LAUKAA SUOMEN SYDÄN KOKEILE ASUMISTA LAUKAASSA Opiskelija! Maksuton asunto ja palkallinen työ 2 viikoksi kesäkuussa 2022 Hae 20.4. mennessä: www.laukaa.fi/kokeileasumista Verenluovutus voi pelastaa ihmishengen. Tule vaikka kaverin kanssa! Tarjoamme hyvän mielen lisäksi aina kahvit ja välipalaa. Veripalvelu Jyväskylä Kolmikulma, Puistokatu 2-4 avoinna ma–pe Varaa aika: veripalvelu.fi Muista virallinen henkilötodistus. Luovuttajainfo 0800 5801 Testaa, voisitko luovuttaa verta: HENGENPELASTAJA? SINUSTAKO sovinkoluovuttajaksi.fi jyväskylän ylioppilaslehti 03
jyväskylän ylioppilaslehti 03 K O O ST U M U S INTRO 05 Pääkirjoitus: Meillä on vielä toisemme 07 Avaaja: Näillä eväillä 09 Kommentti: The only thing that matters is that you and your family are alive 10 Plagioinnista ei aina rangaista 12 Perintötekijät vaikuttavat koulutustasoon 13 Mika Aaltola on puhunut äänensä käheäksi 14 Opiskelijajärjestöt luopuivat Frankista KESKITY 15 Skeittihallin vuosi (kuvassa) 18 Sota tuli lähelle 22 Pienpanimoiden juomissa maistuu vapaus OUTRO 28 Ajankuva: Luukas Oja pukee yhteiskunnan epäkohdat musiikiksi 30 Kulttuuri: Vampyyri täytti sata vuotta 32 Essee: Sosiaalinen media on vauhdittanut pikamuodin kulutusta 33 Kommentti: Yliopisto-opinnot saivat ymmärtämään, etten ole erityinen 34 Paska kotiseutu: Kun lehmän paska alkaa haista, tietää että Nilsiä on lähellä 35 Kasvo: Martti J. Kari on kysytty Ukrainan sodan analysoija Kuva Iina Niskanen
jyväskylän ylioppilaslehti 05 Soihdun uudiskohde Korttelikylä Mäki-Matissa ja peruskorjattu E-talo Kortepohjan ylioppilaskylässä ottavat vastaan uudet asukkaat ensi kesänä. Täytä hakemus netissä soihtu.fi/asuminen Milloin voin hakea? Hakuaika 1.-30.4.2022 Mitä voin hakea? Korttelikylästä yksiötä tai kaksiota. Ylioppilaskylän E-talosta yksiötä. Milloin pääsen muuttamaan? Korttelikylään 1.7.2022 Ylioppilaskylän E-taloon 1.8.2022 @soihtuasuminen Muuta mieleiseesi kotiin nyt on mistä valita! elä m isen uus i ai ka Tervetuloa ruokailemaan KaTriinaan! Valmistamme ruoan sekä sämpylät joka päivä tuoreista raaka-aineista alusta alkaen ja tietenkin ilman lisäaineita. Opiskelija-alennus kelan ateriatuella. Palvelemme Ma-Pe 11 15:30 La 12 15:30 Kauppakatu 11 40100 Jyväskylä nYT TÄYSin VEGaaninEn! redneck bar & kitchen Forum, Asemakatu 7, Jkl keittiö avoinna joka päivä myöhään yöhön best wings craft beer kaikista ostoista asiallinen OPISKELIJA-ALENNUS BURGERI +ranskalaiset 11€ liha/kana/vegan SALAATTI valitse täyte 10€ RANSKALAISET+dippi 4€ BATAATTIRANSKALAISET+dippi 5€ KAUSIOLUT 5€ /0.4l hana SIIDERI 4,50€ /0.33l hana VIINI / KUOHUVIINI 3,50€ /12cl KAHVI / TEE 1€ BURGER +fries 11€ beef/chicken/vegan SALAD choose filling 10€ FRIES +dip 4€ SWEET POTATO FRIES +dip 5€ BEER of the month 5€/0.4l tap CIDER 4,50€ /0.33l tap WINE / sparkling wine 3,50€ /12cl COFFEE / TEA 1€
jyväskylän ylioppilaslehti 05 T iedote julkaistiin keskiviikkona 9. maaliskuuta 2022. Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan oli kulunut kolmetoista päivää. Sota Ukrainassa järkyttää kaikenikäisten perusturvallisuutta, oli otsikoitu. Tiedotteessaan suomalainen mielenterveysalan kansalaisjärjestö Mieli ry kertoi, että sen ylläpitämään kriisipuhelimeen oli tullut yli 400 puhelua, joiden syynä oli Euroopassa syttynyt sota. Pelkojen aiheet olivat moninaiset: sodan leviäminen Suomeen, huoli maailmansodan ja ydinsodan uhasta... Soittajat pohtivat riittävätkö väestönsuojat. Osa muisti omat sotakokemuksensa Suomessa tai muualla maailmalla, osa oli huolissaan läheisistään Ukrainassa ja Venäjällä. Ahdistus sodasta oli heikentänyt toimintakykyä, pahentanut mielenterveyden ongelmia. Osalla johtanut sairauslomiin. Levottomuutta, pelkoa, ahdistusta ja jopa vihaa ilmeni kaikissa ikäryhmissä. Erityisesti tilanne puhutti 20–24-vuotiaita nuoria aikuisia. ”Ensimmäisten päivien aikana moni mietti, pitääkö Suomessa pelätä. Sitäkin enemmän näkyy sinniteltyjen voimavarojen loppuminen”, sanoi Sekaisin kollektiivin toiminnanjohtaja Satu Raappana. ”Kahden koronavuoden jälkeen alkoi kriisi, joka tulee vielä enemmän iholle. Tällaisessa tilanteessa nuorten maailma voi näyttää aika toivottomalta.” YKSI UUSIMMAN Jyväskylän ylioppilaslehden teemoista on Ukrainan sota. Helmikuun 24. päivänä Suomen aikaa aamuyöstä Meillä on vielä toisemme Venäjän presidentti Vladimir Putin antoi hyökkäyskäskyn. Hän perusteli sotatoimiaan Venäjän ja venäläisten suojelemisella väittäen myös, että Venäjä on pakotettu sotaan. Putinin esittämät väitteet on tuomittu laajasti maailmalla perusteettomiksi. Vaikka Suomessa ei ole sodan uhkaa, on hyökkäys horjuttanut turvallisuuden tunnetta myös täällä. Pelko on ruokkinut myös vihapuhetta. Se kohdistuu osapuoliin, jotka eivät ole osallisia sodassa. Esimerkiksi tämän lehden jutussa (s. 18) venäjän kieltä ja kulttuuria yliopistossa opiskeleva Betty Salm kertoo kuulleensa, kuinka venäjää puhuvan naisen päälle on syljetty. Salmin äiti myös pyysi, ettei Salm puhuisi äidinkieltään eli venäjää julkisella paikalla. AMERIKKALAINEN tutkija ja rauhanaktivisti David Cortright on sanonut, että perustavanlaatuisin ihmisoikeus on oikeus elämään. Kun sitä vastaan hyökätään, muut oikeudet menettävät merkityksensä. Kaikilla on oikeus turvalliseen arkeen ja elämään. On normaalia (ja myös inhimillistä), että sota ja sen tuoma epävarmuus huolestuttaa ja pelottaa. Kriisin aikanakin vaikeita tunteita voi pyrkiä onneksi helpottaa: säilyttämällä arjen rutiinit, hyväksymällä epävarmuus. Näin ohjeistavat mielenterveysja hyvinvointijärjestöt. Ja ennen kaikkea: vahvistamalla yhteenkuuluvuutta. Meillä on vielä toisemme. ? Oona Komonen paatoimittaja@jylkkari.fi P Ä Ä K IR J OI TUS
VUODESTA 1960 POSTIOSOITE Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä PÄÄTOIMITTAJA Oona Komonen, 045 137 1957, paatoimittaja@jylkkari.fi TOIMITTAJA Tatu Helle, 050 353 3362, toimittaja@jylkkari.fi TÄTÄ NUMEROA AVUSTANEET Irina Hasala, Santeri Harju, Mariya Kinovych, Sofia Kyllönen, Siiri Muhonen, Iina Niskanen, Mikko Kuparinen, Leo Heinämäki, Iida Vashko, Niklas Pelkonen, Larissa Vauraste, Emma Häkkinen, Petro Pitkänen, Lauri Niemelä, Tuukka Tervonen. KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA JA PAINOSMÄÄRÄ BotniaPrint, Kokkola, botniaprint.fi Ilmestyy 8 kertaa lukuvuoden aikana 5 000 kpl (abinumero 7 000 kpl, kaupunkinumero 49 000 kpl) ILMOITUSMYYNTI Valto Merta, 044 988 0408, valto.merta@jylkkari.fi AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: jylkkari.fi/avustajille TILAA JYLKKÄRI Tilaa Jylkkäri kotiin verkkosivun kautta, tai maksamalla tilausmaksu JYYn jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen JYYn tilille Nordea FI61 5290 0220 5989 06. Ilmoita maksuviestissä osoitteesi ja mainitse tilaus. Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoihin Jylkkäri jaetaan automaattisesti. Vuosihinta: opiskelijat 9e, muut 47e. ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti KANSI Kuvitus: Mariya Kinovych Jyväskylän Ylioppilaslehti 03/2022 Hae Jylkkärin harjoittelijaksi! JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI hakee toimitusharjoittelijaa syksylle 2022. Harjoittelun pituus on neljä (4) kuukautta. Työ alkaa elokuun alussa ja jatkuu marraskuun loppuun. Tehtävä on kokopäiväinen eli yhteensä 37,5 tuntia viikossa. Harjoittelijan tehtäviin kuuluu sekä Jylkkärin printtiin että verkkoon kirjoittaminen ja valokuvaaminen, sosiaalisen median kanavien päivittäminen, lehden taittaminen ja juttujen editointi. Myös videoiden ja audion tekeminen on mahdollista. Harjoittelijalta odotetaan hyvää kirjoitustaitoa, laajaa kiinnostusta ja intohimoa tehdä opiskelijoita koskevista aiheista juttuja, rohkeutta ja ideointikykyä. Taitto-ohjelma InDesignin ja verkon julkaisujärjestelmä WordPressin käyttökokemukset ovat eduksi, samoin somen hallitseminen. Harjoittelupaikka on tarkoitettu korkeakouluopiskelijalle, jolla ei ole yli vuoden työkokemusta media-alalta, eikä alempaa media-alan korkeakoulututkintoa suoritettuna. Neljän kuukauden harjoittelun ajalta ensimmäisen kuukauden ajalta ei makseta palkkaa, mutta kolmelta muulta Journalistiliiton työehtosopimuksen mukaista harjoittelijapalkkaa. Hakemukset otsikolla ”Jylkkärin harjoittelija syksy 2022” pyydetään lähettämään sähköpostitse osoitteeseen paatoimittaja@jylkkari.fi perjantaihin 22. huhtikuuta kello 23.59 mennessä. Kerro hakemuksessa, miksi haet harjoittelijaksi ja miksi olisit tehtävään sopiva. Liitä sähköpostiin mukaan myös ansioluettelosi sekä juttunäytteet (2–3 kpl). Osa hakijoista kutsutaan haastatteluun. Haastattelut pidetään ennen vappua viikolla 17, ja rekrytointi viikon 18 alussa. Lisätietoja antaa päätoimittaja Oona Komonen sähköpostitse paatoimittaja@ jylkkari.fi ja puhelimitse 045 137 1957. Jyväskylän ylioppilaslehti Jylkkäri on vuonna 1960 perustettu suomenkielinen opiskelijalehti. Jutut käsittelevät opiskelijaelämää, politiikkaa ja yhteiskuntaa, kulttuuria, tiedettä sekä ajankohtaisia ilmiöitä. Jylkkäri on sitoutunut JYYn arvoihin, joita ovat muun muassa yhteisöllisyys, vastuullisuus ja yhdenvertaisuus. ? s. 9 >> jyväskylän ylioppilaslehti 06 jyväskylän ylioppilaslehti 07 jyväskylän ylioppilaslehti 07
jyväskylän ylioppilaslehti 06 jyväskylän ylioppilaslehti 07 A V AU S Torstaina 24. maaliskuuta 2022 järjestettiin kokous. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto tapasi toisensa ylioppilastalo Ilokivessä kahden vuoden tauon jälkeen. Samana päivänä JYY täytti 88 vuotta. Kokouksessa oli tarjolla vegaanista voileipäkakkua. Näillä eväillä s. 13 >> Teksti ja kuva Oona Komonen jyväskylän ylioppilaslehti 07
Ilahduta läheistä Semman lahjakortilla! Semman lahjakortti on varma lahjaidea, joka tulee takuulla hyötykäyttöön jokaisella! Lahjakortilla voi maksaa lounaiden ja kahvilatuotteiden lisäksi myös esimerkiksi Semma Bakeryn leivonnaisia. LLahjakortteja voit ostaa jokaisesta Semman toimipisteestä. Lisätietoa löydät nettisivuiltamme www.semma.?. @semmarestaurants Museoissa tapahtuu Jyväskylän taidemuseo • Petri Ala-Maunus ja Marko Annala -taiteilijatapaaminen la 23.4. klo 14 • Kokemuspisteitä videopelien taidetta 8.5. asti • Vapaa pääsy alle 24-vuotiaille Keski-Suomen museo • KeMu90-luentosarja: Heiskan taiteilijakoti ti 26.4. klo 17.30 • Nuoriso pyörien päällä -näyttely 8.5. asti • Vapun käsialoja -näyttely 22.5. asti Suomen käsityön museo • Burleskia ja piirtämistä -ilta la 9.4. klo 18-22 (K-18) Mukana burleskitähti Pepper Sparkles! • Modistit hattuja, asusteita ja ammattisalaisuuksia -näyttely 15.5. asti Lisätietoa museoista, näyttelyistä ja tapahtumista: jyvaskyla.fi/museot Vapaa pääsy kaikkiin museoihin perjantaisin! ? EDUFUTURAN OPINTOTARJOTTIMELLA YLI 200 OPINTOJAKSOA! Mitä kiinnostavaa sinä löydät? edufutura.fi/opintotarjotin KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1. 5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Soluasunnot: 215€-290€/kk/asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133 toimisto@latokartanonyokyla.fi www.latokartanonyokyla.fi jyväskylän ylioppilaslehti 09
I didn't believe that war is possible. Of course there were a lot of rumors, articles, everyone were talking about dates of the invasion, of what you have to buy etc. I didn't do anything to prepare to this invasion and now I see that I was too naive. I am a Kyiv-based illustrator. Actually I'm not only living here, I was born here and have never left it for more than two weeks. This full-scale invasion started on 24th of February, but the war on my homeland have been going for 8 years now. We decided to left our home on the 25th and go to our relatives in the western part of Ukraine. Our adopted dog has anxiety issues so we decided to go to protect him from stress and loud explosions. It was a very hard decision for me and the road was very stressful: we drove for two days (first day it was for 17 hours) while regularly this distance we could manage in 8 hours most. This war consumed all my previous life at once like a big black hole. Before this my problems were so simple and even foolish. When you need to survive and leave your roots behind you understand that the only thing that matters is that your family is alive, you are alive and you can keep going. ? Kommentti: Kun täytyy jättää kaikki taakseen ymmärtää, että merkitystä on vain sillä, että perheesi ja sinä itse olette elossa E n uskonut, että sota syttyisi. Totta kai ennen hyökkäystä liikkui paljon huhuja, oli lehtijuttuja, kaikki puhuivat mahdollisesta hyökkäyspäivästä ja siitä, mitä tarvikkeita pitäisi varmuuden vuoksi ostaa ja niin edelleen. Itse en ollut valmistautunut hyökkäykseen mitenkään ja nyt ymmärrän, kuinka naiivi olin. Olen kiovalainen kuvittaja. En pelkästään asu Kiovassa, vaan myös synnyin siellä, enkä ole koskaan jättänyt kotikaupunkiani pidemmäksi aikaa kuin kahdeksi viikoksi. [Venäjän] täysimittainen hyökkäys alkoi 24. helmikuuta, mutta sota kotimaassani on kestänyt jo kahdeksan vuotta. Helmikuun 25. päivänä päätimme jättää kotimme Kiovassa ja lähteä sukulaisteni luo Länsi-Ukrainaan. Koirallamme on ahdistusoireita ja halusimme suojella sitä stressiltä ja räjähdyksien ääniltä. Päätös oli minulle vaikea. Aika tien päällä oli hermoja raastavaa. Ajoimme kaksi päivää – ensimmäisenä päivänä 17 tuntia. Normaalisti matka sukulaisteni luo kestää kahdeksan tuntia. Nyt entinen elämäni katosi mustaan aukkoon. Ennen tätä kaikki ongelmani olivat niin yksinkertaisia, jopa hölmöjä. Kun on selviydyttävä ja jätettävä juuret taakseen ymmärtää, että merkitystä on vain sillä, että perheesi on elossa, olet itse elossa ja kykenet jatkamaan elämää. ? Mariya Kinovych @marikino When you need to leave your roots, the only thing that matters is that you and your family are alive V Ä L IK O M M E NT T I The author is a Ukrainian illustrator. Te ks ti n kä nn ö s Ta tu H el le . jyväskylän ylioppilaslehti 09
10 jyväskylän ylioppilaslehti 11 jyväskylän ylioppilaslehti Harvoin rangaistavaa Plagiointitapauksia opinnäytetöissä ei Suomessa keskitetysti tilastoida. Plagiointiin perehtynyt yhteiskuntatieteiden tohtori Erja Moore epäilee, että vilppitapauksia jää merkittävästi pimentoon. TENK:n pääsihteeri on eri mieltä. Teksti Tatu Helle Kuvitus Irina Hasala P lagioinnin havaitseminen opinnäytetöissä on korkeakouluissa puutteellista, väittää plagiointiin perehtynyt yhteiskuntatieteiden tohtori Erja Moore. Moore on selvittänyt asiaa käymällä läpi opinnäytetöitä eri korkeakoulujen julkaisujärjestelmistä. Aina kun hän huomaa työn sisältävän plagiointia, hän ottaa yhteyttä korkeakouluun, jossa tutkielma on tehty. Suhtautuminen yhteydenottoihin vaihtelee. ” Osa korkeakouluista alkaa tutkia asiaa, osa ei reagoi.” Moore arvelee, että joidenkin k orkeakoulujen nihkeän suhtautumisen syy on pelko mainehaitasta. Vilppiä ei haluta myöntää. Moore on entinen Karelia-ammattikorkeakoulun opettaja. Hän kirjoittaa Plagiointitutkija-blogissaan säännöllisesti korkeakouluissa tapahtuvasta plagioinnista. Erityisesti hän on keskittynyt tutkimaan ylempiä ammattikorkeakoulututkielmia, jotka vastaavat tasoltaan yliopistojen maisterintutkielmia. ” Niissä on tapahtunut hirveä tason lasku. Joistain tutkielmista näkee, ettei kukaan ole lukenut niitä koskaan.” Moore myöntää olevansa lausunnoissaan ”hyvin raaka”. Hänen mukaansa ongelmat YAMK-opinnäytetöissä juontuvat opiskelijoiden heikoista menetelmällisistä valmiuksista ja kopioinnista. Suomessa plagiointia tai muuta opiskelijavilppiä ei tilastoida keskitetysti toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa erinäisten kurinpitotoimien kohteena oli vuonna 2021 yhteensä 3 055 korkeakouluopiskelijaa. Määrä on ollut jatkuvassa kasvussa viimeiset kymmenen vuotta. Yleisin syy toimiin on ollut plagiointi. Mooren mukaan tilanne tuskin on erilainen Suomessa. T IETEELLINEN neuvottelukunta eli TENK on yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa laatinut Hyvän tieteellisen käytännön ohjeen eli HTK-ohjeen. Sen mukaan plagiointi eli luvaton lainaaminen voi tarkoittaa jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin PLAGIOINTI
10 jyväskylän ylioppilaslehti 11 jyväskylän ylioppilaslehti epäiltyjä plagiointitapauksia pro gradu -tutkielmissa on käsitelty HTK-prosessin kautta 2010-luvulla neljästi. Niistä kahdessa tutkielmassa esiintyi plagiointia. Tutkintoja ei kuitenkaan mitätöity. Joskus niin kuitenkin on käynyt. Vuonna 2013 Itä-Suomen yliopisto purki myöntämänsä maisterintutkinnon. Jatko-opiskelija jäi kiinni, kun hän lähetti artikkelinsa julkaistavaksi kansainväliseen lehteen, josta se palautettiin merkittävän plagioinnin takia. Tämän jälkeen opiskelijan maisterintutkielma tarkistettiin uudelleen ja myös siinä todettiin olevan plagiointia. Yliopisto purki tutkinnon. Hallinto-oikeus kuitenkin kumosi päätöksen, koska katsoi, että yliopiston olisi pitänyt huomata plagiointi ensimmäisellä tarkastuskerralla. Tapaus eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti, joka päätyi ratkaisussaan tutkinnon purkamiseen. Vuonna 2018 Karelia-ammattikorkeakoulu puolestaan teki päätöksen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon purkamisesta plagioinnin vuoksi. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi päätöksen. KHO:n mukaan kyse ei ollut poikkeuksellisen vakavasta ja suunnitelmallisesta plagioinnista. 2010-luvulla korkeakoulut ovat ottaneet käyttöönsä erilaisia plagiaatintunnistusjärjestelmiä. Tunnetuimpia näistä ovat Turnitin ja Urkund. Järjestelmät tunnistavat tekstien samankaltaisuuksia aiemmin julkaistujen töiden kanssa. Erja Mooren mielestä järjestelmät eivät vähennä kopiointia, vaan johtavat tekstien muunteluun. ”Suomen kielessä on helppo muuttaa lauseita. Tekstiä kopioidaan ja muunnellaan sen verran, ettei plagiaatintunnistin tunnista.” MITÄ MIELTÄ suomalaiset yliopistot ovat? Jylkkäri kysyi, kuinka paljon yliopistoissa havaitaan plagiointia opinnäytetöissä ja miten ilmiöön puututaan. Kaikkiaan kolmestatoista yliopistosta vastasi kaikki muut paitsi Tampere. Vastausten perusteella plagiointia opinnäytetöissä havaitaan vuosittain nollasta kahteen tapaukseen. Vakavuudeltaan ne ovat olleet pienimuotoisesta kopioinnista koko opinnäytetyön plagiointiin. Kaikissa yliopistoissa on käytössä jonkinlainen plagiaatintunnistusjärjestelmä, joka toimii pääasiallisena keinona ehkäistä plagiointia. Suurin osa vastaajista korosti plagioinnin ehkäisemisessä tutkimuseettisen koulutuksen tärkeyttä opintojen aikana. Useissa yliopistoissa opiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluu vähintään jonkinlainen johdatuskurssi akateemisiin opintoihin, jossa käsitellään tutkimusetiikkaa. Moore myöntää olevansa lausunnoissaan ”hyvin raaka”. Hänen mukaansa ongelmat YAMK-opinnäytetöissä juontuvat opiskelijoiden heikoista menetelmällisistä valmiuksista ja kopioinnista. Suomessa plagiointia tai muuta opiskelijavilppiä ei tilastoida keskitetysti toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa erinäisten kurinpitotoimien kohteena oli vuonna 2021 yhteensä 3 055 korkeakouluopiskelijaa. Määrä on ollut jatkuvassa kasvussa viimeiset kymmenen vuotta. Yleisin syy toimiin on ollut plagiointi. Mooren mukaan tilanne tuskin on erilainen Suomessa. T IETEELLINEN neuvottelukunta eli TENK on yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa laatinut Hyvän tieteellisen käytännön ohjeen eli HTK-ohjeen. Sen mukaan plagiointi eli luvaton lainaaminen voi tarkoittaa jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan, kuvallisen ilmaisun tai käännöksen esittämistä omana. Plagiointia on sekä suora että mukaillen tehty kopiointi. Suomessa kaikki korkeakoulut, joihin kuuluu 13 yliopistoa ja 24 ammattikorkeakoulua, ovat sitoutuneet noudattamaan tieteellisen käytännön ohjetta. Ohjeen mukaan epäillyt plagiointitapaukset ylemmissä korkeakoulututkinnoissa käsitellään ensin oppilaitoksissa. Jos tutkielma on jo hyväksytty, epäily menee HTK-prosessiin. Sitä johtaa oppilaitoksen rehtori tai kansleri. Jos esiselvityksen mukaan ilmenee aihetta epäillä vilppiä, varsinaisen tutkinnan tekee tutkintaryhmä, jossa on myös oppilaitoksen ulkopuolisia jäseniä. Yleensä plagiointitapausten toteaminen johtaa tutkielman arvosanan laskemiseen ja merkintään, että tutkielma sisältää plagiointia. Sen sijaan tutkintojen purku on harvinaista. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa PLAGIOINTI Lisäksi aihetta käydään läpi tutkielmaseminaareissa. Åbo Akademi toivoi, että plagiointitapaukset ilmoitettaisiin kansallisesti Ruotsin tapaan ja että plagioinnista käytäisiin avoimempaa keskustelua. Yliopistojen mukaan epäillyt plagioinnit käsitellään HTK-ohjeen mukaisesti. Opintojen aikana paljastanut plagiointi voi johtaa varoitukseen ja opintosuorituksen hylkäämiseen sekä pahimmillaan määräaikaiseen, enintään vuoden kestävään erottamiseen. LOPULTA VILPPI voi myös päätyä TENK:n käsittelyyn. Näin menetellään, jos vilpistä epäilty tai oppilaitos haluavat tapauksesta TENK:n lausunnon ja tapaus on käsitelty HTK-prosessin mukaisesti oppilaitoksessa. Tämä on kuitenkin harvinaista. TENK:n pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoofin mukaan tapauksen täytyy olla täysin poikkeuksellinen, että se päätyy neuvottelukunnan pöydälle. Spoofin mielestä plagiointi tunnistetaan plagiaatintunnistusjärjestelmien avulla ja normaalissa opinnäytetyön tarkastusprosessissa. ”Ohjaustyön aikana ohjaajat yleensä huomaavat, jos teksti poikkeaa opinnäytetyön tekijän tavasta kirjoittaa.” Spoof ei pidä plagiointia opinnäytetöissä merkittävänä ongelmana Suomessa. Hänen mielestään plagiointia kiinnostavampi kysymys on tehdäänkö Suomessa opinnäytetöiden tilauksia niin sanotuilta haamukirjoittajilta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että opinnäytetyö tilataan toiselta kirjoittajalta ja esitetään omana. Tällainen vilppi on yleistynyt muualla maailmassa, erityisesti englanninkielisissä maissa. ”Suomi on pieni kielialue, mikä osaltaan ehkäisee töiden tilaamista ulkomailta.” Spoof kuitenkin huomauttaa, että englanninkielisten tutkinto-ohjelmien kasvu Suomessa voi lisätä haamukirjoittajien käyttöä. ”Ei kuitenkaan tiedetä, kuinka paljon tätä Suomessa tehdään. Sitä ei ole tutkittu.” TÄLLÄ HETKELLÄ TENK uudistaa nykyistä, vuodesta 2012 käytössä ollutta HTK-ohjettaan. Luonnos lähetetään korkeakouluihin palautekierrokselle, ja lopulliseen versioon tarvitaan kaikkien korkeakoulujen hyväksyntä. Todennäköistä on, että TENK suosittelee ohjeessaan, että gradutasoisia töitä ei tarvitsisi jatkossa käydä läpi HTK-prosessin kautta, ellei näin välttämättä halua. Miksi tällainen gradu ja ylempien ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä koskeva suositus tehdään? Spoofin mielestä HTK-prosessi on ”työläs, raskas ja aikaa vievä”, jos ajatellaan satasivuista gradua. TENK suosittelee, että tapaukset käsiteltäisiin kevyemmässä oppilaitoksen omassa plagiointitutkinnassa. ”HTK-prosessi on lähtökohtaisesti tarkoitettu tieteellistä tutkimusta eli ammattitutkijoita varten.” ?
Peritty ammattiasema 12 jyväskylän ylioppilaslehti 05 jyväskylän ylioppilaslehti Usein ajatellaan, että yksilön sosioekonominen asema määräytyy lapsuuden ympäristön perusteella. Vaikutusta on kuitenkin myös perintötekijöillä. Teksti Santeri Harju Kuvitus Sofia Kyllönen K aksoset saavat postia. Toinen aloittaa pian luonnontiedelukiossa, toinen musiikkilukiossa. Tähän saakka ei-identtisten kaksosten hyvin yhteneväinen koulutuspolku eroaa, vaikka lapsuuden ympäristö on ollut sama. Tyypillisesti on ajateltu, että ympäristötekijät vaikuttavat yksilön elämään. Geeniperimän vaikutusta ei ole pidetty merkittävänä. Vuoden 2022 alussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan kuitenkin sosiaalisen ympäristön lisäksi koulutukseen ja ammattiasemaan vaikuttavat myös perintötekijät eli geenit. Sekä geeneillä että ympäristöllä on merkitystä yhdessä. Turun yliopiston INVEST-tutkimuskeskuksen sekä Oslon ja Helsingin yliopistojen yhteistutkimuksessa Socioeconomic Background and Gene-Environment Interplay in Social Stratification across the Early Life Course selvitettiin sosiaalisen ja biologisen taustan roolia yksilön koulutukseen, ammattiasemaan ja tuloihin. Aineistona käytettiin Tilastokeskuksen tietoja vajaasta 7 000:sta vuosina 1975–1986 syntyneestä kaksosparista. Tulosten mukaan geeneillä on merkitystä sosioekonomiseen asemaan. Korkea sosioekonominen tausta korostaa perimän tuomia hyötyjä ja vähentää heikkouksien merkitystä. Sosioekonomisella asemalla tarkoitetaan sekä hyvinvoinnin aineellisia voimavaroja, kuten tuloja, omaisuutta ja asumistasoa, että edellytyksiä, joita tarvitaan voimavarojen hankkimiseen. Näitä edellytyksiä ovat koulutus, ammatti ja asema työelämässä. KOSKA GEENIEN ja ympäristön yhteisvaikutukset näkyvät koulutuksen ja ammatillisen aseman periytymisessä, voisi ajatella, että ne heijastuvat myös tuloihin. Tällaista yhteyttä ei kuitenkaan huomattu, sanoo Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola. Tutkimuksen aineistosta selvitettiin paitsi kaksosten koulutustaso 28 vuoteen mennessä, ammattiasema 30-vuotiaana ja henkilökohtaiset tulot 32–36-vuotiaana. Erola sanoo, että moni voi olla tuon ikäisenä työurallaan suhteellisen alussa. Toisaalta tuloihin vaikuttavat myös vahvasti erilaiset satunnaiset tekijät, kuten harrastuksista kumpuava kiinnostus tiettyä alaa kohtaan. Kaksosista toinen voi kiinnostua esimerkiksi kielistä ja kouluttautua kääntäjäksi, toinen taas opiskella diplomi-insinööriksi. Vaikka koulutustaso olisi sama, tulotaso ei. ”Se, mikä johtaa tietylle urapolulle voi olla hyvinkin triviaali juttu koulutuspolun valintavaiheessa.” Koska geenit vaikuttavat yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen, keskeinen kysymys on, pitääkö ongelmaan puuttua ja jos, miten. ”Jos eroja halutaan tasata, on puhtaasti sosiaalisten ja biologisten tekijöiden vaikutukset kyettävä erottamaan toisistaan.” Eroihin puuttuminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Nyt valmistunut tutkimus osoittaa vasta sen, että yhteys biologisten tekijöiden eli geeniperimän ja sosiaalisten tekijöiden välillä todella on olemassa. YHTEISKUNNALLISESSA keskustelussa on eriäviä mielipiteitä siitä, kuinka paljon yksilöä tulisi palkita periytyvistä kyvyistä. Erola nostaa esimerkiksi urheilukilpailut: pitääkö geneettisistä ominaisuuksista hyötyviä palkita. Tai entäpä perinnölliset haasteet kuten lukivaikeus? Tulisiko yhteiskunnan tukea lukihäiriöisiä ja näin pyrkiä tasaamaan perintötekijöiden eroja? ”Tämä on yhteiskuntafilosofian alalla hyvin tunnettu kysymys, mutta sosiaalisen aseman periytymisen suhteen tätä on pohdittu hyvin vähän.” Ja jos eriarvoisuutta halutaan vähentää, keinot ovat vielä epäselvät. Erolan mukaan on tärkeää tuntea hyvin sekä taustasyyt että keskeiset eriarvoisuutta synnyttävät mekanismit, kuten geenien ja ympäristön yhteisvaikutukset ja yhteiskunnalliset rakenteet. Täsmälääkettä erojen tasaamiseen ole keksitty. ? MITÄ NYT
12 jyväskylän ylioppilaslehti 13 jyväskylän ylioppilaslehti Edustajisto kokousti Ilokivessä Koronapandemian vuoksi viimeiset kaksi vuotta kokoukset on pidetty etäyhteyksin. Nyt edustajisto pääsi palaamaan Ilokiveen. KOKOUKSEN PITI alkaa viisitoista minuuttia yli viisi. Pöytämikrofonien kanssa oli ongelmia. Kello 17.22 edustajiston puheenjohtaja Elma Hyöky aloitti: ”Arvoisa edustajisto ja myös muut läsnäolijat...” Torstaina 24. maaliskuuta 2022 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto kokousti ylioppilastalo Ilokiven ravintolan salissa pitkästä aikaa. Koronapandemian vuoksi viimeiset kaksi vuotta kokoukset oli pidetty etäyhteyksin. Aluksi edustajisto piti hiljaisen hetken, syynä Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuun lopussa. Sitten nimenhuuto, pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinnat... Kokouksen esityslistalla ei ollut päätösasioita, ainoastaan keskusteluasioita. Niitä olivat lähiopetukseen palaaminen, mistä Jyväskylän yliopisto on linjannut, sekä tilannekatsaus siitä, miten yliopisto on varautunut maailman turvallisuuspoliittisen tilanteen muutokseen. Yliopiston kehitysjohtaja Jarkko Pirkkalainen ja vararehtori Marja-Leena Laakso kertoivat, että molempia asioita seurataan tiiviisti. Lisäksi he halusivat kuulla edustajiston eli opiskelijoiden näkemyksiä esimerkiksi siitä, millaisia ajatuksia heillä on esimerkiksi hybridiopiskelun järjestämisestä. Myöhemmin kokouksessa JYYn toimitusjohtaja Timo Lahtinen kertoi, miten Kortepohjan ylioppilaskylän remontti on sujunut ja miten ylioppilaskylää on tarkoitus kehittää lähitulevaisuudessa. Muissa esille tulevissa asioissa edustajistoryhmä P&D piti puheenvuoron, jossa ilmaisi huolensa opiskelijoiden hyvinvoinnista. ”Opiskelijoiden mielenterveys ja terveys yleisestikin on ollut erityisesti viimeiset kaksi vuotta kovalla koetuksella. Jonot melkein mihin tahansa YTHS:n palveluut ovat pitkät [...] Apu tulisi saada nopeammin.” ”Pyydämmekin, että ylioppilaskunta kehittää opiskelijoiden mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyvän tiedon saavutettavuutta ja omaa tiedotustaan näihin liittyvistä palveluista.” Ilokiven ravintolan salissa taputettiin. ”ONNISTUNUT kokous”, edustajiston puheenjohtaja Hyöky sanoo, ja listaa: ”Edustajistoa osallistetaan ja yliopisto haluaa kuulla opiskelijoita oikeasti...” ”... että näillä asioilla on väliä, niitä edistetään yhdessä...” Ja lisäksi: ”Koen ehdottomasti, että lähikokoustamiseen siirtyminen on hyvä asia. Paitsi että ihmiset tapaavat toisensa, syntyy ehkä enemmän keskustelua. Pääsee vaihtamaan ajatuksia myös ennen ja jälkeen kokouksen.” ”Toivon myös, että muutkin kuin edustajiston jäsenet löytävät paikalle seuraamaan kokousta ja saavat käsityksen siitä, mistä edustajistossa on kyse.” Kokouksen järjestämisajankohta osui JYYn vuosijuhlapäivään. Ylioppilaskunta täytti maaliskuun 24. päivänä 88 vuotta. Kokouksessa oli tarjolla vegaanista voileipäkakkua. Vuosijuhlat järjestetään syyskuussa. JYYn edustajisto tekee päätökset tärkeimmistä ylioppilaskuntaa koskevista asioista. Opiskelijat valitsevat edustajiston 41 jäsentä joka toinen vuosi järjestettävissä edustajistovaaleissa. Edustajisto päättää muun muassa JYYn säännöistä, talousarviosta, tilinpäätöksestä, lainoista ja rakentamisesta, sekä valitsee ylioppilaskunnan hallituksen sekä tärkeimmät JYYn työntekijät. ? Teksti Oona Komonen 90 PROSENTTIA. Maaliskuussa julkaistun Nuorisobarometrin 2021 mukaan suurin osa suomalaisnuorista pitää ihmisten vaikutusta ilmastoon lämpenemiseen tosiasiana. Vuonna 2016 vastaava luku oli 85 prosenttia. Tuoreen barometrin mukaan nuoret myös luottavat tieteeseen, ja heidän mielestään tehokkaimmat vaikuttamisen keinot ovat äänestäminen, ostopäätökset ja vapaaehtoistyö. Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston vuosittain julkaisema Nuorisobarometri mittaa suomalaisten 15-29-vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita. Uusimmassa barometrissa tarkasteltiin nuorten näkemyksiä kestävästä kehityksestä ja ilmastokysymyksistä, ja siihen haastateltiin puhelimitse 1 835 nuorta joulukuun 2020 ja maaliskuun 2021 välillä. ? "Pahottelut siitä, että ääni on vähän painoksissa, ihmisten tiedonnälkä on aika valtava ja päivät menee puhuessa ja pitämässä kokouksia." Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola Ylen A-studiossa 30. maaliskuuta 2022. Vaikka koulutustaso olisi sama, tulotaso ei. ”Se, mikä johtaa tietylle urapolulle voi olla hyvinkin triviaali juttu koulutuspolun valintavaiheessa.” Koska geenit vaikuttavat yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen, keskeinen kysymys on, pitääkö ongelmaan puuttua ja jos, miten. ”Jos eroja halutaan tasata, on puhtaasti sosiaalisten ja biologisten tekijöiden vaikutukset kyettävä erottamaan toisistaan.” Eroihin puuttuminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Nyt valmistunut tutkimus osoittaa vasta sen, että yhteys biologisten tekijöiden eli geeniperimän ja sosiaalisten tekijöiden välillä todella on olemassa. YHTEISKUNNALLISESSA keskustelussa on eriäviä mielipiteitä siitä, kuinka paljon yksilöä tulisi palkita periytyvistä kyvyistä. Erola nostaa esimerkiksi urheilukilpailut: pitääkö geneettisistä ominaisuuksista hyötyviä palkita. Tai entäpä perinnölliset haasteet kuten lukivaikeus? Tulisiko yhteiskunnan tukea lukihäiriöisiä ja näin pyrkiä tasaamaan perintötekijöiden eroja? ”Tämä on yhteiskuntafilosofian alalla hyvin tunnettu kysymys, mutta sosiaalisen aseman periytymisen suhteen tätä on pohdittu hyvin vähän.” Ja jos eriarvoisuutta halutaan vähentää, keinot ovat vielä epäselvät. Erolan mukaan on tärkeää tuntea hyvin sekä taustasyyt että keskeiset eriarvoisuutta synnyttävät mekanismit, kuten geenien ja ympäristön yhteisvaikutukset ja yhteiskunnalliset rakenteet. Täsmälääkettä erojen tasaamiseen ole keksitty. ? N U M ER A A L I MITÄ NYT ÄLÄYS
14 jyväskylän ylioppilaslehti 15 jyväskylän ylioppilaslehti Opiskelijajärjestöt luopuivat Frankista PUHEENVUORO ALKOI tarinalla. Siinä Miriam Putula seisoi opiskelijaravintolan jonossa. Muovinen opiskelijakortti oli kotona, puhelinsovellus ei toiminut. Jono takana kasvoi, samoin hien määrä. Lopulta sovellus aukesi. Pöydässä kaverit lohduttivat: noin käy aina. ”Siinä minun kokemukseni Frankista”, Putula sanoi torstaina 12. marraskuuta 2020 Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksessa. Käsittelyssä oli Oulun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenaloite, jossa esitettiin: SYL lopettaisi opiskelijatunnistautumisen palveluita ja opiskelija-alennuksia Suomessa tarjoavan Oy Frank Students Ab:n pääomituksen ja hankkiutuisi sen osakkeista eroon. Silloinen OYYn hallituksen puheenjohtaja Putula jatkoi: ”Frank hukkasi muutamassa vuodessa täydellisen monopoliasemansa eikä ole koko historiansa aikana tehnyt voittoa. Sen sijaan sitä on useamman kerran pääomitettu meidän ylioppilaskuntien jäsenmaksurahoilla.” SYLin halitus ei ollut aloitteen kannalla ja esitti hylkäämistä. Perusteltiin: Frankin omistajaohjausta on kehitetty, liiketoiminnan tulos on parantunut, etsitään uusia sijoittajia, kasvupotentiaalia on... Lähetekeskustelun jälkeen aloitetta käsiteltiin liittokokouksen työryhmissä, ja kokouksen toisena päivänä eli perjantaina äänestettiin. Sen tuloksena Frankista päätettiin luopua. Helmikuussa 2022 opiskelijajärjestöt tiedottivat: ne ja Kilroy myyvät omistuksensa Oy Frank Students Ab:sta. Uusi omistaja, ruotsalainen Mecenat Holding AB ostaa koko osakekannan. ”Opiskelijajärjestöjen toimintaympäristö on muuttunut paljon viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tämä päätös mahdollistaa sen, että Frank voi keskittyä kasvamaan ja kehittymään – ja opiskelijajärjestöt taas omaan ydintoimintaansa, eli jäsentensä etujen ajamiseen”, opiskelijajärjestöjen pääsihteerit toteavat tiedotteessaan. Frankin käyttäjiltä omistajavaihdos ei vaadi toimenpiteitä. Käyttö säilyy samanlaisena kuin ennen. Frankin lisäksi digitaalisia opiskelijakorttipalveluita tarjoavat muun muassa Pivo, Slice ja Tuudo. ? Oona Komonen Sputnik vetoaa venäläisvihaa vastaan ”VIIME PÄIVIEN uutiset ovat herättäneet monissa meissä erilaisia tunteita, kuten pelkoa, ahdistusta, tietämättömyyttä, vihaa ja surua. Haluamme ainejärjestönä muistuttaa, että Ukrainan ja Venäjän välinen tilanne ei ole Suomessa asuvien venäläisten ja venäjänkielisten vika”, kirjoitti Jyväskylän yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin opiskelijoiden ainejärjestö Sputnik eri sosiaalisen median kanavissaan sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Mistä päivitys johtui? ”Meillä on paljon venäläistaustaisia jäseniä, joilla on sukulaisia ja läheisiä sekä Venäjällä että Ukrainassa. Sota vaikuttaa totta kai meihin kaikkiin”, sanoo Sputnikin puheenjohtaja Nanna Peltokangas. ”Sota ei ole Suomessa asuvien venäläisten tai venäjänkielisten syy.” Peltokankaalle ei ole kantautunut tietoa epäasiallisesta kohtelusta yksittäisiä venäjän opiskelijoita kohtaan, mutta sosiaalisessa mediassa on ollut epäasiallisia viestejä. ”Jodelissa pohdittiin, pitäisikö boikotoida Sputnik-ainejärjestöä. Toivon, että se oli tehty läppämielellä. Järjestönä emme hyväksy sotaa. Korostamme, ettei venäläistaustaisia kuulu syrjiä tai boikotoida.” Sota saattaa vaikuttaa myös venäjän kielen ja kulttuurin opintoihin. Koulutusohjelman opiskelijat ovat usein tehneet kieliharjoittelun venäläisessä yliopistossa. Koronapandemian aikana harjoitteluja ei ole tehty. Länsimaiden ja Venäjän tulehtuneet välit saattavat lopettaa harjoittelut vuosiksi eteenpäin. ”Paljon on myös sitä, että opiskelijat lähtevät keskenään Venäjälle. Siellä käyminen tukee kielen ja kulttuurin opiskelua.” Sodan seurauksena ainejärjestö veti myynnistä humoristisen Putin-haalarimerkin. ”Emme koe sitä kauhean soveliaaksi, eikä meillä ole halua laittaa sitä enää myyntiin. Nyt ei ole oikea hetki vitsailla sen naaman kanssa.” ? Tatu Helle PITKÄ jyväskylän ylioppilaslehti S uomen hallitus esittää, että kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille tulisi myöntää Suomessa oleskelulupa koko heidän opintojensa ajaksi. Lakiesityksen tavoite on kolminkertaistaa kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden määrä. Lisäksi toiveena on, että näistä opiskelijoista kolme neljäsosaa eli 75 prosenttia jäisi Suomeen töihin. Työministeri Tuula Haatainen (sd) sanoi, että muutos parantaisi Suomen työllisyysprosenttia sekä lisäisi työssäkäyvien korkeakoulutettujen määrää. Lisäksi toimi lisäisi kansainvälistä erityisosaamista. Hallituksen tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Itse kuitenkin huolestuin muutokseen tarvittavien resurssien riittämättömyydestä. Tällä hetkellä yliopistolla ei ole resursseja edes nykyisille tutkinto-opiskelijoille. Esimerkiksi opettajien, kurssikirjallisuuden ja opiskelutilojen määrä ovat tällä hetkellä riittämättömät suurimmilla tieteenaloilla kuten varhaiskasvatusja kauppatieteissä, joissa molemmissa aloittavien opiskelijoiden määrää on kasvatettu merkittävästi viime vuosien aikana. Kestämätön tilanne on näkynyt esimerkiksi omissa opinnoissani siten, ettei kurssikirjallisuutta ja opetushenkilökuntaa ole tarpeeksi. Opiskelijamäärän lisääminen ilman opetusja ohjaushenkilöstön määrän kasvattamista siis sakkauttaisi opintoja entisestään, eivätkä opiskelijat valmistuisi määräajassa. Mutta kuinka kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämistä voisi helpottaa? Paljon on vielä tehtävää varsinkin kv-opintojen markkinoinnissa, siihen liittyvissä asenteissa sekä opiskelijoiden toimeentulon turvaamisessa. Lupanormien suoristaminen eli nykymallin byrokratian karsiminen on toki tärkeää, mutta toivon tulevaan kevään budjettiriiheen konkreettisia ja aitoja toimia kv-tutkinto-opiskelijoiden oikeuksien toteutumisen takaamiseksi. En todellakaan ole tätä ehdotettua lakimuutosta vastaan, päinvastoin. Tämä on juuri sellainen toimi, joka edistää Suomen houkuttelevuutta, sekä lisää korkeakoulujen moninaisuutta ja kotikansainvälisyysmahdollisuuksia. Sen sijaan huoleni on jo valmiiksi pienten resurssien riittämättömyys. Rahaa pitää saada lisää, eikä tiedossa ole, mistä sitä saataisiin. ? Kirjoittaja on JYYn kansainvälisistä asioista ja kansainvälisestä tutoroinnista vastaava jäsen. Siiri Muhonen Kansainvälisten opiskelijoiden määrän lisääminen ei onnistu ilman rahaa Palstalla JYYläiset kolumnoivat. LYHÄRIT J YY-K O L U M N I ODOTUS
14 jyväskylän ylioppilaslehti 15 jyväskylän ylioppilaslehti saan sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Mistä päivitys johtui? ”Meillä on paljon venäläistaustaisia jäseniä, joilla on sukulaisia ja läheisiä sekä Venäjällä että Ukrainassa. Sota vaikuttaa totta kai meihin kaikkiin”, sanoo Sputnikin puheenjohtaja Nanna Peltokangas. ”Sota ei ole Suomessa asuvien venäläisten tai venäjänkielisten syy.” Peltokankaalle ei ole kantautunut tietoa epäasiallisesta kohtelusta yksittäisiä venäjän opiskelijoita kohtaan, mutta sosiaalisessa mediassa on ollut epäasiallisia viestejä. ”Jodelissa pohdittiin, pitäisikö boikotoida Sputnik-ainejärjestöä. Toivon, että se oli tehty läppämielellä. Järjestönä emme hyväksy sotaa. Korostamme, ettei venäläistaustaisia kuulu syrjiä tai boikotoida.” Sota saattaa vaikuttaa myös venäjän kielen ja kulttuurin opintoihin. Koulutusohjelman opiskelijat ovat usein tehneet kieliharjoittelun venäläisessä yliopistossa. Koronapandemian aikana harjoitteluja ei ole tehty. Länsimaiden ja Venäjän tulehtuneet välit saattavat lopettaa harjoittelut vuosiksi eteenpäin. ”Paljon on myös sitä, että opiskelijat lähtevät keskenään Venäjälle. Siellä käyminen tukee kielen ja kulttuurin opiskelua.” Sodan seurauksena ainejärjestö veti myynnistä humoristisen Putin-haalarimerkin. ”Emme koe sitä kauhean soveliaaksi, eikä meillä ole halua laittaa sitä enää myyntiin. Nyt ei ole oikea hetki vitsailla sen naaman kanssa.” ? Tatu Helle PITKÄ jyväskylän ylioppilaslehti ›› noissani siten, ettei kurssikirjallisuutta ja opetushenkilökuntaa ole tarpeeksi. Opiskelijamäärän lisääminen ilman opetusja ohjaushenkilöstön määrän kasvattamista siis sakkauttaisi opintoja entisestään, eivätkä opiskelijat valmistuisi määräajassa. Mutta kuinka kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämistä voisi helpottaa? Paljon on vielä tehtävää varsinkin kv-opintojen markkinoinnissa, siihen liittyvissä asenteissa sekä opiskelijoiden toimeentulon turvaamisessa. Lupanormien suoristaminen eli nykymallin byrokratian karsiminen on toki tärkeää, mutta toivon tulevaan kevään budjettiriiheen konkreettisia ja aitoja toimia kv-tutkinto-opiskelijoiden oikeuksien toteutumisen takaamiseksi. En todellakaan ole tätä ehdotettua lakimuutosta vastaan, päinvastoin. Tämä on juuri sellainen toimi, joka edistää Suomen houkuttelevuutta, sekä lisää korkeakoulujen moninaisuutta ja kotikansainvälisyysmahdollisuuksia. Sen sijaan huoleni on jo valmiiksi pienten resurssien riittämättömyys. Rahaa pitää saada lisää, eikä tiedossa ole, mistä sitä saataisiin. ? LYHÄRIT S K E IT T I H AL LIN V UOS I Kolme vuotta sitten Jyväskylä ssä suljettiin skeittihal li. Korvaavie n tilojen etsiminen kesti kauan. Kun tila löytyi, koronapa ndemia viivästytt i käyttöön ottoa. Nyt halli on auki. Millainen siitä tuli? ODOTUS
Teksti ja kuvat Iina Niskanen U lkoapäin se näyttää miltä tahansa laatikkomaiselta rakennukselta keskellä Seppälän kauppakeskittymää. Sisällä tunnelma muuttuu. Tilana halli on korkea. Siellä on miniramppi, erikokoisia ja -pituisia kaaria ja kaiteita. Bänkkejä, ledgejä. Torstai-iltana 17. maaliskuuta Jyväskylän skeittihallin avoimella vuorolla on skeittaajia ja skuuttaajia lapsista aikuisiin. Vauhtia riittää, ja vaarallisia tilanteita. Aina temput eivät onnistu, mutta kaverit tsemppaavat. Skeittihalli täytti yhden vuoden maaliskuun lopussa. Vuosipäivä ei ollut kuitenkaan itsestäänselvyys, sillä hallin saaminen ei ollut yksinkertainen projekti. K evättalvella 2019 Jyväskylän kaupunki tiedotti, että Salmirannan skeittihalli puretaan rakennevikojen takia. Viisitoista vuotta sitten rakennettu, aikanaan talkoovoimin skeittauskäyttöön muutettu halli oli vanha ja huonokuntoinen. Saman vuoden elokuussa myös maanlaajuisen trampoliinija skeittipuisto Superparkin Jyväskylän puiston toiminta päättyi. Tilanne tuntui skeittaajien mielestä erikoiselta, pitihän Jyväskylän kaupunki itseään Suomen liikuntapääkaupunkina. ”Yleisesti ottaen suhtautuminen skeittaamista kohtaan oli nihkeää, ja Jyväskylän kaupungin kiinnostus hallia kohtaan oli prosessin alussa lähellä nollaa”, kertoo paikallisen lajiseuran Jyväskylän rullalautailijoiden puheenjohtaja Ville Leppänen. Lajiseuran arvion mukaan Jyväskylässä on noin tuhat skeittauksen harrastajaa. Monille heistä laji on enemmän kuin harrastus, pikemminkin elämäntapa. Kun kaupungista puuttui halli, osa kävi skeittaamassa toisissa kaupungeissa. Jotkut jopa muuttivat muualle. Jyväskylän rullalautailijat alkoi omatoimisesti etsiä uutta hallitilaa kesällä 2019. Moni skeittaja oli myös itse yhteydessä kaupungin päätöksentekijöihin. Paineen kasvaessa myös kaupungin ymmärrys hallitarpeista lisääntyi. Elokuussa 2019 rullalautailijat kävi katsomassa ensimmäisiä tiloja kaupungin edustajien kanssa. Yhteensä syksyn aikana tällaisia katsauksia oli noin kymmenen. Mikään ei tuntunut sopivalta: liian pieni, liian matala, liian kaukana. Liikaa toimenpiteitä vaativa, että tilasta saisi skeittihallin. Sopivan tilan löytämiseen vaikutti myös se, että valinnassa piti ottaa huomioon rakentamistarpeet, esteettömyys ja erilaiset lupaprosessit. Lisäksi oikeankokoisen hallin löytämistä rajoitti kaupungin tiukka budjetti, joka tuntui rullalautailijoiden mielestä riittämättömältä. Tilojen lisäksi rahaa tarvittiin myös hallin sisällä olevaan parkkiin ja sen rakentamiseen. ”Jyväskylässä oltiin totuttu siihen, että skeittarit tekevät kaiken ilmaiseksi, rakkaudesta lajiin”, Leppänen sanoo. Syksyllä 2019 eräs skeittihallille soveltuva tila löytyi Savelasta, ja hidas luvanhakuprosessi alkoi. Sen edetessä kuitenkin paljastui, että kiinteistön elinkaari olisi liian lyhyt. Palattiin takaisin lähtöviivalle. L opulta onnisti. Kesällä 2020 sopiva tila löytyi Seppälästä, Gummeruksen talon entisistä kirjapainotiloista. Lupien hakeminen ja hallin suunnittelu alkoi. Tilan koko oli noin 900 neliötä. Siitä iso osa, noin 550 neliötä, lohkaistiin skeittaukseen, skuuttaukseen ja bmx-pyöräilyyn. Pienemmälle puolelle, noin 130 neliön SKEITTIHALLIN VUOSI jyväskylän ylioppilaslehti jyväskylän ylioppilaslehti 17 16 ? Oona Mård. ? ? Naisten skeittivuoro. ? ? Topi Summala.
U lkoapäin se näyttää miltä tahansa laatikkomaiselta rakennukselta keskellä Seppälän kauppakeskittymää. Sisällä tunnelma muuttuu. Tilana halli on korkea. Siellä on miniramppi, erikokoisia ja -pituisia kaaria ja kaiteita. Bänkkejä, ledgejä. Torstai-iltana 17. maaliskuuta Jyväskylän skeittihallin avoimella vuorolla on skeittaajia ja skuuttaajia lapsista aikuisiin. Vauhtia riittää, ja vaarallisia tilanteita. Aina temput eivät onnistu, mutta kaverit tsemppaavat. Skeittihalli täytti yhden vuoden maaliskuun lopussa. Vuosipäivä ei ollut kuitenkaan itsestäänselvyys, sillä hallin saaminen ei ollut yksinkertainen projekti. K evättalvella 2019 Jyväskylän kaupunki tiedotti, että Salmirannan skeittihalli puretaan rakennevikojen takia. Viisitoista vuotta sitten rakennettu, aikanaan talkoovoimin skeittauskäyttöön muutettu halli oli vanha ja huonokuntoinen. Saman vuoden elokuussa myös maanlaajuisen trampoliinija skeittipuisto Superparkin Jyväskylän puiston toiminta päättyi. Tilanne tuntui skeittaajien mielestä erikoiselta, pitihän Jyväskylän kaupunki itseään Suomen liikuntapääkaupunkina. ”Yleisesti ottaen suhtautuminen skeittaamista kohtaan oli nihkeää, ja Jyväskylän kaupungin kiinnostus hallia kohtaan oli prosessin alussa lähellä nollaa”, kertoo paikallisen lajiseuran Jyväskylän rullalautailijoiden puheenjohtaja Ville Leppänen. Lajiseuran arvion mukaan Jyväskylässä on noin tuhat skeittauksen harrastajaa. Monille heistä laji on enemmän kuin harrastus, pikemminkin elämäntapa. Kun kaupungista puuttui halli, osa kävi skeittaamassa toisissa kaupungeissa. Jotkut jopa muuttivat muualle. Jyväskylän rullalautailijat alkoi omatoimisesti etsiä uutta hallitilaa kesällä 2019. Moni skeittaja oli myös itse yhteydessä kaupungin päätöksentekijöihin. Paineen kasvaessa myös kaupungin ymmärrys hallitarpeista lisääntyi. Elokuussa 2019 rullalautailijat kävi katsomassa ensimmäisiä tiloja kaupungin edustajien kanssa. Yhteensä syksyn aikana tällaisia katsauksia oli noin kymmenen. Mikään ei tuntunut sopivalta: liian pieni, liian matala, liian kaukana. Liikaa toimenpiteitä vaativa, että tilasta saisi skeittihallin. Sopivan tilan löytämiseen vaikutti myös se, että valinnassa piti ottaa huomioon rakentamistarpeet, esteettömyys ja erilaiset lupaprosessit. Lisäksi oikeankokoisen hallin löytämistä rajoitti kaupungin tiukka budjetti, joka tuntui rullalautailijoiden mielestä riittämättömältä. Tilojen lisäksi rahaa tarvittiin myös hallin sisällä olevaan parkkiin ja sen rakentamiseen. ”Jyväskylässä oltiin totuttu siihen, että skeittarit tekevät kaiken ilmaiseksi, rakkaudesta lajiin”, Leppänen sanoo. Syksyllä 2019 eräs skeittihallille soveltuva tila löytyi Savelasta, ja hidas luvanhakuprosessi alkoi. Sen edetessä kuitenkin paljastui, että kiinteistön elinkaari olisi liian lyhyt. Palattiin takaisin lähtöviivalle. L opulta onnisti. Kesällä 2020 sopiva tila löytyi Seppälästä, Gummeruksen talon entisistä kirjapainotiloista. Lupien hakeminen ja hallin suunnittelu alkoi. Tilan koko oli noin 900 neliötä. Siitä iso osa, noin 550 neliötä, lohkaistiin skeittaukseen, skuuttaukseen ja bmx-pyöräilyyn. Pienemmälle puolelle, noin 130 neliön tilaan, rakennettiin alue trial-pyöräilijöille, ja loput 240 neliötä sai AKK-Motorsport ry toimitilakseen. Projekti eteni kaupungin ja muiden tilaa käyttävien seurojen yhteistyönä. Hallin sisällä olevan parkin, eli kaaret, reilit ja muut skeitattavat obstaakkelit, suunnitteli jyväskyläläinen skeittari Ville Keituri. ”Skeittareilla oli erilaisia toiveita parkin suhteen, ja niiden yhdistäminen oli haastavaa. Piirsin yhteensä noin viisikymmentä versiota parkista ennen kuin lopullinen versio valmistui”, Keituri kertoo. Suunnittelun jälkeen alkoi rakentaminen. Säynätsalon vaneritehdas lahjoitti vaneria ja kaupunki kustansi loput materiaalit. Lisäksi se avusti rahallisesti rakennustyössä. Valmistunut skeittihalli avattiin maaliskuussa 2021. Koronapandemian ja siitä johtuvien kokoontumisrajoitusten vuoksi ovet kuitenkin pysyivät vielä kiinni. L okakuussa 2021 Jyväskylän Rullalautailijat kertoi Facebook-tilillään: SKEITTIHALLI AUKEAA LA 9.10.2021 klo 14 seuran skeittivuorolla. Nyt se tapahtuu! Kahden vuoden tauon jälkeen Jyväskylässä aukeaa skeittihalli! Viime syksystä lähtien hallin toiminta on ollut täydessä vauhdissa viikon jokaisena päivänä. Käyttö on jaettu vuoroihin: esimerkiksi skeittaajille, skuuttaajille ja bmx-temppupyöräilyn harrastajille on kaikille omat aikansa hallin vuorolistassa. Lisäksi hallilla järjestetään skeittija skuuttikouluja, ja myös naisille on oma hallivuoro. Kaupungin vuoro puolestaan on avoin kaikille. Kaiken kaikkiaan pitkäksi venyneestä halliprojektista on seurannut myös paljon hyvää. Jyväskylän skeittaajat ovat aiempaa järjestäytyneempiä ja yhteisöllisyys on kasvanut. ”Jyväskylässä on suuri ja tiivis skeittiyhteisö. Yhdessä tekemisen meininki lisääntyi halliprojektin myötä”, paikallisen lajiseuran entinen puheenjohtaja, hallihanketta edistänyt Santeri Nikkinen sanoo. Myös keskusteluyhteys skeittaajien ja kaupungin välillä on parantunut. Kaupungin liikuntapalveluiden esihenkilö Jukka Karttunen harmittelee, että halliprojekti venyi pitkäksi. ”Skeittihalliin liittyvien asioiden ja yksityiskohtien sopimiseen meni valitettavan pitkään, ja lisäksi korona osaltaan hidasti prosessia.” Viime aikoina kaupunki on pyytänyt rullalautailijoita mukaan esimerkiksi kaupunkisuunnitteluun. Osaltaan muutokseen on vaikuttanut se, että skeittaus debytoi kesäolympialaisissa Tokiossa 2021. Olympiastatus on merkittävä asia, kun eri lajien olosuhteita sekä harrastuspaikkojen määriä ja sijainteja mietitään. ”Lajin muuttuminen ammattimaisempaan suuntaan tarkoittaa automaattisesti sitä, että harrastamiseen tulee olla hyvät olosuhteet ympäri vuoden”, Karttunen kertoo. Toisaalta Jyväskylän skeittihalli eroaa muista kaupungin liikuntapaikoista siten, ettei hallilla ole töissä kaupungin henkilökuntaa. Jyväskylän rullalautailijat on ottanut vastuun toiminnan pyörittämisestä hoitamalla esimerkiksi vuorot ja valvonnan. Karttusen mukaan kaupungilla ei ole tähän riittävästi resursseja. Tulevaisuudessa hallia on tarkoitus kehittää yhdessä käyttäjien ja kaupungin toimesta. Uusia harrastajia kaivataan. Sekä Jyväskylän rullalautailijat että kaupunki toivottavat kaikki tervetulleeksi skeittaamaan. T orstai-iltana kello lähestyy kahdeksaa. Jyväskylän skeittihallissa on hallivuoron vaihto. Yleinen vuoro päättyy ja naisten skeittivuoro alkaa. Halli rauhoittuu: päivän viimeiselle vuorolle saapuu kymmenisen skeittaajaa. Vaikka ilta on jo pitkällä ja vähän väsyttää, kaikilla on hyvä fiilis. Tunnelma on kannustava ja toisia tsempataan, kuten lajiin kuuluu. ? Jyväskylän skeittihallin toiminnasta vastaa Jyväskylän rullalautailijat ry. Myös kaupunki järjestää hallilla avoimia vuoroja. Tietoja hallin käytöstä ja vuorosta löytyy JyRu:n nettisivuilta www.jyru.fi. SKEITTIHALLIN VUOSI jyväskylän ylioppilaslehti jyväskylän ylioppilaslehti 17 16
SOTA UKRAINASSA ennen hän kävi Ukrainassa joka kesä j jyväskylän ylioppilaslehti 19 18
Teksti Tatu Helle Kuvat Mikko Kuparinen SOTA UKRAINASSA ennen hän kävi Ukrainassa joka kesä Yliopisto-opiskelija Betty Salmin sukulaiset asuvat Ukrainassa ja toiset sukulaiset Venäjällä. Samalla hänen äitinsä toivoo, ettei hän puhuisi venäjää Suomessa. H elmikuun 24. päivänä Betty Salm soitti äidilleen ja itki. Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan saman päivän aamuna. Se oli Salmille sodan tähän asti pahin päivä. ”Se tuli shokkina. Soittelin kavereilleni, että ihan perseestä. Itkin koko illan ja purin tunteita.” Kotoisin hän on Virosta, josta hän muutti Suomeen yläkouluikäisenä. Äiti on venäläinen, isä virolainen. Salmin äidinkieli on venäjä. Sukulaisia hänellä on Viron lisäksi sekä Ukrainassa että Venäjällä. Hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä Venäjän joukot iskivät Ukrainaan idästä Donbasin ja Luhanskin separatistialueiden kautta, pohjoisesta Valko-Venäjältä ja etelästä miehitetyltä Krimiltä. Salmen äidin puolen isovanhemmat asuvat Keski-Ukrainassa Pultavassa. Kaupungissa ei ole ollut toistaiseksi taisteluita. Isovanhemmat onnistuivat poistumaan maasta muutama päivä sodan alkamisen jälkeen ja ovat nyt Tallinnassa. ”He pääsivät pois helposti.” Mutta Ukrainassa on yhä sukua. Viisi serkkua, joista kolme on päiväkoti-ikäisiä ja kaksi suurin piirtein saman ikäisiä kuin Salm itse. Tädit ovat puolestaan 40–50-vuotiaita. He kaikki asuvat Harkovan kaupungin lähistöllä, missä venäläiset ovat tulittaneet sodan alusta lähtien useita siviilikohteita. Harkovan alueen kuvernööri Oleg Sinegubov kertoi medialle 2. maaliskuuta, että vain yhden vuorokauden aikana iskuissa alueelle kuoli ainakin 21 ihmistä ja haavoittui yli sata. Sitä seuraavalla viikolla lähistöllä Izyumin kaupungissa venäläiset pommittivat psykiatrista sairaalaa, jossa oli iskun aikaan 330 ihmistä, osa liikuntakyvyttömiä. Venäjän presidentti Vladimir Putinin hallinnon säälimätön taktiikka pommittaa siviilikohteita on tuttu maan toimista Syyrian sodassa. S alm on ollut sukulaisiinsa yhteydessä päivittäin. Jatkuva sireenien ulina alueella kertoo ilmahälytyksistä. Räjähdysten äänet kantautuvat sukulaisten koteihin. Normaalit päivärutiinit ovat lakanneet. Sukulaiset eivät juuri poistu kotoaan paitsi hakeutuessaan suojaan. ”Heillä on kellaribunkkeri, jossa he ovat olleet pommitusten aikaan.” ”Heidän asuinalueelleen ei ole vielä tullut sotilaita, mutta he pelkäävät, että alue tullaan kohta valloittamaan.” Serkut ovat harkinneet pakenevansa, mutta yksi heistä on miespuolinen. Hän on asevelvollinen eikä voi Ukrainan hallinnon määräyksen mukaan poistua maasta. Toinen naispuolinen serkku haluisi lähteä, mutta hän ei halua jättää vanhempiaan. ”Vanhemmat ovat sillä tavalla isänmaallisia eivätkä suostu lähtemään. Ymmärrän heitäkin.” ”Toivoisin, että he lähtisivät, koska tilanne ei näytä hyvältä.” Ukrainalaiset sukulaiset olivat toki pelänneet Venäjän hyökkäystä siitä lähtien, kun se miehitti Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan vuonna 2014. Nyt helmikuussa alkanutta hyökkäystä edelsi useita kuukausia kestänyt tilanne, jossa Venäjä keräsi sotajoukkojaan Ukrainan rajoille. Läntisten tiedustelutietojen arvioiden mukaan rajoilla oli ennen hyökkäystä liki 200 000 sotilasta. Kaksi päivää ennen hyökkäystä Putin tunnusti itäukrainalaisten Donbasin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyyden ja ilmoitti lähettävänsä niihin niin sanottuja rauhanturvajoukkoja. ”Serkut uskoivat, että Putin pullistelee eikä oikeasti hyökkää.” Toisin kävi. V enäjän kieltä ja kulttuuria opiskelee Jyväskylän yliopistossa Salmin lisäksi useita muita venäläistaustaisia tai venäläisiä opiskelijoita. Salm on puhunut paljon sodasta heidän kanssaan. ”Kavereitani ahdistaa ehkä enemmän se, että Suomeenkin hyökättäisiin. Minua ahdistaa enemmän sukulaisteni puolesta.” Venäjällä vanhemmille ihmisille merkittävin tiedon lähde on televisio, josta uutij jyväskylän ylioppilaslehti 19 18
RAKAS YSTÄVÄ sensa saa 80 prosenttia väestöstä. Televisiokanavat ovat Putinin ja hänen lähipiirinsä hallinnassa ja ne kertovat Kremlin versiota Ukrainan sodasta. Kremlin virallisen linjan mukaan Venäjä on vapauttamassa Ukrainaa natsihallinnosta. Sen mukaan kyse ei edes ole sodasta, vaan Venäjän erikoisoperaatiosta. Väitteet ovat vailla totuuspohjaa. Siviilikohteiden pommituksista ja kaatuneiden venäläisten sotilaiden lukumäärästä vaietaan. O sa opiskelijakavereiden venäläisistä vanhemmista katsoo vain venäläisiä tv-uutisia. ”Heidän vanhempansa eivät varsinaisesti ole sanoneet kenen puolella ovat, mutta he saavat infoa vain yhdestä lähteestä ja se ei ole kaikkein paras lähde.” Venäjä on rajoittanut pääsyä muun muassa BBC:n venäjänkieliseen uutispalveluun, Radio Libertyyn ja riippumattomaan venäjänkieliseen Meduzaan. Sosiaalisen median kanavien kieltolistalle ovat joutuneet Facebook, Instagram ja Twitter. Venäjällä tuli hiljattain voimaan laki, jonka mukaan armeijaa koskevan ”valheellisen tiedon” julkaisusta voi saada 15 vuotta vankeutta. Myöhemmin lakia laajannettiin koskemaan tiedon levittämistä Venäjän hallintoelimien tekemisistä ulkomailla. Hallintoelimiin kuuluvat muun muassa lähetystöt, valtakunnansyyttäjä ja kansalliskaarti. Laki rajoittaa merkittävästi tiedotusvälineiden toimintaa Venäjällä. Salmilla on sukulaisia myös Venäjällä. Sukulaiset Venäjällä ovat ”juuri niitä vanhempia ihmisiä”. ”Eivät he sano, että tämä on oikein, mutta...” ”Heidän mielestään kaikkien slaavien pitäisi pitää yhtä. Heidän ajattelunsa on vähän sen suuntaista, että tehdään uusi Neuvostoliitto, vaikka eivät he sitä suoraan sano.” S alm ei kuitenkaan usko, että valtaosa tavallisista ihmisistä Venäjällä haluaa sotaa, eivät etenkään nuoret venäläiset. ”Jollain vanhemmilla ihmisillä, jotka ovat eläneet neuvostoaikana on varmaan ideologia, joka sopii yhteen Putinin ajatusmaailman kanssa.” Salm vain haluaa, että sota päättyisi. ”Itse olen osa molempien maiden kulttuureja.” Siksi Salmin mielestä sota on ”todella turha”. ”Niin kuin [Ukrainan presidentti] Zelenskyi on sanonut, tämän olisi voinut sopia puhumalla, mutta Putin ei vissiin sitä halua.” Hän korostaa olevansa sodassa Ukrainan puolella. ”Venäjällä ei ole mitään oikeutta mennä Ukrainaan. Se on itsenäinen valtio, eikä heidän [ukrainalaisten] tarvitse tehdä niin kuin Putin haluaa.” Sotaan suhtautuminen ei ole aiheuttanut kaveripiirissä ristiriitoja. ”Olemme kaikki samoilla linjoilla asian suhteen.” Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut länsimaat asettamaan Venäjälle ennen näkemättömän raskaita talouspakotteita. Pakotteet kohdistuvat etenkin Venäjän pankkisektoriin ja teknologian tuontiin. McDonald’s, Apple, British Petroleum, Airbus, Coca-Cola, Ikea, Amazon, VISA, Mastercard, Volkswagen, Spotify, Maersk. Lista maasta vetäytyvistä yrityksistä on pitkä ja jatkaa kasvamistaan. Salm kannattaa talouspakotteita. ”Kaikki toimenpiteet mitä nyt käytetään vaikuttavat olevan ainoa mahdollisuus, mikä ehkä avaa Putinin silmät.” Salm tosin epäilee, ettei Putin ole juuri kiinnostunut siitä, mitä pakotteet tavalliselle kansalle aiheuttavat. ”Onhan Venäjä ollut jo pitkään vähän sellainen kehitysmaa. Siellä keskitytään vain isoimpiin kaupunkeihin. Jos tämä jatkuu näin, eivät asiat Venäjällä ainakaan parempaan suuntaan mene.” V enäjän hyökkäys Ukrainaan on näkynyt myös Suomessa. Ukrainalaisten kärsimys on herättänyt huolta, kuten myös pelko sodan laajentumisesta Suomeen. Lisäksi on oltu huolissaan kasvavasta venäläisvihasta. Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kirjoitti maaliskuun alussa kolumnissaan, että on tärkeää, että suomalaiset eivät kohdista vihaa ja häirintää Suomessa asuviin venäläisiin. Hän totesi, että yhteiskunnan sisäisten jakolinjojen kaivaminen ja venäläistaustaisten ihmisten epäasiallinen kohtelu heikentävät Suomea sisäisesti ja antavat aseita Venäjän valtiojohdon propagandakoneiston käyttöön. Putin on Ukrainassa perustellut toimiaan sorrettujen venäläisten suojelemisella. Vihaa kuitenkin on ilmennyt. Helsinkiläinen venäläistä ruokaa myyvä ravintola BLINit teki maaliskuun alussa Facebook-päivityksen, jossa ravintola kertoi henkilökuntaan kohdistuneesta venäläisvihasta. Päivityksessä ravintolan omistaja huomautti olevansa itse ukrainalainen ja että useat ravintolan työntekijöistä ovat ukrainalaisia. Salmin lähipiirissä liikkui sodan ensimmäisinä päivinä huhuja, että naisen päälle olisi syljetty Helsingin metrossa, koska hän puhui venäjää. Salmin äiti pyysi, ettei Salm puhuisi äidinkieltään eli venäjää julkisella paikalla. ”En kirjaimellisesti voi olla oma itseni, jos täytyy pelätä, että joku tulee uhkailemaan.” Vaikka Salmin äidinkieli on venäjä, hän pitää itseään enemmän virolaisena. Syntynyt hän on Virossa. Venäläisyys on hänelle kieli ja kulttuuri, ei maa. ”Miten ihmiset erottavat, jos puhun venäjää, olenko Virosta, Venäjältä vai Ukrainasta.” Venäjällä hän on käynyt muutaman kerran elämänsä aikana, viimeksi Pietarissa 2019. Ukrainassa hän vieraili isovanhempiensa mökillä joka kesä aina kesäkuusta elokuuhun ennen Krimin miehitystä. K aikesta huolimatta Salm on pyrkinyt jatkamaan normaalia elämää – opiskelemaan, tapaamaan ystäviään ja käymään töissä Aalto Alvarin uimahallissa. Uutiset ja sukulaisten tilanne Ukrainassa ahdistavat silti paljon. Salmin Harkovan alueella asuva miespuolinen 20-vuotias serkku saattaa joutua yleisen liikekannallepanon vuoksi liittymään Ukrainan asevoimiin. ”Vielä hän ei ole joutunut armeijaan, mutta kyllä uskon, että hän aika pian lähtee sinne. Ei ole oikein muita vaihtoehtoja.” ”Se on todella pelottavaa. Hänhän voi sitten kupsahtaa siellä ihan milloin tahansa.” Salm seuraa uutisia Ukrainasta päivittäin ja haluaa pysyä sodasta ajan tasalla. ”Mutta jos koko ajan katsoo negatiivisia juttuja, oma päivä menee täysin pilalle, kun asia ahdistaa ja sitä murehtii.” ? "SERKUT USKOIVAT, ETTÄ PUTIN PULLISTELEE EIKÄ OIKEASTI HYÖKKÄÄ. " SOTA UKRAINASSA jyväskylän ylioppilaslehti 20 21