Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2022

2 28 / 22 15 Korkeakoulutus muutoksessa 22 Ystävä vain omille silmille Nää kadut on meitä varten A B I NU M E RO
JOHDA. VAIKUTA. HAE NYT. YHTEISHAKU /16.–30.3.2022 Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. Valmistu talouden, johtamisen ja markkinoinnin asiantuntijaksi. Hae opiskelemaan Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun kevään 2022 yhteishaussa: ? Kauppatieteet ? Taloustiede JYU.FI/HAE KEHITÄ. RATKAISE. Valmistu tietotekniikan ja digitalisaation ammattilaiseksi. Hae opiskelemaan IT-alaa Jyväskylän yliopistoon kevään 2022 yhteishaussa. Lisätietoa Opintopolusta hakusanalla itjkl-k2022 Katso kaikki IT-alan hakukohteemme: KANDIVAIHEESEEN: MAISTERIVAIHEESEEN: ? Koulutusteknologia ? Tietoja ohjelmistotekniikka (TkK + DI) ? Tietojärjestelmätiede ? Tietotekniikka ? Kognitiotiede ? Koulutusteknologia ? Kyberturvallisuus ? Tietoja ohjelmistotekniikka (DI) ? Tietojärjestelmätiede ? Tietotekniikka ? Turvallisuus ja strateginen analyysi JYU.FI/HAE
TUTKI. RATKAISE. KANDIVAIHEESEEN: MAISTERIVAIHEESEEN: ? Biologia ? Luonnonvarat ja ympäristö ? Fysiikka ? Kemia ? Matematiikka ? Tilastotiede ja datatiede ? Nanotiede ? Aineenopettaja ? Luokanja aineenopettaja ? Akvaattiset tieteet ? Ekologia ja evoluutiobiologia ? Soluja molekyylibiologia ? Ympäristötiede ? Fysiikka ? Kemia ? Matematiikka ? Tilastotiede ja datatiede ? Aineenopettaja Valmistu paremman huomisen, kestävän tulevaisuuden ja uusien teknologisten innovaatioiden rakentajaksi. Hae opiskelemaan matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan kevään 2022 yhteishaussa. Katso kaikki opiskeluvaihtoehtomme: JYU.FI/HAE LIIKUTA. VAIKUTA. KANDI& MAISTERIOHJELMAMME: MAISTERIOHJELMAMME: ? Liikuntapedagogiikka ? Liikunnan yhteiskuntatieteet ? Liikuntabiologia (biomekaniikka, liikuntafysiologia, valmennusja testausoppi sekä urheiluja hyvinvointivalmennuksen opintosuunta) ? Terveystieteet ? Fysioterapia ? Terveystieteiden opettajankoulutus ? Gerontologia ja kansanterveys ? Liikuntabiologia (biomekaniikka ja liikuntafysiologia) ? Liikuntateknologia ? Liikuntapedagogiikan aikuiskoulutus ? Liikuntalääketiede ? Liikunnan yhteiskuntatieteet ? Terveyskasvatus ? Valmennusja testausoppi Hae opiskelemaan liikuntaja terveystieteitä ja valmistu liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijaksi. Liikuntatieteellinen tiedekunta on arvioitu vuoden 2021 Shanghain listalla maailman kymmenen parhaan joukkoon. JYU.FI/HAE
YMMÄRRÄ. KASVATA. Haluatko kouluttautua erityisopettajaksi, luokanopettajaksi, varhaiskasvatuksen opettajaksi, psykologiksi, opinto-ohjaajaksi tai kasvatusalan asiantuntijaksi? KASVATUSTIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA ? Erityispedagogiikka ? Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede ? Luokanopettaja ? Opinto-ohjaaja ? Psykologia ? Varhaiskasvatuksen opettaja HAE NYT. YHTEISHAKU /16.–30.3.2022 Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. JYU.FI/HAE TIEDOSTA. VÄLITÄ. Kiinnostaako sinua kielet ja viestintä, kulttuuri ja taiteet, menneisyys ja tulevaisuus, yhteiskunnalliset kysymykset tai filosofia? Meiltä voit valmistua esimerkiksi aineenopettajaksi, toimittajaksi tai sosiaalityöntekijäksi. HUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA ? Historia sekä Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa (Kumu) ? Kielet ja viestintäaineet ? Musiikin ja taiteen tutkimus ? Yhteiskuntatieteet ja filosofia ? Sosiaalityö JYU.FI/HAE HAE NYT. YHTEISHAKU /16.–30.3.2022 Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. jyväskylän ylioppilaslehti 03
jyväskylän ylioppilaslehti 05 K O O ST U M U S INTRO 07 Pääkirjoitus: Sisään, ulos 09 Avaaja: Selittämätöntä touhua 12 Numeraali: 50 prosentin korotus 13 Ainejärjestöt aktiivisia verenluovuttajia 14 Jyväskylän ylioppilasteatteri uskoo tulevaan 15 Lyhärit Jyy-kolumni: Opiskelijoita tulisi kuulla valintauudistuksissa KESKITY 17 Kuinkas sitten käykään? 22 Ystävä vain omille silmille 28 Nää kadut on meidän (kuvassa) OUTRO 34 Ajankuva: Peleistä taidetta 35 Elokuva-arviot 36 Essee: Minun nimeni 37 Kommentti: Kehorauhaa, pyydän 38 Paska kotiseutu: Pertunmaa on varastanut kaiken Soitimme: Päivi Räsänen, mitä mieltä biisistä #PÄIVI? 39 Kasvo: Kirjoittaminen on Harry Salmenniemelle ”saatanan kaoottista ” K uv a O o na K o m o ne n
jyväskylän ylioppilaslehti 06 HAE OPISKELIJAKSI LAPPIIN Tutustu koulutustarjontaamme: • kasvatustieteet • oikeustieteet • taideteolliset alat • yhteiskuntatieteet ? ulapland.fi ulapland.fi • elokuvaja tv-työ • journalismi • k asvatustiede • näyttelijäntyö • psykologia • valokuvaus • ympäristölinja • yhteiskunnallinen linja 10.8.2022–2.6.2023 TAMPERE HAE NYT! voio.fi VOITSILLA KANSANOPISTOVUOSI ELÄMME. OPIMME. ILMOITTAUDU >> AVOIN.JYU.FI Abi! Muista avoimen väylä, yksi tie tutkinto-opiskelijaksi > jyu.fi/avoimen-vayla Tutustu JYU:n tutkinto-opiskelijoille maksuttomiin opintoihin > avoin.jyu.fi/tutkinto-opiskelijoille > Haku draamakasvatuksen kesäopintoihin maaliskuussa Yliopisto-opintoja kaikille JYU avoimessa Avoimessa opiskelet joustavasti sinulle sopivassa rytmissä. EDUFUTURAN OPINTOTARJOTTIMELLA YLI 200 OPINTOJAKSOA! Mitä kiinnostavaa sinä löydät? edufutura.fi/opintotarjotin
Y lioppilaskirjoitukset, joskus 2010luvun alussa, keväällä. Edelliset viikot olin tavannut funktioita, tutkinut niiden kuvioita. Opiskellut lausekkeiden kieltä, laskenut derivaatan nollakohtia, tarkastellut paraabeleja. Käynyt läpi kaavoja, kaavoja. Ja sitten sinä päivänä saapunut paikalle (juuri ja juuri ajallaan), siirtynyt saliin, sen keskivaiheille, istunut, ja kun sai aloittaa, tuntui sinä hetkenä ainoa tehtäväni olevan muistaa tuo kaikki viikkojen harjoittelu ja todistaa siten aukottomasti taitoni. Aikaa siihen oli tunteja. JÄLLEEN maaliskuussa koittaa aika, jolloin kymmenet tuhannet hakevat yhteishaussa syksyllä alkaviin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutuksiin. Kaikki eivät pääse havittelemalleen alalle. Paikkoja on hakijoita vähemmän. Ensikertalaisilla ja hyvän ylioppilastodistuksen omaavilla on kuitenkin paremmat mahdollisuudet pärjätä. Syynä on viime vuosina tehdyt korkeakoulu-uudistukset. Ensikertalaiskiintiöiden ja todistusvalinnan painottamisella tavoitellaan etenkin nopeaa siirtymistä toiselta asteelta korkeakouluihin – ja sen jälkeen rivakasti työelämään. Päämäärien uhkana on nähty muun muassa välivuodet, liian pitkät opiskeluajat, heterogeeniset opinnot. Siksi 2000-luvulla opintotukikuukausien määrää on vähennetty (ja lainan osuutta kasvatettu). Porkkanaksi on myös luotu opintolainahyvitys, jonka tavoiteajassa valmistunut voi saada. Vuonna 2005 puolestaan luovutiin rajattomasta opinto-oikeudesta. Heinäkuussa 2021 Suomen ylioppilaskuntien liitto julkaisi kannanoton, jossa se vaati ikuisen opinto-oikeuden palautusta. Syitä lueteltiin: opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin romahtaminen, Sisään, ulos loppuun palaminen jo opintojen aikana. Yliopistojen näkökulmasta rajaton opiskeluoikeus on kuitenkin hankala: vuosien 2021– 2024 rahoitusmallin mukaan 30 prosenttia eli suuri osa valtionrahoituksesta muodostuu suoritettujen tutkintojen perusteella. Uudistukset ovat ristiriitaisia tavoitteiden kanssa, niin kuvasivat yliopistotutkijat Minni Matikainen ja Tuomas Tervasmäki artikkelissaan Työelämävetoisen korkeakoulupolitiikan ja syvällisen oppimisen välinen ristiriita (Tiedepolitiikka 2021). Toisaalta korkeakoulutuksen kentällä korostetaan nopeita tuloksia vaativaa korkeakoulupolitiikkaa, kuten joustavia työelämävalmiuksia ja ripeää tutkintoon valmistumista, ja toisaalta opiskelijan ajattelurakenteiden syvällistä muutosta. Jälkimmäinen kehittyy yksilöllisesti, ja voi vaatia aikaa. Ja toisaalta voisi kuvitella, että juuri syvällinen ymmärtäminen vastaisi paremmin työelämän etuja. ENTÄ NE ylioppilaskirjoitukset? Aloitin funktioiden laskemista. Etenin tehtävästä toiseen. Mutta kun lopulta piti selvittää eräiden kaavojen ja lukujen salat, ei minulla ollut muistikuvaa parabeeleista ja derivaatoista, ja lopulta kyllästyin miettimään. Salin ulkopuolella sanoin: ei mennyt kovin hyvin, ei sillä väliä, koska todistuksella en tekisi mitään. Kaksoistutkinnosta valmistumisen jälkeen pidin välivuoden, toisenkin. Hain opiskelemaan Vaasan yliopistoon. Opinnot kehittivät, mutta ala ei tuntunut omalta. Vuoden jälkeen hain Turkuun, opiskelin kolme ja puoli vuotta. Ensikertalaiskiintiöitä ei ollut. Ylioppilastodistuksella en olisi päässyt. Valmistuin, tein töitä, hain maisteriopintoihin Jyväskylään. Ja tarinan opetus? Ei ole, paitsi itselleni: olen ollut onnekas. ? Oona Komonen paatoimittaja@jylkkari.fi jyväskylän ylioppilaslehti 07 P Ä Ä K IR J OI TUS EDUFUTURAN OPINTOTARJOTTIMELLA YLI 200 OPINTOJAKSOA! Mitä kiinnostavaa sinä löydät? edufutura.fi/opintotarjotin Korkeakoulu-uudistuksista lehdessä: ? Kolumni: Opiskelijoita tulisi kuulla valintauudistuksessa (s. 15) ? Millaisen jäljen uudistukset korkeakoulutukseen jättävät? (s. 17) A B I N U M E R O
VUODESTA 1960 POSTIOSOITE Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä PÄÄTOIMITTAJA Oona Komonen, 045 137 1957, paatoimittaja@jylkkari.fi TOIMITTAJA Tatu Helle, 050 353 3362, toimittaja@jylkkari.fi SIVARI Veera Mangström (–17.2.2022 asti) TÄTÄ NUMEROA AVUSTANEET Iida Vashko, Mikko Kuparinen, Jenni Suutari, Alias Anything, Laura Keski-Oja, Maria Leskinen, Iina Niskanen, Santeri Harju, Niklas Pelkonen, Irina Hasala, Reetta Multanen, Ilkka Numminen, Saara Sund. KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA JA PAINOSMÄÄRÄ BotniaPrint, Kokkola, botniaprint.fi Ilmestyy 8 kertaa lukuvuoden aikana 5 000 kpl (abinumero 7 000 kpl, kaupunkinumero 49 000 kpl) ILMOITUSMYYNTI Valto Merta, 044 988 0408, valto.merta@jylkkari.fi AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: jylkkari.fi/avustajille TILAA JYLKKÄRI Tilaa Jylkkäri kotiin verkkosivun kautta, tai maksamalla tilausmaksu JYYn jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen JYYn tilille Nordea FI61 5290 0220 5989 06. Ilmoita maksuviestissä osoitteesi ja mainitse tilaus. Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoihin Jylkkäri jaetaan automaattisesti. Vuosihinta: opiskelijat 9e, muut 47e. ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti KANSI Kuva: Oona Komonen Jyväskylän Ylioppilaslehti 02/2022 08 jyväskylän ylioppilaslehti 09 jyväskylän ylioppilaslehti
08 jyväskylän ylioppilaslehti 09 A V AU S Kirjailija Harry Salmenniemen uusin teos Kuume ilmestyi tammikuussa 2022. Se koostuu viidestä eri aihepiirin mukaan nimetystä osiosta. Kuumeen lisäksi kokoelmaan on valikoitunut aiheita, joista Salmenniemi pitää paljon. Niitä ovat esimerkiksi kodit ja ”museossa hortoilu”. ”Olisi tyhmää ja itsepetosta kirjoittaa vain rankoista aiheista. Kaikista banaalein ja yksinkertaisin, välitön elinpiiri on aika kiinnostava taiteen kannalta, koska siitä on vaikea kirjoittaa kiinnostavasti.” Selittämätöntä touhua s. 39 >> Teksti Niklas Pelkonen Kuva Mikko Kuparinen jyväskylän ylioppilaslehti
Pe 4.3. HERRA YLPPÖ La 5.3. Choppertori klo 8-15 La 5.3. ANSSI KELA Ke 9.3. BEAST IN BLACK, NESTRUCTION Pe 11.3. MAUSTETYTÖT La 12.3. VESTA, PEHMOAINO Su 13.3. KVELERTAK (NO) , BLOOD COMMAND (NO) Pe 18.3. DIABLO La 19.3. SANNI To 24.3. J.KARJALAINEN Pe 25.3. STAM1NA, TYRANTTI La 26.3. STAM1NA, BOB MALMSTRÖM To 31.3. BROTHER FIRETRIBE, ONE DESIRE, RUST’N’RAGE Pe 1.4. RUUSUT La 2.4. MOUHOUS, HEVITEEMU Pe 8.4. IBE, SEBASTIAN NOTO La 9.4. KAUKO RÖYHKÄ: Jumalan lahja – paluu lähteelle Ke 13.4. THE HELLACOPTERS (sE) To 14.4. VON HERTZEN BROTHERS Pe 15.4. ANTTI AUTIO, ARPPA La 16.4. U.D.O. (DE) Su 17.4. INSOMNIUM, FINNTROLL Pe 22.4. 22-PISTEPIRKKO La 23.4. F, HASSAN MAIKAL Ke 27.4. NYOS, NYKYPOST To 28.4. MERCURY CIRCLE, OBLIVION BEACH Pe 29.4. RECKLESS LOVE La 30.4. VESALA Pe 6.5. KNIPI La 7.5. Rockirppis klo 12-15 La 7.5. EGE ZULU, JAMBO LIPUT & INFO: WWW.JELMU.NET & LIPPU.FI Tervetuloa ruokailemaan KaTriinaan! Valmistamme ruoan sekä sämpylät joka päivä tuoreista raaka-aineista alusta alkaen ja tietenkin ilman lisäaineita. Opiskelija-alennus kelan ateriatuella. Palvelemme Ma-Pe 11 15:30 La 12 15:30 Kauppakatu 11 40100 Jyväskylä nYT TÄYSin VEGaaninEn! KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1. 5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Kannattaa kysellä myös aiemmin vapautuvia huoneita! Soluasunnot: 215€-290€/kk/asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133 toimisto@latokartanonyokyla.fi www.latokartanonyokyla.fi redneck bar & kitchen Forum, Asemakatu 7, Jkl keittiö avoinna joka päivä myöhään yöhön best wings craft beer kaikista ostoista asiallinen OPISKELIJA-ALENNUS www.sohwi.fi sohwi’ s sTUDENT BURGERs! beef, chicken & vegan Vaasankatu 21 JYVÄsKYLÄ VAiN VoiMAssA oLEVALLA oPisKELiJAKoRTiLLA! MYÖs MUiTA hYViÄ oPisKELiJATARJoUKsiA TULE TsEKKAAMAAN!!!
LÖYDÄ PAIKKASI Mikä tekee Jyväskylästä suositun opiskelijakaupungin? Totta kai laaja valikoima oppilaitoksia, mutta ennen kaikkea ihmiset, opiskelijat itse ja opiskelijaelämä. Tiesitkö, että noin joka kolmas Jyväskylän asukas on opiskelija? Kaupungin 40 000 opiskelijaa muodostavat aktiivisen yhteisön, josta löydät helposti oma paikkasi. Kaupunki sykkii liikuntaa, kulttuuria ja tapahtumia. Jyväskylästä löydät ainekset sinua kiinnostavaan ja kiehtovaan opiskelijaelämään joka päivä. Tervetuloa joukkoon! jyvaskyla.?/opiskelijakaupunki @opiskelijakaupunkijyvaskyla KUVA: TERO TAKALO-ESKOLA JY VÄ SKY LÄ JYVÄS KY LÄ JY VÄ SK YL Ä JYV ÄSK YLÄ JY VÄ SK Y LÄ NUO RTEN TALO Ohjausta ja jeesiä alle Ohjausta ja jeesiä alle 30-vuotiaille nuorille 30-vuotiaille nuorille muun muassa muun muassa opiskeluun opiskeluun kesätöihin kesätöihin jaksamiseen jaksamiseen nuorten.jyvaskyla.fi/nuortentalo nuorten.jyvaskyla.fi/nuortentalo Nuorten talo / Asemankulma Asemakatu 4, 2 krs. Jyväskylä p. 050 3118877
12 jyväskylän ylioppilaslehti 13 jyväskylän ylioppilaslehti N UM ER A A L I MITÄ NYT 50 50 prosenttia. Sen verran opintotuen tulorajaa korotetaan. HARVINAISTA, niin voisi sanoa. Opintotuen tulorajaa korotetaan vuoden 2023 alussa 50 prosentilla verrattuna vuoteen 2021. Päätös on osa hallituksen työllisyystoimia. Tavoitteena on parantaa työvoiman saatavuutta sekä opiskelijoiden taloudellista asemaa mahdollistamalla suuremman ansion saaminen opintojen ohella. Poikkeuksellisen päätöksestä tekee se, että tulorajoja on korotettu viime vuosikymmenten aikana harvoin. Viimeksi raja nousi 25 prosentilla kuluvan vuoden alussa, tosin väliaikaisesti yhden vuoden ajaksi. Sitä edeltävä tasokorotus tehtiin vuonna 2008. Tuolloin korotus oli 30 prosenttia verrattuna vuoteen 1998. Ennen kuluvaa vuotta rajat olivat siis pitkään samalla tasolla lukuun ottamatta indeksitarkastuksia vuosina 2018 ja 2020. Nyt hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti korotus olisi pysyvä. Kuinka paljon se on? Vuonna 2021 opiskelija sai tienata 969 euroa tukikuukautta kohti ja 2 078 euroa tuetonta kuukautta kohti. Yhdeksältä kuukaudelta opintotukea nostavan vuosituloraja oli siis 12 498 euroa. Vuodesta 2023 vastaava luku olisi reilu 18 000 euroa. Sekä Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK että Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL kiittivät hallitusta, mutta huomauttivat, ettei korotus yksin riitä. Se ei koske kaikkia. Moni opiskelija haluaa työn sijaan keskittyä opintoihin, eikä kaikilla ole mahdollisuutta tai voimavaroja työskennellä opintojen ohella. ? Teksti & grafiikka Oona Komonen
12 jyväskylän ylioppilaslehti 13 jyväskylän ylioppilaslehti "The Cossack takes everything, which is loose, which is not fixed." Presidentti Sauli Niinistö New York Timesin haastattelussa (He Knows Putin Well. And He Fears for Ukraine) 13. helmikuuta 2022. MITÄ NYT ÄLÄYS 61 52 39 38 38 35 28 27 22 18 18 15 14 13 12 11 11 10 10 Yhdeksäntoista Jyväskylän yliopiston ainejärjestöä palkittiin verenluovutuksesta Opiskelijoiden lisäksi muita aktiivisia verenluovuttajia ovat muun muassa urheiluseurat, niiden kannattajat sekä motoristit. Teksti Tatu Helle LIISA ROMOLLA oli idea. Hän soitti Jylkkärin toimitukseen ja esitti sen. ”Monesti yhteiskunnassa ollaan vähän... en ole henkilökohtaisesti tätä mieltä... mutta että opiskelijat ovat painolasti. Vaativat vain asioita, bilettävät ja ovat laiskoja.” Ja sitten se asia. ”Lehti voisi tehdä jutun siitä, miten opiskelijat ovat luovuttaneet verta.” Romo on Jyväskylän Punaisen ristin veripalvelun asiakaspäällikkö. Hänen arvionsa mukaan vuoden aikana juuri opiskelijoiden luovuttama veri vastaa kahta viikkoa kaikesta Jyväskylän veripalvelun tarvitsemasta verestä. Se on Romon mukaan paljon. ”Siitä ehkä aukeaa, että tämä on merkityksellinen ja iso juttu. Tämä on osoitus, että opiskelijat myös kantavat todella hyvin yhteiskuntavastuuta.” Hyvä on. Romo voi kertoa lisää. JYVÄSKYLÄN veripalvelu on tehnyt Jyväskylän yliopiston kanssa yhteistyönä parikymmentä vuotta. Aiemmin verenluovutustilaisuuksia järjestettiin kampuksilla. ”Ne alkoivat vähän hyytyä.” Kymmenisen vuotta sitten Punaisen ristin veripalvelu perusti ”veriryhmäkonseptin”. Se tarkoittaa, että erilaiset porukat kuten kaverit, työyhteisö, opiskelijat, voivat perustaa oman veriryhmän ja seurata luovutuskertojensa määrää. ”Voi luovuttaa yhdessä tai eri aikaan, mutta yhteiselle tilille.” Konseptin suosio on Romon mukaan kasvanut vuosi vuodelta. Nykyään Suomessa on noin 6 000 ryhmää. Aktiivisista luovuttajista kymmenen prosenttia muodostavat opiskelijat. Esimerkiksi erilaisilla ainejärjestöillä on veriryhmiä, myös Jyväskylässä. ”Melkein kaikilla ainejärjestöillä on veriryhmä ja tieto luovutuksesta kulkee hyvin opiskelijoiden keskuudessa.” Tietystä määrästä luovutuksia veriryhmä saa palkinnon, nimittäin ihan fyysisen kunniakirjan. Yli 50 luovutuksesta per vuosi saa platinakunniakirjan, 30 luovutuksesta kultaisen, 20 luovutuksesta hopeisen, ja kymmenestä ihan vain kunniakirjan. Vuonna 2021 Jyväskylässä yhteensä 19 ainejärjestöjen veriryhmää palkittiin. Eniten luovutuksia (61 kappaletta) teki kemian opiskelijoiden ainejärjestö Radikaali. ”Radikaali on ollut vuosia Jyväskylän yliopiston lippulaiva”, Romo sanoo. Opiskelijoiden lisäksi muita aktiivisia verenluovuttajia ovat muun muassa urheiluseurat, niiden kannattajat sekä motoristit. VIIME VUONNA verta luovutettiin lähes 190 000 kertaa. Luku voi kuulostaa suurelta, mutta niin on myös tarpeen määrä. Esimerkiksi Jyväskylässä tarvitaan viikoittain 180 verenluovuttajaa. Korona-aikana luovuttajista on meinannut Romon mukaan olla pulaa. ”Olemme pystyneet toimittamaan sairaalaan kaikki valmisteet, mutta hirveän paljon enemmän on pitänyt tehdä töitä.” Luovutettua verta tarvitaan esimerkiksi leikkauspotilaiden, onnettomuusuhrien, syöpää sairastavien ja keskoslasten hoitoon. ? .. ja kunniakirjan saivat Jyväskylän yliopiston palkitut ainejärjestöt vuonna 2021 / luovutuskertojen mukaan K u n n ia ki rj a H o p e in e n K u lt a in e n P la ti n a Radikaali Ynnä Linkki Dumppi Pörssi Pedago Varkaat Sporticus Magna Carta Pedaali Syrinx Corpus Stimulus Tosine Sane Puolue Emile Astrérix Fokus Lähde: SPR Veripalvelu
Kai tämä tästä 14 jyväskylän ylioppilaslehti 15 jyväskylän ylioppilaslehti Koronapandemiarajoitukset ovat kurittaneet Suomen ylioppilasteattereita. Vaikka virus on varjostanut toimintaa myös Jyväskylässä, näyttää JYTin tulevaisuus teatterin puheenjohtajan mukaan valoisalta. Teksti Iida Vashko Kuva Mikko Kuparinen E pävarmuus on kurittanut Suomen ylioppilasteattereita koronapandemian aikana. Tammikuun 2022 lopulla Yle julkaisi jutun, jonka mukaan esimerkiksi Tampereen ylioppilasteatterin vuokranmaksukyky on koetuksella, sillä tuloja ei tällä hetkellä ole. Myös Jyväskylän ylioppilasteatteri JYT on elänyt epävarmuudessa. Huolenaihe on kuitenkin liittynyt vuokranmaksun sijaan harjoitteluvuorojen vähyyteen ja koronan peruuttamiin esityksiin. JYTin puheenjohtaja Julius Vähänen selventää, että Jyväskylän ylioppilasteatterin taloudellinen tilanne ei ole samanlainen kuin Tampereella, vaikka lipputulot ovatkin huomattavasti vähentyneet. Tilavuokran maksusta ei ole suurta huolta, sillä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY sponsoroi JYT:lle harjoittelutilan ylioppilastalo Ilokiven alakerrasta. Ongelma on Vähäsen mukaan enemmin itse tilan käyttöön liittyvä. Vielä aiempina vuosina ylioppilasteatterilla oli Ilokivessä harjoitteluvuoroja neljästi viikossa. Sittemmin, vuonna 2017 määrä laski kahteen. Nykyään JYTillä on Ilokiven alakerrassa treenit kerran viikossa, joskin esiintymiskaudella ylioppilasteatteri saa Vähäsen mukaan vuokrata tilaa useammin. Syynä vuorojen vähenemiseen Ilokivessä viime vuosina on ollut se, että JYY on halunnut kehittää Ilokiven toimintaa. Tilojen käyttöä on laajennettu esimerkiksi ainejärjestö-, kulttuurija tapahtumatoimintaan, jotta ylioppilaskunta saisi tilojen käytöstä enemmän tuloja. JYYn hallituksen kulttuurivastaavan Meri Kärkkäisen mukaan Ilokiven alakerran Venue oli ollut ennen uudistusta pitkään liiketoiminnan kannalta tappiollinen. Hän kertoo, että Venue haluttiin tasapuolisesti eri tahojen käyttöön. ”Tahtotilamme on kuitenkin se, että JYT saa käyttää Venueta harjoitteluun, ja että heillä on siellä myös oma varastotila”, Kärkkäinen sanoo. VÄHÄSEN MUKAAN yksi kerta viikossa harjoitteluun on liian vähän. Vuorojen vähenemisen vuoksi myös produktioiden määrä on vähentynyt kahteen aiemmasta neljästä. Muutos tapahtui ennen koronaa. Ilokiven alakerran kehitysprojektin aikana JYTille tarjottiin korvaavaa harjoitustilaa Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampuksen tilasta, mutta Vähäsen mukaan tarjottu tila ei vastannut JYTin tarpeita. Tämän jälkeen harjoitusvuoro siirrettiin keskiviikkoillalta sunnuntaille, ja paikkana säilyi Ilokiven alakerran Venue. JYTille on tärkeää, että harjoituksia voiMITÄ NYT daan pitää yhdessä ja samassa tilassa. Pelkän tekstin harjoittelu onnistuu esimerkiksi työryhmäläisen kotona, mutta sen harjoitteleminen oikeassa esiintymistilassa on Vähäsen mukaan helpompaa. ”Näytelmä täytyy rakentaa aina siihen tilaan, missä se esitetään. Jos treenataan välillä jossain muualla, se tuo omat haasteensa", Vähänen sanoo. "Teksti on liikkeen lisäksi sidoksissa myös tilaan, ja sen harjoittelu aina samassa tilassa auttaisi näyttelijää muistamaan paremmin.” VAIKKA KORONA ei ole vaikuttanut harjoittelukertojen määrään, on viruksella kuitenkin ollut osansa ensi-iltojen peruuntumiseen. Se puolestaan on heijastunut produktioiden vähenemisen kahdesta yhteen vuodesta 2020. Myös viime syksynä ensi-iltansa saanut Vainajala jouduttiin siirtämään keväältä 2021 syksylle rajoitusten vuoksi. Esityksiä ei kuitenkaan ole kokonaan jouduttu perumaan. Vaikka pelko ensi-illan peruuntumisesta on läsnä myös kuluvana keväänä, valmistautuu JYT parhaillaan maaliskuussa ensi-iltansa saavaan näytelmään Tyttö tinapurkissa. ”Melkein jokaisista harjoituksista joku on ollut pois, ja harjoituksia on jouduttu sen vuoksi muuttamaan viime hetkellä. Koko ajan on pieni pelko siitä, että koronatilanne taas muuttuu”, näytelmän ohjaaja ja käsikirjoittaja Riku Suonio sanoo. Viime viikkojen koronarajoitusten purku kuitenkin lupaa Suonion mukaan hyvää ensiillan kannalta. Tyttö tinapurkissa -näytelmä on JYTin uusien jäsenten produktio. ”Hinkua on lavalle. Monille Jyväskylä on uusi kaupunki ja he ovat nyt uudessa teatterissa. On hienoa päästä esiintymään.” JYVÄSKYLÄSSÄ toimii noin 20 harrastajateatteria. Maaliskuussa 2021 monen alueen harrastajateatterin kakkoskoti, harrastajateatteri Miilu lopetti toimintansa koronan takia. Lokakuussa 2021 Keski-Suomen harrastajateatteriyhdistys Kehy ry ehdotti kuntalaisaloitteessaan, että kaupunki selvittäisi mahdollisuudet kunnostaa ja vuokrata esityskäyttöön sopivia tiloja harrastajateattereiden käyttöön täydentämään Jyväskylän teatteritarjontaa. Aloitteeseen kerätään parhaillaan nimiä. Aloite on myös JYTille tärkeä. Uusi, usean teatterin yhteinen tila voisi tuoda JYTille mahdollisuuksia harjoitteluun. Vaikka korona on tuonut huolia ja harjoitteluvuorot ovat viime vuosina vähentyneet, näyttää JYTin tulevaisuus Julius Vähäsen mukaan valoisalta. ”Uskon siihen, että me pääsemme vihdoin koronakurimuksesta eroon ja samaan hyvään vauhtiin mikä meillä on ollut ennen koronaa. Jos yleisökapasiteetista 75 prosenttiakin on käytössä, niin tulevaisuushan näyttää oikein hyvältä”, Vähänen sanoo. ? Julius Vähänen. JYY K O L U M N I LYHÄRIT
14 jyväskylän ylioppilaslehti 15 jyväskylän ylioppilaslehti MITÄ NYT daan pitää yhdessä ja samassa tilassa. Pelkän tekstin harjoittelu onnistuu esimerkiksi työryhmäläisen kotona, mutta sen harjoitteleminen oikeassa esiintymistilassa on Vähäsen mukaan helpompaa. ”Näytelmä täytyy rakentaa aina siihen tilaan, missä se esitetään. Jos treenataan välillä jossain muualla, se tuo omat haasteensa", Vähänen sanoo. "Teksti on liikkeen lisäksi sidoksissa myös tilaan, ja sen harjoittelu aina samassa tilassa auttaisi näyttelijää muistamaan paremmin.” VAIKKA KORONA ei ole vaikuttanut harjoittelukertojen määrään, on viruksella kuitenkin ollut osansa ensi-iltojen peruuntumiseen. Se puolestaan on heijastunut produktioiden vähenemisen kahdesta yhteen vuodesta 2020. Myös viime syksynä ensi-iltansa saanut Vainajala jouduttiin siirtämään keväältä 2021 syksylle rajoitusten vuoksi. Esityksiä ei kuitenkaan ole kokonaan jouduttu perumaan. Vaikka pelko ensi-illan peruuntumisesta on läsnä myös kuluvana keväänä, valmistautuu JYT parhaillaan maaliskuussa ensi-iltansa saavaan näytelmään Tyttö tinapurkissa. ”Melkein jokaisista harjoituksista joku on ollut pois, ja harjoituksia on jouduttu sen vuoksi muuttamaan viime hetkellä. Koko ajan on pieni pelko siitä, että koronatilanne taas muuttuu”, näytelmän ohjaaja ja käsikirjoittaja Riku Suonio sanoo. Viime viikkojen koronarajoitusten purku kuitenkin lupaa Suonion mukaan hyvää ensiillan kannalta. Tyttö tinapurkissa -näytelmä on JYTin uusien jäsenten produktio. ”Hinkua on lavalle. Monille Jyväskylä on uusi kaupunki ja he ovat nyt uudessa teatterissa. On hienoa päästä esiintymään.” JYVÄSKYLÄSSÄ toimii noin 20 harrastajateatteria. Maaliskuussa 2021 monen alueen harrastajateatterin kakkoskoti, harrastajateatteri Miilu lopetti toimintansa koronan takia. Lokakuussa 2021 Keski-Suomen harrastajateatteriyhdistys Kehy ry ehdotti kuntalaisaloitteessaan, että kaupunki selvittäisi mahdollisuudet kunnostaa ja vuokrata esityskäyttöön sopivia tiloja harrastajateattereiden käyttöön täydentämään Jyväskylän teatteritarjontaa. Aloitteeseen kerätään parhaillaan nimiä. Aloite on myös JYTille tärkeä. Uusi, usean teatterin yhteinen tila voisi tuoda JYTille mahdollisuuksia harjoitteluun. Vaikka korona on tuonut huolia ja harjoitteluvuorot ovat viime vuosina vähentyneet, näyttää JYTin tulevaisuus Julius Vähäsen mukaan valoisalta. ”Uskon siihen, että me pääsemme vihdoin koronakurimuksesta eroon ja samaan hyvään vauhtiin mikä meillä on ollut ennen koronaa. Jos yleisökapasiteetista 75 prosenttiakin on käytössä, niin tulevaisuushan näyttää oikein hyvältä”, Vähänen sanoo. ? K aupunkikuvaan ilmestyneet korkeakoulujen mainokset ovat varma merkki kevään tulosta. Ne viestivät korkeakoulujen kevään toisesta yhteishausta, joka alkaa keskiviikkona 16. maaliskuuta. Mikäli hakijamäärissä ei tapahdu suuria muutoksia, yhteishaku koskee yli sataatuhatta hakijaa, joilla on opetusja kulttuuriministeriön viime joulun alla tehdyn päätöksen mukaisesti haettavissaan yli 2 000 aloituspaikkaa enemmän kuin vuosi sitten. Suurin osa opiskelijoista valitaan todistusvalinnalla, jossa hakija saa pisteitä ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon arvosanoista. Käytössä on kymmeniä erilaisia alakohtaisia pisteytystaulukoita, joista yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat päättäneet autonomisesti. Kaksi vuotta sitten käyttöön otettu todistusvalintaväylä on saanut paljon kritiikkiä. Uudistuksen tavoitteiden vastaisesti suuri osa hakijoista joutuu edelleen valmistautumaan valintakokeisiin, sillä ylioppilaskokeiden tulokset julkaistaan vasta valintakoekauden alkaessa. Eriarvoistavat valmennuskurssit eivät ole myöskään poistuneet, vaan pikemminkin siirtyneet koulutusastetta alemmaksi. Vaikka todistusvalinta on ollut käytössä haun pääasiallisena väylänä vasta suhteellisen lyhyen ajan, on käynnissä jo uusi opiskelijavalintojen kehittämishanke. Yliopistojen valtakunnallinen tavoitetila on valintakokeiden digitalisointi ja niiden määrän huomattava vähentäminen vuoteen 2025 mennessä. Opiskelijaliikkeen on toimittava myös tulevien opiskelijoiden aktiivisena edunvalvojana varmistamalla, että opiskelijoiden ääni kuuluu valintojen kehittämishankkeessa. Tavoitteena tulee olla, että alakohtaisesti merkittävät soveltuvuuskokeet säilytetään ja todistusvalinnasta opiskelijavalintojen ensisijaisena väylänä luovutaan. Mikäli todistusvalinnalla valitaan opiskelijoita myös jatkossa, tulee tutkinto-ohjelmilla olla nykyistä laajempi autonomia pisteytyksestä päättämisessä, sillä tällä hetkellä käytössä olevat pisteytystaulukot ovat olleet korkeakoulujen johdon päätöksenteon piirissä. Opetusja kulttuuriministeriön tilaama opiskelijavalintauudistuksen seurantaraportti valmistuu tämän kevään aikana. Silloin saamme mahdollisesti osviittaa siitä, miten uudistus on vaikuttanut opiskeluun ja opiskelijoihin. Oma oletukseni on, että uudistus on lisännyt alanvaihtajien määrää, kun hakijat ovat päätyneet itselleen epämieluisille tai sopimattomille aloille. Säilyttämällä alakohtaiset soveltuvuuskokeet ja luopumalla todistusvalinnasta ensisijaisena väylänä voimme varmistaa sen, että opiskelijat tuntevat alan, jolle hakeutuvat ja samalla ehkäistä korkeakoulupudokkuutta. ? Kirjoittaja on JYYn hallituksen varapuheenjohtaja ja koulutuspolitiikasta vastaava jäsen. Jenni Suutari Opiskelijoita tulisi kuulla valintauudistuksissa Palstalla JYYläiset kolumnoivat. JYY K O L U M N I Luontohaitat mittayksikköön HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA on vakiinnuttanut asemansa yritysten ilmastohaittojen arvioinnissa ja pienentämisessä. Sen sijaan luontohaitoilta puuttuu samanlainen, yhtä laajasti ymmärretty ja käytössä oleva laskentamalli. Tätä ongelmaa pyritään nyt ratkaisemaan Jyväskylän yliopistossa, kun yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom arvioi Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan ja Sitran rahoittamassa hankkeessa S-ryhmän luontojalanjäljen eli haitat luonnon monimuotoisuudelle. Tarkoitus on tehdä näkyväksi yrityksen oman toiminnan ja arvoketjujen luontovaikutukset, ja siten vähentää haittoja. Tehtävä ei ole helppo. Siinä missä esimerkiksi hiilijalanjälki perustuu vain kasvihuonekaasujen pitoisuuden mittaamiseen ilmakehässä, luonnon monimuotoisuus koostuu useista palasista, kuten lajien populaatioiden koon ja elinvoimaisuuden sekä elinympäristöjen arvioinnista. Laskennassa joudutaankin turvautumaan arvioihin ja yksinkertaistuksiin, koska kaikkia lajeja ei tunneta, sanoo väitöskirjatutkija Sami El Geneidy. Hän kuitenkin uskoo, että ”arviot ovat riittäviä tunnistamaan luontojalanjäljen merkittävimmät aiheuttajat, ja sitä kautta puuttumaan niihin. Yliopiston nelivuotisessa hankkeessa pyritään siihen, että kaikki luontohaitat saadaan yhden mittayksikön alle hiilijalanjäljen tapaan. Mallintamista on kokeiltu jo laskemalla yliopiston omia luontovaikutuksia. Mallia kehitetään nyt yritysten tarpeisiin. Tarkoitus on, että sitä voidaan myöhemmin käyttää kansainvälisesti. ? Veera Mangström Rahoitus uuteen kiihdyttimeen 1,32 MILJOONAA euroa. Sen verran Suomen Akatemia myönsi rahoitusta Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselle. Eurot käytetään uuden 3,0 megavolttisen hiukkaskiihdyttimen hankintaan. Hankkeen kokonaissumma on 1,89 miljoonaa euroa. Hankittava kiihdytin korvaa nykyisen 1,7 MV:n Pelletron-kiihdyttimen vuonna 2024. Hiukkaskiihdytin on laite, joka kiihdyttää sähköja magneettikenttien avulla sähköisesti varautuneita hiukkasia. Kiihdyttimiä on olemassa erikokoisia ja -tehoisia, ja maailman tunnetuin sijaitsee Sveitsin Cernissä. Noin 16 teraelektronivolttisen LCH:n (Large Hadron Collider) avulla on muun muassa onnistuttu vahvistamaan maailmankaikkeuden rakennuspalikaksikin kutsutun alkeishiukkasen Higgsin bosonin olemassaolo. Aivan samanlaisiin tuloksiin ei Jyväskylän kiihdytinlaboratoriossa päästä. Tällä hetkellä laboratoriossa on kolme isompaa kiihdytintä: Pelletronin lisäksi MCC30-15syklotroni ja K130-syklotroni. Vaikka niiden teho kalpenee Cernin laitteistolle, on 1970-luvun alussa perustettu laboratorio merkittävä kansainvälinen tutkimuslaitos. Sillä on EU:n tutkijoita vastaanottavan infrastruktuurin status. Jyväskylän yliopiston laboratorion laitteistoa on hyödyntänyt muun muassa Euroopan avaruusjärjestö ESA. Kiihdyttimillä voidaan selvittää esimerkiksi sitä, kestävätkö satelliittien osat säteilyä avaruudessa. Uuden, nyt hankittavan kiihdyttimen suuren virran protonisuihkuilla ja neutronimuunninkohtioilla saavutetaan yliopiston mukaan uusia säteilytysmahdollisuuksia, jotka hyödyttävät niin soveltavaa biolääketiedettä, ydinastrofysiikkaa kuin elektroniikan säteilytestausta. ? Oona Komonen LYHÄRIT
17 jyväskylän ylioppilaslehti Pandemia on koetellut lapsia ja nuoria Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Anna nuorille tulevaisuus. Lahjoituksen voit tehdä lähikeräysten lisäksi verkossa: jyvaskylanseurakunta.fi/yhteisvastuu tai MobilePaylla 69200 Osa keräyksestä menee paikalliseen nuorisotyöhön. Kirkkopalvelujen keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR 2021/8126. Verenluovutus voi pelastaa ihmishengen. Tule vaikka kaverin kanssa! Tarjoamme hyvän mielen lisäksi aina kahvit ja välipalaa. Veripalvelu Jyväskylä Kolmikulma, Puistokatu 2-4 avoinna ma–pe Varaa aika: veripalvelu.fi Muista virallinen henkilötodistus. Luovuttajainfo 0800 5801 Testaa, voisitko luovuttaa verta: HENGENPELASTAJA? SINUSTAKO sovinkoluovuttajaksi.fi Soihdun uudiskohde Korttelikylä Mäki-Matissa ja peruskorjattu E-talo Kortepohjan ylioppilaskylässä ottavat vastaan uudet asukkaat ensi kesänä. Täytä hakemus netissä soihtu.fi/asuminen Milloin voin hakea? Hakuaika 1.-30.4.2022 Mitä voin hakea? Korttelikylästä yksiötä tai kaksiota. Ylioppilaskylän E-talosta yksiötä. Milloin pääsen muuttamaan? Korttelikylään 1.7.2022 Ylioppilaskylän E-taloon 1.8.2022 @soihtuasuminen Muuta mieleiseesi kotiin nyt on mistä valita! elä m isen uus i ai ka
17 jyväskylän ylioppilaslehti Pandemia on koetellut lapsia ja nuoria Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Anna nuorille tulevaisuus. Lahjoituksen voit tehdä lähikeräysten lisäksi verkossa: jyvaskylanseurakunta.fi/yhteisvastuu tai MobilePaylla 69200 Osa keräyksestä menee paikalliseen nuorisotyöhön. Kirkkopalvelujen keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR 2021/8126. Korkeakoulutusta on myllätty erityisesti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Tavoite on selvä: nopeammin jatko-opintoihin ja sieltä työelämään. Mutta millaisen jäljen uudistukset korkeakoulutukseen jättävät? K O R K E A KO U LU T US KUINKAS SITTEN KÄYKÄÄN? Verenluovutus voi pelastaa ihmishengen. Tule vaikka kaverin kanssa! Tarjoamme hyvän mielen lisäksi aina kahvit ja välipalaa. Veripalvelu Jyväskylä Kolmikulma, Puistokatu 2-4 avoinna ma–pe Varaa aika: veripalvelu.fi Muista virallinen henkilötodistus. Luovuttajainfo 0800 5801 Testaa, voisitko luovuttaa verta: HENGENPELASTAJA? SINUSTAKO sovinkoluovuttajaksi.fi
Teksti Tatu Helle Graafinen suunnittelu Alias Anything S ivistys on sitä, mikä jää jäljelle, kun olet unohtanut kaiken, mitä olet oppinut. Sivistys on jotain syvempää, eikä vastaa vain kysymykseen miten, vaan mitä varten ja miksi.” Lausahduksen alkuperäisestä esittäjästä ei ole varmaa tietoa. Toisinaan se on laitettu fyysikko Albert Einsteinin suuhun, toisinaan jonkun muun tieteilijän tai ajattelijan. Nyt lausahdusta lainaa professori Hannu Heikkinen Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta. Siksi, että se kuvaa hänen mielestään laaja-alaisen sivistyksen tärkeyttä pelkän erityisen tiedon sijaan. Ja juuri sivistyksen tilasta Heikkinen on huolissaan. V iimeisen kahden vuosikymmenen aikana korkeakoulutusta on myllätty Suomessa paljon. Uudistuksista viimeisimpiä ovat muun muassa ensikertalaiskiintiöt sekä todistusvalinnan nostaminen pääväyläksi korkeakouluopintoihin. Näitä korkeakoulupoliittisia uudistuksia on perusteltu jo vuosia jatkuneella huolella Suomen huoltosuhdanteen kehittymisestä. Työssäkäyvän väestön eli veromaksajien osuus pienenee suhteessa ei-työssä olevaan väestöön. Lisäksi on korostettu työelämän ja yritysten osaamistarpeiden muutosta. Digitalisaation ja teknologian kehityksen myötä on myös hallittava uusia taitoja. Yhtenä osana ratkaisua huoltosuhteen varmistamiseksi ja osaamistason parantamiseksi onkin nähty koulutus, ja sen yhtenä osana mahdollisimman sujuva ja nopea siirtyminen toiselta asteelta korkeakouluihin ilman välivuosia. Lisäksi tarkoitus on, että korkeakouluopinnoista jatkettaisiin mahdollisimman nopeasti työelämään. Uudistusten myötä pitkää valmistautumista vaativia valintakokeita on haluttu karsia, ja lisätä aloituspaikkoja uusille korkeakouluopiskelijoille. Jatko-opintoihin pyrkivälle on nykyään entistä tärkeämpää ylioppilaskokeiden arvosanat, ja niistä erityisesti pitkä matematiikka, jota painotetaan useille aloille pyrkiessä yli reaaliaineiden. Matematiikan painotusta ja todistusvalintaa on kritisoitu siksi, että todistusvalinnan uskotaan lisäävän painetta lukiolaisille sekä ajavan opiskelijat taktikoimaan toisella asteella oppiaineiden valinnassa varhain. Opetusja kulttuuriministeriö puolustaa uudistuksia. Sen mukaan korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamisen lisäksi uudistuksilla halutaan kasvattaa korkeakoulutettujen määrää. Ministeriön mukaan ongelma on myös se, että suomalaisia lähtee opiskelemaan ulkomaille, kun korkeakoulun ovet eivät kotimaassa aukene. Lisäksi joillain aloilla valintakokeet ovat perustuneet muuhun kuin lukion oppimäärään, ja valintakokeiden seurauksena syntynyt valmennuskurssibisnes on koettu eriarvoistavaksi. Hannu Heikkisen mukaan korkeakoulukentän uudistuksissa on pohjimmiltaan kyse siitä, miten kansantalous saadaan kestävälle tasolle ja hyvinvointiyhteiskunta turvataan taloudellisesti. ”Totta kai se on haaste.” Sitten Heikkinen tulee kohtaan mutta. Y liopistolain mukaan yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Toteutuuko se nykyään? Onko suhtautuminen yliopistoihin muuttunut ja jos, milloin? Muutos on tapahtunut vähitellen, sanoo Heikkinen. ”Opiskelijoille on rakennettu yhä suurempia kannustimia, keppiä ja porkkanaa. Kun valmistuu nopeasti, saa tiettyjä etuja.” Yksi tällainen etu on opintolainan hyvitys. Jos opiskelija nostaa opintolainaa korkeakoulututkinto-opintojensa aikana ja suorittaa tutkinnon määräajassa, hän voi saada lainan hyvityksen. Vuonna 2005 puolestaan korkeakouluissa luovuttiin ikuisesta opinto-oikeudesta. Se tarkoittaa, että korkeakouluopinnot täytyy suorittaa tavoiteajassa. Nykyään suuri osa, 30 prosenttia, yliopistojen rahoituksesta on kiinni tavoiteajassa tutkinnon suorittaneista. Moni tutkija on kutsunut ilmiötä termillä tutkintotehdas. Kritiikin mukaan yliopiston arvo halutaan mitata siinä, kuinka paljon opiskelijoita valmistuu nopeasti. Myös Heikkinen näkee kiirehtimisen kielteisenä asiana. ”Kiire tietyn alan maisteriksi valmistumisessa heijastuu siihen, että katsanto kapenee omalle tieteenalalle.” ”Monilla aloilla laajasta pohdiskelevasta yleissivistyksestä on siirrytty alakohtaisiin kompetensseihin eli niin sanottuun osaamiseen.” Osaamisella tarkoitetaan usein sitä, miten koulutus vastaa työja elinkeinoelämän tarpeisiin. Ja toisin kuin sivistystä, sanoo Heikkinen, osaamista voi mitata. ”Hämmästyttävää, miten yliopistotkin ovat menneet mukaan osaamishurmokseen. On osaamistavoitteita ja niitä mitataan tietyillä mittareilla.” Heikkisen mukaan Euroopassa kompentenssien määrittelystä ja mittaamisesta on tullut suorastaan teollisuuden ala. Sen keskipisteenä on eurooppalainen osaamisviitekehys (European Competence Framework, ECF). Se standardoi kaikenlaista osaamista yrittäjyysosaamisesta ja digitaalisista kompetensseista aina kestävyysosaamiseen. ”Eihän osaamisen kehittämisessä ole sinänsä mitään vikaa. Ongelma on vain siinä, että välineellisesti ymmärretyn osaamisen alle peittyvät syvemmät kasvatuksen arvot ja päämäärät.” T oinen asia, mitä Heikkinen kritisoi, on "koulutuksen pikapolitiikka”. Juha Sipilän hallitus teki 2010-luvun puolivälissä suuret leikkaukset tieteen ja koulutuksen rahoitukseen. Tällöin koulutuksesta leikattiin noin 690 miljoonaa euroa. Korkeakoulujen osuus leikkauksista oli 335 miljoonaa euroa. Leikkaukset saivat aikaan laajaa kritiikkiä erityisesti korkeakouluilta. Niitä kritisoitiin lyhytnäköiseksi säästöpolitiikaksi. Vaikka hallitus vaihtui vuonna 2019, on pikapolitiikka Heikkisen mukaan jäänyt. Vaalikauden alussa korkeakoulujen perusrahoituksia lisättiin 60 miljoonalla eurolla. Lisäksi kertaluontoisia panoksia on tehty ja päätetty lähes 450 miljoonan euron edestä, minkä tarkoitus on lisätä korkeakoulupaikkoja ja tukea työikäisten jatkuvaa oppimista sekä kehittää yritysten tutkimustoimintaa ja korkeakouluyhteistyötä. Kertaluontoisilla panostuksilla tarkoitetaan hankerahoitusta. Sitä yliopistot ovat siis saaneet paljon enemmän kuin perusrahoitusta. Heikkisen mukaan hankerahoituksen ongelma on toiminnan lyhytjänteisyys. Sen sijaan, että paikattaisiin riittävissä määrin yliopistojen perusrahoitusta, tehdään näyttäviä projekteja. M itä tästä seuraa? Se, että yhteiskunnallinen dialogi katoaa ja asioiden ymmärtäminen laajassa kuvassa vaikeutuu, vastaa Heikkinen. Tämä puolestaan kiihdyttää yhteiskunnan polarisaatiota. ”Jos ihmiset näkevät asiat vain omien silmälasiensa läpi, kyky nähdä asioita toisella tavalla heikkenee.” Monitieteellistä ymmärrystä vaativista ongelmista Heikkinen nostaa esimerkiksi ilmastokriisin. ”Sen tajuaminen on toisaalta luonnontieteellistä, sillä kysymys on luonnosta. Mutta sen syyt ovat ihmisen aikaansaamia, joten tarvitsemme tietoa myös ihmisestä ja yhteiskunnasta.” Entä voiko koulutuspolitiikan suunta muuttua? Heikkisellä ei ole suoraa vastausta. Hän viittaa käsitteeseen dynaaminen balanssi. Asiat kehittyvät aina johonkin suuntaan. Kun havaitaan, että kehitys ei etene toivotusti, muutetaan äkkiä jotain muuta tai palataan vanhaan. Seuraa heiluriefekti. ”Toivon, ettei ole menty liian pitkälle heiluriliikkeessä, josta ei enää voida palata hitaan tieteen ja yleissivistyksen suuntaan.” ? KORKEAKOULUTUS ” jyväskylän ylioppilaslehti jyväskylän ylioppilaslehti 19 18
20 18 20 21 20 16 20 20 20 30 20 05 20 14 VISIO IKUINEN OPINTO-OIKEUS PÄÄTTYY (European Competence Framework, ECF). Se standardoi kaikenlaista osaamista yrittäjyysosaamisesta ja digitaalisista kompetensseista aina kestävyysosaamiseen. ”Eihän osaamisen kehittämisessä ole sinänsä mitään vikaa. Ongelma on vain siinä, että välineellisesti ymmärretyn osaamisen alle peittyvät syvemmät kasvatuksen arvot ja päämäärät.” T oinen asia, mitä Heikkinen kritisoi, on "koulutuksen pikapolitiikka”. Juha Sipilän hallitus teki 2010-luvun puolivälissä suuret leikkaukset tieteen ja koulutuksen rahoitukseen. Tällöin koulutuksesta leikattiin noin 690 miljoonaa euroa. Korkeakoulujen osuus leikkauksista oli 335 miljoonaa euroa. Leikkaukset saivat aikaan laajaa kritiikkiä erityisesti korkeakouluilta. Niitä kritisoitiin lyhytnäköiseksi säästöpolitiikaksi. Vaikka hallitus vaihtui vuonna 2019, on pikapolitiikka Heikkisen mukaan jäänyt. Vaalikauden alussa korkeakoulujen perusrahoituksia lisättiin 60 miljoonalla eurolla. Lisäksi kertaluontoisia panoksia on tehty ja päätetty lähes 450 miljoonan euron edestä, minkä tarkoitus on lisätä korkeakoulupaikkoja ja tukea työikäisten jatkuvaa oppimista sekä kehittää yritysten tutkimustoimintaa ja korkeakouluyhteistyötä. Kertaluontoisilla panostuksilla tarkoitetaan hankerahoitusta. Sitä yliopistot ovat siis saaneet paljon enemmän kuin perusrahoitusta. Heikkisen mukaan hankerahoituksen ongelma on toiminnan lyhytjänteisyys. Sen sijaan, että paikattaisiin riittävissä määrin yliopistojen perusrahoitusta, tehdään näyttäviä projekteja. M itä tästä seuraa? Se, että yhteiskunnallinen dialogi katoaa ja asioiden ymmärtäminen laajassa kuvassa vaikeutuu, vastaa Heikkinen. Tämä puolestaan kiihdyttää yhteiskunnan polarisaatiota. ”Jos ihmiset näkevät asiat vain omien silmälasiensa läpi, kyky nähdä asioita toisella tavalla heikkenee.” Monitieteellistä ymmärrystä vaativista ongelmista Heikkinen nostaa esimerkiksi ilmastokriisin. ”Sen tajuaminen on toisaalta luonnontieteellistä, sillä kysymys on luonnosta. Mutta sen syyt ovat ihmisen aikaansaamia, joten tarvitsemme tietoa myös ihmisestä ja yhteiskunnasta.” Entä voiko koulutuspolitiikan suunta muuttua? Heikkisellä ei ole suoraa vastausta. Hän viittaa käsitteeseen dynaaminen balanssi. Asiat kehittyvät aina johonkin suuntaan. Kun havaitaan, että kehitys ei etene toivotusti, muutetaan äkkiä jotain muuta tai palataan vanhaan. Seuraa heiluriefekti. ”Toivon, ettei ole menty liian pitkälle heiluriliikkeessä, josta ei enää voida palata hitaan tieteen ja yleissivistyksen suuntaan.” ? Yliopisto-opiskelijan tavoitteellisesta tutkinnon suorittamisajasta ja opiskeluoikeudesta säädetään yliopistolaissa. Alemman tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta, ylemmän kaksi vuotta. Seitsemän läsnäolovuoden jälkeen opiskelijan on haettava lisäaikaa. Rajaus koskee tutkinto-oikeuksia, jotka ovat alkaneet syksyllä 2005 tai sen jälkeen. Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin haetaan jatkossa yhdellä, valtakunnallisella sähköisellä haulla. Lomakkeella voi pyrkiä kuuteen kohteeseen. Opiskelupaikkaa tarjotaan korkeimmalle priorisoidusta kohteesta, johon hakijan pisteet riittävät. Keväällä järjestetystä yhteishausta alkaen korkeakoulut voivat varata opiskelupaikkoja ensikertalaisille eli ensimmäistä kertaa korkeakoulupaikkaa hakeville. Käytäntö ei ole pakollinen. Osa korkeakouluista ottaa kiintiöitä käyttöön osassa koulutusohjelmistaan. Ensikertalaiskiintiöistä tulee korkeakouluille velvoittavia. Tavoitteena on saada toiselta asteelta valmistuneet nuoret nopeammin jatko-opintoihin, ja sitä kautta työelämään. Ensikertalaiseksi katsotaan henkilö, joka ei ole aikaisemmin suorittanut Suomessa korkeakoulututkintoa tai ei ole ottanut vastaan korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkavasta koulutuksesta. Pelkkä hakeminen tai hyväksytyksi tuleminen ei vaikuta ensikertalaisuuteen, kuten ei myöskään opinnot avoimessa yliopistossa. Ensikertalaisuutta ei voi saada takaisin luopumalla opinto-oikeudesta. Hakukohteisiin voi kuitenkin pyrkiä alan vaihtajana tai korkeakoulututkinnon suorittaneena. Vuodesta 2018 alkaen korkeakoulujen valintakokeita muutetaan siten, etteivät ne edellyttäisi pitkäkestoista valmentautumista. Todistusvalinnan painoarvo kasvaa. Tavoitteena on vähentää välivuosia ja aikaistaa korkeakouluopintojen aloitusta sekä työelämään siirtymistä. Suurin osa korkeakoulujen uusista opiskelijoista valitaan ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella eli todistusvalinnalla. Samalla valtaosa paikoista on varattu ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville. Yhteispistevalinnasta, jossa pisteitä saa sekä valintakokeesta että todistuksesta, luovutaan. Valintakokeet eivät edellytä pitkäkestoista valmentautumista. Uudistus koskee kaikkia opintoaloja paitsi taide-, kulttuurija liikunta-aloja ja Diakonia-ammattikorkeakoulun asiointitulkin ja viittomakielen tulkin koulutusta. Kevään toisessa yhteishaussa korkeakouluihin hakee 157 800 henkilöä. Se on 6 100 enemmän kuin aiempana vuonna. Syksyllä alkaviin suomenja ruotsinkielisiin koulutuksiin on vajaa 51 000 aloituspaikkaa. Hakijoista 47 prosenttia haki pelkästään ammattikorkeakouluun, 39 prosenttia pelkästään yliopistoon ja 14 molempiin. Haussa pystyi hakemaan kuuteen kohteeseen, ja keskimäärin haettiin 3,4 paikkaan. Aloituspaikoista 64 prosenttia oli varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville. Todistusvalinnalla valittavien opiskelijoiden osuus vaihteli aloittain ja hakukohteittain kymmenen ja sadan prosentin välillä. Tyypillisemmin todistuksen perusteella hyväksyttiin 50–60 prosenttia hakijoista. Suurin osa todistusvalinnan aloituspaikoista oli varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Opetusja kulttuuriministeriön Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -vision tavoite on, että korkeakoulutusta on kaikkien saatavilla. Vähintään 50 prosenttia nuorista aikuisista (25–34-vuotiaat) suorittaa korkeakoulututkinnon. YHTEISHAKU YHDISTYY PÄÄSYKOKEIDEN MUUTOS TODISTUSVALINNASTA PÄÄVÄYLÄ PUOLET NUORISTA KORKEAKOULUTETTUJA KIINTIÖISTÄ SITOVIA ENNÄTYSMÄÄRÄ HAKIJOITA KORKEAKOULUTUS Teksti Oona Komonen jyväskylän ylioppilaslehti jyväskylän ylioppilaslehti 19 18
21 jyväskylän ylioppilaslehti KORKEAKOULUTUS Vaihdettu ala Koulutusala vaihtui vuonna 2020. Sitä ennen Nelli Rauhala opiskeli Jyväskylän yliopistossa biologiaa. Opinnot alkoivat vuonna 2017. Rauhala oli hakenut tuolloin myös lääketieteelliseen, ensisijaisesti. Alussa biologian opinnot lähtivät hyvin käyntiin. Kurssit olivat mielenkiintoisia. Ensimmäisen vuoden aikana Rauhalan tavoite oli pyrkiä uudestaan lääketieteelliseen. Hän opiskeli soluja molekyylibiologiaa ja otti sivuaineekseen kemian, jonka ajatteli auttavan lääketieteellisen valintakokeissa. ”Oli rankkaa opiskella täysipainoisesti yliopistossa ja lukea pääsykokeisiin. Motivaatio loppui kesken. Iski tunne, että onko tämä realistinen tavoite.” Hän pohti, mitä oikeasti haluaisi tehdä. Jo aiemmin hän oli miettinyt biologian opettajaksi opiskelemista, ja opiskeli kasvatustieteitä sivuaineena. Vuonna 2019 Rauhala ei hakenut enää lääketieteelliseen, vaan valintakokeiden kautta luokanopettajaksi ja erityispedagogiikkaan. Samana vuonna jälkimmäiseen hakijoita oli 571. Yhteensä 45 aloituspaikasta 40 oli varattu ensikertalaisille. Se huolestutti. Piti pärjätä kokeissa hyvin. Onnisti. Ala on tuntunut omalta. Rauhalaa kiinnostaa lasten ja nuorten sekä syrjäytymisen parissa tehtävä työ. ”On ollut mielenkiintoista. Kolmantena vuonna on jo päässyt syvällisemmin opintoihin.” Rauhala voisi valmistua syksyllä 2022, mutta ”ei ole painetta enää”. ”Periaatteessa voin opiskella niin kauan kuin opinto-oikeutta riittää.” ”Olen jo menettänyt mahdollisuuden opintolainahyvitykseen ja tukikuukaudet loppuvat joka tapauksessa kesken.” Vielä niitä on noin vuodeksi. Vuonna 2021 Rauhala oli Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa, eikä nostanut opintotukia. Tuen päättyminen ”mietityttää koko ajan”. Rauhala nostaa aina pari kuukautta tukea ja ”kituuttaa sillä niin kauan kuin pystyy”. Lainasta pitää jättää aina siivu, että rahaa riittää opintojen loppupäähän. Töiden tekemisen vuoksi valmistuminen todennäköisesti viivästyy. ”Se on tuskastuttanut, ja on joutunut alanvaihtajana pohtimaan tätä.” Rauhala saa pätevyyden biologian ja maantieteen aineopettajaksi, kun hän saa pedagogiset opintonsa suoritettua. ”Olen tehnyt paljon ja opiskellut ahkerasti. Saan useamman tutkinnon, jotka auttavat työelämässä. Silti en saa opintolainan hyvitystä.” Korkeakoulu-uudistukset ovat vaikeuttaneet alanvaihtamista. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole, ainakaan kaikilla aloilla. Kysyimme alan vaihtaneilta, mitä onnistuminen edellytti. E ntä jos valitsee väärin? Voiko alaa enää vaihtaa? Näistä kysymyksistä on tullut erityisesti 2010-luvulla ajankohtaisia korkeakoulujen valintauudistusten myötä. Esimerkiksi ensikertalaiskiintiön vuoksi suuri osa korkeakoulujen aloituspaikoista on varattu niille, joilla ei ole entuudestaan korkeakoulututkintoa tai opinto-oikeutta korkeakoulussa. Mahdotonta alan vaihto ei kuitenkaan ole, sitä mieltä ollaan opetusja kulttuuriministeriössä. Korkeakoulut nimittäin järjestävät siirtohakuja, joiden avulla alaa voi vaihtaa ilman yhteishakumenettelyä. Siirtohaku tarkoittaa opiskelijan opinto-oikeuden siirtymistä korkeakoulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä tutkinnosta toiseen. Tuolloin opiskelijan valinta pohjautuu aiempaan opiskeluoikeuteen sekä samalla tai lähialalla suoritettuihin opintoihin ja niissä menestymiseen. Opiskelijaa ei voida kuitenkaan hyväksyä, jos jäljellä oleva opiskeluaika ei riittäisi tutkinnon loppuun saattamiseen. Opinto-oikeus ei siis pitene, vaikka tulisi valituksi. Opiskelija myös menettää siirtohaun myötä aiemman opiskeluoikeuden koulutusohjelmaan, josta siirto tapahtuu. Toisin sanoen aina siirtohaku ei noin vain onnistu. Silloin on toinenkin mahdollisuus: hakea uudestaan yhteishaun kautta. Tuolloin ei tosin kuulu ensikertalaiskiintiöön. Silti voi tärpätä. Jylkkäri haastatteli kolmea opiskelijaa, jotka ovat onnistuneet vaihtamaan koulutusalaa korkeakouluopinnoissaan. Vaikka uudet opinnot ovat tuntuneet mielekkäiltä, voi kääntöpuolena olla taloudellinen huoli opintotukikuukausien päättymisestä. ? KORKEAKOULUTUS N E LL I R A U H A LA , 24 Teksti Tatu Helle jyväskylän ylioppilaslehti 20