I L M O J E N J Y L K K A R I I S K E E K U I N M I L J O O N A V O L T T I A DTK 486 SX 33 MHz VESA LOCAL BUS PENTIUM PÄIVITYS 170 MB, 4 MB, 3.5" 1.44 MB VLB 1 MB WIN. KIIHDYTIN 15" FOREFRONT (TESnVOITTAJA) DOS 62, IfflRI * MATTO WINDOWS 31 SF, WORKS 3.0 SF MINITORNI TAI PÖYTÄKOTELO HINTA: 9800,00 MK K-S TffiTOKONEPALVELU Väinönkeskus, 941-610 971 Toinen oli Hyvä opettaja, toinen oli sossusihteeri / // m %
2 Lähtekäämme kreikkalaiseen basaariin Euroopan Unioni näyttää herättävän useimmissa juuri ne pelot ja toiveet, mitkä kutakin kammostuttaa tai himotuttaa. Nationalisti pelkää 'itsenäisyyden" menetystä. TeoUisuuspohatta näkee uusia markkinoita ja kilpailukykyä. Feministi pelkää asemansa naisena horjuvan. Uskovaisen silmiin kohoaa ilmestyskirjan peto. SAK uskoo työpaikkojen lisääntyvän ja ammattiliittojen aseman vahvistuvan kansainvälisesti. Maanviljelijä kuvittelee tilojen autioituvan, kun halvat elintarvikkeet rynnistävät markkinoille ja tukiaiset menevät. Päätoimittaja Erkki Laatikainen pelkää, että Suomeen tulee "suuren rahan ja notkean viestinnän" eliittiklubi, johon hän ei kuulu. Liittoutumat konservatiiveihin ja muutoshakuisiin ovat ennen näkemättömiä. EU:n vastustajat ja puolustajat löytävät yllättäviä kavereita. Pelkoihin ja toiveisiin löytyy oikeutettuja argumentteja. Niitä oleellisempaa on kuitenkin oivaltaa, että kyseessä ei ole valinta, jonka jälkeen ei ole mitään tehtävissä. Jos unioniin ei liitytä, omat toimet ovat silti tarpeen ja siihen voi liittyä myöhemmin. Liityttäessä taas se minkä EU tuo tai vie, ei lähde ilman täkäläisten toimenpiteitä. Noin kielikuvilla: kansallisvaltio Suomi -nimisestä lautapelistä siirrytään Euroopan Unioni nimiseen biljardiin. Riippuu pelaajista, opitaanko uudet kuviot vai ei. Suomalaiset osasivat ainakin jäsenyysneuvotteluissa pelata "meille paljon tukiaisia ja heti" -peliä. Ruotsalaiset valitsivat toisen strategian: he yrittävät ostaa mahdollisimman paljon pelimerkkejä eli poliittista valtaa tulevia päätöksiä varten. Aika ja jatkotoimet näyttävät kumpi oli parempi idea. Rahaja pelitaitokysymyksiä olennaisemmaksi saattaa tulla vielä unionin turvallisuuspolitiikka. Bosnian tilanne on kuitenkin osoittanut, että yhteistä eurooppalaista rintamaa ei hevin synny. Suomalaisten kannalta oleellisia ovat sellaiset järjestelyt, että Venäjää ei jätetä kovin kauaksi pelipöydästä. Edelläolevaan selitykseen vedoten Jylkkäri suosittelee Euroopan Unioniin liittymistä. Jouni Vauhkonen TUKKAPÄÄ EU AUTA ITKU YHTEISMARKKINOILLA Parahin Monsieur Delords, haen EU:lta huumoridirektiivien mukaista Pakinatukea. Hakemukseni liitteenä on joitain viime kuukausina kirjoittamiani pakinoita sekä lukijoilta saamaani palautetta. Ne ovat kuivia ja huonoja. Siis pakinani, ei lukijakirjeet (kuten huomaatte, olen todellakin tuen tarpeessa: vitseissäni ei tätä nykyä ole paljon kehumista). Täytyy ensin kuitenkin todeta, että olen ihaillen seurannut Unionin toimia: teillä on ollut joitain pistämättömiä juttuja, jotka saavat pakinoitsijankin kateelliseksi sekin juttu kurkun käyryysdirektiiveistä oli aivan kreisi: nauroin sille katketakseni mutta epäonnistuin ja jäin kokonaiseksi. Mistä te ne kaikki hulluudet oikein keksittekään? Seuraavaksi te varmaan otatte Norjan EU:n jäseneksi! Siitähän tulisi oikein Kalamari Unioni!!! Oho. Kävin taas "hauskaksi". Palataanpa takaisin asiaan. Siis: pakinoitteni huonouden ja EU-tuen välttämättömyyden kannalta toivon teidän ottavan minua syvästi huvittavassa EU:ssa huomioon seuraavat seikat: Ensiksikin: olen tähän asti kirjoittanut pakinani kokonaan ilman yhteiskunnan tukea. Mitä nyt opintotukea olen Suomen valtiolta saanut, mutta senkin, riittämättömäksi katsottavan summan olen hetimiten vienyt johonkin Jyväskylän useista ravitsemusliikkeistä. Toiseksi: olen tehnyt pakinani hyvässä uskossa ja biodiversiteettiä noudattaen, mitä ihmettä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Ja kolmanneksi: vaikka pakinoitteni vienti ulkomaille ei ole lähtenyt vetämään, olen mielestäni pärjännyt kotimarkkinoilla kohtuullisesti. Ei ne Origon pakinatkaan aina niin ihmeellisiä ole, Tupla-W:stä puhumattakaan. Siispä toivonkin EU.n tukevan pakinoiden kirjoittamistani. Olen valmis hyväksymään EU:n asettamat kohtuulliset reunaehdot: vasemman marginaalin alaraja tulee kuitenkin olla vähintäänkin kaksi (2) senttimetriä, jotta paperin reunaan jäävään tilaan voi piirrellä hässäkän kuvia: tämä harrastus on minulle kovin tärkeä ja huvittaa minua kovin, vaikka myönnänkin sen olevan hiukan lapsellista. Pakinakiintiöiden osalta olen valmis lähentymään eurooppalaista tasoa: tavoitteenani on kirjoittaa vain neljä pakinaa kunkin kalenterivuoden aikana vuoden 1997 alusta alkaen. Tiukan paikan tullen olen valmis tinkimään tästäkin tasosta. Vaatimuksenani kuitenkin on, ettei Jylkkärin sivuille saa tuoda halpatuontipakinoita EU:n ulkopuolelta: mielestäni lukijoilta ei voida vaatia esimerkiksi kiinankielen hallitsemista hilpeyden saavuttamiseksi. Jos Jylkkäri haluaa julkaista pakinoitteni ohella muita humoristisia tekstejä, olkoot ne sitten vaikka otteita Ultimatum Isänmaalle kirjasta. Mitä taas tulee ns. Pohjoisen tukeen, olen valmis viljelemään huumoriani vain 62 leveyspiirin pohjoispuolella. Kirjoitan siis tästedes pakinani esimerkiksi Kainuussa, jossa aiheitakaan ei tarvitse etsimällä etsiä. Vastaustanne odottaen Tukkapää pakinoitsija PS. Ai niin. Voisitteko te siellä EU:ssa vaikuttaa siihen, että Ahtisaarta saisi jälleen pilkata MTV:n ohjelmissa. Mielestäni Ahtisaarta tulisi pilkata ainakin Kymmenen Eutisten loppukevennyksessä, sillä ilman kevennystä sitä miestä ei ikinä saada ns. Eurokuntoon (vrt. kuvat serbien keskitysleireistä). Samalla Ahtisaarelle tulisi asettaa lihakiintiöt, sillä ennemmin häviää ruotsinlautoilta tax free kuin Mäntyniemessä toteutuu fat free. Silti: haveria ei jätetä, kuten laivayhtiö Silja, nuorena hukkunut, on jo ehtinyt osoittaa. Vauhkonen Iltalypsykone Esplanadilla KEIJO KORHONEN palasi työtehtäviinsä. Nimimerkki Kunto Kalpa sen sijaan lopettaa Keskisuomalaisessa päätoimittaja Erkki Laatikaisen yksimielisellä päätöksellä, mutta näillä asioillahan ei ole mitään tekemistä keskenään. Näin ajat muuttuvat, Kekkoseni. VIHREÄ LANKA taas on muutamassa vuodessa kehittynyt julkaisuksi, jota on viitsinyt lukea sitoutumaton keskustalainenkin. Hyvien Ihmisten Oikean Puolueen sitoutumattoman äänenkannattajan päätoimittaja Timo Harakka on nyt erotettu. Nuorsuomalaisuudelle taitaa sittenkin olla hyvä tilauskanta jossain maataloussektorin ulkopuolisessa maailmassa, kreikkalaisen basaarin ja iltalypsyn reunaehdoilla. AJATELKAA, ETTÄ OPISKELIJAT kaataisivat traktorikuormittain lunta kadulle, polttaisivat EU:n lipun, hilluisivat halot käsissä Pohjois-Esplanadilla, hemputtaisivat poliisiautoa. Mitä tekisi sitoutumaton keskustalainen lehdistö? Sitoutumaton keskustalainen lehdistö hehkuttaisi pyhää vihaa nuorison häiriökäyttäytymisestä ja opiskelijoista, joiden vippaskonstit eivät saa estää rehellisten opiskelijoiden rauhallista opiskelua. "Opiskelurahat on ansaittava, mutta rehellisesti." SYL JA ERÄÄT YLIOPPILASKUNNAT yrittävät estää työvoimaviranomaisten tiedonsaannin yliopistojen opintorekisteristä. Tiedostoja vertailemalla sankarilliset viranomaiset väittävät saavansa selville, kuinka laajasti opiskelijat nostavat työttömyysavustusta ja opintotukea yhtäaikaa. Röyhkeät opiskelijat yrittävät sallia vilungin. Uskomatonta vastuun puutetta: kyllä viranomaisten pitää saada tietää, kuinka voidaan heittää kaikki lapsipuolen asemaan joutuneet pesuveden mukana historian roskakoriin, läpi kaikkien yhteiskunnan turvaverkkojen silmukoiden ynnä muiden kielikuvien. Opiskelijoihin kohdistuvien rankaisutoimenpiteiden suorittamista on hallinnon toimesta tehostettava! Tosin opintorekisteri ei tiedä, kuka nostaa opintotukea. Mutta mitäs väliä sillä on! Näinä langattoman lennättimen aikoina: keneltä voi enää vaatia johdonmukaisuutta, paitsi sähkömieheltä ja raitiovaunulta. YLIOPISTO TÄYTTÄÄ 60 VUOTTA ja niin ylioppilaskuntakin. Jylkkäri onnittelee lämpimästi molempia virkeitä isoäitihahmoja. PRESIDENTTI MARTTI AHTISAARI pölähti aivan yllättäen yliopiston juhliin. Harvemmin täällä presidenttejä juoksee, vaikka kutsuttaisiinkin. Äärimmäisen luotettava ns. hevosmiesten tietotoimisto ihmettelee asiaa ja aloittaa spekulaatiot: Onko tämä presidentin kannanotto rehtorinvaaleissa Aino Sallisen puolesta vai Pekka Neittaanmäkeä vastaan? Vai onko Mara ihastunut Ainoon? Mitäs Eeva siihen sanoo? Onko fat myös free tässä instituutioiden välisessä suhteessa? MTV ON KIELTÄNYT VITSIT presidentistä. Instituutioita ei saa pilkata. Jälleen suomalainen tiedotusväline osoittaa itsenäisyyttä ja vastuullisuutta. MTV ansaitsee valtiovaltaa kohtaan osoittamansa luottamuksen takia valtakunnallisen mainosradion. Muita luotettavia, sähköisen viestinnän hajauttavista ajavia mainosradion mahdollisia perustajia ovat valtiollinen Yleisradio ja vaikkapa sitoutumattomat keskustalaiset maakuntalehdet. Esimerkiksi ulkomaalaisten omistama mainosradio vaarantaisi vapaan viestinnän Paavo Väyrysestä ja esittäisi vitsejä vaikkapa presidentistä, lihapullavitsejä. LYHYT ELÄINSATU: Susi ja koira yrittivät tuottaa ns. koirasusia, ilman kotimaista aluepoliittista tukipakettia. Mitä sanoi nettosaajana ollut koira omasta mielestään epäonnistuneen sadan tunnin neuvottelutuloksen jälkeen? Kaikki valui hukkaan. Jouni Vauhkonen
3 KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE -10% Natiko-asLisietctort Nahkaj Ykkönen M M, Torikeskus II krs., av. ark. 10-18, la 9-15 puh.(941)620067 M 10.3. 1994 J y v ä s k y l ä n y l i o p p i l a s l e h t i KOPIOT MONISTEET VÄRIKOPIOT GRADUJEN SIDONTATYÖT Viitaniementie 15 P. 214 322 Yliopistot menettivät tilojensa hallinnon Kiinteistölaitos sai vuokramonopolin, mutta OPM:lle veto-oikeus vuokratasoon Korkeakoulujen tilojen hallinnasta käyty kuukausien kamppailu päättyi noin viikko sinen kompromissiin. Tiloja hallitsee tulevaisuudessa piakkoin perustettava valtion kiinteistölaitos, mutta korkeakoulut ja opetusministeriö saivat hallintaan viisi tärkeä rajoitusta. Valtiovarainministeriö ajoi tilojen hallinnan menoa kiinteistölaitokselle "tilojen tehokkaamman käytön" nimissä. Kiinteistölaitos vuokraa ensi vuoden alusta lähtien yliopistoille niiden tilat. Hallintojohtaja Juho Hukkinen ei mitenkään ylistä sopimusta, mutta pitää kompromissia Jyväskylän yliopiston kannalta parempana kuin pelkkää kiinteistölaitoksen hallintaa. "Opetusministeriö käyttää puhevaltaa ja itse yliopistojen vaikutusvalta tämän paperin perusteella on epämääräinen. Siitä joudutaan käymään neuvotteluja opetusministeriön kanssa, että miten työnjako käy", Hukkinen pohtii. Kaikki vaikutukset eivät ole vielä selvillä. Täysin auki on muun muassa, miten maarataan yliopistojen "yleishyödyllisten" vuokralaisten esimerkiksi ylioppilaskuntien, ainejärjestöjen, ruokaloiden, YTHS:n tai kirjakauppojen vuokrat. Näiden asemaa pohtii opetusministeriössä parasta aikaa työryhmä. "Siedettävä kompromissi" Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittinen sihteeri Juha Tuunainen pitää saavutettua kompromissia "siedettävänä". Tuunaisen mukaan asia pyöri maan hallituksen liepeillä niin kauan, että tunteet valtiovarainministeriössä alkoivat jo kuumeta. "Jos koko kiinteistölaitos olisi mennyt nurin, valtiovarainministeriön seuraava esitys olisi saattanut olla paljon huonompi", Tuunainen arvioi. Eräs uhka Tuunaisen mielestä on edelleen se, että kiinteistöjen hoito jää tälle monopoliyhtiölle. Korkeakoulut voisivat saada nämä palvelut yksityisiltä. OPM vaikuttaa vuokratasoon Tärkein rajoitus kiinteistölaitokselle lienee se, että opetusministeriölle tuli eräänlainen veto-oikeus vuokratasoa määrättäessä. Vuokrasta päättävät opetusministeriö, kiinteistölaitos ja valtiovarainministeriö yhdessä. Yliopistot pelkäsivät sitä, että kiinteistölaitos voisi monopolina määrätä millaiset vuokrat tahansa. Toinen rajoitus kiinteistölaitokselle on, että korkeakoulujen tilahallinnosta tulee oma yksikkö laitokseen. Tiloja siis "käsitellään omana taloudellisena kokonaisuutenaan". Korkeakoulujen tilojen luovuttamista muuhun käyttöön on rajoitettu myös. Kiinteistölaitos tai yliopistot eivät voi antaa tiloja kelle tahansa vaan päätöksen tekee opetusministeriö. Kiinteistolaitokbcii johtoon tulee korkeakoulujen ja opetusministeriön edustus. Viides ehto on, että valtiovarainministeriön ja opetusministeriön edustajista asetetaan neuvottelukunta, joka seuraa tilahallintoa ja tekee sitä koskevia esityksiä. Opetusministeri tyytyväinen Tuore opetusministeri Olli-Pekka Heinonen (kok) sanoo, että opetusministeriön tahto toteutui tässä kiistassa. "Päätös turvaa hyvin korkeakoulujen toiminnalliset ja taloudelliset edut", Heinonen arvioi. "Korkeakoulujen toimitiloja on rakennettu tarkoitusta varten hankituille korkeakoulualueille. Korkeakoulut ovat sidotumpia tiloihinsa kuin muut valtion laitokset. Tämän vuoksi erityiskohtelu on aivan välttämätön." Vanhojen lainojen korot "laskevat" hieman kesällä Pankit ja opetusministeriö ovat sopineet, että vanhojen opintolainojen koi ot laskevat heinäkuun alusta lähtien 8,9 prosenttiin. Nyt korot ovat 10,1 prosenttia. Korkojen "lasku" saattaa olla varsin näennäinen, sillä Suomen ylioppilaskuntien liiton tietojen mukaan ensi vuoden alusta pankkeja hyvitetään 0,65 prosenttiyksikköä, kun uutta prosenttia sovitaan.Tänä vuonna SYL on raivoisasti vaatinut korkojen laskemista aikaisemmin, sillä opintolainojen viitekorko, markkatalletusten keskikorko on pudonnut 3,71 prosenttiin. "Nyt tehdyn korkoalennuksen merkitys opintonsa päättäneellä on tänä ja ensi vuonna yhteensä plus miinus nolla", arvioi Arto Hakkarainen SYL:sta. Hyvä Joskus 70-luvun lopulla kuopiolaisen Hoffrenin perheen puhelin soi: "Se on Jarille." Puhelu oli Kucpion kansalaisopistosta. 16-vuotiasta Jari Hcifrenia, intohimoista täktitieteenharrastajaa pyydettiin pitämään Tähtitieteiden? perusteet =km§iä fetfisa-laisopistoon. "Kyllä kai minä olen vain ajautunut näihin hommiin", Hoffren aprikoi. Ylioppilaskunta valitsi hänet tämän vuoden Hyväksi opettajaksi. Tätä nykyä Hoffren pakertaa valtio-opin laitoksen päätoimisena tuntiopettajana. Kuopion kansalaisopiston Tähtitieteiden perusteiden jälkeen opetusura laajeni Varkaudessa pidettyihin viikonloppukursseihin. Viiden vuoden tähtitieteilyn jälkeen opetuskokemusta karttui vuoden verran sijaisopettajana Kuopion koulussa. "Kävin läpi lähes kaikki Kuopion koulut ja kaikki luokat l:stä 9:nteen luokkaan. Selkäytimellä ja rahapulassa." Rahapula ei välttämättä ole helpottunut vieläkään: jos aikoo miljonääriksi, kannattanee unohtaa yliopis"Hyvä opettaja on hyvällä tavalla passiivinen", sanoo vuoden Hyvä opettaja Jari Hoffren. toura. Tampereen yliopiston tutkija Marko Nenonen kiteytti asian Hesarissa parisen viikkoa sitten: "Opettajien ja tutkijoiden taloudellinen asema korkeakouluissa on häkellyttävän huono. Palkkaus ei ole missään järkevässä suhteessa työn määrään ja vaatimuksiin." Hoffrenkin on välillä joutunut kieltäytymään ruokala XVilhelmiinan houkutuksista ja lämmittämään viikonloppuna tekemäänsä hernekeittoa laitoksen mikroaaltouunissa. Yliopistoyhdistyksen rahoittama Hyvä opettaja -palkinto on 12 000 markkaa. Tittelin saajan valitsee ylioppilaskunnan opintoja tiedevaliokunta. "Luennoitsijana kiinnostava" Hyvä opettaja -tittelin saajalta vaaditaan muun muassa hyvää luennoimistaitoa, kykyä tuoda oman alansa uusinta tietoa opetukseen ja halukkuutta oman työnsä kehittämiseen. Hyvä opettaja kuuntelee opiskelijoita, pitää ovia avoinna opiskelijoita varten ja kunnioittaa opiskelijoita yksilöinä. Hoffrenia ehdottaneet perustelivat palkintoa seuraavasti: "Nuoresta iästään huolimatta Hoffren kykenee opettamaan asiantuntevasti, eikä ole kaavoihin kangistunut kuten niin monet muut valitettavasti ovat tässäkin yliopistossa. Luennoitsijana hän on kiinnostava, sekä esiintyy innostavasti. Seminaarien ohjaajana Hoffrenilla riittää aikaa opiskelijalle runsaasti. Hänen hoivissaan opiskelija ei jää koskaan yksin ongelmiensa kanssa." Ylioppilaskunta palkitsi ansioituneita opettajia myös kunniamaininnoilla. Huomionosoituksen saivat vs. lehtori, FK Veli Tuomela pohjoismaisten kielten laitokselta, apulaisprofessori, LiT, KK Lasse Kannas terveystieteen laitokselta sekä lehtori, FT Sakari Vihonen suomen kielen laitokselta. "Hyvä opettaja ei anna vastauksia" Millainen on hyvä opettaja Hyvän opettajan mielestä? "Hyvä opettaja ei sanele tai anna vastauksia, vaan johdattelee opiskelijaa itse löytämään vastauksia kysymyksiin. Hyvä opettaja on hyvällä tavalla passiivinen, se ei minkäänlaisista syistä sanele, vaan ehdottaa ja vihjaa*, oTi kriitrmen, tarvittaessa kovinkin kriittinen, mutta aina rakentavassa hengessä." "Huono opettaja kasaa palapelin valmiiksi, hyvä opettaja osoittaa palapelistä aukon, levittää kätensä ja sanoo: tässä on tekemisen paikka", Hoffren vertaa. Puolisentoista vuotta yliopistossa opettaneen Hoffrenin mukaan kokematon opettaja joutuu yliopistossa kohtaamaan oman tietämättömyytensä ja rajallisuutensa; tämä johtaa siihen, että opettaja joutuu perustelemaan itselleen oman tehtävänsä. "Se, mitä opettaja voi tehdä on johdatella ihminen löytämään ongelmaja solmukohdat. kannustaa ja poistaa konventionaalisia oikein ja väärin tekemisen rajoja." Marko Pulkkinen
4 Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu perustettiin 1934 Presidentti Martti Ahtisaari tuli yllättäen GO-vuotisjuhliin kuva: Yliopiston museo Yliopiston 60-vuotisjuhlat saivat maanantaina poikkeuksellisen huomionosoituksen, kun presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari tulivat juhliin. Presidentit ovat harvinaista herkkua Jyväskylän yliopiston tilaisuuksissa. Viimeksi presidentti on vieraillut yliopiston tapahtumissa vuonna 1971, jolloin Urho Kekkonen lausui liikunnan laitosrakennuksen vihkiäisissä ikimuistoisia sanoja kansainvälisen olympiakomitean vanhakantaisuudesta. Tänä vuonna tulee siis kuluneeksi 60 vuotta kasvatusopillisen korkeakoulun perustamisesta. Yliopiston nimen korkeakoulu sai 1966. Juhlavuoden pääjuhlan päiväksi oli valittu 7. maaliskuuta, joka on yliopistorahaston perustamispäivä vuodelta 1860. "Juhlissa vihittiin myös yliopiston lippu, jossa on Aulis Blomstedtin 1930-luvulla kasvatusopilliselle korkeakoululle piirtämä yliopiston soihtu tunnusväreissään. Lipun on suunnitellut apulaisprofessori Tapani Aartomaa. Tiedepalkintoja Yliopiston sinfoniaorkesteri debytoi juhlassa. Orkesteria johtavat opiskelijat Kirsti Hämäläinen ja Anita Manninen. Juhlassa jaettiin yliopistoyhdistyksen myöntämät palkinnot hyvästä väitöskirjasta, tieteellisen tiedon julkistamisesta ja ylioppilaskunnan valitsema palkinto hyvästä opetuksesta. Väitöskirjapalkinnon sai englantilaisen filologian FT Sirpa Leppänen väitöskirjasta The Mediation of Interpretive Criteria in Literary Criticism. Yhteiskuntapolitiikan lehtori Raija Julkunen palkittiin tieteellisen tiedon julkistamisesta. Valtioopin tuntiopettaja Jari Hoffren sai palkinnon hyvästä opetuksesta. Juhlien jatkot Yliopistoyhdistys on myös osoittanut yliopiston käyttöön 400 000 markkaa käytettäväksi kansainvälistymiseen. Puolet rahoista on lahjoitettu käytettäväksi vierailevien professoreiden kutsumiseen ensi lukuvuonna. Toinen puoli jaetaan stipendeinä opiskelija-, opettajaja tutkijavaihdon sekä yliopiston muun henkilökunnan kansainvälistymiseen. Yliopistoyhdistys myöntää stipendit vapaamuotoisten hakemusten perusteella. Yliopiston juhlat eivät lopu maanantain vuosijuhlaan. Luvassa on tapahtumia muun muassa Jyväskylän päivänä 22.3., Flooranpäivänä 11.5., yliopiston sinfoniaorkesterin konsertti 16.5. Kaupunginteatterilla, lukuvuoden avajaispäivänä 7.9. juhlatanssiaiset, seminaareja jne.Lisäksi pitkin vuotta on erilaisia näyttelyitä muun muassa kirjastolla, Musicalla ja yliopiston museolla. Kasvatusopillisen korkeakoulun opiskelijoita retkellä Päijänteellä syyskuussa 1936. Professori Tarmo Kunnas: Kansallinen kulttuuri luultua kansainvälisempää Yliopiston 60-vuotisjuhlien juhlapuhuja professori Tarmo Kunnas pohti kansallisen ja kansainvälisen kulttuurin nivoutumista toisiinsa. Suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri ovat Kunnaksen mukaan ehkä verrattuna muihin länsieurooppalaisiin kulttuureihin kaikkein homogeenisimpiä. "Suomalaiset elävät homogeenisessä kulttuurissa, jossa kaikki erilainen pistää voimakkaasti silmään, oli kyse sitten sosiaalisesta käyttäytymisestä, tapakulttuurista, elämäntavasta tai ihmisistä", Kunnas pohti. Kulttuurin kansallinen luonne ja yhtenäisyys ei kuitenkaan Kunnaksen mielestä tarkoita, että lähtökohdat olisivat vain kansallisia, kuten helposti ajatellaan. "Kalevala on yleismaailmallinen eepos, jonka myyteillä on vastineita kaikkialla maailmassa. Aleksis Kiveä ei olisi ilman Cervantesta ja Shakespearea. Eino Leinon Helkavirsiä ei voi kuvitella ilman yleiseurooppalaisia vaikutteita. Akseli Gallen-Kallelan kuvataidetta ei olisi ilman pariisilaista naturalismia ja yleiseurooppalaista symbolismia", Kunnas mainitsi esimerkkeinä. Kunnas varoitti kansainvälisyyden lieveilmiöstä, joita rakennetaan pelkästään kaupallisen voiton, manipulaation ja mainosta hakevien tiedotusvälineiden, mekaanisen teknologian tai joskus politiikankin avulla. "Kansainvälisyyden lieveilmiötä pahempi on kuitenkin kansallisuusaatteeseen naamioituva ahdasmielisyys, nurkkakuntaisuus ja provinsiaalinen epäluulo kaikkea erilaista kohtaan. Se on tieteessä ja kulttuurissa rajoittumista tuttuun ja turvalliseen. Se on jotain muuta kuin kansallisten tai maakunnallisten tunnusten alla elävää kulttuuria tai kotiseuturakkautta", Kunnas muistutti. "Aito kansainvälisyys on valmis tunnustamaan myös oman perinteen rajoitukset. Mutta se on uskollinen juurilleen. Aito kansainvälisyys on sopusoinnussa maakunnallisen perinteen ja kansallisten kulttuuripyrkimysten kanssa." Ylioppilaskunta juhlii 24.3. Ylioppilaskunta juhlii omaa 60 vuotista taaperrostaan yliopiston kyljessä. Pääjuhla järjestetään torstaina 24. maaliskuuta kello 15.00 päärakennuksessa. Illalla kello 19.00 lähtein on luvassa Ilokivessä "monitoimi-ilta". Pääjuhlaan ovat tervetulleita "kaikki". Tämä tarkoittaa kaikkia niitä, jotka mahtuvat tummissa puvuissaan kutsuvieraiden lisäksi C 1 ja C 2 saleihin. Ohjelmassa on luvassa ylioppilaskunnan puheenjohtajan Pekka Linnan tervehdyssanat, maaherra Kalevi Kivistön juhlapuhe, Puhkupillien ja Seminaarinmäen mieslaulajien musiikkia sekä kunniaja ansiomerkkien jakoa. Ilokiven juhlassa on tarjolla ilmaisia elokuvia, kolme bändiä sekä ylioppilasteatterin tulevaan ensi-iltaan liittyvää ohjelmaa. Bändit soittavat yläkerrassa, alakerrassa on disco. Oikaisu Korkeakulttuuria ja matalalentoa Campus-Kinossa Jylkkärissä 3/94 jutun "Raittiusapostoli" kirjoittajan nimi oli jäänyt pois. Jutun kirjoittaja on Sauli Ruuskanen. Modernismin viimeinen linnake, Jyväskylän akateeminen elokuvatemppeli Campus-Kino kieltäytyy taipumasta postmoderniteetin vaatimuksille. Meillä ei korkeakultturin ja populaarikulttuurin raja katoa, huudahtaa ohjelmavastaava tuon tuostakin. Eteenpäin modernin projektia Habermasin hengessä, julistaa koneenkäyttäjä/lipunmyyjäkin. Niinpä elokuvateatterissa on päädytty selväjärkiseen ratkaisuun ja esittämään korkeakulttuuria 11.-17. maaliskuuta. Populaarikulttuuriviikko on sitten seuraava eli 18.-24. maaliskuuta. Ensin kuitenkin hoidetaan alta pois Joel Schumacherin Rankka päivä, jota esitetään 10. maaliskuuta asti. Korkeakulttuurin viikon elokuva on vastikään aidsiin kuolleen brittiläisen Derek Jarmanin Edward II (1991), jossa sovitetaan Christopher Marlowen kuningasnäytelmää. Rokkivideomoukille tiedotettakoon, että Edward oli brittien (tiedettävästi) ainut homoseksuaalinen monarkki, joka hylkäsi vaimonsa rakastajansa vuoksi, riitautui paronien kanssa ja maa ajautui veriseen sisällissotaan. Hups, siinä tuli kerrottua juoni, mutta Jarmanin elokuvat eivät olekaan mitä tahansa kuvitettuja klassikkoja. Edward II on itse asiassa metafora ennakkoluuloisesta ja homovihaisesta brittiyhteiskunnasta ja näytelmä on puvustettu tähän päivän poliiseineen ja sotilaineen. Hups. nyt tuli kerrottua loputkin. Visuaalisesti väkevä ja taiten näytelty, päätän tämän katsomisnautinnon pilaamisen. 18. maaliskuuta käännetään viisari tähän päivään ja pyörät kohti Meksikoa, joka on näytellyt 80-luvulta lähtien villin lännen korviketta lännenelokuvaa näytelleessä tie-elokuvassa (telkussa nähty Kosto, halpis El Mariachi yms.). Alex Cox on häärinyt hiekkaisissa maisemissa ennenkin (Repo Man, Straight to Hell) ja uusimman nimi on Highway Patrolman (1993). Se kertoo nuoresta poliisista, joka saa duunia korruption, väkivallan ja köyhyyden värittämältä paikkakunnalta. Leffan fiilistä on kehuttu ja Cox maustaa keitostaan parodioimalla länkkäreitä. Epäilemättä tuleva kulttielokuva (kuten kaikki Coxit, koska niitä on liki mahdoton bongata Finnkinon teattereissa). Mutta kovin on populaarikulttuuria tämä. Kauniin kahtiajaon sotkee 14. maaliskuuta elokuvakerho Lianan rahasarjaan kuuluva Peter Macdonaldin Lisää fyrkkaa (1992), joka on omiaan myös liigalippis ja -pipojengille. Siinä sanotaan hei män ja jou. Se on lisäksi komedia, jonka lopussa pannaan jotakuta turpiin. Elokuvat alkavat klo 19.30. Jylkkärin elokuvatoimitus suosittelee säännöllistä ja usein toistuvaa elokuvissa käyntiä. Elämä elokuvissa on mielenkiintoisempaa kuin livenä (tai ainakin paremmin valaistu). Juha Virkki
5 S i d o m i n u t , n i d o m i n u t . K a m p u s K i r j a . SIDONTAA JA NIDONTAA MATTILANNIEMESSÄ! Pitäsikö saada gradu kansiin? Seminaarityö monistetuksi? Ainejärjestölehti sidotuksi? Värivalokuvasta juliste seinälle? Kaiken tämän voit teettää Kampus-Kirjan Mattilanniemen kioskissa. Eikä maksa paljon. Valmista seuraavana päivänä. Palvelemme myös yliopiston kirjastolla, siinä vessan vieressä. C a m p u s K i n o Y l i o p p i l a s t a l o K e s k u s s a i r a a l a n n e 2 1 1 . — 1 7 . 3 . J a r m a n : EDWARD II ( h u o r a ! ei m a 1 4 . 3 . ) 18.-24.3. Cox: HIGHWAY PATROLMAN N ä y t ö k s e t j o k a p ä i v ä k e l l o 1 9 . 3 l i p u t 2 5 m k Elokuvakerho Liana ma 14.3. MacDonald: LISÄÄ FYRKKAA klo 19.30, liput 20/25 mk Järjestöavustukset jaossa Ylioppilaskunta jakaa vuosittain avustuksia ylioppilaskunnan piirissä toimiville yhdistyksille; aine-, harrastus-, ja poliittisille järjestöille. Avustusten kattosummaksi on vuonna 1994 päätetty 500 mk. Myönnettävän avustuksen suuruus riippuu järjestön edustajan osallistumisesta 17.3.1994 klo 15:00 järjestettävään palaveriin, jossa käsitellään mm. rehtorin vaalia ja hakemuksen täyttämistä. Hakemuskaavakkeita ja lisätietoja ylioppilaskunnan keskustoimistolta p. 607 221. Hakemukset on jätettävä 31.3.1994 klo 15.00 mennessä keskustoimistolle. Yksityiset henkilöt, jotka tekevät JYYihyn tai opiskelijoihin liittyvää, vähintään pro gradu-tasoista tutkimustoimintaa sekä järjestöt voivat hakea projektiavustuksia koko vuoden. Järjestöt voivat hakea avustuksia mm. etujärjestö-, kulttuuri-, sekä kansainväliseen toimintaan. Lisätietoja ylioppilaskunnan keskustoimistolta. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Kortepohjan ylioppilaskylässä on haettavana 1 hengen yksiöitä (koot 16,5 20 22 ja 29 m2) sekä mahdollisesti vapauuvia eri kokoisia perheasuntoja. Asunnon saantiin ovat tässä jaossa oikeutettuja Jyväskylän Yliopistossa läsnäolevina opiskelevat JYY:n jäsenet, jotka eivät vielä asu Kortepohjan ylioppilaskylässä. Asunnon saannin edellytyksenä on, että tarjottu asunto otetaan vastaan viimeistään 1.6.1994. Hakulomakkeita ohjeineen on saatavana Kortepohjan ylioppilaskylän asukastoimistosta os. Taitoniekantie 9, 40740 Jyväskylä, jonne ne on vaadittuine liitteineen toimitettava viimeistään 15.4.1994. Asukasvalinnat suorittaa JYY:n asukkaidenottolautakunta, joka päättää jaettavien asuntojen määrästä toukokuun alussa. Valituiksi tulleiden on varmistettava asuntovarauksensa viimeistään 16.5. maksamalla säädetty varausmaksu. JYYn asukkaidenottolautakunta YÖSÄHLYKARNEVAALIT pe 18.3. klo 21.30 Viitaniemen ammattikoululla. Ilmoittautumiset klo 20.30 tai puh. 949-645 638/ 241 975 (Pertti) Osallistumismaksu 50:-/joukkue. Joukkueessa väh. 2 tyttöä + 2 poikaa. Palkintoja! järj. Liikuntavaliokunta Kampuksen kaiku N X o 4 IN» h-» KD * «•sl X t i i s t a i s i n 1 8 . 3 Eija Arola Kortepohjan vapaa-aikasihteeriksi Ylioppilaskylän uutena vapaa-aikasihteerinä aloitti muutama viikko sitten Eija Arola. Liikunnan hallintotieteitä opiskeleva Arola halusi vapaa-aikasihteeriksi, koska työ on "käytännönläheistä ja kivaa". Va-sihteeri päivystää Lillukassa arkisin klo 17-19. Ruokala Ilokiven edullinen opiskelij alounas ma 14.3. Sieniperunaj uuripata Mantelikuorrutettu sei Jauhelihaperunaviip.ltk. * Suikaleporsas ja riisi ti 15.3. Pinaattikeitto Linströmin pihvi Kanarisotto * Vasikanleike rosepippurikast. ke 16.3. Kasvispihvit Uunisilakat * Palapaisti to 17.3. Kesäkurpitsacurrypata Broileripyörykät Jauhelihapihvit ja sipulikastike * Kalifornian leike pe 18.3. Kasvisjuustokastike Jauhelihaspaghetti Nakkipannu * Leike ma 21.3. Bortschkeitto Lihapyörykät Tonnikalan sotto * Porsaanleike hed. ti 22.3. Kuorut. kukkakaalisienipaistos Paist. kala + pinaattikastike Lihamureke * Chili con carne ke 23.3. Kesäkurpitsakeitto Italianpata Lohikiusaus * Broilerileike to 24.3. Sipulikas vispata Kasvisjauhelihapihvi tomaattikastike Nakit ja muusi * Vasikanleike Bearnaise pe 25.3. Kesäkeitto Jauhemaksapihvit Kanaa paprikakastik. * Porsaanleike Choron s a l a a t t i p ö y t ä j o k a p ä i v ä ! p ä i v ä n pizza 28,00 mk ! Keittiö pidättää oikeuden pieniin muutoksiin ruokalistassa opiskelijalounas SYL:n kortilla ilman korttia lounas 20,20 mk Ruokala Ilokivi/ Ylioppilastalo puh. 619 306 Keskussairaalantie 2 40600 JYVÄSKYLÄ
TEKNISET ESTEET SEN RAKEF flAMISELLE OLI JO VOITETTU K iinnostus atomienergian mahdollisuuksia kohtaan oh voimakasta toisen maailmansodan aikana. Tiedemiehet, jotka olivat kilpailleet tuottaakseen atomipommin, kehittivät myös lukuisia teorioita atomivoiman rauhanomaiselle käytölle. Ideat vaihtelivat energiantuotannosta kaivoskäyttöön. Atomivoimasta kaavailtiin myös ehtymätöntä energianlähdettä liikenteen tarpeisiin maalla, merellä ja ilmassa. Jo vuonna 1942, kun ensimmäinen kokeellinen atomireaktori käynnistettiin Chicagon yliopiston voimistelusalissa, ydinfyysikko Enrico Fermi työtovereineen osallistui keskusteluun atomikäyttöisestä lentokoneesta. 1946 John Hopkinsin yliopistossa kartoitettiin atomilentokoneeseen liittyviä mahdollisuuksia ja ongeltflUa. Pääongelma oli puute sättöilyn aiheuttamista vaaroictfa, sekä puutteelliset tiediot säteilyn vaikutuksiöta käytettäviin materiaaleihin. Toinen ongelma liittyi mahdollisen onnettomuuden aiheuttamaan fissiotuotteiden vapautumiseen ilmakehään ja maaperään. Ydinlentokoneen testialueille ja -laitteille asetettiin tiukkoja vaatimuksia. Vaadittiin, että missään olosuhteissa säteily ei saisi aiheuttaa vaaraa lentokoneen miehistölle, eivätkä radioaktiiviset fissiotuotteet saaneet lisätä säteilyn määrää luonnossa. USA:N ILMAVOIMAT SUUNNITTELI POMMITTAJAA Yhdysvaltain ilmavoimat aloitttirprojektin sekä pitkän kantaman ydinkäyttöisen strategisen pommittajan että suorituskykyisen hävittäjän kehittämiseksi. Ydinvoima näytti lupaavalta molempiin sovellutuksiin, koska uraanipolttoainetta oli riittävästi käytettävissä pitkillekin lennoille ja toisaalta reaktori kehitti korkean lämpötilan, jota teoriassa voitiin hyödyntää suuren suorituskyvyn aikaansaamiseksi. Myöhemmin päädyttiin pitkän kantaman strategisen pommittajan kehittämiseen, koska sen edut "kemiallisiin" lentokoneisiin verrattuna olivat ilmiselvät. Ydinkäyttöisen miehitetyn lentokoneen suunnittelu ja kehittely aloitettiin. Työtä pidettiin tähän mennessä vuosisadan vaikeimpana haasteena teknologialle. Lentokoneen suunnittelu ja toteutus jakaantui kahtia. Yhdysvaltain atomienergiakomissio (AEC) suunnittelisi reaktorin ja ilmavoimat (USAF) muun osuuden. Tämä aiheutti projektille hankaluuksia, koska molemmat instituutiot toimivat käytännössä erillään toisistaan. Suunnattomia summia rahaa tuhlattiin, koska erilaisille tutkimusprojekteille ei annettu tavoitteita, niitä polkaistiin yllättäe§n pystyyn ja yhtä yllättäen taas keskeytettiin. General Electric Co. sai tehtäväksi suunnitella ns. suoratoimisen suihkumoottorin. Reaktorikammioon johdettiin kompressorien kautta ilmaa, joka toimi reaktorin kuorta jäähdyttävänä aineena. Kuumentunut ilma johdettiin edelleen yhteen tai useampaan suihkuturbiiniin ja edelleen pois moottorista. Pratt & Whitney Corp. suunnitteli ns. epäsuoran systeemin, jonka periaate on muuten sama, kuin suoratoimisessa suihkumoottorissa, mutSEN KEHITTELYYN OLI KULUNI 1 4 MILJOONAA DOLLARIA JA MELKEIN 1 5 VUOTTA, ILEV!AN KONKREETTISIA TULOKSIA. M U T T A KUSTANNUKSET EIVÄ SLLEET PRESIDENTTI JOHN F. KENNEDYN AINOA SYY KIELTÄÄ ATGMiLEHTÖKONEEN SUUNNITTELUOHJELMA. TEKSTI: KEIJO SALONEN ta ilmaa ei johdeta suoraan reaktorin kuoreen, vaan lämmönvaihtimeen. Reaktoria jäähdytetään nestejäähdytyksellä, joka siirtää lämmön reaktorin kuoresta lämmönvaihtimeen. Lämmönsiirtonesteeksi suunniteltiin nestemäistä metallia (esim. natriumi jonka sulamispiste on alhainen) tai korkeapainevesikiertoa. Lämmönvaihdin lisäsi energiansiirron tehokkuutta ja siten hyötysuhdetta. Suunnittelussa päädyttiin käyttämään painevesireaktoria (PWR), joka on käytössä Yhdysvaltain sukellusveneissä, ja useimmissa maailman ydinvoimaloissa. 1 500 F lämpötilan saavuttamiseksi veden piti olla 5 000 psi:n paineessa, jotta se säilyisi nestemäisessä olomuodossa. Yhdessä Yhdysvaltain atomisukellusveneessä kokeiltiin nestemäistä natriumia, mutta siitä luovuttiin pian sen osoittauduttua hankalaksi käytännössä. Natrium tunnetusti reagoi raivokkaasti veden kanssa. "PEACEMAKER" LENNÄTTI REAKTORIA Ainoa olemassaoleva lentokone 1950-luvulla, joka oli riittävän tehokas lennättämään reaktoria sekä vaadittavia suojauksia, oli Convairin valmistama kuusimoottorinen pommikone, B-36H "Peacemaker". Koneella lennätettiin reaktoria ja testattiin suojauksia heinäkuun 1955 ja maaliskuun 1957 välisenä aikana. Koneen miehistön todettiin saavan pieniä määriä säteilyä. Eräs tähän ongelmaan esitetty brutaali ja suoraviivainen ratkaisu oli, että kojiftjfta lentäisivät vantfremmat miehet; yleensä he eivät enää hankkisi lapsia. S u u n n i t e l l u n reaktorin paino oli 4 500 kiloa, reaktorin suojaus 27 000 kiloa, miehistön suojarakenteet 16 900 kiloa, moottorien paino 8 100 kiloa sekä muut laitteet 18 000 kiloa. Kokonaispainoksi tuli siis 74 500 kiloa. Neuvostoliitossa tunnettiin myös kiinnostusta atomikäyttöistä lentokonetta kohtaan. Eräs esitetty projekti, nimeltään Lentävä vene, ehdotettu vuonna 1950, oli lentopainoltaan 1000 tonnia. Siinä oli neljä suihkuturbiinimoottoria, yhteisteholtaan puoli miljoonaa hevosvoimaa. Lentokoneen siipien kärkiväli oli 130 metriä. Tämän lentokoneen oletettiin kuljettavan 1000 matkustajaa sekä 100 tonnia kuormaa tuhannen kilometrin tuntinopeudella. Eräs toinen itänaapurissa suunnitteilla ollut atomilentokone oli painoltaan ja ominaisuuksiltaan hämmästyttävän identtinen amerikkalaisten suunnitelmissa olleen koneen kanssa. MUUTAMA PIENI TEKNINEN ONGELMA... Toisin kuin perinteinen kemiallinen moottori, atomikäyttöinen moottori oli hidas reagoimaan muutoksiin. Siksi lentokone oli varustettava kemiallisilla moottoreilla, joita käytettäisiin nousuissa, laskuissa sekä mahdollisella kohdealueella. Eräässä suoratoimisessa kokeiluversiossa polttomiöottorit olikin yhdistetty samaan turbiinikammioon kuin reaktorin kuorta jäähdyttävä ilma. Kemiallinen energia pyöritti turbiineja, kunnes päästiin toimintakorkeuteen, jossa atomireaktorin energia otettiin käyttöön. Suoratoimisen moottorin kehittelyssä päästiin pitemmälle kuin nestejäähdytteisen, epäsuorasti toimivan atomireaktorin kokeiluissa. Jäähdytysnesteen korroosio sekä lämmönvaihtimen toiminta olivat vain pari esimerkkiä ongelmista. Teknologia koneen kehittämiseksi oli edistynyt valtavasti ja periaatteessa suoratoiminen atomilentokone voisi toimia. 1960-luvun alkupuolelle tultaessa oli kehitetty uusia metalleja, synteettisiä voiteluaineita ja useita muita parannuksia koneen keventämiseksi sekä toimintakyvyn takaamiseksi. KENNEDY KIELSI KOKO OHJELMAN Maaliskuussa 1961 presidentti John F. Kennedy kielsi koko ANP-ohjelman (Aircraft Nuclear Propulsion). Aiemminkin oli esitetty vaatimuksia ohjelman keskeyttämiseksi, koska se osoittautui liian kalliiksi, mutta ANP-ohjelman vetäjät olivat saaneet jatkaa tähän saakka. ANP-ohjelman keskeyttämisen oli monia syitä. 1940-luvulla atomienergia näytti ehtymättömältä energianlähteeltä ja se katsottiin soveliaaksi pitkän kantaman lentokoneisiin. 1960-luvulla tiedettiin jo enemmän atomienergian vaaroista. Projektiin oli uponnut 1 040 miljoonaa dollaria, ilman konkreettisia tuloksia. Mannertenväliset ohjukset, B-52 sekä B-70-lentokoneohjelmat tekivät atomikäyttöisen lentokoneen tarpeettomaksi. Myös kilpajuoksu avaruuteen oli alkanut. Kennedy julisti, että amerikkalaiset ovat kuussa vuosikymmenen lopussa, joten avaruusohjelmaan liittyvän teknologian kehittäminen nieli suunnattomat määrät varoja. Atomienergiaa on sovellettu laivoissa sekä sukellusveneissä vaihtelevalla menestyksellä. Sensijaan ydinkäyttöisen lentokoneen kehittäminen osoittautui liian kalliiksi, vaikka se olisi ollut teknologisesti mahdollista. Kustannukset eivät luultavasti olleet Kennedyn ainoa syy kieltää ANP-ohjelma. Säteilyn vaikutuksista eliöihin alettiin saada enemmän tietoa. Lisäksi oli huomioitava riskit, jotka ilmaliikenteessä ovat yleistyneet: eri syistä aiheutuneet onnettomuudet se kä terroristien uhka. Lähde: Brian D. Bikowitz: The Decay of the Atomic Poxvered Aircraft Program, gradutyyppinen työ, Worcester Polytechnic Institute, Worchester, Massachusetts.
8 Vaillinaisten naiseus ia äitiys Vammaiset joutuvat tutustumaan ihmisten säälittelyyn ja kuntoutusputkiin, joissa vammaisia pakotetaan ei vammaisten muottiin. Vammaisten naisten toimintaryhmä Vaillinaiset haluavat tuoda esiin myönteistä vammaisidentiteettiä, johon voi kuulua esimerkiksi äitiyden kokemus. On suostuttava olemaan vammainen! Vammaisuus määritellään usein puutteellisuudeksi ja vajavaisuudeksi. Jo sanakirjamääritelmänsä mukaan invalidi on kyvytön. Siitäkin huolimatta että vamma ei useimmiten ole sairaus vaan toisenlainen fyysinen tila, joka ei sopeudu normaaliruumiiden ryhmäkuriin. Vammaisuusidentiteetti onkin ulkoapäin määrittyvä erilaisuuden leima, tunne siitä ettei ole sellainen kuin pitäisi olla, että ruumiissa on jotain vikaa. Vammaiselle on tuttua sekä kanssaihmisten pelonsekainen säälittely ja hämmästely että sairaalaja terveydenhuoltokoneiston kuntoutusputki, jossa vammaista pakotetaan ei-vammaisen muottiin. Vammaisen on luovutettava elämänsä hallinta lääkärien, fysioterapeuttien ja muiden asiantuntijoiden haltuun. Naiseus, äitiys ja vammaisuus Vammaisuuden synnyttämä ahdistus purkautuu pakonomaisena tarpeena korjata vika; esimerkiksi lasta voidaan kuntouttaa kuusi tuntia päivässä. Koska omasta ruumiistaan saa jatkuvasti negatiivista palautetta (mikä näkyy jo fysioterapian kielessä: ruumiilla on virheasentoja, vääriä liikeratoja, spastisiteettia yms.) ei ihme että vammaisilla on usein huono itsetunto ja negatiivinen käsitys omista mahdollisuuksistaan. Vammaisten etujärjestö Kynnys ry. on jo 20 vuoden ajan järkyttänyt ns. normaaliväestön mielikuvaa vammaisista avuttomina ja olemattomina haamuina. Kynnyksen naisryhmä Vaillinaiset on nostanut esiin ongelmia, mutta myös voimavaroja, joita naiseuden ja vammaisuuden ristipaineessa oleminen aiheuttaa. Eräs heidän teemoistaan on vammaisen naisen äitiys. Vaillinaisten ainoa äiti, Mella Villberg kertoi omista kokemuksistaan ylioppilaskunnan naisryhmän järjestämässä seminaarissa 26.2. Jyväskylän Yliopistossa. Hanki abortti! Ensimmäinen reaktio vammaisen naisen raskauteen on yleensä hämmästys. Vammaisiahan pidetään täysin epäseksuaalisina olentoina. Äitiysneuvolassa Mellan raskauteen suhtauduttiin kuin teiniraskauteen, sitä pidettiin holtittomuuden seurauksena. Mellalle ehdotettiin aborttia, mikä tuntui Mellasta uskomattomalta Lääketiede ei vain määrittele sitä, miten ja missä synnytetään, se myös pyrkii määrittelemään kuka synnyttää ja kuka syntyy. koska hän oli jo kauan suunnitellut hankkivansa lapsen. Myöhemmin toisen ja kolmannen lapsen kohdalla suhtautuminen muuttui myönteisemmäksi. Vaikka lääkärit uskovat tarkoittavansa vammaisen naisen parasta, (he pohtivat miten hänen fysiikkansa kestää yms.) liittyy raskausajan ja synnytyksen kontrollointijärjestelmään piilevä modernin lääketieteen vallankäyttö. Lääketiede ei vain määrittele sitä, miten ja missä synnytetään, se myös pyrkii määrittelemään kuka synnyttää ja kuka syntyy. Vammainen nainen on kaksinkertaisen medikalisoinnin kohteena; sekä raskautta että vammaisuutta pidetään häiriötiloina joihin lääketieteen tulee kehittää oma haltuunottava diskurssinsa. Mellan raskaus määriteltiin riskiraskaudeksi ja otettiin tarkkailun alaiseksi. Mellan tapauksessa tehotarkkailu oli kuitenkin välttämätöntä, koska cp-vamma saattaa aiheuttaa vakavia ongelmia raskauden aikana ja synnytys alateitse voi olla hengenvaarallista. Tavallisesti synnytys suoritetaankin keisarinleikkauksella. Irti ennakkoluuloista Vammat eivät yleensä periydy Vammainen nainen synnyttää yleensä terveen lapsen, koska useimmat vammat eivät periydy. Perheessä voivat molemmat vanhemmat olla vammaisia mutta lapset terveitä. Käsitys että lapsi kärsii vammaisesta vanhemmastaan ja siksi vammaiset eivät saisi tehdä lapsia on Mellan kokemuksen mukaan väärä. Ennakkoluulot karisevat kun lapsen kaverit saavat tulla käymään ja tutustumaan vanhempiin. Parhaiten ennakkoluuloja vammaisuutta kohtaan poistaa omakohtainen tutustuminen vammaisiin ja sen huomaaminen, että vammaisuus on ihmisen persoonassa loppujen lopuksi sivuseikka. Kuitenkin Mella ja monet muut ovat lapsen kanssa liikkuessaan joutuneet kuuntelemaan kauhistunutta tivaamista: Mistä olet tuon vauvan varastanut? Teksti: Helena Jutila Kuva : Hilkka Pietiläinen Lähde: Jyväskylässä 26.2. pidetty Vaillinaisia. -seminaari, jossa puhuivat Marja Pelkonen, Mella Villberg ja Marjo-Riitta Reinikainen. Säästöt voivat kaventaa • vammaisten oikeuksia Raija, 53, halusi pitkän vuodeosastojakson jälkeen muuttaa pysyvästi takaisin kotiin. Kun hän haki uuden vammaispalvelulain perusteella palveluasumista, hän joutui läpikäymään lähes kahden vuoden hakuja valitusprosessin ennenkuin hänelle myönnettiin henkilökohtainen avustaja. Vuodesta 1992 vammaispalvelulaki on täysimääräisesti velvoittanut kuntia järjestämään laissa määritellyt vammaisille kuuluvat palvelut. Näitä ovat mm. kuljetuspalvelut, tulkkipalvelut ja palveluasuminen. Lain tarkoituksena on lisätä vammaisten tasa-arvoa ja itsenäisyyttä yhteiskunnan jäseninä. Vammaispalvelulaki rasittaa nyt kiusallisesti kuntien budjetteja säästämisen paineessa. Suuremmissa kaupungeissa on jo totuttu vammaispalvelujen järjestämiseen, tosin niidenkin kohdalla on eroja. Suurimmat vaikeudet ilmenevät kuljetuspalvelujen sujuvuudessa. Myös vammaisuuden määritelmää on haluttu kaventaa. Kotikunta ei tuntenut lakia Raijan keskisuomalainen kotikunta ei tuntenut vammaispalvelulakia ja sen velvoitteita riittävästi. Raijan vamma oli kyllä sosiaaliviranomaisille tuttu, koska hän oli muuttanut kuntaan melkein heti vammautumisensa jälkeen 1981. Kun Raija pitkän vuodeosastojakson jälkeen halusi muuttaa pysyvästi takaisin kotiin ja haki vammaispalvelulain perusteella palveluasumista, hän joutui läpikäymään lähes kahden vuoden hakuja valitusprosessin ennenkuin hänelle myönnettiin henkilökohtainen avustaja. Sinä aikana jonkun omaisista oli aina oltava kotona hänen luonaan. Kunnan suhtautuminen Raijan hakemukseen palveluasumisesta, joka lain mukaan hänelle kuuluu, sai jopa absurdeja piirteitä. Palveluasumisen eväämistä kunta perusteli muun muassa sillä että Raijan mies on eläkkeellä ja voi siis toimia kokopäivätoimisena avustajana, tai että Raija tarvitsee jatkuvaa laitoshuoltoa jne. Vaikka palveluasumisen kotona tulee olla vammaiselle maksutonta, kunta halusi periä Raijalta maksun, muutamia tuhansia markkoja kuukaudessa, "jotta Raijan eläke käytetään hänen omaksi hyväkseen". Moni luovuttaa byrokratian edessä Saman käsittämättömän autoritaarisen logiikan mukaan kaikkien tulisi maksaa esimerkiksi sosiaalipalveluista niin paljon kuin pystyvät etteivät sitten pääse tuhlaamaan rahojaan turhuuksiin. Raija valitti miehensä kanssa tapauksesta lääninoikeuteen, joka kumosi kunnan kielteisen päätöksen ja asetti sen uudelleen harkittavaksi. Raija on siinä mielessä onnekkaassa tilanteessa, että omaisten aktiivisuus on mahdollistanut oikeuksien ajamisen. Moni yksinäinen vammainen luovuttaa byrokratian pyörityksessä. Helena Jutila
10 KESKUSTELUA Jälleen nousee kysymys heteroseksuaalisuudesta Heteroseksuaalisuuden kysymys nousee aina ajoittain julkisuuteen. Nykyisin huolestuttavan monet arvostetut tiedemiehetkin näkevät heteroseksuaalisuuden hyväksyttävänä, onpa muutama itsekin. tunnustautunut heteroseksuaaliksi, tai "heteroksi", kuten he itseään tahtovat kutsuttavan. Mutta mitä heteroseksuaalisuus todella on? Vihjeen heteroseksuaalien viettija himokeskeisestä elämästä antavat ns. henkilökohtaista palstojen ilmoitukset, joissa he ovat näkyvänä enemmistönä tarjoten ja hakien sukupuolisia palveluksia, usein jopa maksua vastaan. Heteroseksuaalisissa ilmoituksissa käytetään usein eräänlaista kömpelöä salakieltä, vaikka jokaiselle lienee selvää mitä esimerkiksi termien "päiväkahvit" ja "kielitaito" taakse kätkeytyy. Jo tällaisen •i;i-';akielen käyttö on merkki siitä, entä heteroseksuaalit itsekin tietävät toimiensa moraalinvastaisuucfian ja koettavat peitellä suuntautuimistaan kiertoilmauksin. Vaikka maallistuneena aikanamme ei enää kiinnitetä huomiota Raamatun opetuksiin, luulisi Paavalin sanojen selkeyden puhuttelevan tänäkin päivänä: "Jos sinulle ei ole enää vaimoa, älä etsi itsellesi uutta" (1 Kor. 7:27); "Niidenkin, joilla on vaimo, on nyt elettävä kuin heillä ei vaimoa olisikaan" (1 Kor. 7:29); "Mutta jos joku — pysyy lujana päätöksessään säilyttää morsiamensa koskemattomana, hän tekee oikein" (1 Kor. 7:37). Heteroseksuaalien elämäntapa kiertyy jatkuvana vyyhtenä tämän sukupuolimieltymyksen ympärille. Niin kutsutut "heteropaikat" ovat viikonloppuisin usein arkisinkin täynnä ahdistuneita ja seksinnälän piinaamia ihmisiä, jotka runsaista riskeistä piittaamatta hakevat hetken mielihyvää. Näiden hurjastelujen seurauksista ei ole tarkkoja tutkimustuloksia, mutta eräiden arvioiden mukaan esimerkiksi yli kolme neljännestä avioeroista johtuisi jollain tapaa tästä tuhoisasta käyttäytymisestä. Tutkimusten mukaan heteroseksuaalinen käyttäytyminen johtuu erilaisista lapsuudenajan traumoista, ja on näin ymmärrettävissä, joskaan ei hyväksyttävissä. Mutta kun syyt ovat löydetyt, on mahdollista aloittaa hoito, jonka avulla heteroseksuaalista tulee normaali ja toimiva yhteiskuntamme jäsen. Kirurgiset toimenpiteet ovat harvoin tarpeellisia, psykoterapia ja hypnoterapia sopivin lääkekuurein tuettuna antavat positiivisia hoitotuloksia lähes aina. Ongelmana onkin heteroseksuaalien hoitoonsaattaminen; nämä heikot ihmisraukat tuntevat itsekin tekevänsä jotakin väärin, mutta eivät kuitenkaan kykene hakeutumaan auttajien luokse. Jokaisen on oltava valmis auttamaan ja opastamaan hoitoonohjauksessa, jos lähipiiristä löytyy heteroseksuaali. Meidän tulee toimia yhdessä koko yhteiskuntamme ja kaikkien sen jäsenten hyväksi tässä ongelmassa. Erkki Ewola Löydät Jyikkärin seuraavista pisteistä Akateeminen Liikunta kirjakauppa Tourula Anttila Freda Ulpukka Musica Rentukka Hallintorakennus Päärakennus Ylioppilastalo Mattilanniemi YTHS Ylistönrinne teku, kauppaoppilaitos, Kirjasto terveydenhoitoRautatieasema oppilaitos ja Linja-autoasema ammatillinen Lozzin aula opettajakorkeakoulu Hakuaika kuvakoulutukseen alkoi Hakuaika uuteen kuvakoulutukseen on alkanut. Kuvakoulutus sisältää visuaalisen kulttuurin kriittiseen ymmärtämiseen ja kuvallisten välineiden hallintaan tähtääviä opintoja. Pääpaino on visuaalisuutta koskevassa tiedossa ja käsitteellisessä hahmottamisessa, ei niinkään kuvallisen viestinnän taidoissa. Kuvakoulutukseen valitaan 20 opiskelijaa yliopiston sisältä. "Haemme opiskelijoita, joilla opintojen kautta on selkiytynyt tarve visuaaliseen koulutukseen tai joilla on esimerkiksi omakohtainen näppituntuma tähän alueeseen", kertoo kuvakoulutuksen amanuenssi Kimmo Lehtonen. Hakuaika kuvakoulutukseen päättyy maaliskuun 18. päivä.Kuvakoulutuksesta on tiedotustilaisuus maaliskuun kymmenentenä päivänä salissa L303 kello 14. JYLKKARI Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Päätoimittaja Jouni Vauhkonen p. 617 288 Toimittaja Marko Pulkkinen p. 617 288 Ilmoitukset toiminimi Martti Mikkonen p. 215 011 (työ), 721 363 (koti), 949-642 533 (auto) Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Paula Rouhiainen p. 607 226 ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, noin 15 kertaa vuodessa Ilmoitushinnat: tekstissä 4.00 mk/ppm, takasivu 4.70 mk/ppm, määräpaikkalisä 0.65 mk/ppm, värilisä 600 mk/netto, etusivu 5.70 myydään ainoastaan koko sivu tai ilToimitus j moitusmyyntipaikka 1 000 mk Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 958-723 4212 Tilaushinnat: koko vuosi 150 markkaa, puoli vuotta 75 markkaa Postisiirtotili TA 695 758 Osoitteenmuutokset toimitukseen ja keskustoimistoon ISSN 0356-7362 Ylioppilaskunnan fax 941 213 810 Sähköpostia lähetät VAX-4000 -koneen (koneen kutsumanimi JYLK) sisällä osoitteella JYLKKARI. Jyikkärin koko internet-osoite muista tietokoneista on JYLKKARI@JYLK.JYU.FI. Älä lähetä kiireellistä postia sähköpostin kautta, koska se tarkastetaan vain kerran kahdessa viikossa dead-line -päiväFolkloristiikan laviopinnot siirtymässä Joensuuhun Osa opetuksesta aiotaan vielä järjestää Jyväskylässä Folkloristiikan laudaturtason opetus lakkautettaneen Jyväskylässä professorin viran puutteen takia. Pääaineopiskelijoille taattaneen mahdollisuus ilman tasokokeita jatkaa Joensuun yliopistossa laudatur-tasolla. Asia on ollut esillä Jyväskylän yliopiston etnologian laitoksen käymissä yhteistyöneuvotteluissa Joensuun yliopiston perinteentutkimuksen laitoksen kanssa. Neuvotteluja käydään parhaillaan ja varmaa tietoa päätöksistä saadaan viimeistään huhtikuun loppuun mennessä, jolloin uudet tutkintovaatimukset jätetään tiedekuntaan. Lisäksi Jyväskylän etnologian laitos vahvistanee kulttuuriantropologian tutkimusta ja opetusta. Esimerkiksi syyskaudella-94 Jyväskylään tulee luennoimaan kulttuuriantropologian professori Osaga Odak Nairobin yliopistosta. Hanke perustuu Nairobin Institute of African Studies'in ja Jyväskylän Yliopiston vuonna 1992 solmimaan tutkimusyhteistyö-ja vaihtosopimukseen. Tähän asti Jyväskylän etnologian laitos on antanut laudaturtasoista opetusta kansatieteessä ja folkloristiikassa. Kansatieteessä on ollut laudatur-tasolla mahdollisuus valita joko yleinen tai kulttuuriantropologian linja. Fyysisesti Jyväskylässä, Joensuun alaisuudessa? Professori Päivikki Suojanen kertoo, että neuvotteluja Joensuun kanssa on käyty hyvässä yhteisymmärryksesä: "Jyväskylässä ei folkloristiikan laudaturopetusta voida täysimittaisesti järjestää pelkän assistentuurin varassa, kun taas Joensuun perinteentutkimuksen laitoksella on professori AnnaLeena Siikalan johdolla varsin lavea alan tarjonta. Joensuulaisilla opiskelijoilla on puolestaan tarvetta opiskella Jyväskylässä kansatiedettä." Mikäli suunnitelmat toteutuvat, jyväskyläläisten folkloristiikan laudaturopiskelijoiden ei silti välttämättä tarvitse säännöllisesti käydä Joensuussa. Tenttiminen tullee onnistumaan osittain Jyväskylässä ja laitokselle saatetaan hankkia folkloristiikan dosentti pitämään joitain kursseja. Lisäksi harkitaan mahdollisuutta osallistua laudaturseminaareihin Jyväskylästä käsin etäopetuksena, puhelimien, kaiuttimien ja mikrofonien välityksellä. Neuvottelut laitosten ja tiedekuntien taseita Etnologian laitoksen neuvottelut ovat esimakua yhteistyöstä, jota Jyväskylän yliopiston laitokset tulevat laajemminkin käymään yliopiston solmittua yhteistyösopimuksia eri yliopistojen kanssa. Rehtori Aino Sallinen painottaa, että yhteistyön konkreettiset muodot ratkeavat laitosten ja tiedekuntien tasolla. "Mitään hallinnollisia päätöksiä ei ole tai tarvita", Sallinen sanoo. Sallisen mukaan laitostasolla on parhaiten tietoa siitä, missä tehdään laadukasta tutkimusta ja minkä yliopistojen kanssa yhteistyö olisi toimivaa. Arto Laitinen ILOKIVEN KLUBI-ILLAT: 9.3. SUURLÄHETTILÄÄT Oli ennen nimeltään Soulin Suurlähettiläät, vaikka tuskin ovat edes Etelä-Koreassa käyneet. 16.3. PEER GUNT Tuttu mm. Oopperasta (Radiomafia). 24.3. JYY:N 60-VUOTIS PIPPALOT JYY:n jäsenille ILMAISEKSI!!!!!!!!!! KULTTUURIVALIOKUNTA ti 15.3. klo 18.30 yo-talolla. Tervetuloa.
11 OPINTOJA TIEDEVALIOKUNTA Hei Sinä, jolla veri vielä päässä ja muualla kiertää. Kokoonnumme taas ke 9.3.94 klo 16:00 ylioppilastalolla sähköisissä merkeissä. Valitsemme mm. uuden rehtorin ja hurraamme Hyvälle Opettajalle. Tiedekuntaneuvokset ja varat huomio: teidän viehkeää seuraanne kaipaamme! Terveisin kopo-sihteeri Arto. PS. Kokouksen jälkeen sukupuolisählyn GS/M -kisat. KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN VALIOKUNTA INTERNATIONAL SUB-COMMITTEE Seuraava tapaaminen 22.3. tiistaina kello 17.00 Ylioppilastalolla. Suunnittelemme vielä rasismin vastaisen "One WorldIhmiset liikkeellä'' = päivän tapahtumia. Muistakaa ihmiset käydä kehylounaalla tuona samana päivänä (22.3) Ilokivessä! Tuotto Intia-projektiin. Päivi Tampereelta kertoo keskiviikkona 30.3 Beckerin Kirjakahvilassa klo 17.00 lisää projektista. Ja lauantaina 26.3 siis rasismin vastainen tapahtuma Kävelukadulla kello 11-15! JÄRJESTÖT HUOM! AVUSTUSANOMUKSET KV-TOIMINTAA VARTEN TULEE OLLA VALIOKUNNALLA 1.HUHTIKUUTA MENNESSÄ! Our next meeting will be at the Student Union building on Tue. 22nd March at 5 p.m. We'll pian the Anti-racist event "One World Ihmiset liikkeellä". Calling ali International students: we need you there! Try out the "India-project" lunch at Ilokivi on Tue. 22nd March. The food is actually African but the proceeds of the lunch will go to the India project. So stuff yourselves with a clear conscience! As a follow-up, Päivi Ala-Harja will teli us how the money is being used on Wed. 30th March at 5 p.m at the Becker Kirjakahvila. The piece de resistance will be the Anti-racism event on the streets of Jyväskylä on Sat. 26th March from 11 a.m. 'til 3 p.m. We expect your full participation! LIIKUNTA VALIOKUNTA Seuraava kokous ke 16.3. klo 19 Sohwilla. Tapahtumia meillä: SM-UINNIT pe 11.3. klo 17 alkaen uimahallilla. Lisätiedot Ekiltä p. 608 637. HAALARIRIEHA 16.3. joudutaan valitettavasti perumaan. YÖSÄHLYKARNEVAALIT pe 18.3. alk. klo 21.30 Viitaniemen ammattioppilaitoksen salissa. Ilm. 949-645 638/241 975 (Pertti) tai paikanpäällä klo 20.30. (Ks. tarkemmin tämä lehti) SM-KORIS 23.-24.4. (Ks. seuraava lehti) Tapahtumia muualla: 18.-19.3. SM-korfpallo, Vaajakoski 19.3. MM-kyykkä. Tampere (ilm. viim. 11.3.) 24.3. OLL:n juhlalaskut, Himos 26.3. SM-pilkki, Espoo 26.-27.3. SM-sukupuolisählyt, Tampere (ilm.viim. 16.3.) Suunnittele liikuntavaliokunnalle hihamerkki! Palkintona mainetta ja kunniaa. Kaikesta voi kysellä Tarjalta (612 793/607 221). Muista myös ainejärjestöjen liikuntavastaavat! SOSIAALIVALIOKUNTA Valiokunta kokoontuu ma. 14.3. klo 16.00. Kokouksessa on tarkoitus päättää mm. toimeentuloselvityksen purkamisesta ja koronmaksupäivän ohjelmasta. Esillä ovat myös valmistuneiden ja sosiaalioppaan alustavat versiot sekä SYL:n sopo-Talvikoulu, joka järjestetään 24.-25.3. Espoossa. KUPL Kolminaisuuden Postulaatin kokous Sohvvin kabinetissa 16.3. 1994 klo 18.00. Teemana miestenpäivä, hauskanpito, pikkupolitikointi jne. Kaikki ovat tervetulleita ja kaikennäköisten opiskelijoiden paikallaolo olisi jopa kovin suotavaa. Me olemme kauniita, ole sinä rohkea ja saavu paikalle. KuPl:n edellisen kokouksen pöytäkirja on muuten aina nähtävillä Sohvvin kabinetissa, jos haluttaa tutustua. Jyvässeudun SETA PINK CLUB Puhelinpäivystys palvelee numerossa 941-3100660 keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 19.00-21.00. Muulloin info-nauha. Uusi toimistomme sijaitsee Yliopistonkatu 26:ssa sisäpihalta toisessa kerroksessa, jossa kokoontuvat viikottain seuraavat ryhmät: tiistaisin klo 18.30 20.00 nuortenryhmä torstaisin klo 18.30 20.00 kahvi-ilta sunnuntaisin klo 12.00 14.00 kristillinen piiri Seuraavat bileet 19.3. Tervetuloa mukaan. TOSINE ry Saunailta Kortepohjan B-talossa to 10.3. klo 18.00 alkaen. Buffetista juomaa & makkaraa kohtuuhintaan. Jatkot Rentukassa. Kaikki mukaan löylyihin! Tutkintovaatimukset uudistuvat syksyllä. Infotilaisuus ti 15.3. klo 16.00 H 313 ja ma 21.3. klo 12.00 H-laitoksella. Kaikki mukaan. Infotilaisuuksissa jaossa myös 35-vuotisjuhlien illalliskortit joten tule hakemaan omasi. (Ps. muistakaa ottaa maksukuitit mukaan!) JYVÄSKYLÄN EV.LUT. OPISKELJALÄHETYS ry Kevätkokous ti 22.3. klo 17.00 toimistolla Vapaudenkatu 24 B. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan hallitukseen uusia jäseniä. Tervetuloa! MEFISTO Mefiston filosofisen(kin) keskiviikkokerhon vieraita ovat keväällä: 9.3. Kari Turunen 16.3. Petri Kuhmonen ja Timo Laine (Huom. seur. päivänä opiskelijaseminaari Tampereella.) Juhlasemppa kts tarkemmin ilmotaululta! 23.3. Antti Arvola 13.4. Risto Niemi-Pynttäri 20.4. Pellervo Oksala 27.4. Timo Siivonen Kokoonnumme tuttuun tapaan Lyhdyssä kello 20.00 alkaen. JYTK/TUHATKUNTA Sääntömääräinen kevätkokous ma 14.3. klo 19.00 hotelli Priimuksessa. Vierailevana tähtenä Tuhatkunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa. Opintopiiri seuraavan kerran ke 16.3. Hjorthin Johannan luona osoitteessa Polttolinja 9 B 26 klo 19.00 alkaen. Pohdimme viime kerralla ideoimiamme loistavien ehdotusten konkreettista toimeenpanoa. Kerhon yhteydessä Johanna on luvannut lämmittää saunan, joten hyöty ja huvi yhdistyvät aivan erinomaisella tavalla. Ilmoittautumiset Johannalle 14.3. mennessä (p. 644 346). Kymmenen nopeinta mahtuu mukaan. Suolapalaa on tarjolla talon puolesta, mutta saunajuomista ja muista janonsammuttimista on jokainen vastuussa henkilökohtaisesti. 30-vuotisjuhlat lähestyvät. Pukujen harjaus ja silitys sekä kenkien kiillotus kannattaa aloittaa jo nyt. NEFA Etnologiaklubi kokoontuu Sohvvin kabinetissa to 10.3. klo 18. Paikalle saapuu kenttätöistään kertomaan Pirjo Korkiakangas. Viikkoja tunti tämän jälkeen ( to 17.3. klo 19) kokoontuu hallitus Rentukan kabinetissa. FOKUS r y Jotkut eivät saa pippaloistaan koskaan tarpeekseen, joten FOKUS BAILAA TAAS! Tällä kertaa vuorossa koko valtavalle jäsenistölaumalle avoimet Lähes Harmittomat KOSTAJAISET Kirjailijatalollake 16.3. klo 19 alkaen. Ohjelmassa lähinnä torvisoittoa sekä muuta vapaata seuranpitoa. Mukaan omat prosentuaaliset eväät. Tervetuloa humaltumaan hyvässä seurassa! Laajavuoressa pyörii Petterin ja Antin laskettelukoulu tiistaisin klo 18-20. Skimbailu on ilmaista ja perille pääsee bussilla nro 25. Sivakat jalkaan ja mäkeen! Seuraava kokous ma 14.3. klo 18 Sohvvin kabinetissa. Kokouksen jälkeen Fokuksen lehden teosta (ja Kostajaisten suunnittelusta) kiinnostuneiden toivotaan kasautuvan samaan paikkaan. Tule paikalle, sillä kymmenen sormea kirjoittaa "paremmin kuin yksi! Ja seuratkaahan sitä ilmoitustaulua, sijainti MaB 1 .krs, mikäli ei ole aiemmin silmään sattunut! JOK, Jyväskylän Opiskelevat Keskustalaiset Kulttuuria tarjolla, menemme katsomaan teatteriesityksen "Täytetty koira" lauantaina 12.3. klo 19.00. Lisätietoja Heliltä 617 360. Työhön sijoittumis-seminaari Tampereella 25.3. Alustajia työelämän tutkimuskeskuksesta, Mercuri Urvalista, Akavasta. Lisätietoja Satu Mäki, KOL (90639 268). Vuosikokous 30.3. klo 19.00 piiritoimistolla, Cygnaeuksenk. 12A. Lisätietoja kaikesta mahdollisesta Arskalta 244 479. KAMERASEURA Torstaina 3.3. olleessa kokouksessamme päätimme kevään toiminnasta tällä erää seuraavaa : Ensinnäkin kirjaston päivätoiminnan, kuvaamiseksi kokoonnumme li 8.3. klo 12 eteenpäin iltapäiväksi yliopiston kirjastolle kuvaamaan. Toiseksi pidämme BILE-ILLAN saunomisen, valokuvien, seurapelien ym. virkistyksen merkeissä 17.3. Kortepohjassa. Sauna on luultavasti Atai B-talossa klo 18 alkaen ja sen jälkeen suunnistamme Rentukkaan kabinettiin ja sen jälkeen... ja sen jälkeen...Kolmanneksi seuraava kokous yhdistetään kevään näyttelykyvien katselu/koordinointi tapaamiseen ti 22.3. klo 19 eteenpäin Sohville. Muuta ilmoitusluontoista asiaa: Yliopisto järjestää yhdessä JYY:n kanssa valokuvauskilpailun kevään kuluessa aiheena opiskelu ja tutkimustyö eli yliopiston toiminta. Luvassa kuulemma rahapalkintoja ! Kameraseuran osallistumista projektiin toivotaan ja Reetta Jokinen (p.242 345) kaipaisi jotakuta toistakin kameraseuralaista mukaan projektiin. Kiinnostuneet, soitelkaa Reetalle. Juryssäkin on kuulemma paikka avoimena. Kevään'kuluessa on myös mahdollisesti tulossa kursseja, mikäli rahoittajat (= kaupunki ja JYY) ovat suopeita. Siis jos saamme rahaa, on tulossa vedostuskurssi 19.20.3. (vedostus, moniastepaperit, jälkikäsittelymenetelmät) ja Camera obscura & syanotypia-kurssi 22.-24.4. (neulanreikäkuvaus & saatujen negatiivien vedostus syanotypia-menetelmällä). Kameraseuran nimi on varmaan teistä yhtä tylsä kuin meistäkin, joten nimiehdotuksia vastaanotetaan, kuten logoehdotuksiakin. Uusi rahastonhoitajamme on muuten Kimmo Wideroos, p.607 083. Lisää infoa mm. kursseista & tulevista näyttelyistä seuraavassa kokouksessa, joka on siis 22.3. klo 19 Sohvilla, tai puhelimitse Marjolta P. 252 413, Virveliä p. 272.693, tai Annelta P.644 142. Ja nyt lukemiset sikseen ja kamera käteen, nimittäin näyttelymme lähestyvät. KRIITTINEN KUULAPALLOSEURA RY:N S Ä Ä N T Ö M Ä Ä R Ä I N E N VUOSIKOKOUS Ylä-Ruthilla lauantaina 19.3.1994 klo 19. i Kokouksessa käsitellään säännöissä mainitut asiat ja se on kaikille avoin. Tarjolla suolakurkkuja ja kaljaa. Illaliskortteja koskeviin tiedusteluihin vastataan p 619 653. Tummat housut. Hallituksen kokous alkaa klo 17.30Esikuntapäällikkö Virmasalo TILTTI ry Kansallinen otantaseminaäti järjestetään Jyväskylässä, iltabileet Rentukassa ke 23.3 klo 21.00 alkaen. Liikuntavaliokunta/Tiltti ry: Opiskelijoiden SM-jäägolf LA 19.3 KLO 11.30. RENTOSARJA EI TASOITUSRAJAA Pelipaikkana on Jyväsjärvi ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT Tommi Kolehmainen puh. 3100669 Timo Saarela puh. 612810 NAISRYHMÄ Kokoontuu 10.3. torstaina klo 17 jo osoitteeseen Viitaniementie 25 B 35. Aiheena mm. Rosi Braidottin "feminismi ja filosofia". Kokouksen jälkeen vietämme loppuillan kirkuen kauhuvideon "Stepfordin kotirouvat" seurassa. Muista taidenäyttelymme Mattilanniemessä A-rak. alaaulassa!
12 Sossusihteeri Tapio Huttula: Jatko-opiskelijat väliinputoajia Uusi sosiaalisihteeri Tapio Huttula veikkaa pankkien kinuavan takaisin saadun koronlaskun seuraavassa korkoneuvottelussa. "Vastavalmistuneista ja pitkään opiskelleista moni kuuluu väliinputoajiin, jotka jäävät kaikkien yhteiskunnan tukimuotojan ulkopuolelle", sanoo ylioppilaskunnan uusi sosiaalisihteeri Tapio Huttula huolestuneena. "Tällaisten ihmisten tulisi ottaa ylioppilaskuntaan yhteyttä, jotta tiedettäisiin mikä kohtelu ja käytäntö tukimuotojen välillä käytännössä on." Keväällä ilmestyykin sosiaalivaliokunnan kokoama valmistuneidenopas. Toiveena on, että tulevaisuudessa jokainen valmistunut opiskelija saisi tämän tietopaketin yliopiston kautta. Myös opiskelijoiden sosiaaliopppaasta ilmestyy kevään aikana uusi, päivitetty versio. "Asumistuki myös kesäkuukausille" Opintotuki on yksi keskeisimmistä sosiaalisihteerille kuuluvista asioista. Tammikuussa hyväksytyn uuden opintotukilain ongelmat ovat samat kuin ennenkin: lainajärjestelmä on mikä on ja väliinputoajina ovat yhä alle 20-vuotiaat, kotona asuvat opiskelijat. Sen sijaan keskiasteen opiskelijoiden tuki tuli lähemmäs yliopisto-opiskelijoiden opintotukea. "Opiskelijoiden asumistuki tulisi saada ympärivuotiseksi riippumatta siitä, onko opiskelija yliopistossa kesäopiskelijana vai ei", Huttula. vaatii. Nykyisin yksinään asuva opiskelija saa asumistukea kesäkuukausina vain silloin, jos hän opiskelee kesällä ja saa opiskeluunsa muuta opintotukea. Ministerin paluu Ylioppilaskunnan uusin työjuhta Tapio Huttula on 30-vuotias poikamies Alajärveltä. JYY:n leivissä Huttula hoitaa sosiaalisihteerin virkaa vuoden 1995 toukokuun puoliväliin saakka. Ylioppilastalo on tullut tutuksi vuosien varrella, sillä Huttula kuului Kumman Lujan edustajana hallitukseen vuonna 1991. Samaisessa hallituksessa oli myös Huttulan kanssa työhuoneen jakava korkeakoulupoliittinen sihteeri Arto Kokkinen. JYY:n ministerihommien lisäksi Huttula on ollut edustajiston jäsen vuodesta -88 lähtien, samoin hän ollut hääräillyt Kortepohjassa muun muassa asukasneuvoston jäsenenä. Opiskelijoiden sosiaaliasioihin Huttula tutustui myös Valtion opintotukikeskuksessa suorittamansa'sivarin aikana. Sosiaalivaliokunnan kevään ohjelmaan kuuluu mm. toimeentulokyselyn purkaminen: ylioppilaskunta 1 lähestyi alkuvuodesta utelullaan kolmeasataa opiskelijaa kysellen M k näiden taloudellisesta tilanteesta. Marko Pulkkinen Tvökkäri vaatii opintorekistepitietoja SYL ja HYY vastustavat tietojen massaluovutusta: ongelmana ei väärinkäyttö vaan perusturvan puute Työministeriö on alkanut selvittää opiskelijoiden työttömyysturvan väärinkäyttöä. Tietoja aiotaan tarkistaa Helsingissä, Lappeenrannassa ja Kuopiossa. Tätä varten on myönnetty lupa ns. tietojen massaluovutukseen yliopistojen rekistereistä. Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) vastustavat tietojen luovutusta, Julkisuudessa on synnytetty kuvaa, että SYL ja HYY suojelisivat rikollista toimintaa. Esimerkiksi Keskisuomalainen moitti pääkirjoituksessaan, että "on väärin puolustaa väärää, lakien vasfaista ja jopa rikollista toimintaa". SYL ja HYY ovat yrittävät saada julki näkemystä, että väärinkäyttäjien etsimisellä ei huomata perustavia toimeentulon ongelmia. Käynnistetty tutkimus lähtee ratkomaan ongelmia yksittäisten väärinkäyttäjien kautta, vaikka kyse on koko perusturvajärjestelmän ja sitä myötä opintotukija työttömyysturvalakien puutteista. Monimutkainen järjestelmä tuottaa väärinkäyttäjiä ja poliisitoimia. SYL:n sosiaalisihteeri Taina Härkönen korostaa, että yhtenäisempi perusturva estäisi keinottelun. Tämä vaatisi opintotuen ja työttömyysturvan sovittamista yhteen niin, että opiskelusta tulisi kannattavampi vaihtoehto. Rikkeet eivät selviä opintotiedoista Opintorekistereistä ei saa edes saa selville yhtäaikaa opintotuen saajia ja työttömyysturvan nostajia. Sillä tunnistetaan vain ne, jotka ovat läsnäolevina oppilaitoksissa ja sen ohella saavat työttömyysturvaa. Tiedot pitäisi koplata VOTKin ja työvoimaviranomaisten rekisterin tiedoista, jota HYY ja SYL eivät vasPALLOILUKESKUS HCJTUNKI Renontie 7 4 8 VAAJAKOSKI P. 665 221 Sulkapallo (30,-) Tennis (40,-) Squash (30,-) Salibandy Viihtyisä kahvio (B-oik.) Opiskelijahinnat (suluissa) Voimassa ark. 9-17 ja viikonloppuisin • Kuntonyrkkeily (Tare Uusivirta) • Satujumppa (3-7 v) • Seinäkiipeily, pohjoismaiden korkein. Ilmoittaudu kursseille! Kurssit sunnuntaisin 12.00-16.00 Hinta 1 , TULE P E L A A M A A N J A NAUTTIMAAN KIVASTA S P O R T T I S E S T A ILMAPIIRISTÄ! Bussi No 1 pääset keskustasta joustavasti. tusta. VOTK on jo siirtymässä KELAn alaisuuteen, joten mahdolliset päällekkäistuen saajat karsiutuvat sitä myötä. HYY jätti korkeimmalle hallinto-oikeudelle asiasta viime viikolla valituksen, joka sisältää kolme mahdollisuutta. Ensinnäkin HYY vaatii, että KHO kumoaisi poikkeuslupapäätöksen. Toinen vaihtoehto on, että KHO kumoaa päätöksen ja palauttaa asian uudelleen tietosuojalautakunnan ratkaistavaksi niin, että poikkeuslupa myönnetään vain tilastolliseen tutkimukseen. Kolmas vaihtoehto on, että lupa myönnetään VOTK: n opintotuen saajien tietoihin. "Läsnäolijat" suurin probleema HYY:n hallituksen jäsen, oik.yo. Jaakko Hietala (sit) hoitaa HYY:ssä prosessia. "On aivan selvästi moraalisesti väärin ja laitonta hankkia turvaa kahdesta toisensa poissulkevasta lähteestä", Hietala tuomitsee. Ongelman ydin eivät kuitenkaan ole vilungintekijät vaan ne henkilöt, jotka tulisivat tunnistettaviksi yliopiston läsnäolorekisterin johdosta. Yliopistoissa on jo paljon kirjoilla ihmisiä, jotka ovat kirjoittautuneet läsnäoleviksi ja saavat työttömyysturvaa aivan oikeutetusti. "Ongelmaksi tulee tulkinta siitä, 'onko henkilö työmarkkinoiden käytettävissä' eli 'onko oikeutettu työttömyysturvaan'. Sen tulkinta vaihtelee ajallisesti ja paikallisesti. Meillä on pelko perseessä siitä, että jos nämä kollataan, niin työttömyysviranomaisilla säästöpaineiden alla on varmasti hyvinkin suuri kiusaus ryhtyä tulkitsemaan lakia niin tiukasti kuin mahdollista." Näitä ihmisiä, todennäköisesti tuhansia, taas ylioppilaskuntien olisi mahdotonta auttaa enää siinä vaiheessa. heikentyy Syksyllä tulivat jo keskeyttämistodistukset, joilla opiskelijoita, jotka ennen olivat oikeutettuja työttömyysturvaan, potkittiin ulos työvoimatoimistoista. Vuoden vaihteen jälkeen pääkaupunkiseudulla keskeyttäminenkään ei ole enää riittänyt: on vaadittu lopettamistodistusta, mikä on mahdotonta koska yliopistosta ei voi erota. "Meillä on opiskelijoita, jotka opiskelevat ja ovat työttömyysturvalla esimerkiksi sen johdosta, että opintotuki on loppunut. Ja heidän oikeusasemansa on melko heikko, mikäli heihin kohdistetaan tulkinnallisesti jotain rankkoja toimenpiteitä." "Monet eivät tässä tilanteessa esimerkiksi halua valmistua työttömiksi, jolloin opintolainat lankeavat maksettaviksi. Voi olla järkevää, että he eivät pyri aktiivisesti valmistumaan. Tässä suhteessa henkilöstä joka opiskelee ja saa samalla työttömyysturvaa, hänestä ei voi sanoa yksiselitteisesti, että hän on kriminaali tai ei-kriminaali. Tämä edellyttää huomattavasti laajakantoisempaa pohdiskelua, ja siksi erityisesti näiden ihmisten asema oli tässä vaaranalaiOngelmana myös tietosuoja Erityisen epäilyttävää SYL:n ja HYY:n mukaan massaluovutus on tietosuojan kannalta, koska se vesittää tietosuojalain tarkoituksen ja loukkaa yksilön tietosuojaa. Hietalan mukaan on tietosuojan kannalta ongelma, että tilastolliseen tutkimukseen tarkoitetuilla tiedoilla tunnistetaan tietyt ihmiset . "Silloin puhutaan siitä, mihin vedetään raja rekistereiden yhdistelemisessä. Tässä vasta epäillään, että joku on syyllistynyt rikokseen tai väärään menettelyyn." "Mekanismi, jolla tähän puututtiin, on yhteiskunnallisesti ajatellen raju. Varsinkin kun työttömyysturvalaki mahdollistaa, että rekisterinpitäjän on annettava yksittäisistä henkilöistä halutut tiedot. Eli työttömyysviranomainen saa tiedot yksittäisestä henkilöstä." "Johonkin täytyy tässä yhteiskunnassa vetää kontrollikoneiston raja. Tässä tapauksessa meillä on epäilys, että väärinkäyttöä on vähän jos juuri lainkaan. Kun yhteiskunnassa voidaan ryhtyä poikkeusmenetelmiin, niin silloin on oltava laajaa väärinkäyttöä ja rikkeen on oltava vakava. Tässä kynnys ei meidän mielestä ylity." Työvoimaviranomaiset ovat kyllä ilmoittaneet, että tarkoituksena oli puuttua vain ääritapauksiin. Hietala on keskustellut viranomaisten kanssa: työvoimapiirin ja työttömyysturvan väärinkäyttöä tutkivan työryhmän edustajan kanssa. Jouni Vauhkonen VAIN TALLA KUPONGILLA VINESSE FAVOURITE VALKOVIINIT MOSEL ^ t A R ' % -RHEIN # a ^ • PIESPORTER* -t f\\j PUNAVIINI VALKOVIINI ROSE' > VVHITE NUN -SUAVE (Ei bonusleimoja) 110; AVATTU OLUTJA VIINIHALLI V I L L I V I I N I TERVETULOA! S * Keski-Suomen OLUT-JA VIINI TARVIKE (Paloaseman vieressä) Voionmaankatu 34, 40700 Jyväskylä, puh. 610 996 PALVELEMME MA-PE 10-18 LA 9-14