Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2024

5 14 / 24 Mikä ihmeen pakkojäsenyys? A B I NU M E RO
jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 03 SYKSY 2024 TULOSSA 2025 WWW.JELMU.NET LUTAKKOCLUB WWW.LIPPU.FI EVA LOUHIVUORI DJ IBUSAL FREUD MARX ENGELS & JUNG REVISITED JESSE MARKIN VESTA THE HOLY JÄÄHYVÄISKIERTUE RED ELEVEN PLAYS FAITH NO MORE BRAINEATERS PLAYS MISFITS, LIVE UNDEAD PLAYS SLAYER, VILLE LEINONEN PLAYS SAMHAIN LA 12.10. LA 16.11. LA 9.11. LA 19.10. LA 30.11. LA 26.10. LA 14.12. LA 2.11. LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! TO 10.10. BRYMIR, MORS SUBITA, ASSEMBLE THE CHARIOTS PE 11.10. LYIJYHERRAT LYIJYKOMPPANIASTA LA 12.10. KOTITEOLLISUUS SU 13.10. Lutakon Levymessut TO 17.10. PEKKA LAINE & THE ENCHANTED, TINYHAWK & BIZZARRO PE 18.10. STAM1NA LA 19.10. STAM1NA, DETSET PE 25.10. WARMEN LA 26.10. EGE ZULU, PESSA PE 1.11. LYYTI, ROSITA LUU LA 2.11. BEE, ELSA BROTHERUS TO 7.11. WHEEL, RIOGHAN PE 8.11. PARIISIN KEVÄT LA 9.11. LYTTÄ & TOHTORI GETTO, TIPPA PE 15.11. LITKU KLEMETTI LA 16.11. COSTEE, TUPE. TO 21.11. ROTTEN SOUND, MASSGRAV PE 22.11. VON HERTZEN BROTHERS LA 23.11. ANNA JÄRVINEN, MIKKO JOENSUU TO 28.11. PORTION BOYS PE 29.11. EMMA & MATILDA LA 30.11. SEMMARIT TO 5.12. KARRI KOIRA PE 6.12. Jytää ja iskelmää LA 7.12. THE 69 EYES, S.P.I.T KE 11.12. SWALLOW THE SUN, ENSIFERUM PE 13.12. PMMP LA 14.12. LOST SOCIETY, DELTA ENIGMA, COUNTLESS GOODBYES LA 11.1. BLACK DEVILS feat. Ile Kallio & Janne Louhivuori (HURRIGANES show) PE 17.1. LÄHIÖBOTOX, AIVOLÄVISTYS PE 31.1. TESSERACT (UK) , NOVELISTS (FR) , THE OMNIFIC. (AU) PE 21.2. TURMION KÄTILÖT LA 22.2. MIRELLA TO 13.3. SANNI PE 21.3. CEMETERY SKYLINE LA 26.4. MARISKA VASTAA JYLKKÄRIN ETÄOPISKELU KYSELYYN YLIOPISTON SÄHKÖPOSTILLA
jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 03 INTRO 05 Pääkirjoitus: Ylioppilaskuntien jäsenyydestä keskusteltava 07 Avaaja: L’art du déplacement 08 Fuksigallup 10 Ainejärjestötilojen kohtalo 11 Numeraali: Pylväät 12 Alkoholittomat tapahtumat Mielenilmaus 13 Lähtö: Suomen turvallisimmat festarit OUTRO 38 Musica Rock tekee paluun 39 Kulttuuri: Atog, Beetlejuice Beetlejuice, MaXXXine 40 Kommentti: Paska antikotiseutu 41 Essee: Vapauden kaipuu 42 Paska kotiseutu: Piikkiö – kaikil mittareil aika perinteine nukkumalähiö Soitimme: Jari Ojala, vielä tarvitaan gondoli 43 Parkouraaja Panda Ilén KESKIT Y 14 Pakkojäsenyys? Mitä? 18 Henkilökuvassa Teemu Vasama 24 Epidsode Student Festival 29 Positiivinen koomikko 30 Älykännykättä 35 Sarjis: Taksimatka 36 Ylistys pesikselle 37 Monellako Red bullilla syntyy lehti, tee Jylkkäri-visa Koo stu mus 5 24 VASTAA JYLKKÄRIN ETÄOPISKELU KYSELYYN YLIOPISTON SÄHKÖPOSTILLA ----? ----?
jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 05
jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 05 P Ä Ä K IR J OI TUS Ylioppilaskuntien jäsenyydestä keskusteltava J yväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (Jyy) vastavalitulla toiminnanjohtajalla Teemu Vasamalla saattaa olla edessään tiukempi haaste kuin äkkiseltään arvaisikaan. Lokakuun lopulla on valmistumassa selvitystyö, jossa arvioidaan vaihtoehtoja tilanteelle, jossa pakkojäsenyydestä luovuttaisiin. Vasama pitää tässä lehdessä julkaistussa haastattelussa (s. 18) selvänä, että ylioppilaskunnan toimintaan tulisi muutoksia. Hän ei kuitenkaan haastattelun perusteella vaikuta mahdottoman huolestuneelta tulevaisuuden suhteen, vaikka nykyistä järjestelyä pitääkin toimivana. ”Autonominen yliopisto olettaa autonomista ylioppilaskuntaa. Tätä keskustelua on käyty kymmeniä vuosia, nähdäkseni sille on selkeät perustelut sekä juridisesti että toiminnallisesti”, Vasama sanoo. Vielä rehvakkaammin asiaa kommentoi Suomen ylioppilaskuntien liitto (Syl). Sylin julkaisemassa tiedotteessa todetaan ykskantaan, että edellytyksiä lainsäädännön muuttamiselle ole. ”Muutosedellytyksiä yliopistolaille ei ole. Automaatiojäsenyys takaa itsehallinnollisille ylioppilaskunnille eväät toteuttaa lain määräämät tehtävänsä yliopistoyhteisön ja suomalaisen demokratian eteen”, Sylin pääsihteeri Roope Tukia sanoo tiedotteessa. PAKKOJÄSENYYDEN säilyttäminen voi hyvin olla ylioppilaskuntien tavoitteena, mutta en olisi aivan yhtä vakuuttunut nykyisen asiantilan pysyvyydestä. Kun ammattikorkeakouluopiskelijat tuotiin Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) palvelujen piiriin vuonna 2019 säädetyllä lailla, totesi eduskunnan perustuslakivaliokunta lausunnossaan, että ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä olisi syytä tarkastella uudestaan. Tällaista tarkastelua ei perustuslain näkökulmasta olla tehty. Pakkojäsenyyteen liittyvää juridiikkaa käydään läpi lehden kansijutussa (s. 14). Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelman kirjauksen ymmärtäminen ei kummoista sisälukutaitoa kaipaa. Selvityshenkilönä toimivalle oikeustieteen lisensiaatti Juha Viertolalle annetun tehtävän kysymyksenasettelusta saattaa nähdä, että hallituksen asenne on luottavainen. Se uskoo pakkojäsenyyden poistuvan, Viertolan tehtävänä on pohtia mitä siitä seuraa. MITÄ TAHANSA pakkojäsenyydelle käykään, olisi ylioppilasliikkeen syytä käydä laaja keskustelu siitä, mitä se haluaa olla. Ja mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Kannabisaloitteita tekemällä saa huomiota periferioiden maakuntalehdistä, mutta opiskelijoihin kohdistuvien leikkauksien vastustaminen ei tunnu sytyttävän suuria massoja. Edunvalvonnasta puuttuu sitä samaa pontevuutta, jolla moni opiskelija kampanjoi esimerkiksi palestiinalaisten puolesta. Yksi keino voisi olla avoimuuden lisääminen. Vaatimus saattaa olla kohtuuton ja tehtävä liki mahdoton, sillä kyllähän Jyynkin toiminnastaan ahkerasti tiedottaa. Samaan aikaan edustajiston toiminnan seuraaminen on puuduttavaa. Oleelliset keskustelut käydään iltakouluissa ja edustajiston kokoukset tuntuvat puisevilta näytelmiltä. Esimerkiksi tunteja kestäneessä yleispoliittisen linjapaperin käsittelyssä edustajiston jäsenet keskittyivät lähinnä hieromaan pilkkujen paikkaa. Jos edustajiston pöydälle tulee mitään vähänkin kiinnostavaa, voi olla melkein varma, että se käsitellään suljetuin ovin. Ja kokouksista lähetettävät streamien tallenteet eivät vahingossakaan päädy julkiseksi. Tässä taustalla lienee ylireagointi siihen, että Jyyn verkkosivuille oli vahingossa päätynyt avoimesti saataville henkilötietoja ja salassa pidettäviä tietoja (Jylkkäri 2/23). Asia on parhaillaan hallinto-oikeudessa käsiteltävään. Kiinnostus ylioppilaskuntaa kohtaan voi syttyä vain, jos opiskelijat tietävät mihin he kuuluvat. ? Henri Häkkinen Jylkkärin päätoimittaja henri.hakkinen@jylkkari.fi
VUODESTA 1960 PÄÄTOIMITTAJA Henri Häkkinen 045 137 1957, henri.hakkinen@jylkkari.fi TOIMITTAJA Valentin Vänskä 044 901 8470, valentin.vanska@jylkkari.fi TÄTÄ NUMEROA TEHNEET Ilmar Grünthal, Fanni Helenius, Sofia Kyllönen, Emma Häkkinen, Anne Kalliola, Timi Kärki, Mikko Kuparinen, Otto Rissanen, Aatu Kavalto, Niklas Pelkonen, Saara Nenonen, Suvi Baloch, Sari Hietamäki, Siiri Puukka, Tatu Helle ILMOITUSMYYNTI Ukko Rimmi / slice.fi, +358 40 719 2633, ukko@slice.fi VALTAKUNNALLINEN ILMOITUSMYYNTI Pirunnyrkki 020 7969 580 tai 0400 185 853, yolehdet@pirunnyrkki.fi KANSI Sofia Kyllönen Jyväskylän ylioppilaslehti on Kultti ry:n jäsenlehti. POSTIOSOITE Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu), ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA BotniaPrint, Kokkola PAINOS 6 kertaa lukuvuoden aikana. Levikki 5 000 kpl, abinumero 6 000 kpl, fuksinumero 8 300 kpl, kaupunkinumero 40 000 kpl AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: jylkkari.fi/avustajille TILAA JYLKKÄRI KOTIIN Verkkosivun kautta tai maksamalla tilausmaksu JYYn jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen JYYn tilille Nordea FI61 5290 0220 5989 06. Ilmoita maksuviestissä osoitteesi ja mainitse tilaus. Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoihin Jylkkäri jaetaan automaattisesti. Vuosihinta: opiskelijat 12 e, muut 50 e. VERKKOSIVUT jylkkari.fi 06 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 07 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 5/2024 SOITIMME REHTORILLE S. 42 OIKAISUJA JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDESTÄ (3/24). Lehden sivun 23 tietovisassa väitettiin, että Suomen suosituin koirarotu vuonna 2023 olisi ollut chihuahua. Todellisuudessa suosituin koirarotu oli labradorinnoutaja. OIKAISUJA JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDESTÄ (4/24). Lehden sivun 33 tietovisassa väitettiin, että Jyrock-festivaali olisi hakenut tänä vuonna yhdistelmäanniskelulupaa. Luvan haki todellisuudessa Ilokiven ravintola.
06 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 07 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 5/2024 A V AU S Panda Ilénin hurjin kokemus parkouraajana oli, kun hänet sytytettiin tuleen parkouresityksen aikana. ”Kellään meistä ei ollut juurikaan kokemusta tulen kanssa työskentelemisestä, onneksi siinä ei käynyt pahemmin”, silmäripsensä tapauksessa polttanut Ilén kertoo. Lue juttu sivulta 43. ? T E K S T I : V A L E N T I N V Ä N S K Ä K U V A : M I K K O K U P A R I N E N L’art du déplacement
09 Jylkkäri jalkautui lukuvuoden avajaismessuille kysymään fuksien ajatuksia orientaatioviikolta. 08 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 MITÄ NYT S yksyn myötä suuret fuksilaumat ovat kotiutuneet yliopistokampuksille. Jyväskylän yliopistossa aloitti tänä syksynä 2 745 uutta opiskelijaa. Jylkkäri jalkautui keskiviikkona 28. elokuuta lukuvuoden avajaismessuille Agoralle ja kysyi uusien opiskelijoiden tunnelmia orientaatioviikolta. TEKSTI: VALENTIN VÄNSKÄ KUVAT: ILMAR GRÜNTHAL ”Käyty bissellä tietenkin” – Mitä kuuluu fuksien orientaatioviikkoon? Jonatan Eklund, Lahti, tietoja ohjelmistotekniikka Liisa-Maija Kuusela, Äänekoski, yhteiskuntatieteet ja filosofia Niko Torniainen, Mikkeli, luokanopettajan ja musiikin aineenopettajan opinnot (LuoMus) 1. Tutustumisleikkejä ja käyty bissellä tietenkin. 2. Uusia kavereita, niitä on kyllä tullut nyt aika hyvin. Opiskeluja ootan aika innolla kanssa. 3. No eilen ei menny myöhään, mutta toissa päivänä oltiin ihan tappiin asti. Piti ottaa lepopäivä väliin, mutta tänään taas mennään. 4. Katoin Googlesta, että missä on Agora. 1. Kierrelty kampusaluetta, käyty infoissa ja luennoilla. Mielenkiintoisia ovat olleet esimerkiksi Nokian rekryjuttu ja Akamonin yritysinfo. 2. Ohjelmointia odotan, oon innokas oppimaan. Kuulin että näillä Akamonin tyypeillä on kovat arvosanat niistä, joten pitää koittaa mennä perästä. Opiskelijaelämä myös kiinnostaa, fuksibileet ja tällaiset. Satama Appron liput tais mennä jossain kymmenessä sekunnissa, kerkesin saada onneksi. 3. Eilen ei menny myöhään. Kyykkää pelattiin, mutta se oli sitten siinä, oli kyllä mukavaa. 4. Google Mapsista oon ettiny miten pääsen himaan. 1. Ollaan tutustuttu toisiimme, käyty kampuskierroksilla ja infotilaisuuksissa. 2. Eniten odotan sitä, että opin uusia asioita, mulla on tosi kova tiedonjano. Haluaisin päästä opintojen pariin mahdollisimman nopeasti. 3. Eilen ei mennyt myöhään, kun olin niin aikaisin kotona. Ehkä muilla meni. 4. ”Reittiohjeet Agoralle”. Kysyimme: 1. Mitä olette tehneet orientaatioviikolla? 2. Mitä odotat eniten opinnoilta? 3. Menikö eilen myöhään? 4. Viimeisin googlaus?
09 08 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 MITÄ NYT 1. Ollaan pyöritty eri tapahtumissa. Selvitetty miten opiskelijaelämä käytännössä toimii. 2. Odotan kavereita, tapahtumia ja hyvää meininkiä. 3. Lähin tosi aikaisin. Tää on raskas ja väsyttävä viikko. Kyllä tää pitää valveilla, vaikka kotiin lähtisikin aikaisin. 4. ”sisu.jyu.fi” Saara Vakkanen, Espoo, tietoja ohjelmistotekniikka Niko Martonen, Kauhajoki, fysiikka Valtteri Vesarinne, Helsinki, journalistiikka Helmi Mustonen, Sotkamo, luokanopettajan ja musiikin aineenopettajan opinnot (LuoMus) Anna Nieminen, Lohja, historia 1. Paljon on ollut tekemistä. Tuntuu että oltaisi oltu täällä jo pidemmän aikaa. Ollaan tutustuttu näihin kampusalueisiin. Ollut myös iltamenoa, baareissa keretty käydä. Myös tutustumisleikkejä, ihan tämmöstä perusjuttua. 2. Oon jonkin verran kirjoittanut aiemmin. Odotan innolla, että pääsen opiskelemaan myös audiovisuaalista puolta. 3. Kahteentoista asti. 4. ”Agora-rakennus” 1. Mukavaa on ollut. Sunnuntaina oli jo piknik, ja sitten ollaan tutustuttu siihen mitä se opiskelu täällä on. 2. Sitä että ne alkaa. 3. Ei, olin kotona. 4. ”Miten pestä pyykkiä käsin?” 1. On ollut tutustumisia ja luentoja. Eilen oli Sisu-työpaja. 2. Odotan että päästään tekemään kaikkea kivaa ja jännää. Kehittymään siinä mistä tykkää eniten. Odotan myös, että pääsen tutustumaan uusiin ihmisiin. 3. Ei mennyt kovin myöhään. 4. ”Agora” Google Mapsissa. 1. En oo kerenny olla vielä mukana näissä tapahtumissa, tänään ois tarkoitus käydä kattomassa punttisalia. 2. Odotan että saisin vastauksia elämän kysymyksiin. 3. Ei mennyt. Rauhallinen eilinen, vielä muuttokuorman purkua. 4. Nappasin qr-koodin opiskelijahyvinvoinnista, eli se. Kysyimme: 1. Mitä olette tehneet orientaatioviikolla? 2. Mitä odotat eniten opinnoilta? 3. Menikö eilen myöhään? 4. Viimeisin googlaus?
11 Jyväskylän yliopisto irtisanoo parhaillaan kampusalueen rakennusten vuokrasopimuksia. Käytöstä poistuvissa rakennuksissa majailevat ainejärjestöt kaipaavat tietoja korvaavista tiloista. L ampuissa kiemurtelevien vappuserpentiinien alla löhöilee sohvilla toisiinsa nojaileva viltteihin kääriytynyt joukko. Osa koittaa opiskella, toiset tulivat hakemaan juttuseuraa. Puolue ry:n, Mephisto ry:n, Fokus ry:n ja Interventio ry:n majottamassa Yfistö-ainejärjestötilassa X-rakennuksella vallitsee kotoisa tunnelma. ”Käytännössä tänne tullaan keittämään kahvia ja jauhamaan paskaa. Joskus täällä saa myös asioita aikaiseksi”, sanoo Puolue ry:n varapuheenjohtaja ja ainejärjestötila-aktiivi Aapo Kallama. Yliopisto antoi tilan yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen opiskelijoiden käyttöön päälle vuosi sitten. Avajaiset pidettiin toukokuussa 2023. Pienestä huoneesta muodostui nopeasti aktiiviselle opiskelijajoukolle paikka, jossa he kohtaavat ystäviään päivittäin. Pian serpentiinit tulee kuitenkin irrottaa Yfistön katosta. Yliopisto luopuu osasta rakennuksistaan ja samalla muuttavat ainejärjestöt, joiden tilat poistuvat yliopiston käytöstä. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON rehtori Jari Ojala ilmoitti toukokuun lopulla pitämässään infotilaisuudessa, että yliopisto on luopumassa 10 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 MITÄ NYT yhteensä yhdeksästä kampusalueen rakennuksesta. Tilavähennyksillä yliopisto tavoittelee lähivuosien aikana miljoonien säästöjä. Käytöstä poistuvien rakennusten joukosta kolmessa, Fennicumilla, X-rakennuksella ja Mattilanniemen MaD-rakennuksella sijaitsee muiden toimitilojen lisäksi myös ainejärjestötiloja. Fokus ry:n puheenjohtaja Sanni Koivisto muistelee lukeneensa tilavähennyksiä koskevat uutiset ensikertaa viime keväänä sanomalehti Keskisuomalaisesta. ”Olisivat he voineet olla myös meihin suoraan yhteydessä siitä, että ainejärjestötila on poistumassa”, Koivisto toteaa. Ojalan toukokuisessa infotilaisuudessa (Jylkkäri 4/2024) mainittiin, että yliopiston johto on ainejärjestöihin yhteydessä korvaavien tilojen osalta ”lähiaikoina”. SYKSYN MITTAAN tietoja tilajärjestelyistä on tihkunut ainejärjestöaktiivien korviin. Yliopiston tilapalveluiden ja ainejärjestöjen välillä viestejä välittää Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (Jyy). Yliopisto kertoi alkusyksystä Jyylle valmiin esityksen ainejärjestöjen mahdollisista korvaavista majapaikoista. Seminaarinmäeltä uutta ainejärjestökotia etsivät opiskelijat siirtävät tavaransa päärakennukseen. ”Oli selkeää, että sieltä vapautuu hyvä kokonaisuus opiskelijoiden ja ainejärjestöjen käyttöön”, sanoo yliopiston kiinteistöinsinööri Heli Vertamo. Päärakennuksesta opiskelijoille tarjotaan tiloja, jotka ovat aikaisemmin olleet muun muassa yliopiston viestinnän käytössä. Vertamon mukaan ne soveltuvat hyvin opiskelijoiden tarpeisiin: läheltä löytyy uloskäynti, taukokeittiö ja wc-tilat. Huoneet ovat noin 70 neliömetrin kokoisia ja sijaitsevat rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Vertamon mukaan tavoitteena on, että yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen sekä kielija viestintätieteiden laitoksen opiskelijat pääsevät muuttamaan päärakennukseen vuoden 2025 alussa. Esimerkiksi tilojen kalustusta koskevaa suunnittelua yliopisto tekee yhdessä opiskelijoiden ja Jyyn edustajan kanssa loppuvuodesta. ”Sehän ei yhdellä tapaamisella hoidu, mutta katsomme yhdessä, että saamme sopivat korvaavat tilat”, Vertamo vakuuttaa. Mattilanniemen osalta muuttosuunnitelmat ovat yhä levällään. Vertamo uskoo, että MaD-rakennuksen käytön päättyessä TEKSTI: FANNI HELENIUS KUVAT: HENRI HÄKKINEN Ainejärjestöille etsitään uutta kotia A a p o K a l l a m a S a n n i K o i v i s t o A l e k s i L e h t i
11 8 PYLVÄSTÄ. Niin monta graniittipilaria Elokapina ja ruotsalainen aktivistiryhmä Återställ Våtmarker sotkivat aamulla 25. syyskuuta. Punaisella väriaineella täytetyillä jauhosammuttimilla toteutetulla iskulla osoitettiin mieltä turvetuotantoa vastaan. Kritiikin kohteena ollut suomalainen valtioyhtiö Neova pitää kotipaikkaansa Jyväskylässä osoitteessa Yrjönkatu 42. Neovan tuotteisiin kuuluu muun muassa energia-, kasvuja kuiviketurvetta. Eduskuntatalon turvallisuushenkilökunta keskeytti teon alle minuutissa. Teko tallentui useisiin valvontakameroihin. Poliisi kiinniotti Eduskuntatalon portailta yhteensä kymmenen mielenosoittajaa. Jauhesammuttimien lisäksi heillä oli mukanaan kyltit, joissa luki ”förbjud torvbrytning” eli ”kielletään turpeennosto”. Tapahtunutta tutkitaan törkeänä vahingontekona. Elokapinan tiedottaja Valpuri Nykänen kuvailee mielenosoitusta ”väliaikaiseksi taideteokseksi”. Tapahtuma poiki erilaisia reaktioita. Keskustan kansanedustaja Mika Lintilä kuvaili töhrimistä hyökkäyksenä Suomen tasavallan demokratiaa ja parlamentarismia vastaan. Valtionvarainministeri Riikka Purra kuvaili tapahtunutta ”keskisormeksi oikealle luonnonsuojelutyölle”. Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on sitä mieltä, että jos demokratia horjuu muutaman henkilön suihkutettua seinään vesiliukoista maalia, on ongelma todellisuudessa jossain muualla kuin niissä suihkuttelijoissa. ? N U M ER A A L I 10 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 MITÄ NYT ainejärjestökotia etsivät opiskelijat siirtävät tavaransa päärakennukseen. ”Oli selkeää, että sieltä vapautuu hyvä kokonaisuus opiskelijoiden ja ainejärjestöjen käyttöön”, sanoo yliopiston kiinteistöinsinööri Heli Vertamo. Päärakennuksesta opiskelijoille tarjotaan tiloja, jotka ovat aikaisemmin olleet muun muassa yliopiston viestinnän käytössä. Vertamon mukaan ne soveltuvat hyvin opiskelijoiden tarpeisiin: läheltä löytyy uloskäynti, taukokeittiö ja wc-tilat. Huoneet ovat noin 70 neliömetrin kokoisia ja sijaitsevat rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Vertamon mukaan tavoitteena on, että yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen sekä kielija viestintätieteiden laitoksen opiskelijat pääsevät muuttamaan päärakennukseen vuoden 2025 alussa. Esimerkiksi tilojen kalustusta koskevaa suunnittelua yliopisto tekee yhdessä opiskelijoiden ja Jyyn edustajan kanssa loppuvuodesta. ”Sehän ei yhdellä tapaamisella hoidu, mutta katsomme yhdessä, että saamme sopivat korvaavat tilat”, Vertamo vakuuttaa. Mattilanniemen osalta muuttosuunnitelmat ovat yhä levällään. Vertamo uskoo, että MaD-rakennuksen käytön päättyessä korvaavat ainejärjestötilat Mattilanniemestä löytyvät Agoralta. VAIKKA YKSIKÄÄN ainejärjestö ei ole vielä lyönyt lukkoon suunnitelmia korvaavista tiloista, ainakin Seminaarinmäellä tunnutaan olevan tyytyväisiä yliopiston ehdotukseen. Tällä hetkellä Fennicumin ylimmässä kerroksessa ja Lozzin alakerrassa ainejärjestötiloja pitää kielija viestintätieteiden opiskelijoista koostuva kattoainejärjestö Lingviestit ry. Jatkossa järjestöllä tulee olemaan yksi iso tila päärakennuksella. Fennicumin kolkkoa huonetta ei tule ainakaan Sturm und Drang Jyväskylä ry:n puheenjohtajalla Aleksi Lehdellä ikävä. Tuskin kovin monella muullakaan. Huonosti saavutettava tila, jossa on kehno sisäilma, on kahden vuoden aikana toiminut lingviesteille lähinnä varastona ja järjestön hallituksen kokoustilana. Lehti tunsi helpotusta kuultuaan, että korvaava tila voisi löytyä päärakennuksesta. ”Jos saamme vielä yhteiskuntatieteilijät siihen viereen, se varmasti kasvattaa yhteishenkeä”, hän sanoo. YHTEISKUNTATIETEILIJÖIDEN joukossa tieto ainejärjestötilan siirtymisestä otettiin vastaan astetta ristiriitaisemmissa tunnelmissa. ”Harmi joutua täältä pois, kun olemme juuri päässeet kotiutumaan, mutta korvaavat tilat ovat sellaiset, ettemme me niistä surullisiakaan ole”, Kallama sanoo. Yliopisto on luvannut esitellä päärakennuksen tiloja sinne siirtyville ainejärjestöille lokaja marraskuun aikana. Opiskelijat ovat listanneet vaatimuksia uutta Yfistöä varten. ”Seminaarinmäellä ehdottomasti pysytään. Isompi tilan pitäisi olla ja toivottavasti myös esteetön”, Kallama luettelee. Hän toivoo, että X-rakennukselle ahdettujen tavaroiden lisäksi päärakennukselle pääsee muuttamaan myös onnistuneesti rakennettu ainejärjestötilakulttuuri. Yfistöllä vuosikurssirajat rikkoutuvat ja uudet vierailijat otetaan ilolla mukaan vakihengailijoiden joukkoon. Tarjolla on niin lounasseuraa kuin vertaistukea opintoihin. ”Ainejärjestöaktiivien tekemä pohjatyö ei ole mennyt hukkaan. Meillä on nyt tämä tila ja sen pohjalta on helppo päästä sitten seuraavaan”, Kallama toteaa. ? Lingviestien ainejärjestötila on toiminut lähinnä varastona ja kokoustilana. Yfistö-ainejärjestötilaa on sisustettu monenlaisilla esineillä. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen opiskelijat ehtivät nauttia ainejärjestötilastaan noin vuoden.
LYHÄRIT 13 12 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 Mielenilmaus Lähteen nurmella TEKSTI: VALENTIN VÄNSKÄ KESKIVIIKKONA 25. syyskuuta No Cuts Jyväskylä -kollektiivi piti ”NO CUTS – GO NUTS PUISTOVALTAUS MAYHEM” -nimisen mielenilmauksen kirjasto Lähteen nurmialueella. Iltapäivällä kolmen aikaan paikalla oli maltillisesti väkeä kuuntelemassa mielenilmauksessa esiintyviä artisteja. Viime syksynä kollektiivi valtasi yliopiston päärakennuksen. Tällä kertaa protestipaikaksi valikoitui Lähteen nurmialue. No Cuts Jyväskylä kertoo, että he ovat käyneet dialogia rehtorin ja yliopiston turvallisuushenkilöstön kanssa. Henkilöstö on linjannut, että rakennusten valtauksia ei enää sallita. ”Viime vuonna protestoimme leikkauksia vastaan, ja hallitus ei kuunnellut. Nyt protestoimme hallitusta vastaan”, No Cuts Jkl-jäsen Kristian Nieminen kertoo. Ennen mielenilmausta heidän Instagram-sivuillaan julkaistiin manifesti, joka vaatii hallituksen eroa. Manifestiin sisällytettiin myös kuusi vaatimusta Suomen seuraavalle hallitukselle. Manifestissa muun muassa vaadittiin kaikkien elämänlaatua heikentävien leikkauksien peruuttamista, suuryritysten ja rikkaiden verotason korottamista sekä ilmastokriisiä torjuvien toimien tukemista.? TEKSTI: VALENTIN VÄNSKÄ V esiselvät opiskelijatapahtumat eivät onnistu keräämään yhtä paljon osallistujia kuin perinteiset dokaamisorientoituneet tapahtumat, kertoo Helsingin Sanomat (HS). HS uutisoi juuri ennen lukuvuoden alkua 30. elokuuta, että vaikka kysyntää alkoholittomille tapahtumille on, se ei kuitenkaan näy kävijämäärissä. Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijoiden ainejärjestö Ebe ry:n puheenjohtaja Lila Pesonen kertoo HS:lle, että joskus alkoholittomaan tapahtumaan ei ole tullut ollenkaan osallistujia. Näin ei ole koskaan käynyt alkoholillisien tapahtumien kanssa. Jylkkäri kysyi Jyväskylän yliopiston ainejärjestöiltä, että onko vastaavaa trendiä havaittavissa paikallisissa opiskelijariennoissa. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON kauppakorkeakoulun opiskelijoiden ainejärjestö Pörssi ry:n tapahtumavastaava Inka Jokelainen on huomannut saman ilmiön omassa ainejärjestössään. Positiivista palautetta on tullut molemmista tapahtumatyypeistä, mutta alkoholillisissa on enemmän kävijöitä. Myös suomen kielen opiskelijoiden Sane ry:n puheenjohtaja Mirella Nyrhinen on huomannut saman asian. ”Jos ollaan koitettu mainostaa, että tämä tapahtuma on täysin alkoholiton, se tuntuu nostavan joidenkin kynnystä osallistua”, Nyrhinen toteaa. Sane saa paljon toiveita alkoholittomista tapahtumista. Nyrhisen mukaan on järjestäjien kannalta ikävää, kun tapahtumiin K U V A : H E N R I H Ä K K I N E N ei toiveista huolimatta saavu juurikaan osallistujia. JOURNALISTIIKAN opiskelijoiden ainejärjestön Lööppi ry:n puheenjohtaja Marilla Parhiala arvelee tapahtumien aktiviteettien vaikuttavan kävijämäärään: ”Jos alkoholiton tapahtuma on vain epämääräinen hengailu, se ei kiinnosta hirveän montaa”. Parhiala kertoo, että monet lööppiläiset tykkäävät osallistua alkoholittomasti sellaisiin tapahtumiin, joissa alkoholin nautiskelua ei ole suljettu pois. Parhialan kokemuksen mukaan alkoholilliset tapahtumat eivät automaattisesti tuota suurta yleisöryntäystä. Lööppi on myös saanut paljon toiveita alkoholittomista tapahtumista, mutta nyt niitä on jo ainejärjestölle tulleen palautteen mukaan liikaa. Kirjallisuuden, museologian, taidehistorian ja taidekasvatuksen opiskelijoiden ainejärjestö Corpus ry:n puheenjohtaja Siiri Mäkinen toteaa Corpuksen pyrkivän pitämään tasaisesti sekä alkoholillisia että alkoholittomia tapahtumia. Esimerkiksi vappuviikon huurua pyritään tasoittamaan pitämällä ainakin yksi tapahtuma, joka on kaikille alkoholiton. Mäkisen mielestä sitseillä ei enää tehdä kummeksuttavaa rajaviivaa dokaajien ja dokaamattomien välillä. ”Molemmat ryhmät ottavat sitseille kuuluvat rankkushotit, toiset vaan ottavat sen inkiväärikossushottina ja toiset inkiväärivitamiinipommishottina”. Corpuksen jäsenistöltä on tullut kiitosta holittomista tapahtumista. Muissakin tapahtumissa pyritään korostamaan, että alkoholin käyttö on täysin oma valinta, Mäkinen summaa. ? HS: Juhliminen ilman viinaa ei onnistu opiskelijoilta – soitimme jyväskyläläisille ainejärjestöille
LYHÄRIT 13 LÄ HT Ö 12 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 Mielenilmaus Lähteen nurmella TEKSTI: VALENTIN VÄNSKÄ KESKIVIIKKONA 25. syyskuuta No Cuts Jyväskylä -kollektiivi piti ”NO CUTS – GO NUTS PUISTOVALTAUS MAYHEM” -nimisen mielenilmauksen kirjasto Lähteen nurmialueella. Iltapäivällä kolmen aikaan paikalla oli maltillisesti väkeä kuuntelemassa mielenilmauksessa esiintyviä artisteja. Viime syksynä kollektiivi valtasi yliopiston päärakennuksen. Tällä kertaa protestipaikaksi valikoitui Lähteen nurmialue. No Cuts Jyväskylä kertoo, että he ovat käyneet dialogia rehtorin ja yliopiston turvallisuushenkilöstön kanssa. Henkilöstö on linjannut, että rakennusten valtauksia ei enää sallita. ”Viime vuonna protestoimme leikkauksia vastaan, ja hallitus ei kuunnellut. Nyt protestoimme hallitusta vastaan”, No Cuts Jkl-jäsen Kristian Nieminen kertoo. Ennen mielenilmausta heidän Instagram-sivuillaan julkaistiin manifesti, joka vaatii hallituksen eroa. Manifestiin sisällytettiin myös kuusi vaatimusta Suomen seuraavalle hallitukselle. Manifestissa muun muassa vaadittiin kaikkien elämänlaatua heikentävien leikkauksien peruuttamista, suuryritysten ja rikkaiden verotason korottamista sekä ilmastokriisiä torjuvien toimien tukemista.? Tiimiakatemian opiskelijoiden järjestämä Episode Student Festival vaikutti Suomen turvallisimmalta festarilta. Lutakon aukiolla pidetyllä festarilla oli turvallisuushenkilökuntaa tapahtuman alussa huomattavasti enemmän kuin itse festarikävijöitä. Vaikka kunnianhimoiseen kävijätavoitteeseen ei päästy, oli silti kyseessä laadukkaasti järjestetty opiskelijatapahtuma, nimekkäiden artistien sekä hyvien puitteiden kera. Jylkkäri pääsi taltioimaan juhlatunnelman monenmoiset sävyt paikan päältä. Juttu Episodesta alkaa sivulta 24. ? T E K S T I : V A L E N T I N V Ä N S K Ä K U V A : I L M A R G R Ü N T H A L SUOMEN TURVALLISIMMAT FESTARIT
Teksti: Henri Häkkinen Kuvitus: Sofia Kyllönen 15 14 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 MIKÄ IHMEEN PAKKOJÄSENYYS? Lokakuun lopulla on valmistumassa selvitystyö, joka arvioi miten ylioppilaskuntien jäsenyyden säätäminen "paremmin yhdistymisvapautta vastaavaksi" vaikuttaisi niiden toimintaan. Mistä oikeastaan on kyse lainsäädännössä, jota hallitus haluaa muuttaa?
J os haluaa käyttää kulahtanutta kielikuvaa, voisi puhua kolikon kahdesta puolesta. Nuo puolet ovat ylioppilaskunnan automaatioja pakkojäsenyys. Kyseessä on kuitenkin yksi ja sama kolikko. Tässä jutussa käytetään selvyyden vuoksi eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja korkeimman hallinto-oikeuden suosimaa termiä pakkojäsenyys. Näkipä kumman puolen tahansa, saattaa koko kolikko olla pian vanhentunutta valuuttaa. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelmaan on kirjattu seuraavasti: ”Hallitus selvittää ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luopumista vastaamaan paremmin perustuslaissa suojattua yhdistymisvapautta.” Hallitusohjelman mukaan päätöksiä selvityksen pohjalta olisi pitänyt tehdä jo keväällä 2024. Opetusja kulttuuriministeriö (OKM) päätti selvitystyön aloittamisesta lopulta vasta kesäkuussa 2024. Valmista pitäisi olla lokakuun lopussa. Selvityshenkilöksi valittu oikeustieteen lisensiaatti Juha Viertola sanoi sanomalehti Keskisuomalaisen haastattelussa (KSML 28.8.), että hänen työnsä ei tule kohdistumaan yliopistolain ja perustuslain väliseen (nyk. Helsingin Yliopisto) ylioppilaiden sallittiin kokoontua päättämään yhteisistä asioistaan ylioppilaskuntana. Myöhemmin syyskuussa keisarillista määräystä täydennettiin järjestyssäännöllä, jonka mukaan ”ylioppilaskunnan jäsen on jokainen yliopiston matrikkeliin kirjoitettu ylioppilas”. Muukkosesta lisää tuonnempana. Käytännössä tuosta hetkestä lähtien jokaisen suomalaisen yliopiston opiskelijat ovat kuuluneet automaattisesti ilman eroamismahdollisuutta myös ylioppilaskuntaan. Samalla osakuntien vastaava järjestely on poistunut. Näin tapahtui myös kun Jyväskylän seminaari muutettiin vuonna 1934 kasvatusopilliseksi korkeakouluksi (JKK). Toukokuussa 1934 säädetyssä JKK:n perussäännössä todetaan, että ”Korkeakoulun ylioppilaat muodostavat ylioppilaskunnan”. Tuolloin sen asema ei tosin ollut järin itsenäinen, vaan ylioppilaskunta toimi rehtorin ja opettajaneuvoston alaisuudessa. P alataan tähän päivään. Tällä hetkellä voimassa oleva lainsäädäntö on peräisin vuodelta 2009. Yliopistolain mukaan yliopiston opiskelijoiden keskuudessa on itsehallinnollinen ylioppilaskunta, jonka jäseniä ovat kaikki suhteeseen, vaan pakkojäsenyyden poistumisen seurauksiin. Hallituksen tahtotila on selvä. Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä halutaan eroon. Nyt selvitetään miten se käytännössä tapahtuisi. Tässä jutussa ei kuitenkaan spekuloida selvitystyön mahdollisilla tuloksilla, vaan keskitytään siihen, mihin perustuu hallitusohjelman kirjauksessa ilmaistu ristiriita pakkojäsenyyden ja perustuslain välillä. P akkojäsenyydellä tarkoitetaan sitä, että yliopiston opiskelijoilla on velvollisuus kuulua ylioppilaskuntaan. Siitä on säädetty lailla. Aivan ensiksi on kuitenkin syytä kerrata pikaisesti pakkojäsenyyden historia. Suomen osalta aikajana on mahdollista piirtää aina Turun akatemian (nyk. Helsingin yliopisto) ja sen osakuntien perustamiseen 1600-luvulle asti. Ylioppilaskuntien osalta se alkaa vuodesta 1880. Hallinnon Tutkimus -lehdessä vuonna 2008 julkaistussa Matti Muukkosen artikkelissa Ylioppilaskunnan automaatioja pakkojäsenyyden taustasta kerrotaan keisari Aleksanteri II:n tunnustaneen ylioppilaskunnat ensimmäistä kertaa tammikuussa 1880 annetulla keisarillisella julistuksella. Julistuksessa Aleksanterin yliopiston 15 14 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 MIKÄ IHMEEN PAKKOJÄSENYYS?
alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otetut yliopiston opiskelijat. Ylioppilaskunnan erityisiksi tehtäviksi on määritelty opiskelijoiden edustajien valinta yliopiston eri toimielimiin ja osallistuminen opiskeluterveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen. Lisäksi ylioppilaskunnan tehtäviin kuuluu ”olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä”. Näitä ei kuitenkaan ole tarkemmin määritelty. Kuten ei myöskään ylioppilaskunnan tehtävää osallistua ”yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen”. Näiden tehtävien hoitamiseen ylioppilaskunnalla on oikeus määrätä jäsenistölleen maksuja. Viertolan selvitystyön tähtäimessä on siis löytää ratkaisu, jossa edellä mainitut tehtävät tulisivat hoidetuksi, vaikka ylioppilaskuntaan kuuluminen ei enää olisikaan pakollista. H allitusohjelman lähtökohta on, että yliopistolain kirjaukset ylioppilaskuntien jäsenyydestä ovat ristiriidassa perustuslaissa turvatun yhdistymisvapauden kanssa. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen. Pakollinen jäsenyys ylioppilaskunnassa puolestaan rikkoo tätä oikeutta. Tästä ristiriidasta ei oikeastaan ole kiistaa. Suomessa lakien perustuslainmukaisuutta valvoo perustuslakivaliokunta. Kun nyt jo vanhentunutta yliopistolakia säädettiin vuonna 1997, totesi valiokunta, että lähtökohtaisesti tulisi ”etsiä perustuslain sanamuotoon selvästi soveltuvia ratkaisumalleja, jotka eivät rakennu pakkojäsenyyden varaan”. Pakkojäsenyyden kuitenkin todettiin olevan hyväksyttävissä, koska ”ylioppilaskuntaa on vanhastaan pidettävä osana itsehallintoa omaavaa yliopistoa”. Valiokunta kuitenkin edellytti, että lainsäädäntöä täydennettäisiin kriteereillä, joita pakollisuuden ylläpito vaatii. Vuoden 2009 yliopistolakia säädettäessä perustuslakivaliokunta puolestaan totesi, että pakkojäsenyys on perusteltu, koska lakiin oli lisätty ylempänä mainitut ylioppilaskunnan erityiset tehtävät. M istä siis ristiriita, jos perustuslakivaliokunta on useaan otteeseen todennut, että pakkojäsenyys ei ole ongelma? Kaikki oikeustieteilijät eivät suinkaan ole valiokunnan kanssa samoilla linjoilla. Eikä ole perustuslakivaliokunta aina itsekään. Vuonna 2018 Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön toimintaa määrittelevän YTHS-lain säätämisen yhteydessä perustuslakivaliokunta totesi, että ylioppilaskunnan pakkojäsenyydestä olisi syytä aloittaa selvitystyö, koska YTHS-lailla saattaisi olla ”merkitystä arvioitaessa pakkojäsenyyttä valtiosääntöoikeudellisesti”. Vuonna 2021 ilmestyi yliopistojen hallinnollisen autonomian tilaa käsitellyt raportti, jonka oli laatinut OKM:n asettama selvittäjäryhmä. Oikeustieteen ja valtiotieteiden tohtori Pekka Hallbergin puheenjohtama ryhmä tuli raportissaan siihen tulokseen, että pakkojäsenyys on yhä perusteltu. Vuonna 2014 se linjasi uuden ammattikorkeakoululain säätämisen yhteydessä, että ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien kohdalla pakkojäsenyys ei ole perusteltu. Samalla valiokunta totesi, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla tulisi olla samanlaiset lähtökohdat osallistua esimerkiksi opiskelujaan koskevaan päätöksentekoon, edut ja velvoitteet eivät saisi perusteettomasti poiketa toisistaan, ja että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden asemaa tulisi tarkastella kokonaisuutena. Y ksi pakkojäsenyyteen kriittisesti suhtautuva ja siihen perusoikeudellisesta näkökulmasta perehtynyt tutkija on Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori ja julkisoikeuden ja hallinto-oikeuden dosentti Matti Muukkonen. Vuonna 2012 hän väitteli aiheen tiimoilta tohtoriksi. Muukkosen mukaan ongelma on nimenomaan jäsenyydessä. Asiaa ei muuttaisi se, vaikka ylioppilaskuntaan kuuluminen olisi maksutonta. ”On pienempi paha veloittaa henkilö maksamaan joku summa, kuin että hänen pitää olla jonkun yhteisön jäsen”, Muukkonen sanoo. Ongelmallisuutta lisää hänen mukaansa se, että muissa pohjoismaissa vastaavaa ylioppilaskuntamallia ei ole. Esimerkiksi Ruotsissa ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luovuttiin vuonna 2010. Vuonna 2023 Nordic Journal of Human Rights -lehdessä julkaistussa artikkelissa Muukkonen arvioi, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) saattaisi suhtautua kriittisesti Suomen ylioppilaskuntamalliin. Muukkosen mukaan ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä ei olla Suomessa käsitelty vuonna 1995 tehdyn perusoikeusuudistuksen jälkeen tyydyttävällä tavalla. ”Meillä tunnistetaan, että lainsäädäntö koskee tämän tyyppisiä yhdistyksiä. Perustuslain yhdistymisvapautta koskeva sään17 16 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 PAKKOJÄSENYYS
nöksen soveltamisala on laajempi kuin vaikkapa tavallisia aatteellisia yhdistyksiä koskevan yhdistyslain”, Muukkonen sanoo. Kritiikkiin antaa aihetta myös se, että perusoikeusuudistuksen yhteydessä perustuslakivaliokunta nimesi seitsemän eri edellytystä, joiden tulisi kaikkien täyttyä, jotta perusoikeuksista voitaisiin poiketa. Muukkosen mukaan näin ei ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden kohdalla tapahdu. Hän pitää perustuslakivaliokunnan uuden yliopistolain säätämisen yhteydessä esittämiä perusteluja riittämättöminä pakkojäsenyyden jatkumiselle. K riteereistä ensimmäinen on lailla säätämisen vaatimus. Tämä ylioppilaskuntien jäsenyyden osalta täyttyy, koska siitä on säädetty yliopistolaissa. Toisena on täsmällisyys ja tarkkarajaisuus, eli on tarkkaan määritelty, kenen oikeuksia rajoitetaan, miten rajoitetaan ja miksi rajoitetaan. Tässä kohdassa on Muukkosen mukaan puutteita ylioppilaskunnan julkisten tehtävien määrittelyn osalta. Hyväksyttävyyden kriteeri täyttyy Muukkosen mukaan osallistumisoikeuden edistämisen kautta. Aiemmin tätä puolsi myös ylioppilaskuntien rooli YTHS:n toiminnassa. Näin ei Muukkosen näkemyksen mukaan enää ole YTHS-lain myötä. Vaatimus ydinalueen koskemattomuudesta toteutuu siinä tapauksessa, että negatiivinen yhdistymisvapaus (oikeus olla kuulumatta) katsotaan yhtäläiseksi positiivisen yhdistymisvapauden kanssa (oikeus kuulua). Muukkosen mukaan ydinalueelle meneminen kuitenkin vaatisi yhdistyksen perustamisoikeuden rajoittamista, jolloin tässä kohtaa ylioppilaskunnilla ei ole ongelmaa. Suhteellisuusvaatimus ei todennäköisesti täyty, koska ammattikorkeakouluissa on onnistuttu hoitamaan vastaavat tehtävät ilman pakollista opiskelijakunnan jäsenyyttä. Vaatimus oikeusturvan asianmukaisuudesta on Muukkosen mukaan epäselvä, kuten myös ihmisoikeuksien noudattamisen kriteeri. Näiden kriteerien pohjalta Muukkonen pitää selvänä, että lainsäädäntöä tulisi muuttaa. valiokunnan kanssa samoilla linjoilla. Eikä ole perustuslakivaliokunta aina itsekään. Vuonna 2018 Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön toimintaa määrittelevän YTHS-lain säätämisen yhteydessä perustuslakivaliokunta totesi, että ylioppilaskunnan pakkojäsenyydestä olisi syytä aloittaa selvitystyö, koska YTHS-lailla saattaisi olla ”merkitystä arvioitaessa pakkojäsenyyttä valtiosääntöoikeudellisesti”. Vuonna 2021 ilmestyi yliopistojen hallinnollisen autonomian tilaa käsitellyt raportti, jonka oli laatinut OKM:n asettama selvittäjäryhmä. Oikeustieteen ja valtiotieteiden tohtori Pekka Hallbergin puheenjohtama ryhmä tuli raportissaan siihen tulokseen, että pakkojäsenyys on yhä perusteltu. Vuonna 2014 se linjasi uuden ammattikorkeakoululain säätämisen yhteydessä, että ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien kohdalla pakkojäsenyys ei ole perusteltu. Samalla valiokunta totesi, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla tulisi olla samanlaiset lähtökohdat osallistua esimerkiksi opiskelujaan koskevaan päätöksentekoon, edut ja velvoitteet eivät saisi perusteettomasti poiketa toisistaan, ja että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden asemaa tulisi tarkastella kokonaisuutena. Y ksi pakkojäsenyyteen kriittisesti suhtautuva ja siihen perusoikeudellisesta näkökulmasta perehtynyt tutkija on Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori ja julkisoikeuden ja hallinto-oikeuden dosentti Matti Muukkonen. Vuonna 2012 hän väitteli aiheen tiimoilta tohtoriksi. Muukkosen mukaan ongelma on nimenomaan jäsenyydessä. Asiaa ei muuttaisi se, vaikka ylioppilaskuntaan kuuluminen olisi maksutonta. ”On pienempi paha veloittaa henkilö maksamaan joku summa, kuin että hänen pitää olla jonkun yhteisön jäsen”, Muukkonen sanoo. Ongelmallisuutta lisää hänen mukaansa se, että muissa pohjoismaissa vastaavaa ylioppilaskuntamallia ei ole. Esimerkiksi Ruotsissa ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luovuttiin vuonna 2010. Vuonna 2023 Nordic Journal of Human Rights -lehdessä julkaistussa artikkelissa Muukkonen arvioi, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) saattaisi suhtautua kriittisesti Suomen ylioppilaskuntamalliin. Muukkosen mukaan ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä ei olla Suomessa käsitelty vuonna 1995 tehdyn perusoikeusuudistuksen jälkeen tyydyttävällä tavalla. ”Meillä tunnistetaan, että lainsäädäntö koskee tämän tyyppisiä yhdistyksiä. Perustuslain yhdistymisvapautta koskeva säänM itä sitten käy nykyisille ylioppilaskunnille, jos pakkojäsenyys poistuu? Muukkosen mukaan pakkojäsenyyden perusteluna käytetyllä ”vanhastaan”-argumentilla ei pitäisi olla mitään merkitystä nykyisen perusoikeussääntelyn vasta-argumenttina. Sen sijaan ylioppilaskuntien pitäisi ”keksiä itsensä uudelleen”. Muukkonen on itsekin toiminut vuonna 2004 Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa puheenjohtajana, eikä toivo ylioppilaskuntien katoavan. ”Jatkossa ne ovat enemmän tavallisten yhdistysten kaltaisia ja niiden pitää perustella jäsenyydestä saatava hyöty jäsenilleen”, Muukkonen sanoo. Rahoituspohja menee kuitenkin väistämättä uusiksi, mikäli hallituksen suunnitelmat toteutuvat. Silloin vaaditaan ratkaisuja. Suomen ylioppilaskuntien liiton (Syl) reaktio ei tästä näkökulmasta kuulosta kovin vakuuttavalta. ”Asiaa on selvitetty tällä vuosikymmenellä jo kahdesti eikä edellytyksiä lain muuttamiselle ole”, Sylin tiedotteessa sanotaan.? 17 16 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 PAKKOJÄSENYYS
Teksti Emma Häkkinen Kuvat Anne Kalliola ”H urahdin ainejärjestötekemiseen täysin” Jyväskylän ylioppilaskunnan (Jyy) uusi vakituinen toiminnanjohtaja Teemu Vasama muistelee hymyillen. Ainejärjestöhommat ovat vetäneet Vasamaa puoleensa jo hänen omasta fuksisyksystään asti. Kun Vasama aloitti opintonsa vuonna 2013 matematiikan ja ranskan aineenopettajana, hän päätyi ainejärjestönsä Asterix ry:n koulutuspoliittiseksi vastaavaksi. Vasama toimi opintojensa aikana monessa eri ainejärjestössä. Lisäksi hän toiminut esimerkiksi Jyyn hallituksen varapuheenjohtajana vuonna 2016 sekä Jyyn hallituksen puheenjohtajana vuonna 2017. Opintojen varrelle mahtui myös pääaineen vaihto, muutto Helsinkiin Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsenyyden takia sekä Jyväskylän yliopiston hallituksen opiskelijajäsenyys. Vasama valmistui vuonna 2022 kasvatustieteen maisteriksi. Hän ehti toimia myös Jyyn korkeakoulupoliittisena asiantuntijana ennen kuin hänet valittiin Jyyn silloisen toiminnanjohtajan Minna Kalliokoski-Oinaan sijaiseksi. Sijaisuus muuttui vakinaiseksi pestiksi viime elokuussa, kun Jyyn edustajisto valitsi Vasaman tehtävästään luopuvan Kalliokoski-Oinaan tilalle. V asama kuvailee nimitystä valtavaksi kunniaksi. ”On merkityksellistä saada jatkaa työtä tässä roolissa organisaatiossa, joka on antanut minulle paljon. Täällä olen päässyt oppimaan ja välillä myös erehtymäänkin”, hän naurahtaa. Ajatus toiminnanjohtajuudesta on pyörinyt Vasaman päässä jo pitkään. Hänen mukaansa ylioppilasliikkeessä vietetyistä vuosista opettavaisin oli vuoden 2017 puheenjohtajuus. Jyyn hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja toimivat työpareina. Vasaman mukaan tämä mahdollisti työn seuraamisen lähietäisyydeltä. ”Ajattelin, että se olisi sellainen mielekkään haastava tehtävä”, Vasama muistelee. Toiminnanjohtajuuden hakeminen ei vielä silloin ollut ajankohtaista. Kun sijaisen paikka avautui viime vuonna, tehtävän hakemisesta tuli mahdollista. T oiminnanjohtajan tehtäviin kuuluu ylioppilaskunnan palveluja etujärjestötoiminnasta sekä niiden johtamisesta vastaaminen. Lisäksi toiminnanjohtaja hallinnoi henkilöstöä ja taloutta sekä valmistelee hallituksen ja edustajiston päätöksentekoa. ”Arki koostuu esimerkiksi esihenkilötyöstä. Lisäksi rooliin kuuluu paljon yhteistyötä eri sidosryhmien, kuten yliopiston tai kaupungin kanssa”, Vasama kertoo. Siirtymä sijaisuudesta vakinaiseen työhön ei ole vaatinut Vasaman mukaan suuria muutoksia. ”Arjessa mikään ei oikeastaan muutu. Suunnitelmien teossa olen voinut vaihtaa lyijykynästä kuulakärkikynään, kun ei tarvitse enää jossitella, olenko täällä vielä marraskuussa, hän vitsailee. Y hteisöllisyys näkyy ylioppilaskunnan toiminnassa Vasaman mukaan entistä vahvemmin. Esimerkiksi häirintäyhdyshenkilöt, yhdenvertaisuusvastaavat ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat yleistyneet opiskelijayhteisöissä, vaikka ne olivat vielä vähän aikaa sitten monelle vieraita. ”Kynnys puuttua epäasialliseen käytökseen on madaltunut huomattavasti. Työ ei ole vielä valmista, mutta olemme menneet eteenpäin”, Vasama toteaa. Myös alkoholittomat opiskelijatapahtumat ovat lisääntyneet. ”Tämä tekee minut todella iloiseksi. Opiskelijat ovat fiksumpia nykyään”, Vasama hymyilee. Vasaman mukaan turvallista tilaa on edistetty jo pitkään ainejärjestötasolla. Myös ylioppilaskunta on korostanut esimerkiksi tuutorien koulutuksissa turvallista tilaa sekä opettanut, miten kohdata yhdenvertaisuuskysymykset. ”On tärkeää, että uudet oppilaat saavat jo tuutoriryhmässä turvallisen olon, tai opinnot saattavat pahimmillaan jäädä kesken. Tämä 19 18 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 Jatkuvuuden takeena Teemu Vasamasta tuli Jyyn vakituinen toiminnanjohtaja elokuussa. Vasaman mukaan opiskelijoiden perustarpeet pysyvät samana, vaikka opiskelijaelämä muuttuukin jatkuvasti. TOIMINNANJOHTAJA
Siirtymä sijaisuudesta vakinaiseen työhön ei ole vaatinut Vasaman mukaan suuria muutoksia. ”Arjessa mikään ei oikeastaan muutu. Suunnitelmien teossa olen voinut vaihtaa lyijykynästä kuulakärkikynään, kun ei tarvitse enää jossitella, olenko täällä vielä marraskuussa, hän vitsailee. Y hteisöllisyys näkyy ylioppilaskunnan toiminnassa Vasaman mukaan entistä vahvemmin. Esimerkiksi häirintäyhdyshenkilöt, yhdenvertaisuusvastaavat ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat yleistyneet opiskelijayhteisöissä, vaikka ne olivat vielä vähän aikaa sitten monelle vieraita. ”Kynnys puuttua epäasialliseen käytökseen on madaltunut huomattavasti. Työ ei ole vielä valmista, mutta olemme menneet eteenpäin”, Vasama toteaa. Myös alkoholittomat opiskelijatapahtumat ovat lisääntyneet. ”Tämä tekee minut todella iloiseksi. Opiskelijat ovat fiksumpia nykyään”, Vasama hymyilee. Vasaman mukaan turvallista tilaa on edistetty jo pitkään ainejärjestötasolla. Myös ylioppilaskunta on korostanut esimerkiksi tuutorien koulutuksissa turvallista tilaa sekä opettanut, miten kohdata yhdenvertaisuuskysymykset. ”On tärkeää, että uudet oppilaat saavat jo tuutoriryhmässä turvallisen olon, tai opinnot saattavat pahimmillaan jäädä kesken. Tämä 19 18 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 TOIMINNANJOHTAJA
että koulutuksen merkitystä korostetaan, mutta samalla opiskelijoilta leikataan. ”Ratkaisuna ei ole, että opiskelijat ottavat lisää lainaa. Tässä ollaan menossa todella väärään suuntaan”. O piskelijoiden talouden muutokset heijastuvat Vasaman mukaan myös ylioppilaskunnan toimintaan. Vuoden 2024 alussa Jyyn liiketoimintakokonaisuus Soihtu myi omistamansa lounasravintola Ilokiven liiketoiminnan Semma Oy:lle. Ylioppilaskunnan edustajisto päätti myynnistä marraskuussa vuonna 2023 ja kauppa astui voimaan tammikuussa. Lisäksi helmikuussa Jyy päätti lopettaa sisäfestivaali Jyrockin järjestämisen vuoden 2025 jälkeen. Tästä huolimatta Vasama vakuuttaa Jyyn talouden olevan vakaalla tasolla. ”Esimerkiksi opiskelijoiden määrä yliopistossa on kasvanut niin, että jäsenmaksua ei ole tarvinnut korottaa yhdeksään vuoteen”, hän selostaa. Vasaman mukaan ylioppilaskunnalla on on siten myös yliopiston koulutukselliselta kannalta merkittävää”, Vasama sanoo. V asama myöntää huomanneensa myös negatiivisia muutoksia opiskelussa. Hänen mukaansa opiskeluaikaa on pyritty lyhentämään tietoisesti poliittisella tasolla jo pitkään. ”Kun aloitin opiskelun, tuntui ettei minulla ollut valtavaa kiirettä ja esimerkiksi järjestötoimintaan oli mahdollista lähteä”, hän muistelee. Vasaman mukaan esimerkiksi kausi Jyyn hallituksessa tai opiskelijavaihto ulkomailla saattaa pitkittää opintoja. Hänen aloittaessaan opinnot tämä nähtiin hyväksyttävänä, mutta opiskelijoiden toimeentulon lainapainotteisuuden kasvaessa ja opintolainahyvityksen ehtojen muuttuessa myös asenteet ovat muuttuneet. ”Monella on kokemus siitä, että heillä ei ole aikaa olla mukana esimerkiksi järjestötai vapaaehtoistoiminnassa. Mielestäni on surullista, että opiskelijoilla on paine valmistua nopeasti.” Vasaman mukaan tämä näkyy myös Jyyn toiminnassa. Hänen mukaansa opiskelijoiden into hakeutua ehdolle edustajistovaaleissa on vähentynyt. ”Nykyopiskelijoita toiminta varmasti kiinnostaa, mutta jaksaminen ei ymmärrettävästi aina riitä. Jyyn demokraattinen toiminta kuitenkin vaatii sen, että opiskelijat hakeutuvat edustajistoon. ” O piskelijaelämän muutokset näkyvät nyt myös toimeentulossa. Hallitus on ensi vuonna siirtämässä opiskelijat pois yleisen asumistuen piiristä, jossa he ovat olleet vuodesta 2017 lähtien. Vasama oli tuolloin Jyyn hallituksen puheenjohtaja, joten hän muistaa muutoksen hyvin. ”Tuntui että yleiseen asumistukeen siirtymällä opintorahaan tehtyjen leikkauksien vaikutusta lievitettiin. On harmillista, että olemme palaamassa takaisin samaan malliin, vaikka yksityiskohdat eivät olekaan vielä täysin selvillä”. Vasama sanoo olevansa huolissaan opiskelijoiden voimavaroista työelämään siirtyessä. Hän pitää myös ristiriitaisena sitä, 21 20 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 TOIMINNANJOHTAJA