jyväskylän ylioppilaslehti 3/24 03 WWW.JELMU.NET LUTAKKOCLUB WWW.LIPPU.fI SYKSY 2024 KEVÄT 2024 TI 30.4. PE 3.5. TO 12.9. LA 4.5. KE 24.9. LA 4.5. PE 27.9. LA 28.9. LA 5.10. KE 8.5. LA 5.10. LA 26.10. TO 7.11. LA 30.11. TO 9.5. PE 10.5. LA 11.5. PE 17.5. LA 18.5. PE 24.5. DEATHCHAIN, UNKNOWN SUBJECT , UNKNOWN DEATh fEsT 2024: URSUS FACTORY , HENE JÄÄSALO DON HUONOT IDA PAUL & KALLE LINDROTH JAMBO & BAND , SHAKKII CALIGULA’S HORSE (AU) LIvE Is LIfE @ MUsTA KyNNys: MIKKO JOENSUU LIvE Is LIfE @ MUsTA KyNNys: STEPA LIvE Is LIfE @ MUsTA KyNNys: DJ KRIDLOKK THE KINKY THING A TrIBUTE TO KINgsTON WALL LIISA AKIMOF & YÖKERHO , RÜTMI-SEPOT GHØSTKID (DE) EGE ZULU WHEEL SEMMARIT DIABLO : E20 – ETErNIUM ExCLUsIvELy! ATOMIROTTA UNBORN GENERATION , OMNIVORTEX KEMMURU 20v. , RÖGE LUNA KILLS , ST. AURORA , DELTA ENIGMA RYTMIHÄIRIÖ , HYLJÄTYT , KIVESVETO GO GO LOPPUUNMyyTy!!!
jyväskylän ylioppilaslehti 3/24 03 INTRO 05 Pääkirjoitus: Leikataan eläkeläisiltä 07 Avaaja: Äiti kirjolla 08 Asumistuesta leikataan (kansi) 10 Yliopisto säästää seinistä 11 Leikkauksia vastustettiin telttailemalla 12 Hyy leikkaa Ylioppilaslehdestä 13 Lähtö: Vanhat puut OUTRO 34 JYT:in kevään esitys arvioitavana 35 Kulttuuri: Back in Black, Hai, Leiki varjolla 36 Kommentti: Onnellisuutta tullaan kaipaamaan 37 Essee: Mitä supersankarikuvasto kertoo ajastamme 38 Paska kotiseutu: Nurmijärvi on tosiaan kunta eikä kaupunki Soitimme: Taito Vainio, miten yleinen hätänumero lausutaan? 39 Yksi eniten väitöskirjoja ohjanneista matematiikan professoreista seuraa oman ohjaajansa oppeja KESKITY 14 Eurovaalit tulevat: mitä pitää tietää? 16 Äiti omilla säännöillä 23 Parempi kuin pubivisa! Testaa tietosi Jylkkärin visailussa 24 Korjauskollektiivi taistelee pikamuodin ongelmia vastaa 28 Seminaarinmäen puut ovat kuolemassa 30 Kirkkopuiston laidalla on mahdollisuuksien talo 32 Finlandiapalkitun kirjailijan uusi romaani Koo stu mus 33 -24 24
jyväskylän ylioppilaslehti 3/24 05 J yväskylän ylioppilaslehti hakee toimitusharjoittelijaa syksylle 2024. Harjoittelun pituus on kolmesta neljään kuukautta. Tehtävä on kokopäiväinen eli yhteensä 37,5 tuntia viikossa. Toiveena on, että harjoittelija voi aloittaa harjoittelun elokuun alussa, jolloin harjoittelu päättyy marraskuun lopussa. Tarkempi aloitusajankohta on kuitenkin neuvoteltavissa. Mikäli harjoittelu alkaa myöhemmin kuin elokuun alussa, neljän kuukauden harjoittelujakso jatkuisi tammikuun 2025 puolelle, sillä Jylkkäri lomailee joulukuun ajan. Harjoittelijan tehtäviin kuuluu sekä Jylkkärin printtiin että verkkoon kirjoittaminen ja kiinnostuksen mukaan valokuvaaminen sekä juttujen editointi. Myös videoiden, somen ja audion tekeminen on mahdollista. Harjoittelijalta odotetaan hyvää kirjoitustaitoa, laajaa kiinnostusta ja intohimoa tehdä opiskelijoita koskevista aiheista juttuja, rohkeutta ja ideointikykyä. Taitto-ohjelma InDesignin ja verkon julkaisujärjestelmä WordPressin käyttökokemukset ovat eduksi, samoin somen hallitseminen. Harjoittelupaikka on tarkoitettu korkeakouluopiskelijalle, jolla ei ole yli vuoden työkokemusta media-alalta, eikä aiempaa media-alan korkeakoulututkintoa suoritettuna. Koko työsopimuksen ajan maksetaan Journalistiliiton työehtosopimuksen mukaista harjoittelijapalkkaa. Lähetä avoin hakemus, ansioluettelon, sekä juttunäytteet (2-3 klp) sähköpostilla osoitteeseen henri.hakkinen@jylkkari.fi. Jätä hakemuksesi viimeistään 9. toukokuuta kello 23.59 mennessä. Osa hakijoista kutsutaan haastatteluihin. Haastattelut järjestetään viikolla 20. Lisätietoja antaa päätoimittaja Henri Häkkinen sähköpostitse henri.hakkinen(at)jylkkari.fi tai puhelimitse +358 45 137 1957. Jyväskylän ylioppilaslehti Jylkkäri on vuonna 1960 perustettu opiskelijalehti. Jutut käsittelevät opiskelijaelämää, politiikkaa ja yhteiskuntaa, kulttuuria, tiedettä sekä ajankohtaisia ilmiöitä. Jylkkäri on journalistinen julkaisu ja sitoutunut journalistin ohjeisiin. Hae Jylkkärin harjoittelijaksi!
jyväskylän ylioppilaslehti 3/24 05 P Ä Ä K IR J OI TUS Leikataan eläkeläisiltä J os Suomen hallituksessa on mukana kokoomus ja ennen vaaleja kuulee koulutukseen liittyviä lupauksia, voi pitää melko varmana, että lupaus tullaan pettämään. Jos ei heti niin ainakin pian. Näin nimittäin kävi jälleen. Pääministeri Petteri Orpo (kok) oli maaliskuussa 2023 luvannut, että opiskelijoita ei siirretä pois yleisen asumistuen piiristä. Huomion asiasta teki Helsingin Sanomat (HS 17.4.). Kevään kehysriihessä kuitenkin kerrottiin, että opiskelijat siirretään ensi vuonna yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisälle. Säästötavoite on 57 miljoonaa euroa. Viimeksi näin kävi vuonna 2015 eduskuntavaaleissa, kun sekä vaalivoiton kautta pääministeriksi noussut Juha Sipilä (kesk) että tuolloin kokoomuksen puheenjohtajana toiminut nykyinen tasavallan presidentti Alexander Stubb vannoivat hymyssä suin, että koulutuksesta ei olla leikkaamassa. Lopulta Sipilän hallituksen aikana leikattiin koulutuksesta arvioiden mukaan noin 800 miljoonaa euroa. Tulevista ja jo toteutuneista asumistuen leikkauksista kerrotaan myös tässä lehdessä (s.8). LEIKKAUKSET OVAT kokoluokaltaan merkittäviä ja osuvat suoraan sinne, mistä opiskelijankin pitäisi ne havaita, elinkustannuksiin. Silti saattaa olla, että kaikkea ei olla vielä nähty. Sen verran laimea opiskelijoiden reaktio omien etujen ja oikeuksien sörkkimiseen on. Muutama opiskelija-aktiivi kyllä vietti kampuksella protestina yhden yön teltassa (s.11), mutta laajaa ärtymystä ei ole havaittavissa. Ilmapiiriä voisi kuvailla seuraavasti: no tätä tämä nyt on. Ei minua oikein itseänikään huvita raivota asiasta, mutta samaan aikaan opiskelijaliike tuntuu hieman nyhveröltä. Kirosanan kirjoittaminen muutoksia vastustavan tiedotteen otsikkoon ei ole järin yllättävä tai raju temppu enää vuonna 2024. TOISENLAINEN ON meininki eläkeläisillä. Kun hallitus uskalsi hieman kiristää eläkeläisten verotusta, kaivautui iltapäivälehteen taas purkautumaan 700 000 euroa vuodessa tienaava eläköitynyt vuorineuvos. Ja kun seuraa kansalaiskeskustelua sosiaalisessa mediassa, niin tuntuu siltä, että asiasta suuttuvat myös ne pienituloiset eläkeläiset, jotka eivät elä verokiristysten kohteiden kanssa edes samalla planeetalla (yleensä kanariffalla tms.). Suurilla ikäluokilla henki on se, että kun joku sattuu olemaan saman ikäinen, riittää se mainiosti solidaarisuuden takeeksi. Ja kun katsoo millaisia hyväveli-himmeleitä nämä ikäluokat ovat saaneet aikaiseksi, niin ei se ehkä ole ihme. Ylioppilaskunnat voisivat alkaa vaatia voimakkaammin eläkeläisiltä leikkaamista, kun ei tuo omien etujen puolustaminen oikein tunnu kantavan hedelmää. ? Henri Häkkinen Jylkkärin päätoimittaja henri.hakkinen@jylkkari.fi
VUODESTA 1960 PÄÄTOIMITTAJA Henri Häkkinen 045 137 1957, henri.hakkinen@jylkkari.fi TOIMITTAJA Fanni Helenius 044 901 8470, fanni.helenius@jylkkari.fi TÄTÄ NUMEROA TEHNEET Mikko Kuparinen, Katariina Järvinen, Katariina Henttonen, Oula Airiola, Saara Nenonen, Niklas Pelkonen, Jaakko Syrén, Siiri Puukka, Maria Hallikainen, Tuukka Tervonen, Tuila Aalto, Alina Salomaa, Suvi Baloch, Santeri Harju. ILMOITUSMYYNTI Valto Merta 044 988 0408, valto.merta@jylkkari.fi VALTAKUNNALLINEN ILMOITUSMYYNTI Pirunnyrkki 020 7969 580 tai 0400 185 853, yolehdet@pirunnyrkki.fi Jyväskylän ylioppilaslehti on Kultti ry:n jäsenlehti. POSTIOSOITE Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu), ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA BotniaPrint, Kokkola PAINOS 6 kertaa lukuvuoden aikana. Levikki 5 000 kpl, abinumero 6 000 kpl, fuksinumero 8 300 kpl, kaupunkinumero 40 000 kpl AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: jylkkari.fi/avustajille TILAA JYLKKÄRI KOTIIN Verkkosivun kautta tai maksamalla tilausmaksu JYYn jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen JYYn tilille Nordea FI61 5290 0220 5989 06. Ilmoita maksuviestissä osoitteesi ja mainitse tilaus. Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoihin Jylkkäri jaetaan automaattisesti. Vuosihinta: opiskelijat 12 e, muut 50 e. VERKKOSIVUT jylkkari.fi 06 jyväskylän ylioppilaslehti 3/24 07 OIKAISUJA JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDESTÄ (2/24). Lehden sivulla 7 väitettiin, että keisari Aleksanteri II olisi antanut senaatille tehtävän laatia ehdotus koulujen perustamisesta vuonna 1985, todellisuudessa hän antoi tehtävän vuonna 1856. Lehdessä myös väitettiin, että numeroa olisi ollut tekemässä Niklas Peltonen. Todellisuudessa kyseessä oli Niklas Pelkonen. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 3/2024 "Pssst... kannattaa hakea Jylkkärin syksyn harjoittelijaksi. Hakuohjeet löytyvät edelliseltä aukeamalta" Henri Häkkinen PÄÄTOIMITTAJAN KUISKAUS
06 jyväskylän ylioppilaslehti 3/24 07 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 3/2024 A V AU S Anna Korhonen ja hänen esikoisensa ovat molemmat autisteja. Diagnoosien myötä äiti on saanut heittää romukoppaan oppimansa ajatukset siitä, millaista on olla vanhempi. Perhe elää arkeaan omien sääntöjensä mukaan. Ne poikkeavat usein neurotyypillisten luomista normeista. Se ei kaikille ulkopuolisille tunnu sopivan. Korhonen on saanut kuulla sekä tutuilta että tuntemattomilta arvostelevia kommentteja hänen tavastaan toteuttaa vanhemmuutta. Autistina Korhonen ajattelee kuitenkin olevansa paras mahdollinen äiti autistiselle lapselleen. Vasta aikuisena oman diagnoosinsa saanut äiti on elämänsä varrella opetellut ymmärtämään neurotyypillistä valtaväestöä ja heidän ehdoillaan rakennettua maailmaa. Nyt Korhonen saa toimia lapselleen tulkkina näiden kahden maailman välissä. Lue juttu sivulta 16. ? T E K S T I J A K U V A T : F A N N I H E L E N I U S Äiti kirjolla
09 Hallitus päätti kehysriihessä siirtää opiskelijat takaisin opintotuen asumislisälle. O piskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisän piiriin. Asiasta päätettiin tiistaina päättyneessä Petteri Orpon (kok) hallituksen kehysriihessä. Muutos ajoittuu hallituksen julkaiseman toimenpidelistauksen mukaan vuoden 2025 elokuuhun. Tuosta hetkestä eteenpäin opiskelijoiden asumista tuetaan asumislisällä, joka on noin 260 euroa kuukaudessa. Muutoksella tavoitellaan noin 57 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Kyseessä ei ole Orpon hallituksen ensimmäinen opiskelijoiden tukiin vaikuttava leikkaustoimi. Opiskelijoiden asumisesta nipistettiin ensimmäisen kerran jo huhtikuun vaihteessa, kun yleisen asumistuen leikkaukset astuivat voimaan. 1. huhtikuuta voimaan astuneiden muutosten jälkeen asumistuella korvataan aiemman 80 prosentin sijaan 70 prosenttia hyväksyttävistä asumismenoista. Muutokset koskevat eläkeläisiä lukuun ottamatta kaikkia asumistuen saajia. 08 jyväskylän ylioppilaslehti 3/24 MITÄ NYT Minna, 27 luokanopettaja HUHTIKUUSSA voimaan astuneet muutokset tarkoittavat käytännössä sitä, että esimerkiksi täyttä asumistukea saavan Jyväskylässä yksin asuvan opiskelijan asumistuen määrä laski aiemmasta 357,60 eurosta 312,90 euroon eli 44,7 euroa kuukaudessa. Jyväskylässä yksinasuvan asumismenoiksi hyväksytään enimmällään 447 euroa kuukaudessa. Vuoden päästä odotettavissa on siis tässä esimerkkitapauksessa vielä noin 50 euron lisäleikkaus. Opiskelijat ovat kuuluneet yleisen asumistuen piiriin vuoden 2017 elokuusta lähtien. Ennen tuota opiskelijoiden asumista tuettiin opintorahaan liitetyllä opintotuen asumislisällä, joka oli ennen lakkaamistaan suurimmillaan noin 201 euroa. Myös asumistuen myöntämiseen vaikuttavaan perusomavastuuseen tuli huhtikuun alussa korotus. Käytännössä asumistuen saamiseen vaaditaan siis aiempaa pienemmät tulot. Aiemmin omavastuu oli 42 prosenttia ruokakunnan tuloista, joista on tehty tietyt laissa määritellyt vähennykset. Nyt omavastuu nousi TEKSTI: HENRI HÄKKINEN KUVAT: FANNI HELENIUS Asumisesta leikataan taas Jaana, 29 rakennusarkkitehtuuri 1. Kyllä. 2.Tällä hetkellä, kun yksin asun, niin kyllä se aika rajusti vaikuttaa sen takia, että mulla on vuokra noussut sen maksimin mitä se voi nousta ja siihen päälle vielä asumistuki on pudonnut. niin se tekee yllättävän paljon per kuukausi ja sitten vuositasolla. 3. Tulee vaikuttamaan varmasti. Syksyllä on varmaan sitten siirryttävä johonkin toiseen. Ehkä jos löytyisi joku halvempi asunto jostain. 1. Asun. 2. No nehän nimenomaan iskee juuri omaan talouteen. Kyllä niitä euroja tarvitsee ihan kaikkia mitä voi saada, että paskaahan se on. 3. No asun nyt semmoisessa tosi hyvässä ja edullisessa kimppakämpässä. Että ei tule vaikuttamaan kyllä siihen. Ei varmasti voi parempaa löytääkään. Mutta varmasti, jos asuisin kalliimmin niin pitäisi uudestaan miettiä asiaa tai etsiä jotain töitä tai muita tällaisia.
09 08 jyväskylän ylioppilaslehti 3/24 MITÄ NYT HUHTIKUUSSA voimaan astuneet muutokset tarkoittavat käytännössä sitä, että esimerkiksi täyttä asumistukea saavan Jyväskylässä yksin asuvan opiskelijan asumistuen määrä laski aiemmasta 357,60 eurosta 312,90 euroon eli 44,7 euroa kuukaudessa. Jyväskylässä yksinasuvan asumismenoiksi hyväksytään enimmällään 447 euroa kuukaudessa. Vuoden päästä odotettavissa on siis tässä esimerkkitapauksessa vielä noin 50 euron lisäleikkaus. Opiskelijat ovat kuuluneet yleisen asumistuen piiriin vuoden 2017 elokuusta lähtien. Ennen tuota opiskelijoiden asumista tuettiin opintorahaan liitetyllä opintotuen asumislisällä, joka oli ennen lakkaamistaan suurimmillaan noin 201 euroa. Myös asumistuen myöntämiseen vaikuttavaan perusomavastuuseen tuli huhtikuun alussa korotus. Käytännössä asumistuen saamiseen vaaditaan siis aiempaa pienemmät tulot. Aiemmin omavastuu oli 42 prosenttia ruokakunnan tuloista, joista on tehty tietyt laissa määritellyt vähennykset. Nyt omavastuu nousi 50 prosenttiin ja samalla poistui 300 euron ansiotulovähennys. Asumistukeen on tulossa lisämuutoksia vielä vuoden vaihteessa, kun omistusasunnot poistuvat asumistuen piiristä. HALLITUKSEN päätös leikata opiskelijoiden asumisesta kirvoitti reaktioita opiskelijoiden edunvalvojatahoissa. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) tiedotti tiistai-iltana tyrmistyneensä päätöksestä. SYL:n näkemyksen mukaan päätös toimii talouden tasapainottamistavoitteita vastaan. ”Hallitus vetää itseltään mattoa alta. Vaikka se päätti lukuisista kasvuun tähtäävistä toimista, aito kestävän kasvun resepti olisi vahva korkeakoulutukseen panostaminen. Opiskelijoilta edelleen leikkaaminen on täysin päinvastainen toimi”, sanoo SYL:n puheenjohtaja Akseli Tiitta tiedotteessa. ”Tällä päätöksellä hallitus vie yhteiskuntaa seitsemän vuotta taaksepäin. Opiskelijoiden eriyttäminen muusta sosiaaliturvasta ja muista ihmisryhmistä on erikoista. Opiskelijat ovat yhteiskunnan osa siinä missä kaikki muutkin”, Tiitta jatkaa. Jaana, 29 rakennusarkkitehtuuri Liinu, 22 liikuntapedagogiikka Arttu, 21 yhteiskuntatieteet 1. Juu. 2. Kyllä se vähän harmistuttaa ja huolestuttaa. Just muutettiin tyttöystävän kanssa vähän kalliimpaan kämppään, niin nyt tulee nuo leikkaukset. Se vähän omaa taloutta sakottaa ja tietysti harmittaa myös, että heikko-osaisilta otetaan taas enemmän. 3. Ei ehditty muuttaessa harkita sitä. Mutta nyt esimerkiksi ruokabudjetissa tulee vaikuttamaan. Ei tässä omilleen jää meidän tilanteessa, mutta on se pakko huomioida. 1. Kyllä. 2. No tietää, että ite pärjää niin ei ole sen kummemmin stressannu. En ole sikana ottanut kyllä selvää sen enempää asiasta. 3. Kyllä sitä saattaa miettiä uudelleen vähän tarkemmin, että mikä oma tilanne on ja tarvitseeko siihen tehdä muutosta. Mutta en usko, että sen enempää tai ainakaan radikaalisti. Uskon että pärjään ja löytyy sitten ratkaisu, jos pitää tehdä muutoksia. 1. Kyllä. 2.Tällä hetkellä, kun yksin asun, niin kyllä se aika rajusti vaikuttaa sen takia, että mulla on vuokra noussut sen maksimin mitä se voi nousta ja siihen päälle vielä asumistuki on pudonnut. niin se tekee yllättävän paljon per kuukausi ja sitten vuositasolla. 3. Tulee vaikuttamaan varmasti. Syksyllä on varmaan sitten siirryttävä johonkin toiseen. Ehkä jos löytyisi joku halvempi asunto jostain. Kysyimme: 1. Asutko vuokralla? 2. Mitä mieltä olet asumistukeen tehdyistä muutoksista? 3. Tulevatko muutokset vaikuttamaan asumisratkaisuihisi? Jylkkäri tiedusteli huhtikuun alkupuolella Jyväskylän yliopiston kirjastolla opiskelijoiden mielipiteitä yleisen asumistuen leikkauksista.
11 Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojalan mukaan yliopiston tilankäyttöä koskevat muutokset ovat väistämättömiä. J yväskylän yliopiston johto luopuu osasta kampusalueen tiloista. Rakennuksia ja tarkkoja tilamääriä koskevat päätökset tehdään yliopiston hallituksen kokouksessa 20. toukokuuta. Luopumispäätösten taustalla on yliopiston hallituksen hyväksymä tilankäyttöä koskeva suunnitelma, tilastrategia. Siitä käy ilmi, että kampusalueelta löytyy useita tyhjilleen tai hyvin vähälle käytölle jääneitä rakennuksia. Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojalan mukaan järkevä tilankäyttö on mahdollista kahdella tavalla: Tiloja täytyy joko käyttää enemmän tai niistä on luovuttava. Vaihtoehdoista ainakin jälkimmäinen vaikuttaa toteutuvan. Yhden toimipisteen kohdalla luopumispäätös on jo tehty. Ojala kertoi aikaisemmin sanomalehti Keskisuomalaiselle (KSML 5.4.), ettei yliopisto aio enää jatkossa käyttää Hippoksen alueen liikuntalaboratoriotiloja. Uusi korvaava laboratorio valistuu Ylistönrinteelle. TILOISTA LUOPUMINEN tuo Jyväskylän yliopistolle miljoonien säästöt. Viime vuosina yliopiston budjetti on ollut 10 jyväskylän ylioppilaslehti 3/24 MITÄ NYT alijäämäinen, ja jatkossa haasteita talouteen aiheuttaa perusrahoituksen tippuminen. Kampusalueiden tilat kustantavat vuosittain yli 30 miljoonaa euroa, joka on noin 15 prosenttia yliopiston kokonaiskuluista. Raha ei kuitenkaan ole Ojalan mukaan pääasiallinen syy tilavähennyksiin. ”Ensisijaisesti tämä liittyy siihen, millainen tilantarve yliopistolla on tulevaisuudessa”, hän toteaa. Päätöksenteossa on otettu huomioon korkeakouluyhteisön muuttuneet tarpeet ja työtavat. Koronapandemian myötä esimerkiksi ajasta ja paikasta riippumaton etätyö on lisääntynyt. Tiloista luopumalla yliopiston käyttöön jääviä rakennuksia on mahdollista hyödyntää jatkossa nykyistä tehokkaammin. TILAVÄHENNYKSIÄ jarruttaa osaltaan Jyväskylän yliopiston kampusalueen kulttuurihistoriallinen arvo. Seminaarinmäeltä löytyy vanhoja arvorakennuksia 1800ja 1900-luvuilta. Yliopistolla tulee Ojalan mukaan olemaan toimintaa osassa näistä rakennuksista myös jatkossa. Vanhojen tilojen käyttöä hankaloittavat muun muassa sisäilmaongelmat ja puutteet esteettömyydessä. Toisaalta monet näkevät punatiiliset rakennukset kampuksen sydämenä. ”Ne ovat osa meidän identiteettiämme. Olen itse historiantutkija, joten tämä on minulle myös henkilökohtaisesti tärkeä kysymys”, Ojala sanoo. Olipa rakennukset kenen tahansa hallussa, on selvää, ettei historiallista arkkitehtuuria tulla purkamaan maan tasalle. Seminaarinmäen kampusalue on suojeltu. Suurimman osan yliopiston tiloista omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Jyväskylän yliopisto toimii tiloissa vuokralaisena. OJALAN mukaan luopumispäätöksiä tehtäessä tarkastellaan tiloja sekä Ylistönrinteeltä, Mattilanniemestä että Seminaarinmäeltä. Tilavähennyksistä huolimatta yliopisto toimii jatkossakin kolmella eri kampuksella. Tilastrategiaa on valmisteltu usean vuoden ajan. Työntekijöiden ohella mielipiteitä toimivasta yliopistokampuksesta on kuultu opiskelijoilta erilaisissa kyselyissä ja keskustelutilaisuuksissa. Lisäksi Jyväskylän kaupunki on ollut mukana keskustelemassa kampusalueen tulevaisuudesta. ”Jos luopumisvaiheessa on kyseessä sellaiset tilat, joissa toimii opiskelijoita ja henkilöstöä keskustelemme toki heidän kanssaan siitä, miten asiat järjestetään”, Ojala kertoo jatkosuunnitelmista. ? TEKSTI: FANNI HELENIUS KUVA: JYLKKÄRIN ARKISTO Jyväskylän yliopiston tilat vähenevät
11 Jyy järjesti mielenilmauksen hallituksen leikkauksia vastaan. 39 EDUSTAJAA. Niin monta henkilöä valitaan Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (Jyy) edustajistoon, kun edustajistovaalit seuraavan kerran järjestetään. Tällä hetkellä edustajistossa istuu 41 edustajaa, eli määrää supistettiin kahdella. Yhdenkään edaattorin ei kuitenkaan tarvitse luopua paikastaan välittömästi, vaan muutos astuu näillä näkymin voimaan tammikuussa 2026 seuraavien vaalien jälkeen. Edustajisto päätti supistumisestaan 16. huhtikuuta järjestetyssä kokouksessa osana Jyyn perussäännön muutosten käsittelyä. Edustajiston kokoa yritettiin supistaa 37 henkeen jo 19. maaliskuuta järjestetyssä kokouksessa, mutta edustajisto ei hyväksynyt hallituksen esitystä ja asia palautui uudelleen valmisteluun. Muutoksen taustalla ovat edustajiston haasteet saada aikaiseksi päätösvaltaisia kokouksia. Edustajistoryhmien ääntä käyttämään joudutaan usein pyytämään varajäseniä. Pienempään edustajistoon olisi mahdollista saada helpommin paikalle riittävä määrä edustajia. Asian ympäriltä pidettiin maaliskuun kokouksessa lukuisia puheenvuoroja, joissa esimerkiksi itsereflektoitiin heikon aktiivisuuden olevan osin myös edustajien oman epäonnistumisen syytä. Myös edustajan tehtävän merkitystä korostettiin korostetun kaunopuheisesti useassa käänteessä. ? N U M ER A A L I 10 jyväskylän ylioppilaslehti 3/24 MITÄ NYT telttaa. Maa on lumen peitossa, mutta se ei mielenosoittajien menoa tunnu haittaavan. Opiskelijahaalareihin sonnustautunut Jyyn hallitus jakaa paikalle saapuville ihmisille pahvimukeista lämmintä kaakaota. Nurmikentän laitamille telttaansa pystyttää Olli Kurkisuo. Hän on alanvaihtaja ja opiskelee Jyväskylän yliopistossa nyt ensimmäistä vuotta englantia. Opiskelun ja asumisen Kurkisuo on tähän mennessä kustantanut asumistuen lisäksi omilla säästöillään. ”Itseäni tämä mahdollinen asumistuen muutos koskee aika reippaastikin, koska voi olla, etten jatkossa saa mitään tukea asumiseen, jos päätökset menevät tällaisenaan läpi.” Alanvaihtajana Kurkisuo ei ole enää oikeutettu saamaan opintotukea. Siispä asumistuen siirtyminen opintotuen asumislisän piiriin aiheuttaisi hänen talouteensa merkittävän loven. ”Siksi täällä nyt ollaan osoittamassa mieltä, että saisi äänen kuuluviin.” Kurkisuon on suunnitellut viettävänsä koko yön kampusalueelle pystytetyssä teltassaan. IMMOSEN MUKAAN mielenilmauksen päätavoitteena on, että hallituksen opiskelijoihin kohdistuvat leikkaukset peruttaisiin. Lisäksi tempauksella on viestinnällinen tarkoitus. ”Kerromme päättäjille Jyväskylässä ja muuallakin, että opiskelijoille alkaa nyt vähitellen riittämään nämä leikkaukset, jotka osuvat meihin suhteettoman epäoikeudenmukaisesti.” Immosen mukaan muitakin vaihtoehtoja on olemassa. Opiskelijoilta leikkaaminen ei ole välttämätön toimi. ”Tämä ei ole oikeudenmukaista ja haluamme tehdä sen selväksi.” ? Y liopiston kampuksella järjestettiin tiistaina 23. huhtikuuta mielenilmaus, jonka osallistujat vastustivat Petteri Orpon (kok) hallituksen opiskelijoihin kohdistuvia leikkauksia. Mielenosoittajat nukkuivat tiistain ja keskiviikon välisen yön teltoissa, jotka oli pystytetty kirjasto Lähteen viereiselle nurmikentälle. Tempauksen järjestäjänä toimi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (Jyy). Jyyn hallituksen puheenjohtaja Akseli Immosen mukaan hallituksen kevään kehysriihessä tehtiin opiskelijoiden toimeentulon kannalta ”kylmääviä” päätöksiä. Hallitus päätti muun muassa siirtää opiskelijat yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisän piiriin. Opintotuen asumislisä olisi noin 260 euroa kuukaudessa. Muutoksen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2025 elokuussa. ”Tiedämme, että jo nyt opiskelijoilla on toimeentulon kanssa rankkaa, ja moni asuu velalla”, sanoo Immonen. Mielenilmauksessa pystytetty telttakylä havainnollistaa Immosen mukaan tilannetta, johon leikkaukset voivat pahimmillaan opiskelijat saattaa. TIISTAI-ILTANA puoli yhdeksän aikoihin nurmikentälle on noussut kymmenkunta muun muassa sisäilmaongelmat ja puutteet esteettömyydessä. Toisaalta monet näkevät punatiiliset rakennukset kampuksen sydämenä. ”Ne ovat osa meidän identiteettiämme. Olen itse historiantutkija, joten tämä on minulle myös henkilökohtaisesti tärkeä kysymys”, Ojala sanoo. Olipa rakennukset kenen tahansa hallussa, on selvää, ettei historiallista arkkitehtuuria tulla purkamaan maan tasalle. Seminaarinmäen kampusalue on suojeltu. Suurimman osan yliopiston tiloista omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Jyväskylän yliopisto toimii tiloissa vuokralaisena. OJALAN mukaan luopumispäätöksiä tehtäessä tarkastellaan tiloja sekä Ylistönrinteeltä, Mattilanniemestä että Seminaarinmäeltä. Tilavähennyksistä huolimatta yliopisto toimii jatkossakin kolmella eri kampuksella. Tilastrategiaa on valmisteltu usean vuoden ajan. Työntekijöiden ohella mielipiteitä toimivasta yliopistokampuksesta on kuultu opiskelijoilta erilaisissa kyselyissä ja keskustelutilaisuuksissa. Lisäksi Jyväskylän kaupunki on ollut mukana keskustelemassa kampusalueen tulevaisuudesta. ”Jos luopumisvaiheessa on kyseessä sellaiset tilat, joissa toimii opiskelijoita ja henkilöstöä keskustelemme toki heidän kanssaan siitä, miten asiat järjestetään”, Ojala kertoo jatkosuunnitelmista. ? Jyväskylän yliopiston tilat vähenevät Yö teltassa TEKSTI JA KUVA: FANNI HELENIUS A k s e l i I m m o n e n .
LYHÄRIT Hyy leikkaa Ylioppilaslehdestä TEKSTI: HENRI HÄKKINEN H elsingin yliopiston ylioppilaskunta (Hyy) leikkaa Ylioppilaslehden kuluvan vuoden rahoitusta 65 000 eurolla. Asiasta kertoo muun muassa Ylioppilaslehti. Käytännössä lehden budjetti putoaa viidenneksen. Kaikkiaan Hyyn budjettiä leikataan 350 000 eurolla. Ylioppilaslehden väistyvä päätoimittaja Adile Sevimli kertoo Helsingin Sanomien (HS 4.4.) haastattelussa leikkaamisen olevan pois journalistisesta työstä ja opiskelijoiden edunvalvonnasta. ”Se vaikuttaa siihen, kuinka paljon paukkuja toimittajilla on laittaa tähän lehteen, joka on kuitenkin nuorten ääni ja todella merkittävä konkreettinen, suosittu jäsenpalvelu.”, Sevimli sanoo HS:lle. Ylioppilaslehdet ovat muutenkin olleet viime aikoina säästötoimenpi13 12 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 Jyy julkaisee vaalien alla EU-Podcastin TEKSTI: HENRI HÄKKINEN KUVA: JENNI LAITIAINEN A lkuvuodesta todettiin, että vaalit on tulossa ja jotain pitäisi keksiä. Samalla todettiin, että hirveän hyvin eivät opiskelijat ole välttämättä perillä Euroopan unionista, toteaa Santeri Palomäki. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Jyy julkaisee toukokuussa EU-aiheisen Jyyn EU-klubi -podcastin. Sen tavoitteena on innostaa opiskelijoita uurnille kesän eurovaaleissa. Palomäki on Jyyn hallituksen kulttuurija tapahtumavastaa. Hän luotsaa podcastia yhdessä niin ikään hallitukseen kuuluvien Jonatan Niskasen ja Venla Suosalon kanssa. Suosalo vastaa Jyyn hallituksessa kansainvälisistä asioista, Niskanen viestinnästä. Tarkkaa julkaisupäivää ei vielä ole päätetty. ”Silloin kun ennakkoäänestys alkaa olla korvilla ja pohditaan äänestämisvaihtoehtoja.” JAKSOJA PODCASTISSA on viisi, joista yksi on selittävä ”EU-101”-jakso. Siinä väännetään rautalangasta mikä EU on. Muissa jaksoissa studiossa on juontajien lisäksi vieraita, joilla on osaamista jostain tietystä EU-politiikan osaalueesta. Yksi esimerkki vieraista on Suomen pankin toimistopäällikkö Markku Lehmus, jonka kanssa keskityttiin EU:n talouspolitiikkaan. Kyseessä on monimutkainen asia, mutta sisällössä pyritään mahdollisimman lähestyttävään ja kansantajuiseen puheenparteen. Yhdessä jaksossa studioon puolestaan saapuu keskutelemaan ERASMUS-vaihto-opiskelijoita ja toisessa opetushallituksen asiantuntija käy läpi monelle yliopisto-opiskelijalle tutun vaihto-ohjelman historiaa ja sitä, kuinka se liittyy kesän vaaleihin. ”Ehkä tätä podcastia kuuntelemalla sitten olisi helpompi kiinnostua EU:sta, joka kuitenkin käyttää ihan käsittämätöntä valtaa loppupeleissä”, Palomäki sanoo. Podcast on ilmestyttyään kuunneltavilla Jyyn Spotify-kanavalla ja mahdollisesti myös Apple Podcasts -alustalla. Eurovaalien ennakkoäänestys alkaa 29. toukokuuta.” ? Jyyn EU-klubia juontavat Jonatan Niskanen (vas.), Venla Suosalo ja Santeri Palomäki. teiden kohteena. Esimerkiksi Lapin ylioppilaslehti joutui lopettamaan toimintansa kokonaan alkuvuodesta. Lapin yliopiston ylioppilaskunta antoi lehdelle vuoden 2023 loppupuoliskolla yhden numeron aikaa keksiä vaihtoehtoinen rahoitusmalli. Ratkaisua ei löytynyt ja lehden viimeinen numero ilmestyi helmikuun lopulla. YLIOPPILASLEHDEN haastatteleman Ylioppilaslehden kustannus Oy:n asiantuntijajäsen Harri Saukkomaan mukaan lehden resurssit olivat tiukalla jo ennen leikkauksia, eikä uusia säästökohteita ole helppo löytää. Myös Jylkkäriä 70-luvun lopulla päätoimittanut Saukkomaa sanoo Ylioppilaslehdelle, että nyt nähtyä suurempia leikkauksia lehteen tuskin enää voisi tehdä. ”Uskon, että leikkauksen jälkeen pystytään turvaamaan lehden perustehtävä. Ratkaiseva kysymys on, kuinka paljon Hyyllä on kustantajana kärsivällisyyttä ja mahdollisuuksia sijoittaa lehden kannattavaan tulevaisuuteen.”, Saukkomaa sanoo lehdelle. ?
LYHÄRIT 13 LÄ HT Ö 12 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 Seminaarinmäen puut ovat harvinaislaatuinen ilmestys. Harvasta kaupunkikeskustasta nimittäin löytyy puita, jotka olisivat saaneet pönöttää rauhassa 1900-luvun vaihteesta asti. Yksi näyttävimmistä esimerkeistä on vuonna 1910 istuttetu Cygnaeuksen tammi, joka kohoaa taivaalle Yliopiston kirjaston läheisyydessä Jyväskylän yliopiston kasvitieteellisen puutarhan suunnittelijan Hanna Keljon mukaan puusto alkaa olla elinkaarensa illassa. Seuraavaksi olisi mietittävä, miten puustoa voidaan uudistaa, jotta alueelta löytyy sadankin vuoden kuluttua arvokkaita puuvanhuksia. Juttu Seminaarinmäen puista löytyy sivulta 29. ? K U V A : O U L A A I R O L A Vanhat puut Jyyn EU-klubia juontavat Jonatan Niskanen (vas.), Venla Suosalo ja Santeri Palomäki.
15 Toimittaja Katariina Järvinen vieraili Brysselin EU-kuplassa ja alkoi pohtia, mitä unionista tulisi ymmärtää juuri nyt. M ielikuva Euroopan unionista (EU) on tylsän etäinen, vaikeasti hahmotettava ja hitaan byrokraattinen. Siltä se ainakin vaikutti ennen vierailua Brysselin “EU-kuplassa”. Oma tietämys EU:sta rajoittui siihen, että unioni perustettiin toisen maailmansodan jälkeen takaamaan maanosan rauha, ja että se halusi yhdessä vaiheessa kurkut suoriksi. Europarlamenttivaalit ovat tulossa pian. Suomalaiset parlamentin jäsenet valitaan 9. kesäkuuta. Nyt jos koskaan on hyvä aika tutustua paremmin EU:n toimintaan. Osallistuin nuorten toimittajien vierailulle Euroopan parlamenttiin. Tavoitteena on ymmärtää, mikä EU:ssa on mielenkiintoista ja mitä siitä pitäisi ymmärtää juuri nyt. Vierailu Brysseliin konkretisoi sen, mikä EU oikein on. Kolmen päivän visiitti koostui pitkälti erilaisista tapaamisista. Keskustelimme muun muassa EU-kirjeenvaihtajien ja viestijöiden kanssa sekä europarlamentaarikon ja komissaarien kabinettien työntekijöiden kanssa. Kuljimme pitkin parlamentin pitkiä käytäviä, kävimme läpi turvatarkastuksia. Onneksemme ehdimme myös maistaa ranskalaisia ja olutta. Belgialaiset vohvelit jäivä tällä kertaa syömättä. Poikkeukselliset vaalit Brysselin niin kutsuttu EU-kupla koostuu toinen toistaan mahtipontisemmista rakennuksista ja intohimoisista ihmisistä. Intohimo on hyvästä, sillä heidän päätöksillään on suuri valta Eurooppaan. Kesäkuun parlamenttivaalit näyttävät, mihin suuntaan EU on menossa. Siksi ne ovat poikkeuksellisen mielenkiintoiset. Tulevissa 14 jyväskylän ylioppilaslehti 3/24 Euroopan unioni vaaleissa on uumoiltu äärija laitaoikeiston nousua. Ensin hieman taustaa. Kuluneella viisivuotisella kaudella keskustaoikeistolainen EPP ja keskustavasemmistolainen S&D menettivät ensimmäistä kertaa enemmistön parlamentissa. Vihreät, liberaalit ja oikeistopopulistit saivat vuoden 2019 vaaleissa hyvän tuloksen. Parlamentti on siis aiempaa hajanaisempi. Tulevissa vaaleissa nähdään, pirstaloituuko parlamentti entisestään. Erityisen kiinnostavaa on, pystyykö poliittisesti eripurainen parlamentti tekemään kestäviä päätöksiä, jotka ajaisivat koko Euroopan etua. Euroopan tulevaisuuden kannalta on tärkeää, ketkä tulevat saamaan parlamentissa enemmistön. Tärkeää on myös se, mihin suuntaan suuret puolueet EPP ja S&D kallistuvat sekä se, kenen kanssa ne tekevät yhteistyötä. Konkreettisesti enemmistön kanta vaikuttaa esimerkiksi siihen, tuleeko Ukraina saamaan jatkossa tukea ja halutaanko ilmastonmuutosta enää ehkäistä. Vaaleissa on siis kovat panokset. Mutta miten valta EU:ssa jakautuu? Parlamentti ei ole ainoa taho, jolla on mahdollisuus vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen. Valta jakautuu toimielimille Brysselissä on Euroopan unionin kolme pääinstituutiota: Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti. Yksinkertaistettuna kaikki kolme käsittelevät samoja asioita, mutta eri näkökulmista. Euroopan komission päärakennus kohoaa mahtipontisena. Turvatarkastuksissa menee rutkasti aikaa – se kuvaa komission asemaa. Komissio koostuu 27 jäsenmaan komissaareista. Suomen komissaari on vuodesta 2019 lähtien ollut Jutta Urpilainen (sd). Yksi komissaareista toimii myös komission puheenjohtajana. Tällä hetkellä tuota tehtävää hoitaa saksalainen Ursula von der Leyen. Komissio tekee lainsäädäntöehdotuksia ja lopulta valvoo lainsäädännön noudattamista. Toiminnan pohja muodostetaan huippukokouksissa, joissa valtiojohtajat kuten Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok) määrittelevät EU:n poliittiset suuntaviivat. EU:n jäsenvaltioiden näkemyksiä edustaa Euroopan unionin neuvosto, jonka kokouksiin osallistuvat jäsenmaiden ministerit. Jäsenmailla on Brysselissä omat pysyvät edustustot, joihin niiden toiminta tukeutuu. TEKSTI JA KUVAT: Katariina Järvinen Eurovaalit tulevat, oletko valmis?
15 14 jyväskylän ylioppilaslehti 3/24 Euroopan unioni Valta jakautuu toimielimille Brysselissä on Euroopan unionin kolme pääinstituutiota: Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti. Yksinkertaistettuna kaikki kolme käsittelevät samoja asioita, mutta eri näkökulmista. Euroopan komission päärakennus kohoaa mahtipontisena. Turvatarkastuksissa menee rutkasti aikaa – se kuvaa komission asemaa. Komissio koostuu 27 jäsenmaan komissaareista. Suomen komissaari on vuodesta 2019 lähtien ollut Jutta Urpilainen (sd). Yksi komissaareista toimii myös komission puheenjohtajana. Tällä hetkellä tuota tehtävää hoitaa saksalainen Ursula von der Leyen. Komissio tekee lainsäädäntöehdotuksia ja lopulta valvoo lainsäädännön noudattamista. Toiminnan pohja muodostetaan huippukokouksissa, joissa valtiojohtajat kuten Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok) määrittelevät EU:n poliittiset suuntaviivat. EU:n jäsenvaltioiden näkemyksiä edustaa Euroopan unionin neuvosto, jonka kokouksiin osallistuvat jäsenmaiden ministerit. Jäsenmailla on Brysselissä omat pysyvät edustustot, joihin niiden toiminta tukeutuu. Suomen edustusto vaikuttaa melko vaatimattomalta verrattuna useisiin muihin EU-rakennuksiin. Kokoushuoneen kahvikattauksesta ja Iittalan mukeista tulee kodikas olo. Komission esitysten pohjalta neuvosto ja parlamentti yrittävät muodostaa yhteisymmärryksen laeista. Lisäksi ne päättävät EU:n talousarvion. Parlamentti puolestaan muodostuu poliittisista ryhmistä, jotka valitaan vaaleilla viideksi vuodeksi kerrallaan. Parlamenttitalo on suuri rakennuskompleksi, jossa jokaisella poliittisella ryhmällä on oma niin sanottu toimistotorni. Parlamentin rooli EU-päätöksenteossa on yllättävän suuri. Yksittäisellä europarlamentaarikolla eli mepillä on paljon valtaa – vaikkakin kaikki tapahtuu aina yhteistyössä useiden eri tahojen kanssa. Mepit kuuluvat esimerkiksi erilaisiin valiokuntiin, joissa he pystyvät suoraan vaikuttamaan kyseisen valiokunnan aihealueeseen. EU säätää, muu maailma omaksuu Nyt on ymmärretty, miten päätöksenteko EU:ssa suunnilleen toimii. Mitä EU sitten oikeastaan ajaa ja miten unionin toiminta näkyy konkreettisesti? Seuraavan viiden vuoden avaintavoitteita EU:ssa ovat muun muassa turvallisuus, kilpailukyky suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, energia, muuttoliike, globaali toiminta sekä EU:n laajentuminen. Ilmastonmuutosta ei tavoitteiden otsikoissa ainakaan suoraan mainita. Suomen avaintavoitteita puolestaan ovat Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen, Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen sekä puhtaan siirtymän ja bioja kiertotalouden edistäminen. Tuoreen Eurobarometrin mukaan Suomen kansalaisia kiinnostaa erityisesti turvallisuus, puolustus, Euroopan tulevaisuus ja ilmastonmuutoksen torjunta. EU:n suuntaviivat määrittelevät myös sitä, mitä maailmalla tapahtuu. Onkin puhuttu niin sanotusta Bryssel-efektistä: muut maat omaksuvat EU:n säätelyä. Brysselissä tehdyt päätökset vaikuttavat minunkin elämääni. Konkreettisesti se näkyy esimerkiksi siten, että lataan puhelintani USB-C-laturilla, pystyin käyttämään Brysselissä ilmaista verkkovierailua ja voin matkustaa helposti ympäri Eurooppaa. Myös Jyväskylän yliopistossa on EU:n rahoittamaa toimintaa ja tutkimusta. Esimerkiksi opiskelijat voivat käydä ulkomailla EU:n rahoittamien Erasmustai FORTHEM-ohjelmien kautta. Katariina Järvinen vieraili Brysselissä ja pohtii, mitä EU:sta tulisi juuri nyt ymmärtää. Kiinnostaako EU? Useasti kuulee puhuttavan EU-väsymyksestä ja siitä, kuinka EU ei enää kiinnosta suomalaisia. Samaa sanovat useat tapaamani ihmiset Brysselissä. Ilmassa on kuitenkin merkkejä murroksesta. Kiinnostus eurovaaleja kohtaan on kasvanut, äänestysprosentti on viime vaaleissa noussut. Esimerkiksi koronapandemian aikainen yhtenäinen rokotusmahdollisuus, Ukrainan tukeminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen ovat osoittaneet, millainen vaikutus yhtenäisellä EU:lla voi olla. Tulevina vuosina nähdään, kasvaako kiinnostus myös muuta EU-toimintaa kohtaan. Terveiset Brysselistä nimittäin olivat, että sinne kaivattaisiin lisää suomalaisia työntekijöitä. Useat EU-viroissa olevat suomalaiset jäävät pian eläkkeelle, eikä heidän tilalleen ole tunkua. Suomen edun kannalta olisi tärkeää, että EU:ssa olisi suomalaisia vaikutusvaltaisia viranhaltijoita. Syynä innottomuuteen saattaa olla esimerkiksi se, että EU koetaan etäisenä tai se, että virkoihin haetaan vaativien urakilpailuiden kautta, joihin suomalaiset eivät ole tottuneet. Ehkä vastaavien vierailuiden järjestäminen voisi olla yksi ratkaisu työntekijäpulaan – kiinnostusta ei synny tyhjästä. Korkeakouluopiskelijana Brysseliin voi tutustua omatoimisesti tai esimerkiksi parlamentin jäsenen kutsumana. Kandiksi valmistunut opiskelija voi myös hakea harjoitteluun EU:hun. Kaikilla toimielimillä on omat harjoitteluhakunsa. Myös ainejärjestö voi järjestää matkan Brysseliin. Vaikka ei itse kiinnostuisi EU:sta sen enempää, yksi asia on varmaa: kesäkuun eurovaaleissa kannattaa äänestää. EU:lla on suuri valta elämiimme. Jos itse ei käytä ääntään, joku muu käyttää sen puolestasi. g Vierailu oli europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen (kok) kutsuma nuorten toimittajien vierailu. Brysselissä voi vierailla niin parlamentin jäsenen kutsumana kuin omasta aloitteestaan. EUROVAALIT 2024 • Järjestetään 9. kesäkuuta 2024. • Ennakkoäänestys Suomessa 29.5.–4.6., ulkomailla 29.5.–1.6. • Suomessa on vain yksi vaalipiiri eli voit äänestää ketä tahansa Suomen ehdokasta • Äänestämällä vaikutat siihen, ketkä edustavat Suomea parlamentissa seuraavat viisi vuotta. • Suomesta valitaan 15 meppiä. Yhteensä parlamenttiin valitaan 720 jäsentä. • Valituksi tultuaan mepit liittyvät johonkin Euroopan laajuiseen poliittiseen ryhmään. Lähde: vaalit.fi
Teksti ja kuvat: Fanni Helenius 17 16 jyväskylän ylioppilaslehti 3/24 Hyvä Hyvä äiti? äiti? Kun Anna Korhonen sai tietää, että hän ja hänen esikoisensa ovat molemmat autismikirjolla, ensimmäinen tunne oli helpotus. Korhonen tajusi, että hänellä on lupa toimia äitinä omien sääntöjensä mukaan.
N eu r ok i r jo 17
T oista lasta harkitessaan Anna Korhonen, 37, tiedosti, että lapsesta tulisi hyvin todennäköisesti neuroepätyypillinen. Aivan kuten ensimmäisestäkin. Se ei vaikuttanut Korhosen päätökseen haluta toista kertaa äidiksi. Hän tiesi, mihin oli ryhtymässä. ”Kyllä monesti suren sitä, miten esikoiseni tässä maailmassa kohdataan, mutten jaksa olla asiasta katkera.” Korhonen tuli raskaaksi ja reilu vuosi sitten esikoinen sai sisaren. Lasten äiti sekä hänen esikoisensa ovat molemmat autismikirjolla. Nuorimmaisen isällä, Korhosen nykyisellä kumppanilla, on puolestaan adhd. Perimällä on todettu olevan merkittävä vaikutus siihen, syntyykö lapsi neurotyypillisestä valtaväestöstä poikkeavien piirteiden kanssa. ”Ajattelen silti, että jokainen äitiyttä haluava ansaitsee tulla äidiksi”, Korhonen toteaa. T amperelaisessa kerrostalokolmiossa vallitsee arki-iltapäivänä hiljaisuus. Sitä rikkoo ainoastaan suljetusta lastenhuoneesta kuuluva kohina. Korhosen mukaan ääntä tuottaa laite, joka auttaa päiväunia nukkuvaa nuorimmaista pysymään sikeässä unessa. Nyt olisi kuitenkin jo aika herätä. Korhonen käy napsauttamassa kohinan pois päältä, ja kuin taikaiskusta lapsi ei enää nukukaan. Unelias pienokainen pääsee äitinsä syliin. Korhonen tykkää äidin roolista. ”Se on tärkeämpi osa minua kuin esimerkiksi joku työidentiteetti.” Tällä hetkellä Korhonen on kotona hoitovapaalla. Hän aikoo jatkaa sitä, kunnes nuorimmainen täyttää kolme ja oikeus hoitovapaaseen loppuu. E nsi kertaa Korhonen alkoi haaveilla omasta lapsesta yli kymmenen vuotta sitten. Tuolloin hän oli nuori aikuinen, kävi töissä ja eli yksin. ”Ajattelin jo, että rupean keräämään rahaa itselliseen raskauteen, mutta sitten tuli silloinen kumppani vastaan.” Tuo kumppani on Korhosen esikoisen isä. Lapsihaave oli sittemmin eronneen parin yhteinen. Ensimmäisen raskautensa tuleva äiti vietti psykiatrin lausunnolla alusta loppuun saakka kotona sairauslomalla. Korhonen on saanut oman autismidiagnoosinsa vasta esikoisen syntymän jälkeen. Nykyään hän kuitenkin osaa liittää monet raskaudenaikaisista tuntemuksistaan autistisiin piirteisiinsä. ”Kokonaisvaltaisesti aistipuoli oli se, joka kuormitti eniten. Kuljin niin, että vaatteet olivat väärin päin, koska tuntui, että saumat painavat liikaa. Hajuaisti voimistui todella paljon. En uskaltanut lähteä kotoa mihinkään, kun pelkäsin, että tulee huono olo.” K un esikoinen varttui, Korhonen huomasi, ettei taaperon kehitys tapahtunutkaan hänen odottamallaan tavalla. Korhonen oli tottunut näkemään lapsia omassa lapsuudenkodissaan, jossa hänen äitinsä työskenteli perhepäivähoitajana. Esikoisen käytöksessä oli jotain totutusta poikkeavaa. ”Huomasin, ettei hän yhtäkkiä enää reagoinutkaan nimeensä, kun kutsuin häntä. Sitten oli sellaista, että hän pyöritti päätään tuolissa eikä katsekontaktia saanut kunnolla. Kaikkia minun mielestäni vähän erikoisia juttuja.” Korhonen päätti ottaa asian puheeksi neuvolassa. Ensin hän kuitenkin teki paljon taustatutkimusta lapseensa liittyvistä havainnoistaan. Asioiden perinpohjainen selvittäminen on Korhoselle ominainen tapa toimia. Verkossa vastaan tuli Youtube-video, jossa näkyi autismin varhaisia merkkejä. ”Videon lapsi oli hyvin samankaltainen kuin omani. Sanoin neuvolassa suoraan: Luulen, että minun lapseni on autisti.” Neuvolan terveydenhoitaja oli asiasta samaa mieltä. Esikoinen sai lähetteen psykologille. Hän oli tuolloin kaksivuotias. E nsimmäinen diagnoosi lapselle oli monimuotoinen kehityshäiriö. Neurologisia tutkimuksia jatkui vuosien ajan. Lopullisen autismidiagnoosin Korhosen esikoinen sai täytettyään kahdeksan vuotta. ”Se oli helpotus”, äiti toteaa. Esikoinen on tarvinnut päiväkoti-ikäisestä 19 18 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 Neurokirjo ''Sanoin neuvolassa suoraan: Luulen, että minun lapseni on autisti.''
suurilta. Äiti ottaa tunteen todesta. Korhosten luona lapsiperhearki näyttää erilaiselta kuin monessa neurotyypillisessä perheessä. Kun sekä äiti että lapsi ovat molemmat autisteja, on Korhonen omien sanojensa mukaan saanut heittää romukoppaan oppimansa ajatukset siitä, mitä hyvä äitiys on. Se on tuntunut hyvältä. ”Minun ei tarvitse yrittää mahduttaa itseäni sellaiseen vanhemmuuteen, joka ei tunnu luontaiselta. Meillä eletään sen mukaan, mikä meille toimii. ” Arkisia esimerkkejä löytyy useita: Korhosen esikoiselle syöminen on hankala paikka. Siispä hän saa hoitaa ruokailun missä huvittaa. Taaperona se oli syöttötuolin sijaan pöydän päällä. Ruutuaikaa ei ole määritelty. Sekä Korhonen että hänen vanhempi lapsensa kuormittuvat nopeasti päivän aikana kokemisasti erityistä tukea arkeensa. Korhonen toimii hänen omaishoitajanaan. Kahden lapsen äiti on kaikesta huolimatta ollut aina valmis hyväksymään omansa sellaisena kuin he ovat. Vaikka lause kuulostaa kliseeltä, on Korhonen äidiksi tultuaan huomannut, ettei se kaikkien vanhempien kohdalla pidä paikkaansa. ”Kun esikoinen syntyi, niin silloin puhuttiin tyyliin ’olet menettänyt lapsesi autismille’.” Korhonen kertoo olleensa mukana esimerkiksi useissa autistien vanhemmille tarkoitetuissa Facebookin vertaistukiryhmissä. Niiden keskustelukulttuuri ahdisti häntä. Vanhemmat puhuivat autistisista lapsistaan ikävään sävyyn ja pitivät perheensä kohtaloa tragediana. Suremisen sijaan Korhonen on itse pyrkinyt suhtautumaan lapsensa tilanteeseen realistisesti. Eniten huolta hän on kantanut esikoisen rajoittuneesta kyvystä kommunikoida. Ensimmäiset muutaman sanan lauseensa lapsi muodosti vasta neljävuotiaana. Sitä ennen apuna olivat kuvat ja käsillä tehdyt viittomat. ”Kun hän ensimmäisen kerran ymmärrettävästi viittoi minulle erilaisia värejä, mitä hän näki huoneessa, ajattelin, että ok, nyt meillä on tapa kommunikoida. Että tämä riittää minulle.” P unaisen, keltaisen ja vihreän sävyisiä mittareita on Korhosten jääkaapin ovessa kolme. Niiden asteikot kulkevat vähitellen vakavoituvista hymynaamoista aina raivoaviin kasvoihin. ”Esikoinen on tehnyt tämän koulussa”, Korhonen osoittaa yhtä mittareista näyttäen samalla, miten se toimii. Värein merkatut asteikot auttavat tunteiden ilmaisussa. Korhosen mukaan esikoisesta pienetkin ongelmat tuntuvat usein valtavan Korhonen päätti ottaa asian puheeksi neuvolassa. Ensin hän kuitenkin teki paljon taustatutkimusta lapseensa liittyvistä havainnoistaan. Asioiden perinpohjainen selvittäminen on Korhoselle ominainen tapa toimia. Verkossa vastaan tuli Youtube-video, jossa näkyi autismin varhaisia merkkejä. ”Videon lapsi oli hyvin samankaltainen kuin omani. Sanoin neuvolassa suoraan: Luulen, että minun lapseni on autisti.” Neuvolan terveydenhoitaja oli asiasta samaa mieltä. Esikoinen sai lähetteen psykologille. Hän oli tuolloin kaksivuotias. E nsimmäinen diagnoosi lapselle oli monimuotoinen kehityshäiriö. Neurologisia tutkimuksia jatkui vuosien ajan. Lopullisen autismidiagnoosin Korhosen esikoinen sai täytettyään kahdeksan vuotta. ”Se oli helpotus”, äiti toteaa. Esikoinen on tarvinnut päiväkoti-ikäisestä 19 18 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 Neurokirjo Korhonen viihtyy lastensa kanssa kotona. Se on paikka, jossa perheen on mahdollista rentoutua ilman ylimääräistä aistikuormitusta.
pilliseen’ elämään.” Terveydenhuollossa kohtelu riippuu Korhosen mukaan henkilöstä, jonka sattuu kohtaamaan. Hänen mukaansa kaikilla ei ole riittävästi tietoa siitä, millaista on elää autismikirjolla. Korhosen tapa olla äiti saattaa ulkopuolisesta tuntua vääränlaiselta, koska se ei noudattele neurotyypillisten lapsiperheiden luomaa normia. Korhoselta esimerkiksi kyseltiin pitkään, onko hänen lapsensa mukana harrastustoiminnassa, vaikka sekä äiti että lapset viihtyvät parhaiten kotonaan. Alussa Korhonen kyllä yritti kokeilla erilaisia perhekerhoja, mutta väsyi nopeasti taan aistiärsykkeistä. Pelaaminen omassa rauhassa auttaa rentoutumaan. Äänille herkän äidin on vaikea kestää taaperon kovaäänistä itkua. Hän käyttää kotona toisinaan äänet vaimentavia kuulokkeita. Tällöin lapset tietävät, että äidin aistikuormitus on huipussaan. L apsen saatuaan Korhoselle tuli sokkina se, kuinka moni ihminen kokee olevansa oikeutettu kertomaan oman mielipiteensä hänen tavastaan olla äiti. Kommentteja on kuulunut niin läheisiltä, kavereilta kuin terveydenhuollon ammattilaisiltakin. ”Sieltä yritetään tunkea meitä siihen ’tyyniiden ilmapiiriin. Aikuisilla oli tapana vertailla lapsia keskenään. ”Kun esikoinen ei kehittynyt keskiarvomittareiden mukaan ja siellä aina ihmiset halusivat puhua siitä, mitä oma lapsi on oppinut ja mitä ei, niin minulle tuli ajatus, että olen tehnyt jotain väärin, kun lapsellani ei tulekaan vaikka sanoja. ” Kevyt rupattelu tuntemattomien kanssa ei ole muutenkaan asia, jota Korhonen tykkäisi tehdä. Autistina hän kokee uupuvansa nopeasti yrittäessään keskustella ja toimia neurotyypillisiä miellyttävällä tavalla. Perhekerhotkin voisivat olla enemmän sekä äidin että lapsen mieleen, jos niissä voisi tavata muita neuromoninaisia perheitä. 21 20 jyväskylän ylioppilaslehti 3/24