JYLKKÄRI 18 Anurointia ja vertaistukea: Lepää rauhassa, Demi 12 ?Onko suohonlaulanta katoavaa kansanperinnettä? 02 Saako poliitikko somettaa sponsoroitua sisältöä? 05 Pääkirjoitus: Kusettakaa ja nauttikaa 10 Edustajisto lähetti hallituksen esityksen bumerangina takaisin 23 Karaokea, huumeita ja murhatutkintaa: Disco Elysium tulee taas #03 J y väsk yl än ylioppil a slehti 07. huhtikuuta – 25. huhtikuuta 2021 61. vuosikerta ??????
Helsinkiläinen diplomi-insinööri suhtautui sosiaalisen median vaikuttajiin epäilevästi. Hän kirjoitti niin Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipiteessään 11. helmikuuta. ”Onko somepersoona oikea ihminen hoitamaan kuntalaisten asioita”, otsikoitiin. Kahta päivää aiemmin lehdessä oli julkaistu artikkeli, jossa kerrottiin kuntavaaleihin ehdolle asettuneista somevaikuttajista. Oli myös haastateltu Hanna Reinikaista, somevaikuttajiin perehtynyttä väitöskirjatutkijaa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta. Vaikuttajien ehdokkuudet olivat kehitys, jonka hän oli odottanut korostuvan vuosia. Reinikainen luki mielipidekirjoituksen. Siinä Antti Vuorela totesi, ettei asukkaiden asioita ”sometuksella hoideta”. Hänen mielestään paras vaihtoehto on paikallinen ehdokas puoluekannasta riippumatta. Sellainen, joka tuntee alueensa asiat. Koulut, joukkoliikenteen, kirjastot, terveyspalvelut. Aijaa, Reinikainen ajatteli. Että niitäkö asioita ei somevaikuttaja tunne. Sinänsä hän ymmärtää. Skeptinen asenne vaikuttajia kohtaan kertoo siitä, ettei heitä tunne. Keitä he siis ovat? Ensin Reinikainen vastaa lyhyesti: tavallisia ihmisiä, joille some on työpaikka. Sitten määrittelee pidemmin. Somevaikuttajista on puhuttu 2010-luvulta alkaen. He voivat olla bloggaajia, tubettajia, instaajia, snäppääjiä. Merkittävää on, että vaikuttajalla on oma yleisönsä somessa sekä halu jakaa ammattimaisesti tuotettua sisältöä. Seuraajamäärällä ei ole väliä. Monesti rinnastetaan julkisuuden henkilöihin. Sellaisia vaikuttajat eivät kuitenkaan ole, välttämättä. Harva pitää itseään julkkiksena, Reinikainen sanoo. Olennainen ero on myös, että julkkikset tulevat tunnetuksi usein joukkoviestimistä. Media tekee näkökulmavalintoja. Sen sijaan somevaikuttajat tekevät sisältöä omilla ehdoillaan. Muutosta on. Viime vuosina vaikuttajat ovat näkyneet yhä enemmän perinteisessä mediassa. On uutisoitu ”suosikkibloggaajista” ja ”tähtitubettajista”. Kerrottu, kuinka ”hurjia summia sometähdet tienaavat”. Vuonna 2017 Tubecon-tapahtuma selvitti keitä 13–19-vuotiaat suomalaiset seuraavat somessa. Listan kärki: Mmiisas, Lakko, Mariieveronica, Hermanni, Maiju. Kaikki suomalaistubettajia. Suosio heijastuu myös televisioon. Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa ovat esiintyneet Sonja »Soikkuu» Hämäläinen, Miisa »Mmiisas» Rotola-Pukkila, Veronica »Mariieveronica» Verho. Keväällä 2019 Selviytyjät-kilpailun voitti Miska »MiskaMH» Haakana, ja tänä keväänä mukana on Juuso »Herbalisti» Karikuusi. Monilla tubettajista on satojatuhansia seuraajia, enemmän kuin useilla ”perinteisillä julkkiksilla”. Silti ohjelman alussa moni ei tiedä, keitä nämä ovat. Pinnallinen asenne somevaikuttajia kohtaan kertoo, ettei heitä tunne. Väitöskirjatutkija Hanna Reinikaista kiinnostaa vaikuttajien ja yleisön suhde. TeksTi? Oona Komonen?kuva?Pi Mäkilä Reinikainen muutti Keski-Suomeen 1998, aloitti yhteisöviestinnän opinnot yliopistossa. Hän pohti väitöskirjaa, mutta ei keksinyt aihetta. Meni muutama vuosi yliopistolla, pääosin hallintopuolella. Sitten hän muutti Helsinkiin. Työskenteli viestintäkonsulttina eri yrityksissä, edisti asiakkaiden kuluttajabrändejä. Kun 2010luvun alussa alettiin puhua blogiyhteistyöstä, hän keksi. Väitöskirjaa hän on tehnyt päätoimisesti kesästä 2016. Aihe: somevaikuttajien yleisösuhde ja kaupallisten suositusten tehokkuus. Reinikaisen tutkimus on laajentunut. Ensin bloggaajista tubettajiin, sitten yleisemmin somevaikuttajiin. Siksi, että moni käyttää sometyössään eri alustoja ja kanavia. Teoria parasosiaalisesta vuorovaikutuksesta julkaistiin 1956. Antropologi Donald Horton ja sosiologi Richard Wohlin havaitsivat, että katsojat voivat pitää television uutisankkureita tuttavinaan. Heitä tervehdittiin, myötäiltiin eleitä. Psykologinen kokemus oli yksipuolinen, mutta silti merkittävä. Yleisö palasi sisällön äärelle yhä uudelleen, ”ystävän seuraan”. Alun perin määritelmällistä oli vastavuoroisuuden puute. Nykyään parasosiaalisen suhteen kohteeseen, kuten somevaikuttajaan, voi olla reaaliaikaisesti yhteydessä. Facebookissa, Instagramissa, YouTubessa, foorumeilla, verkkopeleissä. Suhde vaikuttajaan lisää tämän uskottavuutta, kasvattaa ”parasosiaalista pääomaa”. Se taas paitsi edistää vaikuttajan asemaa myös kiinnostaa ulkopuolisia. Maaliskuussa 2020 valtioneuvoston kanslia tuki somevaikuttajia välittämään koronavirukseen liittyvää tietoa seuraajilleen. Viestinnän lisäksi voi hyötyä taloudellisesti. Tutkimusten mukaan esimerkiksi seuraajien aikomus ostaa videolla nähty tuote tai palvelu kasvaa, jos he luottavat suosittelijaan – kuten tubettajaan. Se houkuttelee kaupallisia toimijoita. ”Vallan lisäksi tulee vastuuta”, Reinikainen sanoo. Erityisesti, jos seuraajat ovat lapsia ja nuoria. Elokuussa 2020 syntyi kohtu. Vihreiden varapuheenjohtaja ja kunnallispoliitikko Fatim Diarra sai Helkamalta sähköpyörän vastineeksi siitä, että kirjoittaa käyttökokemuksista someen. Sisältöyhteistyötä paheksuttiin. Poliisikin tutki, teki esiselvityksen. Diarra ei ollut valtuustossa ainoa someyhteistöitä tehnyt. Alkoi keskustelu, jossa kyseenalaistettiin somevaikuttajien poliittinen uskottavuus. ”Kummallista”, Reinikainen sanoo. Useille some on työpaikka. ”Jos vaikuttaja ei voi poliittisena toimijana harjoittaa ammattiaan, pitäisi keskustella laajemmin, mistä ihmisten toimeentulo tulee.” Ennennäkemättömät somevaalit, niin kuntavaaleista on puhuttu. Ei ole perinteisiä vaalikojuja, ei livetilaisuuksia. Moni ehdokas vertaa somea perinteisiin lehti-ilmoituksiin. Tekee Facebook-sivut markkinointia varten. Aika vanhanaikaista, Reinikainen sanoo. Keskeistä somessa on vuorovaikutus. Siksi ehdolle asettuneilla somevaikuttajilla voi olla muihin etumatka. Heillä on kokemusta verkossa järjestettävistä tilaisuuksista, ihmisten kokoamisesta yhteen, potentiaalisia äänestäjiä. Tosin ei voi tietää, realisoituvatko seuraajat ääniksi. Nuorille somevaikuttajien yhteiskunnalliset ja poliittiset kannanotot ovat melko luontevia. Sen sijaan vanhemmissa ikäryhmissä suhtaudutaan skeptisemmin. Ja mitä tulee vaaleihin, ei Reinikaisen mukaan vaikuttajaa vuosia seuranneelle tämän arvot ja puolue ole välttämättä yllätys. Vielä viitisen vuotta sitten tutkimusta somevaikuttajasta oli niukasti. Nyt uusia tutkimuksia ilmestyy päivittäin. Myös ymmärrys siitä, ketkä voivat olla parasosiaalisten kokemusten kohteita, on kasvanut. Reinikaisen brasilianterrieri Riolla on Instagramissa reilu tuhat seuraajaa. Kolme kertaa enemmän kuin omistajallaan.? ? 02?J ylkkäri?03 · 2021 Kasvo
»Jos vaikuttaja ei voi poliittisena toimijana harjoittaa ammattiaan, pitäisi keskustella laajemmin, mistä ihmisen toimeentulo tulee» J ylkkäri?03 · 2021? 03
LÖYDÄ PAIKKASI Mikä tekee kaupungista opiskelijakaupungin? Totta kai laaja valikoima oppilaitoksia, mutta ennen kaikkea ihmiset, opiskelijat itse ja opiskelijaelämä. Tiesitkö, että noin joka kolmas Jyväskylän asukas on opiskelija? Kaupungin 40 000 opiskelijaa muodostavat aktiivisen yhteisön, josta löydät helposti oman paikkasi. Kaupunki sykkii liikuntaa, kulttuuria ja tapahtumia. Jyväskylästä löydät ainekset sinua kiinnostavaan ja kiehtovaan opiskelijaelämään joka päivä. Tervetuloa joukkoon! jyvaskyla.?/opiskelijakaupunki KUVA: TERO TAKALO-ESKOLA
Tässä Jylkkärissä on muutamakin Jyyn jäsendemokratiaa koskeva juttu. Sivuilta 10 – 11 löytyy Kortepohjan ylioppilaskylän palvelumaksuja koskeva juttu, jonka voi tiivistää lyhyesti että asukkaita ja jäsenistöä ei kuultu esitystä tehdessä, vaikka se heitä mitä suurimmissa määrin kosketti. Sivulta 24 taas löytyy jäsenpalvelusihteeri Ismo Puhakan ylioppilaskunnan tarpeellisuutta puolustava teksti, jossa vedotaan muun muassa opiskelijoihin, jotta meidän keskuudestamme nousisi uusia tekijöitä palvelemaan yhteistä hyvää opiskelijaliikkeessä. Näihin kahteen juttuun kiteytyy, tavallaan, opiskelijaliikettä vaivaavat pulmat. Ylioppilaskunnat ja varsinkin pienemmät ainejärjestöt kärsivät säännöllisesti siitä, että porukkaa on vaikeahkoa saada kiinnostumaan yhteisen hyvän tekemisestä, saatika sitten vaikka asettumaan ehdolle edariin. Toisaalta jäsendemokratiassa monesti paahdetaan eteenpäin kuuntelematta rivijäsenistöä, jota taas ei toisaalta aina edes juuri kiinnosta mielipidettään ilmaista. ? Tämä on laajempi ajankuva. Suomessa perinteinen yhdistystoiminta riutuu ja valuu kuoleva yhdistys kerrallaan kohti apatialta haisevaa avohautaa. Tätä mustaa paraatia voi tarkastella livenä vaikkapa twitterissä, missä @EdesmenneetPrh-tili twiittaa kerran tunnissa yhden lakkauttamisuhan alla olevan yhdistyksen. Samalla korkeakoulut ovat muuttuneet lukuisten muutosten vuoksi yhä enemmän ja enemmän vain tutkintotehtaiksi, joissa jengiä ei niin kiinnosta osallistua opiskelijoiden aseman parantamiseen. Ja miksipä kiinnostaisi, jos asenne on, että yliopisto on "vain" koulu, joka vedetään tukka putkella mahdollisimman nopeaa lävitse. Pakollinen välivaihe, joka pitää suorittaa helvetinmoista kyytiä, että pääsee suorittamaan ja burnouttiin muualle. ? Vaikka tämä ei kuvaisikaan omaa asennetta niin yhteiskunta kuitenkin pakottaa kaikkialla tähän muottiin. Opintorahaa on pienennetty, opintotukikuukausia vähennetään säännöllisesti, eikä lainalla mielellään kauaa elä. Kun yliopistojen rahoitus on sidottu siihen, miten nopeasti tutkintoja pusketaan ulos, on myös korkeakoulujen etu tunkea opiskelijat mahdollisimman pian ulos. Pois se minusta, että kritisoisin ihmistä, joka valmistuu tavoiteajassa. Ikiopiskelijana olen salaa vähän kateellineen. Monelle se ei kuitenkaan ole niin hyvä vaihtoehto, on sopimattomia alavalintoja, yhä vain lisääntyvää uupumusta, erilaisia vaikeuksia opiskella. Lisäksi elääkin pitäisi. Käydä sitseillä ja tapahtumissa sitten kun niitä taas on, nähdä kavereita, laiskotella vaikka tentti olisi tulossa, juoda viiniä auringonnousuun ja sekoilla. Osallistua vähän siihen ylioppilaskunnan toimintaan, että ainakin seuraavilla opiskelijasukupolvilla olisi asiat helpommin. Yhteiskunta haluaa ehkä tehdä kaikista supersuorittajia, mutta siihen paineeseen ei ole pakko taipua. Jos elämä on vain suorittamista, se on tyhjää ja vie vain nurkan takana odottavan hermoromahduksen syliin. Annan vinkiksi kaikille opiskelijoille keskittyä enemmän omaan hedonismiin, ja yhdessä asuvien pariskuntien kannattaa muistaa väittää Kelalle etteivät seurustele niin tukiasioiden kanssa on helpompaa. ? Tuukka Tervonen paatoimittaja@jylkkari.fi Kusettakaa Kelaa ja eläkää hedoniassa "juoda viiniä auringonnousuun ja sekoilla." ? »Maailmanloppu on mahtavaa aikaa. Kaikista mahtavinta, itseasiassa. Tämä on ainoa aika historiassa, missä ihmisillä on mahdollisuus hyljätä kaikki huolensa ja taakkansa ja kuulua kokonaan vain itselleen. » Liu Cixin kirjassaan Synkkä metsä. JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Tuukka Tervonen päätoimittaja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Saara Sund toimittaja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi TBA siviilipalvelusmies 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi K ANNEN KUVA Saara Sund —— ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 49 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 26.4. · 30.8. AVUSTAJAPALAVERI TO 9.4. klo 16–18 Etänä, linkki ilmestyy Jylkkärin sometileille. SOMESSA JA VERKOSSA ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti j ylkkäri?03 · 2021? 05 pääkirjoitus
• elokuvaja tv-työ • journalismi • kasvatustiede • näyttelijäntyö • psykologia • valokuvaus • yhteiskunnallinen linja: hallintotiede, historia, politiikan tutkimus, yhteiskuntatutkimus 10.8.2021–31.5.2022 TAMPERE HAE NYT! voitsi.fi VOITSILLA KANSANOPISTOVUOSI Hyrrääkö mielessäsi tulevaisuus? IDEOI SÄHKÖINEN RATKAISU JA VOITA 20 000 EUROA. Huomisesta ei tiedetä kaikkea. Mutta se tiedetään, että se tulee olemaan sähköinen. Ennen kunniaasiamme oli tuoda valot joka kylään. Nyt haluamme tehdä vielä enemmän: kehitämme elämääsi helpottavia uudenlaisia palveluita. Suomalaiset ovat paitsi urheilu-, myös keksijäkansaa. Siksi julistammekin Suuren Propellihattukisan. Suuri Propellihattukisa on innovaatiokilpailu, jossa etsitään sähköön liittyviä tulevaisuuden ratkaisuja. Mikä keksintö tekisi arjesta mukavampaa, säästäisi energiaa, tehostaisi omaa tai paikallista sähköntuotantoa tai hyödyntäisi esimerkiksi tekoälyn mahdollisuuksia? Paras keksintö palkitaan 20 000 euron palkintosummalla. Lisäksi Caruna LAB auttaa sinua kaupallistamaan ideasi. Osallistu 25.4. mennessä! Lue lisää ja osallistu: caruna.fi/kilpailu Make vappu great again. Kohota vapputunnelmaa Semman siman ja munkkien voimalla. Löydät tuotteet ravintoloistamme ja Semma Deliverysta. Vappukombo: 1,5l pullo simaa ja 4 munkkia 10 € Munkit yksittäin 1,50 € Simapullo yksittäin 5 €
Hyrrääkö mielessäsi tulevaisuus? IDEOI SÄHKÖINEN RATKAISU JA VOITA 20 000 EUROA. Huomisesta ei tiedetä kaikkea. Mutta se tiedetään, että se tulee olemaan sähköinen. Ennen kunniaasiamme oli tuoda valot joka kylään. Nyt haluamme tehdä vielä enemmän: kehitämme elämääsi helpottavia uudenlaisia palveluita. Suomalaiset ovat paitsi urheilu-, myös keksijäkansaa. Siksi julistammekin Suuren Propellihattukisan. Suuri Propellihattukisa on innovaatiokilpailu, jossa etsitään sähköön liittyviä tulevaisuuden ratkaisuja. Mikä keksintö tekisi arjesta mukavampaa, säästäisi energiaa, tehostaisi omaa tai paikallista sähköntuotantoa tai hyödyntäisi esimerkiksi tekoälyn mahdollisuuksia? Paras keksintö palkitaan 20 000 euron palkintosummalla. Lisäksi Caruna LAB auttaa sinua kaupallistamaan ideasi. Osallistu 25.4. mennessä! Lue lisää ja osallistu: caruna.fi/kilpailu
Onko rohkeat ja luovat juttuideasi torjuttu isoissa mediataloissa? Innostutko uusista ideoista ja osaat innostaa, tukea ja kannustaa ihmisiä kehittymään työssään paremmiksi? Haaveiletko mahdollisuudesta saada vapaat kädet kehittää jostain lehdestä Suomen paras? Tervetuloa varmistamaan Jylkkärin voittoputki! Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) hakee Jyväskylän ylioppilaslehteen uutta päätoimittajaa 1.8.2021 alkaen tai sopimuksen mukaan. JYY on noin 12 500 yliopisto-opiskelijan muodostama julkisoikeudellinen yhteisö. Toimimme jäsentemme edunvalvontaja palveluorganisaationa. Jyväskylän ylioppilaslehti on vuodesta 1960 julkaistu lehti, joka ilmestyy painettuna kahdeksan kertaa vuodessa lukuvuoden aikana. Printtipainosten ilmestymisten väleissä juttuja julkaistaan myös verkossa. Jylkkäri on ilmaisjakelulehti, joka rahoitetaan ylioppilaskunnan budjetista ja mainostuotoista. Lehti on jaossa yliopistolla, ylioppilaskylässä sekä kaupungilla. Lehden normaalipainos on 5 000 kappaletta. Lisäksi lehdellä on omat jylkkari.fi-osoitteessa toimivat verkkosivut sekä somekanavat. Päätoimittajana vastaat lehden toimituksellisesta sisällöstä ja teknisestä toteutuksesta sekä toimit toimitussihteerinä. Toimituksessa työskentelee myös vuosittain vaihtuva siviilipalvelusmies sekä kaksi kertaa vuodessa vaihtuva toimitusharjoittelija, joiden rekrytointi ja työn johtaminen kuuluu päätoimittajana tehtäviisi. Lehden tekemiseen osallistuu myös avustajajoukko, jonka ohjaamisesta päätoimittajana vastaat. Työhösi kuuluu myös vastuu lehden taloudesta. Edellytämme sinulta: ? taitoa kirjoittaa erityyppisiä juttuja sekä editoida muiden tekstejä ? erinomaista suomen kielen ja hyvää englannin kielen taitoa ? kokemusta lehden taittamisesta, valokuvauksesta ja kuvankäsittelystä ? kykyä ylläpitää ja kehittää lehden sähköisiä viestintäkanavia: nettisivut, sosiaalinen media ? soveltuvia korkeakouluopintoja ? kokemusta ihmisten johtamisesta Tarjoamme sinulle muun muassa: ? mahdollisuuden revitellä ja päästä julkaisemaan Suomen kiinnostavimpia juttuja ? mahdollisuuden kehittää luovasti lehden sähköistä viestintää (sosiaalinen media, videot, podcastit) ? korkeakoulukentän tarjoileman alati muuttuvan ja moniäänisen toimintaympäristön ? intohimoisen ja kannustavan työyhteisön ? mahdollisuuden hakea asumaan JYYn omistamiin asuntoihin ? vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen Tehtävä vaatii taitoa lehden suunnittelusta sekä kykyä tehdä itsenäisiä toimituksellisia päätöksiä. Tehtävän menestyksekkään hoidon edellytyksenä on yliopistoyhteisön ja ylioppilaskunnan tuntemus. Päätoimittajan palkka on Journalistiliiton työehtosopimuksen mukainen, palkkaluokka IIIa. Lehden työntekijät lomautetaan kesä–heinäkuuksi ja joulukuuksi, jolloin lehti ei ilmesty. Työsuhteessa noudatetaan neljän kuukauden koeaikaa. Mikäli olet mielestäsi kaikkien aikojen paras tuleva Jylkkärin päätoimittaja, toimita hakemuksesi, ansioluettelosi ja työnäytteesi pdf-tiedostoina 15. huhtikuuta klo 8.00 mennessä osoitteeseen toiminnanjohtaja@ jyy.fi. Sähköpostin otsikoksi “Jylkkärin päätoimittajan haku”. Hakemukset kuitataan vastaanotetuksi. Tulemme ottamaan yhteyttä haussa etenevien hakemuksessaan ilmoittamiin suosittelijoihin. Lisäksi teetämme haastatteluihin kutsuttavilla ennakkotehtävän. Haastattelut järjestetään 19.–20.4. rekrytointiryhmän toimesta. Samainen ryhmä tekee esityksensä valittavasta henkilöstä edustajistolle. Lopullisen valinnan tekee 41-jäseninen edustajisto kuultuaan ensin kärkihakijoita. Hakemukset: JYYn toiminnanjohtaja Minna Oinas, toiminnanjohtaja@jyy.fi Lisätietoja: Jylkkärin päätoimittaja Tuukka Tervonen, paatoimittaja@jylkkari.fi JYY hakee päätoimittajaa ylioppilaslehti Jylkkäriin Eläköityvä päätoimittaja demonstroi lehden arkea havainnekuvassa Jy lk kä ri n ar ki st o E tu n im i S u k u n im i / k u va to im iS to 08?J ylkkäri?03 · 2021 Rekry
z JYYn jäsen Teemu Kovanen jätti edustajistolle viime syksynä asunnonvaihdon palvelumaksuja käsittelevän jäsenaloitteen. Kovanen piti epäoikeudenmukaisena käytäntöä, jossa Soihdun sisäisistä muutoista veloitetaan 55 euron suuruinen palvelumaksu, vaikka muutto tapahtuisi rakennuksen peruskorjauksen takia. Jylkkäri uutisoi asunnonvaihtomaksuista toukokuussa 2020. Soihtu on JYYn omistama liiketoimintakokonaisuus. Kovasen aloite jaettiin kolmeen eri osaan: vuokranantajasta johtuvat muutot, jo maksettujen palvelumaksujen palauttaminen sekä palvelumaksujen kerääminen yleisesti. Hallitus päätti, että kaksi ensimmäistä osaa käsitellään edustajiston joulukuun kokouksessa, ja kolmas osa vuoden 2021 aikana. Joulukuun kokouksessa edustajisto päätti luopua maksun perimisestä tapauksissa, joissa muutto johtuu vuokranantajasta. Lisäksi edustajisto päätti palauttaa A-D -talojen peruskorjauksista aiheutuneiden muuttojen yhteydessä perityt palvelumaksut niitä takaisin hakeville vuoden 2021 aikana. Päätös maksujen palauttamisesta ei ollut yksimielinen, vaan syntyi yhden äänen erolla. Maaliskuun 2021 kokoukseen hallitus valmisteli esityksen siitä, mitä asunnonvaihtomaksuille tehdään tulevaisuudessa. Kun summa jaetaan Soihdun 1 614 asunnon kesken, asuntokohtaiseksi kustannukseksi muodostuu hieman alle 7,5 euroa vuodessa. Korotus olisi siis varsin maltillinen verrattuna 50 euron kertamaksuun, joka on monelle opiskelijalle iso rahasumma. "Näimme oikeudenmukaisimpana kaikkia kohtaan, että kustannus menee sen aiheuttajan maksettavaksi", kertoo JYYn hallituksen varapuheenjohtaja Aku Buckbee. Hallitus valmisteli ehdotuksen yhdessä Soihdun liiketoiminnan edustuksen kanssa. Asukkaita ehdotuksen valmistelussa ei kuitenkaan kuultu. Asia kävi ilmi maanantaina 22.3. edustajiston ryhmävastaavien tapaamisessa, eli kaksi päivää ennen kokousta, jossa esitys oli tarkoitus käsitellä. "Emme tietoisesti päättäneet olla kysymättä asukkaiden mielipidettä. Se ei vain tullut missään vaiheessa esille", Buckbee kertoo. Hänen mukaansa hallitus pohti, olisiko mahdollista toteuttaa nopeasti kysely, mutta päätyi siihen, ettei aikaa ollut tarpeeksi kyselyn luotettavaan ja laadukkaaseen toteuttamiseen. Jyvivan Ira Vainikainen huomautti 24.3. edustajiston kokouksessa, että JYYn tämän vuoden toimintasuunnitelmaan on kirjattu asukasdemokratian parantaminen. Vainikainen oli hallituksen puheenjohtaja edellisellä hallituskaudella, kun aloite otettiin käsittelyyn. Vainikainen esitti, että asia palauAsukasdemokratian toteutuminen takkuaa TeksTi ja kuva? Saara Sund JYYn hallitus valmisteli asunnonvaihtomaksuista esityksen yhdessä Soihdun kanssa. Asukkaita ei kuultu, vaikka asukasdemokratian parantaminen on kirjattu JYYn toimintasuunnitelmaan. Hallitus esitti, että maksu perittäisiin jatkossa kaikista sisäisistä muutoista, joille ei ole terveydellistä tai vuokranantajasta johtuvaa perustetta. Aiemmin maksua ei ole peritty asuntotyypin vaihtuessa. Jatkossa siis esimerkiksi solusta yksiöön muuttava joutuisi kaivamaan kuvetta, mutta maksun hinta laskisi 50 euroon. Alkuperäisen aloitteen tehnyt Kovanen kritisoi ehdotuksen sisältöä mielipidekirjoituksessaan (Jylkkari.fi 22.3.2021) "täysin jäsenaloitteen hengen vastaiseksi". Kovanen esitti aloitteessaan palvelumaksuista luopumista, mutta nyt esitellyssä ehdotuksessa niiden määrää oltiin sen sijaan lisäämässä. "Tämä ei ole hyvä tapa suhtautua jäsendemokratiaan. Ylioppilaskunta on jo pitkään halunnut, että rivijäsenet olisivat kiinnostuneempia vaikuttamisesta ja osallistuisivat aktiivisemmin yhteiseen päätöksentekoon. Edustajiston hyväksyntä esitetyille toimenpiteille antaisi karun esimerkin jäsendemokratian vaikuttavuudesta", Kovanen kirjoittaa. Hallitus oli puntaroinut myös vaihtoehtoa, jossa palvelumaksujen perimisestä luovuttaisiin kokonaan. Tämä tarkoittaisi hallituksen laskelmien mukaan Soihdulle vuositasolla noin 12 000 euron kuluja ja lisäisi sitä kautta painetta nostaa vuokria. 10?J ylkkäri?03 · 2021
z Palvelumaksuilla katetaan muuttamisesta syntyviä kuluja, kuten asuntotarkastuksiin käytettyä työaikaa. Kun summa jaetaan Soihdun 1 614 asunnon kesken, asuntokohtaiseksi kustannukseksi muodostuu hieman alle 7,5 euroa vuodessa. Korotus olisi siis varsin maltillinen verrattuna 50 euron kertamaksuun, joka on monelle opiskelijalle iso rahasumma. "Näimme oikeudenmukaisimpana kaikkia kohtaan, että kustannus menee sen aiheuttajan maksettavaksi", kertoo JYYn hallituksen varapuheenjohtaja Aku Buckbee. Hallitus valmisteli ehdotuksen yhdessä Soihdun liiketoiminnan edustuksen kanssa. Asukkaita ehdotuksen valmistelussa ei kuitenkaan kuultu. Asia kävi ilmi maanantaina 22.3. edustajiston ryhmävastaavien tapaamisessa, eli kaksi päivää ennen kokousta, jossa esitys oli tarkoitus käsitellä. "Emme tietoisesti päättäneet olla kysymättä asukkaiden mielipidettä. Se ei vain tullut missään vaiheessa esille", Buckbee kertoo. Hänen mukaansa hallitus pohti, olisiko mahdollista toteuttaa nopeasti kysely, mutta päätyi siihen, ettei aikaa ollut tarpeeksi kyselyn luotettavaan ja laadukkaaseen toteuttamiseen. Jyvivan Ira Vainikainen huomautti 24.3. edustajiston kokouksessa, että JYYn tämän vuoden toimintasuunnitelmaan on kirjattu asukasdemokratian parantaminen. Vainikainen oli hallituksen puheenjohtaja edellisellä hallituskaudella, kun aloite otettiin käsittelyyn. Vainikainen esitti, että asia palautumisessa on se, että Soihdun asumisen ohjesäännössä ylioppilaskylän asukastoimikunnan kooksi on määritelty 10 henkilöä, eikä vaadittavaa määrää ole saatu kokoon. Viime lokakuussa puhutti asukastoimikunnan entisen varapuheenjohtajan Heta Ahon monisivuinen avoin kirje, jossa asukastoimikunnan vaikutusmahdollisuuksia ja Soihdun toimintaa kritisoitiin perusteellisesti. Asukasdemokratian toteutuminen takkuaa »asukastoimikunnan toiminta pitäisi saada aidosti vaikuttavaksi, jotta se olisi mielekästä» tetaan valmisteluun ja käsitellään sitten, kun myös asukkaiden mielipide on käytettävissä. Edustajisto asettui tukemaan Vainikaista. "Oman näkökulmani muodostamisessa on todella tärkeä tietää, mitä asukkaat haluavat", Vainikainen sanoo. Hän pitää sekä palvelumaksujen perimistä että niiden vuokriin sisällyttämistä varteenotettavina vaihtoehtoina. Haasteena asukasdemokratian toteuVainikaisen mukaan asukastoimikuntatoiminta pitäisi saada aidosti vaikuttavaksi, jotta toiminta olisi "palkitsevaa ja mielekästä". Sen lisäksi toimintaan olisi tärkeää löytää "ilon hetkiä". "Paikalle tuloon pitäisi olla muitakin houkuttimia kuin se, että pääsee vaikuttamaan, sillä se ei ole kaikille elämän ykkösasia."? ? J ylkkäri?03 · 2021? 11
Kerran syntyi maailman soisin valtio TeksTi TeksTi?? Oona Mynttinen Oona Mynttinen? ?kuvaT kuvaT?? Juho Kytömäki Juho Kytömäki 12?J ylkkäri?03 · 2021
Ainutlaatuisten luonnonvaraisten soiden katoaminen on uhka monimuotoisuudelle. Se voi jäädä huomaamatta, jos asiaa katsoo vain kokonaisuuden kannalta. _ _ Kaitasuo, Pirkanmaa. Ojittaminen vapauttaa turpeeseen sitoutuneita kasvihuonekaasuja ilmakehään, mutta myös suon ennallistaminen aiheuttaa päästöjä. J ylkkäri?03 · 2021? 13
s uomi on maailman soisin valtio. Aiemmin suota on ollut yli 10 miljoonaa hehtaaria. Se vastaa noin kolmasosaa Suomen pinta-alasta. 70-luvulla soiden tuhoaminen kohosi uusiin mittaushteisiin, kun valtio etsi uusia ratkaisuja öljykriisiin. Nykyisin soiden pinta-ala onkin kutistunut 8,7 miljoonaan hehtaariin. Koko määrästä yli puolet on ojitettu turvetuotantoon. Vain loput 4 miljoonaa ovat luonnontilaisia soita eli ihminen ei ole koskenut niihin. Vielä. Luonnontilaisista soista suojeltuja on reilu neljäsosa. Niihin ihminen ei saakaan kajota, vaikka haluaisi. Suomi on edelleen maailman soisin valtio. Suuret hehtaarimäärät kertovat ehkäpä Suomen maaperästä ja historiasta, mutta ne eivät näytä soiden oikeaa tilaa tai kerro yksittäisten soiden kohtaloa. Ojituksista on kiistelty useita vuosia, ja soita on silti menetetty. Nykyisellä menolla loputkin luonnonvaraiset suot häviävät. Tässä on kolme esimerkkiä siitä, mitä arvokkaille soille voi käydä. ? Kaitasuo, Pirkanmaa Kaitasuo. Se on ollut täällä jo kauan ennen meitä ihmisiä. 9 000 vuotta sitten viimeisin jääkausi oli päättynyt, ja ilmasto oli alkanut lämmetä. Jääpeite oli painanut maan kuopalle, mutta jään sulaessa kuoppa alkoi täyttyä vedellä. Kaitasuo syntyi. Ilmasto lämpeni ja maa kuivui. Ihmiset saapuivat. Ilmasto viileni jälleen. Viilenemisen ansiosta vesi ei enää haihtunutkaan ilmakehään, vaan jäi maaperään. Maan soistuminen kiihtyi. Suurin osa Suomen soista syntyi juuri tällä ajanjaksolla noin 5 000 vuotta sitten. Urjalan luonnontilainen Kaitasuo sijoittuu siis soiden vanhempaan päähän. Kaitasuo on keidassuo, jonka keskustassa on sekä märkiä silmäkkeitä että kohollaan olevia rahkamättäitä. Suon keskiosa on suon laitoja kuivempi. Keidas tarjoaa monelle lajille elinympäristön. Keitaan reunoilla kasvaa marjoja, kuten karpaloita. Suolla on runsaasti vaarantuneita ja silmälläpidettäviä suotyyppejä. Kaitasuon monimuotoisuus on yksinkertaisesti arvokas. Arvokkuutensa ansiosta suo oli jo pelastumassa, sillä se oltiin ottamassa mukaan soidensuojelun täydennysohjelmaan. Toisin kävi. Suot ovat säilyneet tuhansia vuosia samalla, kun monet lajit ovat saapuneet ja lähteneet suolta. Suomessa elävät lintulajit asuvat ja lisääntyvät jossain vaiheessa elämäänsä soilla. Kaitasuolla elää tiltaltti, joka on valtakunnallisesti uhanalainen. Myös alueellisesti uhanalaiset metso ja käki sekä silmälläpidettävä teeri pesivät Kaitasuolla. Suolla elää lisäksi suuri määrä hyönteisiä, joista kaikkia ihminen ei ole vielä edes löytänyt. 3 500 vuotta sitten ihminen keksi muokata maata Suomessa. Ympäristöä käsiteltiin, jotta ihminen saisi viljeltyä ruokaa. 3 500 vuotta myöhemmin muokkaamme maata edelleen. Vuonna 2004 suomalainen energiaturpeen tuottaja Vapo Oy haki lupaa turpeennostoon Kaitasuon pohjoispuoliskolta. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi hakemuksen vuonna 2008. Hakemus palautui ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Asiasta kiisteltiin yli 10 vuotta. Vuonna 2009 Vapo peruutti hakemuksensa, mutta haki sitä pian taas uudelleen. Kaksi vuotta myöhemmin Vapolle myönnettiinkin ympäristölupa turpeennoston aloittamiseen. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri valitti luvasta Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Luonnonsuojelupiiri »turve sitoo itseensä enemmän hiiltä kuin suomen metsät» Kaitasuon kahdeksanmetrinen turvekerros on muodostunut noin 9000 vuoden aikana. 14?J ylkkäri?03 · 2021
ei jättänyt asiaa siihen. Se valitti luvasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Myös KHO hylkäsi valituksen. Vapon lisäksi Viipurin Turve ja Multatehdas Oy:lle myönnettiin ympäristölupa turpeenottoon Kaitasuolta. Keväällä 2016 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri valitti tästäkin päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Seuraavana vuonna korkein hallinto-oikeus myönsi luvan turpeenottoon suon eteläpuoliskolta. Vielä syksyllä 2018 oli pieni mahdollisuus, että Viipurin Turve ja Multa ei ehkä käyttäisi lupaa, ja osa suosta pelastuisi. Vuonna 2019 kaivaukset aloitettiin. Kaitasuo on ensimmäinen soidensuojeluohjelmassa valtakunnallisesti arvokkaaksi todettu suo, josta aletaan kaivaa turvetta. Vaikka Kaitasuo ennallistettaisiin myöhemmin, sen suotyyppi ei välttämättä enää koskaan palaudu samanlaiseksi. Mörninsuo, Keski-Suomi Punakämmekkä on purppuranpunainen kasvi, joka kukkii kesä-heinäkuussa. Ilmaston lämpenemisen myötä sen kukinta-aika voi siirtyä syksymmälle. Suomen alkuperäisistä kasvilajeista neljäsosa on suokasveja. Punakämmekkä on yksi niistä. Se on myös uhanalainen laji. Näyttävä purppurakasvi kasvaa Pihtiputaalla sijaitsevalla Mörninsuolla. Punakämmekän juuret kasvavat suossa. Ne näkevät, mitä pinnan alla tapahtuu. Pinnan alla, jonne ihminen ei näe, sijaitsee suuret varastot. Hiilivarastot. Turve sitoo itseensä enemmän hiiltä kuin Suomen metsät, mutta tekee sen hitaammin, joten Suomen metsillä on J ylkkäri?03 · 2021? 15
yhtä tärkeä rooli hiilensidonnassa. Ihminen tarvitsee jalkojemme alla olevia varastoja hillitsemään ilmaston lämpenemistä. Jotta punakämmekän kukinta-aika säilyisi kesä-heinäkuussa. Mörninsuon hiilivarasto vastaa arviolta 360 000 tonnin hiilidioksidipäästöjä. Määrä voidaan suhteuttaa ihmisen toimintaan. Jos miljoona suomalaista lentäisi Berliiniin ja takaisin, syntyisi samanlaiset päästöt. Suossa tapahtuu paljon muutakin, mitä ihminen ei näe. Suo on luonnollinen vedenpuhdistaja. Suo myös ehkäisee eroosiota. Pohjoisessa pinnan alla muhii kuitenkin uhka. Suomen pohjoisosissa sijaitsee palsasoita, jotka ovat ikiroudan alla. Ikirouta on ollut siellä viime jääkaudesta asti. Ihmisen vaikutuksesta jää on alkanut sulaa. Kun ikirouta sulaa, palsasoilta vapautuu ilmaan hiilidioksidin lisäksi metaania. Hiilivarastot eivät kuitenkaan ole huolenaihe niin kauan kuin varastot pysyvät avaamattomina. Mörninsuon varastot yritettiin avata vuonna 2009. Silloin Vapo Oy haki turpeennostolupaa Mörninsuolle. Ympäristölupavirasto hylkäsi hakemuksen. Hylkäämiseen vaikutti Mörninsuon harvinaislaatuisuus. Suo on tyypiltään kahden suotyypin, leton ja nevan, yhdistelmä. Lettoneva on äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi. Vuonna 2018 arvioitiin, että Suomen suot ovat uhanalaistuneet entisestään. 50 arvioidusta suotyypistä hieman yli puolet on uhanalaisia. Vapo valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen seuraavana vuonna. Kaivuulupa kiellettiin vuoteen 2017 16?J ylkkäri?03 · 2021
asti. Vaarana oli, että Vapo hakisi sen jälkeen uutta ympäristölupaa Mörninsuolle ja laajentaisi kaivuualuetta myöhemmin. Keväällä 2020 tapahtui käänne. Valtio osti Vapo Oy:ltä luonnon monimuotoisuudelle arvokkaita soita. Kauppa oli osa ympäristöministeriön Helmi-ohjelmaa, jonka tavoitteena on suojella soita. Valtio osti myös valtaosan Mörninsuosta. Marraskuussa 2020 Vapo ilmoitti energiaturpeen kysynnän laskeneen yllättäen 20 prosenttia edellisvuodesta. Vapo aikoo sulkea tuotantoalueita, joilla ei ole enää taloudellisesti kannattavaa tuottaa energiaturvetta. ? Sarvineva, Pirkanmaa Kihniön Sarvineva on luontoarvoiltaan maakunnallisesti merkittävä suo, mutta se ei silti ole suojeltu. Vapo Oy on hakenut alueelle turpeennostolupaa. Korkein hallinto-oikeus on evännyt luvan juuri luontoarvojen ja vesistökuormituksen takia. Yllättäen vuonna 2020 Pirkanmaan luonnonsuojeluliitto kertoi, että luonnontilaisella Sarvinevalla tapahtuu kaivuuta. Suolla nostetaan rahkasammalta. Rahkasammal on suon peitto, joka suojaa suon sisintä. Elollinen kasvillisuuspeite antaa kasvupaikan monelle kasville ja eliölle. Rahkasammal saattaa olla kahdesta pahasta, turpeesta ja sammaleesta, pienempi paha, mutta rahkasammaleen nosto tuhoaa suotyypin ja muuttaa suon ekosysteemin pitkäksi ajaksi. Sammalkerroksen poisto myös aiheuttaa metaanipäästöjä. Sarvinevan vihreä peite ei ole jäänyt turveyrityksiltä huomaamatta. Yritykset toivovat rahkasammaleesta turpeen korvaavaa ilmastoystävällisempää kasvualustaa. Rahkasammaleen keräämiseen ei tarvitse hakea lupaa ympäristölupavirastosta. Tällä hetkellä keräämiseen riittää maanomistajan lupa. Kun tilanne Sarvinevalla selvisi, Pirkanmaan luonnonsuojeluliitto esitti ympäristöministeriölle sammaleen noston asettamista kiireellisesti luvanvaraiseksi. Ministeriö aloitti keskustelun sammaleennoston sääntelystä jo vuonna 2017. Samaan aikaan turveyritykset ovat mainostaneet, että sammaleennostoalueita on saatavilla 300 000 hehtaaria. Etelä-Suomessa se tarkoittaisi lähes kaikkien jäljellä olevien koskemattomien soiden tuhoa. Rahkasammalen nosto uhkaakin viimeisiä luonnontilaisia soita. ? Suomi on maailman soisin valtio. Se ei ole tapahtunut hetkessä. Soiden syntymisessä kestää satoja, jopa tuhansia vuosia. Ihminen voi tuhota ne päivissä. Juttua varten on haastateltu Jyväskylän yliopiston bioja ympäristötieteiden laitoksen opettaja Saana Kataja-ahoa sekä kerätty tietoa Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan ja Keski-Suomen piirin asiantuntijoilta. ? Yli puolet Suomen soista on ojitettu metsätalouskäyttöön. Usein puuntuotto on kuitenkin vähäistä pääasiassa kasvupaikan vähäravinteisuuden vuoksi. soiden syntymisessä kestää satoja, jopa tuhansia vuosia rahkasammalen nosto uhkaa viimeisiä luonnontilaisia soita J ylkkäri?03 · 2021? 17
Nuortenlehti Demi ja sen verkkosivusto lakkautetaan kevään aikana. Uutinen vastaanotettiin Demin keskustelupalstalla raskain mielin. Demi on ollut monelle tärkeä vertaistuen ja seuran lähde. tytöt jäävät ilman Demi-isosiskoa _ TeksTi? Katariina Järvinen?kuviTus?Saara Sund A-lehtien julkaisema nuortenlehti Demin ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1998. Lehti tunnettiin laadukkaasta tytöille suunnatusta journalistisesta sisällöstään. Demi oli ilmestyessään Suomessa ainutlaatuinen. Sen agendana oli kannustaa ja vahvistaa tyttöjä. Kulttuurinja sukupuolentutkija Aino Tormulainen arvelee lehden ilmestyneen näinkin kauan, sillä vanhemmat tilasivat sitä mielellään lapsilleen. Demistä on saanut luotettavasti vastauksia tyttöjä askarruttaviin kysymyksiin. Viimeinen lehti ilmestyy 8. huhtikuuta. Lehden verkkosivusto suljetaan kevään aikana. Keskustelupalstalle osallistuminen päättyi 8. helmikuuta. Lehti on osannut olla ajan hermoilla ja nostaa esille teemoja, jotka ovat olleet ajankohtaisia yhteiskunnassa ja tärkeitä tytöille. Demillä on ollut tiivis lukijasuhde. Lukijat ovat antaneet mielellään palautetta, ja toimitus on ollut valmis kehittämään sisältöjään lukijoiden toiveiden mukaan. Lukijapalautteen innoittamana Demin toimitus muun muassa on päättänyt, että lehden kielenkäytössä huomioidaan aina sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus. Tormulaisen mukaan nuoret saattavatkin haluta seuraavaksi neutraalin median, jossa käsitellään kaikille nuorille ajankohtaisia asioita. Tormulainen pohtii, menettääkö “perinteisenä pidetty” tyttökulttuuri asemaansa, sillä nuoret tiedostavat yhä varhemmin sukupuolen moninaisuuden. Kansallisen mediatutkimuksen mukaan Demin yksittäisellä numerolla on ollut keskimäärin 33 000 lukijaa. Verkkosivuilla kävijöitä on ollut viikossa keskimäärin 54 000. A-lehtien toimitusjohtajan Kaisa Ala-Laurilan mukaan Demin on ollut ”hyvin rakastettu brändi, jonka nuoret ovat kokeneet omakseen”, mutta lopettamiseen johtivat ”taloudelliset syyt ja lukijamäärien väheneminen”. Ala-Laurila kertoo, että taustalla on globaali trendi, sillä aikakauslehtien kulutus on laskenut tasaisesti jo yli 10 vuotta, ja mediakäyttäytyminen on muuttunut. “Nuorten mediakäyttäytymisen muutos on nopeampaa kuin vanhempien. Nykyinen sukupolvi lukee mieluummin ruudulta kuin paperilta”, Ala-Laurila sanoo. Valtaosa Demin tuotoista on tullut tilausmaksuista, eivätkä mainostulot pysty Ala-Laurilan mukaan yksin kannattelemaan Demiä. Mainostajat eivät kiinnostu lehdestä, jonka tilaajamäärä vähenee. Ala-Laurila sanoo, että alaikäiset kuluttajat ovat myös hankalampi kohderyhmä mainostajille, sillä alaikäisistä kerättävään dataan liittyy suurempia rajoituksia. Ala-Laurila kertoo, että Demin eteen on tehty paljon. Laadukasta ja vastuullista sisältöä on tehty yhä pienemmin voimin ja J ylkkäri?03 · 2021? 19
saakka. Demin sivustolla hänet on tunnettu nimimerkillä EmiliaDaEmppu. Ahosella on ollut monen vuoden tauko demittämisestä, mutta hän kirjautui uudestaan käyttäjätililleen kuultuaan uutiset. “Samanhenkiset naiset ja tytöt kokoontuivat yhteen puhumaan asioista, joista ei uskaltaisi edes kavereille puhua. Demistä sai vastaukset vaikeimpiinkin kysymyksiin”, Ahonen kuvailee Demin keskustelupalstaa. Ahonen oli aktiivinen Nuoret äidit -keskusteluissa, joista hän sai vertaistukea ja ystäviä. Nyt hänen esikoistyttönsä on samanikäinen kuin hän itse aloittaessaan demittämisen. Ahonen toivoo, että jatkossa tytär uskaltaisi kysyä äidiltään ne asiat, joihin hän itse on saanut vastaukset Demistä. Ahonen viihtyi keskustelupalstalla Suhteet-osiossa. Sieltä hän muistaa keskustelun poikaystävästä, joka oli varastanut tyttöystävänsä suuren arpajaisvoiton ja paennut rahojen kanssa ulkomaille. Keskustelua seurattiin monta päivää, kunnes se paljastui huijaukseksi. Demittäjien anonymiteetti oli Ahosen mukaan sekä hyvä että huono asia. Anonymiteetin turvin pystyi avautumaan vaikeistakin asioista, mutta toisaalta se mahdollisti häiriköinnin ja trollauksen. hyödyntämällä avustajia. Myös lukijat ovat olleet mukana sisältöjen tekemisessä korvausta vastaan. He ovat päässeet tekemään muutamia lehden numeroita sekä osallistumaan verkon kautta. Ala-Laurilan mukaan A-lehdillä oli Gen Z -hanke, jolla yritettiin kaupallistaa Demin kautta saatua tietoa nuorten ajatusmaailmasta sekä siitä, millainen sukupolvi heistä on tulossa. A-lehdet eivät kuitenkaan löytäneet riittävästi kaupallista kysyntää hankkeen myötä. “Mietimme myös, toimisiko Demi tappiollisena tuotteena esimerkiksi vahvistamassa A-lehtien imagoa, mutta emme löytäneet siitä riittäviä hyötyjä”, Ala-Laurila kertoo. ? Lehden verkkosivusto Demi.fi tunnetaan yhteisöllisyydestään. Sivustolta demittäjät ovat saaneet vertaistukea, seuraa ja viihdettä. Demin verkkosivuilla on ollut nuoria kiinnostavia juttuja niin tekstikuin videomuodossa. Keskustelupalsta on jaettu eri kategorioihin, joissa on keskusteltu muun muassa ihmissuhteista, kehosta, mielestä ja opiskelusta. Ronja Ahonen, 33, on ollut demittäjä aina Demin alkuajoista 20?J ylkkäri?03 · 2021