JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 29. tammikuuta 1986, 26. vuosikerta, n:o 2 Muistattehan, teemme ensitilauskuvat kinofilmeistä JOPA SAMANA PÄIVÄNÄ! Lämpöiset hetket kuviksi. KAUPPAKATU 19 PUH. 214026 XVII! JYVÄSKYLÄN TALVI 25.1.-9.2.1986 TALVESSA TAPAHTUU Unkarilainen Theatere Uiuveisitas Budapestista esittää iyvaskyijn Talvessa LE DESIR ATTRAPF PAR LA OUEUE Picasson teksteihin perustuvaa kokeilevaa teatteria To 30.1., pe 31. 1. ja 1. 2. klo 18.00 ja 20.30 Huoneteatterissa. Liput 30 mk Talven rock-tapahtuma TA LVI ROCK '86 — Dave's 12 Bar (Lindholm) — Joker Ace Band — Kling Klang Liput 40 mk AFRIKKALAISIA ELOKUVIA Campus-kinossa 3. 7. 2. klo 16.00 Eteläisen Afrikan kv-solidaarisuusorganisaation johtaja Barry Geinberg puhuu afrikkalaisesta elokuvasta ma 3. 2. klo 16.00. Kunakin päivänä nähdään samat kolme 30—50 minuutin filmiä, joihin kaikkiin oikeuttava pääsylippu 20 mk. KIRJALLISUUSMATINEA Kaupunginkirjaston Minnansalissa ti 4.2. klo 18.00. Peter Jaros ja Peter Kerlik Tsekkoslovakiasta ovat keskustelemassa Keijo Siekkisen puheenjohdolla. Kirjailijavieraille järjestetään lisäksi opiskelijatapaaminen yliopiston kirjallisuuden laitoksella ke 5. 2. klo 14.00. Lipunmyynti: Centrum, ma—pe klo 10—17.30, puh. 615 160. Musiikkitalo, Travela sekä ennen esitystä ovelta. Opiskelijaliput V4 tuntia ennen ovelta, mikäli ennakkoon loppuunmyyty. KURSSIT ALKAVAT KESKIVIIKKOISIN 10.00 ja 17.00 Maksaa voit myös PRIVAT-luottokortilla. Pyydä hakemus meiltä. jypljaruierQtf SEMINAARINKATU 19, PUH. 615736 Kauppakadun yläpäässä %/ O P I S K E L I J A ! f j f c Tee lounaasta \ j päivän kohokohta Sinua varten viihtyisät ruokapaikat F r e d a , keskustassa Lozzi, campuksella VVilhelmiina, Mattilanniemessä R a v i t s e m i s k e s k u s MAKSA 0P-KULTAK0RTILLA 150 MK/KK Uusi elektroninen f Triumph Gabriele 8008 Konttorissa ja kotona Enemmän mukavuutta, enemmän tehoa, enemmän mahdollisuuksia 'JYVÄSKYLÄN ^ T EZEEJ Y l i o p i s t o n k a t u 2 3 Puh. 12 7 8 , 1 4 2 6 6 : ?~&*" • .CLM*» KURSSIMME ALKAVAT MAANANTAISIN KLO 17.15 ILMOITTAUTUA VOIT JOKA PÄIVÄ J Y V Ä S K Y L Ä N A U T O K O U L U J. ILMONIEMI, Vaasankatu 31, puhelin 612 578 pilkettä silmäkulmiin. ^ O P T I I K K A KAUPPAKATU 5 PUH. 212838 YKSIN ISOSSA KYLÄSSÄ. EIKÄ PUHELINTA. Meillä on paikka, josta voit soittaa lähipuhelut ja kaukopuhelut. Pitkät puhelut ja lyhyet puhelut. Iloiset puhelut ja surulliset puhelut. Iltaisin ja viikonloppuisin puhut alennettuun hintaan. JYVÄSKYLÄN TELEALUEKONTTORI. Paikka on TELEPALVELU, osoite Kilpisenkatu 5, avoinna ma—pe 8—20, la 9—15, su 14—17, (arkipyhäaatto 8—17). Meiltä myös rajoitettu postipankkipalvelu ma—pe 17—20, la 9—15. TERVETULOA! O_s
2 Hallitus keskittää voimiaan Hallituksen puheenjohtaja Matti Tanskanen korostaa painopisteajattelua uuden hallituksen tulevassa toiminnassa. Voimia keskittämällä uskotaan saavutettavan parempia tuloksia. JYYn uusi hallitus julkisti mielenkiinnolla odotetun hallitusohjelmansa perjantaina 24. tammikuuta. Hallituksen puheenjohtaja, ylioppilaskunnan "pääministeri" M a t t i T a n s k a n e n kertoo, että hallitusneuvotteluissa kaikki mukana olleet ryhmät osoittivat ensisijaista kiinnostusta ohjelmakysymyksiä kohtaan. Tanskanen ei kiistä, etteikö hallitusneuvotteluissa olisi vanhan tavan mukaisesti osoitettu kiinnostusta myös ylioppilaskunnan luottamusmiespaikkojen täyttämiseen. Hän toteaa paikkaneuvottelujen ratkenneen kuitenkin lopulta melko kivuttomasti. "Ehkä olimme ottaneet jotain opiksi edellisen edustajiston järjestäytymiseen liittyneistä epäselvyyksistä ja suoranaisista kähminnöistä. Edustajistovaalien tulosten selvittyä päämäärksi asetettiin poliittista vastuuta kantavan hallituksen muodostaminen, ja kun päämäärä oli selvillä, neuvottelutkin sujuivat joustavasti." Painopisteajattelu "Hallituksen mielestä sen toiminnan tuloksellisuus taataan parhaiten suuntaamalla sitä muutamille painopistealueille." Tätä hallitusohjelman ensimmäistä lausetta voi pitää tavallaan hallituksen tunnuslauseena. Tähän ajatukseen palataan toistuvasti ohjelman yksityiskohdissa. Ohjelman yksi keskeinen painopistealue on ylioppilaskunnan etujärjestötehtävä. JYYn on pystyttävä lisäämään omaa aloitteellisuuttaan opiskelijoiden ja yliopiston puolustamiseksi. Ohjelmassa todetaan, että viime vuosina JYYn panos Suomen ylioppilaskuntien liiton piirissä käydyssä opintososiaalisessa ja korkeakoulupoliittisessa keskustelussa on jäänyt aikaisempaa vähäisemmäksi. Toiminta on ollut yksinomaan työntekijöiden ja valiokuntien varassa. Hallitusohjelmassa on havaittavissa selvää tyytymättömyyttä JYYn viime vuosien menoon. Nyt luvataan, että hallitus huolehtii valiokunnissa esimerkiksi opintotuen kehittämisestä ja korkeakoulupedagogiikan ja tutkintojen arvioimisesta virinneen keskustelun tukemisesta. Ilmassa on vakavaa halua puuttua yliopisto-opiskelun syvempään tarkasteluun. Hallitusohjelman taustalla on halu asettaa kyseenalaiseksi tai ainakin keskustelun alaiseksi vallitseva korkeakoulupoliittinen tilanne. Hallitus haluaa osoittaa, että muutokset ovat mahdollisia, keskustelu on avoin, eivätkä viranomaiset ole täysin kuuroja opiskelijoiden esityksille. Ongelmana on löytää uusia aloitteita, uusia ajatuksia keskustelun pohjaksi. "Hallitus tulee ottamaan kantaa (valiokunnissa, toim.huomautus) käytävään keskusteluun ja huolehtii siitä, että JYY tulee tekemään keskustelujen pohjalta aloitteita valtiovallalle, SYLille, yliopistolle ja muille tarvittaville tahoille." Ja valiokunnathan ovat (hallintovaliokuntaa lukuunottamatta) avoimia kaikille opiskelijoille, joten jos Sinull. on jotain sanottavaa, niin areena on avoin. Yhteiskunnallisuus Uusi hallitus haluaa korostaa myös ylioppilaskunnan ja opiskelijoiden tehtävää yhteiskunnallisen keskustelun virittäjänä ja tietynlaisena vallitsevien tosiasioiden kysymyksen alaiseksi asettajana. "Hallitus pitää tärkeänä sitä roolia, joka ylioppilaskunnilla on aina ollut yleisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kasvavan sivistyneistön mielenilmaus on aina näihin päiviin saakka koettu arvovaltaisen yhteiskunnallisena puheenvuorona. Hallitus huolehtii, että JYYssä katkeamaisillaan ollut perinne elvytetään. Hallitus pitää Jyväskylän Ylioppilaslehteä tärkeänä keskustelun foorumina ja tulee parantamaan sen kehittämisedellytyksiä." Yhteiskunnallisuuteen liittyen hallitus haluaa tuoda esille korkeimman tutkimuksen ja opetuksen autonomiaan liittyvät asiat. Ylioppilaskunnan halutaan osaltaan vastaavan yliopiston autonomiselle asemalle asetettuihin haasteisiin. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on toistuvasti esiintynyt näkemyksiä, jotka ovat helposti ymmärrettävissä hyökkäyksiksi tätä autonomisuutta vastaan. Tieteellisen toiminnan kehittämisen kannalta on välttämätöntä, että tutkimukseen ja opetukseen liittyvät ristiriidat ja konfliktit ratkaistaan tiedeyhteisön ja itse asettamin kriteerein. Myös tutkimuksen suuntaaminen ja sen painopisteiden asettaminen kuuluu tiedeyhteisölle." JYYn hallituksen mielestä valtiovallan on turvattava korkeimman tutkimuksen ja opetuksen resurssien kehitys. Korkeakoululaitoksen kehittämistavoitteena tulee olla Suomen korkeakoulumenpjen saattaminen muiden kehittyneiden teollisuusmaiden tasolle. Hallitusohjelmassa ei puututa yksittäisten opintoalojen välisiin voimasuhteisiin. Hallitus viittaa kuitenkin ylioppilaskunnan aikaisempaan toimintaan esimerkiksi tutkinnonuudistuksen kritiikin osalta ja voidaan olettaa, että jyväskyläläisen perinteen mukaisesti lähinnä uuden hallituksen sydäntä on humanististen tieteitten menestymisen turvaaminen (?). "Keskeisenä ja kantavana periaatteena on ollut ajatus sivistyksestä, jota on puolustettava jo arvona sinänsä, ja toisaalta ajatus tieteellisen tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun vapaudesta ja autonomiasta." Hallitusohjelmassa ei suoranaisesti oteta kantaa yhteiskunnan tarpeeseen saada nopeasti mitattavaa hyötyä korkeakouluopetuksesta. Olisi ehkä jo korkea aika tunnustaa, että kokonaisuuden toimivuuden vuoksi tarvitaan myös taloudellista ja teknistä ajattelua. Ydinfysiikka ja yritystalous ovat opintosuuntina yhtä arvokkaita kuin filosofisiin virtauksiin tutustuminen. Tärkeintä on kokonaisnäkemyksen tasapainoisuus. Toimeentulo "Lukemisen ohella opiskelijan jokapäiväisessä elämässä keskeisiä asioita ovat taloudellinen tilanne, asunto-olosuhteet, ruokailu, terveydenhoito ynnä muut perustoimeentuloon liittyvät asiat. Hallitus tulee kiinnittämään erityistä huomiota opiskelijoiden sosiaaliseen asemaan liittyvään etujärjestötoimintaan." Sosiaalisektorilla uuden hallituksen erityisenä painopistealueena on opiskelijoiden toimeentulomahdollisuuksien parantaminen. Keskeisenä tekijänä tässä kysymyksessä on opintotuen kehittäminen. JYYn opintotukityöryhmän työtä tuetaan. Verotuksen, toimeentulotuen, asumiskustannusten, opiskelijaetuuksien suhteen toimitaan yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa ja tarvittaessa käännytään suoraan asianomaisten päättävien tahojen puoleen. Hallituksen koostumuksen perusteella voisi kuvitella, että yksi luonnollinen vaikutuskanava löytyy puolueiden kautta. Asumisen osalta hallitus tunnustaa, että yleisen vuokraasuntotilanteen kehittyminen on ratkaiseva vaikuttaja opiskelijoi denkin asuntotilanteessa. Opiskelija-asuntojen määrällisen lisäämisen ohella korostetaan niiden laadullisen tason parantamista. Kortepohjan ylioppilaskylän saneerausta hallitus tulee seuraamaan tarkasti. Hallitus aikoo myös selvittää, miten opiskelijoiden asuntotilanne Jyväskylässä voidaan tulevaisuudessa mielekkäästi ratkaista. Tämä kannanotto on ymmärrettävissä niin, että JYYn oman asuntolatoiminnan ( = Kortepohjan ylioppilaskylä) ja Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön (KOAS) työnjakoa ja yhteistyömahdollisuuksia tutkitaan. Kansainvälisyys Kehitysyhteistyön ja rauhan kysymykset ovat JYYn kansainvälisen toiminnan painopisteinä vuonna 1986. JYY järjestää yhdessä yliopiston kanssa keväällä luentosarjan kehitysyhteistyöstä. Hallitusohjelman mukaan tarkoituksena on herättää kskustelua niistä tekijöistä, jotka ovat kehitysmaaproblematiikan taustalla. Yhteistyötä yliopiston kehitysyhteistyötoimikunnan kanssa aiotaan tehostaa. Rauhankulttuurin käsitteistö korkeakouluyhteisössä selvitetään erityisesti aihetta käsittelevässä seminaarissa. Tavoitteena on rauhanyliopistoajatuksen käsitteiden ja toiminnan tavoitteiden konkretisoiminen. Hallitusohjelmassa kiinnitetään huomiota myös toimintaan Etelä-Afrikan rotusortohallituksen eristämiseksi. JYY tulee hallitusohjelman mukaan edesauttamaan kaikkien diplomaatti-, kauppa-, kulttuurija urheilusuhteiden sekä tiedeja koulutuspoliittisten yhteyksien katkaisemista Etelä-Afrikkaan lainsäädännän avulla. JYYn kansainvälisen yhteistyön tavoitteeksi asetetaan kansojen välisen ystävyyden ja ymmärryksen edistäminen. Hallitus uskoo, että opiskelijoiden vuoropuhelu eri kulttuureista ja erilaisista yhteiskunnallisista oloista tulevien kanssa edesauttaa rauhan, ystävyyden ja oikeudenmukaisuuden saavuttamista maailmassa. JYYn kansainvälistä yhteistyötä aiotaan laajentaa LänsiEuroopan suuntaan. Yhteistyötä jatketaan nykyisten yhteistyökumppanien (Neuvostoliiton Jaroslavl, Unkarin Debrecen, Puolan Poznan ja Pariisi) kanssa ja uusia yhteyksiä etsitään Ruotsista ja Saksan Liittotasavallasta. Työleirivaihtoa jatketaan uusittujen periaatteiden mukaan. Jyväskylässä järjestettävästä työleiristä suunnitellaan kansainvälistä. Unkarilaisten ja puolalaisten lisäksi leirille kutsutaan muutamia opiskelijoita eri puolilta Länsi-Eurooppaa. Liiketoiminta Hallitusohjelmassa todetaan ylioppilaskunnan yritystoiminnan tarkoitukseksi varsinaisen toiminnan tukemisen. Tavoitteena on yritystoiminnan palvelusten saumaton liittäminen ylioppilaskunnan muiden sektoreiden ja opiskelijoiden toimintaan. PK JÄMSÄN LEHTI OY LEHTI PAINO JÄMSÄN LEHTI OY Säterintie 16, 42100 Jämsä, puh. 942-2021
3 Opiskelijan status Opiskelijoiden määrä on Suomessa tänään ehkä suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Osittain tämä johtuu opiskelija-käsitteen hämärtymisestä, mutta määrällistä kasvua on tapahtunut kaikilla opintotasoilla ja -aloilla. Tietoyhteiskunta vannoo juhlapuheissaan mielellään korkean koulutusasteen taikavoimaan. Usein tuntuu kuitenkin siltä, että koulutusastetta mitataan pikemminkin määrällä kuin laadulla. Opiskelijoiden yhteiskunnallinen vaikutusvalta ei ole kehittynyt samassa suhteessa kuin heidän lukumääränsä kasvu ja yhteiskunnan vannoma koulutusystävällisyys olisivat edellyttäneet. Kaikilla opiskelun tasoilla ja aloilla on päinvastoin pyritty karsimaan opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia. Korkeakouluopiskelijoiden yhteiskunnallinen asema ei ole ehkä muodollisesti kovin paljon heikentynyt, mutta käytännössä vaikutusvaltaa on menetetty sekä yleisissä yhteiskunnallisissa kysymyksissä että opiskelua koskevissa asioissa. Opiskelijaliike ei ole pystynyt riittävästi torjumaan yhteiskunnan keskushallinnon voimistuneita holhoustoimenpiteitä. Tutkinnonuudistus on tehnyt tehtävänsä. Opiskelijat on eristetty toisistaan. Heistä on tehty opetusministeriössä suunniteltujen koulutusputkien passiivisia läpikulkijoita. Opiskelijoiden nöyryys on lopullisesti varmistettu kahlitsemalla heidän pankkien orjuuteen lainapainotteisen opintotukijärjestelmän kautta. Opiskelijoiden yhteiskunnallisen aseman kehitys ei ole irrallaan koko yhteiskunnan kehityksestä. Opiskelijoiden asema kuvaa hyvin valtiovallan asennoitumista koko nuorisoon. 1970-luku oli vilkkaan yhteiskunnallisen keskustelun ja uudistustoiminnan aikaa. Koulutuspolitiikan tavoitteena oli yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden toteuttaminen, minkä korkeimmaksi kruunuksi jäi peruskoulu-uudistus. 1980-1 uku on merkinnyt taantumaa yhteiskunnallisen tasa-arvon kehittämisessä. Tietoyhteiskunnan yhdeksi tavoitteeksi sopisi hyvin ilmainen koulutus kaikille kansalaisille. Henkilökohtaista työaikaa voitaisiin lyhentää myös kehittämällä opiskeluja koulutusmahdollisuuksia. Valtiovallan intressinä ei luulisi olevan nuorten hätisteleminen ahtaille työmarkkinoille. Korkeakouluopiskelijalla on vielä tänään käytettävissään jonkin verran vapautta ja valinnanmahdollisuuksia. Mahdollisuuksia kannattaa käyttää oman itsensä löytämiseksi ja kehittämiseksi. Opiskeluaika ei ole välivaihe matkalla kohti "normaalia" elämää vaan ratkaiseva elämänvaihe yksilön ja koko yhteiskunnan kehittymisen ja uudistumisen kannalta. Pekka Kinnunen Hyöty ja tarkoitus Miksi yliopistoon? Korkeakoulut eivät "tuota", opiskeluajat pitenevät, lainat kaatuvat päälle, valmistuneille ei ole töitä... Vähemmästäkin luulisi juuri lukionsa päättäneen marssivan lähimpään kauppaopistoon. Mainitut kriisin oireet ovat olemassa, joiltakin osin pahempina, mitä ulkopuoliset osaavat kuvitellakaan. Kuitenkin, kriisipuheiden lomassa on toisinaan syytä palauttaa mieleen, mikä tekee yliopisto-opiskelusta jossain mielessä ainutlaatuista toimintaa. Onko esimerkiksi yhteiskunnan tai yksilön kannalta väistämätön tappio, jos opinnot viivästyvät tai vaikka ne keskeytyisivät? Yhden kiinnostavan älyllisen idean kehkeytymiseen voi mennä vuosikymmeniä, yleensä siihen ei riitä edes ihmisikä, joten kuinka mitata voittoja ja tappioita jos vertailtavana on optimiajassa suoritettu standarditutkinto tai toistakymmentä vuotta kestänyt taival, jonka päätteeksi on esitettävissä uusi näkökulman johonkin inhimilliseen perusongelmaan. Mennyttä akateemista vapautta on turha lähteä haikailemaan ja romantisoimaan, niin paljon keskinkertaisuutta ja saamattomuutta on sen nimissä puolusteltu. Siitä huolimatta, tällä hetkellä on aiheellisempaa kuin koskaan puolustaa tiedonintressejä, jotka ovat puhtaan markkinalogiikan ulkopuolella. Yliopisto on niitä harvoja paikkoja, joissa tietämiseen liittyy edelleen jotain seikkailun, leikin, löytämisen tunnetta — niin paljon vaivaa kuin näiden elementtien karsimiseksi onkin nähty. Markku Kekäläinen Tulevaisuuden näkymiä (Karmeita sellaisia) — Terve — Terve, terve. Säkös olet se kitaristi, joka oli tulossa tähän bändiin? — No sepä se. — Hyvä. Näytähän papereitas. — Anteeks mitä? — Papereita, pojuseni. Kai sulia jonkinlaiset on? — Tä... no on tässä henkkarit ja kirjastokortti... — Leikitsä mun kanssa, hä? Missä sun pätevyyspaperis on? — Ninku mitkä? — No ne paperit, joista näkee, etä sä olet pätevä soittaan täs bändissä. Mitä sä oot suorittanu? — Ai joo, nyt mä tajusin... joo, on tullu soitettua kohta viistoista vuotta ja oltua muutamassa aika kovassakin poppoossa mukana... — Onks sulia todistuksia? — Vittuiletsä mulle? Ei tietysti ole, mut kysy vaikka... — Pitäis olla todistukset. Ja siks toisekseen, pelkkä keikkakokemus ei riitä. Täytyy olla tietopohjaa kans. Onks suorituksia? — Mistä? — Musiikkitieteestä. Pitäis olla vähintään cumu, mutta aprokin kelpaa näin aluks, jos jatkat lukemista samalla kun soitat. Paras tietysti ois, jos olis jo tutkinto puissa. — Kuule, kutsu nyt ne muut jätkät tänne, niin mä soitan teidät suohon ja lopetetaan tää paskan jau... — Sori vaan, mut sulia ei oo jakoo. Kiitos ja hyvästi. — Mikä vitun bändi tää oikein on? — Tästä on kuule jätkä tulossa tämän kaupungin nuorisolautakunnan virallinen rockyhtye. Ja sen takia joka nilkin täytyy olla pätevä. Me ollaan kaikki musiikkitieteen kandeja. Sit bändissä on vielä erikseen säveltäjä ja sanottaja. Säveltäjä valmistu viime keväänä Sibiksen sävellyslinjan rock-säveltäjän suuntautumisvaihtoehdosta ja sanottaja viimeistelee Jyväskylässä kirjallisuuden laitoksella graduaan aiheesta 'Lyriikan kosmiset ulottuvuudet'. Manageriksi on kaavailtu yhtä ekonomia Hankkenilta, noin niinku Ruotsinkin markkinoita ajatellen. Miksaajalla on Tampereella äänentoistoinsinöörin koulutus kesken, kun se on vielä nin uus juttu täällä Suomessa. Roudarit me otetaan ammattikoulupohjalta, mut niilläkin täytyy olla sentään musiikkikoulun diplomi taskussa. — Mut mä olen kuule helvetin hyvä soittaan... haluaisitsä kuitenkin kuulla? — Ei kiitos. Sun soittos on kuitenkin tavanomaisen subjektiivista ja epäkypsää. Siitä puuttuu analyyttinen ote ja syvempi näkemys. Tämän päivän rock-muusikolla täytyy olla tietoa ja taitoa. — Eikä sielua. — Sitä myös, mutta akateemisen objektiivista ja kriittistä. Sä takuulla ihailet vaan jotain Claptonia ja Hendrixiä yli kaiken... — Kannattais teidänkin kuunnella niitä? — ... etkä ole lukenu pätkääkään niiden soittotyylistä ja muusta sellasesta kirjoitettua kritiikkiä. Sä olet tyypilli nen epäakateeminen vanhe pieru joka tuhahtaa tieteelle ja luulee, et soittajaks synnytään. — Kyl mulla on aina ollu sellanen tuntu, että ne, jotka osaa, rupee soittaan ja ne, jotka ei osaa, rupee tutkiin miten pitäs... — Siinäs näet. Mutta on suliakin vielä mahdollisuutes. Siitä vaan musiikkitiedettä lukemaan ja koulutusyhteiskuntaa tukemaan, noin pelkän kirjallisuuden apron voimalla runoiltuna. Kohta alkaakin just luento romantiikan ajan säveltäjistä, ja sit on kahden tunnin demonstraatiot kenraalibassosta. — Kiitti, mut kun mä en oo ees ylioppilas. Perskoulun jälkeen en oo muuta tehny kun vaan soittanu. — Sori vaan. Heikot sortuu elontiellä, yo:t senkun studeraa. Ruotsin kielestä... — Juu, kyl must tuntuu, et mä pyrin mitä pikimmin Taivaallisen yliopiston edesmenneiden tiedekunnan elämäänväsyneiden koulutusohjelman omankädenoikeuden suuntautumisvaihtoehtoon. Eli teen itsarin. Moi! — Hei, älä ny kuule... odota! Sinne meni. Saamari, kun ei edes lukiossa tullu luettua tota psykologiaa! Jorge Kärvvell P.S. Pahoittelen, etten ole suorittanut minkäänlaista arvosanaa niin suomen kielestä kuin filosofiastakaan.
JYY etsii uusia ideoita Ylioppilaskunnissa vuodenvaihde merkitsee usein vanhojen keulakuvien vaihtamista uusiin, tuoreisiin kasvoihin. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnassa uusi vuosi 1986 on alkanut ehkä tavallistakin suuremmilla ja merkittävimmillä muutoksilla. Marraskuun alussa pidettyjen edustajistovaalien ehdokasasetelmat ja lopulliset tulokset antoivat jo aihetta otaksua, että jotain uutta mutta kuitenkin vanhaa oli odotettavissa. Äänestysprosentti kohosi jyväskyläläisittäin korkealle, 21 prosentin tasolle, ja selkeästi poliittista väriä tunnustaneet ryhmät keräsivät suurimmat äänisaaliit. Uuden edustajiston järjestäytymiskokous 15. tammikuuta todisti ennakkoarvioinnit oikeiksi. Joulu—tammikuun aikana käytyjen neuvottelujen tuloksena saattoi uusi yhteistyörintama lopulta melko kivuttomasti nuotittaa uuden edustajiston järjestäytymissen lähes mielensä mukaisesti. Edustajiston ja samalla koko ylioppilaskunnan puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti kokoomuksen Tuomo Yli-Huttula. Varapuheenjohtajaksi valittiin samoin yksimielisesti riippu matonta vasemmistoa eli Reunionia edustava Veikko Ahola. Hallituksen muodostivat sosiaalidemokraatit, keskusta, kokoomus ja Reunion. Ylioppilaskunnan uusi puheenjohtaja Tuomo Yli-Huttula on oululaissyntyinen, 22-vuotias valtio-opin opiskelija. Ennen puheenjohtajaksi valintaansa hän on ehtinyt ansioitua muun muassa JYYn ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajana ja JYYn hallituksen jäsenenä. Jyväskylän Yli-Huttulan toi ihmiskunnan suurin liikuttaja, Sattuma. Ylioppilas Yli-Huttulaa kiinnosti alunperin eniten historian opiskeleminen, mutta syksyllä 1983 hän "kauhukseen" huomasi ajautuneensa Jyväskylän yliopistoon, Mattilanniemelle, kuuntelemaan luentoa valtio-opin perusteista. Kiinnostusta historiaa kohtaan näkyi vielä sivuainevalinnassa: yleinen historia. "Aluksi Jyväskylä tuntui aika ikävältä paikalta ja harkitsin vakavasti paikkakunnan vaihdosta. Melko pian yliopiston ja varsinkin valtio-opin laitoksen ilmapiiri alkoi kuitenkin kiehtoa ja lähtöhalut katosivat. Sopeutumista auttoi myös osallistuminen ylioppilaskuntatoimintaan." Jyväskyläläinen valtio-oppi Yli-Huttula kertoo, ettei hän Jyväskylään tullessaan tiennyt mitään jyväskyläläisestä valtioopin koulukunnasta. Nyt, vajaan kolmen vuoden kokemuksella hän on valmis ylistämään jyväskyläläisen valtio-opin opetuksen ja tutkimuksen erilaista otetta. Yli-Huttula kuvailee jyväskyläläistä valtio-oppia tutkimusotteeltaan tavallista politiikan tutkimusta syvällisemmäksi ja kriittisemmäksi. Hänen mielestään politiikassa mukana olevalle on hyödyllistä oppia ymmärtämään politiikan käsitteistön historiallista ja teoreettista taustaa. Koulukunnan piirissä esitetTuomo Yli-Huttula tyä voimakastakin arvostelua suomalaisen poliittisen järjestelmän rakennetta ja politiikan tekotapaa kohtaan Yli-Huttula pitää pääosiltaan hyvin perusteltuna. Hänen mielestään kritiikin taustalla on todellinen tarve muutoksiin poliittisessa elämässämme. Valtio-opin laitoksen ilmapiirin mystistä lumovoimaa todistaa myös edustajiston varapuheenjohtaja Veikko Ahola. Paljasjalkainen jyväskyläläinen historian opiskelija on vuosien kuluessa yhä enemmän viehättynyt sivuaineensa, valtio-opin, virkeään ja innostavaan opiskeluilmapiiriin. Valtio-oppi on Aholan mielestä ollut tutkimuspolitiikaltaan omaleimaista ja usein lähestynyt historian tutkimusta. Pitkän linjan opiskelija-aktiivi Veikko Ahola aloitti historian opintonsa Jyväskylässä syksyllä 1979. Kotikaupungin valitseminen opiskelupaikkakunnaksi oli luonteva ratkaisu. Aholan mielestä Jyväskylän yliopisto poikkeaa edukseen monesta muusta provinssiyliopistosta, sillä Jyväskylässä on monitieteisyyden luomaa yliopiston tuntua. "Jyväskylän yliopisto on maakuntayliopisto, mutta sillä on kuitenkin omaa historiaa, oma perinteensä. Helsinki on ilman muuta paremmassa asemassa kuin muut korkeakoulukaupungit jo yksin laajempien kansainvälisten yhteyksiensä ansiosta. Jyväskylän yliopisto on kuitenkin sopivan kokoinen, humanistiset ja yhteiskunnalliset tieteet ovat täällä vahvoilla." Aholan tie ylioppilaskuntapolitiikan johtopaikoille on ollut monivaiheinen. Hänellä on takanaan vankkaa kokemusta ainejärjestötoiminnasta, laitosja tiedekuntahallinnosta ja ylioppilaskuntatoimintaankin hän on ohjautunut alunperin valiokuntatyön, opintoja tiedevaliokunnan puheenjohtajuuden, kautta. Yliopiston ulkopuolella Ahola on uhrannut aikaansa myös poliittiseen toimintaan SKDLn sosialistien piirissä. Ahola toimi vuosina 1981— 82 historian opiskelijoidenainejärjestön Tosineen puheenjohtajana: "Yritimme silloin laajentaa ainejärjestötoimintaa käsittelemään opintojen sisältöön liittyviä kysymyksiä ja historian tutkimusta yleensä. Tarkoituksena oli kehittää ainejärjestöjä myös etujärjestötoiminnan suuntaan. Tällä hetkellä ainejärjestöt näyttävät keskittyvän vain vapaaajan toiminnan järjestämiseen." Ainejärjestön kautta Ahola tuli mukaan yliopiston hallinnon uudistuksen ensimmämisiin käytännön kokeiluihin. Hänen kokemuksensa osallistumisesta yliopistohallintoon olivat jonkin verran ristiriitaisia. Aholan mielestä neuvostoille ei annettu riittävästi valtaa. Toisena perusongelmana opiskelijan kannalta hän pitää neuvostoissa vallitsevaa kiintiöedustusta ja nykyistä vaalitapaa. Myönteistä on se, että neuvostot tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden esittää näkemyksiään esimerkiksi opintojen sisältöön liittyvissä kysymyksissä. "Opiskelijaedustajien lähtökohdat tasaveroiseen keskusteluun yliopistohallinnon piirissä ovat kuitenkin melko heikot. Asioihin kunnolla perehtyminen vie paljon aikaa ja opiskelijaedustajien vaihtuvuus on liian nopeaa. Ainejärjestöt eivät ole onnistuneet takaamaan jatkuvuutta opiskelijaedustajien toiminnalle, eivätkä ne ole pystyneet käytännössä juurikaan tukemaan omia edustajiaan. Myös ylioppilaskunnalla ja erityisesti opintoja tiedevaliokunnalla olisi tässä asiassa paljon tehtävää. Opiskelijaedustaja on hallinnossa aivan liian yksin." Motiiveja Ylioppilaskuntatoiminta ei ole opiskelijoiden keskuudessa ollut kovin korkeassa kurssissa enää moneen vuoteen. Oikeastaan koko 1980-luku on ollut jatkuvan kurjistumisen aikaa. Ylioppilaskunta-aktiiveilla riittää kuitenkin vielä uskoa parempaan huomiseen. Edustajiston puheenjohtajisto kiistää väitteen, ettei edustajiston jäsenillä olisi arvovaltaa opiskelijoiden parissa. Edustajat voisivat kuitenkin näkyä nykyistä enemmän arkipäivän opiskelijaelämässä. Heidän pitäisi välittää ympäristölleen tietoa toiminnastaan edustajistossa ja herättää siten kiinnostusta päätöksentekoa kohtaan. Yli-Huttula ja Ahola etsivät yiioppilaskuntatoiminnan sekä yleisiä että henkilökohtaisia motiiveja vuosien varrella saavutetuista tuloksista, joita opiskelijat tänään pitävät itsestään selvinä etuina miettimättä sitä, miten ne on saavutettu ja kuka niitä jakaa. Samoin suhtaudutaan ylioppilaskunnan tarjoamiin palveluksiin. Yli-Huttula toivoo tiedottamisen lisäämistä ylioppilaskuntaa koskevissa asioissa. Opiskelijoiden oman lehden, Jylkkärin, lisäksi pitäisi hänen mielestään tiedon välittämiselle löytää muitakin väyliä. Esimerkkinä hyvästä tiedonvälityskanavasta Yli-Huttula mainitsee uusille opiskelijoille tarkoitetut Tutor-ryhmät, joiden pitäisi välittää tietoa paitsi käytännön opiskeluun ja elämiseen liittyvissä asioissa niin myös siitä, mikä ylioppilaskunta on, mitä kaikkea se opiskelijoille tarjoaa, miten sitä hallitaan, miten sen toimintaan vaikutetaan jne. Omalle osallistumiselleen ylioppilaskuntatoimintaan YliHuttula ja Ahola löytävät motiiveja halustaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Yli-Huttula: "Ei ylioppilaskuntatoimintaa voi ajatella vain herrahissinä. Koska olen opiskelija, on itsestään selvää, että olen kiinnostunut opiskeluun ja opiskelijatoimintaan liittyvistä asioista ja tämä kiinnostus laajenee ja ulottuu edelleen koko yhteiskuntaan." Ahola: ^ ^ ^ ^ ^ ^ "Ylioppilaskuntatoiminnassa on mahdollisuus olla tekemisissä monien erilaisten asioiden kanssa aina kulttuurista yritystoimintaan saakka. Uskoisin, että ylioppilaskunta-aktiiveille keVeikko Ahola
5 hittyy erilaisiin tehtäviin osallistumisen myötä ehkä paremmat valmiudet selviytyä yhteiskunnassa kuin vähemmän aktiivisilla. Osallistumisen motiivina täytyy olla muitakin perusteita kuin pelkkä henkilökohtainen hyötynäkökulma." Vapaaehtoisuus Yli-Huttula ja Ahola korostavat, ettei ketään voi pakottaa olemaan aktiivinen ja osallistumaan ylioppilaskuntatoimintaan. Toiminnan perustana on vapaaehtoisuus ja jokaisella opiskelijalla on oikeus paitsi osallistua niin myös olla osallistumatta. Yli-Huttula epäileekin, ettei voimakas tiedottaminen vielä yksin riitä aktivoimaan opiskelijoita. Hänen mielestään kaiken toiminnan lähtökohtana on aina omakohtainen kiinnostus asioihin. Opiskelijoita voidaan yrittää herättää toimintaan omien etujensa puolesta, mutta heitä ei voida pakottaa aktiivisiksi. Opiskelijoiden omatoimisuuden virittämisessä Yli-Huttula näkee yhtenä keinona keskustelun herättämisen siitä, mikä olisi ylioppilaskunnan vaihtoehto. Millä tavalla opiskelijoiden etuja valvottaisiin, jos ylioppilaskuntia ei olisi? Kuka tuottaisi ja tarjoaisi ylioppilaskunnan nykyisin jakamia palveluksia? Opiskelijan vapaus Edustajiston uusi puheenjohtajisto näkee yliopisto-opiskelussa elämänvaiheena edelleen paljon ainutlaatuista. Opiskelijaelämän vapautta ei edes tutkinnonuudistus ole pystynyt kokonaan kahlitsemaan vaikka sen toteuttaminen onkin mer kinnyt. Ahola: "Mitä opiskelijana oleminen oikeastaan merkitsee? Yliopisto-opiskelu antaa ainakin mahdollisuuden elää sivistyksellisessä yhteisössä ja osallistua sen piirissä käytävään keskusteluun. Opiskelijalla on tietty vapaus tehdä opiskeluaikanaan asioita, joita ei voi tehdä enää vakinaisessa ja säännöllisessä työssä." Yli-Huttula: "Yliopisto-opiskelu on muuttunut nopeasti ja muutokset ovat olleet syviä. Akateemista vapautta on kuitenkin vielä olemassa. Opiskeluaika tarjoaa mahdollisuuden vaihtoehtoiseen elämään. Opiskelijoiden viihtyvyyden kannalta opiskeluilmapiiri on erittäin tärkeä tekijä. Opiskelijan vapaus näyttää olevan myös sidoksissa siihen mitä opiskelee. Joissakin aineissa vapaus on laajempaa ja toisissa rajoitetumpaa." Yli-Huttulan ja Aholan mielestä opiskelijan vapautta rajoittavat eniten opiskelun kehittyminen tutkinnonuudistuksen myötä koulumaiseksi putkiopiskeluksi, suoraan ammattiin tai tutkintoon tähtääväksi, ja yhteiskunnan opiskelijoille asettamat taloudelliset pakotteet. Ahola: "Opiskelumotivaatiot vaihtelevat eri opiskelijoilla. Monilla on opiskelemaan tullessaan ensijaisesti mielessään ammattiin valVeikko Ahola mistuminen. Näin saa toki ajatellakin, mutta pitäisi olla vapaus ajatella toisinkin. Tähän liittyy olennaisesti kysymys opintojen rahoittamisesta. Opintotukijärjestelmän pitäisi mahdollistaa erilaisia tapoja opiskella. Periaatteena pitäisi olla se, ettei opiskelemisesta, itsensä kehittämisestä, rangaistaisi taloudellisesti." Uudet haasteet Yli-Huttula ja Ahola katsovat, että ylioppilaskuntatoiminnalla on lähiaikoina ratkaistavanaan suuria haasteita. Molemmat ovat tyytymättömiä sekä JYYn että Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) viimeaikaiseen toimintaan. Suurimmat laiminlyönnit ovat heidän mielestään tapahtuneet opiskelijoiden etujärjestötoiminnassa. Yli-Huttula: "Opiskelijoiden etujärjestöt Tuomo Yli-Huttula eivät ole pystyneet muuhun kuin korkeintaan torjumaan valtiovallan taholta tulleita opiskelijoiden asemaa heikentäviä esityksiä. Nyt olisi jo korkea aika keskittyä uusien ideoiden etsimiseen, jotta ylioppilaskunnilla olisi jotain vaihtoehtoja esitettävänään sekä yliopiston sisäisessä keskustelussa että koko yhteiskuntaa koskevissa asioissa. Opiskelijoiden olisi otettava omissa asioissaan aloitteentekijän rooli." Puheenjohtajisto luottaa uuden edustajiston kykyyn vastata sille asetettaviin haasteisiin. YliHuttulan mielestä suurin syy edustajiston passiivisuuteen edellisvuosina on ollut heikko valmistautuminen asioihin. Esimerkiksi valiokuntia ei ole riittävästi käytetty apuna edustajistoon tulevien asioiden valmistelutyössä. Yli-Huttula lupaa parannuksia vallitsevaan tilanteeseen. Edustajistolle tuodaan tänä vuonna ratkaistavaksi muitakin kun vain niin sanottuja rutiiniasioita. Asioiden valmistelussa käytetään hyväksi JYYn valiokuntia ja edustajistoryhmien odotetaan valmistelevan kannanottojaan kukin tahollaan. Aholan mielestä edustajistoryhmien sisäisen aktiivisuuden lisääminen onkin yksi tärkeimpiä edellytyksiä koko edustajistotyön kehittämiselle. Ahola haluaisi laajentaa vilkasta valiokuntakeskustelua aluksi edustajiston ja ehkä sitä kautta vähitellen koko jäsenkunnan keskuuteen. Opiskelijoiden pitäisi luopua ajattelusta, että toiset hoitavat asioita heidänkin puolestaan. "Ylioppilaskunnan kautta pitäisi pystyä saamaan aikaan todellista opiskelijaliikettä ja kunnianhimoisena tavoitteena pitäisi olla liikkeen levittäminen koko yhteiskuntaa koskevaksi. Yliopiston merkitystä koko yhteiskunnassa tulisi korostaa, sillä vain tätä kautta myös opiskelijoilla ja opiskelijaliikkeellä voi olla yhteiskunnallista painoarvoa ja sananvaltaa." Yli-Huttula ja Ahola eivät näe mitään outoa siinä, että takavuosien kiistakumppanit; opiskelijat ja professorit, ovat löytäneet toisensa samalta puolen barrikaadia. Ahola: "Kaksikymmentä vuotta sitten opiskelijat taistelivat opettajakunnan vanhoillisuutta vastaan. Kahdessakymmenessä vuodessa moni asia on kuitenkin muuttunut ja tänään ei niin jyrkkää vastakohtaa enää ole. Päinvastoin, joskus huomaa, että opettajakunnan puolelta esitetään radikaalimpia kannaottoja kuin opiskelijoiden taholta." Ajankohtaisena syynä opiskelijoiden ja opettajakunnan yhteistyölle on ollut valtiovallan (usein = valtiovarainministeriön) säästötoimien ulottaminen opetukseen ja tieteeseen. Varsinkin kannanotoissa valmisteilla olevaan korkeakoulujen kehittämislakiin yhteiset näkemykset ovat korostuneet. Toisaalta opiskelijoiden taholta on annettu tukea myös professorien palkankorotustavoitteille. Kaupunki Opiskelijoiden ja koko yliopiston yhteiskunnallisen arvostuk sen yhtenä mittarina voidaan pitää lähiympäristön suhtautumista heidän esittämiinsä toiveisiin. Ylioppilaskunnan ja Jyväskylän kaupungin virkamiesja luottamusmiesjohdon välillä on ajoittain näyttänyt vallitsevan jonkin asteista luottamuspulaa. Yli-Huttulan mielestä suhteet ovat tällä hetkellä jälleen normaalit. Kortepohjan ylioppilaskylän peruskorjauslainojen takausasiakin sai onnellisen lopun, kun kaupunginvaltuusto lopulta yksimielisesti päätti antaa lainoille takauksensa. "Jatkossa lähtökohtana pitää olla keskusteluyhteyden ylläpi täminen kaupunginjohdon suun taan. Yhteyksien on oltava kun nossa, ettei mitään toimintaa häritseviä epäselvyyksiä tulisi", Yli-Huttula korostaa. Yli-Huttulan ja Aholan mielestä kaupunki voisi olla nykyistä suopeampi opiskelijoita kohtaan. Molemmat muistuttavat opiskelijoiden taloudellisesta merkityksestä ja opiskelijoiden sekä koko yliopiston kulttuurisesta ja henkisestä merkityksestä Jyväskylän kaupunki-ilmeelle. Suomen Ateena ei ole aina esiintynyt nimensä veroisesti. Opiskelijoiden toivelistan kärjessä on vanha vaatimus opiskelijoiden hyväksymisestä kuntalaisiksi. Tätä kautta opiskelijat saisivat painoarvoa esimerkiksi kaupungin luottamusmiesten valinnassa. Kaupungilta toivotaan myös nykyistä suurempaa valmiutta tarjota opiskelijoille harjoittelupaikkoja ja kesätöitä. Pekka Kinnunen Oikeus olla osallistumatta
6 Kun ylioppilas on kuollut, niin apukin on lähinnä?! Erään uuden professorimme tilannearvio Yliopisto voi pahoin 60ja 70luvuilla. Yhteiskunta ja valtio tulivat apuun. Pelastuskeinoina olivat tutkinnon uudistus ja hallinnon uudistus. Apukeinot olivat sen verran ronskeja, että ylioppilas pääsi siinä rytäkässä kuolemaan. Mutta kukapa sen kuolleen herättäisi, ellei kirurgina häärinyt virasto. Tuo valtionhallinnon soluhan tunnetaan erään suurehkon suomalaisen kaupungin kulttuuriasiain apulaiskaupunginjohtajan harjoittelupaikkana valtionhallinnossa. Varmaankin viimeisik si virkatoimikseen mainittu viranhaltija sai julkaista diagnoosin ja lääkemääräyksen jo kuolleeksi luullulle ylioppilaalle. Kyseessä on 2 1 . tammikuuta julkistettu opetusministeriön korkeakouluja tiedeosaston "Toimenpideohjelma korkeakoulujen perustutkintoihin johtavan koulutuksen kehittämiseksi". Se sisältää lyhyen diagnoosin asiaan kuin asiaan — ja lääkityksenä liturgiaan, joka alkaa aina:".,: tulee tehdä, tulee järjestää, tulee toteuttaa..." Pelastusrengas? Mutta selviääkö ylioppilas tällä pelastusrenkaalla hengissä: kyllä. Mutta sivistyksen siivin tuskin tulevaisuudessakaan liihotellaan, vaikka työmäärää ja huikeita oppisisältöjä ollaankin vähentämässä työntäyteisiltä kätösiltä. Toimenpideohjelma sisältää silti hyviäkin asioita. Hoplaa: taidankin keskittyä vain niihin! Ikäviä asioitahan saa ihan tarpeeksi kestää muutenkin, ei siihen välttämättä ministeriön ohjeita tarvita! Onhan tässä läpyskässä ilon aiheita niin mahdottomasti, että minunkin pitäisi varmaan harkita vetäytymistä näistä "raskaista poliitikon hommista". Äänemme on kuultu ihan ministeriössä asti. Kyllä nyt kelpaa. Mitä me olemme ministeriön mielestä sanoneet? Yleisopinnoista: Me olemme arvostelleet näitä opintoja. Meidän mielestämme ne eivät ole riittävän korkeatasoisia ja ne keskittyvät liiaksi opintojen alkuvaiheeseen. Yleisopinnot ovat myös jääneet irrallisiksi ja niiden yhteys koulutusohjelman muihin opintoihin heikoksi. Aineopinnoista on vuodatettu seuraavasti (tämä koskee myös yleisopintoja, niillähän ei aina ole ollut paljonkaan eroa aineopintoihin): "Opiskelijat ovat arvostelleet koulutuksen järjestelyitä, mitoitusta ja laatua: koulutus on liian tietopainotteista, tiedon kasvu on johtanut vain oppiaineksen lisäämiseen, opetussuunnitelmat ovat joustamattomia, vaihtoehtoisten ja vapaasti valittavien opintokokonaisuuksien tai jaksojen määrä on liian pieni, opetusmenetelmiä ei ole kehitetty, työmuodot ovat joustamattomia, opetusta on paljon ja itsenäistä opiskelua vähän, opetus on luentopainotteista, opiskelu on kurssimaista, opiskelijoilla on liian vähän mahdollisuuksia opiskelumuotojen ja suoritustapojen valintaan, opintojen mitoitus opintoviikkoina ei vastaa todellista työmäärää. Tiukasti ohjatun, kurssimaisen ja tiiviin koulutuksen on katsottu johtavan pinnalliseen opiskelutyyliin ja suorituspainotteisuuteen." Syventävän opinnot: Antoisia, mutta työläitä. Ohjausta aivan liian vähän; mekaaninen työ korostuu tieteellisen ajattelun ja menetelmiin perehtymisen kustannuksella. Kurssikirjallisuudesta ja oppimateriaalien tuotannosta: "Opiskelijat ovat todenneet, että kurssikirjallisuuden puute on eräs syy opintojen viivästymiseen." Siinä lyhyesti opiskelijan osuus. Valituksiimme on siis vastattu. Hyvä. Vaikka toimenpideohjelmassa opetusministeriön korkeakouluja tiedeosasto onkin ollut korkeakouluneuvoston kanssa huutoomme vastaamassa, niin totuuden (sen virkamiehiähän sitä muka ollaan) nimissä on lehmän häntää nostettava, sillä ne hyvät vastaukset, joita ohjelmassa esitetään, ovat olleet opiskelijoiden vaatimuksina jo usean vuoden ajan. Koska yleissävynä ko. paperipinkassa on se, että korkeakoulut sisällään pyrkivät ratkaisemaan ongelmansa — mikä onkin hyvä juttu, sillä ministeriöiden laaja-alaisia määräyksiä onkin ollut ihan tarpeeksi — niin edelliseen viitaten ihmettelen: Miksei opiskelijaa ole aiemmin kuunneltu? Imperiumin vastaisku? Tavoitteena on siis ollut perustutkintoihin johtavan koulutuksen yleinen kehittäminen, ajankohtaisten ongelmien ratkaiseminen ja korkeakouluopintojen jatkuva kehittäminen. Ensin vastaukset edellisen kappaleen vaatimuksiin. Osa yleisopinnoista tulee siirtää opiskelun myöhempään vaiheeseen. Yleisopintojen lajuutta ja tavoitteita tulee selvittää koulutusalakohtaisesta Tehtävä annetaan korkeakouluneuvostolle ja sen jaostoille. Tekstissä mainitaan, että kk-neuvosto on esittänyt niiden supistamista 20—40 opintoviikkoon (nyk. 30—40). Ja lisäksi: Kieliopintoja ei tultane supistamaan. Aineopintojen opintoviikkomäärät on arvioitava uudelteen ja korkeakouluopetuksen muotoja on kehitettävä. Perustutkinnon sisältöä tulee keventää tasoa laskematta, luento-opetusta tulee vähentää ja opintojen valinnaisuutta lisätä. (Ks. opetussuunnitelmista tarkemmin: ylioppilaskuntasivulta). Syventäviin opintoihin toivotaan parempaa ohjausta ja esim. opintoprojekteja. Kk-neuvosto on myös esittänyt, että näiden opintojen laajuus olisi vähintään 4 opintoviikkoa. Itsestäänselvyyksiä, vai? Toiveita toisen perään. Mutta kui: tenkin, pallo on heitetty korkeakouluille itselleen. Korkeakoulujen asemasta toimenpideohjelma toteaakin: "Tavoitteena on, että päätösvaltaa edelleen siirretään korkeakouluille." Toisaalla lukee, että päätösvalta nykyäänkin on kansainvälisesti vertaillen laaja. Ei ole häävisti muuallakaan... Keinot Tutkintoasetuksista diagnoosi on skitsomainen: Niitä arvostellaan kahlitsemisesta ja akateemisen vapauden menetyksestä (luulatavasti korkeakoulujen kanta). Mutta toisaalla niitä arvostellaan heikosta ohjaustehosta (luultavasti ministeriön näkemys). Joka tapauksessa lääkityksenä suositellaan näitten asetuksien muuttamista tarpeen mukaan. Jos edellisessä lievennettiin kipuja, niin tutkintosäännästen kohdalle suositellaan jopa koko kivun syyn poistoa eli ne voidaan tosiaan hävittää tai esim. rinnastaa tiedekuntien pysyväismääryksiin. Opetussuunnitelmat ovat toimenpideohjelman mukaan tärkein asiakirja opintojen joustavan kehittämisen kannalta. Suositus kuuluu: "Korkeakoulut voivat opetussuunnitelmia kehittämällä joustavien koulutusjärjestelyjen ja opetuksen sisällön uudistamisen avulla saavuttaa pääosan niistä tavoitteista, joita korkeakoulututkintoja ja opintoja koskevassa keskustelussa on pidetty tärkeinä." Mitäs muuta hyvää vieiä? Aloituspaikkoja lisätään, tutkinnon suoritusaikaa pyritään laskemaan, opintotukea ja erityisesti opintorahan perusosaa pyritään korottamaan, kunnissa ja kuntainliitoissa tapahtuva harjoittelu pyritään saamaan sopimuspohjaiseksi, korkeakoulunopettajien opetusvelvollisuus tullaan määrittelemään nykyistä joustavammin (luennoista pienryhmiin ja henk.koht. ohjaukseen), opetus pyritään järjestämään pedagogisemmin ja kurssikirjoja sekä opetusmateriaalin tuotantoa kehitetään (mm. yokuntien ylläpitämiä kustantamoja tuetaan). Paljonkohan sitä hyvää ja vie lä parempaa 24 sivuun mahtuu kin. Nyt vaan utopioita toimi vasta työyhteisöstä ja opiskele misen mielekkyydestä rakentele maan. Niin — hyvääkö vain? Ei toki. Mutta siitä sitten toiste; niin kuin lupasin. Arto Tiihonen Opetussuunnitelmia kehittämään JYY:n hallitus on ohjelmassaan luvannut palkata opetussuunnitelmien (ym. stuffin) parantamiseksi projektisihteeriin. Mistä oikein on kysymys selviää torstaina 30. tammikuuta klo 13.00 alkaen Ilokiven takaosassa. projektista kiinnostuneet, ja siinä jo mukanaolevat, tulkaatte mukaan. Edellisen lisäksi herätetään keskustelua yhdellä koulutusohjelmansisällön analyysillä ja alustuksella aiheesta: Kuinka opetussuunnitelmia voi muuttaa? Kahviakin on tarjolla. Lisätietoja saa: Arto Tiihonen/Raija Latva-Karjanmaa, p. 617 063. Yo-talon alakerrastahan jommankumman löytää. Opiskelijat ja politiikka Laitosja tiedekuntaneuvoksille ja hallituksen opiskelijajäsenille (muutkin ovat tervetulleita) järjestetään JYY:n opintoja tiedevaliokunta keskustelutilaisuuden perjantaina 3 1 . tammikuuta klo 12.00 Ilokiven takaosassa. tilaisuudessa alustaa Aira Raudasoja Suomen YUlioppilaskuntien liitosta, aiheena: Opiskelijoiden poliittisesta aktiivisuudesta (tutkimus koskee jyväskyläläisiä opiskelijita). Ennen joulua olleesta tilaisuudesta jäi varmasti monelle kysymyksiä, joihin tulisi sada valaistusta. Keskustellaan niistä ja muistakin aiheista. Lisätietoja: Arto Tiihonen, p. 617 063. Ympäristövaliokunta Ylioppilaskunta perustaa ympäristövaliokunnan — linjaamaan JYY:n ympäristöpolitiikkaa — herättämään keskustelua luonnonsuojeluja ympäristökysymyksistä — järjestämään aiheista opintopiirejä seminaareja ja keskustelutilaisuuksia. — sorvaamaan kannanottoja ympäristökysymyksistä — kehittämään kampusalueita opiskeluja työympäristöinä Paikkoja avoinna Jyväskylän yliopiston ylioppi laskunnan hallitus julistaa haettavaksi Ylioppilastalon talonmiehen toimen väliaikaista täyttämistä varten. Toimi vakinaistetaan myöhemmin. Toimeen valittavalta vaaditaan alan koulutusta ja työkokemusta. työ alkaa 17. 2. -86 tai sopimuksen mukaisesti ja on kokopäiväinen, palkka kiinteistöalan tylöehtosopimusten mukainen. Kirjalliset hakemukset liitteineen on toimitettava 11. 2. 86 klo 15.00 mennessä ylioppilaskunnan keskustoimistoon osoitettuna pääsihteerille (Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä). Lisätietoja: Kaisu Pöyliö, p. 612 509 ja Leo Kamunen, p. 252 211. Jyväskylässä 27. 1. 1986 Kaisu Pöyliö JYY:n pääsihteeri Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus julistaa haettavaksi Työleiriprojektisihteerin toimen Toimi on projektiluontoinen ja työleirisihteerin tehtävänä on JYY:n kansainvälisen työleirin järjestäminen kesällä 1986 Jyväskylässä ja täällä opiskelevien informointi ja ohjaus lähinnä Euroopassa järjestettävistä vastaavista opiskelijoille tarkoitetuista työleireistä. Toimeen valittavlta vaaditaan organisointija yhteistyökykyä, kokemusta vastaavista tehtävistä, järjestöelämän tuntemusta ja hyvää kielitaitoa (englanti, saksa). Palkka on sopimuksen mukainen. Hakemukset liitteineen on toimitettava osoitettuna JYY:n keskustoimistoon pääsihteerille 11. 2.-86 klo 15.00 mennessä os. Keskussairaalanne 2 40600 Jyväskylä. Lisätietoja pääsihteeriltä p. 941612 509. Jyväskylässä 24. 1. 1986 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Kaisu Pöyliö pääsihteeri — kiinnittämään huomiota ympäristön suunnitteluun, kaavoitukseen, rakennettuun miljööseen etc. Tule mukaan! Ilmoittaudu pääsihteerille puh. 612 509 ja/tai tule perustavaan kokoukseen yo-talon kokoushuoneeseen/opintoja sosiaalisihteerin huone (ensimmäinen ovi oikealla) Keskiviikkona 5. 2. klo 16.00.
7 Talvi tunnustaa taustansa Jyväskylän Talvi pyörähtää käyntiin 25. tammikuuta jo 18. kerran. Talvea tekemässä on ollut lähes 70 henkilöä ja tapahtuman budjetti yltää aina 1,25 miljoonaan markkaan. Tämänvuotinen työväen kulttuuritapahtuma tarjoaa asiasta kiinnostuneille yli 80 tilaisuutta. Talven puheenjohtaja Kyösti Jaakonsaari suhtautuu puheisiin kahden jyväskyläläisen kulttuuritapahtuman, Kesän ja Talven, yhdistämiseen melko varauksellisesti. Hänen mielestään yhdistymispuheet ovat olleet vakavasti esillä vain maakunnan suurimman päivälehden palstoilla. Jaakonsaari toteaa, että olisi varsin harmillista jos maassa vallitseva kor.sensushenki menisi niin pitkälle, että kaksi varsin erilaista lähtökohdista nousevaa tapahtumaa pitäisi väkisin panna yhteen. Jaakonsaaren mielestä Jyväskylän Talven erilaisuus Jyväskylän Kesään nähden tulisi säilyttää. Jyväskylässä tulisi olla myös nimenomaan työväestölle tarkoitettu kulttuuritapahtuma ja Jyväskylän Talvi on juuri sellainen. Jaakonsaaren mielipide onkin, että kaupunkiin kyllä hyvin mahtuu kaksikin kulttuuritapahtumaa. Puhuttaessa Talven ja Kesän suhteista ja molempien tapahtumien yleisöstä, Jaakonsaari tunnustaa, että yleisö saattaa tiedostaa tämän ideologisen erilaisuuden ja käyttäytyä sen mukaan. Tietyt ihmiset eivät käy Talven tilaisuuksissa ja toiset taas vierastavat Kesän tarjontaa. Tässä piileekin ongelma. Juuri konsensushengen vastustaminen ja Talven korostettu asema nimenomaan työväentapahtumana nimittäin luovat tilanteen, jossa "porvarit" eivät käy Talven tilaisuuksissa ja "työläiset" taas käyvät. Toisin sanoen Jyväskylän Talvi itse rajoittaa oman yleisönsä määrää. Tietoisen leiman ottaminen luo tiettyjä ennakkoluuloja ja saa aikaan sen, että Talven yleinen kiinnostavuus on Kesää vähäisempi. Ilmeisesti Talven puuhamiesten ja -naisten mielestä tämä ei kuitenkaan ole ongelma. Mutta joka tapauksessa on selvää, että Jyväskylän kahdesta kulttuuritapahtumasta juuri Talvi on se. joka yleisöä vähemmän kiinnostaa. Näkökulman laajentaminen olisi ehkä paikallaan kiinnostavuuden lisäämiseksi. Esiintyjät idästä Jyväskylän Talven pyrkimys on Jaakonsaaren mukaan olla kansainvälinen foorumi joka mahdollistaisi kansainvälisen keskustelun. Talven tämänvuotinen ohjelma käsittää kahdenlaista tarjontaa: on kulttuurija taidetapahtumia sekä kongresseja ja seminaareja. Myös Talven esiintyjävalinnoissa korostuu sitoutuminen tiettyyn rooliin. Pääosin esiintyvät taiteilijat ja ryhmät tulevat nimittäin Itä-Euroopasta. Jaakonsaaren mukaan esiintyjät on pyritty hankkimaan käyttämällä kolmea kriteeriä: Päähuomio on pyritty kiinnittämään tasoon. Toisena pointtina on ollut se, että Jyväskylän Talvella on perinteisesti ollut hyvät suhteet itäiseen Eurooppaan. Nämä kaksi tekijää liittyvät toisiinsa myös siten, että esim. Neuvostoliitosta ei ulkomaille tasottomia esiintyjiä kuulemma päästetä. Kolmas seikka on sitten raha, eli taloudelliset seikat eivät ole Talven ohjelmaa ensisijassa määränneet, mutta varmasti ne huomattavaa osaa kuitenkin näyttelevät. Eteläinen Afrikka Tämänvuotinen Jyväskylän Talvi on ottanut yhdeksi teemakseen hyvin ajankohtaisen aiheen, eteläisen Afrikan. Asian tiimoilta järjestetään kongressi 8 . 9 . helmikuuta. Etelä-Afrikkaan myös liittyy Talven huomattavin taiteilijavieras, Abdullah Ibrahim, joka tunnettaneen paremmin nimellä Dollar Brand. Tämä vuonna 1934 Etelä-Afrikassa syntynyt ja myöhemmin mm. Yhdysvalloissa ja Skandinaviassa asunut jazz-mies trioineen onkin Talven etukäteen ajatellen ehkä mielenkiintoisin tapaus. Kongressin odotetuin puhuja, Desmond Tutu aiheutti pienen pettymyksen ilmoittamalla olevansa estynyt saapumasta tilaisuuteen. Niinpä Etelä-Afrikkalaisen puheenvuoron kongressissa käyttää kirjailija Wally Sero te. AJ Olinhan siellä minäkin Tämä ei ole arvostelu Jyväskylän Talven -86 kuvataidenäyttelyistä Keski-Suomen museolla, siihen tunsin itseni täysin kykenemättömäksi. Pikemminkin tämä on kertomus merkkihenkilöiden kohtaamisesta em. näyttelyiden avajaisissa. Alakerrassa olevaan Rainer K. Lampisen Satujen Samarkald — Silkkitein Samalkand valokuvanäyttelyyn oli todelliset merkkihenkiöt kutsuttu oikein kutsukortilla ja koska kortissa luki COCKTAILS TARJOILUA oli menestys taattu. Siellä me (siis minäkin) sitten jonotimme nähdäkseen edes vilauksen tapahtuman korkeista vieraista, tarkoitaa Maaherra Kivistöä ja Neuvostoliiton kultuurija tiedekeskuksen johtaja V. N. Shishkinä. Korkea-arvoinen neuvostoystäväni puhui kuinka neuvostoliittolaisia ilahduttaa se lämpö ja ystävällisyys, jolla suomalaiset kuvaavat naapurimaataan ja sen kansaa. Tämähän on tosi, uskonhan minä. Maaherra avasi näyttelyn ja melkein tervehti minua, olin siis tyytyväinen ja siirryin eteenpäin. Sain vangittua coctailtikkuuni kaksi nakitsua ja kolme oliivia ja kädessäni hymyili lasillinen kuningas alkoholia, olin saavuttanut päämääräni. Yritin parhaan kykyni mukaan tutustua itse näyttelyyn, joka osoittautui mahdottomaksi sillä koko ajan piti hymyillä ystävällisesti, tervehtiä muita merkkihenkilöitä ja rupatella mukavia. Tapahtuman suosio oli ilmeisesti ylittänyt odotukset ja tehnyt itse näyttelyyn tutustuimsen mahdottomaksi. Päätin siirtyä yläkertaan. Yläkerrassa tunnelma oli huomattavasti rauhallisempi. johtuen osittain tarjoilun vajavaisuudesta, pelkkää teetä ja sokeria. (Saanen huomauttaa arvon helsinkiläiset taitelijat. Olisitte voineet hankkia edes kunnon kehitysmaateetä eikä mitään ylikallista Tvvainingsmössöä, sillä tyyli on köyhän perusoikeus). Sekavasta mielentilasta johtuen en kyennyt tutustumaan TALVIPALATSI -näyttelyyn kovin asiallisesti. Onneksi kuitenkin rock-taitelija Ulmanen saapui paikalle ja kävimme hänen kanssaan pitkän syvällisen keskustelun taiteen syvimmästä olemuksesta. Päiväni oli pelastettu. Näyttelyhuoneiston keskellä olevasta mustasta armeijan puolijoukkuetelttaa muistuttavasta hökötyksestä alkoi kuulua epämääräistä kuminaa. Joku soittaa bongo-rumpuja, äkkiä kuulemaan. Teltassa oli mieletön meno, shamanismi iski pääkoppaan kaikella voimalla. Ei tätä kestä selvinpäin. Poistuessani teltasta kuulen vahingossa seuraavan keskustelun: MIES: Eihän me kultaseni tuonne telttaan mennä. VAIMO: Eipä, kai? MIES: Eipä taideta olla enää telttailuiässä. Heh, heh. Marja Lähde-Takala Eteläinen Afrikka Talven teemana Talven ohjelmassa korostetaan tällä kertaa kansainvälisyyttä ja käsitellään erityisesti afrikkalaista kulttuuria ja eteläisen Afrikan yhteiskunnallista tilannetta. Eteläinen Afrikkakongressin tarkoituksena on tarkastella laajasti koko eteläisen Afrikan tilannetta sen kulttuurihistoriallista. taloudellista ja poliittista taustaa vasten. Kongressissa pohditaan kolmea eteläiseen Afrikkaan liittyvää kysymystä, Etelä-Afrikan mustan enemmistön kamppailua rotusortoon perustuvan järjestelmän lakkauttamiseksi, Namibian itsenäisyystaistelua sekä Etelä-Afrikkaa ympäröivien edistyksellisten ns. SADCCmaiden tulevaisuutta Suomen ja muiden pohjoismaiden talousja kulttuuriyhteistyön kohteena. Kongressin tavoitteena on syventää kansalaisten tietoisuutta sekä Etelä-Afrikan, Namibian että SADCC-maiden tilanteesta. Toisena tärkeänä tavoitteena on edistää Etelä-Afrikan eristämistä koskevaa keskustelua, aktivoida kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä toimimaan EteläAfrikan eristämiseksi samoin kuin pyrkiä luomaan paineita lainsäädännöllisten eristämiskeinojen laatimiseksi. Eteläinen Afrikka-kongressin pääalustajina ovat mm. etelä-afrikkalainen kirjailija Wally Serote. edustajat ANC:stä ja SWAPO:sta sekä alivaltiosihteeri Martti Ahtisaari. Kongressin päätöskeskustelussa on mukana joukko merkittäviä vaikuttajia valtion, kirkon, teollisuuden, ammattiyhdistysliikkeen ja kansalaisjärjestöjen piiristä kuten pääsihteeri Helena Kekkonen (Eelak), toimittaja Börje Mattson (Suomen Rauhanpuolustajat/Afrikka-komitea) ja puheenjohtaja Risto Kuisma (AKT). Kongressin teemaan liittyy myös laaja ja monipuolinen taideohjelmisto. Nykyisin New Yorkissa asuva eteläafrikkalainen jazz-pianisti ja säveltäjä Abdullah Ibrahim (Dollar Brand)trioineen on tämänkertaisen Talven kansainvälisesti tunnetuin vieras. Afrikkalaisia tunnelmia välittävät myös Jaakko Löytty ja Suomessa asuva namibialainen ryhmä. Sekä afrikkalaisten elokuvien sarja. VUOSI TULEE AINA ALKAA HYVILLÄ KIRJOILLA Filosofiaa Bonaventurasta Rortyyn — pelkkää huumetta? Sitäkin löytyy: Hume, On Human Understandlng. Lisäksi Econ Semlotlcs, Hussalnln Foucault, Cocteaun Kauhukakarat, Taidehallin Performance... Lyhyesti, skaala on jossakin Juoppouden juurien ja Tulevaisuudentutkimuksen välillä. Entä lehdet: ALOHA, Kulttuurivihkot, SETA, Taide, IHMISKUNTA, Ydin, FILMIHULLU, Suomi, CITY... Ja lopuksi ALLES IN ORDNUNQ eli NAISTEN RAUHANKALENTERI vuodelle 1986! TERVETULOA, AVOINNA MA—PE 9—15.30. KIRJA-ALE: kysy pienkustantajien alennuskirjolsta! TULOSSA: LIBRI ACADEMICIN kirjanäyttely Kampus-kirjassa alkaen KAMPUS-KIRJA
8 Irtoseinän takainen maailma Tunnen lievää ällötystä liittyessäni tämän kirjan mairepuhujien kerhoon. Hyvin tiedetään, miten liiallinen kehuminen vie halun tutustua koko asiaan. Lausumat tyyliin "Koko arvostelijakunta on hetkeksi heittäytynyt polvilleen" lykkäsivät lukemista kuukausikaupalla. Sitä paitsi semmoinen arvio osoittautui aivan vääräksi: tämän kirjan luettuaan kävelee kiivaasti aivot säkenöiden ja kokonaisuus kuumana. Teosta voi käsitellä vaikkapa seuraavien kolmen teeman kautta. Paska "...kitsch tarkoittaa paskan kieltämistä, sekä sananmukaisesti että kuvaannollisesti. Kitsch sulkee näköpiiristään kaiken mikä inhimillisessä olemisessa on olennaisen kelpuuttamatonta", kuvaa Kundera pikkuporvarillista todellisuutta. Tällainen vaatimus todellisuudelle, paskan ulostaminen siitä, on tavanomaisen politiikan perussääntöjä. Juuri kitschin takia eräs päähenkilöistä torjuu kommunismin, esteettisistä syistä. Sabina saattaisi hyväksyä kommunistisen politiikan sinänsä. Mutta leniniläisessä muodossaan se perustetaan kitschiin. Ihanteelliset neukkukuvat esittelevät alaruumiittomia paperidraamoja ja Sabinaa alkaa inhottaa. Hän hyväksyy ennemmin reaalisen sosialismin urkkijoineen, poliiseineen ja jonoineen kuin kitschin, joka esitetään kommunismin ihanteena. Ja yhden valtaryhmän hallinnassa siirrytään yhden kitschin totalitariaan. Hymyilevän veljeyden rivistä poikkeaminen rangaistaan ankarasti. "Kitsch on irtoseinä, joka peittää näkyvistä kuoleman". Tähän normaalipolitiikka juuri pyrkii. Suolien kurina, kuoleman irvokas sovittamattomuus, epävarmuus ja kysymykset poistetaan huolellisesti sosiaalisesta todellisuudesta. Katsokaapa vaikka lestadiolaista lausujamestaripoliitikkoa: irtoseinä on mestarillisesti asetettu paikalleen. Kaikki hänen taitonsa on asetettu tähän torjuntaan, jossa keveys asetettaisiinkin raskauden ja painon sijasta ihanteeksi. Se ei ole mahdollista eikä saa olla. Tällaisen oikeistokitschin vasemmistolainen versio on Suurmarssin kitsch. Rauhanmarssivöyhkät, kuten Franz, tahtovat pitkän yhteiskulun kohti Veljeyttä. Vasemmistolainen kitsch haluaa korvata vallitsevan järjestyksen ja painon omalla painollaan, suurmarssin saappaiden kopseella. Franz päätyy Kamputsean rajalle ennen kuin tajuaa, että marssissa ei ole mitään mieltä hänen kannaltaan. Mutta intellektuellien tapaan hän on halunnut korvata paperielämänsä ja kirjastojen hiljaisen yksinäisyyden massaan kohdistuvalla solidaarisuudella. On helppo havaita tämän 'poliittisuuden' mekanismi. Rakkaus 'työläisiin' tai 'massoihin' on nimetöntä. Franz ja kuka tahansa intellektuelli voi mennä nimettömänä kulkueen massaan, tuntea lihana muun lihamassan voimaa ja humaltua yhteisyyden poliittisen voiman kokemisesta. Tällöin hänen ei myöskään tarvitse olla vastuussa suhteestaan tähän kehojen massaan. Sitä ei ole yksityisinä ihmisinä vaan vain massana, kokonaisuutena. Intellektuelli sulautuu massaan ja voiman kokemukseen tahallaan identiteettinsä joksikin aikaa hukaten. Tällä aistillisella kokemuksella hän pyrkii tasapainottamaan porvarillisen intellektuellin työskentelynsä, eli fenomenologian harrastuksensa. "Kitschin valtakunnassa vallitsee sydämen diktatuuri". Eli kitsch-politiikka perustuu tunteiden herättämiseen. On lietsottava sellaisia tunteita, että riittävän suuret joukot voivat niihin samastua. Samalla kun asetetaan irtoseinä paikalleen peittämään irvistelevä kuolema, katse kohdistetaan positiiviseen kohteeseen: isänmaallisuuteen ("kunniavelka sotiemme veteraaneille") tai lapsirakkauteen ("länsimaisen kulttuurimme perusta on perhe"). Todellisuudessa on vain vähän väliä sillä, onko iskulauseilla mitään tekemistä totuuden kanssa. Paskanvastaisilie ihmisille asiat perustuvat tunteen kokemiseen. Ensimmäinen liikutus on aito jokaiselle. Kundera liikuttui selaillessaan Hitleriä käsittelevää kirjaa ja muistaessaan lapsuutensa; minä katselin tippa silmässä jouluyönä kaksikymmenvuotiaiden sankarihautoja. Mutta johtopäätökset ovat kylmät: Kundera päättelee inhimillisen kokemuksen olevan kyynelissään kyynisen: mitäpä ovat leireillä kuolleet sukulaiset siihen verrattuna, että kokemus kykenee kaivamaan ainaiseksi kadotetun lapsuuden hetkeksi esiin. Ja minä kiroilin pappia joka oli lupaillut suoraan taivaaseen pääsemisen sankarivainajille. Näille maalaispojille ja junteille jotka ensi kertaa lähtivät reissuun ja jotka eivät halunneet rintamalle ja taivaaseen vaan pellolle ja illalla naisen jalkojen väliin. puolen tunnin iankaikkisuuteen. "Vasta toinen kyynel tekee kitschistä kitschin". Jokainen itkee. Mutta vain paskanvastaiset ihmiset tekevät liikutuksestaan sellaisenaan ideologian ja politii kan. Paskamaisia tyyppejä alkaa vastustamattomasti naurattaa. Kundera jatkaa kuitenkin heti edellisen perään näin: "Maailman kaikkien ihmisten veljeys on luotavissa vain kitschin varaan" (s. 314). Minun piti lukea lause toiseen kertaan. Hymy hyytyi hetkeksi. Paino ja keveys Keskustellessaan painon ja keveyden ongelmasta Kundera on romaaninsa ytimessä. Jossakin määrin on jokaisen valittavissa, millaisen elämän itselleen tekee. Valitako paino, elämän raiteiden selvyys ja turvallisuus ja aikaa myöten lisääntyvä painon tuntu (tai sitten turtuminen, tottuminen), vai valitako keveys, jatkuva irtoaminen ja katsominen jo toisaalle, eteenpäin? Maanläheisyys, aitous ja alistuminen vai merkityksen puute, etsiminen, kapina? Parmenideen alkuperäisessä mallissa keveys on positiivista, raskaus ja paino negatiivista. Mutta eurooppalaisessa kulttuurissa päävirrat ovat painon puolella. Tarvitsee vain viitata 'painottamisen' termin asemaan kaikessa ajattelussa, saksalaisessa ja muussa lihansyöjien kulttuurissa. Sellaisessa 'keveydellä' puhumattakaan 'keventämisestä' on yksiselitteisen negatiivinen arvosisältö. Paino merkitsee auktoriteetin kunnioitusta. Mieleen juolahti esimerkki isän (minun) auktoriteetista. Niko on taas tehnyt kielletyn asian. Jos homma on minusta melko törkeä, sanon: — Kuulehan, sanon nyt sinulle vakavasti. Ja Niko, 2,5 vuotias, kiukkuisena 'vakavuudesta' itkemään valmistautuva: — Et sano vakavasti, ei vakavasti!! Sama kuvio toistuu, se palaa ikuisesti kaikkiin sosiaalisiin ympyröihimme lapsista intellektuellielämän huippuihin asti. Aina löytyy painon asettajia, sormi nousee: minä sanon sinulle vakavasti. Nämä tähdentelijät, "elämän tarkoituksen opettajat", hallitsevat 'sivistynyttä kulttuuriamme'. Painon hyväksymisessä on jotakin syvästi kristillistä. Se merkitsee yhtymistä kristilliseen historiankäsitykseen, että on vain yksi elämä, jota seuraa jako kahteen. Painon hyväksyjät elävät yhden elämän juurtuneina kerran hyväksymänsä raiteisiin. Kunderan kysymys kuuluu: "...mutta minkä arvoista elämä voi olla, jos sen ensi harjoitus on elämä itse". Johtopäätös on, että Einmal ist keinmal. "Jos ihminen saa elää vain yhden elämän. hän ei tavallaan elä lainkaan". Sabinan valinta on keveys. Mutta se on raskas elää. Sabina vilkuilee Franzin kanssa seurustellessaan jo muualle. Jättämisestä ja hylkäämisestä on tulossa hänen identiteettinsä. Negatiivisesti sanottuna se merkitsee kyvyttömyyttä sitoutua mihinkään. Ja Sabina jättää Franzin. Juuri vaimonsa luota muuttanut Franz saa turhaan kolkutella Sabinan ovea. Hän on muuttanut eikä uutta osoitetta anneta. Viimeinen yö on ekstaattinen: "Kumpikin ratsasti toisellaan kuin hevosella. Kumpikin ratsasti kaipaamaansa kaukaisuuteen. Kumpaakin huumasi vapauttava petos. Sabinalla ratsastava Franz petti vaimoaan, Franzilla ratsastava Sabina Franzia". Pahemmin käy Franzin. Uuden tyttöystävänsä luota hän lähtee Kamputseaan mielenosoitusmarssille. Juuri oivallettuaan marssin älyttömyyden hän joutuu tappeluun ja kiidätetään kuolemaan kotiin Sveitsiin. Seuraa makaaberi loppukohtaus. Leski sieppaa entisen miehensä ja Franz lasketaan lopullisen painon alle hautaansa aviomiehenä, jolla oli pikku villitys, ei sen pahempaa, sellaistahan sattuu. 'Ruma rillipää' tyttöystävä jää yksin pyrskimään varastettua miestään. Painon ja keveyden ongelmaa työstää hienosäikeisesti kertomuksen kantava tarina, Tomasin ja Terezan rakkaus. Tomasille rakkaudesta Terezaan tulee elinikäinen kamppailu painoa vastaan keveyden puolesta, Terezalle rakkaus Tomasiin on pikemminkin mahdollisuus painon löytämiseen liian keveyden vastustamiseksi, elämän merkityksen hahmottamiseksi. Varsin sovinnainen roolijako siis pikkuporvarillisten ennakkoluulojen kannalta. Mutta kertomus on kaikkea muuta kuin kaavamainen. Naisen ja miehen asenne sukupuoliseen rakkauteen on teeman ydin. Rakkaus on menetelmä, jolla ihminen pyrkii vapauteen valitsemansa tavoitteen (keveys ja paino) mukaisesti. Se on samalla myös totuuden etsimisen ja politiikan menetelmä. Naiminen todellisuuden etsimisenä Tomasin elämä on naisiin suuntautunutta todellisuutta. Tällaiset huorimukset Kundera jakaa kahteen ryhmään: lyyrikkoihin ja eepikkoihin. Lyyrikot etsivät naisista vain yhtä ja samaa ihannettaan. Heidän naisensa ovat aina samanlaisia, nimet vain vaihtuvat. Eepikot, kuten Tomas, taas etsivät erilaisuutta. He tutustuvat todellisuuteen naimalla kaikenlaisia naisia. He eivät pety, koska saavat mitä haluavat, ja siksi sovinnainen moraali ei anna heille anteeksi toisin kuin lyyrisille huorimuksille. Tomasin toiminnassa on ontologinen ja sosiaalinen (poliittinen) taso. Ontologisella tasolla naiminen merkitsee inhimillisen erilaisuuden tutkimista ekstaattisissa tilanteissa. Naidessaan Tomas tutkii naisen ääntelyä, eleitä, kasvoja. Salaperäinen miinus paljastuu vain tällä tavalla Tomasille. Naisten (ihmisten) erilaisuus paljastuu tietysti kaikilla muillakin tavoin; maun, asenteiden, suhtautumisten jne, kautta. Mutta sukupuolisuus on sikäli erilaista että se on valloitettava. Siinä ilmenevästä yksilöllisyydestä ei voi saada tietoa yhtä vaivattomasti kuin toisen mielipiteestä kukkakaalista tai rauhankysymyksistä. Siksi Tomasin pyrkimys tietoon inhimillisen syvyydestä on samalla kertaa pyrkimystä maailman valloittamiseen. Ilman toista ei ole toista. Tomasille kaikki tieto on saavutettavissa vain sukupuolisuuden kautta. Vasta flirttailun, hyrinän ja naimisen akteissa voidaan saavuttaa todellista tietoa. Kundera asettaa tämän pyrkimyksen poliittiseen kontekstiin. Tomas on kirurgin virastaan erotettu ikkunanpesijä, poliittisen vastarinnan yksi symboli miehitetyssä Tsekkoslovakiassa. Poliittis-isänmaallinen myötätunto kohdistuu miehittäjiä vastustaneisiin intellektuelleihin, jotka vastarintansa tunnukseksi on suistettu suoritustason töihin. Kaikki haluavat kirurgin ikkunanpesijäkseen ja pian Tomas vaeltaa paratiisiksi muuttuneessa Prahassaan euforisessa humalassa, jota pysyttävät viina, ruoka ja alati vaihtuva pimperoinen. Tomasin tutkimusretkistä naisiin tulee näin myös mahdollisimman näkyvä poliittisen protestin ele. Tämä ei tietenkään sovi kovin hyvin Terezan käsitykseen suuresta rakkaudesta. Pian poliittiset olot alkavat vakiintua miehityksen harmaaksi hyväksymiseksi, ja paino valtaa taas alaa. Paino ulottuu myös Tomasin ja Terezan elämään. He muuttavat maalle kuorma-autokuskiksi ja paimeneksi. Eeppinen huorimus ja rajatilojen kokija elävät kolhoosin maalaisidyllissä, hoitavat koiraansa. Kolhoosin puheenjohtaja koputtelee ovella talutellen ainaista toveriaan: "Herra tohtori! Herra tohtori! Täällä on porsas puheenjohtajineen." Idyllin sisällä lymyävät kuitenkin painon ja keveyden ongelmat, henkilökohtaisella ja poliittisella kokemuksen tasolla. Ne ovat ongelmia, joihin ei ole lopullisia ja oikeita ratkaisuja. Silti ne ovat pakollisia, kiertämättömiä kysymyksiä, jotka on pakko ratkaista jotenkin. Ikuinen paluu Kunderan todellisuuskäsitys haluaa esittää ikuisen paluun mahdollisuuden. Ihminen voi hyväksyä kitschin, pysähtyneen onnen tilan. Tai hän saattaa alkaa matkan paskan läpi palatakseen samoihin kokemuksiinsa kenties hiukan viisastuneena mutta yhtä ilmeisen avuttomana ratkaisemaan 'oikein' ongelmiaan. Irtoseinien takaisen paskan olemassaolon hyväksyminen kuitenkin vapauttaa. Siksi Kunderan maailman halki matkaaja hyväksyy välittömästi oivaltaen Nietzschen lausuman: "Mitä minun täytyy tehdä tullakseni onnelliseksi? Sitä en tiedä, mutta sanon sinulle: ole onnellinen niin voit tehdä mitä tahansa" Jukka Kanerva Milan Kundera: Olemisen sietämätön keveys. WSOY 1985. Suom. Kirsti Siraste.
9
10 **Tervetuloa Suomen Ateenaan!^Mikäli olet mahdollisesti lukioopintojesi loppusuoralla ja ihmettelet itseksesi. että mihinkähän sitä tämän jälkeen yrittäisi änkeytyä aikaansa kuluttamaan tai jos sinulla on jopa niinkin korkeita tavoitteita kuin esimerkiksi tiedon hankinta, itsesi sivistäminen tai muu vastaava asia, niin jatka lukemista. Tai jos olet vaan muuten kiinnostunut eräästä Suomen hienoimmista kaupungeista tai äärimmäisessä tapauksessa vain muuten haluat lukea jotain mielenkiintoista. niin keskitypä seuraaviksi muutamaksi minuutiksi lukemaan todella mielenkiintoista tarinaa kaupungista nimeltä Jyväskylä. Kuten siis tiedät, on olemassa kaupunki, joka omistaa nimen Jyväskylä. Se sijaitsee ns. Keski-Suomessa eli se on maamme keskeisimpiä kaupunkeja. Jyväskylä on melkoisen vanha kaupunki: Keisari Nikolai II:n armollisella asetuksella se perustettiin jo vuonna 1837. Ensimmäisen henkikirjan mukaan Jyväskylässä asui 189 henkilöä — sittemmin väestön määrä on hieman noussut. Nykyisin lienee jyväskyläläisiksi itsensä mieltäviä noin 64 000. Jos harkitset Jyväskylää opiskelukaupunkina, niin valinnasta voimme onnitella Sinua. Nimittäin Jyväskylä on todella sopiva paikka opiskeluun. Ja onhan se sopiva paikka moneen muuhunkin, mutta se on taas toinen juttu... Tällä kaupungilla ovat etuina mm. se, että se ei ole liian suuri. eikä liian pieni (tosin riippuu oleellisesti, mistä päin maailmaa tulet — jos tulee Helsingistä Jyväskylään opiskelemaan, saattaa paikka tuntua melkoisen pieneltä...). Lisäksi voi mainita sen, että kaupungin asukkaat ovat erittäin sympaattista väkeä noin keskimääräisesti ajatellen. Ehkä kuitenkin tärkein asia. minkä vuoksi sinun kannattaa valita opiskelupaikaksesi Jyväskylä. on tietysti Jyväskylän kuuluisa Yliopisto ja ennen kaikkea kaupungin vahva asema Suomen koulutuksen historiassa. Perinteinen koulukaupunki Tännehän perustettiin ala-alkeiskoulu jo vuonna 1847 ja Jyväskylän lyseo 1858. Maailman ensimmäinen suomenkielinen opettajainvalmistuslaitos perustettiin puolestaan 1863 Jyväskylän Seminaarin nimellä. Vuonna 1934 perustettu Kasvatusopillinen korkeakoulu laajennettiin vuonna 1958 yliopistoksi ja kun vielä mainitaan että tämän puulaakin nimi muuttui vuonna 1967 Jyväskylän Yliopistoksi, niin olemmekin päässeet siihen laitokseen, joka sinua todennäköisesti eniten kiinnostaa. . Onhan toki kaupungissa lukuisia muitakin hyvin hyödyllisiä ja mielenkiintoisia opinahjoja, kuten sairaanhoitoalan opistot, ammattikoulut, kotitalousja ravintolatalouskoulut sekä tietysti pakolliset merkonomien valmistuslaitokset (merkonomejahan ei koskaan ole liikaa...) ja tekniset opistot; mutta koskapa tämäkin juttu ilmestyy Jyväskylän Ylioppilaslehdessä, keskitytään tässä puhumaan akateemisen opiskelun tilanteesta Jyväskylässä. Jyväskylän Yliopisto on ihan kiva paikka. Sieltä löytyy varmasti useimmille suomalaisille abeille jotain mielenkiintoista. Voit tulla Yliopistoon opiskelemaan joko kasvatustieteitä, humanistisia tieteitä, yhteiskuntatieteitä, matemaattisia ja luonnollisia tieteitä tai liikuntatieteitä. Tämä viimeksi mainittu on lajissaan ainoa Suomessa (jos pääset yliopistoon opiskelemaan, tätä oli turha humauttaa, tulet nimittäin varmasti huomaamaan itsekkin, kuinka ainutlaatuisia liikunnanopiskelijat ovat...). Jokaiselle siis löytyy jotain. Vain siinä tapauksessa, että haluat tulla isona lääkäriksi tai juristiksi, Jyväskylän Yliopisto ei voi sinua auttaa. Eli mikäli siis haluat menestyä elämässä mene jonnekin muualle. No, eihän asiaa voi ihan noin jyrkästikään todeta, sillä Jyväskylässä voit lukea itsesi esim. ekonomiksi tai lukea kieliä tai taidehistoriaa ja päätyä sitä kautta esim. ekonomin vaimoksi. Joten menestyksen portit eivät ole Jyväskylässäkään kokonaan suljetut. Kun sitten läpäiset pääsykokeet ja tulet opiskelemaan Jyväskylään saattaa paikka tuntua sinusta jonkin verran oudolta. Sinulle puhutaan koulutusohjelmista, opintoviikoista, demonstraatioista, tenteistä (hyi olkoon!), tutustumiskäynneistä ynnä muusta sellaisesta, mikä sinänsä onkin tuiki tärkeää. Mutta vaikka opiskeluun liittyvät asiat ovat vaikean näköisiä, ei ole kuitenkaan syytä rasittaa itseään niillä loppuun ennen kuin homma on kunnolla edes alkanut, vaan yhtä tärkeää kuin itse opiskelu on se, että katselet hieman ympärillesi. Ja Jyväskylässä riittää katseltavaa. Asumisen vaikeuksia Ennen kuin alat katsella ympärillesi. sinun olisi syytä löytää itsellesi asunto. Varmimmin tämä asia järjestyy sillä, että muutat asumaan Kortepohjaan ylioppilaskylään. Valitettavasti tai onneksi Kortepohja ei pysty tarjoamaan majoitusta kaikille halukkaille. On olemassa myös Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö (KOAS), jonka puoleen voit seuraavaksi kääntyä. Kolmantena vaihtoehtona on sitten asunnon hankkiminen vapailta markkinoilta ja neljäntenä ns. mieron tie, eli siltojen ja veneiden alla asuminen. On hyvinkin mahdollista että kolme ensimmäistä vaihtoehtoa eivät toteudu, sillä Jyväskylässä, kuten muissakin opiskelukaupungeissa, asuntopula on suuri ongelma. Varsinkin syksyisin tämä asuntojen puute näkyy tuntuvasti. Olisikin hyvä, jos voisit hoitaa asumisasiasi kuntoon jo hieman ennen syksyn alkamista. Mutta lohduttavaa tilanteessa on kuitenkin se, että joka tapauksessa pääset asumaan ainakin siltojen alle, ja onhan se toki hyvää harjoitusta tulevaisuutta varten (kun muistat vain ottaa mukaan hieman 'lämmikettä'...). Huvielämä vilkasta Kun olet saanut asuntoasiasi järjestykseen ja ensimmäiset tentitkin ovat tulleet hylätyiksi, niin voit aloittaa tutustumisen itse kaupunkiin. Ehkä tärkein asia ja se. mistä kannattaa ainakin aloittaa, on kapakka. Niitä ei nimittäin Jyväskylästä puutu. On jopa laskettu että täällä on kapakoita asukaslukuun verrattuna eniten koko Suomessa. Valinnan varaakin on. Riippuu ihan sinusta itsestäsi, minkälaisessa ravintolassa iltaasi vietät: löytyy diskoja, pystybaareja, elävän musiikin paikkoja, seurustelupaikkoja jne. Kaiken ikäisille löytyy jotain ja paikallinen väestö sekä vanhat opiskelijat pitävät huolen siitä, että lystiä piisaa, viina virtaa ja musiikki soi. Ja naistakin / miestäkin löytyy, pitkää, lyhyttä, vaaleaa, tummaa... valinnanvaraa kyllä riittää. Useille ihmisille hääkellot ovatkin soineet
11 opiskeluajan päätteeksi. Vain harvat ja valitut pääsevät "siviilielämään" vapaina ja terveinä. Vaikka kunnollisten opiskelijoiden vapaa-aika kuluukin pääosin kapakoissa tai muuten vain ryypiskelyn merkeissä, niin on kuitenkin syytä muistuttaa myös kaupungin muista vapaaajanviettomahdollisuuksista. Kuten tunnettua, on Jyväskylä vilkas urheilukaupunki. On Jyp HT. jääkiekon tuleva Suomen mestari, on Kiri. entinen pesäpallomestari ja tuleva lentopallomestari ja tietysti Matti Nykänen, joka tosin nykyisellään kuuluisi yhdistää näihin kaupungin ei-urheilullisiin vapaa-ajanviettotapoihin. Vain kuningaslajissa, jalkapallossa, Jyväskylä on alamaissa. Paikallinen JyP rämpii vasta toisessa divisioonassa. Mutta urheilua kuitenkin kaikenkaikkiaan riittää, mikäli rahaa pääsylippuihin ja kestoa äänijänteisiin löytyy. Ja ei tässä kylässä tarvitse pelkkä penkkiurheilija olla: jos haluat itse urheilla, mahdollisuuksia on paljon: laskettelua, hiihtoa, sisäpelejä (joista erityisesti suosittelen squashia) ja paljon muuta. Urheilusta puhuttaessa ei tietenkään sovi unohtaa jo mainittua liikuntatieteellistä tiedekuntaa (kunpa sen joskus voisikin unohtaa...). Asiantuntijan kommentti Vieraalta paikkakunnalta Jyväskylään tulo on aina vähän hankalaa. Ja mitä pienempi kotipaikka, sitä suurempi muutos. Itse muistan hyvin kun tulin ensimmäistä kertaa Jyväskylään, opiskelemaan minäkin. Silloin oli syyskuun ensimmäisen päivän harmaa aamu armon vuonna 1968. En mennyt suoraan yliopistoon. vaan aloitin vähän vaatimattomalta tasolta, nimittäin Cygnaeuksen kansakoulun luokalta I C. Ikää minulla oli kokonaista 6 vuotta. Ja kyllä täytyy todellakin tunnustaa, että outoa oli, kovinkin outoa, sillä muutin Jyväskylään itäisestä Keski-Suomesta. Oli jopa niin outoa, että ilman äitiä ei koulumatkaa uskaltanut alkuun kulkea. Yliopisto-opiskelut aloitin sitten vasta vuonna 1981. Siinä vaiheessa kaupunki oli käynyt jo vähän tutummaksi. Niinpä voin tätä kirjoittaessa todeta, että tutustuttuani kaupungin koululaitokseen sen eri tasoilla 18 vuoden aikana, minulla on siitä pääasiassa myönteistä kerrottavaa, mitä nyt joku jälki-istunto 'Synkkärillä' vähäisinä poikkeuksina. Ja asiantuntija olen arvioimaan myös itse kaupunkia: paikka on hyvä, ei tietysti mikään paratiisi, mutta kuitenkin hieno kaupunki asua ja opiskella. Ja siksipä voinkin suositella tätä kylää juuri Sinun tulevaksi opiskelukaupungiksesi. Olet tervetullut 'Suomen Ateenaan'. Opiskelu leikkinä Ylioppilaskunnan tehtäviin kuuluu opiskelijoiden kaikinpuolisen ylösrakennuksen syventäminen, laventaminen ja laajentaminen. Niinpä korkeakoulupolitiikka on keskeinen etujärjestötoiminnan muoto. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalla on tehtävää varten oma sihteerikin. Virkaa hoitaa nykyään liikuntalainen Arto Tiihonen, joka esitti Jylkkärille mietteitä korkeakouluihin aikoville abiturienteille. Onko ylipäätään järkevää pyrkiä heti lukion penkiltä yliopistoon vai kannattaisiko pitää ns. välivuosi? "Sanana välivuosi lähinnä hirviö. Se sisältää ajatuksen, että korkeakouluun pääseminen on jokin pakko. Kyllä se on yhtä tärkeä vuosi kuin mikä muu tahansa. Korkeakouluun kyllä kannattaa yrittää heti. Vaikkei pääsisikään, on pääsykoe sinällään kiinnostava kokemus." "Ei ole suinkaan paha asia, jos hankkii kunnon ammatin ennen korkeakouluun tuloa", kuuluu erään toimiston vakioasiakkaan kommentti. Artsin mielestä yliopisto-opiskelu on niin tärkeä asia, että pyrkiä kannattaa vaikka olisikin ammattitutkinto. Välivuotta ei kuitenkaan ole syytä pelätä, eivät lukuhalut sen enempää kuin opiskelurutiinitkaan siitä häviä. Eräs peruste välivuoden viettämiselle voisi olla sen tarjoama mahdollisuus ottaa etäisyyttä lukion kurssimaiseen pakertamiseen — siis mahdollisuus aikuistua ennen korkeakouluun siirtymistä. Mutta eikö yliopisto-opiskelu ole tutkinnonuudistuksen jälkeen ollut samanlaista putkea kuin mikä muu koulutus tahansa? "Opetusministeriöltä tuli juuri ensimmäiset tutkinnonuudistuksen jälkeiset ohjeet, joilla pyritään väljentämään tiukkaa tutkintorakennetta. Muutosprosessi on vielä ensi syksynä käynnissä, joten uusi opiskelija tulee (toivottavasta uudistushenkiseen yliopistoon. Niinpä tulija voi joutua melkoisesti lukiosta poikkeaviin opiskelukäytäntöihin. Tällöin on myös ajattelutavan muuttaminen välttämätöntä." Onko sitten joku erityinen syy pyrkiä juuri Jyväskylään, onhan niitä suurempiakin korkeakouluja ja suuremmissa kaupungeissa? Liikunta on eräs pointti. Tiedekunta on maan ainoa (näin ollen epäilemättä myös paras), joten liikuntamahdollisuudet ovat muillekin kuin alan opiskelijoille maan parhaat. "Kasvatustieteet, taidekasvatus, erityispedagogiikka...", palailee kopo-sihteerin muisti. "Opintoalaa valitessa on kuitenkin syytä painottaa sitä mikä kiinnostaa, eikä niin tuijottaa ammattitutkintoon." Arto esittää omana mielipiteenään, että tekniset ja kaupalliset alat ovat saaneet liikaa arvostusta humanististen ja yhteiskuntatieteellisten opintojen kustannuksella. Jyväskylän etuna monitieteisyys — kampuksella voi tutustua hyvin monenlaisiin ihmisiin — mutta yliopisto on kuitenkin riittävän pieni, joten anonyymyin massayliopiston tunnetta tuskin syntyy. "Ei kuitenkaan niin pieni, että tieteellinen puoli kärsisi", tarkentaa sihteeri. "Ja kampusalue on kaunis!" Loppuhuojennuksessaan Arto painottaa, että opiskelu ei ole tutkinnon tavoittelua vaan sivistymistä, itsensä kehittämistä, omien rajojen koettelua, leikkiä..." Leikkivä ihminen on kehityskykyinen ihminen." D D D YLIOPPILASKUNNAN jäseneksi päätyy jokainen uusi yliopisto-opiskelija, halusi sitä tai ei. Jäsenyys on näet asetukseen perustuen pakollinen. Niinpä onkin syytä heti korkeakouluun tullessaan selvittää, mitä hyvää reilun kahden sadan markan jäsenmaksun vastineeksi saa. Jyväskylässä ylioppilaskunnan toiminnot on jaettu kolmeen sektoriin: yritystoimintaan, asuntolatoimintaan ja varsinaiseen toimintaan. Yritystoiminta tulee omillaan toimeen ja asuntolatoiminnan kustantavat Kortepohjan vuokralaiset, joten varsinainen toiminta on se alue, jonne jäsenmaksurahat katoavat. Kädessäsi oleva lehti on ylioppilaskunnan palveluista näkyvimpiä ja taatusti eniten kiistoja herättänyt. Varmasti vielä tuomiopäivän aattonakin riidellään siitä, pitäsikö Jylkkärin olla kulttuurijulkaisu, uutislehti, ainekerhotiedote vai värityskirja. Olipa näkemys mikä hyvänsä, uudet opiskelijat ovat kaikkien muiden ohella ideoineen tervetulleita yo-talon yläkerrassa sijaitsevaan toimitukseen. Ylioppilastalolla sijaitsee JYY:n hermokeskus: toimituksen ja toimistojen lisäksi siellä on Ravintola Ilokivi, jossa on monen opiskelijapoliitikon maksa karaistu. Talolla esiintyy Jyväskylän ylioppilasteatteri, siellä kokoontuvat valiokunnat... Lyhyesti sanottuna: jos ylioppilaskunnassa on enää henkeä niin se kummittelee juuri Talolla. Ylioppilaskunnan arkipäivän aktiviteeteista ovat tärkeimpiä opintososiaaliset kysymykset. Tutkinnonuudistuksen kritiikki on ollut eräänlainen johtomotiivi yo-kunnan toiminnassa jo kymmenisen vuotta, ja nyt on OpM näköjään siirtynyt samoille linjoille: tutkintojen kurssimaisuutta tullaan lähitulevaisuudessa väljentämään. Opiskelijoiden oikeusturva eräillä ongelmalaitoksilla. asuntovaikeudet, vähemmistöjen ja väliinputoajien erityisongelmat ovat JYY:n sihteereiden jokapäiväistä leipää, ja lienee varmaa, että vain murto-osa palvelujen tarvitsijoista tietää hakeutua ylioppilastalolle purkamaan huoliaan. Viime aikoina on viritelty keskustelua pakkojäsenyyden mielekkyydestä: onko oikein pitää väen väkisin yllä järjestöä jonka tekemisistä vain opiskelijoiden murto-osa näyttäisi olevan kiinnostunut, läskihän äänestysprosentti JYY:n vaaleissa muutamana vuonna alle kahdenkymmenen. Vaikka pahin poliittinen syväsukellus näyttäisi olevan ohi, kyselijöitä tulee varmasti riittämään vastaisuudessakin. Yksiselitteisesti epäilijöille tuskin kyetään vastaamaan, mutta erään neuvon voi ainakin esittää: parhaiten asiat selviävät toimintaa seuraamalla ja siihen osallistumalla; tekemisestä ei aivan heti tule puutetta. Numerotietoa Elämme maassa jossa otettiin ensimmäisenä maailmassa väestörekisteri käyttöön, joten jyväskyläläisopiskelijat on tilastoitu jos nyt ei sen pituuden niin aika monen muuttujan mukaan joka tapauksessa. Varsinaisia opiskelijoita on tällä hetkellä kirjoilla 6 1 4 7 kappaletta, joten sijoitumme viidenneksi varsinaisten yliopistojen sarjassa. Suurimmat tiedekunnat ovat humanistinen (2029 opiskelijaa) ja yhteiskuntatieteellinen (1412 opiskelijaa), pienin on puolestaan liikunta alle viidelläsadalla opiskelijallaan. Kasvatustieteellinen ja matemaattis-luonnontie-teellinen pääsevät niukasti tuhannen paremman puolelle. Miespuolisille abiturienteille saatettakoon tiedoksi, että lähes kaksi kolmannesta JY:n opiskelijoista kuuluu naissukupuoleen. Naisistuneimpia ovat kasvatustieteiden ja humanistinen tiedekunta, joissa prosentti kohoaa yli seitsemänkymmenen. Osoitus siitä, kuinka pikkumainen pedanttisuus on syrjäyttänyt vapaan miehisen luovuuden. Vai...? Suosituimmat koulutusohjelmat ovat vieraiden kielten ja taiteiden tutkimuksen koulutusohjelmat humanistisessa tiedekunnassa ja luokanopettajan koulutusohjelma kasvatustieteellisessä. Ammoin toteutetusta tutkinnonuudistuksesta huolimatta edelleen noin kuudennes opiskelijoista ahertaa koulutusohjelmien ulkopuolella. Edelleen avoimissa filosofian, valtio-opin ja kansantaloustieteen tieteenalaohjelmissa velttoilee 8 9 opiskelijaa, joten pieni akateemisen vapauden saareke on säilynyt muillekin kuin n:nnen vuoden opiskelijoille. J o s kaipaat urbaania angstia ja kosmopoliittista meininkiä, Jyväskylä näyttää tilastojen valossa väärältä opiskelupaikkakunnalta. Valtaosa opiskelijapopulaatiosta on sisäsuomalaisia juntteja. Peräti kolmannes on kotoisin Keski-Suomen läänistä, Vaasan, Kuopion ja Hämeen läänistä on kustakin kymmenisen prosenttia. Skandinaavista tunnelmaa luo yksi ahvenanmaalainen opiskelija. Kaupunkilaisia on 6 . 8 prosenttia, maalaisia 3 8 . 3 . Peräti kahden promillen kuntamuotoa ei tunneta. Maalaiset saavat ilmeisesti liikuntaa riittävästi pellonpientareilla, koska liikuntatieteellisessä opiskelevista vain kolmisenkymmentä prosenttia on maalaiskunnista. Agraarisin on matemaattisluonnontieteellinen, kaupunkilaisia on vain 5 7 . 9 prosenttia. Eksotiikkaa tuovat ulkomaalaisopiskelijat, joita on 3 maasta kaikkiaan 7 opiskelijaa. Luku olisi noin kahdeksankertainen, jos m a a s s a m m e pidettäisiin kiinni YK:n suosittelemasta ulkomaalaiskiintiöstä. No, prosentit eivät tietenkään kerro kaikkea, ovathan monet opiskelijaelämän hauskuudet ilmaistavissa paremmin promillemääräisinä. Arto Jääskeläinen
14 Matematiikka ja luonnontieteet Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa kaikilla on tähtäimessä filosofian kandidaatin perustutkinto. Jatkotutkintoja ovat filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Koulutusohjelmat • BIOLOGIAN KOULUTUSOHJELMA Biologian koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita ja tutkijoita (1) uusituvien luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen, hoidon ja suojelun sekä ympäristönhoidon suunnittelun ja hallinnon tehtäviin, (2) vesien luonnontalouden, vesiensuojelun hallinnon ja suunnittelun sekä kalabiologian ja kalatalouden alaan liittyviin tehtäviin, ja (3) biotieteellisten laboratoriotehtävien hoitoon, suunnitteluun ja hallintoon liittyviin tehtäviin mm. terveydenhuollon, tutkimuslaitosten, teollisuuden ja korkeakoulujen palveluksessa. Koulutusohjelma ei anna opettajan pätevyyttä. Koulutusohjelmassa on 1) ekologian ja ympäristönhoidon (15 opiskelijaa, 2) hydrobiologian ja limnologian (14 opiskelijaa), sekä 3) solubiologian suuntautumisvaihtoehdot (11 opiskelijaa). Kaksi ensimmäistä lukuvuotta koostuvat eri suuntautumisvaihtoehdoille yhteisistä opinnoista. Luennoilla ja kursseilla saadaan perustiedot eläinja kasvitieteestä, fysiologiasta, perinnöllisyystieteestä, ekologiasta, solubiologiasta, mikrobiologiasta ja ympäristönhoidosta. Tätä ns. yleisbiologista koulutusvaihetta seuraa opiskelussa eriytyminen suuntautumisvaihtoehtoihin kolmannen opintovuoden aikana. Huomattava osa ekologian ja hydobiologian kursseista pidetään kesälukukauden aikana. Opintojen loppuvaiheessa laaditaan opettajan ohjauksessa tutkielma, jonka tarkoituksena on kouluttaa opiskelija omakohtisen tutkimustyön suorittamiseen. Koulutusohjelma antaa kaikille biotieteilijille tarpeelliset perustiedot eliökunnasta, solun ja organismien rakenteesta ja toiminnasta, eliöiden ja ympäristön vuorovaikutussuhteista sekä luonnonvarojen ja ympäristön hoidosta ja suojelusta. Koulutusohjelman suorittaneen on tunnettva biotieteiden tietorakenne, biotieteiden ja muiden tieteiden välinen riippuvuus ja vuorovaikutus, ja kyettävä yhteistyöhön sekä biotieteilijöiden että muiden ammattija tieteenalojen edustajien kanssa. • FYSIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelmaan otetaan 55 opiskelijaa. Yleistavoittena on kokonaiskuvan antaminen fysiikasta sekä luonnontieteellisen ajattelutavan kehittäminen. Matematiikka on fysiikassa tärkeä työväline, koska fysikaaliset suureet sekä niiden väliset riippuvuussuhteet ilmaistaan matemaattisten käsitteiden avulla. Kulutusohjelmassa selvitellään myös yhteyksiä erityisesti muihin luonnontieteisiin. Fyysikon suuntautumisvaihtoehdossa opiskelu painottuu kahden ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen fysiikkaan ja sen soveltamiseen käytännön tehtävissä. Kahtena ensimmäisenä vuonna opintoihin sisältyy runsaasti matematiikkaa. Opintojen syventävässä vaiheessa erikoistutaan johonkin fysiikan osa-alueeseen (kiinteän olomuodon fysiikka, ydinfysiikka, hiukkasfysiikka) ja kurssien valinnalla voi painottaa joko teoreettista tai kokeellista suuntautumista. Kunkin vaihtoehdon sisällä voi vielä valita erilaisten lähestymistapojen välillä, voi. esim paneutua ATK:n soveltamiseen fysikaalisiin ongelmiin. Suuntautumisvaihtoehdossa pyritään antamaan insinöörikoulutusta laaja-alaisemmat valmiudet fysikaalisiin tutkimus-, suunnittelu-, kehitysja tiedotustehtäviin, tutkimuslaitosten, liike-elämän, teollisuuden ja hallinnon piirissä. Aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa on valittava toinen opetettava aine, matematiikka, kemia tai tietotekniikka. Fysiikan pakolliset syventävät opinnot ovat suppeammat kuin fyysikolla, mutta myös aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdosta voi saavuttaa jatkokoulutuskelpoisuuden fysiikassa. • KEMIAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelmaan otetaan 55 opiskelijaa. Kemistinsuuntautumisvaihtoehdon ohjelman tavoitteena on tieteellisesti ja ammatillisesti koulutetun työvoiman tuottaminen erilaisiin tutkimus-, opetus-, valvontaja johtotehtäviin. Tutkinnon suorittaneella tulee olla monipuoliset teoreettiset tiedot kemiallisista ilmiöistä ja valmius ratkaista niiden avulla käytännön ongelmia sekä erikoistiedot yhdeltä kemian osa-alueelta, joita Jyväskylän yliopistossa on valittavana kolme: epäorgaaninen, fysikaalinen tai orgaaninen kemia. Hänellä tulee olla myös tarpeelliset tiedot muista luonnontieteistä ja matemaattisista tieteistä. Aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa pakolliset kemian syventävät opinnot ovat suppeammat kuin kemistinsuuntautumisvaihtoehdossa. toiseksi opetettavaksi aineeksi valitaan fysiikka, matematiikka tai tietotekniikka. Tutkinnon suorittaminen kummankin suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti antaa jatkokoulutuskelpoisuuden valitulla kemian osa-alueella. • MATEMATIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelmaan otetaan 65 opiskelijaa. Matematiikan koulutusohjelma jakautuu matemaatikon, matemaattien tietojenkäsittelyn ja matematiikan opettajan suuntautumisvaihtoehtoihin. Matemaatikon suuntautumisvaihtoehdossa korostuu perehtyminen matematiikan yleisiin rakenteisiin. Opintojen syventävässä vaiheessa opiskelija voi erikoistua yleiseen tai sovellettuun matematiikkaan, jolloin tietojenkäsittelyopin osuus on kuitenkin suppeampi kuin matemaattisen tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdossa. Matemaattisen tietojenkäsittelyn suuntutumisvaihtoehdossa syventävät opinnot kohdistuvat erityisesti matemaattiseen tietojenkäsittelyoppiin, numeeriseen analyysiin ja matemaattisiin ohjelmistoihin, sekä sovellettuun matematiikkaan. Tavoitteena on sijoittuminen matemaattista koulutusta vaativiin tietojenkäsittleytehtäviin ja eräiden oppilaitosten matematiikan ja tietotekniikan opettajiksi. Matematiikan opettajan suuntautumisvaihtoehto antaa pätevyyden peruskoulun ja lukion matematiikan opettajan virkoihin. Matematiikan lisäksi opiskelija voi valita toiseksi opetettavaksi aineeksi fysiikan, kemian tai tietotekniikan. Matematiikan syventävät opinnot ovat suppeammat kuin muissa suuntautumisvaihtoehdoissa. Kaikkien kolmen suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on antaa opiskelijalle matemaatikon perusvalmiudet, tässä eri näkökohtia painottaen. Siten suuntautumisvaihtoehdon valinnalla samoin kuin suoritetuilla sivuaineopinnoilla on merkitystä sijoittauduttaessa erilaisiin koulutus-, tietojenkäsittelyja tutkimustehtäviin. Jokainen suuntautumisvaihtoehto antaa jatkokoulutuskelpoisuuden matematiikassa. Biologian, fysiikan, kemian ja matematiikan koulutusohjelmiin hakevien on jätettävä hakemuksensa yliopiston kirjaamoon 6. 6. 1986 klo 15 mennessä käyttäen vahvistettuja hakulomakkeita (biologian yhteisvalinnassa on oma hakulomake). Fysiikan , kemian ja matematiikan koulutusohjelmista saa hakea enintään kahteen koulutusohjelmaan. Hakija voi tulla hyväksytyksi vain yhteen koulutusohjelmaan. Tämän vuoksi hakijan on asetettava koulusLpfcLri-tri A-oikeudet I I O | \ , j \ i, "KÄRÄJÄ 18 VUOtta LOUNASAIKAA TUNTI ENEMMÄN 10.30—15.30 U U T T A ! U U T T A ! DISCO ON SAANUT HÄMYISÄN VALAISTUKSEN — Tervetuloa ihmettelemään itekiviKi ^ m DISCO * ^y ^$uM& Ma—La ^/jgfefeö — Maukkaita pizzoja myös kotiin vietäväksi Musiikin ehdoton ykkönen kaupungissa — kuultavissa iltaisin klo 20.00 alkaen Kokenut.sen =n&3, *«?/^l£fc<> tietää *etf§fa\&
15 Liikunta Liikunnalla — Suomen ainoa muuten — on mahdollisuus valita kolmesta koulutusohjelmasta. • LIIKUNTATIETEIDEN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelma jakaantuu kolmeen suuntautumisvaihtoehtoon. jotka on kiintiöity seuraavasti: — aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto miehet 20 naiset 20 ruotsinkieliset 8 — hallinnon suuntautumisvaihtoehto 10 — valmennuksen suuntautumisvaihtoehto 15 Viimeksimainittuun otetaan opiskelijoita edellyttäen, että hakijat täyttävät muut tiedekunnan asettamat valintaperusteet kestävyys-, taito-, tehoja palloilulajeissa. Hakemusten perusteella kutsutaan valintakokeisiin 312 naisja 312 miespuolista yrittäjää. Kutsu perustuu lukion päästötodistuksen keskiarvoon, liikuntanumeroon ja ylioppilastodistuksen äänimäärään. Lopulliset valintaperusteet suuntautumisvaihtoehdoittain. Aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto: liikuntakoe. esiintymisja opetustuokio, kirjallinen koe ja musiikkikoe. Hallinnon suuntautumisvaihtoehto: alkupistemäärä, liikuntakoe, esiintymisja opetustuokio ja kirjallinen koe. Valmennuksen suuntautumisvaihtoehto: alkupistemäärä, liikuntakoe, esiintymisja opetustuokio, kirjallinen koe ja urheiluja valmennustoiminta. Kokeet järjestetään 7.—10. heinäkuuta 1986. Kutsutuille ilmoitetaan tarkemmat tiedot ajoista ja paikoista. Liikuntakoe sisältää telinevoimistelua, rytmiikkaa ja vapaavoimistelua. palloilua, uintia, perusliikuntaa ja hiihtoa, suunnistusta ja luistelua. Pisteet painottuvat tasaisesti eri lajien kesken. Esiintymisja opetustuokion pituus on kolme ja puoli minuuttia. Valmistautumisaikaa annetaan seitsemän minuuttia. Kokelas joutuu opettamaan valintaryhmän jäsenille jonkin liikuntatehtävän tai leikin. Arvostelussa huomioidaan mm. se kuinka selkeästi oppilaille esitetään annetun tehtävän tavoitteet, sisältö ja toimintaohjeet sekä kuinka osuvasti tehtävien kehittelyvaiheessa käytetään omaa mielikuvitusta ja harkintakykyä ja kuinka oppilaiden ohjaus tilanteessa sujuu. Kirjallisessa kokeessa tentitään seuraavat teokset: N i e n s t e d t — H ä n n i n e n — A r s t i l a : Ihmisen fysiologia ja anatomia. Alusta lukuun "Virtsaneritys" asti paitsi luku 'Tukija liikuntaelimistö". 4. painos. VVSOY-Porvoo. K o r h o n e n — E l o r a n t a — S a n t a l a : Lukion terveystieto. OTAVA 1984. Koe sisältää monivalinta tehtäviä. Musiikkikokeessa arvioidaan hakijan musikaaliset tiedot ja taidot. Koe koostuu musiikkija soittokokeesta. HUOM! Valmennuksen suuntautumisvaihtoehtoon hakevien tulee liittää hakemukseensa hakulomakkeen erikoisosa, jossa on selvitys urheiluja valmennustoiminnasta. Tiedekunta hankkii lisäksi urheilun keskusjärjestön tai erikoisliiton lausunnon niistä opiskelemaan pyrkineistä, jotka kutsutaan valintakokeeseen. • TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelma jakaantuu terveyskasvatuksen suuntautumisvaihtoehtoon ja fysioterapian suuntautumisvaihtoehtoon. Molempiin otetaan kuluvana vuonna 12 hakijaa. Valintakoe järjestetään 7. 7. 1986 klo 8.00 liikuntatieteellisen tiedekunnan salissa L 303. os. Keskussairaalanne 4. Terveyskasvatuksen suuntautumisvaihtoehtoon voivat hakea henkilöt, joilla on terveydenhuollon ylemmän keskiasteen erikoistutkinto tai muu soveltuva tutkinto sekä vähintään vuoden työkokemus alalta. Valinta suoritetaan kirjallisen kokeen perusteella. Tentittävät teokset: H e i k k i n e n & V u o r i (toim.): Liikunta ja terveys. Tammi 1980. L a i t a k a r i : Terveyskasvatus. Johdatus suunnitteluun, menetelmiin ja arviointiin. SHKS 1978. Fysioterapian suuntautumisvaihtoehtoon voivat hakea henkilöt, joilla on lääkintävoimistelijan tutkinto ja vähintään vuoden työkokemus alalta. Valinta suoritetusohjelmat suosituimmusjärjestykseen, mikä on sitova lopullista valintaa suoritetaessa. Koulutusohjelmaa voi myöhemmin opiskelun kuluessa vaihtaa tiedekunnan suostumuksella. Myös kevään ylioppilaskirjoituksissa hylätyt voivat hakea tiedekuntaan ja osallistua valintakokeisiin. Lopullinen hyväksyminen tapahtuu syksyllä, kun asianomainen on hyväksytty ylioppilaskirjoituksissa. Valinnat Biologia Yhteinen valintakoe pannaan toimeen samanaikaisesti 16. 6. 1986 Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistoissa. Kokeeseen voi osallistua millä koepaikalla tahansa. Hakulomake lähetetään siihen yliopistoon, jossa pyrkijä aikoo osallistua valintakokeeseen. Samanaikaisesti voi hakea opinto-oikeutta kaikkiin yliopistoihin asettamalla yliopistot suosituimmuusjärjestykseen, mikä on sitova lopullista valintaa suoritettaessa. Valintakokeisiin Jyväskylässä osallistuvien on oltava Mattilanniemessä D-talon ala-aulassa koepäivänä klo 8.30, jolloin suoritettavan saleihin sijoittumisen jälkeen kokeet aloitetaan välittömästi klo 9.00 päättyen klo 13.00. Kokeeseen osallistujien on valmistauduttava esittämään valokuvalla varustettu henkilöllisyystodistus tai vastaava. Kokeeseen laaditaan 90 monivalintatehtävää, jotka perustuvat seuraaviin oppikirjojen oppimääriin: V i i t a n e n , L e i k o l a , M i k k o l a , S a l k i n o j a S a l o n e n , S i m o l a , S i s u l a , S o r s a , S o r s a , V a r t i a i n e n : Uuden lukion biologia 1 (ISBN 951-010386-1), Uuden lukion biologia 2 (ISBN 951-010387-X) ja Uuden lukion biologia 3 (ISBN 951-011598-3) T a s t , T y r v ä i n e n , M a t t i l a , N y b e r g : Koulun biologia, lukiokurssit 1 ja 2 (ISBN 951-1-07173-4), lukiokurssi 3 (ISBN 951-1-06969-1) ja lukiokurssi 4 (ISBN 951-1-07424-5), Otava. Ruotsinkielinen koe: V i i t a n e n , L e i k o l a , M i k k o l a , S a l k i n o j a S a l o n e n , S i m o l a , S i s u l a , S o r s a , S o r s a , Vart i a i n e n : Biologi för det nya gymnasient, kurs 1 (ISBN 951-52-1021-6), kurs 2 (ISBN 951-52-0829-7), kurs 3 (ISBN 951-52-0894-7) och kurs 4 (ISBN 95152,0979-X), Soderströms, sekä T a s t , T y r v ä i n e n , M a t t i l a , N y b e r g , W i k g r e n L a x : Skolans Biologi, gymnasiekurserna 1—3, (ISBN 951-553-366-X), Svenska läromedel. Lisäksi laaditaan kymmenen ns. harrastuskysymystä. Näiden kysymyksien vastauksia ei voi saada oppikirjoista. Harrastuskysymysten aihepiirit ovat: a) linnut ja muut selkärankaiset, b) hyönteiset ja c) kasvit. Hakijan on ilmoitettava hakulomakkeessa aikooko hän vastata harastuskysymyksiin. Hakijan on myös ilmoitettava sitovasti, minkä aihepiirin harastuskysymyksiin hän aikoo vastata. Jokainen saa vastattavakseen vain yhden aihepiirin tehtävät. Valintakokeen tulokset julkaistaan 30. 6. 1986 klo 12 mennessä korkeakoulujen ilmoitustauluilla ja hyväksytyille lähetetään tieto 30. 6. 1986 mennessä. Hyväksyttyjen on 20. 8. 1986 klo 15 mennessä ilmoitettava saapumisensa kirjallisesti. Mahdolliset oikaisupyynnöt osoitetaan tiedekunnalle ja toimitetaan ylopistonkirjaamoon 14. 7. 1986 klo 15 mennessä. Vastaukset oikaisupyyntöihin palautetaan 29. 8. 1986 mennessä. Lähempiä tietoja valintakokeen tuloksista Jyväskylän yliopiston osalta antaa biologian laitos, puh. 941292411 tai 941-292451, josta myös saa tietoja valintamenettelystä. M a t e m a t i i k k a , f y s i i k k a , k e m i a Koulutusohjelmiin on mahdollista päästä kolmea tietä. Ne ylioppilastutkinnon suorittaneet hakijat, jotka ovat kansallisten matematiikka, fysiikka tai kemiakilpailujen A-sarjassa sijoittuneet kymmenen parhaan joukkoon, valitaan suoraan vastaavaan koulutusohjelmaan. Hakemukseen on liitettävä kahden henkilön oikeaksi todistama jäljennös kilpailussa menestymistä osoittavasta todistuksesta. Osa hakijoista valitaan matematiikan koulutusohelmaan ylioppilastutkinnon matematiikan arvosanan, lukion päästötodistuksen matematiikan ja kemian tai fysiikan numeron ja ylioppilastodistuksen äidinkielen arvosananperusteella. Kemian ja fysiikan koulutusohjelmiin pyrkijöillä huomioidaan lisäksi realikokeen fysiikan ja kemian tehtävistä saadut pisteet. Niille surkimuksille, joiden pisteet eivät riitä suoraan valintaan, järjestetään VALINTAKOE. VALINTAKOKEET P I D E T Ä Ä N : — matematiikassa tiistaina 17. 6. 1986 — fysiikassa ja kemiassa....keskiviikkona 18. 6. 1986 Valintakokeilla voi korvata vastaavat ylioppilastutkinnon suoritukset (matematiikan kokeen arvosana sekä reaalikokeenfysiikan ja kemian tehtävien pistemäärä). Hakija voi osallistua fysiikan tai kemian valintakokeeseen riippumatta siitä, kumman koulutusohjelman hän on asettanut etusijalle. Valintakokeisiin osallistuvien on oltava Mattilanniemessä (ks. yliopistoalueen kartta sisäkannessa) D-talonala-aulassa koepäivänä klo 11.30 jolloin varsinainen koe on klo 12.00—15.00 aulassa ilmoitettavissa saleissa. Matematiikan kokeen tehtävät perustuvat lukion laajaan oppimäärään. Tehtäviä on viisi. Fysiikan ja kemian kokeiden tehtävät perustuvat lukion fysiikan laajaan oppimäärään ja kemian yhteiseen ja valinnaiseen oppimäärään, joita nykyiset lukion oppikirjat noudattvat. Tehtäviä on viisi. Laskuviivaimen ja taskulaskimen käyttö sallitaan kokeissa mutta ei logaritmiym. taulukkojen käyttöä. Kokeisiin osallistujien on valmistauduttava esittämään valokuvalla varustettu henkilöllisyystodistus tai vastaava. Korostettakoon vielä, että matematiikan, fysiikan ja kemian valintakokeet eivät ole pakolliset, vaan niillä on mahdollisuus korvata vstaavat ylioppilastutkinnon kokeet. Lopullista pistemääräälaskettaessa huomioidaan aina parempi pistemäärä. Valinnan tulos ilmoitetaan kaikille hakijoille 17. 7. 1986 mennessä. Hyväksyttyjen on varmistettava saapumisensa kirjallisesti 11. 8. 1986 mennessä. Niiden, jotka eivät ole määräaikaan mennessä varmistaneet saapumistaan, katsotaan luopuneen opiskelijapaikastaan, ja paikka annetaan varalle valitulle henkilölle. Mahdolliset oikaisupyynnöt osoitetaan tiedekunnalle ja toimittaan yliopistonkirjaamoon 3 1 . 7. 1986 klo 15 mennessä. Vastaukset oikaisupyyntöihin palautetaan 29. 8. 1986 mennessä.
Vietä nautinnollinen kahvihetki viihtyisissä kahvioissamme • YLIOPISTON KIRJASTO • PÄÄRAKENNUS • LIIKUNTA • MATTILANNIEMI • MUSICA • SIMPUKKA kaupungin kirjasto • KONSERVATORIO Kahviomme palvelee kaikkia myös yliopiston ulkopuolella olevia asiakkaita. Palveluja myös tilauksesta puh. 291449. Jyväskylän yliopistoyhdistys r.y. hyvää kahvia uunituoreita leivonnaisia pikkulämpimiä jäätelöä juomia taan kirjallisen kokeen perusteella. Tentittävät teokset: H e i k k i n e n & V u o r i (toim.): Liikunta ja terveys. Tammi 1980. • TERVEYDENHUOLLON OPETTAJAN KOULUTUSOHJELMA Terveydenhuollon opettajan koulutusohjelmaan hakevilta edellytetään erikoislääkintävoimistelijan pätevyyttä ja vähintään vuoden työkokemusta alalta. Valinta suoritetaan alkupistemäärien, kirjallisen kokeen ja opetustuokion perusteella, Hakija voi saada aikaisempien opintojen perusteella pisteitä yhteensä korkeintaan 5 pistettä. Nämä pisteet koostuvat fysioterapian erikoistutkinnon tai opettajan tutkinnon arvosanojen keskiarvojen perusteella. Kirjallinen koe: Tentitään kirjat E n g e s t r ö m , Y., Perustietoa opetuksesta. Valtion painatuskeskus. Helsinki 1972. H e i k k i n e n — V u o r i (toim.): Liikunta ja terveys. Tammi 1980. Opetustuokio: Hakijan tehtävänä on luentosalissa opettaa oppilaille jokin yksinkertainen koetilanteessa annettu fysioterapian opetustehtävä. Arvostelussa kiinnitetään huomiota mm. siihen, kuinka selvästi hakija pystyy esittämään oppilaille annetun tehtävän tavoitteet, sisällön ja toimintaohjeet sekä kuinka suuresti opetuksen edetessä käytetään omaa harkintaa ja kuinka hyvin vuorovaikutus oppilaiden kanssa onnistuu. Tärkeää Vahvistetun kaavan mukaiset hakemuslomakkeet kaikkiin koulutusohjelmiin tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon 6. kesäkuuta 1986 mennessä. Myöhästyneitä ja puutteellisia hakemuksia ei huomioida. Kutsu valintakokeisiin hyväksytyille lähetetään viimeistään 24. kesä kuuta 1986. , Fysioterapian ja terveyskasvatuksen suuntautumis vaihtoehtoon ja_ terveydenhuollon opettajan koulutus ohjelmaan hakevien tulee liittää hakemukseen kopic lääkintävoimistelijan tutkinnosta tai terveydenhuollon erikoistutkintotodistuksesta ja ansioluettelo. Syksyn ylioppilaita ei huomioida. Valintakokeeseen osallistuvan on todistettava henkilöllisyytensä. Valintakokeen tulos ilmoitetaan kaikille osallistuneille 3 1 . heinäkuuta 1986 mennessä. Kun kutsu valintakokeisiin lähetetään, ilmoitetaan jo tässä esivalinnassa hylätyiksi tulleille kunkin hakijan henkilökohtainen pistemäärä sekä alimmat hyväksytyt pistemäärät. Tähän esivalintaan tyytymättömien on jätettävä mahdolliset oikaisupyyntönsä tiedekunnan valintatoimikunnalle 27. 6. 1986 mennessä. Virheitä havaittaessa niistä kärsineet hakijat kutsutaan valintakokeisiin. Valintakokeiden jälkeen, kutsuttaessa lopullisesti valittuja opiskelijoita, ilmoitetaan hylätyille, miten he voivat kohdalaan tarkistaa koetuloksensa sekä mihin ajankohtaan mennessä mahdolliset oikaisupyynnöt on tehtävä. Mikäli ratkaisevia virheitä havaitaan, hakijalla on oikeus aloittaa opintonsa samana syksynä. Oikaisu ei aiheuta kenenkään jo hyväksytyksi tulleen opiskelijan paikan menetystä. Opinto-oikeuden siirtäminen ensimmäisenä vuotena sallitaan vain erittäin pakottavissa tapauksissa tiedekunnan harkinnan mukaan. Tiedekunnan vuosikurssimaisesta opiskelusta ja ryhmäkiintiöistä johtuen opintojen aloittamista ei voi siirtää esim. varusmiespalveluksen takia. Kasvatus Kasvatustieteiden tiedekunnassa on kolme kasvatustieteiden kandidaatin tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa suuntautumisvaihtoehtoineen. • Peruskoulun luokanopettajan koulutusohjelma Luokanopettajiksi aikovia otetaan kuluvana vuonna sisään 80, joista naisia 48 ja miehiä 32. Koulutusohjelmasta valmistuu peruskoulun ala-asteen luokanopettajia. • Kasvatusalan hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen koulutusohjelma Opiskelupaikkoja on luvassa tuleville koulutusbyrokraateille 40. Näistä kahdeksan on varattu ammatillisen keskiasteen opettajatutkinnon suorittaneille. Koulutusputkesta pätevöityy tutkimuksen, hallinnon, suunnittelun ja henkilöstökoulutuksen edellyttämiin tehtäviin koulutoimen, julkisen hallinnon, vapaan kansansivistystyön, elinkeinoelämän yms. piirissä. • Erityispedagogiikan koulutusohjelma Koulutusohjelmassa on 25 opiskelupaikkaa, joista 10 on erityispedagogiikan yleisessä suuntautumisvaihtoehdossa ja 15 erityisopettajan suuntautumisvaihtoehdossa. Yleinen suuntautumisvaihtoehto valmistaa erityiskasvatuksen alaan liittyviin tutkimuksen, hallinnon ja konsultaation tehtäviin. Erityisopettajat puolestaan saavat varautua yksilöja pienryhmiin kohdistuviin erityiskasvatuksen tehtäviin. Painotettakoon, että kyseessä ei ole erityisluokanopettajakoulutus. • Muu koulutus Tiedekunta järjestää myös lastentarhanopettajan tutkintoon johtavaa koulutusta, erillisiä erityisopettajan ja opinto-ohjaajan opintoja sekä aineenopettajan kasvatustieteellisiä opintoja. Kolmeen viimeksi mainittuun hakevalta edellytetään aikaisempaa koulutusta. Valinnoista ilmoitetaan erikseen. Valinnat Opiskelijoille, joilla ei ole suomalaista ylioppilastutkintoa, on varattu 5 prosenttia opiskelupaikoista. Pyrkijä joutuu osallistumaan valintakokeeseen ja häneltä edellytetään aiempia alemman tason opintoja. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita otetaan korkeintaan kymmenen prosenttia. Keväällä reputtaneet voivat osallistua muihin paitsi luokanopettajan koulutusohjelman valintakokeisiin. Esivalinta suoritetaan 6. 6. 1986 päättyneen hakuajan kuluessa jätettyjen hakemusten perusteella. Valintakokeisiin esivalinnan perusteella kutsuttaville lähetetään kutsu 27. 6. 1986 mennessä. Valintakoe siihen kutsutuille järjestetään 10. 7. 1986. Erityispedagogiikan valintakokeeseen kutsuttujen tulee ilmoittautua valintakoepäivänä klo 9.00 yliopiston päärakennuksen salissa C 2. Kasvatusalan hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen koulutusohjelman valintakokeeseen kutsutut ilmoittautuvat klo 12.00 yliopiston päärakennuksen saleissa C 1 ja C 2, jolloin alkaa molempiin koulutusohjelmiin hakeville yhteinen kirjatentti. Kutsut opiskelemaan hyväksytyille lähetetään 15. 8. 1986 mennessä. Kasvatusalan hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen koulutusohjelmaan valitaan opiskelijat seuraavien kriteerien mukaan: 1. ylioppilastutkintotodistus 2. lukion päästötodistus 3. opinnot, työkokemus, harrastustoiminta 4. valintakoe Valintakokeeseen kutsutaan 200 hakijaa esivalintapistemäärän perusteella. Kokeeseen kuuluu kaksi teosta: 1. A n t i k a i n e n , A. & N u u t i n e n , P . (toim.) (1982), Näkökulmia kasvatuksen ongelmiin ja tutkimukseen. 2. M o b e r g , S . (toim.), Erilaiset oppilaat. Erityispedagogiikan koulutusohjelmaan esivalitaan hakijat ylioppilastutkintotodistuksen neljän parhaan aineen yhteenlasketun äänimäärän, päästötodistuksen lukuaineiden keskiarvon ja opintojen, käytännön kokemuksen ja taiteellisen lahjakkuuden perusteella. Valintakokeeseen kutsutaan 120 parasta. Koe koostuu yleisessä suuntautumisvaihtoehdossa kirjatentistä, haastattelusta ja soveltuvuuskokeesta ja erityisopettajan suuntautumisvaihtoehdossa kirjatentistä, soveltuvuuskokeesta, haastattelusta ja vapaavalintaisesta suullisesta/musiikkiesityksestä. Kirjatentti on sama kuin hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen koulutusohjelmassa. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen lastentarhanopettajien koulutukseen otetaan syksyllä 1986 50 uutta opiskelijaa. Koulutus on kolmivuotinen. Tutkinnon hyväksytty suorittaminen antaa pätevyyden lasten kasvatusja opetustehtäviin päivähoidon alueella. Opiskelijaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon tai ei-ylioppilas, jolloin noudatetaan opetusministeriön erikseen määräämiä perusteita. Hakuaika päättyy 6. 6. 1986 klo 15.15 Koulutukseen hakeudutaan erillistä hakemuslomaketta käyttäen, jonka voi tilata puh. 941-291 379 tai 291 360. Kutsu valintakokeisiin lähetetään hakupapereiden perusteella niihin hyväksytyille. Valintakoe koostuu ryhmäja yksilötilanteesta, musikaalisuutta mittaavasta kokeesta sekä kirjatentistä. Lähempiä tietoja saa lastentarhanopettajien koulutuslinjan kansliasta puh. 941-291 953 tai 291 979. HUOM! Peruskoulun luokanopettajan koulutusohjelman, erillisten erityisopettajan opintojen, erillisten opinto-ohjaajan opintojen ja erillisten aineenopettajan kasvatustieteellisten opintojen hakuajoista, hakuohjeista ja valintaperusteista tiedotetaan erikseen.
17 Yhteiskunta Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on tarjolla kahdeksan koulutusohjelmaa ja kaksi koulutusohjelmien ulkopuolista tieteenalaohjelmaa. Tutkintoja on kolme: yhteiskuntatieteiden kandidaatin, ekonomin ja psykologian kandidaatin tutkinnot. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnosta haaveilevat voivat hakeutua seuraaviin koulutusohjelmiin: • YHTEISKUNTAPOLITIIKAN JA SOSIAALITYÖN KOLUTUSOHJELMA Koulutusohjelmasta valmistuneet sijoittuvat pääsääntöisesti julkisen sektorin palvelukseen, yhteiskuntapolitiikan tutkimus-, hallinto-, opetusja palvelutehtäviin. Putki jakaantuu teoreettisemmin painottuneeseen yleiseen suuntutumisvaihtoehtoon ja sosiaalityön ongelmiin perehdyttävään sosiaalityön suuntautumisvaihtoehtoon. Koulutusohjelma antaa valmiudet yhteiskuntapolitiikan jatkokoulutukseen. SOSIOLOGIAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelma on teoreettisesti painottunut, joten ammattisuuntautuminen riippuu paljon sivuaineiden valinnasta. Sosiologiasta saatavaa teoreettista tietämystä voi soveltaa monella yhteiskuntaelämän alueella. Tiedotus, hallinto, tutkimus, opetus yms. ovat tärkeimpiä sijoittumisaloja. Työllisyys on kohtalainen. Tutkinto antaa valmiudet sosiologian jatko-opintoihin. • LASTEN JA NUORTEN OHJAUKSEN KOULUTUSOHJELMA Pääaineena koulutusohjelmassa on kehityspsykologia. Painotettakoon kuitenkin heti aluksi, että ohjelma ei valmista psykologeja vaan työtehtävät ovat yleensä joko kehityspsykologian opetusja tutkimustehtäviä tai eri yhteisöjen kulttuurija vapaa-ajantoiminnan, kasvatuksen ja lastensuojelun suunnittelu-, hallinto-, koulutus yms. tehtäviä. Taideharrastukset ja kokemus lasten ja nuorten kanssa pelehtimisestä edesauttaa opintojen etenemistä. Koulutusohjelma antaa valmiudet kehityspsykologian jatko-opintoihin. • TILASTOTIETEEN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelma antaa perustiedot empiirisen tiedon hankinnan ja analysoinnin tilastollisista menetelmistä ja näiden matemaattisista perusteista sekä antaa perustiedot menetelmien soveltamiseen. Harjoitustöiden yhteydessä perehdytään myös atk-työskentelyyn, joten opinnot antavat valmiuden työtehtäviin myös tietojenkäsittelyn alalla. Koulutuksen saaneiden toimenkuva on monipuolinen riippuen erikoistumisalasta, mutta tavallisimpia työtehtäviä ovat tilastolliset suunnitteluja tutkimustehtävät sekä tietojenkäsittelyyn liittyvät tehtävät. Koulutus antaa valmiudet alan jatko-opintoihin. Seuraavat koulutusohjelmat johtavat puolestaan ekonomin tavoiteltuun tutkintoon. • YRITYSTALOUDEN JA HALLINNON KOULUTUSOHJELMA Koulutuksen yleistavoitteena on antaa tietelliset ja ammatilliset valmiudet taloudellisten ongelmien ratkaisuun ja yhteiskunnan resurssien käytön ohjaukseen yritysten ja laitosten tasolla. Suuntautumisvaihtoehtoja on kaksi: yrityshallinnon suuntutumisvaihtoehdossa paneudutaan laskentatoimen hienouksiin kun taas yritystalouteen suuntautuneet harrastavat joko laskentatointa tai markkinointia. Tutkinnon suorittaneet sijoittuvat pääasiassa yritysten taloushallinnon ja markkinoinnin tehtäviin. Työllisyystilanne on pääsääntöisesti hyvä. joskin suhdanteista riippuvainen. Jatko-opintovalmiudet markkinoinnin tai laskentatoimen alalla. HALLINNOLLISEN TIETOJENKÄSITTELYN KOULUTUSOHJELMA Koulutettava saa valmiudet organisaatioiden tiedontarpeen analysointiin, tietosysteemien suunnitteluun ja tietokoneen käyttöön. Valmistuneet kykenevät myös ottamaan vastuun yrityksen tai laitoksen tietojenkäsittelystä kokonaisuutena. Valmistuneet sijoittuvat yleensä tietojenkäsittelytehtäviin julkiseen hallintoon tai yrityksiin tai atk-alan palvelulaitoksiin. Työllisyystilanne on hyvä. Koulutusohjelma antaa valmiudet tietojenkäsittelyopin jatkokoulutukseen. • KANSANTALOUDEN KOULUTUSOHJELM Kanstalouden opiskelu antaa empiirisiä ja teoreettisia valmiuksia analysoida kansantaloudellisia ongelmia. Niinpä tilastollisilla ja matemaattisilla menetelmillä on opetuksessa keskeinen asema. Koulutusohjelman suorittanut kykenee taloudellisten ilmiöiden kuvaamiseen, selittämiseen ja ennustamiseen ja osaa esittää näiden pohjalta toimenpidesuosituksia. Kansantaloustieteilijät sijoittuvat tavallisesti kansantaloudellista asiantuntemusta vaativiin tehtäviin eri organisaatioissa tai tutkimusja opetustehtäviin. Tutkinto antaa mahdollisuuden kansantalouden jatkoopintoihin. Psykologian kandidaatin pätevyyden antaa yksi koulutusohjelma elikkä • PSYKOLOGIAN KOULUTUSOHJELMA Psykologian koulutusohjelmasta valmistuu psykologian kandidaatiksi, joka on psykologin ammattitutkinto. Psykologian tutkimuskohteena on inhimillinen toiminta. Tutkimuskohteensa luonteen vuoksi psykologialla on yhtymäkohtia yhteiskuntaja kasvatustieteisiin, humanistisiin aineisiin, filosofiaan sekä luonnontieteistä fysiologiaan ja biologiaan. Psykologian tutkimustyö edellyttää tilastomatemaattisten menetelmien opiskelua. Ammattipsykologeista suurin osa toimii mielenterveystoimistoissa, kasvatusneuvoloissa, terveyskeskuksissa, sairaaloissa, ammatinvalinnanohjauksessa sekä opetusja tutkimustyössä. Osa toimii yksityistenpalveluksessa teollisuudessa, liikkeenjohtoja organisaatiotehtävissä. Koulutuksessa ei pyritä erikoistumaan vaan yleiskoulutukseen, joka mahdollistaa myöhemmän erikoistumisen. Koulutusohjelma antaa valmiudet psykologian jatkokoulutukseen. Akateemista vapautta voi Jyväskylässä harjoittaa kahdessa koulutusohjelmien ulkopuolisessa tieteenalaohjelmassa. Jos toiveammatti on tutkijatoimittaja, lääninspekuloija, kiertelevä eseisti tms. kannattaa vaihtoehtoa harkita. • FILOSOFIAN TIETEENALAOHJELMA Filosofia jaetaan perinteisesti kahteen päähaaraan: teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan, jotka moelmmat kuuluvat filosofian laitoksen alaan. Filosofian opinnoissa perehdytään keskisiin filosofian aloihin, tieto-oppiin, tieteenfilosofiaan, logiikkaan, etiikkaan, yhteiskuntafilosofiaan ja filosofian historiaan. Tämän lisäksi perehdytään valinnaisesti filosofian erityisaloihin (esimerkiksi kasvatusfilosofiaan ja filosofiseen psykologiaan), jotka välittömästi tukevat muiden tieteiden opiskelua. Työhön sijoittumisessa filosofiaa tarvitaan — filosofian akateemisen opetus ja tutkimusalan ohjella — lähinnä vain lukioasteen filosofian opetukseen: siinäkin se on toistaiseksi sivuaineen luonteinen. Siksi on järkevää valita tutkinnon kokonaisuus siten, että se antaa pätevyyden myös jollekin muulle alalle, koska filosofian korkeinta arvosanaa vaaditaan vain harvoissa akateemisissa opetusja tutkijanviroissa. Tieteenalaohjelma antaa valmiudet filosofian jatkokoulutukseen. • VALTIO-OPIN TIETEENALAOHJELMA Valtio-opin tieteenala on laaja; se kattaa yksilön ja poliittisen maailman suhteet ja ulottuu eri politiikkakäsitysten kautta paikallishallinnon, valtion ja kansainvälisen järjestelmän rakenteiden ja toimintojen tutkimuksiin. Myös aikaulottuvuus on laaja: klassisista politiikkakäsityksistä siirrytään aateja poliittisen historian kautta nykypäivän politiikan muotoihin, teoreanmuodostukseen ja tulevaisuuden politiikan pohtimiseen. Näiden asioiden kriittinen tarkastelu luo pohjaa myös ajankohtaisten poliittisten ilmiöiden luonteen ja merkityksen ymmärtämiselle. Koska valtio-oppia opiskellaan tieteenalaohjelmassa, ei kyseessä ole mikään ammattikoulutus kapealle tehtäväalueelle. Perinteisesti valtio-oppia opiskelleiden työtehtävät ovat liittyneet julkishallintoon, mutta —varsinkaan Jyväskylästä valmistuneille — se ei suinkaan ole ainoa vaihtoehto. Tieteenalaohjelma antaa edellytykset toimia myös poliittisen sivistystason kohottamiseen suuntautuvassa toiminnassa, kuten tutkimuksen, tiedotuksen, aikuisopetuksen ja -kasvatuksen, kultturilaitosten ja järjestöjen tehtävissä, mutta työpaikkojen kirjo ulottuu käytännössä näitäkin laajemmalle. Tieteenalaohjelma antaa valmiudet valtio-opin jatko-opintoihin. Valinnat Valintaperusteina ovat valintakoe, ylioppilastutkintotodistus ja lukion päästötodistus. Myös reputtaneilla ja ei-ylioppilailla on mahdollisuus osallistua valintakokeeseen. Heidän on syytä ottaa hyvissä ajoin ennen hakuajan päättymistä yhteyttä tiedekuntasihteeriin (Maija Salo puh: 292 107). Hakuaika päättyy 6. 6. 1986. Ylioppilaiden ja reputtaneiden valintapistemäärä lasketaan valintakokeen ja opintomenestyksen perusteella. Valintakoe Valintakoe järjestetään ti 24. 6. 1986 alkaen klo 12.00 ja se kestää kolme tuntia. Valintakokeessa hakija vastaa kahteen (Huom! psykologian koulutusohjelmaan hakijat kolmeen valintakoeteokseen.) tiedekunnan määräämistä valintakoeteoksista, jotka kuuluvat hänen hakemiinsa tiedekunnan koulutusohjelmiin tai koulutusohjelmien ulkopuolisiin tieteenaloihin. Mikäli hakija hakee vain yhteen koulutusohjelmaan tai tieteenalaan, toinen teos voi olla mikä tahansa tiedekunnan määräämistä kirjoista. Valintakoe koostuu 10 kysymyksestä (5 kysymystä/kirja/kirjat). Kysymykset ovat esseetyyppisiä tai laskutehtäviä. Kaikkien valintakokeisiin osallistujien on valmistauduttava koetilaisuudessa esittämään valokuvalla varustettu henkilöllisyystodistus tai vastaava. Koulutusohjelma Teos Yhteiskuntapolitiikan ja Valkonen, T., Alapuro, Sosiaali työn ko Alestalo, M. Sand— koepaikka V yläsali lund, T., Suomalaiset — koepaikka V alasali Yhteiskunnan rakenne V alasali teollistumisen aikana, Juva 1985 Sosiologian ko Allardt, E., Sosiologia I, — koepaikka H 313 WSOY, Juva 1983 Tilastotieteen ko IVuolijoki H. — Mänty— koepaikka A 103 niemi, P. Akseli 3: Matematiikan yleinen oppimäärä, 1. painos Turku 1984 Lasten ja nuorten Mikkonen, V., Posti, P. ohjauksen ko ja Vuorinen, R-, Psykologian — koepaikka L 302 oppikirja. Lukion kurssit 2—3. Ihmisen kehitys ja sosiaalinen vuorovaikutus (kurssi 2) ja Ihminen tiedon käsittelijänä (kurssi 3), Otava 1984. Yritystalouden ja hallinnon koJaakko Honko, Liike— koepaikka C 1 ja C 2 taloustiede 12. painos 1985, 11. painos 1983 tai 10. painos 1980, Weilin & Göös, Espoo. Hallinnollisen tietojenHolopainen, Poutsaakäsittelyn ko saari, Pyydönniemi, — koepaikka M 103 ja Tietojenkäsittely 1, 2. painos, A 103 Kokemäki 1985 Kansantalouden ko Pekkarinen — Sutela, — koepaikka C 4 ja C 5Kansantaloustiede 1, Werner Söderström Oy, 1. tai uudempi painos. Psykologian ko Mikkonen, V., Posti, P. koepaikka L 303 ja ja Vuorinen, R., L 304 Psykologian oppikirja. Lukion kurssi 4." Toiminnan motiivit ja hermostollinen perusta ja Mikkonen, V., Posti, P. ja Vuorinen, R., Psykologian oppikirja. Lukion kurssi 5. Persoonallisuus kokoavana kuvauksena, Otava 1984. Filosofia Wilenius — Oskala — — koepaikka H 313 Mehtonen — Juntunen: Johdatus filosofiseen ajatteluun (Filosofian kysymyksiä teoksen 4. täysin uusittu laitos toimittanut ja sanaston koonnut Toivo Salonen, Cummerus, Jyväskylä 1982). Valtio-oppi J a n s s o n , Politiikan teoria. — koepaikka S 212 4. uudistettu laitos. Tammi, Helsini 1985. Psykologian sekä lasten ja nuorten ohjauksen koulutusohjelmiin valittaessa suoritetaan soveltuvuuskokeet hakijan henkilökohtaisen soveltuvuuden arvioimiseksi. soveltuvuuskokeisiin kutsutaan 70 hakijaa (psykologian ko) ja 3 hakijaa (lasten ja nuorten ohjauksen ko). Kutsut lähetetään henkilökohtaisesti niille hakijoille, jotka ovat valintakokeissa sijoittunet psykologian koulutusohjelmaan pyrkiessään 70 parhaan joukkoon ja lasten ja nuorten koulutusohjelmaan pyrkiessään 30 parhaan joukkoon. Soveltuvuuskokeet järjestetään 16.—18. 7. 1986 ja ne alkavat päivittäin klo 8.00 psykologian laitoksella, jolloin suoritetaan nimenhuuto ja kunkin hakijan kohdalla selviää henkilökohtainen soveltuvuuskokeiden aikataulu. Opiskelijavalinnan tulos ilmoitetaan kaikille valintakokeeseen osallistuneille elokuun alussa kirjeitse. Hakijalle ilmoitetaan kuhunkin koulutusohjelmaan hyväksyttyjen alin valintapistemäärä sekä hänen valintapistemääränsä. Mikäli opiskelija ei saavu valintakokeeseen tai jos hän ei saa yhtään pistettä valintakokeessa hänen katsotaan peruuttaneen hakemuksensa. Hakija voi pyytää tiedekunnalta oikaisua 15. 8. 1986 mennessä. Lisätietoja hakulomakkeita, lisätietoja, hyviä neuvoja yms. saa yliopiston OPINTOTOIMISTOSTA puh: vaihde 291211. Apua on saatavissa myös TIEDEKUNTIEN OPINTOSIHTEEREILTÄ, puh: Kasvatustieteiden tiedekunta 291 938 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 292 107 Humanistinen tiedekunta 291 603 Liikuntatieteellinen tiedekunta 291 817 Matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta 291 376 HUOM! Hakuopas ilmestyy maaliskuun aikana!
18 TURHIA PAINEITA? Turhia paineita ei kannata otiaa Opiskelijoilla on nyi oma kirjavälitys. Libri Academici toimiitaa Sinulle ulkomaiset ja kotimaiset tieteelliset kirjat joustavasti ja edullisemmin. Alä maksa liikaa academici Mannerheimintie 5, Hansakuja OOIOO HELSINKI 10 Puh. (90)632477 174935 EDULLISIN SUORAMAINOSJAKELUVERKOSTO KESKISUOMESSA FINNJAKELU OY Jakelutilaukset: Puutarhakatu 9, 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. 214369/projektij. Rauno Lahtinen Myymme KALUSTEET, HELLAT, JÄÄKAAPIT, KIRJAT yms. TOSI EDULLISESTI. O S T O JA M Y Y N T I L I I K E KEIJO HURMERINTA Gummeruksenkatu 5, puh. 618565 ja 614766 mti&Ms^m^s^m^^^sss&s^^s^ KOAS Ulkoasiainvaliokunta Ovatko kansainvälisyyttä, kehitysmaita yms. sivuavat kysymykset lähellä sydäntäsi??? JYY:n toiminnan linjausta näissä asioissa teemme ulkoasiainvaliokunnassa, jonka seuraava kokous on 11. 2. -86 klo 15.00 pääsihteerin toimistossa yövalolla. Jotkut varustavat laivaa, jotAsuntomme ovat eri tyyppisiä i perhetai | soluasuntoja. | Jokaiselle oma huone. Yli 2000 asuntopaikkaa seitsemässä | asuntokohteessa. \ , 1 1 . ' / a i Keski-Suomen opiskelija -asuntosäätiö Kauppakatu 18 cmkts, 4oiooJi//äskt//ä puh. 941-610666 -ai Us % Edustajat • • • • • • • • • • päättivät Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan vuodelle 1986 valittu edustajisto kokoontui järjestäytymiskokoukseensa 15. tammikuuta. Uuden edustajiston ensimmäisessä kokouksessa oli paikalla 39 edustajiston 40:stä jäsenestä. Edustajiston ja samalla koko ylioppilaskunnan puheenjohtajaksi valittiin JYT/kokoomuksen Tuomo Yli-Huttula. Varapuheenjohtajaksi tuli Reunionin Veikko Ahola. Valinnat olivat yksimielisiä. JYYN uusi hallitus muodostettiin selkeän poliittisen yhteisrintaman voimin. Hallitusrintamaan kuuluvat JSO/sosiaalidemokraatit, JOK/keskusta, JYTK/kokoomus ja lähinnä riippumatonta vasemmistoa edustavat Reunion. Hallituksella on tukenaan 25 edustajiston 40:stä jäsenestä. Hallitukseen tulivat Reunioinista Terttu Ihalainen. Katri Myllykoski ja Markku Räisänen, JÖK/keskustasta Ismo Laitinen, Antti Savela ja Matti Tulla JSO/sosiaalidemokraateista Pertti Knuuttila ja Matti Tanskanen sekä JYTK/kokoomuksesta Hannu Heikkinen ja Terhi Kivimäki. Yritystoimen johtokuntaan edustajisto valitsi äänestyksen jälkeen Anitta. Peltola (Reunion), Matti Tullan (JOK), Ari Miettisen (JYTK) ja Peter Holmin (Pörssi). Hallituksen edustajaksi yritystoimen johtokuntaan tulee hallituksen puheenjohtaja Matti Tanskanen. Johtokunnan järjestäytymiskokouksessa puheenjohtjaksi valittiin Ari Miettinen ja varapuheenjohtajaksi Matti Tulla. Opintoj a tiedevaliokunta Kokoonnutaan tiistaina 4. helmikuuta klo 14.00 YO-talon kokoushuoneeseen sankoin joukoin. Keskustellaan kevään toiminnasta ja ajankohtaisista aiheista. Tied. 617 063. kukaan ei tiedä m i k s i minä loistan sanon sen teille pimeyttä poistan pakko on matona valoa näyttää k u t s u m u s t e h t ä v ä korkea täyttää KIILTOMADON TESTAMENTTI: SODAN JA RAUHAN TEKSTEJÄ MAASEUDUN SIVISTYSLIITTO Puh. 941-215 150 kut matkustavat Puolaan — mitä vaihtoehtoja meillä on... Lisää tietoa sihteeri Kaisulta, p. 612 509 ja pj. Veikolta, p. 243 085. Veroneuvontaa Jos haluat tietää opiskelijaverotuksesta ja haluat neuvoja, soita: 617 063 torstaina 30. ja perjantaina 31. 1. klo 10—14. Neuvojana Ari Heikkinen/ JYY. Sosiaalivaliokunta Järjestäytymiskokous on keskiviikkona 5. 2. -86 sosiaalisihteerin huoneessa (ylioppilastalon sisääntuloaulan oikealla oleva ovi). Valiokunta on kaikille avoin. Tervetuloa! Sosiaalisihteeri Raija LatvaKarjanmaa, puh. 617 063. YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ 1985-86 JYVÄSKYLÄN TERVEYDENHOITOASEMA Keskussairaalanne 4, 40600 Jyväskylä 60 Puhelin 213011 (vaihde) Terveydenhoitoasema on avoinna lukukausien aikana (ei lauantaisin). Kesän toiminnasta ilmoitetaan erikseen ylioppilaslehdessä ja ilmoitustauluilla. Oppilaitokseesi läsnäolevaksi ilmoittautuneena ja opetusministeriön vahvistaman terveydehoitomaksun (72 mk lukukausi) sekä ylioppilaskuntamaksun maksaneena sinulla on oikeus käyttää ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kaikkien terveydenhoitoasemien palveluksia. Ota kuitti tai todistus terveydenhoitomaksun ja ylioppilaskuntamaksun maksamisesta mukaan terveydenhoitoasemalle. _ _ LAKISÄÄTEISET KEUHKOKUVAUKSET (laki 142/58): Kuvaukseen osallistumisvelvollisuus: — Toisena tai myöhempänä lukuvuotena ilmoittauduttaessa tai uudelleen läsnäolevaksi kirjoittauduttaessa tulee opiskelijan osoittaa käyneensä kerran keuhkotarkastuksessa. TERVEYDENJA SAIRAANHOITO Puhelin 213093 ja 619995 Sairaanhoitaja (käynti maksuton) ma—pe klo 8.00—16.00. Yleisja erikoislääkärit ajanvaraukset yllämainittuina aikoina. Yleislääkärin käynti on maksuton. Erikoislääkärin käyntimaksu 5 mk. HAMMASHOITO Ajanvaraukset (ma—pe klo 8—16) joko puhelimitse 213011 tai henkilökohtaisesti. Käyntimaksu 20 mk. Hammashoidon neuvonta maksuton. MIELENTERVEYSTYÖ Neuvontapsykologi, terapiapsykologit ja psykiatri, vastaanotto Hämeenkatu 3. Ajantilaus klo 9.00—11.00 ja 12.00—15.00, puhelin 619852. Ryhmäterapia 5 mk. Neuvonta maksuton. _ _ ^ _ TERVEYSTARKASTUKSET Ensimmäisen vuoden opiskelijat kutsutaan terveystarkastukseen henkilökohtaisesti. Mikäli osoitteesi on muuttunut yliopistoon ilmoittautumisesi jälkeen, niin ilmoita siitä välittömästi terveydenhoitoasemalle joko kirjallisesti tai puhelimitse 213011/terveystarkastus. Näin varmistat kutsun saannin. ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJA Jos et ole vielä saanut kutsua maksuttomaan suun ja hampaiden terveystarkastukseen, ota välittömästi yhteys hammashoitolaan. Talven haalistamille hiuksille kiiltoa ooi-owvELi--sävyillä KORTEPOHJAN KAMPAAMO Irja Aholainen Ostoskeskus, puh. 252415 TERVETULOA! KASVATUS, YKSILÖKEHITYS JA TEOLLINEN YHTEISKUNTA -seminaari 15.—16. 2. 1986 Kivistön työväentalolla, Vaajakoskentie 29. Seminaari alkaa la klo 12.00 ja su klo 9.30. Alustajina Risto Rinne, Simo Skinnari, Rainer VVennström, MattiVesa Volanen, Maija Pietikäinen, Marjatta Saarnivaara ja Tuva Korsström. Osallistumismaksu 40 mk sisältää ruokailut. KANSAN SIVISTYSTYÖN LIITTO, ALKUMATKA-LEHTI JA JYVÄSKYLÄN SEUDUN SIVISTYSTYÖ RY
19 Ram t t -leikkiä Perussa Lima (IPS — Matilde Baralia 0'Connel) Yhdeksänvuotiaat pojat leikkivät "Ramboa", "rosvojen ja poliisin" nykyistä muunnosta. Perulainen pikkupoika Juan Carlos kantaa useita vartalon yli ristiin kiedottuja panosvöitä, jotka ovat täynnä "luoteja". Yksi leikkipyssy ei riitä, pitää olla useampia. Juan Carlosin "vihollinen" on Alejandro. Alejandrolla on leikkirynnäkkökivääri ja yhtä paljon ammuksia kuin Juan Carlosilla. Pojat uhkailevat toisiaan aseillaan. Kasvot ovat väärällään leikin antamasta jännityksestä. Toimittaja ei pysty keskeyttämään heidän pantomiimiaan. Leikin säännöistä tulee kova riita. Juan Carlos kertoo Alejandrolle, että tämän olisi pitänyt sääntöjen mukaan kuolla. Alejandro vastaa kiivaasti, että mahdotonta. Alejandro on Kahvisato odottaa poimijoita Nicaraguassa Managua (IPS) Nicaragua tarvitsee heti 10 000 kahvinpoimijaa keräämään tämän vuoden satoa. Muuten poimimaton sato uhkaa tuottaa yli 150 miljoonan markan menetykset. Nicaraguan maatalousministeriön kahviosaston johtaja Henry Matus sanoi. Kahvisato on juuri kypsynyt, mutta monet kahvinkasvatusalueiden asukkaat ovat joutuneet pakenemaan Yhdysvaltain tukemien vastavallankumouksellisten sissien eli contrien hyökkäyksiä. Contrat ovat hyökänneet syvälle Nicaraguan kahvialueille pohjoisissa Jinotegan ja Matagalpan maakunnissa. Tällä hetkellä kahvinpoimin nassa on 25 000—60 000 va paaehtoista. Vapaaehtoisiir kuuluu hallituksen työntekijöitä opiskelijoita ja kaksi tuhatta ui komaalaista. Tarpeen tullen vapaaehtoisillekin riittää aseita, jotta he auttaisivat torjumaan contrien hyökkäyksiä. Contrien iskut ovat vieneet hengen jo 900 kahvinkasvattajalta, Nicaraguan maanviljelijöiden liiton puheenjohtaja sanoi. Pienen Keski-Amerikassa sijaitsevan Nicaraguan vaikeuksien taustalla on se, että alueen suurvalta Yhdysvallat ei hyväksy Nicaraguan liian vasemmistolaisena pidettyä hallitusta. Muualla maailmassa Nicaragua on saanut myötätuntoa ja tukea, ja Suomestakin on ollut vapaaehtoisia poimimassa kahvia Nicaraguassa. Kahvisadon kerääminen huipentuu huhtikuussa. "Rambo", ja Juan Carlos on "kiinalainen", jonka osana on kuolla, Rambo-Alejandro kiteyttää leikin perimmäisen filosofian. Rambo on ihailtu sankari Perunkin pikkupoikien keskuudessa. "Oikea" Rambo on Sylvester Stallonen näyttelemä yhdysvaltalaissankari, joka murskaa Vietnamin viidakoissa kommunistiarmeijoita kuin teurastaja lehmiä tai sikoja. Rambo on noussut pikkupoikien lisäksi sankariksi muun muassa kaikenlaisten oikeiden pyssymiesten joukossa, ja jopa Yhdysvaltain presidentti on kertonut ihailevansa Ramboa. Kiiltävälihaksinen Rambo on kuitenkin vain yksi esikuvista. Esikuvia jopa tehtaillaan, sillä leikkikalutehtaiden tiedetään rahoittavan kaikkein väkivaltaisimpia lapsille suunnattuja seikkailusarjoja. Sarjoissa esiintyvät pyssyt ovat sitten sopivasti kauAlueellinen kauppakorkea perustetaan Senegaliin Nairobi (IPS) Länsi-Afrikkaan perustetaan alueellinen kauppakorkeakoulu. Kuuden Länsi-Afrikan maan talousjärjestö CEAO on tehnyt asiasta päätöksen, ja Maailmanpankki-ryhmään kuuluva kehitysluottolaitos IDA osallistuu rahoitukseen. Kauppakorkeakoulu perustetaan jo olemassa olevan Senegalin kauppakorkeakoulun yhteyteen. Uuden yliopiston tarkoitus on tarjota koulutus kuuden maan, Burkina Fason, Norsunluurannikon, Malin, Mauritanian, Nigerin ja Senegalin opiskelijoille. Alueella on pulaa yritysjohtajista sekä yksityisissä että julkisissa yhtiöissä. Riippuvuus ulkomaisista johtajista on viime vuosina kasvanut, mikä on esteenä alueen kehitykselle, CEAO:n tutkimus kertoo. pan hyllyllä ostettavissa. Kun Juan Carlosilta ja Alejandrolta kysyy, miksi he leikkivät "Ramboa" vastaus tulee epäröimättä ja yhteen ääneen. "Se on hauskaa!". Psykiatrit ja ammattikasvattajat ovat eri mieltä leikin hauskuudesta. "Väkivaltalelut opettavat lapsia tappamaan", lastenpsykiatri Maria Elena Vertiz sanoo. Tappamaan sosiaalistuminen ei ole leikkiä Perussa, jossa käydään veristä sissisotaa. Arkipäivän väkivalta kukoistaa Vertizin kotikaupungin Liman kaduilla. Lasten leikit ovat aikuisten maailman matkimista. Kun aikuiset aseistautuvat entistä kiivaammin, varustautuvat lapsetkin sotaan. Aseidenriisunnasta ja rauhasta puhuminen peittyy karun jokapäiväisen todellisuuden alle väkivaltaan tottuneessa latinalaisessa Amerikassa. Shell boikottiin USAssa Washington (IPS—Vera Titunik) Yhdysvaltain suurin ammattiliittojen keskusjärjestö AFL— CIO on liittynyt Royal Dutch Shell -öljy-yhtiön boikotoimiseen. Ostoboikotin syynä on Shellin toiminta Etelä-Afrikassa, jossa on voimassa rotuerottelujärjestelmä. Noin 13 miljoonan jäsenen AFL-CIO:n puheenjohtajan Lane Kirklandin ja vaikutusvaltaisen autotyöläisten liiton puheenjohtajan Owen Bieberin lausunnossa toivotaan boikotin painostavan maailman suurimpiin öljy-yhtiöihin kuuluvaa Shelliä lopettamaan sijoitukset EteläAfrikkaan. Boikotin järjestäjät kertoivat, että Shell valittiin kohteeksi jatkuvan Etelä-Afrikan öljysaarron vuoksi. Shellin väitetään toimittavan öljyä muun muassa EteläAfrikan armeijalle ja poliisille. Yhtiö toimii myös Etelä-Afrikan miehittämässä Namibiassa, boikotin järjestänyt VVashingtonissa päämajaansa pitävä "Vapaa Etelä-Afrikka -liike" perustelee. Hollantilaista alkuperää olevan Shellinväitetään myös pitävän työntekijöitä "orjamaisissa" olosuhteissa Rietspruitin hiilikaivoksessa. Etelä-Afrikan kaivostyöläisten liiton mukaan yhtiö on osallistunut voimallissti ammattiyhdistysten murtamiseen. Royal Dutch Shellin yhdysvaltalainen tytäryhtiö Shell Oil kiisti syytökset. Shell Oilin mielestä boikotti on väärin suunnattu ja epäreilu. Shellin mielestä yhtiö vastustaa Etelä-Afrikan rotuerottelupolitiikkaa ja toimii Etelä-Afrikassa kuten boikotilta välttyneet yhdysvaltalaiset yhtiöt. Aikuisten antamat mallit siirtyvät lasten leikkeihin varsin suoraviivaisesti. Rambon tapaisten tiedotusvälineleikkien lisäksi suosiossa ovat paikallisista aiheista lähtevät leikit. Uusin Perun lasten "oma" leikki on "kidnappaus". Mallin leikki on saanut Perun poliisilta, joka on hieman yli vuoden ajan kidnapannut terroristeiksi tai heidän suosijoiksi epäiltyjä ihmisiä. Myös perinteinen rosvo ja poliisi -leikki on muuttunut ajan myötä. Poliisit eivät enää itsestäänselvästi voita leikkiä. Toliisi ei ole enää järjestyksen ja oikeuden symboli. Nyt poliisi on antisankari. Lapset pystyvät seuraamaan kaikkia tiedotusvälineitä, ja he ymmärtävät tämän ja siirtävät muutok sen leikkeihinsä", Vertiz pohtii. Naisasia-aktivisti Ana Maria Portugal kauhistelee niiden pikkupoikien kohtaloa, jotka eivät halua osallistua pyssyleikkeihin. "Koulukaverit", jajoskus jopa vanhemmat, pitävät heitä heikkoina ja naismaisina tai jopa homoina." Leikkikalukaupat muistuttavat Perussa sotilasleiriä. Hyllyillä on kranaatteja, sotilaskypäriä, kaiken kokoisia ja mallisia pistooleja sekä "tulevaisuuden" aseita, joihin malli on otettu kuuluisasta Tähtien sota -elokuvasta. Eräs äiti kertoi leikkikalukaupassa Limassa pojastaan, jolle ostettiin leikkiautoja, -lentokoneita ja rakennussarjoja. Mikään ei kuitenkaan kiinnostanut nelivuotiasta, kunnes äiti ja isä toivat kotiin pyssyn. 3 "Poika ikäänkuin heräsi yhtäkkiä. Päivät pitkät kuului vain 'bäng, bäng. bäng'." Äiti kuitenkin huomautti, että nyt vähän vanhempana poika on oppinut leikkimään muillakin leluilla. Ehkäisylle esteitä Keniassa Nairobi (IPS) Kenian -perhesuunnitteluyhdistys ei aio aloittaa ehkäisyvälineiden jakamista nuorille, yhdistyksen puheenjohtaja ilmoitti. Katolinen kirkko ja islamilaiset ryhmät painostivat perhesuunnittelijoita luopumaan suunnitelmasta. Kansainvälinen perhesuunnitteluliitto päätti vuonna 1983 kokouksessaan Bellagiossa Italiassa, että myös nuorilla on oltava oikeus syntyvyydensäännöstelyyn. Liittoon kuuluvien kansallisten järjestöjen piti pistää päätös täytäntöön ja jakaa ehkäisyvälineitä 10—19 -vuotiaille nuorille. Keniassa ehkäisyvälineitä vastustavat kirkkokunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt nostivat asiasta niin suuren kohun, että perhesuunnitteluyhdistys kiisti koskaan edes aikoneensa jakaa kondomeja. Väestönkasvu Keniassa on yksi maailman suurimmista, noin neljä prosenttia vuodessa. Itä-Afrikassa sijaitsevan Kenian nykyinen väestö on suuruudeltaan noin 20 miljoonaa. Intiaanit puolustavat oikeuksiaan Kanadassa Montreal (IPS — Antoine Char) Kasvot punaisiksi maalattuina kanadalainen intiaaniheimo tukkii tien suuren puutavarayhtiön metsureilta. "Olisi aivan sama kuin, jos me menisimme hajottamaan yhden heidän katedraaleistaan", eräs intiaaneista sanoi. Haida-intiaanien heimo ei ole päästänyt metsureita Lyellin saarelle, joka kuuluu heimon asuttamaan Kuningatar Charlotten saaristoon Tyynenmeren rannikolla Vancouverin kaupungista luoteeseen. Western Forest Products Ltd -niminen yhtiö on saanut Brittiläisen Kolumbian osavaltion hallitukselta luvan hakkuisiin Lyellin saarella. Osavaltion hallitus ei suostu edes neuvottelemaan haidojen kanssa hakkuista. Useat intiaanit on pidätetty heidän otettua oikeuden omiin käsiinsä. Tammikuun lopussa alkaa oikeudenkäynti kymmentä haidaa vastaan. Noin kahden tuhannen intiaanin taistelua saarensa puolesta tukevat ympäristönsuojelijat ja eräät tiedemiehet, joiden mielestä saari kuuluu intiaaneille. Lisäksi saaren kasvit ja eläimet ovat ainutlaatuisia Kanadassa. Myös Kirkkojen maailmanneuvosto on tukenut haidojen oikeuksia saareensa.
20 Kaksoset ajassa ja säässä Meteori? Taivaalta tippuva kivenkappale? Ei suinkaan, tähdenlento on meteori/ff/. Meteori on yhtä kuin sääilmiö, revontulet, ukkonen, pyörremyrsky. Michel Toumiem uusin suomennos on kirja ajasta ja säästä. muun muassa. Aikaa ja säätä vastaa ranskan kielessä sama sana — le temps — ja tälle monimielisyydelle teos osittain rakentuu. Aika takoittaa tässä tapauksessa mitattavissa ja laskettavissa olevaa, lineaarista aikaa. Sää puolestaan viittaa johonkin laskemattomissa olevaan, jota kronologia — tuloksetta — yrittää hallita. Jotta ei vaikuttaisi liian kummalliselta. lisättäköön, että Toumier kytkee ajan ja sään ongelmaan inhimillisen seksualiteetin eri variaatioineen, kaksosuuden ongelman, kolminaisuusopin. Lyhyesti sanottuna, teos on uskomaton " runsaudensarvi pohdintoja ajasta ja tilasta, retkiä ihmisen ruumiin ja kielen salaisuuksiin, teologisia spekulaatioita. Jostain syystä romaani kuitenkin pysyy koossa, onpa toisinaan piinaavan jännittäväkin. Kaksospari Myytti Kainista ja Abelista on kiehtonut Tournierfa jo Keijujen kuningas -romaanissa. Abel — paimentolainen — edustaa kiertolaisuutta. nomadismia, Kain — maanviljelijä — paikallaanpysyvyyttä, järjestystä. Meteoreissa teemaa varioidaan edelleen. Päähenkilöt ovat identtiset kaksoset Jean ja Paul. jotka elävät yhteisperimäänsä sidottuna, heillä on oma kieli. omat rituaalit, jopa yhteinen nimi, Jean-Paul. Jean on levoton kiertolainen, hän kapinoi kaksosyhteisyyttä vastaan, suunnittelee avioliittoa ja yrityksen epäonnistuttua pakenee veljeään maailmanympärysmatkalle. Kaksoset puhuvat keskenään omaa, eolista kieltään. Olennaista siinä eivät ole sanat vaan hiljaisuus. Kaksosten puhe kytkeytyy ruumiiseen: mitä lähempänä he ovat yhteisperimäänsä, sitä vähemmän tarvitaan sanoja. Eolinen kieli on absoluuttista vuoropuhelua (...) lyijynraskasta kieltä, koska jokainen sen sanoista ja hiljaisuuksista on juurtunut yhteiseen sisimpäämme. johon me molemmat sulauduimme. Se kieli ei levinnyt eikä vaikuttanut, siinä tiivistyi se mikä meissä oli persoonallisinta ja salaisinta. sitä puhuttiin aina silmätysten. ja se tunkeutui toiseen pelottavan voimakkaana)...)". Jean, säiden arvaamatto muuden lapsi, kiertolainen, pakenee kaksoisyhteyden murskaavaa raskautta. Paul, joka taas edustaa aikaa — ennakoitavaa kronologiaa — seuraa veljeään maailman ympäri oivallettuaan, että hän voi säilyttää kaksosten yhteyden ainoastaan kokemalla saman muutoksen tilassa kuin Jean. Matkalla kaksosuuden teema saa laajoja kulttuurillisia ulottuvuuksia. Kaksosuus ja veljesmurha näyttäytyvät Venetsian historiassa: kaupungin kohtalo sinetöitiin 1453, jolloin se menetti kaksoisparinsa, Konstantinopolin. Venetsia oli itseasiassa huojentunut kaksoissisarensa kohtalosta, mutta menetyksen jälkeen kaupunki oli "vain hengetön ruumis ja sellaisena rappioon tuomittu". Matka huipentuu Berliinissä. joka muurin rakentemisen myötä kokee niin ikään amputaation. kaksosparin menetyksen. Parin menettää myös Paul: Jean katoaa, ja Paul alkaa rampautuneena kirjoittaa tarinaa kaksosista... Kaatopaikan positiivisuus Teoksen kolmas päähenkilö on Alexandre Surin, kaksospoikien setä. Hän on jätefirman johtaja, homoseksualisti — kaatopaikkojen dandy, jolla on oma sovinnaista arvomaailmaa ja estetiikkaa parodoiva elämänfilosofia. Kaatopaikka on sivilisaation laitamilla oleva halveksittu alue, kulttuurin kääntöpuoli — antikaupunki — joka kuitenkin pettämättömän tarkasti paljastaa "heterojunttien" yhteiskunnan triviaaleimmatkin salaisuudet. Jätteissä on totuus kulttuurista. Köyhien jäte on tiiviimpää kuin rikkaiden, toteaa Alexandre, ja laskee että elintason noustessa jätteiden tilavuus nousee painon pysyessä ennallaan. Kaatopaikka on yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytyneiden symboli, jolla on oma positiivinen arvonsa: "Pakkomielteenä ja ihanteena yhteiskunta jossa ei heitettäisi pois mitään, tavarat kestäisivät ikuisesti, ja kaksi päätehtävää — tuottaminen ja kuluttaminen — toteutuisivat ilman jätteitä! Se on urbaanin ummetuksen haave. Minä sen sijaan uneksin täydellisestä.kaiken kattavasta ulostamisesta, joka työntäisi koko kaupungin tunkiolle. Mutta eikö tuleva sota lentopommituksineen iuuri sitä lupaakin? Tuleva sota on tosin pelkkä heterojunttien tappelunnujakka, jota Alexandre seuraa kiinnostuneena kaatopaikkaperspektiivistään. Pikkuporvarillinen estetiikka on korottanut kaiken "aidon" ja "alkuperäisen" arvoon, joten kaatopaikkojen dandy harrastaa pelkkiä jäljennöksiä. Hänen unelmanaan on kerätä kolmannen ja neljännen asteen jäljitelmiä. onhan "aitojen esineiden kerääminen ehdottoman vanhoillista ja nykyoloihin sopimatonta. Sehän vastustaa tuottamista ja kuluttamista, jonka vauhti vain kiihtyy yhteiskunnassamme — päättyen kaatopaikalle." D D D Toumier kartottaa inhimillien olemassaolon ulottuvuuksia marginaalien — vajaamielisyyden, poikkeavuuden, kietolaisuuden kautta. Kysymys inhimillisen tietoisuuden sosiaalisista ehdoista on kiinnostanut häntä alusta alkaen: romaanissa Perjantai osoitetaan kuinka todellisuus rakentuu maailmassa jossa ei ole Toista. Meteoreissa kaksosuus ja homoseksuaalisuus toimivat kiintopisteinä tarkasteltaessa samaa ongelmaa. Kaksosparin epädialektinen olemassaolo kontra "erillisten" maailman lineaarinen, aikaan sidottu olemassaolo; homoerotiikan estetismi kontra heterosek suaalisen rakkauden sidonnaisuus biologiseen jatkuvuuteen. Vastakohtaparien kautta Toumier porautuu kulttuurimme keskeisiin ajan ja tilan, minuuden ja toiseuden kysymyksiin; monimielisesti, jännittävästi — hauskasti. Ja kaiken taustalla ovat meteorit, arvaamattomina, kaikkia ennusteita ja laskelmia uhmaten. Markku Kekäläinen Michel Toumier: Meteorit, Otava 1985. Päätoimittaja pyysi allekirjoittanutta auttamaan ystävällisesti selvästi kiinnostusta osoittavia abeja tajuamaan mitä on yliopistomme ylioppilaskunnan piirissä tapahtuva ylioppilaskuntakulttuuri. Siinä suhteessa tilanne on mielestäni vapauttava. Vanhat kliseet saakin heittää helvettiin. Opiskelija olkoon vapaa tekemään mitä haluaa, ei se ole midän vikamme jos se ei ole yhtenäistä lokeroivaa. Kyllä täällä kukkia kasvaa. Ylioppilaskunnan kulttuuritoimea kehittelee ja suunnittelee kulttuurivaliokunta, joka on vapaa. Siihen saa liittyä kuka tahansa. Viime vuosien valiokunnan jäsenistön lukumäärä onkin ollut n. 40—50. Ihmisiä tulee ja menee, ideoita heitellään ja toteutetaan. Mitä me teemme? Jos me haluamme lähteä matkalle, me lähdemme. Jos me haluamme pihaamme maalattaKulttuurin murusia vaksi taideteoksen, hankimme taiteilijat. Jos joku meistä haluaa stripparin tai tyttöbändi Panicin Kangasalta — sitä täytyy jo kyllä vähän miettiä, mutta saattaa se onnistuakin. Me järjestämme tämän kaupungin ainoan säännöllisen rock-klubin. Hoidamme Ilokiven taidenäyttelyltä. Järjestämme kaupunkiin konsertteja ja teatteriesityksiä. pelaamme sählyä ja lähdemme itse teatteriretkelle. jos joku esitys kiinnostaa. Jos me haluamme että ihmisten ulkonäkö muuttuu — siunatut pälliäiset — hankimme talolle kampaajat ja kosmetologit. Nyhräämme onnettomasti vanhojen rämäpolkupyörien kanssa yrittäen saada ne kuntoon. Me näes haluamme opiskelijoille yhtiesiä ilmaisia polkupyöriä. Avustamme säännöllisesti viittätoista bändiä tarjoamalla harjoitustilat ja hankkimalla kamoja. Ylipäätään Ylipäätään, me teemme kaikenlaista, koska meitä on moneksi. Turha luulla että olisimme kehittäneet kulttuuritoimintaa vielä huippuunsa niin suorituksien kuin näkökulmankaan kannalta, paljon on vielä funtsimista. Esimerkiksi mitä tapahtuisi, jos lähtisimme tekemään kulttuurityötä ensin kartoittamalla opiskelijan elämäntapaa mahdollisimman syväsi, sitten etsien ongelmalliset solmukohdat ja sitten yrittämällä aukaista ne? Nopea ja väljä malli ja vaatisi vähän muutakin kuin taideharrastusta — ehkä enemmänkin politiikkakulttuuria kuin kulttuuripolitiikkaa. Mitähän siitäkin tulisi. Tässä jotakin siitä mitä me teemme. Eihän tässä kaikki vielä ollut, kyllä me teemme muutakin, mutta ei tässä nyt ehdi kirjoittamaan — on kiire hoitaa asiat kuntoon ennen kuin valiokunnan Leningradinreissu alkaa. Informaatiota kumminkin: Helmikuun konsertit Helmikuun ensimmäisellä viikolla on kaksi rock-klubia. Tiistaina ja torstaina. Liput ovat äärettömän halvat 15 mk — ostamalla liput tuet samalla bändien harjoitusmahdollisuuksia. Tiistaina 4. 2. esiintyvät Pahat Pojat, Kolera, Gregor Samsa ja Free Time, torstaina 6. 2. Veikan Kelkka, Kissa G. Dixie Fried ja Sininen Heikki. Loppukuusta tulevat sitten Peitsamo Skootteriensa kanssa ja Peer Giint. Sarjakuvia Ilokivessä voitte ihailla helmikuun ajan suomalaista sarjakuvaa. Valiokuntalaiset Heiskanen ja Smolander ovat tekemässä historiaa. He ovat kutsuneet 25 parasta suomalaista sarjakuvantekijää mukaan näyttelyyn, jossa voitte ihailla mm. Suomen ensimmäistä jammailusarjaa ja tietysti kymmeniä muita originaaleja. Eikä tässä vielä kaikki. Helmikuun aikana ilmestyy 56-sivuinen lehti I Näytös, jossa on sarjoja näyttelyyn osallistuvilta. Teatterimatka Helmikuun aikana lähdetään Helsinkiin teatterille. Tsekataan vaikka Ryhmäteatterin Finlandia — riippuu vähän tulevasta arvostelusta. Matkasta enemmän seuraavassa lehdessä. Kokous Valiokunnan seuraava kokous on talolla torstaina 30. 1. kello 18. Heikki Salo kulttuuriohjaaja
21 Kulttuurin tila Jyväskylässä Sipulia suoneen ja orkesterille lenkkimakkaraa — yleisiä huomautuksia Jyväskylän kulttuurin tilasta. Näyttää siltä, että jyväskyläläisten poliitikkojen mielestä Jyväskylä on jo tarpeeksi hyvä kulttuurikaupunki. Totta toki on.että täällä on kaikki tavanomaiset kulttuuri-instituutiot kulttuurikaupungin imagoa synnyttämässä. Täällä on mm. yliopisto, teatteri, sinfonia-orkesteri ja muutama tehdasrumilus — kaikki kaupungin ytimessä näköalapaikoilla kulttuuria luomassa tai muutoin vain ilmaa pilaamassa. Yliopisto Jyväskylän yliopisto on tyypillinen periferia yliopisto, jonka idearikkaimmat ns. älylliseen tuotteliaisuuden ja luovuuden vuodet ovat jo ohitse. Kyseinen intellektuaalinen veltostuminen näkyvät jo yliopiston uudisrakennuksissa, niiden arkkitehtuurin rationalisoitumisessa eli rappiossa. Yliopistosta on hyvää vauhtia tulossa ammattikoulu, jossa juppi-mentaliteetin hallitsevat voivat iloisin mielin juosta tehokkuus-ideologian sävyttämän konsensusopin perässä. Useat viimeaikaiset tapahtumat yliopistomaailmassa osoittavat, että yliopisto-instituutio ei enää kykene aidosti puolustamaan tieteellistä sivistystä, vaan on valmis uhraamaan helppohintaisesti vapaan ja luovan intellektuaalisen elämän tarkasti etukäteen standardoidun ja standardoivan ammattikoulu-ideologian vuoksi. Voinkin vain kysyä, että onko Yliopisto kuolemassa Yliopistossa? Instituutiot Yliopisto on kuitenkin tällaisenaankin tärkeä Jyväskylän kulttuurielämälle; mutta miten menee muilla Jyväskylän kulttuuri-instituutioilla, luovatko ne vain paikoilleen jähmettyneitä instituutioita ja rakennuksia? Kulttuuri-instituutioiden tai rakennusten pelkkä olemassaolo ei ole mikään kulttuurielämän vitaliteetin tae, vaan keskeisintä kulttuurin alalla on se miten kulttuuri-instituutiot ovat olemassa. Ihmiset eivät halua nähdä vain teatteria tai kuulla vain orkesteria vaan ihmiset haluavat nähdä hyvää teatteria ja kuulla hyvää orkesteria. Huonolla taiteella ei ole mitään virkaa. Taide voi olla taidetta vain silloin kun taide aiheuttaa vastaanottajassa arjen harmaudesta olennaisesti poikkeavan elämyksen, saattaa kokijan mielen liikkeelle. Mitäänsanomattoman pikkuporvarillisilla esityksillä on vain kulttuurielämää ja ihmismieliä tylsistyttävä vaikutus. Nykyisin jyväskyläläiset kulttuuri-instituutiot pystyvät vain harvoin luomaan taiteellisuuden tasolle yltäviä esityksiä, esityksiä, jotka edes osittain vaikuttaisivat taiteelta ja siten kykenisivät liikuttamaan ja opponoimaan arkisuuden väsyttämää tietoisuutta. Tällä hetkellä jyväskyläläisten on matkustettava vähintäin parisataa kilometriä jos haluavat nähdä tasokasta teatteria tai kuulla kunnon orkesteria. Kapellimestari Viimeisin osoitus jyväskyläläisen kulttuurin latistumisesta on kaupunginhallituksen päätös hyljätä asiantuntioiden ja orkesterilaisten ehdottama englantilainen kapellimestariehdokas. Jyväskylän kaupunginorkesteri on jo kauan ollut tuuliajolla; tuntuu kuin kukaan päättäjistä ei enää välittäisi koko orkesterin kehityksestä ja tulevaisuudesta. Orkesteri on kuitenkin yksi näkyvimpiä ja merkittävimpiä pilareita paikallisessa kulttuurissa ja täten tuntuukin varsin ihmeelliseltä kaupunginhallituksen välinpitämättömyys asioihin, jotka liittyvät kapellimestarin pätevyyteen. Suuri osa kaupungin orkesterin konsertista on ollut lähinnä surullisen hupaisaa kuultavaa. Orkesterista on silminnähden puuttunut sytyttävä inspiraatio — siis, inspiroiva johtaja ja edes kohtuulliset harjoitteluolosuhteet. Jyväskyläläisessä ns. aaltomaisessa akustiikassakaan ei ole kovin helppo intoutua soittamaan. Usein kuulee sanottavan, että orkesteri on niin hyvä tai huono kuin sen huonoin soittaja. Kyseinen lause ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan orkesteri on paremminkin niin huono tai hyvä kuin sen johtaja on. Jopa Jyväskylän orkesteri on pystynyt hyvien kapellimestarien johdolla uskomattoman hyviin suorituksiin — täten tuntuukin ihmeelliseltä, että kaupunginhallitus on lyönyt tulpan tunnetusti hyvän ja kaiken lisäksi kohtuullisen halvan englantilaisen kapellimestarin William Boughtonin palkkaamisen eteen. Kaupunginhallituksen päätös osaltaan vahvisti sen, että Jyväskylästä on pikkuhiljaa tulossa entinen kulttuurikaupunki ja sen, että Suomen Ateena onkin jossain muualla kuin Jyväskylässä. Jyväskylä on pitkään nauttinut kulttuuriystävällisen kaupungin maineesta, mutta ny' näyttää siltä, että nykyiset vaiti aat ovat valmiit vesittämään Jy väskylän tienraaivaajan roolin je maineen kulttuurikaupunkina. Tätä nykyä Jyväskyläläinen kulttuurielämä on muuttumassa pikkuporvarilliseksi ja pinnalliseksi elosteluksi, jossa uusilla ideoilla ja terävillä oivalluksilla ei ole mitään sijaa. Saman jupittuneen mentaliteetin mukaisesti kaupungin kauneimman järvimaiseman täydellisesti raiskaava Schaumannin tehdas saa jatkuvasti saastuttaa kaupunkilaisten ilman sankalla ja iljettävällä savulla. Kyseisten esimerkkien valossa on helppo päätellä, että kaupungin valtiaat eivät tunne vastuutaan kaupungin kulttuurielämän kehittämisen eikä siten luonnollisesti myöskään puhtaan luonnon puolesta. Markku Turunen Puolue Vuosikokous Ilokivessä maanantaina 3. 2. alkaen klo 18. Politbyro Stimulus Sääntömääräinen yleiskokous pidetään Myllyjärven B-talaon saunatiloissa to 13. 2. alkaen klo 18.00. Mukana hirveästi mielenkiintoisia ja keskustelua innoittavia yhteisiä asioita, joihin jokainen voi kantaa oman painavan kortensa ja huomata lopputuloksen olevan todella vaikuttavan ja kaikkia tyydyttävän. No joo... tule joka tapauksessa. Virallisen osuuden jälkeen mahdollisuus saunoa kiivaan kokouksen hiet pois ja tämän rauhoittavan toimenpiteen jälkeen voi keksiä ihan mitä vaan; saunatilat ovat meidän käytössä niin kauan kuin toisin määrätään! Illokuutio lllokuutio = yleisen ja soveltavan kielitieteen sekä fonetiikan harrastajat. Emme ole pelkästään kuiva ainejärjestö, vaan harrastamme yhdessä myös vapaa-aikanamme. Keväimellä tapahtuu: Haasteviesti; toiveissa hirvenhiihtoa, halonhakkuuta, lumenluontia sekä sisälajeja. Parhaat palkitaan! Ainejärjestöja joukkueilmoittautumiset: Illokuutio, viestintätieteiden laitos. Seminaarinkatu 15, 40100 JKL 10. Matkaamme kielitieteen päiville Tampereelle 22. ja 23. maaliskuuta. ABIT ja muut halukkaat —ottakaa ja omaksukaa! JOK Johtokunnan kokous torstaina 30. 1. 1986 klo 18.00 piiritoimistolla (Cygnaeuksenkatu 12). Mukana kansanedustaja Mauri Pekkarinen. Kahvitarjoilu. Kaikki asiasta kiinnostuneet tervetuloa! Mephisto Kokoontuu Beckerin talon takkahuoneessa ke 29. 1. klo 18.00. " 3 — 3 " Järjestön tavoitteena on luoda yhteyksiä ja toimintaa Jyväskylän homoseksuaalien keskuudessa. Viikottaiset kahvi-illat pide tään Beckerin kirjakahvilan pi hatalossa keskiviikkoisin klc 18.00—20.00 sekä tanssi-iltoja yo-talon yläkerrassa la 1. 3., 5. 4. ja 10. 5. Huhtikuun 5 . 6 . järjestetään seminaari. Tietoja: " 3 3 " , PL 410 40101 JYVÄSKYLÄ. Savo-karjalainen osakunta Kevätkokous ma 10. 2. 86 klo 19.30 Lillukassa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikki mukaan! Tosi ne Vuosikokous 13. 2. -86 klo 18.30 ravintola Ilokivessä. Uuden hallituksen valitseminen ja muut sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Dumppi ry Maankuulu perinteitä uhmaava saunasessio on jälleen järjestetty huolimatta siveyspoliisin ja uskonnollisten/muiden ahdasmielisten piirien jyrkästä vastustuksesta. Aika n. 28. 1. 1986 jkr. klo 19.00-21.00. Paikka: maaginen riittipyhättö Kortepohjan B-talon tilaussaunassa. Läsnäolo paheellinen, muttei suotava henkien lepytystä toivoville. Juomauhrit ja muut fetissit mukaan. Ekskursio/tutustumisretki sivistyksen etupiiriin, kauas periferiaan maamme raukoille rajoille. Joensuun yliopiston poliiseja ja Kaarina Suoniota pelkäämättömät aktivistit ovat järjestäneet meille (taatusti viimeisen) mahdollisuuden tutustua vastaavaan laitokseen (eksoottinen matematiikan ja fysikaalisten tieteiden laitos), ja opetukseen siellä. Performance alkaa pe 3 1 . 1. ja jatkuu keskeytymättömänä sunnuntaihin 2. 2. -86 asti. Toimintaa on luvassa. Innokkaat eräretkeilijät mukaan. Epsilon vaviskoon. Lähtö perjantaina teatraalisen puolipäivähetken jälkeen tilausbussilla (seuraa ilmoitustaulua). Joensuulaiset järjestävät yöpymisen ja aamupalan. Yliopiston kameraseura Yliopiston kameraseura toimii kuin toimiikin. Tammikuun 22. päivänä avattiin Ilokivessä pöytänäyttely, joka jatkunee ainakin pari viikkoa eteenpäin. Näyttelyiden lisäksi seura järjestää kursseja ja esitelmätilaisuuksia. Toimintaan kuuluvat myös perinteiset syysja kevätretket. Seuralla on käytössä labroja YO-talolla ja Kortepohjan Nja L-taloissa. YO-talon labran avaimen saa jäsenmaksukuittia vastaan YO-talon toimistosta ja Kortepohjan labrojen avaimet C-talon kioskista. Labramaksu on 2 mk ensimmäiseltä tunnilta ja 1 mk seuraavilta riippumatta siitä käyttääkö omiaan vaiko seuran litkuja. Seuraan kuuluvat saavat useimmista jyväskyläläisistä valokuvausliikkeistä 15—20 %:n alennuksen. Seura ei järjestä alkeiskursseja, niitä järjestää esim. yliopisto (ks. yliopiston kulttuurikevät 1986 läpyskä). Kevään 1986 toimintasuunnitelmaksi on kaavailtu seuraavaa: 22. 1. Ilokiven pöytänäyttely. 25. 2. kokous YO-talolla. Kokouksessa tutkaillaan kuvia kevätnäyttelyyn. 18. 3. kokous 20. 3.—18. 4. kevätnäyttely Pinacothecalla. Avajaiset 19. 3. kello 17. 15. 4. sääntömääräinen kevätkokous. 9.—11. 5. kevätretki. Keväällä järjestettäneen CIBAvedostuskurssi sekä huippuvedoskurssi yhdistettynä vierailuun kaupungin valokuvausstudiossa. Vierailemaan yritetään saada valokuvaajat Ulla Jokisalo ja Stefan Bremer. Vierailuaikoja ei vielä ole tiedossa. Seura tiedottaa toiminnastaan Jylkkärissä, Kylähullussa ja erinäisillä yliopiston ilmoitustauluilla. Kameraseuraan voi liittyä kuka tahansa, uusia jäseniä otetaan kiitollisena vastaan. Seuraan liitytään maksamalla jäsenmaksu. Maksukuitteja saa YO-talon toimistosta ja labrasta sekä Kortepohjan Säästöpankista. Lisätietoja seuran toiminnasta saa pj. Tuija Tarkiaiselta (puh. 252 211/2527) ja sihteeri Hannele VVahlstenilta (puh. 252 211/3311) sekä muilta seuran hallituksen jäseniltä.