• " $L JYVÄSKYLÄN 4. maaliskuuta 1987. N:o 4. 2 —> 33 «e 1 O C *—1 O a» Ui _> i/i > M t_ 1 -e U I -< O rU I < »» M k >: » K -%l t/> M » H 7* X! -< o -< 3» r 00 | ^ • • • CO » ! 3> o •vi cr TJ ui n * • » r i/1 O m —( —4 x o O o o m o 1
• 2 S I B Ä IIKIBis«lpffS»äSw8llf ! valjut vaalit Jyväskylässä Eduskuntavaaleihin on pari viikkoa, mutta toistaiseksi vaalikamppailu on ollut perin valjua. Mielikuvitusta puuttuu eduskuntaan pyrkijöiltä ja juuri poliittinen mielikuvitus on sitä, mitä eduskunnassa tarvittaisiin. Jyväskylän yliopistossa on seitsemisen tuhatta opiskelijaa, joista kovin moni ei ole ilman äänioikeutta. Joku äänestää vaikuttaakseen, toinen vanhasta tottumuksesta tai kotipuolen perinteen mukaan. Opiskelijalle ei muutamista syistä ole aivan sama, ketä hän äänestää. Suositeltavaa on unohtaa PUOLUEen äänestäminen. Viimeksi eduskunnassa käydyt äänestykset mm. koskiensuojelulaista osoittivat, että tärkeissä asioissa puoluerajoilla ei ole merkitystä. Toki puolueet ovat muutenkin samanlaistuneina menettäneet merkitystään. — Äänestä siis ihmistä. Ei pidä äänestää myöskään vanhojen perinteiden mukaan. Perinteet on syytä unohtaa pyrittäessä uudenlaisiin mahdollisuuksiin tehdä politiikkaa. Yksi sangen perusteltu ratkaisu on antaa ääni uudelle ehdokkaalle. Yliopisto-opiskelua koskevat asiat ovat siksi spesifejä, että niistä tietäviä tarvitaan lisää tasavallan keskeiseen päätäntäelimeen. Suositeltavaa "kansalaistottelemattomuutta" on kysyä suoraan kansanedustajaehdokkaalta, mitä hän aikoo eduskunnassa tehdä. Yksi suositeltava muutos vaalijärjestelmään olisi miinusääni, eli mahdollisuus äänestämällä ottaa yksi ääni pois joltakin ehdokkaalta. Äänestit tai et, älä ainakaan anna kenenkään toisen tehdä äänestyspäätöstäsi. Nyt ovat yritykset ajankohtaisia. n n • Vihreät menevät vaaleihin hajallaan. Eivätkö vihreät siis halua heille gallupeissa "tarjottua" valtaa? Nykyiselläkin "epäorganisaatiolla" on tarjolla useita paikkoja. Kuopiossa juuri vaalien alla perustettu Vihreä Liitto koostuu Osmo Soinivaaran esittämän näkemyksen mukaan niistä vihreistä, jotka uskovat parlamentaarisiin keinoihin vaikuttaa. — Kuitenkaan sillä ei ole "mitään" tekemistä vaalien kanssa. Suomen vihreä liike on ottanut helmoihinsa ehkä liian sekalaisia ryhmittymiä. Nyt Kuopiossa haluttiinkin tehdä pesäero Devaan. Profiilin selkeytyminen voisi tuottaa liikkeelle ainakin yhden kannattajan lisää. Toivottavasti puolueet saavat vaaleissa ihmeteltävää. Vaikka minkä väristä. Rauno Lahti
• Edustajisto aloitteellisena Vanhat ja uudet aloitteet puhuttivat JYY:n edustajistoa 17. viime kuuta pitkään. Uudet aloitteet koskivat Kortepohjan asumisoikeuksia ja asukkaidenottoa, KOAS:n valtuuskuntapaikkoja ja kondomien jakamista JYY:n jäsenille. Toki edustajisto teki myös päätöksiä, joista yksi oli Ari Miettisen (JYTK) valinta äänestyksen jälkeen yritystoimen johtokuntaan. Miettinen valittiin sittemmin jatkamaan myös johtokunnan puheenjohtajana. Paikka oli täytettävä, kun edustajisto myönsi Peter Holmille (Pörssi) eron johtokunnasta. Toinen ehdokas johtokuntaan oli Terttu Ihalainen (Reunioni). JYY:n hallituksen puheenjohtaja Tuomo Yli-Huttula selvitteli edustajistolle hallituksensa ohjelmaa. Oppositiossa olevan Reunionin mielestä ohjelmasta paistaa läpi kritiikitön suhtautuminen yliopistoon ja yliopistolaitokseen. "Kovia juttuja' Reunionista kysyttiin hallituksen perustaman tiedotustyöryhmän "toimintaideologiaa". Työryhmän puheenjohtaja Hannu Heikkinen (JYTK) kertoi, että tulossa on kovia juttuja. — Tulossa siis on, mutta lisää myös kaivataan, eli omista tiedottamiseen liittyvistä ideoistaan voi JOKAINEN kertoa esim. työryhmän sihteeri, pääsihteeri Matti Tanskaselle. Löytyy yo-talolta. Devan edustajistoryhmän tekemä JYY:n eroamista Keski-Suomen kauppakamarista vaatinut aloite ei aiheuta toimenpiteitä. Ensi vuonna JYY:n yritystoimi maksaa koko 500 markan jäsenmaksun. Tälle vuodelle varsinaisen toiminnan osalle on maksusta budjetoitu 160 markkaa. Keskustelu kauppakamarijäsenyyden periaatteellisesta puolesta ei noussut kovin korkeatasoiseksi. Eroaminen kauppakamarista laajeni Devan osalta myös muuhunkin eroamiseen. Allekirjoittaneelle ei kokouksessa tullut selväksi, vaatiko ryhmä lopulta eroa JYYrstä vai JYY:n edustajistosta. — Jälkimmäinenhän on sangen hyvin mahdollista, mutta päätökseksi asti ero ei mennyt. Edustajisto myönsi pyynnöstä eron opintotukilautakunnasta ja sen varapuheenjohtajuudesta Arto Honkalalle (JYTK) ja valitsi samaa ryhmää edustavan Auli Näätäsen hänen tilalleen. Näätäsen varalla on Heikki Risku (Kumman Luja). Keijo Varis: Asumisoikeus yo-kylään vuodeksi kerrallaan ja opintoviikoilla yksiöön. Edustajiston jäsen, sitoutumaton Keijo Varis esitti aloitteissaan, että vuodeksi kerrallaan myönnettävä asumisoikeus olisi tarpeen, koska yo-kylässä nyt asuu neljän vuoden asumisoikeuden nojalla henkilöitä, jotka ovat jo valmistuneet ja käyvät vakituisessa työssä. Lisäksi Variksen mielestä yksiöiden jaossa tulisi asettaa yli neljä vuotta opiskelleiden lisäksi etusijalle myös ne opiskelijat, joilla on yli 100 opintoviikkoa. Devan edustajistoryhmä esitti aloitteessaan, että JYY:n pitäisi aiemman kahdeksan henkilön asemesta nimetä valtuuskuntaan vain yksi henkilö ja luovuttaa loput paikat KOAS:n asukkaiden käytettäväksi. Deva muistutti myös vaatimastaan ydinkoekieltoseminaarista. KV-toiminnan valiokunnasta kerrottiin terveiset, että siellä oltiin keskusteltu seminaarista ja haluttu laajentaa seminaari yleensä aseriisuntaa käsitteleväksi. Deva kysyi hallitukselta, aikooko se tehdä mitään, kun "Jylkkäri ei kerro edustajiston kokouksista." "Ainakin aloitteet tulisi käsitellä perusteellisesti", sanottiin devasta. Lisäksi lehti vain "piikittelee turhan päiten". Hallituksen puheenjohtaja totesi, että lehti toki on kertonut laajastikin kokouksista, mutta sisältö ei ole hallituksen vastuulla. Tähän väliin on pakko muistuttaa, että on alkeellista tietämättömyyttä JYY:stä ja sen lehdestä unohtaa, että päätoimittaja vastaa sekä lehden sisällöstä että linjasta. Nykyinenkin vt-päätoimittaja vastaaja vastaa myös mielellään kysymyksiin. K-yS^TO^Tl 1 &kyftt£tet& "fceTtf*rt»at-twmWf*o" PPrUOtui e d u s t a j i s t o n kokoukseen 19.1.87 ja 21. päivälle päivättyyn lehteen, jossa ei kerrottu Devan aloitteista, koska niistä ei voinut kertoa ennen niiden olemassaoloa. Lehti meni painoon hyvät ystävät devalaiset jo ennen kokousta maanantaina. Seuraavassa lehdessä ei aihetta laajaan uutisointiin enää ollut. Devan mainitsema "piikittely" puolestaan mahtoi olla suoraa lainausta edustajiston jäsenen suusta. varmuuskumit Edustajistoryhmä Reunioni esitti aloitteessaan, että "JYY:n pitäisi edistää jäsenistönsä seksuaalisen identiteetin luomista turvallisella tavalla — jakamalla jäsenilleen ilmaisia kondomeja — jokaiselle tarpeidensa mukaan. — Ja jokaiselle kykyjensä mukaan. Kaikki aloitteet ovat menneet JYY:n hallituksen kautta jatkokäsittelyyn. Rauno Lahti O*oMfl>>0 <?| kUfLLV°r J . . . • • . • • • • • • • von Wright puhui tulevaisuudesta Akateemikko Georg Henrik von Wright on suomalaisen tulevaisuusdebatin keskiössä. Hän on kuvannut käsitteellä teknosysteemi teknis-taloudellisen kehityksen riistäytymistä kansallisvaltioiden poliittisen päätöksenteon ulottuvilta omaa logiikkaansa noudattavaksi maailmanlaajuiseksi järjestelmäksi. von Wrightiä itseään on syytetty roTapahtuma järjestettiin, koska "...me täällä SYL:ssa olemme identifioituneet romanttiseen antiteknologiaan", avasi puheenjohtaja Hilkka Mattila tilaisuuden. Akateemikko von Wright aloitti toteamalla, että osa hänen saamastaan kritiikistä on perustunut väärinymmärryksille. Hän ei tahdo esiintyä tuhon profeettana eikä opastaa, mitä olisi tehtävä. Hänen intressinään on ainoastaan analysoida kriittisesti omaa aikaamme, sen kehitystendenssejä, siinä piileviä potentiaaleja. Deterministi? von Wright nimitti metodiaan kvasihistorialliseksi. Tarkastelun ensimmäisessä vaiheessa pelkistetään joitakin oman aikamme keskeisiä ilmiöitä — varustelu, teknologian vaikutus ympäristöön. työn käsitteen uudelleenmäärittely — sitten haetaan ilmiöiden historiallinen syntyperä ja lopulta käännetään istuinta 180 astetta ja katsotaan mihin päädymme jos vallitsevat trendit jatkuvat. "Pessimismini perustuu siihen, etten usko muutosvoimien ilmaantumiseen ennen kuin ainakin osa näköpiirissä olevista katastrofeista toteutuu", tiivisti von Wright. Akateemikko von Wright on aiemmin tarkastellut historiallisen lainmukaisuuden luonnetta ja todennut, että se poikkeaa olennaisesti luonnontieteellisestä ennustettavuudesta. Onko näinollen lupa väittää, että tekninen kehitys väistämättä tuottaa tulevaisuudessa katastrofeja, kuului kysymys yleisön joukosta. Vastauksessa alustaja lanseerasi käsitteen "käytännöllinen välttämättömyys". Se ei merkitse varsinaista ennustettavuutta, mutta viittaa tilanteeseen, jossa musertava määrä tekijöitä tukee vallitsevaa kehityskulkua, joka voi näin myöhemmin tarkasteltuna vaikuttaa determinoidulta. "Joudun matkustamaan paljon ulkomailla ja olen nähnyt, kuinka kaikkialla lähes hysteerisesti vaaditaan pysymistä mukana taloudellis-teknisessä kilpajuoksussa". Elintason ylläpitäminen voi tätä vaatiakin, joten ensiksi on elintasokeskeisten arvostustemme muututtava. "Johtavan ideologian arvopohja on murskattava, mikäli muutosta halutaan", kärjisti von Wright. Arvojen jähmeys on kuitenkin tekijä, joka voi viimekädessä torpedoida muutospyrkimykset. Viime aikoina on esitetty optimistishenkisiä kehitysmalleja, joissa korostetaan yhteiskuntien itseäänkorjaavia mekanismeja. Rooman klubin tuhoprofetiat on havaittu ennenaikaisiksi, maailman väestönkasvu on hidastunut, uusi teknologia lupaa huojennusta saasteja energiaongelmiin. "En voi ottaa tätä valoisaa projektiota kovin vakavasti. Se on naiivi, koska välttämättömyys pysyä mukana taloudellisessa ja teknisessä kilpailussa on niin syvälle juurtunut". Antiteknologia — antidemokratia? Erik Allardtin äskettäin esittämään syytökseen von Wrightin romanttisesta antiteknologiasta sisältyy myös poliittinen ulottuvuus: romanttiset ja antiteknologiset virtaukset ja toisaalta autoritaariset poliittiset ideologiat ovat Euroopan uudemmassa historiassa usein kietoutuneet toisiinsa. Ilkka Niiniluoto on puhunut "Romantiikan dialektiikasta". Sen mukaan Hitler ei edustanut teknistä järkeä vaan romanttisen tradition vääristymää. von Wright näki asian monimielisemmin. Hitler toki oli romantmanttisesta antiteknologiasta, asenteesta jossa on teknisen vanhakantaisuuden lisäksi nähty poliittisen autoritaarisuuden mahdollisuuksia. Porthanian suuri sali täyttyi Kalevalanpäivänä von Wrightin alustaessa SYLn järjestämässä "Mihin suuntaan olemme menossa"-keskustelutilaisuudessa. tisen "kansan tahdon" ruumiillistuma, mutta sen enempää natsismi kuin italialainen fasismikaan eivät olleet antiteknologisia. Etenkin jälkimmäiseen kytkeytynyt futuristinen liike ihannoi koneen brutaalia voimaa. Nykyiset uhkatekijät ovat toisaalla: yhteiskunnallisen vallan keskittyminen eri alojen asiantuntijoille ja teknis-taloudellisen kehityksen — teknosysteemin — luisuminen kansallisvaltioiden poliittisen päätöksenteon ulottumattomiin on johtanut "elitistiseen rationalismiin", joka juuri nyt on suurempi uhka kansanvallalle kuin kansanjoukkoja kosiskeleva romanttinen demagogia. "Länsimaisen demokratian perusedellytys on tieto asioista, mutta nyt päätöksenteko muuttuu yhä läpinäkymättömämmäksi", selvensi alustaja. hengessä. Olisiko viisainta, että ihmislajin säilymisestä kiinnostunut eliitti nappaisi poliittisen vallan ennen kuin elintason huumaamat massat vievät sivilisaation tuhoon? "Kysymys on syytä esittää", pohdiskeli von Wright, "mutta toisaalta on kevytmielistä luopua demokraattisista ihanteista. Ylhäältä johdetun yhteiskunnan rappeutumisen vaara on niin suuri, että on edesvastuutonta propagoida sellaista mallia". Uusi Marx? Teknosysteemi on von Wrightin kritiikissä tämän tästä toistuva käsite. Se viittaa prosessiin, jossa teknis-taloudellinen kehitys irtaantuu kansallisvaltioiden kontrollista omaa logiikkaa noudattavaksi maailmanlaajuiseksi järjestelmäksi. Ongelma on monipolvinen, onhan kansallisvaltiojärjestelmä näyttänyt tuhopotentiaalinsa molemmissa maailmansodissa. Eräät kysyjät viittasivatkin teknosysteemin mahdollisiin positiivisiin vaikutuksiin. "Kansallisvaltioidea on ehkä vanhentunut, joten pitkällä tähtäimellä voi olla aihetta optimismiin", myönteli von Wright. Teknosysteemi voi pakottaa kokonaan uudenlaisen, kansallisvaltiota laajemman poliittisen järjestelmän pystyttämiseen, se voi jopa tarjota sysäyksen uudenlaisen sosialismin synnylle. Lyhyellä tähtäimellä kansallisten hyvinvointivaltioiden rapautuminen luo enemmän uhkatekijöitä kuin antaa aihetta optimismiin. Esimerkiksi suurtyöttömyys on kehittymässä ongelmaksi johon käytettävissä olevat keinot eivät auta. Salissa oltiin ymmärrettävän kiinnostuneita akateemikon suhtautumisesta vihreisiin ; onko heissä muutospotentiaalia, ja jos on, onko riittävästi? Vastaus oli varovaisesti formuloitu: vihreä liike on ainoa muutosvoima, mutta liian epämääräinen ja heikko katkaistakseen tuhoisan kehityksen. Lukemattomien pessimististen varausten jälkeen tilaisuus päättyi hieman yllättäen optimistiseen akordiin, von Wright palasi uudelleen historian ennaltamääräytyneisyyden ongelmaan, tällä kertaa toivon perspektiivistä. Esimerkkinä oli viime vuosisadan työväenliike. "Viime vuosisadalla oli teollistumisen myötä selvästi uhkaamassa uusi orjuuden muoto, mutta työväenliike onnistui tällöin torjumaan ilmeisen vaaran. Marxilaisen työväenliikkeen toiminta vaikutti siihen, että Marxin ennustukset jäivät toteutumatta. Tarvitsisimme ehkä uutta Marxia". Tulevaisuuspessimisti tekemässä itseään tarpeettomaksi? Markku Kekäläinen
• 4 Rl • H *'-.* Ei huonoin vaihtoehto Ainakaan huonoin vaihtoehto ei tulevissa eduskuntavaaleissa ole äänestää oman yliopiston tai ylioppilaskunnan piirissä vaikuttavaa ehdokasta. — Sitähän voi vaikka ajatella, että siten se ja se tyyppi on poissa sähläämästä täällä — turvallisesti monta vuotta nuokkumassa Arkadianmäellä. Luettelen seuraavassa joitakin ehdokkaita, joilla on jotakin tekemistä JYY:n tai yliopiston kanssa tai joilla vähän aikaa sitten on ollut. Ihmisten järjestys on täysin sattumanvarainen. JOS joku nyt tuntee kärsineensä vääryyttä, kun hänen nimensä puuttuu listalta tai siihen on iskenyt painovirhe, niin nimi toki julkaistaan — vaalien jälkeen ilmestyvässä seuraavassa lehdessä. Jyväskylän Kaupunginteatteri MarchlO, 1987 13.00 and 19.00 THE 42nd STREET PLAYERS NEW YORK PRESENT: TENNESSEE WILLIAMS' Cat on a Hot Ti n Roof Perjantaina 13. 3. kello 19.00 tanssiteatteri raatikko ESITTÄÄ: ORIENT EXPRESS LIPPUMYYMÄLÄ avoinna ti—su 12—19.15 puh. 294 990,294 991. AVOINNA MA-PE 9-18 OPISKELIJA-ALENNUS UJJSII KAUPPAKATU 5 PUH. 614345 Maistereita ja muita Timo Kantola (kok.) toimi ennen valmistumistaan yht. maisteriksi mm. JYY:n puheenjohtajana. Hän on kotoisin Viitasaarelta. Mari Lius (kok.) toimii tätä nykyä aktiivisesti JYY:ssä. Hän on yht. yo ja kotoisin Petäjävedeltä. Mauri Pekkarinen (kesk.), jolla on jo takanaan kansanedustajakokemusta, toimi aikanaan myös ylioppilaspolitiikassa ja on vieläkin JYY:n tilintarkastaja. Helena Pesola (kok.) politikoi myös opiskeluaikanaan Jyväskylässä. Jonkinlainen JYY:n mennyt suuruus on myös teatteriopiskelija Timo Harakka, joka tunnustettakoon tämän lehden entiseksi päätoimittajaksi. Harakkahan on vihreiden listalla. Demareiden listalta löytyy liikuntatieteellisessä tiedekunnassa opiskeleva ja mm. JYY:n nykyisessä hallituksessa vaikuttava Pertti Knuuttila, jonka kotipaikaksi on merkitty listoihin Jyväskylä. Nykyiseen JYY:n edustajistoon vaaleissa eniten ääniä saanut Katri Myllykoski halajaa ääniä myös eduskuntaan. Hän tituleeraa itseään opiskelijaksi ja on Vihreän liikkeen listalla. Kotoisin Katri M. on'Pylkönmäeltä, joka onkin vaaleissa yllättäen mukana ainakin kolmella ehdokkaalla. Yliopiston opettajakuntaa vaaleissa edustaa (ei tietenkään kirjaimellisesti) vihreiden riveissä Tapani Kaakkuriniemi, joka parhaillaan toimii valtio-opin laitoksella vs. yliassistenttina. Varsinainen titteli on yht.kand ja kotipaikka Palokan perillä eli Jyväsk. maalaiskunnassa. Muissa vaalipiireissä mahdollisesti ehdokkaina olevien yliopistossa opiskelevien tai muuten vaikuttavien tyhjentävää nimilistaa on lähestulkoon mahdoton laatia. Onkin vain kerrottava se, minkä tietää. Vihreiden listalta on Kuopion vaalipiiristä ehdokkaana JYYrssä aktiivisesti toimiva Ari Heikkinen. Hän on kotoisin Siilinjärveltä. Oulun vaalipiirissä on vihreiden listalla Lea Pöyliö. Keski-Suomen vaalipiirissä ovat edellä lueteltujen lisäksi ehdokkaina vielä seuraavat henkilöt, joiden nimi, titteli tai muu viittaa yliopistoon tai muuhun opiskeluun: Valmentaja Martti Halme (Deva) Jyväskylä, opiskelija KirsiMari Lehtonen (SKDL) Säynätsalo, hum.kand., opiskelija Liisa Saarnivaara-Soini (Vihr.) Jyväskylän maalaiskunta, fysiikan dosentti Pekka Suominen (vihr.) Jyväskylä, liikuntatieteiden tohtori vs. apulaisprofessori Kalevi Olin (SDP) Jyväskylä. Rauno Lahti Kaikki? mukana e k_—•** ^ ^ ^ ^Lt^\ M M Jb f \ JYY:n keskiviikkoiseen vaaM " ^ ^ r f j ~~ M M *.M , ^wK^k lipaneeliin ilmoittautuivat määM^t '^*\ , — 3 ^ a ' ^ ^ Krtmk §wrM räaikaan mennessä: ^ T k l M ff M m\M\MWJ Mana-Leena Markkanen, • • ^**-+J^w * x * w * ^ ^ ^ Suomen Eläkeläisten Puolue Yliopiston päärakennus 01 E ™ m ™ Marja Hujanen, LKP Mauri Pekkarinen, Keskustapuolue Toimi Kankaanniemi, SKL reNTATrAVlNA KAIKKIEN FVOLUEIVEN EDUSTAJAT ^ ^ j « KIRJALLISIA KYSYMYKSIÄ OTETAAN VASTAAN'ZMAK&ou SKDL ja vihreät eivät olleet JYY:r) KESKUSTOIMISTOSSA YO-TAIOUA. määräaikaan viime perjantaiw ' ' ' ' " hin mennessä ilmoittaneet edustajaansa paneeliin.
• 5 Tähdet taivaan kartalla mmm Filosofi Jean-Paul Sartre letkautti kerran, että Marilyn Monroe on maailman paras näyttelijä. Lukemattomat korpofiiliset, nekrofiiliset, voyeuristiset elämäkerrat, tutkielmat, juoruilevat ja ristiriitaiset lausunnot, myytistä nimeltä Marilyn Monroe, todistavat Sartren väitteen puolesta. Marilyn Monroe herätti reaktioita, joissa kuvitelma ja todellisuus, fantasia ja lihaksi tulon fyysinen änkytys, piirtyvät kaiken karvaisten muistelijoiden mielikuvissa suorastaan hallusinatorisella tavalla yhteen. Monroen yhteydessä totuuden ja valheen rajat kiertyvät pois jengoiltaan. Myytti seurustelee yhtä itsevarmasti kauneuden, kauhun, viettelevyyden, naiiviuden kuin lopullisen ruumiin häpäisynkin kanssa. Kun Jumalatar on kuollut, on kaikki sallittua. Kun ajattelemme Shakespearen lausumaa näyttelijästä aikakauden tiivistelmänä ja lyhyenä kronikkana. Monroen kohtalo eräänlaisena julkisuuden jumalattarena, kielii paljon julkkisten ja sensaatioiden ympärillä rehottavasta modernista kannibalismista. Kyyninen sensaatiolehdistö tiivisti Monroen sotkuisen elämän mm. tämänkaltaiseen mietelmään: "Jos perustat kodin Teurastamon takapihalle, ei pidä valittaa sikojen kiljuntaa." Tämä lienee yleispätevä ohje kaikkia tärkeitä ihmissuhteita ajateltaessa. Marilyn Monroe oli elokuvan suuri tähti, jonka roolit erotisoivat sielun ja mystifioivat ruumiin. Hänen julkinen hauras minänsä eli halun ja kauhun tasapainottomuudessa. Simon Signoret, ranskalainen näyttelijä, on omaelämäkerrassaan kuin toiselta planeetalta. Hänen näyttelijäidentiteettinsä on vahva, hänen minuutensa rakenne kiteytynyt. Julkiset ja yksityiset minät Edgar Morin kirjoittaa kuulussa esseessään Tähti ja me seuraavasti: "Tähdet elävät siitä, mikä meissä on olennaista, ja me elämme siitä, mikä tähdissä on olennaista. Oman olemuksemme ektoplasmisina eritteinä heidät lähetetään välittömästi mahtavien teollisuuksien liukuhihnoille, jotka levittävät heidät mitä hienoimmin tavaraja takuumerkein koristelluiksi tähtisumuiksi. Pukeudumme itse naiiveina tähän aineettomaan kankaaseen, joka kuhisee tähtiä. Missä on tähti, missä on ihminen, missä on unelma? Olemme etsineet heitä maan päältä; ihmissydämen intiimeimmistä yhtä hyvin kuin nykyaikaisimmista nurkkauksista olemme etsineet näitä tasavertaisia kaksoisolentoja, jotka analysoitaviksi levitettyinä saattavat vielä lisäksi sallia meidän lukea taivasten karttaa." Simone Signoretin näyttelijä-laulaja-aviomiehellä Yves Montandilla ja Marilyn Monroella väitettiin olevan hyvin intiimisuhde keskenään. Summers porskuttelee kaikilla mahdollisilla Monroejuoruilla, eikä Montand-episodikaan jää häneltä vähälle huomiolle. Signoret puolestaan puhuu pikemminkin ystävyydestä Millerin pariskunnan kanssa (Marilyn Monroe oli tuolloin 50-luvun loppupuolella naimisissa näytelmäkirjailija Arthur Millerin kanssa). Montand ja Monroe tekivät tuohon aikaan yhdessä elokuvaa Lemmenloukko George Cukorin ohjaamina. Monroe-elämäkertoja lukiessa mieleen juolahtaa runoilija Rimbaudin säe: "Minä on jokin toinen." Niin hauras, pakeneva, erilailla peilautuva on Monroen minuus. Marilyn Monroe oli Hollyvvoodin perinteisen tähtijärjestelmän viimeinen vihanta. Summereinkin elämäkerta kertoo sen, kuinka Monroe halusi epätoivoisesti samaistua Hollyvvoodin menneen ajan suuruuksiin; hänellä oli mm. sama platinisti — hiusten vaalentaja — kuin Jean Harlowilla. Summersin Monroe-kirja kertoo tähden onnettoman lapsuuden (suvussa olleen mielisairauden), hylätyksi joutumisen ja itsensä tarjoamisen kierteen, lyhytaikaiset miessuhteet (mutta ainakin myytin tasolla mitä moninaisimmat), sekä perusteellisesti Monroen itsemurhaan liittyvät epäselvyydet ja suhteet Kennedyn veljeksiin. Kennedyillä oli tapana pistää naiset kiertämään: Isä Josephilta pojalle John F:lle, ja Robertille... Näin karttui kokemus ja itseluottamus, jota tarvitaan niin liike-elämässä kuin politiikassakin — Summersin mukaan. Elämä ja kompensaatio Myös XVarholin havainto kuolemattomuudesta ja sen hinnasta Monroen kohdalla, on tuhatkertaa arvokkaampaa tietoa julkisuuden myytin ja yksityisen olemisen suhteesta, kuin Summersin juorupalapelin todistajanlausunto yhdessäkään kohtaa. Summers on koonnut kirjaansa uskomattoman määrän "autenttisia todistajanlausuntoja" Marilyn Monroen seksuaalisesta ja muusta käyttäytymisestä. Arthur Miller, jolla on varmaan paljonkin sanottavaa — vaikenee. Rakastajia ilmaantuu Summersin kirjaan kuin sieniä sateen jälkeen. Näin myytti nimeltä Marilyn Monroe onnistuu paljastamaan monen vuosikymmenen takaiset turhautumat, hallusinaatiot, seksuaaliset kuvitelmat — kunkin todistajan kompensatorisen tarpeen mukaisesti. Lainavalon anastajia on maailma tulvillaan; tämänkaltainen kirjallisuus perustuu siihen. Signoret on Nostalgiassaan viisas ja varovainen, kunnianhimoinen näyttelijä, joka ajatteli moneen kertaan sen missä halusi olla mukana ja missä ei. Montand ja Signoret liikkuivat ranskalaisen älymystön keskuudessa, ottivat voimaperäisesti kantaa yhteiskunnallisiin ja maailmanpoliittisiin kysymyksiin (mm. stalinismiin, Algerian kysymykseen, USA:n "kommunisvainoihin"), filmasivat ja näyttelivät eri maissa, Euroopassa ja Amerikassa. Nostalgiasta muodostuukin harvinaisen rikas lukukokemus näyttelijän elämäntyöstä, persoonallinen dokumentti taiteen ja elämän kiinteästä ja intensiivisestä vuorovaikutuksesta. Signoret kieltäytyy muistelmissaan kunniasta olla jumalallinen tähti. Hän puhuu muistelmissaan inhimillisen olemisen kokonaisuudesta ja jakamattomuudesta, jota näyttelijäkin eri ikävaiheissaan aina heijastaa. Signoret on eurooppalainen, Monroe amerikkalainen. Ja näin elämästä, tiivistelmänä ja kronikkana, muodostuukin hyvin erilainen. Signoret ymmärtää ne vaarat, johon Monroe tuhoutuu. Nostalgiassakin tulee esille Beckerin elokuvan RAKASTAJATAR poikkeuksellinen asema. Se oli Ranskassa täysin aliarvostettu, mutta jonka tekijät uskoivat siihen kuin jumalalliseen ihmeeseen. Rakastajattaren ihme on moninainen, eikä Signoretin säteily siinä ole vähäisintä. Hannu VVaarala Anthony Summers: JUMALATAR — Marilyn Monroe. Suom. Risto Mäenpää. WSOY 1986. Simone Signoret: NOSTALGIA. Suom. Annakki Suni. WSOY 1986. "Näyttelijät ovat aikakauden tiivistelmä ja lyhyt kronikka. " — Shakespeare. "Marilyn Monroe on kuolematon, koska hän ei koskaan elänytkään." — Andy Warhol JYY:n hallituksen päätöksiä JYY.n hallitus 17. 2. 1987 hallitus päätti: — vahvistaa asuntopoliittisen projektisihteerin Iiris Ahtolan työsopimuksen — järjestää eduskuntavaalipaneeli-keskustelun 4. 3. 1987 — nimetä Pekka Pajarisen opiskelijoiden SMsählykisojen projektisihteeriksi — m y ö n t ä ä Sane ry:lle 500 m a r k a n avustuksen ja antaa 300 m a r k a n ilmoituksen Sane ry:n lehteen — m y ö n t ä ä Teatterikorkeakoulun oppilaskunnalle 200 m a r k a n avustuksen — m y ö n t ä ä toimistopäällikkö Saarnistolle sivutyöoikeuden. 24. 2. 1987: Hallitus päätti: — esittää edustajistolle, että ylioppilaskunta liittyy jäseneksi Tiedekauppa ry:n — nimetä Terttu Ihalaisen JYY:n edustajaksi Tiedekauppa ry:n vuosikokoukseen — m y ö n t ä ä Susanna Uusitalolle tutkimusluvan JYY:n arkistoon — nimetä Matti Tullan, T u o m o Yli-Huttulan, H a n n u Heikkisen ja Matti Tanskasen Jyväskylän kaupungin j a yliopiston yhteistyötapaamiseen — nimetä kvt-valiokunnan pj:n Outi Raatikaisen j a pääsihteeri Matti Tanskasen Unkariin Debreceniin lähteväksi delegaatioksi — kutsua viisi Jyväskylän ylioppilaslehden päätoimittajaksi hakevaa haastatteluun 27. 2. 1987 — lähettää Keijo Variksen aloitteet lähetekeskustelun jälkeen lausunnolle sosiaalivaliokuntaan j a asukkaidenott o l a u t a k u n t a a n — lähettää Reunionin aloitteen kondomien jakamisesta lähetekeskustelun jälkeen lausunnolle sosiaalivaliokuntaan — antaa lähetekeskustelun jälkeen D E V A : n aloitteen KOAS:n valtuuskuntapaikkojen luovuttamisesta valmisteltavaksi p j . Yli-Huttulalle j a pääsihteeri Tanskaselle — vahvistaa Tuovi Malisen työsopimuksen — m y ö n t ä ä varsinaisen t o i m i n n a n , toimiston j a yo-kylän henkilökunnalle oikeuden viettää liikuntapäivää 3. 3. 1987 klo 12.00 alkaen — nimetä vippikassan väliaikaiseksi nimenkirjoittajaksi opintoj a sosiaalisihteeri Päivi Matilaisen Päätösluettelon vakuudeksi: Matti Tanskanen pääsihteeri
• Tapaaminen Suomen Linnassa varusmiespalvelu on Suomessa pakollinen mutta vapaaehtoinen asia. Ellet halua mennä armeijaan, sinulle keksitään suunnilleen samanpituiseksi ajaksi jotain muuta puuhaa. Kuka menee sivariin, kuka hankkii itselleen sopivanlaiset tilanteesta pelastavat paperit, kuka taas laitetaan vankilaan. Tällä kertaa meitä kiinnostaa erityisesti erään vankilan valinneen nuorukaisen tapaus. Lautta lähtee Kauppatorin rannasta 12.30. Koska j l j m m e jo myöhästyneet e d e l l i f e f n J ä y t y y nyt Pitää kiirettä. VuKSftteSpi . k a i n a " lossaan matkaava nfflevMS " nen on myös huolissaan: "Oletteko tekin menossa tapaamaan?" hän kysyy. Olemmehan me, "siviilipalvelusmiehen kuuliaisuusrikoksesta" Suomenlinnan työsiirtolaan tuomittua ystäväämme. On lauantai ja aurinko paistaa. Viapori ottaa meidät komeasti vastaan: rannassa oleva sotalaivan perseessä liehuu Suomen lippu, aluksen kyljessä nolla ja ykkönen. Ohitamme pari kadettia, ovat lomille menossa. Reitin ei pitäisi olla vaikea, "seuraatte vain niitä kaikkia lastenvaunuja". No yhtään lastenvaunua ei tällä lautalla tullut. Lähdemme harppomaan videokassisen perään. Käy ilmi ettei hänkään ole ollut täällä aikaisemmin. Lopulta kysymme neuvoa pikkutytöltä, joka voisi olla suoraan jostakin Maiju Lassilan romaanista. Portista Portista sisään ja huomaamme olevamme keskellä parakkihökkeliyhdyskuntaa. "Työsiirtola-alue, pääsy kielletty." Eteisessä meidät ottaa vastaan poliisilaitoksen kadotettuja tavaroita -osastolta tuttu virkailija. Henkilöllisyystodistukset esiin, viinalta ei saa haista. j-H^kan jännittää. VäftSfiJt odottelevat tuttaviaan pihalla, riMÄT»,parinsadan neliön kokoisella^ näi " lonköydellä rajatulla alueella. (Ympärille on tosiaan vedetty lippusiimainen köysi joka vierailuajan loputtua kerätään pois.) Ystävämme vaikuttaa hyväntuuliselta vaikka on jo joutunut odottamaan lähes tunnin. Vaihtelu se on joka virkistää. Mereltä tuulee, siirrymme yhden parakin viereen suojaan. Olisi mahdollisuus mennä "sisäänkin", savuiseen työmaaruokalan näköiseen rakennukseen joka on pullollaan väkeä. Ajattelemme että ulkona on mukavampi. Raikas merituuli puhaltaa ulkomaailman hajuja aina Eestistä saakka. Tapaamisalueen reunamilla tepastelee sorsia. Ystävämme kertoo nähneensä haukankin. Yhdessä ihastelemme Suomenlahden upeaa saaristoa. Komeaahan täällä on tähän aikaan vuodesta, "kun ei vaan tarvitsisi väkisin katsella..." Vaikka ei tämä kovasti Totalitaariselta Laitokselta näytä. Toisaalta, mikäpä päällepäin kovasti näyttäisikään. "Siivetönnä..." iXp.imme tuliaisiksi pähkinöitä. ''sftivetönnä en voi lentää, monkeyöfctePvYaan," toteaa ystävämme leiktÄsäästi. Vartija katsoo ikkunasta että minkä pussin se oikein pojalle antoi. Tabuja kansalle. Että mitenkö on muuten mennyt. Tupakkaa palaa, tyttöjä on pikkuisen ikävä, tuoppi silloin tällöin ei tekisi heikkoa. Entinen sellikaveri Hartsi on lähtenyt nostelemaan, jäi palaamatta lomalta. Ystäväni muistelee Hartsia lämmöllä, vanha linnaruuna totesi nuorelle noviisipojalle että "sä olet kuule täällä järkevimmästä mahdollisesta yksilötason syystä..." Katselen ympärilleni pihalla. Rötösherran näköisiä heppuja ei pahemmin näy. Alan pikkuhiljaa epäillä koko käsitettä. Tatuointejakaan näillä ei ole, varmahan ei tietysti voi olla kun eivät ole alasti. Tavallisia suomalaisen näköisiä miehiä, siviilivaatteissaan, ei siis mitään raita-asuja ja apinalakkeja. Toisilla onvieraana isä ja äiti, toisilla vaimo tai tyttöystävä. Ihmiset ovat pienissä ryhmissä ja puhuvat hiljaa keskenään. Joku vähän halailee syrjemmällä. Siviilityölupa oli tärkein asia mielessä, nyt kun se järjestyi, saa ystävämme olla mantereella työssä kahdeksasta neljään. Ensin oli paiskittu töitä tuolla rakennukset!^, \Yanhoja Suomenlinnan taloja" kkunnostamassa. Halpaa työvoimaa; pTMH&Qttajat ja rattijuopot, aseistakieltäytyjät ja porttikongeihin pissijät. On toki kuulemma neljän miljoonan kavalluksiakin joukossa, Paasikiven kirjeiden salakauppaa, huumeita. Viime töikseen ystäväni oli kunnostamassa Suomen vanhinta tiilitaloa, rakennettu 1756. Siinä voisi jo tietysti kuvitella että on pantu paljon haltijaksi. Jutellaan niitä näitä, katselen yhä ympärilleni. Koko saarihan on itse asiassa vankityövoimalla rakennettu. Ehkä juuri tuon tiiliseinän ääreen jonkun teidänkin ukkinne vaarinne pappanne ammuttiin. Ystäväni kertoo tapauksesta että joku olisi asunut tuossa sadan metrin päässä ja joutunut sitten tänne lusimaan. Kun koneistolle selvisi äijän kotiosoite, tuli välittömästi lähtö muualle. Minulle tulee heti mieleen miten koulussa aina tuntui epäreilulta kun joku pääsi välitunnilla käymään kotosalla naapuritalossa. Vaikka eihän sillä tämän jutun kanssa ole tietysti mitään tekemistä. Ystäväni kertoo yhteishengen olevan kova, mikä ettei, kyllähän moinen tietysti hiukan panee tuntemaan sympatiaa kaverinkin kakkua kohtaan. Aiemmin viikkdltevoli lähtenyt Katajanokalle hiilihän ^tarkempaan talteen kaksi jatlkotömaania. Ei soi kitara enää siinä 1 kään parakissa. Videoita katsotaan kovasti. Pornoleffat ovat kuitenkin pannassa, tavallaanhan sen kyllä ymmärtääkin, helposti ajatus lipsahtaa vaikka mihin ja mitenkäs sitten suu pantaisiin. Vankien omaksi parhaaksihan moinen sääntö on olemassa. Bodaaminen sen sijaan on harrastuksista suosituimpia, veltto ystävämmekin on punttisalilla piipahtanut. Jotenkin tulee kaikesta sellainen olo että täällä valuu tosi miehisyys hukkaan. Koska siviilityölupa tuntuu todelliselta henkireiältä ystävällemme, puhumme edelleen työstä. Minä kerron että opin aikoinani armeijassa käyttämään enemmän energiaa työn kiertämiseen kuin itse hommaan, täällä on kuulemma sama juttu. Onhan se kaunista että molemmat laitokset ainakin tässä mielessä puolustavat paikkaansa yhdenveroisina. Parakki C 86 Aika alkaa päättyä, hyvästellään. Vanki menee parakkiinsa, C 86, me lähdemme kohti lauttarantaa. Myöhästymme uudelleen lautalt a , nyt selviää miksi kaMi "tappajat" pitivät sellaista kiirettä 5 lähteä työsiirtolaalueelta. Seuralaiseni haluaa kahvia, menemme tielle osuvaan galleriaan. Joku Tommi Mäkilä pitää näyttelyä, taustalla kuuluu kohinaefektejä. Ulkona jököttää sotalaiva yhä paikallaan, minnepä se siitä olisi tällä välin lähtenyt. "Vapaus, tuo rajoitettu käsite" ajattelen puuseetä etsiessäni. Tuntuu että vartiomies katsoo komentosillalta selkääni. Tuomo Vainio Miksi Jyrki istuu? Kuukausi sitten istui Suomen vankiloissa ainakin seitsemän totaalikieltäytyjää. "Ainakin" tässä sen vuoksi että heitä on odotettavissa sinne lisää. Niinkuin kovin monet muutkin asiat, tällainen tilanne on toisten mielestä oikein ja toisten taas väärin. Väärin se on ainakin Jyväskylän yliopistossa kasvatustieteitä opiskelevan Jyrki Heimosen mielestä, Jyrki näet istuu Suomenlinnan työsiirtolassa 7 kuukauden 10 vuorokauden pituista vankeustuomiotaan. Jyrki Heimonen hyväksyttiin siviilipalvelukseen syksyllä 1983. Päinvastoin kuin moni muu, hän onnistui saamaan työpaikan asuinpaikkakunnaltaan, Jyväskylän kuulovammaisten koululta 1. 7. 1985. Kun Jyrki oli aloittamassa palvelustaan, hyväksyi juuri kesälomalle lähdössä oleva eduskunta uuden siviilipalveluslain, jonka mukaan siviilipalveluaika pitenisi neljällä kuukaudella vuoden 1987 alusta. Jyrkin mielestä tämä tällainen oli jo liikaa ja hän ilmoitti työpaikkansa johdolle aikovansa keskeyttää siviilipalveluksensa. Lähtöään Jyrki perusteli puhtaasti vakaumuksellisilla syillä sillä työnsä koululla hän oli kokenut kaikin puolin mielekkääksi. Mielekkääksi Jyrkin protestia ei kuitenkaan katsonut Jyväskylän raastuvanoikeus, joka tuomitsi miehen "siviilipalvelusmiehen kuuliaisuusrikkomuksesta" runsaaksi seitsemäksi kuukaudeksi vankilaan. Portti loksahti ylioppilas Heimosen selän takana 29. 9. 1986. Tavallista poliisia pelkäävää pulliaista moinen tietysti ihmetyttää. Siis se, miksi joku voi valita hankalamman tien, potkia tieten tahtoen varpaat lommolla systeemiä vastaan. Jyrki itse vastasi selvityksessään hänet tuominneelle oikeudelle: '"Vakaumukseni ei ole olennaisesti muuttunut vuodesta 1983, jolloin kieltäydyin suorittamasta asevelvollisuuttani aseellisessa maanpuolustuksessa. Siviilipalveluksen keskeyttämisen syy on siten sama kuin aikoinaan siviilipalvelukseen hakiessani. Tekoni tärkeimpinä vaikuttimina ovat näkemykseni yhteiskunnasta ja sen kehittämisestä, toimintani ympäristönsuojeluliikkeessä ja opettajan ammattini. Näin ollen (palvelusajan) lisäykselle ei mielestäni ole perusteita..." Siviilipalvelus nykyisessä muodossaan ei myöskään vastaa Jyrki Heimosen kuvaa todellisesta vaihtoehdosta asepalveluksen rinnalla vaan se on hänen mielestään "loppuun asti harkitsematon yritys murtaa siviilipalvelusjärjestelmä". Koska siviilipalvelus on tähän asti haluttu nähdä puhtaasti yksilötason omantunnonkysymyksenä, on aseistakieltäytymisen yhteiskunnallista merkitystä väheksytty. Näin siviilipalveluksesta on muodostunut ainoastaan korvaava tapa suorittaa asevelvollisuus, ei todellinen vaihtoehtoinen palvelusmuoto, joka liittyisi kriisitilanteiden ennaltaehkäisyyn. Valtiovalta haluaa siviilipalvelusmiehet reserviksi armeijan olemassaoloa tukeviin tehtäviin, kun taas nämä itse ovat vaatineet mm. koulutusja kehitysyhteistyötehtäviä. Jyrki Heimosen mukaan kaksi rinnakkaista maanpuolustusjärjestelmää ei tämän päivän Suomessa voi olla mahdottomuus. Maanpuolustus eli yhteiskunnan varjeleminen sodalta ei tänä päivänä voi olla enää luettavissa asevoimien varusteluja koulutustasona vaan ulkopoliittisena aktiivisuutena. Koko touhussa on vahva tuntuma siitä, että "älyttömät yrittävät saada haluttomia tekemään mahdottomia..." Näillä näkymin Jyrki Heimonen vapautuu toukokuun yhdeksäntenä. Hiukan jää miettimään, kuka näistäkin tuomioista hyötyy, minkälaisia näytelmiä on vielä tulossa. Paitsi että näissä farsseissa ollaan tosissaan. Tuomo Vainio Skottilaisessa yo-kunnan baarissa vieraalle tarjotaan Glasgow. Skottikaupunki, jossa miehet kulkevat hame päällä ja venyttävät pennyä, eikö niin? Ei alkuunkaan. Skotlannissa matkatessani näin ainoastaan yhden kilttipukuisen miehen, ja tämä tapahtui lauttamatkalla kaukana Glasgow'sta. Itse kaupungissa taas skotlantilainen kämppänaapurini tarjosi minulle oitis tavattuamme kaksi kierrosta juotavaa yokunnan baarissa. Glasgow on Skotlannin suurin ja teollisesti merkittävin kaupunki. Pääkaupungin arvonimeä se tosin ei ole saanut, sillä se kunnia on langennut naapurikaupunki Edinburghille, jossa joka heinäkuu järjestetään suuret musiikkifestivaalit. Glasgow ei sanottavammin voi ylpeillä laajoilla kansainvälisillä kulttuuritapahtumilla, mutta ei sitä täysin kulttuurittomaksikaan voi kutsua. Silmiini osui mm. kaksi suurta taidemuseorakennusta, joista toinen sijaitsi yliopisto-alueella. Yliopiston kirjaston yhteydessä olevassa galleriassa oli meneillään näyttely kaupungin ja myös koko Skotlannin historiasta. Valitettavasti vain galleria oli kiinni juuri sinä päivänä, jona aioin vierailla siinä, eli sunnuntaina. No, sellaista sattuu. Vielä kulttuurista. Paikallisen sanomalehden sivuilta löysin viiden teatterin mainokset, joista yksi kertoi peräti Kuninkaallisen Teatterin oopperaensi-iltana esitettävän 21.6. italialaisen Giacomo Puccinin säveltämän Toscan. Konserttipuolella oli taas tarjolla bluesmies Memphis Slimin pianonsoittoa ja laulua. Pieni suurkaupunki Katukuvaltaan Glasgow on ystävällisen tuntuinen pieni suurkaupunki. St. Vincent Streetin ja muiden ruuhkakatujen vastapainoksi saa kulkija tepastella kaikessa rauhassa pitkin kävelykatu Buchanan Streetiä, jonka varrella myös suurimmat ja tärkeimmät kauppaliikkeet sijaitsevat. Kauniilla ilmalla siellä saattaa kohdata myös katusoittajia. Itse tapasin yhden. Australialaisen liikunnanopettajan, joka tyttöystävänsä kanssa oli päättänyt lähteä puoleksi vuodeksi kiertämään vähän maailmaa. Pari oli ehtinyt käydä jo mm. Yhdysvalloissa ja Uudessa Seelannissa. Asukkaat, joita on noin 600 000, ovat auttavaisia, mikäli turisti nielee ylpeytensä ja kehtaa kysyä heiltä neuvoa. Keskusrautatieasema on hyvällä maulla sisustettu. Matkaaja oikein yllättyy asemahallin valoisasta tunnelmasta siisteydestä puhumattakaan ja alkaa oitis verrata sitä vaikkapa Helsingin ja Tukholman vastaaviin ja tuloksenhan tiedämme... Opiskelijakaupunki Opiskelijaelämä on Glasgow'ssa varsin vilkasta. Yliopisto-alueella, joka sijaitsee alle puolen tunnin kävelymatkan päässä keskustasta, toimii kaksi ylioppilaskuntaa, Queen Margaret Union sekä Glasgow University Union. Molemmat ylioppilaskunnat tarjoavat myös edullisen majoituksen vierailleen, joiden jaloon joukkoon minäkin olin tervetullut harhailtuani ensin etsimässä turhaan yösijaa kaupungin lukuisista Bed & Breakfast -hotelleista. Majoituksen hinta yöstä oli QMU:ssa 2,5 ja GUU:ssa 3 puntaa (15—25 mk), tosin jälkimmäisessä em. taksa oli tarkoitettu ylioppilaskunnan entisille jäsenille ja muiden vieraiden, kuten minun, olisi oikeastaan pitänyt maksaa 5 puntaa yöstä, mikä sekin on halpa hinta lähes hotellitasoisesta palvelusta. Brittiopiskelijan lukuvuosi alkaa lokakuun alussa ja f >äättyy kesäkuun puolenväin jälkeen. Ilmainen opintotuki on määrältään suomalaisen opiskelijan opintolainaa vastaava, mistä syystä voisi nostaa hattua brittiläisille opetusviranomaisille, jotka tunnustavat opiskelijan yhteiskunnallisen arvon myös tekojen tasolla eivätkä vain juhlapuheissa. Opiskelijaelämää Vierailuni Queen Margaret Unionissa ei olisi voinut sattua parempaan aikaan. Pääsin nimittäin osallistumaan kyseisen yo-kunnan kevään päätösjuhlaan nimeltä The Great Summer Event, joka oli myös avoin kaupungin ei-opiskelevalle nuorisolle. Ja tottavie nimensä veroinen! Tämä valtava kesätapahtuma järjestettiin QMU:n ylioppilastalon kaikissa kolmessa kerroksessa. Tarjolla oli sekä elävää että diskomusiikkia, video-elokuvia ja halpaa ruokaa sekä juomaa. Baareja oli kolme, ja ne kaikki avattiin juhlien alettua kello kahdeksalta illalla. Viimeinen niistä suljettiinkin sitten vasta samaan aikaan aamulla. Illan mittaan tapasin useita nuoria skotteja, jotka kertoivat mielellään Glasgow'in ja koko Skotlannin tilanteesta tällä hetkellä siten kuin he itse sen kokivat. Miten maa makaa Skotit ovat osa Iso-Britanniaa, halusivatpa sitä tai eivät. Useat heistä eivät halua. Varsinkin nuorten opiskelijoiden sydämissä elää toive itsenäisestä Skotlannista. He kokevat yhteiselon Englannin kanssa maalleen pelkästään haitalliseksi. Etelän rikkaiden hallitus toteuttaa heidän mielestään riistapolitiikkaa köyhän pohjoisen kustannuksella. Viime aikoina Britanniassa on jouduttu lakkauttamaan monia telakoita ja tehtaita, . jotka ovat useimmiten sijainneet juuri pohjoisessa eli Skotlannin alueella. Allekirjoittanutkin kirjoitti Glasgow'ssa nimensä vetoomukseen erään telakan puolesta. Englantilaisten ja skottien välisessä riidassa on vahva luokkataistelun maku. Glasgow oli aikaisemmin vauras noin miljoonan asukkaan kaupunki. Nykyisen kehityksen mukanaantuoman työttömyyden myötä miltei puolet sen silloisista asukkaista on joutunut muuttamaan sinne, missä työtä vielä riittää. Vuonna 1926 järjestettiin Britanniassa yleislakko, joka lopetettiin melkein heti sen alettua kaikkialla muualla paitsi...aivan oikein Glasgow'ssa. Siellä lakko oli niin suuri menestys, että hallitus joutui lähettämään paikalle armeijan palauttaakseen tilanteen hallintaansa. Tämä toimenpide lopetti lakon, muttei todellakaan ollut omiaan lisäämään hallituksen ja skottien välistä yhteisymmärrystä. Jari Kokkinen
• 8 Chilen äänioikeusuudistus vuodelta 1973: "Emme halua väkivaltaa. Kaikkia demokraattisia keinoja on koetettu. Chilen kansalla on oikeus väkivaltaiseen kansannousuun. Juntta itse aloitti sodan kansaa vastaan." Tuulio Gaez puhuu itse kaiken kokeTuulio Gaez ja Georgina Alday ovat poliittisia pakolaisia Chilestä. Tuulio on nyt elänyt maanpakolaisena kymmenen vuotta. Alunperin hänen tuomionsa oli kaksi elinkautista eli neljäkymmentä vuotta vankeutta, mutta hän onnistui saamaan muutoksen tuomioonsa. Chilessä on voimassa laki, jonka perusteella poliittisten vankien tuomiot voidaan myöntää karkoitustuomioiksi mikäli joku valtio myöntää turvapaikkaoikeuden. Tuuliolla olisi siis jäljellä 30 vuotta maanpakoa, mikäli juntta ei sitä ennen kukistu. Pakolaiset uskovat sen kukistuvan. Chileläiset pakolaiset tekevät jatkuvasti työtä, jotta maahan saataisiin taas kansanvaltainen yhteiskuntajärjestys. Yksi tapa tehtä tätä työtä on kierrellä erilaisissa tilaisuuksissa kertomassa ihmisille mitä Chilessä oikeastaan tapahtuu. Keskiviikkona 11. 2. Tuulio ja Georgina kävivät Jyväskylässä Sos.dem. opiskelijoiden kutsumina. Georgina esitti Ilokiven asiakkaille chileläisiä lauluja ja Tuulio alusti Chilen tilanteesta. Yleisö kyseli vilkkaasti: "Mitä pahaa olet tehnyt, kumi olet ansainnut tuollaisen 40 vuoden vankeustuomion?" "Minäuetfin aivan tavallinen työläinen. Kaikki poliittinen vastanimitea ja sosiaalisen edistyksen vaatiminen ovat rikoksia. Oikeuksien puolustamiseen opettaminen, eri mieltä oleminen..." neena. Mutta jo lukujenkin perusteella voidaan oikeutetusti puhua sodasta: 30 000 murhattua ja lähes puoli miljoonaa maanpakolaista, vaikuttava tulos vajaassa neljässätoista vuodessa. kä noin kahdeksan prosenttia. Heille oikgistodiktatuuri on ollut Allenden hallintoa parempi vaihtoehto. Rikastumista ja kansallisomaisuuden hyödyntämistä ei ele pyritty keinotekoisesti rajoittamaan ja hankalimmat työntekijät on saatu pois tehtailta ja työpaikoilta. Ammattiyhdistyksetkään eivät ole palkkavaatimuksineen vaivana. Myö» armeija marssii tiukasti juntan ruodussa. Ne muutamat upseerit, jotka ovat tehneet johtopäätöksiä Filippiinien tapahtumista ja yrittäneet pestä kasvojaan, ovat nyt entisiä upseereita. "Entä kirkko?" "Chilen kirkko on kahtia jakautunut. Aluksi kirkko oli juhlimassa vallankaappausta. Tätä jatkui jonkin aikaa. Sorron aikana ihmiset hakivat suojaa kirkolta ja köyhillä alueilla papit näkivät todellisen tilanteen. Kirkon piiriin perustettiin 'rauhan komitea', joka oli pitkän aikaa ainoa sallittu oppositiojärjestö. Tällä hetkellä suurin osa kirkosta on kansan puolella. 'Punaisia pappeja' on murhattu ja kirkkoja poltettu." Paavi on menossa Chileen vierailulle huhtikuussa ja kansa luottaa häneen jonkin verran. Epäillään kuitenkin, että juntta pystyy näennäisillä uudistuksillaan ja lupauksillaan vapaista vaaleista hämäämään paavia. jestyksessä: työttömyysprosentti on virallistenkin lukujen perusteella yli 20 ja maan ulkomaanvelka todella juhlallisen suuri. Maa ei kykene maksamaan edes ulkomaanvelkansa korkoja ottamatta uutta lainaa. Maailmanpankki pönkittää junttaa kansainvälisen solidaarisuuden kunniakkaiden perinteiden mukaisesti ja myöntää sille uskollisesti lainoja, jotka pitävät maan talouden edes jotenkuten pystyssä. Taloudellisessa ahdingossa Pinochetin hallitus on oivaltanut, että julkisella sektorillahan voi säästää. Terveydenhuoltopalvelulta on yksityistetty ja lakkautettu. Tuulio Gaez kertoo esimerkin seurauksista: "Santiagossa muuan nainen jäi bussin alle aivan klinikan vieressä. Hänet vietiin sisään ja vammat todettiin pahoiksi; todettiin myös, ettei hoitoa voida antaa koska nainen oli varaton". Ennen sotilasvallankaappausta Chilen terveydenhuoltojärjestelmä oli latinalaisen amerikan parhaita. Hallituksen viimeisin säästösuunnitelma koskee opetusta. Juntta on tehnyt päätöksen lakkauttaa 20 000 opettajan virkaa. Monet heistä tosin saisivat töitä yksityisistä oppilaitoksista, joita perustetaan turvaamaan maksukykyisten kansalaisten koulutusmahdollisuudet. Vastarinta kasvaa kansasta "Miten vastarinta Chilessä on organisoitu?" "Juntan mukaan vastarinta on ulkomaiden organisoimaa. Todellisuudessa se kuitenkin on kansasta lähtöisin: Kansa vastustaa sotilasdiktatuuria ja on organisoitunut vastarintaan kaikilla tasoilla, myös aseellisesti." Demokraattinen toiminta on pääosassa. Lakot ja mielenosoitukset ovat yksi tapa tehdä vastarintaa. Yli kolmetoista vuotta jatkunut diktatuuri on kuitenkin kypsyttänyt osaa kansasta aseellisen ratkaisun kannalle. Syksyllä 1986 yritettiin ratkaisua tekemällä attentaatti Pinochetia vastaan. Attentaatti epäonnistui ja sorto koveni. Muun muassa kaikki oppositiolehdet kiellettiin. Lehdet ilmestyvät kuitenkin enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Siitä huolimatta, että toimittajia on murhattu ja että he kaikki työskentelevät jatkuvassa hengenvaarassa. Vankilasta "vapauteen" Chilessä on vieläkin yli 300 poliittista ¥ä»fe&Alkuaikojen yli 40 tuhannen vangin joukkoa on siis Kavennettu melkoisesti — pääasiassa hautausmaille ja maäripakoon. Poliittiset vangit ovat jatkuvasti vaarassa menettää päänsä. Esimerkkitapauksena Tuulio kertoo, kuinka kävi Suomessa asuvien pakolaisten yrittäessä anoa turvapaikkaa viidelletoista vangille. "Kolme vuotta sitten kävimme ensimmäisen kerran pyytämässä ulkoministeriltä, että hän myöntäisi turvapaikkaoikeuden viidelletoista vangille, joiden arvelimme olevan hengenvaarassa vankilassa. Puolentoista vuoden kuluttua, kun mitään ei ollut tapahtunut, menimme uudelleen. Tällä välin yksi heistä oli ehditty murhata." Kansainvälinen painostus tärkeää "Mitä me täällä Suomessa voimme tehdä Chilen kansan hyväksi?" "Juntan kanssa ei saa käydä kauppaa, eikä Chilen kansan omaisuutta ostaa ulkomaille", sanoo Tuulio ja viittaa Outokummun aikeisiin ostaa kuparikaivos Chilestä. Monet suomalaiset ryhmät ovat valinneet omia tukivankeja, joiden hyväksi he toimivat. "Se, että vanki saa postia ulkomailta osoittaa vankilaviranomaisille, että vanki tiedetään ja muistetaan. Kansainvälisen puuttumisen pelko estää osaltaan vankiloissa tapahtuvia murhia. Lisäksi postilla on luonnollisesti suuri merkitys vangille itselleen." Tuulio painottaa myös turvapaikkaoikeuksien myöntämisen tärkeyttä ja kertoo kuinka kansainvälisen painostuksen avulla estettiin kolmen kuolemantuomion täytäntöönpano. Tilaisuuden lopuksi todettiin, että Suomen viranomaisia tulee tässäkin asiassa painostaa ja opastaa. Puolueettomuus ei saa ulottua niin pitkälle, että se alkaa muistuttaa välinpitämättömyyttä. Armeija ja yläluokka juntan kainalosauvoina Pinochetin sotilashallitusta tukee vain pieni osa chileläisistä. EhToivoton talous Talous ei sensijaan ole Chilessä milläänlailla sotilaallisesti järKuvat: Jukka Keronen Marcelo Dauros Matkalaukkuopiskelu avartaa kukkaroa Ei ole pakko tyytyä oman yliopiston ainevalikoimaan. On täysin mahdollista, luvallista ja jopa suositeltavaakin ottaa tai ainakin hakea sivuaine tai kaksi jostain muusta yliopistosta. Tätä opiskelun tyyliä nimitetään matkalaukkuopiskeluksi. Opiskelu samaan aikaan monessa yliopistossa on vanha tapa. Esimerkiksi 1800-luvun Saksassa opiskelijat vaelsivat kaupungista toiseen, sinne missä kulloinkin oli kiinnostava luennoitsija. Miksei nytkin voisi yrittää etsiä ne luennoitsijat, joilla on jotain sanottavaa? Periaatteessa tähän ei ola paljoakaan esteitä, käytännössä kyllä. Erillisen arvosanan lukijaa, j o k a liittää opinnot toisesta yliopistosta toiseen nimitetään eri universtaissa heiman eri tavalla. Esimerkiksi Tampereella he ovat "ylimääräisiä opiskelijoita" y Helsingissä "yksityisen kuulustelun suoritt a j i a " . N ä m ä limääräiset" eivät ole pelkästään muista yliopistoista tulleita, vaan heihin kuuluu myös suuri sekalainen j o u k k o opiskelua harrastavia työssäkäyviä ihmisiä, ulkomaalaisia j n e . Opintosihteerit osaavat neuvoa Käytännössä erillisen arvosanan haku toisesta yliopistosta käy siten, että ensinnäkin täytyy tietää mitä haluaa. Sitten täytyy kysyä esimerkiksi oman tiedekunnan opintosihteeriltä, o n k o n ä m ä halut mitenkään mahdollista liittää o m a a n t u t k i n t o o n . Seuraavaksi täytyy ottaa yhteyttä haluamansa oppiaineen tiedekunnan opintosihteereihin. Heiltä saa h a k u k a a vakkeita j a tietoja, milloin ja minne kaavakkeet täytyy viedä. Esimerkiksi Tampereen yliopistoon hakevien täytyy nyt j ä t t ä ä paperit maaliskuun loppuun mennessä. Helsingissä hakuajat vaihtelevat tiedekunnittain j a joillain on hakuaikoja kerran, toisilla kaksi ja eräillä j o p a kolme kertaa vuodessa. " Y l i m ä ä r ä i s t e n " määrät on kiintiöity ja muutamiin aineisiin on lähes helvetillisen vaikea tavallisten opiskelijoiden päästä. Hakemuksissa tarvitaan yleensä hyviä perusteluja. Niitä ovat esimerkiksi työkokemus eli " m i n u l l a on erittäin paljon hyötyä oppiaineestanne tulevassa/nykyisessä ammatissan i " , tai aikaisemmat opiskelut: " o l e n suorittanut kesäyliopistossa oppiainettanne niin j a niin paljon, kiinnostuin kovasti j a haluan nyt j a t k a a o p i n t o j a n i " . Tietysti k a n n a t t a a hakea vain sellaista ainetta, j o t a ei omassa yliopistossa opeteta, tai j o t a opetetaan muualla eri tavalla. Tutkintoa voi myös a n o a siirrettäväksi toiseen yliopistoon ohi valintakokeiden " e r i k o i s t a p a u k s e n a " , mutta se onkin j o toisen j u t u n aihe, kuten sekin että m a t k a l a u k u n kanssa voi painua ulkomaille. Matkustelu vie markat Luultavasti opiskeluoikeuden saaminen yleensä helpompaa kuin itse opiskelu. Ei siksi, että opetus olisi jossain paikassa vaikeampaa kuin toisessa, vaan siksi että kurssimuotoinen opiskelu vaatii kurssien vahtaamista, opintosuoritusten kirjaamista on seurattava j a vietävä muualla olevat
• 9 Kaiken takana on nainen Nainen? Mitäpä onkaan kaksikasvoinen Janus-juntti tuon tuhatkasvoisen jumalattaremme rinnalla? Väärää voitonvarmuutta heijastumassa jumalattaremme ideaa vasten. Mutta jumalatar on toisaalta niin arkinen — hänen ei olisi pitänyt astua korkeudestaan katseiden ulottuville, mutta niin turhamaisuus sai hänet tekemään. Ja mitä näemmekään: Murkku on jumalattaremme nupussaan. Paksut hien ja kyynelten uurtamat kajaalin piirrot punaisten silmien ympärillä. Piinkova pikkuakka varjelee itseään vain ensimmäiseen syliin asti, ja onneton pieni nainen pulpahtaa esiin. Elämä voittaa, ja jos se ei voita, kehittyy murkusta Hiippari, vieraantunut nainen. Ikuinen epäonnistuja, joka kantaa kaikkien murheet nuutuneessa ruumiissaan ja rakastuu retkuihin. Hiippari voi myös ilmentää itseään rockvaatteilla, jolloin eteemme ilmaantuu Punkkari niittivöineen, tupeerattuine hiuksineen ja nahkatakkeineen. Punkkari kannattaa sekavia arvoja, juo punkkua ja kertoilee tripeistään Roskildessa. Rotjake on murkun kehittynein tulos. Hänet voi tavata mistä tahansa tupakkahuoneesta hymyilemässä pilkallisesti kaikelle. Jos hän avaa suunsa, kuulemme päivän tekstin mummojen ja kotiseutumuseoiden ahdistavasta vaikutuksesta nuorison kansainvälistymiseen. Rotjake käyttää epämääräisen kirjavaa villapaitaa ja poninhäntää, ja hänen istuma-asentonsa muistuttaa kaksihaaralavettista kenttätykkiä. Tipsu ei koskaan näkyvästi koe murkkuvaihetta. Hänellä on kaksi elämänpiiriä: vessa ja pulpetti. Molemmista vyöryy esiin kiloittain kosmetiikkaa ja muutama SinäMinä. Kahden ärsyttävän finnin kautta tipsusta kehittyy Leidi, " diskojen kuningatar, pitkäsäärinen, vaalea, pastellinsävyinen unelma. Sweet dreams are made of tears... Leidi kohtaa lukemattomia Regina-romansseja, ikuista riutuvaa rakkautta, Diorin tuulahduksia ja — ensimmäisen rypyn. Hysteerikko on tipsun toinen, surullisempi muunnos. Ero on siinä, että hysteerikolta puuttuvat ruumiillisen rakkauden kokemukset, mikä otsikoidaan säännöllisesti "mä en miehii tartte, mä en oo niist' riippuvaine..." Hysteerikkoa muistuttaa vain hiukan arkisemmin pukeutuva Älypää, joka korostaa kampauksellaan kolmen tuuman korkuista otsaansa jopa Hillybillyssä. Viisaat, yliolkaiset lauselmat peittävät alleen epävarmuuden. Älypäällä on joukko ihailijoita, leegio kadehtijoita ja vain harvoja ystäviä. Hartiasärystään huolimatta hän menestyy, ja sen, mitä älypäältä puuttuu, täydentää Sosiaalinen. Hänen touhukas olemuksensa häilähtelee ihmislaumojen keskellä, kaikkeen hän ennättää, kaikkialla hän on tärkeä. Sosiaalisen tunnistaa tavallisesti metallisankaisista konventionaalisista laseista, poikkiraitaisesta trikoopaidasta ja siitä, ettei hän ole ehtinyt luopua finnien käyttämisestä. Itse äidillisyys, pahnanpohjimmainen, on perhekeskeisyyden airut. Pienenä isin ja äidin hieman kankea toivontaimi, täysikasvuisena kookas, kömpelö, pehmeä ja niin turvallinen. Hänen syliinsä me kaikki tahdomme, hänen rauhallinen puheensa pyyhkii pois huoltemme taakan. Jumalattaremme on meille esittäytynyt ja tutuksi tullut. Tuhansin vivahtein hän vaeltaa kanssamme, niin arkisena ja niin selittämättömänä. Jumalattaremme on meille vuoroin arvo, vuoroin väline; hän on saaliimme ja palkintomme, uhomme ja häpeämme, kidutuksemme ja — rauhamme. PA Eugen Malmstenyin soitti toista kornettia Vavahduttavimmat nautinnon hetket voi kokea rautasänkyyn kahlehdittuna päässä luurit, joista purkautuu tirolilaista torvisoittoa sadan watin teholla. — Väärin, torjuu paatunein puhkupilliläinen. — Prosentteja pitää olla reilusti yli sata. Torstai-iltainen harjoitus Norssin musiikkiluokassa ei itsensäruoskijaa vielä hätkäytä. Puhkupillejä johtava Harri Mäntynen kehuu, että suurin osa soittajista on saanut siisteyskasvatuksen, vielä useammat osaavat soittaa. — Työtä tehdään ihan samoin kuin muissakin soittokunnissa. Toisinaan tosissaan, toisinaan enemmän. Nelisen vuotta yliopiston kupeella akustiikkaa uudelleenjärjestänyt Puhkupillit ei ole lajissaan kummajainen. Irtolauseen mukaan tuttu kuin lommo torvessa. — Kaikki Tuntevat Retuperän WPK:n, mutta opiskelijoitten klaneetat kiljahtelevat lisäksi ainakin Oulussa ja Turussa. Jyväskylässäkin yo-kunnan torviseitsikko autoili edustusletukalla vielä 60-luvun lopulla. Turkulaisesta opiskelijatorveilusta saa makua sunnuntaina 8. maaliskuuta yliopiston juhlasalissa. Silloin sikäläinen Soho Torvvet konsertoi yhdessä Puhkupillien kanssa. Keikka kostetaan keväällä Turussa. Satie'ta puuttuu — Erik Satien Gymnopedie numero kaksi puuttuu, samoin Time After Time ja pari muuta rallia, määrittelee ohjelmiston Miles Autio. — Itsenäisyysjuhlan isänmaallinen tuokio on jo toteutettu, rokkisettiin kuuluu lisäksi vähintään mannerlaattatasoinen estradiviihdyttäjä. Omaa ohjelmistoa on Keltinmäki-bluesista Opintoputkirapsodiaan. Soittokunnan kirjoilla on nelisenkymmentä soittajaa, joista joka toinen käy harjoituksissakin. — Terhakkaa töristäjää ei käännytetä pois, lupaa ensimmäistä sooloalttosaksofonia soittava Tiiu Tuominen (siht.) — Tulkaa minun tyköni, varsinkin nuotinlukutaitoiset rumpalit. Esiintymistilaisuuksien etsiminen ei ole ongelma, — Puhkupillit esiintyy edukseen yötä päivää, tilauksesta useamminkin. Yliopiston ja yo-kunnan taksivärkkien lisäksi Jyväskylän kokoisessa kaupungissa riittää töitä osaavalle soittokunnalle. Jos puistosoitot eivät riitä, niin töihin kutsuvat vaikka partiolaiset. — Tullaanko seuraavallekin keikalle, kyselivät armeijan ammattilaiset viime kesänä. — Öö, sanoo trumpettisektio. Vastuunkantajat tulkitsevat "kyllä". (Öö on sektion avainsanoja yiikonloppukirkn valistusja virkistysvaiheessa). — Toiminnan aloittanut bassorummunsärkijäjoukko vetäytyy jo Öö-kaartiin, eikä hetkeäkään liian myöhään, lupaa soolosihteeri. — Tilaa siis on, ja perästä kuuluu. Jo pelkät yliopiston edustustehtävät olisivat haaste mille tahansa soittajistolle. Suuren päällikön kapula kohoaa virkistyen. Insatsia seuraavan ansatsikriisin keskeltä erottuvat vanhojen irtolaiskoivujen introitustahdit. Puhkupillien harjoitukset Norssilla torstaisin klo 18. Yksi opiskelu — monta yliopistoa opiskelutiedot oman yliopiston kirjoihin, jotta saa opintolainat jne. Opinto-oikeus ei maksa mitään, mutta esimerkiksi minulta kului suunnattomia summia Tampereen ja Jyväskylän välillä matkustelemiseen, kahdessa tuttavapiirissä ryypiskelyyn ja muuttoihin kaupungista toiseen. Opiskelin Tampereella tiedotusoppia, Jyväskylässä valtio-oppia. Ylimääräisten kulujen välttämiseksi opiskelua kannattaa keskittää siten, että jättää yhdessä paikassa luvut vähemmälle samalla kun painottaa niitä toisessa. Yksi este matkalaukkuopiskelulle ovat yleisopinnot, joista noin 90 prosenttia on turhia. Pakollisten yleisopintojen takia mahdollinen matkalaukkuopiskelija joutuu napottamaan luennoilla vasten tahtoaan, vaikka samaan aikaan tehty oma-aloitteinen opiskelu saattaisi tuottaa parempia tuloksia. Yleisopinnothan tulivat tutkinnonuudistuksen myötä, joten on syytä tässäkin yhteydessä kirota sitä opiskelun vaikeuttamisesta. Haluan vielä varoittaa kaikkia matkalaukkuopiskelijoiksi aikovia: Elämä ei suinkaan helpotu. Päinvastoin. Pahimmillaan matkalaukkuopiskelu on taistelua kummallisten aukioloaikojen ja ihmeellisten yliopistotapojen kanssa. Mutta jos naamat kirjaston kuppilassa alkavat vaikuttaa liian tutuilta tai reitti Kortepohjasta kampukselle unissakävelyltä, niin yksi ratkaisu on matkalaukkuopiskelu. Jokainen sen este on pienellä vaivalla voitettavissa. Jouni Vauhkonen Kevät alkaa keskiviikkona Kevät aikaa keskiviikkona Tampereella! Lyhytelokuvajuhlat ovat siitä varma merkki. Myös jyväskyläläisillä on taas oiva tilaisuus lähteä tuulettamaan elokuva-aistejaan. Tampereen lyhytelokuvajuhlille saapuu tänä vuonna poikkeuksellisen paljon kansainvälisiä vieraita. Maaliskuun alussa festivaalilla pitää täysistuntonsa Kansainvälinen lyhytelokuvakonferenssi ISFC (International Short Film Conference). Kokoukseen odotetaan edustajia yli kahdestakymmenestä maasta; itä ja länsi keskustelevat yhteisen neuvottelupöydän ääressä mm. videoiden esittämisestä elokuvajuhlilla, lyhytelokuvien levityksestä ja myynnistä. Lyhytelokuvaa juhlitaan Tampereella jö 17. kerran, 4.—8. maaliskuuta. Silloin voi nälkäisinkin katsoja — joita juhlilla on vuosittain käynyt noin 10 000 — tyydyttää himonsa: viiden päivän annos on peräti 250 elokuvaa. Niihin sisältyvät erikoisohjelmiston filmit sekä perinteiset kansainvälinen ja kotimainen kilpailu, taideteollisen korkeakoulun oppilastyöt sekä kotimaisen ja pohjoismaisen lyhytelokuvan katselmus. Festivaalin erikoisohjelmistossa nähdään tänä vuonna animaatioita ja dokumentteja. Yksi kokeellisten ja animaatioelokuvien parhaita tekijöitä koko maailmassa on tsekkoslovakialainen Jan Svankrnajer. Lähes kaikki hänen filminsä on palkittu kansainvälisillä elokuvajuhlilla ja ne nähdään nyt Tampereella. Myös itse taiteilija saapuu juhlien vieraaksi. Ruotsalainen Arne Sucksdorff kuuluu dokumenttielokuvantekijöiden klassikoihin. Hän voitti elokuvallaan "Människor i stad" Oscarin 1949. Tämä sekä muut, Ruotsissa, Intiassa ja Etelä-Amerikassa kuvatut dokumentit vuosilta T 9 4 1 51 esitetään Tampereen juhlilla. Erityisesti pitkä luontodokumentti "Suuri seikkailu" tarjoaa korkeatasoisen vaihtoehdon monille nykyisille, kansainvälisenä massatuotantona tehdyille lastenelokuville. Bulgarialaiset elokuvantekijät hallitsevat lyhytelokuvan kuningaslajin, dokumentin, teon. Heidän kameransa linssissä pilkehtii huumori, kun he tarkastelevat arjen kommelluksia j a ongelmia. Bulgarialaisten dokumenttien retrospektiivi nähdään nyt ensimmäistä kertaa kansainvälisillä juhlilla. Kotimainen erikoisohjelmisto järjestetään perinteisesti yhteistyössä Suomen elokuva-arkiston kanssa. Sen teemana on tänä vuonna itsenäisen Suomen tähtihetket ja käännekohdat lyhytelokuvissa. Festivaalin "ensiiltasarjassa" nähdään japanilaissyntyisen Jimmy Murakamin ohjaama, jo maailmanlaajuista kuuluisuutta saavuttanut pitkä piirroselokuva "Minne tuuli kuljettaa". Se perustuu englantilaisen Raymond Briggsin tarinaan pienen ihmisen kohtalosta ydinkatastrofin keskellä. Ensi-ilta järjestyi yhteistyössä Finnkinon kanssa. Talviunesta kannattaa siis herätä j a nauttia kevätaamupalaksi annos lyhytelokuvia Tampereelta.
• 10 Taustoja terrorismille MAHDOTON Jyväskylän talven terroristiseminaarissa 14.2. käytettiin provokatiivinen puheenvuoro. Teesinä oli, ettei seminaarilla itsellään ole mitään positiota puhua terrorismista. Seminaarin oma muoto ohjaa ihmisten käsityksiä uudesta ja radikaalista symmetriseen ja vallitsevan kanssa yhteismitalliseen muotoon. Näin sillä on taipumus latistaa kaikki herkät kysymyksenasettelut aina jo osaksi konsensusta. Se kuuluu niihin prosesseihin, jotka uuden sukupolven kokemuksessa ovat vieneet kieleltäkin mielekkyyden. Jäljelle näyttää jäävän vain vaikeneminen tai 'suora toiminta'. Näin seminaari osana konsensusta on ollut luomassa ehtoja terrorismin mahdollisuudelle. Sitten puheenvuoron pitäjä sanoi saaneensa tuntemattomalta ryhmältä avoimen kirjeen, joka koskee kaikkia läsnäolijoita. Hän luki ryhmän anonyymiä kertomusta jossa kuvattiin jonkun epämääräisen teon suunnittelua sen eri vaiheissa. Lopullista selkoa heidän aikeistaan ei tekstin perusteella voinut saada. Kuulijoilla oli mahdollisuus vapaasti luoda asenteidensa kokoisia uhkakuvia tai sitten naureskella, jos ymmärsivät ironian päälle. Kertomuksen lopussa paljastui että teon ajankohta olisi juuri se päivä. Vaikutusta tehosti saliin ilmestyneet kaksi kommandopipoista "terroristia", jotka yhdessä puheenvuoron pitäjän ja erään neljännen henkilön kanssa marssivat ulos salista pilailuliikkeen naurukoneen tahdissa. Tärkeintä oli kuitenkin sitä ennen saada seminaari äänestämään teosta ja siten symbolisesti tunnustamaan kääntöpuolen yhteytensä terrorismiin. Punainen kortti tarkoitti valtakirjan eväämistä niin ettei koskaan paljastuisi, mikä se teko olisi ollut. Musta kortti tarkoitti vain tekoa, ei sen selittelyä. Joitakin mustia kortteja nousi. Poistuessaan ryhmä kiinnitti oveen hirmuista tekoa ennakoivan julisteen: MAHDOLLISEN TEON NÄYTTELY CAMPUKSELLA NYT. Jotain todellakin tapahtui sinä päivänä, ja nyt täydellinen selonteko on kaikkien kiinnostuneiden luettavissa. Mahdoton teko A:n, B:n, C:n ja D:n poistuminen kaupungin kirjastorakennuksen kadulle. Kaikki neljä kävelemässä nopeasti yliopiston suuntaan kommandopipot vedettyinä kasvojen peitoksi. Poikkeaminen jonnekin, minkä jälkeen he kantavat tekovälineitä mukanaan. Campuksen mäellä A, B, C ja D alkavat hyvin nopeassa tahdissa kiinnittää päärakennuksen julkisivun suuriin ikkunoihin valokuvia, joihin on kuvattu päärakennuksen julkisivu, jossa taas on kirjoitusta, eri kuvissa eri kirjoitusta. B sitoo lehtiruuveilla yhteen kaksi parimetristä rimaa ja sen päähän pensselin. Vahtimestari Raimo Helle raottamassa ulko-ovea ja kysymässä että mitä tämä on. A, B, C ja D: Me tullaan talvesta, tämä liittyy talven projekteihin. Raimo Helle: Ai jaa, te olette Talvesta. (Sulkee oven.) Rakennuksen eteen vasta sataneelle lumelle B levittää läpinäkyvän muovin. Keskelle sitä hän asettaa pienen kummallisen muotoisen betonielementin, joita käytetään siltapengermien kiveämiseen. A asettelee kauniisti pikkupensseleitä kiven ympärille. Vähän kauempana D on avannut 10 l:n maalipöntön kannen ja alkaa hämmennellä valkoista maalia kepakolla. C sitoi jo itseensä noin kahdeksanmetrisen nailonköyden toisen pään. Toinen pää jää A:lle, joka kiinnittyy siihen hirttosilmukalla. Sitten heidän uuvuttava kävelynsä ympäri aukiota ja välillä C jakamassa ohikulkijoille pienempiä kuvia päärakennuksesta, jonka päädyssä on kirjoitusta. A ja C ovat täysin mustia. Vain ohut kaistale silmiä ja nenän yläosaa on muuta väriä. Heidän taustansa on lumi ja valkoinen. Oranssi nailonköysi siinä välillä tekee heistä joinakin hetkinä täydellisiä. B haluaa liittyä heihin ja sitoo sinisen nailonköytensä oranssin puoleenväliin. n n n Vahtimestari Raimo Helle on tullut rakennuksesta ulos kvlmään ja katselee huolestuneena kuvia rakennuksesta. Raimo Helle: Kuvataanko tämä, tuleeko tänne kuvaaja Talvesta? C: Ei kai, tämä on vaan se tapahtuma. Raimo Helle: Eihän teidän tarkoitus ole jättää noita tuohon?! Toisiinsa kytkeytyneinä A, B ja C etääntymässä kauemmas ja kauemmas päärakennuksesta. He menevät sisälle yliopiston kirjastoon. Sielläkin he pysyvät köyden päässä toisistaan. C kiinnittää valokuvan aulan ilmoitustaululle. Sitten A, B ja C painumassa valvojan ohi ja toiseen kerrokseen, eikä kukaan kohdista heihin edes kysyvää katsetta. Talo on hyväksynyt A:n, B:n ja C:n sellaisina kuin he tulivat. Köydet ylittävät kortistoarkkuja ja alittavat ihmisiä edetessään kirjaston kahvioon. Näyttää kuin A maksaisi kolme kahvia valokuvalla joka jää kassalle. Hän ei riisu mustia hansikkaitaan. A, B ja C siirtyvät toisistaan kaukana oleviin pöytiin ja kommunikoivat vain vetämällä köydestä. Täällä he eivät kohtaa merkkiäkään omasta olemassaolostaan. Vain hiljaisuus kuuluu heille, koska ihmiset unohtavat puhumisen silloin kun eivät ole huomaavinaankaan. Kahviossa istujien hienotunteisuutta A, B ja C saavat kiittää pyhästä anonymiteetin mysteeriosta. Pois lähtiessään A pysähtyi vielä nappailemaan etäispäätettä. C tutki mikrofilmejä ja B loikoili vähän aikaa julkisella sohvalla. Päärakennuksen edessä he kohtaavat taas D:n. Tämä kinaa vanhempi vahtimestari Rauno Helteen kanssa, joka on vahtimestari Raimo Helteen poika. Helteen hihnassa on hänen koiransa. Rauno Helle: Teillä ei ole tähän hallintoviraston lupaa. Talvikaan ei saa kiinnittää ulkoseiniin mitään ilman hallintoviraston tai viime kädessä rehtorin lupaa. D: Saadaan kai me ensin viedä tämä esitys loppuun. Rauno Helle: Kuvat lähtee nyt! D lepyttelee molempia vahtimestareita. He ehdottavat että kuvat voidaan ottaa sisälle ja kiinnittää yhteen näyttelytauluun, jos ne kerran kuuluvat Talveen. Ennen kuvien irrottamista A ja C ryntäävät muovin päällä olevan betonimurikan luo ja töhrivät siihen valkoista väriä. Muoville roiskunut maali näkyy heikosti, koska sen alla on lunta. B ei tule sisälle päärakennukseen pystyttämään näytteylä. Hän ottaa nelimetrisen riman, jonka päässä on suuri pensseli. Hän heiluttaa rimaa tasaisesti ja käyttää pensseliä betonimurikan päällä. Raimo Helle: Nyt lopetat sen. B: Minä siunaan tämän kiven. Raimo Helle: No siunaa se kivi, ja sitten lähdet. (Paiskaa oven kiinni.) n n n B vie riman julkisivun tiiliseinään ja alkaa Imellä sitä kiihkeästi pensselillä. Vahtimestari Raimo Helle, joka on tullut tunnetuksi siitä että kantoi Tadeusz Kantorin ulos yliopiston juhlasalista, ryntää valppaana ulos. Hän katsoo korkealle huomatakseen ettei pensselissä olekaan väriä. Hän sadattelee että nyt loppuu tämä pelleily, mutta ei keskeytä B:tä. B vie riman 10 l:n maalipöntön luo ja kastelee pensselin valkoiseen maaliin. Vieläkään vahtimestari ei käy käsiksi B:hen, joka maalaa ilmaan metrin päässä seinästä. B keskeytetään kun maalia tippuu lumelle. B: Minä siirryn kolmen metrin päähän. Raimo Helle: No kolmen metrin. B vetää sinisen nailonköyden lumelle, kolmen metrin päähän päärakennuksen seinästä. Hän kastelee pensselin tippuvaksi. Sitten varsi etuviistossa juoksupyrähdyksiä rajalle. (Keskeytetään.) B: Siirryn viiden metrin päähän. Raimo Helle: No viiden metrin. Päärakennuksen sisällä A, C ja D ovat vasta saaneet kaikki kuvat sullotuksi pieneen näyttelytauluun, kun vanhempi vahtimestari Rauno Helle tulee puhelimesta. Rauno Helle: Talven toiminnanjohtaja Markku Väätäinen ei tiedä tästä mitään. Nyt lähdette, vai soitetaanko virkavalta paikalle! (Helteen avuksi on tullut pari muutakin vahtimestaria.) C: Me ei olla vastuussa talven sisäisistä informaatiokatkoista. D: Soittakaa Veikko Aholalle, terroristiseminaarin puheenjohtajalle. A: Meille nousi siellä kolme mustaa korttia. Me ollaan niiden asialla. (Veikko Aholakin kiistää että tapahtuma kuuluisi Talveen.) Rauno Helle: K u v a t jää tänne! C: Teillä ei ole mitään oikeutta takavarikoida niitä! (Vanhempi vahtimestari Rauno Helle ottaa muistoksi yhden kuvan.) Rauno Helle: Mitkä teidän nimet on? Te olette opiskelijoita, ettekö olekin. Tästä tulee teille vielä seuraamuksia... Päärakennuksen ulkopuolella B :n ryntäilyt käyvät yhä rajummiksi. Vahtimestari Raimo Helle on pysynyt koko ajan ovenpielessä, vaikka uhkasi soittaa maijan. B alkaa jo olla lopussa, kun paikalle ajaa bussi, josta purkautuu työväenkuorolaisia Helsingistä. (Jäävät seuraamaan tapahtumia.) Pensseli keikkuu korkealla riman päässä. Hervoton juoksu roiskuttaa maalia B:n vaatteille. Raivostuttava äkkipysähdys rajalla. Pensseli uudelleen märäksi maalista. Perääntyminen selkä edellä. Eteenpäin niin kovasti kuin jaksaa. (Ylittää rajan. Kaatuu maahan selälleen. A asettelee riman B:n päälle ja narun sen kanssa ristiin.) Campuksella 14.2.1987 Pekka Hassinen Pirjo Hassinen Kari Pitkänen Pirkko Siitari
• 11 Kieli, esineet ja historia 1. Kielen asema voidaan nähdä seuraavalla tavalla. Ympäristön ilmiöt välittyvät yksilön tajuntaan aistien kautta, ja ajattelu jäsentää ne. Tajunnassa ilmiöt saavat vastineikseen mielikuvat. Mielikuvien maailma voi olla monipuolisempi kuin ilmiöiden maailma, sillä mielikuvista osaa ei tavata reaalimaailmassa (esim. mielikuvat demoneista ovat irreaalisia), ja toisaalta abstrahointeja ei voida nähdä suoraan ilmiöistä. Yksilöt välittävät toisilleen mielikuvia kielen avulla. Mielikuvaa muodostetaan asettamalla yhteen sanoja, jotka yksin esiintyessään ovat merkitykseltään yleisiä. Mielikuvia voidaan rakentaa myös toisella tavoin, 2. kuvien ja esineiden avulla. Esimerkiksi sopivat taiteet, havainnollistaminen opetuksessa sekä arkeologinen tutkimus. 3. Mitä vähemmän sanoja tai kuvia käytetään, sitä epävarmempaa on, onko välittyvä mielikuva perille tullessaan samassa muodossa kuin lähtiessään. Poikkeuksia tästä voivat olla intuitiivinen yhteisymmärryksen kokeminen ja kommunikoivien yksilöiden välinen tuttuus. Hyvillä tuttavilla on usein koko joukko yksittäisiin sanoihin liittyviä valmiita mielikuvia. 4. Kieli on myös yksilön ja reaalimaailman yhdysside. Se alue, minkä kerrallaan voimme aistein havaita, on pieni osa reaalimaailmaa. Muu osa (suppeammin tai laajemmin) välittyy tajuntaamme kielen, kuvien ja esineiden kautta. Yksilöt voivat kertoa toisilleen havaintojaan senhetkisen havaintopiirin ulkopuolelta, ja nuo kuvaukset ovat taas toiset yksilöt aikanaan voineet välittää heille. Lisää mielikuvien rakennusaineita tarjoavat kirjoitukset, kuvat ja esittävät esineet. Tätä kautta voidaan ymmärtää myös historiantutkimus. Varhaisimman menneisyyden kuva voidaan luoda vain esineja kuvalöytöjen perusteella, myöhemmältä ajalta on myös tekstejä. Mitkään näistä eivät kata kaikkia menneisyyden ilmiöitä. Menneisyyden kuva on lähteiden perusteella luotavien tutkijan mielikuvien varassa. Uudet esine-, kuvaja tekstilöydöt täydentävät mielikuvia. Mielikuvien kanssa ristiriitainen löydös aiheuttaa jopa koko mielikuvan uudelleen luomisen. Ps. Renvallin 'Historiallisen todellisuuden rekonstruointi' = mielikuvan muodostaminen tietystä ajasta ja paikasta. Pekka Vepsäläinen Asukkaille paatosvalta KOAS:lla Viime vuoden lopulla pidetty Keski-Suomen Opiskelijaasuntosäätiön KOAS:n valtuuskunnan syyskokous paljasti karulla tavalla asukkaiden aseman säätiön päätöksenteossa. Valittaessa uusia jäseniä KOAS:n hallitukseen erovuoroisten tilalle, asukkaat olivat tulla tallatuiksi ulkopuolisten tahojen rynniessä hallitukseen. Niukin naukin äänestyksen jälkeen asukkaat onnistuivat s a a m a a n yhden hallituspaikan. Suurimman potin hallituspaikoista kahmivat itselleen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajat. Isojen poikien tapaan heillä on kova halu hallita kabineteissa toisten puolesta. J a KOAS:n hallituksessahan hallitaan, tehdään päätöksiä asukkaiden puolesta. Päätökset m a k s a a viimeistä penniä myöten KOAS:n asukkaat vuokrissaan. KOAS:n uusia hallitsijoita yhdistää paitsi JYY:n jäsenyys myös se, etteivät he asu KOAS:lIa, eivät toimi asukasneuvostoissa, eivätkä tiedä KOAS:n asioista tuon taivaallista. Millä oikeudella he svrjäyttävät asukkaat päätöksenteossa? JYY:n edustajistossa Demokraattisen vaihtoehdon ryhmä on tehnyt esityksen, jossa ehdotetaan, että JYY luovuttaisi kahdeksasta KOAS:n valtuuskuntapaikastaan seitsemän asukkaiden edustajille pysyvästi. Edustajistossa asiasta syntyneen keskustelun perusteella pikkupolitikointiin vihkiytyneet JYY-läiset eivät halua KOAS:n asukkaiden asem a a p a r a n t a a . Toivottavasti JYYrssä terve järki voittaa pikkumaisen vallanhalun. Vesa Lankinen Deva Kun porvari sinua kehuu, tarkista kantaasi... Yli-Huttulan "vastine" kirjoitukseemme noudatteli samaa lällyä nonsensus-linjaa, jota jo hallitusneuvotteluissa kritisoimme. Vastaus ei ollut järin ansiokas, eikä edes liittynyt esitettyyn kritiikkiin. Se valtio-oppi yhdistää meitä yhtä paljon kuin esimerkiksi Suomen kansalaisuus. Tervetuloa valtio-opin laitokselle tiedettä tekemään, ehkä se politiikkakin saa siitä vähän potkua! Lähtökohdan jatkokeskustelulle tarjoaa politiikassa toimivien ryhmien määrittelemisen problematiikka. Reunionin niinkutsuttu määrittelemättömyys on kova pala traditionaaliseen leirijakoon luutuneille poliitikoille. Reunioni ei ole voinut määritellä itseään vanhan logiikan mukaan, josta perinteiset puolueet itsepintaisesti pitävät kiinni. Hallitusneuvotteluissa käydyt keskustelutkin kiistattomasti osoittivat, ettei vanhalla oikeisto-vasemmisto jaolla ole ylioppilaspolitiikassa relevanssia: ainoana oikeana vasemmistoryhmänä itsensä näkevä JSO ja porvarillista vaihtoehtoa vaaleissa tarjonnut Yli-Huttulan ryhmä eivät näkemyksiltään mitenkään ratkaisevasti eronneet toisistaan. Suurimmat ristiriidat ovatkin löytyneet ryhmien sisältä. Niinpä, vaikka jollakin ryhmällä onkin ollut sama nimi vuosikausia, monta toimintavuotta takanapäin, ja linja henkilöitävissä yhteen kaveriin, ei se merkitse yhtenäistä linjaa JYY:n edustajistossa, SYL:n liittokokouksesta puhumattakaan. Tästä lienee Yli-Huttulan ryhmällä kokemusta kerrakseen. Voimme puolestamme jättää "katkeran nälvimisen", mutta keskustelua ei ole syytä katkaista, kun vielä ei ole päästy edes varsinaiseen asiaan: Mikä on ylioppilaspolitiikan nykytila; nimenomaan sisällön, ei muodon? Nykyisen ylioppilaspoliitikkojen yliopistokritiikki ja -näkemys? (Vai onko sitä? keskittyykö "politiikka" pelkkään hallintoon, olemassaolevien organisaatioiden hengissä pitämiseen?) Puolueiden opiskelijajärjestöjen tehtävä ylioppilaskunnassa? Ilmaiset puhelimet, joilla voi soitella pääkonttoriin?) Näkemyksiä opiskelijapolitiikasta tai yliopistosta on turha hakea ainakaan JYY:n hallituksen ohjelmasta. Ovathan siinä kaikki kauniit ja kannatettavat asiat siististi peräkkäin, mutta se on myös hallitusohjelman heikkous. Itsestäänsel(A. Bebel) vyyksistä, joita kaikki opiskelijajärjestöt ovat hokeneet vuosikaudet, ei sukeudu yhtenäistä ja omaperäistä linjaa. Vanhaa ja turvallista toistamalla jopa tukahdutetaan uusien näkemysten esiin pääseminen. Yli-Huttulan ystävyydenvakuuttelujen toivomme toimivan myös käytännön politiikassa — kuoliaaksi syleileminen Jylkkärin palstoilla ei vielä kesää tee, kun samalla puhuu vallan muuta. Puuttumista muiden ryhmien sisäisiin henkilövalintoihin ei voi tulkita kovin "ystävällishenkiseksi". Ristiriitoja pelkäämättä toivomme kirjoittelun jatkuvan, joskaan emme millään muotoa väheksy suoraakaan toimintaa. Katri M Markku Räisänen "Kriittisen" Katrin katkeruutta Katrin pätemisen tarpeella ei näy loppua. Ansiokkaasti hän yrittää vakuutella omaa älykkyyttään. Katrin ryhmän määrittelemättömyys ei ole kova pala toisille ryhmille, vaan ryhmän määrittelyn jatkuva muuttuminen tai määrittelyn kieltäminen ovat huvittavia piirteitä ryhmän politiikassa. Ristiriitoja on ollut ja on jatkossakin varmasti kaikissa ryhmissä. Erilaiset mielipiteet ja keskustelu ovat ryhmälle rikkaus. Reunionin puhevaltaa käyttävän Katrin kannattaisi tajuta erilaisten mielipiteiden rikkaus. Katrin ryhmän tai minkään muunkaan ryhmän sisäisiin henkilövalintoihin en ole puuttunut. Katri tuo katkeruuttaan esille aika erikoisella tavalla eli esittämällä jatkuvasti perättömiä väitteitä toisten tekemisistä ja sanomisista. Tosiasioiden tunnustaminen näyttää olevan vaikeaa Katrille. Oppositiojohtajan asema ei näytä miellyttävän. Vihreisiin "liittynyt" Katri voisi pyrkiä nyt maamme hallitukseen. Eduskuntavaalien jälkeen muodostetaan Suomeen uusi hallitus. Sorsa on klonksutellut muun muassa vihreille hallitusovia. Eiköhän ovet aukene valtioneuvostoon "kriittisen" politiikan avulla. Tuomo Yli-Huttula Henkilökohtainen on (joskus) poliittista Keskustelu on arvokas asia. Erityisen oleellista ylioppilaskunnan kannalta on sen hallituksen ja opposition välinen debatti. Kuitenkin nyt jo vähän aikaa Jylkkärin palstoilla jatkunut kirjeenvaihto on mennyt siksi henkilökohtaiselle tasolle, että yleinen kiinnostavuus on kärsinyt. Nykyisillä eväillä herjojen heitto loppuu tähän. — Lisää argumentaatiota! RL vt-päätoim. : • X'X" ':'•:/:. ' " ' • " • • . • • • . , • ' • . • • • . . • • • • ' • . . ' ' . • • '•'•• > • • • • : . • • . • • : ; ; . . . . . . . ; • : ; . . ; • • • : • • ; '••y • • " • • • " • • • : : • ' • • • • : • : • / ' . . . . ' > ^ ; J ; , : ' . / [ ; ; i ^'x^-^^o^-X;-;^^-^';:; • • ; V : ; " ' . • " ' " • • ' : • . . • : • . ' . ' • ' • • " • • — : , , . , , . , . . . • . • . . v • • • • • . • : • • • • . • : • . . • • . : ; • ; • . • : . . . ' . . . . : • ' , • • : • • • • • : • • : . ' • ' : , • . ' • • ' . • : : . ; • : . • ' • , • ' • ' • • • • ' " • . ' • • ' • • • • ; : • ' • • • • " • ' • • • : . • -. . • . • • :-•• • • • ' • ' , ? : • > • : • • •:••• " , . . . , . . • • : . . . . . -."••• : ; :'"• • •••••• : . : .': • : • • • • • • • • • • • • : • , : , • ' • • ' • • • V . . . ^ . :: • • • ' . , '••>. • . . ; • • • . . . ' • • • • • . . • ' ' . ; : : . ' • • • . • . • • • • • • • ' • • . ' • ' • • • • . . . • . •. • ' / . . • . • . : . : • • • • . : • • : • • ; : . ; : . ; • • • • . • • • . • . • • : • , : f-V' : tA . ' • • ; • • • wmmmm. r : • . > : . > • • • : • . ; • • . ' • : . . " . • : ' • ' . • • • • • • ' • : ' • . : ' . • . • ' : ' • :.... : . . • : . ' . : • • . • • : • •-. . , : : • ' " • • • : ; • • ' • ' • • ' , • • • • . ' • • • • ' • ' • ' ' • • • ' " •. • Hei ystävät! Suomenkieliset TENAVA-kortit ovat saapuneet ilahduttamaan ystäviään: 32eril.1-os. 22eril.2-os. TAIDEKORTTEIHIN JA-JULISTEISIIN saimme uutta täydennystäja uusiaaiheita. Poikkea korttitaloon! Yliopistonk. 6 TARVITAAN UUTTA / ^ ^AJATTELUA Hei ystävät! Suomenkieliset TENAVA-kortit ovat saapuneet ilahduttamaan ystäviään: 32eril.1-os. 22eril.2-os. TAIDEKORTTEIHIN JA-JULISTEISIIN saimme uutta täydennystäja uusiaaiheita. Poikkea korttitaloon! Yliopistonk. 6 I^ff (88) Viljamaa Terveyskeskuspsykologi lyväskylä, Keski-Suomi cu>icU(e S D P * <• Hei ystävät! Suomenkieliset TENAVA-kortit ovat saapuneet ilahduttamaan ystäviään: 32eril.1-os. 22eril.2-os. TAIDEKORTTEIHIN JA-JULISTEISIIN saimme uutta täydennystäja uusiaaiheita. Poikkea korttitaloon! Yliopistonk. 6 KONSERTTI Y l i o p i s t o n j u h l a s a l i s s a su 8. 3. 1 9 8 7 klo 1 5 . PUHKUPILLIT, j o h t . Harri Mäntynen sekä vierailijana SOHO TORVVET Turusta, j o h t . M i k k o Lagerspetz ' VAPAA PÄÄSY TAHTO, TIETO, TAITO TIMO FREDRIKSON OPISKELIJA! Opiskelu on kovaa työtä. Yhteiskunnan on taattava opiskelijoille riittävä perusturva. Se on panostamista tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Itsenäinen, vapaa yliopisto on henkisen kasvun perusta. m KOKOOMUS S? Tartu huomisen mahdollisuuksiin Myymme KALUSTEET, HELLAT, JÄÄKAAPIT, KIRJAT yms. TOSI EDULLISESTI. OSTOJA M Y Y N T I L I I K E KEIJO HURMERINTA Gummeruksenkatu 5, puh. 618565 ja 614766 V / KESÄHOTELLI RENTUKKA hakee palvelukseensa VASTAANOTTOVIRKAILIJOITA ensi kesäksi. Vapaamuotoiset hakemukset liitteineen 20.3.87 mennessä osoitteella Kesähotelli Rentukka, Taitoniekantie 9 40740 J K L Hakemuksia ei palauteta. Lisätietoja antaa maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 9—12 Kyösti Norrena puh. 252 211.
• 12 Maukasta maanantaita >-> *<2Si7 \s^(\ m a a n a n i a i i a ^ Ö T X I R ^ maaliskuussa! CALZONE 28,50 — kinkkua, herkkusieniäja sipulia NIZZALAINEN SALAATTI 30. 3. -87 18, 28,50 Pizza CEASAR b v ; — tonnikalaa, katkarapuja JAUHELIHAA LASAGNE 1 l f / " 16.3. GENOVE 28,50 — tonnikalaa, kinkkua MARINARASALAATTI 1 tt # " 23.3. PEPERONE 28,50 — jauhelihaa, purjoa ja paprikaa SPAGHETTIA BOLOGNESE 9.3. 19, • > § • O P I S K E L I J A ! Haluatko kansainvälisen todistuksen kielitaidostasi? Osana opiskeluusi ovat kuuluneet vieraan kielen opinnot. Nyt sinulla on tilaisuus kokeilla englannin kielen taitoasi kansainvälisesti hyväksytyssä kielikokeessa ja saada siitä todistus. KORKEAKOULUJEN KIELIKESKUS ja englantilainen ROYAL SOCIETY OF ARTS järjestävät Jyväskylässä kokeen, jonka nimi on THE COMMUNICATIVE USE OF ENGLISH AS A FOREIGN LANGUAGE. Kokeeseen kuuluu neljä osaa: lukeminen, kirjoittaminen, kuuntelu ja keskustelu. Lukemisja kirjoittamisosa pidetään kesäkuun 2. päivänä alkaen klo 17 (Musica M103) ja kuuntelu 3. 6. alkaen klo 17 (Oppio, studiot 3—5). Keskusteluosa pidetään iltaisin 25. 5. alkavalla viikolla. Osista voi osallistua yhteen tai useampaan ja niitä on valittavana kolmea eri vaikeustasoa (Basic, Intermediate ja Advanced). Viime syksynä järjestetyn ensimmäisen kokeen tulokset olivat hyvät: kokeessa menestyminen ei tuottanut suuria ongelmia. Kokeeseen osallistuminen maksaa n. 50 mk/osa. Ilmoittautumiset tulisi tehdä viimeistään informaatiotilaisuudessa torstaina 26. 3. klo 17 (Mattilanniemi MaA 103) tai etukäteen käymällä Korkeakoulujen kielikeskuksessa (Cygnaeuksenkatu 3) tai soittamalla puh. (29)2886 (Ari Huhta). Lisätietoja saa samasta osoitteesta ja puhelinnumerosta. TAMPERE FILM FESTIVAL Pörssi ry Ekonomiopiskelijoiden ainejärjestö toimii, kaiva kalenterisi esiin ja kirjoita seuraavat päivämäärät muistiin: 6.3. Ilmestyy lehti, joka on luettava pysyäkseen menestyksen hississä. 10.3. Hiihtopäivän aikataulu: 14.00 Laajavuoren hiihtohissien ala-asemalla, skimbat mukana jos ei omia vuokrataan. 19.00 Lozzilla after-ski hippalot kansainväliseen tyyliin. 12.3. Yritysvierailu Metsä-Serlan Kankaan tehtaalla. Mukaan mahtuu 20 henkeä, seuraa ilmoitustaulua. Vapputempauksen projektiryhmään mahtuu vielä mukaan, ota yhteys hallitukseen. Toukokuussa lähdemme Hampuriin opintomatkalle. Aloita saksan-kielen harjoittelu ajoissa, että kestät matkan rasitukset. Muista, vain nopeimmat ehtivät mukaan, seuraa ilmoitustaulua MaB 3. kerros. Haalareita on edelleen hakematta. Kaiva maksukuitti esiin ja suunnista toimistolle torstaina 10.00— 12.00 välisenä aikana (os. Tapionkatu 11 —13 D:ssä sisälle pihan puolelta puh. 617994). EYL Lutherin kirkko, Kansakouluk. 5. Ke 4.3. klo 17 Leipomistalkoot To 5.3. klo 10 Myyjäiset Lozzilla La 7.3. klo 19 Opiskelijailta "VanhaHurskas", Mauri Tervonen La 14.3. klo 19 Opiskelijailta "Vieraana ja muukalaisena", Lauri Thuren Ke 18.3. klo 19 Opiskelijoiden Ehtoolliskirkko. Tervetuloa! Ympäristövaliokunta Seuraava kokous 18.3. klo 18.00 kulttuuriohjaajan huoneessa ylioppilastalon toisessa kerroksessa. Esillä mm. tavaranvaihtotapahtuma, Kampusalueen puut ja Mattilanniemen ympäristön viheralueiden rakentamista esittelevä näyttely. Olettehan toki iloisesti Tervetulleita! Mustaa valkoisella — Persausprojektista Viime vuonna yliopistomme tyyntä olemusta ravistelleen persausprojektin (PERuStutkintojen Arviointi-, Uudistamisja Supistamis-) raportti on nyt sitten lopultakin valmistumaisillaan. Lehden ilmestymisen aikoihin raporttia lienee jo saatavissa ylioppilaskunnasta. Raportti on tarina, joka koostuu viidestä osasta, joissa käsitellään tutkintojen kehittymisen kehittymistä Jyväskylän yliopistossa (julkaistu lyhennelmä JY:n tiedotuslehdessä syyskuussa), yleisimpiä opetussuunnitelmissa esiintyviä ongelmia, kehittämistyön hankaloittajia sekä edellisten perusteella tehtävissä olevia johtopäätöksiä. Loppuraportista ei ole kyse, sillä kyseessähän on jatkuva prosessi; projekti jatkuu. laitoksiensa tutkintovaatimustyöryhmissä toimivien voimin. Opetussuunnitelmissa on näkynyt tuloksia jo syksystä lähtien, ja ensi syksynä näkynee lisää. Projektin tarkoitus ei alun alkaen ollut täydellisten tutkintojen luominen, vaan luoda muutoksille otollinen ilmapiiri vastaisuudessakin: lisätä valinnaisuutta, vaihtoehtoisuutta ja joustavuutta kautta linjan. Joten: tämä on vasta alkua... Projektin kuluessa on käynyt ilmi muun muassa seuraavaa: Opiskelun (laajassa merkityksessä!) suurimpia esteitä ovat yleisopinnot, tenttikäytäntö ja passivoivat opetusmenetelmät ylipäätään. Ongelmien poistumista taas ovat hidastaneet määrän määräävyys ajattelu, tutkintovaatimusten vuosikausia jatkunut loukkaamattomuus sekä ennen kaikkea näkemyksettömyys, puutteellinen oman tieteenalan tradition — ja tieteen yleensäkin — tuntemus. Pahalta näyttää? projektisihteeri emeritus Mephisto Filosofian opiskelijoiden ainejärjestö järjestää seuraavan keskustelutilaisuuden 10. 3. Lyhdyssä klo 19 alkaen aiheesta "kehitysmuutos-edistys historian filosofian ongelmana". Aiheesta käyttävät lyhyet puheenvuoronsa historian opiskelija Ari Haasio ja filosofian opiskelija Rauno Huttunen. Kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita keskustelemaan. P.S. Kaikki jotka ovat halukkaita heittämään legendaa jostain filosofisesti mielenkiintoisesta aiheesta ilmoittautukoot paikanpäällä. NSU Ympäristöryhmä. Kokoonnumme ihmettelemään Linkolan ajatuksia sekä käsittelemään ekoterrorismia ja "kansalaistottelemattomuutta" torstaina 12.3. klo 18.00 yliopiston kirjaston ryhmätyöhuoneessaö. JYTK/Kokoomus Kokoomuksen opiskelijajärjestön JYTK:n kevätkokous on keskiviikkona 4. 3. 1987 klo 19.00 Rentukan Sirkus-kabinetissa. Tilaisuudessa puhuu kansanedustajaehdokas Mari Lius. Edustajistoryhmän palaveri on tiistaina 10. 3. 1987 klo 15.00 Musican kahviossa. Fokus ry Heippa kaikki innokkaat Fokuslaiset! Lähitulevaisuuden tapahtumia: Lehti tulee Vakaa aikomus on, että Jylkkärin seuraava numero ilmestyy kuluvan maaliskuun 18. päivänä. Virallinen ilmestymispäivä on keskiviikko, mutta koska lehti taitetaan jo maanantaina, on aineiston oltava toimituksessa jo edellisen viikon torstaina 12.3. Materiaalia ei vain toivoteta tervetulleeksi, vaan sitä jopa vaaditaan. Paras on tuoda juttunsa henk. koht. vt-päätoimittajalle, mutta myös postilaatikkoon mahtuu. Tarjoa tuotoksiasi vaikka puh. 617 288, Rauno Lahti. — 5.3. Kortepohjan AtaiB-saunassa INTIA-ryhmän kokous & jatkot videohuoneessa. Mukana kuvia ja kertomuksia. Seuratkaa ilmoitteluja! Fokussählääjien puulaakimatsit jatkuvat menestyksekkäästi^). Kaikki mukaan, ainakin kannustamaan! Fokus-teatterireissu 19.3. "Vaaleanpunainen kolmio"! Osanottolista Fokuksen ilmoitustaululla. 20 ensimmäistä onnellista pääsee mukaan. Uusi mittava Fokus-Iehti on ilmestynyt, saatavissa Kampus-kirjasta & naisilta. Ostaja nauti! Seuraava kokous pidetään 9.3. klo 18.00 alkaen Ilokivessä. Ohjelmassa mm. asuntopoliittiseen seminaariin osallistuminen. Tervetuloa! Mahdollisten muutosten varalta seurailkaa ilmoitustauluja! Ev.lut. Opiskelijalähetys Jyväskylän Ev.lut. Opiskelijalähetys r.y:n virallinen jäsenkokous sunnuntaina 15.3. klo 16 toimistolla Vä= paudenkatu 24 B. Esillä sääntömääräiset asiat. Hallitus. Qpiskelijaillat toimistolla keskiviikkoisin kello 19. 4.3. Minun mielestäni — seurat; Tia Oikkonen 11.3. Kuvia Nepalista — Väinö Simojoki 18.3. Seurustelu ja seksi — Tapani Innanen 17.3. Lähetysseminaari: Miten japanilainen käsittää ristiinnaulitun Jeesuksen? Jaakko Uski Sunnuntaina 15.3. Opiskelijajumalanpalvelus Kortepohjan kirkossa kello 10. Raamattupiiri toimistolla maanantaisin kello 19. Lentopallovuoro Huhtasuon kirkolla perjantaisin kello 18. Suksija makkararetki Marjomäkeen lauantaina 7.3. Tiedustelut: Niilo Hakala p. 271 688. Tervetuloa! Pedago r.y. Kevätkokous 11.3. klo 20.00 Lozzilla. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Sane ry. Ainejärjestö täyttää 15.3. 20 vuotta. Juhlitaan 20.3. Seuraa ilmoitustaulua laitoksella, niin saat tarkempaa tietoa. Juhlien yhteyteen järjestetään Sane vitriinissä -näyttely Fennicumin alakertaan 19.—20.3. Näyttely on vapaa kaikille kulkijoille. Käväiskääpä näkemässä/kuulemassa! Jyrinä r.yt Tuvilihousut voi hakea FinnVaparista, hinta 120,-. Laskiaisen laturetki 3.3. Lähtö Vuorilammen majalta klo 12. Sauna varattu klo 14—16, omat eväät mukaan. Vuosijuhla on 18.3., seuratkaa tarkempaa infoa ilmoitustauluilta. Tiltti Yleiskokous Rentukassa 19.3. klo 18.30. Tervetuloa! J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P P I L A S L E H T I Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Toimitus: Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä, puh. 617288. Vt-päätoimittaja Rauno Laini Ilmoituspalvelu: Keskussairaalan tie 2, 40600 Jyväskylä, puh. 617599. Toimistosihteeri ja taloudenhoitaja Paula Rouhiainen, puh. 252211/2872 Pankit: KOP-Mattila, Keski-Suomen Sp, SYPJyväskylä Kauppakatu 3, Jylkkäri Nisulan O p , postisiirtotili TA 74517-4 Tilaushinnat: koko vuosi 90 markkaa, puoli vuotta 45 markkaa. Ilmoitushinnat: tekstissä 3,50, takasivulla 4,00, etusivulla 5,00, väri ja määräpaikkalisä 0,65 markkaa palstamillimetriltä. Ilmestyy 17 numeroa vuodessa. Osoitteenmuutokset toimitukseen tai taloudenhoitajalle ISSN 0356-7362 — Jämsän Lehti Oy, Jämsä 1987 JUUR.I (VIIKS"/? ^ r 3 sOj V £—' *" « l < U K f l " f / ' / l l X -TOSSA ( _ \J ^ J V . SEK] JARJCVTA», J > V L J?L J Y ^ ^2> PMio TAP/VuTyviAftA/ zM ©S»' -TVH.* Wl«t*K»