Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2022

5 / 22 A B I NU M E RO Baarien syvintä sielua etsimässä Juhlan aika! DI-koulutus on nyt yksivuotias Jyväskylän yliopisto sanoo rasismin kitkemisen vaativan aktiivisia tekoja. Toistaiseksi ne ovat olleet riittämättömiä. T ä m ä e i r i i t ä 32 20 24
OPPIAINEET KANDIVAIHEESEEN ? Historia ? Journalistiikka ? Kieliasiantuntija ? Kielten aineenopettaja ? Kielitietoisuutta ja monikielisyyttä tukeva opettajankoulutus (KiMo) ? Kirjallisuus ? Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa ? Musiikkikasvatus ? Musiikkitiede ? Sosiaalityö ? Suomen kielen ja kirjallisuuden aineenopettaja ? Taidehistoria ja taidekasvatus ? Viestintä ? Yhteiskuntatieteet ja filosofia Kiinnostaako sinua kielet ja viestintä, kulttuuri ja taiteet, menneisyys ja tulevaisuus, yhteiskunnalliset kysymykset tai filosofia? Hanki eväät maailmamme ymmärtämiseen Jyväskylän yliopistossa. HUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA YHTEISHAKU 15.–30.3.2023 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI OPPIAINEET KANDIVAIHEESEEN ? Erityispedagogiikka ? Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede ? Luokanopettaja ? Psykologia ? Varhaiskasvatuksen opettaja Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. Haluatko kouluttautua erityisopettajaksi, luokanopettajaksi, varhaiskasvatuksen opettajaksi, psykologiksi, opinto-ohjaajaksi tai kasvatusalan asiantuntijaksi? Hae Jyväskylän yliopistoon! KASVATUSTIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA YHTEISHAKU 15.–30.3.2023 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI OPPIAINEET KANDIVAIHEESEEN ? Kauppatieteet (johtaminen, laskentatoimi, markkinointi, viestinnän johtaminen) ? Taloustiede Valmistu talouden, johtamisen ja markkinoinnin asiantuntijaksi. Hae opiskelemaan kauppatieteitä tai taloustiedettä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun kevään 2023 yhteishaussa. Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU YHTEISHAKU 15.–30.3.2023 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI OPPIAINEET KANDIVAIHEESEEN ? Koulutusteknologia ? Tietoja ohjelmistotekniikka (TkK + DI) ? Tietojärjestelmätiede ? Tietotekniikka ? Teknologiajohtaminen (TkK+DI) Ole mukana kehittämässä uutta huomista, valmistu tietotekniikan ja digitalisaation ammattilaiseksi. Hae opiskelemaan IT-alaa Jyväskylän yliopistoon kevään 2023 yhteishaussa. Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA YHTEISHAKU 15.–30.3.2023 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI
OPPIAINEET KANDIVAIHEESEEN ? Biologia ? Luonnonvarat ja ympäristö ? Fysiikka ? Kemia ? Matematiikka ? Tilastotiede ja datatiede ? Nanotiede ? Aineenopettaja ? Matematiikan tai kemian aineenopettaja ja luokanopettaja Valmistu paremman huomisen, kestävän tulevaisuuden ja uusien teknologisten innovaatioiden rakentajaksi. Hae opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon kevään yhteishaussa! Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA YHTEISHAKU 15.–30.3.2023 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI OPPIAINEET KANDIVAIHEESEEN ? Liikuntapedagogiikka ? Liikunnan yhteiskuntatieteet ? Liikuntabiologia* ? Terveystieteet Hae opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon ja valmistu liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijaksi. Tiedekunta on arvioitu 2021 Shanghain listalla maailman kymmenen parhaan joukkoon. *Biomekaniikka, liikuntafysiologia, valmennusja testausoppi sekä urheiluja hyvinvointivalmennuksen opintosuunta. Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA YHTEISHAKU 15.–30.3.2023 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI ? Tukea stressinhallintaan ryhmävalmennuksesta ? Video-oppitunneista vinkkejä hyvinvoinnin vahvistamiseen ? Työvälineitä oman ja toisten hyvinvoinnin edistämiseksi ? Tukea keskittymiskykyyn ja ja arjen stressinhallintaan ? Videokeskusteluista tukea mielen hyvinvointiin Tarjoamme syksyn 2022 aikana kaikille avoimia, maksuttomia etäpalveluja mielen hyvinvoinnin tueksi. Hyödynnä YTHS:n tarjoamat mielen hyvinvoinnin verkkopalvelut Lue lisää ja ilmoittaudu pian yths.fi/2022 Avoimen väylällä opiskelet tutkintotavoitteisesti: Voit hakea väyläopintojen perusteella tutkinto-opiskelijaksi Jyväskylän yliopistoon. Avoimessa opiskelet samoja opintoja kuin tutkintokoulutuksessa, joustavasti pääosin verkon välityksellä sinulle sopivassa rytmissä. Opintojen hinta avoimessa yliopistossa on 15 e / opintopiste. Tutustu väyläopintojen maksuhyvityksen mahdollisuuteen. JYU.FI/AVOIMEN-VAYLA VÄLIVUOSI VAI VÄYLÄVUOSI?
jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 05 liput JA INFO: jelmu.net & lippu.fi Ti 4.10. Pe 7.10. La 8.10. La 8.10. Su 9.10. To 13.10. Pe 14.10. La 15.10. Ke 19.10. To 20.10. Pe 21.10. La 22.10. La 22.10. To 27.10. Pe 28.10. La 29.10. La 29.10. Pe 4.11. La 5.11. La 5.11. Ma 7.11. Pe 11.11. La 12.11. La 12.11. Pe 18.11. La 19.11. La 19.11. Pe 25.11. La 26.11. To 1.12. Pe 2.12. La 3.12. La 3.12. Ma 5.12. To 8.12. Pe 9.12. & La 10.12. La 10.12. To 15.12. Pe 16.12. La 17.12. Su 18.12. DEAD BY APRIL (SE) , BLOOD YOUTH (UK), EMBER FALLS VILLE LAIHIALA & SAATTAJAT, KALLOT MELO, NELMA U Live is Life @ Musta Kynnys: WASTED, NERVS Levymessut klo 12-16 VÄRTTINÄ: Oi Dai 30v SCANDINAVIAN MUSIC GROUP: 20v JUKKA NOUSIAINEN & KUMPP., ROCK SILTANEN GROUP SCAR SYMMETRY (SE) , TORCHIA, VOIDFALLEN HÄLLAS (SE) , JONATHAN HULTÉN (SE) Jazz Jkl Live: LINDA FREDRIKSSON JUNIPER DANCE WITH THE DEAD (US) , DANIEL DELUXE Live is Life @ Musta Kynnys: ELIAS GOULD KOLMAS NAINEN EX TUUTTIZ: On totta 10v , STROBBA & R2 HUORA, LÄHIÖBOTOX Live is Life @ Musta Kynnys: BRAINEATERS plays MISFITS LOST SOCIETY, CRYPTIC HATRED MAIJA VILKKUMAA Live is Life @ Musta Kynnys: PUHELINSEKSI, KAIKKI TURHAT HAAVEET PARADISE LOST (UK), HANGMAN’S CHAIR (FR) COSTEE, WHEREISMIKE TORTURE KILLER, UNKNOWN SUBJECT Live is Life @ Musta Kynnys: RISTO 20v, PROFEETTA LITKU KLEMETTI, LYYTI MADBOIALI, THEOFUEGO Live is Life @ Musta Kynnys: KISSA STRATOVARIUS MARISKA JUHA TAPIO NELJÄ RUUSUA 40v. SHAKKII, KALLE KINOS, WAYNE AMOR & BESHADY Live is Life @ Musta Kynnys: HAVAS BATTLE BEAST JOOSE KESKITALO & THE MYSTIC REVELATION OF TEPPO REPO, FAARAO PIRTTIKANGAS & NUBIALAISET TIMO RAUTIAINEN & TRIO NISKALAUKAUS: Rajaportti 20v Live is Life @ Musta Kynnys: TUOMO MANNONEN, TAIMINEN MAJ KARMA 30 vuotta STEVE’N’SEAGULLS ARPPA, ANTTI AUTIO SAOR (UK) , …AND OCEANS redneck bar & kitchen Forum, Asemakatu 7, Jkl keittiö avoinna joka päivä myöhään yöhön best wings craft beer kaikista ostoista asiallinen OPISKELIJA-ALENNUS BURGERI +ranskalaiset 11€ liha/kana/vegan SALAATTI valitse täyte 10€ RANSKALAISET+dippi 4€ BATAATTIRANSKALAISET+dippi 5€ KAUSIOLUT 5€ /0.4l hana SIIDERI 4,50€ /0.33l hana VIINI / KUOHUVIINI 3,50€ /12cl KAHVI / TEE 1€ BURGER +fries 11€ beef/chicken/vegan SALAD choose filling 10€ FRIES +dip 4€ SWEET POTATO FRIES +dip 5€ BEER of the month 5€/0.4l tap CIDER 4,50€ /0.33l tap WINE / sparkling wine 3,50€ /12cl COFFEE / TEA 1€
jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 05 K u va Iin a N is ka ne n KOOSTUMUS INTRO 07 Pääkirjoitus: Linjapuhe 09 Avaaja: Onnea yksivuotiaalle! 10 Kehityskohteena Ilokivi 12 Uusi hinta: 3,2 euroa 13 Inflaatio vaikuttaa opiskelija-asuntojen vuokriin 14 Numeraali: Samalla rahalla kaljaa 15 JYY-kolumni: Kuka kantaa vastuun ilmastokriisissä? KESKITY OUTRO 16 Kuka pelkää isoa pahaa sutta? 20 Teekkarikulttuuria luomassa 24 Syvällä rakenteissa (kannessa) 30 Miten yliopisto kitkee rasismia? 32 Baarin vessan anatomia 38 He ovat palanneet 39 Kültüria! 40 Essee: Kerro pelilauta, ken on kaikkein älykkäin 41 Kommentti: Lisää jänniä naisia 42 Paska kotiseutu: Kokkolan matkailuvaltti on tylsyys 43 Kasvo: Utopisti
jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 07 Better food. Better future. Kaipaatko edullista arkiruokaa? Meiltä saat korkeakouluopiskelijana joka päivä kattavan valikoiman opiskelijahintaisia lounaita. Löydät meidät Jyväskylän yliopiston kampusalueelta ja Kortepohjasta! TTsekkaa aukioloajat ja ruokalistat nettisivuiltamme www.semma.? ja tule nauttimaan makuelämyksistä edullisesti. @semmarestaurants Ravitsemus auttaa jaksamaan THL julkaiseman KOTT 2021 -tutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijoiden ruokailutottumuksissa on petrattavaa. Vain yksi viidestä syö vihanneksia ja juureksia useita kertoja päivässä. Noin puolet syö arkipäivisin aamiaisen ja lounaan. – Aamupala ja lounas ovat päivän merkittävimpiä aterioita, jotka vaikuttavat opiskelupäivän keskittymiskykyyn ja vireyteen, mutta myös siihen, miten jaksamme iltaisin tehdä mieluisia ja palauttavia asioita, YTHS:n ravitsemusterapeutti Reetta Kinnunen kertoo. Ravitsemus onkin paljon muuta kuin painonhallintaa. Ravitsemus auttaa jaksamaan arjessa paremmin ja ehkäisee terveyshaittoja. YTHS julkaisi vime vuoden lopulla opiskelijoille suunnatun digitaalisen palvelun, joka herättelee käyttäjiä pohtimaan omaa ravitsemustaan ja omia ruokailutottumuksiaan. Sovelluksessa on podcasteja, artikkeleita ja valmennuksia sekä kasvisja sekaruokavalioihin sopivia reseptejä. Se auttaa opiskelijoita keskittymään omaan tilanteeseen ja pienten muutosten harjoitteluun. – Pelkkien vinkkien jakamisen sijaan autamme opiskelijaa pohtimaan omaa tilannettaan ja tunnistamaan vahvuuksiaan. Kinnunen on huomannut, että opiskelijoita kiinnostavat erilaiset asiat. – Osa tykkää esimerkiksi kuvallisesta ruokapäiväkirjasta, kun taas osa kokee, että sitä tulee käytettyä vähiten. Monipuolisuudessaan palvelun sisältö on ainutlaatuinen, ja uskallan väittää, että siellä on jokaiselle jotakin. Sovellusta voivat käyttää ilmaiseksi kaikki YTHS:n palveluiden piiriin kuuluvat opiskelijat. Sovelluksesta opiskelijat saavat tukea juuri silloin kun kokevat sitä tarvitsevansa. – Osalle palvelu itsessään on riittävä apu hyvinvoinnin edistämiseksi, kun taas osalle se toimii hyvänä lisänä terveydenhuollon kontaktien rinnalla, Kinnunen sanoo. Opiskelijoilta on tullut muun muassa seuraavaa palautetta: “Tykkään lempeästä lähestymistavasta, joka tähtää pysyvään elämänmuutokseen.” “Tykkään vinkeistä ja infoa sisältävistä teksteistä. Pystyn luottamaan, että ne ovat ammattilaisten ohjeita.” “Kiva, kun saan edetä omaan tahtiin.” Lue lisää sovelluksesta: yths.fi/ravitsemus
jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 07 J yväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja lähetti viestin: Ehtisitkö vaihtamaan pari sanaa? Asia koski Ilokiven toimintasuunnitelmaa. Jyväskylän ylioppilaslehti teki siitä juttua. Haluun vaan varmistaa muutaman asian siihen liittyen, jos käy? ILOKIVEN kehittäminen on ollut yksi JYYn hallituksen kuluvan vuoden toimintasuunnitelman projekteista. Toimintasuunnitelma on ylioppilaskunnan toimintaa ohjaava dokumentti, joka määrittelee, miten JYYtä kehitetään. Tämän vuoden suunnitelma on asiakirjaja sääntöpainotteinen. JYYn tulkinnanvaraisia sääntöjä uudistetaan. Lopullinen päätösvastuu on edustajistolla. Se käsitteli esimerkiksi syyskuun kokouksessaan hallituksen sääntötyöryhmän ja edustajiston nimeämän parlamentaarisen työryhmän valmistelemaa JYYn perussäännön päivittämistä. Osa muutoksista hyväksyttiin, osaa ei. (Esimerkiksi edustajiston kokoa ei pienennetty 41:stä edaattorista 37:ään s. 15 , eikä Jylkkärin päätoimittajan valintaa siirretty edustajistolta hallitukselle.) Toukokuussa hallitus vei edustajistolle tiedoksi toimintasuunnitelman Ilokiven toiminnan ja kannattavuuden kehittämiseksi. JYYn vuoden 2021 tilinpäätöksen mukaan lounasravintolan ja Ilokivi Venuen vuosi oli haasteellinen tuloksenteon osalta muun muassa koronapandemian vuoksi. Ilokiven kehittämistä koskevassa suunnitelmassa tarkasteltiin juuri ravintolaa ja Venueta. Siihen oli listattu erilaisia toimenpiLinjapuhe de-ehdotuksia, yli seitsemäntoista kappaletta. Aivan suunnitelman viimeisten virkkeiden joukossa todettiin: mikäli ostettujen lounaiden määrä ei palaa entiselleen eivätkä Venuen iltatapahtumat tasapainota syntyvää tappiota, on keväällä 2023 tarkasteltava hankintaja henkilöstökustannusten pienentämistä tai ravintolaliiketoiminnan myymistä. Kun Jylkkärin toimittaja teki toimintasuunnitelmasta juttua, häntä pyydettiin olemaan kirjoittamatta kyseistä kohtaa – vaikka se lukee julkisessa dokumentissa ja vaikka jutussa, kuten myös dokumentissa, kerrotaan, että linjaukset eivät velvoita liiketoimintaa (vaan toimivat tukena). Huoli virkkeen käytöstä liittyi siihen, ettei henkilöstön haluttu lukevan lehdestä, että heidän selkänsä takanaan on päätetty jotain. Esimerkiksi liiketoiminnan myynti olisi viimeinen toimi (kuten dokumentissa lukee!) ja hyvin teoreettinen sellainen. Mutta koska kyse oli kannattavuuden tarkastelusta, sen sanoittaminen oli olennaista myös edustajistolle. Pyynnön tarkoitus ei kuulemma ollut ohjata Jylkkärin journalistista linjaa. Virkkeen sai kirjoittaa juttuun (voi kiitos), mutta kyse oli, millainen painoarvo sillä tekstissä on. KYSEINEN esimerkki on vain yksi lehden toisinaan saamista ”pyynnöistä” viime vuosina. Siispä lopuksi tiivis kertaus Jylkkärin periaatteista: Lehti noudattaa Journalistin ohjeita. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoille, joilla on oikeus tietää, mitä tapahtuu. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus ja houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut tehdään journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei missään oloissa luovuteta toimituksen ulkopuolelle. ? Oona Komonen paatoimittaja@jylkkari.fi P Ä Ä K IR J OI TUS s. 10 >> Ilokiven toimintaa tarkastellaan.
VUODESTA 1960 POSTIOSOITE Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä PÄÄTOIMITTAJA Oona Komonen, 045 137 1957, paatoimittaja@jylkkari.fi TOIMITTAJA Iina Niskanen, 050 353 3362, toimittaja@jylkkari.fi TÄTÄ NUMEROA AVUSTANEET Emma Häkkinen, Tatu Helle, Olivia Aho, Niklas Pelkonen, Liina Korkiamäki, Irina Hasala, Santeri Harju, Jaakko Syrén, Aino Ässämäki, Oona Mynttinen, Markus Hulkko, Err Or, Koi Korppikangas, Tiina Sirviö, Lauri Niemelä, Aleksi Murtojärvi, Anniina Norrena, Julia Harju. KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA JA PAINOSMÄÄRÄ BotniaPrint, Kokkola, botniaprint.fi Ilmestyy 6 kertaa lukuvuoden aikana 5 000 kpl (abinumero 6 000 kpl, kaupunkinumero 49 000 kpl) ILMOITUSMYYNTI Valto Merta, 044 988 0408, valto.merta@jylkkari.fi AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: jylkkari.fi/avustajille TILAA JYLKKÄRI Tilaa Jylkkäri kotiin verkkosivun kautta, tai maksamalla tilausmaksu JYYn jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen JYYn tilille Nordea FI61 5290 0220 5989 06. Ilmoita maksuviestissä osoitteesi ja mainitse tilaus. Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoihin Jylkkäri jaetaan automaattisesti. Vuosihinta: opiskelijat 9e, muut 47e. ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti KANSI Kuvitus: Err Or Jyväskylän Ylioppilaslehti 05/2022 Hae Jylkkärin harjoittelijaksi! JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI hakee toimitusharjoittelijaa keväälle 2023. Harjoittelun pituus on neljä (4) kuukautta. Työ alkaa tammikuussa ja jatkuu toukokuuhun. Tarkempi aloitusajankohta on neuvoteltavissa. Tehtävä on kokopäiväinen eli yhteensä 37,5 tuntia viikossa. Harjoittelijan tehtäviin kuuluu sekä Jylkkärin printtiin että verkkoon kirjoittaminen ja valokuvaaminen, sosiaalisen median kanavien päivittäminen, lehden taittaminen ja juttujen editointi. Myös videoiden ja audion tekeminen on mahdollista. Harjoittelijalta odotetaan hyvää kirjoitustaitoa, laajaa kiinnostusta ja intohimoa tehdä opiskelijoita koskevista aiheista juttuja, rohkeutta ja ideointikykyä. Taitto-ohjelma InDesignin ja verkon julkaisujärjestelmä WordPressin käyttökokemukset ovat eduksi, samoin somen hallitseminen. Harjoittelupaikka on tarkoitettu korkeakouluopiskelijalle, jolla ei ole yli vuoden työkokemusta media-alalta, eikä alempaa media-alan korkeakoulututkintoa suoritettuna. Neljän kuukauden harjoittelun ajalta ensimmäisen kuukauden ajalta ei makseta palkkaa, mutta kolmelta muulta Journalistiliiton työehtosopimuksen mukaista harjoittelijapalkkaa. Hakemukset otsikolla ”Jylkkärin harjoittelija kevät 2023” pyydetään lähettämään sähköpostitse osoitteeseen paatoimittaja@jylkkari.fi perjantaihin 11. marraskuuta kello 23.59 mennessä. Kerro hakemuksessa, miksi haet harjoittelijaksi ja miksi olisit tehtävään sopiva. Liitä sähköpostiin mukaan myös ansioluettelosi sekä juttunäytteet (2–3 kpl). Osa hakijoista kutsutaan haastatteluun. Haastattelut pidetään viikon 47 alussa, ja rekrytointi saman viikon lopussa. Lisätietoja antaa päätoimittaja Oona Komonen sähköpostitse paatoimittaja@ jylkkari.fi ja puhelimitse 045 137 1957. Jyväskylän ylioppilaslehti Jylkkäri on vuonna 1960 perustettu suomenkielinen opiskelijalehti. Jutut käsittelevät opiskelijaelämää, politiikkaa ja yhteiskuntaa, kulttuuria, tiedettä sekä ajankohtaisia ilmiöitä. Jylkkäri on sitoutunut JYYn arvoihin, joita ovat muun muassa yhteisöllisyys, vastuullisuus ja yhdenvertaisuus. ? s. 24 >> jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 08 AV A A JA 09
jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 08 AV A A JA Syksyllä 2021 Jyväskylän yliopistossa käynnistyi diplomi-insinöörikoulutus. Vuoden aikana opiskelijat ovat luoneet omaa teekkarikulttuuria Jyväskylään. s. 20 >> K uv a Iin a N is ka ne n Onnea yksivuotiaalle! 09
Ilokiven opiskelijaravintolan liikevaihto on laskenut, eikä Venuen toiminta ole saavuttanut odotettua tasoa. Ilokiven kehittämistä pohtinut työryhmä esitteli edustajistolle tukun suunnitelmia, joilla ylioppilastalon liikevaihtoa voisi parantaa. Mitä on tehty ja mitä luvassa? Y lioppilastalo Ilokiven toiminta on suurennuslasin alla. Opiskelijaravintolan liikevaihto on laskenut viime vuosien aikana, eikä alakerrassa sijaitsevan Ilokivi Venuen toimintaa ole saatu toivotulle tasolle. Jyväskylän Seminaarinmäellä sijaitseva Ilokivi on osa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn liiketoimintakokonaisuutta eli Soihtua. Ilokiven kehittäminen puolestaan oli yksi kuluvan vuoden JYYn hallituksen toimintasuunnitelman projekteista. Tavoitteena oli tarkastella ylioppilastalon palveluja ja liiketoimintaa sekä ideoida, kuinka Venuen ja ravintolan kannattavuutta voisi parantaa. Projektin työryhmään kuului hallituksen jäsenten lisäksi Venuen, ravintolan ja Soihdun henkilökuntaa. JYYn edustajisto merkitsi hallituksen toimintasuunnitelman tiedoksi kokouksessaan toukokuussa 2022. LOUNASRAVINTOLASSA on 230 asiakaspaikkaa ja päivittäin ruokailijoita keskimäärin yli seitsemänsataa. Ravintolan asiakasmäärän vähenemiseen on vaikuttanut erityisesti koronapandemian myötä yleistynyt etäopiskelu sekä opiskelijahintaisia lounaita tarjoavien ravintoloiden kilpailu. Uudistunut Rentukka avasi ovensa vuonna 2018, ja syksyllä 2021 ravintola Taide aloitti remontoidussa yliopiston kirjastossa. Ilokiven kannattavuudelle keskeisintä on opiskelijoiden houkuttelu. ”Olemme miettineet, miten uudet opiskelijat löytäisivät meidät. Toiveena on ollut, että syksyn aikana tuutorit kertovat uusille opiskelijoille [ravintolan] toiminnasta”, Ilokiven ravintolapäällikkö Kati Lemiläinen sanoo. jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 10 MITÄ NYT Tarkkailun alla Toimintasuunnitelman mukaan Ilokiven ravintolan toiminnassa pyritään korostamaan sen ilmastovastuullista toimintaa, jotta se erottuu kilpailijoistaan. Suunnitelma ei ole vaikuttanut ruokaan, sillä ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja on tarjoiltu jo parin vuoden ajan. JYYn edustajisto hyväksyi marraskuussa 2020 ilmastokestävyyden tiekartan, jonka mukaan Ilokivessä muun muassa vähennetään lihaja maitotuotteiden käyttöä vuosittain. Tavoite on, että vuoteen 2025 mennessä kasvisja vegaanivaihtoehdot ovat Ilokiven myydyin lounasvaihtoehto. Ilokivessä on vähennetty naudanlihan käyttöä keväästä asti siten, että sitä on ollut tarjolla korkeintaan kerran viikossa. Marraskuusta alkaen naudanlihaa ei tarjota enää lainkaan. Lemiläinen uskoo, että Ilokiven suurimpia Teksti Emma Häkkinen Kuva Iina Niskanen Grafiikka Oona Komonen 11
jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 10 MITÄ NYT Toimintasuunnitelman mukaan Ilokiven ravintolan toiminnassa pyritään korostamaan sen ilmastovastuullista toimintaa, jotta se erottuu kilpailijoistaan. Suunnitelma ei ole vaikuttanut ruokaan, sillä ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja on tarjoiltu jo parin vuoden ajan. JYYn edustajisto hyväksyi marraskuussa 2020 ilmastokestävyyden tiekartan, jonka mukaan Ilokivessä muun muassa vähennetään lihaja maitotuotteiden käyttöä vuosittain. Tavoite on, että vuoteen 2025 mennessä kasvisja vegaanivaihtoehdot ovat Ilokiven myydyin lounasvaihtoehto. Ilokivessä on vähennetty naudanlihan käyttöä keväästä asti siten, että sitä on ollut tarjolla korkeintaan kerran viikossa. Marraskuusta alkaen naudanlihaa ei tarjota enää lainkaan. Lemiläinen uskoo, että Ilokiven suurimpia Kesä 2022 • Markkinoinnin harjoittelijan palkkaaminen Syksy 2022 • Järjestöjen ja yritysten kontaktointi • Ilokiven brändin selkeyttäminen • Lukukauden avajaisiksi "hulinaviikko" • Ideointitapaaminen tapahtumavastaavien kanssa Ilokivi Venuella • Järjestökirjeen kehittäminen markkinointitarkoitukseen Talvi 2022-2023 • Aktiivista markkinointia • Viestintätempauksia Ilokiven ravintolasta Kevät 2023 • Kannattavuuden tarkastelu uudelleen A IK A JA N A Lähde: Toimintasuunnitelma Ilokiven toiminnan ja kannattavuuden kehittämiseksi. Projektiryhmä. vahvuuksia on sen maine hyvänä kampusravintolana. ”Meillä on laaja pankki vuosien aikana hyviksi todettuja reseptejä. Saamme ruoasta paljon hyvää palautetta opiskelijoilta.” Vaikka syksyllä ravintolatoiminta on lähtenyt käyntiin paremmin kuin aiempina pandemiavuosina, koronaa edeltävälle asiakastasolle ei ole kuitenkaan yletetty. ”Tulemme tuskin pääsemään talvellakaan samalle tasolle kuin vuonna 2019, mutta ruokailijoiden määrät tulevat todennäköisesti olemaan parempia kuin koronan aikana. Olen toiveikas myös kevään suhteen.” ILOKIVI VENUEN toiminta käynnistyi syyskuussa 2020. Aiemmin samana vuonna JYY osti Ilokivessä toimineen Maailmanlopun Ravintola Oy:n liiketoiminnan. Kauppaan sisältyivät Ilokiven alakerran baarikalusteet sekä äänija valotekniikkaan liittyvät laitteet. Osapuolet eivät julkistaneet kaupan hintaa. Syyskuussa aiemmin keikkapaikkana ja tapahtumatilana toimineen alakerran aukioloajat laajenivat myös arkipäiville. Alakerrassa ryhdyttiin tarjoamaan kahvilapalveluita, anniskelua sekä oleskeluja työskentelytilaa. JYYn tavoitteena oli laajentaa palveluitaan ja asiakaskuntaa sekä vahvistaa Ilokiven asemaa kampuksella. Pandemian aikana tehdyt muutokset alakertaan eivät kuitenkaan kasvattaneet JYYn liikevaihtoa suunnitellusti. Siksi Venuen kohdalla suunnitelmassa tavoitellaan korkeampaa käyttöastetta sekä opiskelijoiden että yliopiston ulkopuolisten toimijoiden keskuudessa. Tavoitteisiin on kirjattu esimerkiksi tilan tunnettavuuden lisääminen. Jotta alakerran liiketoiminnallista kannattavuutta voi parantaa, toimenpiteessä esitetään tuottavien tapahtumien – kuten keikkojen, juhlien, sitsien, vuosijuhlien – asettamista ilmaisten iltatapahtumien edelle. Ilokiven tilojen päiväkäytön osalta toimintasuunnitelmassa todetaan, ettei siitä ole mahdollista tehdä kannattavaa, ja että tila toimii ”enemmänkin jäsenpalveluna niin kauan, kun se ei vaadi ylimääräistä henkilöresurssia”. Venuen toimintaan lukeutuu tällä hetkellä elokuvailtoja, keikkoja sekä erilaisia tapahtumia. Jyväskylän ylioppilasteatteri JYT käyttää tilaa harjoitusja esitysnäyttämönään. Nyt syksyllä päivätoiminnassa on nähty pieniä kehityksen merkkejä. ”Alakertaan on päivästä riippuen ilmestynyt kymmenestä kahteenkymmentä ihmistä”, Venue manager Laura Partamies sanoo. Hänen mukaansa syksyn tilanne ”näyttää aika hyvältä”, vaikka ”tapahtumien ennustaminen on haastavaa, koska ennakkolippuja myydään nykyään vähemmän”. Päivätoimintaa jatketaan ja Venuen muuta toimintaa kehitetään. ”Olemme saaneet hyvän otteen fukseihin. Täällä [Venuella] on pidetty ylioppilaskunnan infot. Haluamme lisäksi selkeyttää varausten tekemistä nettisivuilla ja jatkaa tapahtumien markkinointia”, Partamies sanoo. ”Haasteita kuitenkin on. Esimerkiksi hintojen nousu saattaa vaikuttaa. Haluamme pitää hinnastomme opiskelijaystävällisenä.” TOIMINTASUUNNITELMAN mukaan JYYn tavoite on Ilokiven näkyvyyden vahvistaminen Jyväskylän kaupunkikuvassa sekä laajan yleisön tavoittaminen. Kesällä 2022 Ilokiven palvelukokonaiTULEVA VUOSI ON TÄRKEÄ SUUNNANNÄYTTÄJÄ SILLE, PALAAVATKO OPISKELIJAT ILOKIVEEN. suuden markkinointiin palkattiin markkinoinnin harjoittelija. Kuluvana vuonna JYY on ollut aiempaa enemmän yhteydessä esimerkiksi ainejärjestöihin. Suunnitelmaan on kirjattu myös, että mikäli opiskelijalounaiden määrä ei palaa entiselleen eivätkä Venuen iltatapahtumat tasapainota tappiota, on keväällä 2023 tarkasteltava hankintatai henkilöstökustannusten pienentämistä, kuten mahdollisten ylityökustannusten karsimista, tai Ilokiven ravintolaliiketoiminnan myymistä. Toimintasuunnitelmaprojektin jäsen, ylioppilaskunnan hallituksen kulttuurija Jylkkäri-vastaava Meri Kärkkäinen sanoo, että toimintasuunnitelma on suuntaa antava, eikä se sido liiketoimintaa. Esitetyt linjaukset toimivat ennemminkin tukena. Vaikka Ilokiven toiminta on syksyllä lähtenyt Kärkkäisen mukaan käyntiin lupaavasti, kevät on edelleen suuri kysymysmerkki. ”Ilokiven tilanteen ratkaisemiseksi tehdään koko ajan töitä ja tuleva vuosi on tärkeä suunnannäyttäjä sille, palaavatko opiskelijat kampukselle ja sitä kautta myös Ilokiveen”, Kärkkäinen sanoo. ”Toiveena ja tavoitteena kuitenkin on, että Ilokivi säilyttää paikkansa opiskelijoiden arjessa niin ruokailun, illanviettojen kuin muunkin toiminnan kautta. Ilokiven merkitys ja historiallinen arvo ylioppilaskunnalle on ollut ja on edelleen merkittävä.” ? ” Meri Kärkkäinen Ilokiven kehittämisprojektin jäsen, JYYn hallituksen kulttuurija Jylkkäri-vastaava 234 t. € Ilokiven tulos v. 2021 budjetista. Vuonna 2021 lounasravintola Ilokiven toteutuneen liikevaihdon tulos oli -214 818,13 euroa. Vuotta aiemmin se oli -183 172 euroa. 88 t. € Venuen tulos v. 2021 budjetista. Vuonna 2021 Venuen toteutuneen liikevaihdon tulos oli -87 501,3 euroa. Vuotta aiemmin se oli -98 933,08 euroa. 1 000 200 400 600 800 2017 2019 2021 2017 2019 2021 Ravintolatoiminnan tuotot/ tuhat euroa Ilokivi lounasmäärä/ pv, keskiarvo Ravintola oli vuonna 2021 useammin auki kuin 2020, siksi tuotot korkeammat, vaikka lounasmäärä keskimäärin pienempi. Lä h d e : JY Yn ti lin p ä ä tö s 2 2 1. Liikevaihdon tulos jäi odotetusta tasosta 11
markkinajärjestö arvioi kesällä, että tukkuhinnat voivat kasvaa kuluvana vuonna 20 prosentilla. Myös muut kustannukset, kuten vesi, energia ja kuljetuskustannukset, ovat kallistuneet. Lisäksi henkilöstön saatavuus on paikoin heikkoa, mikä vaikuttaa välillisesti ateriakustannuksiin. Tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) totesi elokuussa, että ruoan hinnan voimakas kallistuminen uhkaa jo opiskelijaravintoloiden olemassaoloa. Enimmäishinnan korottamisen myötä ravintolat voivat Honkosen mukaan suosia enemmän kotimaisia raaka-aineita sen sijaan, että käyttäisivät edullisempia, ulkomaisia raaka-aineita. Lisäksi Honkosen mukaan hinnanO piskelija-aterioiden enimmäishinta nousi lokakuun alussa puolella eurolla. Käytännössä muutos tarkoittaa, että korkeakouluopiskelijoiden maksama osuus ateriasta kasvoi 2,70 eurosta 3,20 euroon, mikäli ravintola päätti nostaa hintaa. Hallitus päätti korotuksesta elokuussa. Taustalla ovat ravintoloiden kasvaneet kustannukset. Etenkin ruoan hinta on kallistunut inflaation myötä. Matkailuja ravintola-alan työmarkkinajärjestö Maran syyskuussa julkaiseman jäsenkyselyn mukaan peräti 70 prosenttia yrityksistä arvioi, että raaka-aineiden tukkuhinnat ovat tällä hetkellä 10–30 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten. Työkorotuksen ansiosta ravintolat voivat pitää ruokalistat yhtä monipuolisina kuin aiemmin. V aikka 50 sentin korotus on tarpeellinen, se ei ole riittävä, sanoo Sirpa Ovaskainen. Hän on Jyväskylän yliopiston kirjaston ravintola Taiteen ravintolapäällikkö. Ravintola kuuluu Compass Group -konserniin. ”Kelan ateriatuki on ollut jäljessä koko ajan, joten painetta korottaa hintoja on ollut jo aiemmin. Ukrainan sodan myötä paine kasvoi entisestään”, Ovaskainen sanoo. Samaa mieltä on jyväskyläläisen, opiskelijahintaisia aterioita tarjoavan Semman toimitusjohtaja Jarmo Sallinen. Hän toivoo ateriatukeen säännöllisempää, esimerkiksi vuosittaista tarkastelua. ”Ravintoloitsijat eivät pysty tarjoamaan 50 sentin hinnankorotuksella vastaavia ateriakokonaisuuksia kuin vuonna 2020, jolloin ateriatukea korotettiin viimeksi.” Opiskelijaravintoloiden toimintaa sitoo valtioneuvoston asetus, joka määrittelee avustukseen oikeuttavan aterian enimmäishinnan. Sen sijaan ateriatuki on valtion budjettiin liittyvä asia. Vuonna 2020 opiskelijan ateriasta maksama osuus kasvoi 2,60 eurosta 3,06 euroon enimmäishintakaton korotuksen myötä. Vuoden 2021 alussa puolestaan Kelan ateriatukea korotettiin, jolloin opiskelijan osuus laski 2,70 euroon. Sallisen mielestä sopiva aterian kokonaishinnan korotus olisi ollut nyt yksi euro. Ruoan hinta on kallistunut. Lokakuun alussa opiskelijaaterioiden enimmäishinta nousi 50 sentillä. Ravintoloiden mielestä korotus ei riitä kasvaneiden kulujen kattamiseen. Te ks ti O liv ia A ho K uv at Iin a N is ka ne n J A U H E L I H A L A S A G N E ( L / G , M ) Jauhelihalasagne 420 g 1,78 € KO R I A N T E R I L I M E T U R S K A ( M ) Korianteri-limeturska 150 g 1,25 € Kylmä jogurttikastike 40 g 0,16 € Perunasose 225 g 0,20 € yht . 3,17 € yht . 3,00 € VIIVAN ALLE. TÄSTÄ KOOSTUU OPISKELIJA-ATERIAN HINTA 13 12 jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 MITÄ NYT € 3,2
korotuksen ansiosta ravintolat voivat pitää ruokalistat yhtä monipuolisina kuin aiemmin. V aikka 50 sentin korotus on tarpeellinen, se ei ole riittävä, sanoo Sirpa Ovaskainen. Hän on Jyväskylän yliopiston kirjaston ravintola Taiteen ravintolapäällikkö. Ravintola kuuluu Compass Group -konserniin. ”Kelan ateriatuki on ollut jäljessä koko ajan, joten painetta korottaa hintoja on ollut jo aiemmin. Ukrainan sodan myötä paine kasvoi entisestään”, Ovaskainen sanoo. Samaa mieltä on jyväskyläläisen, opiskelijahintaisia aterioita tarjoavan Semman toimitusjohtaja Jarmo Sallinen. Hän toivoo ateriatukeen säännöllisempää, esimerkiksi vuosittaista tarkastelua. ”Ravintoloitsijat eivät pysty tarjoamaan 50 sentin hinnankorotuksella vastaavia ateriakokonaisuuksia kuin vuonna 2020, jolloin ateriatukea korotettiin viimeksi.” Opiskelijaravintoloiden toimintaa sitoo valtioneuvoston asetus, joka määrittelee avustukseen oikeuttavan aterian enimmäishinnan. Sen sijaan ateriatuki on valtion budjettiin liittyvä asia. Vuonna 2020 opiskelijan ateriasta maksama osuus kasvoi 2,60 eurosta 3,06 euroon enimmäishintakaton korotuksen myötä. Vuoden 2021 alussa puolestaan Kelan ateriatukea korotettiin, jolloin opiskelijan osuus laski 2,70 euroon. Sallisen mielestä sopiva aterian kokonaishinnan korotus olisi ollut nyt yksi euro. Lisäksi: Kaaliraaste 70 g 0,20 € Papusekoitus 40 g 0,13 € Porkkanaraaste 70 g 0,11 € Tomaatti 50 g 0,18 € Pähkinät, siemenet 45 g 0,18 € Talon salaatinkastike 15 g 0,04 € Kevyt Arki maitojuoma 250 ml 0,26 € Piimä 250 ml 0,42 € Oddlygood kaurajuoma 250 ml 0,39 € Ruisleipä (Elonen) 60 g 0,18 € Oivariini 20 g 0,18 € Keiju margariini 20 g 0,11 € LASKUKAAVA: Esimerkkiannoksissa sama salaattipohja. Leivän hintana ruisleipä, levitteenä Keiju. Lihaja kalaruoassa maitojuoma, kasvisruoassa kaurajuoma. Laskennassa on huomioitu vain elintarvikkeiden hinnat. Aterian kokonaishintaan vaikuttavat myös muun muassa vesi, sähkö, työvoima, kalusto, logistiikka, ohjelmien ylläpito, siivouskustannukset, markkinointi. Elintarvikkeiden hinnat voimassa 23.9.2022. Hinnat sisältävät alv 14 %. ”Se vastaisi edellisen hinnankorotuskerran kustannustasoa.” K ustannusten kasvu on pakottanut opiskelijaravintolat tekemään muutoksia toimintaansa. Esimerkiksi Semman ravintolapäälliköt ovat joutuneet pohtimaan ateriakokonaisuuksien kustannustehokkuutta entistä enemmän. ”Aiemmin pystyimme helposti suunnittelemaan kuuden viikon ’kiertäviä ruokalistoja’. Nykyään joudumme jatkuvasti muokkaamaan niitä, koska hinnat muuttuvat lyhyellä aikavälillä”, Sallinen sanoo. Semman 14 kahvilaa ja ravintolaa sijaitsevat yliopiston eri kampuksilla, Kortepohjan ylioppilaskylässä ja eri puolilla kaupunkia. Sallisen mukaan kustannusten kasvu on vaikuttanut tarjottavien aterioiden määriin. Osassa ravintoloita eri annosten määrää on vähennetty. ”[Pienempi ateriamäärä] on ollut helpompi kokonaisuus hallita, ja se vähentää hävikkiä.” Ateriatukeen oikeutetussa ravintolassa pitää olla tarjolla vähintään kaksi perushintaista opiskelija-ateriaa. Vaikeutunut tilanne on vaivannut ravintoloita Sallisen mukaan pitkään. Koronapandemian aikana ruokailijamäärät laskivat. ”Esimerkiksi kevät oli todella haasteellinen. Liiketoimintamme on ollut tappiollista.” Aterioiden määrien lisäksi myös käytettävien raaka-aineiden valikoima on supistunut. Esimerkiksi lohi on ollut välillä niin kallista, että sen tilalla on tarjottu muuta kalalajia. Myös kurkku ja juusto ovat raaka-aineita, joiden tarjoamista on täytynyt harkita hinnanvaihtelun mukaan. K elan myöntämä ateriatuki edellyttää, että ravintolan tarjoama opiskelija-ateria täyttää tietyt kriteerit. Aterian pitää olla terveyttä edistävä, monipuolinen, maukas ja houkutteleva. Suosituksessa säädetään myös esimerkiksi sopivasta annoskoosta sekä aterian energiaja ravintoainesisällöstä. Ateria on suunniteltava siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus täyttää noin kolmannes omasta päivittäisestä energiantarpeestaan kyseisellä pääaterialla. Kela valvoo kriteerien toteutumista. Raaka-ainekustannusten kasvu on vaikuttanut myös Ilokiven opiskelijaravintolaan. ”Meidän täytyy välillä valmistaa edullisempia ruokia, esimerkiksi laatikkoruokia. Valmistamme kuitenkin edelleen Kelan suositusten mukaista ruokaa”, ravintolapäällikkö Kati Lemiläinen kertoo. P I N A AT T I L E T U T ( V E G A N / L / G , M ) Pinaattilettuja 235 g 1,09 € Puolukkahillo 50 g 0,24 € Perunasose 225 g 0,20 € yht . 3,05 € VIIVAN ALLE. TÄSTÄ KOOSTUU OPISKELIJA-ATERIAN HINTA Kelan suositusten mukainen ateriakokoisuus sisältää pääruoan lisäksi salaatin, juoman, leivän ja levitteen. Suositusten mukaiset ateriat ravintola Ilokivessä maanantaina 12.9.2022. Vaikka ravintolat ovat joutuneet muuttamaan toimintaansa, ne korostavat, ettei opiskelijan tarvitse olla huolissaan. Ruoka pyritään pitämään yhtä laadukkaana ja monipuolisena kuin aiemmin. H innankorotus tulee aluksi opiskelijoiden maksettavaksi. Hallitus esitti budjettiriihessään syyskuun alussa, että myös Kelan ateriatukea korotetaan 25 sentillä. Aterian hinta opiskelijalle voi siis laskea vuoden vaihteessa. Opiskelijaliittojen mukaan korotus on tarpeellinen, muttei riittävä. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ehdottavat korotukseksi 39 senttiä. Ehdotus perustuu laskelmaan hinnan suhteellisesta kasvusta opiskelijalle verrattuna edelliseen, vuoden 2020 korotukseen. SAMOK:n puheenjohtaja Emmi Lainpellon mukaan aterian hinnankorotus ilman tuen samansuuruista nostoa heikentää opiskelijoiden taloudellista tilannetta entisestään. Myös muut elinkustannukset ovat kasvaneet. Lainpellon mukaan tämä voi heijastua negatiivisesti opiskelijoiden jaksamiseen ja mielenterveyteen. Ateriatuki otettiin käyttöön vuonna 1979, kun Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS halusi turvata korkeakouluopiskelijoille yhden lämpimän aterian päivässä. ? SOPIVA HINNANKOROTUS OLISI NYT YKSI EURO. ” Jarmo Sallinen Semman toimitusjohtaja GALLUP: MITÄ MIELTÄ OPISKELIJAT OVAT KOROTUKSESTA? JYLKKARI.FI 13 12 jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 MITÄ NYT
Inflaatio heijastuu vuokriin jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 15 Sähkö ja lämmitys kuuluvat tyypillisesti opiskelija-asuntojen vuokrasopimuksiin. Kasvaneet energiakulut eivät toistaiseksi heijastu Koasin ja Soihdun vuokriin. Inflaation kiihtyminen kuitenkin lisää vuokrankorotuspaineita. Teksti Santeri Harju Kuva Iina Niskanen S ähkön ja kaasun hinnat ovat nyt Euroopassa ennätyskorkealla. Vaikka nousua on ollut jo pidempään, viime aikoina kehitykseen on vaikuttanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Euroopassa pyritään eroon venäläisestä tuontienergiasta, minkä vuoksi sähkön, lämmön ja polttoaineiden hinnat ovat kasvaneet. Energian kallistuminen voi näkyä kuluttajille etenkin sähkölaskuissa. Samaan aikaan esimerkiksi vuokra-asuntojen vuokrien korotuspaine on kasvanut kiihtyvän inflaation eli kuluttajahintojen yleisen nousun myötä. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli elokuussa 7,6 prosenttia. Toisin kuin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa, sähkö sisältyy useimmiten opiskelija-asuntojen vuokriin. Esimerkiksi Jyväskylässä opiskelija-asuntoja vuokraavien Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Koasin ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan Soihdun asukkaat eivät solmi erillistä sähkösopimusta asuntoihinsa. Vaikuttavatko kasvaneet kulut opiskelija-asuntojen vuokrakehitykseen? Tyypillisesti vuokra-asuntojen sopimuksissa on ehto, jonka mukaan vuokria voi korottaa esimerkiksi vuosittain vastaamaan kuluttajaindeksiä. Koasin ja Soihdun vuokrasopimuksissa 14 ei ole määritelty tarkastusväliä, mutta tavallisesti vuokrat tarkistetaan vuosittain. Koronapandemian aikana vuokra-asuntomarkkinoilla etenkään vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen hinnat eivät nousseet edellisvuosien tapaan. Moni vuokranantaja jätti vuokrankorotukset tekemättä. Myöskään Koas ei korottanut vuokria pandemian aikana. Tänä vuonna inflaation kiihtymisen vuoksi korotuksia kuitenkin tehdään, sanoo toimitusjohtaja Matti Tanskanen. Koasilla on yhteensä 3 664 asuntopaikkaa eri puolilla Jyväskylää. Säätiön hallitus päättää ensi vuoden taloudesta ja samalla tekee vuokrantarkastuksen lokakuun aikana. Tanskanen arvioi korotuksen olevana inflaation suhteen maltillinen, todennäköisesti noin 3–4 prosentin luokkaa. ”Korotus on maltillinen, sillä se ei vastaa [nykyistä] inflaatiotasoa.” MYÖS SOIHTU haluaa, että mahdollinen vuokrankorotus on kohtuullinen korkeasta inflaatiosta huolimatta, sanoo kiinteistöjohtaja Kimmo Moilanen. Soihtu on JYYn liiketoimintakokonaisuus, jonka vastuulla on kehittää ja ylläpitää ylioppilaskunnan kiinteistöomaisuutta ja ravintolapalveluita. Kolme asuinkohdetta sijaitsevat Kortepohjan ylioppilaskylässä, Vehkakujalla sekä Korttelikylässä Mäki-Matissa. Asuntoja on yhteensä 1 779, ja asuntopaikkoja 2 322. Asuntojen vuokraan kuuluvat sähkön lisäksi netti, pyykkivuorot, yleiset saunavuorot, kuntosali sekä kohteiden opiskeluja harrastustilojen käyttö. Lukuun ottamatta Korttelikylää sopimuksiin sisältyy myös vesi. Korttelikylässä vedestä maksetaan kulutuksen mukaan. JYYn edustajisto käsittelee vuokrien hintaa loppuvuodesta. ”Mitään äkillistä ja dramaattista ei pitäisi tulla.” ENERGIAN HINNAN kallistuminen ei ole vaikuttanut merkittävästi Koasin ja Soihdun talouteen, sillä molemmat hankkivat sähkönsä etukäteen hintasuojattuna. Hintasuojaus tarkoittaa, että käytetyn sähkön kiinteä hinta on kiinnitetty. Koas ja Soihtu ovat myös sitoutuneet ostamaan tietyn määrän sähköä vuodessa oletetun vuosikulutuksen perusteella. Koas hankkii sähkön Energia myynti Suomi Oy -nimisestä energiayhtiöstä, ja Soihtu Väreeltä. Suojauksen tarkoitus on vähentää hinnan heilahtelua ja siten madaltaa riskejä, kuten mahdollisten kustannusten kasvua. Siksi energian hinnan nopea kasvu ei vaikuta opiskelija-asuntojen vuokriin radikaalisti vielä ensi vuotenakaan, arvioi Koasin Tanskanen. ”Tietysti jos sähkön hinta jatkaa nousua pidempään, se alkaa näkyä enemmän [kustannusten kasvuna].” ” Mitään äkillistä ja dramaattista ei pitäisi tulla. Kimmo Moilanen Soihdun kiinteistöjohtaja SÄHKÖN LISÄKSI myös kaukolämmön ja vedenjakelun hinnat ovat nousseet. Toistaiseksi nämäkin kustannukset ovat kuitenkin Tanskasen ja Moilasen mukaan maltillisia, eivätkä siten heijastu vuokriin. Molemmat toimijat hankkivat tarjoamiinsa opiskelija-asuntoihin veden ja kaukolämmön Jyväskylän kaupungin energiayhtiö Alvalta. Ennusteiden mukaan Euroopassa saatetaan kärsiä ensi talvena energiapulasta, joka nostaa hintoja entisestään. Suomalaisia on kannustettu säästämään energiaa. Kuluttajia on ohjeistettu muun muassa laskemaan kotiensa huonelämpötilaa, lyhentämään suihkussa käytettyä aikaa ja käyttämään sähkölaitteita järkevästi. Sekä Koasin Tanskanen että Soihdun Moilanen korostavat, että opiskelija-asuntojen energiankulutusta on saatu vuosien saatossa hillittyä. Taustalla on sekä kiinteistöihin tehdyt tekniset ratkaisut, kuten hukkalämmön talteenotto ja hyödyntäminen sekä automatisoitu talojen lämmitys ulkolämpötilan mukaan että asukkaiden käyttäytymisen muutokset koskien esimerkiksi vedenkulutusta. ”Uskon, että asukkaat ovat fiksuja ja käyttävät energiaa kohtuullisesti”, Moilanen sanoo. ? MITÄ NYT
jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 15 ALEKSI MURTOJÄRVI piti ensimmäisen puheenvuoron. Hän ei kannattanut hallituksen esitystä edustajiston koon pienentämisestä. ”... ei pitäisi.” Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto käsitteli 22. syyskuuta kokouksessaan JYYn perussäännön päivittämistä. Edellisvuonna edustajisto ja hallitus havaitsivat, että osa ylioppilaskunnan säännöistä on tulkinnanvaraisia, ja niitä pitää päivittää. Sääntöjen uudistaminen on yksi kuluvan vuoden hallituksen toimintasuunnitelman projekteista. Perussääntö on yksi JYYn merkittävimmistä säännöistä. Se määrittelee ylioppilaskunnan perusrakenteen sekä edustajiston ja hallituksen tehtävät. Lisäksi ylioppilaskunnalla on muitakin sääntöjä, kuten hallinto-ohjesääntö (tarkemmat määräykset muun muassa hallituksen toiminnasta), ohjesääntö (hallinnon opiskelijaedustajien valinta), asumisen ja rakentamisen ohjesääntö, ylioppilaslehden ohjesääntö, perinneohjesääntö (ylioppilaskunnan kunniamerkit ja muut tunnukset)... Perussäännön päivittämistä olivat valmistelleet hallituksen sääntötyöryhmä ja edustajiston nimeämä parlamentaarinen työryhmä. Molemmat käsittelivät kevään ja syksyn aikana ylioppilaskunnan sääntöjä, joista perussääntö päivitettiin ensimmäisenä. Ryhmät tapasivat ennen syyskuun edustajiston kokousta viidesti. Esitys muodostui ryhmien sekä hallituksen ja ylioppilaskunnan työntekijöiden keskustelujen tuloksena. Sääntöjen muuttamisesta päättää edustajisto. Muutospäätös tehdään kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä läsnä olleista kahdessa vähintään väliajoin pidettävässä edustajiston kokouksessa. Muutetut säännöt tulevat voimaan, kun ne on vahvistettu yliopistolaissa määrätyllä tavalla. Hallituksen puheenjohtaja Aija Hokkanen alusti kokouksessa perussäännön käsittelyä. ”Suurin osa [muutosesityksistä] on yksinkertaistavia tai selventäviä kirjauksia.” ENSIMMÄISIKSI käsitellyt muutosesitykset menivät läpi (ylioppilaskunnan jäseneksi voivat liittyä myös erillisellä opinto-oikeudella opiskelevat, edustajisto asettaa jatkossa ylioppilaskunnan talouden ja liiketoiminnan valmistelua varten liiketoimintajohtokunnan...). Sitten luku neljä, pykälä yhdeksän. Edustajiston jäsenet ja toimikausi. Hallitus esitti edustajiston koon pienentämistä 41:stä 37:ään. Syy: Edustajistokauden lopulla on jo useampana kautena ollut haasteita saada tarpeeksi edustajia paikalle. Maltillinen koon pienentäminen turvaisi päätösvaltaisuutta myös tilanteessa, jossa vaaleissa ei ole ehdolla suurta määrää ihmisiä. Muutos tulisi voimaan vuoden 2023 edustajistovaaleissa. Murtojärvi JYYn demariopiskelijoista oli eri mieltä. ”Se heikentää erityisesti pienryhmien asemaa.” ”Todennäköisesti tasapaino järkkyisi.” Jyvivan Milla Tölli teki muutosesityksen: palautetaan entiseen muotoon eli 41:een edustajiston jäseneen. JYYn vihreiden opiskelijoiden Emmi Pelkonen kannatti: ”... hätiköityä pienentää kokoa tällä hetkellä.” P&D:n Aku Buckbee: Korona vaikutti myös vaaleihin. Kokoa voidaan tarkastella seuraavien vaalien jälkeen, jos jäseniä ei saada tarpeeksi. Hallitus veti esityksen pois ennen asiasta äänestämistä. Näin ollen edustajiston koko pysyy jatkossakin 41 jäsenessä. ? 6 08 7 00 00 TÖLKKIÄ KALJAA. Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä laski, kuinka monta "halpaa bulkkiolutta" saisi 7 miljardilla eurolla eli samalla määrällä rahaa, mitä energiayhtiö Fortum aikoinaan sijoitti Uniperiin. Kärnän laskukaavassa yksi oluttölkki maksoi 1,15 euroa. Jos yli 6 miljardia tölkkiä olutta jakaisi suomalaisille, jokainen saisi 1 106 tölkkiä eli noin 46 laatikollista olutta. Kun tölkit vielä palautettaisiin kauppaan, saisi niistä pantteina reilu 913 miljoonaa euroa takaisin. ? "Arvioitu valmistumisaika: vappu" Eetu Heiska Jylkkärin kysymykseen, milloin hänen pro gradu -tutkielmansa valmistuu. Heiska tutkii gradussaan uhkakuvia Suojelupoliisin ja Viron Kaitsepolitseiametin vuosiraporteissa 2000-2021. Hän työskenteli JYYn jäsenpalveluja järjestösihteerinä 2017-2022, ja oli muun muassa edustajistossa 2012-2013. Jylkkäri kysyi, onko vappu lopullinen deadline, johon Heiska sitoutuu. ”Niin vappuhan tulee joka vuosi, jos se nyt on koskaan loppunutkaan.” N U M ER A A L I 14 ÄLÄYS Koko ei muutu Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus esitti, että edustajiston kokoa pienennetään. JYYn säännöistä päättävä edustajisto oli eri mieltä. Teksti Oona Komonen ENERGIAN HINNAN kallistuminen ei ole vaikuttanut merkittävästi Koasin ja Soihdun talouteen, sillä molemmat hankkivat sähkönsä etukäteen hintasuojattuna. Hintasuojaus tarkoittaa, että käytetyn sähkön kiinteä hinta on kiinnitetty. Koas ja Soihtu ovat myös sitoutuneet ostamaan tietyn määrän sähköä vuodessa oletetun vuosikulutuksen perusteella. Koas hankkii sähkön Energia myynti Suomi Oy -nimisestä energiayhtiöstä, ja Soihtu Väreeltä. Suojauksen tarkoitus on vähentää hinnan heilahtelua ja siten madaltaa riskejä, kuten mahdollisten kustannusten kasvua. Siksi energian hinnan nopea kasvu ei vaikuta opiskelija-asuntojen vuokriin radikaalisti vielä ensi vuotenakaan, arvioi Koasin Tanskanen. ”Tietysti jos sähkön hinta jatkaa nousua pidempään, se alkaa näkyä enemmän [kustannusten kasvuna].” ” Mitään äkillistä ja dramaattista ei pitäisi tulla. Kimmo Moilanen Soihdun kiinteistöjohtaja SÄHKÖN LISÄKSI myös kaukolämmön ja vedenjakelun hinnat ovat nousseet. Toistaiseksi nämäkin kustannukset ovat kuitenkin Tanskasen ja Moilasen mukaan maltillisia, eivätkä siten heijastu vuokriin. Molemmat toimijat hankkivat tarjoamiinsa opiskelija-asuntoihin veden ja kaukolämmön Jyväskylän kaupungin energiayhtiö Alvalta. Ennusteiden mukaan Euroopassa saatetaan kärsiä ensi talvena energiapulasta, joka nostaa hintoja entisestään. Suomalaisia on kannustettu säästämään energiaa. Kuluttajia on ohjeistettu muun muassa laskemaan kotiensa huonelämpötilaa, lyhentämään suihkussa käytettyä aikaa ja käyttämään sähkölaitteita järkevästi. Sekä Koasin Tanskanen että Soihdun Moilanen korostavat, että opiskelija-asuntojen energiankulutusta on saatu vuosien saatossa hillittyä. Taustalla on sekä kiinteistöihin tehdyt tekniset ratkaisut, kuten hukkalämmön talteenotto ja hyödyntäminen sekä automatisoitu talojen lämmitys ulkolämpötilan mukaan että asukkaiden käyttäytymisen muutokset koskien esimerkiksi vedenkulutusta. ”Uskon, että asukkaat ovat fiksuja ja käyttävät energiaa kohtuullisesti”, Moilanen sanoo. ? MITÄ NYT
16 jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 17 jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 L okakuun ensimmäisellä viikolla JYYssä vietetään kestävän kehityksen teemaviikkoa, jonka aiheena on vastuullinen kuluttaminen. Kuten tiedämme, vastuullista kuluttamista voi toteuttaa esimerkiksi ostamalla vain tarpeeseen, käyttämällä tuotteet loppuun asti ja kierrättämällä ne elinkaarensa päässä. Vegaaniruokavaliota noudattamalla voimme tehokkaasti pienentää hiilijalanjälkeämme. Kävely, pyöräily ja julkinen liikenne päihittävät kestävyydessä yksityisautoilun, ja lentämistä on vältettävä viimeiseen asti. Lista mahdollisista kestävyystoimista on loputon, ja paine pelastaa maapallo rajaamalla keskilämpötilan nousu 1,5 asteeseen on kova. Mutta miksi niin suuri osa tästä paineesta kohdistuu yksittäisille ihmisille, kun maailman päästöistä suurin osa muodostuu muualla kuin arkielämän piirissä? IHMISIÄ kannustetaan seuraamaan omien elämäntapojensa ekologisuutta esimerkiksi tarkkailemalla omaa hiilijalanjälkeään, kompensoimalla ostamiensa tuotteiden ja palveluiden päästöt ja syynäämällä vastuullisuudesta viestiviä sertifikaatteja. Vaikka pienilläkin teoilla on merkitystä, mielestäni organisaatioiden ja yritysten tulisi kantaa vastuu kestävyystoimista sen sijaan, että se vieritetään yksittäisten kuluttajien niskaan. Esimerkiksi opiskelija-asumisen tai -ruokailun järjestäminen hiilineutraalisti ja luontohaitatta voi vähentää painetta käyttää ylimääräistä rahaa ja vaivaa ympäristöhaittojen minimoimiseksi opiskelijalta, joka mahdollisesti jo valmiiksi ponnistelee toimeentulon kanssa. On tietysti toivottavaa, että jokainen tekee ympäristön eteen niin paljon kuin omien resurssiensa puitteissa on mahdollista. KULUTAMME Suomessa väkilukuun suhteutettuna moninkertaisesti liikaa luonnonvaroja maapallon resursseihin nähden. Vuonna 2022 suomalaisten laskennallinen ylikulutuspäivä oli 31. maaliskuuta, eli noin nelisen kuukautta maailman keskiarvoa aiemmin. Silti yksilöiden syyllistämisen sijaan rakentavampaa on siitä huolimatta kohdistaa katse ylikulutuksen värittämiin yhteiskunnan rakenteisiin, päättäviin tahoihin ja yritysten vastuuttamiseen. Olen itse todennut toivottomuuden tunteeseen parhaaksi lääkkeeksi sen, että tekee edes jotakin. Kun maailma palaa, voivat omassa elämässä tehdyt kulutuspäätökset helpottaa ilmastoahdistusta. Silti paine ilmastokriisin ratkaisemisesta on kuitenkin suunnattava eniten saastuttaville tahoille, ei yksilöille. ? Kirjoittaja on JYYn hallituksen kestävän kehityksen vastaava. Liina Korkiamäki Kuka kantaa vastuun ilmastokriisistä? Palstalla JYYläiset kolumnoivat. J YY K O LU M N I Tehtävänäsi on markkinoida puhelimitse erilaisia tuotteita tai palveluita. Tarjoamme osa-aikaista iltatyötä viihtyisässä työympäristössä, mukavat työajat sekä takuupalkan 9€/h tai kannustavan provision. Iltavuorossa on mahdollista tehdä 3-6 vuoroa viikossa ma-pe klo 16.10-20.40 ja la klo 10-17 (4,5h/vuoro). Edellytämme luontevaa keskustelutaitoa, positiivista asennetta, myyntihenkisyyttä ja sujuvaa suomen kieltä sekä vähintään 16 vuoden ikää. Aikaisempaa kokemusta et välttämättä tarvitse, sillä koulutamme sinut tehtävään yli 30 vuoden kokemuksella. Ota rohkeasti yhteyttä 045 7731 3752 tai lähetä hakemus: megaduuni.fi Opiskelijoille iltatyötä! Ilmaisia unelmia ei ole, toteuta unelmasi käymällä töissä opiskelujen ohella. Kysy myös kokopäivätyötä! Vapaudenkatu 38 C, Jyväskylä Vaikka yksilöiden teoilla on merkitystä, olisi rakentavampaa kohdistaa katse päättäviin tahoihin, kirjoittaa Liina Korkiamäki. ” Paine pelastaa maapallo rajaamalla keskilämpötilan nousu 1,5 asteeseen on kova. TUTUSTU JA HAE: KOAS.FI Koasilla asut edullisesti, sillä asumismenot sisältyvät vuokraan. Vihreä kaukolämpö ja uusiutuvilla tuotettu sähkö, vesi, netti ja pesula sekä monet lisäpalvelut odottavat sinua! Vuokravakuus 0e. OPISKELUT JKLSSÄ? – koti koasilta!
16 jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 17 jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 ISO PAHA SUSI ›› V IH A T U IN P E TO Susi on Suomen vihatuin peto. Siitä keskustelu herättää monissa voimakkaita tunteita. Viha ei ole uutta, vaan perua vuosisatojen takaa. Yhteiseloa ihmisen ja suden välillä ei kuitenkaan voi välttää.
18 jyväskylän ylioppilaslehti 19 jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 SUOMEN VIHATUIN PETO Y ksinäinen susi ei ole etevä hirvenpyytäjä, oikeastaan kehno. Saadakseen suosikkiriistaansa sen olisi hyvä liikkua laumassa tai vähintään pareittain. Yksin jahti todennäköisesti epäonnistuu. Mutta erakkohukankin on syötävä. Yksinäinen susi etsii, etsii, yrittää päästä huomaamatta saaliin lähelle, tyrii, etsii, yrittää päästä jälleen saaliin lähelle ja lopulta hyökkää. Tämä koitui jämsäläisen Siru-koiran kohtaloksi elokuussa 2022. Cairnterrieri katosi lauantai-iltana kotipihastaan Alhojärvellä ja sen jäänteet löytyivät seuraavana aamuna. Verityö vahvistettiin petoyhdyshenkilön ja metsästäjien toimesta suden tekosiksi. Koiranomistaja kertoi asiasta Jämsän Seudulle, jotta ihmiset osaisivat ”olla varuillaan”. ”Tässä ympärillä on kuitenkin muutakin asutusta, joten susi oli kyllä väärässä paikassa.” S usi on Suomen vihatuin peto. Siitä uutisointi herättää aina voimakkaita tunteita. Esimerkiksi Facebookissa on yli 14 000 jäsenen Suurpeto Politiikka -niminen ryhmä, jossa jaetaan aktiivisesti suurpetoihin, varsinkin susiin, liittyviä uutisia, kuvia ja videoita. Julkaisuissa kyseenalaistetaan viranomaistietoa, syyllistetään poliitikkoja (etenkin vihreitä) susikannan kasvun sallimisesta sekä vaaditaan kaatolupia ”kirotuille paskahännille” ja ”haittaelikoille”. Myös Jämsän Alhojärven elokuiset susihavainnot herättivät ryhmässä keskustelua. Osa kommentoijista uskoo, että susikanta on Suomessa elinvoimainen ja on vain ajankysymys, milloin susi käy ihmisen kimppuun. Todellisuudessa susi on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Luonnonvarakeskus Luken arvion mukaan susikannan koko oli maaliskuussa noin 290 yksilöä. Arviointi tehtiin ennen pentujen syntymistä, joka tapahtuu huhti-toukokuussa. Kanta on pysynyt suunnilleen samana vuodesta 2021. Kyse on vain arviosta, ja kanta voi kasvaa nopeasti ravinnon riittäessä. Jos susi ei onnistu saamaan hirveä, se kääntää kuononsa kohti helpompia saaliseläimiä: kauriita, jäniksiä, majavia, myyriä. S iru-koira ei ole susien ainoa uhri Keski-Suomessa. Kesällä 2022 sudet hyökkäsivät useasti lampaiden kimppuun Konnevedellä (Keskisuomalainen 24.9.). Viime keväänä sudet haavoittivat hevosta ja ponia Jämsässä (Hevosurheilu 26.3.). Toissa kesänä sudet tappoivat lampaita Laukaassa. ”Vahinkoja on paljon ottaen huomioon, miten vähän laumojen ja parien reviirejä Keski-Suomessa on”, Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertoo sähköpostitse. Kojolan mukaan omaa reviirialuettaan etsivät yksinään liikkuvat sudet voivat aiheuttaa huomattavaa harmia. Esimerkiksi Jämsän Alhojärvellä liikkuvien susien arvellaan olevan laumattomia. Jämsässä ja sen eteläpuolella elää myös perhelauma. ”Reviirien ulkopuolella tapahtuu koiravahingoista lähes kolmannes, vaikka ilman vakituista reviiriä kuljeskelevien susien osuus populaatiosta on 10–20 prosenttia.” Myöskään se, että tavallisesti ihmisiä karttava susi uskaltautuu metsästysreissulle pihapiiriin, ei ole kovin tavatonta. ”Sudet ovat yksilöllisiä. Joillakin susilla on vahva taipumus käydä koiran kimppuun”, Kojola selittää. ”Virossa sudet tappavat koiria pihoilta, jos metsäkauriita tai villisikoja on vähän. Lounais-Suomen valkohäntäpeura-alueella koiravahinkoja tapahtuu erittäin vähän, vaikka siellä elää yli kolmasosa Suomen susikannasta.” M yöhäisjääkauden ja kivikauden suomalaisille susi tuskin oli kovin merkityksellinen eläin. Ihminen ei todennäköisesti syönyt susia, eikä kahden lajin tarvinnut kilpailla ravinnosta. Ihmiset saattoivat metsästää susia, mutta syy oli käytännöllinen: hukkien paksu turkki oli hyvä lämmike talvipakkasilla. Susivihan sytyke oli luultavasti karjanpidon alku kivikauden loppupuolella, nuorakeraamisen kulttuurin aikana noin 2800– 2300 eaa. Harvojen karjaeläinten joutuminen suden suuhun saattoi olla kova isku toimeentuloon. Vihalle on muitakin syitä. Viime vuosituhansina suden maineen heikentymistä on kiihdyttänyt esimerkiksi kristinusko. Varsinkin Uudessa testamentissa susi esiintyy negatiivisessa merkityksessä, Jeesuksen seuraajia eli ”lampaita” uhkaavana petona. Ruotsin valtakunta teki 1300-luvulta lähtien oman osansa kannustaessaan kansaa susijahtiin. 1600-luvulta lähtien petojen hävittämistä edistettiin myöntämällä laissa säädettyjä tapporahoja. 1800-lukuun mennessä suden tärkeimpiin saaliseläimiin lukeutuva hirvi oli salametsästetty Suomen alueelta lähes sukupuuttoon. Ehtyneet hirviapajat rohkaisivat nälkäisiä susia etsimään ravintoa entistä lähempää ihmisasutusta. Ihminen ei ole suden tyypillistä ravintoa. Silti Suomen alueella sattui 1700ja 1800-luvuilla useita susisurmien sarjoja, joista viimeinen ja kuuluisin on vuosina 1880 ja 1881 Varsinais-Suomessa tapahtunut veritöiden rypäs. Tuolloin 22 lasta joutui susien surmaamaksi. Tapaukset olivat aikansa mediasensaatioita. 141 vuoteen susi ei ole kuitenkaan tappanut ihmistä Suomessa. ”Susi on biologisesti sama, mutta nykyinen elinympäristö tarjoaa lajille paremmat olot kuin 1800-luvulla”, Kojola kertoo. TEKSTI NIKLAS PELKONEN KUVITUS IRINA HASALA
18 jyväskylän ylioppilaslehti 19 jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 SUOMEN VIHATUIN PETO Nykyiset hirvija peurakannat turvaavat ravinnonsaannin. Hirvien kannan käänsi kasvuun vuonna 1868 ”metsästyksestä ja otuksenpyynnistä” annettu keisarillinen metsästysasetus, joka kielsi lajin pyynnin vuosikymmeniksi. Silti sutta pelätään. ”Kauhukuvat ovat ankarasti liioiteltuja ja pelko ei juurikaan faktapohjaista”, Kojola kertoo. ”On kuitenkin hyvä ymmärtää, että ihminen on evoluution aikajännettä ajatellen kyennyt vain lyhyen ajan puolustautumaan tehokkaasti petoja vastaan. Herkkyys reagoida petoihin ja pelätä niitä on tämän takia ymmärtääkseni myös geneettistä.” Varsinais-Suomen susisurmien ja nykypäivän välissä hukalle ehti miltei käydä kalpaten. 1900-luvulla metsästäjän ja saaliin osat vaihtuivat: susi oli samassa jamassa kuin hirvi edeltävällä vuosisadalla, ja käytännössä hävitetty suuresta osasta Suomea. Eläin julistettiin osassa maata rauhoitetuksi vasta vuonna 1973. Tuolloin susia arvioitiin olevan enää alle parikymmentä yksilöä. Pysyvää nousua kannassa alkoi näkyä 1990-luvulla, ja siitä lähtien kanta on kasvanut joistain notkahduksista huolimatta keskimäärin kymmenisen prosenttia vuodessa. K eski-Suomen susihyökkäykset ovat laajempaa ilmiötä. Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n mukaan susien aiheuttamat vahingot ovat kaksinkertaistuneet vuodessa. Kesällä 2022 tapahtui yli 50 susihyökkäystä lammastiloille. Susien raatelemiksi joutui yhteensä yli 250 lammasta. MTK:n mielestä hyökkäykset ovat merkki siitä, että susien ihmisarkuus on vähentynyt. ”Mitä pitää Suomessa tapahtua, ennen kuin tämä kehityssuunta muutetaan”, MTK:n riista-asiantuntija, kenttäjohtaja Timo Leskinen kysyi liiton syyskuun alussa julkaisemassa tiedotteessa. Vaikka susien lisääntyvä määrä hirvittää monia, lajin kanta ei ole terveellä pohjalla, totesi Luke Suomen susikannan suotuisan suojelutason viitearvojen määrittäminen -loppuraportissaan syyskuussa 2022. Suomen sudet ovat jakautuneet itäiseen ja läntiseen populaatioon, jotka ”eivät ole geneettisesti elinvoimaisia nykyisen kokoisina”. Tulomuuttoa, eli rajan yli jolkottavia susia Venäjältä tai Skandinaviasta, ei myöskään ole riittävästi sukusiitosriskin välttämiseksi. Toisin sanoen Suomessa on liian vähän susia. Suden reviiri on laaja, mutta ihmisen pirstoma. Uusia reviireitä syntyy yleensä lähellä jo olemassa olevia keskittymiä sinne, missä on tilaa. Luke arvioi keväällä, että reviirien määrä lisääntyy tänä vuonna varsinkin Eteläja Keski-Suomessa. 1800-luvulla suden ajoi ihmisten pihoihin ravinnon puute, mutta nyt ihminen on muokannut ympäristöä sellaiseksi, ettei yhteiseloa voi kokonaan välttää. Toisaalta 1800-luvun tilannetta ei voi verrata suoraan tähän päivään. ”Susi on erittäin sopeutumiskykyinen eläin”, Kojola kertoo. ”Se ei piittaa metsämaiden pirstoutumisesta, mistä kertoo sen menestyminen Vakka-Suomen [Lounais-Suomen seutukunta] alueella. Sielläkin toki reviirit sijaitsevat niin, että niistä löytyy metsäinen ydinalue.” Kojolan mukaan riski suden aiheuttamista vahingoista kasvaisi suuremmaksi ainoastaan, jos hirvikannat ajettaisiin alas. S uden kaatamisesta maksettiin valtion myöntämää tapporahaa 1970-luvulle, lajin rauhoittamiseen asti. Nykyään suden tappaminen tai vahingoittaminen on lähtökohtaisesti törkeä metsästysrikos, josta tuomitaan vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta. EU:n luontodirektiivi kieltää suden tappamisen poronhoitoalueen ulkopuolella, mutta Suomen riistakeskus voi myöntää kaatoihin vahinkoperusteisia tai kannanhoidollisia poikkeuslupia. Myös salametsästystä esiintyy. Poikkeuslupien saamista pidetään kuitenkin liian vaikeana. Kiukku kytee Alhojärven kaltaisilla paikkakunnilla, joissa suden läheisyys konkretisoituu pihasta vietynä lemmikkinä. ”Harva juttu ihmisen elinympäristössä on sataprosenttisen harmiton tai vaaraton”, Kojola toteaa. Pihapiiriin tai kotija lemmikkieläinten kimppuun uskaltautuvat sudet herättävät huolta myös ihmisten ja varsinkin lasten turvallisuudesta. Painottuvatko 1800-luvun vanhat traumat liikaa susikeskustelussa? ”Keskustelua käydään pääasiassa konkreettisten ja tuoreiden kokemusten pohjalta. Kaikuja historiasta nousee silloin tällöin esiin, mutta nyt kun susi ja ihminen jakavat samoja kontuja, konteksti on enimmäkseen nykyisyydessä”, Kojola kertoo. ”Keskustelu vain on usein sangen polarisoitunutta.” ? Jutussa on käytetty lähteenä myös teoksia Mervi Laaksonen: Susi (2013) ja Jouni Tikkanen: Lauma – 1800-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa (2019), verkkoartikkelia Nikolai Nikkilä: Suomalaiset susisurmat ja modernin susivihan pitkän (2021) sekä verkkosivustoa Suurpedot.fi. ” K A U H U K U V A T O V A T A N K A R A S T I L I I O I T E L T U J A . I L P O K O J O L A L U K E N T U T K I M U S P R O F E S S O R I
T E E K KAR E I D E N V U O S I 21 20 VUOSIPÄIVÄ jyväskylän ylioppilaslehti 5/22