JYVÄSPEKSI Omstart! tuli jäädäkseen MIKSI KORTEPOHJA ON AINA HEREILLÄ? WORKING HOLIDAY PELASTAA PERHEET PULASTA AUSTRALIASSA HELI HÄMÄLÄINEN KOKOAA KASKUT KIRJAKSI JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 27. MAALISKUUTA – 24. HUHTIKUUTA 2017 57. VUOSIKERTA 4 ENTÄ JOS KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTÄMINEN OLISI PAKOLLISTA? Lue, jaa, kommentoi: jylkkari.fi facebook.com/jylkkari
M aaliskuussa vietettiin sekä kansainvälistä naistenpäivää että Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Vaikka Suomi on yksi maailman parhaita paikkoja olla nainen, ei tasa-arvo ole valmis täälläkään. Se, että nainen on ollut presidenttinä, pääministerinä ja pörssiyhtiön hallituksen puheenjohtajana, ei tarkoita, että lasikatto olisi romahtanut. Naisilla ja miehillä on maassamme näennäisesti yhdenvertaiset mahdollisuudet, mutta todellisuudessa asenteissa ja rakenteissa on vielä paljon korjattavaa. Varsinkin nuori nainen joutuu edelleen todistamaan pätevyyttään ja osaamistaan, kun samanikäisillä miehillä sitä pidetään enemmän itsestäänselvyytenä. LÄHES JOKAINEN naispuolinen opiskelukaverini on kokenut kesätöissä sen, että heidän osaamiseensa ei luoteta. Pomot kiikuttavat vastuulliset ja haastavat tehtävät naapurikopissa istuvan miespuolisen kesätoimittajan pöydälle, naisille jaetaan hömppäjuttuja. Juttuaiheiden jaossa näkyvät myös vanhentuneet sukupuoliroolit. Miehet saavat tehtäväkseen tekniikkaan, talouteen ja tieteeseen liittyviä juttuja, kun taas naisille annetaan lapsia, terveyttä ja kauneutta käsitteleviä aiheita. Siitäkin huolimatta, että molemmat olisivat käyneet samat yhteiskuntapolitiikan tai taloustieteen perusopinnot. Minulta on kysytty useaan otteeseen jutNuoruudesta, naiseudesta ja pätevyydestä tukeikoilla, olenko ”joku kesätoimittaja”. Miespuoliset kollegani kertovat, että heitä on pidetty alusta asti oikeina toimittajina. Alalla vuosikymmeniä olleet naiset kertovat, kuinka miehiä kohdellaan eri tavalla. Heille annetaan enemmän vapautta ja vastuuta, ja he etenevät urahississä naisia nopeammin. Herrojen saunaja golfkerhot ovat voimissaan. HAASTATTELIN KERRAN erästä siivousfirman omistavaa naista, joka sanoi suoraan, että hän palkkaa vakituiseen työsuhteeseen mieluummin kenet tahansa muun kuin nuoren naisen. Nuori nainen nimittäin tulee kalliiksi, kun hän heti vakituisen työpaikan saatuaan alkaa tehdä lapsia, yrittäjä perusteli. Siksi on tärkeää, että esimerkiksi vanhempainvapaan kustannukset jaetaan tasaisemmin äidin ja isän työnantajien välillä. Feminismi on ollut pinnalla pari viime vuotta, ja sen myötä julkiseen keskusteluun on noussut useita edellisen kaltaisia esimerkkejä naisten, miesten sekä seksuaalija sukupuolivähemmistöjen kokemasta epätasa-arvosta. Mitä useampi uskaltaa kertoa omista kokemuksistaan, sitä helpompi tilannetta on korjata. Ehkä tulevaisuudessa elämme maailmassa, jossa ihmisen pätevyydestä ei tehdä arvioita iän, sukupuolen tai ulkonäön perusteella. Jaana Kangas paatoimittaja@jylkkari.fi KANSAN ÄÄNI PUHU SUUSI PUHTAAKSI. ANNA PALAUTETTA JA HERÄTTELE KESKUSTELUA. VARSINKIN NUORI NAINEN JOUTUU EDELLEEN TODISTAMAAN PÄTEVYYTTÄÄN JA OSAAMISTAAN. Pääkirjoitus 2 Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017 Heidi Elmgren väitöskirjatutkija (sit.) Matleena Käppi musiikin ja biologian opiskelija Oskari Rantala tiedottaja, väitöskirjatutkija, opiskelija Osku Haapasaari tutkimusavustaja, englannin opiskelija Tanja Lehto opiskelija, sosionomi (AMK) Mihail Seppälä opiskelija, merkonomi Taimo Halme suomen kielen opiskelija, pyöräilynohjaaja Matti Leino emeritusprofessori Mette Toikkanen fil. yo., kauppat. yo. Esko Harni väitöskirjatutkija Cheng-Yu Pan jatko-opiskelija Iiro Uusitalo musiikkitieteen opiskelija (sit.) Irma Hirsjärvi FT, tutkija Vesa Plath läänintaiteilija, YTM Ira Vainikainen englannin kielen opiskelija (sit.) Sonja Karppinen erityispedagogiikan opiskelija Aatu Puhakka valtio-opin opiskelija Matti Vesa Volanen emeritustutkija Lotta Kiljunen kasvatustieteiden opiskelija (sit.) Anita Pätynen FT, toimintaterapeuttiopiskelija Saara Vuolle FM, englannin kieli 390 414 439 394 417 454 397 433 458 392 416 447 396 429 457 409 435 462 411 437 463 EHDOLLA KUNTAVAALEISSA jyvaskyla.vas.fi Jy vä sk ylä n V as e m m is to n ku n n all is jä rje st ö Kuntavaalit 9.4. Ennakkoäänestys 29.3.–4.4. OPISKELIJAT JA YLIOPISTOLAISET
KANSAN ÄÄNI Kartalla TULE TEKEMÄÄN KANSSAMME JYLKKÄRIÄ! Jylkkäri järjestää seuraavan avustajapalaverin tiistaina 28.3. klo 16.00-18.00 Ilokivellä JYYn toimistolla. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ti 28.3. ti 25.4. SEURAAVAT AVUSTAJAPALAVERIT ILMOITUKSET Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin seuraavat ilmestymispäivät: 25.4. 4.9. 25.9. JYLKKÄRIN TOIMITUS Ylioppilastalo Ilokivi Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Jaana Kangas paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Ilona Pesu toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja-graafikko: Aleksi Tolppi sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Joonas Pikkarainen Painos: 49000 kpl Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola www.botniaprint.fi ISSN 0356-7362 3 Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017 ”JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN PITÄISI TEHDÄ SOPIMUS MATTI NYKÄSEN KANSSA JA TEHDÄ HÄNESTÄ URHEILUKAUPUNKI NYKÄSKYLÄN PR-MIES.” Väittämä sanomalehti Keskisuomalaisen vaalikoneessa OULUN YLIOPISTO Pahkispeksi, 2013. Terwaspeksi, 2016. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Kuolon speksi, 2005. Rajaspeksi, 2015. ÄBO AKADEMIN VAASAN YKSIKKÖ Wasa spexet, 2001. LAPIN YLIOPISTO LYY-speksi, 2013. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Jyväspeksi, 2011. TAMPEREEN YLIOPISTO Nääspeksi, 1999. Dispeksi, 2014. TURUN YLIOPISTO TLKS speksi, 2000. TuKY speksi, 2009 Akademiska spexet, 2011. Lex spex, 2012. AALTO-YLIOPISTO Teekkarispeksi, 2007. Fyysikkospeksi, 2007. KY-speksi, 1985. HELSINGIN YLIOPISTO Thorax, 1952. Helsingin lääkiksen speksi, 1988. Pykälän spexi, 1997. Valtsikan speksi, 2000. Käyttäytymistieteellinen speksi, 2005. Kumpulan speksi, 2014. Ensimmäiset speksit tulivat Suomeen jo 1930-luvulla, mutta vasta 1990-luvun aikana ne vakiintuivat osaksi Suomen korkeakoulukulttuuria. Nykyisin speksejä esitetään säännöllisesti eri puolilla Suomea. Listasimme speksit ja niiden aloitusvuodet kartalle.
Kuntavaalit 4 Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017 suunnittelua ei saa tehdä ideologisesti pyöräilyn tai muun ekomatkailun ehdoilla”, vaaliohjelmassa sanotaan. OPPILAITOSTEN YHTEISTYÖTÄ sivuavat Jyväskylä-ohjelmissaan tavalla tai toisella niin kokoomus, vihreät, keskusta, kristilliset kuin sosialidemokraatitkin. Kokoomus tahtoisi edistää ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. Puolueen ohjelmassa kehaistaan myös yliopiston, ammattikorkeakoulun ja koulutuskuntayhtymän Edufuturayhteistyöohjelmaa. Vihreät lisäisivät ”kaupungin, oppilaitosten ja elinkeinoelämän vuoropuhelua” työssäoppimisen, yrityskasvatuksen ja -neuvonnan keinoin. KESKUSTA HALUAISI yrittäjyyskasvatusta kaikille kouluasteille – myös korkeakouluihin – yhteistyössä yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa. ”Innovatiivista yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten kanssa kehitettävä jatkuvasti”, sanovat kristilliset. Sosialidemokraatit taas nimeävät tavoitteekseen kaupungin ja korkeakoulujen yhteistyön tiivistämisen ”edistääkseen niiden menestyvää profiloitumista sekä tutkimusja kehittämistoimintaa Jyväskylässä”. Yhteistyötä ja pyöräbaanoja VAALIKUPAUKSET. Jylkkäri luki Jyväskylässä ehdokkaita asettaneiden puolueiden vaaliohjelmat ja poimi esiin opiskelijan elämää koskettavia teemoja, jotka toistuvat useammissa ohjelmissa. teksti Ilona Pesu kuvitus Irina Hasala INNOVATIIVISTA YHTEISTYÖTÄ OPPILAITOSTEN JA YRITYSTEN KANSSA KEHITETTÄVÄ. J yväskylässä ehdokkaita asettaneiden puolueiden kuntavaaliohjelmat vaihtelevat sekä sisällöltään että laajuudeltaan. Esimerkiksi paikasta toiseen liikkuminen kuitenkin toistuu eri puolueiden kuntavaaliohjelmissa. Kahdeksalla puolueella on erillinen Jyväskylä-vaaliohjelma, neljä luottaa puolueen valtakunnalliseen ohjelmaan. Jyväskylä-vaaliohjelman tehneistä puolueista demarit rakentaisivat pyöräbaanan, keskusta kevyen liikentaan väyliä taajama-alueille ja pyöräreittejä keskustaan. Vihreät edistäisivät pyöräilyä ja autotonta arkea. Piraatit, vasemmistoliitto ja kommunistinen puolue mainitsevat tavoitteenaan muun muassa lähijunaliikenteen, ja kokoomus puhuu turvallisen liikkumisen puolesta, oli kulkupeli mikä hyvänsä. Kristillisten Jyväskylä-ohjelmassa liikkumista ei mainita, jollei lasketa mukaan kohtaa, jonka mukaan biokaasun käyttöä kaupungin kuljetuksissa pitäisi laajentaa. Biokaasun mainitsee ohjelmassaan myös jokunen muu puolue. RUOTSALAISELLA kansanpuolueella, perussuomalaisilla, liberaalipuolueella ja itsenäisyyspuolueella ei ole erillisiä Jyväskylä-ohjelmia. RKP mainitsee valtakunnallisessa ohjelmassaan sujuvan julkisen liikenteen ja tarkoituksenmukaiset kevyen liikenteen väylät. Perussuomalaiset nostavat esiin toimivan, taloudellisesti ja ekologisesti järkevän julkisen liikenteen. Pyöräilyä he eivät edistäisi: ”Pyöräily on mukava harrastus, mutta Suomen kokoisessa maassa työmatkapyöräily on mahdollista vain harvoille. LiikenneKUNTAVAALIT 2017 z Ennakkoäänestys pidetään kotimaassa 29.3.–4.4. ja ulkomailla 29.3.–1.4. Ennakkoon voi äänestää missä tahansa äänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. z Vaalipäivä on 9.4. Vaalipäivänä voi äänestää vain äänioikeusrekisteriin merkityssä äänestyspaikassa. TYÖMATKAPYÖRÄILY ON MAHDOLLISTA VAIN HARVOILLE.
5 Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017 Kuviskuviskuviskuvis ksjdjrie rh re whtiu45t u5hug ret4y ger yewrt erwtuyeferg yer 34 wergwreg. Yhteistyötä ja pyöräbaanoja teksti Ilona Pesu kuvitus Irina Hasala 581 KUNTAVAALIT NUMEROINA HENKILÖÄ ON ehdolla Jyväskylässä. He edustavat kaikkiaan kahtatoista eri puoluetta. 82 JYVÄSKYLÄLÄISTÄ EHDOKASTA on ilmoittanut ehdokasasettelussa nimikkeekseen opiskelijan. Todellisuudessa opiskelevia ehdokkaita lienee kuitenkin enemmän, koska osa on saattanut mainita esimerkiksi tämänhetkisen tutkintonimikkeensä. 50 VUOTTA ON koko Suomen kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä. Nuorimpia, keskimäärin 34-vuotiaita, ovat Piraattipuolueen ja Suomen eläinoikeuspuolueen ehdokkaat. Vanhimpia ovat Kommunistisen työväenpuolueen ehdokkaat, joiden keski-ikä on 61 vuotta. Piraattipuolueella on ehdokkaita Jyväskylässä, KTP:lla ja EOP:lla ei. 60 PROSENTTIA KOKO maan kuntavaaliehdokkaista on miehiä. Kaikkiaan Suomen kuntavaaleissa on 33618 ehdokasta. Keskustalla on eniten eli 7461 ehdokasta. JYVÄSKYLÄSSÄ EHDOLLA z Kansallinen Kokoomus z Suomen Kristillisdemokraatit z Piraattipuolue z Liberaalipuolue –Vapaus valita z Suomen Keskusta z Perussuomalaiset z Vihreä liitto z Itsenäisyyspuolue z Svenska folkpartiet i Finland z Vasemmistoliitto z Suomen Sosialidemokraattinen Puolue z Suomen Kommunistinen Puolue z Vaaliliitossa: Liberaalipuolue, Piraattipuolue 67 VALTUUTETTUA VALITAAN kuntavaaleissa Jyväskylän kaupunginvaltuustoon. Uusi valtuusto aloittaa kesäkuun alussa. ”VAALEJA ENNEN PUHUMME KOULUTUKSEN PUOLESTA. VAALIEN JÄLKEEN LEIKKAAMME KOULUTUKSESTA. SELLAINEN ON VAALILUPAUS. SELKOKIELELLÄ: KUSETUS.” Viihdeohjelma Noin viikon uutisten (2.3.2017) ehdotus kaikkien puolueiden yhteiseksi vaalimainokseksi
Kuntavaalit 6 Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017 DEMOKRATIA. Muun muassa Belgiassa ja Australiassa kansalaisilla on velvollisuus äänestää. Äänestyspakko parantaisi tutkijan mukaan demokratian edustavuutta. Äänestysprosentti ylös sakon uhalla teksti ja kuva Jaana Kangas Ä änestysprosentin nostaminen kuntavaaleissa on yksinkertaista: tehdään äänestämisestä pakollista. Näin ajattelee Pennsylvanian yliopiston politiikan tutkija Peter Miller, joka on tutkinut ihmisten äänestyskäyttäytymistä. Miller puhui 16. maaliskuuta Jyväskylässä Fulbright forumissa. Hän on tällä hetkellä Fulbright-stipendillä tutkijana Tampereen yliopistossa. ”Tehdään äänestämättä jättämisestä rikos. Jos äänestämättä jättäminen maksaa, ihmiset ilmaantuvat paikalle vaikka vain välttääkseen sakot”, Miller sanoo. Äänestyspakko nousee Suomessa esille erityisesti kuntaja eurovaalien yhteydessä, joissa äänestysprosentit jäävät yleensä alhaisiksi. Neljässäkymmenessä vuodessa suomalaisten äänestysinnokkuus kuntavaaleissa on laskenut 20 prosenttiyksikköä vajaaseen 60 prosenttiin. ”On ironista, että ihmiset äänestävät innokkaammin presidenttiä, jonka rooli on lähinnä seremoniallinen, mutta jättävät äänioikeutensa käyttämättä, kun kysymys on omaan arkeen liittyvästä päätöksenteosta.” Äänestäminen on pakollista esimerkiksi Belgiassa ja Australiassa, joissa äänestämättä jättämisestä seuraa sakko. Äänestysprosentti on molemmissa maissa korkea, yli 90 prosenttia. MILLERIN MIELESTÄ velvollisuus äänestää korjaisi alhaisen äänestysprosentin lisäksi monia muitakin äänestämiseen liittyviä ongelmia. Vanhemmat ihmiset äänestävät nuoria enemmän, samoin koulutetut käyvät vaaliuurnilla kouluttamattomia ahkerammin. Esimerkiksi vuoden 2012 kuntavaaleissa harvempi kuin joka kolmas alle 25-vuotias käytti äänioikeuttaan. Aktiivisimpia äänestäjiä olivat 55-69-vuotiaat, joista vaaliuurnilla kävi yli 70 prosenttia. ”Demokratian sanotaan olevan paras tapa ratkaista kollektiivisia ongelmia. Mutta pitääkö se paikkaansa, jos vain hieman yli puolet ihmisistä ilmaisee mielipiteensä? Demokratiaan sisältyy ajatus siitä, että jos kaikki äänestävät, niin ratkaisu on parempi, koska kaikki ovat vaikuttaneet siihen.” MUTTA ONKO äänestämään pakottamisessa mitään mieltä? Eikö ihmisillä ole oikeus jättää äänioikeutensa käyttämättä? NE, JOTKA KÄYVÄT ÄÄNESTÄMÄSSÄ ENNAKKOON, TEKISIVÄT SEN MYÖS VAALIPÄIVÄNÄ. ”Ketään ei pakoteta äänestämään, ainoastaan ilmaantumaan äänestyspaikalle. Äänestyslipun voi repiä tai voi äänestää tyhjää. Yksi äänestyspakon seuraus on, että hylättyjen äänien määrä kasvaa, mutta hyödyt ovat silti suuremmat”, Miller uskoo. Niin kauan, kun äänestäminen on oikeus eikä velvollisuus, ihmisten äänestyskäyttäytymiseen pitää yrittää vaikuttaa muilla keinoilla. Yksi Millerin tutkimusaiheista on convenience voting eli se, miten äänestämisen helpottaminen ja sujuvoittaminen vaikuttavat ihmisten äänestysinnokkuuteen. Ihmiset äänestävät sitä todennäköisemmin, mitä kätevämpää se on. Tärkeintä on sijoittaa äänestyspaikat oikeisiin kohtiin eli sinne, missä ihmiset liikkuvat muutenkin. Suomessakin käytössä oleva ennakkoäänestys on yksi kätevän äänestämisen muoto. ÄÄNESTÄMISEN kätevyyden tulevaisuus on internetissä, Miller uskoo. Hänen visiossaan puhelimeen tulee ilmoitus vaaleista, kansalainen äänestää internetin välityksellä ja sillä selvä. Ei kuitenkaan ole selvää, lisäisikö sähköinen äänestys äänestysaktiivisuutta. ”On viitteitä siitä, että esimerkiksi ennakkoäänestys ei todellisuudessa lisää äänestysaktiivisuutta, sillä ne, jotka käyvät äänestämässä ennakkoon, tekisivät sen myös vaalipäivänä”, Miller sanoo. Sähköisessä äänestämisessä on edelleen paljon ratkaisemattomia kysyTutkija Peter Miller kokeilisi äänestyspakkoa ensin kuntavaaleissa ja laajentaisi kokeilua, jos se saavuttaisi kansan suosion. myksiä. Miten varmistetaan, että äänen antaa oikea henkilö eikä kukaan valvo hänen selkänsä takana äänestyspäätöstä? Miten varmistetaan, että jälkikäteen ei voida yhdistää, kuka on äänestänyt ketäkin? ”On jännä nähdä, pystytäänkö näitä ongelmia koskaan ratkaisemaan niin, että voitaisiin siirtyä täysin sähköiseen äänestämiseen.” KUNTAVAALIT z Äänestysprosentti on ollut korkeimmillaan vuonna 1964, kun äänioikeutta käytti 79,4 prosenttia äänioikeutetuista. z Ennakkoon äänestää reilu 40 prosenttia. z Hylättyjä ääniä annettiin viime vaaleissa vajaa 14 000. Lama-aikana 1990-luvulla hylättyjen äänien määrä kaksinkertaistui. z Suomen kansalaisten äänestysprosentti on ollut suurin piirtein kolme kertaa suurempi kuin muiden maiden kansalaisten.
Kolumni 7 Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017 E i välttämättä kuulosta miltään jättipotilta, mutta 26 ääntä riitti minulle viime kuntavaaleissa läpipääsyyn Puumalassa (noin 2200 asukasta). Mainittakoon, että prosentuaalisesti se on jopa enemmän kuin nykyisen kansanedustajan Susanna Kosken saama äänimäärä Vaasassa. Nyt, kun muistelen silloista, kommunismin kanssa flirttaillutta 18-vuotiasta itseäni, nousee päähäni lähinnä yksi ajatus: saatanan urpo. Minkälaisia haaveita politiikan luonteesta elättelinkään pienessä päässäni! Palopuheita, draamaa, poliittista vääntöä! Näinhän se menee, eikös? EI. VALTUUSTOLLE on jäänyt monesti vain kumileimasimen tehtävä, kun päätökset sovitaan etukäteen yhteistyössä valtuustoryhmien kesken. Keskustelut käydään lautakunnissa, hallituksessa, kahvipöydässä tai puhelimessa. Kun valtuustosaliin lopulta kävellään, saadaan kokoukset nippuun lyhyimmillään viidessä minuutissa. Välillä naureskellaan ennen kokousta, että josko tänään tehtäisiin uusi nopeusennätys. Aluksi ihmettelin tätä valtuustoryhmien välistä veljeilyä, mutta nyt olen sinut systeemin kanssa. NE KERRAT, kun olen itse avannut suuni valtuustosalissa, voi laskea kahden käden sormilla. Sen sijaan olen ajanut peruspalvelulautakunnassa parhaani mukaan lasten ja nuorten etua, ja koen saavuttaneeni siellä asioita. Muistelen vieläkin ilolla, kun valtuustossa koputettiin pöytään nuorille ajamani ilmainen kuntosali. Mutta on myös valtuutettuja, joille tämä malli tuntuu olevan hankala. Asioita tuodaan esille valtuustossa aivan yllättäen. Yhteisten päätösten ja kompromissien sijaan he etenevät ”kaikki tai ei mitään” -periaatteella. Eniten närää herättää se, etteivät nämä valtuutetut vastusta monia asioita niiden ollessa käsiteltävinä lautakunnissa tai hallituksessa. Kimppuun isketään vasta valtuustossa, jossa myös toimittajat ovat seuraamassa päätöksentekoa. Tällainen toiminta voi mielestäni johtua vain kahdesta syystä: osaamattomuudesta tai julkisuushakuisuudesta. MITÄ NÄMÄ valtuutetut ovat sitten saaneet kautensa aikana aikaan? Eivät mitään, sillä kukaan ei halua tehdä heidän kanssaan yhteistyötä. Politiikassa tärkeää on ennakoitavuus ja kyky kompromisseihin. Jääräpäisyydellä ajaa itsensä vain nurkkaan. Tämä kannattaa pitää mielessä myös täällä yliopistossa, kun joku edustajistoryhmä päättää yllättää muut aloitteella ilman ennakkovaroitusta. Rasmus Montonen Kirjoittaja on entinen idealisti ja nykyinen realisti, joka ei pyri jatkokaudelle. Kuntapolitiikassa haukkuva koira ei pure VALTUUSTOLLE ON JÄÄNYT MONESTI VAIN KUMILEIMASIMEN TEHTÄVÄ, KUN PÄÄTÖKSET SOVITAAN ETUKÄTEEN YHTEISTYÖSSÄ. JYY Jyv äs ky län ylio piston yliop pila sku nta HEI, JÄRJESTÖ: HAE YLEISAVUSTUSTA! Opiskelijajärjestöjen juhlat pursuilevat sitsejä sekä muita lauluntäyteisiä tapahtumia. Nyt laulut pääsevät oikeuksiinsa kun JYYn 80-vuotisjuhlaviikolla julkaistaan laulukirja! Ainejärjestöllänne on nyt oiva tilaisuus kerätä laulujenne parhaimmisto ja saada ne edustaviin kansiin laulavaisia opiskelijoita ilahduttamaan! jyy.fi/yleisavustukset JYY jakaa avustuksia opiskelijajärjestöille. Tänä vuonna avustuksiin on varattu 17 000 euroa. Lähetä hakemuksesi pe 7.4. klo 15 mennessä! Lue lisää: JYY Jyv äs ky län ylio piston yliop pila sku nta Gummeruksenkatu 6, Jyväskylä 010 320 9070 | Ma-Pe: 10-17 www.itronic.. iTronic on valtuutettu Apple huoltokumppani MacBook Pro Touch Barilla
8 Kampus Kampus 8 Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017 AKATEEMISESTI HAUSKAA z Heli Hämäläisen kaskukirja julkaistaan tämän vuoden aikana. z Kirjan julkaisee Kampus Kustannus. z Omia opiskeluajan muistojaan voi lähettää vappuun 1.5.2017 mennessä. z Kaskut lähetetään joko sähköpostitse heli.m.hamalainen@jyu.fi tai blogin akateemisestihauskaa.blogspot.fi etusivulla olevan yhteydenottolomakkeen kautta. z Lähetettyjen muistojen ei tarvitse olla loppuun asti viilattuja – tärkeintä on se, mitä tapahtui, kenelle ja milloin, ja mikä tapahtuneessa oli erikoista. T enttitilanne voi olla hämmentävä, mutta kuvittele, mitä se on harakalle, joka kerran yritti osallistua yleiseen tenttiin. Harakka ilmestyi kesken kuulustelun Jyväskylän yliopiston päärakennuksen toisen kerroksen saliin. Sen lentely häiritsi tenttiä siinä määrin, että opiskelijat jouduttiin siirtämään muualle. Tämä erään opiskelijan mieleen jäänyt muisto päätyy kansien väliin monien muiden tarinoiden ohella loppuvuodesta. Silloin julkaistaan kirjoitusviestinnän opettajan Heli Hämäläisen kaskukirja, johon on koottu Jyväskylän yliopiston nykyisten ja entisten opiskelijoiden muistoja. Teos on jatkoa vuonna 1995 ilmestyneelle Päivi Putkosen toimittamalle kaskukokoelmalle Sosiaalisen koostumuksen optimaalinen maksimi. Hämäläisen teoksen on määrä koostua Putkosen kaskukokoelman jälkeen tapahtuneista muistoista. Toinen Hämäläisen saama kasku kertoo siitä, kuinka opiskelijoiden on toisinaan ollut vaikea tunnistaa ruokaloiden antimia. Muuan pitkäaikainen opiskelija tunnetaan ruokasekoiluistaan Lozzissa. Hän kertoo ottaneensa useammankin kerran epähuomiossa hernekeittoa milloin perunoiden, milloin riisin kastikkeeksi. Kerran hän pudotti maksuksi varaamansa kolikot täyteen lihakeittoastiaan. Hän kysyi keittäjältä, riittääkö se maksusuoritukseksi, mutta keittäjä oli kuulemma vain tuhahtanut ja kantanut täyden keittoastian pois surkean näköisenä. HÄMÄLÄINEN MÄÄRITTELEE kaskut humoristisiksi kertomuksiksi opiskeluajoilta tutuista tapahtumista tai henkilöistä. Tarinat eivät välttämättä sisällä vitseille tyypillistä käännekohtaa eli punchlinea. ”Kaskun huvittavuus perustuu yleensä siihen, että kertomuksessa esiintyvä henkilö tai tilanne on kuulijalle tuttu. Esimerkiksi jonkun opettajan maneerimaisesti toistelema, täysin asiallinen fraasi voi olla kaskuna hauska, jos kuulija tunnistaa sen”, Hämäläinen kertoo. Hämäläisen kaskuprojektin alku on lähes kasku itsessään. Kirjan julkaiseva Kampus Kustannus oli aloittanut kaskujen keräämisen jo vuonna 2013, mutta tarinoita ei juuri kertynyt. Hämäläinen oli yksi harvoista muistojaan jakaneista henkilöistä, joten häntä pyydettiin kirjoittamaan koko kirja. Kustannussopimus kirjoitettiin viime vuonna. Kaskujen etsimisen Hämäläinen aloitti pienimuotoisesti kyselemällä tutuiltaan. Projektin edetessä tarinoitaan on jakanut yhä useampi vieraampikin opiskelija. ”Tämän vuoden puolella on ruvennut tieto leviämään, ja lähes joka päivä tulee joltakulta yhteydenotto. Tällä hetkellä on noin sata kappaletta jokseenkin järkevään muotoon kirjoitettuja kaskuja. Lisäksi on aika paljon raakakamaa, joka sisältää vain muutaman avainsanan, joista kasku pitää valmiiksi kirjoittaa”, Hämäläinen toteaa. Toistaiseksi kertomuksia ovat lähettäneet pitkälti alumnit. Hämäläinen on saanut myös viestejä muistoista, jotka eivät enää sovi teoksen aikahaarukkaan. ”Jonkin verran on tullut juttuja jopa 70-luvulla tapahtuneista sattumista. Niitä todennäköisesti joutuu rajaamaan hieman pois. Tarkoituksena on kerätä juttuja 90-luvulta tähän päivään.” NYKYISILTÄ OPISKELIJOILTA kaskuja ei sen sijaan ole liiemmin kertynyt. Hämäläinen epäilee sosiaalisen median vievän kertomukset. ”Jos jotain erikoista tapahtuu, se kirjoitetaan samana päivänä sosiaaliseen mediaan. Toinen syy voi olla myös siinä, etten itse ole ehtinyt ottaa yhteyttä kaikkiin nykyisiin kollegoihin ja opiskelijoihin. Joskus kaskuja täytyy itse erikseen kysyä niitä saadakseen”, Hämäläinen pohtii. Hämäläinen on joutunut miettimään henkilöiden nimien kertomista. Kaskukirjaan tullaan todennäköisesti saamaan myös julkisuuden henkilöiden opiskelumuistoja, joten joissain tapauksissa nimien mainitsemisella on lisäarvoa. Valtaosa kaskuista kuitenkin julkaistaan nimettömästi. ”Sain vinkin, että kannattaisi jututtaa täällä opiskelleita, yhteiskunnallisesti merkittäviä henkilöitä, kuten esimerkiksi Arto Nybergiä ja Sofi Oksasta. Jos joku mainitaan kaskussa nimeltä, varmistan tietysti henkilöltä itseltään, voiko asian kertoa.” Paluu legendojen äärelle teksti Jari Valtee kuva Aleksi Tolppi KASKUT. Muistoja opiskeluajoista saadaan loppuvuodesta lukea yli kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen. JOS JOTAIN ERIKOISTA TAPAHTUU, SE KIRJOITETAAN SAMANA PÄIVÄNÄ SOSIAALISEEN MEDIAAN. Fennicumin toisen kerroksen luentosali on toiminut monien hauskojen sattumusten näyttämönä. Heli Hämäläinen toivoo saavansa paljon tarinoita kaskukirjaansa.
9 Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017 Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017 Miksi Kortepohja on aina hereillä? ALOITAMME ASIAN selvittämisen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan asukaspalveluista. “Jaa, tuota nyt on mulle kyllä täysin uusi asia”, kommentoi Sari Korhonenja ohjaa kysymyksen seuraavalle työntekijälle. “Sanotaanko Kortepohjasta silleen? Just just, tuota, enpäs tiedä kyllä yhtään”, vastaa kysymykseen nauraen Jenni Kirkkomäki. Myös seuraavat kolme asukaspalveluiden edustajaa ovat ymmällään kysymyksen edessä. Selvästi sanonta on suorastaan undergroundia. Tavoittelemme seuraavaksi professori Marko Lambergia, historioitsijaa, joka on kirjoittanut Jyväskylän ylioppilaskunnan historiikin Nuoruus ja toivo. Valitettavasti mies on viimeisimpien tietojen mukaan paennut meren toiselle puolelle Ruotsiin, ja ainoat nopeasti löytyvät yhteystiedot ovat kaksi sähköpostiosoitetta, joista kumpikaan ei toimi. Etsintöjen viimeinen etappi on lopulta anonyymi chat-palvelu Jodel, jossa huhujen mukaan kysytään tiettyyn kellonaikaan: ”Onko Kortepohja hereillä?” Epätietoinen toimittaja laittaa kysymyksen oikeaan aikaan ilmoille ja saa myös vastauksia. ”Joku vain aloitti sen joskus ja niin sitä jatkettiin”, kertoo nimetön jodlaaja. ”Vuodenpäivät joku kysyy 00:12 onko Kortepohja hereillä”, jatkaa toinen. ”Alun perin iltahuuto oli 2–3 aikaan yöllä, kunnes sitä siirrettiin inhimillisempään aikaan. Se on Jyväskylän Jodelin kunniakkaimpia ja vanhimpia perinteitä, jota kunnioitetaan”, tarjoaa viimeinen vastaaja lisäinfoa. Sanonta on siis alun perin tullut Jodelista ja vakinaistunut perinteeksi. Snapchatille taas voi kuka tahansa lähettää filtteriehdotuksia. Jylkkäri ei ole toistaiseksi onnistunut selvittämään filtterin tekijän henkilöllisyyttä. Mikäli joku tuntee filtteriehdotuksen tekijän, hänet voi ilmiantaa toimitukseen. Tuukka Tervonen Mitä olet aina kampuksella pohtinut? Vinkkaa Jylkkärille somessa tai toimittaja@jylkkari.fi! KYSYN VAAN JYLKKÄRI KYSYY OPISKELIJOIDEN MIELTÄ KUTKUTTAVIA KYSYMYKSIÄ. Kortepohjan ylioppilaskylällä on oma hokemansa kuin Putouksen hahmoilla: ”Onko Kortepohja hereillä?” Sanonta on ikuistettu myös Kortepohjan ikiomaan Snapchat-filtteriin. Jylkkäriltä tiedusteltiin Twitterissä, miksi Kortepohja on ollut hereillä jo vuodesta 1968. TUUKKA TERVONEN JYYn järjestösihteeri, YTM #EETU2017 11 Jylkkärin numerossa 3/2017 olleessa jutussa ”Metsät biotalouden hampaissa” oli virhe. Kohdassa ”Metsä Groupin Joukion mielestä raportin tulokset ovat jossain määrin virheellisiä ja myös epäreiluja Suomea kohtaan” Riikka Joukio ei viitannut valtioneuvoston raporttiin vaan mahdollisiin hiilinielurajoitteisiin Suomea kohtaan (EU:n LULUCF-ehdotus). Joukio ei myöskään missään vaiheessa väittänyt raportin tuloksia virheellisiksi. OIKAISU
Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017 YHTEISÖLLINEN JA KESTÄVÄ JYVÄSKYLÄ PANOSTETAAN LAADUKKAISIIN SEKÄ ENNALTAEHKÄISEVIIN SOSIAALIJA TERVEYSPALVELUIHIN TAATAAN TASA-ARVOINEN JA LAADUKAS KOULUTUS VALJASTETAAN PUHTAASTA ENERGIASTA JYVÄSKYLÄLLE MENESTYSTEKIJÄ Maksaja Bellan tukiryhmä BELLA FORSGRÈN 303 M ak sa ja : Jy vä sk yl än so s.d em . ku nn al lis jä rje st ö “Varhaiskasvatuksesta tohtorinkaronkkaan: oppi on jokaisen oikeus ja koulut kaupunkimme ylpeys. Valitse edustajasi porukasta, joka keksi peruskoulun. 50 vuotta myöhemminkin demarit puolustavat tasa-arvoista koulutusta Jyväskylän valtuustossa niin kauan kuin henki pihisee.” SDP koulutuksen puolesta! PIDETÄÄN KAIKKI MUKANA. JYVÄSKYLÄN SOSIALIDEMOKRAATIT – parempaa Jyväskylää rakentamassa Jyväskylä 467-560 Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä Puh. 029 180 4444, asiakaspalvelu@koas.fi www.koas.fi KOAS Aitoa opiskelijaelämää Asuntojen pohjakuvat, hinnat ja hakeminen: www.koas.fi www.facebook.com/koas.fb Twitterissä ja Instagramissa @KOASJyvaskyla ASUNTOMME ON SUUNNITELTU OPISKELIJOILLE! Koasilla kaikki asumismenot sisältyvät vuokraan; sähkö, vesi, tietoverkko ja pesutupa. Vuokrataso on edullinen. Lisäksi asunnoissa on nopeat tietoliikenneyhteydet. Haettavana on yksiöitä, soluasuntoja ja perheasuntoja.
Liput: 1 pv alk. 69 € \ 2 pv alk. 99 € \ 3 pv alk. 129 € Ennakko: Lippu.? \ Tiketti \ ilosaarirock.?/liput IMAGINE DRAGONS USA \ ROYAL BLOOD UK THE HELLACOPTERS SWE \ MEW DEN \ MØ DEN PIXIES USA \ ULTRA BRA \ PAROV STELAR AUT Mew DEN \ Millencolin SWE \ Snakehips UK \ Zeke USA \ Parov Stelar AUT \ Leprous NOR Rag’n’Bone Man UK \ MØ DEN \ Insomnium & Joensuun Kaupunginorkesteri Vesala \ Disco Ensemble \ JVG \ Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus Nyt kolme kokonaista päivää! Joensuu 14.-16.7.2017 ilosaarirock.? Poets of the Fall \ S-Tool \ MC Taakibörsta \ Pariisin Kevät \ Jenni Vartiainen \ Oranssi Pazuzu Turmion Kätilöt \ Töölön Ketterä \ Huoratron \ Gettomasa \ Helsinki-Cotonou Ensemble ¡ Lihamyrsky y Karri Koira! \ Sonata Arctica \ Ellinoora \ Te?on Brothers \ Wasted \ Evelina Jarkko Martikainen & Luotetut Miehet \ Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani + more multitronic.. Multitronic Jyväskylä Gummeruksenkatu 6, 40100, Jyväskylä 010 320 90 70 Ma-Pe 10:00 17:00 59 ,00 750 Gt ulkoinen 2,5" kovalevy, musta Toshiba Canvio Basics ULKOINEN KOVALEVY 119 ,00 2 Tt ulkoinen 2,5" kovalevy, hopea metalli Toshiba Canvio Premium ULKOINEN KOVALEVY 449 ,00 Intel i5 prosessori | 8 Gt muisti | 1 Tt kovalevy Windows 10 HP 250 G5 KANNETTAVA 499 ,00 15,6" Full HD IPS-näyttö | 8 Gt muisti 512 Gt SSD-levy | Windows 10 Asus E502SA KANNETTAVA Tarjoamme täyden huollon kaikkiin tietokoneisiin. AINA ILMAINEN VIANETSINTÄ Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017
HUOR ATRON · IISA · THE ENTREPRENEURS (DK) · TÖÖLÖN KET TER Ä VIEW · NELSON CAN (DK) · SUAD · THE HOLY · TRE-FUNK III · VESTA K AURIINMETSÄSTÄJÄT · BURNING HEARTS · R AINBOWLICKER · HORTE MUSTA HUONE · ECHO IS YOUR LOVE · GHOST WORLD · MOLY · HEAR DJ:t HANG THE DJ · DJ SKENIKSWEE · MENKK AKLUBI · GALS DEM SOUND
Peruskorjaus. Edellinen vuonna 1995, rakennus valmistunut jo 1965. Olihan se jo aikakin. 8 miljoonaa euroa. Kaikki sisäpinnat, tekniikka uusiksi. Vanhoja portaikkoja, alkuperäisiä muotoja & materiaaleja. Lattiatiilet, pilarit, lasiseinät. Julkisivu ennallaan, sisäänkäynti paikassa josta kuljettiin ’85. Uudet toimistot ja uusi terassi. Enso Gutzeiten pääkonttorin remontista ylijääneet väliovet, joissa vanhat lasitukset ja heloitukset. Maisemakonttori, kattoikkunoita ja valkoiset kattopalkit. Enemmän tilaa juhlia. Juhlia kauniissa avaruudessa. Eipä! Uusi on parempi kuin vanha. Jyrock on uusi. 22-Pistepirkko, Radiopuhelimet ja Kolmas Nainen olivat 80-luvun uusia. 90-luvulla uuttuutta edustivat esimerkiksi Maj Karma, Zen Café ja Don Huonot. Vesta, Kauriinmetsästäjät ja The Holy ovat juuri niitä vuoden 2017 esiintyjiä, jotka tulevat saavuttamaan vähintään yhtä paljon kuin aiempien vuosikymmenten uudet. Kaikki Jyrockissa, kaikki Ilokivessä. Muutos on rohkeutta rakentaa maailmaa. Jyrock on rohkea. Runoilija, kirjailija ja muusikko Miki Liukkonen pelkää suosituimman kirjallisuuden olevan pian värityskirjoja ja TV-viihteen pelkkää Putousta (Perttu Häkkinen, Yleisradio 2017). Pelko lienee aiheellinen, maailma ei ole ajattelulle ja uusille ilmiöille. Tämän keskellä Jyrock rohkeana, avarakatseisena festivaalina esittelee joka vuosi aikansa kiinnostavinta läpimurron kynnyksellä olevaa musiikkia. Jyrock kantaa vastuunsa maailmasta, muutokseen uskoen. Jokainen tarvitsee kodin. Jyrock palaa kotiinsa. Festivaali on koti. Turvallinen ja hehkuva onnentunne, joka sykkii vielä kuukausia festivaalin jälkeen. Sen tunteen takia meistä jokainen jaksaa elää joka kevät ja kesä. Siihen tunteeseen jää koukkuun ja vuoden jälkeen sinne haluaa palata. Jyrockin kodin tekevät Ilokivi, huhtikuu, festarikauden aloitus ja rakkaiden kävijöiden kauniit kasvot. Mutta ennen kaikkea Ilokivi. Tuntuu hyvältä olla kotona. UUSI, ROHKEA & KOTONA YLIOPPILASTALO ILOKIVI
•WWW.LIVETO.FI •JYY:NKESKUSTOIMISTO •BEYONDJKL 2PÄIVÄÄ40€ 2PÄIVÄÄOPISKELIJA33€ 1PÄIVÄ23€ PERJANTAI 21.4. HUOR ATRON IISA NELSON CAN THE HOLY K AURIINMETSÄSTÄ JÄT R AINBOWLICKER SUAD MUSTA HUONE HORTE HANG THE DJ MENKK AKLUBI GALS DEM SOUND LAUANTAI 22.4. THE ENTREPRENEURS TÖÖLÖN KET TER Ä VIEW VESTA BURNING HEARTS TRE-FUNK III MOLY GHOST WORLD ECHO IS YOUR LOVE DJ SKENIKSWEE HEAR DJ:T GALS DEM SOUND MYYNTIPAIKAT LIPUT
Osallistu Sonaatin Jyrock-kisaan! Seuraa meitä instagramissa ja bongaa kisa. Voit voittaa liput Jyrockiin! Jaossa 3 x 2 lipun pakettia Jyrockiin. Info Lozzi palvelee Jyrock-viikonloppuna nälkäisiä festarikävijöitä seuraavasti: pe 21.4. klo 10.30–17.00 la 22.4. klo 11.00–16.00 su 23.4. klo 12.00–16.00 @sonaattiravintolat PÄIVÄKLUBI LAUANTAI 22.4. @ VAKIOPAINE LIPUT LIPUT 8€ ENNAKKOLIPUT VAKIOPAINEESTA Jyrock ei olisi Jyrock ilman perinteistä päiväklubia. Tuttuun tapaan tämän vuoden päiväklubi järjestetään festivaalin toisena päivänä, lauantaina 22.4. baari Vakiopaineessa. Festaripäivän tunnelmannostattajina tänä vuonna toimivat 31.3. uuden albumin julkaiseva Pekko Käppi & K:H:H:L sekä soolona esiintyvä laulaja, lauluntekijä ja kuvataiteilija Hulda Huima. Bändien välissä yleisöä viihdyttävät loisteliaat Hear DJ:t. Päiväklubi pitää festarifiiliksen yllä iltaan saakka! PEKKO K ÄPPI & K:H:H:L HULDA HUIMA HEAR DJ:T
12 Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017 Vähän yli vuoden ikäiset kaksoset Alistair ja Maggie (kuvassa) sekä kolmivuotias Elliot pitävät Amy ja Neil Thompsonin kiireisinä. Thompsonien arki helpottui, kun he ottivat perheeseen au pairin.
13 Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017 Working Holiday -matkailijoista onkin tullut ratkaisu monen perheen päivähoito-ongelmiin, kuten The Australian uutisoi (4.3.2017). Australialaiset maatilat ja monet palvelualan työpaikat ovat jo pitkään olleet riippuvaisia Working Holiday -matkaajista, mutta myös perheet ovat yksi kasvava nuorten matkailijoiden työllistäjä. Australiassa työskentelevien au pairien määrästä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa, sillä monet perheet maksavat palkan käteisellä. The Australianin uutisessa kerrotaan myös Australiassa toimivan Indonesia-instituutin ehdotuksesta luoda erillinen au pair -viisumi. Esimerkiksi Indonesiasta ja Filippiineiltä olisi paljon tulijoita Australiaan, mutta heidän viisumivaatimuksensa ovat paljon tiukemmat kuin Working Holiday -yhteistyömaista tulevien. ETELÄ-SYDNEYSSÄ asuvan Tanya Brownin kolmilapsisessa perheessä on ollut viisi au pairia Euroopasta ja Yhdysvalloista. Brown pohtii, että varsinaista kulttuurienvälistä vaihtoa ei au pairien kanssa välttämättä pääse syntymään. ”Kun me vanhemmat olemme kotona, au pairit lähtevät viettämään aikaa ulkona.” Sydneyläisessä Amy ja Neil Thompsonin perheessä on au pair nyt toista kertaa. Thompsonit ovat ottaneet mieluummin yli 20-vuotiaita au paireja. Amy Thompsonin mielestä etenkin nuorimmat eli 18–19-vuotiaat au pairit saattavat ajatella, että lastenhoito on vain helppoa lasten kanssa leikkimistä. AUSTRALIAN HALVIN LASTENHOITAJA AU PAIR. Australia vetää suomalaisia Working Holiday -matkaajia puoleensa. Kalliin päivähoidon maassa au paireista on tullut ratkaisu monen perheen lastenhoito-ongelmiin. teksti ja kuvat Tuovi Mäkipere MAATILAT JA MONET PALVELUALAN TYÖPAIKAT OVAT RIIPPUVAISIA WORKING HOLIDAYMATKAAJISTA. R anskalainen Sabrina Perruchas, 23, työskentelee Canberrassa yksinhuoltajaäidin ja kolmen lapsen perheen au pairina. Hän naurahtaa olevansa varmasti Australian edullisin lastenhoitopalvelu. Perruchas ansaitsee alle 170 Australian dollaria viikossa, vaikka hän on vastuussa kolmesta lapsesta. Suositeltu minimipalkka yhden lapsen hoitamisesta on 200 dollaria. ”On valitettavan totta, että au pair on köyhien perheiden vaihtoehto. Ei kaikilla ole varaa Australian lastenhoitomaksuihin”, Perruchas pohtii. Au pairit ovat lastenhoitajia, jotka asuvat isäntäperheessään ja hoitavat perheen lapsia. Heille maksetaan taskurahaa, ja lisäksi perheen pitää tarjota majoitus ja ruokailut. Au pairit ovat tulleet suomalaisille tutuiksi esimerkiksi Ylen Au pairit -sarjasta, jota on kuvattu myös Australiassa. Australiassa heille suositellaan vähintään 200?250 Australian dollarin (140?180 euron) viikoittaista taskurahaa noin 25 tunnin työstä. AU PAIRIEN palkkaaminen on australialaisperheille usein taloudellisesti kannattava ratkaisu. Päivähoitomaksut ovat puheenaihe, joka herättää keskustelua australialaismediassa tasaisin väliajoin, sillä maksut nielaisevat palkasta helposti leijonanosan. The Daily Telegraphin Australia-versiossa (21.5.2016) julkaistu selvitys päivähoitomaksuista osoittaa, että yhden lapsen kokopäivähoito maksaa keskimäärin 75?165 dollaria (55?120 euroa) päivässä. Hinta vaihtelee alueittain, ja esimerkiksi monessa Sydneyn lähiössä 165 dollaria päivässä on tavallinen hinta. Suomessa yhden lapsen päivähoitomaksu voi olla korkeintaan 290 euroa kuukaudessa. Sataa dollaria (72 euroa) päivässä pidettiin julkisessa keskustelussa pitkään kokopäivähoidon kipurajana, mutta summasta on tullut enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Päivähoitomaksuja on puitu Australian hallituksessa vuodesta 2013, eikä keskustelulle näy loppua. WORKING HOLIDAY z Vuonna 2016 Australiaan tuli 1 560 suomalaista Working Holiday -viisumilaista. z Hakijan pitää olla 18?30-vuotias. Viisumi maksaa 440 Australian dollaria (310 euroa). z Viisumilla voi lomailla ja työskennellä Australiassa vuoden. Saman työnantajan palveluksessa saa työskennellä korkeintaan kuusi kuukautta. z Jos Working Holiday -viisumia haluaa pidentää toiselle vuodelle, ensimmäisen vuoden aikana täytyy työskennellä vähintään 88 päivää Australian maaseudulla tietyt kriteerit täyttävässä työssä, yleensä maatiloilla.
12 Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017 14 Ranskalainen Sabrina Perruchas lähti au pairiksi, sillä hän halusi parantaa englannin kielen taitojaan. Lasten kanssa puhuessa sanasto jää tosin kauas akateemisesta tasosta. Thompsonit asuvat Coogeella, jossa päivähoitomaksut ovat Sydneynkin mittapuulla kalliit. Kolmen lapsen päivähoito maksaisi 450 dollaria (320 euroa) päivässä. Thompsonit pyörittävät ravintolaa lähellä kotiaan. Yrittäjäperheessä on itsestään selvää, että molempien vanhempien työpanosta tarvitaan. Epäsäännöllisten työaikojen vuoksi lastenhoitajan palkkaaminen olisi hankalaa. ”Meillä on ollut au pair nyt yli puoli vuotta, ja elämämme on ollut paljon helpompaa kuin päivähoitoaikoina.” Amy Thompsonin mukaan au pairin ottaminen on usein tilanne, jossa molemmat osapuolet voittavat. ”Perhe saa lastenhoidon järjestettyä helposti, ja au pair välttyy esimerkiksi Sydneyn kalliiden vuokrien maksamiselta. Lisäksi au pairille jää aikaa muuhun työhön tai opiskeluun.” Thompsonien ensimmäinen au pair teki lastenhoitokeikkoja myös muissa perheissä, ja perheen nykyinen au pair on opiskelija. Opiskelija hyötyy myös siitä, että työpaikka on kirjaimellisesti oven takana, jolloin työmatkoihin ei kulu aikaa. Perhe maksaa au pairilleen 250 dollaria (180 euroa) viikossa 20–25 tunnin työstä ja 20 dollaria jokaisesta ylimääräisestä tunnista, jos hän haluaa ansaita lisää. Au pair syöttää lapset, käy kävelyillä heidän kanssaan ja siivoaa lasten tekemät sotkut. CANBERRASSA TYÖSKENTELEVÄ Sabrina Perruchas on joutunut tukemaan isäntäperheensä äitiä, kun hänellä on ollut stressiä. ”Perheen äiti on joskus itkenyt olkapäätäni vasten. Ihan kirjaimellisesti. Tietenkin haluan lohduttaa ihmisiä, jos heillä on vaikeaa, mutta en ole psykologi vaan au pair.” Perruchas opiskelee mainosalaa pariisilaisen kauppakorkeakoulun maisteriohjelmassa. Hän teki kandidaattiopintonsa journalistiikasta ja viestinnästä Rennesin kaupungissa, ja hänelle on kertynyt työkokemusta laajalevikkisen ranskalaisen sanomalehden ja muotilehden mainososastolta. ”Kieltämättä tämän lastenhoitokokemuksen jälkeen tuntuu hienolta palata tavallisiin töihin.” Jos Perruchas olisi nyt lähdössä Working Holidaylle, hän etsisi muuta työtä kuin lastenhoitamista. ”Taidan olla vähän liian vanha ja itsenäinen au pairiksi. Olen asunut omillani 18-vuotiaasta asti, ja olen kaikissa au pair -tapaamisissa aina vanhin.” Au pairista on kuitenkin tullut perheen lapsille tärkeä henkilö. ”Perheen nuorin lapsi sanoo minua joskus vahingossa äidiksi.” LASTENHOITOKOKEMUKSEN JÄLKEEN TUNTUU HIENOLTA PALATA TAVALLISIIN TÖIHIN. SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO The Craft Museum of Finland Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä, Avoinna ti-su 11-18 Pääsymaksu: 6 €, opiskelijat 3 €, perjantaisin vapaa pääsy www.craftmuseum.fi Mitä tehdä, kun gradu tökkii? Lopeta itsesi kiusaaminen ja hae virtaa Kässämuseosta! NÄHDÄÄN MUSEOSSA.
Suoramarkkinointi Mega Oy on 30-vuotias, Suomen johtava puhelimitse tapahtuvaan markkinointiin erikoistunut yritys. Kuulumme vahvasti kehittyvän Alma Media Oyj -konsernin Alma Talent -liiketoimintayksikköön. NUOREKAS KOLMEKYMPPINEN etsii hyviä tyyppejä Jos omaat sujuvan supliikin ja hyvän tilannetajun; olet positiivinen, empaattinen ja haluat menestyä – voit hyvinkin olla etsimämme henkilö. Soita puh. 045 7731 3752 tai lähetä hakemus: www.sm-mega. Ota rohkeasti yhteyttä! Vapaudenkatu 38 C, 2. krs., Jyväskylä • www.sm-mega.? KYSY MYÖS KESÄTYÖTÄ! Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2017