% Jyväskylän ylioppilaslehti N o 3 25.2.1993 3 3 . vuosikerta Missä ovat kaikki vihaiset nuoret miehet? s. 6-7 ^f%h^r^^<^~:''-MM ..,, : : ,,^,.^ m ^: :[ Vi-Mtäti±m:i;MJ^ii-::
Elävät kuvat kuolkoon, tuumaa Viinanen . j * <* ^ Valtiovarainministeri Iiro Viinanen on arvonlisäverollaan lyömässä suomalaista kultuuria hautuumaalle. 22 prosentin hintapläjäys tappaisi kaikkein varmimmin suomalaisen elokuvakultuurin; pienet teatterit ympäri Suomea haihtuisivat, ulkomaisten pienten yleisöjen elokuvien maahantuonti lakkaisi ja Suomessa tehtäisiin vain Körmyjä ja Turhapuroja. Uusi vero nostaisi elokuvalipun hintaa reilut kymmenen markkaa. Valtio veisi omansa niin levittäjien teattereilta perimistä maksuista kuin lipputuloistakin. Listahitti-elokuvat maksavat nytkin j o 40 markkaa, Viinas-veron jälkeen kaksi ihmistä joutuisi maksamaan yli satasen. Kun ihmisillä ei muutenkaan lamamaassa ole liikoja rahoja, ei elokuvissa käytäisi usein ja vähemmistöelokuvien yleisöt pienenisivät olemattomiin. Ulkomaisten "marginaalifilmien" maahantuonti loppuu, jos tappio on varma. Kotimaisten "ei-Körmyeikä-Uuno -filmien" teko loppuu , jos kellään ei ole varaa tulla katsomaan. Tappoiskua ei voi perustella suomalaisten tekijöiden huonoudella. Matti Pellonpää valittiin juuri Euroopan parhaaksi elokuvanäyttelijäksi, Kaurismäen veljeksiä juhlitaan filmifestivaaleilla ympäri maailman, hyvien uusien tekijöiden ensi-iltoja pukkaa ilmoille harva se kuukausi. Toki televisio esittäisi elokuvia vähemmistöille ja enemmistöille, mutta turha luulla, että suomalaisten kanavien ohjelmavalinnat olisivat pienten katsojaryhmien päätettävissä. Ilman teatteria elokuvien taika katoaisi ja ihmiset linnoittautuisivat yhä enemmän sohvilleen. Poliitikolla pitäisi olla näkemys siitä minkälaiseksi hän maailman haluaa kehittyvän. Mikäli Iiro Viinanen on täysin ymmärtänyt arvonlisäveronsa seuraukset hän näyttää kapeakatseisuutensa. Kulttuurilla ei tunnu olevan muuta kuin ajankulun arvo. Suomen nykyinen hallitus jankuttaa kansalaisille mantraansa: jos Suomi ei liity Ey:öön, Suomi putoaa periferiaksi. Nyt sama hallitus on tekemässä Suomesta syrjäseutua arvonlisäverollaan. Eurooppalaisuuteen kuulunee valinnan mahdollisuus ja vapaus. EY työvoiman ja pääoman siirtymisvapauksineen on hallituksen mukaan juuri valinnanvapautta. Miksi kulttuuri ei ole vapaa? Yleiseurooppalainen käytäntö elokuvan verottamisessa on 5-7 prosenttia, joka on huomattavasti muuta verotusta alhaisempi. Vuonna -89 Suomi 26 muun Euroopan maan ja Euroopan neuvoston kanssa allekirjoitti AV-Eureka sopimuksen. Sopimuksen peruskirjan ensimmäinen kohta määrittelee AV-Eurekan tavoitteiksi eurooppalaisen elokuvan vaihdon ja levityksen edistämisen ja eritoten pienten maiden elokuvien kehittämisen ja levittämisen. Arvonlisävero ei käy tämän sopimuksen kanssa yksiin. Anssi Koskinen TUKKA PAÄ Sukupuoliasiain kirjelaatikko Tenttikuoreni on noin 42 senttiä pitkoja 21 senttiä leveä. Kerralla sinne tulee noin 2-4 liuskaa. Onko tämä normaalia? Olen epätietoinen enkä uskalla enää käydä yleisissä tenteissä. nimim. Ei opponoija dispositiokin seisoo Parahin Ei opponoi ja dispositiokin seisoo. Voit olla huoleti. Koolla ei ole väliä, vaan sillä, kuinka sitä käyttää. Ja kun nuo sinun mittasikin tuntuvat ihan normaaleilta, voit käydä yleisissä tenttipäivissä aivan huoletta. Hei Tukkis. Mä oon neljännen vuoden sivuaineopiskelijakimma Keski-Suomesta. Mullon ihana poikaystävä, jonka kanssa mä oon styylannut jo kolme vuotta. Me tehdään yhdess kaikkee mahdollista ja meil menee muuten tosi hyvin, mutia yx asia meil pragaa, nimittäin se, et mullon vaikeuksia saada gradua. Yksin mä oon saanut gradun, mut poikaystäväni (erityispedagogiikka) kanssa mä en oo onnistunut vielä kertaakaan. Mikä neuvoksi? Onko mun nyt jätettävä poikaystäväni ja etsittävä uusi esimerkiksi liikuntatieteellisestä ? nimim. Akvaariogradu -68. Nimimerkki Akvaariogradu -68. Useat tytöt onnistuvat yksin pro seminaareissaan, mutta poikakaverin kanssa yhdessä gradun saaminen voi olla vaikeampaa. Gradun saamista voi estää mm. jännitys, huono yleiskunto, liiallinen alkoholinkäyttö tai joukkueurheilu. Pyri kuitenkin puhumaan poikaystäväsi kanssa ja pohtimaan sitä, mistä teillä "kiikastaa". Älä ole turhan suorituskeskeinen, opintoviikot eivät välttämättä tule, jos yrittää liikaa. Muistakaa myös esitutkimuksen tärkeys gradun saavuttamiseksi. Gradua voi yrittää aluksi saavuttaa myös suullisesti. Älä siis vielä ala muuttamaan liikuntatieteelliseen tiedekuntaan tai toiselle laitokselle, sillä se on turhaa ja ennenaikaista. Usein vain muutto synnytyslaitokselle on tarpeellinen. Muista myös, että opponointi on ihan luonnollinen asia ja että lähes tulkoon kaikki tekevät sitä. Help me, dear Hairhead! Mä oon yx yliopiston lehtori Jyväskylästä ja mullon aivan hirvee ongelma. Tenttini ovat yleensä runsaat ja epäsäännölliset, kuitenkin noin kerran kuussa. Viimeksi tenttieni väli oli 28 vuorokautta. Mun oppilaat haluu enemmän tenttejä ja vai k mä kuinka yritän sanoo, et mä oon illalla väsynyt ja mullon pää kipee, niin ne haluu lisää sitä. Nyt mun tenttivastaukset on jo viikon myöhässä!!! Auta mua, pliis! nimim. Assistentti vai impotentti? Ps. Voiko suullisesta tentistä tulla raskaaks? Täytyykö yliopiston supistuksia pelätä? Tenttivastauksia näkemättä asiasta on vähän vaikea mennä sanomaan mitään, jotenka suosittelen teitä heti kääntymään dekaanin puoleen. «;• . ' . , : . : : ' '•;• • ! v . Olen toisen vuoden sosiologian opiskelija. Nyt haluaisin muuttaa pääaineekseni filosofian. Onko tämä normaalia? Entä ehkäisy? nimim. Lonely Wittgenstein -72 Hyvä Lonely Wittgenstein -72. On aivan normaalia, että filosofia kiinnostaa. Eräiden tutkimusten mukaan jopa 20 prosenttia sosiologian opiskelijoista tuntee viehtymystä filosofiaan. Varsinkin teini-iässä monella on kokemuksia filosofiasta. Tutustu vain rauhassa itseesi ja yritä löytää oma tiesi, Ehkäisyn suhteen kannattaa näinä päivinä olla tarkkana. Muista, että tarttumisriski on sosiologilla ja filosofilla sama. Ennen sosiologeilla ja filosofeilla ei ollut muuta eroa kuin se, että sosiologi tarvitsi "työskennellessään" vain kynää, paperia ja kumia, filosofille riitti pelkkä kynä ja paperi. Näinä päivinä kumi on aivan yhtä tärkeä niin filosofeilla kuin sosiologeillakin. SYLttytehtaalla Opiskelija liikkeelle! "EI JUU, LUKUKAUSIMAKSU" -peli on vasta vuoden vanha "uutuus", jolle erityisesti ministerispiireissä on löytynyt harrastusta. Opiskelijalla pelistä puhuminenkin saa leivänkannikan lipsahtamaan väärään kurkkuun. Leivänkannikka sinällään on terveellinen välipala, mutta sellaisenaan nautittuna ja päivän ainoana ateriana se on liian yksipuolista ravintoa. Pitemmän päälle opiskelija voi sairastua vakavasti aliravitsemukseen. ÄLÄ SIIS ALOITA nälkävyön kiristämistä vielä. Varsin pian saatamme tarvita runsain määrin voimiensa tunnossa olevia opiskelijoita osoittamaan käytännössä, mitä mieltä ministeriöitten "pelistä" olemme. Sillä väfin toimi lähettelemällä lukukausimaksuja vastustavia postikortteja kotiseutusi hallituspuolueitten kansanedustajille ja kirjoita nimesi samaisia maksuja vastustavaan adressiin. Kortteja ja adresseja löytyy ympäri Kampusta lähinnä kahvioiden läheisyydestä. TOINEN MURHEENKRYYNI puurossani on viime aamuina ollut Valtionrautatiet. VR irtisanoi opiskelijajärjestöjen kanssa tekemänsä sopimuksen tammikuussa ja aikoo ensi syksystä lähtien ryhtyä erityisen tarkasti syynäämään kaikkien yli 30-vuotiaiden opiskelijoiden matkustusoikeutta. Miksikö se minua "alaikäistä" huolestuttaa? Kysymys on periaatteesta. Järjettömällä skeptisyydellään VR aikoo mielivaltaisesti rajata pois automaattisen alennusoikeuden yli 30vuotiailta opiskelijoilta. Minkä takia ongelmana ovat nimenomaan yli 30 vuotta täyttäneet? Miksi ei ikäraja samantien voisi olla 40 vuotta tai vaikka 80? Säästöjä -joilla VR päätöstään perustelee (muita perusteluja sillä ei olekaan esittää)rahoituksella tuskin saadaan, lisää byrokratiaa kylläkin. RAIDELIIKENNE on julkisista liikennöintimuodoista tällä hetkellä ehdottomasti vähiten saastuttavaa. Niin ollen sitä tulisi aina suosia. Mikäli emme saa neuvotteluissa aikaan uutta, edellä mainitun rajoituksen poistavaa sopimusta, joudun minäkin harkitsemaan Matkahuollon bussipalvelujen käyttäjäksi siirtymistä solidaarisuuden nimissä. Pysy kuulolla Sinä, alle kolmikymppinen. Sinunkin panostasi voidaan tarvita kamppailussa VR:n mielivaltaa vastaan. Tarja Parviainen Kirjoittaja toimii Jyväskylän ylioppilaskunnan delegaattina Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksessa. Aiemmin hän on toiminut muun muassa myyjättärenä Kampus-Kirjas^~sS~ kannen teos: Matti Porre "Nimetön" 1992 1.500.000,valokuva: Anssi Koskinen
ARC mikrot 386 SX 25 7500,(testivoittaja) 486 SX 25 9600,486 DX-33 11400,4 MB RAM (386 SX 2 MB) 80 MB KIINTOLEVY 3.571.44 MB LEVYKEASEMA 14" SVGA + OHJAIN !ä=TTI<*l ILJA ISA stntoKMUM • . « o n o j r u u x r t A / (riMl\MK94Hn73O,mUAX9*l6i30S0 J J Y L K K Ä R I N KOPIOT MONISTEET VÄRIKOPIOT GRADUJEN SIDONTATYÖT Viitaniementie 15 P. 214 322 Opiskelijalle tulossa oikeus kotipaikan valintaan Toimikunta ja sisäministeri Pekkarinen puoltavat Pasista jyväskyläläinen, jos haluaa Haluaisitko hakea verotodistuksesi Jyväskylän verovirastosta, äänestää vaaleissa täkäläisiä ehdokkaita tai vaikkapa käyttää kunnallista valitusoikeutta? Se.ei vielä käy päinsä: ellet sitten ole vakituisessa työssä tai ellet saa perheenlisäystä. Hallitusmuodon 7 pykälän mukaan Suomen kansalaisella on oikeus oleskella omassa maassa, vapaasti valita täällä asuinpaikkansa ja kulkea paikkakunnasta toiseen, mikäli laissa ei ole toisin säädetty. Entinen JYY-aktivisti, nykyinen sisäministeri, Mauri Pekkarinen (kesk) on halunnut korjausta asiaan ja asetti kotipaikkatoimikunnan pohtimaan parannusesitystä. Toimikunnan mietintö uudeksi kotikuntalaiksi luovutettiin 11.2. ministeri Pekkariselle. Opiskelijaystävällinen mietintö Mietinnön mukaan henkilön kotikunta määräytyisi tosiasiallisen asumisen perusteella. Kansalaisen oma käsitys kotikunnasta ratkaisi asian. Rekisteröinti tapahtuisi oman ilmoituksen mukaan eikä se enää vaatisi viranomaisen päätöstä. Jos jollain on kaksi asuntoa ja osoitetta, kotikunnan valinta riippuisi vain valitsijasta itsestään. Kumpaankin kuntaan pitäisi olla "kiinteä suhde". Mietinnön mukaan kotikunta ei kuitenkaan muuttuisi, jos asuminen toisessa kunnassa kestää alle vuoden. Tällöin kyseeseen tulevat mm. työtehtävät, opiskelu, sairaus tai jokin muu näihin rinnastettava syy. Nykyisessä lainsäädännössä ei ole ollut aikarajaa tilapäisen oleskelun pituudelle. Eli opiskelijat eivät yleensä ole saaneet kotipaikkaoikeutta opiskelupaikkakunnallaan. Nyt tilanne korjautuisi ja yli vuoden kestävän opiskelun vuoksi henkilö voisi vaihtaa kotipaikkaa niin halutessaan. Toimikunta esittää myös mm. ilmoitusmenettelyn yksinkertaistamista. Kuntien järjestöt eri mieltä Opiskelijajärjestöt, muiden muassa SYL ja JYY, ovat tervehtineet mielihyvin toimikunnan mietintöä ja lakiehdotusta. Kuntien keskusjärjestöjen edustajat jättivät kuitenkin eriävän mielipiteen, vedoten lähinnä kunnallistalouden vaikeuksiin. Pienet kunnat ovat huolissaan veronmaksajien vähentymisestä ja valtion tukirahojen pienenemisestä. Suuret kunnat pelkäävät, että mahdollinen muuttoliike lisää mm. perusturvaan liittyviä kustannuksia. Pekkarinen tukee mietintöä Sisäministeri Mauri Pekkarinen tuki luovutustilaisuuden puheessaan opiskelijoiden kotipaikkaoikeutta kunnallisjärjestöjen nikottelusta huolimatta. Ministerin avustaja Timo Laaninen uskoo, että toimikunnan mietintöön ei tule mitään uutta. Pekkarinen korosti yksilön oikeutta todellisen asuinpaikan mukaiseen kotikuntaan. Kotikuntakin olisi voitava valita tosiasioiden perusteella. Ministerin mielestä järjestelmän olisi sopeuduttava tähän. Sisäministeri piti tärkeänä, että lakiehdotus annettaisiin eduskunnalle mahdollisimman pian. Tarkkaa aikataulua ei ole tiedossa. Lain voimaanastumispäiväksi ministerin erityisavustaja Laaninen arvailee "ehkä vuoden vaihdetta". Sisäministeri Pekkarinen kiitteli kotipaikkatoimikunnan mietintöä hyväksi ja asialliseksi, mutta kantoi huolta myös kuntien taloudesta. Puheessaan ministeri kuitenkin painotti sitä, että taloudelliset vaikutukset ovat vaikeasti arvioitavissa. Pekkarisen mukaan on vaikea ennakoida, kuinka moni vaihtaisi kotikuntaansa ja kuinka pitkälle aikavälille muuttoliike ajoittuisi. Kunnallistalouden vaikutukset voivat ministerin mielestä olla myös "vastakkaisuuntaisia". Ministerin mukaan jatkovalmistelut tehdään yhteistyössä kuntien ja eri hallinnonalojen eksperttien kanssa. teksti: Mika Lehto kuvasarjakuva: Anssi Koskinen Vanhojen opintolainojen korot nousevat Ennen heinäkuuta 1992 nostettujen opintolainojen korot nousevat kahteentoista prosenttiin. Vanhojen lainojen 0,44 % koron nousu rasittaa 1,5-2 vuotta sitten tai aiemmin valmistuneiden kukkaroa. Korkotuen piiristä poistuneita entisiä korkeakoulujen ja keskiasteen opiskelijoita on yhteensä 323 000 333 000. Valtio maksaa vanhalla lainalla leipäänsä leventäneiden vielä opiskelevien koron nousun: vanhojen lainojen korko on opiskelijoille 4.25 %. Jo valmistuneet ja vielä opiskelevat yhteensä 463 000 sivistynyttä ovat nostaneet vanhamuotoista opintolainaa yhteensä 11,8 miljardia markkaa, mistä 7,7 miljardia on korkotuen piirissä. Vanhojen opintolainojen korko sidottiin pankkien painostuksesta markkatalletusten keskikorkoon kesällä 1991. Pankit olivat jo pitkään nurisseet opintolainojen myöntämisen kannattamattomuutta ja asiaa selvittelemään asetettu valtiovarainministeriön korkotuki-työryhmä esitti pankkien vahvassa markkinatilanteessa osapuolien väliseksi kompromissiksi opintolainojen koron sitomista markkatalletusten keskikorkoon. Markkatalletusten keskikorko määräytyy kaikkien Suomen markkamääräisten talletusten keskiarvon mukaan eli vanhojen opintolainojen korkoa nostavat mm. verollisten tilien korot. Muita markkatalletusten keskikorkoon sidottuja lainoja ovat esimerkiksi metsätilalainat. Markkatalletusten keskikoron pohjalta opintolainoille määritelty korko heijastelee korkotason muutoksia hitaasti ja jähmeästi. Nyt tapahtuvan koron nostamisen perustana on jakso 1.10.91 30.9.92. Vuoden 1992 loppupuolella tapahtunut talletuskorkojen lasku näkyy vanhojen opintolainojen korossa seuraavan jakson (1.10.92 30.9.93) jälkeen keväällä 1994. Ylioppilaskunnan parkkilippuja ei osteta Ylioppilaskunta määräsi vuoden alkupuolella ylioppilastalon päässä sijaitsevat pysäköintitilat maksullisiksi. Kampus-kirjan kauppias Harri Välisalo kertoo, että kuukauden pysäköintiin oikeuttavia 150 markan hintaisia kortteja ei ole myyty yhtään. Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Aki Hyödynmaan mielestä tilanne ei ole ongelma. "Taloudellisesti on tietysti ikävää, että JYY ei saa tuottoa. Minusta tämä on hyvä osoitus siitä, että kampuksella on riittävästi parkkipaikkoja, koska ne pystyvät olemaan tyhjillään", Hyödynmaa sanoo. Tyhjille paikoille on kuitenkin Hyödynmaan mukaan jonkin verran pysäköity maksamatta ja siitä saatu pysäköintivirhemaksu. "Minua ei paljon liikuta se, jos ihmiset haluavat maksaa 150 markkaa kertapysäköinnistä. Maksakoot, vaikka samalla hintaa saisivat kuukauden pysäköinnin", Hyödynmaa sanoo. JYY:n hallitus esitti kaksivuotista edustajistoa Ylioppilaskunnan hallitus pitää tiukasti kiinni edustajistokausien kaksivuotistamisesta.Tammi-helmikuun vaihteessa hallitusta kannattavat edustajistoryhmät hajosivat asiasta äänestettäessä. Tuolloin päädyttiin äänin 18-16 jatkamaan kaksivuotistamisen valmistelua. Helmikuun 9. päivänä hallitus päätti yksimielisesti esittää edustajistolle edustajiston kauden kaksivuotistamista. Kokouksen aikana hallitus piti poikkeuksellisen keskustelutauon, jonka ajaksi "ylimääräiset" henkilöt, muiden muassa edustajiston puheenjohtaja Kasperi Launis poistettiin paikalta. Hallituksen puheenjohtajan Aki Hyödynmaan mukaan keskustelutauolla katsottiin, ettei asia ole sellainen luottamuskysymys, jonka takia hallitus kaatuisi, jos edustajistoryhmät äänestäisivät hallitusta vastaan. "Katsoimme, että se on oleellisesti vain hallituksen asia keskustella tuosta asiasta", Hyödynmaa perustelee keskinäistä keskustelua. Edustajiston kokous pidettiin tiistaina 23. helmikuuta eli samana päivänä, jolloin tätä lehteä painettiin. Mikäli edustajistossa mielipiteet eivät ole vaihtuneet, pidetään JYY:n vaalit joka syksy kuten ennenkin, sillä muutosehdotus tarvitsi 3/4 enemmistön mennäkseen läpi.
'4 "Varasin ajan YTHS.n mielenterveyspalvelusta Etsin Jack Nicholsonia, löysinkin Woody Allenin" Olen varannut haastatteluajan YTHS:n mielenterveyspalveluista. Käyköhän siellä hulluja? Missähän se kallonporaajien tönö sijaitsee? Näkeeköhän kukaan, että marssin ovesta sisään? Opiskelijoiden mielenterveyttä hoitava henkilöstö löytyy kirjaston ja Mattilanniemen välimaastosta. Ympärillä on hiljaista eikä ihmisiä näy ollenkaan. Helpotus. Vanhan omakotitalon sisältä ja neljän oven takaa löytyy etsimäni henkilö, psykologi Asko Hietala. Hietala ottaa minut ystävällisesti vastaan ja tarjoaa kahvia. En ota, koska join lähtiessäni "pari kuppia". Siirrymme psykologin huoneen puolelle. Avarassa huoneessa on paljon sohvatilaa. Pastellinsävyistä. Pienten alkurupattelujen jälkeen päätän ryhtyä asiaan. Kerron psykologille ensimmäiseksi, että hieman nolotti marssia ovesta sisään. Entä jos joku näki? Onkohan mielenterveyspalvelut sijoitettu tarkoituksella syrjään? "Kyse ei ole siitä, että mielenterveyspalvelujen käyttäjät olisi eristetty muista terveyspalvelujen käyttäjistä. Syynä on yksinkertaisesti tilan puute", toteaa Hietala. Lama ei horjuta opiskelijaa ? Jännitykseni on karannut jonnekin. Yritän siirtyä ensiksi rahakysymyksiin ja turvaudun legendaksi muodostuneeseen lamakysymykseen ja rahaan. "Käytännössä olemme tulleet pari vuotta toimeen nollabudjetilla. Vaikka budjettimme on pysynyt samoissa, se ei kuitenkaan vaikuta palveluihin. Peruspalveluihin ei ole koskettu eikä kosketakaan. Raha on pois sijaisista ja henkilökunnan koulutuksesta", sanoo psykologi Hietala. Takaraivossani raksuttaa käsitys siitä, että lama olisi radikaalisti nostanut mielenterveyspalvelujen käyttäjien määrää. Hietala on kanssani hieman eri mieltä. "Viimeisen vuoden aikana asiakkaita on tullut kymmenisen prosenttia lisää. Koko valtakunnassa tilanne on samanlainen. Mekin olemme vastanneet lisääntyneeseen kysyntään ja ajat ovat aika tukossa. Lama ei näy niin selvästi opiskelijoilla; opiskelijathan ovat aina eläneet pienessä lamassa. Lama voi toki näkyä välillisesti esimerkiksi omaisten elämäntilanteen vaikeutumisen kautta. Samoin itsensä elättäminen on vaikeaa, kun lainan korot ovat korkealla eikä töitä löydy etsimälläkään", Hietala pohtii. lenterveyden hoidon piiriin, eivät juuri koskaan liity opiskeluun. "Opintohuolet eivät ole keskeisiä sisältöjä", toteaa Hietala. Mieltäni askarruttaa se, että mikä sitten saa opiskelijat kääntymään ammattiauttajan puoleen. Psykologi Asko Hietala miettii hetken ja vastaa. "Ensimmäinen tyypillinen ongelma on sosiaaliseen elämään liittyvä pelko ja jännitesiintynyt." "Kolmas syy nivoutuu yleiseen itsenäistymättömyyteen. Monilla on ollut kotona suojainen maailma. Opiskeluvaihe irrottaa vanhoista siteistä. Opiskelijat alkavat miettiä sitä, "mitä minä oikein olen". Identiteetin muodostuminen on jäänyt puutteelliseksi eikä asioita pystytä ratkomaan omin päin. Ongelmat ilmenevät hyvin eri tavoin, mutta näiden itsenäistymättömyysongelmien taustalla on usein Päätän turvautua vielä toiseen myyttiin. Yleisesti luullaan, että ihmiset tekeytyvät "hulluiksi" saadakseen lääkkeitä ja pillereitä. Psykiatri Knuuttila haluaa romuttaa koko myytin. "Kun tulin taloon 15 vuotta sitten tällaisia yrityksiä oli havaittavissa. Semmoiset tapaukset ovat hävinneet." Psykiatrina Knuuttila on vastuussa lääkereseptien kirjoittamisesta. Knuuttilan mukaan lääkkeitä kirjoitetaan Hietalan mielestä lama näkyy selvemmin kirkoissa, kuntien mielenterveyspalveluissa ja sairaaloissa. Ihmisiltä menee näinä aikoina helposti elämänhallinta. Varsinkin sellaisilta, joilta lähtee työpaikka ja rahan tulo ehtyy. Työpaikkaan liittyvät asiat saattavat aiheuttaa ongelmia opintojen loppusuoralla oleville. "Tiettyä depressiivisyyttä on havaittavissa. On vaikea motivoitua opiskeluun, jos ei työpaikasta ole tietoakaan." Rakastamisen sietämätön vaikeus Syyt, joiden takia opiskelijat hakeutuvat YTHS:n mietäminen. Se voi ilmetä monella tavalla: jännittämisenä, tenttipelkona, kahvikuppineuroosina tai vaikkapa paniikkihäiriönä." "Toisen ryhmän muodostavat rakkaussuhteet. Rakastumiseen on kautta aikojen liittynyt vaaroja. On sanottukin, että rakastaminen on vaikeaa. Rakastamiseen liittyvät ongelmat ilmenevät monella tapaa: esimerkiksi menneisyyden haamut voivat ilmestyä mieleen. Apua haetaan myös esimerkiksi pettämiseen, masennukseen, suhteen loppumiseen tai riitelyyn. Ennen raskaaksitulo oli ongelma, mutta ehkäisyvälineiden kehityttyä ongelmaa ei juurikaan ole pitkä persoonan historia, joten ne vaativat selvitäkseen enemmän aikaa." Mielisairaat eivät pääse yliopistoon Rohkenen vihdoin esittää mieltäni eniten askarruttaneen kysymyksen: Onko moni asiakas mielisairas? Psykologi Hietalan mukaan sairaalahoitoa tarvitsevia on vain muutama. Samaa vakuuttaa lääketieteellisen koulutuksen saanut psykiatri Kirsti Knuuttila. Yliopistoon pääsy on jo niin vaikeaa, että tuskin kovin moni mielisairas yliopistoon pääseekään. Hulluus-myytti romuttui. täysin luottamuksellista." Yksi poikkeus löytyy. "Asiakkaan omasta pyynnöstä voidaan antaa lausunto viranomaisille johonkin selvitykseen asiakkaan oman edun takia. Korostan, että omasta pyynnöstä ja oman edun vuoksi", toteaa Knuuttila. Ei lyödä leimaa otsaan Psykologi Hietala ja psykiatri Knuuttila toteavatkin, että heidän työnsä on pitkälti psykoterapeuttista. Keskustelu ja ongelmien ratkonta on tyypillisintä työtä YTHS:n mielenterveyspalvelussa. "Monet haluavatkin objektiivisemman näkemyksen mieltä askarruttaviin ongelmiin ja haluavat varmistua asiasta", toteaa Kirsti Knuuttila. "Meiltä ei saa diagnooseja eikä siis isketä leimaa otsaan. Pyrimme lähinnä keskustelemaan, auttamaan ja löytämään ratkaisun ongelmiin", Asko Hietala kertoo. Hietalan mielestä kuvitellaan usein, että tultaessa psykologin vastaanotolle menee oma pätevyys ja arvo. Se ei ammattiauttajan mielestä pidä paikkaansa. "Ei ongelmia kannata omassa päässä jauhaa. Hakeutuessaan vastaanotolle opiskelija osoittaa itsenäisyyttä ja rohkeutta ottamalla ohjat omiin käsiinsä." "Kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen. Opiskelija voi ongelmissaan kääntyä meidän puoleen. Ketään ei pakoteta eikä tuputeta", sanoo Kirsti Knuuttila. YTHS:n mielenterveys osoittautuikin tutuksi amerikkalaisista elokuvista ja sarjoista. Opiskelijat käyvät keskustelemassa ongelmista terapeutin kanssa. Kerään tavarani ja lähden. Muutama ihminen näki minut. Nähkööt. Hämeenkatu 3 ofl kaukana hullujenhuoneesta. Teksti: Mika Lehto Piirros: Pasi Jalkanen Kirjasto kurjistuu -rahoja vä Laitokset "hankkivat" tenttikirjat, lehtitilaukset karsitaan puoleen Yliopiston kirjaston hankintamäärärahat ovat pienentyneet viime vuodesta yli kolmekymmentä prosenttia. Kun markan arvon aleneminen otetaan huomioon, pudotus on vielä paljon suurempi suuri osa kirjallisuudesta ja aikakausjulkaisuista on tuontitavaraa. Kirjasto on yliopiston välttämätön ja arvokas osa: tutkijat ja opiskelijat eivät ilman sen palveluja tule toimeen. Sen olisi oltava yliopiston vahvuusalue, mutta nyt näyttää tulevaisuus vähän tuppai seita. Kirjaston johtokunta jakaa niukat hankintamäärärahat kokouksessaan 25.2. Alustavien tietojen mukaan johtokunnalle esitetään, että kurssikirjallisuuden hankinta siirretään laitosten vastuulle. Monografioista tingitään tuntuvasti ja lehtitilaukset karsitaan yhteistyössä laitosten kanssa puoleen nykyisestä. Kurssikirjojen hankinta on toistaiseksi hoidettu keskitetysti melkein pelkästään pääkirjaston kautta; laitoskirjastot ovat hoitaneet lähinnä lehtien ja monografioiden hankintaa laitosten henkilökunnan tarpeisiin. Laitosten määrärahoja on kiristetty niitäkin kaikestahan säästetään, mikä saattaa tarkoittaa , että tenttikirjojen hankinta ja tutkintovaatimusten uudistaminen pannaan jäihin. Laitoskirjastot ovat viimeisten puolenkymmenen vuoden aikana saaneet aina vain suuremman osuuden hankintamäärärahoista. Opiskelijoiden kannalta kehitys on mennyt huonoon suuntaan, sillä pääkirjastolle hankittuina kirjat ja lehdet olisivat olleet paremmin opiskelijoiden käytössä ja saatavilla. Pääkirjastolta ovat pahat kielet kertoneet, että laitoskirjastoihin hankitut teokset eivät aina löydä tietään luetteloihin. Vanha kaikkien tiedossa ollut totuushan on, että jos luettelon mukaan kirja löytyy laitoskirjastosta, sitä ei saa käsiinsä, jollei ole asiaa proffan kesämökille. Uusimman kirjallisuuden saanti on välttämätöntä opiskelijoille ja tutkijoille myös lama-aikana. Kun kurssikirjojen hankinta siirtyy laitosten vastuulle, on laitoksilla oltava entistä tarkempana. Laitoksen etu on tietysti, että opiskelijat saavat tenttikirjansa helposti; muuten ei tulosta synny. Täytyy vain ymmärtää koko laitoksen etu, se on sama kuin opiskelijan: kirjat pääkirjastoon kaikkien saataville. Sama koskee tutkijoiden kesämökeillä ja kotikirjahyllyissä lojuvia teoksia. Ari Heikkinen, korkeakoulupoliittinen sihteeri harvoille. "Opiskelijat eivät lääkkeitä käytä. Tai jos lääkkeisiin turvaudutaan, se tehdään terveen kritiikin läpi. Opiskelijat haluavat lopettaa lääkkeiden syönnin heti, kun se on mahdollista." Kolmas myytti kaipaa vielä selvennystä. Tietyissä kampusalueen tiloissa, joihin pääsyni on evätty huorrl8ft3van parrankasvun takia, on puheiden mukaan ollut tekstejä, joissa väitetään, että YTHS myy potilastietoja. Asko Hietalan mukaan väite on täysin perätön. "YTHS:n mielenterveys ei missään nimessä anna potilastietoja kenellekään. Asiakassalaisuus pitää. Kaikki on Tekun opiskelijat löivät koulun johtokuntaa lakolla Jyväskylän teknillinen oppilaitos järjesti 17.2. luentolakon vastustaakseen koulun johdon suunnittelemia ruokahuoltomaksuja. Lakko pidettiin koulun johtokunnan kokouksen aikana. Tekun oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan Jari Kiurun mukaan ruokahuoltomaksu ei tunnu olevan johtokunnalle tärkeä. "Oppilaskunnan omat jäsenet kertoivat, että asia ei johtokuntaa kiinnosta. Kokouksessa päätettiin selvittää ruokahuoltomaksun vaikutukset koulun budjettiin. Lopullisen päätöksen johtokunta tekee maaliskuun puolen välin jälkeen." Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta antoi tukensa tekulaisten lakolle kirjallisella kannanotolla. Myökin mokattiin Edellisen toimituskunnan alullepanema ja suurta suosiota saanut myö mokattiin-sarja jatkuu yleisön pyynnöstä. Jylkkärissä 2/93 väitettiin entistä elokuva-arkiston vastaavaa Hannu Valkolaksi, vaikka oikea nimi on Jarmo Valkola. Toimitus pahoittelee, mutta on samalla myös tyytyväinen, ettei suosittu sarja näin päässyt varkain loppumaan.
5 Viini, ruoka ja spermarunot -ylevää Tabermann puhuu kauniimpia kuin Melleri. THrAtCA / . » 1 Runoj a viini-ilta -ravintola R e n t u k k a on alkuillasta maskissa; pöydillä k y n t t i l ä t pulloissa j a viinilistat näkyvillä. Y h d e k s ä n j ä l k e e n a l k a v a t k a u n i i s t i p u k e u t u neet ihmiset saapua j a tilaavat punaviininsä j a ruokansa. Puheensorina on hiljaista j a kaiuttimista soi vaimea j a t s i . Tommy T a b e r m a n n istuu loosissa kitaristi-Reckh a r d t i n k a n s s a juomassa, Melleriä ei näy. Kymmenen jälkeen sali täyttyy, väki on nuorta, jokunen vanhempikin. Esiintyjien näköisiä on tuskin pariak y m m e n t ä . Pulkkinen, paikallinen miksaaja menee takahuoneeseen kyselemään, milloin taiteilijat haluaisivat aloittaa. Melleri on tullut j a seisoskelee n a h k a h o u suissaan. " Ööh, tuo mulle viinaa: ...kaljaa j a valkoviiniä." " Hei Arto, toi on meiän miksaaja." " Ai j a a , no kyllä t ä s s ä vielä puoli t u n t i a menee, täytyy pistää v ä h ä n tekstiä kasaan." Vajaan puolen t u n n i n p ä ä s t ä esiintyjät tulevat, Melleri sanoo mikkiinsä: "Menkää te b ä n d ä r i t v i t t u u n , meillä on omat muijat m u k a n a . Paitti Tommyllä." Melleri a l o i t t a a j a R e c k h a r d t soittaa k i t a r a a n s a särönuppi pohjassa. Katsomosta huudellaan, Melleri heiluu buutseissaan j a tuijottaa yleisöä kuin Morrison. Ensimmäisen satsin jälkeen väki on innoissaan j a tap u t t a a . Melleri s a a p a s t e l e e l a v a l t a piiloon j a Taberm a n n tulee vuorostaan esiin, laittaa pyöreät lasinsa silmilleen j a vaatii työrauhaa. " Olkaa hiljaa ees t ä ä tunti. Tää on meille ensimmäinen k e r t a k u n me t e h d ä ä n t ä ä R e k u n k a n s s a . T ä ä on mullekin matka, m a t k a itseeni Rekun kautta." Toinen taiteilijoista jatkoi vielä: " E n m ä k ä ä n rakastellessani selaile Valintatalon mainoksia." Mellerin r u n o t kertovat k u u k a u t i s v e r i s t ä j a siemenn e s t e i s t ä . T a b e r m a n n on e n e m p i läheisyyden j a r a k k a u d e n linjoilla. T u n n i n j ä l k e e n osa j u h l a k a n s a s t a alkaa tympääntyä. " Eihän täällä j a k s a olla, vessan luonakin yks äijä veti t a k k i a n i s k a a n s a j a sano, e t t ä e i h ä n t ä ä l l ä voi olla olis ees Paula Koivuniemi." Toisen t u n n i n j ä l k e e n T a b e r m a n n l a u s u u viimeisen encorensa. Ihmiset kiljuvat j a mylvivät j a T a b e r m a n n n ä y t t ä ä nyrkillä rintaansa. " Kiitos, t ä ä antoi uskoa eteenpäin." Yleisö oli s a a n u t h a l u a m a n s a t a i l i m a r ä t i n kasvoilleen, mitä nyt sitten esiintyjistä etukäteen tiesivät. Taiteilijat olivat pitäneet kutinsa: Melleri.oli roisi j a kännissä, Tabermann syvä j a kännissä j a Reckhardt rock j a kännissä. Anssi Koskinen Tonnin vippejä otettiin aikaisempaa vähemmän Kriisilainoja haetaan ahkerasti Ylioppilaskunnan myöntämiä l 000 markan vippejä otettiin viime vuonna 40 vähemmän kuin edellisenä: 310 kappaletta. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 350. Viime vuonna vippeihin varatut rahat eivät loppuneet kertaakaan, ei edes silloin kun opintotukipäätökset olivat myöhässä. Muutama kymmenen tuhatta markkaa oli jatkuvasti lainaamatta. Osa vippeihin varatuista rahoista onkin siirretty 2 500 markan suuruisiin kriisilainoihin, joiden rahat ovat olleet jatkuvassa käytössä. Vippikassaa hoitava Paula Rouhiainen arvelee, että tonnin vippien vähenemisen taustalla on lama: "Jos ihmisillä ei ole tietoa töistä, niin ei uskalleta ottaa tätäkään." "Mutta maaliskuun loppu on yleensä sellainen, että toivottavasti rahat sitten riittävät." Vipin tai kriisilainan saa nykyisin ilman mitään erityisiä syitä. Ehtona on kuitenkin ylioppilaskunnan jäsenyys ja samat takaajat voivat olla vain kahdessa lainassa kerrallaan. Vuosikorko on 12 prosenttia, mikä tekee tonnin vipissä 10 markkaa kuukaudessa. Laina-aika on vipissä neljä kuukautta ja kriisilainassa puoli vuotta. Lomakkeita saa ylioppilaskunnan keskustoimistosta entisen ravintola Ilokiven vierestä tai Kortepohjan ylioppilaskylässä Rentukan alakerrassa sijaitsevasta taloustoimistosta. Ylioppilaskunnan lainoihin jäsenilleen on varattu kaikkiaan 227 000 markkaa, joista kriisilainojen osuus on 87 500 markkaa. Ylioppilaskunnan pyrkimyksenä on maksaa lainat suoraan pankkitilille ja välttää siten palvelumaksut. Jos ei halua antaa henkilökohtaista pankkitukea, niin äkilliset lainatarpeet siis kannattaa ajoittaa siten, että taloustoimistolle jää muutama päivä maksuaikaa. srr«Ä«<?re«tmiHit«. 18.ee The MTY, 10.30«n3R -Gqpi Cola Report. 18.15 MTVat thq Zeit tai_BUdl ^ 18.30 MTV News "at Night, o m i . 19.00, The. Real W o r I 1*3» MTV Prime».: 21.00 D' j •1.30 MTVs Mo«t Wanted. 23 Greatest SI Pro gradut pöytäkirjat diplomityöt nahkasidokset ym. NS1TOMO Rihto Ky ALASNKATU 1-3, 40320 JYVASKYlA. P. (941) 676 350 Yliopistonkatu J 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. 941-614 050
6 7 in veteraani Missä ovat kaikki vihaiset nuoret miehet? M.A Numminen oli 60-luvulla rankka jätkä! Hän oli aito u-man, radikaali vastakulttuurimies, säälimätön vittuilija, jonka pyhänä tavoitteena oli vastustaa Systeemiä. Mutta miten on 90-luvulla, kun suuri osa 60-luvun nuorista vihaisista miehistä on seestynyt nöyriksi, keski-ikäisiksi järjestäytyneen yhteiskunnan lakeijoiksi, jotka eivät kysele -saati vittuile vaan tottelevat. Onko näin käynyt myös M.A Nummiselle? Nummiselle soittettaessa puhelin vastaa M.A:n ihastuttavan pirullisella äänellä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ettei mies ole fyysisesti paikalla. M.A Nummisella on kiire keikoille. Onko hän siis muuttunut bisnesmieheksi, juuri sellaiseksi poroporvariksi, joita on aina väittänyt vihaavansa? M.A allekirjoittaa väitteen vain osittain. "Joudun tekemään paljon kompromisseja, esimerkiksi viihdyttämällä tilaisuuksissa, joissa en missään tapauksessa haluaisi olla. Mutta kun tarpeeksi monta nollaa laittaa perään, niin paadutan itseni ja ajattelen, että nekin rahat voidaan käyttää joko asuntovelkaan tai vastakulttuuriin." Kaupallisuuttakin kuten kaikkia keinoja käytetään siis vain hyväksi taistelussa Systeemiä vastaan puhtaan underground-hengen mukaisesti. "Kerran underground-mies, aina underground-mies!" Mutta, mutta... Underground-rock-orkesterihan on haudattu jo kaksi kertaa, ensin vuonna 70 ja sitten 81. M.A itsekin tunnustaa kirjassaan Terässinfonia (1981), että esittävänä yhtyeenä Underground-rock on muuttunut viihteeksi; se täytyy siis lopettaa. Silti bändi suorittaa säännöllisiä ylösnousemisia muutaman vuoden välein, viimeksi tämän vuoden Jyväskylän Talvessa. Olisiko tässä nyt makua ns. rahastuksesta? "Luulin itsekin undergroundin loppuvan vuonna 70. Vuosien kuluessa kuitenkin huomasin, että underground ei ole hellittänyt minusta. Se ilmenee taiteellisessa tuotannossani läpi vuosikymmenten, myös esimerkiksi lastenlauluissa ja jopa uusrahvaanomaisessa jatsissakin. Se on ollut elämäni tärkein vaihe ja vaikuttaa minussa hautaan asti." "Nyt minua jälleen himottaa tehdä uusia underground-kappaleita. Ensi syksynä tulee yhtyeeltämme hallituksenvastainen single." "Kerran underground-mies, aina underground-mies", M.A. toteaa silmät kirkkaina eikä niistä silmistä dollarinkuvat loista. "Oi vittuilu, sa aate tumma" "Vittuilu on der Wert an sich, arvo sinänsä", kirjoittaa M.A Numminen vuonna 81. Hän on edelleen samaa mieltä, mutta sanoo, ettei hänen, Donnerin tai Taanilan vittuilulla ole enää haluttua vaikutusta yhteiskunnaissa. Heihin on totuttu. Nyt tarvittaisiin nuorta voimaa. "Aina kaivetaan vain meitä 60-luvun hiippareita esiin. Kyllä kahden-ja kolmenkymmenen välissä olevilta nuorilta miehiltä pitäisi löytyä jotakin rajua annettavaa", M.A tilittää ja suuntaa katseensa lähinnä vasemmistopiireihin. "Vasemmistolaiset ovat yleensä älykkäämpiä kuin oikeistolaiset, koska he erittelevät yhteiskuntaa, kun taas oikeistolaiset hyväksyvät sen sellaisenaan." "Valtaa pitää kritisoida aina. Sen tähden vaikka tunnen päättäjiä presidenttiä myöten pidän aina etäisyyttä hallintakoneistoon." Jos nuoria Systeemin tukijalkojen nakertajia löytyy, M.A. on heti valmis "tuuppaamaan paloöljyä lepattavaan liekkiin." "En kuitenkaan voi polkaista liikettä pystyyn, sillä siihen ei aikani millään riitä. Sitä paitsi, en tahdo, että nuoret jäisivät ikään kuin odottamaan käskyjäni. Se on aina väärä tapa hoitaa asioita", sanoo M.A silmissään se kapinallinen hehku, joka nykyajan nuorukaisilta puuttuu. Jänis ja Kissa Sikakunnossa Kolme asiaa on M.A Nummisen elämässä ollut ylitse muiden: underground-kausi, Terässinfonian kirjoittaminen ja Baarien mies -keskiolutbaariopuksen laatiminen. Seuraava suurtyö voisi olla miniooppera, joka on tilattu häneltä Tukholman filosofikongressin päätöstilaisuuteen. Se voisi olla myös tuleva kirja, joka on jo pari vuotta odottanut kirjoittajaansa. "Kirjan perusaiheena on eräs ystäväni, joka kuoli huumeisiin vuonna 72. Hän oli erittäin hyvä jazz-pianisti, erittäin hyvä kirjailija, erittäin hyvä radioja puhelinteknikko, mutta valitettavasti myös erittäin hyvä farmakologi. Kirjassa vilahtelevat myös esimerkiksi Badding Somerjoki ja Unto Mononen." Kirja saa jäädä odottamaan kirjoittajaansa vielä pariksi vuodeksi, sillä Nummisella on monta rautaa tulessa. Toisen vastakulttuurimiehen Pedro Hietasen kanssa hän suunnittelee parhaillaan uutta Jänis ja Kissa -lastenelokuvaa. Vanhojen tuttujen eläinhahmojen lisäksi siinä seikkailee myös kaksi sikaa. M.A. sanoo taistelevansa hautaan asti tätimäistä lapsiin suhtautumista vastaan. "Lapsi on perusluonteeltaan anarkistinen. Sillä on hyvät edellytykset nauttia anarkistisesta menosta, kunhan ei järkytä niin, että lapsi pelkää." Edelleen piikkinä Systeemin lihassa M.A Numminen on aina halunnut järkyttää ihmisiä. Hän esimerkiksi on keikoilla vesiselvänä, koska esityksen teho on siten suurempi. Suomalaiset näet pitävät kauhistuttavampana, kun tekee häkellyttäviä asioita selvinpäin. Kännissähän nyt kuka tahansa pystyy repäisemään esimerkiksi pitämällä lerssiään ravintolan pöydällä pari minuuttia (U-miesten perinnehuvi 70-luvulta). Toinen esimerkki M.A:n järkyttämistarpeesta voisi olla vaikkapa se, että hän pitää aina Helsingin kaupungin juhlatilaisuuksissa kunniamerkkiä, jonka Harro Koskinen on hänelle tehnyt. Merkissä on sika paskalla. M.A valittaa, että,nykyään ihmiset eivät enää hätkähdä mistään, ainakaan hänen tekemisistään. Minulla olisikin ehdotus. Ota siihen lastenelokuvaasi mallia siitä merkistä; siihen elokuvaan, jossa on niitä porsaitakin... Juba Tolonen "Underground on taiteenlaji, jonka oppii luonnonmenetelmällä. Se ammentaa vaikutteita dadaismista ja surrealismista, mutta sisältää voimakkaita yhteiskunnallisia kannanottoja." M.A. Numminen Kun Systeemi vapisi 50-luvun elitistisen kulttuurin ahteri alkoi rakoilla, kun avantgarde, poptaide ja potkiva rock suorittivat esiinmarssin 60-luvun puolivälissä. Luennot aiheesta "Onko hyvä iskelmä parempi kuin huono sinfonia" vetivät jengiä pilviä pimein. Helsingissä syntyi Eikan pumppu satoja nuoria, jotka halusivat järkyttää yhteiskunnan normeja. M.A. Numminen lauloi Jyväskylän Kesän puistokonsertissa seksioppaita ja herätti pahennusta. Undergroundin silmätikku oli Systeemi. Poliisi oli kypäräpäinen sika ja vanha valta täynnä perseennuolijoita. Underground loi illuusion vapaudesta. Huumeet ja seksi olivat tärkeitä, mutta enemmän Systeemin ärsyttämisen keinoina kuin elämäntapoina. Kaupallisuus oli pahasta, mutta Nummisen sanoin: "Jos Systeemin pystyi lyömään sen omin asein, niin kaupallisuutta käytettiin haikailematta hyväksi." Helsingin erite Sperm syntyi loppuvuodesta 1967. Se oli bändi, teatteria, valoshowta, videotaidetta ja piikki Systetmin lihassa. Kulttuuritalolla järjestettiin -68 alkuvuodesta Spermfestivaali, jota mainostettiin kondomeVAa ja tunnuslauseella "Vihatkaa". Se kesti viisi päivää ja päätilaisuuteen myytiin 42 lippua. Kesä oli mie"le7.Qsoitusten ja rajun yhteiskuntakritiikin aikaa. Äänitorvena toimi Ultralehti, joka herätti huomiota oikeusTH.nisteriötä myöten. Sen muistettavimpia juttuja olivat: "Jos poliisi lyö sinua, lyö takaisin ", "Kasvata itse pitvIS'" J a "USA:n kuussakäynti oli filmattu Paramount -studiolla". Spermin kuuluisin happening oli joulukuuset Vanhalla. Mattijuhani Koponen sai syytteen naimisesta flyygelin päällä. Valaistus oli heikko, eikä pdiffijf» lukuunottamatta kukaan voinut nähdä aktin tapahtuneen. Toinen syyte tuli Peter Widenille masturbaaM i l m i s t a . J o k a oli esitetty aikaisemmin Oulussa. Siellä filmiä oli pidetty "äärirajoilla olevana". Sekä KopötPJ! e t t ä w *den saivat ehdottomat tuomiot. Vuonna 1970 Spermiltä tilattiin ooppera Helsingin Juhlaviikoille, mikä oli osoiUL r n a a n a ' a ' s e n sta ~ tuksen noususta. Sperm kiersi kuukauden ajan Suomea poptähti Kristianin kanssa. OhjeffllSl 03 e i ta ~ juttu maaseudulla ja kohujutut seurasivat toistaan. Sperm esiintyi viimeisen kerran 6.12.70 , mifa Dtl_ detään Suomen undergroundin aktiivivaiheen päätöspäivänä. Turun pataljoona Suomen Talvisota rakentui M.A. Nummisen ja Markku Innon ympärille. Siinä ei ollut Spermin ehdottomuutta vaan jutut olivat suunnitelmallisempia. Ehkä siksi Talvisodan aikaansaannokset ovat nykyään tunnetumpia. Suomen Talvisota esiintyi Oulussa 1968 ja tapahtumaa oli mainostettu Nummisen nimellä. Katsomossa oli runsaasti lapsiperheitä, mutta ohjelmisto sisälsi rockia, rienaavia esitelmiä, kalanperkausta ja edellämainitun Widenin filmin. Vastaanotto oli ristiriitainen. Ryhmä teki "Maanalaista menoa" ohjelmaa Yleisradiolle viiden jakson verran. Se lopetettiin epäinformatiivisena ohjelmaneuvoston päätöksestä. Numminen: "Eräs ohjelmamme päättyi kahden tyypin tuottamaan homoseksuaaliseen aktiin. Siinä hoettiin sanaa porno. Kuuluttaja ilmoitti illan ohjelman loppuneeksi ja toivotti hyvää yötä. Maammelaulu alkoi. Se oli mahtavaa." Suomen Talvisodan tunnetuin projekti oli Underground-rock lp. Biisit kuten Vihreä valta, Kekkonen-rock ja Däng-däng-däng-däng ovat syvästi vaikuttaneet Suomi -rockiin. Levyllä oli mukana liuta vierailevia muusikoita ja Markku Innon kansiteksti oli mielettömyydessään nerokas. Suomen Talvisota hyllytettiin 1970. Numminen kertoo : "Me olimme eläneet kaksi vuotta pelkästään undergroundille. Kynttilää oli poltettu molemmista paistaja muut hommat alkoivat kiinnostaa." Samu Karvala Tomi Parkkonen, Harri Merilahti, Pedro Hietanen, M.A. Numminen ja Jukka Orma rakastavat teitä. Lähde LindforsSalo: Ensimmäinen aalto Hgin underground 1967-70, Odessa 1988
8 / / Kauheeta onksulla menny tollanen tikku sormeen'' eli väkevän huumorin timatti Lähetä kortti ministerille, jos vastustat lukukausimaksuja Kohtaan kaurapuuropaketin tutun kuvan, jossa pellon laidalla hymyilee kaunis neito. Herkku Elonevästä nuorille naisille, för unga damer ilmoittaa painoarvokseen 100 grammaa. Kädessä se tuntuu täsmäävän, kevyt kenttäopas. Sisältä löytyy kuitenkin paljon painavana paa tavaraa eli eloonjäämisopas nuorille naisille. Kaurapuuro naisenkin muuten tiellä pitää. Tälle kirjalle on tilaus, kun Joka Naisen Niksikirja on nyt vitsikirja vaikka naurattaa tämäkin. Kirja on skitso ei siis scifi. Kaksimielisenä sen parittomat sivut elävät omaa elämäänsä kertoen pitempiä tarinoita. Parillisilta sivuilta irtoaa faktaa naispainotteisesti a:sta ö:hön. Valitsen esimerkin rohkeasti. Inhottava sana löytyy kirjaimesta f. "F. on lyhyesti sanottuna henkilö, joka tunnustaa sen tosiseikan, että sukupuolten välinen tasa-arvo ei ole vielä toteutunut ja joka haluaa tehdä työtä yhteiskuntamme oikeudenmukaistamiseksi. F. ei ole siis haukkuma vaan kehumasana". Kevyempää kenttäkamaa samasta kirjaimesta "Flirttailu on hauska mutta vaativa ajanvieton muoto..." Kirjassa perehdytään myös yhteiskunnallisiin vallankäytön muotoihin ja annetaan pieniä vinkkejä ratkaisumalleista. Katsotaan kirjaimen h kohdalta: "Hella ja nyrkki syndrooma on vallankäyttöä kotioloissa...Viisas mies nimittäin käsittää, että onnellinen ja itseänsä toteuttava vaimo on parempi kuin nujerrettu nynnerö, vaikka nyrkkiä heiluttamalla saisikin parempaa huonepalvelua osakseen. Naista, joka haksahtaa väkivaltaiseen tyyppiin kehotamme vakavasti harkitsemaan kytkimen nostamista...Sinä olet aivan liian hyvä tyyppi mukiloitavaksi!!" Kevään merkit voivat hämärtyä kasvihuoneilmiön kellistäessä sääkarttoja. Varmat keväänmerkit löytyvät kirjaimen i kohdalta. Tämä tarkoittaa itsensäpaljastajien eli "popliinitakkimiehien" keväistä saapumista lenkkipolkujen rumistukseksi. Käytännön toimintaohjeina seuraavat lausahdukset: "Kauheeta onksulla menny tollanen tikku sormeen", "Mä en nyt anna haastatteluja" ja "Hei, tää mies täällä tarjoo itseään." Hauskaa, terävää ja lukemisen arvoista kypsille ihmisille sukupuoleen katsomatta. Katsotaan vielä mitä kertoo kirjain ö: "Öykkäröiminen. Eräs ns. maskuliinisista selviytymisstrategioista...Kiltti nainen jaksaa vielä ymmärtää pieniä öykkäreiutä, mutta isot käyvät useinmiten hermoille. Toisin kuin luullaan, osaavat myös naiset öykkäröidä, ja isot ja pahat öykkärit saakin tavallisesti hiljenemään öykkäröimällä niille takaisin." Pitemmät kertomukset naisen elämää pohtivat asioita sisäelimiä jyystäen, pohjalta saakka. Sanansa sanoo edustusrouva, opiskelija, poliitikko... "Sinun on myös tärkeää huomata, että tieteessä vallitsee intressittömyys...Tämän voit huomata tekemällä merkittävän tutkimuksen, jolla osoitat miestieteilijöiden tutkivan vain miehiä, tukevan vain miehiä ja kampittavan melko onnistuneesti naispuolisten kollegojen etenemistä uralla. Jos tutkimuksestasi ei synny julkaisua eikä keskustelua syytä itseäsi. Olet valinnut tutkimusaiheen, joka on epäaktuelli", näin kirjoittaa Marjo Liukkonen, free-toimittaja. Hirveää, että joku on osannut tehdä näin hyvän kirjan. Kriittinen kehuminen on paljon vaikeampaa kuin lyttyyn lyöminen. Opasta voi tilani Suomen ylioppilaskuntien liitosta puh. 90-492 522. Teksti: Sini Silvan Kuva: Anssi Koskinen Elonevästä. Helsinki 1993, Yliopistopaino Toim.Outi Kinttula, Erja Salo, Terhi Tuominen ja Kati Reijonen (vast.) Duras, DurTell, Diirrenmatt, Salmgen, Shakespeare, Stendhal, Duras, Durrell. Durrenmalt, Salmgen, Shakei dhal, Duras, Dur mau, Salmgen, S Stendhal, Duras, rrenmatt, Salmgt are, Stendhal, Di Diirrenmatt, Sali speare, Stendhal rell, Diirrenmatt, Gummerruksenkatu 5, Jyväskylä Ma-pe 10-18 la 9.30-15, Puh. 611 785 kespeare, Sten Durrell, Diirren Shakespeare, ras, Durrell, Dii ngen, Shakespe Duras, Durrell almgen, Shake hai, Duras, Dur att, Salmgen, S hakcspeare, Stenbnai, uuras, Durrell, uurrenmatt, äalmgen, bhaKespeare, Mendhal, Duras, Durrell, Durrenmalt, S;tlmgen, Shakespeare, Stendhal, Dua,, Durrell, Dun-enmalt, Salmge LUFTHANSAN NUORISOHINNAT USA /CANADA /MEXICO (ALLE 25 V.) DALLAS/HOUSTOr^^ MEXICO CITY l H ^ _ JliffiEAL."/ TORONTO ' ' MTLA^^TCHSSO * 2835,2625,2645,NEW YORK/BOSTON/ WASHINGTON 2460,LOS ANGELES/ SAN FRANCISCO 3275,GALGARY/EDMONTON/ VANCOUVER 3150,Kysy hintatarjous kurssija opintomatkoista Heliltä. Helin matkatoimisto palvelee sinua nyt myös kampuksella hallintorakennuksen alakerrassa. Puhelinnumerot yliopiston sisältä ovat 3368 ja 3369 ulkolinja 620 222. Sinua palvelee Petra Kuula ma-pe 8.00-16.00 Tervetuloa! HELIN MATKATOIMISTO ky Heli s Travel Kun pitaa äkkiä saada hyvä : .J| HOMOSAEJAKUYA suosittelemme ensimmäisenä mainittua: RALF KÖNIG HOPEAMEISSELIT Eimbeen tämä on homosarjakuvaa ja toisekseen H l » » kermavaahdolla vai ilman? 57 mk. " i B ä : i lll MOORE ZÄMTE B k HILJAINEN KUOLEMA Tämän sarjakuvan ruudut ovat pieniä maalauksia, joita llllrmokuolema ei ole päässyt latistamaan, 79 m i i l l MAAILMANTILA» .. Maailmankuulu instituutti esittää vuosittaisen, pesami-teja l l l l l l rohkaisevan vmpärislöraportin. 160 mk J l l l l BURKE-PORTER j | ; ; | l THE SOCIAL HISTORY OF LANGUAGE Toislaako historia itseään? Jos tuntuu siltä, kannattaa ipiistaa että kieli on historiatieteen lähde ja mvö* ke historiallinen ilmiö. 152 mk. J l l l l l l Suomen ylioppilaskuntien liitto on masinoinut lukukausimaksuja vastustavan korttikampanjan. Tarkoitusta varten on painatettu 120 000 korttia, jotka on tarkoitus lähettää kansanedustajille, ministereille, valtiovarainministeriöön, opetusministeriöön, kaikille tahoille, joilla asiassa päätösja vaikutusvaltaa on. Kortit on jaettu ylioppilaskuntien kautta opiskelijoille, joiden tehtäväksi jää postittaa kortit eteenpäin haluamiinsa osoitteisiin. JYY:n opintoja tiedevaliokunta on päättänyt esittää JYY:n hallitukselle, että korttien postikulut hoidettaisiin jäsenmaksuvaroin. Kortit siis kerätään talteen ja postitetaan ylioppilaskunnan toimiston kautta. Kortin lähettäjän kontolle jää kortin täyttö ja palauttaminen keräyslaatikkoon, joita löytyy ympäri kampusta. Korttikampanjan rinnalla kerätään adressia, joka toimitetaan opetusministeri Riitta Uosukaiselle maaliskuun alkupuolella. Lisätietoja: korkeakoulupoliittinen sihteeri, p. 617 297 Tule ja testaa tietosi liikuntavaliokunnan URHEILUTIETOKILPAILUSSA tiistaina 2.3. kello 21 Lillukassa. 1 mk yksilöt ja 20 mk 2-3 henk. joukkueet palkintoja viisaille C a m p u s K i n o Ylioppilastalo Keskussairaalantie 2 19.-25.2. S c a n P c n n INDIAN R U N N E R 26.2.-4.3. J a n T r o e l l IL CAPITANO 5.-11.3. Jacques Rivette TUNTEMATON MESTARITEOS ELOKUVAKERHO LIANA 1.3. Percy Adlon BAGDAD CAFE Näytökset alkavat kello 19.30 kertalippu 25 mk Lianan sarjakortti 50 mk j a opiskelijakertalippu Lianaan 20 mk VUOKRATTAVANA TIETOKONEITA Tavinsulka Oy puh. 685 386 PRO GRADUT ym. sidontatyöt JYVÄSKYLÄN TYÖKESKUS Vaajakoskentie 9 Puh. 625 621 Töiden vastaanotto myös: Työkeskuksen myymälä Kauppakatu 12 ^ \ e meille v aa/? ^ ä p a l v e / Z a ^ LUENTOLEHTIÖ TARJOUS 1 kpl 1 , 3 kpl 2 , LAATUKORTTEJA 2 , /kpl väh. 10 kpl 1 , 5 /kpl TAIDEJULISTEITA hintaryhmissä 22mk,26 mk, 35 mk Runsaasti uutuuksia! Tapaamisiin!! HARJUN PAPERI Yliopistonkatu 6 Ilmaista parkkitilaa liikkeen edessä HIUSASiOISSA SINUA PALVELEE KORTEPOHJAN Isännäntie l 40740 Jyväskylä Puh. (941) 252 415 T E R V E T U L O A Avoinna: Ma-Pe 9-18 La Suljettu Ps. Uutta liikkeessämme: Kanta-asiakaskortti ja myynnissä meikkisarja
9 International Student Profile .AJ rr. VVHATS HAPPENING International Meeting Point, City Library: Thu 25.2. 6 p.m. Italian movie "Tiger cat" by Visconti. Sat 27.2. 4 p.m. Ramadan evening. Welcome to celebrate the beginning of the Ramadan in good company with music, cakes and food. Tue 2.3. 6 p.m. Moving images and discussions series: "Not vvithout my child", a movie about the case of Betty Mahmoudi and women's situation in Iran. Wed 3.3. 3 p.m. VVednesday meeting. Thu 4.3. 6 p.m. Monthly lecture: "Dead and Alive" by Ville Elonheimo about myths on death. Wed 10.3. 3 p.m. Wednesday meeting. One World Many Cultures Seminar 9.3. 8.15 a.m. , 10.3. 8.15 a.m. 2. p.m. at Jyväskylän ammatillinen korkeakoulu, Rajakatu 35. The International SubCommittee meeting 10.3. 6 p.m. at Ylioppilastalo Doctoral Debate on Petri Lauerma's thesis "Vatjan vokaalisointu" 13.3. 12. p.m. S 212. Finnish Cultural and Political Studies Cildhood, Family and Early Education: lecture and seminar 20 hrs (1 c.u.) by: Leena Alanen and Leila Tuominiemi, Dept of Education Time: Tue 10-12 Place: D 326 from 9 March to 23 March D 213 from 30 March to 27 April Course will be held in English and it is free to ali students. Even though the course has already started, more students are welcome to participate. As of December 1992, there were 136 international students registered at this university from 41 different countries. According to Tuija Koponen the biggest blocks of students come from Bangladesh, China, Russia or the new republics, Germany, UK & USA. Most of the international students study in the faculty of humanities (65) followed by Social Science (29), Mathematics & Natural Science (24), Sport and Health sciences (12) and Education (6). For the academic year 1992-93, 750 applications were received for Jyväskylä's five faculties. Of these 60 were accepted. Of the 60 accepted students, 40 new international students actually were able to begin their Studies this academic year. The international student advisors office arranges an orientation course for new students in the fall and assigns a Finnish tutor to each student. Koponen stated that any Finnish student interested in tutoring during the 93-94 academic year could contact her office for information (puh. 1069). The most apparent focal point for new students are the beginner level Finnish Language courses taught by the staff of the university language center. The typical student from abroad notices the difficulty in bridging the Communication barrier with the Finnish students, but is quite eager to communicate and make friends. The international students quickly meet each other at language classes and internationally orientated activities. Typically, the first actual 'Finnish' friend an international student makes is with his or her tutor or with Finnish students who have been abroad, or interested in going abroad. %, David Hoffman T^^m***/"g{ The International Sub-committee The International Sub-Committee is one of Jyväskylä University Student Union's Sub-Committees. Every student studying at Jyväskylä University is a member of the Student Union (JYY). Sub-Committees are kinds of clubs or working groups relating some activity of JYY. There is for example one Sub-Committee for education policy, one for social affairs, one for cultural af. fairs, etc. One can easily get into a Sub-Committee just by going to one of their meetings or happenings. The meetings are open for ali j students disregarding what you study. Sub-Committees inform about their activities in Jylkkäri ("valiokunnat & järjestöt" -page). The International Sub-Committee handles almost everything that is somehow related to international things here at the university. This year the main emphasis will be on the situation of foreign students here at Jyväskylä University. There are the problems with language courses, helping new-comers find their way to Kortepohja student apaitments, giving the arrivals a "survival kit", trying to get more instruction in English, etc. We are trying to make Jyväskylä an easier place to study and live, so that we could get more foreign students to come here in the future. This is also important because ali the exchange-programmes have a one-to-one principle: there should be an equal amount of students going abroad and coming here. We are also trying to inform Finnish students of different exchange programmes to study abroad. Food is a traditional part of our activities. We organize cooking courses where one can learn to make exotic foods, and in the autumn we will be planning a food festival. Part of our cultural activity has gone into the International Meeting Point, which is situated in the City Library. If everything goes well we will also be dealing with a development cooperation project in India. The pian is to establish and run activity and education centres for young girls in some twenty villages in the province of Uttar Pradesh. The project is runned by Delhi University. People in the International Sub-Committee are just people. Some of us are foreigners in this country, some of us are foreigners in some other country, ali we are international. Ville Elonheimo Secretary of International Sub-Committee FSHS Examines Foreign Students' Mouths and Teeth The Finnish Student Health Service is now engaged in making a survey on the foreign students' health habits, and their use and need of health services. Special emphasis is put on the health condition of the students' mouths and teeth. FSHS also wants to know if the students have faced any problems regarding the services provided by FSHS. The survey material will be gathered by using a questionnaire and examining the mouth and teeth. The information gathered in the survey will be used for planning and developing the services provided by FSHS. By participating in the survey the students themselves will be helping in the development of health services and making sure that they get the treatment they require. The survey will start this month. The Finnish Student Health Service looks after the health services of students studying in Finnish institutions of higher education. Foreigners studying in these institutions are entitled to the same services as Finnish students. There are approximately 2000 foreigners studying in Finland every year. Reminders from The International Student Office * Take advantage of the Finnish Cultural and Political Studies -programme! The courses are open for ali students, Finnish and foreign. A foreign student can take this approbatur as one of the minor subjects. Finnish students, especially those who intend to study in an English speaking country, can get an idea of what it feels to take a lecture course in a foreign language. Besides, the feedback from the lecturers of this programme has been very positive: we have heard about lively intercultural discussions that have taken place during lectures. Imagine that! * Check notice boards! There are two notice boards for foreign students, one in Building O, lst floor, the other in Mattilanniemi, Building MaA, lst floor. Because we have less money available for mailing information to foreign students this year, we will use notice boards more and more as an information channel. Please check them every now and then! * The same goes for Finnish students. There is a notice board in the main Library, 1 st floor, next to the newspapers, for Finnish students interested in studying abroad. Information on student exchanges is also sent to each department office to be placed on departmental notice boards. Checking these regularly is the only way to keep track on what is going on in student exchanges. * Tutors for new foreign students for the academic year 93-94 will again be selected and trained in March-April. Especially, we hope that students from the Faculty of Mathematics and Natural Sciences would be more active than before! The application forms for foreign student tutoring will be available from the International Student Office in March. * A new kind of language course: Each One Teach One! These are optional language courses (1 credit unit) consisting of 40 hours of conversation with a foreign student (20 hours in Finnish and 20 in the mother tongue of the foreign student English/German/French or other) and written assignments. The courses are supervised by a teacher of Finnish. For more information, contact the University Language Centre. COURSES IN ENGLISH Sport Sciences Health Education and Spring 1993, cources on Health Education are free for ali students. "How to Promote Sexual Health" (2 c.u.) PhD. Ansa Ojanlatva Lecture hours: Thursday 18.2. 16-20 C-4 Friday 19.2. 16-20 L-303 VVednesday 24.2. 14-18 S-304 Thursday 25.2. 16-20 C-4 Friday 26.2. 16-20 L-303 Seminarhours (10) will be announced later. For information about other cources contact the faculty. •*.
KESKUSTELUA Kokkinen ei halua Hyödynmaan paikalle Viime Jylkkärissä päätoimittaja Jouni Vauhkonen uutisoi ylioppilaskunnassa käytyä keskustelua edustajistokauden kaksivuotistamisesta. Uutisointi edustajistossa käydystä keskustelusta oli kutakuinkin asiallinen. Minua ja Pörssi & Dumppi -ryhmittymää koskenut uutisointi hallituksen kaatamiseen pyrkimisestä oli kuitenkin virheellinen ja tietoisesti ylipolitisoitu. Ymmärtääkseni Vauhkosen tarkoituksena oli heittää hauskaa sisäpiirin huulta muokatakseen asiaa hieman mielenkiintoisemmaksi kuin mitä se todellisuudessa oli. Tällaisena minäkin uutisoinnin luin ja myönnän hieman itsekin hymyilleeni sille. Kuitenkin usea ylioppilaskunnan sisäpiiriin kuulumaton henkilö on tullut kysymään minulta: "Mitä ihmettä siellä ylioppilaskunnassa taas pelleillään?" Tämän vuoksi on syytä kertoa asian oikea (ja vasen) laita. Ylioppilaskunnan hallitus oli päättänyt yksimielisesti esittää edustajistolle edustajistokauden kaksivuotistamista. Äänin 18-16 edustajisto päätti lähettää asian valmisteltavaksi. Edustajistoryhmistä Grönioni ja Kumman Luja (lukuunottamatta Tapio Huttulaa) äänesti yksimielisesti hallituksen esitystä vastaan. Hallituksessa Grönioni-ryhmän edustajia ovat puheenjohtaja Aki Hyödynmaa ja Minna Peltola, Kumman Lujan edustajia Annastiina Puolakka ja Kari Eloranta. Tässä vaiheessa heräsi luonnollinen kysymys: Eikö Grönionin ja Kumman Lujan edustajistoryhmien mielipiteet kulje omille hallituksen jäsenille vai osoittivatko ko. ryhmät epäluottamusta omille edustajilleen hallituksessa? Asioiden jouhevan hoitamisen ja demokratian toteutumisen vuoksi muiden hallitusryhmien on syytä tietää, edustavatko hallituksen jäsenet omaa ryhmäänsä vai eivät. Kysymykseeni sain tyydyttävän vastauksen: kyseessä olevien ryhmien hallituksen jäsenet nauttivat omien ryhmiensä luottamusta. Asia on siis kunnossa. Yllä olevan loogisen kysymyksen esittämistä näille ryhmille edustajiston ulkopuolella ei varmasti voi tulkita hallituksen kaatoyritykseksi. Tässä yhteydessä voin myös julkisesti ilmoittaa, etten ole kiinnostunut hallituksen puheenjohtajuudesta tai muista JYY:n nappipaikoista. Päätoimittaja Vauhkosta on syytä muistuttaa, että suurin osa Jylkkärin lukijoista ei kuulu JYY:n sisäpiiriin. Monet kuitenkin haluavat tietää mitä ylioppilaskunnassa todella tapahtuu. Lehti on heille siihen ainoa mahdollisuus. Ylioppilaskuntatoiminnalla on jäsenistön keskuudessa jo valmiiksi pikkupolitikoinnin leima. Asioiden vääristely ja ylipolitisointi Jylkkärissä ei ainakaan paranna tätä kuvaa. Arto Kokkinen Yksi Vauhkosen palkan maksajista Enemmän politikointia, Kokkinen Minusta uutisesta ei löytynyt mitään virheellistä. Kokkisen ja kumppaneiden spekulointi luottamuskysymyksestä edustajiston jälkeen johti pohdintoihin Kokkisen motiiveista, mikä kaikki ei tietysti Kokkisen korviin kantautunut. Käytäväkeskustelut ovat usein tärkeämpiä uutisoitavia kuin viralliset päätökset. Kokkisen oma näkökulma tuotiin uutisessa esille. Se on tietysti toinen kuin muiden asiassa toimineiden. Minusta on aivan normaalia ja suositeltavaa, että ihmiset kysyvät julkisuudessa mainitulta ihmiseltä hänen kantaansa asiaan. Tähän on syytä opetella, jos toimii ylioppilaskunnan kaltaisessa julkisyhteisössä. "Ylipolitisointi" on myös näkökulmakysymys. Juonittelu, junttaus ja kahminta on lähes kadonnut ylioppilaskunnasta, kun melkein kaikki edustajistoryhmät istuvat yhteisessä hallituksessa. Valtaisan yksimielisyyden vallitessa normaali uutisointi kiistanalaisesta asiasta varmasti näyttäytyy "ylipolitisointina", mitä mieluusti harrastan ja kannustan. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että asioista juoniteltaisiin enemmän, eikä niitä vain "hoidettaisi". Yleensä kiisteltäessä asioiden useammat puolet tulevat esille. Toivoisin myös että ylioppilaskunnan asioista käytäisiin tällaista reipasta keskustelua enemmän tämän lehden mielipidepalstalla, mistä kiitos Kokkiselle. Jouni Vauhkonen päätoimittaja yksi Vauhkosen palkan kuluttajista Ylioppilaskunta ajaa autoja Kampukselta Ylioppilaskunta otti helmikuun alusta käyttöön pysäköintikortit, jotka maksavat 150 markkaa. Kortti oikeuttaa kuukauden ajan pysäköimään autonsa ylioppilastalon pihan parkkipaikalle. Kortteja ei ole myyty ainoatakaan (19.2.), parkkipaikka pysyy tyhjillään. Jos autoton kampus voidaan toteuttaa näin yksinkertaisella toimenpiteellä kuin että tehdään pysäköinti maksulliseksi, en ymmärrä miksei sitä ole keksitty jo aikaisemmin. Kannatan kaikkien yliopistoalueen parkkipaikkojen muutamista maksullisiksi. Yliopistolla on n. 750 merkittyä pysäköintipaikkaa. Jos nämä laitetaan kaikki maksullisiksi, esim. siten, että kuukausikortti maksaa 200 markkaa, puolivuotiskortti tonnin ja koko vuosi 1 800 markkaa, yliopiston kassaan voitaisiin kerätä huimia summia. Käyttöasteen ollessa 80 % vuosittainen tulokertymä olisi noin 1,5 milj. markkaa. Jos käyttöaste on pienempi, kampuksen alueen ilma on terveellisempi hengittää, joten vahinko jää itse asiassa hyvin pieneksi. Lukukausimaksun sijasta peritty saastevero kampuksen autoilijoilta olisi kaikille reilumpi vaihtoehto: polkupyörän parkkeeraus pysyisi edelleen ilmaisena ja Jyväskylän liikennelaitoksen palvelut tulisivat taas suhteellisesti kilpailukykyisemmiksi. Ari Heikkinen JYLKKARI JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Päätoimittaja Jouni Vauhkonen p. 617 288 Toimittaja Anssi Koskinen p. 617 288 Ilmoitukset Uplinen Oy p. 607 968 (Helosuo), 607 333 (Kannaste) Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Paula Rouhiainen p. 607 226 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä Ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, noin 15 kertaa vuodessa Ilmoitushinnat: tekstissä 4.00 mk/ppm, takasivu 4.70 mk/ppm, määräpaikkalisä 0.65 mk/ppm, värilisä 600 mk/netto Painopaikka: Kangasalan Lehtipaino Ky, 931-772 882 Sivutulostus: Outline Oy Tilaushinnat: koko vuosi 150 markkaa, puoli vuotta 75 markkaa Pankit: Suomen Säästöpankki SYP Jyväskylä Kauppakatu 3 Keski-Suomen Osuuspankki Postisiirtotili TA 74517-4 Osoitteenmuutokset toimitukseen ja keskustoimistoon ISSN 0356-7362 Ylioppilaskunnan fax 941 213 810 Sähköpostia lähetät VAX-4000 -koneen (koneen kutsumanimi JYLK) sisällä osoitteella JYLKKARI. Jylkkärin koko internet-osoite muista tietokoneista on JYLKKARI@JYLK.JYU.FI . Älä lähetä kiireellistä postia sähköpostin kautta, koska se tarkastetaan vain kerran kahdessa viikossa dead-line-päivänä. "Rakenteellinen kehittäminen" leikkaa viisauden valtakunnan akateemiset aarteet Tieteen auktoriteetit ja visionäärit etsivät helmikuun alussa opiskelijoiden kanssa ratkaisua viisauden valtakunnan akateemisten aarteiden anastusongelmaan. Pohdittavana yliopiston päärakennuksessa järjestetyssä seminaarissa oli yliopiston ns. "rakenteellinen kehittäminen", joka pääasiassa tarkoittaa yliopiston varojen vähentämistä. Yliopiston rehtori Aino Sallinen huomauttikin, että "rakenteellisesta kehittämisestä" puhutaan kirurgisin termein, vaikka kyse ei ole pelkästään "leikkauksista". Tähän mennessä keskusteltu kahdesta isosta R:stä, rahastaja rakenteista. Sallinen halusi, että keskustelussa pitäisi ottaa huomioon ne arvot, jotka ovat taustalla päätöksiä tehtäessä. Sallisen mielestä korkeakoulupoliittista linjaa on muutettu jyrkästi kahden viimeisen vuoden aikana. Suomi on menetellyt kuten useimmat muut OECD-maat ja vähentänyt investointeja. Poliittisen päätöksen voi tehdä toisinkin: esimerkiksi Ruotsi, Tanska, Irlanti ja Japani elvyttävät yliopistojen kautta. Valtiovallan suhdetta tieteeseen määrittää Sallisen mukaan teollisuuspolitiikka. Jo nyt kauppaja teollisuusministeriön kautta kanavoidaan soveltavien luonnontieteiden tutkimuslaitoksille, lähinnä valtion teknologiselle tutkimuskeskukselle (VTT) ja Teknologian kehittämiskeskukselle (Tekes) enemmän rahaa kuin yliopistoille. Sallinen näki kuitenkin myös "rakenteellisen kehittämisen" mahdollisuutena: "Kun leikkausvaihe on ohi, tulisi tervehtymisvaihe", Sallinen leikki metaforilla. Tanskanen: "Tieto on myös tuotannontekijä" Antti Tanskanen, Suomen Akatemia johtaja ja Jyväskylän yliopiston entinen rehtori kiitteli järjestäjiä ylioppilaskuntien liittoa ja Jyväskylän ylioppilaskuntaa siitä, että "opiskelijat paitsi arvostelevat myös arvioivat" yliopistoa. Tanskanen näki yliopiston perimmäisiksi tehtäviksi "sivistyksen ja kulttuurin vaalimisen". Kaikki mikä nykyaikana on saavutettu, on tieteellisen työn tulosta. "Meidän velvollisuutemme on saattaa tätä prosessia eteenpäin", Tanskanen sanoi. Tieto on yliopistoihmiselle itsetarkoitus, mutta Tanskanen muistutti että tiedolla on välinearvonsa. "Kun on tässä yliopistossa kansantalouden professori, voi kai sanoa että tieto on myös tuotannontekijä." Tanskasen mielestä tiedettä ei voi jättää markkinavoimien harteille. "Kyse on alueesta, jossa markkinat eivät toimi. Tieto 'public good', eräänlainen julkinen hyödyke", Tanskanen sanoi. "Jos Suomeen halutaan korkeinta tietoa, sitä saadaan aktiivisilla tukijoilla, joita saadaan vain julkisella rahoituksella." "Nyt pitäisi miettiä, miksi yhteiskunta rahoittaa tiedettä. Se antaa vastauksen, millaista tiedettä pitää rahoittaa", Tanskanen sanoi. Tanskanen huomautti myös, että kun yliopistoille takavuosina annettiin raha, niiltä vaadittiin myös suoritteita. Yliopistot täyttivät velvoitteensa tunnollisesti. Esimerkiksi vuosittainen tohtorin tutkintojen määrä lisääntyi 300:sta 500:aan. Tanskanen ei uskonut, että pienten yksikköjen yhdistämisellä tai "suurtuotannolla" saavutettaisiin säästöjä. Hän käytti esimerkkinä omaa alaansa kansantaloustiedettä, jota on ripoteltu 13:een korkeakouluun; tehokkuus laski pääsääntöisesti mitä suuremmaksi yksikkö tuli. Tulevat kansankynttilät lepattavat Talvipäivillä Melkein kaikki opettajakoulutuslaitoksissa opiskelevat saapuvat viettämään Talvipäiviään Jyväskylään tulevana viikonloppuna 26.-27.2. Talvipäivät on perinteinen tapahtuma, jossa tulevat kansankynttilät tapaavat toisiaan, rentoutuvat toistensa seurassa sekä nauttivat mm. kultturellista ja monipuolisesta ohjelmasta. Noin 1500 haalaripukuista opiskelijaa tulee erottumaan katukuvassa. Tulevat opettajat asuvat eripuolilla kaupunkia kouluilla, joiden läheisyydessä kansankynttilät erityisesti lepattavat. Opettajaksi opiskelevat ovat kokoontuneet Talvipäiville tiettävästi jo vuosisadan alusta asti. Erillisen miesja naisseminaarin aikaan Talvipäivät olivatkin ainoita tilaisuuksia, joissa miesja naisopiskelijat saattoivat tavata toisiaan. Tuohon aikaan tapahtuma oli hyvin muodollinen ja kristillisiä periaatteita noudattava, nyt asia on päinvastoin. Nykyisin Talvipäiville tullaan rentoutumaan, pitämään hauskaa, kilpailemaan erilaisissa urheilullisissa lajeissa sekä harrastamaan kulttuuria ja haistelemaan pedagogisia tuulia. Seminaareissa keskustellaan muun muassa ajankohtaisesta aiheesta "Kikkelikiintiön kumoaminen -koulun kasvatustyö kriisiin". Vielä runsas sata vuotta sitten naisten oli anottava vapautusta sukupuolestaan päästäkseen suorittamaan ylioppilastutkinnon ja vasta 1860-luvulla ensimmäiset naiset pääsivät kansakoulunopettajien koulutukseen. Nyt kasvatustieteitä opiskelevista noin 70 prosenttia on naisia.
JYY:N AVUSTUKSET JAOSSA Infoa avustuksista aine-, harrastus ja poliittisille järjestöille yotalolla ma 8.3. klo 16.00. Hakemukset ylioppilaskunnan toimistoon, Keskussairaalanne 2, 19.3.1993 mennessä. Lisätietoja pääsihteeriltä p. 617 599 HUOM! VAIN OSALLISTUJAT PÄÄSEVÄT OSINGOLLE ! YMPÄRISTÖVALIOKUNTA Jyväskylän iloisin ympäristövaliokunta kokoontuu seuraamaan ja muuttamaan lähiympäristönsä tai vaikka koko maailmanmenoa ke 3.3.1993 klo 19.00 Beckerin kirjakahvilaan. ...ja ellei mualima muutu, lienee vuorossa maalisretki 6.7.3.1993 johonkin aarniometsäkartoituskohteeseen. LIIKUNTAVALIOKUNTA Urheilutietokilpailu ti 2.3. Lillukassa klo 21.00. Tulkaa testaamaan urheilutietämyksenne yksilöinä (10 mk) tai joukkueina (20 mk). Parhaat palkitaan ruhtinaallisesti! Paikalliset yösählykarnevaalit 12.-13.3. Opiskelijoiden SM-korfpallo 13.-14.3. Jyväskylässä. Lisätietoja numerosta 668 710 /Jukka Poutiainen. Kisan yhteydessä järjestetään parin tunnin korfpallokurssi. "24 tuntia lunta"-tapahtuma eli opiskelijoiden talvileikkipäivä 19.-21.3. Kuopiossa. Majoitus, muonitus ja ohjelma maksaa vain 70 mk. Ilmoittautumiset puh. 971-222 041 helmikuun loppuun mennessä. Mene ja temmellä! SM-hiihdot Puijolla la 20.3. klo 10-13. Sarjat N 5 km, M 10 km sekä 3x3 km viesti. MM-opiskelijapilkki la 13.3. klo 11.00-15.00 Tampereen Hervannassa. Kilpailussa on henkilökohtainen sarja sekä joukkuekilpailu. Yhden joukkueen muodostaa 3 pilkkijää. Osallistumismaksu 20 mk/henkilö.. Lisätietoja 931656939 /Janne Meskanen. OLL:n hiihto-ja laskettelumatka Pyhätunturille 14,4.18.4. hinta 550 mk /lähtijä. Sisältää bussikuljetuksen, mökkimajoituksen, osa aterioista ja perillä ohjelmaa. Matkalle otetaan mukaan 45 henkilöä. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Opiskelijoiden Liikuntaliittoon 90-694 957/ Olli Voutilainen. Liikuntavaliokunta kaipaa uusia innokkaita jäseniä. Antoisaan ja iloiseen menoon pääsee helposti mukaan esim. tulemalla seuraavaan kokoukseen ma 1.3. klo 20.00 Rentukkaan. Paljon odotettu saunailta ti 16.3. klo 18.30 alkaen Kirin saunalla Kauppakadun päässä. Be there! Kaikesta edellä mainitusta antaa mielellään lisätietoja Tarja Mäki-Punto puh. 212 270. KULTTUURIVALIOKUNTA Kulttuurivaliokunta haluaa täten muistuttaa, että kulttuurisihteerin huoneessa on monipuolinen valikoima musiikkielokuvaja sarjakuvalehtiä luettavaksi. Niitä ei tosin lainata. Yläkaupungin yö ottaa mieluusti vastaan ideoita tapahtuman ohelmaksi. Näitä ajatuksia voi esittää Soili Puraselle tai Markus Latvalalle, jotka löytää kulttuurisihteerin huoneesta iltapäivisin tai puhelinnumerosta 216 173. ^* Kulttuurivaliokunta kokoontuu seuraavan kerran keskiviikkona 3.3.93 klo 18 kulttuurisihteerin huoneessa. Silloin keskustellaan taas JYROCKista, Yläkaupungin yöstä ja tulevista bileistä. PARKU Parkussa tapahtuu: 18.-19.3. Puheopin appron opiskelijat Turusta tulevat käymään. Torstai-iltana järjestämme illanvieton Kirjailijatalolla. Vieraita on 15 kpl ja he tarvitsevat majoituksen. Majoittajat raapustakaa nimenne ainejärjestöhuoneen ilmoitustaulun listalle. Ilmoittakaa myös, kuinka monelle voitte tarjota päänalusen. Perjantaina kerromme turkulaisille opiskelustamme ja harrastuksistamme (harj. työaiheet, yo-TV, Kampuksen Kaiku). Pj. Tomi Peurakoski (2. vk.) kertoo mielellään lisää, puh. 211293. Kevättä! PINACOTHECA Kevään ohjelma Menossa Harri Markkulan näyttely 17.3,-19.4. Outi Markkanen 21.4.-17.5, Jaakko Valo 20.5.Petra Koivu KAUPUNKISEURAKUNNAN OPISKELIJATYÖ ulkomaalaisopiskelijoille African Dinner Party 26 Feb (Fri) 7 p.m. at Joni's place, Minna Canthinkatu 22 A 5, Tel. 214 053. KUMMAN LUJA Tässäpä täydennystä tee-se-itse -kalenteriin: 1) Perinteiset, tasa-arvoiset MISS MÄRKÄ T-PAITAja MR MÄRKÄPÖKSYKISAT ti 23.3. klo 19 alkaen Rentukassa. Ideoita lisäohjelmanumeroista kaivataan vielä. 2) JULISTETALKOOT Märkäkisoja varten su 14.3. klo 19 alkaen toimitilalla. Tuokaa tullessanne lehtiä ja muuta kuvamateriaalia. 3) Korkeakulttuuritarjonta jatkuu PELI-ILLALLA pe ! 19.3. klo 19 alkaen, paikka vielä avoin. \ 4) SÄHLYKARNEVAALIT pe-la 12.-13.3. Myös keilailuja pesäpallopuulaakeihin osallistuttaneen. 5) TAIDEFESTIVAALI: Kummallisuuksien yö huhtikuun alkupuolella. Tehdään ainakin somistuksia toimitilaan ja päätetään jo vuosia jatkunut LOGOKILPAILU. Logoa käytettäneen PELIPAIDOISSA, joten jos olette kiinnostuneet niistä, ottakaa yhteyttä. 6) Lisäksi myöhemmin ilmoitettavina ajankohtina useita RETKIÄ: TÄHTITORNILLA vielä talven aikana, MÖKKIVIIKONLOPPU ja PATIKKARETKI Laajavuoren luontopoluille toukokuussa. Olkaa aktiivisia! Lisäideoitakin toivotaan! PS. Maksakaas jäsenmaksunne, ettei tarvitse karhuta. Infoa: urheilu&raittius Mika (611 054), hupi Susanna (60/7416), vähän kaikki Soile (60/7004). OL-BOWLARE Kaikki maailman Köykäset lisääntykää ja täyttäkää maa. Nyt siihen on tarjolla oiva mahdollisuus, sillä edessä on jälleen perinteinen II Köykäsen muistohiihto Jyväskylän harjulla 1.3.1993. Yhtyminen klo 17.00 Musican edustalla (kamerat ja nauhurit kielletty). Mukana kaikki superstarat; Adolf, Buddy ja Averell. . Lajit: 1. Freestyle 2. Mäkihyppy 3. OLVI-hiihto Kisat omistetaan veljellemme Frank A:lle ja muille Pmjoukkueessa menestyneille. Muista ottaa mukaan urbansukset, joilla voit skimbata myös hiekalla. PM-kokous 1.3.1993 klo 19.00 Ykköspesänkatu IB (takaa). Mukaan saunaja baanavarusteet, sekä KAIKKI ne Köykäset, jotka aikovat olla mukana hulvattomassa menossa ja PM-kisahumussa. Saunalle voi tietenkin örkiä myös myöhemmin, joskin kumit tyhjänä ja lanta savuten. Käytä käsiäsi ja päätäsi. No sleep 'til New York, because kaikki alkoi siitä... JYVÄSKYLÄN TUTKIJANAISET RY 10-vuotisjuhla 3.3.1993 klo 19 Lyhdyssä. Tervetuloa uudet ja vanhat jäsenet. NAISRYHMÄ Kokous yo-talolla 25.2. torstaina kello 18. Huom! Tulossa naisten itsepuolustuskurssi 27.-28.3. Ilmoittaudu p. 731513. JYT Akrobatia ja teatteriliikuntakurssi järjestetään 13.-14.3. Info ja ilmoittautumiset Petra Päivärinteelle 611326. Muille kuin JYT:läisille kurssin hinta 40 mk. PEDAGO RY Sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 2.3.1993 Yliopiston päärakennuksen C 3:ssa kello 18. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! JARU Ammuntavuoro tiistaisin klo 19.00 poliisilaitoksen ampumaradatta (Kilpisenkatu 1) Lentopallo/itsepuolustus perjantaisin klo 210.00-21.30 Kortepohjan koululla. Ti 2.3. Ampumakilpailu fcHo 19.00 poliisilaitos Ke 10.3. klo 18.00 kevätkokous Rentukassa klo 19.00 saunailta Kortepohjan A-talon tilaussauna Ke 21.4. klo 19.00 saunailta Kortepohjan A-talon tilaussauna Kysellä voi Matti Koponen puh. 607168 JYVÄSKYLÄN EV.LUT. OPISKELIJALÄHETYS 3.3. Kiitti vaan Kiittämistä ja tunteita ei tarvi kätkeä yhteen. Jari Salomaa 10.3. Pyhä henki minussa? Kari Valkonen Illan päätteeksi esirukouspalvelu. Illat pidetään Pappilan rippikoulusalissa (Vapaudenkatu 26) klo 18.30. Alustuksen ohella ohjelmassa rukousta, laulua, keskustelua ja murkinaa. Lämpimästi tervetuloa! Lisätietoja Seija Paasonen p. 621 859 KANSAN RAAMATTUSEURAN OPISKELIJAT to 25.2. klo 19 Kiireen keskellä hiljaa. Opetusta hiljentymisestä, Risto Käyhkö ja Helena Mäkinen su 28.2. Matti Heiskasen läksiäisseurat ti 2.3. klo 19 opiskelijailta, Marko Remes 3.-4.3. ovityötapahtuma, kokoonnutaan Kräsällä klo 17 ti 9.3. klo 19 opiskelijailta, Juha Tiihonen Tulossa 18.-21.3. Billy Grahamin satelliittimissio Kortepohjan kirkossa. Jos haluat osallistua järjestelyihin, kysele Kräsältä. Vaasankatu 23, puh. 610331 Tervetuloa! DUMPPI Rientäessämme kirkuen kevättä kohti pidetään kevätkokous 1.3. ja nautiskellaan ilmatteeksi pj:n panemaa ohrapirtelötä. Jippiajee. Ben Z:n jottiäDlla uppoamme eduskuntatalon uiumeniin 29.3. ja hetisitten samani viikon lopulla juodaan erityisesai kuravettä ja pidetään aprillia Siuomen Turuus. Kevään mittaan am edessä myös naamiaiset. PS. Sini! Älä lähetä enää näitä viestejä sähköpostin kautta myöhässä. Tämä päätyi sivuille, koska päätoimittaja harjoitteli postin käyttöä. Terveisin Jouni Vauhkonen. OPINTOJA TIEDEVALIOKUNTA Ti 9.3. klo 17.00, arvaa paikka! la 27.2. klo 12S212 VÄITÖSTILAISUUS —~ FL Jari Haimin ekologian : j a ympäristönhoidon väitös' kirjan Effects on earthvvorms <on soil process in coniferous j forest soil tarkastustilaisuus. • Vastaväittäjänä dosentti Sten ^Rundgren (Lundin yliopisto) ja kustoksena apulaisprofes• sori Veikko Huhta. ti 2.3. klo 9.15 Radio Keski-Suomi TIEDEIKKUNA ti 2.3. klo 18.00 M103 Luentosarja SUOMI-VENÄJÄ-NEUVOSTOLIITTOVENÄJÄ 1917-1993 Päätoimittaja Keijo Korhonen Poliittiset suhteet sotien jälkeen. Yhteyshenkilö: Heikki Rantatupa, puh. 941-601 256. ke 3.3. klo 14-16 Fr 307 BIOLOGIAN LAITOKSEN TUTKIJASEMINAARI SEKÄ AKVAATTISEN JA TERRESTRISEN EKOLOGIAN JATKOKOULUTUSSEMINAARI Dosentti Jussi Viitala Voiko maailman nähdä toisinkin: Lintujen UV-näkö ja ravinnon valinta. Yhteyshenkilö Hannu Ylönen, puh. 941-602 307, Tellervo Valtonen, puh. 941-602 329. ke 3.3. klo 19 Lyhty JYVÄSKYLÄN TUTKIJANAISET RY:N 10-VUOTISJUHLA. Ilmoittaudu etukäteen Arja Laitiselle puh, 732 246. Vanhat ja uudet jäsenet tervetuloa! la 6.3. klo 12.00 S212 VÄITÖSTILAISUUS VTL Raija Voikin taloustieteen väitöskirjan Esseitä osuuskunnan tuotanto-, hinnoittelu-ja investointikäyttäytymisestä tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä vt. professori Vesa Kanniainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena vt. professori Matti Tuomela. ti 9.3. klo 18.00 H313 Luentosarja SUOMI-VENÄJÄ-NEUVOSTOLIITTOVENÄJÄ 1917-1993 AVUSTAJAPALAVERI LEHDEN TOIMITUKSESSA TORSTAINA 25.2. KELLO 19.00 TULE HAUKKUMAAN JYLKKÄRIÄ !
1 Z J. 'A M S A N J O K I L A A K S O N A M M A T T I O P P I L A I T O K S E S S A A L K A A 1 2. 8. 9 3 M A L L I P U K I N E I D E N V A L M I S T A J A / P U K U O M P E L I J A Y O L I N J A Lisätietoja osoitteesta: Koulutie 19, 42300 Jämsänkoski puh. (942) 492 411 Ylioppilaskunnan radio-ohjelma Radio Jyväskylä 97.7 MHz ja KAMPUKSEN KAIKU 101.0 MHz Tiistaisin klo 20 KUUNTELE! TAMPEREEN 23. KANSAINVÄLISET LYHYTELOKUVAJUHLAT 10.-14.3.1993 intia kasvoista kasvoihin ecce homo s a k s a n a v a n t g a r d e 1920 eläinten yö s a k s a n u n d e r g r o u n d 1980-90 tietokoneanimaatiot rapvideot arkiston aarteita bulsit film marv nevvland peter von bagh erotiikkakokoelma cine-tract taigan kansalaisia amnesty international kansainvälinen kilpailu kotimainen kilpailu uudet suomi-kuvat brasilian minuuttielokuvatprixpixel *93 -hullu vuosi 1968 etkn oppilastyöt ylen hyvää markiisi de sade sparrausrinki tvl:n uuti kasvoihin ecce underground 1 a a r t e i t a b u l s Lipunmyynti ja tiedustelut: Tampereen Tullikamari II krs, Tullikamarinaukio 2 PL 305, 33101 Tampere puh. 931 2 3 1 066 intia kasvoista nten yö saksan ideot arkiston peter von b a g h Jyväskylän SILMÄLÄÄKÄRIASEMA Väinönkatu 9 Silmälääkäripalvelut Piilolasisovitukset* KKLA:n palautus taksan mukaan P u h : 2 1 4 4 4 4 Ylioppilastalon kaavasta tuli riita Kaupunginhallitus supisti rajusti tontin rakennusoikeutta Talon peruskorjaus ja laajennus uhkaavat peruuntua Ylioppilastalon peruskorjaus ja laajennus uhkaa peruuntua. Kaupunginhallitus vähensi 15. helmikuuta äänestyksen jälkeen ylioppilastalon tontin rakennusoikeutta 1 100 neliötä. Ylioppilaskunta aikoi maksaa talon remontin ja laajennuksen talosta saatavilla vuokrilla. Rakennusoikeuden leikkauksen takia vuokrat vähenevät oleellisesti. Jos kaupunki ei palauta rakennusoikeutta alkuperäiseen 6 100:aan neliöön, ylioppilaskunta ei pysty toteuttamaan hanketta. Ylioppilaskunta yrittää saada kaupunginhallituksen käsittelemään asian uudelleen. Tässä vaiheessa remontti ja laajennus näyttävät ainakin lykkäytyvän ensi syksyyn. Asia nimittäin on aloittanut uuden kierroksen kaupungin hallinnossa: kaava on pantu nähtäville, sen jälkeen se menee kaavoituslautakuntaan, uudelleen kaupunginhallitukseen, jonka jälkeen vasta kaupunginvaltuusto päättää asiasta. Kaupungin päättävistä elimistä tihkuneiden tietojen mukaan keskustelu asiasta on ollut "värikästä". Tämä merkitsee, että ylioppilastalon kohtalo on joutunut kovan kunnallispoliittisen pelin pyörteisiin. Ylioppilaskunta on ottanut myös yhteyttä lakimieheen, jonka neuvoilla halutaan varmistaa, ettei hanke kaadu muotoseikkoihin. Omaisuudesta leikattiin 0,7 mmk Rakennusoikeus on rahanarvoista "tavaraa". Ylioppilaskunnan rakennustoimikunnan puheenjohtaja Osmo Kääriäinen arvioi rakennusoikeusneliön arvoksi 700 1 000 markkaa. Rakennusoikeuden leikkaus merkitsee ylioppilaskunnan omaisuuden vähentämistä 770 000 markalla, jos hinta lasketaan 700 markan neliöhinnalla. Ylioppilaskunta lähti hakemaan kaupungilta vain tontin käyttötarkoituksen muutosta. Voimassa olevassa kaavassa tontti on merkitty huvija viihdetarkoituksiin. Ylioppilaskunta olisi voinut rakentaa Kääriäisen mukaan esimerkiksi urheiluhallin tai bingon ilman käyttötarkoituksen muutosta. Taloon on tulossa vuokralaiseksi YTHS ja yliopisto, joten tarvittiin käyttötarkoituksen muutos. Hanke sujui hitaasti mutta varmasti tammikuun alkuun saakka, jolloin kaavamuutos pysähtyi yllättäen kaupunginhallitukseen. Apulaiskaupunginjohtaja Ahti Vielman (kok) esityksestä kaava palautettiin tuolloin kaavoituslautakuntaan. Vielman mielestä rakennukseen tulee liikaa "massaa" olemassaoleviin Alvar Aallon suunnittelemiin rakennuksiin verrattuna ja nykyinen tunnettu ja arvostettu kokonaisuus jää varjoon ja toissijaiseksi. Ylioppilaskunta taas näkee, että "Aallon ajatuksia on lähes orjallisesti noudatettu" kuten Kääriäinen asian ilmaisee. Vielman mukaan Aallon suunnittelemat rakennukset olivat toiseen käyttötarkoitukseen, uusi talo työpaikkoineen toisi alueelle liikennettä. Tämä vuoksi alueen ilme muuttuisi ja liikenteestä tulisi selvä häiriötekijä. Talo tulisi myös liian lähelle Keskussairaalantietä, eikä sen muuttamiselle jäisi pelivaraa tulevaisuudessa. Koko alueen väljä ilme kärsisi liian tehokkaasta rakentamisesta. Ylioppilaskunnan päättäjien mielipide Vielman esittämiin näkemyksiin on päinvastainen: massaa ei ole liikaa, talo ei ole liian lähellä tietä ja se sopii miljööseen eikä alueen ilme muutu liikaa. Kaupunginhallituksen äänestyksessä puoluerajat ryskyivät kaatuen numeroin 6-5. Vielman esitystä rakennusoikeuden pienentämisestä kannattivat sosiaalidemokraateista Pentti Sahi, Jorma Ahola, Hilkka Illman ja Pirkko Laaksonen sekä Carita Kauppinen (kok) ja Erkki Arvaja (krist). Alkuperäistä suurempaa rakennusoikeutta ehdotti Jukka Kanerva (vihr) ja häntä kannatti Kauko Tuupainen (sd). Äänestyksessä Kanervaa tukivat myös Arvi Hakkarainen (vas), Pirkko Selin (kesk) ja Markku Lumio (kok). Jouni Vauhkonen Piirtäjä Martti Juurtelan näkemys ylioppilastalon laajennuksesta on tehty pienoismallin ja pohjapiirustuksen avulla. Vasemmalla liikunta, keskellä Philologica ja oikealla ylioppilastalo laajennettuna sekä Keskussairaalantie. Ylioppilastalon kaava on nähtävillä rakennusvirastOS$a Hannikaisenkatu 17:ssä. Myös pienoismallia näytetään pyydettäessä. Apulaiskaupunginjohtaja Vielma ylioppilastalon laajennuksesta: "Luonnokset ovat todella huonoja'' Apulaiskaupunginjohtaja Ahti Vielma (kok) painottaa lyhyen haastattelun aikana useaan kertaan, että rakennusoikeuden leikkaukselle "on aivan asialliset syyt". "Kyse on maailmankuulusta alueesta, jota ei liiallisella rakennusoikeudella pidä pilata", Vielma tiivistää kantansa. Ylioppilaskunnassa on herättänyt ihmetystä erityisesti Vielman suhde Ylioppilaiden t e r v e y d e n h u o l t o s ä ä t i ö n (YTHS) tuloon uuteen ylioppilastaloon. On pelätty, että kaupunki haluaa jarrutuksella ohjata hyvän vuokralaisen YTHS:n muualle. Aiemmin YTHS:lle on tarjottu kehitysyhtiö Jykesin tiloja Mattilanniemestä. YTHS:n nykyiset tilat ovat suunnitellun uuden paikan vieressä, joten se ei ole kiinnostunut lähtemään muualle. Kaupunginhallituksen esityslistalla Vielma kyselee: "Onko yleensä tarkoituksenmukaista sijoittaa yliopiston ahtaalle alueelle muita kuin yliopiston tarvitsemia tiloja? Kuinka kauan hajanainen ja kallis terveydenhuolto-organisaatio ja niin muodoin myös YTHS ovat olemassa? Onko niitten oltava juuri ao. tontilla?" "Tämä on minun pieni ihmettelyni, että miksi sinne pitää yleensä panna mitään muuta kuin yliopisto tarvitsee eli opetustiloja", Vielma tarkentaa. Minne YTHS voitaisiin sijoittaa? "Olemme neuvotteluissa esittäneet tarjouksia, niinkin keskeistä paikkaa kuin Hipposalueelta. Siitä ei ole alettu edes keskustella. Kyllä sille paikka löytyy, kun aletaan asiallisesti hakea. Tyhjää tilaa on kaupungissa hirveästi." Rakennusoikeuden pudottaminen merkitsee ylioppilaskunnalle huomattavia taloudellisia menetyksiä. Vielman mukaan laki ei tunne velvoitetta korvata pois otettu rakennusoikeus. Kaupunki on kuitenkin valmis antamaan "mahdollisuuden toisaalla". Vielma on asettanut YTHS:n olemassaolon kyseenalaiseksi, koska Suomessa on hänen mielestään kallis terveydenhuoltojärjestelmä. "On ihmisiä, jotka sanovat että tämä tutee lähivuosina rankasti yksinkertaistUfflään, jos kustannuksia meinataan alentaa. En sano nimiä, mutta huipulta, Suomen huipulta. YTHS on tietysti ylioppilaiden, olen itsekin ollut opiskelija ja tiedän että se on ylioppilaille hyvä. Olkoot se minun puolestani niin kauan kuin se on, tietysti." Vielman mielestä ylioppilaskunnan suunnitelmat eivät ole onnistuneita. "Niistä luonnoksista voin reilusti sanoa, että ne ovat todella huonot. Ilmeisesti ne matkan varrella parantuvat ja toivon mukaan tämä keskustelu parantaa." "Voit kuvitella, että kun siinä on Aaltoa toisella puolella -Keski-Suomen museo ja tämä massa siinä välillä, niin tämä tulee massana pääasiaksi niiden ihmisten silmiin, jotka srinä kävelevät." "Aallon alkuperäisissä suunnitelmissa on vain muutama viiva. Nyt vedotaan jo parikymmentä vuotta haudassa olleen ihmisen muutamaan viivaan ja ajatuksiin, joissa on aivan toisenlainen sisältö, käyttötarkoitus, sisääntulot ja julkisivut. Siinä oli paljon avointa lasitilaa, koska se oli juhlatilaksi tarkoitettu. Nyt siihen tuM flOrinaali työpaikkarakennus." "Tätä ei voi ratkaista fSU kästään yksipuolisesti ylioppilaskunnan kiinteistöbisneksen kannalta." Ylioppilaskunnalle tämä tuli lähinnä talon remontin takia? "Aivan. Se tarkoittaa juuri kiinteistöbisnestä eli sillä rahoitetaan remontti, kun saadaan hyvä maksaja. Toisaalta tiedän, että jos se tulee 5 000 neliömetriin ja lisärakennusoikeus vuokrataan, niin remontin hoitaminen ei siitä paljon muutu." "Minun kantani ei tule muuttumaan, mutta jos löytyy muita neuvotteluratkaisuja sen lisäksi, niin ilman muuta ollaan valmiita hakemaan, että ylioppilaskunta saa sen talonsa remontoitua. Tiedän tarkkaan sen erittäin huonon kunnon. Ihan tällä tavalla, asiallisesti." Jouni Vauhkonen