K JyväskylorryJioppilaslehti BTK; 486 DX 33 MHz VESA LOCAL BUS PENTIUM PÄIVITYS 170 MB, 4 MB, 3S 1.44 MB VLB 1 MB WIN. KIIHDYTIN ECM 14" SVGA DOS 6.2, HIIRI • MATTO MINITORNI TAI PÖYTÄKOTELO HINTA: 9950,00 MK K-S TIEKMCÄ^EPALVEllI Väinönkeskus, 941-610 971 ^MgmSfc' '
2 pakina Päivettyvä Jyväskylä päivettää koko maailman "Kaupunki-ilma tekee vapaaksi", sanottiin keskiajalla. Juuri nyt on syytä kysyä, miten vapaaksi Jyväskylän ilma tekee? Mitä asukkaat haluavat kaupungiltaan ja mitä eivät? Vaihtoehtoja on paljon, jos ne halutaan nähdä. Ihmiset tekevät kaupungin sekä hyvässä että pahassa. Metropolien viehätys piilee ihmisten paljoudessa ja moninaisuudessa. Pikkukaupunki on yleensä ahdasmielisempi. Monet luulevat tuntevansa toisensa. Toisen ihmisen outous ei ilmene, koska se salataan. Mielenkiintoinen pikkukaupunki syntyy siitä, että kaikkia ei lokeroida muottiin "valkoihoinen, perheellinen, liikkuu autolla ja on muutenkin tylsä". Yksineläjät, opiskelijat, ulkomaalaiset, homot, lesbot, transvestiitit ja tavalliset pulliaiset kirjavana joukkona tekevät kaupungin kiinnostavaksi, ilman että sille tarvitsee tehdä mitään "matkailuvalttia". Kun valtakulttuuri ja alakulttuurit törmäävät ja joutuvat väistämättä ristiriitoihin, löytyy uusia ajatuksia. Ristiriidatonta kaupunkia ei ole, mutta Jyväskylä sietää erilaiset ihmisensä. Sietäähän? "Töherrykset" rakennusten seinissä kertovat, että nuorisoa ei ole vielä täysin nutistettu. Sukupolvien välinen kuilu on väistämätön: onpas se nuoriso kauheaa... Kaupunki tunnustaa tai kieltää historiansa. Kadunnimet ovat kaupungin julkisinta historiankirjoitusta. Esimerkiksi Kauppakatu on omaperäinen pääkadun nimi vasta sen jälkeen, kun kaupat lähtevät sieltä. Kaupankäynti (eli markkinat) kuuluvat elävän kaupungin keskustaan. On kunnallispoliittinen päätös, jos rakennetaan automarketteja ja murskataan kaupunkirakenne. On selvää, että ne tappavat keskustan neutronipommin lailla: rakennukset jäävät, ihmiset häipyvät. Autio kaupunki on iltaisin monen mielestä pelottava. Nyt pitäisi kunnallispoliitikoista löytyä rohkeutta estää markettien tulo Keijoon. Parin kauppaketjun takia ei kannata tuhota kaupallista keskustaa. Toisaalta tyhjä keskusta on myös mahdollisuus. Tätä kautta voidaan nopeasti luoda Mikkilä-Jyväskylä, jossa rapistuvan ylioppilastalon ja Tanssisali Lutakon kaltaiset toimintatilat valloittavat koko kaupungin. Minusta Friikkylä olisi viihtyisä kaupunki, ehkä kaikista ei. Julkisuudessa on runsaasti natistu kävelykadun pyöräilijöistä, joita on mukamas liikaa. Polkupyörät merkitsevät sitä, että kävelykatu on todella tärkeä ja että kevyt liikenne on ottanut sen omakseen. Tämä pitää ottaa haasteena: miten pyöräilyn merkitystä voidaan vielä lisätä. Kuntaliitos ei ratkaise Jyväskylän "ongelmaa". Pitääkö kaupungin yleensä kasvaa? Ei välttämättä. Miksi juuri täällä pitäisi asua paljon ihmisiä? Vielä siihen ei löydy riittävästi tekosyitä. Muutos lähtee siitä, että kaupunkia aletaan katsella ihmisten erilaisuuden näkökulmasta. Kun oivalletaan kaupunki eläviksi, erilaisiksi ja toimiviksi ihmisiksi, kaupunginisien tai Erkki Laatikaisen suuruudenhulluudesta ei tule välttämättä haittaa. Jouni Vauhkonen TUKKAPÄÄ Politiikka on perässähiihtämisen taitoa Suomalaisessa politiikassa sanotaan Kekkosen kaudella olleen runsaasti ns. perässähiihtäjiä. Minulle tämä hassu "perässähiihtäjä" sana tuo aina mieleen kihomadot. Tiedättehän nämä suoliloiset, jotka inhottavasti vipeltävät persauksissa: perässähiihtäjiä jos midcä. Poliittiseen kielenkäyttöömme tämä "perässähiihtäjä" termi on kai pesiytynyt Kekkosen hiihtoharrastuksesta. Tämä nykyinen, vielä valtaa pitävä presidenttihän on enemmänkin lentopallomiehiä. Tulevan presidenttimme harrastama urheilulaji on sen sijaan vielä arvoitus: varmaa on vain se, että hän on lajissaan raskaan sarjan miehiä. Mutta voihan olla, että "perässähiihtäjällä" tarkoitettiin jo aikanaankin näitä politiikan isoja kihoja, jotka pysyivät hengissä ainoastaan isäntänsä loisena. Nyt näillä perässähiihtäjillä on oma hätä kädessä, kun äänestäjät hylkäsivät heidät ja valitsivat presidentikseen mieluummin henkilön politiikan ulkopuolelta. Tosin tässäkin olisi Suomen kansan kannattanut säilyttää maltti: tämä seuraava presidentti on jo valmiiksi vähän liiankin ulkona. Yhtä ulkona taisi presidenttikisassa olla Elisabeth Rehnkin, joka todistetusti, toisin kuin eräät, on historiallinen henkilö. Tästä Jeesus Nasaretilaisestahan Ahtisaari sai oivan tukijan vaalien loppusuoran auetessa, vaikka turha se on Ahtisaarenkaan enää jeesustella: presidenttikaudesta tulisi selvitä ihan omin voimin. Kuinka kauniisti vanha suomalainen sananlasku asettaakaan ihmiset tasavertaisiksi: Mara kattilaa soimaa, Tuppervaara kyljet kummallakin. Ahtisaarta nyt tuskin kuitenkaan tullaan paljon hiihtoladulla näkemään, mikä on Suomen kallioperän kannalta ihan hyvä ratkaisu. Kyllä se EU ja muu ulkopolitiikka tulee viemään herra presidentin kaiken ajan. Eurooppaan on mentävä kun pohjoismaiseen yhteistyöhönkään ei voi enää luottaa: helpompi oli saada Porkkala takaisin kuin norjalaiselta porkka lainaksi. Vuonolta näyttää. Ahtisaaren urakkaa ei yhtään helpota se, että veretseisauttavan, totuuden ja vain totuuden paljastavan vaalivoiton sijasta Väyrynen saikin vain pronssia. Vaikka Ahtisaari onkin julistanut Väyrysen paitsioon, politiikasta mies ei kuitenkaan häviä mihinkään. Pahaksi vastustajaksi Väyrysen tekee se, että hän taitaa sekä perinteisen että v-tyylin. Harjoittelukaudella Väyryseltä oli kuulemma usko loppua ja hän olikin kysynyt valmentajiltaan: "Voiko tähän v....:een kuolla?" Edellisten kisojen kakkosen, Lillan-hammerin, osallistuminen seuraaviin kisoihin ei sekään ole pois suljettu. Edellisissäkin kisoissa hän nousi kakkoseksi vaikka lähtikin kuuman ryhmän hänniltä. Ilaskivi tuskin mahtuu enää seuraavaan kisajoukkueeseen. Muutenkin Suomen Isä Aurinkoinen voi alkaa viettää jo eläkepäiviä. Airi on kuulema kieltänyt Raimolta toisen taitamansa lajin, syrjähypyn, harjoittelun ja Fredikin on jo antanut perässähiihtelylle omat rajoituksensa: SIITONEN VERBOTEN, EI SIITOSTA! Bosnia, Bosnia, Bosnia SANGEN VALITETTAVAA, että 95 prosenttia lukijoista hyppäsi juttuni yli pelkän otsikon luettuaan. Kuitenkin erittäin ymmärrettävää. Kun olimme 17-kesäisiä, ja mummo kertoi ensimmäisen kerran haimatulehduksestaan, osasimme olla syvästi huolissamme. Menimme jopa sairaalaan häntä katsomaan. Mutta kun se sama jankutus kestää vuosikausia, niin alkaa odottaa, että mummo kuolisi pois. Jos Bosnia kuolee, jankutus lakkaa. BOSNIASSA TAPETAAN ja raiskataan ja kidutetaan ja aivopestään, silvotaan, nipistellään, kutitellaan. Joka päivä hohhoijaa ihmistä kuolee nälkään tai kranaattiin tai luotiin tai komplikaatioihin. Ihmisillä ei ole ruokaa, sähköä, vettä, kaasua, sukulaisia, ystäviä. Talot on tuhottu, liikenne ei toimi, ei ole jalkoja millä kävellä, kaupungit hukkuvat jätteisiin, rotat levittävät tauteja, pakkanen kiristyy. BOSNIAAN ON JYVÄSKYLÄSTÄ lähes kolmen tunnin lentomatka. MUTTA NYT ON TOIVON pilke kiikarissa. Yhdysvaltain marihuanaakin kokeillut presidentti Bill Clinton kertoi jokin aika sitten saaneensa tarpeekseen Sarajevoa piirittävistä serbeistä. "Nyt ei ole kyse vain sarajevolaisten turvallisuudesta, vaan koko Naton uskottavuudesta." Ei siis vain turvallisuudesta. POHJOIS-ATLANTIN LIITON urheat sotilaat tekevät viisaasti pommittaessaan nälkäsaarrolla kidutettuja Bosnian serbejä 80 prosentin osumatarkkuudella. Pommitusten tueksi ei aiota lähettää maajoukkoja, mikä on historian valossa järkevää: Balkania ei oteta, on vanha tieto. Kyllä ymmärtäväiset serbit tietävät toden olevan kyseessä, jos koko maailma hämmeksyy ja paheksuu heidän toimintaansa. Ilmaiskujen ei viimeisten lehtitietojen mukaan arvioida lisäävän katkeruutta serbirintamassa. YHDISTYNEET KANSAKUNNAT on tehnyt kaiken voitavansa lopettaakseen inhimilliset kärsimykset. Homma on kiinni enää paikallisista ihmisistä. YK:lta usein huolimattomasti kysellään: "Miksi ette tuo enempää ihmisiä ulos Sarajevosta ja Mostarista ja Tuzlasta jne." "Katsos, kun me emme voi." JOKA PÄIVÄ Sarajevosta lähtee ulos kymmeniä lentokoneita tyhjinä. Koneissa on kahdeksan matkustajapaikkaa siviileille, ja lastiruumaan mahtuisi satakunta ihmistä. Tyhjinä. Mutta kun kaikissa koneissa ei ole matkustajavakuutusta. Byrokratia on niin kovin kovin vaivalloista. "Mitäs sitten, jos kone ammuttaisiin lentokentälle täydessä lastissa?" "Mihin ne ihmiset vietäisiin?" PUNAISEN RISTIN NAINEN, joka itsekin on vieraillut Sarajevossa panssaroidussa ajoneuvossa kypärät ja sirpaleliivit yllään, kertoi tv:ssä, että syy, miksi Sarajevosta ei tuoda ihmisiä, ei ole kansainvälisten organisaatioiden, vaan paikallisten byrokraattien. "He itse päättävät, ketkä kipeimmin tarvitsevat poiskuljetusta." Siis kuka vähiten kipeimmin tarvitsee kranaattia päähänsä, voi lähteä. OLETETAAN, ETTÄ PAIKALLINEN, joka ei kipeimmin kaipaa kranaattia päähänsä, haluaa lähteä, mutta ei saa paikallisten byrokraattien hyväksyntää tai YK ei halua turvallisuussyistä päästää. Hän voi esimerkiksi juosta lentokentän halki pimeään metsään, ja metsän kautta ilman henkilöllisyystodistusta lähteä hakemaan töitä integroituneen Euroopan vapailta työmarkkinoilta. Mahtaa se olla näky ulkomaalaisviraston lupsakoille virkailijoille, kun kaveri on juossut muutaman kilometrin matkan zikzakia pitkin Sarajevon lentokenttää muutaman kymmenen olympiatason ampumahiihtäjän tähtäimessä. MINULLA on Bosniaan oma rauhansuunnitelma: SSSKMSMKKMMSSKKKMSMKSSSMKKKM-A. S=serbit, K=kroatit, M=muslimit, A=Adrianmeri... Joko sytyttää? Tässä on tietenkin yksinkertaistettu karttaluonnos rauhansuunnitelmasta, jolla saadaan kertakaikkiaan kamala sota loppumaan. Kaiken lisäksi tässä luonnoksessa on taattu muslimeille elintärkeä pääsy Adrianmerelle. Siellä voivat riemullisina pulikoida ja hampaansa pestä. Tämän jälkeen YK voi allokoida kaikki resurssinsa esimerkiksi Angolaan. Väitetään, että sielläkin olisi paha olla. Pekka Mykkänen
Opiskelijoita patistetaan liikkeelle Yliopisto solmi yhteistyösopimuksia Jyväskylän Yliopisto uudisti viime viikolla sopimustaan opiskelijavaihdosta Tampereen Teknillisen korkeakoulun kanssa. Vuodenvaihteessa solmittiin sopimukset koulutusja tutkimusyhteistyöstä Oulun ja Kuopion yliopistojen kanssa. Lisäksi ovat voimassa Tampereen yliopiston ja Otaniemen teknillisten korkeakoulujen kanssa muutama vuosi sitten tehdyt sopimukset. Yhteistyö Joensuun yliopiston kanssa on luonnosvaiheessa. Rehtori Aino Sallisen mukaan yhteistyötä on lisätty ensisijaisesti opiskelijoiden liikkuvuutta silmälläpitäen. "Uusien tutkintorakenteiden myötä opiskelijat saavat vapaammin räätälöidä aineyhdistelmänsä, ja yhteistyösopimuksilla yritetään kannustaa opiskelijoita hyödyntämään myös muiden yliopistojen tarjoamia mahdollisuuksia." Hae opinto-oikeus muihin yliopistoihin Yhteistyö on Sallisen mukaan yliopistojen vastausta taloudellisiin haasteisiin. "Tällä tavalla yksittäiset yliopistot voivat paikata puutteita tarjonnassaan ja vahvistaa vahvuuksiaan. Yliopistot profiloituvat sen sijaan, että kaikki tarjoaisivat kaikkea." Tutkimuksen tasolla esimerkki profiloinnista on gerontologia, jonka tutkimus keskittyy Ouluun ja Jyväskylään. Nämä kaksi ovat sopineet työnjaosta siten, että Oulussa painotetaan lääketiedettä, Jyväskylässä sosiaaligerontologiaa. Joissain tapauksissa yhteistyö tulee johtamaan myös päällekkäisen opetuksen karsimiseen. "Esimerkiksi Joensuun yliopiston kanssa on ollut alustavaa puhetta siitä, että toisessa yliopistossa järjestettäisiin laudatur-tasoista kansatieteen opetusta, toisessa laudatur-tasoista folkloristiikan opetusta", kertoo Aino Sallinen. Opiskelijoille sopimukset merkitsevät sitä, että he voivat hakemuksesta saada oikeuden opiskella yliopistoissa. Myös siirtoa yliopistosta toiseen voi hakea. Erillisiä opinto-oikeuksia on saanut hakea ennenkin, eikä yhteistyösopimus tuo muutoksia hakemiskäytäntöihin. Sopimusten solmimista voidaan pitää kuitenkin yliopiston kannustavana viestinä opiskelijoille. "Tarttukaa tilaisuuteen" JYY:n korkeakoulupoliittinen sihteeri Arto Kokkinen ei ole täysin tyytyväinen yhteistyön käytännön järjestelyihin, mutta kannustaa opiskelijoita käyttämään mahdollisuudet hyväkseen. "On tärkeää, että opiskelijat tarttuisivat tilaisuuteen ja lähtisivät opiskelemaan muihin yliopistoihin. Hankaluutena ovat tällä hetkellä erilliset hakuajat sekä se, ettei opinto-oikeutta välttämättä saa, vaikka hakee. Hakeminen pitäisi saada helpommaksi ja joustavammaksi", Kokkinen vaatii. Yliopisto saa korvausta Eräs ongelma on, että laitokset voivat olla kovinkin vastahakoisia vastaanottamaan opiskelijoita. Tätä silmällä pitäen Tampereen Teknillisen korkeakoulun kanssa tehdyssä sopimuksessa päätettiin, että se korkeakoulu, johon opintosuoritus hyväksytään, maksaa toiselle korkeakoululle korvauksen saadusta opetuksesta. "Tämä estää sen, että laitokset suhtautuisivat vieraileviin opiskelijoihin kylmäkiskoisesti, koska parhaimmillaan järjestely tuottaa tuloja", Aino Sallinen kommentoi. Muiden yliopistojen kesken tapahtuvassa vaihdossa opiskelijan oma korkeakoulu maksaa vain siinä tapauksessa, että opettamisesta syntyy lisäkustannuksia. Näissä tapauksissa päätökset opetuksen järjestämisestä tehdään laitosten kesken. Arto Laitinen Käy vieraissa, saat opintoviikkoja! Jyväskylän Yliopiston opiskelija voi hakemalla saada oikeuden opiskella missä tahansa Suomen yliopistossa erillisopiskelijana. Yliopistojen opetustarjonnasta löytyy jokaiselle jotain, valinnanvaraa on aatehistoriasta öljyntislaustekniikkaan. Yliopistokohtaisia tietoja saa opinto-oppaista, joita löytyy yliopiston pääkirjastosta, opintotoimistosta hallintorakennuksen toisesta kerroksesta tai ylioppilastalolta, kopo-sihteeri Arto Kokkisen luota. Jos haluat sivuaineita Jyväskylän yliopistosta, hakuaika päättyy huhtikuun 28. päivä. Tietoja sivuainehausta saat yliopiston yleisoppaasta. Hakuohjeita yhteistyöyliopistoihin Tampereen yliopisto: Haku erillisiin opintoihin on kerran vuodessa, hakuaika päättyy 31.3. Lisäksi kasvatustieteen ja lääketieteen opintoihin haku myös syksyllä, hakuaika päättyy 1.11. Hakulomake on sama kaikkiin tiedekuntiin (humanistinen, kasvatustieteiden, lääketieteellinen, taloudellis-hallinnollinen ja yhteiskuntatieteellinen tdk sekä opetusjaosto). Hakulomakkeita saa rajoitetusti Jyväskylän yliopiston hallintorakennuksen 2.kerroksesta opintosihteeri Tuula Maijaselta. Hakulomakkeita voi tilata Tampereen yliopiston opintoneuvonnasta 9312156 376, 2156 236 tai 2156 744. Kuopion Yliopisto: Hakemukset osoitetaan kullekin tiedekunnalle. Hakuaikaa tai erillisiä hakulomakkeita ei ole, hakemukset käsitellään sitä mukaa, kuin niitä tulee. Tarkempia tietoja saat tiedekunnista (farmaseuttinen, lääkeja hammaslääketieteellinen, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden sekä yhteiskuntatieteellinen tdk). Kuopion yliopiston vaihde: 971-162 211 Oulun Yliopisto:Hakuaika syyslukukautta varten päättyy 15.8 ja kevätlukukautta varten 1.12. Hakulomake on oma kullakin tiedekunnalla (humanistinen, kasvatustieteiden, luonnontieteellinen, lääketieteellinen ja teknillinen tdk). Hakulomakkeita on rajoitetusti opintosihteeri Tuula Maijasella, hallintoviraston 2.kerros. Hakulomakkeita voi myös tilata Oulun yliopiston opintotoimistolta, puh. 981-553 4035. Tampereen teknillinen korkeakoulu: Hakuaika syyslukukaudella alkaviin opintoihin päättyy 15.8 ja kevätlukukaudella alkaviin 15.12. Hakulomakkeita saa tilata TTKK.n opintotoimistosta, puh. 931-3162445. Teknillinen korkeakoulu: Syyslukukautta koskevat hakemukset jätetään insinööriosastoja varten 31.7. mennessä sekä arkkitehtiosastoa varten 30.4. mennessä. Kevätlukukautta koskevat hakemukset (kaikki osastot) jätetään 30.11. mennessä. Hakemuslomakkeita on rajoitetusti opintosihteeri Tuula Maijasella. Hakulomakkeita voi myös tilata TKK:n opintotoimistosta puh. 90-4512911. Elämmekö oikeusvaltiossa, kysyy Amerikka Campus-Kinossa Tiedostava akateeminen elokuvapyhättömme Campus-Kino on tuskin toipunut Katkasta (24.2. asti), kun se jo asettaa vaativan kysymyksen: onko oikeusvaltio mahdollinen edes Amerikassa? Vastauksen tarjoavat kaksi elokuvaa, joita joku höynä voi pitää komedioinakin. 25. helmikuuta käynnistyy lakonisuudessaan liki suomalaisen Jim Jarmuschin rakastettu postmoderni klassikko Down by Law (1986). Zack (Tom Waits) ja Jack (John Lurie) lavastetaan rikollisiksi ja linnassa he saavat sellitoverikseen italialaisen Roberton (Benigni), joka puhuu englantia kuin italialainen. Onko ihmisten välinen kommunikaatio mahdollista, kysyy ohjaaja, kun me nauraa kätkätämme katsomossa hassuja sattumuksia. Voisiko värielokuva olla näin kauniin haikea, me kysymme, kun ohjaaja polttelee jo seuraavaa tupakkia. Kun Clintin elokuvatkin ovat tylsästi poliittisesti korrekteja (PC), Joel Schumacherin • kalmankalpea tarina Rankka päivä (1993) ei onneksi sitä ole. Kyse on lällyliberaalin Hollywoodin viime vuosien (tyhmän)rohkeimmasta leffasta, jossa valkoinen heteroseksuaalinen mies (Michael Douglas) asettaa kysymyksen:"Minäkö olen se paha jätkä?" Schumacherin elokuva ei ole mikään aivoton revanssiyritys, vaan se kertoo siitä hämmennyksestä, jossa kurjistuva valkoinen keskiluokka on, kun sille opetetut arvot (työ, perhe ja yksilön kunnioittaminen) ovat murentuneet ympäriltä. Schumacherilla on sen verran itsesuojeluvaistoa ja järkeä, ettei hän tee päähenkilöstään viatonta sankaria vaan ristiriitaisen hahmon. Enkä ainakaan minä osaa vastata Douglasin kysymykseen. Elokuvakerho Liana esittää 28. helmikuuta Charles Chaplinin Kultakuumeen. Elokuvan tapahtumapaikka on a) Reggaentapaan, b) Päraggamuffinvis, c) Alaska. Elokuvat alkavat klo 19.30. Jyväskylän ylioppilaslehden elokuvatoimitus suosittelee myös poliittisesti korrekteja elokuvia. Pyssyllä ei miestä saa, toteaa Michaes Douglas. Juha Virkki PS. Akateemisen elokuvan pyhättö, tahtoo snoa Campus-Kino, saavutti uuden ennätyksensä, kun Matkalla Idahoon keräsi viikossa 494 katsojaa!. Maaginen viidensadan katsojan raja jäi siis vain kuuden (6) katsojan päähän. Ennätykstulokseen tarvittiin kovan harjoittelun ja oikean kunnonajoituksen lisäksi mm. yksi erikoisnäytös viimeisenä näytäntöpäivänä. Jylkkärin elokuvatoimituksen tilastojaosto on lähettänyt uudesta ennätyksestä tiedon Guinnesin ennätystenkirjaan. Jylkkärin elokuvatoimitus/ tilastojaosto
5 KUN VÄSYTTÄÄ TAI SÄRKEE PÄÄ Apu löytyy silloin opiskelijan omasta APTEEKISTA v|Hi^ -10% KAIKISTA TUOTTEISTA JYLn KORTILLA YLIOPISTON APTEEKKI Kauppakatu 39 Puistokatu 4 Ma-pe 9-18 Ma-pe 9-19 La 9-15 'Vrwt vt& YOKIRPPUTORI YLIOPPILASTALOLLA Ilokiven klubi-iltojen yhteydessä joka keskiviikko klo 20 01. Tule myymään kirjasi, levysi, vaatteesi t.m.s. Varaa ilmainen myyntipaikka kulttuurisihteeri Ilkka Niemeltä P. 216 173 Cklo q 16) Nopeat syövät hitaat. Pääministeri Esko Aholle osoitettuja seksityöpaikkoja vastustavia postikortteja on saatavissa Ylioppilaskunnan sosiaalisihteeri Sonja Petäjältä ylioppilastalon yläkerrasta. Campus-Kino Ylioppilastalo Keskussairaalanne 2 2 5 . 2 . 3 . 3 . J a r m u s h : DOWN BY LAW (huom! ei ma 28.2.) 4. — 10.3. Schura.aker; RANKKA PAIVA N ä y t ö k s e t j o k a päivä kello 1 9 . 3 liput 2 5 mk Elokuvakerho Liana ma 28.2. Chaplin: KULTAKUUME klo 19.30, liput 20/25 mk Historia loppuu, kirjat elävät, kauppa käy. Kampus-Kirja. EUROJOB Opas yhdentyvään Eurooppaan töihin tai opiskelemaan aikoville. Paperisotaan vaadittavat ensimmäiset aseet tästä. Tietoa rahoituksesta j a lisäksi edustava luettelo kontaktitietoja. 1 2 mk. PIETILÄ SONDERMAN: SANOMALEHDEN YHTEISKUNTA Kirjoittajien mielestä yhteiskunta o n olemassa. Se o n Helsingin Sanomat. 1 1 7 mk. G.W.F. HEGEL: T H E PHILOSOPHY O F HISTORY Kaikkien illanvirkkujen snobien päivän loppukevennys* 78 mk. TERVETULOA! Avoimin mielin j a ovin arkisin kello 9 1 6 yliopiston kirjastolla. Palvelemme myös Mattilanniemessä A-rakennuksen aulassa. mm. TOIMINTAVUOROKAUSI Keskipäivästä keskipäivään rämpimistä rastilta toiselle 4-henkisin joukkuein (2+2) alkaen to 3.3. klo 12. Ilmoittautuminen klo 11.45 Keilahallilla. Järjestää: Liikuntavaliokunta Kurkkumätä tunkee itseään Venäjältä Kysy nyt, ei tarvi jonottaa myöhemmin YTHS:n luukulla MATIKMILOTMIFO T O R S T A I N A 2 4 . 2 . 9 4 B L O M S T E D T I N S A L I S S A A L K A E N K E L L O 1 6 . 1 5 16J5 Infektiolääkäri Maija Rummukainen kertoo tartuntataudeista 17JX) T a u k o k ä y s k e n t e l y ä matkailuesttepöytien luona pikkupurtavaa napostellen 17J5 Terveyskeskuslääkäri Martti Aukee kertoo, mitä rokotuksia mihinkin maahan kannattaa ottaa ja mitä ne maksavat 1745 Christina Särestö on matkustanut ja arivinnyt kotiinkin: vinkkejä kokemuksella kerrottuna 18.15 Jenna Haapanen tuli juuri koleraisesta BeLi Amerikasta Tilaisuuden sinulle tarjoaa Y T H S & J Y Y : N SOSIAALIVALIOKUNTA Kulttuupivaliokunta tekee matkaa filmitestareille Kulttuurivaliokunta järjestää retken Tampereen lyhytelokuvajuhlille 11.-12.3. Bussikuljetus lähtee pe 11.3. Ylioppilastalolta klo 13.30 ja paluu on lauantai-iltana. Matkan hinta on 4 mk. Jokainen hoitaa majoituksen j a ruokailut itse. Lähtijöillä on mahdollisuus osallistua lippujen ennakkotilaukseen. jolloin alennus on 20 % etkä törmää " L o p p u u n m y y t y "-lappuun! Ennakko-ohjelmia on saatavissa ylioppilaskunnan kulttuuritoimistosta yo-talolta. Sitovat ilmoittautumiset kulttuurisihteeri Ilkka Niemelle 25.2. mennessä p. 216 173. Ruokah ma 28.2. i Ilokiven to 3.3. edullinen opiskelijaruokailu Ruokah ma 28.2. i Ilokiven to 3.3. ti 8.3. to 10.3. Minestrone keitto Sienirisotto Kukkakaalikeitto Sieniperunasoselaatikko Juustoporsaat Kalamurekepihvi Uunimakkara Hernekeitto (tai kasvishk.) opiskelijalounas Kalapuikot ja pinaattikast. Maksaa kermakast. Metsästäjänpihvi + pannari SYL.n kortilla Rosepippurileike Poronkäristys * Wieninleike Poropyörykät * Porsaanleike ilman korttia ti 1.3. pe 4.3. ke 9.3. lounas 20,20 mk Kasviskiusaus Paprika-purjo-juustokeitto Kasvismureke pe 11.3. Porsaanleike Pyttipannu Silakkapihvit Porkkanaohukaiset Ruokala llokivi/ Kanaviilokki. riisi Spaghetti tonnikalakast. Jauhelihakastike Kaalikääryleet Ylioppilastalo Metsästäjänleike * Smetanakana Makkaraherkku puh. 619 306 ke 2.3. * Oskarinleike Keskussairaalanne 2 Perunaohukaiset ma 7.3. Vasikanleike 40600 JYVÄSKYLÄ porkkanamuhennos Aurajuustokiusaus Makaronilaatikko Makkarakastike Broilerileike. ananasriisi Sitruunasei. tilliriisi Kiinanlihapata * Vasikanleike Bearnaise Makaronilaatikko Makkarakastike Broilerileike. ananasriisi Sitruunasei. tilliriisi Kiinanlihapata * Vasikanleike Bearnaise salaattipöytä joka päivä ! päivän pizza 28,00 mk ! Keittiö pidättää oikeuden pieniiin muutoksiin ruokalistassa
6 O näkökulma Jylkkäri aloittaa tällä jutulla Näkökulma -kirjoitussarjan, jossa kerrotaan aattellisesti epätavallisista näkökulmista tai o m a p e r ä i s i s t ä henkilöistä. Pelasturaaton kävelee linja-autoaseman aukiolta Jyväskylän helluntaiseurakunnan Siiontemppeliin. On viittä vajaa puolenpäivän ja pienessä takahuoneessa on meneillään keskipäivän rukoushetki. Pelastumaton jää odottamaan käytävään. Ovi huoneeseen on auki. Ihmisiä on polvillaan lattialla. He nojaavat kyynärpäillään tuoleihin. Kädet on ristitty ja päät on painettu nöyrästi alas. Naisääni voihkii kiitoksia Jeesukselle kaikesta mahdollisesta. Myös muut mutisevat. Tismalleen tasan kaksitoista menot loppuvat kuin veitsellä leikaten. Huoneesta purkautuu kourallinen normaalin näköisiä ihmisiä, nuorta ja vanhaa. Huoneesta tulee myös Matti Natri, raittiusapostoli. Hän ottaa pelastumattoman avosylin vastaan. "Tehkää parannus koko kansa!" Matti Natri, 42 on ollut tunnettu hahmo jo 60-luvulta Jyväskylän moottoriurheiluja erityisesti motocrosspiireissä. Nykyisin hän on koonnut ympärilleen innokkaita helluntainuoria, jotka eivät häpeile julistaa evankeliumia. Jyväskylän katukuvaa on koristanut isohko pakettimersu, jonka kyljissä lukee viestit väkevimmiltä sponsoreilta. "Minä olen aina rohkeasti halunnut viestiä sen mitä minun sydämessä ja ajatuksissa liikkuu. Jos sinä katsot noita maailmanmestareiden ralliautoja niillä näkyy sponsorit joka paikassa. Niin oli minullakin ennen kun en tuntenut Jeesusta." Hän tuli uskoon vuonna 81 ja sen jälkeen maallisten firmojen tarrat muuttuivat evankeliumin teksteihin ja raittiusteksteihin. Tällä autolla huomiota on herätetty ehkä vielä Jyväskylääkin enemmän Itä-Euroopan maissa. Sosialismin romahduksen myötä sielujen kulutusjuhliin on myös Matti seuraajineen ottanut innolla osaa. Matti kiistää kiivaasti ar\ / \ / / Raittiusapostoli "Puhdistetaan sydämet! Sehän on kuitenkin ihmisen normaali olotila", julistaa Matti Natri. vostelun, jonka uskoaan julistavat nuoret joutuvat usein kohtaamaan. Kaduilla tapahtuvaa äänekästä julistamista hän ei näe missään tapauksessa uskon pakkosyöttämisenä. "Jos kaupungilla joku rääväsuu kiroilee, raivoaa ja tekee kaikkea pahaa, niin kukaan ei reagoi mitenkään. Tämä on sairas kuvio, että me joudutaan olemaan altavastaajana, kun me sanotaan, että tehkää parannus koko kansa! Puhdistetaan sydämet! Sehän on kuitenkin ihmisen normaali olotila. Tämä on sairas olotila, tällainen älytön sekoilu: seksibaarit, viinat, huumeet, rikollisuus. Tämähän on ihan sairasta!" Jeesusgraffitit Entä ne Jeesus-graffitit, jotka saivat viime syksynä surkuhupaisaa mainetta? Jeesus-teksteillään ympäri kaupunkia huomiota herättänyt salaperäinen taiteilija tuli synnintuntoon ja tunnusti tekosensa. Hän sattui olemaan uskova kaupungin työntekijä, jonka työtehtäviin kuului muiden muassa kaupungin yleinen siisteys. "Jos joku maalaa kallioihin niin maalatkoon. Kyllähän sinne on maalattu kaikenlaista muutakin, joka ei ole totta. Kaikkea saastaa levitetään koko kaupunki täyteen. Olen nähnyt sen hedelmän vankiloissa ja monissa säpinöissä, siksi minä uskallan tuoda tälle kaupungille vaihtoehtoa." Natri pitää merkillisenä sitä, että kristillisessä maassa uskonnolliset julisteet joutuvat väistymään ilmoitustauluilta ensimmäisenä humppabändien tieltä. Vauhdikas nuoruus Varsinainen erityisala Matilla on raittiustyö. Ennen uskoon tuloa hänellä oli taSEPPÄLÄN PALLOILUKLUBI SULKAPALLO: KLO io-i7 3 : 17-22 <4Sf SÄHLY: TI-KE-TO S O : PE-LA 1 : / h l p . SU-MA (ISOMPI KENTTÄ) SEPPÄLÄN PALLOILUKESKUS OY Pääskyntie 4, 40320 JKL PUH/FAX 941-676 066 HUOM: Linja-autovuorot N:o 9, 11, 12, 20 ja 25 sopivat sinulle hyvin ja kulkevat Vapaudenkadun kautta. kanaan vauhdikas nuoruus, johon mahtui puolenkymmentä vankilareissua. Vankila-aika ja viimeisen vankilareissun jälkeen käyty raittiussihteerikoulutus sai hänet vakuuttumaan, että tämä kansa hukkuu "aineisiin": alkoholiin, huumeisiin ja tupakkaan. Hänen linjansa on ehdoton täysraittius. "Minä huomasin koulutuksessa, että oli kaikenlaisia opettajia, oli kohtuukäyttäjiä ja oli viisaan juomisen viikkoa ja kaikkea. Ei ole sellaista sanaa kuin kohtuus, jos haluaa pitää oman Pyhän Hengen temppelinsä puhtaana ja terveenä. Ei Raamattu tunne sitä!" Siten, vaikka Matin toiminnan rahoittajana ovat olleet ALKO ja lääkintöhallitus, hän ei tarjoa pelkästään raittiimpaa elämää, vaan peräti parempaa elämää, totuutta. "Raittiustyöllä ei ole mitään tulevaisuutta, ellei ihminen saa tilalle jotakin. Ei ole mitään järkeä pelkästään raitistaa ihmisiä. Raittiit tappelee, niillä on monesti moraaliset arvot metsässä", Matti pohtii. Ylipäätään kasvatustyön ainoaksi oikeaksi ohjenuoraksi hän näkee uskonnollisen vakaumuksen, "sydämeen valahtaneen" kristillisyyden. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteelliset perinteet ja opintoihin liittyvä railakas opiskelijaelämä ei herätä hänessä kunnioitusta. "Niitä valmistuu opettajiksi ja kasvattajiksi yliopistosta. Kiroilevat, tupakkaa polttavat ja sekoilevat tuolla pitkät haalarit päällä. Niitä Kauppakadun approja vetävät kännissä. Jos sellaisia malleja meidän nuorille annetaan, niin sitten menee tosi huonosti", Matti tuskailee. Tekikö Jeesus viiniä vai mehua? Pelastumattomalle muistutetaan, että helluntailaiset eivät "tulkitse" Raamattua, niin kuin esimerkiksi luterilainen valtiokirkko tekee. Siiontemppelissä luetaan Sanaa kirkkaasti ja yksiselitteisesti. Pelastumatonta askarruttaa Jeesuksen viinin litkiminen. Eikö Jeesus tarjonnut Kaanaan häissä juhlijoille viiniä, siis alkoholia? "Raamatussa puhutaan viinipuun annista ja viini on käymistuote, keinotekoista. Jeesus tarjosi siis tuoretta rypälemehua." Matti pyytää taustatukea huoneeseen tupsahtaneelta uskonveljeltä. Arvovaltaiselta vaikuttava mies kiistää rypälemehu-teorian. Israelin tuntijana hän tietää, että käyttäminen on jo säilyvyyden kannalta välttämätöntä lämpimissä oloissa ja lisäksi lasi viiniä kuuluu juutalaisten sapattiateriaan kiinteästi, oikea viini. Miehen poistuttua Matti vakuuttaa edelleen pysyvänsä tuoremehu-tulkinnan kannalla. Kumpihan heistä nyt samentaa Jumalan Sanan kirkkaita vesiä? Mene ja tiedä. pom: TIETOKONEET 486SX-25 8250mk 486 SX-33 8450mk 486 DX2-50....9550mk 486 DX2-66..10900rnk KOKOONPANO: HD 270Mb, FD 1,44Mb, 4Mb, SVQA-näyttö, minitornikotelo & poyveri {200W), hiiri ja näppiä. Tietokonehuoltojen HD-GROUP ketjun jäsenliike Tietokoneiden, näyttöjen, kirjoittimien, oheislaitteiden huollot, tekninen tuki ja varaosat merkistä riippumatta. Jyväskylä, Rovaniemi, Kajaani, Keminmaa. Oulu, Kuopio, Kokkola, Lappeenranta, Pori, Mikkeli, Tampere, Turku, Helsinki ja Kotka > MICROPQLi MALLI KOKO HINTA AT/IDE liitäntäiset kiintolevyt 3.5", 1 m s hakuaika 2210AT 976MB 6990mk 2117AT 1626MB 9400mk Fast SCSI-2 liitäntäiset kiintolevyt 3.5" ,10ms hakuaika 2210 1056MB 6990mk 2217 1765MB 9400mk Fast SCSI-2, 3.5", 8.5ms hakuaika MTBF58vuotta 4110 (korkeus 1 ") 1052MB 7300mk Fast SCSI-2 liitäntäiset kiintolevyt 5 . 2 5 " , t ä y s k o r k e a 1926 (10ms) 2160MB 11500mk 1936 (11.5ms> 3022MB 16750mk Audio/Video Fast SCSI-2 levyt, 3.5 ", l o m s hakuaika 2210AV 1056MB 7400mk 2217AV 1765MB 9990mk t 1936AV (5.25 ) 3022MB 18250mk KeskhSuamcnM ATK-HUOLTO Votonmaankatu 26, 40700 Jyväskylä Puh. 941-621 666 Fax. 941-621 102 ARK. 9 . 1 7 . Päivystys Puh. (941) 621 666
7 Pink Clubin kasvot Pink Clubin puheenjohtaja Seppo Ivalahtija Katja Kurri avaavat järjestöä ulospäin, Seppo ja Katja Katja Kurri, 22, lesbo. Seppo Ivalahti, 26, homo. Kun leimat on lyöty voidaan lähestyä itse ihmisiä. Seppo Jyväskylän Pink Clubin puheenjohtajana ja Katja hallituksen jäsenenä ovat omalta osaltaan avaamassa järjestön ovia ulospäin. Tähän asti Pink Club on useimmalle merkinnyt vain homojen bileitä entisen ravintola Ilokiven yläkerrassa tai yo-kylän harrastustiloissa. Pink Club on myös keskusteluryhmiä ja palveleva puhelin, siten tärkeäksi on tajuttu antaa toiminnalle ihmisen näköiset kasvot. Vanhassa Ruthin leipomorakennuksessa Yliopistonkadulla sijaitsee Pink Clubin toimisto. Miljöö on sopivan epäeroottinen ennakkoluulojen ylittämiseen. Ulospäin Katja ja Seppo vaikuttavat hyvin hoidetulta pariskunnalta. Heiltä ei odottaisi ensimmäisenä tunnustusta homoudesta. "Me ei olla välttämättä aivan sitä stereotypiaa, mikä liitetään juuri homoihin ja lesboihin". Seppo sanoo. Stereotypiat esimerkiksi naismaisista homomiehistä on hänen mielestä eräänlainen kansanmenetelmä kohdata homoseksuaalisuus. "Miesten on paljon ahdistavampaa huomata sellainen asia, että periaatteessa kuka tahansa voi olla homo." Näyttäytymällä julkisuudessa he haluavat vaikuttaa niihin häpeän tunteisiin, joita seksuaalisuuteen edelleen liittyy -varsinkin kun se poikkeaa keskiverto heteroilusta. "Itse en ole koskaan kokenut häpeää seksuaalisesta suuntautumisestani ja haluaisin välittää sen myös muille, siis myös heteroseksuaaleille", Katja pohtii. Jyväskylän ahdas ilmapiiri Jyväskylää he eivät pidä kovin avoimena ja homomyönteisenä kaupunkina. Se on ollut keskeisenä syynä Pink Clubilaisten tähän astiseen matalaan profiiliin. Ahdas ilmapiiri on välittynyt esimerkiksi tuomitsevina yleisöosastokirjoituksina ja ravintoloiden haluttomuutena olla bileiden pitopaikkoina. Pelätään homopaikan leimaa. "Olen itse törmännyt sellaiseen, jota minä kutsun piilosyrjinnäksi: jos on ryhmä ihmisiä, puolituttuja naisia ja vaikka kaikki tietävät, että minä seurustelen, niin silti siitä ei puhuta," Katja kertoo. He haluavat tämänkin jutun kautta rohkaista ihmisiä keskusteluun ja lähestymään vaikkapa heitä aiheen tiimoilta. "Se, että minä tässä julkisesti paljastan itseni ei tarkoita sitä, että jäisin tuijottelemaan jokaikisen miehen perään ja suurinpiirtein raiskaan. Ei se tarkoita sitä, että on kuka tahansa kelpaa kunhan vaan on mies. Eihän heteromiehetkään ole kiinnostuneita kaikista naisista", Seppo painottaa. Ei riitä, että hyväksyy itse itsensä, oman seksuaalisen suuntautumisensa. Siitä vasta alkaa oman itsensä sovittaminen ympäristön vaatimuksiin. Pro gradu homojen äideistä Molemmat opiskelevat psykologiaa. Sepon suhde homouteen on tuottamassa parhaillaan pro gradu -työn homoseksuaalisten miesten äitien kokemuksista. Hänelle opiskeluaika ja irtautuminen kotikaupungista Kotkasta on antanut mahdollisuuden selkeyttää omaa seksuaalista identiteettiään. "Se on helpottanut minua myöntämään itselleni asioita ja elämään täysipainoista elämää. Sellaista elämää, miltä minusta tuntuu, että pitäisikin elää." Seppo kertoo tuntevansa miehiä, jotka elävät avioliitossa, mutta liikkuvat hyvin paljon homopareissa. He tunnustavat olevansa enemmän homoja kuin heteroita, mutta ovat kuitenkin valinneet suhteen naisen kanssa, koska se on hyväksytympää. He tunnustavat kuitenkin kärsivänsä tilanteesta. Seppo itsekin on ennen opiskeluaikojaan seurustellut naisen kanssa parin vuoden ajan. Hän ei halua edelleenkään kieltää omaa heteroseksuaalista puoltaan. Seppo painottaa sitä, että seksuaalisuus ei ole mikään joko-tai -kysymys. Pink Clubin kautta Seppo päässyt tutustumaan muihin homoihin. Siten se on auttanut, ja auttaa edelleen, oman identiteetin rakentamista. Naiseuden määrittely lesbouden kautta Katjalle Pink Clubin merkitys on ollut vähäisempi. Hän kertoo rakentaneensa suhdettaan omaan seksuaalisuuteensa hyvin itsenäisesti. Katja järkytti lesboudellaan jo kotipaikkakunnalla Harjavallassa. Aluksi oma perhe laittoi hänen lesboilut kapinoinnin piikkiin, mutta vähitellen hän on saanut viestinsä perille. Katja näkee oman seksuaalisen suuntautumisen myös eräänlaisena poliittisena tekona. "Tämä on naiseuden määrittelemistä nimenomaan lesbouden kautta, koska haluan sanoutua tietyistä naisen kuvioista ulos. Tässä yhteiskunnassa naista lokeroidaan, esimerkiksi pistämällä seksibaariin riisumaan paita pois. Tavallaan minä astun sen ulkopuolelle, koska elän naisparisuhteessa. Se on tavallaan feministinen valinta. Mutta tietysti kysymys on myös haiusta." Katja torjuu sen yleisen käsityksen, että homoseksuaaliset suhteet ovat lyhytkestoisia, irrallisia ja täynnä seksiä. Hän painottaa, että kyse ei ole pelkästään seksuaalisuudesta, vaan tavasta elää, mahdollisuudesta rakentaa oma maailma. Siinä seksin osa on loppujen lopuksi aika rajallinen. Katja ja Seppo toivottavat Pink Clubin toimintaan kaikki tervetulleiksi. He korostavat, että Seta ry:n paikallisjärjestönä Pink Clubin toiminnan tavoitteena on seksuaalinen tasa-arvo, sen vuoksi ei tietysti syrjitä enemmistönkään edustajia. Pink Clubissa ei heteronkaan tarvitse tuntea huonommuutta. Sauli Ruuskanen Vauhkonen Nuo mainiot miehet liehuvissa hameissaan VÄSÄHTÄNEILLE vasemmistointellektuelleille tarkoitettu Tiede&edistys -lehti (4/93) on löytänyt diskurssijaarituksen jälkeen uuden aiheen: queer-teorian ja homopolitiikan kriisin. Poikkeuksellisesti lehden artikkelit ovat kiinnostavia ja haastavat ajattelemaan uudelleen paitsi tieteellistä keskustelua myös arkipuhetta sukupuolista ja identiteeteistä. "SUKUPUOLI" KOETAAN suomen kielessä suhteellisen neutraalina sanana. Se kuitenkin peittää alleen tietyn valtamuodon. "Suku" viittaa suvunjatkamiseen, "puoli" kahtiajakoon. "Sukupuoli" antaa ymmärtää, että kyseisiä luokkia oh kaksi ja että ne tuottavat jälkeläisiä. "SUKUPUOLIELÄMÄN" KYSYMYKSET ovat tämän puhetavan mukaan "luonnolliseen" lisääntymiseen liittyviä kysymyksiä, vaikka jo "seksi" sana on irrottanut lisääntymisen sukupuolielämästä. Seksitaudit ja sitä myötä lisääntynyt ehkäisy ovat johtaneet siihen, että itse aktissa enää harvemmin on pyrkimystä lisääntymiseen. Sukupuolen "suku' -puoli on murtunut jo käytännön elämässä. MYÖS HOMORYHMIEN KESKUSTELU kyseenalaisti sukupuolijaon jälkeläisten tuottamisen osuuden: sukupuolen "puolet" jäivät erilleen. Mutta nykykeskustelu murtaa rajoja homoteorioita radikaalimmin. Itse sukupuolijaon luontainen perusta "miehiin" ja "naisiin"on vaarassa! (Missä viipyvät konservatiivit!) Vetoaminen sukupuoliroolin "luonnolliseen" perustaan on sukupuolenvaihdosten, hermafrodiittien ja transseksuaalisen tutkimuksen myötä murtumassa paitsi heteromyös homoidentiteettiä. Transseksuaalisuus jättää kysymyksen sukupuolesta hieman epävarmaksi, koska anatomia ei ole enää mikään kohtalo vaan muutettavissa oleva tila. ENGLANNINKIELISESSÄ KESKUSTELUSSA on jo pitkään erotettu toisistaan kaksi termiä "sex" ja "gender". Sosiaalinen sukupuolirooli (gender) tarkoittaa kaikkea, mikä biologisten muotoseikkojen (sex) lisäksi erottaa miehiä naisista. NYT ISKUSANOJA ovat gender-fuck ja gender-blending eli vapaasti suomennettuna sukupuolella vittuilu ja sukupuolen sekoittaminen. Käsite "queer" taas tarkoittaa yleisesti kaikkea seksuaalisen valtavirran vastaisuutta. KUN KEVÄT KOITTAA, saamme ehkä nähdä ensimmäiset parrakkaat yhteiskuntatieteilijät hameissaan (genderfuck) koettelemassa sallitun rajoja. Vastaanotto pikkukaupungissa on varmasti yhtä tyrmäävä kuin silloin, kun ensimmäiset naiset pukeutuivat housuihin. Tällöin unohtuu ylioppilaskunnassa keskustelu ylioppilaskunnan puheenjohtajan Pekka Linnan villapaidasta. HOMORYHMIEN SUHDE julkisuuteen on kiertämätön ongelma. Yhdysvalloissa viime vuodesta tuli gay-kulttuurin suuri julkisuusvuosi. Washingtonissa kokoontui kaikkien aikojen suurin marssi homo-, lesbo-, bija trans-identiteettien nimissä, lehdissä käytiin valtava keskustelu homoista armeijassa, lehdet julkaisivat runsaasti juttuja jne. Gayja lesboyhteisössä käytiin samaan aikaan kiivasta keskustelua, kannattaako tällainen meteli. KIELTÄMÄTTÄ tämänkin lehden viereinen juttu Pink Clubista on eräänlaista tirkistelyä. Toisaalta julkisuuden luontevampi suhtautuminen erilaisiin seksuaalisuuden muotoihin toivottavasti auttaa ihmisiä löytämään itselleen sopivampia identiteettejä sellaisia, jotka ahdistavat vähemmän, jos heteroseksuaalisuus tuntuu pakkopaidalta. Jouni Vauhkonen Kirjoitus perustuu erityisesti Tuija Pulkkisen ja Tuula Juvosen teksteihin (Tiede&edistys 4/VJ).
8 ,XWrat* Mitä on 90-luvun henki? Teknoa, hypeä, keinotekoisuutta, epäaitoutta? Ja sitä, että kaikki huono on hyvää? Onko Zeitgeit yhtä kuin Plastic Pony? Ei ole, välttää Plastlc Pony ryhmän pääideologi Pete Sipilä. F# lastic Pony kopsutteli ensi askeleensa kesällä -91 Espan lavalla Helsingissä. Kaikki alkoi näytöksestä, jossa pääosassa olivat vaatteet. "Ryhmä syntyi kahden kaverin ympärille. Vaatteet olivat vaatesuunnittelua Joona Savolaisen käsialaa ja aatteet pääasiassa ajattelija Pete Sipilän. Ryhmä kasvoi ja keräsi ihmisiä ympärilleen tuttuja ja tuntemattomia. Tähän mennessä on nähty vaatenäytöksiä ja show-tilaisuuksia. Ponilaiset ovat oi leet kutsuttuina erilaisiin bileisiin eläväksi rekvisiitaksi, on ollut jo kaksi kauppaa, esiintymisiä erotiikkamessuilla ja kaduilla. Siinä Plastic Pony p ä h k i n ä n kuoressa. Voidakseen käsitellä asioita ja ilmiöitä, ihmisellä on taipumus luokitella ja lokeroida niitä. Niinpä minäkin yritän saada selvää Pete Sipilältä, onko Plastic Pony taidetta hänen mielestään. Hän ei tunnu olevan kovin hanakka nimeämään sitä siten. Luonnollisesti kysymyksessä on jonkinlainen performanssi. "Jos Plastic Pony ajatellaan taiteeksi, on se käsitteellistä ja kuuluu luokkaan Muu", Pete sanoo. ROOLIT SEKAISIN Maalaisjärjellä ajatellen jonkinlaisissa rooliasuissa esiintyminen on yleensä luokiteltu teatteriksi. Perinteisestä teatterista tämän ilmiön kuitenkin erottaa se, että ryhmän jäsenet eivät vaihda rooliasujaan päälle vasta esiintymispaikan pukuhuoneessa, vaan saattavat omaksua roolinsa jopa arkielämässään. Jos nyt rooleista voi puhua parempi termi saattaisi olla roolien sekoittaminen. Varsinkin alkuaikoina Pete Sipilä oli varovainen siinä, nimittääkö ryhmänsä toimintaa taiteeksi. "Ensimmäisen kaupan riskibisneksen jälkeen tuli toive, että toiminta kattaisi edes osan kustannuksista. Vuokratkin oli maksettava." Käsitteellisyyttä kun ei voi syödä. Sen verran idealisti hän kuitenkin oli, että luopui jopa asunnostaan saadakseen tehdä sitä, mikä tuntui hyvältä Pete Sipilä vaikuttaa hyvin rehelliseltä puheissaan. Hän on aidosti ajatustensa takana, mutta häntä on vaikea saada määrittelemään sitä, mikä hänen mielestään on määrittelemätöntä. Eli Plastic Ponius mitä se on? Ryhmässä hilluu kaikenlaisia ihmisiä näyttäytymässä peruukeissa ja irtoripsissä ynnä muissa hörhelöissä. Joukko exhibitionisteja? "Ei", vastaa Pete. "Tai sitten kaikki ihmiset ovat exhibitionisteja." Hän kertoo kuitenkin tapauksista, joissa keski-ikäiset transut ovat ihastuneina ottaneet yhteyttä ja tulleet mukaan. "Mitä pahaa siinä on, jos tämä tarjoaa terapiaa joillekin?" NO, MITÄ SE AITOUS SITTEN OIKEASTAAN ON? Ajalle tyypillistä on, että tutkitaan kaikkea B-luokan kamaa. Huonoja elokuvia, massailmiöitä, marginaalitaiteita. 70-luku on pop, Boney M ja Euroviisut yeah, mauttomuus in. Siitäkö Plastic Ponyssakin on kysymys, Pete Sipilä? "Ei", vastaa hän ja saa minut jälleen menettämään oljenkorteni. Edellä mainitsemani Ö-juttujen ihailu on Peten mielestä älymystön ongelma. "Kaikki mikä on huonoa, on hyvää. Tutfc 1 " jat tekevät huonosta oikeutettua m ä ä r ä ä mällä sen tieteen termein", Pete t^eaa ja mainitsee esimerkiksi Imagen porp> n u m e r o t Plastic Pony toimii Peten r r ^ a a n paljon intuitiivisemmin, ei liikaa ar>" vs oiden. Tietyt asiat tehdään hyvin ja v#avuudella, mutta ajatus on se, että kuks tahansa voi esiintyä. Rajaa yleisön ja kaf °jan välillä alennetaan. Kysymys ei ole firkoituksellisesta huonoudesta. Samalla ivalla Sipilää harmittaa AitousEpäaitoi" -vastakkainasettelu. Onko ylipäätään futaan Aitoa olemassa? Ja jos ei ole mitään absoluuttisen aitoa, ei ole myöskään epäaitoa. Tarkoituksellisesta keinotekoisuudestakaan ei Sipilä halua puhua. "Kaikki arkiroolitkin ovat keinotekoisia", toteaa Sipilä, joka tekee parhaillaan tätä sivuavaa tutkimusta Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian laitokselle. Entä ryhmän nimi? Eikö muovi ole kaiken keinotekoisuuden ja epäaitouden symboli? "Muovi on myös muuttuvaa ja muokattavaa", Pete muistuttaa. Pete Sipilä kertoo erääsiä lehtijutusta, jossa heidän ryhmänsä leimattiin rappiotaiteen edustajaksi. Emme me halua rappiota edustaa vaan pikemminkin jotakin uutta", hän sanoo. Yhdyn mielelläni tähän näkemykseen. j Rappiota mielestäni edustavat pikemminkin sellaiset ilmiöt, kuten Taidehallin A p p l i k a a t i o näyttely Helsingissä. Se edustaa nk. virallista nyk y t a i d e t t a . P y s t y y n kuolleempaa näyttelyä en ole aikoihin nähnyt! "SATUNÄYTELMÄÄ" Halusivatpa tai eivät, Plast»Ponylaiset ovat osa ajankuvaa. Se on j>&si ilmiö, joka muokkaa ajatusilmastoa. Toisaalta se ei olisi ollut mahdollinen, ellei sille olisi ollut tilausta ja ajankuva suosifl" sille tyypillistä avointa seksuaalisuudet ja arvojen kyseenalaistamista. Sipilä its* kertookin, että alkuaikoina oli vaikea SR*da medioiden huomiota. Kukaan ei tuntupa uskaltavan käsitellä aihetta kasvojenöenetyksen pelossa. Nykyään taiteen ää•iiiaidat tuntuvat saavan enemmän huomiota kuin perinteiset taidelajit. Gender-blendaus ja haluttomuus määrittelyyn ja lokeroimiseen ovat nekin trendejä, vaikkakin tarpeellisia sellaisia. Vaikka Plastic Pony ei itse määrittelisi itseään, muut tekevät sen. Minäkin. Iloista ilmiössä on se, että jos Plastic Pony halutaan määritellä taiteeksi, on se ainakin hauskaa taidetta niin tekijöille kuin kokijoille. Taide voi olla myös sirkushuveja. "Ei kuitenkaan friikkien pällistelyä vaan pikemminkin satunäytelmää", Pete Sipilä korjaa. teksti: Jussi Tossavainen kivat: Plastic Ponyn arkisto 'Jian • uono maku kaikkine ihastuttavine alaotsikoineen kitsch, trash, camp jne. ja tuotteineen ei ole mikä tahansa yhteinen klimppi, vaikka sitä arkipuheessa jonkinlaisena mötikkänä käsitelläänkin. Synti, syntiä! Tällaisen huolimattoman kielenkäytön seurauksena päädytään nimittäin esteettisiin menetyksiin ja esim. sanan "taide" merkitys nipistetään tarpeettoman suppeaksi. Menetysten välttämiseksi olisi siis pystyttävä erottamaan huono huono maku eli mauttomuus (vuleaarisuus), jonka esteettiset a r ^ 1 ovat jouhenkin olemattomat, ja hyvä huono maku. joka puolestaan kantaakin uskomatonta esteettisten arvojen kirjoa. Tässä askartelutehtävässä tarkastelijan hyvä maku ja yleissivistys ovat ratkaisevia, syystä että huonon maun objekteja tulvii silmiin ja korviin huomattavasti tiheämpään tahtiin kuin perinteisen hyvän maun alueen edustajia, taideteoksia. Ettäkö hyvällä maulla tutkimaan huonoa makua? Tietenkin. Huonoon makuunhan suhtaudutaan huonolla maulla pitkin poikin, turuilla & toreilla & kauppakeskuksissa, tunnetuin tuloksin. Mestat on täpönä sekavaa, keskinkertaista, laajaa hyväksyntää saavuttanutta sälpettä, säälittävää ja kiukuttavaa. Mauttomuus ja hyvä huono maku ovat valovuosien päässä toisistaan. Perinteisen hyvän maun maailmassa silta hyvän huonon maun ihmemaahan rakentuu nimenomaan hyvän maun, arvostelukyvyn, toimesta. Alussa oli Mahdollisuus huonon maun nostattamaan esteettiseen mielihyvään on vuosikymmenten saatossa ymmärretty tavalla jos toisellakin. 1930-luvun sinänsä ansiokkaissa alan tutkielmissa ei huonon maun tuotteissa nähty juuri lainkaan positiivisia arvoja. Vähemmän tiukkis suhtautuminen roskaan alkoi todenteolla vasta 1960-luvun undergroundin, antimaterialismin ja antikonsumismin myötä. Suomalaisessa kulttuurissa groteskeja ja/tai absurdeja sävyjä alkoi esiintyä vaikkapa sellaisten osin u-hempoiksi luokiteltavien kuin Mattijuhani Koposen, Veijo Meren, Hannu Salaman, M. A. Nummisen ja Kalervo Palsan tuotoksissa. 1970luvun rankin populaarikulttuurin vaihtoehtosysteemi punk sitoutui huonoon makuun samantapaisella arvojärjestyksellä kuin underground: tekeminen on oleellista, osaamisesta viis. Samoihin aikoihin korkeakulttuurin piirissä alkoi kehittyä esim. turkkalainen teatterimetodi, jonka äärimmäisyyshakuisuus on korniudessaan rikulttuurin lokerojen sisällön sekoittaminen. Jälkimodernistit ovat historiasta ja nykyhetkestä tietoisia ilkiöitä, harrastavat mieluusti älyllistä etäännytystä, ironiaa ja tarkoituksellista keinotekoisuutta. Rakenteiden häiritseminen on kivaa. Monihaaraiset viittausja lainausverkostot, esikoodattujen materiaalien käyttö ja tarkkaanharkitut ilmaisulliset elementit kuuluvat kulttuurikuvaan ja taiteentuottamiseen. Ja yleissivistys eli tieto asioiden normaalitilasta, sehän on välttämätön avu postmodernin huonon maun riemuun. herättävät iloa ja uteliaisuutta. Mauttomuuteen leimautuvat tylsyys, valheellisuus ja kyvyttömyys itseironiaan puuttuvat hyvän huonon maun kuvioista. Päättelytehtävä: vertaa Frederikiä ja Divinea, tai Divinea ja Daine Ednaa, tai Markku Arokantoa ja Kenny Everettiä, tai Kikkaa ja Bette Midleriä, tai Visa Mäkistä ja Russ Meyeriä, tai ...raksuttaako? Siinä se ero. Intensiteetti, rehellisyys, tietoisuus. O B • • • • • • • • • • • • ho-oho-oho A N F A K I N B O L I I V A B L E L I H U O N O M A K U H A I S E E hupaisasti sukua huonon maun viihdearvoille. Sitten tuli Mutta se, mikä on taidefilosofian(kin) puolella aiheuttanut aivan uudenlaisen suhtautumistavan erilaisiin objekteihin, on 70-luvulla alkanut ja 80-luvulla jo villinä rehottanut postmodernismi. Perinteisen hyvän maun diktatuurista luopuminen on siten olennaista paitsi taiteessa myös postmodernissa kulttuurissa ylipäätään. Taiteenfilosofian alueella ei huonoa makua ole varsinaisesti kyllästymiseen asti käsitelty. Gillo D.orflesin artikkelikokoelma "Kitsch an anthology of bad taste" (1969) on kaiketi jonkinlainen alan perusteos; kommentoituja artikkeleita riittää 1930-luvulta asti. Varsin kuuluisa ja ansiokas on myös Susan Sontagin "Notes on camp" (1964). Valitettavasti molemmat täytyy todeta myös osin vanhentuneiksi. Postmodernismin mukanaan tuoma roskatietoisuuden kasvu pakottaa asianharrastajat määrittelemään kenttää uudestaan. Postmodernismin yleisesti tunnetuin toimintatapa on korkeakulttuurin ja populaai >feii9K P>asiic fttq/* ipnisie Nyt on Tässä siis ollaan menossa nyt. Jälkimodernismi on "löytänyt" pinnallisuuden ja huonon maun kompensaatioksi (korkea)kulttuurin yksiviivaiselle itseriittoisuudelle ja näennäisrationaalisuudelle. Hyvän huonon maun laajakulmalinssi on Sontagin markkinoima camp-asenne. Camp on määritelty helläksi hihitykseksi vakavalle yrittämiselle, jonka lopputulos on kaikesta huolimatta absoluuttista roskaa. Kohteet havaitaan jotakuinkin absurdeiksi ja koomisiksi joko tahattoman toiminnan aikaansaannoksina tai nykyisin myös tahallisina versioina, hyvä roska ei koskaan ole tylsää. Camp on herkuttelijoiden käyttövoima ja elämäntapa: se tarvitsee äärimmäisyyksiä, fantasiaa, fanaattisuutta, suuria karismaatikkoja ja karaktäärejä. Siinä kun korkeakulttuuri edelleen Sontagin mukaan on moralistista, eettispainotteista, on camp puolestaan puhtaasti esteettinen ironian ja satiirin lehtolapsi leikkisä, viaton ja ehdottoman tasapuolinen. Mikään ei ole cämpiltä turvassa ja siksi sen harrastajilla on harvoin mälsää. Hyvällä maulla tarkasteltuna hyvän huonon maun objektit rikastuttavat elämää r Bourdieulaisittain ajatellen sivistyneistön maun on tavalla tai toisella erottauduttava ns. kansan mausta, mikä seikka myös kertoisi siitä, että eliittiä ylipäätään on olemassa. Lisäksi taiteen ja/tai kulttuurin nykyhetkeä on tapana pitää elitistisenä harrastuksena. Ollaankos tässä nyt eliittiä vai? Kyseessä on ilmeisesti jonkinlaatuinen ajatusluutuma: kai kaikki, mihin ei vaivaudu tutustumaan, vaikuttaa jok o e ^Hstiseltä, pöljältä tat tukalta. Taiteen ja kulttuurin nykyhetkeen tutustuminen toki vaatii hiukan enemmän kuin sen historiaan tutustuminen: kirjastossa pelmuaminen ei riitäkään, vaan lisäksi on kaivettava esiin oikeat ihmiset joiden kanssa elää todeksi ajan henki. Ja juuri sitä ei monikaan vaivaudu tekemään, pääsee helpommalla suuntautumalla historiaan ja pitämällä valmiiden juttujen kautta. Elämän laadun kannalta se on sattumoisin myös tylsempää. Mutta sehän ei meille leiriartisteille kuulu taas pätkäkään. Tällaisina aikoina, kun yhteiskunnassa kusee suurinpiirtein kaikki ja teeveekin työntää sellaista visvaa, joka saa kenet tahansa järjellisen olion harkitsemaan suikkaria fellows, eikö silloin kyky löytää asioista naurettavat, absurdit, hassut, epäloogiset puolet ole kohtuullinen selviytymisstrategia? Kyky löytää tunkiolta timantteja on kehitettävissä kuten muutkin kyvyt. Kipeä ja suhteellisen laaja huumorintaju riittää taipumukseksi tälle survival kentälle. Ja jokatapauksessa Music Television on ainoa katsomiskelpoinen kanava. Doesn't suck. Cool. AA PR0DUCTI0NS m i;;; R»«WJ fswja «fsi-sis. t i
10 Moottoriteiden rakentamista on Suomessa puolusteltu argumentilla ja näkemyksellä nykyaikaisesta kaupungista. Nopeat läpikulkuväylät tuovat tavaroita ja väkeä kaupunkiin, tässä nimenomaisessa järjestyksessä. E2_ Kaupunkiin johtava tie tai katu voi löytää kuitenkin myös toisella tavoin ja tällöin kaupunkia ja kaupunkilaisuutta hahmottavat muut koordinaatit. Yliopistonkatu, Rajakatu... Liki 20 vuotta sitten saavuin Jyväskylään. Tähtäimessä oli opiskelupaikka Jyväskylän yliopistossa. Laskeuduttuani linja-autoasemalla bussista ja hetken aikaa kierreltyäni ja kaarreltuani näin Yliopistonkadun. Yliopistonkatu näytti suunnan. Sittemmin vanhasta seminaarikaupungista on tullut kotikaupunkini ja Yliopistonkadusta Jyväskylään asettumiseni syyn symboli. Ajan myötä asun nyt maalaiskunnan puolella olen myös oppinut ymmärtämään, miksi maalaiskunnan kirkko on kaupungissa ja Rajakatu halkoo kaupunkia. Suuntaa antavia katuja, jotka kertovat merkittävien laitosten olemassaolosta Jyväskylässä, on tietysti muitakin kuin Yliopistonkatu: Keskussairaalantie, Schaumaninkatu, Asemakatu ovat tällaisia. Länsi-Päijänteentie, Vesangantie, Vaajakoskentie, Laukaantie, Saarijärventie... ovat taas esimerkkejä kadunnimistä, jotka kaupungissa ohjaavat aina kahteen suuntaan. Ne kertovat sekä ympäröivästä maailmasta että kaupungin sijainnista. JM • O " \ n D ~ n i i n i i b Kaupungin omaan kadunnimien historiaan viittaavat taas kadut, jotka ilmoittavat uuden ja vanha kaupunginosan nimen: Keltinmäki, Kukkumäki, Nisula, Köhniö, Holsti... m a H I H I I ED" t O i Tunnusomaista suomalaiselle kaupunkikuvalle ovat myös luonto ja eläinaiheet katujen nimissä. Lähiöissä ne ovat, ikään kuin piilotajuisten viestien merkityksessä, kiinnekohtia menetettyyn ja katoavaksi tuomittuun maailmaan: Haperontie, Tavintie, Kurjenkuja, Tikanmetsäntie, Siilikuj a Kaupunkien keskustaan liittyy aina todellista symbolista valtaa: kirkko, tori ja kaupungintalo. Mutta myös kritiikki: tiede, taide, teatteri ja musiikki. Jyväskylää halkoo neljä pitkää katua: Yliopistonkatu, Kauppakatu, Vapaudenkatu ja Hannikaisenkatu. Yliopistonkatu kertoo tämän päivän Jyväskylästä, Hannikaisenkatu on henkilömuisto vanhasta seminaariajan opettajien ja musiikkielämän Jyväskylästä. On ehkä kuvaavaa, että kaupungin ydinkeskustassa nämä kadut ovat reunoilla. Kauppakatu, Vapaudenkatu... Valtakunnallisesti Jyväskylä tiedetään yliopistoja koulukaupunkina, mutta itse paikan päällä kaupungin asukkaiden tietoisuutta hallitsee kauppa. Kauppakatu on nimensä mukaisesti kaupan valtapiiriä, jos kohta se onkin menettänyt sille alunperin kuuluneen torinsa (Tässä mielessä kadun muuttuminen kävelykaduksi merkitsi askelta kohti kaupan omia kaupunkilaisjuuria). IlMU 'S Suomen itsenäistymisen myötä useat ( kaupungit kunnioittivat vapaussodan i tulosta omilla Vapaudenkaduillaan niin myös Jyväskylä, joka sisällissodan tapahtumissa oli sivunäyttämöä. n m __<!•> ecu Kaupungin ydinkeskustan poikkikadut kertovat kirjankustantaja Gummeruksesta, suomalaisuusmies ja lääkäri Schildt-Kilpisestä, kansakoululaitoksen isästä Uno Cygnaeuksesta ja kirjailijasta, seminaarin oppilaasta sekä opettajan aviopuolisosta Minna Canthista. Tiet ovat varhaisesta historiasta lähtien kertoneet vallasta ja sen käytöstä, sen osoittivat muinaiset roomalaiset. Jyväskylässä tuorein vallan symboli on Rantaväylä. On luonnollista, että nykyisessä demokratiassa tie on "anonyymi", sitä ei ole nimetty kenenkään mukaan, vaikka sillä on suunnittelijansa ja toteuttajansa. Väylä on vanhan ydinkeskustan äärimmäisessä laidassa, mutta mahdollisen uuden keskustan ytimessä! Schaumaninkatu, Mattilanpelto... Lutakkoa tuskin voisi ajatella ilman Schaumaninkatua. Muuten keskustaa lukuunottamatta vain Mattilanpellon ja Älylänrinteen kaupunginosassa on nimipolitiikkaa tietoisesti toteutettu: kadut muistuttavat professori ja rehtori Oksalasta, runoilija Iisa Aspista, tullikamarin virkailija, toimittaja ja runoilija Irene Mendelinistä, kaupungin postimestari ja kirjailija Robert Kiljanderista, asioitsija Kramsunveljestä kirjailija Kaarlo Kramsusta sekä arkkitehti Wivi Lönnistä. lii 11 S / I I I I '(EOJ Vapaudenkatu kaupungin keskustassa on tyylipuhdas esimerkki poliittisista käännöksistä. Jyväskylä sai kaupunkioikeudet v. 1837 ja hallitsijana tuolloin oli tsaari Nikolai I. H 11 i OF. i i /1 r /1 Lyseon oppilas, historioitsija, kansanvaltuusmies ja poliitikko Väinö Voionmaan nimikkokatu saa alkunsa "Norssin" ja yliopiston kulmilta ja sivuaa tutkijan kotikulmia. Esimerkki uusimmista kunnianosoituksista löytyy yliopiston Mattilanniemen alueelta, jonne ohjaa filosofi ja rehtori Erik Ahlmanista muistuttava Ahlmaninkatu. LTD tn) ILD~ Arkkitehti Alvar Aallon muisto ei näy Jyväskylässä vain sen useissa julkisissa rakennuksissa. Pieni kaupunki muistaa suurta poikaansa kahdella kadulla: Alvar Aallon katu löytyy ymmärrettävästi museomäeltä. Aallontie löytyy taas yliopiston Mattilanniemen alueelta, jonka suunnittelussa Aallolla ei ollut mitään tekemistä. Aallontiellä, joka tuskin viittaa Jyväsjärven aaltoihin, on haluttu ilmeisesti liittää yliopiston uusi arkkitehtuuri vanhempaan seminaarikauden Kiseleffin ja yliopistoajan Aallon Campukseen. Pjotr Kropotkinin mutka... Suomalaiset vallanja viranhaltijat ovat aina ajatelleet, että mielikuvitus on askel kohti sekaannusta, henkilöiden muistaminen askel kohti ristiriitoja. Käänteinen argumentti sen sijaan voisi lähteä kaupungista siellä asuneiden ja asuvien ihmisten yhteisönä. Kadunnimipolitiikka tulisikin älytä prosessina, jossa murretaan kaupungin anonymiteettia. Muutamia esimerkkejä historian ruokkimasta mielikuvituksesta. Jyväskylä on muistanut omaa Suomen Maantieteellisen Seuran nimekästä poikaansa Voionmaata (jonka tutkijanprofiilin muistamisen kannalta sattuvampi valinta Voionmaankaduksi olisi ollut nykyinen Keskussairaalantiejolloin Voionmaankatu olisi jatkunut Erämiehenkatuna!). {• • g »r M Anteeksi, missä on O. W. Kuusisenkatu? Kadunnimet kertovat kaupungin historiasta TEKSTI: HEIKKI MARJOMAKI KAUPUNKISUUNNITTELU: SIMO KOIVUNEN
11 Voionmaan rinnalla mahdollisuus olisi ollut muistaa myös Venäjän Maantieteellisen Seuran edustajaa Pjotr Kropotkinia. Tämä kuuluisa venäläinen geologi ja sittemmin vielä kuuluisampi anarkisti tutki 1870-luvun alussa Suomen retkillään mm. Korkeakos• r " " " " o kenlahdessa merkkejä jääkaudesta. Kropotkin kirjoitti muistelmissaan: "Minä näin, miten äärettömän paljon työtä suomalainen talonpoika käyttää kiviperäisen peltonsa perkaamiseen ja muokkaamiseen ". Tampere muistetaan kaupunkina, jossa Lenin ja Stalin tapasivat. Jyväskylä voisi muistaa suomalaisista talonpojista ja järvimaisemista lumoutuneesti kirjoittanutta vapaudenhenkistä venäläistä vallankumouksellisen ruhtinasta "Kropotkininmutkalla". Laukaantie, 0. W. Kuusisen t i e . . . Kun kommunismiakaan ei enää tarvitse pelätä, osan Laukaantietä voisi Jyväskylässä huoletta nimetä O. W. Kuusisen tieksi. Kuusisen, joka itse asiassa oli siis Laukaan lahja Kremlille, yhteydessä täytyy muistaa myös toinen lyseon kuuluisa sosialisti ja Kremlin uhri Edvard Gylling. Koska Gyllingin isä insinööri Uno Gylling oli Jyväskylän kaupunginvaltuutettuja, Gyllinginkatu voitaisiin omistaa toisesta päästä isälle ja toisesta päästä pojalle. Tällaisille kaksoisnimityksille esimerkkejä löytyy Euroopan kaupungeista. Vapaudenkatu oli merkki Pietarinvallan siirymisestä Helsinkiin. Suomen EY-jäsenyyden myötä Vapaudenkadun seuraava nimi, mikäli samaa logiikkaa noudatettaisiin, voisikin olla Integraationkatu. Itse puolustaisin Nikolainkatua tsaarit ovat Venäjällä jälleen kunniassa. miksi Nikolailta sen siis kieltäisi Jyväskylä. i l Hl I I ( I I I ( H M Entä missä on katu, joka kertoisi kaupungissa vaikuttaneesta baijerilaisesta panimonjohtajasta Eberleinista, saati Syrjälän laitapuolen kulkijasta, salakapakoitsija ja katurauhanrikkoja suutari Matts Nyströmista? ! • n m 3) i H 11 Kaupunki on muistanut suomalaisuusmiestä VVolmar Schildt-Kilpistä nimikkokadulla. Turhaan saa Jyväskylästä kuitenkin etsiä Kilpisen suomalaisille antamaa pysyvintä perintöä. suomalaisia uudissanoja. Miltä tuntuisikaan asua Tiedekadulla, Uskontiellä, Yksilönkujalla, kirjoittaa osoitteekseen Epäsuora IA, Umpio 2B tai Vakituinen 3C! Kaupunkien historiaa voi tietysti kirjoittaa myös siten, että vanhoille nimille annetaan uusi merkitys. Jyväskylään juuritulleena opiskelijana itse toteutin tuon periaatteen yhdistämällä silloisen kansanedustaja ja opetusministeri, nykyisen maaherra Kivistön kotipaikan Jyväskylän Kivistön kaupunginosaan. Päätelmän virheellisyys on sittemmin osoittautunut niin mainioksi esimerkiksi omasta päästä syntyneenä stalinilaisena logiikkana, etten ole kuvitelmasta välittänyt luopua: Kivistö on ja pysyy maaherran kaupunginosana. Hanssun Ullan katu... Muualla Suomessa Jyväskylä tunnetaan mm. useiden ravintoloiden kaupunkina. Tässä erityisessä hengessä voi kysyä, missä ovatkaan kadut, jotka muistuttaisivat Jyväskylästä 1800-luvun lukemattomien salakapakoiden kaupunkina: Pillinkinkatu, Hanssun Ullan katu... B wm hist. S S _CEL CO r-.CED : I M I i 11 /X* ' • ' « •• *>• : ~* V. •'im • > " ' :¥: *V I X X* ' • ' « •• *>• : ~* V. •'im • > " ' :¥: *V I X MIU .1 H X* ' • ' « •• *>• : ~* V. •'im • > " ' :¥: *V I X O JO z I l M 1 1 1 •e i • s. i i 11»11 ™ ~ _ I l M 1 1 1 •e i • s. i i 11»11 < > & ^ '::.;, . k [ I Kaupungin narrien, sen eri teatterien, historiasta kadut eivät kerro mitään; ei näyttelijöitä, ei teatterinjohtajia, ei teatterin syntysanojen lausujia. Näytelmäkirjailijoiden Minna Canthin ja Kiljanderin ohella voisi ajatella, että kaupunki muistaisi myös ansioituneita lehtimiehiään heitä riittää Juhani Ahosta Eero Erkon kautta aina Marko Tapioon: Saarijärventien voisi perustellusti nimetä Marko Tapion tieksi. Rosenbröijerin kuja... Kaupungin perustajahahmoista ja suunnittelijoista Jyväskylän kadut eivät kerro mitään. Poissa ovat kaupungin perustamisidean isä majuri Rosenbröijer, samoin ovat asemakaavan laatijat Carl Ludvig Engel ja Yrjö Blomstedt sekä kaupungin ensimmäinen kronikoitsija Onni Brummer. Poissa on yhdistyselämä Tahko Pihkalan pesäpallosta Aleksis Kuulan työväenyhdistykseen ja työväenteatteriin, poissa on politiikka ja sen mukana merkittävän päivätyön tehneet kaupunginjohtajat ja johtohenkilöt sekä valtiopäiväedustajat. Jyväskylän seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun sekä lyseon opettajakunta on ehtymätön nimivarasto Yrjo-Koskisesta Nestor Ojalan kautta inkeriläissyntyiseen taiteiljaopettajaan Juuso Putroon. Jyväskylän monista kauppiasperinteistä kaupunki on muistanut Gummeruksen. Il ' M l I U U i Missä ovat Smirnoff, Dunajeff, Girsen, Ruth, Weiling & Göös... ja Aleksei Mitro, kauppias. Karjalan sivistystyön vaalija ja Jyväskylän taideyhdistyksen perustaja? Säynätsaloon siirtynyt Parviainen palasi Jyväskylään kuntaliitoksen myötä (Wessman pysyy sen sijaan vielä maalaiskunnasII I I i Kaupungin katujen nimistä saa myös turhaan etsiä muistutusta lukemattomista ennen niin tärkeistä käsityöläisten ammattikunnista ja niiden edustajista. Missä ovat esimerkiksi puusepät Johnsson, Lassi ja Lundell, seppä Ahllund, kirjansitoja Pellikka, nuohoojat Grönlund vanh. & nuor., kultaseppä Gustaf Weckman, lasimestari Lönnberg, leipuri Packalen, maalarit Blom ja Repo, nahkuri Niska, suutarit Hartman ja Kuukkanen, räätäli Blomberg, värjäri Adam Kukkonen ... Mitä kaupunki olisikaan ollut ilman heitä! Brysselin Bulevardi... Pieni kaupunki keskellä Suomea oli syntyhetkistään lähtien perin juurin eurooppalainen. Se sai kauppiaansa Suomen eri kaupungeista, mutta myös Pietarista, Niirnbergistä ja Tukholmasta, sen seminaarin ja lyseon opettajat olivat kiertäneet Saksan eri yliopistoissa ja sen käsityöläiset olivat kokeilleet onneaan useissa muissa kaupungeissa. Euroopan yhdentymisen yhteydessä on puhuttu paikallisten arvojen voimistumisesta. Nostavatko alueet päätään, on tietysti kiinni asukkaiden henkisestä voimasta. Kadun nimeäminen saattaa tuntua pieneltä eleeltä, mutta eikö juuri sellaisten taitamisesta pienen kansakunnan ja kaupungin olettaisi olevan todellinen mestari? _ O ,_r OD i ' • « l l l • CO = 11 11 11 K/ , i \ Y , i , i lii II » • , i lii II » • , i lii II » • , i lii II » • , i lii II » • , i • » • , i • » • , i AK9L\ , i — , i • *?. ^ ^ l l l l l l li f— li . K (CT~ „ _ m m o s o 1 f • m— m ~s\ 1 1 1 II 1 1 1 jr M l i I I l II ., mzzzr lu 11 -I •
1 2 opiskelija-asuntoja kurssiasuntoja asuntoja tilapäiseen tarpeeseen Nyt on sopiva aika hakea. Valittavana perheasuntoja tai soluasuntoja yhdelle tai useammalle yhdessä. Asunnot sijaitsevat hyvillä paikoilla eri puolilla Jyväskylää. Osassa asunnoista huonekalut valmiina. KOAS:n asunnoissa mm. sähkö-, saunaja vesimaksut sisältyvät vuokraan, joten vertaa asumiskustannuksia. KESKI-SUOMEN OPISKELIJA-ASUNTOSAATIO Kauppakatu 26 A, 40100 Jyväskylä Puh. (941) 610 666 Fax (941) 610 669 TALVIMARKKINAT! SUOLAHDEN SOSIAALIALAN OPPILAITOS Kukkulantie 1, 44200 Suolahti puh. 945-5494600 YLIOPPILAILLE SOSIAALIJA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO SYVENTÄVÄT OPINNOT: VAMMAISTYÖ, VANHUSTYÖ, LAPSINUORISOJA PERHETYÖ. MUKANA YHTEISHAUSSA Keskellä ylioppilaskylää palvelee NAUTI; KAHVI+VIINERI io Vapaa-aikatoimikunnan välinevuokraus ^^^^ Elintarvikkeita Televisio M ^ Lehtiä luettavana Kopiopalvelu C3 Puh. 254 191 ja 60 7209 TAITONIEKANTIE 9 B-TALO Kehysten ja SILMÄLASIKEHYKSET MIKA ON "POKAPÖRSSI":POKAPÖRSSI on suoriin tehdasostoihin perustuva, jatkuvasti uusiutuva kehysmallisto, josta ne myydään asiakkaille aina edulliseen päivän hintaani POKAPÖRSSISSÄ aina on paljon uusia malleja. ^ y OLYMPIAEXTRA TV-LASIT Olympia mallistosta! im Varmista Olympia-näkösi takaamme, että uusilla laseilla ET JOUDU VAIHTAMAAN TELKKARIASI! ÄLÄ URHEILE NÄÖLLÄSI, LENKKEILE OPTIKOLLE! TERVETULOA PIILOLASI-PÖRSSISTÄ: 350,ivy 490,HELIN MATKASSA MAAILMALLE! RIO DE JANEIRO 5.880,-/ 5.350,ALLE 25 V 3.300,4 . 6 9 , / ALLE 25 V 5.190,5.040,NEW YORK MIAMI SEATTLE TORONTO MONTREAL 2.890,3.590,3.840,3.125,3.125,MEXICO CITY 3.950,-/3.635,ALLE 25 V CASABLANCA NAIROBI 4.490 HONG KONG * PEKING ALLE 25 VUOTIAIDEN ERIKOISHINTOJA MYÖS MONEEN ESIM: MUUHUN KOHTEESEEN: JOHANNESBURG 5 . 3 1 5 , QUITO 5.440,MUENCHEN 2.260,MAURITIUS 5 . 4 5 , BANGKOK 4 . 4 2 , ZUERICH 2.270,ADDISABABA 5.315,BOMBAY 4.505,BRYSSEL 1.840,SAO PAOLO 5.655,DENPASAK~*610,AMSTERDAM 1.840,HINTOIHIN LISÄTÄÄN LENTOKENTTÄVEROT. EUROOPAN ALLE 25 V HINNAT OVAT MENOPALUUHINTOJA JA VOIMASSA 1 VUODEN OLESKELUUN. Helin Matkatoimisto ky Heli's Travel J y v ä s k y l ä n yliopiston Hallintorakennus PL 35 4 3 5 1 J y v ä s k y l ä I V E S T E E T -30°/o Väinönkatu 36, Torin laita! p. 941-611 144, ark. 9.30-17.30 la 10-14 S I L M A L A S I M A R K E T Espoo • Forssa • Helsinki • Hämeenlinna • Jyväskylä t Jämsä • Kajaani Karhula • Kouvola • Kuusamo • O u l u • Rovaniemi • Tampere » T u r k u Aito 486-mikro alle kymppitonnin! OLIVETTI 486DX2-50 ^gSB • Olivetti PCS 4 6 / C • Intel 80486DX2-50 MHz -suoritin • 170 MT kiintolevy • 4 MT keskusmuisti »LocalBus-ohjain • Olivetti SVGA -värinäyttö 14" • Windows 3.1 SF • DOS 6 • Hiiri »Hiirimatto • Olivetti-näppäimistö • Vuoden takuu OLIVETTI 486SX-25 ^ S 6 • Olivetti PCS 4 4 / C • Intel 80486SX-25 MHz -suoritin Muutoin samat tiedot kuin edellä Säästä hinnasta älä laadusta! Tietokoneet edullisesti: Kampus Data Kampus Data Oy Kauppakatu 2, Jyväskylä puh. 218835, fax 611143 avoinna ma-pe 9-17
1 3 Kampuksen Kaiku tiistaisin klo 18.30 Radio Jyväskylän taajuuksilla 99,7 & 101,0 MHz 4TEMW*S S I W A M A T A U T O M A A T T I PESUKONEITA * Kestotestin voittaja (TEST-LEHTI 10/93) *Päältä täytettävä *Linko 800/600r/min 3990 r KQnEnilTTILRT Kirrintie 5, Keski-Palokka p. 3781 666 Av. ark. 9-19, la 9-14 Kauppak. 14, Jkl, p. 614 660 Av. ark. 9.30-18, la 9.30-14 Pro gradut pöytäkirjat diplomityöt nahkasidokset ym. NSITOMO Rihto Ky A l a s i n k ä t u 1 3 , 4 3 2 J Y V Ä S K Y L Ä , P. ( 9 4 1 ) 6 7 6 3 5 VUOKRAAMME TIETOKONEITA Kotiinkuljetus, asennus ja WP5.1. P. 949-546021 (941) 242 756 ja 610 496. Varm. arki-iltaisin. TIETODnLERIT OY UUTTA PALVELUA MUURAMESSA Tule tutustumaan Antikvaarinen kirjakauppa 3Houtoa Virastotie 2, Muurame Puh. 3110 831 OPISKELIJA KUN HANKIT TIETOKONETTA TULE JA TUTUSTU * M y y n t i * H u o l t o * Tarvikkeet Yli 11 vuotta paikallispalvelua Infogate Ky Gummeruksenkatu 9. Puh. 941 214 517 40100 JYVÄSKYLÄ AV. MA-PE 8.30-17.00 SAAT VASTINETTA RAHALLESI PIILOLASIPAKETTI: SILMÄLÄÄKÄRIN TARKASTUS PIILOLASIEN SOVITUS JA OPETUS VARASTOPIILOLASIT ALOITUSPAKKAUS Y h t e e n s ä 7 5 m i c , m i s t ä KELAn s v p a l a u t u s 3 1 2 m k (VI Ryhmä) = 438 m k jyväskylän Silmälääkäriasema Oy Väinönkatu 9,40100 Jyväskylä PUh. (941)214444 f unf un OLEMME VALMISTANEET SINULLE MAITTAVAN KOTIRUOKA LOUNAAN MAANANTAISTA-PERJANTAIHIN KLO 10.30 -14.00 HINTAAN: 2 9 . 3 5 . m k LÄMMINRUOKA VAIHTOEHDOSTA RIIPPUEN, JOKA ILTA MENOSSA M U K A N A KLO 21.00-03.00 W Ravintola i ^ J i^ maakellari Kauppakatu 33, 40100 Jyväskylä T U L E J A N A U T I ! m E L M I K U U N ELPOTUS! 10, Happy Hours SoS A m j r PITKÄ KEKKI p V + r a PITKÄ PILSU S £ ! ^ i — • SNACKS Vapaa pääsy! Joka ilta! EDULLISET LOUNAAT opiskelijahintaan! Kortepohja puh. 607 212 ^ ^ ^ ^ Happy Hours SOHWILLA PE-LA kk) 22-23 PITKÄ KEKKI PITKÄ PILSU SNACKS 10,-^oP ^ V a a s a n k . 21 puh. 615 564 f RAJUA MENOA %gckzklubi j o ^ m v n K K O I L O K I V I Matkoja nuorille ja opiskelijoille S o i t a i l m a i s e k s i ! 9800 99080 myz? KiiRoy HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KORTCPOHJAN PARTURI imi Isännäntie 1 407 40 Jyväskylä Puh. (941) 252 415 T E R V E T U L O A AVOINNA: Ma-Pe 9-18 La Suljettu Käytä hyödyksesi kanta-asiakas korttimme f un f un f un f un /OP UVE IN /0WNU TO 24.2. EUROOPPA 3 TO 3.3. GARBO TO 10.3. D I N G O Ainejärjestöyms. bileet onnistuvat sunnuntaista keskiviikkoon ! ! ELÄVÄÄ MUSAA JOKA TORSTAI! I C P U O C K C 4 F E ^ A s e m a k a t u 7. P. 618 1 1 6 ^ • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • * * * * • • * * * * * * • • * * OPISKELIJA OTA OMAKSESI KAUPUNGIN YKKÖSPAIKKA KARAOKE J A TANSSIA J O K A ILTA • • • • * * • * • * • • * * • • * • • * Rautatieasemalla, puh. 6 1 4 4 4 1 . Av. 1 2 2 * • • • * * • • • * * • • * • • * • • POIKKITIETEELLINEN HAAURIEXTRAVAGANZA Rinnerieha Laajavuoren laskettelurinteessä Ainejärjestöjen kisa alkaen 14.00. VAPAA PÄÄSY! Poikkitieteelliset haalaribileet f RENTUKKA Ä -* Alkaen 19.00. LIPUT 20mk. Happo Hour • Quitar 9lingers VUODESTA 1878 £<H»iC «tA«H* J3
14 « • KESKUSTELUA Yliopisto on muutakin kuin tutkimuksen kehto Yliopiston merkitys lääni-, maakuntaja kaupunkitasolla on erittäin merkittävä. Myönteisiä vaikutuksia on runsaasti ja ne ulottuvat hyvin monille eri tahoille, kuten elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksiin, väestöllisiin tekijöihin, palvelutasoon, kulttuuritarjontaan sekä imagokysymyksiin. Jo pelkkänä työllistäjänä yliopiston rooli on huomattava. Sen palveluksessa toimii täällä Jyväskylässäkin 1500 henkilöä. Ei saa myöskään unohtaa välillisiä työllisyysvaikutuksia. Tällä seikalla on tietysti merkitystä taloudelliselle sektorille. Tässä muutama esimerkki: kaupunki saa osansa veromarkkoina ja liike-elämä korjaa omansa myymiensä hyödykkeiden kautta. Yliopiston henkilökunta ja opiskelijat kohdistavat rahankäyttönsä Jyväskylän alueelle. Väestölliset tekijät eivät suinkaan ole vähäisimpiä yliopiston mukanaan tuomia positiivisia vaikutuksia. Kaupungin väkimäärä on jatkuvasti kasvanut ja sen myötä on palvelutasossa tapahtunut huomattavaa kehitystä. Myös väestön ikärakenne on terveellä pohjalla, jota vuosittain lisääntynyt opiskelijamäärä on ollut osittain muokkaamassa. Jyväskylän erinomaiset liikenneyhteydet ovat osaksi syntyneet yliopiston tarpeiden pohjalta. Opiskelijathan käyttävät runsaasti julkisia liikennepalveluja. Lisäksi lukuisat yliopiston puitteissa järjestettävät tapahtumat vaativat hyviä liikenneyhteyksiä. Nämä ovatkin vaatimusten mukaisella tasolla. Kaupungin kulttuurielämä on yliopiston myötä saanut monia uusia piirteitä. Yliopistolla järjestetään vuosittain useita korkeatasoisia näyttelyitä, konsertteja jne. Laitoksien suojissa toimii lukuisia erilaisia kulttuurin parissa painiskelevia ryhmiä. Lisäksi on itsenäisesti toimivia ryhmiä, kuten mm. Ylioppilasteatteri, joka on jo useita vuosia tehdyt laadullisesti hyvää työtä. Yliopisto ja sen suojissa tapahtuva toiminta tuo mukanaan runsaasti julkisuutta koko läänille. Ehkäpä juuri yliopistosta johtuen Keskisuomen imago on valtakunnallisesti erinomainen. Laaja-alaisuus tutkimuksen ja opetuksen suhteen onkin ollut merkittävä seikka maineen kiirimisessä valtakunnallisesti ja on ollut omalta osaltaan luomassa kuvaa Jyväskylästä dynaamisena kaupunkina, Suomen Ateenana. Toimintaedellytysten heikkeneminen johtaisi vuosien työn tuloksena syntyneen imagokuvan särkymiseen. Yliopiston määrärahoja on vuosina 1991-1994 supistettu huomattavasti. Tämänhetkisten kaavailujen mukaan on valtion budjettikehyksessä vuodelle 1995 suunnitteilla lisää leikkauksia. Se voi johtaa laitosten lakkauttamiseen. Jokainen voi kuvitella tilannetta, jossa yliopiston taloudellisten resurssien heikkeneminen johtaa toiminnan olennaiseen supistumiseen. Mikä on silloin Jyväskylän tulevaisuus? Mikko Kortelainen (kok) JY Y:n hallituksen jäsen Yöksi Yläkaupunkiin Suureksi harmikseni sain lukea Jylkkäristä (1/94) Soili Purasen ja Markus Latvalan kirjoituksen "Miksi Yötä ei tulekaan". KirjoituKsessa he yrittävät perustella, miksi Yläkaur^^in Yötä ei tänä vuo«na järjestetä. Minuun selitykset eivät ainakaan tehonneet toivottavasti ei teihin muihinkaan kulttuurin fllMiäiifi "jyvä§kyläJäi§iin". Kirjoittajat vetoavat lumouksen säilyttämiseen, mutta vastahan koko lumous on syntynyt, vielä on ehkä turha puhua sen säilyttämisestä. Kirjoittajat toteavat myös, että alun jälkeen kaikki on helpompaa, joten nyt Yön saisi varmasti järjestettyä pienemmällä vaivalla. Ymmärrän kirjoittajien vetoomuksen järjestäjien vähäisestä lukumäärästä, mutta taiteilijoista meillä ei ole pulaa, päinvastoin. Mielestäni Jyväskylästä ja sen lähiympäristöstä löytyy paljon käyttämättömiä resursseja, joita Yön järjestämiseksi voitaisiin hyödyntää. Jo pelkästään kulttuuririkkaan yliopistomme suojista voisi löytyä jotain mielenkiintoista. Lopuksi kirjoittajat vetoavat sekä kulttuurin monimuotoisuuden että ihmisten erilaisuuden kunnioittamiseen. Eikö Yläkaupungin Yö ole juuri kunnianosoitus ihmisten erilaisuudelle rikkaalla tarjonnallaan ja ylistys monimuotoiselle kulttuurille. Kirjoituksessa oltiin huolestuneita tapahtuman hallitsemattomasta laajenemisesta. Tähän toteaisin, että eihän se laajene jos tapahtumia järjestetään vain Seminaarinmäellä. Toivon, että tällä kirjoituksella saisin teidät, arvon Yläkaupungin Yö ry:n väki ymmärtämään, oman työnne arvon. SITÄ ON ILMASSA YLÄKAUPUNGIN YÖ VASTAA: Yläkaupungin Yö kiittää kirjoittajaa kommentista ja toteaa edelleen olevansa jo julkituomiensa perustelujen kannalla. Uskoaksemme kuitenkin useimmat ovat ymmärtäneet tilanteen. Muistettakoon, että yliopistossa opiskelevat taiteentekijät voivat Yötä odotellessaan löytää toimintakanavia esimerkiksi JYY:n kulttuurivaliokunnan kautta. Yläkaupungin Yö ry JYLKKARI Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Päätoimittaja Jouni Vauhkonen p. 617 288 Toimittaja Marko Pulkkinen p. 617 288 Ilmoitukset toiminimi Martti Mikkonen p. 215 Öil (.työ), 3721 363 (koti), 949-642 533 (auto) Ylioppilaslehden valtakunnallinen ilmoitusmyynti: Pirunnyrkki Oy, p. (921) 530 313 Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Paula Rouhiainen p. 607 226 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä Ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, noin 15 kertaa vuodessa Ilmoitushinnat: tekstissä 4.00 mk/ppm, takasivu 4.70 mk/ppm, määräpaikkalisä 0.65 mk/ppm, värilisä 600 mk/netto, etusivu 5.70 myydään ainoastaan koko sivu tai ilmoitusmyyntipaikka 1 000 mk Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 958-723 4212 Tilaushinnat: koko vuosi 150 markkaa, puoli vuotta 75 markkaa Postisiirtotili TA 695 758 Osoitteenmuutokset toimitukseen ja keskustoimistoon ISSN 0356-7362 Ylioppilaskunnan fax 941 213 810 Sähköpostia lähetät VAX-4000 -koneen (koneen kutsumanimi JYLK) sisällä osoitteella JYLKKARI. Jylkkärin koko internet-osoite muista tietokoneista on JYLKKARI@JYLK.JYU.FI. Älä lähetä kiireellistä postia sähköpostin kautta, koska se tarkastetaan vain kerran kahdessa OKL (yrittää) muuttaa rakenteitaan Laaja-alainen opeltajapätevyys myös aineopettajille Jyväskylän yliopiston opettajankoulutusohjelmaan valitulle (muun muassa aineopettajaksi ja lastentarhanopettajaksi opiskelevat) tarjoutuu mahdollisuus hankkia luokanopettajan pätevyys ensi syksystä lähtien. Opiskeltuaan 35 ov:n laajuisen monididaktisen opintokokonaisuuden (luokanopettajan opetettavien aineiden perusopinnot) opiskelija saa ammatillisen pätevyyden osallistua jo varhaisessa vaiheessa lapsen kasvuprosessin ohjaamiseen. Hanke on osa opettajankoulutuksen yhdistymistä. Taustalla ovat muutokset oppimiskulttuurissa sekä asetukset peruskouluja lukioasetuksen muuttamisesta. Kyseiset asetukset tulevat voimaan vuoden 1995 alusta. Hakemus sivuaineen opiskeluoikeudesta jätetään huhtikuun loppuun mennessä kasvatustieteelliselle tiedekunnalle. Hakijan edellytetään opiskelevan opettajankoulutusohjelmassa ja hänen kasvatustieteen approbatur -opintojensa tulee olla suoritetut. Hakemuksensa määräaikaan mennessä jättäneet opiskelijat kutsutaan valintakokeeseen, joka toteutetaan elokuussa. Valintakoe sisiikilä muun muaoba opetusnäytteen ja haastatteluun, joissa persoonallisuuden soveltuvuus ala-asteen kasvatustyöhön testataan. Soveltuvista valitaan 5-10 opiskelijaa luokanopettajan koulutusohjelmaan. Sisäänotettavien sivuaineopiskelijoiden määrästä tehdään päätös myöhemmin keväällä. Opiskelumahdollisuutta koskeviin tiedusfeluihin vastataan OKL:n kansliassa maaliskuun lopulta lähtien. Tarjottavan opintojakson sisällöllisestä jäsentymisestä johtuvat muutokset ovat mahdollisia vielä kevään kuluessa. Esa Ukkola Kampuksen kaiku M VO £ • fimr n: TT N keskiviikkoisin JYLKKÄRIN AVUSTAJAPALAVERI TOIMITUKSESSA TORSTAINA 24.2. KELLO I S LÄHTIEN. SEURAAVA DEADLINE 3.3. Löydät Jylkkärin seuraavista p i s t e i s t ä A k a t e e m i n e n kirjakauppa Anttila Ulpukka Rentukka P ä ä r a k e n n u s Mattilanniemi Ylistönrinne Kirjasto R a u t a t i e a s e m a Linja-autoasema Lozzin a u l a Liikunta Tourula Freda Musica H a l l i n t o r a k e n n u s Ylioppilastalo YTMS ( m y ö s ) teku. k a u p p a o p p i l a i t o s , t e r v e y d e n h o i t o o p p i l a i t o s j a a m m a t i l l i n e n o p e t t a j a k o r k e a k o u l u
15 KULTTUURIVALIOKUNTA Kokoontuu yo-talolla ti 1.3. klo 18.30. Muista kirppari keskiviikkoisin ja Tampereen retki 11.-12.2. LIIKUNTA VALIOKUNTA Liikuntavaliokunta kiittää Voitonpäivää liikkuneita. Seuraava kokous pe 25.2. klo 10 yo-talolla. Tervetuloa! Tapahtumia meillä: 3.3. toimintavuorokausi. Ilmoittautuminen Keilahallilla klo 11.45. Vuorokauden turnee alkaen klo 12. Joukkueessa 2 tyttöä ja 2 poikaa, vaihtohenkilöt sallittuja. 11.3. SM-uinti. Ilmoittautumiset 8.3. mennessä Ekille p. 608 637. 18.3. yösählykarnevaalit Viitaniemen ammattioppilaitoksella. (Ks. seuraava Jylkkäri) 23.-24.4. SM-koris Tapahtumia muualla: 12.3. SM-hiihto, Kuopio 12.3. 24-tuntia lunta, Kuopio 23.3. SM-jääkiekko, Vaasa 24.3. OLL:n juhlalaskut, himos 26.-27.3. SM-sukupuolisählyt, Tampere Lisätietoja: Tarja Mäki-Punto p. 607 221 tai 612 793 KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN VALIOKUNTA Seuraava, aina yhtä iloinen tapaaminen on tiistaina, 1.3. klo 16.00 Ylioppilastalolla. Tulossa myös projektiamme esittelevä Intia-valokuvanäyttely sekä projektissa vieraillut Päivi AlaHarja kertoo tunnelmia 30.3. Beckerin kirjakahvilassa klo 17.00. Myös Intia (kehy) lounas tulossa maaliskuussa. Yhdessä ISAJ:n kanssa suunnittelemme myös rasismin vastaista tapahtumaa keväällä. Ja kaikkea muuta! After-ski meeting (after sunday the 13th) next time on the lst of March at 4 p.m. at Ylioppilastalo. On the 30th Päivi AlaHarja, who visited our project in India, will visit us. There is llso going to be another India-lunch in the springtime. At the end of March we pian to organize an Anti-Racism-Action Day together with ISAJ. Come and suggest more! Or ask more: Jonna 619 948, Anya 607 661 SOSIAALIVALIOKUNTA Kokous sos vlk. to 24.2. klo 10. Kehitellään kysymyksiä sihteerikandidaateille. Tutkaillaan toimeentuloselvityksen vastauksia. KLUBIT ILOKIVESSÄ: 23.2. RADIOPUHELIMET, MISTY ROSE Kiireisimmät ehtivät vielä tänne. 2.3 MOTELLI SKRONKLEN TALVISHOW Massiivinen kolmen tunnin spektaakkeli: on teatteria, runoja ja musaakin kuullaan. 9.3. SUURLÄHETTILÄÄT Arvoasteikossa korkeammalla kuin Alivaltiosihteeri? 16.3. PEERGUNT Kouvolan rockkonkarit levynjulkaisukiertueella. JOK, Jyväskylän Opiskelevat Keskustalaiset Hei taas kaikki pikku sitoutuneet/sitoutumattomat kepulaiset. JOK viettää perinteisen kerhoillan torstaina 3.3. klo 18.00 Jack Heinilän residenssissä, Vapaudenkatu 38 C2. Tarjolla poliittista retoriikkaa sekä sivistynyttä seuraa. Lähdethän 25.2. Helsinkiin euroseminaariin? Tarjolla tanakkaa tietoa neuvottelijoidemme saavutuksista/saamattomuuksista! Muista myös KOL:n puheenjohtajan Jouni Lindin vierailu JKL:ssä naistenpäivänä 8.3. Lisää informaatiota tulevista tapahtumista: Ari Miettunen 244 479 tai Jaana Ikola 677 773. TEKO ry TEKO:n hallituksen kokous ti 8.3. klo 18 Liikuntalaboratorion saunatiloissa, Rautpohjankatu 8. Kokouksen jälkeen saunotaan. Kaikki jäsenet tervetulleita. (Läsnäolo ei pakollista, mutta toivottaa.) KAMERASEURA Kevään näyttelyjämme silmälläpitäen on kiihkeä kuvaaminen varmaan jo käynnistynyt seuralaistemme keskuudessa! Viime ilmoituksessa ilmoitettujen teemojen lisäksi on käynnistynyt yliopiston kirjaston kanssa kuvausprojekti kirjaston toiminnan ja käyttäjien kuten myös kirjaston "salatun yöelämän" kuvaamiseksi. Näitä "yökuvia" kuvaamme luultavasti viikolla 8. Kirjasto avustaa meitä materiaalihankinnoissa. Kiinnostuneet seuralaiset, ottakaa yhteyttä Virveen p. 272 693, Anneen p. 644 142 tai Marjoon p. 252 413. Seuraava kokous on 3.3. klo 16.30 Sohvin kabinetissa. Ota näyttelyteemoista kuvaamiasi kuvia mukaan! PÖRSSI Rinnerieha Maaliskuun 1. päivänä Laajavuoren laskettelurinteessä ensimmäisen Olvilaskun mestaruudesta kamppailevat kaksitoista joukkuetta alkavat olla selvillä. Osallistumisensa ovat varmistaneet: Pörssi, Liikunta, Fokus, Dumppi, Pedago, Stimulus, kielten lukijoiden (saksan, englannin ja ruotsin) yhteisjoukkue ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulu. Ulkopaikkakunnilta on tulossa ainakin Boomarit (Tampere), KY (Turku) ja Warranti (Vaasa). Mäkeen vapaa pääsy, joten kannustusjoukkueet nyt kasaan ja huutamaan oma joukkue voittoon (tai ainakin ääni käheäksi). Kevätsemma Muistatteko, kun kaikki bailaavat opiskelijat kokoontuivat vuosi sitten yhteen orastavan kevään heräillessä. Ei, se ei ollut vappu. Ainejärjestöt, nyt alkaa olla viimeisiä aikoja varmistaa mukanaolonne Kevätsemmassa. Pirauttakaa Kati Kekille (puh. 3100602) ja varatkaa oma lippukiintiönne. PEDAGO Pedagon kevätkokous ma 7.3. klo 18C4. Tarjolla kahvia ja pullaa. Tervetuloa! JYTK/TUHATKUNTA Seuraava opintopiiri 28.2.1994 klo 19.00 Sirkku ja Keimo Sillanpään luona Kuokkalassa osoitteessa Kiulu 5-7C 33. Keskustelemme toiminnan kehittämisestä. Uudet ja vanhat ovat tervetulleita. Luvassa 0R kahvia ja pullaa. Tuhatkunnan työryhmiin mahtuu vielä. Kiinnostuneet ottakaa yhteyttä Mikkoon p. 675 568 ja suoraan Sariin tai Timoon p. 90/6938254. 30-vuotisjuhla lähestyy. Valmistaudu! Jyväskylän Yliopiston Kemistit ry RADIKAALIN 25-vuotisjuhla to 24.3.1994 Jyväskylän ravintola Priimuksessa. Illalliskortti 150 mk/hlö Yhdystiedot: puh 941607957 Mari Tolvanen/Sirpa Tuikkala Ilmoittautuminen pe 4.3.1994 mennessä Jyvässeudun SETA PINK CLUB Puhelinpäivystys palvelee numerossa 941-3100660 keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 19.00-21.00. Muulloin info-nauha. Uusi toimistomme sijaitsee Yliopistonkatu 26:ssa sisäpihalta toisessa kerroksessa, jossa kokoontuvat viikottain seuraavat ryhmät: tiistaisin klo 18.30-20.00 nuortenryhmä torstaisin klo 18.30-20.00 kahvi-ilta ja sunnuntaisin klo 12.00-14.00 kristillinen piiri. Seuraavat bileet u^.2. ja 19.3., naistewp»vän juhlistamiseksi! LAISTEN BILEET 5\/$. paikkana ravintola Ilokivi klo 21.00-03.00, jossa nyt myös A-oikeudet. Tervetuloa mukaan. JARUry JARU toimii! JARU r.y:n ampumakilpailut poliisitalolla 1.3.1994 alkaen klo 19.00. Ammutaan omilla trai seuran .22 cal pistooleilla, matka 25 m. Palkintojen jako JARU:n saunaillassa keskiviikkoisin 2.3. Kortepohjan B-talon tilaussaunassa klo 20.00 alkaen. Kevätkokous Rentukan kabinetissa torstaina 10.3. klo 20.00. Aiheena mm. ekskursio Tikkakoskelle. Kaikki joukolla mukaan JARU:n reippaaseen ja maanpuolustushenkiseen toimintaan. Lisätietoja: Mikko Kontiainen puh. 242 711 Juhla-Jyrock palaa takaisin yo-talolle Tämän kevään Jyrockin ohjelma alkaa jo olla kasassa. Suomen ainoa sisätilojen rockfestivaali alkaa ylioppilastalolla perinteisesti paikkakunnan omilla bändeillä torstaina 7. huhtikuuta. Viime vuonnahan Jyrock oli kaupunkifestivaali. "Nimekkäämpiä esiintyjiä on hieman enemmän, koska tämä on Jyrockin 10-vuotisjuhla. Ja voi olla, että tämä on viimeinen Jyrock", povailevat Jyrockin ohjelmavastaavat Soili Puranen ja Markus Latvala. Purasen mukaan Jyrockin "10-vuotisen perinteen kruunaa Mieskuuro Huutajat" perjantaina 8. huhtikuuta. Iso osa Huutajista on esiintynyt aiemmissa Jyrockeissa eri bändeissä. Muita perjantain nimekkäitä esiintyjiä ovat Costi, viime vuoden tulokas Soundin ja Rumban listoilta; listoilla jo keikkunut progen ja punkin sekoitusta ilmentävä Y.U.P ja Velvetseistä tunnettu Veeti. jonka mukana on tällä kertaa Elastic Family. Tunnetumpien kategoriaan kuuluu.mwi* P.vvchoplasitta»., jonka musiikkia Latvala luonnehtii sanoilla "rankkaa kitaran vääntöä" ja Puranen sanalla "kaunista". Perjantain uudet nimet ovat Supperheads, Sub-Urban Tribe ja Jyrki Kuri & Kommunistit. Lauantain pääesiintyjän nimi on vielä salaisuus, mutta lämmittelijöiksi ei voi luonnehtia myöskään Shadovvplaytä ja Kauko Röyhkää. Illan tuoreempia kasvoja ovat rockin SM-kisiossa viidenneksi sijoittunut Absoluuttinen Nollapiste; Balkanin Juhla, joka soittaa balkanilaiseen kansanmusiikkiin perustuvaa "etnorockia" ja Deep Turtle, jota voisi luonnehtia sanoilla "teknoajan 22-pistepirkko". Ylioppilaskunnassa on syntynyt pieni tora, kun JYY:n hallitus antoi Purasen ja Latvalan palkkiohin 4 000 markkaa v ä h e m m ä n kuin kulttuuriv a l i o k u n t a anoi. "Olemme +Mnwmentvnei liihallituksen kulttuuripoliittisesta linjauksesta", Latvala ja Puranen sanovat. Latvalan ja Purasen palkkio noin kolmen kuukauden työstä on nyt 3 000 markkaa/henkilö. Aiemmin yhdelle henkilölle on maksettu 7 500 markkaa samasta työstä. "Toivottavasti palkkio saadaan kuntoon, vaikka alkuperäisestä hakemuksesta jo kyllä näkee, että ei me tähän pelkän rahan takia ryhdytä. Palkka on kuitenkin kannustin tehdystä työstä ja ammattitaidosta, ja se kuuluu asiaan", sanoo Puranen. "Pääasiallinen peruste on„ että projektimäärärahoihin on 22 000 markkaa käytössä tälle vuodelle: Rahoista olisi mennyt puolet ja edessä on monta projektia ja valiokuntaa", perustelee hallituksen puheenjohtaja Pekka Ojala (Pörssi&Dumppi). "Tämä ei ole mitään periaatteellista Jyrockin vastustamista. mikä näkyy sinä että siihen myönnettiin rahaa". Ojala sanoo. -Jouni Vauhkonen
1 6 f VAIN TALLA KUPONGILLA FAVOURITE VALKOVIINIT V I N E S S E -MOSEL < ^ v 3 ' t A R J % > PUNAVIINI v * ~ / v VALKOVIINI 1 ' ** « • • ROSE' 110; RHEIN «5 -PIESPORTER^ WHITE NUN -SUAVE 100 (Ei bonusleimoja) AVATTU OLUTJA VIINIHALLI V I L L I V I I N I TERVETULOA! S ^ Keski-Suomen OLUTJA VIINI TARVIKE (Paloaseman vieressä) Voionmaankatu 34, 40700 Jyväskylä, puh. 610 996 PALVELEMME MA-PE 10-18 LA 9-14 Viisi päivää, viisi yötä, satamäärin elokuvia ! TAMPEREEN XXIV KANSAINVÄLISET LYHYTELOKUVAJUHLAT 9.-13.3.1994 Afrikkalaisia elokuvia •> Etelä-Afrikka ennen vaaleja < m Jan Svankmajerin taikapiiri •:• VValerian Borowczykin raaka hellyys * Elokuvaopiskelijoiden uutuudet Suomesta ja Englannista * Yönäytös: Punkkia ja perversioita •:• Mika KaurismäkiiTigrero •:• Musiikkivideot Suomesta ja Afrikasta •:• Arkiston aarteet <• Suomi-animaatio 80 v u o t t a * Kafka ja lyhytelokuva <r Kotimainen ja kansainvälinen lyhytelokuvakilpailu •> Festivaaliklubit! TAMPEREEN ELOKUVAJUHLAT, PL 305,33101 TAMPERE | LIPUNMYYNTI: TULLIKAMARI 2.KRS. 21.2.-8.3. PUH. 931-223 1066] FESTIVAALIN AIKANA LIPUNMYYNTI ESITYSPAIKOILLA YLIOPPILASKUNTA KIITTÄÄ VOITONPÄIVÄÄN OSALLISTUNUTTA YLEISÖÄ JA ESIINTYJIÄ. EIKÖHÄN SE SIITÄ. SINUN YLIOPPILASKUNTASI MikroMikko 6 Plus MD/33 VE14C-näytöllä ^ H p v l i k k o 6 Plus MD/33 .itushintaan 12900 mk Minitornimallinen, monipuolisesti laajennettava mikro. Mukana ulkoinen välimuisti, Pentium OverDrive -kanta, 2 local bus ja 3 ISA-korttipaikkaa, 5 laitepaikkaa edessä ja 2 sisäistä kiintolevypaikkaa, 1 Mt local bus grafiikkakiihdvtin, 1024x768, 256 väriä 72 Hz! Windows-aputiedostoon hakusanoin tallennetusta ja kuvitetusta käsikirjasta löydät ohjeet helposti ja nopeasti. Tarjouskokoonpano Intel 80486SX/33 MHz, 4 Mt muisti (maks.64 Mt), 128 kt välimuisti (maks. 256 kt), 245 Mt kiintolevy, local bus -grafiikkakiihdvtin 1 Mt, MS-DOS 6.2, Win 3.1SR 14" SuperVGA (MPR H), hiiri ja Ergo 102 -näppäimistö. Opiskelijan arkeen saa toki kuulua muutakin kuin metrinen pino ruutupaperia sekä lyijykynä jalcumi. Nimittäin kun haluat elämääsi kunnon äksöniä, saat sitä megamäärin hankkimalla itsellesi MikroMikko 6 Plus MD/33:n. Se on menohaluinen ja tanakasti vääntävä 486-työasema, joka tarjoaa tehoa ja laajennusvaraa aina kuumaan CD-ROMmiin saakka. Eikä ruuti lopu jatkossakaan kesken, sillä koneessa on vakiona 238-nastainen kanta tulevalle Pentium OverDrivesuorittimelle. Suunnittelitpa kradua tai pelejä, MikroMikko on aina paikallaan. Paitsi kun käynnistät sen... MikroMikko on ICL:n rekisteröity tavaramerkki. Intel Inside-logo on Intel Corporationin tavaramerkki. Kysy lähin jälleenmyyjäsi Davasta, puh. (90) 56168 282 Dava Oy (90) 56161 PL 129, 00101 Helsinki MikroMikko Uusi pehtori valitaan 28. maaliskunta Rehtorin ja vararehtoreiden toimikausi päättyy heinäkuun lopussa. Uusi rehtorikaarti valitaan maanantaina 28.3. klo 12.15 Musicalla salissa 103. (Edellisessä Jylkkärissä siis oli väärä päivä.) Rehtorin valitsee noin 150 henkilön vaalikollegio, jossa professoreilla on selvä yliedustus. Opiskelijoita kollegiossa on vain parikymmentä: yliopiston hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen opiskelijajäsenet. Aiempien rehtorinvaaleiden yhteydessä ylioppilaskunnan edustajat ovat vaatineet opiskelijoiden määrän lisäystä hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen varajäsenillä. Toistaiseksi vaalikollegion kokoonpanoa ei ole saatu muutettua. Missä viipyy laaja kollegio? Hallintojohtaja Juho Hukkinen, mikä maksaa, kun vaalikollegiota ei ole suurennettu? "Se johtuu siitä, että me pysäytimme koko meidän asetuksen valmistelun. Rehtori pysäytti sen, kun tunteet rupesivat kuumenemaan yliopistoyhteisössä säästösuunnitelmien takia. Rehtori ei halunnut sitä enää hämmentää siinä vaiheessa. Se käynnistyy nyt uudestaan. Muistin kyllä silloin viime keväänä, että vaalit ovat tulossa, mutta ei sille silloin voinut mitään." Milloin valmistelu alkaa uudestaan? "Nyt rupeaa olemaan sellainen aika, että sitä keskustelua pitää viritellä uudelleen. En ole rehtorin kanssa sopinut tarkemmin. Minulla on luonnokset, joissa kollegiota on laajennettu." "Mustaa hevosta" etistään peliin Rehtoriksi voidaan valita joku yliopiston professoreista. Tähän mennessä rehtoripelissä on mainittu rehtori Aino Sallisen ja vararehtori Pekka Neittaanmäen nimet, mutta myös "mustaa hevosta" haetaan jatkuvasti. Sallisen ja Neittaanmäen välejä luonnehditaan tällä hetkellä "erittäin jännitteiseksi". Sallisen uudelleenvalintaa heikentää se, että hän on yliopiston säästöjen takia joutunut astumaan miltei jokaisen valitsijan varpailla. Jouni Vauhkonen