A ^ J U H LA N U A/l E R O KUKA ON TUO MIES? «• •« &•>'• V A S K L A vi LI OP I S T O N • LIO LA5 KU N A „. r :,^,.-., ,„-.,
Ylioppilaskunta -haitta vai riesa? Ylioppilaskunta täyttää 60 vuotta. Vaikka ylioppilaskunta-aktiivien määrä on nykyisin alle pari sataa, ei ylioppilaskunta ole menettänyt merkitystään eikä tehtäviään. Laman myötä opiskelijan edun ajaminen on tullut yhä tärkeämmäksi. Nyt nutistetaan niitä, jotka eivät osaa tai pysty sanomaan vastaan. Silti ylioppilaskunnat eivät ole välttämättömiä. Niiden on lunastatettava merkityksensä maailmassa aina uudestaan tai kuoltava. Opiskelijoiden voima tai heikkous on riippuu jokaisesta opiskelijasta. Jos opiskelijoiden järjestöt keräävät väkeä, muodostavat mielipiteitä ja tuovat ne julki, niin niillä on vaikutusta. Aktiivien henkilöiden vähäisyyden voi nähdä merkkinä monesta asiasta. Esimerkiksi että ylioppilaskunta virallisena organisaationa on vieraantunut jäsenistään. Ylioppilaskunnan puurtajia pidetään usein omaa etuaan ajavina pikkupoliitikkoina, jotka vain sotkevat "yhteisten asioiden hoitoa". Tässä on oma peräsensä, sillä aktiivisuudesta on hyötyä. Toiminnasta kertyy arvokasta kokemusta, jolle tulevan pitkäaikaistyöttömyyden aikana on varmasti käyttöä. Myös riviopiskelija on vieraantunut julkisista asioista. Mammuttitutkinnot ja loputtomat kotitehtävät ja harrastukset sumentavat monen ajatusmaailman yksityisyydeksi, josta käsin ei nähdä poliittisen toiminnan merkitystä. Usein aktiivisuuden nousu edellyttääkin tiettyä puutetta, kurjuutta tai niukkuutta, joka pakottaa ihmiset julkisiin asioihin. Nyt opiskelijat näkevät oman kurjuutensa omana vikanaan, eikä tämä voi olla oikea lähtökohta. Tai sitten asiat eivät ole niin huonosti, että laajojen massojen täytyisi kiinnostua niistä. Oikeasti ylioppilaskunta kuitenkin tarkoittaa myös jokaista yliopiston opiskelijaa. Oikeasti ylioppilaskunta merkitsee jotain jokaiselle, joka on asunut Kortepohjan opiskelija-asunnoissa, käynyt Kampus Kinossa, Ilokivessä, Rentukassa tai Ulpukassa, ostanut Kampus Kirjasta tai Kampus Datasta tai lukenut Jylkkäriä. Oikeasti ylioppilaskunnllan on merkitystä jokaiselle, joka on pulittanut 499 markkaa jäsenmaksuna, vaikka hän ei välittäisi millä tavalla me aktivistit hänen ikiomat rahansa tuhlaamme. Oikeasti JYY:llä on merkitystä Jyväskylälle, koko maalle ja laajemminkin. Ylioppilaskunnan on syytä onnitella itseään 60-vuotispäivänään. Alma materin vetreä tytärpuoli näyttää yhä huomattavan tarpeelliselta ja elämänhaluiselta. Jouni Vauhkonen TUKKAPÄÄ NAUTA-AIKA On Euroopassa ihme synnytetty, direktiiveistä taottu: kulta Sampo, EU-sopu ihmekone, värkki, lakkaamatta pykäliä ja sääntöjä se jauhaa. Lähdettiinpä sitä Kalevan laulumailta katsomahan, ihmettä ihmettelemään. "Voiko olla totta tuo", mietti seppä Haavistoinen. "Vaan joku huhun huhusi, vai todenko tiesi näki näyn, tiesi tietämättä." Niin lähti lähti Heikki Haavistoinen, sopimusta synnyttämään, direktiivejä takomaan. Mutta ensin otti kaljan, otti toisen; matkaan lähti mut auton jätti. Mietti Heikki: "En tällä kertaa rattiin tartu, en surmaa tuota: en naista järveen aja enkä päälle pyri, aja, edes suojatiellä turvatulla." Siispä otti mukaan Salolaisen, hymypojan, lintumiehen, matkaseuraksi mukavaksi. Niin saapuikin Brysseliin idänihmeet, matkamiehet, kiertolaiset, Suomenkansan mierolaiset. Pohjanmiehet Brysselissä vastaanotti heimoveli. Vastaan otti kun saunas' asui: isänmaan kun pulaan ajoi, lamaannutti, pantiin mies tää nauravainen, kiusaksi muiden -turha kun oli. Sitä jo seppä Haavistoinenkin utelemahan:"Kusta tulet?" "Tuleepi, tuleepi -kiitos kysymästä. Mut kotini on Mikkelissä, salomailla Savossa", virkkoi Erkki, noin nimesi:"Liikanen lienen mä, ylimääräinen, kun Pohjolasta pois mut pisti." Siihen Pertti: "Vaan ei synny synnyttämättä, ei lennä lintu bongaamatta. Takomahan täytyy joutaa, direktiivit kotiin noutaa." Meni miehet, tosi veljet, vaan mukaan otti veli Suntpäkin: "Monet tiedot, sulia taijat, kielenlahjat verrattomat: kaupan teet, kun mukaan tulet, kahvit keität, lörtsyt haet." Nyt neljästään he juonimahan, kulta Sampoa omaksi ottamahan. Vaan tapasivat miehen kreikkalaisen, syntyi riita -eri pura. "Meillä talot, akattomat, hyvä ettei akateemittomat", valittivat Pohjanmiehet, vaikersivat paavo haavikkoiset. Vaan siihen kreikkalainen:"Onhan teillä Aino -tietäjien tietäjä, rehtorien rehtori. Siitä jo unen näki, seidan teki, Neittaanmäki!" "Ei anneta Ainoaamme, tietäjäksi Eurooppahan", sanoi miehet. "Itse Väinön vuosijuhlaan houkutteli." Ei nukuttu öitä, ei päivääkään nähty: yötämyöten neuvoteltiin, direktiivejä taottiin. Vaan väsyi siinä Haavistoinen, nukkui, jos ei nukahdellut, larha-aistimuksiin vajosi. Näki unen, larhan eli: otti vangeiks' kokjj rorjkan. poliisit vain piiritteli. "Herää Heikki", Pertti nyki. Vaan Heikki nukkui, nukahteli, unta näki. Unessa kellonajan antoi: jos ei synny sopimusta, määräaikaan asti niin Suomi-neidon itsemurhaan veti. Vaan löytyi neuvo, eikä Heikki unessa murhaa tehnyt: joku kellot pysäytteli, talo eli, vieraat kävi, panttivangit karkaeli. "Siis sopimus", sanoi Heikki,"tehdään muuten menee maine, palata en ilman saata, Suomenmaahan surkeahan." Siitä syntyi iltalypsy, lehmänkauppa, nauta aika. Vauhkonen Kun tie vie lööpistä tähtilarhojen taa MORALISTITÄDIT VAATIVAT jo tiedotusvälineiden moraalin tutkimista, kun rikolliset pääsivät näyttävästi julkisuuteen Lahden piirityksessä. Murhaajat ja rikolliset kiehtovat ihmisiä jopa niin paljon, että televisiossa näytetään kymmeniä murhia illassa. Mutta jos ihminen tekee oikean raskaan rikoksen, häneltä menee saman tien oikeus julkisuuteen. Tai ainakin kaikilta surkimuksilta menee: talousrikollisia ja muita herroja kyllä haastatellaan, murhamiesten mielipiteitä ei näe edes alan ammattilehdissä. JULKISUUDESTA TULI Lahdessa sekä pillittäjien että piiritettyjen peliareena. Aiemmin vain poliisi on ominut julkisuuden. Ihmisten käsitys tapauksista on näin muodostunut viranomaisten näkemyksen kautta. Entäpä jos rikollisetkin ovat ihmisiä ja heillä on sanottavaa, vaikka he muiden mielestä olisivat väärässä? Minusta oli kiinnostavaa viimein lukea, millaisen todellisuuden pohjalta nurkkaan ahdistettu vankikarkuri tekee epätoivoisia ratkaisujaan. JULKISUUS ON ARMOTON. Jos julkisuudessa töppää, kaikki muistavat sen vuosia. Iltalehtien lööppi murhaa sosiaalisesti kovankin jäärän. Suorat uutislähetykset piiritystilanteesta ja lehtien tarkka seuranta antavat tapauksille kohtuutonta merkitystä. Julkisuus saattoi jopa vaikuttaa Ilpo Larhan hengenlähtöön, vaikka poliisi sentään oli jo oppinut jotain. TYTTI ISOHOOKANA-ASUNMAA (kesk), kulttuuriministeri, perää ensimmäisten joukossa tiedotusvälineiden moraalia Keskisuomalaisen haastattelussa (20.3.). "Perjantaiaamuna radiossa pohdittiin sitä, oliko poliisilla muita mahdollisuuksia, ja kysyttiin, miksi Larhaa ei autettu muihin vaihtoehtoihin. Minusta näitä asioita on turha pohtia. Peltisi toimi Lahdessa erittäin harkitusti ja ammattitaitoisesti. Käsittääkseni heidän toiminnastaan ei löydy arvosteltavaa", rriiflisferi Isohookana-Asunmaa pohtii. OLISI PERKELEELLISTÄ, jos noita asiöifca ei kysyttäisi. Koko puljauksessa sentään kuoli yksi ihminerJ, vaikka kuinka rikollinen olikin. Minusta olisi aika uskaliaita väittää, että poliisi onnistui täydellisesti. Olisi hirvistyttävää, jos asioita ei edes kysyttäisi. Jotain ovat toimittajatkin oppineet Mikkelin tapahtumien jälkeen: viranomaisten suorittama toimenpide asiakaskohteen elämän ylläpitämisen osalta saattaa olla väärä. MINISTERI PITKÄSANAN mielestä meidän on pohdittava, oliko oikein päästää Larha paikallisradioon. "Mielestäni se on hyvin kyseenalaistaja outoa journalismia", Isohookana-Asunmaa sanoo. "Mielestäni se toi jotain uutta tietoa maailmasta ja siksi se oli arvokas teko journalismin kannalta ja muutenkin", väittää Jouni Vauhkonen. Näin sitä keskustellaan julkisesti ja ollaan vapaasti eri mieltä asioista. Jonkun toimittajan pitäisi vielä kuunnella poliisin nauhat, jotta voimme vakuuttua poliisin "oikeista toimista". EDELLISESSÄ JYLKKÄRISSÄ spekuloin hevosmiesten tietotoimiston "tietoja", miksi presidentti tuli yliopiston 60-vuotisjuhliin. Tarinalle on kuitenkin olemassa todellisuuspohjaa. Rehtori Aino Sallinen oli tavannut Martti Ahtisaaren sattumalta Helsingissä vaalien jälkeisenä aamuna ja siinä onnittelujen lomassa ohimennen tiristänyt lupauksen tulla yliopiston juhliin. Eli Ahtisaari tuli, kun lupasi. Jouni Vauhkonen
3 KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE -10% Narikexxiutdctan , NahkaYkkönen Ky/ Jkl, Torikeskus II krs., av. ark. 10-18, la 9-15 puh.(941)620067 • • 24.3. 1994 J y v ä s k y l ä n y l i o p p i l a s l e h t i KOPIOT MONISTEET VÄRIKOPIOT GRADUJEN SIDONTATYÖT Viitaniementie 15 P. 214 322 Sallinen ja Neittaanmäki kamppailevat rehtoriudesta Yliopiston rehtorinvaalista näyttää muodostuvan kaksinkamppailu. Toistaiseksi kisaan on ilmoittautunut vain rehtori, puheviestinnän professori Aino Sallinen ja vararehtori, matematiikan professori Pekka Neittaanmäki. Mustaa hevosta on kamppailuun etsitty useammasta tiedekunnasta, sillä kumpaakaan tarjokasta ei oteta riemuiten vastaan. Sallisen asemaa heikentää se, että yliopiston säästöjen takia hän on joutunut kohtelemaan kaltoin miltei jokaista valitsijaansa. Sallisen vankimmat kannattajat löytyvät omasta humanistisesta tiedekunnasta ja opiskelijoista. Salliselle löytyy myös laaja kannatus yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Kasvatustieteilijät eivät olleet tehneet valintoja vielä ainakin viime viikollakaan, eikä heiltä ollut tulossa ehdokasta virkoihin. Neittaanmäki on käynyt kulissien takana huomattavan kampanjan. Silti ja myös "liian innokkaan kampanjoinnin takia" varmaa tukea on tulossa vain omasta matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta, joka sekään ei ole tehnyt yhteistä päätöstä tuesta. Myös yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa Neittaanmäellä on ainakin muutamia tukijoita. Viime viikon perjantaina, ylioppilaskunnan torstaisen vaalipaneelin jälkeen vaaka Pekka Neittaanmäki näytti kallistuneen vahvasti Sallisen suuntaan, mutta valinta tehdään vasta maanantaina 28. maaliskuuta. Valinnan tekee noin 160 henkilön vaalikollegio, johon kuuluu yliopiston hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen jäsenten lisäksi professoreita ja apulaisprofessoreita. Opiskelijoita kollegiossa on noin 20. Vararehtoriksi tuli tunkua Sallinen on käytettävissä vnin rehtorin virkaan. Neittaanmäki pyrkii rehtoriksi tai vararehtoriksi. Ylioppilaskunnan järjestämässä vaalipaneelissa oli varaehtoriehElementit murenevat hiljalleen Kortepohjan ylioppilaskylän seiniin Keskisuomalaisen artikkeli (13.3.) talojen hajoavista elementeistä herätti Kortepohjassa vilkkaan keskusteluun kylän elementtitalojen vaarattomuudesta/vaarallisuudesta. Ylioppilaskylän isännöitsijä Leo Kamunen, missä kunnossa tornitalojen elementit ovat? "Eihän niiden korjaustarvetta olisi, jos ne olisivat hyvässä kunnossa. Suurin ongelma piilee niiden sisällä. Ne ovat kevytsoraelementtejä, joissa on vain ohut betonikuori sisällä ja niitä pitää koossa ulkokehällä kiertävät teräkset. Ongelma on, että teräkset ruostuvat. Kun teräkset ruostuvat puhki, silloin on vaarana, että elementti hajoaa seinälle ja tulee alas." "Niitä ei ole ihan kokonaisina pudonnut, mutta muun muassa B-talon ylimmässä kerroksessa oli putoamaisillaan kunnes se huomattiin ja sitten pudotettiin. Jo vuosiasitten E-talosta putosi yksi. Niitä on muutama purettu ihan tutkimusja tarkastelumielessä." Milloin niitä on tutkittu? " Syksyllä 1992 hajotettiin yksi umpimähkään otettu elementti B-talon alimman kerroksen seinästä, että päästiin tutkimaan ja ottamaan näytteitä. Käsitys vahvistui sen tuloksena. Se ei ollut mitenkään pahimmassa paikassa eikä pahimman näköinen." "Kaikkia ei millään pysty tutkimaan, koska teräs on siellä betonin sisässä eikä sitä näe millään röntgenkatseella. Saattaisi tietysti olla joku metodi, mutta en tunne niitä. Kaikki asiantuntijat ovat vakuuttuneet kuitenkin, että siinä on tosi kyseessä." Miten vaarallisia ne ovat: uskaltaako alitse kulkea? "Niitähän tarkkaillaan koko ajan ja akuutteihin tapauksiin puututaan, jos nähdään uhkaava tilanne. En osaa vielä ruveta pelottelemaan, vaikka eihän sitä koskaan tiedä. Kevät on siitä huonoa aikaa, että on hyvin suuret vuorokausittaiset lämmönvaihtelut ja kosteus jäätyy. Se voi pahentaa halkeamavaurioita." "Elementtejä on siis jo korjattu. Se on väärä käsitys, että on vain kädet ristissä seurattu. Kun taloja peruskorjattiin, niin niitä pahimman näköisiä pinnoitettiin ja pukattiin, jotka silloin lähes 10 vuotta sitten olivat huonokuntoisia. Niille tehtiin, mitä voitiin. Ongelma poistuu lopullisesti vasta poistamalla elementit ja panemalla tilalle jotain muuta." Milloin elementit remontoidaan? "Sitä ei tiedä. Peruskorjauksen työryhmä on valmistellut asiaa ja tutkailee rahoitusmahdollisuuksia. Rahasta tämä on kiinni, eikä vielä pystytä siitä sanomaan mitään varmaa." "Olemme samoilla rahoilla, millä opiskelija-asuntoja uudistetaan ja rakennetaan. Kun täällä on näin paljon vastikään peruskorjattu, niin emme ole kovin vahvassa asemassa, koska päästään sanomaan, että miksi ette korjannut näitä silloin kun taloja muutenkin peruskorjattiin. Kyllä tälle valtion asuntorahastossa ymmärtämystäkin löytyy, kun vain rahaa olisi. Mahdollisuuksien rajoissa on, että ensi kesänä yhtä taloa päästäisiin saneeraamaan. Talo A on vanhin ja se on vuorossa ensimmäisenä. Tämä koskee viittä tornitaloa ja Q-taloa." Paljonko elementtien ja tornitalojen hissiremontti maksaa? "Asiantuntijat arvioivat, että siihen saattaa mennä pahimmillaan 4 miljoonaa markkaa/talo silloin, jos tehtäisiin se perusteellinen hissisaneeraus. Se olisi noin 20 miljoonaa viidestä tornitalosta ja Q-talosta." Jouni Vauhkonen dokkaana myös apulaisprofessori Lasse Kannas liikunnalta. Yhteiskuntatatieteellisen tiedekuntaneuvoston kokous sattui juuri vaalipaneelin aikaan, joten sen ehdokasasettelu ei ollut selvillä. Yhteiskuntapolitiikan professori Risto Eräsaari "ei ole kieltäytynyt" vararehtoriudesta ja myös psykologian professori Lea Pulkkisen nimi oli heitetty esiin, mutta Pulkkisella ei ole laajaa kannatusta. Jos Sallinen voittaa vaalit, pudotuspeli vararehtoriuksista käydään tuolloin Neittaanmäen, Kannaksen ja Eräsaaren välillä. Yhteiskuntatieteellinen ja mat-luonnonAino Sallinen tieteellinen pitävät vararehtoriuksia "ominaan", mutta liikunta ei ole pitkään aikaan saanut edustajaansa rehtorikaartiin. Mikäli Neittaanmäki voittaa varsinaisen rehtorinvaalin, nykyinen vararehtori, sosiologian apulaisprofessori Marjatta Marin on ilmoittanut olevansa käytössä edelleen vararehtoriksi. Jouni Vauhkonen Työttömyysturvalaki riepottaa oudosti: "Tohtorilta oli vaadittu keskeyttämistodistus" Viime syksynä voimaan astunut työttömyysturvalaki tuottaa yhä ihmeellisempiä tulkintoja työvoimatoimistoissa. Osastosihteeri Eevaliisa Tauriainen joutuu työkseen yliopiston opintotoimistossa seuraaman lain vaikutuksia. "Jatko-opiskelijat ovat oma ryhmänsä ja heidän kohtelunsa eri työvoimatoimistoissa on ollut hyvin kirjavaa. Tilannetta kuvaa hyvin se, että eräältä vasta valmistuneelta tohtoriltamme oli vaadittu keskeyttämistodistusta!" Tauriainen ihmettelee. Jyväskylän yliopistossa opintonsa keskeyttäneitä on tähän mennessä kertynyt 46. Tauriaisen mukaan he ovat pääasiassa niitä, joiden opinnot ovat viivästyneet ja opintotuki on käytetty loppuun. Tauriaisen mukaan luku ei kerro koko totuutta. Osa jatko-opiskelijoista on perunut tai jättänyt kokonaan tekemättä läsnäoloilmoituksen, koska työvoimaviranomaiset ovat antaneet ymmärtää, että se on este työttömyysturvalle. "Saman ovat tehneet monet työttömät aiemmin valmistuneet, jotka olisivat voineet harjoittaa täydennysopintoja yliopistossa. Nämä ihmiset odottavat nyt, että saisivat töitä ja samalla luvan opiskella!" Tauriaisen mukaan opiskelijat ovat erittäin eriarvoisessa asemassa, koska työvoimatoimistot soveltavat lakia eri paikkakunnilla eri tavalla. "Yksi erityisryhmä on pitkään työssä olleet henkilöt, aikaisemmin jonkun ammattitutkinnon suorittaneet henkilöt, jotka ovat vaihtaneet alaa tai täydentävät opintojaan työn ohessa. Jos he joutuvat työttömäksi, heidän täytyy "keskeyttää" opintonsa saadakseen työttömyysturvaa. Esimerkiksi terveydenhuollon koulutusalan opiskelijoista suurin osa on tällaisia opiskelijoita."
Ulpukan tappiot 168 000 mk Ylioppilaskunnan talous on erinomaisessa kunnossa. Viime vuoden tilinpäätös kertoo, että keskeisin talousluku, omatoiminen tuotto kasvoi 1,3 miljoonalla markalla kuuteen miljoonaan markkaan. Viime vuoden ylioppilaskunta varautui massiivisesti ylioppilastalon remonttiin, johon on nyt kerätty kaikkiaan noin 3,4 miljoonaa markkaa. Rahastoihin siirrettiin kaikkiaan 922 000 markkaa. Ylioppilaskunnan "liikevaihto" eli ulkoa tuleva rahamäärä putosi 27 miljoonaan markkaan. Parhaimmillaan se oli 80-luvun lopussa 44 miljoonaa, kun Rentukka, Ilokivi ja Kampus Data olivat taloudessa mukana. Ylioppilaskunnan liiketoiminnasta on lähes tyystin luovuttu. Liiketoimista heikoimman tuloksen teki Kortepohjan kahvila Ulpukka, Tappioiksi merkittiin 168 000 markkaa, koska Ulpukan liikevaihto putosi kahdesta miljoonasta hieman yli miljoonaan markkaan. Reaalinen tappio oli kuitenkin pienempi, sillä kahvila maksoi ylioppilaskylälle vuokria 37 000 markkaa ja teki runsaasti poistoja. Käyttökate näytti 70 000 markan tappioita. JYY:n varsinainen toiminta säästi pienistäkin kuluista. Lähes kaikki toimintayksiköt alittivat jo valmiiksi leikatut budjettinsa. Tietokonemyymälä Kampus Data teki myös ensimmäisenä yhtiövuotenaan 100 000 markan tappion, koska opiskelijat ja yliopisto ostivat vähemmän tietokoneita. Liikevaihto tippui 7,7 miljoonasta markasta 5,9 miljoonaan markkaan. Datan tappio on kuitenkin suhteellinen, sillä siihen sisältyy muun muassa ylioppilaskunnan perimiä korkoja lainoista. Ylioppilaskylän talous pyöri isännöitsijä Leo Kannisen mukaan "sattuneesta syystä yllättävän hyvin". Peruskoron aleneminen johti siihen, että vuokrat eivät nousseet kovin paljon. Alkuvuoden koronlasku ohjattiin vuokriin, mutta pitkin vuotta tippuneet pienemmät alennukset johdettiin asuintalo varaukseksi. Tornitalojen elementit ja hissit aiotaan tulevaisuudessa korjata. Jos kaikilla koronalennuksilla olisi tuettu vuokria, niin vaikutus vuokriin olisi ollut noin 2 markkaa neliötä kohden. Rentukan konkurssi toi kylälle loppujen lopuksi noin 100 000 markan tappion. Vuokralaiselta vaadittu pankkitakuu puolitti tappion. Kylän menetyksiä pienensi myös se, että ylioppilaskunta pyöritti loppuvuoden Rentukkaa. Kylä säästi myös energiakustannuksista, koska hinnat eivät nousseet oletetusti ja leuto talvi toi säästöjä. Peruskorjatut talot vievät myös yhä vähemmän sähköä, lämpöä ja vettä. Kaikkiaan JYY:llä on velkaa noin 100 miljoonaa markkaa, joista kylän lainoja 97 mmk. Omaisuuden arvo on 137 miljoonaa markkaa. TALOUSRINNAT VASTAAN KUMIHANSKAT Ylioppilaskunnan naisryhmän näyttely Mattilanniemessä tutkii naisen eri rooleja toiveista arkeen ja takaisin. Naisryhmän taidekilpailun teemoina olivat humoristinen ja traaginen nainen, joka kirvoitti taiteentekijöitä useanlaisiin tulkintoihin. Tämän näyttelyn perusteella yliopistossa opiskeleva nainen on nuori ja itsetuntoinen, sivistynyt , vihainen, jopa aggressiivinen. Aktiivinen itsensä määrittelijä ja toteuttaja. Tämän eri tekijöiden ja eritasoisten töiden yhdistelmä on yhtä aikaa herkkä, vahva, värikäs, voimakas ja voimaton, puhutteleva, lattea, innostava ja huumorintajuinen. Siis hauska sekamelska, joka oivaltaa naisen tuntoja hauskemmin kuin maailman vekkuleinkaan komiteamietintö. Aina ei ilmaisun tarkkuus tai välineen sujuva hallinta edes ole tarpeen, vaan se, että sanotaan. Toisaalta joissakin töissä annetaan mennä ja revitään huumoria "sillä pienellä erolla" niin, että tuntuu. Joillekin on tärkeintä osallistuminen ja ihmiskunnan toisen puoliskon tekeminen tietoiseksi naisen ajatusmaailmasta. Kliseellä voidaan kertoa humoristisesti ja käänteisesti, kuten Tiina Palonen tekee maalatuilla tyynyillään, että langennut enkeli herää aina täydessä meikissä aamukaunottarena ja jatkaa ( miesten linjaamaa ?) lankeamistaan illasta aamuun, mutta omilla ehdoillaan. "Miehinen" ajatus muuttuu helposti "naisiseksi" ja munansuojuksesta saadaan rintaliivit, kun askaroidaan kananmunakotelon kanssa, kuten Anna-Mari Laitinen ja Tarja-Liisa Ukkonen ovat tehneet. Helena Jutila on mennyt vieläkin pidemmälle eikä jätä ajatusleikissään aukkoja: semanttinen taso mainoksissa on muutettu päälaelleen: hyväksikäytetystä on tullut Kissanaisen kaltainen toimiva aktiivi, joka janoaa koston pojan paluuta. Jutilan työ on älykkään vihainen ja todennäköisesti miehiä kauhistuttava visuaalisessa oivaltavuudessaan. Se on myös humoristinen ja osoitteleva kuin 1970luvun kapinalaulut (naishuumorintajua!) nyt.. Ihana! Virpi Lehto-Lopezin nainen on valtiatar pylvään päässä, yksin, mutta uljas. Omassa väriharmoniassaan tasapainoinen. Sen sijaan naisryhmän kollaasina rakentama kumihanskarintainen Leidi, Milkshake my hands, elää ristipaineiden keskellä: pitäisi olla eroottinen, äidillinen, itsenäinen puoleensavetävä ja silti "hyvä työihminen". Nämä rinnat päättävät itse mitä niillä tehdään ja lyö tarvittaessa näpeille sikailija, joka tunkeilee väärään aikaan. Samalla kumitissinen viittaa kotitöiden suorittajaportaaseen: kaikkiin siivoileviin äiteihin ja tyttäriin, jotka puhdistavat ja hoivaavat kodinhengettärinä, että heillä (ja miehillä) olisi parempi olla. Tällaisessa avoimen filosofisessa ja tiedostavassa näyttelyssä ei tarvitse etsiä salattuja merkityksiä vaan voi ilakoiden riekkua ja tunnustaa naisen mielikuvituksen voiman. Vähät viimeistelystä, täällä oli hauskaa sekä pitkästyttävää ja omituista. Näyttelykonteksti loi pohjan katsojan sieluun, joka irtaantui ruumiistaan eikä palannut takaisin samana. Omistautukaa naiseudelle, miehetkin. Minna Laukkanen Kotikunnan voi valita vapaasti kesäkuun alusta lähtien Opiskelijat voivat valita ensi kesäkuusta lähtien kotipaikkansa. Aiemmin opiskelu on katsottu "tilapäiseksi oleskeluksi", eikä kotipaikkaa ole voinut valita. Kesäkuun ensimäisestä päivästä lähtien yli vuoden opiskelu antaa kotipaikkaoikeuden opiskelukunnassa. Presidentti vahvisti kotipaikkalain 11. maaliskuuta ja määräsi lain voimaan kesäkuun alusta lähtien. Uusi laki parantaa opiskelijoiden sosiaalista asemaa ja antaa muun muassa äänioikeuden tosiasiallisella kotipaikkakunnalla. Sisäministeriö valmistelee parasta aikaa lakiin liittyvää asetusta, jolla tarkemmin määritellään mm. muuttoilmoituksen menettely. SAASTA LUONTOA JA KUKKAROASI * 6 erilaista kodinpesunestettä * suihkusaippua EDULLISESTI SUORAAN HANASTA EKOetu Oy Ahjokatu 12 Prisman kierrätyspistettä vastapäätä Puh. 676 026 ark. 10-18 la 9-14 Hei, mekin tullaan Jyrockiin! Punk ja yäks! CMX soittaa ja ANSSI! juontaa viimeistä JYROCKin Huhtikuun 7.-8. päivänä Jyväskylän ylioppilastalolla juhlittavan JYROCKin esiintyjäkaartiin on varmistunut myös CMX, jonka karismaattista julistusta kuullaan siis lauantaina. CMX kävi seisauttamassa JYROCK-yleisön veret ensimmäisen kerran keväällä -91. Sekä perjantaina että lauantaina 10-vuotissynttäreitään viettävää JYROCKia juontaa kuuluisa multipersoona Ari Peltonen (radiosta tuttu ANSSI!). Koko festivaali alkaa tuttuun tapaan jo torstaina, jolloin lavalle nousevat paikalliset kyvyt The Fridge, Rita Reindeer & The Nymphettes sekä Misty Rose. Kahdenpäivän festivaalilipulla (120 mk) pääsee ilmaiseksi torstain bändi-iltaan. Lippuja pippaloinin saa ennakkoon Kampus-Kirjasta, Fazer Musicista ja JYY:n kulttuuritoimistosta (p. 216 173). VAIN TALLA KUPONGILLA VINESSE PUNAVIINI v VALKOVIINI , ) , ROSE' p 110; FAVOURITE VALKOVIINIT . V Sk MOSEL RHEIN -PIESPORTER* WHITE NUN -SUAVE 100; (Ei bonusleimoja) AVATTU OLUTJA V1INIHALLI V I L L I V I I N I TERVETULOA! S * Keski-Suomen OLUT-JA VIINI TARVIKE (Paloaseman vieressä) Voionmaankatu 34, 40700 Jyväskylä, puh. 610 996 PALVELEMME MA-PE 10-18 LA 9-14 KEVÄTTÄ SILMISSÄ! AURINKOSILMÄLASIT! Omilla voimakkuuksilla • omasta mallistostamme! PIILOLASITARJOUKSET ^A^ 350,490,'<%y +LIPPIS AURINKOLASIT i YHTEISHINTAAN! 420,i rv^ ~' Väinönkatu 36, Torin laita! p. 941-611 144, ark. 9.30-17.30 la 10-14 SILMÄLASIMARKET Espoo • Forssa « Helsinki • Hameenlinna • Jyväskylä • Jämsä • Kajaani Karhula • Kouvola • Kuusamo • Oulu • Rovaniemi • Tampere «Turku
6 JYY 60 VUOTTA W JYY 60 VUOTTA W JYY 80 VUOTTA W JYY 60 V Jyväskylän Kasvatusopillisen korkeakoulun vuosijuhla kaupungintalolla 46 vuoden takaa. 00 00 JATTILAISKAAPIO JYY .N IHMEELLISET VUOSIKYMMENET "KORKEAKOULUN OPPILAAT MUODOSTAVAT YLIOPPILASKUNNAN, JONKA TARKOITUKSENA ON EDISTÄÄ HYVIÄ TAPOJA JA HYVÄÄ JÄRJESTYSTÄ OPISKELIJAIN KESKUUDESSA SEKÄ TUKEA HEIDÄN PYRKIMYKSIÄÄN. " NÄIN MÄÄRITTELI JYVÄSKYLÄN KASVATUSOPILLISEN KORKEAKOULUN PERUSSÄÄNNÖN 50. PYKÄLÄ YLIOPPILASKUNNAN OLEMUKSEN VUONNA 1934. TEKSTI: MIKA REMES KUVA: YLIOPISTON MUSEO S ekä korkeakoulu että ylioppilaskunta näkivät pävänvalon 60 vuotta sitten. Itse asiassa korkeakoulu oli yhä opettajaseminaari ja sen ylioppilaskunta pieni yhdessäolojärjestö vailla sen kummempia tavoitteita. 1930-luvulla ylioppilaskunnan jäsenmäärä oli alle 200. Opiskelijat vaihtuivat nopeasti. Keskimäärin opiskeltiin kaksi vuotta. Selvä enemmistö opiskelijoista oli naisia. 1930-luvulla ylioppilaskunnan tärkein tehtävä oli järjestää jäsenilleen illanviettoja. Ohjelmallisia iltoja järjestettiin kuukausittain. Alkuvuosina meno oli o p e t t a j a k o k e l a i l l a hillittyä.Vuonna 1935 kravattia löysättiin; ylioppilaskunta päätti pitkällisen periaatekeskustelun jälkeen hyväksyä tanssimisen iltakekkereissään. Vastustajat tosin epäilivät, että "ainakaan maalaisväestö ei halua tanssivia opettajia". Ylioppilaskunnan siipien suojassa toimi myös yhdistyksiä. Ylioppilaiden kristillinen Yhdistys perustettiin vuonna 1935, Raittiusyhdistys jo vuonna 1934. Vuonna 1936 peräti 87 prosenttia jäsenistä kuului Raittiusyhdistykseen. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Helsingissä vastaava aste oli 3,9 prosenttia. Myös Akateeminen Karjala Seura jylläsi Jyväskylässä. AKS käytännössä valtasi ylioppilaskunnan, kun AKS:n Jyväskylän osaston puheenjohtaja Veli Antila valittiin myös ylioppilaskunnan puheenjohtajaksi vuonna 1938. Kolmasosa miesopiskelijoista ja neljäsosa naisopiskelijoista osallistui aktiivisesti AKS:n toimintaan. Reippaat isänmaan ystävät opiskelivat luonnollisesti maanpuolustusta, jota varten korkeakoululla oli oma suojeluskuntaosastokin sekä harrastivat keräystoimintaa ja illanistujaisia. Poliittista toimintaa AKS ei Jyväskylässä ainakaan julkisesti harrastanut. LOZZI PERUSTETTIIN JO VUONNA 1 9 3 7 Raskaiden sotavuosien jälkeen ylioppilaskunnassa keskityttiin opiskelijaelämän käytännölliseen arkeen. Opiskelijoiden sosiaalisiin kysymyksiin alettiin kiinnittää huomiota ja toimintaa pyrittiin monipuolistamaan. Opiskelijoiden oma ruokala Lozzi oli perustettu jo vuonna 1937 ja sodan jälkeen sen toimintaa laajennettiin. 2000 ruokailijaa varten suunniteltu mega-Lozzi avattiin vuonna 1954. Oma terveydenhuoltoasema avattiin vuonna 1955. 1950-luku oli JKKY:lle kasvun ja rakentamisen aikaa. Oikeastaan vasta vuosikymmenen lopulla ylioppilaskunnasta alkoi hahmottua ylioppilaskunta siinä muodossa kuin me sen tänään ymmärrämme. Merkittävä edistysaskel oli humanistisen tiedekunnan perustaminen korkeakoulun yhteyteen vuonna 1958. Se avasi niin sanotusti hanat: jäsenmäärä hyppäsi kolmessa vuodessa 600:sta yli tuhanteen. Ennen yliopistoksi muuttumista vuonna 1965 JKK:ssa opiskeli yli 2300 opiskelijaa. YLIOPPILASKUNTA 60-LUVULLA Käännekohtana voidaan pitää vuotta 1960. Tuolloin ylioppilaskunta sai omat säännöt, joissa JKKY:n juridinen asema määriteltiin. JYT ja Jylkkärin kantaäiti Niitelmä perustettiin, oma edustaja lähti SYL:n hallitukseen ja opiskelijat keräsivät sankkoina joukkoina rahaa omaa ylioppilastaloa varten. Kaikki alkoi olla valmista riehakkaan 1960-luvun tuloa varten.
JYY 60 VUOTTA $ JYY 60 VUOTTA |MYY 60 VUOTTA I JYY60V. Hippien, poppareiden ja politiikan kuohuva vuosikymmen oli ylioppilaskunnankin kukkeinta aikaa. Ylioppilaskunnan voi sanoa olleensa elämänsä vedossa. Kaiken edellytys oli oman ylioppilastalon saaminen. Ylioppilaat olivat todella ponnistelleet. Keruutoiminnalla ja ns. tärskyjä järjestämällä katettiin puolet komian talon kustannuksista. Ovet avattiin vuonna 1965. Samaisena keväänä ylioppilaskunnan oma kapakka Ilokivi sai pitkällisen taistelun jälkeen viinaluvat. Hanat avattiin opiskelijoille 7.5. 1965. Ylioppilaskunta oli aktiivinen 60-lutaan puolueiden opiskelijajärjestöjä. Politisoitumisen astetta kuvaa hyvin se, että parhaimmillaan yli kymmenesosa opiskelijoista oli vaaleissa ehdokkaana. 1970-luvun puolivälissä ylioppilaskuntaelämä jämähti poliittisiin asemiinsa ja vieraantui riviopiskelijoista. Edustajistossa pohdittiin mm. julkilausumaa siitä, pitäisikö Edwin Laineen elokuva "Luottamus" saada pakollisiin kurssivaatimuksiin. Mielenosoituksia mobilisoitiin rutiinilla milloin hallinnonuudistuksen, milloin opintotuen puolesta. Ylioppilaskuntaelämän ylipolitisoituminen näkyi edustajistovun puolivälissä kaikilla rMtt-amilla. Yliop]S#askylää perus 1tettiin, vuosittain järjestettiin kultt u u r i f o o r u meja, joissa kävi puhumassa valtak u n n a l l i s i a merkkihahmoja ja yhteyksiä maakunnallisiin p ä ä t t ä j i i n luotiin kaikin keinoin. Ylioppilaskunta oli astunut yliopiston varjosta näkyväksi osaksi Jyväskylää. Se rakensi, työllisti ja järjesteli kymmenien miljoonien markkojen volyymillä. OSAKUNNAT HIIPUIVAT RADIKALISMIN TULTUA Politiikka oli aina 1960luvun puoliväliin asti ollut tuntematonta ylioppilaskuntatoiminnalle. Ylioppilaskunnassa valtaa pitivät 1960-luvun alussa perustetut o s a k u n n a t , mutta vähitellen poliittiset opiskelijajärjestöt k y l m ä n raa'asti savustivat osakunnat ulos edustajistosta. Vuoden 1965 jälkeen ei osakunnilla enää ollut e d e s s ä ä n muuta kuin t o i m i n n a n asteittainen hiipuminen. • Politisoituminen tapahtui nopeasti. Vuonna 1968 käynnistynyt hallinnonuudistustaistelu mies-ja-ääni periaatteen puolesta aktivoi suuret massat mukaan poliittisiin opiskelijajärjestöihin. Vasemmistoradikalismi eli vahvasti Jyväskylässäkin. EDUSTAJISTOSSA POHDITTIIN JULKILAUSUMAA SIITÄ, PITÄISIKÖ fflWIN LAINEEN ELOKUVA «LUOTTÄMUB* SAADA PAKOLLISIIN KURSSIVAATIMUKSIIN YLIOPPILAAT TUKIVAT TYÖVÄESTÖÄ TAISTELUSSA SORTOA VASTAAN TUKEMALLA SAK.N LAKKOA JA VASTUSTAMALLA EEC.TÄ. vaalien ään e s t y s p r o sentin tasaisena laskuna. V u o n n a 1976 äänesti 55,5 prosenttia opiskelijoista, vuonna 1980 enää 28 prosenttia. Apatian 1'^yjtjjtrniseen herättfffl hajalleen. Jylkkärin vireä päätoimittaja Harri Saukkomaa antoi palstatilaa Jyväskylässä syntyneelle sivistysyliopistoliikkeelle, joka kritisoi voimakkaasti vireillä ollutta tutkinnonuudistusta ja poliittisia opiskelijajärjestöjä. JYY KÄRSI LAMAANNUKSESTA 1980-luvulle lähdettiin pirstoutuneissa tunnelmissa. Poliittinen opiskelijaliike oli kuollut, opiskelijoiden syvät rivit hyljänneet ylioppilaskunnan eikä tilalle ollut esittää oikein mitään. JYY kärsi myös kehnosta taloudesta ja valiokuntien lamaannuksesta. Ainoa mille opiskelijat Jyväskylässä tuntuivat lämpiävän oli rauh a n a a t e . Myös vihreät alkoivat tehdä tuloaan Reunionista tuli edustajisryhmä vuonna K Y M M E N E S O S A E H D O K K A I N A VAALEISSA Vuoden 1972 edustajistovaaleissa oli ehdolla ainoaston suurin 1986. JYY oli 1980-luvulla tullut tavallaan valmiiksi. Kortepohja oli rakennettu, tutkinnonuudistusja opintotukitaistelut käyty. JYY:ssa hiottiin pilkkuja, suuren suuria kaikkia yhdistäviä asioita ei ollut. Vuosikymmen soljui kohti loppuaan rauhallisesti vain joutuakseen hirmuisen lamapeikon kynsiin. Nythän 60-vuotiaalla on taas kädet täynnä tekemistä. Eläkkeelle lähdöstä JYY:n on turha uneksia. SIIHEN AIKAAN LEHMÄT LAIDUNSIVAT KORTEPOHJASSA. LYYLI SILVONEN VALMISTUI KANSANKYNTTILÄKSI 1928 L yyli Silvonen oli luokan kuopuksia, 17-vuotias, aloittaessaan seminaariopintonsa vuonna 1925. Suomen ensimmäinen suomenkielinen kansakoulunopettajaseminaari oli perustettu Jyväskylään vuonna 1863. Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi seminaari muuttui 1934. Naisilta ammattiin valmistuminen vaati Silvosen opiseluaikaan kolme oppivuotta ja miehiltä viisi. Opiskelemaan pääsi myös ilman ylioppilastutkintoa, jo keskikoulun jälkeen, ja niinpä nuorimmat kansankynttilät olivat valmiita opettajia jo kaksikymppisinä. Seminaarilaisten välinen ikäero saattoi olla jopa kymmenen vuotta. "Kyllä me nuorimmat olimme vielä vähän lapsellisia, emme oikein osanneet ottaa opiskelua niin vakavasti kuin olisi pitänyt. Takapulpeteissa supistiin ja vähän tirskuttiinkin, vaikka kuri oli kova ja opettajat olivat tosikoita. Kerran minun piti luetella Paavalin kirjeet, ja vahingossa lipsahti yhden nimeksi 'kirje kalossilaisille'. Meitä tyfljjjä huvitti kovasti, mutta ankara opettaja pioitti: 'Ei saa nauraa pyhille asioille'." "Joka luokka-ä$££ lla o l i Aja B-luokat ja joka luokassa oli kolmisenkymmentä oppaasta. Sitten lisäksi vielä miesseminaarilaiset, mutta heidän kanssaan meillä tytöillä ei ollut yhteistä opetusta. Heidän opetuksensa ja asuntolansa olivat eri paikassakin kuin meidän. Mutta kyllä me tapailimme vapaa-aikanä, syntyi pareja ja jotkut menivät opiskeluaikana kihloihin. Asuntolaan ei tietenkään saanut viedä poikia, ja jos oli kiinni jäämisen uhka heidän piti nopeasti piiloutua -vaikka puulaatikkoon." Miten opettajiin suhtauduttiin? Pitikö heitä teititellä? "Ei tullut mieleenkään sanoa opettajia sinuiksi! Niitä vähän pelättiin ja arasteltiin, ja kovasti kunnioitettiin. Mutta ei sentään rajattomasti. Ensimmäisenä vuotena toisen ja kolmannen vuosikurssin pojat tekivät lakon, lähtivät kotiin liian aikaisin. Siellä oli kuulemma joku opettaja vähän liian erikoinen -olisiko se ollut homo." Millaista opetus oli? "Oppiaineina oli kaikkea, mitä nytkin peruskoulussa opetetaan, ja lisäksi sielutiedettä, kasvatusoppia, sen historiaa ja opetusoppia. Soittotunneilla opeteltiin virsien soittamista. Tunnit olivat opettajajohtoisia. Valinnanvapautta oppiaineiden suhteen ei ollut. Mutta vastuu opinnoista oli meillä itsellämme, kukaan ei patistanut, jos meinasi laiskottaa. Kolmannella luokalla oli opetusharjoittelua. Varsinkin ensimmäinen tunti jännitti kauheasti, mutta oppilaat olivat kilttejä. Kurinpitovaikeuksia ei ollut edes poikaharjoituskoulussa." Lyyli Silvosen valmistujaiskuva vuodelta 1928. rilaiset saivat tehtäväkseen puiden pilkkomisen, ja he aloittivat sen aina aikaisin aamulla Ryhtilän lähellä.Halkojen hakkaus kuului alas kaupunkiin asti, ja siksi ihmiset alkoivat nimittää seminaarilaisia jyskyiksi." Saiko siihen aikaan mitään opintoavustusta valtiolta? "Ei veikkonen! Tavallista lainaa sai, jos sitäkään. Penniä venytettiin, rahaa ei ollut juuri kenelläkään. Aina ei ollut varaa edes lähteä kotiin pääsiäislomalle, matkustaminen oli niin kallista." "Joka luokalla oli oma kuoro , lisäksi oli yhteinen soittokunta ja kristillistä toimintaa sekä lottaja suojeluskuntajärjestöt. Mutta mihinkään ei ollut pakko kuulua. Joskus käytiin kahvilassa ja tilattiin yksi kahvi ja kaksi kuppia, hienoihin ravintoloihin mentiin vain jos pojat pihvasi. Alkoholia ei juotu, mutta tanssittiin kyllä, vaikka sekin oli opettajien mielestä sopimatonta käytöstä. Pojat järjestivät salaisia Joreja kauppalaisseuran talolla. Nykyisen seminariumin juhlasalissa taas pidettiin konventteja, joiden ohjelma oli seinällä lukevan lauseen mukaista: Vaeltaja, kerro Suomelle, että sen nuorison parasta tässä harrastetaan. Lyyli Silvonen RAKENNUKSET PITI LÄMMITTÄÄ ITSE Miten opiskelijat asuivat? "A-luokkalaiset pääsivät seminaarin asuntolaan, muut saivat etsiä kortteerin omin päin. Asuntolaan pääsy olikin kuin lottovoitto. Lukukausimaksu oli pieni, ja samaan hintaan sai aterian kerran päivässä. Ruoka tosin oli joka päivä samanlaista: ensin kaurapuuroa, sitten pääruoaksi perunoita ja kastiketta." "Koulurakennukset piti itse lämmittää puilla. MiesseminaaMeistä koetettiin kaikin tavoin kasvattaa isänmaallisia ja puhdashenkisiä opettajia." HANSVILIVILI HANSLAILAA.. "Heti koulun alettua syksyllä teimme koko seminaarin väki -myös henkilökunta eväsretken Roninmäelle. Siellä syötiin, juotiin ja leikittiin hansviliä, sitä piirileikkiä: Hansvilivili hanslailaa.. Vapunaattoa naisseminaarilaiset tapasivat viettää Moirislammella valkoisiin kaapuihin pukeutuneina. Me olimme kuin aaveita tai nunnia kevätyössä. Kaikki seminaarilaiset kokoontuivat keväällä Ilokivelle laulamaan. Eräs opettaja paheksuikin syvästi, kun entisen laulupaikan päällä alettiin anniskella alkoholia ravintolassa. Seminaarilaiset kun olivat niin puhdashenkistä joukkoa." "10. 6. alkoi kesäloma, ja silloin valmistumistaan juhlivat opettajat tekivät laivaretken Vaajakoskelle, Päijänteen rannalle erääseen paikkaan. Sinne jokainen seminaarilainen vei opintojensa päätteeksi kiven. Jyskyjen kesäkokoontumisessa olemme joskus tehneet retken tuolle paikalle. Oli sinne kerääntynyt seminaarilaisten kiviä melkoinen kasa." "Me olimme kaikki erittäin innostuneita opiskelusta. Yhteishenki oli hyvä, kestäviä ystävyyssiteitä muodostui. Monien ystävien kanssa pidämme vieläkin yhteyttä -yli 60 vuoden jälkeen. Mutta harvenee tämä joukko, ja harmaantuu." "Seminaarista valmistui hyviä opettajia. Monet kirjoittivat lehtiin ja runojakin, ja kyllä meihin tarttui sitä seminaarin henkeä, mitä opettajat toivoivat. Sitten kun seminaari muutettiin kasvatusopilliseksi korkeakouluksi, ensimmäiset uudet opiskelijat pistivät seminaarin hengen pulloon ja upottivat sen Jyväsjärveen. Ne halusivat poistaa sen kokonaan, olivat kai jo niin uudenaikaisia ja vapaahenkisiä." LEENA PIKKUMÄKI kuvat: MARKO PULKKINEN JA LYYLI SILVOSEN ALBUMI
9 JYY 60 VUOTTA JYY 60 VUOTTA JYY 60 VUOTTA W JYY 60 V. Lähes jokainen Jyväskylän yliopiston opiskelija kuuluu johonkin kampuksella toimivista lähes 40 ainejärjestöstä. Yliopiston ulkopuolella näistä puuhasteluista tiedetään kuitenkin vähän. Ainejärjestöt toimivat samaa ainetta tai koulutusohjelmaa opiskelevien yhteisten etujen ja harrastusten kehittäjänä. Tarkkaa rajanvetoa ei kuitenkaan kannata tehdä. Joillakin laitoksilla saattaa olla montakin ainejärjestöä kun taas toisissa kaikki opiskelijat kuuluvat samaan ainejärjestöön. Ainejärjestöt ovat osaltaan korvanneet entisaikojen osakunnat. Ainejärjestöt tulevat hyvin tutuiksi jo opintojen alkuvaiheessa uusille opiskelijoille, sillä juuri ainejärjestöt järjestävät usein ensimmäiset epäviralliset tilaisuudet, kuten saunaillat ja uusien opiskelijoiden "tutustuttamisbileet". Ainejärjestöjen tehtävät eivät kuitenkaan rajoitu pelkkään vapaa-ajan viettoon, sillä ne toimivat usein hyvin aktiivisesti myös jokapäiväisten opintoihin liittyvien ongelmien parissa. Esimerkiksi luokanopettajiksi opiskelevien ainejärjestö Pedago on järjestänyt ja maksanut bändikurssin, kun laitokselta loppuivat rahat. Erilaiset teemapäivät laitoksilla, opintomatkat eli excursiot ja omaperäiset tempaukset ovat ainejärjestötoiminnan näkyvimpiä puolia. Näkyvyyttään ainejärjestöt myös korostavat erilaisilla merkeillä ja logoilla, viime vuosina myös haalareilla. PIENI I N KAUNISTU Pienimpien ainejärjestöjen on tietysti vaikeampi saavuttaa aktiivisuudessaan suurten ainejärjestöjen tasoa. Silti pienuus voi olla myös valttia. Kirjallisuuden opiskelijoiden Opus on perinteisesti järjestänyt vappuna Minnan lakituksen piimämaljoja kohottaen. Myös toinen pieni ainejärjestö, Suomen kielen opiskelijoiden Sane on näyttänyt mallia isommilleen. Sanelaisten aloitteesta suomen kielen opiskelijoilla on nyt valtakunnallinen kattojärjestö OSMA (=objektin sijainen määrän adverbiaali). Toiminta käynnistyi viime syksynä. P Ö R S S I SUURIN AINEJÄRJESTÖ Suurin ainejärjestö on ylioppilaskunnan edustajistoonkin jäseniä saanut kauppatieteilijöiden Pörssi. Pörssi on niittänyt mainetta opiskelijoiden keskuudessa lähinnä megabileiden ja erilaisten massatapahtumien järjestäjänä. Pörssiin kuuluva Aiesec järjesti viime syksynä Kauppakadun approbaturin, johon osallistui lähes 1400 osanottajaa. Pörssi aloitti myös viime keväänä kaikkien ainejärjestöjen yhteisten bileitten Kevätsemman. Suuriin ainejärjestöihin voidaan myös lukea liikunnan Liikuntayhdistys ja luokanopettajien Pedago. Näissä toiminnan näkyvin osa on painottunut vuosikursseihin. Liikuntayhdistyksen keväisin järjestetty liikuntaa, musiikkia ja erilaisia taideilmaisuja esitellyt tapahtuma, LiiAinejärjestöistä vauhtia opiskelijaelämään kuntaideshow, on saanut myös yliopistomaailman ulkopuolista huomiota. LENTÄVÄT PYÖRÄTUOLIT Erityispedagogiikan Abakus on lähtenyt enakkoluulottomaan yhteistyöhön Invalidiliiton palvelutalon asukasyhdistyksen kanssa. Lentävät pyörätuolit-projekti kerää rahaa Turkinmatkaa varten, jonne opiskelijat lähtevät avustajiksi. Abakus, eli näkövammaisten laskutikku, viettää yhdeksättä toimintavuottaan aktiivisesti. Latinan ja kreikan kielen opiskelijoiden Taberna latinaa pidetään heidän omasta mielestään yleisesti vähän omituisena. Latinan kielisiä piirros: Simo Koivunen AINEJÄRJESTÖJEN LEHDET LUETAAN TARKKAAN Lähes kaikkilla ainejärjestöillä on oma lehti. Eri asia sitten on julkaistaanko sitä ja miten usein. Joidenkin ainejärjestön aktiviteetti riitää juuri ja juuri jonkinlaisen vappujulkaisun kasaamiseen. Silti, myös hyviä lehtiä tehdään ja Jylkkäriin saimme peräti yhdeksän ainejärjestön lehtinäytteen. Näistä yhdeksästä lehdestä esiin nousee ammattitaitoisimmin tehdyt taidehistorian ainejärjestön Ranan ja taidekasvatuksen Mesenaatin yhteisjulkaisu Eklektika ja soveltavan kielitieteen ainejärjestön Illokuution Pragma. Yleensä ainejärjestöt julkaisevat lehteään pari kertaa vuodessa. Poikkeuksena kauppatieteilijöiden Pörssikurssi, joka A5-kokoisena ilmestyy kuudesta seitsemään kertaan vuodessa. Juttujen aiheet pyörivät pääosin omien tapahtumien ympärillä. Silti myös muitakin juttuja on julkaistu. Parhaita lehtiä ei todellakaan voi syyttää sisäänpäinlämpiäviksi. Niitä lukee ihan mielellään ulkopuolinenkin. Karkeasti ainejärjestöjen julkaisutoiminta voidaan jakaa kolmeen luokkaan. Säännöllisesti ilmestyviin huoliteltuihin painotuotteisiin, vähemmän säännöllisesti julkaistuihin harrastustason lehtiin ja epäsäännöllisiin "vappukyhäilyihin". tangoja ja näytelmiä sisältäneet illanistujaiset tuskin avautuisivatkaan kovin helposti ulkopuolisille. Omaperäisyys on vahvuutta myös taidehistorian Ranalla, (ainejärjestön nimi tarkoittaa muuten sammakkoa) jonka jäsenet ovat itsepintaisesti kieltäytyneet sonnustautumasta rahvaanomaisiin haalareihin. Ranalaiset ovatkin valinneet itsetehdyt viitat esiintymisasuikseen ja ovathan ne käteviäkin naisenemmistöisessä ainejärjestössä. Kieltenlukijoiden ainejärjestöt ovat suunnitelleet keskenään tiiviimpää yhteistyötä. Nythän kielten opiskelijat ovat pirstoutuneet useiden pienten ainejärjestöjen alle, mikä on koettu toimintaa haittaavaksi tekijäksi. Keväällä onkin tarkoitus kokeilla ryhmätyöskentelyä "Euroviisut"-projektin merkeissä. Jos "kansalliset raadit" antavat hyvät pisteet myös ainejärjestöyhteistyölle kehitys voi johtaa tiiviimpään yhteistyöhön. NAISISTUMINEN T I I UUSIA IOEOITA Joissakin ainejärjestöissä vahva naisylivoima on myös poikinut koko joukon-uusia toimintaideoita. Psykologian opiskelijoiden Stimuluksessa tämä on näkynyt miesopiskelijoiden vahvana esiintymisenä erilaisissa tilaisuuksissa. Kultamunat kullanvärisissä kalsareissa ja aivoliikunta-ryhmä ovat niittäneet mainetta ainakin psykologien omissa juhlissa. Tietojenkäsittelyn opiskelijoiden Dumpin ideoima Poikamiespankki syntyi myös haasteena vinoutuneelle sukupuolijakaumalle, Kieltenopiskelijoiden bileistä puuttunutta herraseuraa korjaamaan lähteneet dumppilaiset päättivät jatkaa avunantoaan myös tulevaisuudessa. Kaikki ainejärjestöt eivät kuitenkaan elä kukoistuskauttaan. Ajoittaiseen aallonpohjaan voi olla mitä erilaisimpia syitä aina henkilökemiasta lähtien. Valtio-opin opiskelijoiden politiikkakammo on riuduttanut Puolueen toiminnan lähes kuiviin. Lastentarhanopettajien Alvarin kohtaloksi on koitunut se, että uusia opiskelijoita ei ole enää kahteen viime vuoteen otettu sisään lastentarhaopettajakoulutukseen. JANNE PÖYSTI
1 1 1 Ylistetty olkoon O P E T U S M I N I S T E R I H E I N O N E N ja hänen puolueensa KOKOOMUS 'Tässä oli pitkälle kokoomuksen sisällä tietyn nuoren jengin paineen kanavoinnista", tuore opetusministeri OlliPekka Heinonen arvelee valitsemistaan. L ehdet kehua retostavat uutta 29-vuotiasta opetusministeriä Olli-Pekka Heinosta (kok). Heinosen tuttavat suitsuttavat, että hän on ahkera, tunnollinen ja jopa pedantti, hieman ujo, "hyvä tyyppi" ja opiskelijan näköinen ministeri. Loputtomat ylisanat alkavat kyllästyttää nopeasti. Laatikostani löytyneellävanhalla haastattelunauhalla Heinonen kuulostaa enemmän opetusministeriön hallinnonalan erityisavustajalta kuin supliikilta ministerin erityisavustajalta saati tulevalta ministeriltä. Onko Heinonen tosiaan sama nihkeä tyyppi, joka erityisavustajana väisteli Jylkkärin kysymyksiä muun muassa lukukausimaksuista? Siis sopulina kokoomuksen eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen, Ylioppilaslehden sekä Suomen Kuvalehden viitoittamaa tietä Helsinkiin. Heinonen näyttää oikeasti hieman ujolta. Pienet hermostuneet eleet paljastavat, että hän jännittää hieman jopa Jylkkärin haastattelua. Hän rentoutuu nopeasti, puhuu jopa tunnin sovitun puolen tunnin sijasta, vastaukset eivät tule puppusanaapparaatista. Heinonen muodostaa ajatuksia ja hakee sanoja koko ajan. Kielenkäyttö on hieman byrokraattista: usein hän "suorittaa toimenpiteitä eri tahojen osalta". Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta täyttää 60 vuotta. Onko ylioppilaskunta mielestäsi enää tarpeellinen? "Minusta se on tänään tarpeellisempi kuin koskaan. Sillä on ollut tärkeitä rooleja aikaisemminkin. Jos miettii tämän hetken korkeakoulujen vaihetta, kun autonomia on voimakkaasti lisääntynyt ja päätöksenteko on entistä enemmän korkeakoulutasolla, ja kun korkeakoulut käyvät sisällään vahvaa muutosprosessia, niin tätä taustaa vasten sen asema on hyvin keskeinen." "Myös siinä suhteessa, että korkeakouluissa joudutaan miettimään, onko ne päätöksentekoja johtamisjärjestelmät synkroniassa lisääntyneen autonomian kanssa, siinäkin mielessä Sen asema on erittäin tärkeä. Kolmas olennainen asia on, että kun mielestäni opetus, jossa korkeakoululaitoksen osalta on suurin parantamisen vara, niin myös laadunvalvonnan mielessä ja asiakasvalvonnan kannalta niiden merkitys on hyvin keskeinen." "ITSE EN OLLUT PAUON YLIOPPILASKUNNASSA" Tässä on kuitenkin ristiriita. Opiskelijat eivät ole kiinnostuneita ylioppilaskunnista. Pitäisikö opiskelijoiden kiinnostua ylioppilaskuntien toiminnasta? "Jos sitä miettii tuottaja/asiakassuhteen kautta, niin olen huolestunut siitä, että asiakas ei ole kiinnostunut palvelun laadullisesta tasosta. Mitä kautta vaikuttaminen sitten tapahtuu. Ja miten yleensä yliopisto sosiaalisena yhteisönä toimii. Jos tuntuu, että ei ole kiinnostusta, niin pitäisi miettiä pitääkö jotain toimintamuotoja muuttaa. Näen sen merkityksen hyvin tärkeäksi." "Itse en ollut kovinkaan paljon opiskeluaikana siinä toiminnassa mukana. Olin toista kautta samankaltaisessa toiminnassa (Kokoomuksen nuorten liitossa). Jos se olisi jäänyt kokonaan väliin, niin näkisin sen isona menetyksenä." "Ehkä se on tälle ajalle muutenkin ominainen juttu: vetäytyminen tämän kaltaisesta toiminnasta." Pitäisikö mielestäsi ylioppilaskuntien jäsenyys tehdä vapaaehtoiseksi eli luopua ns. pakkojäsenyydestä? "Minusta nykyinen tilanne, johon liittyy sosiaalisen puolen palvelut, on mielestäni toimiva." Siis ainakaan vuoteen ei ole tulossa lakiesitystä pakkojäsenyydestä luopumisesta? "Ei ole tulossa.Siitähän oli selvitys pari vuotta sitten. Se ei johtanut mihinkään, enkä aio kaivaa sitä esille." "NUORETA jffiNGIN PAINEEN KANAVOTtöflK*'' Sinun nimitystäsi ministeriksi on pidetty eräänlaisena uuden ajan airuena. Miten itse näet tilanteen? "Minun perspektiivini asiaan on kovin heikko. Minun on aika vaikea sitä asetelmaa nähdä. Mutta kyllähän valintaprosessiin liittyi senkaltaisia piirteitä, joita ei aikaisemmin ole tuonkaltaisessa päätöksenteossa ollut." Mitä piirteitä? "Tässä oli pitkälle kokoomuksen sisällä tietyn nuoren jengin paineen kanavoinnista. Uutta oli se, että se johti tuloksiin. Paine oli niin kova. Ja uskon, että sille on myös jatkoa tulossa." Mitä se jatko mahtaisi käytännössä tarkoittaa? "Uskon, että se tulee näkymään sisältöratkaisuina. Siihen liittyy nuoremman sukupolven ajattelun tukeminen samalla. Uskon, että se tulee kokoomuksen sisällä vaikuttamaan kannanmuodostukseen siihen suuntaan, että ehkä tietynkaltainen kokoomus, johon minä olen liittynyt silloin kun itse sen poliittisen valinnan tehnyt -en tarkoita sitä kun 15-vuotiaana liityin muilla motiiveillavaan joskus tuossa 19-vuotiaana kävin pohdinnan tarkemmin läpi, niin se kokoomus johon minä olen liittynyt on hyvin vahvasti tulevaisuussuuntautunut, selvästi nuorisopainotteinen ja tiettyjen pehmeiden arvojen kokoomus." Tämä kokoomus olisi sit ten nyt konkretisoitu^^, sa? "Näin minä u ^ J a us _ kon,ettäsep(nikk a j o k a t a_ m ä n i d e a n ^ h i . joka on tietyllä ta\,na tässä nopeassa m u 1bksessa, mitä meidän yhteiskunnassa on tapahtunut, on hakenut vahvasti identiteettiään. Eikä tiennyt mihin kokoomuksen sisällä asettua. Uskon, että se identiteetti on tietyllä tavalla löytymässä." "OPISKELIJAN NÄKÖINEN OPETUSMINISTERI" Onko se identiteetti tätä nuorsuomalaisuutta? "En lähtisi lyömään senkaltaisia leimoja. En ole lukenut sitä kirjaa (Risto E.J. Penttilä, Jaakko Tapaninen, Janne Jutila: Ultimatum isänmaalle), ainoastaan selaillut siitä pätkiä. Ne leimat ovat kamalan vaarallisia, kun niiden sisältö voi olla niin erilainen. Jos sitä ajatellaan sen jaon kannalta, joka on kokoomuksen historiallinen tausta, mikä on ollut se nuorsuomalaisuus aikoinaan. En ole ihan varma, että meneekö se yks yhteen sen kanssa, mitä kirjoittajat puhuu nuorsuomalaisuudesta. Sieltä varmasti löytyy sellaisia osia, jotka on sitä kokoomuslaista identiteettiä, josta minä äsken puhuin. Mutta on varmasti osia, jotka tulevat vanhasuomalaisesta liikkeestä." Tuhatkuntalaiset ja tiedotusvälineet ovat mainostaneet sinua "opiskelijan näköisenä" ministerinä. Oletko mielestäsi liian kiltin näköinen ja ovatko opiskelijat mielestäsi liian kilttejä, kun he ovat joutuneet nyt koville? "Minun on mahdoton sanoa olenko liian kiltin näköinen. Minä olen sen näköinen kuin olen. Politiikkaan liittyen on mielenkiintoinen asia, että jotta olisi kova sana politiikassa, siihen liitetään sellaisia ominaisuuksia kuin kiero tai epärehellinen tietyllä tavalla, kyynärpäiden käyttäjä. Minusta kyllä voi, tai pitäisi voida olla ihmisenä ilman tämän kaltaisia ominaisuuksia ja silti kyetä omaamaan vahva tahto. Minusta politiikassa on olennaista se, että on tahto ja usko omaan tahtoon ja oman asian eteen päin viemiseen. Minusta sen tulee riittää. En aio lähteä muuttamaan itseäni luonteitteni osalta. Minusta opiskelijoiden kiltteyteen pätee sama asia. Olen huolissani siitä, että jos sitten ei olla kiinnostuneita. Minusta se on aika vaarallinen kehitys." "SITOUTUMATONKIN SITOTUU JOHONKIN ARVIOHIN" Olen yrittänyt pitää Jylkkärissä yllä sitoutuneisuus/sitoutumattomuus keskustelua. Mitä mieltä olet sitoutumattomasta ylioppilaskunt apotit iikasta? Pitäisikö meidän liittyä johonkin puolueeseen? "Jos miettii ylioppilaskuntia ja yliopistojen hallintoa, ne kuitenkin perustuvat edustuksellisuuteen eli vaaleihin. Kun vaaleja käydään, niillä jotka sen valinnan tekee, pitäisi olla tietoa, mikä on se ajatusmaailma, se periaatteellinen lähtökohta, johon ehdolla olevien ajattelu perustuu. Jos joku henkilö on poliittisen puolueen ehdokkaana, niin se antaa viestin siitä, mitkä on ne yleiset periaatteet, joita hän kannattaa. Sitoutumattomien liikkeiden osalta on olennaista se, että tulee selväksi, mikä se on se ajattelumaailma, joka sinne taakse kätkeytyy. Sitoutumattomuus on minusta olemassaoleviin poliittisiin puolueisiin sitoutumattomuutta. Aina sen päätöksen takana on sitoutuneisuus tiettyihin arvoihin ja periaatteisiin. Voi olla, että se henkilö ei tiedosta sitä. Aina ne ratkaisut johonkin perustuu." Uusi sukupolvi PYRKII "PARHAASEEN VAIHTOEHTOON" Sanoit Nykypäivän haastattelussa (18.2.94), että "minun sukupolvelleni on vaikea ymmärtää, että politiikassa toimitaan jotain vastaan" ja että "mitä järkeä on siinä, että lähtökohta on negatiivinen". Eikö tämä ole aika epäpoliittinen ja virkamiesmäinen asenne poliitikolta? "Ei! Politiikassa on olennaista se, että on tietty tahto, pyrkimys saada tietyt asiat toteutumaan. Tarkoitin tuolla, että en ymmärrä sitä että poliittisessa toiminnassa olisi lähtökohtana se, että pyritään keinoilla millä hyvänsä kampittamaan jotain ihmistä. En tarkoita sitä, etteikö politiikassa voisi olla joitain ajatuksia vastaan ja eri mieltä." "Mutta että sinänsä pyritään estämään jotain henkilöä esimerkiksi. Olen toiminut eri puolueiden nuorisojärjestöjen kanssa ja on yritetty päästä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Jos se tyyppi, joka keksii keinon jolla vielä parempaan päästäisiin, kuin mitä itse olet esittänyt, niin se että hän on eri poliittisesta liikkeestä, niin se ei saa tehdä mahdottomaksi sitä, että voit silti kannattaa sitä ajatusta." "Politiikassa usein näyttää siltä, että jos jonkun hyvän idean keksii jonkun toisen puolueen ihminen, niin sitä ideaa vastaan täytyy toimia pelkästään sen takia, että sen teki ihminen toisesta puolueesta. Sen kaltaista ajattelua ei minun sukupolveni poliittisessa liikkeissä toimivien ihmisten keskuudessa enää löydy." TÄLLAISENA HE MEIDÄT HALUAVAT Muut lehdet ja tuttavat osuvat osittain oikeaan, Heinonen on varmasti ahkera tunnollinen ja muita ylisanoja. Ei ole vaikea uskoa, että hän keikkuisi muutamalla muullakin ministerin pallilla tulevina vuosina. Tällaisina suuret ikäluokat ja muut valtaapitävät haluavat meidän perivän heidän "työnsä tulokset": nopeasti opiskelleena, ahkerana ja siististi pukeutuvana, joka kuitenkin pontevasti tuo esiin mielipiteensä mutta ennen kaikkea käyttäytyy hyvin. Kiitetty olkoon kokoomuksen puoluejohto, erityisesti Tuhatkunnan ex-puheenjohtaja Max Mickelsson, puoluehallitus ja eduskuntaryhmä. Säästitte meidät Martti Tiurilta. Päästitte hallitukseen melkein meidän näköisemme nuoren miehen, vaikka ei tämä sukupolvi sitä sukupolvena ole osannut vaatia eikä paljon muutakaan. Eikä ole saanut, mutta saatiin sentään tämä Heinonen. Mutta älkää sitten ihan oikeasti viekö Heinosen hallinnonalalta eli meiltä ihan kaikkea. Se ei ole meistä kivaa. Ja saattaa sitäpaitsi turmella vientiteollisuuden kilpailukyvyn., •*. "KOULUTUSPOLITIIKKAA AJATELLAAN KAUHEAN USEIN OPISKELUAJAN KAUTTA •»* •*O petusministeri OlliPekka Heinonen, olet ollut monessa mielessä valtion ja opetusministeriön ihanneopiskelija aikanaan: korkeat arvosanat, vaihto-opiskelijana koulussa ja valmistuit nopeasti. Haluatko pistää opiskelijat samaan nopeaan putkeen kuin mitä itse teit? "Koulutuspolitiikassa suurin ongelma on se, että koulutuspolitiikkaa kauhean usein ajatellaan omien koulutai opiskeluajan kokemusten kautta. Minusta s e e i ole mitenkään oikea pohja tehdä koulutuspoliittisia ratkaisuja. Minun koulutuspoliittinen pohjani lähtee yleisimmistä koulutuspoliittisista periaatteellisista linjauksista, eikä minun yksittäisten kouluajan kokemusten projisoinnista koko koulutusjärjestelmään. Minusta tämä on hirvittävän tärkeä kysymys, koska kaikki ihmiset ovat käyneet koulua, niin toivoisi ettei kuitenkaan koulutuspolitiikkaa tehtäisi sen ajan kokemusten perusteella." Miltä pohjalta korkeakoulupolitiikkaa olisi tehtävä? Mikä on sinun yliopistoideologiasi? "Minun yliopistoideologiani lähtee siitä, että tiedekorkeakoulujen lähtökohta tutkimusmaailma ja tieteen kehitys ja siihen liittyvä opetusja tutkimustoiminta. Meillä korkeakoululaitos on jonkin verran kulkenut kohti ammattikorkeakoulujärjestelmää, kun meillä ei ole ollut ammattikorkeakouluja. Se on tullut vahvasti tiettyihin ammatteihin kouluttavaksi väyläksi. Minun mielestäni se ei ole korkeakoululaitoksen keskeinen tehtävä. Se on tiettyjen yleisempien ajattelun valmiuksien antaminen. Sivistysyliopisto sana on vähän hankala, ehkä humboldtilaisen idean suuntaan kulkeminen olisi paikallaan korkeakouluille." AMMATTIKORKEAKOULUT TEKEVÄT TULOAAN Näet siis että ammattikorkeakouluilla on sijansa suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä? "Näen että se järjestelmä tekee tuloaan meille. Ja siihen sisältyy tiedekorkeakouluille mahdollisuus palata juurilleen, kirkastaa oma tehtävänsä. Varmasti tämä nähdään jonkin verran kilpailutilanteena. Pyrin sen kaltaisiin ratkaisuihin, että esimerkiksi resurssien suhteen keskinäistä kilpailua ei syntyisi. Jos aiheuttaa kilpailutilannetta opetuksen laadun osalta, niin silloin se on ihan myönteinen asia." Minulla on tieto, että ensi vuoden budjetissa on suunniteltu 350 miljoonan markan lisäleikkauksia korkeakouluille. Raastaako nyt juustohöylä vai lakkautetaanko joku korkeakoulu? "Jos puhutaan vuodesta 9 5 , niin korkeakoulun lopettamisella ei saada säästöjä ensi vuonna aikaan. Opiskelijoiden opinnot tulisi joka tapauksessa hoitaa loppuun. Se ei minusta ole ratkaisu siihen kysymykseen." "Vuoden -95 osalta ei ole ratkaisuja, mikä korkeakoulujen budjetti tulee ole maan. Se on tietysti taistelun paikka. Ne luvut, jotka ovat liikkuneet, liittyy siihen, millaisista lähtökohdista käydään korkeakoulujen kanssa tulosneuvotteluja opetusministeriön ja korkeakoulujen välillä. Sen suhteen on lähdetty siitä, että on paljon helpompi lisätä tulosneuvotteluissa jaettavaa kakkua kuin jälkeen päin lähteä ottamaan pois. Sen takia suhteellisen tiukalla tasolla niitä neuvotteluja käydään." TULOSJOHTAMISESSA O N JÄRKEÄ Onko tulosohjauksella sitten mitään merkitystä? "Tottakai. Tätä kautta syntyy tietoa ja eväitä minulle, kun lahden budjettiriiheen vääntämään siitä asiasta. Jos mentäisiin miinus 350 miljoonaan, niin tiedän mitkä ovat ne konkreettiset vaikutukset kussakin korkeakouluissa. Tämä on yksi syy, miksi näin on tehty: minä tarvitsen sen argumentaatiopohj an." Mitä opetusministeriö aikoo tehdä jatko-opiskelijoiden hyväksi esimerkiksi tulevissa budjettineuvotteluissa? "Meillä on nyt tutkijakoulutuksen organisointiin selvät suunnitelmat, jotka tulivat viime viikolla. Eduskunnan käsittelyssä olevassa lisäbudjetissa on sisällä tiettyjä määrärahoja nimenomaan, joiden idea on että jatkokoulutusmahdollisuuksia parannettaisiiin. Siellä on tutkimusapulaisten paikkojen lisäyksiä noin 80 miljoonalla markalla, joista merkittävä osa on sellaisia joilla pyritään jatkokoulutukseen hakeutuvalle tarjoamaan mahdollisuuksia jatko-opiskeluun." Heinosen mukaan jatko-opintojen ja työttömyyden dilemman voisi ratkaista ainoastaan joko korottamalla opintorahaa tai laskemalla työttömyyspäivärahaa samalle tasolle. Kumpikaan vaihtoehto ei pian ole todennäköinen. Ensi vuoden budjetin yhteydessä Heinonen yrittää saada alle 20vuotiaiden opintorahan samalle tasolle kuin muiden. "Se on periaatteellisesti iso kysymys, sillä 20 vuoden ikäraja ei perustu käytännössä mihinkään muuhun kuin rahaan." Mikä sinusta on opintorahan oikea markkamäärä? "Se on aina sidottu tilanteeseen. Jos minulta olisi valtion talouden osalta kaikki edellytykset tehdä millainen ratkaisu tahansa, niin sanotaan 3 000 markkaa tämän päivän tilanteessa." JOUNI VAUHKONEN kuvat MARKO PULKKINEN
1 3 f " ! ' l " [ ' " i i i ' : sai muun muassa syytteen sukupuolikurin rikkomisesta. Perkki oli välittänyt Jyväskylän Talven valokuvanäyttelyyn joidenkin mielestä rivon kuvan, jossa loukattiin paitsi siveyttä myös Suomen lippua. Perkki onnistui kirjoittelullaan järkyttämään myös, jyväskyläläisten kauppiaiden mielenrauhaa. Kauppakamari julisti lehden ilmoitusboikottiin talvella 1970. Sen seurauksena lehti velkaantui ja Perkkiä vastaan esitettiin voimakasta kritiikkiä. Edustajistossa kokoomuslaiset yrittivät saada läpi aloitteen jäsenäänestyksestä, jossa lehden linjan nauttima luottamus olisi punnittu. Aloite ei mennyt läpi ja Perkki sai jatkaa julistustaan. Lopulta Jyväskylän Ylioppilaslehti muistutti erehdyttävästi SAK:n jäsenlehteä. Lehti vastusti kaikkea mikä ei ajanut työväen ja luokkataistelun asemaa. Kun Perkin toimikausi päättyi, oli edustajistossa jo kypsynyt päätös vaihtaa tulevan päätoimittajan puoluekantaa. HYVÄ MEIDÄN PUOLUE Marxilaisuus heitti pysyvät hyvästit Jyväskylän Ylioppilaslehdelle vuonna 1972 tässä suhteessa päätoimittaja Marko Pulkkiseen vuonna 1991 suunnattu syytös lehden marxilaisuudesta oli lieveästi jälkijättöinen. Vuosina 1972-76 lehteä johdettiin tiukasti kepulaisvoimin. 1970-luvun puoliväliä voidaan pitää todellisina ylioppilaspolitiikan hulluina vuosina. Ylioppilaskunnassa oli vain puolueita ja politiikkaa. Suomen akateeminen nuoriso oli aidosti rähmällään. Toisinajattelu oli harvinaista herkkua. Ainakaan Jyväskylän Ylioppilaslehdessä sitä ei harjoitettu. Sen sijaan provosointi ja mielenosoituksiin yllyttäminen olivat kunniassaan. Marsseja riittikin aina lopulliseen kyllästymiseen asti. Lehdessä mellastivat puoluepoliittiset pakinoitsijat; jokaisella edustajistoryhmällä oli oma nimimerkki, jonka kautta haukuttiin toisia edus2^ g llseIvlsekjelmaeessa, olllaan svanee ippuun vkiatrimaka •uute, tyykKiir.siskö k y s j ä , SOL: S .m im Neljännes o p p i l a i s t a häiriintyneitä — olisikohan opettajilla osuutta asiaan? .1 häl•Mle: Psyulla. im im Mennyt vuosikymmen on siirtynyt historiaan paitsi voimakkaan koulupolitiikan myös koulupolemiikin vuosikymmenenä. Lyhyellä perspektiivillä katsottuna voi tuntua subjektiiviselta analysoida varsinkin viime vuosien teesejä koulusta, mutta toisaalta aikavälin pidentyessä kerran todettuun astuu kuvaan helposti menneen patina , ja home peittää kohtalokkaalla tavalla hyvätkin huulet. -'<"» M Kun tri Max Frisk muutama vuosi sitten julkaisi kartoituksen oppikoululaisten tajistoryhmiä*' Oli Kyntö-emotionaalisista häiriöistä, voitaneen sitä pitää sodan jälkeen ensimmäisiin miestä, Liperaalia, Volgan' '•-»••••»••liSH"»--"" *3ssä teemassa. Pian seurasi dos. Alasen kartoitus samanlukemattomia muita. Tänään olemme lukemastai vähemlautturia, Punaista Viivaa ja Joonasta. Tuolloin päätoimittajana olo oli yksinkertaista; valmista aineistoa kannettiin toimitukseen jatkuvalla syötöllä. Ja jos ei kaikkien ryhmien julkilausu-' mia ehtinyt julkaista, tuli palaute edustajiston kautta pikaisesti. SAUKKOMAA PELASTAA Lehden journalistisen kunnian palauttajaksi tarvittiin aito Journalisti. Sellaiseksi ilmoittautui alkuvuodesta 1977 nuori ylioppilas Harri Saukkomaa. Saukkomaa kiitti kunniasta ja ryhtyi remontoimaan lehteä. Yksisilmäinen puoluepolitikointi lensi romukoppaan. Lehdestä kehittyi nopeasti keskusteleva ja opiskelijoiden todellisiin ongelmiin pureutuva jäsenlehti. Myös yliopistoon ja tutkinnonuudistukseen äärimmäisen kriittisesti suhtautuva sivistysyliopistoliike löysi .kotinsa Jyväskylän Ylioppilaslehdestä. Saukkomaa valittiin hurraahuudoin myös toiselle 2vuotiskaudelle. Se keskeytyi tosin alkuunsa Saukkomaan väsyttyä hommaan. Jyväskylän Ylioppilaslehden 1980-luvun vaiheet eivät kuulu enää tämän kertauksen piiriin. Tarkoitus on ollut osoittaa lukijoille, että heidän oma lehtensä on ollut monessa mukana, niin hyvässä kuin pahassa. Lehti on ollut parhaimmillaan silloin, kun siihen on oltu valmiita panostamaan. Tätä 1990-luvun vesajärviset eivät ole halunneet tajuta; kehittämällä lehden ja ylioppilaskunnan yhteistyötä hyöty koituu kaikille.Viime vuosina ylioppilaskunnassa operoivien "visionäärien" avulla ei Kortepohjaakaan olisi saatu koskaan rakennettua. MIKA R E M E S Kirjoittaja on tutkinut Jyväskylän Ylioppilaslehden vaiheita vuosina 1960-80 pro gradu -työssään. »nemman i l ? 3 5 7; i TT 7T 3. a Jylkkäri julkaisee viimein 25 vuotta sitten sensuroidun jutun! Ylioppilaslehteä ei kiihkeimpänä ylipolitisoitumisen kautena voi pitää vapaana mielipidefoorumina, sillä julkaistu materiaali oli varsin yksipuolista. Äärimmillään lehteä voi luonnehtia pelkäksi marxilaisuuden äänitorveksi. Allaoleva silloista menoa kritisoinut kirjoitus on esimerkki siitä, millainen aineisto ei kovista yrityksistä huolimatta mennyt Jylkkärin seulasta läpi. Tuskastuneena silloiseen tilanteeseen hankimme Pohjanmaan Osakuntaan käsin pyöritettävän monistuskoneen, jolla monistimme julkaisematta jääneitä kirjoituksia. Lehdyköitä levitettiin kampuksella, Kortepohjassa ja jaettiinpa niitä Jyväskylän ydinkeskustassa rappu rapulta luukusta luukkuun. Jokohan Jylkkärin linja kestää julkistamisen? Vieraantumista vai mitä? Ajatukseni ovat kirkkaita, loogisia ja oikeita. Parempia kuin noiden tavallisten. Minä hallitsen, haluan hallita ja osaan hallita heitä paremmin kuin he itse. He eivät tajua asioita oikein on parempi että minä ajattelen ja toimin heidän puolestaan. Mitä vähemmän he saavat tietää, mitä vähemmän he saavat itse vaikuttaa, sitä parempi heille ja meille kaikille. Keitä ovat nämä viisaat miehet, joilla on valta ylitse muiden, jotka puhuvat ohi toisten suiden. Päteviä neitokaisia kaunokaisia, nuorukaisia harkitsevia. He ovat ylioppilaspolitiikkoja. Eikö näin ole hyvä, eikö näin pidä ollakin? Näin on hyvä ja näin pitää ollakin MUTTA! MUTTA sopii kysyä Teiltä ylioppilaspoliitikot, pyrittekö te ehkä tarkoituksenmukaisesti vieraantumaan, klikkiytymään omaan piiriinne, omiin ajatusmaailmoihinne ja pitämään tavallisia opiskelijoita tietämättöminä asioiden kulusta. Tässä näyttää olevan vaara tarjolla: demokratiasta tulee klikkiratia. Suurin osa teistä on joukkoa, joka ei enää säännöllisesti käy luennoilla eikä tenteissäkään. Samalla kun te olette vieraantuneet osittain opiskelusta, te olette vieraantuneet myös opiskelijoista, jotka eivät edes puolipäivätoimisesti politikoi tai muuten vaan istu Ilokivessä tiedostamassa. Te näette ehkä Vietnamin viidakot ja kolmannen maailman nälän'. Se on jaloa se, ei teidän saisi unohtaa opiskelijoillekaan kaikkein läheisimpiä ongelmia. Te puhutte ylioppilaskunnasta opiskelijoiden etujärjestönä. Olkaa sitä myös näissä pienissä kysymyksissä, joihin te voitte helpommin vaikuttaa kuin esim. suurvaltapolitiikkaan. Teillä on käytössänne viisaita aivoja, automaattinen manipulaatiokone ja tietääkseni vielä halpaa paperia sekä lisäksi kaikkien yhteinen lellikki ylioppilaslehti. Missä viipyy tieto? MISSÄ sitä piilotellaan ja MIKSI. Jakakaa sitä kansalle, tälle statistijoukolle. Ei riitä, että ylioppilaskunnan taululle ilmestyy joskus viikkoja kokouksen jälkeen hallituksen tai edustajiston päätökset luettelomaisesti. Vai odotatteko te, että vuori tulee teidän luoksenne, että me kaikki saapastelisimme toimistoihinne. Useasti jo edellisinä vuosina on korostettu ylioppilaslehden keskeistä asemaa ylioppilaskuntaa ja kaikkia opiskelijoita koskevien ajankohtaisten asioiden ja ongelmien tiedottajana. Edustajisto on antanut asiasta ponsia. Nämä ponnet ovat kuitenkin selvästi tämän kevään kuluessa ponnahtaneet aivan päinvastaiseen suuntaan. Informaatio ylioppilaskunnan asioista on vain entisestäänkin vähentynyt. Emme tiedä, mitä tekee edustajisto tai hallitus. Alkaa jo tuntua siltä, että tiedottamista ei enää pidetäkään tarpeellisena. On kuitenkin lohduttavaa, että olemme edes kahden kepulaisen K-jugend linjan pakinoitsijan avustuksella saaneet valistusta. Kiitos myös siitä, että nyt me kaikki osaamme vihdoin tutkia "Pääomaa" mieluimmin muiden kuin omaamme. Ehkä se sitten avautuu paremmin sekin ylioppilaslehden nykyinen sanoma. Ja katso, he nousivat vuorilla ylös kohti korkeuksia. Mutta he sokaistuivat, eivätkä he enää nähneet niitä, jotka olivat heidät lähettäneet. Matti Viitaniemi Kirjoittaja toimii nykyään Suomen historian vt. apulaisprofessorina Jyväskylän yliopistossa. / / P u l l o o i u c ^ CO :CO =CO CC CO CO CO CO CO CO CO CO CD CO CO CO CO CO o
14 The Penile Gode I HAVE A QUESTION FOR YOU ! I have a question for you. Have you ever thought about the idea of racism and inequality? Have you ever sat down and thought, "What vvould it be like if I walked into a MacDonald's and was told to go to the end of the line because there were other customers that were more important. How vvould I react if I found out that the only reason that I vvas hired for a job was because I have brovvn skin coloring? I did not get the job because I have a better education and am better qualified for the job than the next person, I got the job because the company had to fill govenment quotas for equality laws." Now don't get me vvrong, these ideas are not too bad when they are compared to other things that happen. Of course I could be a Muslim and be at my prayers and be shot in the back by a fundamentalist just because I am not Jewish. Or I could be locked away in a prison for 20 year s because I am a Tibetan monk. How about the idea of being a Gypsy and being persecuted ali through the continent of Europe for the last 1,000 years. Or the refugees from other countries that need political asylum or are just trying to find a place that is safe to cross the Street vvithout vvorrying if they will make it to the other side? Why do they wory about being shot as they cross the street? Because they are not of the same religion and therefore a different race than the other people that want to take control of the area. There are so many examples that I could show you but I think you get the idea. The point that I am trying to make is that there is racism and inequality ali over the vvhole vvorld. It is in North America with the treatment of Blacks, Hispanics, Native Americans, Asians. It is in Europe in the treatment of Africans, Gypsies, Asians, and Eastern Europeans. In Africa it is against other Africans, in Asia it is against other Asians. In Australia, they have the Asians and the Aboriginals. There are different degrees of racism and inequality in ali of these places, but it is still there. There is no country in the vvorld that doesn't have it. Don't take this to say that I condon it in any way, but I am a realist. The problem won't go away if vve don't recognize that there is a problem and try to solve it. The first step is to simply not accept stereotypes and to make judgements of people from first-hand experiences. I vvas once told in a class of mine, (in betvveen naps) that "AH generalizations are dangerous, even this one". I think that this phrase vvould work vvell with stereotypes. Terri Seabolt. ON THE 26th OF MARCH ISAJ (International Students' Association of Jyväskylä) AND THE INTERNATIONAL SUB-COMMITTEE VVILL BE ON KAUPPAKATU FROM 11 A.M. TO 3 P.M. SELLING INTERNATIONAL FOOD AND DISTRIBUTING HANDOUTS DESCRIBING THE INNECCESITY OF RACISM! Instead of bobbing her long hair to symbolize liberation from male power, Mrs Bobbitt decided to bob hep husband's penis; both actions vvould have stood for Mrs Bobbitfs rebellion against abuse, but only the latter will eventually bring her fame and fortune. Recently someone called the mental facility vvhere Lorena Bobbitt had been remanded to for 45 days for psychological evaluation to find out vvhether Mrs Bobbitt vvould be interested in becoming a spokesperson for a Japanese knife company. Only the future vvill teli us vvhether Lorena Bobbitt stapted a new trend OP vvhether hep taking the law into hep ovvn hands vvill serve as a fpightening example, frightening enough to stop the abuse of vvomen. The follovving shopt Story is dedicated to Mr and MPS Bobbitt. Ouch! It is my heart that is bleeding as I sit alone in the dark. Darkness outside and inside of me. I stifle my tears, wiping the ones fallen on my cheeks with the corner of my apron. The apron is now smudgy and worn out, it has witnessed my saner moments becoming a rarity, my happy days an endangered species. He, my ever so darling husband, the apple of my eye, gave me this apron as a wedding gift on out wedding night. "May this symbolize our happiness in a happy home," he said as he lovingly stroked my hair and looked at me with his tender hippopotamus eyes. I could sink into those eyes, i thought, willingly dying in those pools of love. The gift was wrapped in a newspaper, tied wim a fluorescent pink ribbon. I was touched by his creativity, a touvh of simplicity. Now, looking bck, I hate myself for not seeing, for not recognizing bad taste. As I opened the gift, I saw this vvas a yellow-striped apron with blue cornflovvers between the stripes. The words 'HOME SWEET HOME' were embroided onto the front of die apron. The sound of a car coming down the street brings me back to the messy room. I peek dirough die curtains, careful not to be seen. It is a big van going by and in the darkness I can only just see the naked woman with long, blond hair painted in die back of the van. I \vatch die image of her blondness disappearing along widi the van, leaving me in further despair. I hate blond vvomen. Being married meant lots of pot scrubbing and floor mopping, stealing a moment here and there to vvatch 'The Young and The Restless'. I did not mind cleaning, but running into long, blond hairs in odd places like my pillovv and the bathroom floor made me suspicious. I confronted Dick, shaking inside, yet trying to be, oh, so calm and polite. He frovvned, gave me one of his gorgeous smiles, patted me on the shoulder and said: "Didn't I teli you the tenants before us had this big hunting dog, an Afgan. Dog hair is a bitch, so hard to get rid of. Just keep on cleaning, hon, don't mind the dog hair. We may just have to get used to it." Oh, -those beautiful eyes, I love them so! Eventually I had a collection of dog hair; ali textures, lengths and colors. I used to sit around trying to figure out vvhat hair belonged to vvhat breed. I even bought The Photographic Encyclopedia of Dogs. Meanvvhile. I had a hard time keeping up vvith Dick in bed. There vvas never a lack of sex, no, he vvas insatiable. He vvould read/look at X-rated magazines and then vvant to experiment some vveird and painful stuff vvhile 'I can't get no satisfaction' by die Rolling Stones played in die background. At first, I vvas proud of his stamina, his manhood, but I had started longing for candle light dinners and tenderness, but then I figured romance exists only in 'The Young and The Restless'. Lately I have been trying to keep Dick and his lust under control. His eyes seem different novv. As his neck and his shoulder muscles get bigger, his eyes sink further deep into his head. I just love him, no matter vvhat, no matter hovv much it hurts. Are pleasure and pain perhaps tvvo sides of die same coin? The front door slams shut. I never heard it open, never savv the head lights. An alarm goes off in my head, the air I am breathing fills me, making me feel like a blovvn-up rubber dummy. He is home, my love, he is home. Smack! A piercing sound in my head, so unpleasant to listen to. Slap! Beautiful colors of pink and purple. Ouch! Don't puli my hair! Why does loving have to hurt this much? Mummy never told me. Silence. A throbbing headache. A pressure in the back of my head. I am going to split in tvvo any second novv. I knovv this is one of those fevv monents in life vvhen you are being guided to decide on your future and at me end you vvill not even recognize your past self to be you. It vvill be vviped avvay. It vvill never come back again. I forgive ali the vvomen, for they, like me, could not see in the dark. A knife. A scream of terror. Let there be light. Unattached. Free at last. Minna Marsh graphic erector: Minna Laukkanen
15 r "^N File Edit Uieui Rrrange Type UlindoLU iiDiiiiiii n 1 A O \ / V : ***>j V ' M £3' 27 t ^ ) ^ Qptions • } Normal Grey line Pink dash line Fish scales Fish tail fin Fish dorsal •O m Multimedia on e s i t y s t a p a , jossa tietokoneen avulla y h d i s t e t ä ä n e r i l a i s i a tietomuotoja. Tekstin, kuvien ja grafiikan lisäksi esitykseen voidaan liittää ääntä, anim a a t i o t a , videokuvaa ja matkoja v i r t u a a l i t o d e l l i s u u t e e n . Multimediaan l i i t e t ä ä n usein hypermedian ominaisuuksia. Tällöin k ä y t t ä j ä l l ä on mahdollisuus kulkea vapaasti tietoelementistä, itsenäisestä kokonaisuudesta toiseen linkkien muodostamia polkuja pitkin. Tähän l i i t t y e n p u h u t a a n hyperavaruudesta, linkkien sekä faktakokonaisuuksien muodostamasta verkostosta. Multija hypermediaa on hyödynnetty mm. CD-ROM-tietosanakirjoissa sekä erilaisten organisaatioiden ja tapahtumien esittelyssä. Miltä tuntuisi väsätä gradu multimediaesityksen muotoon? Entäpä haluaisitko tienata käteistä työprojektissa, joka pukisi kotipaikkakuntasi historian tähän uuteen esitysformaattiin? 8.3. pidetyssä multimediaseminaarissa kävi ilmi, että valmiudet tällaiseen toimintaan Jyväskylän yliopistossa ovat olemassa. Tarvitaan vain järjestelyjä, joiden avulla asiasta kiinnostuneet ihmiset saadaan yhteen. Miitingissä oli edustettuina väkeä yliopiston kirjastosta, OKL:sta sekä tietojenkäsittelytieteiden, musiikkitieteen, matematiikan, taidekasvatuksen ja viestintätieteiden laitoksilta. Monialaisuus heijasteli multimedian poikkitieteellistä ja -taiteellista luonnetta. Tämä uusi esitystapa vaatii monenlaista osaamista. Tapahtuman pääaiheena olikin laitosten välisen yhteistyön kehittäminen. Seminaarissa tuotiin esille myös ajatus noin 20 ov:n multi/hypermedia-opetuskokonaisuudesta. Kaikki läsnäolleet tahot näyttivät periaatteessa vihreää valoa opintopaketille. Ongelmana nähtiin tosin koordinointi ja resurssien puute. Samalla käytiin keskustelua myös eri alojen opiskelijoiden saamisesta yhteen projektien toteuttamiseksi. Selvästikin tarvitaan yhteistä foorumia, jotta asia edistyisi. Multimedia-asiaa aiottiin pitää vireillä. Uuden esitystavan mahdollisuudet Tällä hetkellä multimediaa on sovellettu hajanaisesti eri laitoksilla. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella on tutkittu uutta esitystapaa. Viestintätieteiden laitoksella on järjestetty multimediakurssi. OKL:ssa on tutkittu vuorovaikutteisen videon käyttöä opetustyössä. Musiikkitieteen apulaisprofessorin, Jukka Louhivuoren sanoin "multimedian kautta voi esittää tietoa, mitä ei ole paperin avulla mahdollisuus saada". Multimedian merkitys ilmaisukeinona on kasvamassa. Yritysmaailman taholta on tullut kyselyjä yliopiston mahdollisuuksista auttaa multimediaesitysten toteuttamisessa. Eli luvassa olisi rahaa osaavan käteen. Tutkimustyössä multimedia antaa uusia keinoja tulosten havainnollistamisessa. Tiedon hyperavaruudessa seikkailu auttaa myös uusien kokonaisuuksien luomista sirpaleisista yksityiskohdista. Tietoverkkojen avulla multimediatiedostot voidaan sitoa yhteen, mikä mahdollistaa laajan tiedonhankinnan. Hypermediatutkimuksen yhdysvaltalainen guru, Ted Nelson on utopioinut maailman laajuisen hypermediakirjaston, "Xanadun", josta kuka tahansa voi kerätä tietoa kotikirjastoksi. Teknisesti tämä on jo mahdollista. Myös opetustyöhön multimedia tarjoaa uusia keinoja. Se mahdollistaa mielenkiintoiset ja monipuoliset esitykset, ja tietoverkkoihin kytkettynä se luo itseopiskelulle uudenlaisen työympäristön. Multimediaan kuuluva vuorovaikutteisuus voi lisätä oppimistehokkuutta. Multimedian käyttö opetuksessa alkaa olla myös mahdollista opetusmateriaalin suhteen: USA:ssa on meneillään varsinainen multimediavallankumous. joka nopeuttaa uusien tiedostojen tuottamista. Mutta kotimaisesta materiaalista on sen sijaan pulaa, mikä hidastaa viestintämuodon leviämistä täällä. Lisäksi laitteistojen hankintaan ei laman aikana tahdo löytyä rahaa. Kaikki eivät myöskään pidä siitä, että opettaja korvataan opetustapahtumassa koneella. Multimedian kytkeminen opetussuunnitelmiin vaatii vielä vuosia. Multimedia on nuori esitystapa. Tekniikan kehittely kestää aikansa. Tulee myös muistaa, että vaatimattomankin multimedian rakentaminen on luonnollisesti työläämpää kuin asioiden vienti paperille. Konkreettisesti multimedian maailmaan raotettiin ovea demonstraatioiden kautta. Tapahtumassa kuultiin ja nähtiin töitä OKL:n ja taidekasvatuksen, musiikkitieteiden sekä matematiikan laitosten tahoilta. Inkeriläinen paimen multimediana Erityisesti jäi toimivuudessaan mieleen Jukka Louhivuoren ja Rauno Niemisen tekemä multimediaesitys inkeriläisestä paimenesta. Tietokoneen näyttöpäätteen kuvaruudulla oli tekstin lisäksi kuvia, videon pätkä, paimenen huilunsoitto saatiin myös kuultavaksi. Ohjelman käyttäjällä oli mahdollisuus seikkailla vapaasti hakusanojen aktivoinnin kautta etnomusiikkitiedon hyperavaruudessa. Mielenkiintoinen oli myös matematiikan opiskelijan. Vesa-Matti Paanasen esitys tietokoneen mahdollisuuksista kolmiulotteisen animaation teossa. Näyttävää jälkeä multimediaesityksiin pystyy saamaan aikaan yliopiston koneilla ja ohjelmistoilla. Tosin lyhyenkin, vähänkin kehittyneen animaatiopätkän laskeminen saattaa viedä koneelta päiviä. Tekniikka on kuitenkin samantapaista kuin mitä käytettiin Jurassic Parkin liskojen loihti miseen. RISTO HEIKKINEN
16 ) KAMPUKSEN KAIKU tiistaisin kello 18.30 radio Jyväskylän taajuuksilla 97,7 MHz ja 101,0 MHz OPISKELIJA KUN HANKIT TIETOKONETTA TULE JA TUTUSTU * M y y n t i * H u o l t o * Tarvikkeet Yli 11 vuotta paikallispalvelua Infogate Ky Gummeruksenkatu 9. Puh. 941 214 517 40100 JYVÄSKYLÄ AV. MA-PE 8.30-17.00 SAAT VASTINETTA RAHALLESI PALLOILUKESKUS rlUTUNKI Rcnontie 7 40800 VAAJAKOSKI P. 665 221 Sulkapallo (30,-) Tennis (40,-) Squash (30,-) Salibandy Viihtyisä kahvio (B-oik.) Opiskelijahinnat (suluissa) Voimassa ark. 9-17 ja viikonloppuisin Kuntonyrkkeily (Tare Uusivirta) Satujumppa (3-7 v) Seinäkiipeily, pohjoismaiden korkein. Ilmoittaudu kursseille! Kurssit sunnuntaisin 12.00-16.00 Hinta 100,TULE PELAAMAAN JA NAUTTIMAAN KIVASTA S P O R T T I S E S T A ILMAPIIRISTÄ! Bussi No 1 pääset keskustasta joustavasti. Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT kauttamme • collegepuserot • T-paidat • hupparit • oloasut kotimaista korkealuokkaista TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 opisKeiija-äsuntoja kurssiasuntoja '•'.':.':..':.;. Nyt on sopiva aika hakea. Valittavana perheasuntoja tai soluasuntoja yhdelle tai useammalle yhdessä. Asunnot sijaitsevat hyvillä paikoilla eri puolilla Jyväskylää. Osassa asunnoista huonekalut valmiina. KOAS:n asunnoissa mm. sähkö-, saunaja vesimaksut sisältyvät vuokraan, joten vertaa asumiskustannuksia. KESKI-SU0MEN OPISKELIJA-ASUNTOSÄÄTIÖ Kauppakatu 26 A, 40100 Jyväskylä Puh. (941) 610 666 Fax (941) 610 669 K I L R O Y n I T S E N Ä I S Y Y S J U L I S T U S Kampus Data tarjoaa: id ICL MikroMikko NB386L, Salkkumikro •Suoritin 386SL/25 MHz • Aritmetiikkasuoritin •Keskusmuisti 4 Mt •Kiintolevy 80 Mt •DOS 6 ja Windows 3.1 SF •9.5" LCD-näyttö (VGA) • Runsaat varusteet RAJ.ERÄ! 9990,Kampus Data K a m p u s Data O y K a u p p a k a t u 2, p . 218835 t i Kohta 13: Jokaisella o n oikeus m a t k u s t a a o m a n a i k a t a u l u n s a m u k a a n " ii Kun haluat kokea maailman täysillä, valitse matkustustapa, joka sopii sinulle. Sinun aikatauluusi, suunnitelmiisi ja mikä tärkeää myös kukkarollesi. KILROY travelsilta saat toiveittesi mukaan räätälöityjä matkoja, joiden reittejä voit muuttaa kesken matkan. Voit vaihtaa M a t k o j a n u o r i l l e ja o p i s k e l i j o i l l e Helsinki: Kaivokatu 10 D • 90-680 7811 Turku: Hämeenkatu 14 • 921-2337 033 Tampere: Tuomiokirkonkatu 36 • 931-2230 995 Oulu: Pakkahuoneenkatu 8 • 981-372 720 kohteita, viipyä pitempään tai jatkaa matkaa aiottua aiemmin. Käyttämättömistä lipuista saat rahat takaisin. Kun lähdet maailmalle KILROYlipulla, tiedät miltä täydellinen vapaus tuntuu! tl* Ka I P p l K ^ SS , &\ \t£ • KiLRoy t ra vei s pomi TIETOKONEET 486 SX-25 486 SX-33 486 DX2-50 486 DX2-66 8200 8400 9400 10450 KOKOONPANO: H D 210MB RAM 4MB SVGA-NÄYTTÖ MPRII CIRRUS 5428 VLB NÄPPÄIMISTÖ -HIIRI MINITORNIKOTELO POVVERI 200W -CACHE 128KB PENTIUM PÄIVITYS KANTA CHIP SET UMC -TAKUU 12KK. TAKUU HD 24KK. HUOLTOA MERKISTÄ RIIPPUMATTA MIKROT NÄYTÖT KIRJOITTIMET OHEISLAITTEET SYSTEK MAKSUPÄÄTTEET CITIZEN TAKUU 24KK. SIS. ARKINSYOTTOLAITTEEN + KIRJOITINKAAPELIN KYSY MEILTÄ MYÖS: WESTERN DIGITALIN JA QUANTUMIN KOVALEVYJÄ (TAKUU 24KK.) EMOLEVYT, 386DX 486DX2-66, NÄYTÖNOHJAIMET, YM... OHJELMAT, OHEISLAITTEET, TARVIKKEET, NÄYTÖT, YM... MULTIMEDIA PANASONIC-TUPLANOPEUS CD-ROM + 16 BITTINEN STEREOÄÄNIKORTTI (MULTI CD) 2.550mk Keski-Suomen i ATKHUOLTO Voionmaankatu 26 Puh. 941-621666 40700 Jyväskylä Fax. 941 • 621 102
17 HELIN MATKASSA MAAILMALLE! NEW YORK MIAMI SEATTLE TORONTO MONTREAL 3.190,3.750,4 , 3 2 , 3.12§,3.125,RIO DE JANEIRO 6.240,-/ 5.350,ALLE 25 V NAIROBI 4.690,-/ 4.490,ALLE 25 V HONG KONG 5.990,PEKING 5.290,ALLE 25 VUOTIAIDEN ERIKOISHINTOJA MYÖS MONEEN MUUHUN KOHTEESEEN: ESIM: JOHANNESBURG 5.315,BOMBAY MAURITIUS 5.045,DENPASAR ADDISABEBA 5.315,MUENCHEN SAO PAOLO 5.655,ZUERICH QUITO 5.440,BRYSSEL BANGKOK A Ao6 4 . 5 5 , 5 . 1 O, 2 . 3 3 , 2 . 3 4 , 1.900,AMSTERDAM 1.900,HINTOIHIN LISÄTÄÄN LENTOKENTTAVEROT. EUROOPAN ALLE 25 V HINNAT OVAT MENOPALUUHINTOJA JA VOIMASSA 1 VUODEN OLESKELUUN. Helin Matkatoimisto ky H e l i s Travel Jyväskylän yliopiston Hallintorakennus PL 3 5 4 3 5 1 Jyväskylä VUOKRAAMME TIETOKONEITA Kotiinkuljetus, asennus ja WP5.1. P. 949-546021 (941) 242 756 ja 610 496. Varm. arki-iltaisin. TIETODIILERIT OY Pro gradut pöytäkirjat diplomityöt nahkasidokset ym. NSITOMO Rihto Ky Alasinkätu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (941)676 350 /OP UVE IN /0WNH TO 24.3. K.T. H O R T O N TO 31.3. M A R J O R I E TO 7.4. H O N E Y B Ainejärjestöyms. bileet onnistuvat sunnuntaista keskiviikkoon ! ! ELAVAA MUSAA JOKA TORSTAI! f TCPEOCKCAFE V^Asemakatu 7. P. 618 116^ Keskellä ylioppilaskylää palvelee N A U T I : K A H V I + V I I N E R I 10,Vapaa-aikatoimikunnan välinevuokraus ^ J ^ L Elintarvikkeita Televisio Ä " ' : m Lehtiä luettavana Kopiopalvelu Puh. 254 191 ja 60 7209 TAITONIEKANTIE 9 B-TALO SEPPÄLÄN PALLOILUKLUBI SULKAPALLO: KLO 10-17 3 : 17-22 4 5 s _ SÄHLY: TI-KE-TO 8 : PE-LA i O : / h l ö . S U M A (ISOMPI KENTTÄ) SEPPÄLÄN PALLOILUKESKUS OY Pääskyntie 4, 40320 JKL PUH/FAX 941-676 066 HUOM: Linja-autovuorot N:o 9, 1 1 , 12, 20 ja 2 5 sopivat sinulle hyvin ja kulkevat Vapaudenkadun kautta. SEVENTSES* NIGHT LAULUILTA] PE-LA klo 24-01 SÄÄSTÖKEKKI T O R S T A I S I N KAMPUKSEN KINGIKISA perjantaisin ja lauantaisinalk. klo 20! PITKÄ PILSU; • SNACKS 10,Kortepohja puh. 607 212 PE-LA klo 22-23 SÄÄSTÖKEKKI 10,Talon TYNNYRIVIINIÄ lasillinen 20,2, Vaasank. 21 puh. 615 564 BLUES LIVE-ilta la 26.3. klo 20-03 LIVENÄ: 2{pc/i-cCuB • Julma Kumma n n r PIILOLASIPAKETTI: SILMÄLÄÄKÄRIN TARKASTUS PIILOLASIEN SOVITUS JA OPETUS VARASTOPIILOLASIT ALOITUSPAKKAUS Yhteensä 7 5 m i i , mistä KELÄin sv-palautus 3 1 2 m k (VI Ryhmä) = 438 m k Jyväskylän Silmälääkäriasema Oy Väinönkatu 9,40100 Jyväskylä Puh. (941) 214444 HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTEPOHJAN PARTURI" Isännäntie 1 407 40 Jyväskylä Puh. (941) 252 415 T E R V E T U L O A A V O I N N A : M a P e 9 1 8 La Suljettu Käytä hyödyksesi kanta-asiakas korttimme f un f un OLEMME VALMISTANEET SINULLE MAITTAVAN KOTIRUOKA LOUNAAN MAANANTAISTA-PERJANTAIHIN KLO 10.30 -14.00 HINTAAN: 2 9 . 3 5 . m k LÄMMINRUOKA VAIHTOEHDOSTA RIIPPUEN. JOKA ILTA MENOSSA MUKANA KLO 21.00-03.00 i^ Ravintola l ^ f ^ maakellari Kauppakatu 33, 40100 Jyväskylä TULE JA NAUTI! OPISKELIJA OTA OMAKSESI KAUPUNGIN YKKÖSPAIKKA KARAOKE J A TANSSIA J O K A ILTA * * * • * * • * • * * • • * * • * * • * * * * • * * • * * * • • * * • • • * Rautatieasemalla, puh. 6 1 4 4 4 1 . Av. 12-02 * • * * * * * • * * • • • • • • • * • kw*m ><HH%M! kevät • aurinko • feelis • Happo Hour • kukat • Sininen tunti mehiläiset • haalarit • vappu • ainejärjestöjen shovv • terassi olut • 1000 ilmaislippua • poikkitieteellinen • KEVÄT9EMMA MAANANTAINA 11.4. Jtpikttti
18 KESKUSTELUA Kävely maksulliseksi Liikennepolitiikka on Suomessa päin persettä. Samaan aikaan autot halutaan poistaa kauhean suurilla maksuilla, joukkoliikennettä suositaan liikaa vihertävän yhteiskuntasuunnittelun vallatessa alaa hallinnon piirissä. Autottomat taloudet nakertavat perinteistä suomalaista perherakennetta. Kunnon perheeseen kuuluu työtätekevän isän ohella auto.vaimo ja lapsia. Isä ajaa autoa ja kyyditsee perhettä tarvittaessa. Tämän päivän malli-isä sen sijaan menee bussilla ja kulkee junalla. Tai sitten ruikuttaa "kimppakyyti" kaveriltaan, joka on rehti ja omistaa oman auton. Minkälaisia vaikutteita poikalapsi saa tällaisesta isästä. Kasvaako hänestä mies? Autottomat ihmiset ovat pahoja. He kulkevat stressittömämmin kuin omalla autolla matkustavat, ovat kateellisia ja köyhiä. Autottomista pääosa valittaa vain siksi, että heillä ei ole varaa ostaa omaa. Ei kai kukaan nyt tosissaan ilman puhtauden takia vapauttaan rajoita. Katalysaattorit ja pakokaasumittaukset ovat autottomien kiusantekoa autoilun vapautta kohtaan. Kävely ja pyöräilykin sitäpaitsi kuluttavat luontoa. Kun kukaan ei ne, niin sopivassa kohtaa tupakoiva jalankulkija tumppaa sätkän suoraan luontoon. Autoissa on sentään tuhkakupit. Jalankulkijat ja pyöräilijät vihaavat autoilijoita ja yrittävätkin alinomaa heittäytyä autojen alle vaatiakseen sitten korvauksia oikeudessa. Kaupungit ovat tähän tarkoitukseen sopivia paikkoja, koska autottomia on monta kertaa enemmän kuin autoilijoita, joille onneksi kuitenkin on varattu suurin osa katujen pinta-alasta. Pahin ongelma on, että joku autoilijoista saattaa olla työpaikalleen kiiruhtava j ai kaliittolainen, joka kyttää työaikanaan firman autoa. Sitä ei voi ulkoa päin aina päätellä. Kaikkein rohkeimmat jalankulkijat kyttäävät ruuhka-aikoina teiden varsilla, jolloin korvausten sijaan saattaa menettää henkensä. Kävelykadut ovat kateellisten jalankulkijoiden esteitä autoilijoille. Heitä ottaa nimittäin päähän se, että heitä keskimäärin varakkaammat autoilijat pääsevät kauppojen viereen ja säästyvät tavaroiden raahaamiselta. Onneksi nykyään rakennetaan suuria kauppakeskuksia kaupunkien ulkopuolelle, jonne rehellinen autoilija pääsee tekemään ostoksensa jalankulkijoiden häiritsemättä. Onneksi myös vielä suurin osa päättäjistä on yksityisautoilijan asialla, eikä kauppakeskusten rakentamista kielletä alueen palvelutason köyhdyttämisen tekosyyllä. Miksei jalankulkua ja pyöräilyä rahastettaisi autoilijoiden sijasta? Kuka uskaltaisi tehdä ehdotuksen? Me autoilijat olemme maksaneet jo tarpeeksi jalankulkijoille, jotka häiritsevät liikkumistamme vastuuttomimmalla mahdollisella tavalla. Jalankulkijat arvostaisivat kävelykatuostoksiaan paremmin, kun ostoksien hinnan päälle tulisi vielä vaikkapa 50-100 markan kävelymaksu. Jos henkilöautolla pääsee yksi, sillä pääsisivät myös kaikki. Siitä vaan autokauppaan autoa ostamaan. Hinnatkin ovat laman ansiosta laskeneet. Jos ei ole varaa ostaa, niin syyttäkööt itseään. Jokainen on oman onnensa herra. Silloin tällöin joku nostaa kissaa pöydälle ja sanoo sen minkä kaikki tietävät: yksityisautoilu on kallista. Liian kallista se onkin. Lasketaan bensan hintaa ja poistetaan autoverot. Ja nostetaan joukkoliikenteen taksoja. Eikä sitäpaitsi ole tarkoitus, että kaikki ajaisivat henkilöautolla. Eihän silloin huomaisi varallisuuseroja ja koko luokkayhteiskunnan idea olisi vaakalaudalla. Siitä ei puhuta nimellä, mutta oireita, keskustelua ja eripuraa ilmenee joka päivä. Wituttaa! "Ajokortti taskussa jo kymmenen vuotta, eikä vieläkään varaa omaan autoon" Miksi puulaakimaksut nousevat ensi vuonnako 200 markkaa? Ihmettelemme kahtena viime vuotena tehtyä 100 prosentin hinnankorotusta yliopiston puulaakiosallistumismaksuihin. 1991/1992 maksu oli 25 markkaa, viime vuonna 50 markkaa ja nyt 100 mk/joukkue. Jos kehitys jatkuu näin, niin ensi vuonna jokainen joukkue joutuu pulittamaan osallistumisestaan 200 markkaa. Tällaiset hinnankorotukset sotivat puulaakien periaatetta vastaan. Mukana säilyvät vain joukkueet, jotka katsovat omaavansa menestymisen mahdollisuuksia. Pelaamisen ilon ja liikunnan riemun takia mukana olleet jättävät ilmoittautumatta. Kato on käynyt jo ainakin pelatuissa puulaakeissa. Voisi olettaa, että kun maksaa enemmän, niin saa pelatakin enemmän, mutta ainakin meidän osaltamme kävi päinvastoin, koska joukkueet oli jaettu liian moneen lohkoon. Allekirjoittaneilla oli joukkue kummassakin sarjassa. Kumpikin sai pelata tasan kaksi matsia, joten hinnaksi tuli 50 mk/peli. Jos alkulohkoissa pelattavien pelien määrää ei saada lisättyä tai osallistumismaksua alennettua, niin ainakin ensi vuonna osallistuvia joukkueita on ainakin kaksi vähemmän. Jos osallistumismaksuilla rahastaminen ei lopu, niin loppukoon sitten puulaakit. Toivomme selitystä tai perusteita sikahinnoille sekä selvitystä siitä, mitä tilanteen parantamiseksi aiotaan tehdä. '18-0' Löydät Jylkkärin seuraavista pisteistä Akateeminen Tourula kirjakauppa Freda Anttila Musica Ulpukka Hallintorakennus Rentukka Ylioppilastalo Päärakennus YTHS Mattilanniemi teko, Ylistönrinne kauppaoppilaitos Kirjasto terveydenhoitoRautatieasema oppilaitos ja Linja-autoasema ammatillinen Lozzin aula opettajaLiikunta korkeakoulu • • JYLKKARI Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Päätoimittaja Jouni Vauhkonen p. 617 288 Toimittaja Marko Pulkkinen p. 617 288 Ilmoitukset toiminimi Martti Mikkonen p. 215 011 (työ), 3721 363 (koti), 949-642 533 (auto) Ylioppilaslehtien valtakunnallinen ilmoitusmyynti. Pirunnyrkki Oy, p. (921) 530 313 Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Paula Rouhiainen p. 607 226 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyyäskylä Ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, noin 15 kertaa vuodessa Ilmoitushinnat: tekstissä 4.00 mk/ppm, takasivu 4.70 mk/ppm, määräpaikkalisä 0.65 mk/ppm, värilisä 600 mk/netto, etusivu 5-70 myydään ainoastaan koko sivu tai ilmoitusmyyntipaikka 1 000 mk Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 958-723 4212 Tilaushinnat: koko vuosi 150 markkaa, puoli vuotta 75 markkaa Postisiirtotili TA 695 758 Osoitteenmuutokset toimitukseen ja keskustoimistoon ISSN 0356-7362 Ylioppilaskunnan fax 941 213 810 Sähköpostia lähetät VAX-4000 -koneen (koneen kutsumanimi JYLK) sisällä osoitteella JYLKKARI. Jylkkärin koko internet-osoite muista tietokoneista on JYLKKARI@JYLK.JYU.FI. Älä lähetä kiireellistä postia sähköpostin kautta, koska se tarkastetaan vain kerran kahdessa viikossa dead-line -päivänä. ILOKIVEN KLUBI-ILLAT 24.3. JYY:N 60-VUOTISPIPPALOT JYY:n eläkeikä lähestyy, mutta bileet paranee. Kahdessa kerroksessa julkisen ja yksityisen rajoja kolkuttelevat Going Public, iskelmällinen Timo Lievemaa & Ajan Sävel, nimensä veroinen (marginaaliprosentti 67%!!!!) sekä Jyväskylän Ylioppilasteatteri. Yo-talolla myös ilmaisia elokuvia grungesta souliin: 17.30 Singles, 19.30 The Commitments. Ja mikä parasta: JYY:n jäsenille ilmainen. Ilman reunaehtoja! 26.3. JULMA KUMMA, BACKDOOR MEN Blues Live yhdistyksen puuttuvan l/2:n miljoonan metsästys jatkuu. Teatraalisen viehkeä Julma Kumma ja Backdoor Men, jonka nimi ei toivottavasti viittaa keikan jälkeiseen poistumistiehen. Ja kuten sanottu: Blues Live ry. järkkää. 31.3. KORONMAKSUBILEET Soittaa Radiopuhelimet. Klubi-ilta siis torstaina, jolloin on myös kansallinen surupäivä opintolainojen korkojen takia (nuoremmat opiskelijat voivat kysellä käsitteen "opintolaina" sisältöä lähemmin vanhemmilta opiskelijoilta). Tarjouksia! 7.-9.4.JYROCK Kymmenettä ja viimeistä kertaa! Hilupilttuuna koko talo! Torstaina paikalliset, vielä nimeämättömät suuruudet. Perjantaina mm. Costi, Y.U.P ja Veeti & Elastic Family. Lauantahina pannaan jalalla koreasti mm. CMX:n, Shadovvplayn ja Kauko Röyhkän tahdittamana. 14.4. PELLE MILJOONA & ROCKERS Onks' tää rokkii? Älä kysy vaan pogoa!
1 9 LIIKUNTA VALIOKUNTA Tapahtumia meillä: 24.3. Liik.vlk:n bussikuljetus Himokselle lähtee klo 9.00 Liikunnan edestä. 13.4. Ensiapukurssi 1. Hinta 56 mk. Ilm. Pirjo Sivonen p. 60 1975/YTHS. 23. 24.4. SM-koripallo, JKL (kts. tämä lehti). 7.5. SM-petanque, JKL. Tapahtumia muualla: 26.3. SM-pilkki, Espoo. 26. 27.3. SM-sukupuolisähly, TRE. 9. 10.4. SM-telemark, Rovaniemi. 9. 10.4. SM-katukoris, TKU. 16. 17.4. SM-lentopallo, Espoo. 27. 28.4. SM-kaukalopallo, Vierumäki. 5.5. Akateeminen vartti, HKI. Lisätietoja: Tarja Mäki-Punto 607 221/612 793. KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN VALIOKUNTA INTERNATIONAL SUB-COMMITTEE OF JYY Lauantaina 26.3. on tosi tärkeä happening! Nimenomaan ISAJ/NUFSOF ja KV-valiokunnan rasismin vastainen tapahtuma "One World Ihmiset Liikkeellä". Tulkaa maistamaan kansainvälisiä ruokia. Samalla voimme miettiä suhdettamme ja asenteitamme muihin kulttuureihin tässä kansainvälisessä kaupungissa. Nähdään Kävelykadulla, lauantaina klo 11-15! Keskiviikkona 30.3 klo. 17 , tule kuuntelemaan Beckerin Kirjakahvilassa Päivi Ala-Harjan matkakertomusta Intiasta ja tarinaa Intia-projektistamme kuvien kera.Tarjotaankin teetä. Don't miss our international culinary event "One World Ihmiset Liikkellä" on Kävelykatu on Saturday 26th March from lla.m 'til 3 p.m. Tiltilate not only your tastebuds but also your tolerance towards other cultures and races. Let's show Jyväskylä how international it really is! Then find out the nitty-gritty side of the India project by listening to what Päivi Ala-Harja has to say about it at the Kirjakahvila on Wednesday 30th March at 5 p.m. SOSIAALIVALIOKUNTA Valiokunnan seuraava kokous maanantaina 28.3. klo 16.00 talolla. Tervetuloa. Tutkailtavina ovat ainakin valmistuvien oppaan ja päivitetyn sosiaalioppaan raakaversiot. Tarkoitus on myös suunnitella opiskelijoiden liikuntailtapäivän ohjelmaa. Opiskelijoiden sijoittumista työelämään pyritään helpottamaan yliopiston, ylioppilaskunnan sekä keskisuomalaisten yritysten ja organisaatioiden yhteistyöllä. Valiokuntalaisille on tarjolla mahdollisuus päästä ideoimaan hahmottumassa olevaa järjestelmää, jolla yliopiston, opiskelijoiden ja yritysten yhteiset intressit kohtaisivat toimivasti. Asiasta lisää kokouksessa. YMPÄRISTÖVALIOKUNTA Kevät tulee kohisten ja uudistuneet polkupyörät ovat pian valmiita vuokrattaviksi, EU-yleisöluento on tulossa huhtikuussa ja JKL21-aloite edistyy. Kokousajan ja -paikan löydät Yo-talon ilmoitustaululta! KAMERASEURA Nyt kaikki himmenninhemmot ja kamerakimmat kuulolle! Kauan odotettu vedostuskurssi on totta 26. 27.3. Vielä mahtuu muutama kiinnostunut mukaan, joten ilmoittaudu pian Annelle tai Marjolle. Kurssi pidetään Kuokkalassa Kekkolantie 1 l:ssä, Kämäräisen & Snellmanin huomassa. Tapaamme siis lauantaiaamuna siellä klo 10.00. Kurssimaksu jäseniltä 30 mk ja ei-jäseniltä 50 mk. Kirjaston kuvausta voi vielä jatkaa, ethän myöskään unohda kevään pääteemaamme "Muutos" ja yliopiston valokuvauskilpailua. Kysy lisää: Anne p. 644 142, Marjo p. 252 413 ja Virve p. 272 693. J Y V Ä S S E U D U N SETA PINK CLUB Puhelinpäivystys palvelee numerossa 941-3100660 keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 19.00-21.00. Muulloin info-nauha. Uusi toimistomme sijaitsee Yliopistonkatu 26:ssa sisäpihalta toisessa kerroksessa, jossa kokoontuvat viikottain seuraavat ryhmät: tiistaisin klo 18.30 20.00 nuortenryhmä torstaisin klo 18.30 20.00 kahvi-ilta sunnuntaisin klo 12.00 14.00 kristillinen piiri. Transryhmää ollaan perustamassa. Seuraavat bileet järjestetään 16.04. klo 21.00-03.00 ravintola Ilokivessä, jossa dj ja A-oikeudet. Seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta kaikki ovat tervetulleita tutustumaan toimintaamme! JYTK/KOKOOMUSOPISKELLJAT JYTK täyttää kunniakkaat 30-yuotta § u 27,3, Merkkipäiväämme juhlistaa opetusministeri Olli-Pekka Heinonen. Hoitakaa asunne kuntoon ja virittäytykää juhlatunnelmaan. Opintopiiri seuraavan kerran Ahosen Lauran luona ma 11.4. klo 18.00. Osoite on Puistokatu 27 A 28. Kaikki ovat tervetulleita. Tarjolla kahvia ja pullaa. LÖÖPPI/PARKU Vappu hiipii lähemmäs, samoin III Tourusoutu. "Muistakaa Mayday", jylisevät Tourulan jokigladiaattorit. MEFISTO Mefiston filosofisen(kin) keskiviikkokerhon vieraita ovat keväällä: 13.4. Risto Niemi-Pynttäri 20.4. Pellervo Oksala 27.4. Timo Siivonen Kokoonnumme tuttuun tapaan Lyhdyssä kello 20.00 alkaen. NAISRYHMÄ Naisryhmä kokoontuu to 7.4. klo 18.30 Kortepohjan D-talon videohuoneessa. Kokouksen yhteydessä katsotaan elokuva Paistetut, vihreät tomaatit. Tulkaa kaikki! Naisryhmän järjestämän "naisnäyttelyn" arvonnan voittivat Anna-Mari Laitinen ja Tarja-Liisa Ukkonen sekä Raija Jutila. Palkintojanne voitte hakea Ilokiven keskustoimistosta. Lisäksi Virpi Lehto-Lopez sai läänintaiteilija Tarja Teräsvuorelta tunnustusta kuvataiteellisesta työstään ja Ulla Koponen sai Kaarina Valoaallolta tunnustusta runoistaan. JYLKKÄRIN OIKOLUKIJAT Jyväskylän ylioppilaslehden latojat koktuvat jälleen baari Vakiopaineessa pe 25. 3. . Keksustelua aiheesta Oikeinkirjoitus ja työperäinen stressi. Jos innostumme oikein, voidaan iltaa jatkaa ottamalla A:ta (siinä Q:n alapuolella, S:n vasemmalla puolella) ja kuuntelemalla Latoja Jacksonia. Kakki Joukolla mukiin! JYT Lopputalven loskaisina viikkoina vähitellen valmistuu Taatusti Ennennäkemätön Juttu. Elonkorjuu Lutakossa heti pääsiäisen jälkeen... Seuraava kokous ti 5.4. Kramsunkadun punaisessa talossa klo 18. KUMMAN LUJA Lauantaina 26.3. lähdemme laskettelemaan Muuramen Riihivuoren aurinkoisille rinteille. Lähtö klo 10 Rentukan edestä. Ilmoittaudu välittömästi, jos et ole ehtinyt jo aiemmin, että osaamme varata kyytiä riittävästi. Lisätietoja Jounilta (p. 607 314)taiPialta(607 131). Perjantaina 22.4. menemme kaupunginteatteriin katsomaan näytelmää Täytetty koira. Sitovat ilmoittautumiset Soilelle (p. 607 004) tämän kuun loppuun mennessä. KuLu saattaa avustaa kustannuksissa. PEDAGO RY. Kevätkokous 28.3. klo 18.00 C 4. Kaikki mukaan, tervetuloa. Esillä sääntömääräiset kevätkokousasiat. YLÄKAUPUNGIN YÖ Yläkaupungin Yö ry:n vuosikokous perjantaina 25. maaliskuuta ravintola Hemingwayssa kello 18.30. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. PÖRSSI Kiitokset kaikki Olvi-rinneriehaan osallistuneille mielettömästä menosta ja pahoittelumme kaikille, jotka eivät mahtuneet sisään. Rentukkaan mahtuu vain älyttömästi ihmisiä, ei sen enempää. Kevät saapuu maanantaina 11. huhtikuuta Toppariin. Seuraavat ainejärjestöt ovat varmistaneet ilmaislippunsa Kevätsemmaan (ilman sen kummempaa järjestystä): Liikunta, Pedago, Ammattikorkeakoulu, Isobaari, Taberna Latina, Sputnik, Asterix, Sturm und Drang, Abakus, Puolue, Kehdosta hautaan, Sane, Svenska Klubben, Magna Carta, Emile, Radikaali, Ynnä, Stimulus, Liunip|ji. Fokus ja Pörssi. Huh, huh, Tulossa ilmeisesti jotain unohtumatonta. Tervetuloa bailaamaan alkaen 19.00. Happo Hour 21.0022.00 ja Sininei? funti 23.0024.00. Muj§ta että ilmaislipuilla on vapaapääsy vain eflnen kellon 22.00. Tule ajoissa! KEHITYSMAAYHDISTYS Pidämme vuosikokousta tiistaina 29.3. Kehitysmaakaupalla Kilpisenkaru 12 klo 18. Jaossa valtaa ja luottamusta eli uusia vastuuhenkilöitä kaivataan. Tervetuloa runsain joukoin paikan päällä! DUMPPI RY Asteriski on järjestämässä Turussa jokavuotiset Synergiapäivät torstaina 14.4. ja dumpparit ovat tekemässä sinne pienen excursion. Perjantaina on mahdollisuus jatkaa risteilyllä Turku-Tukholma. Lisäinformaatiota asiasta saa ilmoitustaululta. Heuriger-bileiden suhteen seuraa ilmoitustaulua! ADZSEC Aiotko kesäksi 1995 töihin Eurooppaan tai PöhjoisAmerikkaan ?? Tule hakemaan vinkkejä työnhakuun KESKIVIIKKONA 13.4.1994 klo 12 16 salista M 103. Tietoa ovat jakamassa mm.. syntyperäiset. kieltenopettajat ja työvoimatoimiston edustaja. KULTTUURIVALIOKUNTA JYROCK TULEE PIAN! Seuraava kokous pidetään tiistaina 5.4.94 klo 18.30 ylioppilastalolla. Järjestämme kuunnelmakurssin asiasta kiinnostuneille viikonloppuna 15. 17.4.94. Kurssilla opitaan perusasioita kuunnelman teosta ja tehdään harjoitustöitä ohjaaja / dramaturgi Pekka Ruohorannan ohjauksessa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset kulttuurisihteerille. Poliisi on luvannut järjestää järjestysmieskurssin. Sen ajankohta ei vielä ole tiedossa mutta yritämme kuitenkin saada sen ennen Jyrockia. Muista myös vuosijuhlapippalot ja ilmaiset elokuvat to 24.3. > OPINTO J A TIEDEVALIOKUNTA Kokous ti 29.3.94 klo 18:00 STOP ON STOP nonSTOP asioiden käsittelyä STOP Tule ja pysy liikkeessä STOP älä STOPpaa Terveisin STOP Arto STOP AVUSTAJAPALAVERI TO 24.3. TOIMITUKSESSA. NYT KAIKKI MUKAAN! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 14.4. DEADLINE ON 7.4. NYT KAIKKI KIRJOITTELEMAAN! AVUSTAJAT TOIMITTAKAA VEROKORTTINNE PAULA ROUHIAISELLE < i
2 Kunnianosoitus kylmän oluen ensi puraisulle. Jokaisessa lasillisessa Koffia maistat pienen palan suomalaisen oluen historiaa. Kristallinkirkas, kullankeltainen väri, tiivis vaahto sekä ainutlaatuisen pehmeä maku. Lähes 200 vuotta osaamista, kokemusta ja perinteitä. Luota sinäkin hyvään makuusi, vaihda viihteelle ja nauti maailman parhaaksi valitun oluen vilvoittavasta mausta, / £ T \ /C"~" , / C "-Ä Englannin Panimoja virkistävästä ^ » y 7 . ^ valltsi ^ nebtyychoffin vaikutuksesta. maOma, pahaaki oluenvalmistajaksi.