hakeutuvat, on käytettävä asiantuntijaa nimenomaan hänen koulutustaan vastaavissa tehtävissä, ja annettava hänelle mahdollisuus itsenäiseen ajatteluun. Korkeakoulujen uudistaminen ei tapahdu päivässä eikä vuodessakaan, mutta tärkeää on, että alkuun on päästy. Oleg Korjagin (APN) Jos opiskelija-asuntolassa on ahdasta, opiskelijalla on aina mahdollisuus vetäytyä opiskelemaan yksinäisyyteen, jäädä kahden kesken ajatusten ja kirjojensa kanssa..." — Valok. V. Homenko, V. Fedorenko, APN. (Kuva on peräisin viime vuosikymmeneltä. Toim. huom.)
5 B n g n B B n m Matti Oskari Tulla: Järjestö ihmistä varten JYY:n puheenjohtaja Matti Tul la n mukaan järjestö sinänsä ei ole itse tarkoitus, vaan järjestö on olemassa ihmisiä varten. Matti Oskari Tulla on syntynyt 18. 11. 1960 Kangasniemellä. Toistaiseksi naimaton Tulla on kotoisin maalaistalosta, hän opiskelee yliopistossa yritystaloudenja hallinnon koulutusohjelmassa pääaineenaan laskentatoimi. Aluksi JYY:n edustajiston puheenjohtajuus on vaikuttanut eprin kokousja neuvottelupainotteiselta. Puheenjohtajan yksi tehtävä on valvoa päätösten laillisuutta ja oikeudenmufeakautta. "On rrryass ideoitava", Tulla toteaa, "ja muisteaaa, että yokunta on opiskeiijoidkrai asioiden ajaja, etujärjestö, jossa talousja sosiaaliasiat liittyvät toinen toisiinsa. Vaikkei Tulla itse Kortepohjassa asukaan, on kylän peruskorjaus silti sydäntä lähellä. Tulla ei laajentaisi yo-taloa Ylioppilastalon suunniteltuun laajentamiseen Matti Tulla suhtautuu varovaisesti. "En suoralta kädeltä toki asiaa vastusta, mutta tarkkaa harkintaa vaaditaan ennen päätöksiä." Tullan mielestä on tärkeämpää remontoida entiset tilat toimivammiksi. Talon laajennus tulisi Tullan mukaan jo yksin maksamaan sellaisia summia (n. 26 Milj. mk), että talon mahdollisilta vuokralaisilta tarvittaisiin todella reiluja vuokratuloja. "Jos vaakakuppeihin asetetaan yo-talon laajennus ja Kortepohjan lisärakentaminen, huomataan ainakin, ettei molempia voi tehdä yhtä aikaa eikä kovin pienellä aikavälilläkään", Tulla sanoo. Päätös kylän uudistaloista Matti Tulla toivoo, että ajallaan päästäisiin suunnittelemaan uudisrakentamista Kortepohjaan. Itse rakentaminen on vähintäänkin 90-luvun asia, mutta asiasta voitaisiin Tullan mukaan tehdä periaatteellinen päätös jo piankin. Tulla pitää asuntojen tarjoamista tätä nykyä yhtenä JYY:n tärkeimmistä tehtävistä, koska valtio ja kunnat eivät asuntoja opiskelijoille pysty tarjoamaan. Kauppatieteen opiskelijana on Matti Tulla tietenkin kiinnostunut myös Yo-kunnan yritystoimesta. Kokonaisuudesta Tulla sanoo, että on luonnollista, että yo-kunta tarvitsee rahaa toimiakseen ja huolehtiakseen tehtävistään. "Kun opiskelijat käyttävät kuitenkin olutta, on parempi, että rahat jäävät omaan pussiin." Rentukan kehitykseen ylioppilaskunnan puheenjohtaja on tyytyväinen ja uskoo myös, että Ilokivenkin keula saadaan vielä uuteen nousuun. Ravintolatoiminnalle löytyy toki muitakin perusteita kuin raha. Omat ravintolat ovat paikkoja opiskelijoiden kanssakäymiselle, sekä erilaisille järjestöjen ja muiden tilaisuuksille. Kahvila-myymälä Ulpulla on Tullan mielestä hyvää palvelua kyläläisille ja hyvin tuo viihtyisä kuppila on alkuun pyörähtänytkin. liSi«:sillSssi«SlSf:: Tullan mielestä yritystoiminnassakaan ei saa jäädä laakereilla lepäämään vaan on etsittävä koko ajan uusia ajatuksia. Ylioppilaskunnan puheenjohtajalle kuuluu Tullan mielestä laaja yhteistyö ylioppilaskunnasta mm. yliopistoon sekä maakunnanja valtakunnan tason päättäjiin. Onko perinteellä sijaa yo-kuntatoiminnassa? "On. Yliopisto on sinänsä perinteitä kunnioittava yhteisö, mutta ylioppilaskunnassa ei pidä kangistua kaavoihin, vaan voi luoda myös uusia perinteit ä . " Onko aatteella merkitystä ylioppilaskunnassa? Kaikilla on Tullan mukaan oma aatemaailmansa, joka määrää, mitä toivoo yhteiskunnan olevan. Ylioppilaskunnankin kautta voi tuoda omia aatteitaan esille, mutta käytännön asioissa nuo aatteet Tullan mukaan esimerkiksi JYY:n hallituksessa näkyvät sangen vähän. Sekä kepun, kokoomuksen että demareiden edustajat ovat kaikki opiskelijoita, joita opiskelijoiden asiat yhdistävät. D D D Matti Tullan mukaan viime yo-kuntavaaleilla ja tuoreilla eduskuntavaaleilla oli monia yhtymäkohtia eli yo-kuntavaaleissa demareilla vaalitulos näytti miinusta, kokoomuksella runsasta plussaa ja kepulaisilla lievempää plussaa. Samaan suuntaanhan sitten mentiin eduskuntaakin valittaessa. Se, että äänestysprosentti meni eduskuntavaaleissakin alas, on huolestuttavaa. — Kaikessahan ei nyt tarvitsisi ottaa mallia JYY:stä (!) Matti Tullalla on selvä mielipide nykyisestä valtakunnanpolitiikan kuumasta kysymyksestä: "Nyt pitäisi ottaa vaaliohjelmat käteen ja laatia hallitusohjelma niiden pohjalta lähtemällä siitä, mitä on luvattu mm. opiskelijoille ja lapsiperheille. Puolueilla on nyt näytön paikka", sanoo Matti Tulla. Ensi syksynä ovat TAAS edessä ylioppilaskuntavaalit. MIKÄ on Matti Tullan tavoite' äänestysprosentiksi? "Varovaisesti 20—30 prosenttia". Aallonpohja on toivon mukaan jo tavoitettu. Selvää poppakonstia äänestysprosentin nostamiseksi tuskin on. Tullan mukaan mm. ehdokasmäärän nousu lisäisi luultavasti myös äänestysprosenttia. Ihmiset todella helpommin äänestäisivätkin, jos he yksinkertaisesti tuntisivat edes jonkun ehdokkaista. Matti Tulla on ollut erilaisessa järjestötoiminnassa mukana kymmenkunta vuotta. Keskustanuorten kautta toimimaan lähtenyt Tulla vaikuttaa kotikuntansa Kangasniemen kunnallispolitiikassa. Hän on toiminut mm. kulttuurilautakunnan ja elinkeinolautakunnan jäsenenä. NKL:n järjestötoiminta on Matti Tullalle tuttua. Muutenkin Tulla on ollut osallistuvaa sorttia: 4H, nuorisoseura, kalastuskunnan puheenjohtajuus... Viimeisintä oleellisempaa JYY:n jäsenille on se, että Matti Tulla on JOK:n eli Jyväskylän Opiskelevien Keskustalaisten puheenjohtaja. Tullaa ei voi moittia ekonomistiksi, joka jo varhain olisi rajannut kauppatieteen ainoaksi oikeaksi alueekseen. Tulla tosin on käynyt Mikkelin kauppaopiston yo-linjan, mutta suuntautunut laajasti myös muille aloille. Matti on omien sanojensa mukaan pyrkinyt lukemattomiin paikkoihin. Esimerkkejä: sairaanhoitoalalle, teatterikorkeaan tanssitaidetta opiskelemaan, maaja metsätieteelliseen, OKL:ään... "Ekonomiopiskelija minusta tuli sattuman oikusta." RL Mihin KEHYmarkat? Tiistaina 7. 4. C a m p u s kinossa selviää, mihin JYY:n, siis sinun kehitysyhteistyömaksusi käytetään. Opettaja Pirkko P u o n t i kertoo klo 14.00 kokemuksistaan A N C : n pakolaiskoulusta. Pirkko Puonti on saanut tukea m m . JYY:ltä. Klo 15.00 filmejä: "Vailla k o t i m a a t a " , " S o l i d a a r i suusbussi" j a kenties muitakin. Koko viikon, siis 6.— 1 1 . 4 . on Ilokiven aulassa SYL:n kehitysyhteistyönäyttely. j ä r j . KVT-valiokunta KV-toiminnan valiokunta Kansainvälisen toiminnan valiokunnan kokous pidet ä ä n ? . 4. klo 16.00 yo-talon yläkerrassa hallituksen kabinetissa. Tervetuloa! Hei! Runsaasti kevään korttiuutuksia: TAIDEKORTTEJA LAUSEKORTTEJA TENAVAKORTTEJA TARJOUSKORTTEJA TAIDEJULISTEITA «fög 5S> VQTAPERI Yliopistonkatu 6
6 / " mmm. ^iiiiimL • • • • • • • n HHHflflflHHHHHHM •HHHHHHHHHB HHHHHHHHHHHHHHHHi
Asuntopoliittista liturgiaa Mmm Demokratian ongelma on siinä, että se toimii enemmistön ehdoilla. Kaksi kolmasosaa suomalaisista asuu omistusasunnossa. Vähemmistöt, nuoret, opiskelijat ja eläkeläiset ovat todellisen poliittisen tahdon ulkopuolella. Ne, jotka jo asuvat hyvin, kasvattavat omaa tukeaan. Esimerkiksi vuokra-asuntotuotannon lisäämiselle ei sinänsä ole esteitä, resursseja on, mutta poliittista tahtoa puuttuu. Pelkkien vaalilupausten suojissa palelee. Nämä tosiasiat todettiin jälleen kerran yo-kunnan sosiaalivaliokunnan asuntotyöryhmän ja SYL:n järjestämässä valtakunnallisessa Asua ja elää -tapahtumassa Jyväskylässä viime viikolla. Asuntopoliittisessa seminaarissa oli noin seitsemisenkymmentä osallistujaa. Avauspuheessa vararehtori Mikko Raatikainen muisteli kuinka monta torakkaa oli tullut tapetuksi opiskeluaikoina vuosikymmeniä sitten. Eli on sitä asumisen kurjuutta aina ollut, suomalaista asuntopolitiikkaa nimittäin. Kalvomiesten käyrät Yhteiskunnan nopea rakennemuutos sodan jälkeen loi suomalaisen asuntopolitiikan. Nimenomaan asuntotuotannon määrällisen tason nähtiin olevan hyvää asuntopolitiikkaa. Ja kuin vitsiksi osastopäällikkö Martti Lujanen ympäristöministeriöstä heijasti seinälle käsittämättömän kalvon, jonka käyräkimput kuvasivat asuntotuotantoa eri maissa tuhatta asukasta kohti. Asuntopoliittista liturgiaa vailla uskoa mihinkään? VTT:n tutkija Christer Bengtsin mukaan asuntopoliittinen liturgia on ensin tavoitteita ja sitten selityksiä missä meni pieleen. Väittelyn pohjustukseksi Bengts esitti joukon keskeisiä kysymyksiä: Miksi tuetaan ensisijaisesti omistusasumista? Mihin asuntoihin pakkosäästetyt rahat on käytetty? Miksi asuntojen hinnat ovat pysyneet korkeina, vaikka tuotantokustannukset ovat laskeneet? Kuka hyötyy myyntihintojen ja tuotantokustannusten välisen kuilun kasvusta? Keskustelussa todettiin, että jäljet johtavat sylttytehtaalle: rakennusyrityksillä on maata ja valtaa ts. edellytykset asuntomonopoliin. Aikansa tivattuaan SYL:n asuntopoliittisen työryhmän puheenjohtaja Timo Ala-Vähälä sai osastopäällikkö Lujasen myöntämään, että korruptiota ja kartelleja on olemassa. Yritykset siis saavat sopia keskenään kuka tekee tarjouksen ja kuka sen saa. Väittely poukkoili tutuilla urilla. Mutta oliko lopultakaan uusi asia saada tietää, että Suomen asunto-ongelman voi helposti hoitaa, jos vain... Tahtoahan on, mutta enimmäkseen niillä tahoilla, joilla ei ole valtaa. Eikä asuntopolitiikassa valta ole edes vallanpitäjillä, vaan talouselämällä. Yleisö oli varsin kiltisti hiljaa ja kuunteli, mitä nyt tamperelaiset tunnustivat mädättävänsä tomaattejaan. Ne jäivät kuitenkin heittämättä. Kesken jäi keskustelukin. Paljonkaan ei puhuttu esimerkiksi vanhojen vuokra-asuntojen vähenemisestä. Yksi konkreettinen ehdotus kuitenkin esitettiin: aravavuokra-asuntotuotanto olisi kaksinkertaistettava 20 000 asuntoon vuodessa. Osastopäällikkö Lujanen totesi, että resurssit riittävät, pitäisi vain suunnata kaikki aravarahoitus vuokra-asuntotuotantoon. Ja sehän kävisi päinsä, jos olisi tarpeeksi poliitt... Asumisen filosofiaa Aivan toisiin ulottuvuuksiin seminaarin johdatteli taidekasvatuksen tutkija Annukka Järveläisen alustus kaupunkikuvan esteettisistä ominaisuuksista. Filosofisista sfääreistä eksistentialismin, fenomenologian, Norbert-Schulzin ja Heideggerin kautta hahmottui eletyn tilan käsite. Ihminen hahmottaa ympäristöään dynaamisesti, mutta tila ei ole mikään subjektista erillinen toinen, vaan ihmisen olemisen välttämätön ehto, tapa olla olemassa. Rakentamisen kautta maailma saatetaan konkreettiseen muotoon. Asuminen on identifioitumista, tasapainon synnyttämistä ihmisen ja ympäristön välille. Asuminen on, Heideggerin etymologian mukaan, olemista rauhassa jossain suojaisessa paikassa. Jos jaksoi jatkaa ajatusratoja, saattoi Järveläisen erityksen pohjalta ryhtyä pohtimaan mitä on yksityisyys asumiskulttuurissa. Pelkkä rauha suojaisessa paikassa? Vai myös vapautta valita miten tai millaisessa ympäristössä asuu ja elää. Suomessa tällä vapaudella on vielä rajoja. Kuka milloinkin määrää millaisen talon saa tehdä tai mihin vuorokauden aikaan kerrostaloasunnossa voi elää. Hyvin harvoin asukkaat itse ovat mukana asuntosuunnittelussa. Eivät etenkään silloin, kun ryhdytään suunnittelemaan vuokraasuntoja. Asua vai elää Ero suomalaisessa ja ruotsalaisessa asuntopolitiikassa on siinä, että naapurissa on valinnanvaraa, meillä on puutetta vaihtoehdoista. Seminaarissa pohdittiin vaihtoehtoja. Työryhmissä puhuttiin osuuskuntarakentamisesta ja yhteisöasumisesta. Etenkin Tuulenkylä kiinnosti monia. Ja jonkinverran tuli puheeksi myös asumisstatus. Suomessa kun ei vuokra-asuminen ole koskaan ollut taloudellisesti, sosiaalisesti eikä ainakaan esteettisesti varteenotettava asumismuoto. Tässä maassa kaikki kunnialliset kansalaiset asuvat omistusasunnossa. Vuokra-asumisen imago on huono. Opiskelijat ovat siitä erityinen asunto-ongelmaisten ryhmä, että heidän asuntokurjuutensa katsotaan usein olevan vain ohimenevä boheemi vaihe. Se ei pidä paikkaansa, sillä tilanne vaikeutuu entisestään valmistumisen jälkeen. Velkaa on jo tarpeeksi, työtä ei välttämättä lainkaan, asunnosta puhumattakaan. Turun ylioppilaskyläsäätiön toimitusjohtaja Mikko Sedig pohti yhtenä ratkaisuna sitä, että opiskelija-asunnossa asuminen olisi mahdollista jonkin aikaa valmistumisen jälkeenkin. Mutta asuntotilannetta ei siten helpoteta. Jyväskylässä on 13 500 opiskelijaa, yliopistossa seitsemisen tuhatta, Kortepohjassa on asuntopaikkoja 1900 ja KOAS:lla 2100 jokunen lisää muutamassa oppilasasuntolassa. Kuinka moni on jättänyt opiskelunsa, koska ei voi asua? Kuinka moni jaksaa käydä jostain Tampereen tienoilta Jyväskylässä opiskelemassa? Kuinka moni näkee joka syksy kauniita unia JYY:n kukallisilla hätämajoituspatjoilla? Vaadimme vuokra-asuntoja! Kirkkopuistossa oli torstaina mielenosoitus. Jengi rakensi paperikotaa kuin vanhat partiolaiset konsanaan. Paikalla liikkui sitkeä huhu, että vihreiden roskapönttöyksiöiden lisäksi teekkareiden toimesta saataisiin vene — ikään kuin muistuttamaan perinteistä suomalaiskansallisesta asunnottomuusmuodosta. "Aikooko ne viettää yönsä noissa pöntöissä?" kyselivät ohikulkijat ja hymyilivät kohteliaasti saadessaan kouraansa sinisen paperin, jossa luki mm. "Tarvitaan määrätietoinen ja käytännössä toteutettava ohjelma opiskelijoiden ja muiden nuorten asuntokysymyksen ratkaisemiseksi." Kovinkaan suurta Määrätietoisuutta ei ainakaan osoita Jyväskylän kaupungin juhlava, mutta eleenomainen päätös prantaa nuorison asunto-oloja. Kuinka monta roskapönttöä saa sadalla tuhannella markalla? Helena Seppälä KAUDEN PARHAAT! • • • • • • • • • • • • m 1 elohuvi! 20.00 K 1 6 Viim. esitys. 02.04.! fantasia 18.15 • 20.30 Viim. esitys 02.04.! Ohjaus Peter Weir Harrison Ford M M M M r RANNIKKO M f l N N K I N O T h e Mosquito loast" &MCME 18.45 • 21.00 i n a r J 2. VKO! — S HOTELLI.. FIRENZESSÄ O h j a u s J a m e s Ivory VCM nnmmntt OSUUSKUNTA VASTA k PAINO AVOINNA MA-PE 9-18 OPISKELIJA-ALENNUS i ? ( W M (ry MMiPoaMi® V i KAUPPAKATU 5 PUH. 614345 Myymme KALUSTEET, HELLAT, A JÄÄKAAPIT, KIRJAT yms. TOSI EDULLISESTI. OSTOJA MYYNTILIIKE KEIJO HURMERINTA Gummeruksenkatu 5, puh. 618565 ja 614766
8 Agadir (Hemmo Hartikainen) JYY:n hallituksen kymmenjäseninen valtuuskunta saapui viime sunnuntaina yhdistetyn kokousneuvotteluja lomamatkansa kolmanteen kohteeseen Agadiriin Pohjois-Afrikkaan. Ensi Tukholmassa ja myöhemmin Pariisissa käytyjen JYY:n länsisuhteiden avaamisneuvottelujen jälkeen päätti hallitus viettää kunnon loman auringon alla. Hallitus l ä h e t t ä ä m a t k a t e r v e i s e t e t e l ä n auringosta Agadiria kutsutaan yleensä Afrikan Rivieran "Valkoiseksi kaupungiksi". On helppo tajuta, miksi. Nykyinen Agadir on kaupungi, joka on rakennettu matkailijoille kaikkialta maailmasta. Rajana ophjoiseen ja itään on Atlas-vuoristo. Etelässä eukalyptusmetsät vaihtuvat reheväksi Sous-tasangoksi, jolla viljellään mitä erilaisimpia primöörejä ja hedelmiä. Lännessä on vain yksi raja. Sen muodostaa mahtava Atlanti. Vaipuminen uneen sen mahtavien maininkien saattelemana on erikoinen ja miellyttävä elämys pohjoisen JYY:n hallituksen viluisille ja kiireen vaivaamille jäsenille. länsisuhteita JYY:n länsisuhteitahan on useaankin otteeseen moitittu varsin olemattomiksi, joten nyt hallitus kävi puheenjohtaja Yli-Pullin johdolla kiinni visaiseen ongelmaan. "Suhteita todella halutaan luoda kaikkiin mahdollisiin suuntiin", toteaa Yli-Pulli. Tukholmassa tutustuttiin erityisesti paikallisten ulkomaalaisten opiskelijoiden oloihin, suhteet päätettiin avata paikalliseen Yhtyneen Kurdistanin maltilliseen (moderata) opiskelijasyndikaattiin. Saavuttaessa Orlyn lentokentälle kohtasi JYY:n valtuuskuntaan yllättävä ongelma: Puheenjohtajan näköinen naama oli löytynyt Ranskan terrorisminvastaisen yksikön päämajan seiHallituksen kokous sujui jälleen kerran rattoisissa merkeissä ja hyvissä puitteissa. näitä. Yli-Pulli joutuikin kokemaan konkreettisesti Ranskan tiukentuneen ulkomaalaispolitiikan. — Hän vietti lopun valtuuskunnan Ranskan vierailuajasta ranskalaisten naispoliisien kuulusteltavana. Ranskan suhteet jäivätkin jälleen pelkästään henkilökohtaiselle tasolle, eikä virallisia sopimuksia solmittu. Kokous Agadirissa Suojaisan auringonvarjon alla kokoontui hallitus sitten pitkän matkansa huipentumaan: kokoukseen, jossa oli esillä moniakin tärkeitä asioita. Päätökset ovat toki vain esityksiä JYY:n valtuustolle — odotettavissa lienee jälleen rattoisa valtuuston kokous. Runsaan ja hedelmällisen keskustelun saattamana hallitus päätti hyväksyä jo osapuolleen suoritetun matkan kustannukset, jotka eivät Agadiriin mennessä olleet nousseet vielä suuremmiksi kuin runsaiksi 8 000 markaksi per kymmenjäsenisen valtuuskunnan jäsen. Kustannukset päätettiin kattaa "tamperelaisittain" eli korottamalla jäsenmaksua. — Eihän se muutama kymppi hyvään tarkoitukseen paljoa ole. Hallituksen toimista kannattaa, lukija hyvä, olla kiinnostunut. Lehden sopiva ilmestymispäivä (1.4.) sekä monet muut seikat puolsivat kirjeenvaihtajamme jutun julkaisemista, vaikka jutun tiedot ovatkin ns. "tarkistamattomia". •**%* mm Palmujen alle vei JYY:n hallituksen tie. Ranskassa JYY:n virallista hallitusvaltuuskuntaa kohtasi yllättävän suotuisa sää. Kuvassa hallituksen jäsen Heikki Riski taiteilijan mallina ennen neuvotteluja länsisuhteiden avaamiseksi.
9 • Viallat on imenyt töihinsä Välimeren auringon, päivänvarjot, katukahvilat, hiekan, tuulen ja sateen Etelä-Ranskasta. Viallat ei maalaa kankaita vaan telttoja, ei maalauksia vaan suojapeitteitä, ei tondoja vaan auringonvarjoja. Työt luovat tilan, niitä ei vangita raameihin. Vapautta korostaa myös töiden helppo kuljetus laskostettuna vaikka "matkalaukussa". EteläRanska on synnyttänyt marissen, Picasson, Cezannen, Chagallin ja Vasarelyn rinnalle Viallat'n. Viallat käytti aluksi 1960luvulla epämääräisesti palettia muistuttavaa sientä. "Leimansa" hän löysi sattumalta, kun sieni puhdistettaessa murtui. Syntyneistä kappaleista hän säilytti suurimman, joka muistutti papua tai pientä luuta. Viallat on useasti sanonut: "Taideteos ei ole muuta kuin työskentelyn kuva". Hän painottaa nimeomaan työskentelyprosessia. Se kulkee kaukana aiheen edellä. Erilaisten pintojen materiaalit, värit ja rakenne johdattelevat taiteilijaa. Viallat ei totisesti palvo ainutkertaisuutta. Kyykkivä intiaani Viallat'n perusmuoto on siis sisällöltään neutraali, yksinkertainen peruskuvio ilman symbolimerkitystä kuten taiteilija itse sanoo. Sattumalta löydetty. Kuitenkin Viallat viittaa myös kuvion samankaltaisuuteen paletin, työn symbolin, kanssa. Töiden materiaalit ovat likaisia, pölyisiä, kaatopaikoilta ja ullakoilta haalittuja. Muodolla ei ole merkitystä mutta materiaalilla on. Repeytynyt verkko, kukkaverho, markiisikangas, teltta — kaikki kelpaavat. Yhdessä työssä Viallat on sommitellut pitsistä ja vanhahtavasta kukkakankaasta työn. Ulkonaisesti se on täynnä palettimuotoja. Mutta leimat unohtuvat ja edessä on isoäidin vanha aamutakki, kahvin, homeen tuoksu — tai jossain toisessa teoksessa päivänvarjon helle, sotilasteltan kuri (suorittanut 28 kuukauden asepalveluksen, josta puolet Konstantinissa Algeriassa 1959—61) Hienostuneen tyylikkyyden rinnalle ryntää myös mielettömyys ja kritiikki. Aktiivinen taiteilija Viallat kuuluu nk. Nizzan koulukuntaan. Koulukunta korosti jo 1966 Provencen seudun protestia, jonka mukaan Pariisin johtoasema taiteessa kiistetään. Claude Viallat ei ole koskaan luopunut mielipiteestään, että myös maaseudulla on toimivia taiteilijoita. Vuonna 1979 Viallat palasi kotiseudulleen Nimes'iin. Hän on vaikuttanut merkittävästi omalla taiteellaan ja aktiivisella opetuksellaan siihen, että Etelä-Ranskaan on syntynyt uusia elinvoimaisia taiteen keskuksia. Viallat ei kuluta nyt 51vuotiaanakaan aikaansa töittensä selittämiseen vaan työsketelee ja ennen kaikkea opettaa. Hän on opettanut mm. Marselle-Luminyn ja Nizzan taidekouluissa. Viallat on omalla kotiseudullaan Aubais'n härkätaisteluseuran puheenjohtaja ja järjestää näytöksiä. Kiinnostus seudun traditioihin näkyy myös tussija lyijykynäpiirroksissa, tutkielmissa ja julisteissa, joiden tarkoitus on antaa katselijalla tietoa — mutta myös implisiittisemmin, hänelle ominaiseen kuvakieleen liittyen teosten viitteellisellä, metaforisella tai strukturalistisella tasolla. Viallafn aktiivisuudesta taide-elämässä mutta samalla taiteilijan tinkimättömyydestä kertoo moni seikka. Vuonna 1969 Viallat osallistuu Supports-Surfaces (Tukirakenteet-Pinnat) ryhmän näyttelyihin ja hänestä tulee yksi sen johtohahmoista. 1970 ryhmä järjestää näytteHikinen härkä astuu areenalle Punaiset leimat juoksevat puolipellavaisen kankaan pinnalla kuin unikot tien vierustalla. Tai joskus ne astelevat ylpeästi kuin närkä taisteluareenalla. Nämä ovat ranskalaisen Claude Viallafn hahmoja. Viimeistään hänen näyttelyssään on pakko romuttaa käsitykset esittävästä taiteesta. Muoto on ollut viallafn teoksissa sama jo vuodesta 1966. Kuviot tanssivat Sara Hildenin museossa Tampereella huhtikuun 26. päivään saakka. verkko ja vliseliini-tukikangas. 1984. Kappale sotilastelttaa. 1981. lyn Pariisin modernin taiteen museossa. Itse kirjoitetussa näyttelyluettelossa korostetaan teorian ja käytännön erottamattomuutta sekä kuvataiteessa että yhteiskunnallisessa elämässä. Marxilaisleniniläiseen perusideologiaan on liitetty myös psykoanalyysin ja Mao TSe Tungin filosofian piirteitä. Mutta sitten ryhmä perustaa maalausteoriaa käsittelevän julkaisun, johon Viallat ei halua ottaa osaa. Viallat pitää itseään ennen kaikkea taiteilijana eikä hyväksy ryhmän henkeä: päätöksentekoa ilman yksilöllisyyttä ja pariisilaisen politiikan korostumista. Hän eroaa. Sarvi sojottaa Viallat'n töihin on yritetty löytää selityksiä primitiivisestä taiteesta. Yves Michaud'n mielestä primitivismi tulee esiin jo Viallat'n kyyköttävässä intensiivisessä työskentelyasennossa — kuin intiaani huopaan kääriytyneenä. Tämä primitivismi selittää Michaud'n mukaan myös värien vapautumisen, kun ne ikään kuin vaipuvat toisiin väreihin. Tämä sulautuminen on muutamassa työssä esimerkiksi "Huopa 1983" uskomattoman kouraisevaa. Hieman brutaalisti sanottuna — Vaikka halolla iskisi päähän, ei voisi kolahtaa paremmin jonnekin tajuntaan. Viallat'n töissä on nähty myös selviä viittauksia seksuaalisuuteen. Jo peruskuviossa nähdään naisfiguurin selkä (hedelmällisyyden arkkityyppi) tai härän (helteessä hikinen) siluetti. Mutta varsinkin kolmiulotteisissa töissä, jotka koostuvat puunpaloista, löytöesineistä, köysistä yms, ovat seksuaalisuuden vihjeet selvät. Samoin Viallat'n kiinnostus intiaanien maalattuihin kilpiin, sekä koko härkään liittyvän symboliikan huomioon ottaminen tuo ilmeiseksi seikan, että erotiikka on tärkeä Viallafn taiteen selittäjä. Viallat herättää muutamilla rajun värisillä töillään suorastaan intohimoisia tunteita. Kummallista ja samalla ehkä myös ihmismielen syvyyksiä paljastavaa on, että nimenomaan tiukka kaavamaisuus, yksinkertaisuus synnyttää villejä mielikuvia. Kahdessa mummossa näyttely saa aikaan kihertävää supinaa ja hihitystä. Maarit Piri
10 Hallitus hallitsee hallittuja JYY:n hallitus päätti 12. 3. 1987 — hyväksyä tilinpäätöksen ja taseen vuodelta 1986 esitettäväksi edustajistolle — antaa toimintakertomukset vuodelta 1986 edustajistolle — esittää edustajistolle, että edustajisto nimeää Leena Rantasalon YTHS:n Jyväskylän terveydenhoitoaseman johtokuntaan toimikaudeksi 1. 9. 1987—31. 8. 1989 — jakaa avustukset seuraavasti: 1. projektiavustuksiin 20 000 mk, järjestöjen yleisavustuksiin 23 000 mk, ylioppilasteatterille 7 000 2. julistaa järjestöjen yleisavustukset haettavaksi 31. 3.1987 saakka 3. julistaa projektiavustukset jaettavaksi ilman kiinteää hakuaikaa — hyväksyä kansainvälisen toiminnan valiokunnan esittämät sopimusperusteet neuvottelujen lähtökohdaksi ja antaa neuvottelijoille valtuudet solmia sopimus Debrecenin KLTE/KISZ komitean kanssa — vahvistaa työleiriprojektisihteeri Arja Ollikaisen työsopimuksen — vahvistaa kulttuuriharjoittelija Seppo Runtin työsopimuksen Päätösluettelon vakuudeksi: 24. 3. 1987 Matti Tanskanen pääsihteeri Hallitus päätti: — esittää edustajistolle, että edustajisto hakee kiinteistökiinnitystä yo-kylän peruskorjaukselle myönnetylle lisälainalle sekä päättää nostaa lainan — antaa toimintakertomukset — antaa loput toimintakertomukset vuodelta 1986 edustajistolle käsiteltäväksi — irtisanoa liikekiinteistön vuokrasopimuksen — vahvistaa päätoimittaja Rauno Lahden työsopimuksen — nimetä JYY:n kalenterin toimittajaksi Helena Seppälän ja päätoimittajaksi pääsihteeri Matti Tanskasen — anoa Jyväskylän kaupunginhallitukselta avustusta asunnonvälitystoiminnan tukemiseen — lähettää Devan edustajistoryhmän aloitteen: demokraattinen vaihtoehto opiskelijoille lähetekeskustelun jälkeen valmisteltavaksi pääsihteerille ja hallituksen puheenjohtajalle — lähettää JSO:n edustajistoryhmän aloitteen Chilen poliittisten vankien tukemisesta lähetekeskustelun jälkeen valmisteltavaksi kansainvälisen toiminnan valiokunnalle — myöntää Sane ry:lle 200 mk:n projektiavustuksen — myöntää Pörssi ry:lle 1000 markan projektiavustuksen — myöntää Nefa:Ile 1000 markan projektiavustuksen — myöntää Tiltti ry:Ile 200 markan projektiavustuksen — myöntää Puolue ry:lle 200 markan projektiavustuksen — myöntää matemaattisten aineiden aineenopettajiksi opiskeleville 700 markan projektiavustuksen Päätösluettelon vakuudeksi: Matti Tanskanen pääsihteeri Pääsevätkö graffitit versomaan? JYY:n edustajisto kokoontui tiistaina 24. päivänä juuri ja juuri päätösvaltaisena. Ylioppilaskunnan 53-vuotissynttäreiden kunniaksi juotujen pullakahvien jälkeen päätöksentekijät kävivät vuoden 1986 tilinpäätösten kimppuun. Edustajisto päätti myöntää tilija vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Yritystoimenjohtaja Jouko Utriainen esitteli Ilokiven remontointisuunnitelmia. Hanke toteutetaan uuden lainan avulla, kustannusarvio on noin 950 000 mk. Tarkoitus on uusi kulunutta kalustusta ja muuttaa tilaratkaisuja toimivammiksi, etenkin konserttien järjestämistä ajatellen. Remonttisuunnitelmat hyväksyttiin. Edustajistossa keskustelua herätti lähinnä se olisiko JYY:n tavalla tai toisella luotava edellytyksiä paikallisen WC-graffitikulttuurin versomiselle nimenomaan Ilokivessä. Samassa konsensushengessä kuin edustajisto kuunteli selvitykset yo-kunnan taloudesta, se hyväksyi myös toimintakertomuksen ja nimesi Leena Rantasalon YTHS:n Jyväskylän terveydenhoitoaseman johtokuntaan. Julkaisusarjan toimitusneuvosto sai vanhan Jouko jatkoksi pari uutta naista, ja uusi kirjakauppatyöryhmä tuli valittua vuodelle 1987. HS Yliopistoliikunta Kisaja puulaakituloksia: LENTOPALLO Tämän talven lentopallopuulaaki on lopultakin saatu päätökseen ja voittajat selvinneet. Tuomari Markku Parviaisen mukaan kuitenkin vain harvassa ottelussa totinen voitto oli pääasia: pelit olivat kovia tasoltaan, mutta hurtti huumori ja hyvä puulaakihenki vallitsi koko ajan. Yhteensä joukkueita oli ilmoittautunut 38 kappaletta eli pelaajia kävi kentällä yli 400. Luonnollisesti Pelurien ottelut olivat kovatasoisimpia ja OKL:n poikien O-klubi oli aivan huippu voittaessaan moninkertaisen puulaakimestarin Tunarit. PELURIT: 1) O-klubi (OKL) 2) Tunarit 3) Lentäjän pojat (Liikunta) POMPOTTELIJAT: 1) Valitut Pojat (Liikunta) 2) Rentukka Team (Mat.tk.) 3) Hold It (Liikunta) SEKASARJA: 1) Ulo 2) Dumppi NAISET: 1) Ihan Hyvät 2) Buffalottaret TENNIS: Kilpasarja 1) Jukka Tanninen 2) Kalevi Kaartinen 3) Heikki Sirkka Petri Pykälämäki Harrastelijasarja 1) Mikko Kainulainen 2) Ari Piispanen 3) Jan Kähre Harri Laakso 4-peli 1) Käyhkö/Iltanen 2) Korhonen/Heikkinen 3) Tanninen/Westerlund Pykälämäki/Otsala SQUASHJA KEILAILU Yliopiston squashmestaruuskisat kokosivat 50 osaanottajaa ja keilailumestaruuskisa 62 osaanottajaa. Molemmat määrät olivat ennätyksiä moneen vuoteen. Naisten sarjoissa toivoisi kuitenkin osannottajia olevan enemmän — ovathan kummassakin lajissa pidetyt kurssit täynnä tyttöjä! TULOKSET Squashmestaruuskisat Kilpasarja 1) Simo Tarvonen 2) Veikko Eloranta 3) Sami Kalaja Otto pajala Naisten sarja 1) Merja Kalaja 2) Eeva Silventoinen 3) Sari Niemi Harrastelijasarja (37 osaanottajaa) 1) Harri Lindholm 2) Heikki Sirkka 3) Väinö Varstala Keilailumestaruuskisat Kilpasarja 1) Seppo Laitimo 619 2) Arto Passoja 596 3) Lauri Laakso 594 Naisten sarja: 1) Elina Uitti 488 2) Marja-Leena Rantalainen 425 Harrastelijasarja (47 osaanottajaa) 1) Jussi Kolehmainen 506 2) Vesa Linnamo 505 3) Markku Latvala 497 Pasi Mäenpää 497 LOPPUKEVÄÄN TAPAHTUMAT Sulkapallokisat pelataan 6. 4. alkavalla viikolla. Ilmoittautuminen 3. 4. Liikunnan palloiluja telinesalin ilmoitustaululle. SM-SÄHLY 4—5. 4. TULE KANNUSTAMAAN JYVÄSKYLÄN JOUKKUEITA! (U 2, U 1 ja VS) MARATON AEROBIC 10. 4. perjantaina alkaen klo 15. Jaksammeko kaksi vai kolme tuntia? Hyvät tossut jalkaan. 8. 5. yritämme uudestaan, jos intoa riittää. Paikkana Liikunnan VS ja vetäjänä Merja Kalaja. Ilmoittaudu liikuntasihteerille tai Merja Kalajalle tiistaihin 7. 4. mennessä. MATKA HELSINKIIN SUOMI — TANSKA -jalkapallootteluun 29. 4. 50 mk. Kysy liikuntasihteeriltä. Campusjuoksu ja yleisurheilukisat 5. 5. — Kolmiottelu, Cooperin testi kuntoilijoille ja kilpailijoille sekä karsinta juoksut (naisille sukkulaviesti ja miehille campuksen ympärijuoksu) Akateemiseen Warttiin 7. 5. Helsinkiin. Pesä pallo puulaaki 4. 5. alkavalla viikolla Hippoksen hiekkakentällä. Sekajoukkueeet (vähintään kolme tyttöä) ilmoittautuminen 24. 4. mennessä liikuntasihteerille. Ulkotenniskisat 11. 5. alkavalla viikolla Liikunnan tenniskentillä. Ilmoittautuminen 6. 5. mennessä Liikunnan ala-aulan ilmoitustaululle. JUMPAT KAMPUKSEN KENTÄLLÄ 11.5. alkavalla viikolla tiistaisin ja torstaisin klo 15.15 (sateen sattuessa U 2:ssa) jatkuen läpi koko kesän! Tutkitaan sitä elokuvaakin Toiset tekevät elokuvia, toiset arvioivat niitä [näitä jälkimmäisiä kutsutaan joskus erheellisesti kriitikoiksi] mutta on olemassa myös henkilöitä, jotka tutkivat elokuvataidetta ja -kulttuuria. Elokuvatutkijat ovat olleet maamme hiljainen vähemmistö läpi elokuvan historian eikä heillä ole ollut vaikutusta edes sen verran että elokuvatutkimus olisi saatu johonkin korkeakouluun tai yliopistoon omaksi oppiaineekseen. Vasta viime aikoina on herännyt keskustelua ja spekulointia mahdollisesta elokuvateiteen professuurista. Huolimatta professuurin puutteesta ja opetuksen vähäisyydestä on Suomessakin tehty elokuvatutkimusta milloin enemmän milloin vähemmän populääristi, harvemmin väitöskirjaan asti: kuriositeettina mainittakoon Helge Miettusen väitöskirja elokuvan estetiikasta vuodelta 1949. Peter von Baghin Elokuvan historia ei kelvannut lisensiaattityöksi enää vuonna 1975. 1980-luvulla ovat lisääntyneet kuitenkin elokuva-aiheiset pro gradu-työt ja useampia lisensiaattitöitäkin on tekeillä. Elokuvaa on tutkittu useamman eri oppiaineen yhteydessä. Tämä sopiikin elokuvan poikkitaiteelliselle luonteelle. Elokuvaa voi tutkia yhteiskunnan osana ja sen heijastumana. Sitä voi tutkia taiteelisena tuotoksena, esteettisenä kokemuksena, joka voidaan hajottaa osa-alueisiin kuten käsikirjoituksen merkitykseen tai musiikin tai pelkästään visuaalisuuden korostamiseen tai kaikkien osaalueiden yhteensulautumana. Elokuvaa voi myös tutkia katsojan kannalta eli lähestyä sitä psykologian ja kasvatustieteiden kautta. Tuskinpa voidaan sulkea pois edes kaupallisen tutkimuksen mahdollisuutta. Elokuva tarjoaa laajan ja moniulotteisen tutkimuskentän kulttuurimme osatekijänä ja taiteen lajina ja kuitenkin elokuvatutkimusta on tehty suhteellisen vähän ja sekin on jäänyt suppean harrastajajoukon haltuun. Syynä lienee itse elokuvakulttuurin aliarviointi; viihteellisyyden ja alakulttuurin leima rasittavat myös tutkimuksen saamaa arvostusta. Ei ole pidetty tärkeänä elokuvakasvatusta vaan sukupolvien annettiin katsoa filminsä ensin teattereissa ja sittemmin televisiosta ilman että kiinnitettiin niinkään huomiota siihen, mitä katsottiin ja etenkin MITEN. Nyt on sitten päädytty videokulttuurin invaasioon ja kärjistettyyn videosensuuri-keskusteluun. Mikä ihmeen SETS'? Virallisesti elokuvatutkimus on ohjattu Suomen Elokuvaarkiston ja Elokuväästiön vastuulle, mutta lisäksi on tullut SUomen Elokuvatutkimuksen Seura (SETS), joka idealistinen tavoite on pitää vireillä ja kehittää suomalaista elokuvatutkimusta mahdollisimman laaja-alaisesti unohtamatta video-elokuvia sekä elokuvaja TV-kasvatusta. SETS:n vuosikokous pidettiin Tampereella lyhytelokuvafestivaalien yhteydessä 6. päivä maaliskuuta. Seuran jäsenmäärä ei ole tällä hetkellä kuin noin 35 henkilöä mutta eipä ole itse seurakaan vielä kovin pitkäikäinen: Seura perustettiin vuonna 1985 mutta varsinainen toiminta alkoi vasta viime vuonna. SETS:n toimintasuunnitelma vuodelle 1987 sisältää julkilausuman jonka mukaan Seura pyrkii kehittämään elokuvatutkimusta, -tiedettä, -kasvatusta ja opetusta järjestämällä koulutustilaisuuksia, seminaareja sekä harjoittamalla julkaisutoimintaa. Elokuvatutkimuksen Seuran jäsenistöön kuuluu yhtä hyvin Suomen elokuvatutkijoiden "eliittiä" ja elokuvakriitikoita kuin myöskin oiskelijajäseniä, mikä otettiin huomioon myös uutta hallitusta muodostettaessa: hallitus sai yhdeksännen jäsenen, opiskelijajäsenen. Seuran hallituksen kokoonpanossa on edustaja/ edustajat kaikista ns. yliopistollisista elokuvakaupungeista: Helsingistä, Turusta, Oulusta, Tampereelta ja Jyväskylästä (samat yliopistot ovat olleet kiinnostuneita elokuvatieteen oppituolista). Jyväskylää edustaa Jarmo Valkola. Seuran tämän vuoden suunnitelmiin kuuluu huhtikuun 4.—5. päivän Gabor Bödy -tapahtuma Turussa. Suomessa vielä varsin tuntematon unkarilainen Bödy oli elokuvailmaisun uudistaja, jonka elokuvien ja videoiden merkitys tulee näkymään varmasti niin meillä kuin myöskin kansainvälisesti sillä Gabor Böy -tapahtumia on tulossa tiettävästi ainakin Amsterdamiin ja New Yorkiin. Elokuvassa kokoontuvat pohjoismaiden elokuvatutkijat lähelle Turkua, Kakskertaan, SETS:n ja Varsinais-Suomen elokuvakeskuksen järjestämille tutkijapäiville. Elokuva-alan kirjallisuuden ja tutkimusten julkaisemiseksi SETS toivoo yhteistyötä kustantamojen (kuten Gaudeamuksen) kanssa jotta elokuvatieteen kehitys jatkuisi kun tutkimusmateriaali saataisiin julkisuuteen tuoreeltaan. Tämä onkin varsinainen ongelma sillä kustantamot eivät ole kiinnostuneita, ellei kirjalle ole odotettavissa laajempaa myyntimenestystä. Suomalainen elokuvatutkimus ei siis ole saanut kovinkaan laajaa mainetta eikä tutkijan ole helppoa toimia täällä pienten kustannusbudjettien ja aliarvostuksen vuoksi. Tärkeintä on kuitenkin, että elokuvatutkimusta tehdään ja samalla vaikutetaan elokuvakasvataukseen ja -opetukseen. Mikä kaupunki sitten saa yliopistoonsa elokuvatieteen oppituolin, ei todennäköisesti ratkea lähituelvaisuudessa vai ratkeaisiko, jos Jörn Donnerista tulisi kulttuuriministeri? Tuula laukkanen
11 Tunnelista vankilaan Latinalaisen Amerikan ja Euroopan kirjallisuuden suhde on mielenkiintoinen. Näivettyneeksi ja turhan älylliseksi usein moitittu moderni eurooppalainen kirjallisuus alkoi saada uutta voimaa 60—70-luvulla Atlantin takaa etelästä, entiset siirtomaat ja kulttuurin istutuspenkit käänsivät asetelman nurin, alkoivat opettaa Vanhaa Mannerta kirjoittamaan. Huomion kääntyessä Etelä-Amerikkaan löytyi viime vuosikymmenien kirjallisen kukoistuskauden varjosta pitkä kirjallisuushistoria, ymmärrettin, ettei Sadan vuoden yksinäisyyskään ilmestynyt tyhjästä. Argentiinalaisen Ernesto Säbaton esikoisromaani Tunneli on vuodelta 1948. Albert Camusin kiittävän arvioinnin myötä se käännettiin pian ranskaksi ja nousi maineeseen. Kirja on hyvin eurooppalainen, mutta ei missään nimessä näivettynyt, vaan kiihkeällä kynällä kirjoitettu, älyllinen ja intohimoinen. Ennen Tunnelia Säbato oli asunut useita vuosia Pariisissa, työskennellen atomifysiikan parissa Marie Curien laboratoriossa — ajan henki, ennen kaikkea eksistentialismi välittyy hänen tekstistään. Kaltereiden takaa Tunneli on kuvaus sivullisuudesta ja rakkaudesta. Kertojaminä Juan Pablo Castel ilmoittaa ensi töikseen olevansa taiteilija joka tappoi rakastettunsa Maria Iribarnen. Maria on käynyt Castelin näyttelyssä, pysähtynyt erään taulun ääreen, joka taiteilijalle merkitsee erityisen paljon. Näyttelyn jälkeen Castel etsii Marian käsiinsä, alkaa äärimmäisten tunteiden välillä heilahteleva kolmitragedia. Se vie Castelin lopuksi sellin yksinäisyyteen, tilittämään menneisyyttään, tuhoon johtanutta elämänkäsitystä: "joka tapauksessa oli olemassa vain yksi tunneli, synkkä ja autio: minun tunnelini, tunneli jossa olin viettänyt lapsuuteni, nuoruuteni, koko elämäni. Ja jostakin tuon seinämän läpinäkyvästä kohdasta olin nähnyt tuon tytön ja kuvitellut herkkäuskoisesi hänen kulkevan toisessa, yhdensuuntaisessa tunnelissa, vaikka hän todellisuudessa kuului avaraan maailmaan, niiden rajattomaan maailmaan jotka eivät elä tunneleissa". Säbaton romaani on tiiviiksi rakennettu kokonaisuus, sen tunneli-ikkuna -symboliikka istuu ehkä liiankin hyvin paikalleen. Kysymys on kuitenkin Castelin tavasta katsella maailmaa kaikelle täytyy löytyä selitys ja oma looginen paikkansa. Paradoksaalisesti hän toteaakin omasta maalaustyylistään: "Kuinka moni noista idiooteista oli arvannut, että arkkitehtuurini ja 'intellektualismini' alapuolelle kätkeytyi purkautumaisillaan oleva tulivuori? Ei yksikään". Ernesto Säbato: Tunneli (El tunel) suom. Kari Veikko Salonen Otava 1986 Pekka Kuusisto Länsirannikolta ei mitään uutta Joe Louis Walkeria on mainostettu uudeksi sensaatiomaiseksi bluesmieheksi. Paljonhan sitä puhutaan. Torstai-iltaisen keikan antaman vaikutuksen peruteella Walkeria ei voi kutsua miksikään bluesin uudistajaksi siinä mielessä kuin Robert Craytä, johon häntä on julkisuudessa rinnasteltu. Kaikessa modernisuudessaan Walker on varsin perinteinen, eikä sinä ole mitään pahaa. Perusarvot ovatkin kunnossa, mutta Walkerin blues ei monivivahteisuudestaan huolimatta luotaa tarpeeksi syvältä. Sanoitukset eivät tarjoa mitään ihmeellistä ("Älä leiki mun sydämellä beibi") ja sävellyksistäkin puuttuu omaperäisyys. Walkerin yhtye, The Boss Talkers, on nimensä veroinen. Puheessa löytyy puhtia, ja nyanssejakin riittää. Yleissoundia tosin häiritsee se tosiasia, että syntetisaattori on vain syntetisaattori eikä voi korvata pianoa ja urkuja. Se on tosin käytännöllisempi, mutta... Joka tapauksessa, yhtyeen kumpikin setti tarjoaa oivallisen oppitunnin yhteensoitannan jalossa taidossa. USA:n länsirannikon bluesin tunnusmerkki on aina ollut tietynlainen pehmeys yhdistettynä intensiiviseen tunnelataukseen ja tiukkaan soitantaan. Joe Louis Walker liittyy osaltaan tähän perinteeseen. Hänellä on hyvä soul-pitoinen ääni ja kitaran varressa tekniikka hallussaan. Tulevaisuus voi tehdä miehestä suuren bluestaiteilijan. Mutta se aika ei ole vielä. Nykyisellään Walker bändeineen tarjoaa kuulijoilleen hyvää, taidokasta showbluesia. Torstainen konsertti Ilokivessä oli yleisömäärän puolesta onnistunut. Pitkästä aikaa. Blueskuvioissa. Yleisö tuli mukaan ensitahdeista alkaen — ehkäpä liiankin helposti. Keikka oli Walkerille vaivaton pala. Mutta kaikki olivat tyytyväisiä, ja sehän on pääasia. Yksi musiikin tärkeimmistä tehtävistähän on juuri viihdyttäminen. Aito sellainen. Pekka Alava Jari Kokkinen Teatteriskandaali Jyväskylässä JYTtiläiset urakoivat pari viikkoa sitten Jyväskylän Päivillä. Teatteri Krokotiili, Teatteriryhmä Sinko ja Pyramiditeatteri esiintyivät miltei joka päivä. Teatteri Krokotiilin esitykset Rudyard Kiplingin näytelmästä Miten norsulapsi sai kärsänsä ja Jukka Toivosen Älykkäästä sammakosta olivat ayleisömenestyksiä. Juha Hurmeen esittämästä sammakosta tuli suorastaan idoli Huhtasuon lapsille. Teatteriryhmä Sinko esiintyi mm. kaupunginteatterin lämpiössä. Federico Garcia Lorcan Loppuhuone -pienoisnäytelmä jäi muutamille Kaupunginorkesterin kavalkadikonserttiin tulleille kansalaisille täydelliseksi mysteeriksi. "Huutavat ja mekastavat" teatterilaiset olivat liikaa taidetta veronmaksajille. Mutta varsinainen järkytys etenkin kaupunginisille taisi olla Pyramiditeatterin esiintyminen kaupunginkirjastossa. (Sama ryhmä herätti närkästystä myös JYY:n itsenäisyyspäiväjuhlilla viime syksynä.) — Tota noin, tarkoitus on niinku tuoda teatteria sinne missä, tota noin, ihmisiä on, kertoo Juha Hurme, yksi pyramidilaisista. Me niinkutotanoin esitettiin sitä mitä ihmiset, tota noin niinku, tekevät kotonaan, ei tota sen kummempaa. Sen sijaan että olisivat rakennelleet pieniä sieviä pyramideja jyttiläiset joivat kaljaa, kiroilivat ja puhuivat liian kovaa. Katsojat pidättelivät henkeään, kun Eero Leppänen riisuutui. Mutta skandaalinhaluisten pettymykseksi keltaiset kalsarit pysyivät jalassa. Pyramidi-ryhmän esitykset olivat varsin perinteistä teatteria. Kirjastossa esitettiin mm. Ambroce Biercen Koiraöljyä. Joidenkin kaupungin kulttuurihenkilöiden reaktiot esityksiin osoittivat hyvin miten aneemista kunnallinen kulttuuripolitiikka on. Puhutaan "happeningeist a " ja Jyväskylän Päivillekin oli tarkoitus «««da jotain uuttaja erilaista. Mutta uusi ei ilmeisesti saa olla mitään yllättävää. Kansa vaatii sirkushuveja, mutta jos gladiaattori syö leijonan, juttu ei enää toimi. HS KESKUSTELUA Aloitteilla pitaa saada myös tuloksia Päätoimittajalle Miksi Jylkkäri ei julkaise ylioppilaskunnan edustajistossa tehtyjä aloitteita? Demokraattisen Vaihtoehdon edustajistoryhmä. Jylkkäri on kertonut ja kertoo yo-kunnan edustajistossa tehdyistä aloitteista, mutta ei nyt eikä lähitulevaisuudessa julkaise niitä kokonaisuudessaan. — Ei olisi lukijaystävällistä uhrata palstaMETREJÄ aloitteisiin, jotka ovat VAIN aloitteita. Aloite kuin aloite ei ole toki arvokas sinänsä vaan tärkeämpää on se, saadaanko aloitteilla mitään aikaan. Kertomisen arvoista onkin nyt se, että JYY:ssä tehdään aloitteita, joilla EI SAADA MITÄÄN AIKAAN. Aloitteella ilman tuloksia ei ole kuin paperinkeräysarvo. Aloitteita tärkeämpiä ovat teot. Onko esim. DEVA nyt lähtenyt ponnekkaasti ajamaan edustajistoaloitteensa mukaista ydinkoekieltoseminaaria esim. JYY:n KVT-valiokunnan kautta? Juuri tuo ydinkieltoaloite oli parhaita talven aikana tehtyjä ja ajatus vielä parani, kun seminaariin ajateltiin valiokunnassa liittää myös muita aseriisuntaa käsitteleviä teemoja. Aloite kulkee JYY:ssä byrokraattisen tai vähemmän byrokraattisen käsittelyn kautta ja tulee aikanaan takaisin edustajistoon. Hallitus ja valiokunnat ovat aloitteita käsitelleet, mutta aihetta "lisätoimenpiteisiin" ei suuremmin ole ilmennyt. Aloitteiden julkaiseminen ei välttämättä palvelisi keskustelun virittämistä. Lehdessä on keskustelupalsta, jossa myös aloitteiden tekijät ovat esiintyneet ja lisää mahtuu. Vastakaiku lukijoiden keskuudessa on jäänyt kuitenkin vähiin. Lieneekö vika sitten painotekniikassa vai missä (?) Lehti on sivumäärältään pieni. Edustajisto on itse ollut kiristämässä edeltäjiensä tavoin nälkävyötä budjetin ympärillä ja pakottanut pieniin sivumääriin. — Tehkää hyvät edustajat persoonallisia ja mieluiten lyhyitä aloitteita ja myös muita kielellisiä teoksia, niin niitä mahtuu pieneenkin lehteen! Deva on oikeilla jäljillä, kun se lähetti viestinsä nyt päätoimittajalle ja vieläpä tosiaan julkaistavan pituisessa muodossa. — Kiitokset siitä, kun Deva arvostaa Jylkkäriä mielipidekanavana. Rauno Lahti tämän lehden päätoimittaja
12 Kuva: Pekka Roikonen Jyrinä r.y. Kevätkauden päättäjäisiä vietämme ma 13. 4. mikäli Laajavuoren rinne on auki, laskemme viimeiset laskut klo 14.00 ja saunailtaa vietämme Sammon tiloissa klo 18.00, sieltä sitten jatketaan Raatikellarille. (Saunaan omat mehut mukaan). Tervetuloa! Stimulus r.y. Perheet kokoontuvat mafiabileisiin 8. 4. Ilokiveen. Stimulus-perheen Don toivottaa tervetulleeksi alkaen klo 19.30 jatkuen aamuun asti (yö yläkerrassa). Stimulus-perheen lisäksi olemme kutsuneet mukaan myös LMOKrn, Fokuksen ja OKL:n omat pikku-perheet. Pukeutukaa asiaan kuuluvasti parhaimpiinne! Musiikista huolehtivat Ataraktit ja Benvenuto. Sputnik r.y. Pizzailta oli ja meni... Kiitos kaikille mukana olleille! (Kuka leipoo pizzat ensi kerralla?) Kohuttu ja odotettu venäjänkielinen näytelmä "Golyj Korol" ( = Keisarin uudet vaatteet) esitetään ennakkotiedoista poiketen yotalolla tiistiina 7. 4. 87 klo 19.00. Kaikki rusistit ovat tervetulleita!!! Näytelmän jälkeen teetarjoilu sekä neukkudisco, tahdin takaa dj. Liilia. Jos et ehdi katsomaan tiistain näytöstä, tule mukaan perjantaina! Golyj Korol-näytelmän yleisönäytös järjestetään 10. 4. 87 klo 19.30 yliopiston juhlasalissa. Kaikki ovat tervetulleita seuraamaan esitystä! Huhtikuun 29. päivänä tulossa "venäläinen ilta" Olga Pupysevan johdolla. Loppukevään aikana pidetään myös Sputnik r.y:n vuosikokous. Varsinkin ykköset ja kakkoset — tervetuloa. Ev.lut. Opiskeli jalähetys Opiskelijaillat toimistolla JÄRJESTÖJÄ Vapaudenkatu 24 B keskiviikkoisin kello 19. 1. 4. Markat mutkalla — Päivi Hirvonen 8. 4. Nuoruuden törmäilyt — Osku Kangas 15. 4. Hiljaisen viikon seurat — Jyrki Luostarinen Lähetysseminaari 14. 4. kello 17. Olavi Peltola: Rohkaisua lähetyskentillä. Raamattupiiri toimistolla maanantaisin kello 19. Lentopalloa Huhtasuon kirkolla perjantaisin kello 18. Fokus Fokuksen kokous pidetään tänään aprillipäivänä 1. 4. jossain päin Ilokiveä klo 19.00 alkaen. Tule mukaan! Fokus tekee "teatteriretken" AdAstran Donnaan, mitä mennään katsomaan keskiviikkona 8. 4. Lippuja on varattu parikymmentä, ja nimen voi panna varauslistaan, mikä on Fokuksen ilmoitustaululla. Lippujen hinta on 30 mk, ja kymmenestä ylöspäin saa ryhmäalennuksen 10 %. Matkaan voidaan lähteä Kirkkopuistosta bussilla 25 klo 18.15. EYL To 2. 4. klo 18.00 Nuorten aikuisten raamattuja keskusteluilta. 1. Joh. 4. 3 . 5 . 4. EYL:n kevätpäivät Vesalassa. Ilmoittaudu Esalle 612012 tai 677246. To 9. 4. klo 18 Nuorten aikuisten raamattuja keskusteluilta. 1. Joh. 5. La 11. 4. klo 19 0piskelijailta "Jumalan suunnitelma elämässäni" — Tauno Valtonen. Tervetuloa Lutherin kirkolle, Kansakoulukatu 5! Pörssi ry. Edellisessä Jylkkärissä olleet Uraputki-tempauksen päivämäärät olivat virheelliset. Pahoittelemme erehdystä. Oikeat päivämäärät ja tarkka ohjelma ovat tässä: Tiistai 7. 4. klo 17.00 Karsintakilpailu, Kirkkopuisto Torstai 9. 4. klo 15.00 Loppukilpailu, Kauppatori Torstai 9. 4. klo 19.00 After Uraputki, Circus Carnival Keski-Suomen Yrittäjien Kierros on välipäivänä eli keskiviikkona 8. 4. Lähdetään Alvarin Aukiolta klo 12.00. Bussiin sopii 50 henkeä. Takaisin tullaan kun ehditään ja illalla saunotaan Myllyjarvella. Tiedossa on K-S yrittäjien ja Pörssin järjestämää tarjoilua. Matka ja saunailta ovat tarkoitettu palkinnoksi niille, jotka osallistuvat Uraputki-tempaukseen. Kerrataan vielä, että kyseessä on leikkimielinen kisa, jossa vastakkain ovat kauppaopiskelijat ja Pörssi. Tarvitaan 4 hengen sekajoukkueet (2 + 2), joista voittanut joukkue palkitaan huimalla matkalla Tukholmaan, jossa isäntänä toimii Kansallispankki. Ilmoittautua voi joko Pörssin ilmoitustaululle MaB 3. krs tai soittamalla suoraan numeroon 616659 (Tero Hietaneva). Apua tarvitaan myös järjestelyjen hoitamisessa, joten kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita. JYT — ylioppilasteatteri Koulutusta: Akrobatiakurssi 7.—10. 4. päivittäin klo 10—16 yo-talon yläkerrassa. Vetäjänä Heikki Leppävuori, järjestäjinä KSL ja JYT. Olet tervetullut, ja tyystin ilman rahaa. Ilmoittautumiset JYT:n toimistoon, p. 217583. Musiikkikurssi 11.— 12. 4., sama paikka, vetäjänä Vesa Lattula. Ilmoittautumiset jne. Kevään viimeinen ensi-ilta 6. 4. klo 19 yo-talolla, Jukka Laukkasen ohjaama Pelastettu. Suosittelen. Muita esityksiä näillä tietoa 8. ja 9. 4., yo-teatteripäivillä Turussa 12. 4., yo-talolla 14., 22. ja 23. 4. Työväen Ampujat Tiistaina 7. 4. klo 20.00 Biljardia. JYO:n Kameraseura Kokous 7. 4. 87 klo 19.00 kulttuuriravintola Ilokivessä. Kokouksessa: — Turenginmatkan ( 2 4 . 2 6 . 4.) ennakkoilmoittautuminen. Alustava ohjelma: 2 kpl multivisioita, alustuksia, keskustelua, kuvausta ja sähläystä. — Ilkka Kaakinen jutustelee vedenalasikuvauksesta ja esittelee kuviaan — Ciba-kurssin alustava ilmoittautuminen — Ottakaa kuvia mukaan! — Turenkiin vietäväksi, kevään näyttelyyn, katseltavaksi — Lopuksi 1,5 tuntia tanssia Jylkkäri Jylkkäri ilmestyy seuraavan kerran keskiviikkona 15.4.87. Materiaali toimitukseen edellisellä viikolla, mieluiten torstaihin puoleenpäivään mennessä. Vallatonta väkeä YT-päivät Turussa Jo toisen kerran peräkkäin järjestetään vuotuiset Ylioppilasteatteripäivät Turussa 10.—12. 4. Suomen Ylioppilasteattereiden Liiton jäsennäyttämöt esittävät viikonlopun aikana viisitoista näytelmää: klassikoita T' sehovista Fassbinderiin, mukana myös jokunen uusi itse tuotettu teksti ja joukko satunäytelmiä. JYT esittää Turussa Edward Bondin kirjottaman näytelmän Pelastettu, sen on ohjannut Jukka Laukkanen. Mukaan lähtee myös JYTin iskuryhmä, sillä varsinaisen ohjelmiston lisäksi on nähtävissä pikateatteri kaupungilla ja tasatuntitapahtumia eri paikoissa. KOL 50-vuotias Suomalaisuutta ja kansallista yhteinäisyyttä puolustamaan syntyneen keskustalaisen opiskelijatoiminnan alkamisesta tulee huhtikuussa kuluneeksi 50 vuotta. Helsingissä toimintansa aloittaneesta maalaisliittolaisista opiskelijoista on tullut kaikilla korkeakoulupaikkakunnilla toimiva Keskustan Opiskelijaliitto. Keskustan Opiskelijaliitto juhlii 50-vuotista taivaltaan Ostrobotnialla lauantaina 4. huhtikuuta. Juhlapuhujana tilaisuudessa on KOLm entinen pääsihteeri Keskustapuolueen puheenjohtaja Paavo Väyrynen. Tieteen tulevaisuus ja yliopiston rooli aikamme yhteiskunnassa ja maailmassa ovat esillä Ostrobotnialla pidettävässä seminaarissa perjantaina 3. 4. klo 15.00 alkaen. Paikalla ovat luennoimassa Suomen yliopiston ja sivistyksen haasteista kansliapäällikkö Jaakko Numminen ja professori Reijo Wilenius. Jyväskylän ylioppilaslehti Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Toimitus: Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä, puh. 617 288. Päätoimittaja Rauno Lahti Toimittaja Helena Seppälä Ilmoituspalvelu: Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä, puh. 617 599. Toimistosihteeri ja taloudenhoitaja Paula Rouhiainen, puh. 252 211/2872. Pankit: KOP-Mattila, Keski-Suomen Sp, SYP-Jyväskylä Kauppakatu 3, Nisulan Op, postisiirtotili TA 74517-4 Tilaushinnat: koko vuosi 90 markkaa, puoli vuotta 45 markkaa. Ilmoitushinnat: tekstissä 3,50, takasivulla 4,00, etusivulla 5,00, väri ja määräpaikkalisä 0,65 markkaa palstamillimetriltä. Ilmestyy 17 numeroa vuodessa. Osoitteenmuutokset toimitukseen tai taloudenhoitajalle. ISSN 0356-7362 — Jämsän Lehti Oy, Jämsä 1987. Huippukokous Jyväskylässä Suomen Sadankomitealiitto ja Suomen Rauhanliitto pitävät vuoden -87 Huippukokouksen Jyväskylässä. Edellisen vuoden Oulun Huippu Kokouksen innoittamana on traditiota päätetty jatkaa. Ajankohta on 26.—28. kesäkuuta, paikkana Jyväskylän lyseo. Oulun Huipparin tapaan on luvassa erilaisia seminaareja, esitelmiä ja työryhmiä. Teemoiksi on alustavasti ajateltu mm. seuraavia: pakolaispolitiikka, kehitysmaat ja kehitysyhteistyö, naisten militarisointi, Itä-Euroopan kansalaistoiminta, ay-liike ja rauhantyö, rauhankasvatus, sosiaalipolitiikka ja rauhanliike, terrorismi, kielen militarisointi, rauhanliikkeen luonne, kirkon rauhantyö, asevelvollisuuden vastustamisen käytäntö, ihmisoikeudet, ulkomaisten opiskelijoitten asema Suomessa. Huippukokoukseen -87 ovat tervetulleita kaikki, joita asia jostain syystä kiinnostaa. Sadankomitean tai Rauhanliiton jäsenyys ei ole ehto osallistumiselle. Huippukokoukseen osallistujat majoitetaan lyseolle ja Ilokivi on illoiksi tilattu virkistyskäyttöömme. Mikä sadankomitea? Sadankomitea on aktiivisesti toimiva, pasifistinen rauhanjärjestö, joka kannattaa mm. yksipuolista aseidenriisuntaa ja Suomen armeijan lakkauttamista. Se tukee puolueettomasti kaikkia vilpittömiä rauhanpyrkimyksiä maailmassa. Myös aseistakieltäytyjien tukeminen kuuluu järjestön piiriin. Sadankomitean toiminnan tarkoituksena on lisätä yksilön ajattelua ja oivallusta. Ajattelu ja oivallus vaativat tunnetusti tietoa ja tätä rauhanpoliittista tietoa jakaa Sadankomitean aikakauslehti Ydin. Ydin on laajan keskustelun foorumi, joka on vuosittain tuonut rauhanliikkeistä esille muutakin kuin marssijoden lukumääriä. Sadankomitealla on Jyväskylässä oma piirijärjestönsä, joka auliisti jakaa tietoja liikkeen toiminnasta. Heidi Temmes KAMPUS-KIRJA Kun valintanne on onnistunut, olette tyytyväinen. Kuin vihjeeksi: Kivinen, Parempien piirien ihmisiä, Pentikäinen, Kalevalan mytologia, Kangas, Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teoria, Derrida, Dissemination & Spurs... Paavolainen, Turkan pitkä juoksu... Ja todellinen r / % | U | I B U ! yllätysteko v. 1987: ^ ^ • 1 1 | 1 H H I Greenaway ZOO. • ^ ^ J l l l Enää katse menneeseen: Bourdieu & Passeron, French Stidemts and their Relation to Culture MUTTA tämän kaiken ymmärtämiseen tarvitaan uusi synteesi! T E R V E T U L O A A V O I N N A M A — P E klo 08.00—16.00