2 Sisällys Opiskelijoilla oma Matlock Moni opiskelija ei tiedä, että heillä on oma lakimies, tuomari Pekka Järvinen, joita voi kysyä neuvoa, jos on ostanut varastetun auton tai joutunut kahakkaan laitoksensa johtajan kanssa. Viereinen sivu. Vääntö vaalikaudesta jatkuu JYYo edustajisto ci ottanut kantaa edustajistavaalien kauden pituudesta, vaan asia siirrettiin myöhempään kokoukseen. Kyse on vaalikauden pidentämisestä yhdestä vuodesta kahteen muiden ylioppilaskuntien tapaan. Sivu 4. Vuosi graduaattikoulua takana Kiihkeä keskustelu nyt vuoden toimineen tohtorikoulutuscli graduaatukoulutusjärjcstelmän ympäriltä on laantunut. Mutta mitä kuuluu järjestelmän tuleville tohtoreille? Sivu S. Pääkirjoitus 8.2.1996 tepuseuropaeus, tavattavissa kampuksetta tiistaista sunnuntaihin klo 12-15. Päärakennuksen hiljaiset eläimet Tiesitkö, että yliopiston päärakennuksella on museon luonnontieteellinen osasto, jonka vanhin eläin on 150 vuotta vanha? Sivu 6. Yöelämää Jyväskylässä Yöelämä kuuluu kaupunkikulttuuriin, mutta voiko j Jyväskylässä tehdä yöllä muuta kuin humaltua? Seit-: senhenkinen iskuryhmä tutki Jyväskylän yön. Sivut 8-9. Kannen Ja sisällysluettelon kuva: Riitta Chan Kuka uskoo Paavoa ja Liisaa? Kun kuuntelee valtakunnan ykkösdcmareita, pääministeri Paavo Lipposia, työministeri Liisa Jaakonsaarta ja presidentti Martti Ahtisaarta ei enää tiedä itkeäkö vai nauraa. He olisivat epäilemättä hyviä meditoijia: mantrat soljuvat taukoamatta heidän hymyilevistä suistaan. Kuka enää todella jaksaa kuunnella optimistista höpötystä siitä, että täytyy vain uskoa työttömyyden puolittumiseen. Kuten presidentti sanoo, ei se ainakaan silloin puolitu, jos emme optimistisesti usko asiaan. Lähes puoli miljoonaa työtöntä, joista puolet pitkäaikaistyöttömiä, on kaikkea muuta kuin uskon asia. Hallitus on nyt puuhannut lähes vuoden eikä työttömyyden alentamiseksi ole keksitty tehokkaita, toimivia keinoja. Hallitus lyö koko ajan päätään seinään: uusia ideoita ei oikeasti haluta toteuttaa, koska demareiden takapiru, ay-liikc, haluaa itsepäisesti pitää kiinni saavutetuista eduista. Ketä yritetään rauhoittaa, kun säännöllisin väliajoin notkauletaan keinotekoisesti työttömyyslukuja alaspäin ja seuraavassa kuussa ne nousevat jälleen entiselleen? Kuten vihreiden puheenjohtaja Tuija Brax sanoo, puhe työttömyyden puolittamisesta sisältää viestin 1970-luvulta. ettei mikään ole muuttunut. Ja kuitenkin ihmiset tietävät, etteivät asiat enää palaa ennalleen. Brax vaatii ihmisille mahdollisuutta oman elämänsä hallitsemiseen. Se ci valitettavasti onnistu, jos esimerkiksi valmistunut nuori ihminen joutuu vuosiksi työttömyyskortistoon, jossa ammattitaito ruostuu ja opintolainatkin pitäisi maksaa. Tulee tunne, että elämää hallitsee joku aivan muu kuin minä itse. Nyi jokaisen on alettava vaatia uusia, joustavia vaihtoehtoja työttömyyden vähentämiseksi. Ihmisille yksilöllisiä mahdollisuuksia eikä enää byrokraattista jäykistelyä! Suvaitse erilaisuutta Rasismikcskustclu leimahti ja sammui. Skinit hautautuivat Pohjois-Karjalan perukoille ja Joensuun ulkomaalaiset pelkäävät luultavasti edelleen. Kuinka moni jaksaa muistaa tai välittää? Eva Dahlgren meni naimisiin naisen kanssa, minkä seurauksena muun muassa kansanedustajat joutuivat kommentoimaan homoavioliittojen mahdollisuutta Suomessa. Ennakkoluulot leimahtivat jälleen. Esimerkiksi kansanedustaja Ben Zyskowics (kok) ja oikeusministeri Kari Häkämies (kok) eivät halua suoda homoille samoja oikeuksia kuin itselleen. Osallistukaa, ihmiset, ylioppilaskunnan järjestämälle suvaitscvaisuusmarssille ystävänpäivänä 14. helmikuuta. TUIJA T A I P A L E finttonen XvH pVlVTHArt HtL$i»Mw TrfVLemAMStSfA. -fURPOfAN iVLfrVVRiPA^UrVNGfKSl, NIJKI mrryyM' SAA*«A ,&nx M uriuJK VAHVUUTCKU, JA-P*JKoisut/r^NA AHJAKI^ !*.*£ KAPVU-A gfttfffyg KuftflfrnAuLA^-frtou-TTuoRf. L/eUeeko" iiri IfevsseLitfÄ' 2
KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE -10% NahkaYkkönen ly/ Vasarakalu 9, Seppälän alueella av.ark.9-18,la9-1Spuh.271H2 Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Nro 2 8.2.19% 36. vsk KOPIOT MONISTEET VÄRIKOPIOT GRADUJEN SIDONTATYÖT Viitaniementie 15 P. 214 322 Lakineuvontaa haetaan eniten vuokrasuhteiden ongelmiin Tuomari Järvinen ajaa opiskelijoiden asioita Jos Hannu Karpo saa joskus tuomari Pekka Järvisen käsiinsä, hän luultavasti pamauttaa Järvisen kouraan kuuluisan poronpaistin. Sen verran suurta hyväntekeväisyyttä Järvinen on tehnyt jakaessaan opiskelijoille lakineuvontaa vuosien ajan. Kaksikymmentä vuotta sitten Järvinen sopi Jyväskylän ylioppilaskunnan sosiaalisihteerin kanssa lakineuvonnasta. jota annettiin opiskelijoille nimellistä korvausta vastaan kerran parissa viikossa. Vuosien varrella ylioppilaskunta on unohtanut korvaukset eikä Järvinen niiden perään kuuluta. Nyt opiskelijoiden Matlock antaa ilmaista lakineuvontaa opiskelijoille asianajotoimistostaan. Pääosin asiat hoituvat puhelimella, j a oikeuden eteen mentäessä opiskelija saa usein maksuttoman oikeudenkäynnin. Opiskelijoiden lakineuvonnan tilastoihin pohjautuen potentiaalisin oikeusongclmiin ajautuva opiskelijahenkilö on vaihtamassa puolisonsa j a lapsensa kanssa vuokra-asunnon omaan omistusasuntoon. Lisäksi hän on ostanut varastetun auton j a odottaa perintöä vanhemmiltaan. Yliopistomaailmassa henkilö on joutunut ongelmiin laitoksen johtajan kanssa. Ja kaiken kukkuraksi opintovelat hengittävät niskaan. "Monesti opiskelijoiden asiat ovat niin yksinkertaisia, että asiat sujuvat nopeasti j a ilman oikeudenkäyntiä. Opiskelijoiden oikeusongelmat ovat muuttuneet jonkin verran vuosien mittaan. Huoneenvuokralaki, häädöt ja vuokrasuhteet ovat kuitenkin aina pinnalla. Kaksikymmentä vuotta sitten opiskelijat esittivät jatkuvasti vuokran alcnnusvaatimuksia, joihin liittyi riitatapauksia. Nykyään tällaisia on harvoin", sanoo Järvinen. Rikollisen uran opiskelijoista valitsevat vain harvat, sillä rikoksiin liittyvää lakineuvontaa Järviseltä kysytään varsin harvoin. Sen sijaan opiskelijoiden peruslakiasioihin kuuluvat avio-ja avoliittoon sekä lapsiin liittyluomari Pekka Järvinen haki opiskeluvuosinaan itsekin neuvoja lakiasioissa Turussa. Nyi hän jalkaa opiskelijoiden lakineuvonlaa Jyväskylässä. vät lakiasiat. "Avioeroasioiden hoitaminen on helpottunut j a yksinkertaistunut nykyisin, kun syypäätä eroon ei tarvitse enää hakea lakituvan kautta. Aiemmin eroon tarvittiin erityinen aviorikos", muistelee Järvinen. Yliopiston ja opiskelijan riita-asiat ongelmallisia Yliopiston j a opiskelijan ongelmallisiin suhteisiin lakimiehellä on varsin vähän sanottavaa. Ongelmat ovat usein sitä luokkaa, että riita-asiat tulisi hoilaa osapuolien kesken. Henkilökohtaisten ristiriitojen ratkaisumalleja ei ole määritelty lakipykälissä. "Yliopiston j a opiskelijan välisiä asioita tulee j o s k u s esille, mutia ci kovin usein. Tapauksissa on ollut kyse muun muassa opiskelijan j a laitoksen esimiehen välisistä ristiriidoista. Opiskelijat kokevat, että heitä syrjitään tai heidän työvoimaansa käytetään väärin. Tenttituloksistakin tuli valituksia jokunen aikaisemmin, mutta niihin ei ole olemassa lakipykäliä. Minä voin vain neuvoa, mistä saa lisäapua", muistuttaa Järvinen. Elämän suurissa ostoksissa opiskelijan on syytä olla varuillaan. Maailman rakkauteen luottava humanisti voi kokea kovan kolauksen lipevän myyntimiehen käsittelyssä. Järvisen lakincuvontaan tulee toisinaan tapauksia, joissa opiskelijat ovat hankkineet auton tai asunnon, j o k a on osoittautunut kehnoksi ostokseksi. "Isoissa kaupoissa epäselvyydet tulee selvittää etukäteen. Usein elämän suurin kauppa tehdään hetkeäkään pohtimatta. Ihmiset luottavat niin paljon toisiinsa, multa joskus se voi koitua hyvin kalliiksi." Uudet opinlolainajärjcstelyl civäl ole vielä kuumentaneet Järvisen puhelinlinjoja. multa Järvisen mukaan velka-asiat saatlavat ennen pitkää nousta pinnalle. Erityiset velkaneuvojat hoitavat nykyisin velka-asioihin liittyviä kysymyksiä. Perintöasiat ilmentävät ihmeellistä oikeudentajua Perintöön liittyvät raha-asiat pistävät toisinaan opiskelijoiden oikeustajun pyörälle. Joissakin tapauksissa opiskelijat ovat lähteneet kinuamaan Järvisen kautta clossaolcvan vanhemman perintöä. Ihmeelliset oikeuskäsityksct huvittavat lakiasioiden tuntijaa. "Erään opiskelijan vanhemmat möivät omistamastaan metsätilasta osan. jolloin opiskelija kysyi, miten hän voisi saada osan metsämyynnin tuloista itselleen. Hän käsitti, että oli kyse hänen perintönsä myynnistä. Jotkut ovat myös kysyneet, miten he voivat vaatia vanhemmiltaan ennakkoperintöä." Vaikka monet Järvisen opiskelijaasiakkaista hoituvat puhelimen kautta, tuomari pyrkii välttämään puhelinneuvontaa. Puhelimessa ihmiset eivät yleensä osaa selittää asiaansa, kun tarvittavat asiakirjat eivät ole asiantuntijan silmien edessä. Puhelimessa ei voi myöskään kontrolloida ihmisten ymmärrystä. "Opiskelijalla on mielestäni hyvä oikeusturva. Maksuton oikeudenkäynti on yleinen ja oikeuden saantimahdollisuus on hyvin toteutettu. Opiskelijoiden lakiasioiden skaala on pitkälle sama kuin kaikilla muillakin ihmisillä, mutta konkurssiasiat puuttuvat opiskelijoiden kohdalta. Taloudellisissa puolissa opiskelijoilla voisi olla parantamista, mutta se ei ole juridiikan vaan politiikan asia", pohtii Pekka Järvinen. T E K S T I : R I S T O L Ö F K U V A : R I I T T A C H A N Yläkaupungin Yöhön kaivataan esiintyjiä Ylioppilaskunnan kulttuuri valiokunnan aloitteesta syntynyt poikkitaiteellinen kul ttu urikarnc vaali Yläkaupungin Yö järjestetään tänä keväänä 18.-19.5. Yö tarjoaa taas yleisölle monenlaista nautittavaa: musiikkia, teatteria. tanssia, performansseja, liikunlacsityksiä. sirkustaidetta, kuvataidetta, käsi-ja taideteollisuutta, elokuvia, keskustelua j a paljon muuta. Yläkaupungin Yö levittäytyy Kirkkopuistosta Seminaarinmäelle ja edelleen Jyväsjärven rantaan. Yön ohjelma valtaa alueen galleriat. museot, kahvilat, ravintolat. kadut, aukiot, kirjaston, kaupunginteatterin sekä yliopiston salit ja aulat. Yleisöllä on kaikkiin tilaisuuksiin vapaa pääsy. Yön järjestäjät etsivät jälleen uusia, mielenkiintoisia esiintyjiä ja esiintyjäryhmiä. Tarjokkaiden toivotaan ottavan yhteyttä projeklisihteereihin M a r k u s L a t v a l a a n j a Virve 1'uolitaipaleeseen 2 9 . 3 . mennessä (Sepänaukion vapaa-aikakeskus. Kyllikinkatu I, 40100 J K L , p. 941-624 9 5 2 . f. 941-624 967). Jyväskylän ulkopuolelta tulevien esiintyjien matkakulut korvataan. Fysiikan laitokselle uudet tilat Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos on muuttanut. Uudet tilat sijaitsevat Ylistönrinteellä. Fysiikan laitos pääsi nyt 2 5 . toimintavuoden jälkeen sille alun perin suunniteltuihin tiloihin. Uusien tilojen avajaisjuhlat pidettiin laitoksella 3 1 . tammikuuta. Aiemmin fysiikan laitos sijaitsi Nisulankadulla. O I K A IS V Edellisessä lehdessä olleesta teatterijutust» Kaameita tarinoita tornitalossa. {Sattumia: Groteski G a baree) oli tippunut jutun kirjoittajan Sini Ihanaisen mmi pois. P a hoittelemnK.
4 news in b r i e f Election every other year? The Student Parliament has been sier to arrange. At the University of considering. vvhether the length of Tampere the Student irs term shoukl be changed from one Parliament is elected every other ycar to two ycars. The refbrro should year. The chairperson of the BxeeUtake effect at the beginning of the tive Board Terti? Mäkinen has obnext year. The Student Parliament served that the two-yeär term has could not decide the matter at the rneeting on24th January and it wili be considered again in the future. The supporters of the proposal claimed tnat to arrange the election every year is a wastc of tirne and money, and in two years the mernbers would be able to actjuire a certain routine. The opponents, whb managed to p«t off the matter to a late-r time, mentioned that in the future Emajl voting will make elections eabeen advantageous: the Student Union has saved about 25,000 marks and a lot of working hours, peopie havc voted morc activeiy, the mernbers of the Student Parliament have been Jong-stghted when majcing decisions and it has been easier to find competent mernbers for the subcom* mittees. According to Mäkinen, the only disadvantage has been the fact that somc mernbers havc got bored to make long-range decisions. Travel books and ex HbrJses Vanhan Kirjan Talvi, the fifth annual happening for those who are intercsted in old books, wiII take place on I7th and 18th February in the Jyväskylä Town Ltbrary. The Organizer Vanhan Kirjallisuuden Ystävät has chosen travel books and ex iibrises as a special theme of this year. Twenty-two antiquarian bookshops with numerous unique volumcs will take part in this cultural event. On Jyväskylän Talvi This year the main theme of the cultural festival Jyväskylän Talvi is the hundred-year-old cattoon. The jubilee year will be opened in Ylioppilastalo on Saturday I7th with a symposium, which will be culminatetl in a pane! discussion. There willbe also two exhibitions to introduce Finnish cärtoonists. On 22nd February a seminar on the labour market will be arranged in the main building of the university. Performers vvanted : Yläkaupungin Yö act carnival vvill be brgaftized again on I8th 19th May. You can see differem kinds of performances and exhibitions ai! over the town and free of charge. The organizers of the carnival are li mk 111g for new, interesting perfor-r mers and groups. Volunteers should Saturday there will be two seminars: on travel books and on ex librise». A compctition will be announced to design an ex libris for the Jyväskylä : University Library. On Sunday authors Pekka Kivikiis and Panu R a ; j a l a wiil be giving lectures. There will be an au cli on and saies of books on both days. Arbaod 10,000 peopie are expected to participate in the happening. Financially the festival has lived througb a hard year. Because of the smal! budget there will be no foreign guests and money has been invested in a few well-kno wn Finnish artists such as Vesa-Matti Loiri. W6rth mentioning are aiso Q-theatre, and the Carloon Party in Hoki vi, where Ultra Bra, the popular band of protest songs, will do thcir ftrst gig in Jyväskylä; contact sccretaries Markus Latvala and Virve Puoli taipale hv 298Y March (Sepänaukion vapaa-aikakeskus, Kyllikinkatu 1. 40100 JKL, tel. 941-624 952, f. 941-624 967). Performers living outside Jyväskylävvill have theirtra veli ing expenses covered. _ — Rumba vaalikauden pituudesta jatkuu Jyväskylän ylioppilaskunnan eduslajisto ci suostunut vieläkään ottamaan kantaa siihen, pitäisikö edustajiston vaalikausi siirtää muiden ylioppilaskuntien tapaan yksivuotisesta kaksivuotiseksi. Esityslistan mukaan asia piti käsitellä edustajiston 24. tammikuuta pidetyssä kokouksessa. Aloitteen kaksivuotiseen kauteen siirtymisestä vuoden 1997 alusta lähtien ovat tehneet Sitoutumattomat, Jyväskylän Opiskelevat Keskustalaiset, Tuhatkunta sekä Pörssi & Dumppi. Tilaisuudessa edustajiston jäsen Ville Elonheimo (grönioni) teki aloitteen asian lykkäämisestä kokoukseen, jossa käsitellään muitakin sääntömuutoksia. Elonheimo sai taakseen tarvittavan kymmenen jäsenen kannatuksen. Asiaa ci myöskään äänestyksen jälkeen pidetty niin kiireellisenä, että siitä olisi pitänyt päättää samaisessa kokouksessa. Käsittely jatkunee siis jossain seuraavista edustajiston kokouksista. Elonheimo puoltaa nykyistä yksivuotista vaalikautta väittäen muun muassa, sähköpostiäänestykseen siirtymisen helpottavan vaalien käytännön järjestelyjä. Eräät kaksivuotiseen vaalikauteen siirtymisen takana olleet edustajiston jäsenet pitivät edustajiston tapaa lykätä tärkeiden asioiden käsittelyä arpapelinä. Kaksivuotisen vaalikauden kannattajien mukaan vuosittain toistuvat vaalit ovat kalliit ja vievät ylioppilaskunnalta turhaan aikaa. Heidän mielestään kaksivuotisen kauden aikana edustajat ehtivät myös paremmin tottua päätöksenteon rutiineihin. Tampereella suositaan kaksivuotista vaalikautta Tampereen yliopiston ylioppilaskunnassa (TAMY) kaksivuotista vaalikautta on pidetty selkeästi parempana vaihtoehtona kuin yksivuotista. TAMYn halliuksen puheenjohtajan Terhi Mäkisen laatiman haitta-hyöty-listan mukaan kaksivuotisen edustajiston työskentely on ollut pitkäjänteisempää, sillä asioihin on voitu perehtyä paremmin. Edustajiston nimittämiin toimikuntiin on myös löytynyt pidemmällä vaalikaudella helpommin päteviä jäseniä, joita ei ole tarvinnut kouluttaa tehtäviinsä vuosittain. Kaksivuotinen edustajisto on Tampereella pystynyt myös valvomaan vuosittain vaihtuvan hallituksen tehtäviä paremmin. Järjestäessään vaalit vain joka toinen vuosi TAMY on säästänyt noin 25 000 markkaa. Lisäksi pääsihteeriltä säästyy useiden viikkojen työaika muiden tehtävien hoitoon. Tampereella äänestysaktiivisuus on ollut myös korkeampi, kun äänestäminen on ollut harvinaisempaa herkkua. Haittana kaksivuotisen edustajiston toiminnassa on Tampereella ollut se, että osa jäsenistä on kyllästynyt pitkän aikavälin päätöksentekoon. Loppujen lopuksi Mäkinen toteaa, että TAMYssa tuskin on jäsentäkään, joka haluaisi vaihtaa kaksivuotisen vaalikauden vuosittain järjestettävään vaalirumbaan. U L L A L I P S A N E N •...että JYY:n vuoden 1996 hallitusohjelma työstetään helmikuun aikana, jonka jälkeen se viedään edustajistolle tiedoksi. •...perustaa työryhmän valmistelemaan lausuntopyyntöä koskien luonnosta laiksi Jyväskylän yliopistosta annetun lain muuttamisesta ja luonnosta yliopistosta annettavaksi asetukseksi. Työryhmän puheenjohtajaksi ja koollekutsujaksi valittiin Hallitus päätti.. Tanja Remes ja jäseneksi Janne Saarinen. •...ottaa järjestövakuutuksen Sammosta. •...myöntää elokuvajulisteiden kehystämisecn kulttuuri valiokunnalle avustusta 2500 markkaa JYY:n projektiavustuksista. •...lähettää lausunnon "JYY:n kanta selvitysmies Jussilan korkeakoulujen opiskelijahaun ja -valinnan kehittämiseksi tekemistä ehdotuksista" valmisteltavaksi opintoja ticdcvaliokuntaan. •...järjestää uuden ja vanhan hallituksen tutustumis-koulutusluonteiscn tapahtuman 13.2.1996 Jyväskylässä. Tilaisuuden kustannukset katetaan hallituksen käyttövaroista. Vento V i e r a s V i v a l d i a a n s i k i l l e VIRTAIN Licdepohjassa tehtiin äänimaisematutkimus. Tutkimuksen sivutuotteena todettiin, että lehmät pitävät klassisesta ja rauhallisesta viihdemusiikista vaikkapa hanurilla soitettuna. LEHMIÄÄN tarkkailleet isännät ja emännät kertoivat klassisen musiikin, varsinkin Beethovenin j a Vivaldin. olevan lehmien mieleen ja vaikutavan jopa maidon määrään. Myös kotimaisessa viihdemusiikissa on kappaleita, joita lehmät oikein pysähtyvät kuuntelemaan. T Ä S S Ä K Ö oiva markkinarako uudelle mainosradiolle. Nyt kun kaikki radioasemat alkavat yhä enemmän muistuttaa toisiaan, voisi yksi. vaikkapa se tuleva valtakunnallinen mainosradio, erikoistua lehmämusiikkiin. Koska kaupunkilaiset, entiset kivenpyörittäjänkyläläiset, muutenkin hakevat muistoja ja elämyksiä maaseutuelämästä, voisi yksi navettaradio olla heidänkin mieleen. Onhan televisiossakin j o mailoiailuri-ohjelma. HETI herää mielenkiinto, mitkä ovat ne kotimaiset viihdeartistit, jotka saavat kantturoiden jalat heilumaan ja sarvipään keinumaan musiikin tahtiin? Mikä on navettojen Top Ten? Hil number one? KAIJA KOO voisi olla sopivan seesteistä mansikiile. kun taas Arja Koriseva on jo liian rempseää menoa maidontekijällc. Anita Hirvosesta puhumattakaan Liiasta valkauksesta tulee kermaa. Jos taas ajatellaan pelkästään maidontuotantoa, voisi Kikka olla mcijeriväen mieleen. EPPU NORMAALIN muinainen l^hmtinmaharock'n'roll voi olla kampuroille liian kovaa kamaa. Miesartisteista tulee ensimmäisenä mieleen lähinnä F r e d i , jonka hempeä ääni tuskin maidontuotantoa häiritsisi. Tai S a m u l i Edelm a n i n hitaasti vellovat kappaleet Niin, ja L e n i n g r a d Cowboyskin nimensä puolesta. Kukapa tietää. Seuraavaksi navettaan hommataan videot. Ja Internet yhteys... SUOMI saa neljännen TV-kanavan ja lähetysverkko digitalisoidaan. Neljännen kannavan juontajaksi on palkaitu jääkiekkoilija Esa Tikkanen, joka uudella mantereella on tullut kuuluisaksi "tikilalkistaan".
5 Piiskaa, piiskaa, enemmän piiskaa -vai porkkanaako? Aikanaan maineeltaan kyseenalaiseksi leimattu ja sittemmin kiireellä pystytetty tohtorikoulutuseli graduaattikoulujärjestelmä on piiskannut ja palkinnut koulutusohjelmiin valittuja vuoden verran niin sanottujen ihmistieteidenkin alalla. Alun irrallinen ja kiihkeänäkin käyty keskustelu asiasta on vaimennut. Ne, jotka ovat graduaattikoulupaikan saaneet, puurtavat säännöllisen palkan takaamassa rauhassa. Laitoksetkin näyttävät sopeutuneen ihailtavasti: enää ei ainakaan julkisesti kyseenalaisteta graduaattikoulujen olemassaolon oikeutta. Päin vastoin, graduaattikoululaisen tai peräti graduaattiohjelman saaminen omalle laitokselle on noussut hyvinkin tavoiteltavaksi päämääräksi. T ällainen päämäärä on helppo ymmärtää, kun seuraa keskustelua rahojen budjetoinnista. Rahat jaetaan tulospisteiden perusteella. Perustutkinnoista laitokset saavat pisteitä jonkin verran, mutta jatkotutkinnot ovat se manna, jota laitokset itselleen haluavat. Mitä useampi lisensiaatintai tohtorintutkinto voidaan laitokselle tilastoida, sen paremmissa asemissa laitos on tulevia rahapotteja jaettaessa. Ja graduaattikoululainenhan kulkee periaatteessa suoraan kohti tohtorin hattua kulkematta lisensiaatin tittelin kautta, mikä on tee-tutkintosi-mieluiten-eilen -tehokkuuden aikakaudella aina parempi. Opinnäytteiden nopeaa valmistumista lisää myös se. että naiset. jotka kuuluvat valittuihin, eivät tule raskaaksi mikäli mielivät paikkansa säilyttää. Malli tulosten mittaamiselle, samoin kuin koko ajatus graduaattikouluista, on otettu luonnontieteistä. Ne, jotka aikanaan kritisoivat tohtorinkoulutusohjelmia. perustivat kritiikkinsä pitkälti juuri tähän: yhdenlaiseen ratioon perustuvan tieteen tekemisen ideaalit ja tavat eivät toimi luonteeltaan erilaatuisissa tieteissä. Kemia ja sosiologia eivät ole verrattavissa loisiinsa sen enempää sisällöiltään kuin rakenteillaankaan. eivätkä biologit kykene tarjoamaan juurikaan apua latinistin työhön. Jyväskylän valioita Jyväskylässä yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella opiskelevista kahdeksasta valiosta tavoitin viisi, neljä yhteiskuntatieteilijää ja yhden filosofin. Leena Suina opiskelee valtio-opin ja kansainvälisen politiikan valtakunnallisessa tohtorinkoulutusohjelmassa (VAKAVA), samoin tekevät Jussi Kurunmäki ja Jari Hofiren. Viimeksi mainittu taivaltaa tohtoriputkessa Jyväskylän yliopiston kustantamana. Hänen kohdallaan toteutuu se valtakunnallinen periaate, että yliopisto tulee laitosta vastaan puolella siitä graduaattikoulupaikkojen määrästä, mitä laitokselle isossajaossa saadaan. VAKAVAIaisia on Suomessa 25. Jyväskyläläisten valtio-oppineiden ohjaajana on heidän oma professorinsa. Kaarlo Laine ei pidä realistisena ajatuksena sitä, että ihminen heti perustutkinnon jälkeen kykenisi neljässä vuodessa väittelemään. "Ulkoiset pakot ei koskaan kykene motivoimaan tutkijaa, ainoat pakot nousevat tutkijasta itsestään", sanoo Jari Hoffren. Kaarlo Laine on yksi maan seitsemästä Kasvatuksen, tiedon ja kulttuurin tohtorinkoulutusohjelmassa opiskelevista tulevaisuuden tekijöistä. Hänen fyysinen työhuoneensa sijaitsee sosiologian yksikössä, mutta hänen virallinen piiskaajansa on Kasvatustieteen laitoksen yliassistentti. Filosofian valtakunnallisen jatkokoulutusohjelman haussa oli jaossa neljä viitankantajan paikkaa, joista yhden sai Rauno Huttunen. Häntä ohjaa oman alan professori. Mellastusta pellossa Ensimmäisen vuoden kokemukset ovat kaikille melko myönteisiä. Jokainen on saanut opiskella omassa rauhassaan omaa tahtiaan sitä mitä on halunnut. Mikään virallinen taho ei vielä ole puuttunut tekemisiin. Hoffrenin ja Laineen mielestä näin sen pitää mennäkin. "Ulkoiset pakot eivät koskaan kykene motivoimaan tutkijaa, ainoat pakot nousevat tutkijasta itsestään", toteaa Jari Hoffren. Tutkijoiden mielestä hyvä asia on periaatteessa myös se. että rahoitus on kunnossa. Sen sijaan, että tieteen tekijä keskittyisi myymään itseään eri rahalähteille ja laatisi apurahahakemuksia. hän voi nyt keskittyä siihen. mikä on tärkeää, siis tutkimukseen. Tosin palkka voisi olla hieman suurempi. Se on samansuuruinen kuin AI7 palkkaluokassa (I: 7 792 mk. II: 7 578 mk/kk/brutto) ilman ikälisiä. Tämänsuuruisena se ei riitä porkkanaksi. Koululaisten palkkaa ei ole sidottu A-luokan indeksiin, mikä tarkoittaa, että tulevaisuudessa palkka toimii houkuttimena vielä huonommin. mikäli erillisiä indeksitarkistuksia ei esimerkiksi säästösyistä tehdä. Graduaattikoululaisten tekemisiä kontrolloitaneen noin kerran vuodessa. Miten se tapahtuu on tätä kirjoiteltaessa vielä hämärän peitossa. Ilmeisesti eri koulutusohjelmien johtoryhmät uudistavat koululaistensa pakat kerran vuodessa ohjaajan antaman suosituksen perusteella. Rumista huhuista Haastatelluista voi hyvinkin lulla tohtoreita neljässä vuodessa. Kaikki olivat jo ennen valituksi tulemistaan tehneet omaa tutkimustaan enemmän lai vähemmän. Kaarlo Laine ei pidä kovin realistisena sitä ajatusta, etiä ihminen heti perustutkinnon tehtyään pystyisi neljässä vuodessa tekemään väitöksen. Rauno Huttusen mielestä se on kyllä mahdollista, mutia neljän vuoden tohtorilta ei hänen mukaansa voi odottaa samantasoisia väitöstä kuin tutkimustaan pitempään tehneeltä. Jari Hoffren toivoo vakiintumassa olevan järjestelmän muuttavan väilösinstituuiioia inhimillisempään suuntaan. Yliiöoptimisti saattaa ajatella, että neljän vuoden tohtoriputkessa pitäytyminen voi riisua tieteen tekemisen ympäriltä turhaa mystiikkaa: ei ole välttämätöntä että väitös koetaan elämää suuremmaksi projektiksi, jolle saa ja pitää uhrata kaikkensa. Pahimmillaan härkäpäinen aikarajassa pysyttäytyminen voi kuitenkin tarkoittaa tulkintojen lason laskua. Tieteen tekemisen tason miettiminen on epäilemättä tieteiden sisäinen asia. eikä siis juurikaan liikuttane hallintoihmisiä. Mutta jos tutkinnot alkavat olla himphamppua. voidaan yliopisto saman tien lakkauttaa. Silloin hallinto menettäisi hallittavansa ja hallintoihmiset työnsä, mikä olisi ikävää. Edellisen ankean tulevaisuudenkuvan lisäksi ilmaa graduaattikoulujen ympärillä mustasi viime syksynä huhu. jonka mukaan yliopiston omia tutkimusapurahoja jaettaessa ne hakemukset. jotka tulevat graduaattikoululaislaitoksilta olisivat kakkossarjassa. Kuinka suuri osuus valtioopin professorilla oli siinä, etlei tämä uhkakuva toteutunut ainakaan hänen oman oppiaineensa kohdalla, on julkinen salaisuus, jota ei suostuttu kertomaan. Yhteiskuntatieteiden laitos sai rahaa kahdeksi vuodeksi tohtorinväitöksen valmistelua varten. Niin ikään luonnontieteilijät saivat yliopiston apurahoja hekin, vaikka matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa on useampia graduaattikouluja ja koululaisia. Voimme siis todeta, ettei luo huhu iällä kertaa pitänyt paikkaansa. T E K S T I : R I I T T A K O I K K A L A I N E N K u v a t : R I I T T A C H A N
6 Sata raatoa vuodessa liopiston Museon luonnontieteellinen osasto on salaI myhkäinen paikka, tai ei varsinaisesti, mutta harva sinne etsimättä löytää. Kun on asiaa päärakennuksen siipeen Aallon kirjastoon tai humanistisen tiedekunnan kansliaan, matkalla hämmästyy: täällähän on eläimiä... Luonnontieteellinen osasto on ehkä hieman sivussa ja puutteellisesti opastettu, mutta yllätys, yllätys siellä käy vuosittain kuutisen tuhatta vierailijaa. "Kouluja ja lastentarhoja, erilaisia ryhmiä", kertoo konservaattori Jarkko Mäntynen. Luonnontieteelliset kokoelmat saivat alkunsa jo 1863 Jyväskylän seminaarin perustamisen yhteydessä. Kokoelman vanhin eläin on vuodelta 1845 peräisin oleva pensastasku. Vanhimmat kasvit ovat laestadiolaisliikkeen perustajan Lars Levin keräämiä. Nykyinen näyttely avattiin yleisölle 1980. Vaatimattomiin tiloihin entiseen kirjaston varastoon kyhätty näyttely on varsin kattava, vaikka esillä on vain murto-osa luonnontieteellisen osaston yli 100 000 näytteestä: kaloista, linnuista, nisäkkäistä, perhosista, jätöksistä, sienistä sun muista. L intukokoelma käsittää puolet Suomessa tavatuista lajeista. Siellä ne kykkivät täytettyinä sulassa sovussa: kanalinnut, liejukanat, kurjet, lokit, kahlaajat, kuikat, uikut, haikarat ja sorsat, laulujoutsen (Cygnus cygnus) ja kyhmyjoutsen (Cygnus oloi), petolinnut kotka eli maakotka (Aquila chrysaetos) ja merikotka (Haliaeetus albicilla) ja lukuisat muut siivekkäät. Vanhimmat linnuista ovat viime vuosisadan puolelta ja kokoelmaa on täydennetty pikku hiljaa. Harvinaisuuksiakin löytyy: Ensimmäisen kerran Suomessa, Muuramessa 1901 tavattu minervanpöllö (Athene noctua), joka oli aluksi määritelty virheellisesti helmipöllöksi ja joka on sen jälkeen havaittu Suomessa vain kerran.Tai harvinainen sininärhi. Tai Suomessakin aikoinaan pesinyt kuningaskalastaja (Alcedo Atthis), jonka yksi poloinen yksilö kolmisen vuotta sitten eksyi Tourujoelle puijaamaan. "Vuodessa tulee satakunta raatoa, lintuja suurin osa, harvoin nisäkkäitä", kertoo konservaattori Mäntynen osastolle toimitetuista eläimistä. Tavallisia lintuja, esimerkiksi varpusia tuodaan harvoin, vaikka niitä joskus tarvittaisiinkin. Osa linnuista täytetään, osasta otetaan nahkat talteen tutkijoita varten. joraamassa, luonnonmukaisessa ympäristössä, on täytettynä muun muassa metsäkauris, rusakko, ahma, hirven vasa, susi ja ilves. Osaston kalakokoelma on Suomen laajin. Kalat on muuten jälkikäteen värjätty, sillä täytetystä kalasta häviää väri. Perhosia ja hyönteisiäkin löytyy. Onpa joku kiikuttanut osastolle Thaimaasta intiannorsun poskihampaankin. Geologiaa esitellään muun muassa meteoriitin avulla. Pysyvän näyttelyn ohella luonnontieteellisellä osastolla on vuosittain muutama vaihtuva näyttely. Tällä hetkellä on menossa näyttely luonnosta, arvoista ja vaikuttamisesta. Helmikuun lopulla alkaa vuoden lintupiirtäjän näyttely ja keväällä tulee näyttely koivusta (ei liity jääkiekkoon). Jyväskylän yliopiston Museon luonnontieteellinen osasto Päärakennus C Avoinna ti-su klo 12-15 K I M M O P U L K K I N E N JOKAISKN kangaskauppiaan lempitaileilija Christoei voi valittaa, että hänen taiteensa jäisi vaille yleisön huomiota. Christon viimeisin toteutunut projekti, paketoitu valtiopäivätalo Berliinissä. keräsi viime kesänä vaatimattomat viisi miljoonaa katsojaa. Berliinissä ei myyty pääsylippuja eivätkä sponsorien mainokset välkkyneet kääreiden kyljessä. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin. Christo rahoittaa kymmeniä miljoonia maksavat ympärisiötaideprojeklinsa luonnosten. pienoismallien ja kollaasien myynnillä. Sponsorointi ja muu taloudellinen tuki on täysin poissa laskuista. Idealismi elää! Christon luonnoksillakin on oltava ostajia, ja yksi heistä on ruotsalainen liikemies Torsten Lilja. Liljan taidesäätiön Christo-kokoelma on parhaillaan nähtävissä Amos Andersonin laidemuseossa Helsingissä. Mikäli Christon tilapäisiksi tarkoitetut taideteokset ovat jääneet näkemättä livenä, kannattaa hakea tuntumaa hänen projekteihinsa Amos Andersonin näyttelystä. MUSEOSSA ei tietenkään voi kuin yrittää aistia Christon teosten todellista massiivisuutta. Piirrokset, pienoismallit ja videot antavatkin paremman kuvan itse siitä prosessista, jonka Christo teostensa toteutuksessa joutuu läpikäymään: vuosien, pahimmillaan vuosikymmenien suunnittelu ja valmistelu edeltävät pari viikkoa paikoillaan olevan taideteoksen valmistumista. Näin siis siinä tapauksessa, että suunniteltu teos joskus toteutuu. Amos Andersonilla voi tutustua myös keskeneräisiin Christo-projekteihin. kuten 390 500 öljylynnyristä koottavaan Abu Dhahin Mastabaan. Voi vain kuvitella. miltä tämä kolossaalinen 1900-luvun öljysi vilisaation symboli näyttäisi hiekka-autiomaan tyhjyydessä. Pelkkä ajatuskin hirvittää. Ja ihastuttaa, kumma kyllä. Christon taiteella on nykyään kaksi tekijää. Christo Javacheff ja hänen vaimonsa JeanneClaude de Guillebon vastaavat tasavertaisesti taideteosten suunnittelusta. Avioparin taipaleelle on mahtunut kymmeniä erikokoisia ja -muotoisia projekteja, mutta heidät tunnetaan ennen kaikkea valtavista, värikkäistä ja aina yhtä puhuttelevista paketointiteoksistaan, Christon ja Jeanne-Clauden taide valtaa jonkin paikan tai tilan, hämmästyttää hetken ja poistuu. Tutut sillat, puistot ja rakennukset saavat Christon käsittelyssä aivan uusia merkityksiä, jotka eivät häviä kääreiden poistamisenkaan jälkeen. • U , „ . , ; . ^ , . i . i ^ „ . ; i . . , v Christo ja Jeanne-Claude: Paketoitu vultiopäivtitalo, Berliini. Kollaasi. 1994. CHRISTO ja Jeanne-Claude eivät tee tilaustöitä. mutta on hauska leikitellä ajatuksella, että he joskus paketoisivat koko Suomen valtion. Tummanharmaaseen kankaaseen kääritty Suomi voisi olla paketissa normaalin Christo-teoksen keston ajan. eli kaksi viikkoa. Sitten vaan oltaisiin ja ihmeieltäisiin kaiken harmauden alla. poistettaisiin lopulta kankaat ja huomaisikohan kukaan eroa? UChristO ja Jeanne-Claude Projects. Teoksia Uija-kokoelmasta. Amos Andersonin taidemuseossa 313.1996 saakka. JUKKA Y U L A S S I L A ^ , Kettutytöt kansanedustajiksi KERTOO JOTAIN mielipideilmastosta ja "kulttuurista", että tunnepitoisimmat keskustelut vääntyvät niin sanotuista kettutytöistä. On yksi aikamme poliittisimmasta kysymyksistä, saako turkiseläimiä tarhata, nitistää ja kantaa vaatteina päällään. KYSYMYSTÄ ei ole tietenkään nostettu päivänpolitiikan esityslistalle, paitsi eläinsuojelulain yhteydessä. Mutta kuumimpia kysymyksiä ovat usein juuri "esityslistalle" pyrkivät teemat. MUUTAMAN SADAN eläimen laskeminen irti ei olisi suuri asia jossain muussa poliittisessa tilanteessa, paitsi tietysti onnettomalle karvaturrien omistajalle. Mutta nyt televisio suoltaa luonto-ohjelmia ja ihmiset korvaavat kadotettua elämänsä hallintaa ottamalla kotieläimen -olennon jota voi hallinnoida (ainakin koiraa), josta on seuraa ja joka laskee olohuoneen nurkkaan tuota kadotettua mutta niin tarpeellista suhdetta Luontoon. Tuohan se hieman jatkuvuuden tuntua omaan maalliseen vaellukseen, jos ottaa kotieläimeksi vaikka kilpikonnan, joka voi elää 300 vuotta. EIKÖ KAIKKI tällainen kuitenkin muodosta uutta luontosuhdetta ja uutta kokemusta kivi-, kasvija eläinkunnasta? Telkkarista on mukava katsella saukkojen vipellystä, mutta miten paljon saisikaan kärvistellä kylmässä Luonnossa jos itse olisi sen kuvannut. Me kissoilla ja koirilla naapureittemme elämää hankaloittavat tunnemme niin sääliä viattomia turkiskauluksiksi joutuvia kettutyttöjä kohtaan. Mutta tähän väliin täytyy käydä ruokkimassa kissat! Pari purkkia viheliäisen kallista muonaa elikoille. Minkähän tuotantoeläimen lihaa tässä kissanruokapurkissa on? Ettei olisi kettua? Ei varmaankaan, eikös turkiseläinten lihasta tehdä tulevien turkiseläinten ravintoa? Ja sitten lakaisin television ääreen säälimään pehmoisia turkiseläimiä. YRITÄN VAIN näyttää, että vain kaupunkilaisen ja televisiovälitteisen elämäntavan sekä kotieläinten kautta saatavien kokemusten kautta voi syntyä ilmiö "kettutytöt". Ainoastaan valtaisan, salaperäisyyden verhoa luovan julkisuuden kautta muutaman sadan elikon laskeminen irti voi tulla Erittäin Merkittäväksi Asiaksi. Kettutytöt ovat paitsi roistoja ja sankareita myös tiedotusvälineiden kauppatavaraa. keino myydä lehtiä ja televisio-ohjelmia. TARHAUKSESTA on olemassa kaksi oikeutettua ja perusteltua mielipidettä: Se on laillinen ja hyvä elinkeino. Tai sinen tarhausta voi pitää "eläinten keskitysleirinä". Kumpaakin mielipidettä voi puolustaa sekä laillisin että vähemmän laillisin keinoin. Silloin, kun valtalehdet moralisoivat vähemmän laillisia keinoja, olisi niiden hyvä muistaa, että mielipiteet marginaalisia murtautuvat isoiksi otsikoiksi vain jonkun draaman keinoin. Pelkkä tiedote ei anna uutisaihetta tai myy lehtiä. MUUTEN OLEN sitä mieltä, että ns. kettutytöt pitäisi saada kunnallisvaaleissa jonkun puolueen listoille ja valtuustoon. Mikään rangaistus ei nutista oikean asian puolesta taistevaa militanttia niin kuin valtuuston paksut esityslistat. Miten olisi maalaisliitto-keskustapuolue? Teillähän on jo tämä valtakunnanoikeudessa tuomittu Kauko Juhantalo eduskunnassa asti. JOUNI VAUHKONEN
7 Matti Wuori: Faustin uni. WSOY 1995. Ärhäkkää kulttuurikritiikkiä Faustin uni on vaikea laittaa millinkään kategoriaan. Lähinnä se on kai kulttuurikriitikon pamfletti. Poleemisena ja ärhäkkänä se käy purkamaan ja kyseenalaistamaan suomalaisia ja länsimaisia rakenteita. Wuori ei säästele sanojaan. Multa kun kirjoittaja on toiminut ja toimii Greenpeacessa, on jotenkin ymmärrettävää, että hän myös kirjoittaa räväkästi. Kirjan ensimmäinen osa kuvaa kivuliaasti länteen integroituvaa Suomea. Kulttuurihistorian, huumorin ja terveen ironian avulla Wuori saa lukijan pohtimaan maamme todellista valmiutta länsimaistua. valmiutta siihen, että "piispa Henrik tulee nyt suihkukoneella kannettava tietokone kainalossaan ja aloittaa meille tuskastuttavan small talkinsa asioista, joista emme oikeastaan kovin paljon ymmärrä". Kulttuuri, kansalaiset, valtio ja luterilaisuus saavat kukin osansa kritiikistä. VVuoren mielestä Suomi ei f£ länsimaa eikä sellaiseksi väkisin tule (tämähän on itse asiassa jo kansakoulussa opittua: ruotsalaisia emme ole jne.). Virkavaltaisuus ja kansalaisyhteiskunnan puute ovat erityisesti Wuoren hampaissa: "Oletetaan, että joukko suomalaisia päättää polkaista pystyyn kansalaisliikkeen, joka haluaa vaikuttaa yleisiin asioihin. Se jo itsessään on epäilyttävää, koska yleisistä asioista huolehtii meillä virkamiesten viisas hallinto". Oikeusjärjestelmästä, juristi Wuoren leipälajista, löytyy myös paljon suomittavaa. Perusoikeudet, lukuunottamatta raudanlujaa omaisuuden suojaa, ovat meillä hänen mukaansa "kevyttä tavaraa". Oikeusjärjestelmän jäykkyyttä ja sitoutumista vanhentuneeseen normijärjestelmään Wuori kuvaa sillä, miten rikoslaista lainattua pakottamista sovelletaan väkivallattomiin ympäristöaktivisteihin. Uuteen maailmanhistoriaan Kirjan toinen osa, varsinainen Faustin uni. tuo lisää valoa länsimaisen elämänmuodon näkemiseen. Siihen loppuu kirjan kevytmielinen satiiri ja alkaa vakava Wuori-saarna. Maailmanlaajuiset uhat ovat reaalisia eikä kelkan kääntämiseen ole enää juurikaan aikaa. Faustinen tuhon tie on käyty kohta loppuun ja alkaa uusi maailmanhistoria. "Meistä itsestämme riippuu, kehkeytyykö siitä saalistuksen, epäluulojen. ristiriitojen ja konfliktien repimän historiamme viimeinen jatkoosa, vai ovatko siihen johtaneet tuskalliset kouristukset sittenkin olleet. niin kuin Norbert Elias sanoo, ainoastaan ihmiskunnan hirvittäviä kasvukipuja". Faustin uni on nopeasti, ikään kuin sanelusta kirjoitettua tekstiä. Se on aikamoista lainausten ja sananhallinnan ilotulitusta. Pohjalla kulkee kuitenkin vakava ajatus. Kirjan ongelmana on "tieteellisen johdonmukaisuuden heikkous": yhtäällä Wuori manaa Suomen olematonta länsimaisuutta, toisaalla taas saa koko länsimaisuus kyytiä. Tällainen loogisuuden puuttuminen on kuitenkin sallittua poleemisessa tekstissä. Pari vuotta sitten ilmestynyt Titanicin kansituolit ja nyt Faustin uni todistavat, että Matti Wuori on suomalaisten ajattelijoiden huippua. Hän on kuitenkin liian kriittinen (ja oikeassa) saadakseen vielä sitä tunnustusta, mikä hänelle kuuluu. Tiedä sitten haluaakokaan: "Hulluuteen auttaa tavallisesti latinankielinen diagnoosi ja viimeisen muodin mukainen lääkitys; oikein vaikeisiin tapauksiin tarvitaankin jo akateemikon arvo." AKI HYÖDYNMAA "Kaoottinen kehitys ei ole välttämätöntä. Kaaoksen reunalla voi nousta yhteiskunta, jonka hahmo on nykyisiä kestävämpi", sanoo Malli V/uori. Faustin uni ilmestyi viime syksynä. Matti VVuori on omien sanojensa mukaan yllättynyt kirjan saaman kansatatspaiautteen nopeuteen. Kirjeitä ja kortteja on tullut palionierltyisesti nuorilta j a . ulkomailla oleskelleilta. "Joitakin huolestuneita luterilaisia lukuun ottamatta palaute on oHut positiivista." Medioissa Faustin uni on saanut hieman happaman vastaanoton. VVuoren mielestä kirjan synkkä Suomi-kuva on tässä provosoinut itseään eloon. Vaikka VVuori arvosteleekin hyvin kärkevästi Suomea ja suomalaisia, on hänelle itselleen suomalaisuus tärkeää. Omasta mielestään hän ei kritisoi suoma" alku laisuutta sinänsä: "Sätin piirteitä, jotka ovat keinotekoisia ja valheellisia." Kirjasta saa helposti sen käsityksen, että VVuoren saarna on nykyaikaan sijoittuva ilmestyskirja. Mutta enemmän kuin lopullisesta tuhosta Faustin painajaiseksi muuttunut uni kertoo murroksen tulosta ja sen väjttämät. VVuori ei suostu uskomaan niitä, jotka vakuuttavat läntisten teollisuusmaiden historian olevan lopussa ja yhteiskunnan valmis. Pikemminkin hän näkee tilanteen uuden historian alkamisena, mutta sillä on toinen sävellaji kuin tähänastisella. "Kaoottinen kehitys ei ole välttämätöntä. Kaaoksen reunalta voi nousta yhteiskunta, jonka hahmo on on nykyistä kestävämpi." Matti VVuori on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu henkilö. Vuoden 1994 presidentinvaalien edellä pieni, lähellä vihreitä oleva piiri ajatteli VVuorta presidenttiehdokkaaksi. Sillä kertaa ei päästy keskusteluja pidemmälle. VVuori jos joku on kuitenkin poliittinen henkilö, vaikkakin niin vahvasti meritoitunut, ettei häntä puoluepolitiikan arkipäiväisyyteen voisi helposti kuvitella. Pelkkään suomalaiseen politiikkaan hän pitääkin itseään liian "heterotooppisena": Suomi on hänelle vain yksi toiminta-alue muiden joukossa. Eri puolilta kuuluu kuitenkin supsuttelua, minkä mukaan Matti VVuori saatetaan nähdä vielä tänä vuonna EU-partamenttivaalien ehdokkaana. Aki Hyödynmaa Satavuotias sarjakuva esillä Talvessa J yväskylän Talvessa 17. 25. 2. pääteema on sarjakuva. Lauantaina 17. helmikuuta järjestetään ylioppilastalolla sarjakuvasymposium, joka avaa sarjakuvan 100-vuotisjuhlavuoden. Symposiumissa kartoitetaan sarjakuvan tämänhetkistä tukipolitiikkaa Suomessa ja Pohjoismaissa. Alustajat ovat alan eri tasoilta, piirtäjistä kustantajiin ja taidehallinnon edustajiin, ja symposium huipentuu paneelikeskusteluun suomalaisen sarjakuvan tukimallista. Talven yhteydessä perustetaan myös sarjakuvaseura Jyväskylään ja julkistetaan seuran ensimmäinen lehti sekä esitellään kahsessa näyttelyssä Puupää-palkittuja (Galleria Hannonia) ja jyväskyläläisiä sarjakuvantekijöitä (Pinacotheca). Tämän vuoden Talven toinen merkittävä tapahtuma on työmarkki-naseminaari 22. helmikuuta, jolloin työnantajaja työntekijäjärjestöjen edustajia sekä akateemisia tutkijoita kokoontuu yliopiston juhlasaliin. Seminaarissa pohditaan työllistymisen esteitä ja siitä on on tarkoitus saada aikaan vuosittainen tapahtuma. Talous kovilla Jyväskylän Talven talous on ollut viime vuoden aikana kovilla. Jopa tapahtuman koko olemassaolo oli kyseenalainen ja tämän vuoden festivaalin valmistelu saatiin käyntiin melkoisen myöhään. Pienen budjetin vuoksi tämän vuoden Talvessa ei ole lainkaan ulkomaisia vieraita ja esiintyjälistalle on ollut pakko hankkia myös varmoja "kassamagneetteja", jotta pääsylipputuloista kertyisi riittävästi tuloja. Nämä nimekkäät esiintyjät ovat kuitenkin myös taiteellisesti mielenkiitoisia ja tasokkaita, kuten esimerkiksi Perko-Pyysalo Poppoon ja Vesa-Matti Loirin Uuno Kailas -ilta tai Eva Dahlgrenin lauluista koottu esitys Kuka sytyttää tähdet. Talven muusta annista kannattaa huomioida ainakin Q-teatterin Kellari-näytelmä sekä Sarjakuvasymposiumin jälkeiset Sarjakuvabileet Ilokivessä, jossa modernin protestilaulun hittibändi Ultra Bra vierailee ensimmäisen kerran Jyväskylässä. Leena Klemelä Arlo af Hällströmin Shakespearen kootut teokset esitetään Jyväskylän talvessa. Näyttämöllä nähdään mm. Mikko Kivinen (vas.)ja Ola Tuominen.
8 9 K y m m e n e n a s k e "Aamuvirkku, illan torkku, se tapa talon rakentaa." Isoäidinaikainen sananlasku jatkuu ennustamalla yökyöpeleille pikaista turmiota. Ja toden totta: aikana, jolloin päivän aloitti lehmien lypsäminen, aamu-unisilla ei ollut paikkaa, johon päänsä kallistaisi. Jäänteenä tuolta ajalta ovat esimerkiksi sunnuntaiaamujen jumalanpalvelukset. Yhteiskunta elää vieläkin aamuvirkkujen ehdoilla, ja ne onnettomat, joiden luovuus puhkeaa kukkaansa vasta illan hämärtyessä, saavat usein turhaan etsiä kohtaamispaikkoja. Tästä huolimatta yöelämä kuuluu kaupunkikulttuuriin. T E K S T I : R I I K K A A L A T U O R I , S A L L A K A N G A S N I E M I , A N U K A R T T U N E N , S I L J A K O N O N E N , T A N E L I K Y L Ä T A S K U , S E I J A S U I H K O N E N , V E E R A V I R M A S A L O KUVAT: RIITTA C H A N im/fas 'ymmenen askeleen mittaisella tutkitunnustavat pitävänsä ravintolaelämästä, musretkellä seitsemänhenkinen ryhmutta tahtoisivat joskus viettää myös raitista yöihmisille. Kaupunkilaiset kaipaavat kahvilaa Jyväskyläläisille tuntuu riittävän perinteinen ravintolatoiminta. Monikaan ei ole tullut ajatelleeksi, että yöllä voisi lähteä vaikka uimaan tai museoon. Monilla alle ravintolaikäisillä ei ole varaa mennä elokuviin tai hämyiseen Tanssisali Lutakkoon. Nuorisokahvila Yökemiakin tuntuu useista liian kesyltä. Kävelykadulla kuljeskelu jää ainoaksi vaihtoehdoksi. Kaupungilla viikonloppua viettävistä nuorista kertovat huhut karkottavat useimmat keski-ikäiset kotiin nukkumaan. Öistä keskustaa kuvaillaan jopa vaaralliseksi ja epämiellyttäväksi, kaupungin suurimmaksi käymäläksi. Ainoastaan muutamat opiskelijapojat lämpenivät ajatukselle urheilupaikkojen yöaukioloajoista. Yötumauksia voisi heidän mielestään järjestää monissa joukkuelajeissa. Pojat ii eteläeurooppalaista ' että elämäänsä ja haluaa siemaista osen cappuccinoa lämpöisessä ' lassa hempeän musiikin soidessa taustall on parasta kiirehtiä liikkeelle ennen iltakahdeksaa. Seurakunnat tarjoavat lohduttavaa olkapäätä "Mitä öisin voi harrastaa? Viinanjuontia", sanoo kaupunkiseurakunnan erityisnuorisotyöntekijä Pekka Turtiainen. Seurakunnan tarjoamaa olkapäätä vasten pääsevät nojaamaan lähinnä vain nuoret ja kriisiapua tarvitsevat. "Tarvetta yötoimintaan luultavasti on, mutta käytännössä tilaisuuksiin tulevat 'hurskaat' seurakuntalaiset, jotka muuten viettäisivät yöt kotonaan", arvelee Turtiainen. Perjantai-iltaisin uskonasioista voi keskustella lämpimän mukin ääressä Siionin temppelillä. Helluntaiseurakunnan Yö-Cafe on auki noin yhteen. Jyväskylän vapaaseurakunta <¥^*^ W/t laittaa ovet kiinni yleensä jo iltakymmeneltä. Hiljentyjät ja keskustelijat saavat tyytyä öisin kotioloihin. Yöhuoltoasema on oma maailmansa Märkä asfaltti kiiltää ulkona. Neonvalot huutavat tuulilasinpyyhkijöitä ja moottoriöljyä. flipperi kilisee ja tupakansavu leijuu ilmassa. Ihmiset hörppivät kahvia, heittävät huulta tai vain tarkkailevat toisiaan vaitonaisina. "Onhan tämä oma maailmansa", sanoo Pasi, joka viettää yönsä huoltoaseman tiskin takana. Viikonloppuisin riittää asiakkaita. Joskus kuulee katkeria huomautuksia siitä, että huoltoasemat ovat ainoita paikkoja joissa alaikäinen nuoriso voi tavata ystäviään lämpimässä ja kuivin sukin. Nuorten lisäksi asemat houkuttelevat niin kruisailijoita kuin vanhempaakin väkeä kupposelle kuumaa. "Jaa, no ehkä neljän maissa luomet alkavat vastustamattomasti lupsahdella. Silloin haen kahvia ja keskitän ajatukseni yöliksaan". Pasi hymähtää. Nuoret elävät perjantaiöisin Joka perjantai Sepänaukion vapaa-aikakeskuksen yökahvilaan kokoontuu yli sata yli 14-vuotiasta nuorta viettämään iltaa ja yötä yhdessäolon, pelien ja musisoinnin parissa. Puffetista saa pikkusyötävää ja -joutavaa, mutta ostopakkoa ei ole. Pääsymaksukin on tuntematon kisite. Yökahvila Yökemiassa riittää toiminta* aamukahteen. Vapaa-aikaviraston nuorisosihteeri Kuisman mukaan nuoret eivät ole raivanneet pidempiä aukioloaikoja tai toimnnan laajentamista muihin iltoihin. Satunnaisesti järjestetään erilaisia projekteja ja tapahtumia esimerkiksi koulujen loma-aikoin? mutta muuten nuorten on itse nyhjäistävä tyhjästä. Kun tekee mieli huurteiselle Baarikärpäsen pureman saaneille tulee vaikeuvsia valita, mihin saluunaan sukeltaisi JyväsK< ,an yössä. Kuppilaviidakossa voi antautua pubista toiseen -seikkailuun tai etsiytyä suoraan kantakapakkaan. Jazz parista illanvirkku löytää svengaavan ilmaptfin. Americanoksessa tungos takaa kattoon kohonneen tunnelman lisäksi olutläikkiä meftfikuteille. Kylpyhuoneiden pavarotit laulavat äänensä käheiksi karaokepaikoissa. lufanit puolestaan hihkuvat Matsi BaaHuonoja uutisia virkeälle yökyöpelille tietää kahden kieppeissä välkähtävä valomerkki on aika pyyhkiä olutviikset ylähuulesta ja suunnistaa yön selkään. Valssia, mamboa, diskoa j a tangoa Tanssikengän pakotuksesta kärsivä y@| valita estraadinsa mieltymystensä mukaan ja päätyä joko liihottelemaan parketille tai hikoilemaan diskobiitin sykkeeseen. Topikatissa saa nuoriso laittaa tass,ij|| a koreasti, ja leveät lahkeet muistava ikäpolvi tavoittelee Saturday night feveriä kaupungin yökerhoissa. Tanssiravintola Viihdekeskus jonne lapsetkin ovat tervetulleita puotestaan tarjoaa iskelmämusiikin tahdittaman illan. Musiikin hiljetessä ravintoloissa virkeän tanssifriikin silmäkulmassa ei ole vielä unihiekkaa. Hän soittelee k^veripiirinsä läpi kotibileiden toivossa tai tanssahtelee hyräillen vaikka kirkkopuistossa, kun kuu koristaa taivaankantta. Yölinjalla digit^alilähunmäinen Päätoimiit a j a ^rvo Vuorela Radio Jyväskylästä kert että yökyöpeleille on joka yö tarjolla interaktiivinen kulttuurijukeboksi, joka kestää aamukahteen. Musiikkipitoisen ohjelmiston valinnasta vastaavat kuulijat puhelim i r , 6§n. Ohjelma on suosittu, ja sinne tulee PUhglu keskimäärin joka neljäs minuutti. Radioon soittava saa kuitenkin tyytyä juttelemaan automaatille. Palveleeko heitä digitaalinen lähimmäinen? c "Radio palvelee ihmisiä anonyymisti ja turvallisesti". Vuorela sanoo. Hän lisää kuitenkin. että erikoispyhien ja suurajojen aikana tarjolla on myös live-yölähetyksiä, joita ei anneta koneen vastuulle. Turvallinen yokaupunki Tilastojen mukaan katuväkivalta ja poliisille tulevat hälytykset ovat lisääntymässä. "On helppo sanoa, että syynä on uusi alkoholilaki. Taustalla on kuitenkin monta seikkaa, kuten työttömyys ja taloudellinen epävarmuus", järjestyspoliisin päällikkö Tuomo Viitaniemi sanoo. "Toisaalta linjaa on muutettu ja valvontaa lisätty niin, että pienimmistäkin lyönneistä tehdään rikosilmoitus. Mutta kyllä muutos on osittain todellista, koska se näkyy samansuuntaisena eri puolilla Suomea." "Kaiken kaikkiaan Jyväskylä on erittäin turvallinen liikkua kaikkina vuorokauden aikoina, kunhan vain pitää itsensä kunnossa, käyttää kohtuudella alkoholia eikä mene mukaan riitelyihin", Viitaniemi lisää epäröimättä. Poliisi ei halua tarpeettomasti rajoittaa erilaisten tilaisuuksien järjestämistä. "Itse olen sitä mieltä, että hauskaa täytyy pitää, mutta kohtuudella", poliisipäällikkö vakuuttaa. Luontoliikuntaa pimeässä Urheilijoiden ja kuntoilijoiden ainoa mahdollisuus yömyöhään on harrastaa luontoliikuntaa pimeässä. Katuvalot sammuvat yhdentoista aikaan. Myös suurin osa kaupungin liikuntapaikoista sulkee ovensa samalla kellonlyömällä. "Liikuntapaikat ovat yleensä avoinna kello 6-23. Poikkeuksellisia aukioloaikoja on ainoastaan eri tempauksien yhteydessä", kertoo Jyväskylän liikuntasihteeri Marja-Leena Oinonen. Viime syksyn Hippos-kampus -tapahtuman lisäksi Jyväskylässä on järjestetty keväisin Yläkaupungin Yö, jolloin uimahalli on ollut avoinna normaalia pidempään. "Yöliikunnassa kyse on yleensä kustannuksista. Yöliikkujia on harvassa, eikä paikkojen aukipitäminen ole kannattavaa", sanoo Oinonen. Myös kuntosaleista useimmat pitävät ovensa lukossa yöaikaan. Ovikortit käyvät lähes joka paikkaan, mutta vain Reikkus Gymissä voi harjoitella läpi vuorokauden. Muualla treenaus loppuu viimeistään kello kymKulttuurin lähteillä vaiko tähteillä? Mistä löytyy huikopalaa pikkutunneilla, jos kulttuurinnälkä iskee? Museoiden ja gallerioiden ovia on illan pimetessä turha kolkutella. Nenänjälkiä voi sentään käydä jättämässä taidegallerian ikkunaruutuun Kauppakadulla. Yöihmiset tietävät, että aika kuluu mukavasti myös lukien tai opiskellen. "Voisi hyvinkin kuvitella, että kirjaston lehtilukusali olisi auki yöllä. Henkilöstöresurssit eivät kuitenkaan anna myöten", kulttuurisihteeri Tiina Nurminen sanoo. Kokemusta löytyy esimerkiksi iltaisin järjestetystä klassisen musiikin kesäkonserttisarjasta, joka sai ihmiset liikkeelle. Nuorisolle on enemmän musiikkitarjontaa. Lysti ei tosin ole ilmaista, ja bändien musisointi loppuu monen mielestä liian aikaisin. Elokuvateatterit ovat tulleet tutuiksi yönäytöksistään. Tarjonta on usein toimintaa ja jännitystä. Teatteri ei taloudellisen niukkuuden aikana voi esittäytyä öiseen aikaan. Yönäytökset ovat tiedotussihteeri Marjut Säilän mukaan ideana mahdollinen, mutta vasta tulevaisuudessa.
11 l u k i j o i l t a Unohtakaamme internet!!! Jos pari vuolta sitten halusit lähteä kaverisi kanssa parille kaljalle, pirautit hänelle puhelimella. Kun halusit salaa katsella pornokuvia, ostit divarista itsellesi Jallun. Jouluna puolestaan kirjoitit kavereillesi joulukortteja. Nykyään et muistakaan kirjepaperin ja puhelimen olemassaoloa. kun on niin siistiä käyttää sähköpostia. Turha Kortepohjassa on enää kellekään yrittää soittaa. kun modeemi hehkuu joka nurkassa punaisena WWW-sivuilla surffailusta. On uskomatonta, ettei kukaan huomaa tämän kehityksen vaaroja, Kun ihmiset eivät pysty irrottautumaan näyttöruudun äärestä enää edes Kauniiden ja rohkeiden ajaksi. niin jotain olisi syylä jo tehdä elenkin kun tenttimateriaaliakin ollaan tallentamassa tietokonemuotoon. Kyllä siinä kuulkaa kirjallisuudenlukijalla silmissä säkenöi, kun hänen kolmeen päivään on luettava Tolstoin "Sota ja rauha" tietokoneen näyttöpäätteeltä. Helppoa ei ole liikuntalaisillakaan. Ennen he pystyivät varttitunnissa selailemaan hieronnan tekniikasta kertovan kuvakirjan tenttiään varten, ja pääsivät sitten punttisalille pumppaamaan, ja nyt yhden sivun höylääntyminen kuvaruudulle kestää yhtä kauan. Käsittämätöntä on ylioppilaskunnassamme vihreydellään jyllänneiden grönarien toiminta, sillä juuri grönarit ovat ehdottaneet sähköpostiäänestystä ylioppilaskuntavaalei,hin. vaikka todellinen vihreä ihminen tukisi koppiäänestystä. Tuskinpa grönaripoikakaan kuntopyörää polkemalla on valmis riittävästi energiaa sähköpostiäänestykseen luottamaan eihän hänen oma energiansa riitä edes päivittäiseen hiustenpesuun. (Ja silloin kun riittää, pesee hän tietysti ne kuumalla vedellä. ja kuluttaa taas huimasti energiaa.) Edes grönarit eiväl näytä tajunneen, että sähköpostin ja internetin käyttöä lisäämällä suoranaisesti pakotamme Suomen eduskunnan harkitsemaan lukuisien uusien kivihiilija ydinvoimaloiden rakentamista. Toki entisessä ryhmittymässämme KuPl.ssa on omat petturinsa. mm. uusi puheenjohtaja Elina Pirttijärvi, mutta yleisesti ottaen ette Kolminaisuuden Postulaatin kunniajäseniä sähköpostin kautta tavoita. Internel-friikit saavat puolestamme suunnitella mukamas mielikuvituksekkaita WWW-sivujaan. Me istumme mieluummin saman ajan kirjaston lukusalissa lukemassa aitoja kirjoja. Kirjastosta puheen ollen naurettavaa onkin, että hyllyt pursuavat loistavia kirjoja ja tieteellisiä lehtiä, joilla voisi sivistää itseään, mutta lukupöydät ammottavat tyhjyyttään opiskelijoiden jonottaessa sähköpostille. Tietokoneista onkin tullut opiskelijoille lähes ainoa syy ylipäätään mennä kirjastoon. Ihmekö sitten, että valmistumisajai pitenevät ei sitä kuulkaa internetissä seikkailemalla viisastu, eikä sähköpostia lähettelemällä valmistu! Jos ylioppilaskunnallamme olisi edes hiukan selkärankaa, se kieltäisi yo-kunnan sisäiset sähköpostilistat. Jos grönarit aidosti huolehtisivat luonnosta, he eivät ehdottelisi hitihateinakaan sähköpostiäänestystä. Mutta kauanhan on jo ollut tiedossa. että grönari vihertää vain kateudesta. Ylioppilaskunnalla puolestaan on selkärankaa vain silloin, kun se kieroutuneesi! haluaa päättää, ettei ylioppilaskunnalle mitään saunatilaa tarvita. Onneksi sentään Kolminaisuuden Postulaatilla on kanttia seisoa aina perusperiaatteensa takana. Sillä kun osa aktiiveista innolla käyttää sähköpostia, niin suuri osa kunniajäsenistä ei omista edes käyttäjätunnusta. KuPI toimii siis juuri ideologiansa mukaisesti progressiivisesti ei siis myös internetille. M A T T I M Ä K I N E N S A M I K E S K I V Ä H Ä L Ä Kolminaisuuden Postulaatin kunniajäsenet Kehityksen jarruna Edustajisto käsitteli 24.1. edustajistokauden muuttamista kaksivuotiseksi. kuten yleensä kauden alkajaisiksi on tapana. Aiemmista kerroista poiketen esitystä ei kuitenkaan välittömästi hylätty, vaan Grönionin Ville Elonheimon esittämänä ja minun kannattamanani asian pöytäämisestä äänestettiin. Perusteena pöytäämiselle oli mm. parhaillaan valmisteltavana oleva JYY:n sääntöjen kokonaisuudistus, jonka yhteydessä käsiteltäväksi tämäkin muutos loogisesti ku-iluu. Koska tarvittavat kymmenen pöytäämisen kannattajaa löytyivät, asia jäi odottamaan seuraavaa käsittelyä. Pöytäämiskeskustelussa Pörssi & Dumpin edustaja Repe Harmanen kritisoi edustajia, jotka vuodesta toiseen kuin kiusallaan esittelevät ja kannattelevat sääntöuudistusta hidastuttavia ehdotuksia. Tosiasia kuitenkin on. että sääntöuudistus on ollut jäissä täysin muista syistä. Uudistusta valmistelleen työryhmän jäsenet ovat valmistuneet, eikä edellisellä hallituksella ollut kiirettä saattaa työtä päätökseen. Kenties asiaan vaikutti sekin, ettei kaksivuotiskautta saatu yrityksistä huolimatta läpi! Uusi hallitus on kuitenkin tarttunut asiaan innolla. Toivottavasti into säilyy, oli kaksivuotistamiskeskustelun tulos mikä hyvänsä, sillä suurin osa säännöstöstä laahaa pahasti käytännön jäljessä. Olen ollut mukana JYYn toiminnassa vuodesta 92 eri tasoilla valiokunnista hallitukseen ja minulle on muodostunut tietty näkemys siitä. millainen JYY:n pitäisi olla. Toki voin näkemystäni muuttaakin, kunhan asioita tarpeeksi hyvin perustellaan. Itselläni koen kuitenkin olevan täyden oikeuden sekä esittää että kannattaa näkemykseni mukaisia ehdotuksia, olivat ne sitten edustaja Harmasen mielestä kuinka vahingollisia JYY:lle tahansa. Oletan, että äänestäjänikin toivovat minun toimivan näin. Tarkoitukseni ei missään tapauksessa ole tahallisesti jarruttaa JYYn kehitystä tai kiusata ketään edustajiston jäsentä. Edustaja Harmanen esitti puheenvuorossaan myös huolensa, etteivät kaikki uudet edustajiston jäsenet kenties tietäisi tarpeeksi siitä. mistä kaksivuotistamiskeskustelussa on kysymys. Samaan hengenvetoon hän kertoi asiasta keskustellun sekä julkisesti että epävirallisesti useita vuosia. Aliarvioiko Harmanen uusien edustajien kiinnostusta JYYn asioihin? Joka tapauksessa asiaa käsitellään tulevan kauden aikana myöhemmin, joten uusilla edustajilla on aikaa vanheta ja hankkia tietoa. Näin Harmasen pelko tietämättömistä ja johdateltavista edustajista on entistäkin turhempi. Vai pelkäsiköhän Harmanen sittenkin kiireellisyyttä puolustaessaan joidenkin edustajien tulevan parempiin aatoksiin ja kääntyvän yksivuotisen kauden kannalle? A N N A S T I I N A P U O L A K K A Kumman Luja ^ Honey B. & T-Bones: Supematura (Bluelight) Huikea levy suurimmaksi osaksi. Honey B, ja T-Bonesit ovat vieneet juurimusiikkiaan persoonallisempaan suuntaan, yhä kauemmaksi perusränttätäntästä. Pääosan sävel-lysvasiuusla on ottanut kantaakseen itse Honey B. eli Aija Puurtincn ja välillä luulee kuulevansa jopa Kate Bushilta asti inspiraatiota hakeneita lauluja, joten tästä bändistä puhuttaessa kannattaa jo heittää kirjainyhdistelmä R&B rosfcakoppaan. Uusi taso on saavutettu. Supeinaturalin oivaltavat tuotantoja sovitusratkaisut naittavat bluesin, surf-kitarat ja pop-vaikutteet yhteen saaden aikaan lopputuloksen, joka on jännittävä ja aistikas. Harmillisia on . etiei orkesteril• Thee Ultra Bimboos: Absolutelu Fabulous (Thrascan) Musiikin valtavirran käsite on viime vuosina nirvanoitunut varsin laveaksi. mutta Thee Ultra Bimboosin levyjulkaisu on tinkimättömästi marginaalissa niin julkaisuformaatm (vinyyli-ep!), soundien kuin melkeinpä kaikkien muidenkin tekijöitten suhteen. Tämä neljän nuoren naisen särmikäs neljäbiisinen hengentuote on piristävää kuunnelHoneyB. & T-Bones; enimmäkseen huikea. la tunnu olleen rohkeutta viedä prosessia aivan loppuun asti. Levyä leimaava luova ja tanakka ote lipsuu hetkittäin. Erityisesti coverbiisi / could love you ifyou let me on keiauksenomainen. vanhaa toistava läpijuoksu, joka haisee pahasti läytepalalta. Se on selkeä suvanto Ice coldfeelingin, Rooms ofgloomin ja Body engtishin kaltaisten huippujen keskellä. tavaa aikana, jona musiikista pyritään tekemään kaikissa suissa sula-: vaa. Biiseistä levyn avaava Hyptmttzed on varsin viettelevä teos, eikä Weird Guynkaan tarvitse hävetä missään vertailussa. Bimbojen roskarokissa soitto kulkee kelvokkaan rätväkästi, mutta laulusuoritusten taso jää arvailujen varaan, sillä so: listi peitetään niin totaalisesti kitaravallin taakse, ettei sanoituksista olisi toivoa saada tolkkua ilman painettua tekstiliparetta. P E T R I H E I K K I N E N Matkakirjoja ja exlibriksiä Vanhan Kirjan Talvessa Vanhan Kirjan Talvessa on tänä vuonna erityisteemana matkakirjat ja exlibrikset. Helmikuun 17.-18. päivä Jyväskylän kaupunginkirjastossa Vanhan Kirjallisuuden Ystävät -yhdistyksen järjestämä tapahtuma on vakiinnuttanut asemansa Jyväskylän kulttuurielämässä: viidenteen Vanhan Kirjan Talveen odotetaan noin 10 (XX) kävijää. Yhdistyksen sihteerin Marjukka Perälän mukaan suuret kävijämäärät osoittavat, että ihmiset ovat kiinnostuneita vanhoista kirjoista ja niitä arvostetaan. Tapahtuman kivijalkana ovat 22 mukaan ilmoittautunutta antikvariaattia. joiden valikoimista löytyy kymmeniä tuhansia mielenkiintoisia ja harvinaisia teoksia. Kirjojen myyjiä houkuttelee Jyväskylään vanhan kulttuurikaupungin maine, yliopistoja keskeinen sijainti. "Kauppiaat arvostavat Jyväskylän erittäin korkeaa asiakastasoa", Perälä hehkuttaa. Lauantaina 17. päivä helmikkuuta järjestetään matkakirjallisuusseminaari. FL Erkki Fredrikson esittelee Keski-Suomen matkaoppaan vuodelta 1912. antikvaari Pertti Seppälä kertoo muinaisista Kiinan matkaoppaista. tutkija Tanja Peuranen esittelee unohdeltuja kuvia Suomesta ja antikvaari Otso Kantokorpi matkakirjojen teoriaa. Yliopiston kirjastolle tehdään exlibris Lauantaina on myös seminaari exlibriksistä. kirjanomistajamerkeistä. Seminaari sisältää parituntisen peruskurssin ja neuvoja oman merkin hankkimiseen. Lisäksi julistetaan kilpailu Jyväskylän yliopiston kirjaston exlibriksen suunnittelusta. Paras ehdotus palkitaan ja toteutetaan. Voittaja julkaistaan Yläkaupungin Yössä. Sunnuntaina on kirjailijavieraina Tieto-Finlandian voittanut Pekka Kivikäs. joka kertoo Kalliomaalaukset kirjastaan sekä Panu Rajala, joka kertoo Jyväskylän kaupunginteatteriinkin tulevasta näytelmästä Petturin Testamentti. Lauantaina Vanhan Kirjan Talvessa on filateelinen, numismaattinen ja postikortttien huutokauppa, sunnuntaina bibliofiilinen huutokauppa. Kirjamyyntiä on kumpanakin päivänä.
12 e l o k u v a Päältä kaunis Presidentti • Amerikan presidentti (The American President). Ohjaus Rob Reiner, käsikirjoitus Aaron Sorkin, pääosissa Michael Douglas, Annette Bening, Martin Sheen, Michael J. Fox. Esitetään Fantasiassa. USA:n filmiteollisuus on päässyt mukavaan vauhtiin kansakunnan egopönkityksessä Forrest Gump, Apollo 13. ja nyt Amerikan presidentti. (Muuten. Tom Hanksillc ei ole kirjoitettu roolia viimeksi mainittuun.) Tämä 'me ollaan hyviä' -trilogian kolmas osa on jo niin sisäänpäin lämpiävä, ellen ymmärrä 20 kopion levitystä Suomessa. Pelkkä videolevitys tuntuisi järkevämmällä varsinkin nyt kun filmin on nähnyt. Varoitus niille, jotka himahtelevat innoissaan Rob Reinerin nimen nähdessään: This is NOT Spinal Tap. Jos ikinä olen nähnyt lehmänkäännöksen mitäänsanomattomuuila kohti, niin Reinerin kohdalla se on tasan tässä. Totea itse. mutta jätä aivot parkkiin. Lauantaimakkaran tapaan Amerikan presidentti on tasapaksu nätinvärinen pötkylä ei siitä hullukaan luule lihaa löytävänsä, mutta ihan hyvä lauantaimakkaraksi. Työ on hyvin toteutettu. Mitään varsinaista vikaa ei ole. mutta kun ei ole myöskään mitään särmää! Jotakuinkin kaikki muistikuvat munattomasta keskivertoilusta ovat haihtuneet tiedostoista noin kolme minuuttia elokuvateatterista poistumisen jälkeen. Douglasin esittämä presidentti Andrew Shepherd istuu ensimmäistä kauttaan. Vaimon menettämisestä on aikaa. tytär hipoo murrosikää. Pressan treffielämä herää henkiin uuden naisen. Maan vetovoima alkaa vaikut/aa presidentin avustajien {Michael J. Fox. Samantha Malhis) suupieliin. Sydney Waden (Bening) avulla. Wadella on vihertävä tausta, jonka vihulaisleiri tulkitsee tietenkin punertavaksi. mikä hankaloittaa pressan uudelleenvalintaa ja muutamien tärkeiden lakien läpimenoa. Käsikirjoittaja Aaron Sorkin tarjoilee parissa tunnissa kliseiden kertauskurssin. Media on verenhimoinen monsteri, joka penkoo julkkisten yksityiselämää ja sohlaa epäolennaisuuksissa. Poliittisessa pelissä puukotetaan selkään. Amerikka on (sanan)vapauden keksijä ja tyyssija. Rakkaus, rehtiys ja rohkeus voittavat lopulta. Plaa-plaa. Toivottavasti ex-hyvä-jätkä Reiner sai edes kunnon rahat tästä totaalilipomisesta. Hyvää: Karole Forte -rakkaus on sentään vaihtelua iänikuisten silonassujen sijaan. Douglas-fanit saavat täyden annoksen muikistelua ja komiaksi laitettua karaklääriä. Bening ja myös muu miehistö toimii. Jopa dialogissa on hersyvät hetkensä. Kuitenkin filmin sisältö kumisee tyhjyyttään meikäläisten leveysasteilla motiiveista ei juuri mikään kelpaa yli kansallisuusrajojen kantavaksi yleisinhimilliseksi juonteeksi. Eikä siinä edes Capra-viittaukset auta. sori. A N N A A R S N I V A Ankkalinna elävissä kuvissa Elokuva-arkiston kevään teemoja ovat mm. sarjakuva 100 vuotta sekä taiteilijatarinat. Sarjakuvateeman avaa 14.2. esitettävä Disney-animaatiokooste Aku Ankan juhlakaruselli (USA 1986), ensimmäisenä taiteili j a t a r i n a n a puolestaan nähdään 21.2. Derek Jarmanin vimmainen Caravaggio (Englanti 1986). Aku Ankan juhlakaruselli on komea 11 klassisen piirrosfilmin kooste vuosilta 1937-1954. Meillä harvoin nähtyjä Disney-namuja ovat mm. Aku palopäällikkönä. jossa sankarimme sammutustyö hankaloituu hänen kiinnittäessään paloletkun bensiinitankkiin, sekä Aku Ankan kosiomatka, jossa Tiku ja Taku terrorisoivat Akun ja Iineksen deittailua. Piirrosfilmien pääosissa esiintyvät rakastettavan luuseri-Akun ja hunajaisen Iineksen lisäksi lähes kaikki Disney studion suurimmat tähdet: Mikki. Minni. Hessu ja Pluto sekä Tupu. HupujaLupu. Disney-animaatiot heijastavat myös mielenkiintoisella tavalla omaa aikaansa: Vuonna 1944 valmistunut Kapteeni Hessu esittelee merikarhu Hessu Hopon. joka käy taistoon isänmaansa puolesta Tyynellämerellä. Pluton kylmä kalkkuna vuodelta 1951 puolestaan kuvaa, kuinka Plutoja Milton-kissa joutuvat TV:n kaikkunamainoksen aivopesemiksi. Caravaggio kuuluu Derek Jannanin tärkeimpiin ohjaustöihin. Episodimaisesti rakentuva elokuva kertoo tämän myöhäisrenessanssin merkittävän uskonnollisen maalarin, homon ja murhamiehen kuumeisesta elämästä ja hänen taiteestaan. Jarman pyrkii omaan tyylikkään epäsovinnaiseen tapaansa hahmottamaan taiteilijan luomisprosessia. Samalla hän kuvaa Caravaggion kiihkeää suhdetta lihaksikkaaseen malliinsa Ranuccioon ja tämän mielitiettyyn Lenaan. Intohimoisia ihmissuhteita kuvatessaankin Jarman säilyttää coolin tyylinsä eikä hän heittäydy melodramaattisiin paisutuksiin. Jopa elokuvaan sisältyvät tietoiset anakronismit (esim. taustalta kuuluvat auton moottorin äänet, kuvissa vilahtelevat taskulaskimet ja moottoripyörät) toimivat hämmästyttävän hyvin. Myös elokuvan näyttelijätyö on vahvaa: nimiosassa loistaa Nigel Terry ja sivurooleissa nähdään mm. Tilda Swinton ja Robbie "Fitz" Coltrane. Elokuva-arkiston esitykset kaupunginkirjaston Minnansalissa keskiviikkoisin kello 18.00. M A R K U S L A T V A L A Kirjarovio Lontoossa kirjat i i i il : • Hanif Kureishi: Musta albumi (suom. Seppo Loponen). WSOY 1995. 310 s. Ryhdyn lukemaan epäröiden Hanif Kureishin Mustaa albumia, koska sen alku vaikuttaa uhkaavasti Esikaupunkien Buddhan toisinnolta taiteellisen pojan harhailulta. Kureishin toinen romaani kehittyy kuitenkin omaksi teoksekseen. vaikka samalla kirjat muodostavat jatkumon. Buddha kuvasi 1970-luvun lopun Lontoota, ja Musta albumi kuvaa 1990-luvun taitetta. Teoksista voi vertailla, mikä on muuttunut. Musta albumi kertoo Shahidista. joka aloittaa opintonsa Lontoossa. Shahid tulee rikkaasta siirtolaisperheestä. jolle tärkeää on raha. mutta Shahid rakastaa kirjoja, taidetta. Princeä. Hän haluaa maistaa elämää. ja siksi hän on tullut opiskelemaan collegeen, jonka "maine ei perustu akateemisiin ansioihin vaan lähinnä jengikärhämiin. huumeisiin, varasteluun ja poliittiseen väkivaltaan". Shahid harhailee ja etsii yksinäisenä itseään. Sitten hän saa kiinnostavia ystäviä. Ystävät osoittautuvat tiukan uskonnollisiksi äärimuslimeiksi. ja Shahid ihailee heitä. Samaan aikaan hän aloittaa suhteen vapaamielisen opettajansa, Deedeen, kanssa. Shahid joutuu kahden tulen väliin: toisaalla on tiukka kuri. hyvät teot. uskontoja toisaalla hurja seksi, extacy. aina jatkuvat teknobileet. Kun äärimuslimit polttavat julkisesti Salman Rushdien Saatanalliset säkeet. Shahidin on päätettävä, mihin hiin uskoo. Kureishi on tehnyt Shahidista kiinnostavan. Shahid on epävarma mielistelijä ja etsiessään identiteettiään hän lankeaa muiden malleihin. Shahid on jopa ärsyttävän lapsellinen. Hanif Kureishi nostaa kuitenkin etualalle ajankuvan ja unohtaa välillä päähenkilönsäkin kuvatessaan muslimien toimintaa tai Lontoon pimeää puolta. Tosin silloin Kureishin mutkaton kerronta on kiinnostavinta. Musta albumi ei ole riehakas kuten Esikaupunkien Buddha, mutta läpeensä vakava ei Musta albumikaan ole. Esimerkiksi äärimuslimien ryhmittymä löytää ihmeen, joka on todiste Rushdien syyllisyydestä. "Minulla on lupa kertoa teille, että me lähestytään nyt munakoison esittelypaikkaa." Kuitenkin siinä missä Esikaupunkien Buddha naureskelee ihmisten hölmöydelle. on Musta albumi kriittisempi. Kureishi esittää vaikeita kysymyksiä uskomisesta, rasismista sekä sananvapaudesta. Mikä loppujen lopuksi on kirjailijan oikeus tai velvollisuus? Musta albumi näyttää myös muslimien kannan asiaan. multa pinnan alla Kureishi on lojaali Salman Rushdielle. Salman Rushdien kuolemantuomio. pommi-iskut, tekno, uudet huumeet. uusnatsit. Musta albumi antaa hyvän kuvan ajan repaleisuudesta ja kaoottisuudesta. Entä miten ihmiset selviytyvät sellaisessa maailmassa? Näyttää siltä, että heidän on pakko kiihkeästi uskoa johonkin tai ei mihinkään. Tai sitten heidän on juhlittava niin kauan, että loppuviikko menee nukkuessa. No. tietysti Shahid valitsee rakkauden Deedeen kanssa. V I L L E R A U V O L A Herra Sosiologia elämäkerturina • Erik Allardt: Suunnistuksia ja kulttuurisokkeja. Otava 1995. Suomentanut Jaana Koistinen Reilu vuosi sitten Äbo Akademin kanslerin virasta eläkkeelle siirtynyt Erik Allardt on varmasti nimitutiu kymmenille tuhansille entisille ja nykyisille sosiologian opiskelijoille ja opiskelemaan pyrkineille. Hänen yhdessä Yrjö Littusen kanssa tekemänsä sosiologian perusteos on oppija pääsykoekirjana melkoinen klassikko pohjoismaissa. Omaelämäkerrallinen "Suunnistuksia ja kulttuurisokkeja" kertoo Allardtin lapsuudesta ja nuoruudesta Helsingin suomenruotsalaisessa miljöössä, ja hänen pitkästä ja kansainvälisestä akateemisesta urastaan. Kirja tarjoaa myös ihan mielenkiintoisen katsauksen sosiologian historiaan ja oppisuuntiin. Allardtia on totuttu pitämään aika vahvasti positivistisena tieteenharjoittajana. Siksi olikin mukava yllätys lukea hänen omien opiskelujensa tuoma näkemys nykyiseen korkeakoulupolitiikkaan: "Korkeakoulupoliittisissa ohjelmissa vastustetaan pitkiä opintoaikoja, ja opiskelijaa, joka ei koskaan suorita loppututkintoa, pidetään epäonnistuneena. On järjetöntä antaa tehokkuusvaatimusten tällä tavoin täysin hallita korkeakoulupolitiikkaa". Toimiessaan Suomen Akatemian esimiehenä vuosina 1986-91 Allardt pääsi tutustumaan Suomen hajautettuun korkeakoululaitokseen. Hän kertoo yllättyneensä iloisesti monien periferiayliopistojen mm. Jyväskylän, tasosta. Allardtin mukaan nämä "olivat suoranaisesti imponoivia pyrkimyksessään korkeaan tieteelliseen tasoon. innostuksessaan ja kyvyssään luoda kansainvälisiä yhteyksiä". Kuuleman mukaan Erik Allardt ei mielellään puhu pahaa kenestäkään. Tämä näkyy myös hänen tekstissään. Jos joku henkilö ei ole häntä miellyttänyt, hän kuittaa tämän tekstissä pelkällä maininnalla. ryhtymättä sen kummemmin painimaan erilaisten mielipiteiden kanssa. Vastaväitteiden esittäminen täl-"~ laiseen tekstiin on vaikeata. A K I H Y Ö D Y N M A A
13 t e a t t e r i Kuoleman jälkeen • Kärpäslätkä, Jyväskylän ylioppilasteatterin ensi-ilta AdAstra-teatterilla 3.2. Käsikirjoitus ja ohjaus Janne Lahtia. JYT:in uusin csillelee Janne Lahtian ensimmäisiä kertaa ohjaajana ja käsikirjoittajana, eikä mies näylä olevan ollenkaan lahjaton eikä rohkeuttakaan tunnu puuttuvan, sillä heti esikoisessaan hän on käynyt isojen teemojen kimppuun: Kärpäslätkä käsittelee ihmiselämän päättymistä varsin monitasoisesti. Näytelmän tapahtumat on sijoitettu yhteen ainoaan huoneeseen, jossa Siskoja Veli Suopursu ( A n u Saastamoinen. Simo Kellokumpu) surevat ja kaipaavat kuollutta isäänsä. Pikkuhiljaa asuntoon ilmaantuu muita henkilöitä kuka millekin asialle, ja kokoon kcittyy soppa, joka hauskuttaa että laittaa miettimään. Absurdi Kärpäslätkä kulkee neuroottisen ripeästi, ja varsinkin näytelmän alkupuolella tempo on jopa hengästyttävä. Kun lavalle on lastattu näinkin runsaasti sisältöä, olisi välillä kaivannut hetken verran sulattcluaikaa. Näyttelijäsuoritukset ovat tasaisia, hieman tasapaksujakin. Henkilögalleria on kiitettävän monipuolinen, mutta roolien sisällä ei ihmeitä tapahdu. Tyypit löytyvät hyvin, mutta ne viedään läpi melko yksioikoisesti. Melkeinpä jokaisella näyttelijällä on jokunen hetki tai osa-alue. joissa he onnistuvat loistamaan, mutta kukaan ei erotu joukosta erityiseen huippusuoritukseen. Hyvänä esimerkkinä tästä käy Kellokumpu, jonka fyysiset suoritukset ovat mainioita, mutta puheilmaisu hieman yksipuolista. Tämänhetkisen JYTin muita tuotantoja nähnyttä saattaa myös jonkin verran rasittaa näyttclysuoritusten tietynlainen tuttuus. On kuin osa näyttelijöistä vetäisi samaa roolia näytelmästä riippumatta. Muutamista napinan aiheista huolimatta Kärpäslätkä on kunnioitettava ja onnistunutkin teos, josta huomaa, eitä vaivaa on nähty. Ryhmätyönä syntyneet lavastus ja puvustus sekä Samuli Hytösen valot ovat viimeisteltyjä ja yhdessä tyllikkäitten musiikkitehosleitten kanssa lukevat tehokkaasti ansiokasta tekstiä. Kyllä tätä kelpaa suositella. PKTRI HEIKKINEN KUU LE! KAM PUK SEN KAI KU Tiistaisin klo l 7 . 4 Radio J yväskylän taa j-u uksilla PERINTEISESTI PRO GRADUT E D U L L I S E S T I N O P E A S T I KWA NSITOMO Rihto Ky Alasinkatu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (941)676 350 O H U I N GSM-UUTUUS a s c o m Affinity Paksuus vain 21 m m Iso, selkeä näyttö Numeronnäyttö, digitaalinen sanelin, kello ym... Myös muita puhelimia. KYSY! .....FintelSHOP i r v v r i i 7 i H i W ' l l l i " ^ Kilpisenkatu 7, JKL puh. 4499 800 M " " ' : o....-,,., , ( l ( Me palvelemme ma-pe 10-18, la 1 0-13 Tee Telen Kotisoittos o p i m u s Puhelut kotija matkapuhelimen välillä vain 68 p/min KYSY LISÄÄ! Yliopistoyhteisölle! Opiskelijatai henkilökuntakortilla helmikuun ajan. • HP DeskJet 600 -mustesuihkuk. 1585,• HP DeskWriter 600 -mustesuih. 1650,• Canon 460 -laserkirjoitin 2150,• Weil 28800 -korttimodeemi 895,• Acer 5x CD-ROM -asema 750,• TDK-kirjoittettava CD-levy 50,• Juster 50W -aktiivikaiutin 250,• SG VVaveRider 32 3D -äänikortti 730,Opiskelijoiden oma tietokonekauppa! Kampus Kampus Data Oy Kauppakatu 2, Jyväskylä puh. (941) 218835 fax 611143 4iJ ] 1 7 . 2 5 r 2 . P ä i v i t t ä i s L a 1 7 . 2 " J a r i i t t ä ä h ö p s i s m i " sanoi Puupää • s»»*»™ix-<mwwm ra-iaio 1217 ropoa 28. Jyväskylää Toive» Ava|etsel • Jyvösktskus 12.00 ropoa S u u r i T y h j y y s • ! » « « , • Asat H M 30ml Mn. koieogrolio fi tanssi: Joop Umiina,, Joona Tutunen SarjakuvaBileet • Sirokko. Ultra Bra, japanilaisia animeila... YOialo 20.00 «oml T d v i K W > l • Coboiel Viiton linrinlolo E k u 21 00 ropoa Y Ö • Pohnonpohjimmoisel, fieksomöen l e a l l i t i fasi-aVo Vohksntolo 22.00 4 / 3 m k S u 1 8 . 2 . The Young Poisonet's Handbook • tenjomin loss imsi Ainoo esrtys Suomessa Uuno Kailas i l t a • Vesa-Malli Loiri & Perko Pyysalo Poppoo K e l l a r i • O T e a t t e r i : Honnu KIVIOIO Torin Hybeio. Heikki Crvioio Kuka s y t y t t ä ä t ä h d e t • i ra Dahlgrenin lauluja luo lousle. Tiina We(ksttom. (orilo Holmström M a 1 9 . 2 . 2 S v . J u h l a v a t l o a n o t t o • NukkeieoltHi V i h i n Omena Aladdin |c Taikalamppu • Muhlcflteollen Vlhreo Omena K o n l o k t H m p r o v i i a a l l f l • Joop Kkvet-ng., Joona Turunen... K e l l a r i • O T e a t t e r i : Hoimi ttviojo, lorjo Nyberg, Heikki Kivioja T a l v i K l u b l « l l m a v o i m i e f l Big Bond. «toteina K i r m o U n l i n e r t j a A n t t i S o r p i l a T i 2 . 2 . S aapa s jaBc o k i n a • Nukketeatteri Vihreä Omena K o n l a k l l l m p f o v t i o a t l o • Joop KUvefing, Joona Turunen . Retkipatjan Tarinoita • Teatteri Eurooppa Neljä, Marjone TalviKlubl • Torinoiio jo IOIHOJO \oiHo(apoil(io K e 2 1 . 2-i S o o p o i j a l k o k i i i f l • N u k k t l t a t l t i i Vihitä Orntna K o n l a k l i i i n p t o v l j G a l i o • (oop Kleverinj Joono Turun».. Shakespearen k o o t u t teokset • Tampereen Teatteri Mikko Ktvinen, Tom lindholm, Ola luominen YO • Pohnonpoh|immortel. hekiömoen leolleti T o 2 2 . 2 ^ TyÖmarkkinasemlnaari • "Mikä estää työllistymisen?" K o n t o k l H r a p i o v i i a a t l o • Joap KUvaring, Joono Turunen... Teemoilta N u k k e t e a t t e r U t a • limtoja /c hof/oilukiie UHa loitaholme {Nukketeolien Vihreä Omena) 5-v. Juhlanäytös • Tarinateatteri Taikapeili TalviK-vliI • laby l o y Vorhama & Blue Drog. lavynpAiilomkomtrtli P e 2 3 . 2 * fonlosio 1 1100 «mk Yliopiston iaMosall 11.00 100/60 mk TanssisaliUilokko 19.00 6 / 4 m k Asa» 21.00 6 / 4 m k Vohiontalo Vohonlolo Atvor nolla -Museo lonssisoli Lulokko A s a t 13.30 kj 17.30 M / I I 30 mk I 6 O ropoa 19 00 6 / 4 mk 21.00 SO/35 mk Vohionlola Airot lotto M a s » < / U 2 S m k 6 ropoa loupunginleatleii 19.00 10 mk Barmlolo flisso 21.00 ropoa Vohonlolo Airot Aulio Museo Yliopiston juhlosoli Vohionlolo M / 1 8 25 mk 18.00 ropoa 19.00 8 / 6 mk 22.00 40/30 mk Ykoprslon johlosali 10.00 ropoa Ah™Aotlo-Mosio I B M ropoa Vo'!»nla!o 1 8 2 1 Yopoo HuonetMtlMi l a v n l o l o FJrssa 19.00 30 mk 21.00 ropoa Elokuva Klubi • 'Ruokokuvia ja huumoria" Elokuva 100 v TalviKlubl • Folk Youl • lolkmkon kvitytlä. ISOT ystävineen La 2 4 . 2 . Vuoroin v i e r a i n s i l m i n . Rosa Uksomin Sovnifaoopma-rrnpot-m Kuutamo tonnit • hrmialiikm RunoKlubi • "Pojot puhuvat pehmosio' Kalevi Kivrtlö, Toivo lookvo. Harri lapper, tukka Mallinen. Ahli Vtelmo, Iimo Malm, Vrto Nunikongm, Erkki Peurorien. M a i H k k l v i e r t i n e Sari Morlanen Bond S u 2 5 i 8 i YOIolo A s a t 20.00 20 mk 21.00 30 mk Vakiopa r s 14-17 ropoa (ygnoeuslulio 16.00 ropoo Asoli 19.00 4 / 3 m k K a l k k i t a p a h t u u n y t • Uisi Tandefelt Häytlomo&intn lunoltoRoou Sotata <on Uhoutllin leJrsfeinin A u t u m n ' s Coronation On the Green Blue YVoter ' ohjous Kojifo Kisako, musiikki AnMI Sunell Jonloesifys N ä y t t e l y t : S.l. 17.3. AJ.lt». Mino • 1 1 . 2 2 5 . 2 . Stinjoid Hoppluss • Pekko Hoini 14.2.3.3. Oho Syyrokkl • muistonäyttely 17.2. 1 7 . 3 . AJANTAJUT • I[ 10 r, n J0 v p/Manoytlir) 16.2. 1 7 , 3 . Puupää* potkitut • soiyjkuvvj 19.2.-15.3. Ptnosolkefom/ca * saqokuvio 19.2 2 2 . 2 . Nukkenaytlely • Njkkilealleil W»eo Omena O h e i s t a p o h t o m i a V i l l i v o l l . VVollarl • Vaio khjctomhlc oppia Jyväskylä tltj 8and Feotnlno, Dovkd Goloihokl. David Golishokin Quailel fi Anilo VV.ld.1 Huomteotliui 14.00 60/40 mk l i l l a » 18.00 40mk i ä t i Airot Aatto m i M o Vohionlolo 10.2. klo 18 00 CaUeria i t i i n 13.2. klo 11.00 Keski-Suomm Museo 16 2. klo 18 00 Collem Haimomo 17.2. klo 18.30 Pmocolheso 17.2. klo 17.30 Vohionlolo 19.2. klo 13 30 M a t o n . 16.2. klo 1216 fiMtime 16 7 klo 2022 Jyrosho.m Boon 16.2. klo 22.00 E n n ä k k-o l-ipu-4S . 2 . « * = • • : Vohionlolo, blpisenkalu 8, Puh. 9 4 1 6 1 7 530 ovoinno klo 1 1 1 9 O Ii | a I m i 11 e sooltoa muuluo Jyväskylän Tah/etlo riippumoHomislo syistö Jyväskylän T A L V I I J y v ä s k y l ä W i n t e r F e s t i v a l Talvi-96 •et Nouda omasi V a l l i o n t a l o l l a , Kilpisenkatu 8 . S o r f SOITI1NMAJIKKINAT UUSIA JA KÄYTETTYJÄ PIANOJA -20% 30% SÄHKÖPIANOT -20% -50% BÄNBIKAMAOSASTON TYHJENNYS •20% .4Q0/0 vahvistimet, PA:t, kitarat, bassot KEYBOARDIT 40% -50% V/i 90 v menestyksellistä soitin kauppaa MUSItKKhHELLAS Väinönkatu 36, puh. 21 1 552. (Toria vastapäätä). Avoinna ark. 9.30-17, la 9.30-14. i
14 JYTK Hallituksen järjestäytymiskokous pidettiin 16.1.96. Uudeksi puheenjohtajaksi tuli Anu Kopra, varapuheenjohtajaksi Antti Nummi ja sihteeriksi Nina Pesonen. 7.2. illanistujaiset klo 19 Amarillossa. 13.2. ulkoiluiltapäivä. Keväämmällä luvassa mm. retki eduskuntaan. Kirsi Piha tulee Jyväskylään ja opintopiirejä. Tervetuloa mukaan uudet sekä vanhat!!! Lisätietoja: Anu Kopra, p.9400-614774 ja e-mail: amkopra@ilu. DEMARIOPISKELUAT Kokoustcllaan seuraavan kerran saunaillan merkeissä 21.02. klo 18. Paikkana Kortepohjan A-talon tilaussauna. Keskustelussa pinnalla opiskelijoiden liittokokoukseen lähtijöiden valinta ja liittokokouksen henkilövalinnat. Suunnitteilla on teatteri-ilta, kiinnostuneet ottakaa yhteyttä! Ennen kokousta pidetään palaveri liittokokousaloitteista Sohwilla 8.2. klo 19. Lisätietoja toiminnasta saa pj. Kaisu Heikkilältä, p. 60 7025. e-mail: hekama@ tukki.jyu.fi. KUPI. Kolminaisuuden Postulaatista saat lisätietoja uudelta puheenjohtajaltamme Elina Pirttijärveltä. p. 607106. KuPI:n lähiajan tapahtumat: ampumahiihtomcstaruuskisat ja mökkiscminaari. Sitoutumattomuus on ryhmittymämme kulmakivi edelleen! kaikki uudet mukavat ihmiset rohkeasti mukaan, sillä olemme jo levittäytyneet lähes joka tiedekuntaan. Paras kavensikin saattaa olla KuPI-henkinen! KAMERASEURA Kokous 12.2. klo 19 Sohvvin kabinetissa. Yhteistilaus on kokoukseen mennessä saapunut, joten matskua tilanneet varautukaa maksamaan. Sitten kurssiuutisia: järjestämme "johdatuksen värivedostukseen". eli omien värikuvien tekoa omista värinegoisla Ilokiven labrassa 1.-2.3. Kurssimaksu on jäsenille 20 mk. muille 40mk. Ennakkoilmoittautuminen on must ja tapahtuu tied.siht. Markulle, mataho @jyu.fi. p. 60 7463. Seuralla on uusi oma sähköpostina toimiva mailing list: kaikki jäsenet ja jäseniksi halajavat, lähettäkää tunnarinnc minulle jotta voitie hyväksikäyttää automaagista viidakkosähkömmpua. jykamcra@jyu.fi. Kuvakirma'96 järjeslelytyöl on aloiteltu tule mukaan Puuhamaahan. järkkäämään Yläkaupungin Yön yhteydessä pidettävää fotomaratonlyyppistä valokuvauskisaa lähiseutujen kuvausinloilijoille. Lisätietoja pj Tomi. tomknuu@jyu.fi. p.645723 ja Markku. KEHITYSMAAYHDISTYS Eslelle-laivakuulumisia 15.2. klo 18 kaupunginkirjaston kansainvälisessä kohtauspaikassa. Kokousasiat hoitelemme samalla. Kehitysmaakauppa kaipaa uusia talkoomyyjiä. Työkokemusta ja -todistuksen voit saada myös vapaaehtoistyöstä! Kysy lisää Kehitysmaakaupasta. Kilpisenkatu 12. KVAT Relki Kypärämäen tähtitornille 7.2. Lähtö Lillukan edestä klo 19.45. Olisi hienoa, jos voisit tarjota autosi kuljclusavuksi. Paikalla tähtitieteellisen yhdistyksen ihmisiä opastamassa meitä taivaan merkeistä mitään tietämättömiä. Sirius toivoo pientä (esim. 5 mk) lahjoitusta vaivan palkaksi. 12.2. klo 17.30 ratkaistaan kylän pingismestaruus. 13.2. klo 17 Lillukassa ex libris-kurssi, jolla valmistetaan painamiseen tarvittavat linolevyl ja harjoitellaan painamista. Jotta jotain ehditään saada valmiiksi. mieti kuva-aihe jo etukäteen. Ilmoittautumisaikaa 9.2. saakka. Perimme 10 mk välineja materiaalikorvauksen. 20.2. laskelaan mäkeä Laajavuorcssa. Lähtö klo 15 Lillukan edcslä. Mäestä palaaville tarjolla hernekeittoa! Myös 25.2. vietelään talviurheilun merkeissä: lähdemme klo 13 hiihtoretkelle Laajavuoren maastoon. Kuun lopulla myös kaksi bändi-iltaa seuraa ilmoittelua! Infoa ja palautella vasihteeri Soilelle, e-mail: kvat@lukki. v OSAKUNNAT Tulossa koko yliopiston MEGA-B1LEET Raatikellarilla 27.2. Ankara bailaus alkaa 21 jatkuen pikkutunneille. Hurjan HALVAT HINNAT koko illan! Liput vain kybän. Menosta vastaavat osakunnat. RANA Teatterielämykset jatkuvat tarkkaile ilmoitustaulua. Kokoustamme seuraavan kerran 15.2. klo 12 Musicalla. Tervetuloa! Infoa pj. Mari Varonen (mavarone@tukki. 60 85l6)jarana@lukki. KUMMAN I.UJA Pelaillaan laas Rentukan kabinetissa 8.2. klo 19. Ystävänpäivänä 14.2. innokkaimmalkin sählääjä! (KuLun sähly vyorohan on ke klo 17.15.-18.00.) voisivat jättää sählingit väliin ja osallistua Ystävänpäivän suvaitsevaisuuskulkueeseen. Haasteita on tulossa! Kulkueen jälkeen rusettiluistelua Viitaniemessä ja hyväksi lopuksi bileet Rentukassa. Tarkempaa tietoa sähköpostissa. Liukkaat laiskiaiset saapuvat laskiaistiistaina Lillukan eteen klo 15. mistä matka suuntautuu Laajavuoren kumpareikkoihin. Kul.u tarjoaa kyydin rinnettä alas! Klo 18 lämmitellään A-talon tilaussaunan löylyissä ja herkutellaan pullilla ja kaakaolla, kenties tarjolla on myös kuuluisaa vihreää kiisseliä. Edarija asukasneuvosioryhmäl & muu! aktiivit kokoontuvat pohtimaan JYY:n kiemuroita viikolla 6 ja/tai 7. Sovilaan ajasta tarkemmin sähköpostitse. Lisätietoa KuLun toiminnasta antavat Jouni p. 60 7114, email:jmli@jytko ja Annastiina p. 60 7542. email:annpuo@tukki. Sähköpostilistalle pääset osoitteella request kulu. KuLun www-sivun osoite on http:jyu. fi/~jokrj u/kulu. LAPPI-OSAKUNTA Kevättä taasen käynnistellään. Ekat kcimit oli oikeen kivat, mistä emännille ja kaikille osallistujille kiitos. Seuraavan kerran kokoonnuttaan 12.2. klo 20 Hemingway'sissä syyään. juuaan. puhutaan vähäsen mitä seuraavaksi tehhään ja pietään muuten vaan kivvaa. Elikkä tulukaapa mukkaan kaikki, uuet ja vanhat. Lisätietoja saapi vaikka Darjalla p. 645723, email dahehe@tukki. PS. Osakunnat puuhaavat taasen yhteisiä bileitä:27. 2. Raatikellarilla>klo2l. PARKU Puheviestinnän ainejärjestö. Parku ry., järjestää kaikille avoimen LOGOKILPAILUN. Suunnittele puheviestijöille uusi logo, joka on yksivärinen, jossa esiintyvät sanat Jyväskylän yliopisto, Parkuja puheviestintä ja joka sopii myös hihamerkkiin. Valituksi tulleen logon tekijä palkitaan 200 mk:n rahapalkinnolla! Toimita ehdotuksesi 8.3. mennessä kirjekuoressa osoitteeseen: Sami-K. Kosola Yliopistonkatu 6 B 39, 40100 JKL. Kuoreen merkintä "logokilpailu". Lisätietoja: e:mail kossam@tukki tai p. 617 317. JARU Sählyn alayhteisövuoro ma U1B klo 18.45-19.30. Maanpuolustusristeily Tallinnaan l.-2.3._Hinta 125 mk/hlö. Lisätietoja: J.Hytönen, p. 608 414. e-mail: hyjomi@kanto.jyu.fi. PUOLUE Puolue sai uuden hallituksen. Kaikki vinkit, neuvot ja ehdotukset ovat tervetulleita. Pidetään kokous maanantaina 12.2. klo 18 Soimilla. Suunnitellaan mm. Pariisin matkaaja kevään tapahtumia. Kaikki mukaan! Tervetuloa! STIMULUS Stimuluksen kokous 12.2. klo 18 Ilokivessä. Suunnitellaan kevään toimintaa, joten kaikki innokkaasti mukaan! Muistathan seurata mail-listaa. niin tiedät mitä stimulus touhuaa. E-mail: stimulus® tukki.jyu.fi Vanha hallitus kiittää kuluneen kauden yhteistyöstä. Uusi hallitus valitaan vuosikokouksessa 19.2. kello 18 perinteikkäässä Rentukan kabinetissa. Kaikki mukaan! Ja tarkkailkaapa ilmoitustaulua: ensimmäiset mainokset tulevasta HOL-scminaarista ovat saapuneet painosta! YNNÄ Ynnä järjestää laskiaisbileet yhdessä Radikaalin ja Syrinxin kanssa 20.2. Bileet aloitetaan Laajavuoressa klo 15 alkaen. jossa kisataan 4-henkisin joukkuein. Ja parhaat palkitaan. Mäen jälkeen on mahdollisuus saunoa B-talossa. Sauna on lämmin 17-21 ja saunalla on myös makkaratarjoilu. Iltabileet alkavat Rentukassa klo 20 liput 10/15. Ynnän 30-vuotisla taivalta juhlistetaan koko viikon pystyssä olevalla näyttelyllä 4.-8.3. 30-vuotisjuhlat vietetään Priimuksessa 7.3. klo 18. Iltajuhlaan on ilmoittauduttava 16.2 mennessä maksamalla illalliskortti 130 mk Ynnä Ry:n tilille 104530-110527. Juhlaan vaatetukseksi tumma puku. Juhlat huipentuvat 8.3. järjestettävään Kauppakadun approbaturiin. Ynnällä on nyt uusi toimisto D-aulassa 241. p. 602767. ynna@math.jyu.fi. http:/www.math.jyu.fi/-eekaro/ynna.html. PULP Kokoonnumme taas 13.2. klo 16 Tourulassa. Ja lähetys 15.2. Mukana ainakin Puhkupillit. Näemmehän silloin myös uusia kasvoja? Tv-touhuun saa tulla mukaan kuka vaan. Juttuideat, valituksen ja kummastelun aiheet, kysymykset ja rahalähetykset osoitteeseen yotv@jyu.fi tai mikata@tukki.jyu.fi (Kati). Myös vastaajamme kuuntelee Sinua. p. 60 1031. PÖRSSI Mexican-ilta laskiaistiistaina 20.2. Americanoksessa. Hiihtokeikka lähiympäristön tuntureille (lisäinfoa seuraa), '24-tun(ia lunta-excu" 16.3. Kuopijjoon (maksamalla reissun Jämille 8.2. mennessä saat itsellesi paikan bussiin+bileisiin) SEKÄ KOKO CAMPUKSEN lumikekkerit eli RINNERIEHA Laajavuoressa 5.3. klo 13.30. Luvassa nopeille keräilyharvinaisuus..., paukkuvia nahkahousuja (?), raisua menoa bändin vauhdittamana, kuumia makkaroita ja saunoja jne... ja kaikki tämä saatavissa kokonaisedullisesi n.kahden tuopin hinnalla! Lue tarkempi prokrammi ilmoituksista. Lippujen ennakkomyynnit ti ja ke viikoilla 8 ja 9 Ilokivessä ja MaA:n aulassa. JOK Kiitokset kaikille KOL:n järjeslökoulutukscen osallistuneille! Seuraava JOK:n kokous pidetään 8.2. klo 19 Ilokivessä. Johtokunta silloin paikalle jo 18.30! Kokouksessa käsitellään kevään toimintaa yms. Lisätietoja: Pj. Harri Kankaala, p.607829, hajuka@tukki.jyu.fi ja siht. Mervi Niskanen, p. 608 574. miniskan @ilu.jyu.fi. Tietoja toiminnastamme myös: http://www.cs.jyu.fi/~ajm/jokki. html. Ottakaa yhteyttä ja seuratkaa nettiä ja muuta ilmoitteluamme! HOBILE Opiskelevien Homojen. Lesbojen. Bija Transihmisten keskustelu-, vaikuttamisja tapaamisryhmä on perustettu ja kaipaa uusia ihmisiä osallistumaan. Kokoonnumme seuraavan kerran 8.2. klo 17.30 Yliopistok. 26 Pinkin toimistolla. Tervetuloa mukaan keskustelemaan sukupuolija scksuaalivähemmistöjen asioista ja suunnittelemaan sitä, miten osallistumme JYY:n arvokeskusteluun. Ja eiku grattis Eva D. ja Efva A.! SAVO-KARJALAINEN OSAKUNTA Jos olet kiinnostunut KYYKÄN MM-kisoista Tampereella omakustannehintaan, lähde varamieheksi tai huutosakkiin! Ilmoittaudu Anne-Marille heti anheal@tukki tai p. 644 362. VViipurilaisessa illassa Vammaisjärjestöjen talolla 22.2. klo 18 simuloidumme NViipurin matkaa varten. Kuulemme yleistajuisen esitelmän Wiipurin rikollisuuden nykytilasta sekä nautimme karjalaisia herkkuja ja muita juomia. Varmista paikkasi ilmoittautumalla heti Katjalle. katluau@lukki. Kaikkien osakuntien yhteisissä bileissä tavataan Raatikellarilla 27.2. vauhdikkaissa merkeissä. ja sinne ovat kaikki tervetulleita! Kympin lippu, eikä iltaa ole rumalla ohjelmalla pilattu. VViipuriin matkaamme 17.3. ja palaammme seuraavana päivänä. Ilmoittaudu Kaijalle. Matkan hinta vain 390 KIM ja sentään iloisessa seurassa! Älä jää yksin savokarjalaisuutesi kanssa, vaan liity kaltaistesi iloiseen joukkoon! Me ymmärrämme Sinua ja huumoriasi! Soita Laura "Piällysmiehelle", ja kysy lisää. p. 607 088! YLIOPISTON SINFONIAORKESTERI Sinfiksen kevät: harjoituksia, konsertteja. bileitä... Uudet soittajat ovat tervetulleita. Mitä tarvitset: aikaa maanantaisin klo 1820.30, mielellään myös ripauksen huumoria ja lyijykynän. Huomatkaa siis harjoitusajan jatkaminen puolella tunnilla. Näin säästytään turhalta hoppuilulta ja erinäisiltä viikonlopputreeneiltä. Lisätietoa: http://www.jyu.fi/~ptee/sinfis/main.htm. e-mail sinfis@tukki.jyu.fi. MEPHISTO Tämän kevään ohjelmasta Lisä-/ennakkotietoja : A. Karjalainen, p. 950-5168180. e-mail: mephisto@tukki.jyu.fi. KRIITTINEN KUULAPALLOSEURA Kuulapalloilun monilajiseura (flipperi. fortuna, keilailu, kuulantyöntö, petankki jne.) Kriittinen kuulapalloseura (KKS) kunnioittavasti kutsuu jäsenistönsä sääntömääräiseen vuosikokoukseensa 15.2. klo 18.30 Sohwille käsittelemään sääntöjensä määräämät asiat. Uudet jäsenhakemukset asianmukaisine liitteineen pyydetään jättämään hallitukselle, joka kokoontuu 15.2. klo 18.15 em. paikassa. Lisätietoja pj Ville Elonheimo (p. 685386. elviil@kanto) ja siht Kasperi Launis (p. 603355 työ). PS. Ylimääräinen vuosikokouksensa päätti, että eroa ei myönnetä. HELSINKILÄINEN OSAKUNTA Vuoden avaus tapahtui Hemingwaysissä ja seuraavaa päätettiin. Osakunnan sääntömääräinen kevätkokous pidetään samassa yhteydessä Tuoppisankarin ekskursion kanssa 20. 2 klo 18. mutta osakuntalaiset voivat aloittaa olutvalikoimaan tutustumisen jo aiemmin. Kokouksen jälkeen siirrytään osakuntabileisiin Raalikellariin.Tukholman risteily viikon 7. viikonloppuna selvitetään ensi tilassa. Luvassa Eestin vierailua ja Kicltolakibilcet 20-luvun tunnelmissa huhtikuussa. Lisätietoja helsosak@ilu.jyu.fi tai Frank. p. 607937. KYMENLAAKSON OSAKUNTA Uusi hallitus on laatinut toimintasuunnitelman ja budjetin. Osakuntamme oma lehti saaliin painostaja toimitetaan jäsenille. Osakuntabilccl 27.2. klo 21 Raatikellarilla. Sitä ennen kuitenkin kokous 13.2. klo 20 osakuntien yhteisen bilekokouksen jälkeen. Toiminnasta saat tietoja Johannalta. p:60746S. e-mail: vajoma. (ukki. PINK CLUB Pink Club on Jyvässeudulla asuvien seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten virkistysja etujärjestö. Sosiaalinen toimintamme sisältää mm. bileitä, keskusteluryhmiä ja avointen ovien kahvi-iltoja. Puhelinpäivystys tarjoaa tietoa ja luottamuksellista keskusteluapua seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta kaikki ovat tervetulleita tutustumaan toimintaamme. Toimistolla: Kahvi-ilta to klo 19. keskustelupiiri su klo 16, puhelinpäivystys ke klo 19-21 (Muulloin infonauha). BILEET: YO-talossa (Keskussairaalantie 2) klo 2103, päivät: 24.2, 16.3, 30.3. Liput 25/35 mk. Osoite: Yliopistonkatu 26. (PL 410). 40100 JKL. P. 3100660. E-mail: pinkclub@seta.fi. WWW: http://www. jyu.fi/~juhtolv/pink/. DUMPPI Tulossa Megazone taistelut viisihenkisille joukkueille ja illanjatkona saunailta hyvässä seurassa. Seuraa ilmoittelua kaikilta kanavilta. Dumpin toimisto päivystää ke 11.45-12.15 MaE:ssä, ideoita vastaanotetaan. merkkejä ja lippiksiä myydään. AIESEC 'l\un viikon suunnittelu etenee vauhdilla ja näillä näkymin viidestä toimikunnasta ympäri maailmaa on tulossa aieseccareita heti pääsiäisen jälkeen pällistelemään elämänmenoa Keski-Suomessa. Ja meikäläiset taas pyyhältää Joensuuhun kansalliseen seminaariin 8.-11.2. Ja heti sen jälkeen 11.2 delegaattimme lähtevät Irlantiin kansainväliseen BENIBRITS-semmaan. Jos/kun saamme Guinnessin maistajat maailmalta pois, lähtee rento ryhmittymämme Ruotsiin NMS-seminaariin. Urkkavuoro ja muu meininki jatkuvat tasaiseen tahtiin eli seuraile ilmoitustauluja (MaD II krs. ja C kampuksella). Tai poikkea toimistolla MaD 255. Helmikuussa toimistolla on säpinää, kun alamme kaupitella harkkareita "Myy itsesi" tapahtumissa oppimillamme taidoilla.
1 5 LIIKUNTAVALIOKUNTA Seuraava k o k o u s pidetään maanantaina I 2 . 2 . k l o 17.00 y o i a l o l l a I l o k i vessä. R u s e t t i l u i s t e l u u n j a t o i m i n l a v u o r o k a u t e e n tarvitaan p a l j o n i n n o k kaita vapaaehtoisia t y ö n t e k i j ö i t ä . T e r v e t u l o a ! K e v ä ä n t a p a h t u m i a : I 4 . 2 . R u s e t t i l u i s t e l u V i i t a n i e m e s s ä k l o 19 2 2 . 2 3 . 2 . T o i m i n t a v u o r o k a u s i a v o i n Y ö s ä h l y k a r n e v a a l i t K y y d i t y s t ä järjestetään K u o p i o o n I 6 . 3 . (24 T l . ) j a H i m o k s e l l e 7.3. (Lask e t t c l u t a p a h t u m a ) . j o s l ä h t i j ö i t ä l ö y t y y tarpeeksi. V a l i o k u n t a k o k o a a m y ö s j o u k k u e i t a J u k o l a n j a V e n l o j e n v i e s t i i n ensi k e s ä k s i . S u u n n i s t u k s e s t a k i i n n o s t u n e e t v o i v a t o t t a a y h t e y t t ä K a s p e r i L a u n i k s e e n ( p . 6 3 3 5 4 ) t a i V e s a R i i p i s c e n ( 6 7 5 1 7 t a i e m a i l : r i v c p a @ j y u . f i ) . L i s ä t i e t o j a annetaan. T : K a i s u p. 6 7 2 5 j a e m a i l : hek a m a @ j y u . f i U u d e n t y y p p i n e n v a l i o k u n t a i l t a ma 4 . 3 . I l o k i v e n ruokalassa: k o k o u s k l o 16 k o k o u k s e n j ä l k e e n v i d e o l t a e l o k u v a e s i t y s O L U T J A S I I D E R I T A R J O I L U Seuraava k o k o u s m a a n a n t a i n a I 2 . 2 . p o h t i i ennen k a i k k e a k a i k k e a s i t ä , n i k » l i i t t y y y s t ä v ä n p ä i v ä n suvaitsevaisuuskulkuecseen. K o k o u s o n maanantaina y o l a l o l l a k e l l o 16.00. K a i k k i s o s i a a l i v a l i o k u n t a l a i s e t h o m m a t k o o n k a i k k i k a v c r i n s a k i n marssimaan rasismia vastaan. Oppaat j a k e i t t o k i r j a v a l m i s t u v a t p i k a p i k a a . K a i k k i uudet i n n o l l a m u k a a n v a l i o k u n t a a n , . OPINTOJA TIEDEVALIOKUNTA Seuraava o p i n t o j a l i c d e v a l i o k u n n u n k o k o u s 19.2. k l o 17.30 Y l i o p p i l a s t a l o l l a . A i h e e n a m m . J y v i i s k y l ä n y l i o p i s t o a k o s k e v a n l a i n j a asetuksen u u d i s t a m i s l u o n n o s . k o p o t a l v i k o u l u ( k o u l u t u s t a ! ! ) 4 . 5 . 3 . . aiheena laatu j o h t a m i n e n . L i s ä t i e t o j a k o p o s i h t e c r i l l ä . p. 6 3358. K a i k k i i n t e r a k t i i v i s e n j a p ä i v ä n p o l t t a v a n t i e d o n t a r v i t s i j a t , t u l k a a m u k a a n s ä h k ö p o s t i l i s t a l l e ( v a p c a n @ j y u . f i ) . «••»fSIBS Perjantai-iltoja alk. klo 22.22 VAUHDITTAA ILLAN ISÄNTÄ VIIHDYTTÄVINE VIERAINEEN! Järj. HeVi ry. LAUANTAISIN alk. klo 22 LIVE MUSIC NIGHT PERJANTAIPIRISTE TAC0NAC0pöydästä pe klo 16-19 Tulossa rajua, rutistusta Rentukassa. pgrjantafrfai ja laamhhja Goom-risteilyltä tuttu DEEMY^RCUS! Startissa mukana pe-la 23.-24.2. • DJ FREDEVE • Speakerlna CRAZY-J0E • BEER • DRINKS • ROCKNROLL Kortepohjap. 607 212 LINSSIVINKIT YKSITEHOTesim: muovi X y v " * i no. m. 420 m k ) kova^ A A pinlaincn ^ J J \ J rnk muovi ( n o r n i . 500 m k ) OHENNETUT 60(L liioi-m. 9 6 4 m k ) MONTTEHOT 79(L i no! in. 1364 m k ) HINNAT SISÄLTÄVÄT UNSSIT JA ASENNUKSEN KAUPPATORIN OPTIIKKA xj> Tarjoukset voimassa helmikuun ajan JYVÄSKYLÄN SILMÄLÄÄKÄRIASEMA Oy • Silmälääkärin ajanvaraus arkisin 9.00-17.00 PIILOLASIKLINIKALTA: • piilolasit ja tarvikkeet • ongelmapotilaille uusi pehmeä piilolasi. Takuu 3 kk. • Opiskelijakortilla al.-15%. I VÄINÖNKATU 9, P. 214 4 4 4 I HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KOHTEPOHJAN PARTURI" mi Isännäntie 1 407 40 Jyväskylä Puh. (941) 252 415 T E R V E T U L O A AVOINNA: Ma-Pe 9-18 La Suljettu Käytä hyödyksesi kanta-asiakas korttimme joka m a a n a n t a i kello 1 8 . kappelissa Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu P & t t x m t a f l ^ T u i j a Taipale p. 941 601 559 Ttkmitta/at: Kimmo Pulkkinen 60$ 979 Petri Heikkinen 603 360 Ilmoitukset: toiminimi Marti i Mikkonen p.941 -215 011 (työ), 3721 363 (koti), 9 4 9 6 4 2 533 (auto) Yhnl^iLi^i-httrv. tultakunnallmen ihnintusmyyntt: Pirunnyrkki O y , p . 921 2331 222 Tali>udenhoitaja ja toimistosihteeri: Paula Rouhiainen p . 941 607 226 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä Ylii-ppilaskunnan fax 9 4 1 6 $ 9 2 8 Ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, noin 15 kertaa vu<xtessa Sähköpostia lähetät VAX-4O00 -koneen (koneen kutsumanimi JYLK) sisällä osuitteellä JYLKKARI. Jylkkänn koko internet-osoite muista tiet' koneista o n JYLXKARJ@JYLKJYU.F1. Ala lähetä kiireellistä postia sähköpostin kautta, koska se tarkastetaan v a i n k e r r a n k a h d e s s a viikossa dead-line 'päivänä. UmiHtushmnat: tekstissä 4-30 mk/ppm, takasivu 5.00 mk/ppm, määräpaikkalisä 0.65 mk/ppm, värilisä 600 mk/netto, etusivu 6.00 myydään iirit MM.un koko sivu tai ilmoitusmyyntipaikka 1 000 mk Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. Painopaikka: U-htisepal Oy, Pieksämäki P . 958-723 4212 TuaUshmnat: koko vuosi 150 markkaa, puoli vuona 75 markkaa Postisiirtotili T A 695 758 Osoitteenmuutokset toimitukseen ja keskustoimistoon ISSN 0156-7362 pilvipoutaa XVIII r\ ?. t/ÖKKirOek) J . KoPorOOj
1 6 Kampus Data Kampus Data Oy Kauppakatu 2, Jyväskylä puh. (941) 218835 fax 611143 Macintosh Performa5200 9490,8 Mt keskusmuisti, 800 Mt kiintolevy, CD-ROM -asema (4x) + levyjä, kaiuttimet, mikrofoni, Claris Works 3.0, näppäimistö, hiiri Keski-Suomen ainoalta valtuutetulta Apple-oppilaitosjälleenmyyjältä! • modeemit, CD-rom -asemat • kirjoittimet,skannerit,pelit • atk-kirjallisuus • konttoritarvikkeet KAKSI EDULLISTA JA LAADUKASTA TIETOKONETTA TULE, VERTAA VIEREKKÄIN JA VALITSE OMASI POuli THOKONGET SUOMESTA MG emolevy 850 MT klntotevy 8 MT keskusmJstla 256 KT c a c h e 1 MT A v a n c e n ö y t ö n o ^ a h 15" A d 4 V, SVGA KeytronJc n ö p p t t n f e t ö P o m J M d t o r r i Mfcrosoft hfcl j a m a t t o DOS 622 + W I O O W S a n toi VVtDOVVS 95 + 550 MK KESKUSYKSKKÖ JA NÄYTTÖ TAKUU 3 VUOTIA TEKXONRBt&l JA MNKANMAAIMAN1ESW0/TTAJA PENTIUM PENTIUM PENTIUM PBMTRJM PBMTIUM PENTIUM 75 MHz 100 MHz 120 MHz 133 MHz 150 MHz 166 MHz 7 850 mk 8 500 mk 8 750 mk 9 200 mk 9 800 mk 10 990 mk RAHOITUS ALKAEN 400 MK/KK El ASIAKKAAN RIS KILIÄ TAPAHTUVAA ENNAKK0RAH0ITUSTA Molempiin koneisiin voi tehdä muutoksia kiintolevyn, keskusmuistin, näytönohj. ym. suhteen KYSY TARJOUS HP, CANON PANASONIC mustesuihku jalaserkirjoittimet edullisesti koneen ostajalle OSAAVAN TIETOKONEKAUPAN NEUVONTA JA HUOLTO DTK SUOMEN KUTOJAKSI ENITEN MYYTY TIETOKONE htel Triton pirisarja 520MT klntolevy 8 MT keskusmuistia 256 KT cache p^elne burst 1 MT Diamond SE, 32 15" Forefront näyttö Keytronte 95 nappaMstö Mnitonikoteto Mcrosoft h*! ja matto Whdows "95 SF CD KEKUSrKSKKÖ TAKUU 3 VUOTIA mmo JA MUUT OfflAJTTET 1V. Vuoma 1996 yi 15 hilatta konetta Suomen myynti PENTIUM PENTIUM PENTIUM PENTIUM PENTIUM PENTIUM 75 MHz 100 MHz 120 MHz 133 MHz 150 MHz 166 MHz 8 550 mk 9 3 5 mk 9 8 5 10 300 mk Tl 850 mk 13 250 mk mlc M0LEMM1STA TIETOKONEISTA MY0S EDULLISET MULTIMEDIA MALLIT M Ti! Vähönkeskus, Jyväskylä, 941-610971 Internet os http://www.jsp.fi/kstkp/ SEURAAVA Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI ILMESTYY 2 2 . HELMIKUUTA AVUSTAJAPALAVERIA E! TÄLLÄ KERTAA PIDETÄ LOYDAT JYLKKARIN SEURAAVISTA PISTEISTÄ Akateeminen kirjakauppa Liikunta Anttila Ulpukka Rentukka Päärakennus Mattilanniemi Ylistönrinne Kirjasto Rautatieasema Linjaautoasema Lozzin aula Tourula Freda Musica Hallintorakennus YTHS Jyväskeskus Teku Kauppaoppilaitos Terveydenhoito oppilaitos Ammatillinen opettajakorkeakoulu <Optikulma silmälasit piilolasit näöntarkastukset OPISKELIJAALENNUS! os. Jyväskeskus, II krs. Puh/Fax 3 1 3 3 av ma-peklo 10-18 la 10-14 b LJ d 3^