JYLKKÄRI 18 Pekkaroiko Mauri itsensä ulos eduskunnasta ja pakohuoneesta? 12 ?Leikkaukset veivät 20 miljoonaa, eikä tulevaisuus näytä rikkaammalta 06 Biologit ja fyysikot tekevät nanotiedettä käsi kädessä 08 Kirjakauppa Soppi hajoaa pieniksi palasiksi 27 JyväSpeksi tanssii kuoleman kanssa 31 Stressi teki vuoteestani taistelutantereen #03 J y väsk yl än ylioppil a slehti 1. huhtikuuta – 22. huhtikuuta 2019 59. vuosikerta ?????
»Olin aika rikki, Kun kuulin että pääsen jyväskylään opiskelemaan .» 02?J ylkkäri?03 · 2019
• Vuoden 2019 Jyrock-festivaalin promoottori. • Kotoisin Nastolan ja Lahden seudulta. • Valmistunut vuoden 2018 lopussa Jyväskylässä kulttuurituottajaksi. • Yläkaupungin Yön hallituksen jäsen. • Ollut mukana järjestämässä muun muassa Jyväskylän Kesää. • Tekee DJ-keikkoja nimellä DJ Jese. “Jyrock on ollut vuosia uudistamisen tarpeessa. Olemme pienillä ratkaisuilla yrittäneet järkeistää ja monipuolistaa festaria tänä vuonna.” Näin toteaa kevään 2019 Jyrock-festivaalin promoottori Jesse Brandelin. Hänellä on kokemusta niin DJ:n töistä kuin laajemminkin musiikkitapahtumien järjestämisestä. Yöelämässä hänet tunnetaan DJ Jesenä. Kulttuurituottaja Brandelin muutti Lahdesta Jyväskylään vuonna 2015. Alun perin haaveena oli opiskelupaikka Helsingistä tai Turusta. “Olin aika rikki, kun kuulin, että pääsin Jyväskylään opiskelemaan. En ollut koskaan käynyt Jyväskylässä enkä tuntenut täältä ketään”, Brandelin naurahtaa. “Nopeasti huomasin kuitenkin, että sain vastuullisia tehtäviä ja pääsin kehittämään Jyväskylän alakultturia tavalla, joka ei välttämättä olisi ollut mahdollinen muissa kaupungeissa.” Yhtenä onnistuneimmista Jyväskylässä järjestämistään tapahtumista hän mainitsee Ilokivi Dance Night -klubin. “Aloin järjestää sitä haastavista lähtökohdista, koska olin juuri muuttanut kaupunkiin eikä minulla ollut siis laajoja verkostoja tai tuntemusta paikallisesta skenestä.” Brandelin on halunnut uudistaa festivaalia järkevämpään suuntaan. Esimerkiksi tiloja on mietitty uusiksi. ”Käytännössä tämä tarkoittaa, että isoimmat bändit soittavat alakerrassa. Soundeiltaan haastavassa yläkerrassa esiintyvät pienellä kalustolla toimivat esiintyjät, kuten hiphop-artistit.” Kitaramusiikki on yhä suuressa roolissa Jyrockissa, mutta osittain nykyaikaisemmalla otteella. “Esimerkiksi itävaltalainen Elektro Guzzi on perinteinen kitara, basso ja rummut -bändi, mutta tyylillinen viitekehys on teknossa.” Brandelin kiinnitti huomiota myös viime vuoden Jyrockin räikeään, yli 90 prosentin miesedustukseen. “Musiikkitapahtumissa on siirryttävä tasa-arvoisempaan suuntaan sukupuolten edustuksessa.” Jyväskylän konemusiikkikulttuuri lepää tällä hetkellä pitkälti Brandelinin harteilla, koska muutama aktiivinen järjestäjä on muuttanut kaupungista pois. Hänen mielestään Jyväskylä kaipaa kipeästi pientä paikkaa, jossa soitetaan marginaalista musiikkia. “Ilokivi on hyvä paikka, mutta kaikessa suuruudessaan siellä ei synny samaa jännitettä kuin pienissä ja intiimeissä klubeissa.” ? ? Jyrockin promoottori Jesse Brandelin kaipaa Jyväskylän musiikkielämään marginaalisempaa otetta. TeksTi? Riku Lehtoranta?kuva?Felix Fiilin Faktat J ylkkäri?03 · 2019? 03 Kasvo
Kansanedustaja Anne Kalmari MMM, maaja metsätalousyrittäjä Peloton nainen periferiasta > Mukana JyväSpeksin ensi illassa ke 3.4. klo 18. Rakennusaineita koulutuspolitiikkaani: Ei leikkauksia yliopistoilta Mielenterveyspalveluita on lisättävä, varhainen apu on tärkeää Opiskelijan oikeutta tienata opintotukea menettämättä on parannettava www.annekalmari.fi GUMMERUKSENKATU 7 SU, MA, TI 15-00, KE-TO 15-02, PE-LA15-03 fb luckybar.mk -15% OPISKELIJA-ALE KAIKISTA NORMAALIHINTAISISTA OLUISTA, SIIDEREISTÄ & VIINEISTÄ SANDELS-III 5€/0.5 L OPISKELIJA OLUT 4,25€/0.5 L AVOIN. JUURI SINULLE. DRAAMAA OPPIMISEEN OPISKELE KIRJOITTAMISTA AVOIN.JYU.FI AVONEUVO@AVOIN.JYU.FI 040 576 7760 Draamakasvatuksen opinnot Jyväskylässä ja Helsingissä. Haku syksyllä alkaviin opintoihin: Haku kirjoittamisen opintoihin: Ilmaisutaidon aineenopettajakelpoisuuteen vaaditaan opetettavan aineen opintojen lisäksi ylempi korkeakoulututkinto ja opettajan pedagogiset opinnot (60 op). / AINEOPINNOT 22.4.–10.5.2019 / PERUSOPINNOT 5.8.–16.8.2019 / PERUSOPINNOT 8.4.–23.4.2019 04?J ylkkäri?03 · 2019
Neljän vuoden välein rakasta isänmaatamme riivaa suorastaan raamatullinen vitsaus: eduskuntavaalit. Vaalien alla poliitikot tekevät toinen toistaan epätodennäköisempiä lupauksia, sitkeästi tavoitellen meitä kaikkia joko kasvotusten torilla tahi sitten vähintään somessa. Useiden lupausten kohdalla tuntuu helposti siltä, että voi olla varma lupaajan ajavan hallituksessa täysin päinvastaista politiikkaa. Kukaan opiskelija tuskin on unohtanut vuoden 2015 koulutuslupausta, joka ei missään nimessä estänyt Juha Sipilää ja kumppaneita saksimasta niin opintotukea kuin kaikkea koulutusta. Kun Sipilän hallituksen leikkaukset yhdistetään edellisen hallituksen vielä suurempiin leikkauksiin, on Suomessa koulutuksesta irvokkaasti silvottu peräti 1,5 miljardia euroa viimeisen kahden hallituskauden aikana. Samaan aikaan armoitetut poliitikkomme ovat muun muuassa paiskanneet melkein miljardi euroa yhteen saastuttavaan ja tappiolliseen kaivokseen Kainuussa. Priorisoinnin taso suorastaan oksettaa. ? Näiden leikkausten aiheuttamat karmeat seuraukset ovat niin lukuisat, että niitä on mahdoton luetella yhteen pääkirjoitukseen, eikä ikävä kyllä tarvitsekaan. Moni pidempään opiskellut on nähnyt ja tuntenut muutokset lompakossaan ja koulutuksessaan. Lähes päivittäin eri medioissa välähtelee uutisia huutavasta resurssipulasta kouluissa, suomalaisten tutkijoiden aivovuodosta ulkomaille tai opiskelijoiden alati pahenevista mielenterveysongelmista, joiden yksi suurimmista aiheuttajista on ahdistus – ei vain omasta taloudesta, vaan ihan selviytymisestä. Ilmastonmuutos, digitalisaatio, tekoälyn esiinmarssi ja ennustukset siitä, että jopa suurin osa työpaikoista katoaa robottien takia seuraavina vuosikymmeninä tarkoittavat sitä, että juuri nyt olisi pitänyt satsata tutkimukseen, koulutukseen ja sivistykseen. Tehtiin silleen tyhmästi, että tehtiin aivan täysin päinvastoin. ? Viime vuosikymmentä ei ole edes pelkästään haaskattu, vaan viimeisen kahdeksan vuoden aikana on haaskattu pari seuraavaakin vuosikymmentä. Suomalainen aloittaa koulun seitsenvuotiaana ja valmistuu esimerkiksi maisteriksi keskiverrosti 29 vuoden kypsässä iässä. Siitä voi kukin omalla tahollaan alkaa laskea ja miettiä, kauanko kestää, että satsaukset koulutukseen alkavat täysillä näkyä. Vastaavasti viimeisen kahdeksan vuoden koulutusleikkauksien haavat mätivät vielä pitkään meissä kaikissa. Niinpä ei riitäkään, että äänestää vaaleissa. Pitää äänestää jotakuta, joka aivan satavarmasti aikoo tehdä kaikkensa saadakseen lisää rahoitusta opiskelijalle, koulutukselle ja tutkimukselle. Siihenhän turvallisin valinta on opiskelija. Sitä virhettä älkää ainakaan tehkö, että äänestäisitte jotakuta, joka heiluttelee jonkin sortin koulutuslupaus-kylttiä käsissään. Se vitsi vanheni neljä vuotta sitten eikä ollut koskaan yhtään hauska. ? Tuukka Tervonen paatoimittaja@jylkkari.fi Ei riitä, että äänestät vIIMEISEN kAHDEKSAN VUODEN KOULUTUSLEIKKAUKSIEN HAAVAT MÄTIVÄT vIELÄ PITKÄÄN MEISSÄ KAIKISSA. ? »Poliitikot ovat samanlaisia kaikkialla. Lupaavat rakentaa sillan sinnekin, missä ei ole jokea.» Neuvostoliiton pääsihteeri Nikita Hruštšov vuonna 1963 Chigago Tribune –lehden mukaan. JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Tuukka Tervonen päätoimittaja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Laura Kangas toimittaja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi Felix Fiilin siviilipalvelusmies 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi K ANNEN KUVA Felix Fiilin —— ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 49 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 23.4 · 26.8 AVUSTAJAPALAVERI Ti 2.4. klo 16–18 Ylä-Ruthin kabinetti Seminaarinkatu 19 40100 Jyväskylä SOMESSA JA VERKOSSA ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti j ylkkäri?03 · 2019? 05 pääkirjoitus
Nanotiedekeskuksessa tehtävää tutkimusta voi hyvällä omallatunnolla kutsua piiperrykseksi, mutta nanotasolta löytyy vastauksia niin kysymyksiin maailmankaikkeudesta kuin ihmisten terveydestä. Vuonna 2004 perustettu keskus elää nimensäkin mukaisesti nanotieteestä. Nanotieteissä tutkitaan sekä teoreettisesti että kokeellisesti molekyylejä, materiaaleja ja rakenteita, jotka ovat nanometrien eli metrin miljardisosien kokoluokassa. Jyväskylän Nanotiedekeskus on ainutlaatuinen Suomessa sen poikkitieteellisyyden takia. Myös maailmalla samankaltaiset laitokset ovat harvassa. “Kansainvälisestikään ei ole monta keskusta, joissa olisi näin läheinen keskusteluyhteys fyysikoiden, kemistien ja biologien kesken. Tyypillisesti kaikilla aloilla on omanlainen tyyli ja kieli johon koulutetaan, mikä näkyy suhtautumisessa ongelmiin. Tämä tekee yhteistyöstä yleensä hankalaa. Täällä toimintatapamme mahdollistavat kommunikoinnin kuitenkin jollain tavalla”, naurahtaa Nanotiedekeskuksen johtaja ja teoreettisen fysiikan professori Tero Heikkilä. Poikkitieteellisyys näkyykin keskuksessa aina tutkimuksesta kahvitaukoihin. “Kyllä kahvihuonetta voi sanoa tärkeimmäksi huoneeksi. Järjestämme kerran kuussa kahvihuoneessa Explain This -nimisen kokoontumisen, jossa yksi ryhmä esittää kysymyksen tai ongelman ja pyytää apua muilta”, Heikkilä kertoo. Tutkijoiden lisäksi myös oppilaat saavat käyttää kaikkea rakennuksesta löytyvää huipputeknologista laitteistoa. • Nanotieteet taipuvat moneksi, joten keskuksessa on jatkuvasti monta rautaa tulessa. Yksi tämän hetken kuumimmista projekteista on SUPERTED. Projektissa kehitetään erittäin herkkiä sähkömagneettisen säteilyn ilmaisimia, jotka perustuvat suprajohteisiin. “Kehittämästämme ilmaisimesta tulee huipputarkka. Näitä ilmaisimia on käytetty erityisesti astrofysiikassa. Lähes kaikki tietomme avaruudesta ja maailmankaikkeudesta saadaan tällaisten suprajohtavien ilmaisimien avulla”, kertoo SUPERTED-hanketta johtava Heikkilä. Suprajohtavuus on ominaisuus, joka saavutetaan erittäin matalissa lämpötiloissa, ja joka mahdollistaa muun muassa sähkövirran häviöttömän kulun aineessa. Tarkimmat ilmaisimet ovat juuri suprajohtavia, sillä sähkövirran häviötön kulku vähentää ilmaisimen lämpenemistä. Lämpeneminen taas heikentää mittausten tarkkuutta. Astrofysiikan uudet kehityssuunnat eivät juuri tavallista ihmistä kosketa, mutta lämpösäteilyn ilmaisimia voidaan hyödyntää monessa arkisemmassakin yhteydessä – vaikka turvallisuuden takaamisessa. “Jos jollakulla on puukko taskussaan, niin se näkyy kamerassa koska sillä on eri lämpötila kuin ihmiskeholla. Vaatteet ovat mitatulla aallonpituusalueella läpinäkyviä Pienten ihmeiden keskus TeksTi ja kuva? Viivi Koivistoinen?NaNokuva?Miika Leppänen Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa pieni on todellakin kaunista. eli eivät näy kamerassa. Suomalainen Asqella-yritys testasi tätä turvallisuuskuvantamista viime kesänä rockfestivaaleilla”, Heikkilä selittää. Tällainen seulonta sallii enemmän yksityisyyttä kuin vaikkapa nykyään lentokentillä Yhdysvaltoihin lähdettäessä. Sen avulla on myös mahdollista tarkkailla suuria väkijoukkoja. Projektit ihmiskunnan hyväksi eivät suinkaan lopu turvallisuuteen tai astrofysiikkaan. Heikkilä nimeää yhdeksi tämän hetken mielenkiintoisimmista tutkimuksista (tietenkin omansa lisäksi) Mika Petterssonin johtaman grafeeni-tutkimuksen. Projekti kulkee nimellä GIN (Graphene-based Interfaces for Neuroapplications). Alkoholijuomaa ei siinä kuitenkaan tutkita, vaan tavoitteena on kehittää grafeenista sellaisia liitoksia proteesien ja ihmiskehon välille, joita keho ei ala hylkiä. Ylh: HIM:illä otettu ilmeisesti maailman paras kuva faageista, eli bakteerien omista viruksista. oik: Siobhan O'Hora työn touhussa solujen parissa Nanotiedekeskuksen laboratoriossa. 06?J ylkkäri?03 · 2019 tiede
Grafeeni on hiilen muoto, kuten timantti tai grafiitti, jota löytyy vaikkapa lyijykynistä. Se johtaa erittäin hyvin sähköä ja on erittäin kestävää, mikä tekee siitä otollisen materiaalin liitoskohtien kehittelyyn. Ihmisen motoriikka perustuu sähköisiin hermoimpulsseihin, joita aivot lähettävät hermoratoja pitkin ympäri kehoa. Tällä hetkellä liitoskohta proteesin ja kehon välillä koostetaan metallin avulla. Pettersson haluaa korvata tämän metallin grafeenilla. Futuristisilta kuulostavien projektien lisäksi koko keskus tuntuu humanistista scifimäiseltä laserlaboratorioineen ja virusviljelimöineen. Nanosauna on sentään tavallisen kokoinen ja muutenkin täysin normaali. • Keskuksen sokkelomaisten käytävien uumenista löytyy suuri harvinaisuus: Suomen ainoa helium-ionimikroskooppi, 5 Nanotieteen tutkimus voidaan jakaa Nanotiedekeskuksessa viiteen eri kategoriaan: nanobiologiaan, nanokemiaan, kokeelliseen nanofysiikkaan, spektroskopiaan ja fotodynamiikkaan sekä teoreettiseen ja laskennalliseen nanotieteeseen. 140 Nanotiedekeskuksesta julkaistaan vuosittain noin 140 tieteellistä artikkelia. 30 Keskus on tällä hetkellä 18 professorin, 30 tutkimusryhmän ja 140 tutkijan kansainvälinen tieteellinen yhteisö. tuttavallisemmin HIM. Tavallisesti nanotason mikroskoopit hyödyntävät elektroneja, atomeja pienempiä hiukkasia, mutta HIM käyttää niiden sijasta ioneja. Helium-ionit ja neon-ionit ovat raskaampia kuin elektronit, joten niillä saadaan tarkempia kuvia . Mikroskoopin avulla yksityiskohdat erottuvat kuvassa noin nanometrin tarkkuudella. Nanotiedekeskuksessa HIM:illä on onnistuttu kuvaamaan bakteerien ja niiden omien virusten eli faagien vuorovaikutusta. “Kyseessä on ensimmäinen HIM:illä otettu kuva faageista. Se on ilmeisesti maailman paras faageista saatu kuva”, kertoo Heikkilä sinistä ja vihreää vilisevästä kuvasta. Faagien ymmärtämisestä voi riippua tulevaisuudessa paljon. Antibioottien liikakäyttö on johtanut niiden tehon heikkenemiseen joidenkin bakteerien kehittyessä ja muuttuessa antibiooteille vastustuskykyiseksi. Faageja tutkitaan maailmalla uutena mahdollisuutena hyökätä bakteereja vastaan. Ellei antibiooteille keksitä korvaajaa, voivat nyt helposti hoidettavat taudit kuten keuhkokuume olla tulevaisuudessa jopa tappavia. Esimerkiksi antibiooteille vastustuskykyistä tuberkuloosia esiintyy jo nyt. Nanoteknologian hyödyntämistä ihmiskunnan hyväksi saattaa rajoittaa ainoastaan tutkijoiden oma mielikuvitus. Hyödyntämismahdollisuudet vaihtelevat bakteereita hylkivistä sukista kvanttitietokoneiden kehittämiseen. Voikin vain arvailla, mitä kaikkea eri alojen edustajat keksivät lyödessään viisaat päänsä yhteen. Kuten Nanotiedekeskuksessa on todistettu useaan otteeseen: yhteistyössä on voimaa.? ? J ylkkäri?03 · 2019? 07 tiede faktalaatikko
Yliopistokauppa Soppi sulkee ovensa 15. toukokuuta. Soppi päätettiin sulkea nyt, sillä pääkirjaston kyljessä sijaitsevan kaupan tilat suljetaan kirjaston peruskorjauksen myötä. “Remontti ei toki ole varsinainen syy kaupan tyhjentämiselle”, huomauttaa Jyväskylän yliopiston viestintäpalveluista ja Sopista vastaava Anu Mustonen. Hän oli perustamassa Soppia viisi vuotta sitten. “Kenties suurin syy kaupan lopettamispäätökseen on vähäinen asiointi. Asiakkaita käy nykyisellään muutama kymmenen päivässä.” Saman syyn toteaa Avoimen tiedon keskuksen johtaja Ari Muhonen. Hän vastaa Sopissa myytävästä kirjallisuudesta siinä missä Mustonen muista tuotteista. “Alennuskirjat ovat myyneet hyvin, mikä tarkoittaa, että kate on ollut pieni. Muu kirjallisuus ei käy kaupaksi”, Muhonen kertoo. “Jatkossa kirjat myydään lähinnä rajoitetusti verkossa. Käytännössä se tarkoittaa, että Jyväskylän yliopiston omat julkaisut sekä meidän opiskelijoiden ja henkilökunnan julkaisut tulevat muille kustantajille tulevat myyntiin.” Anu Mustosen mukaan Sopin kohtalosta on puhuttu jo pitkään. “Kun olin mukana perustamassa Soppia isolla porukalla, liikkeeseen koottiin kauppatoiminnan oheen infoja palvelupiste. Alusta asti meille on ollut selvää, että huomattava osa Sopin palveluista tulee muualta kuin varsinaisesta liiketoiminnasta.” Sopin infoja palvelupisteen osia on siirretty jo vuosia enemmän yliopiston eri verkkopalveluihin. Osa palveluista on poistunut kokonaan, kuten e-tenttitilan avaimen nouto Sopista. Osa palveluista taas siirtyy esimerkiksi talouspalveluiden yhteyteen. Myös kirjastossa tarjottaneen joitakin nykyisen Sopin palveluita, kunhan remontti valmistuu. Mietinnöissä on ollut myös koko Sopin siirtäminen joihinkin muihin tiloihin Seminaarinmäelle. “Olemme kuitenkin tulleet siihen tulokseen, että varsinkaan kirjamyynnin takia siirtäminen ei ole kannattava eikä järkevä vaihtoehto”, Ari Muhonen sanoo. Yliopisto päätyi lopulta ratkaisuun, jossa Sopin palvelut on hajautettu useaan eri paikkaan. Yliopiston tuotteita myydään kesäkuun alusta alkaen Semma-ravintoloiden yhteydessä Ylistöllä, Piatossa, Lozzilla ja Belvederessä. Semma-ravintoloiden lisäksi Luontosoppi toimii Vesilinnan museon yhteydessä. Jatkossa yliopistopalvelut ovat siis saatavilla viidestä eri pisteestä nykyistä laajemmilla aukioloajoilla, Lozzilla myös lauantaisin ja sunnuntaisin. Tuotteet tulevat ravintoloihin erillisiin pieniin myyntipisteisiin, sopukoihin. “Sopin kauppa ei siis sinänsä lakkaa, vaan tähtäämme parempiin palveluihin nykyiseen verrattuna", Mustonen sanoo. Myös yliopiston kahviloiden ja Kortepohjan paikoista on keskusteltu. “Uusia paikkoja voidaan edelleen ottaa käyttöön tarvittaessa.” Mustosen mukaan yliopiston t-paidat ja hupparit ovat olleet selkeästi Sopin myydyimpiä tuotteita ja ovat luultavasti jatkossakin.? ? Riku lehtoRanta Soppi hajautuu sopukoiksi Yliopistokauppa Soppi siirtyy kirjastoremontin tieltä, ja yliopistotuotteet myydään jatkossa useissa toimipisteissä. jatkossa kirjat myydään lähinnä rajoitetusti verkossa. Tiistai-iltapäivänä Sopissa oli rauhallista. Myyjä Tuula Markkusen mukaan etenkin kansainväliset opiskelijat hyödyntävät Sopin infopalveluja. Fe li X Fi il in 08?J ylkkäRi?03 · 2019 uutiset
Kortepohjan ylioppilaskylässä vuokra sisältää veden, sähkön, netin, kotivakuutuksen, Rentukan kuntosalin ja opiskelutilojen käytön sekä monia harrastusmahdollisuuksia. KÄYDÄ NAAPURISSA KAVERIN LUONA KAHVILLA KUNTOILLA RENTUKAN SALILLA MAKSUTTA PYÖRÄILLÄ KAMPUKSELLE 6,5 MINUUTISSA NAUTTIA OPISKELIJALOUNASTA RENTUKASSA PÄIVITTÄIN SAUNOA VAIKKA JOKA PÄIVÄ KÄYTTÄÄ YLIOPISTOVERKON PALVELUITA NOPEALLA NETILLÄ JYY Asukaspalvelut asunnot@jyy.fi 014 607201 kortepohja.fi JYYn jäsen – muuta kotiin! KUN ASUT KORTEPOHJASSA, VOIT… J ylkkäri?03 · 2019? 09
OIKEUDENMUKAINEN SUOMI KAIKILLE, EI HARVOILLE! SONJA KARPPINEN Erityispedagogiikan opiskelija, baarityöntekijä Jyväskylä MATLEENA KÄPPI Biologian opiskelija, muusikko Jyväskylä VESA PLATH Läänintaiteilija, YTM Jyväskylä 11 8 6 M A IN O KS EN M A KS A JA : TU LE VA VA SE M M IS TO R Y Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä Puh. 029 180 4444 www.koas.fi Facebookissa löydät meidät nimellä @koas.fb Twitterissä ja Instagramissa @KOASJyvaskyla Asuntojen pohjakuvat, hinnat ja hakeminen: www.koas.fi OPISKELIJAN KOTI JYVÄSKYLÄSSÄ Koasilla asut turvallisesti ja edullisesti, sillä kaikki asumismenot sisältyvät vuokraan; sähkö, vesi, nopea nettiyhteys ja pesutupa. Haettavana on yksiöitä, soluasuntoja ja perheasuntoja. Katso asunnot: www.koas.fi Tilaa olla sinä. Social icon Square Only use blue and/or white. For more details check out our Brand Guidelines. 10?J ylkkäri?03 · 2019
8.4. klo 16.30 Tietokirjailija, kirjallisuushistorioitsija Minna Maijala: Herkkä ja vahva Minna Canth. Naisen kertomus 29.4. klo 16.30 Kulttuurin tuottamiseen erikoistunut yrityksen Anya Productions luova johtaja Anja Lappi: Kenelle kuuluu Kanttilan kunnostus? – näkökulmia kulttuuriyrittäjyydestä, taidehallinnosta, vaikuttamisesta ja päätöksistä, case Minna Canthin talo Kanttila 6.5. klo 18.00 Tietokirjailija Jussi Jäppinen: Minna Canthin Jyväskylä Jyväskylän yliopisto, S-rakennus, sali S212 (vanha juhlasali) Seminaarinmäki (Seminaarinkatu 15) LUENTOSARJA VAPAITA AATTEITA Minna ja Ferdinand Canth Jyväskylässä Näyttely avoinna 20.3.–31.8.2019 ke–pe 12–17, la 12–16 Jyväskylän yliopiston tiedemuseo NÄYTTELYKESKUS SOIHTU Seminaarinkatu 15, Seminarium-rakennus Vapaa pääsy! Kuva: Museovirasto HANNA Laakso Pastori Laukaa 112 REETTA Nummelin Yrittäjä, rakennusinsinööri Jyväskylä 106 LOTTA Ahola Sairaanhoitaja YAMK Jämsä 114 TERHI Simonen-Jokinen Eläinlääkäri (ELT), yrittäjä Karstula 116 SINUHE Wallinheimo Kansanedustaja, yritysvalmentaja, LitM Jyväskylä 111 TOMMI Lunttila Yrittäjä, maaja metsätaloustuottaja Äänekoski 108 113 TUIJA Siltanen Myyntipäällikkö, eläkeläinen Viitasaari 107 KATJA Isomöttönen Perhepäivähoitaja, tradenomi Jyväskylä 109 EMILIA Koikkalainen Yrittäjä Keuruu 119 VILLE Väyrynen Kirurgi Muurame 118 AKI Virtaniemi Sijoittaja, hallituksen pj. Luhanka 117 JANIIKA Vilkuna Europarlamentaarikon avustaja Jyväskylä 110 115 JUHA Suonperä Eversti evp Jyväskylä EELIS Loikkanen Eduskuntaryhmän viestintäsihteeri, korkeakouluopiskelija Jyväskylä EHDOKKAASI KESKI-SUOMESSA www.keski-suomenkokoomus.fi Ilm oi tu ks en m ak sa a: Ke sk i-S uo m en Ko ko om us #saatehdä HANNA Laakso Pastori Laukaa 112 REETTA Nummelin Yrittäjä, rakennusinsinööri Jyväskylä 106 LOTTA Ahola Sairaanhoitaja YAMK Jämsä 114 TERHI Simonen-Jokinen Eläinlääkäri (ELT), yrittäjä Karstula 116 SINUHE Wallinheimo Kansanedustaja, yritysvalmentaja, LitM Jyväskylä 111 TOMMI Lunttila Yrittäjä, maaja metsätaloustuottaja Äänekoski 108 113 TUIJA Siltanen Myyntipäällikkö, eläkeläinen Viitasaari 107 KATJA Isomöttönen Perhepäivähoitaja, tradenomi Jyväskylä 109 EMILIA Koikkalainen Yrittäjä Keuruu 119 VILLE Väyrynen Kirurgi Muurame 118 AKI Virtaniemi Sijoittaja, hallituksen pj. Luhanka 117 JANIIKA Vilkuna Europarlamentaarikon avustaja Jyväskylä 110 115 JUHA Suonperä Eversti evp Jyväskylä EELIS Loikkanen Eduskuntaryhmän viestintäsihteeri, korkeakouluopiskelija Jyväskylä EHDOKKAASI KESKI-SUOMESSA www.keski-suomenkokoomus.fi Ilm oi tu ks en m ak sa a: Ke sk i-S uo m en Ko ko om us #saatehdä HANNA Laakso Pastori Laukaa 112 REETTA Nummelin Yrittäjä, rakennusinsinööri Jyväskylä 106 LOTTA Ahola Sairaanhoitaja YAMK Jämsä 114 TERHI Simonen-Jokinen Eläinlääkäri (ELT), yrittäjä Karstula 116 SINUHE Wallinheimo Kansanedustaja, yritysvalmentaja, LitM Jyväskylä 111 TOMMI Lunttila Yrittäjä, maaja metsätaloustuottaja Äänekoski 108 113 TUIJA Siltanen Myyntipäällikkö, eläkeläinen Viitasaari 107 KATJA Isomöttönen Perhepäivähoitaja, tradenomi Jyväskylä 109 EMILIA Koikkalainen Yrittäjä Keuruu 119 VILLE Väyrynen Kirurgi Muurame 118 AKI Virtaniemi Sijoittaja, hallituksen pj. Luhanka 117 JANIIKA Vilkuna Europarlamentaarikon avustaja Jyväskylä 110 115 JUHA Suonperä Eversti evp Jyväskylä EELIS Loikkanen Eduskuntaryhmän viestintäsihteeri, korkeakouluopiskelija Jyväskylä EHDOKKAASI KESKI-SUOMESSA www.keski-suomenkokoomus.fi Ilm oi tu ks en m ak sa a: Ke sk i-S uo m en Ko ko om us #saatehdä HANNA Laakso Pastori Laukaa 112 REETTA Nummelin Yrittäjä, rakennusinsinööri Jyväskylä 106 LOTTA Ahola Sairaanhoitaja YAMK Jämsä 114 TERHI Simonen-Jokinen Eläinlääkäri (ELT), yrittäjä Karstula 116 SINUHE Wallinheimo Kansanedustaja, yritysvalmentaja, LitM Jyväskylä 111 TOMMI Lunttila Yrittäjä, maaja metsätaloustuottaja Äänekoski 108 113 TUIJA Siltanen Myyntipäällikkö, eläkeläinen Viitasaari 107 KATJA Isomöttönen Perhepäivähoitaja, tradenomi Jyväskylä 109 EMILIA Koikkalainen Yrittäjä Keuruu 119 VILLE Väyrynen Kirurgi Muurame 118 AKI Virtaniemi Sijoittaja, hallituksen pj. Luhanka 117 JANIIKA Vilkuna Europarlamentaarikon avustaja Jyväskylä 110 115 JUHA Suonperä Eversti evp Jyväskylä EELIS Loikkanen Eduskuntaryhmän viestintäsihteeri, korkeakouluopiskelija Jyväskylä EHDOKKAASI KESKI-SUOMESSA www.keski-suomenkokoomus.fi Ilm oi tu ks en m ak sa a: Ke sk i-S uo m en Ko ko om us #saatehdä HANNA Laakso Pastori Laukaa 112 REETTA Nummelin Yrittäjä, rakennusinsinööri Jyväskylä 106 LOTTA Ahola Sairaanhoitaja YAMK Jämsä 114 TERHI Simonen-Jokinen Eläinlääkäri (ELT), yrittäjä Karstula 116 SINUHE Wallinheimo Kansanedustaja, yritysvalmentaja, LitM Jyväskylä 111 TOMMI Lunttila Yrittäjä, maaja metsätaloustuottaja Äänekoski 108 113 TUIJA Siltanen Myyntipäällikkö, eläkeläinen Viitasaari 107 KATJA Isomöttönen Perhepäivähoitaja, tradenomi Jyväskylä 109 EMILIA Koikkalainen Yrittäjä Keuruu 119 VILLE Väyrynen Kirurgi Muurame 118 AKI Virtaniemi Sijoittaja, hallituksen pj. Luhanka 117 JANIIKA Vilkuna Europarlamentaarikon avustaja Jyväskylä 110 115 JUHA Suonperä Eversti evp Jyväskylä EELIS Loikkanen Eduskuntaryhmän viestintäsihteeri, korkeakouluopiskelija Jyväskylä EHDOKKAASI KESKI-SUOMESSA www.keski-suomenkokoomus.fi Ilm oi tu ks en m ak sa a: Ke sk i-S uo m en Ko ko om us #saatehdä LOTTA Ahola Sairaanhoitaja YAMK KATJA Isomöttönen Perhepäivähoitaja, tradenomi EMILIA Koikkalainen Yrittäjä HANNA Laakso Pastori EELIS Loikkanen Viestintäsihteeri, korkeakouluopiskelija TOMMI Lunttila Maaja metsätaloustuottaja REETTA Nummelin Yrittäjä, rakennusdinsinööri TUIJA Siltanen Myyntipäällikkö, eläkeläinen TERHI SimonenJokinen , Eläinlääkäri (ELT), yrittäjä JUHA Suonperä Eversti evp SINUHE Wallinheimo Kansanedustaja JANIIKA Vilkuna Europarlamentaarikon avustaja AKI Virtaniemi Sijoittaja VILLE Väyrynen Kirurgi EDUSKUNTAVAALIT 2019 ENNAKKOÄÄNESTYS 3.-9.4. VARSINAINEN VAALIPÄIVÄ 14.4. M ak sa ja : Ke sk i-S uo m en Ko ko om us Kaikki yhdessä Köntässä. Äänestä 14.4. Innokkaimmille ennakkoäänestys 3.-9.4. 43 J ylkkäri?03 · 2019? 11
Viime hallituskauden koulutusleikkaukset veivät yliopistoilta ison siivun. Jyväskylän yliopisto on välttynyt irtisanomisilta, mutta leikkauksiin on jouduttu vastaamaan isoilla muutoksilla. saksittu sivistys _ TeksTi? Riku Lehtoranta?kuva?Felix Fiilin Keväällä 2015 eduskuntavaalien alla kahden puolueen puheenjohtajat Alexander Stubb (kok.) ja Juha Sipilä (kesk.) pitelivät käsissään kylttejä, joissa luvattiin olla leikkaamatta koulutuksesta. Tilanteista otettiin kuvat, jotka alkoivat levitä nopeasti Twitterissä. Nuo kuvat ovat yhä takuuvarmaa meemimateriaalia, mutta puheenjohtajien poseeraukset kameralle olivat aitoja. Lähes jokainen suomalainen ymmärtää jo edellisen perusteella, mikä kuvien meemimäisen luonteen selittää. Seuraava hallitus, Juha Sipilä pääministerinään, alkoi lupauksista huolimatta leikata välittömästi koulutuksesta. Koulutuksesta otettiin vuoteen 2019 mennessä yhteensä yli 690 miljoonaa euroa. Korkeakouluilta hallitus leikkasi yhteensä noin 335 miljoonaa euroa. Nämä leikkaukset koostuvat kahdesta osasta, indeksikorotuksen jäädyttämisestä (220 miljoonaa euroa) ja muista leikkauksista (115 miljoonaa euroa). Korkeakoulujen indeksikorotus on laissa määritelty säännöllinen prosentuaalinen korotus, jonka tehtävänä on varmistaa se, että yliopiston rahoitus pysyy samalla tasolla inflaatiosta huolimatta. Vuodesta 2016 eteenpäin indeksikorotus on kuitenkin jäädytetty. Koska inflaatio kuitenkin jatkuvasti laskee rahan arvoa, korkeakoulut ovat käytännössä menettäneet 220 miljoonaa euroa indeksikorotuksen puutteen vuoksi. Yliopiston talousja palvelujohtaja Päivi Sepällä on kattava kokonaiskuva siitä, miten leikkaukset vaikuttivat Jyväskylässä. Hänen mukaansa vuosien 2016–2019 aikana Jyväskylän yliopistolta on jäänyt saamatta yhteensä yli 20 miljoonaa euroa. Jyväskylän yliopiston rahoitus on vuosittain reilut 200 miljoonaa euroa. "Näihin menetyksiin kuuluu hallitusohjelman mukainen rahoituksen leikkaus vuonna 2016 sekä indeksin jäädyttäminen neljän vuoden aikana”, Seppä kertoo. Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Minna-Riitta Luukka huomauttaa, että tiedekuntien rahanjakomallit eivät välttämättä noudattele täydellisesti opetusja kulttuuriministeriön rahanjakomallia, sillä yliopistoilla on myös vapauksia siinä, mihin ne rahoituksen osoittavat. Luukan mukaan yliopiston sisäisessä rahanjakomallissa eri tiedekuntia kohdellaan keskenään hieman eri tavoilla, mutta kunkin tiedekunnan rahoituksen osuus on kuitenkin viime vuosina pysynyt kohtuullisen tasaisena. “Tasaisuus johtuu siitä, että jokaiselta tiedekunnalta on viime vuosina leikattu perusosasta tasaisesti samalla viiden prosentin osuudella. Perusosan lisäksi tiedekunnat saavat ministeriön mallia mukaillen rahoitusta tuloksen perusteella”, Luukka valaisee. Toisaalta juuri neljän vuoden aikana tapahtunut indeksin jäädyttäminen on Luukan mukaan kova isku koko yliopistolle, koska se vähentää automaattisesti tiedekuntien rahoitusta tuloksesta riippumatta. “Kun jaettavaa on vähemmän, loppusumma on pienempi. Siinä J ylkkäri?03 · 2019? 13
14?J ylkkäri?03 · 2019 vuosittaisia muutoksia”, Seppä valaisee. Keväällä 2016 Suomen hallitus solmi kilpailukykysopimuksen, jossa ammattiliittojen kanssa sovittiin muun muassa lomarahojen, työeläkemaksujen ja sosiaaliturvamaksujen alentamisesta. Sen tarkoituksena oli tuoda työnantajille säästöjä. “Kilpailukykysopimus on todella vaikuttanut talouteen kuluja pienentämällä. Yliopisto on maksanut palkkojen henkilösivukuluja vuositasolla noin 1,5 miljoonaa euroa vähemmän, mikä tarkoittaa, että neljän vuoden aikana meille on kertynyt niistä noin 6 miljoonan euron säästöt”, Seppä kertoo. ? Talousjohtaja Seppä ei kuitenkaan ole erityisen ilahtunut muutoksista, joita yliopistojen rahoitukseen on tehty. Hän kritisoi etenkin sitä, että erikseen haettavan erillisrahoituksen osuutta on kasvatettu samalla, kun automaattisesti saatava perusrahoitus on vähentynyt. Erillisrahoitus on perusrahoitusta epävarmempaa, jolloin tulevaisuutta on vaikeampi suunnitella, ja sen hakeminen syö resursseja. “Toki toivon aina oman yliopistomme parasta. Erillisrahoitus on mielestäni talouden suunnittelun ja ohjauksen kannalta väärä suunta.” Luukkaa harmittaa erityisesti se, että ministeriö on asettanut valtakunnallisestikin humanistis-yhteiskunnallisten alojen tutkintokatot matalammalle kuin monilla muilla aloilla. Tutkintokattojen alhaisuus tarkoittaa, että opiskelijoiden sisäänottopaikkoja on vähennettävä, mikä puolestaan kurjistaa tiedekunnan taloutta entisestään. “Ei pelkästään Jyväskylässä, vaan kaikissa Suomen yliopistoissa näyttää olevan sama tilanne humanistis-yhteiskuntatieteellisten alojen kohdalla. Tämä saattaa heijastella puolestaan Suomessa laajemmin vallitsevaa outoa ja lyhytnäköistä ajattelua, jonka mukaan ihmistieteitä ei jostakin syystä tarvittaisi”, dekaani Luukka ihmettelee. Talousjohtaja Sepän mukaan edessä ovat vielä tiukemmat vuodet. Henkilöstökulut ovat kasvamassa, sillä osa työntekijöistä saa ansaittuja palkankorotuksia. “Näköpiirissä ei ole lisätuottoja niitä kuluja kattamaan, vaan resurssit näyttävät pysyvän tämän hetken tasolla. Aina on toki mahdollista, että tuotot kasvavat, jolloin kuluja voidaan kattaa enemmän”, Seppä ennustaa. ? ei auta, vaikka tekisi muuten kuinka hyvää tulosta.” Jyväskylän yliopisto on toteuttanut koulutussäästöjä erilaisilla selviytymiskeinoilla. Kenties tärkein suuri toimenpide tehokkuuden lisäämiseksi on ollut yliopiston rakenteiden muokkaaminen uuteen uskoon. Jyväskylän yliopistolla käytiin vuonna 2016 yt-neuvottelut, joissa toteutettiin iso rakenneuudistus. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta lakkautettiin, ja sen oppiaineet sulautettiin kasvatustieteellisen tiedekunnan ja humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sisään. Lisäksi laitoksia ja erillislaitoksia yhdistettiin. “Joitakin tiloja lukuun ottamatta mistään olennaisista resursseista ei olla jouduttu luopumaan kokonaan – ei koulutusaloistakaan.” ? Yt-neuvotteluista kuitenkin selvittiin ilman irtisanomisia. Kaikissa yliopistoissa ei niiltä ole vältytty. Esimerkiksi Helsingin yliopisto irtisanoi kevääseen 2016 mennessä yhteensä 371 työntekijää. Irtisanomiset olisivat olleet houkuttelevia, sillä henkilöstökulut muodostavat kaksi kolmasosaa kaikista yliopiston menoista. Jotain siis piti tehdä myös henkilöstöpuolella. “Kaiken kaikkiaan taloutta on täytynyt suunnitella aikaisempaa huolellisemmin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikkia vapautuvia tehtäviä ei ole voitu täyttää uudelleen eikä kaikkia määräaikaisia työsuhteita voitu jatkaa”, Seppä kuvaa. “Henkilöstökulut ovat toki yliopiston suurin kuluerä, mutta onneksi järisyttävän suurta muutosta henkilöstön määrässä ei tähän mennessä ole tapahtunut. Ainoastaan työntekijöiden lähtiessä on mietitty, palkataanko uusi työntekijä tilalle vai ei”, Luukka toteaa. Myös Seppä vahvistaa, että henkilökunta on taloudellisen painoarvonsa vuoksi ollut sellainen resurssi, josta yliopisto on joutunut hetkellisesti vähentämään. Seppä kertoo, että yliopisto vähensi muutaman vuoden ajan suunnitelmallisesti henkilökuntaa. “Hankerahoitus kasvoi kuitenkin vuosina 2016 ja 2017 ilahduttavasti ennakoitua enemmän.” Jyväskylän yliopistossa on viime vuodet ollut noin 2550–2700 työntekijää. Määrä notkahti eläköitymisten ja määräaikaisten työsopimusten päättymisten seurauksena 2445:een vuonna 2017, mutta sittemmin se on palannut reilun 2560 työntekijän tasolle. "Jyväskylän yliopisto on ollut pitkään henkilöstömäärältään aika lailla saman kokoinen, eikä meillä ole ollut suuria odottamattomia KÄDENTAITO HYVINVOINTI ANTIIKKIMESSUT 6.-7.4.2019 WWW.MEDIAPROMESSUT.FI Aikuiset 10€ • Lapset 7-15 v. 5€ La 10-17 • Su 10-16 LISÄTIEDOT
Ennakkoliput: Lippupiste • Tiketti • ilosaarirock.fi/liput 12.-14.7.2019 JOENSUU ALMA • RAE SREMMURD SUNRISE AVENUE • JVG US Jess Glynne UK • Architects UK • Cheat Codes US Perturbator FR • MONO JP • Pale Waves UK • Shame UK Chisu • Turmion Kätilöt • SOFA • Risto SANNI • J. Karjalainen • Vesala • Ville Valo & Agents Pariisin Kevät • Ellips • Swallow The Sun Pää Kii • Olavi Uusivirta • Kynnet • Lxandra Jukka Nousiainen • Viikate – Kuu kaakon yllä 10 v. Samuli Putro – Suuret rukoukset • Stam1na Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana • Henrik! Pauliina Kokkonen • Anna Puu • Gasellit Kingston Wall by JJylli, Kuoppis & VHB DJ SNAKE FR
J ylkkäri?03 · 2019? 12 ? ? (SWE) (US) (AUT) K A R IN A P Ä IV IÖ J A P Y H Ä M Ä N N Y N O K S A S A L M E L A N M U O V IS O R V A A M O IG jyrockfestival FB Jyrock LIPUT ALK. 25€ JYROCK.FI P Ä IV Ä K L U B I 6 .4 . O let ko va lm is ? O le tko va lm is ? IlokIven Street FoodIa tarjolla jYroCkIn aIkana YläkerraSSa pe ja la klo 20-01 Pizzaslice 5 € Chips & dip 5 € Beef / Vege / Vegan Burger 10 € www.IlokIvI.FI KesKussaira al antie 2, JYVÄsKYl Ä raVintOl a ilOKiVi TAKSIN TARPEESSA? Lataa ilmainen JYTAKSI-app ja varmista luotettava taksimatka! JYVÄSKYLÄ & MUURAME
? ? (SWE) (US) (AUT) K A R IN A P Ä IV IÖ J A P Y H Ä M Ä N N Y N O K S A S A L M E L A N M U O V IS O R V A A M O IG jyrockfestival FB Jyrock LIPUT ALK. 25€ JYROCK.FI P Ä IV Ä K L U B I 6 .4 . O let ko va lm is ? O le tko va lm is ? IlokIven Street FoodIa tarjolla jYroCkIn aIkana YläkerraSSa pe ja la klo 20-01 Pizzaslice 5 € Chips & dip 5 € Beef / Vege / Vegan Burger 10 € www.IlokIvI.FI KesKussaira al antie 2, JYVÄsKYl Ä raVintOl a ilOKiVi TAKSIN TARPEESSA? Lataa ilmainen JYTAKSI-app ja varmista luotettava taksimatka! JYVÄSKYLÄ & MUURAME
TeksTi? Valtteri Parikka?kuvaT?Laura Kangas
Yksi Suomen kautta aikain legendaarisimmista poliitikoista on pakenemassa eduskunnasta 40 vuoden uran jälkeen. Siksi toteutimme Mauri Pekkarisen jäähyväishaastattelun pakopelihuoneessa. pekkarisen pako _ _
M auri Pekkarisen mielestä kutsuni vaikuttaa tanskalaisen sukellusvenemurhaajan pyynnöltä. Hän lupasi silti tulla. Kauppakadun maanantaiaamu iskeytyy kasvoille harmaana ja koleana. Toppatakkeihinsa sulloutuneet työmuurahaiset taapertavat uutterina kohti työpaikkojaan panemaan Suomea kuntoon. Odottelen jo Pekkarista kadun laidassa ja arvaan, että hän on myöhässä. Pekkarinen soittaa. Pakopelihuone on hukassa. Äänestä kuulee, että nyt on hässäkkä päällä. Taustalla nakuttaa Raija-vaimon neuvova ääni. Sijainti alkaa hahmottua ennen kuin ehdin edes opastaa. ”Joo, joo, joo, nyt mä tiedän paikan, joo. Menee 6–7 minuuttia. Joo”, puhelimesta räpätään. Olen kutsunut Mauri Pekkarisen, 71, pakohuone Mysteeriin. Pekkarinen on Suomen viidenneksi pitkäaikaisin ministeri ja tämänhetkisen eduskunnan ensimmäinen varapuhemies. Sisäministeri hän oli 1991–1995, kauppaja teollisuusministeri 2003–2007 ja elinkeinoministeri 2008–2011. Hänen puolueensa on keskusta. Minä muistan hänet lapsuudesta Itse valtiaat -tv-ohjelmasta ja myöhemmin sadoista politiikan uutisista. Tänä keväänä Pekkarinen on jättämässä kansanedustajan työt. Taakse jää 40 vuoden kunnioitettava ura Arkadianmäellä. Mutta ensin taakse pitäisi jättää pakohuone. Vieläpä alle tunnissa. Se tulee Pekkariselle yllätyksenä. ”Siinä tapauksessa minun pitää soittaa vielä työpuhelu pääministerin erityisavustajalle”, Pekkarinen sanoo ja siirtyy viereiseen huoneeseen. Työpuhelu kestää noin vartin. Sen jälkeen saamme ohjeet huoneen ratkomiseen. Huoneeseen pitää mennä silmät suljettuna. Silmät saa avata vasta, kun siihen annetaan lupa. Seisomme Pekkarisen kanssa silmät ummessa kädet toistemme harteilla keskellä pakohuonetta. Ovi naksahtaa kiinni. Emme tiedä, mitä tuleman pitää. ”Jännittääkö?” kysyn Pekkariselta. ”Hirveästi”, hän myöntää. ? Vielä jokin aika sitten olin melko varma, ettemme ikinä olisi tässä. Tarmokkaasta ja asiakeskeisestä poliitikkolegendasta liikkuu tarinoita, joiden mukaan hän on ottanut matkan varrella kovaakin yhteen toimittajien kanssa. Välillä juttujen sisällöstä on väännetty rajuimmillakin äänentasoilla. Parlamentissa Pekkarista on kutsuttu ”eduskunnan terrieriksi”, sillä hän totisesti osaa pitää puolensa ja »Jännittääkö?» kysyn Pekkariselta. »Hirveästi», hän myöntää. vas.: Mauri Pekkarinen oli kuullut lapsenlapsiltaan, mikä on pakopelihuone. ylh.: Pakohuone perustui pitkälti numerokoodien selvittämiselle. alh.: Huoneen seinällä oli Pekkarisen entisen kollegan muotokuva. 20?J ylkkäri?03 · 2019