h a l l i n t o "käy t t a y t y n ä h a l l i n t o k ä y t t ä y t y v ä Nappulat: Nopat: opiskelija opettaja virkamies hallinnollinen rationaalisuus tieteellinen rationaalisuus kyyninen opportunismi palkkaluokka meriitti opintomenestys • L U K U K A U S I A L K A A * YLEISOPINTO 'ORIENTOIVA JOHDATUS OPINTOIHI :Er KORKEAKOULUSSA' (SALIT Cl JA C2) Pääset nyt pelaamaan jännittävää yliopistopeliä. Valitse nappulasi — ennen kuin arpakuutiot kuumenevat liikaa hikisissä kämmenissäsi. Jos olet opiskelija, saavut Alvarin aukiolle levänneenä ja tiedonhaluisena, otsa korkeana ja silmät kiiluvina. Olet kyllästynyt päivähoitoon, peruskouluun ja kurssimuotoiseen lukioon. Vihdoinkin eroon kouluista! Saat käteesi opinto-oppaan, tutkintovaatimukset, pysyväismääräykset, tenttiohjesäännön ja tutkintosäännön. Jos olet opettaja, olet tutkinut uutta tietoa koko kesän ja palat halusta päästä jakamaan sitä opiskelijoillesi. Jos olet virkamies, tehtävänäsi on kehitellä pelin sääntöjä tarpeen mukaan pelin tehokkaan etenemisen edistämiseksi. (Muiden pelaajien on noudatettava sääntöjä pelin keskeytyksen uhalla). Jokaisesta pelin sääntöjen kehittämistoimenpiteestä virkamies saa edetä kaksi palkkaluokka-askelta eteenpäin. Jos olet opiskelija, odotat malttamattomana tutustumista laitokseesi. Sinut ohjataan suureen luentosaliin kuuntelemaan opintosihteeriä, joka kertoo sinulle kaiken pysyväismääräyksistä, tutkintosäännöistä, laista Jyväskylän yliopistosta. opetussuunnitelmasta ja koulutusohjelmien suuntautumisvaihtoehdoista. Haluaisit mennä kysymään neuvoa opettajaltasi, mutta et löydä laitostasi mistään. Kahden viikon kuluttua saat tietää, että kampusalueella on WC. V LUENTO LUKUVUODEN LOPPU Jos olet opiskelija, opettaja tai virkamies, pelaat seuraavan kierroksen vieläkin nopeammin ja tehokkaam min. « Jos olet opettaja, vapaus tieteellisen tutkimuksen tekoon alkaa! (Paitsi: kuka perkele se kesäänsä tutkimuksen tekoon tuhlaa!). YLIOPISTON KEHITTÄMINEN Jos kuulut korkeakouluyksikön henkilökuntaan, on allakkasi buukattu täyteen. Kuulut vähintään viiteen työryhmään. toimikuntaan, henkilöstöneuvostoon, virastodemokratiaan, työsuojelutoimikuntaan, väestönsuojeluskuntaan, työtaistelutoimikuntaan, resurssienkohdentamistoimikuntaan ja arviointienseurantatyöryhmään. Ensi vuonna sinut nimitetään lisäksi yliopistonkehittämisenyhteistyötoimikuntaan, hallinnonkehittämistoiimiÄaintaan, tutkimuksensuunnititelukehittämistyöryhmään, hallinnontutkimuksenohjaustoimikuntaan. Joudut lisäksi osallistumaan hallinnonkehittämisen kertausharjoituksiin kaksi kertaa lukukaudessa. Jos et ehdi osallistua kaikkiin kokouksiin, miitinkeihin ja palavereihin, hallinto tekee päätökset puolestasi — minkä se kyllä tekee joka tapauksessa. Jos olet opiskelija, aloitat kaikki koulutusohjelmasi suuntautumisvaihtoehdon opetussuunnitelmaan kyseiselle opiskeluvuodelle merkityt pakolliset, vaihtoehtoiset ja vapaa-valintaiset luentosarjat sekä viisi viiva kymmenen mielenkiinnon mukaan valittua. Kysyt itseltäsi, onko elämää ennen tai jälkeen luentojen. Huomaat luentosarjojen lopuksi, että opettajan puhe olisi pitänyt kirjoittaa ylös. Palaat luentosarjojen alkuun seuraavana syksynä. Jos olet opettaja, haluat järjestää vaihtoehtoisen tavan suorittaa opintojakso. Opetussuunnitelmat on kuitenkin vahvistettu jo keväällä, ja niistä löytyvät mahdolliset vaihtoehdot: "... luentotai kirjatenttinä..." Pidät normaalin luentotentin. Olet sopinut luentosi aiheenkin jo keväällä opetussuunnitelman vahvistamisen yhteydessä, mutta haluaisit luennoida aiheesta, jota olet t u t k i n u t koko kesän. Pidät luennon sovitusta aiheesta. JATKOKOULUTUS . Olet onnistanut saamaan jatkokoulutuspaikan. Kiitollisena puurrat päivät laitoksen töissä ja opetustehtävissä. Omalle tutkimustyöllesi jää aikaa pitkät illat ja viikonloput. Jaksat yhä uudelleen ja uudelleen perustella perheellesi, miksi tämä on ainoa tapa varmistaa toinenkin toimikausi. Jos olet väsymättömän ahkera ja tunnollinen, ohitat vielä nuoremmat tutkijanuran tavoittelijat. t MÄÄRÄRAHOJEN JAKO Laitoksellasi valmistaudutaan määrärahojen jakoon. Siellä tiedetään, että tuloksellisimmat ja kansainvälisesti kilpailukykyisimmät laitokset saavat rahat, so. ne yliopistot, tiedekunnat ja tieteenalat, jotka tuottavat eniten valmistuneita, nuoria tohtoreita ja jatko-opiskelijoita. Ellei tuloksia synny, on syytä tarkistaa opintoviikon mittausohjeita jip maclaltaaa tutkintovaatimuksia. tuloksellisuuden mlttaamisohjeita ei tarvitse taukiä&S: onhan selvää, ettei tieteen assäslä periaatteita voida mitalta — ,mtt.luuksen on perustuttava ulkoisiin, punnittaviin tekijöihin. Siitä sitten vaan, tulostamaan! KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA OPISKELIJOIDEN ESITYS HALLINTOELIMELLE kl JA SEURANTA Jos olet opintosihteeri, teet objektiivisesti aukottoman opetussuunnitelman, ja ihmettelet mikseivät laitokset ymmärrä, vaan tekevät kaikenlaisia sopimattomia ja subjektiivisia ehdotuksia, joilla vain osoittavat, etteivät ole lukeneet opetussuunnitelmansuunnitteluohjeitaan kunnolla. Tärkeintähän on, että opetussuunnitelma saadaan määräaikaan mennessä hyväksytyksi ja tiedot suorituksista tulevat määräaikaan mennessä suoritusrekisteriin. Hallintovirasto antaa avuksesi opetuksen tavoitteiden — seuranta ja valvontaviranomaisen, jonka virka on perustettu henkilöstövoimavaroja uudelleen kohdennettaessa. Kirjaamon kanslisti sai jättää työnsä mikrotietokoneelle ja siirtyä henkilöstökoulutuksen kautta koulutushenkilöstöön. Hän kiertää opinto-oppaan kanssa laitosten järjestämillä luennoilla, ja huomaa, ettei yhdelläkään edes mainita sanoja: 'perehdyttää', 'antaa valmiuksia', 'syventää' ... Seuranta-ja valvontaviranomainen epäilee täten vahvasti koulutusohjelmien amm^ftlifistep, tavoitteiden toteutumista. LAUSUNNONPYYNTÖ / OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI / Of INTO; Jos olet opiskelija ja olet ollut muutaman vuoden työelämässä tai lapsia tekemässä, menet opintorekisterinhoitoviranomaisen luo näyttämään opintokirjaasi. Rekisterin hoitaja vertaa sitä voimamssaolevaan opetussuunnitelmaan ja ilmoittaa, että opintosuorituksesi ovat vanhentuneet. Ajattelet: Ei voi olla totta! Olet vieläkin aika tyhmä, etkä älyä ottaa lähtiessäsi mukaan yhteismitallisuuslomaketta viedäksesi sen opettajallesi täytettäväksi. Jos olet opettaja, tunnet pyhää suuttumusta opiskelijasi takia ja puuskahdat: Eihän tässä ole mitään järkeä! Menet sanomaan opintosihteerille suorat sanat. Et kuitenkaan ymmärrä opintosihteerin puhetta etkä kohta edes näe häntä sääntömappivallin takaa. Päätät kiukkuisena järjestää ensi kerralla muodollisen yhteismitoittamistentin huomiseksi ja annat siitä 5 opintoviikkoa. Jos olet opintosihteeri, saat tinkimättömän toimintasi ansiosta hallintovirastolta pyöröovet (kaukosäädöllä). t VIRANTÄYTTÖ Opetusministeriön budjetista pulpahtaa julkisuuteen virka, josta ei tiedekunnassasi tiedettykään: tilaustieteen professuuri. Virka tarjotaan tiedekunnallesi lahjontavirkana, ja mikäs on suostuessa, kun huomataan, että professuurille löytyy jo valmiiksi suunniteltu oppiainelaitoskin: henkis-aineellisten palvelujen oppiainelaitos. Tiedekuntasi valitsee viran täyttöä varten asiantuntijat, sitten sopivat asiantuntijat ja sitten lausunnot soveltuvin osin. Virkaan valitaan mieluisin — anteeksi sopivin — anteeksi, tietysti tieteellisesti pätevin. Mahdolliset valitukset eivät ole perusteltuja, sillä, budjetin perusteluihin viitaten, valittajat ovat meritoituneet väärillä alueilla. Virkaan löytyy vain yksi pätevä. Tilaustieteen uusi professori pitää virkaanastujaisluentonsa aiheesta: 'Tilausmetodologiasta tilaustutkimuksessa'. BUDJETIN SUUNNITTELU t Jos olet opettaja, laitoksesi johtaja määrää sinut tekemään perustellun ehdotuksen laitoksen budjetiksi. Saat viikon aikaa. Otat lähtökohdaksesi tutkimuksen kehittämisen ja tarpeellisen laitteiston hankkimisen ja alat laskeskella tarvittavia tuntiopetusmäärärahoja, laitosmäärärahoja, atk-määrärahoja, perushankintamäärärahoja, matkamäärärahoja, laitos-ja korjaustehtävämäärärahoja, harjoitteluohjausmäärärahoja, kirjallisuudenhankintamäärärahoja, erillispalkkiomäärärahoja pidät mielessäsi kaikkien eri momentitkin. Yrität keskustella budjetista laitoksella. mutta kukaan ei ole kiinnostunut ja saat vastaukseksi: asiahan käsitellään laitosneuvostossa. Tiedät, että laitosneuvoston kokoukset kestävät keskimäärin viisi minuuttia. Tuskastut ajan tuhlaukseen ja kaivat esiin edellisen vuoden suunnitelman ja lisäät siihen 10 %. ; YLIOPISTON VÄLINEIDEN KÄYTTÖ V Korkeakouluyksikköösi on valmistunut uusi kallis rakennus, jossa on paljon hienoja opetusja aulatiloja. Jos olet opettaja, eivät tarvitsemasi avvälineet kuitenkaan koskaan toimi, tai niitä ei saa mistään tai arkkitehti on kieltänyt käyttämästä niitä. Jos kuitenkin saat jostain toimivan piirtoheittimen, ei siinä ole minkäänlaista häikäisysuojaa ja niinpä joudut käyttämään aurinkolaseja koko luentosarjan ajan. Et saa katsekontaktia opiskelijoihin. Laitoksellesi ostetaan uudet hienot videolaitteet, koska kaikilla muillakin laitoksilla on (kaikilla erilaiset). Videolaitteiden uskotaan parantavan tutkimuksen tasoa ja henkeä laitoksella. Käy kuitenkin ilmi, etteivät ne sovellu suunnitelt u u n tarkoitukseen eikä sitäpaitsi kukaan osaa edes käyttää niitä. Viimein niillä saadaan aikaiseksi hallintoviraston toivoma esittelyfilmi laitoksen henkilökunnasta. Sen jälkeen joku vie ne kotiinsa ja nauhoittaa soutukilpailuja tai Dynastiaa. Jos olet opiskelija, on ensimmäinen kurssikirjastosta (kuin ihmeen kautta) löytämäsi tenttikirja niin mielenkiintoinen, että muiden neljän lukemiseen jää aikaa vain muutama päivä. Reputat tentissä selityksistäsi huolimatta. Olet toivottoman tyhmä, etkä tajua että valmistumisaikasi venyi jälleen neljä viikkoa. Menetät heittovuorosi. Jos olet opettaja, jaksat vielä yrittää etsiä tenttikirjoja tehdäksesi niistä hyviä kysymyksiä. Löydät takin taskusta vanhan veikkauskupongin ja katsot sitä mietteliäästi. Revit sen kuitenkin päättäväisesti ja hyppäät pyörän selkään yrittääksesi vielä Halssilan sivukirjastosta. TENTTI V / YLIOPISTON TILOJEN KÄYTTÖ opisto Jos olet opettaja, päätät järjestää yhdessä parin muun laitoksen opettajien ja opiskelijoiden kanssa keskustelutilaisuuden Lyhdyssä aiheesta: Voiko yliopiston byrokratisoitumista millään tavoin vastustaa? Täytät tilankäyttöanomuksen ja hankit siihen hallintoviraston taloustoimiston ja opintotoimiston toimistopäällikköjen nimet (toinen kustannusten osalta, toinen tilojen osalta) ja hoidat sen tilanvaraajalle tarkistettavaksi. Hallintovirasto saa kuitenkin silmiensä ja korviensa avulla (vahtimestarit) tietää, että mukana oli ollut yksi opiskelija ja kieltää sinulta vastaisen yliopiston tilojen ilmaisen käytön. SYYSLUKUKAUDEN LOPPU Jos olet opi§£§iijä: Päätät viimeinen noudattaa vanhempien ögi§Mij9 l d en kehoituksia ja menet käymään Ilokive§§ä §;i : nejärjestösi pikkujouluissa. Isokokoinen mustapartainen mies (kuulemma filosofi) kysyy sinulta: Oletko subjekti? Mikä on eksistenssisi olemus? Kysyt ylimielisesti: Mitä sä sillä muka meinaat? Mies selittää — ja hukkaat arpakuutiosi koko tenttikaudeksi. Menetät hai monta hyvää heittovuoroa. Kun jälleen poistut Kortepohjan huoneistostasi, päätät vastaisuudessa pysyä opetussuunnitelman puitteissa ja välttää Ilokiveä. Putoat muuten tutkintoputken poistoaukosta. HALLIN.T/UELIMEN KQJKÖTJS l Life s k i l l s -game w Jos olet opiskelija, teet toveriesi kanssa aloitteen vakavan epäkohdan korjaamiseksi. Esität myös mielestäsi varsin järkevän parannusehdotuksen. Jos olet virkamies, ilmoitat, ettei asiasta voi puhua käsitteillä, 'opiskelu', 'tieteenala', 'tiede', 'opinto', 'vastaavuus'. Sen sijaan on p u h u t t a v a 'opintosuoritteesta', 'suoritetositteesta', 'opintosuoritetositerekisteriotteesta' sekä 'koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdon opetussuunnitelmasta'. Jos olet opettaja, v a k u u t u t asiantuntemattomuudestasi ja väittelet opiskelijapoloisen katsetta. I Sinulta on pyydetty lausuntoa Suomen korkeakoululaitoksen tutkimus-, opetusja opiskelutoiminnan standardisoimistoim i k u n n a n mietinnöstä viikon kuluessa. Tutustut mietintöön, jota toimikunta on valmistellut kaksi ja puoli vuotta, toimik u n t a esittää T u u t t a koulutusalakohtaista asetusta ja muutoksia 5 asetukseen korkeakoululaitokseen toiminnan tehostamiseksi. Ehdotettujen toimenpiteiden toteutumisen seuraamiseksi toimikumta ehdottaa lisäksi seurantaja suunnittelujärjestelmän sisällyttämistä korkeakoulujen toiminnan perusteista säädettävään laukiin. Komitea perustelee esityksiään 2 3 aikaisemmin toimikunnan mietinnöllä ja t£ uudella mietinnöllä (valtioneuvosto asettaa lähiaikoina komiteat näitä valmistelemaan). Et ehdi t u t u s t u m a a n mietintöihin ja kirjoitat lausuntosi kaksikymmenvuotisen yliopistokokemuksesi perusteella. Tiedekunta hyväksyy lausuntosi. Tehtävänäsi on valmistella yliopiston lausunto SKTOOS-toimikunnan mietinnöstä. Tutustut tiedekuntien lausuntoihin. Veri kohoaa päähäsi. Kuinka tämä on mahdollista Sinun korkeakoulussasi? Tunnet kuitenkin vastuusi (olet osallistun u t hallintoyksikköjen vastaavien neuvottelupäiville). Sinun tehtävänäsi valtion virkamiehenä on turvata järjestelmän toimivuus. Kirjoitat lausunnon, jossa toteat SKTOOS-toimikunnan käsitelleen laajasti ja monipuolisesti sille uskottua tehtävää. Ehdotetut toimenpiteet eivät ehkä sovellu kaikilta osin sellaisenaan toteutettaviksi. Ehdotatkin uuden komitean asettamista jatkamaan SKTOOS-toimikunnan työtä. Yliopiston hallitus hyväksyy esittelystäsi lausuntoehdotuksesi (kukaan ei ymmärrä itse asiaa). Taakkasi on keventynyt. Yliopistosi maine valtion korkeakouluna on pelastettu. KOULUTUSOHJELMAN VAIHTO J Jos olet opiskelija, kysyt opettajaltasi. miten voisit vaihtaa koulutusohjelmaa. Opettaja neuvoo sinut tiedekuntasi opintosihteerin puheille. Opintosihteeri sanoo, että anomukset koulutusohjelman vaihtamiseksi, olisi pitänyt tehdä edelliseen päivään klo 15.00 mennessä asianmukaisella lomakkeella. Lisäksi hän huomauttaa, että anomus on tehtävä toisen opiskeluvuoden kevätlukukaudella. Jos olet opintosihteeri, on kaktuksesi viime yönä vihdoin puhjennut kukkaan. Herkkänä hetkenäsi unohdat säännöt. Kadut hetkeä myöhemmin mutta vahinko on jo tapahtunut. Et enää tavoita käytävällä iloisesti hyppivää opiskelijaa, jonka osalle lankesi myönteinen tulkinta. "Ensi kerralla", ajattelet hampaat kirskuen. Hävität kaktuksesi. TIEDEKUNNAN PALVELUKSET "M Myrkkylän Päästö Oy tilaa tiedekunnaltasi tutkimuksen aiheesta 'Psyko-sosiaaliset. teknis-taloudelliset, filosofismaterialistiset ja esteettis-humanistiset tekijät yrityskuvan kiillottamisessa myrkkyskandaalien jälkeen'. Jos olet tutkija, suostut vastahakoisesti, sillä tutkimus kestää vain 9 kuukautta ja on osapäivätyötä. Emmit myös hetken eettisten periaatteidesi takia, mutta tämän kerran päätät suostua, sillä työttömyys uhkaa. J a onhan sitäpaitsi tiedekuntakin ottanut asiaan myönteisen kannan. TÄYDENNYSKOULUTUS Jos olet opiskelija, huokaat kaihoisasti: Voi kun pääsisi täydennyskoulutukseen! Siellä sitä yhdistetään teoria ja käytäntö — tosin se hieman maksaa, mutta maksaa myös varmasti vaivan. Eihän nyt pelkällä yliopisto-opetuksella pärjää työelämässä. Jos olet opettaja, otat kahden viikon tutkimusvapaan, mutta täydennyskoulutuskeskus pyytää sinua samaan aikaan luennoimaan täydennyskouluttajille aiheesta 'Täydennyskoulutuksen koulutustäydennyksen kehittäminen'. Heikentynyt omanarvontuntosi kohoaa, ja olet iloinen, että kelpaat. Luento nimittäin edistää urakehitystäsi: valmistamasi oppimateriaali on samanarvoinen tutkimustesi kanssa julkaisuluettelossasi. Sitä paitsi saat rahaa! J ä t ä t tutkimisen soveliaampaan ajankohtaan. Jos olet opiskelija, istut opiskelijarintamassa vastapäätä professoririntamaa epätietoisena todellisesta rintamajosta. Vilkuilet epäluuloisena eteesi ja sivuille — kasvavien A4 -pinkkojen ylitse. Muistat koulutustilaisuudesta hallintojohtajan sanoneen, että kokoukset eivät ole keskustelua vaan päätöksiä varten. Eipä silti että sinun tekisi mielikään keskustella kun et ymmärrä mistään mitään. Mietiskelet itseksesi, kuinkahan paljon mehtää on k a a t u n u n n a tämänkin kokouksen esittelylistoihin ja muihin lisämuistioliitteisiin. Jos olet opettaja, sinut on määrätty ehdokkaaksi laitoksellasi. Et usko asiantuntemukseesi hallintoelimessä ja varot kyselemästä tyhmiä. Jos olet esittelijä, esittelet listan mukaisesti: 'Valtiovarainministeriön 13. 5. 1981 tekemään päätökseen ja siihen 12. 11. 1984 tehtyyn tarkennukseen viitaten sekä momentin kohdan numero 7008 mukaisesti päätettäneen toimia Valtiovarainministeriön 13. 5. 1981 tekemään päätökseen ja siihen 12. 11. 1984 tehtyyn tarkennukseen viitaten sekä momentin kohdan numero 7008 mukaisesti'. Tiesitkö muuten, että 'momentti' on yhtä kuin totaliteetin osa, eli tarkoituksellisen kokonaisuuden osa. (Lisätietoja varten käänny — fysiikan ja metafysiikan laitoksen — puoleen). • .
Jyväskylän y l i o p p i l a s l e h t i 6. 3. 1985 Numero 4. 25. vuosikerta I i I i l pakkoa vai vapautta sm S mdtfjtttMMMMMA : : % S J S : : : S * S K ; : ;j5t6i' : :v : "i>:.:. •.•:•:•:•:: : ; :y: : : : : ; : : : vXv: : :¥;wÄ:::::>:: ;.x t^::* ^ I i i i ; Iitit •iiftiiii .:>¥*»•. jiss ||f; • ' • llillllll mmmu:.:-' •••' iiltlltlt • i i mm : • « « : :*¥:«:«•:•;JySf.:-;*%*• H™,''%:* :•:•:•:•:•: .•:•:> : . : v : : . : : : • ¥ : . : ;i»i-#' : --:;:i .<mmmMM Yhteiskunnalliset elämää on vuosisadat verrattu teatteriin; vilahtaahan arkikielessämmekin tämän tästä kielikuvia kuten "maailmannäyttämö", "sosiaalinen teatteri", "poliittinen ilveily". Teatterin käsitteeseen liittyy myös käsitys naamioista, esittämisestä, jossa ei ole kysymys esittäjän "autenttisista" tunteista tai pyrkimyksistä, vaan naamiolelkistä, jonkin muun kuin "oman itsen" esittämisesNykykulttuurista on tämä teatraalinen naamioleikki kadonnut, pidämmehän ilman muuta "aitoutta", "itseilmaisua" sosiaalisesti arvokkaanpana kuin piiloutumista roolien ja naamioiden taakse. Enemmänkin, meidän velvollisuutemme on erilaisissa tunnustamisen ja itseilmaisun riiteissä "riisua naamiot", paljastaa sisimpämme. "Avaa sydämesi mulle, tahdon pelkkää hyvää sulle, mitään piilottaa et sä saa...". Nämä takavuosien iskelmän riimit voisivat kiteyttää sen, mitä amerikkalainen sosiologi Richard S e n n e t t kutsuu intimiteetin kultiksi. Intimiteetin kultti? Eikö modernin yhteiskunnan sairautena nimenomaan pidetä ihmisten välisten suhteiden esineellistymistä ja etäisyyttä? "Vieraantuminenhan" meidän ongelmamme pitäisi olla? Välittömyyden paradoksit Sennett heittää paradoksaalisen väitteen: yhteiskuntamme esiintyy vieraana ja anonyyminä mahtina juuri siksi että kulttuuristamme puuttuu epäpersoonallinen julkisuus, sosiaali nen teatteri. Arvioidessamme yhteiskunnallisia suhteita henkilökohtaisen avoimuuden ja uskottavuuden — lyhyesti sanottuna persoonallisuuden — termein, olemme tuhoamassa demokraattisen järjestyksen perusteita muuntaessamme poliittiset ja sosiaaliset kysymykset kysymykseksi persoonallisuudesta. Mitä tämä konkreettisessa elämänmenossa tarkoittaa? Vaikkapa sitä, että olemme yhä vähemmän kiinnostuneita siitä ohjelmasta jota jokin poliitikko esittää, mutta sitäkin enemmän meille merkitsee onko hän henkilön "uskottava". ovatko hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa sellaisia, että pystymme samaistumaan häneen kollektiivisesti. Niin filosofipresidenttinä kuin Mauno Koivistoa pidetäänkin, niin Koivisto-ilmiön selitykseksi tuskin riittävät "Manun" hämärät mielenilmaisut: syitä on haettava juuri niistä persoonallisen uskottavuuden tekijöistä, joiden kautta valitsijat tuottavat kollektiivista identiteettiään. Millaisia ovat nykyisen persoonallisuuden kultin historialliset taustatekijät. Sennett palaa 1700-luvulle. jolloin Euroopan suurkaupungeissa — lähinnä Pariisissa ja Lontoossa — syntyi aivan uudenlainen, epäpersoonallisten konventioiden säätelemä julkisuus, sosiaalinen teatteri, 1700-luvulla useat kirjailijat ja ajattelijat näkivät suoran yhteyden kadun näyttämön ja teatterin välillä. "Naamiot ovat sivilisaation ydin". Tähän lauseeseen on tiivistettävissä 1700-julkinen elämä siten kuin Sennett sen ymmärtää. Naamiot ja spontaniteetti Epäautenttista? Sennettin mukaan juuri julkisen elämän teatterimaisuus antoi 1700-lu~ vun suurkaupunki-ihmisille mahdollisuuden olla toisaalta ilmaisevia ja spontaaneja ja samalla suojautua muilta ihmisiltä. Nykyinen intimiteetin kulttuuri, joka arvottaa inhimillistä kanssakäymistä "avautumisen", "autentisuuden" ja "tunnustuksellisuuden" termeinen on päinvastoin kuin yleensä kuvitellaan vaikeuttanut suunnattomasti ihmisten välistä kommunikaatiota. Avautuessaan ihmiset velvoittavat myös kanssaihmisenä levittämään sisinpänsä muiden nähtäväksi; vastavuoroisessa tunnustamisessa ihmiset päätyvät — sen sijaan että tavoittaisivat syvemmän kommunikaation — vain vahingoittamaan toisiaan. Kun toinen "opitaan tuntemaan" ei jäljelle jää kuin pettymys ja turhautuminen; eikö kummemmasta ollutkaan kysymys. Sennett katsookin, että kyetäkseen nauttimaan toistensa seurasta toisiaan vahingoittamatta, ihmiset tarvitsevat kulttuurin luomia konventioita — siis naamioita — kyetäkseen kommunikoimaan vivahteikkaasti ja spontaanisti. Asia havainnollistuu, jos vertaamme inhimillistä kanssakäymistä taiteeseen, liika suoruus vain latistaa ja yksiulotteista esimerkiksi kirjallista ilmaisua, kun taas monimielisyydellä, vihjaavuudella, ironialla voidaan saavuttaa verrattomasti monikerroksisenpaa ilmaisua. Erilainen "ihmisen ääni" tyyppinen kirjallisuus kelvannee esimerkistä kuinka levittämällä lukijoiden eteen henkilökohtaiset pikku paheet ja ruokailu ja sukupuolitottumukset päädytään "autenttisuuden" sijasta ikävystyttävään riaisterilehtijournalismiin. Mutta palatkaamme vielä 1700-luvulle. Sääty-yhteiskunta oli atemmin torjunnut turvallisen ja vakiintuneen koodin kohteliaisuusmuotoineen ja alamaisuuden osoituksineen mutta 18. luvun suurkaupungeissa trad«to ei antanut enää luotettavia ohjeita siitä, kuinka kadun julkisuudessa tuli tuntemattomiin ihmisiin suhtautua. Niinpä ihmisten oli tietoisesti luotava säännöt, joiden puitteissa toisilleen tuntemattomat ihmiset saattoivat kommunikoida keskenään. Teatteri tarjosi tällöin sopivan mallin; pukeutumisen ja kielenkäytön alueella sosiaalinen elämä muuttui näytelmäksi, jossa ei toisen taustan, säädyn, luonteenpiirteiden tunteminen ollut tärkeää, olennaista oli mitä hän esitti. Ihmisen ruumiista tuli mannekiini joka Pii: iHiiiiiiiiiii iii ^T ^SSä
Sananvapaudesta on kysymys sivelyä sovussa Vallalla, niin taloudellisella kuin poliittisellakin, on aina ollut taipumus hakeutua toisen, vielä suuremman vallan luo. Tämä sääntö oätee myös tiedotusvälineisiin, valtaahan nekin käyttävät. Tiedotusvälineille tärkein tiedon lähde on aina k i keinta mahdollista päätäntävaltaa käyttävä elin. Sitä ei useimmiten tarvitse edes etsiä, se osaa itsekin niin halutessaan hakeutua julkisuuden valokeilaan. Tiedotusvälineet antavat siis sananvapautta niille, joilla sitä jo enne: nkin on. Julkisuuden luonteessakin ori eroa: siinä mis; a K< -''-.n Jaakko Lassilalta kysytään metsäteollisuuden kehittämissuunnitelmista, puhutaan tänään 80 vuotta Keikyän Käpykylällä täyttävän Amanda Mähösen kanssa Ontrei-vainaasta ja evakkomatkasta. Opiskelijat ovat yksi niistä marginaaliryhmistä, joille sananvapauden autuutta ei aina suoda. Opiskelijoiden keskuudessa saattaa nimittäin löytyä virtauksia, jotka eivät käy yksiin valtaapitävien näkö tai : en kanssa. Julkisuuden suhteen ei ole raastuvanoikeutta: ne, jotka eivät ole saaneet näkökantojaan esille, eivät voi vedota oikeuteen asiansa puolustamiseksi. Ylioppilaslehti, jolla ei ole rasitteenaan kovin tiiviitä ihteita sen enempää taloudelliseen kuin poliittiseenkaan päätöksentekokoneistoon, on yksi mahdollinen kanava tasa-arvoon myös sananvapauden suhteen. Tämän ajatuksen toteutuminen on kiinni siitä, löytyykö kirjoittajia, joilla on kykyä ja rohkeutta .itsenäiseen ajatteluun. Kunnallistettua huvitoimintaa Teatterista puhutaan paljon. Teatteri kiinnostaa suomalaisia, meidät tunnetaan varsinaisena harrastajateatterikansana. Teatteri on ollut totista työtä niin työväenkuin nuorisoseuraliikkeellekin. Ja siitä saa yleisöä kiinnostavia juttuja lehtiin. , Näinä aikoina paljossa puheessa on kuitenkin jotain pettävää. Se luo illuusiota teatterin todellisista vaikutusmahdollisuuksista; pistää uskomaan teatterin kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen. Tosiasiassa useimpia teatterin kanssa tekemisissä olevia kiinnostaa enemmän itse tekeminen kuin välitettävä sisältö. Julkisuutta ei myöskään kiinnosta se, mitä teatterissa tapahtuu. Se on kiinnostunut teatteria tekevistä persoonallisuuksista: Parviaisen Valtakunta on myytti ja mies itse valtakunnanparviainen ennen kuin itse tekstiä ovat lukeneet muut kuin esittäjät, tiedotusvälineitten suosiollisella tuella tietysti. Teatterista on tullut kunnallistettua huvitoimintaa, joka täyttää "elämän laadullisen puolen vaaatimuksia" hyvin toimeentulevan ja kulttuurista kiinnostuneen keskiluokan tajunnassa. Siitä huolimatta teatterissa on imua. Mistä se johtuu, sitä on vakavammin pohtinut professori Kaisa Korhonen virkaanastujaispuheessaan. Ja jotain on tehty suomalaisen dramatiikankin uudistamiseksi, näkyvimpänä hahmona Arto Melleri. Näistä tarkemmin tässä numerossamme. Heikki Junkkari Kaipaatko hellyyttä? Kenties ikiomaa hellyysparia. Oletko tahtomattasi hellyyspuutteessa? Oletko kiinnostunut intellektuellista keskustelusta? Ehkä oman keskusteluparin kansi sa, niin että viestisi varmasti menee perille. Pidätkö kokoi vartaloihopintasivelystä? Jos. niin nyt löytyy sinullekin oma puolue. I — Oletko kuullut Sopu-puolueesta? kysyy ujonnäköineljj nuorimies ja imee spagettia posjjj keen Lozzin pöydässä. Ensin ori ' vaikea tietää kenelle hän puhuu#: niin hiljainen on ääni. Vastaan kuitenkin "en" ja kysyn voiko niitä kahta sanaa yhdistää. Hetken kuluttua nuorimies ehdottaa että perustaisin Jyväskylään So-, pu-puolueen paikallisosaston ja ryhtyisin vetämään hellyyspari^ iltoja. Olen iloinen, että spagetti loppuu ja voin poistua. Olo alkaa tuntua vaivautuneelta moisista puheista. Kierros ulkona kuitenkin saa uteliaisuuteni voittamaan, palaan Lozzille ja kysyn: "olitko sä kuule aivan tosissasi siitä Sopu-puolueesta?" Nuorimies on tosissaan, sillä hän on itse Hellä, Sopu-puolueen perustajajäsen ja kantava voima. Hän ei kuitenkaan, aikaisemmista ehdotuksistaan huolimatta, ole Jyväskylässä värväämässä uusia jäseniä puolueeseensa. Hän on tulossa kotiseudultaan potemasta vaalitappiota, jonka koki Lepakon johtokunnan vaaleissa. Hellällä on kuitenkin mukana liittymiskaavakkeita, sillä lisää kannattajajäseniä tarvitaan, jotta Sopu-puolueen voisi rekisteröidä viralliseksi puolueeksi. Kannattajajäseniä on nyt n. 2500, saman verran lisää täytyisi saada. Jäseniä on ympäri Suomen, suurin osa kuitenkin Helsingistä. Miksi Hellä kumppaneineen sitten haluaa sopuilijoista puolueen? "Koska viestintä ratkaistaan eduskunnan kautta, vaikka siitä ei niin kerrotakaan", sanoo Hellä. Myös Sopu-puolue aikoo pyrkiä eduskuntaan. Sopu-puolueen vaaliteemat ovat: kaikille viestintäoikeus (sensuurittomia puheenvuoroja kansalle ja keskusteluverkkoilua). hellyys, ravinto, sääsuoja. Viestintä tukkeutunutta Jyväskylän ilmapiiri on Hellän mielestä toisaalta avoin, toisaal ta tiedotuskanavia tukkiva (junttimainen). Täällä ei osata käytf tää ja tulkita ilmeitä ja eleitä, rnj kä on nuoren kulttuurin piirrff Tämä piirre voimistuu Helsingis tä syvemmälle maaseudulle ). : pohjoiseen Siperiaa kohti r . i täessä. Vie-; napiiriä ava£ Sopyrpuolue on perustanut p* klfkusleluverkon Sima vhdi ihmisellä on vain kolme kesk telukumppania. Keskustelu dään kutenkin pareittain konäin viestintä on tehokkainta? saavutetaan suurin viestintä tarkkuus. Keskusteluparit vahtaan yi haalta käsin ja parit keskenään ideoivat uusia tieteellisiä keksintöjä. Hellyyttä kaikille Sopu-puolueella on hellyysparivälitys. Tarkoituksena on turvata hellyys kaikille, myös kekseliäille ihmisille. Keksijät elävät Hellän mukaan usein hellyyspuutteessa, ja siksi ihmiset yleensä suuntautuvat vähemmän ajattelua vaativille aloille. Tämän epäkohdan Sopu-puolue haluaa poistaa. "Hellyysparit valitaan kunkin itse ilmoittamien suurimpien keskinäisten vetovoimien perusteella ensisijaisesti ykkösellisiksi ja toissijaisesti kakkosellisiksi jne. pareiksi. On myös suotavaa kysyä lupa ykkösparilta, jos harjoittaa muiden kanssa sellaista hellyyttä, joka voisi vähentää ykkösparille osoitettua hellyyttä." Näin tieteellisesti kiteyttää Hellä hellyysparitoiminnan, periaatteet. Ja mitäkö sitten hellyysparit» tekevät keskenään? Kokovartaintasivelyä tietysti. Sopu-puolue yrittää päästä aluepoliittiseen hellyystasapainonn. Tämä tarkoittaa Hellän mukaan sitä, että lähinnä nais^ ten tulisi katsoa, etteivät karkaa ulkomaille, elleivät tiedä jonkun miehen samalta paikkakunnalta tehneen saman. Sopulaiset kannattavat myös kansainvälistä nelivetoa, mutta on väärin, että Karjalan miehet ovat helki^spuutteessa ja kuolevat sydäninfarktiin. Jos olet kiinnostunut Sopupuolueesta, voit ottaa yhteyttä Hellään puh. 90-490016. Merja Ahonen Don Quijote I. Frank Armottoman seikkailut kavalassa maailmassa Luettuani juuri Cervantesin mainion Don Quijote-romaanin en voinut välttää assosiaatioita sen ja Aki Kaurismäen Calamari Unionin välillä. Viimeisen todellisen sankarin, Murheellisen hahmon ritarin Don Quijoten seikkailut tuovat väkisin mieleen urbaanit Frankit, jotka epätoivoisesti taistelivat ns. hyvinvointia vastaan. o Kumpikaan sankari, ei Don Quijote eikä Frank (joukon ominaisuudet yleistettäessä voidaan käyttää yksikköä) tahdo alistua ympäröivän todellisuuden musertavaan ahdistavuuteen: he pistivät hanttiin uskoen katkeraan loppuun saakka olevansa oikealla asialla. He ovat sankareita, jotka eivät anna periksi huolimatta siitä, että saavat jatkuvasti yhteiskun naita turpiinsa. Don Quijote uskoo uljaaseen sankaruuteen tahtoen pyytettömästi palvella valtiatartaan Dulcinea. surmata ilkeitä jättiläisiä ja pelastaa avuttomia neitoja hädästä. Hän tahtoo poistaa vääryyden ja kärsimyksen, sillä hän kokee olevansa Jumalan käsivarsi maan päällä: enää eivät riitä hurskaat ja kauniit ajatukset, nyt viimeistään on aika toimia. Ja kuten uljas ritari ainakin Don Quijote myös toimii: uljaat taistelut mm. tuulimyllyjä ja pässejä vastaan todistavat hänen olevan sanojensa mittainen mies. mutta kuitenkin • surkeat kanssaihmiset pitävät tätä ylevää hidalgoa hulluna. Frank puolestaan pyrkii lähinnä vapauttamaan itsensä robotisoituneen yhteiskunnan kahleista kohti vapautta jota ei enää ole. mutta johon täytyy uskoa, muuten ei ole mitään minkä vuoksi elää. Frank etsii tilaa ympärilleen. hän haluaa elää ja seikkailla (kukapa ei haluaisi). Frankin tragedinen odysseia kohti unelmien Eiraa on jo ennalta tuhoon tuomittu. mahdollisuuksia ei enää tunnu olevan. Teoksia vertailtaessa tulee ihmetelleeksi teemojen, osin tapahtumienkin, yhtäläisyyttä. Kummassakin optimistinen idealismi sortuu vääjäämättömästi runnovan realismin alle lopputulosten ollessa varsin pessimistisiä: molempien päähenkilöiden tuhoutuminen on yhteiskunnan kannalta varsin käytännöllinen ja rakentava ratkaisu. Sekä Don Quijotessa että Calamari Unionissa haaveillaan menneistä ajoista, ollaan auttamattomasti myöhässä. Don Quijote haluaa palauttaa ritariajan perinteet ja Frank mahdollisuuden kokea uutta ja tuntematonta. Kummankin haaveet osoittautuvat mahdottomiksi toteuttaa, sillä he elävät väärällä ajalla. Teosten välinen ikäero on lähes neljäsataa vuotta, mikä todistaa myöhässä olemisen teeman ajattomuuden. Mistä sitten ollaan myöhässä, jos kautta aikojen idealistit ja/tai marginaali-ihmiset kokevat olevansa vieraantuneita? Mikä ja missä on se suloisen autuas keidas historian ja ajan pölyisellä hiekka-aavikolla? Ilmeistä on. että ihmisen rakentama yhteiskuntajärjestelmä on ollut ja tulee aina olemaan suurimmaksi osaksi epäonnistunut systeemi Tähän saakka jär kevimmältä vaikuttaa brutaalin alkuihmisen aika. jolloin mitään järjestelmää ei ollut ja yksilön voidaan sanoa olleen itsenäisen ja vapaan yhteisöllisistä velvoitteista. Nyky-Suomi on siis mahdollisimman kaukana totaalisen vapauden ihanteesta. Onko sitten kapinointi vallitsevaa systeemiä vastaan vain silmitöntä taistelua tuulimyllyjä vastaan? Eikö vapaalla ihmisellä todellakaan ole mitään toivoa? Aihetta käsitelleet taiteilijat eivät ainakaan vaikuta liian optimistisilta tulevaisuuden suhteen. Pessimismi valtaa alaa ja tuho näyttää väistämättömältä. Oli miten oli, ei kai tämä nyt kuitenkaan sitä tarkoita. että minun pitäisi jättää ratsuni satuloimatta ja miekka tuppeen ruostumaan? Pertti Pälli
3 Turhia valintoja turhuuden tumilla Visio Arto Mellerin näytelmien maailmankuvaan Runoilija Arto Mellerin ura näytelmäkirjailijana alkoi Pete Q:sta. Samaisesta näytelmästä alkoi kuulemma myös uusi aika (Etelä-) Suomen kulttuurielämässä. Millainen oli Pete Q, josta monet nykynuoret tuskin ovat kuulleetkaan? Mitä Melleri teki Pete Q:n jälkeen? Missä viipyy 1980-luvun Pete Q? Häh? Pete Q ja rock Poks! Räks! Fiuuuuuuuuuu! PUM! I Siinä säkänäin säihkettä, noidannuolia ja kiinanpommi sille ensimmäiselle suomalaiselle rock-sukupolvelle, joka pystyi luomaan Suomen ensimmäisen rockin maailmankuvasta ammentavan näytelmän. Näytelmän nimikö? P Pete Q. Rovk ei syntynyt silloin, kun B e a t l e s i t huomasivat, että englantilainenkin osaa soittaa kitaraa nopeassa tempossa. Silloin syntyi valkoista rock'n rollia. Eikä rock syntynyt vielä silloinkaan kun E d d i e B o y d ajoi R o l l i n g S t o n e s i t pois lavalta. Silloin oli syntynyt » väärää rhytm'n bluesia. Rock syntyi 1960-luvun lopulla V e l v e t U n d e r g r o u n d i n hakkaavan rytmin, J i m i H e n d r i x i n avaruuskitaroinnin ja D o o r s i n surrealistis-ekspressionistisen runouden myötä, pikkuhiljaa. Suomeen rock tuli kymmenen vuotta myöhässä, silloin kun sen kuolema maailmalla pitkäaikaisen riutumisen jälkeen näytti jo varmalta — siitä johtuu pieni viive Pete Q:n ja rockin saapumisessa Ultim a T h u l e n näyttämöille. Pete Q nimittäin kohautti Suomen lehtimetsät väräjämään kesällä 1978, vasta! Tuolloinhan oli maailmalla rynnimässä jo uusi rock-sukupolvi, jolle Jimi Hendrixin nimi kertoi yhtä vähän kuin muiden X:ään päättyvien kuuluisuuksien. Pete Q:n tekijöitä nuorempi sukupolvi söi räkää ja jätti hampaat pesemättä — ainakin se antoi perhelehdissä sellaisen kuvan itsestään. Nämä punkkarit kuuntelivat S e x P i s t o i s t a , joka uhosi tuhoa brittiläisejje kapitalismille sellaisella voimalla, että Suomessa nousi kommunisteiltakin tukka pystyyn. Punk-sukupolven vanhemmiston ensimmäiset kuukautiset ja siemensyöksyt ajoittuivat D a v i d B o w i e n kimallekauden vaiheeseen ja punk-innostuksen mentyä ohitse se siirtyi takaisin palvomaan Bowieta. Pete Q:laisia juuri vanhempi sukupolvi taas pukeutui sananmukaisesti pukuun ja harrasti kädestäpäivääsanomista. Niin se tekee vieläkin. Sen suurimmat ihanteet olivat K e k k o n e n , K e n n e d y ja L e n i n . Niin vieläkin. Tämä sukupolvi ei ole koskaan oppinut tuntemaan sisällään, mitä merkitsee maailmankuvan murtuminen. Pete Q:n sukupolven maailmankuva murtui silloin kun ensimmäisen rock-piisin sävelet kantautuivat Suomeen Itämeren yli länsituulen mukana. Valta ja turha kapina groteskissa maailmassa Pete Q:n kirjoittivat teatterikoulun dramaturgioppilaat J u k k a A s i k a i n e n , A r t o M e l l e r i ja H e i k k i V u e n t o . Ensimmäisen ja tiettävästi viimeisen version siitä ohjasi A r t o a f H ä l l s t r ö m Suomen Kansan Teatterille vuonna 1978. "Sittemmin 'Pete Q:n' synnyttämä teatterikeskustelu on laajentunut kulttuuripoliittiseksi keskusteluksi", kertoo näytelmän painettu laitos takakannessaan. Sittemmin ovat myös Pete Q:n tekijät nousseet kansakunnan pyhimmille alttareille: elokuvaan ja televisioon. Pete Q:n näyttelijät lienevät ammattikuntansa tutuimpia kasvoja tällä hetkellä: K a r i H e i s k a n e n , Markk u T o i k k a , E r k k i S a a r e l a , Kari V ä ä n ä n e n , P i r k k a P e k k a P e t e l i u s etc. Mutta mikä Pete Q.ssa sitten oli niin uutta ja repäisevää, että se sai seitsemän vuotta sitten osakseen "haltioitunutta kiitosta ja voimakasta vastustusta"? Sitä oli allekirjoittaneen, Bovvie-polven kasvatin tuolloin vaikea käsittää ja yhtä vaikeaa se on edelleenkin. Näytelmän reseptio on kai ymmärrettävissä vain maailmankuvan murroksesta käsin: rock tuli Suomen taiteeseen! Pete Q on tekstimäärältään vähäinen, surrealistinen uninäytelmä. Surrealismia siinä on tekstin eteneminen assosiaatioiden kautta ja uninäytelmäksi sitä voisi sanoa koska se on ymmärrettävissä pikemminkin alikuin tiedostavalla tajunnalla. Se taisi olla M a t t i R o s s i , joka Kulttuurivihkoissa luonnehti Pete Q:ta myös groteskiksi — sillä hän viittasi näytelmän maailmankuvaan. Pete Q:n miljöö on Viimeinen Kylä Meren Rannalla. Kylässä on ihan samanlaisia asukkaita kuin maailman muissakin kylissä, eläimiäkin. Järjestäytynyttä yhteiskuntaa kylässä edustavat opettajatar, haudankaivaja ja santarmikunta, jonka korkeimmassa johdossa on Eversti. Näytelmä tapahtuu markkinapäivänä, jolloin kylässä on kaikenlaisia taiteilijoita ja humuväkeä, muun muassa Phyllis Kissanainen ja kahlekuningas VVillehart VVatussi. Noin äkkiseltään Pete Q:n maailma näyttää staattiselta: aika on pysähtynyt; kylä on maantieteellisesti eristetty; jokainen henkilö esitellään tietyssä mielentilassa, jossa ei tapahdu muutosta. Ainoa liike on ympyräliike, historian kertautuminen: näytelmän lopussa adjutantti ottaa vallan Everstiltä kuin EteläAmerikassa ikään ja voidaan olettaa että historia alkaa toistua uuden Everstin johdolla. Valta on Pete Q:n teema, tarkemmin sanoen kaiken ihmisessä olevan inhimillisen kangistaminen palvelemaan ihmisen luonnollisen olemuksen vastaisia, mekaanisia päämääriä. 1970-luvun lopulle tultaessa parlamentaarinen kapitalismi oli jo omaksunut Suomessakin holhousyhteiskunnan tai "turvavaltion" luonteen. Ihmiset oli manipuloitu TV:n ja perhelehtien avulla yhteiskunnan oravanpyörään: opintolainasta asuntolainan kautta venelainaan jne. Ihmisihanteiksi oli nostettu missit js julkkikset, jotka eivät olleet ecfes iräfe inhimillisiä kuin homeeriset Jumaferf Zeuksesta Afroditeen. «fcfcu käytti valtaa demokraattisessa diktatuurissamme, mutta kuka? Presidenttinä istuva vanhusko? Ei. Pete Q:n kirjoittajat eivät tienneet — eivätkä halunneetkaan tietää —kuka käytti valtaa. Tärkeintä oli, että valta tuntui, vaikka se oli piilossa, katederien takana niin kuin K a f k a n Oikeusjutussa. Vallan. symboliksi näytelmään sopi vaikkapa pinochet-tyyppinen sotilas. Suomen valtiota piti potkaista vuonna 1978. Pete Q rähjäsi kierosti isänmaalleen, niin kuin J i m M o r r i s o n oli rähjännyt kymmenen vuotta aikaisemmin upseeri-isälleen: Jim pani kotona soimaan Doorsin eka levyn, jossa hän laulaa halustaan tappaa isänsä ja naida äitiään, ja oli tyytyväinen, kun sanomalehden takana lymyävän isän kädet alkoivat täristä. Symbolista mutta tehokasta rähjäystä — aiankin tehokkaampaa kuin paskanhaistattelu. Pete Q:n maailmankuva on groteski, niin kuin niin monien tämän vuosisadan näytelmien J a r r y n Pere Ubusta I o n e s c o n tai B e c k e t t i n tuotteisiin. Näiden modernismin valtavirtauksen absurdistiseen haaraan kuuluvien teosten pyrkimyksenä on kuvata maailma sellaisena kuin se on todella, kun näennäinen järjestys on poistettu. Groteski maailma on sekasorron maailma, äärimmilleen pingoitetun viettijousten tempoilun ja katkeamisen maailma — se on vieraaksi tehty meidän maailmamme, jossa hirviöt, marionetit ja freakit taistelevat vallasta, siitä kuka pääsee eniten esille. Näytelmässä vain Pete Q:ssa ja tämän tovereissa on kyky katsella groteskia maailmaa ulkopuolelta: "Monta kuukautta sota kulki edellämme, jätti jälkeensä rikottua kalustoa, liejuun juuttuneita kuormastoja, lätäköissä makaavia vainajia... virrassa ajelehti peikkojen, jättiläisten ja pastorien ruumiita." Mutta Pete kumppaneineen ei usko oppeihinkaan ja niitä saarnaaviin maailmanparantajiin: "Näimme kaikkien armeijoiden perääntyvän, kaikkien apostolien kulkevan ohitsemme parrat lepattaen, takaperin... mutta keneltäkään emme oppineet mitään." se vanha tuttu sen kanssa, jota l a u s M a n n k i n henkilöt kuvittalä henkistä ja fyy ihon enteitä: |inä olen jo nähnyt r. kaupunkia eva|at sävelet särkyudoiksi ja kiroukkaupunkia evaretkahtaneita suullaan naftalätä:en värit sammuvat... I huutoa kuin tuomion Maailma oman j Muutama vuosi sitten oli muotia pohtia taideteoksen sisällä taiteilijan luomistyötä ja hänen suhdettaan maailmaan. Tuolloin syntyivät Tulipääja Pedon merkki -elokuvat. Syntyi myös Arto Mellerin Sopimus Mr Evergreenin kanssa vuonna 1983. Jo Pete Q oli eräänlaista minädramatiikkaa: groteskit karikatyyrit eivät olleet tästä maailmasta kotoisin vaari taiteilijan päästä; niissä tulivat lihaksi kirjoittajakolmikon jäsenten — tai Pete Q:n — mielikuvat erilaisista maailmassa kamppailevista ideologioista. Kaikki lauseet olivat Pete Q:n lauseita, siksi Pete Q:n suun ei tarvinnuf lausua kuin yksi ainoa repliikki koko näytelmässä — se viimeinen: "Haudatkaa perhoset!! Mr Evergreen -näytelmä on yhä selvempää taiteilijan tajunnanvirtaa, vaikka siinä onkin dialogia monologin ohessa, ja vaikka siinä näyttäisikin olevan reaalimpi sosiaalikulttuurinen miljöö kuin Pete Q:ssa, Evergreenissä eletään nykyaikaa suurkaupungissa, poliisien nimistä päätellen Suomessi Näytelmän taustalla myytti, sopimus Pahoi G o e t h e ja T h o m a s ja aikoinaan käyttivät. Mr Evergreen -näytelrjj vat ne toimintamahdolii: uudet, mitkä taiteilija tai yleensä pohtiva ih ninen kohtaa nykymaailmassa, joka on tä sistä riistoa ja globaalise "Kuinka monta kertaa sieluni silmin kaiken tä: kuoidaan! ja yön lasinkir vät juoksevissa askelissa siksi, juopuneeksi nauru kuoidaan: mukulakivillä matkalaukkuja, rnoHama| kössä jonka $3imt\kac Me odotamme sireeniä pasuunaa!" Yksi päähenkilö runoina Willy Vogelfrein toimintamalleista on N«verrnore, kaljaa kittaava siipeilijä — siis voisi pgieta maailmasta alkoholiin tai huumeisiin. Runoilija voisi ruveta ehkä ammattivallankumoukselliseksi niin kuin J o h n K a l i n s k i . Mutta.Kalinskin esimerkki ei ole lupaava: toteutumjiton ihanne on tehnyt jätkästä täysin paranoidin — hänkin pakenee, hulluuteen. Sille jok i ei halua paeta, jää kaksi vaihtoehtoa t?,v?)nfhteiskunnassa: ihminen voi ruveta tavaran^älittäjäksi tai itse tavaraksi. Mr Evergreen itse.edustaa edellistä vaihtoehtoa ja kapina-Kalinskin vaimo Ilse jälkimmäistä. Mutta tavallaan kaikki näytelmän henkilöt ovat Mr Evergreenin ostettavissa ja myytävissä, myös ne jotka pakenevat, ja näin hän kohoaa teoksen tematiikassa sosiaalisen vallan symboliksi. Everstin valta Pete Q:ssa oli autoritaarista, abstraktia Valtaa; Mr Evergreenin Valta on ilmaistu tarkemmin: se on laskelmallisen taloudellista. Mutta mitä tekemistä Arto Mellerin näytelmillä on rockin kanssa, paitsi että niiden näyttämöversioihin on sävelletty rock-musiikkia? Niin kuin rock-sanoitukset, Pete Q ja Mr Evergreen kuvaavat maailmaa, jossa valta, väkivalta ja seksuaalisuus eivät ole välineitä vaan päämääriä. Työnteon ja kaikinpuolisen yhteiskunnallisen itsekehityksen sijasta arvostetaan kilpailua tärkeistä paikoista koneistossa; hyökkääminen toista vastaan on tullut arvokkaammaksi kuin sopu; nussimista pidetään suorituksena ja se merkitään ylös "kuntokorttiin", sillä ei enää ote juuri tekemistä rakkauden kanssa. Rock ja Melleri kuvaavat maailmaa, johon ei saa tolkkua järjellä. Yhteiskuntakonetta ei voi korjata, sen voi vain hajottaa. Länsimainen Babylon, "maan porttojen ja kauhistusten äiti", tuhoutuu kun piinattu ihmisen libido lyö järjen salvat pois porteista, jotka sitä vielä pidättelevät. Kohti realismia S i r i u k s e n v i e r a a t vuodelta 1984 on Mellerin kypsin, kiltein ja realistisin näytelmä. Kaikenkattava runollinen monologisuus on vaihtunut dialogisuuteen, jossa erilaiset ajatusmallit ja niitä vastaavat puhetyylit käyvät taistoon keskenään. Tässä näytelmässä henkilöt ovat enemmän lihaa ja verta, eivätkä pelkkiä "minän" aatosten kuvittajia. Tosin Siriuksen vieraiden henkilöhahmoilla on vastineensa ja esi-isänsä Pete Q:ssa ja Mr Evergreenissä. Tapahtumat sijoittuvat reaaliseen suomalaiseen maisemaan, Sirius-nimiseen lomakylään Eteläja Keskipohjanmaan rajoille. Lomakylä on saanut nimensä alueella nähdystä tähdistä tulleesta avaruusaluksesta. Köpikset kolunnut nuorukainen Anders on päänsä räjäyttänyt Pete Q, yhdistelmä Willy Vogelfreita ja Nevermorea, katkeroitunut elämänpohtija. Lomakeskuksen toiminnanjohtaja on Everstin keskisuomalainen keskiluokkainen vastine, mitätön tyyppi. Orvo Bruunissa realisoituu shovv-maailman lait tunteva Mr Evergreen. Koska Siriuksen vieraissa toistuu Mellerin edellisten teosten tematiikka — että maailma on toisiaan tönivien paskiaisten asuttama turhuuden turku — en viitsi ruveta sitä analysoimaan. Yksi vissi ero siinä kuitenkin on Pete Q:hun ja Evergreeniin verrattuna: se huokuu inhimillistä lämpöä. Liekö osuutta asiaan sillä, että miljööksi on valittu Mellerin omat kotikonnut? Näytelmän positiivinen hahmo on hullu poika Matti. Ironista kyllä, Mellerin kuvaaman' maailman ainoa inhimillinen olento on debiiliainoa joka suhtautuu kaikkeen,eteen tulevaan aidosti, luovalla mielenkiinnolla. Tai ehkäpä Matti ei olekaan debiili — hän on vain valinnut sen ainoan oikean elämäntien, jota kulkemalla voi säilyä moraalisesti puhtaana nykymaailmassa; Loppulause: Melleri lienee kohta kolmenkymmenen, siirtymässä siis keski-ikäisten armoitettuun porukkaan. Näytelmä Siriuksen vieraat on jo askel rockiin kuuluvasta jäsentymättömästä maailmankuvasta ja perustelemattomista mielenpurkauksista kohti tukevaa ja täyteläistä kansallista realismia On siis aika punkin kasvattaman sukupolven tarttua vauhkojen hevosten suitsiin! Tematiikka on jo valmiina: useampien kirjailijoiden mielestä maailma on ollut, on ja tulee olemaan pelkkää turhuutta. Reijo Virtanen Roolit ja puettiin kulloinkin sopivaksi kasottuun rooliin. Sama tapahtui kielenkäytön tasolla: keskustelu ei ollut "itseilmaisua" vaan ilmaisua: teatterin kaltaista esittämistä. Valistuksen kauden teatteri-institutio paljastaa. kuinka läheisenä teatterin ja yhteiskunnan "näyttämön" välistä suhdetta pidettiin. Vaikka erilaisissa avantgardistisissa kokeiluissa on yleisön ja näyttämön kanssakäymistä yritetty muuttaa, normaali mielikuvamme teatteriesityksestä on. että lavalla näyttelijät näyttelevät, ja muusta yleisöstä eristetty, hiljainen ja passiivinen katselija eläytyy tai jättää eläytymättä siihen mitä näyttämöllä tapahtuu. Tällä passiivisella yleisöllä on oma historiansa. 1700-luvulla näyttämö ja yleisö kävivät intensiivistä dialogia: yleisö kommentoi ja reagoi äänekkäästi näyttämön tapahtumiin: yleisö kommunikoi myös keskenään, teatteri oli sosiaalisen draaman näyttämö siinä missä katu tai kahvila. Näytelmästä riippumatta näyttelijät olivat pukeutuneet oman aikakautensa vaatteisiin. teatteri oli vain jatkoa sille mitä muualla yhteiskunnassa tapahtui. Sosiaalinen elämä siis oli "rooleja ja naamioita". Mitkä tekijät sitten näivettivät teatterijulkisuuden? Kehitys on monimutkainen kompleksi taloudellisia, sosiaalisia ja aatteelli sia prosesseja jotka muokkasivat 1800-luvun kaupunkikulttuuria, mutta tässä yhteydessä on tärkeää todeta, että julkinen elämä alkoi taantua yksilöllisen persoonallisuuden ilmaantuessa sosiaalisen elämäu^näyttämölle. Ilmaisun sijaan tuli itseilmaisu. Kun ihmisen ilmaisun — vaatetuksen, puheen, eleiden. myöhemmin jopa anatomian — katsottiin ilmentävän hänen henkilökohtaista sisintään. ei sosiaalisen draaman näyttelijöillä enää ollut naamioita joiden taakse kätkeytyä ja joiden kautta olla ilmaisevia ilman henkilökohtaisen panostamisen pakkoa. Niinpä ihmiset alkoivat suojautua hiljaisuudella; aktiivisen, keskenään ja näyttämön kanssa kommunikoivat yleisön sijaan tulee joukko passiivisia hiljaisuuden muurin toisistaan eristäviä katselijoita. Kun yleisö — oli sitten kysymys teatterista. musiikista, politiikasta, mistä tahansa sosiaalisen näyttämön muodosta — ei kyennyt löytämään sosiaalista identiteettiä keskinäisen kommunikaation ja toiminnan kautta, tämä identiteetti on saavutettavissa vain projektion ja fantasian, siis esiintyjään samaistumisen keinoin. Viime vuosisata olikin suurten näyttelijäpersoonallisuuksien, suurten kapelimestareiden. poliittisten johtajien aikaa. Ja tätä aikaa Sennettin mukaan elämme edelleen. Kun kaikkea esittämistä ryhdyttiin arvioimaan persoonallisen uskottavuuden termein, tuli yleisön identiteetti riippuvaiseksi siitä, millaiseksi esittäjän henkilö koetaan. Enää ei ollut niinkään merkitystä sillä mitä joku esite vaan kuka, millainen taiteilijapersoonallisuus tai millainen poliitikko esiintyi. Esitettävä "teksti" — oli se sitten partituuri. näytelmäteksti, poliittinen ohjelma — alkoi jäädä karismaattisen persoonallisuuden taakse. -Miksi tämän pitäisi olla ongelma? Vaara piilee siinä, että modernissa politiikassa aina viime vuosisadan puolivälistä alkaen on poliittisen ja sosiaaliset konfliktit — siis poliittiset ohjelmat — käännetty persoonallisuuden kielelle. Kun yhteiskunnallisia suhteita on ryhdytty arvioimaan henkilökohtaisen uskottavuuden termein, taustalla olevat poliittiset ja taloudelliset voimat jäävät saavuttamattomiksi. mystifioituvat. Politiikka — samoin kuin muuki julkinen elämä vaikkapa populaarikulttuuri — on saanut messianistisia piirteitä; poliittiset johtajamme ja muut idolimme saavat itsensä tuntumaan tutuilta esittäessään omat henkilökohtaiset piirteensä yleisölle, mutta läheisyys ja tuttuus jää näennäiseksi. Ne mahdit, jotka julkisuuden taustalla vaikuttavat ovat "intiimissä kulttuurissa" saavuttamattomissa. Johtopäätöksenä onkin, että yksityisen ihmisen persoonallisuuden ilmaantuminen sosiaalisen elämän näyttämölle ja teatterijulkisuuden hajoaminen on syynä siihen että olemme "vieraantuneita", emme hallitse niitä yh teiskunnallisia voimia jotka kulttuurissamme vaikuttavat. Tunnustava eläin Kuinka persoonallisuuden kulttuuri sitten vaikuttaa jokapäiväisen elämän tasolla? Ajatelkaamme erilaisia empatiaja ihmissuhdekursseja jotka alkavat yrityksissä ja virastoissa olla normaalia työpaikkakoulutusta. Ihmisiä opetetaan tykkäämään toisistaan ja olemaan avoimia, mutta lopputuloksena onkin syvemmän kommunikaation sijasta jonkinlainen ihmissuhdetotalitarismi. Kun esityksen ja esittävän persoonallisuuden raja on hävitetty, on ihmiseltä viety —arvokkuuden ja henkilökohtaisen koskemattomuuden lisäksi — merkittävä osa luovaa potentiaalia; yhteiskunnallisesta elämästä on kadonnut jännittävä ja monimielinen naamioleikki — teatteri — sijaan on tullut alistava ja nöyryyttävä tunnustamisen pakko. Sennett toteaa sarkastisesti, että riistäessämme leikin ja taiteen momentin inhimillisestä kanssakäymisestä olemme "välittömyyden" halussamme vajonneet alkeellisimpien keräilijä — ja metsästäjäheimojen alapuolelle. Nähdessään tunnustamisen erääksi modernin vallan muodoksi Sennett tulee kehittelyssään varsin lähelle näkemystä, jonka Michel Foucault esittää seksualiteetin historiassaan. Hänen mukaansa moderni ihminen on "tunnustava eläin"; lukemattomissa eri yhteiskunnan instansseissa ihminen velvoitetaan kertomaan sisimmästään ja tuomaan pienimmätkin sisäiset liikahduksensa erilaisten hallinnollisten, lääketieteellisten, psykiatristen, pedagogisten diskurssien piiriin. Entäpä jos tämä ainutkertainen persoonallisuus — modernin ihmisen subjektiviteetti — jonka salaisuuksia viime vuosisadalta alkaen niin innokkaasti on pengottu ja joka näköjään tuhoisalla tavalla hallitsee sosiaalisia suhteitamme. Onkin muotoutunut vasta tunnustamisen ja itsepaljastuksen akteissa? Olisiko "naamioiden riisuminen" — sen sijaan että soisi meidän -olla ilmaisevampia ja spontaanimpia — mahdollistanut yhä hienojakoisemman vallankäytön tunkeutumisen sisinpäämme? Markku Kekäläinen
tekee tilansa * * • c > •ez näköistaidetta Ei teatteriin, eikä ainakaan Jyväskylän kaupunginteatteriin, lähdetä noin vain, vaihtoehtona tuopillisille tai elokuvaillalle. Teatterissa käynti on rituaali, jonka ulkoiset edellytykset eivät määräydy näyttämöltä vaan sitä tilasta ja tilanteesta, missä esitys pidetään ja miten sinne lähdetään. A M Siis: Varaa aika kampaajaltasi, etsi hajuvesikokoelmaasi uusi tuoksu, tarkista garderoobisi kunto, kiillota patiinisi, hanki uusi solmio ja varaa pöytä parhaasta ravintolasta. Sillä se teatteri johon astut, on pyhää keskisuomalaisromanttista maata, eikä siellä pidä sen enempää ajatuksen kuin teonkaan epäpuhtautta ilmenemän. Jotain pirullisen ivallista on kahden aikakäsitykseltään niin erilaisen taiteenlajin kuin ark kitehtuurin ja teatterin voimakkaassa sitoutu misessa toisiinsa. Arkkitehtuurin totuus on upotettu kulumista uhmaavaan materiaaliin, sen todellinen luonne saattaa paljastua vasta vuosikymmenien tai jopa -satojen kuluttua. siinä muodossa kuin se on ennen tallennus välineitten tuloa ymmärU3rt|taydellisesti oman aikansa lapsi: se [ämdastaan sen ohikiitävän hetken, jona [|i Iitaa yleisönsä. Sen totuuden on tavoitetjstaanottaja juuri silloin, sillä samaa tiei voi enää palauttaa. Teatteri ei voi än tuudittautua uskoon, että se ymmärsi i vasta myöhemmin. lä aikakäsitteen eroavuus asettaa vaatia myös teatterirakennusten arkkitehtuuTeatteritila ei saisi sitoa sinne valmistetpsityksiä omaan muotokieleensä. Ensimteatteritilalle asetettava vaatimus on iieltavuus: sen täytyy pystyä sopeutua lsf"*'***" imin muodoltaankin sangen fcei . , vaatimukArkkitehtuurin juhlaa, teatterintekemisen arkea sidottu <yian Kaupunginieanenn taio, joka si: keskeisellä paikalla kirkon, poliisilaitokalouselämän ja kaupungintalon isällises(ojeluksessa. Talon suunnittelija Alvar kirjoittaa tavoitteistaan seuraavasti: ?risäjin tulee t i l i m u o d o i l t a a n juhlallisellainen tapaus, jossa teatterisali yksini.o^taa hypmioon l ^ £ t ä m ö n , siisjnujta *%. * • \ f £> \ < \ " Näyttämöllä on aina okonainen ihminen A il: I . ' I , ' « » I ' » . • • . • ' • A i \ \ " • • i-obstur* -huone aan rakennuksen ^äännettyt nurinpäin alallisuuskäsite saiii 4 bn tultae: atterisaliin halusi ti f osasi totta», MI jfr^fjffterin sl^JkjolSelle Jjnölle tullaan kuin ii S n; kuivaan mutta pak( sisällön voi a r v ä j j t i _ <si voisi vetää vastaav, kaupungin, jonka teatteri työsuojelutarkast. ftrr ral*sTEa]la lisuufc •'—*f**t**tt'H»< viisi ta*tS*lhteho s« käyrän kautta { Ien» »avuksensa .itiölle näytän Juhiin, jonuibhsfcij Vaasan .vu»sia ollut listalla vanftomuu terisa takia. taloilla . % * ¥ H vasara^ ~T>n« » *t. ii ' » . . • » » i . I . . . 1 1 1 . . , A 4 **tA kiinnost J«!iCTB om|p jät jyväskylälä Nai rauha^*WOt!^l lölle oman, katsomosta aden. « . » räskylän tali > » tus Mukan isainvälises M a t e e n 1 fouse ii artise Dratiiv aesse cäske ttame uniF n ItJRE "ästä huolimat %£xchqBiyf^mw\xs^ JS sulkee tyylilajeista grote^frain tB<ripuolella. Tilan aisuudet vaativat ylevyyttä ja ei limaa ja räkää, kuten ^teatteripäiviltä lähtenyt tyylijuastv*ii». MjBMl muP :!fssa, että Mit kiinnostavarrrfjl pieni ^ ^ t U B U O S s a on le jemma* mÄdollisuudet k^keuuihin. Sitäkäi ei «Jjtenkaan ole k ä y t e t t ä v ä k s i kuin mui tamaairMfl^eseen. Poskiparran» »tiyl«an ka' somon }^<&kaaminen uyte^jfliskDJ^yaatj näyttänSnjiÄptä Tujp paljolffyjötä, ettef*siihen ole*WiJ)AollisiÄsia kuin* silloin tällöin. N ä y t t ä & i ^ o ^ l H ^ n H M a i p valonjfeittimet roikkuv*Xjh^ärijHäiMffl^itf^M^äs täällä toistuu näVy^iylJÄi^n^pl» gnoasta»n««»nsimmäiseltä ptnkkiriyjltij-Sn esteefor7*n|köala näyttämölle. * V»'A* * «••~»* t Ja viimeis«TO tuletJBittaf>t)hj|lrnistopolitiikka. Kaupui»pnJeatteÄ|on varsinlin is?lra näyt tärjöllääni^uiurnasja y|Wpaherripaan deko ratiivisuuÄ»nJja CsjBilRÄisaen köyhyytj Katsojapi^hnpritetäjärCvastlta tekemä ' kevyempiä fea^h^aaklfelrrrjtfseppj RohkeuWr**]1b^kjpu^%elpsi>fl J(Ä autovalintoihin puuttuu, kamoin pajffl B^" r 2?4P'" maan vanhoihin ja koetelilmplPoimiin. »Sr3%\t jassa uudistuvaa suomalcRäT teatterinike^ i teosi sdtsynä kaiken toddP^äl^; SandÄjpRierailijoina Edvin audassaj^gJBfe ja Paavo "Rokan Ai han mie" U s k i , näyttelijäuutuuteMffi^v^ii tin-Tiltu" p i T n e n . * Nuorin kaupunginteatterissa ohjaarie.i! päässyt on 35-vuotias Poskiparta. H kaupunginteatterin nuori vihainen mies, jon w i any tai ukkcBeJ-akk • : Jm tsi ttir ) 'Ah.tj »Mr Istvan Sczafaen elokuva Mefisto on yksi painavimmista puheenvuoroista taiteilijan ja erityisesti näyttelijän asemasta yhteiskunassa: valinnoista, mahdollisuuksista ja ämääristä. Sczaho ei päästä helpolla sen nempää katsojaa, näyttelijää kuin itseään•iänv \\* l ^ « t Aika ja yhteiskunnallinen tilanne ovat täti erilaisia kuin Hendrik Höfgenin tapauka, mutta Itse peruskysymys eli rehellis omaa ajatusmaailmaa ja työtä kohtaan on edelleen sama. Ave Vihrolle, teatterikorkeakoulun IV:n vuosikurssin oppilaalle ja entiselle Jyväskylän ylioppilasteatterilaiselle tuo. valinnan hetki tai ainakin ensimmäisen pitkässä sarjassa koitti tänä keväänä. Takana on neljä vuotta teatterikorkeaa, näistä kolme viimeistä kovalla kohulla ja suurella julkisuudella höystettyä turkkalaii suuden kautta, edessä lähtö näyttelijäksi teatteriin, mutta mihin ja millaiseen? »C^-öiteSSJaayT mä olisin halunnut jäädä tänne Yieleiryiiia freelanceriksi, olis saanu vapaasti oikeen.p valita hommansa. Meidän kurssilta jää kolme s e n a j si Helsinkiin ja kaksi ierailijaiksi pajkalli •ksiin. Mutta h d ^ ^ M l A G t t a l k*^T| :ei olekaan, miH| valita. Joutuu ottaR a n mitä v a b R ^ H J D R i * * * ^ . ** ' Niin mä olen sitten menossa Lahteen al<uun ainakin vuodeksi, saa sitten näkyä mitä jatkosa. Kolmas mahdolliÄiys" olis öHu tiety: ti oman ryhmän perustaminen, mutta siihei me ei pystytty. Tää aika. ori sellanen, ei löydy mitään yhteisiä sisällöllisiä merkityksiä, joitten ympärille ryhmä vois kasautua. Kaikki halua. yritaä enemmän itse ja tnenriä omia.teitään. yhmän aikois perustaa, siihen pitäisi ensiks löyfeä* jokif kokoava keskushahmo, ^ o n k a ymPäriife alksrts ofc säpinpä. Ja sit tietys^se täyf^s P f i ^ t a kaikista muista ryhmist."' muuten ei oo mitään saumaa Kyllä mä vähän pelkään laitosteatteriin ternistä» siellä lf>i joutua tekemään juttuja. joista ei enää ookkaan samaa mieltä. Tää aika r koulussa on kuitenkin ollu niin rankkaa, että kyllä mä luulen mulla olevan niin paljon itseluottamusta^ että voi sa/|po ianättasS^aC/a* täänkin. Turkka on pannut meidät koulussa niin ^ille,että en mä usljp 'sen ^kovempaan painetta löytyväf^nuuafikaanl* • «** ttJiJaBTOtj^ln erilaisia näkemyksiä, teorian mukaan näyttelijä on vain tahmarftnejp ohjaajan ja kirjailijan näke_iä toteuttamassa, toinen taas koi _ eljjäj Omea «mtffifl.' näytrtlflSff^ö? < * • * "ii < Muuten mä sanoisin, että tässä h o m m a s s a on ennenkaikkee kysymys ammattitaidosta: täytyy pystyä olemaan kiinnostava. J o s joku maksaa siitä, että se tulee teatteriin, niin kai se haluaa, että näyttämöllä olevat ihmiset jaksaa kiinnostaa sitä. Siihen tilanteeseen täytyy joka kerta pystyä virittymään uudestaan. Mä en oilla selittää, mutta se on psyykkistä valmiutta, ' ee, ääni j a liike hallinr Eläväni an ko irin oikeutusta on puoli maila katsojan Ja näytt een itse näyttän ihminl läsnäole Onko koske UT ...aftuiitfiuUfM» >nkinfäjses ita Näytte ete yle Sopimus tä .esiirttyjän ja k a t selittää, mutta siinä on kysj |intatilanteesta, enkä m ä alla negatiivisessa mielei ^in vie sitä juttua koko se sopimus näyttelijän roimassa, niin juttu on hyvä' Mutta jos pohja työlle, tällä m ä tarkoil lähinnä harjoitusten aikana tehtyä h o m r L -i uu jotenkin kosiskeleme on f$&?äi s«n w keen todell Mitä sinulle 'leisöri ehdoilla, eikä koskaan joutunu komun jutun oim ä sen jossain )udun idelä kokemaan. Mut eispelistä täytyy olla o k M [ e i j sn tilall No ei se tietenkään oo yhdentekevää mitä näyttämöltä ihmisille haluaa välittää. Ei näyt<kää ittensä näyttämistä. <in enemmän persöonallilaluaa sanoa. Eikä aan määritellä, tä Sä mukaan kokonaan >n pystyttävä panemaan flle^ifcille^mistl ^ 3 u i a | f 4 f W l f »rusedellytys on, ette itä on tekemässä, siis avertnhir. sit ' • *" ^ JmTietysti itähän comffitSi i enimmin stari, dell Ja sit mä palaisin vielä siihen ohjaajan näyttelijän suhteeseen: ei ohjaaja koskaan o < näyttämöllä silloin kun se juttu alkaa kulki kyllä näyttelijä joutuu yksin kohtaamaan :o perusta kunnolla )hjaaj^9^^>lfcÄ^tlä aika nope; ko sillä mitään sanottavaa tän jutun Se on aika vastenmielinen lilanne yleisö, jos ei«tro nmLgllfl pohjaa Juttu muuttuu kuitenkin koko ajan, tyksiä tulee lisää. Ja jos ei oo perustilani hukassa, ei siis oo mitään, mihin voi taa, sitä on aika pihalla itse esitys: vajuti asia.jaina ei edes teJ?|yS8tää, sisällään, ja kuitenkin emjan. Sit joskus myöhemmin tilanteen filmillä. Mä oon kyllä ai>maan koko tekstin läpi, rhuttef Bffif l« • ' Posikiparta kehitfelöe* ajaTUs^ä.^Önk fffjtf(fU* nimeisenä kan Tuhannen ja yntfefrr tekstiä tehtiin yhdessä improissä, vaiKka kyllä' ' V 4 I "il "• '• = • * » « • > ! * ' . . % m ! • * * % * « • • * • » % ' w , carpjKe aine <ijöitten hai) « ä n e k ä s . Muun muassa,Posklpq ohjauksessa huomattiin, että koneistoa 6fi.V, mahdotonta käyttää huomaamattomasti, se puhkuu ja kolisee niin että k a t s o m o kiinnittää siihen väkisinkin huomiota. Pieni näyttämö puolestaan on puitteiltaan »«• t • ' )'
7 Kerhoavustukset JYY:n kerhoavustukset julistetaan JYY:n piirissä toimivien harrastusja muiden yhdistysten haettaviksi. Hakemukset, jotka laaditaan Jyy:n keskustoimistosta saataville lomakkeille, tulee jättää ylioppilaskunnan keskustoimistoon, os. Keskussairaalantie 2. Jyväskylä 60 viimeistään 15. 4. 1985 klo 15.00. Hakemukseen tulee liittää toimintakertomus, tilinpäätös, tilintarkastajien lausunto, toimintasuunnitelma ja talousarvio tai muu kirjaili nen selvitys ja uuden hakijan ollessa kyseessä myös yhdistyksen säännöt. Lisätietoja saa pääsihteeriltä, p. 612 509. K a i s u P ö y l i ö pääsihteeri Päätoimittajaja sihteerikysymykset ratkaistiin Apurahoja Itävaltaan Sylvi Kekkosen muistorahastoyhdistys. joka perustettiin Wienissä vuonna 1975. julistaa jälleen haettavaksi apurahan Itävallassa musiikkitai muuhun taidekorkeakouluun kirjoittautuneelle suomalaiselle opiskelijalle. Apurahan suuruus on 40 000 shillinkiä. Hakemus, johon tulee liittä henkilötietojen lisäksi tarkka opintosuunnitelma, tiedot aikaisemmista opinnoista sekä kahdet suositukset, kaikki saksan kielellä, tulee toimittaa huhtikuun loppuun mennessä 1985 Suomen suurlähetystölle Wienissä osoittella: Finnische Botschaft, Untere Donaustrasse 13—15, Postfach 6, 1021 Wien. Turkkiin Opetusministeriö julistaa haettavaksi seuraavat kaksi apurahaa Turkkiin käytettäväksi lukuvuoden 1985—86 aikana: — Turkin hallituksen 8 kuukauden apuraha jatko-opiskeluun tai tutkimustyöhön. — Turkin valtion erikoisapuraha YK:n kansainvälisenä nuorison vuotena (8kk) apuraha on tarkoitettu niille, jotka haluavat opiskella turkin kieltä tai parantaa turkin kielen taitoaan ja samalla tehdä tutkimuksia turkin kielestä ja kulttuurista. Apurahojen suuruus on 50 000 Turkin liiraa kuukaudessa. Hakulomakkeita ja lisätietoja saa korkeakouluista ja opetusministeriön stipendiasiain keskuksesta (Vuorikatu 8 A 7. 00100 Helsinki. puh. 90-171 636). jonne hakemukset on palautettava 22.3.1985 mennessä. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta julistaa haettavaksi Jyväskylän ylioppilaslehden Toimitusharjoittelijan toimen ajalle 21.3 — 31.12.1985. Työaika on 15 viikkotuntia, palkka SSL:n sopimusten mukainen. Toimeen valittava tulee olemaan lomautettuna kesäkuukausien ajan ja lomautusvaroitus on vuoden lopulla kahdeksi viikoksi. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa ylioppilaskunnan keskustoimistoon, os. Keskussairaalantie 2. 40600 Jyväskylä 60, 20.3. 1985 klo 15.00 mennessä, kuoreen merkintä "toimitusharjoittelija". Päätoimittajan tointa hakeneet voidaan ottaa pyynnöstä huomioon valittaessa ko. toimitusharjoittelijaa. Lisätietoja: Kaisu Pöyliö p. 612 509 ja Heikki Tunkkari p. 617 288. Jyväskylässä 4.3.1985 Kaisu Pöyliö pääsihteeri Jylkkäri hakee piirtäjiä Teetkö sarjakuvia tai muita piirroksia pöytälaatikkoosi? Vai oletko muuten vain kiinnostunut ilmaisemaan itseäsi piirtämällä? Miksi et sitten toisi töitäsi tarjolle Jylkkäriin. Etsimme avustajiksi sarjakuvantekijöitä ja piirtäjää, joka voisi avustaa lehden taittoa suunniteltaessa. Ota työnäytteitä mukaasi ja tule keskustelemaan asiasta tiistaina 12. maaliskuuta noin klo 9—16. Ellet pääse tällöin tulemaan ota yhteyttä puhelimitse 617 288/ Heikki T u n k k a r i . Tarjoamme mielenkiintoista työtä virikekylläisessä ympäristössä (totta, totta), laihoja avustajapalkkioita ja suunnattomasti julkisuutta yliopistoyhteisömme puitteissa. mM^mtmmmssr: ~ •: ~^$mm Ylioppilaskunnan edustajisto nimitti viime viikolla pitämässään kokouksessa Jylkkärin päätoimittajaksi Heikki T u n k k a r i n . Hänen toimikautensa kestää kuluvan vuoden loppuun. Tunkkari on aloittanut opintonsa Tampereen yliopistossa pääaineenaan yleisen kirjallisuustieteen draamalinja. Lisäksi hän on opiskellut Tampereella tiedotusoppia ja sosiologiaa. Jyväskylässä Tunkkari on ollut kolmatta vuotta opiskellen taidekasvatusta. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Keskipohjanmaaja Kaleva -lehdissä sekä Jylkkärissä toimitusharjoittelijana. Sosiaalisihteeriksi valittiin Raija Latv a K a r j a n m a a , joka opiskelee kasvatusalan hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen koulutusohjelmassa neljättä vuotta. Latva-Karjanmaa on työskennellyt aikaisemmin opettajana. Lisäksi hän on mukana Emilen sekä edustajiston toiminnassa ja tiedekuntahallinnossa. Sosiaalisihteeri vastaa kesällä työleirin asioista. Korkeakoulupoliittisena sihteerinä tulee toimimaan Arto T i i h o n e n , joka opiskelee liikuntatieteellisessä pääaineenan liikuntasosiologia. Tiihonen opiskelee täällä neljättä vuotta ja hän on ollut yliopiston hallituksessa vuosina 84 ja 85. Sihteerien toimikausi jatkuu joulukuun 15 päivään saakka. Edustajisto hyväksyi myös eri hallinnonalojen toimintakertomukset viime vuodelta ja otti kantaa opiskelijoiden kesätyöpaikkojen järjestämisen tehostamiseksi. JYY:n edustajiksi yliopiston rauhankomiteaan nimettiin Kia Lindr o o s ja Kaisu P ö y l i ö . **mttmm Maaherra suojelee keräystä Maaherra K a l e v i K i v i s t ö on lupautunut Kortepohjan saneerauksen H-vaiheen keräyksen suojelijaksi. Suostumus on toistaiseksi sikäli epävirallinen, että itse keräyslupaa ei ole vielä myönnetty. Asiasta saadaan kuitenkin ratkaisu lähiviikkoina. Kivistön suostumusta hankkeeseen kävi pyytämässä ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen jäsenistä sekä työntekijöistä koostunut ryhmä, joka lahjoitti kiven (tiilis-) Kivistölle. Kivi oli puheiden mukaan peräisin Kortepohjasta, mutta todennäköisin alkuperä on rakennusliikkeen varasto. Maaherra Kivistö muisteli olleensa opiskeluaikoinaan mukana yo-talon rakentamiseksi pidetyssä keräyksessä ja toivoi Kortepohja-projektille menestystä sekä keräysten että itse työn suhteen. Yasus Muistithan Toveri, että olemme sopineet JSO:n johtokunnan (käsittää käytännössä meidät kaikki) kokouksesta, joka pidetään toimistolla (Kauppak. 30) torstaina 7. maaliskuuta alkaen kello 17.00. Hyväksytään tilinpäätös ja puhutaan vähän enemmän tulevasta kevättoiminnasta. Palautan mieliin tässä samalla vaivalla sopimastamme jatkokevätkokouksesta 14.3. klo 18.30. Silloin meillä on vieraanamme Markus Sovala Helsingistä ja hän puhuu mm. talouspolitiikasta. Tapaammehan siis jälleen... Sinua tervehtien Hanne-Maria Arkimo Dumppi ry. Tulevaa toimintaa: Ei ainakaan keskustelua siviilipalveluksesta eikä tutkinnonuudistuksesta! 7.3. mennään teatteriin katsomaan komediaa 'Ette voi ottaa sitä mukaanne' isolle näyttämölle. Esityksen jälkeen kritiikkipalaveri jatkuu Laajavuoren Salitintissä. Luvassa esittelyjä ja korruptiota. Urheilullista toimintaa ja saunailtoja luvassa kevään mittaan. Exkursio pääkaupukiseudulle viikolla 16—17. Seuraa ilmoitustaulua Ma D II kerroksessa, tenttitulosten vastapäätä. 16.—1715. Tietotekniikan messut Jyväskylässä, toimitsijoita tarvitaan. Ilmoittautumislista ilmoitustaululla! Tiedustelut toiminnasta yms. asioista Tomi H o t a k a i s e l t a . Emt. 10 701 puh. 252211/3342. Dumpillinen päivässä pitää hermot kurissa! Jyväskylän Akateemiset Reservinupseerit ry. (JARU) Sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 06.03.1985. klo 18.00 Kortepohjassa Rentukan Sirkus-kabinetissa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Hallituksen kokous 06.03.1985. klo 17.00 samassa paikassa. Kevätkokouksen jälkeen sauna Kortepohjassa B-talon. tilaussaunassa. Tervetuloa! Jarun:n palloiluvuoro 01.04. saakka torstaisin 17.00—18.00 U 2:ssa, "jonka jälkeen maantaisin % 19.00—20.00 U :ssa.. Yliopistokeskustelu Mikä on yliopisto? Kuka maksaa tutkimuksen? Kenellä on suunnitteluja päätäntävalta yliopiston asioissa? Näitä ja monia muita kysymyksiä tullaan pohtimaan tulevaisuudessa. Mitä sanoo yliopistoväki itseään koskettavista asioista? JYY:n opintoja tiedevaliokunta on päättänyt järjestää yliopiston ja yhteiskunnan välisiä suhteita luodaten kevään aikana "jotakin". Sen järjestäminen annettiin allekirjoittaneelle tehtäväksi. Ajatus on nyt muotoutunut seuraavanlaiseksi toimintamalliksi: Asiasta kiinnostuneet yliopistoyhteisömme jäsenet voivat osallistua kirjoittamalla ko. asiasta artikkeleita (tai vastaavia), jotka monistetaan keskusteluihin osallistuville etukäteen, jotta kommunikointi onnistuisi. Ensimmäinen keskustelu, johon kaikki ovat tervetulleita, järjestetään torstaina 21. maaliskuuta klo 19.00 Ylioppilastalolla. Artikkelit, joita voidaan julkaista tämän lehden palstoilla tai vaikkapa JYY:n julkaisusarjassa koottuna, tulisi lähettää allekirjoittaneelle 15.3. mennessä, jotta niiden lähettäminen etukäteen onnistuisi ja 20.3. ilmestyvään Jylkkäriinkin ehtisi vielä silloin saapunut kirjoitus. Tarkoituksena on vielä kevään kuluessa järjestää isompikin tapahtuma (seminaari ?), jossa tuleva materiaali olisi pohjana. Virikkeellistä keväänjatkoa! Lisätietoja asiasta: A r t o T i i h o n e n p. 617 063. Seuraava numero ilmestyy 20. 3. Lehteen tarkoitettu aineisto toimitukseen viimeistään ilmestymistä edeltävänä perjantaina. Jämsässä 1985 — Jämsän Lehti Oy JYTK/kokoomus Tervetuloa saunailtaan ke 6.3. klo 18.30 A-talon tilaussaunaan. Käsittelyn alla on kokoomuslainen Suomi 2000 -asiakirja. Alustajaksi on lupautunut Hakalan Lasse, joka on ollut laatimassa ko. asiakirjaa. Seniorit ovat kutsuneet meidät kanssaan Myyntivirralle, Vaajakoskelle ma 11.3. klo 19.00. Linjaauto lähtee kirkkopuistosta klo 18.20. Lisätietoja Kirsiltä puh 252211/3220. Jyrinä To 7.3. OLL:n pujottelun SMkilpailut Laajavuoressa alkaen klo 13. Rataan voi tutustua klo 12 lähtien. Ei osanottomaksua. Sarjat: miehet, naiset, kiihdytyskilpa yleinen. Ilmoittautumiset paikan päällä. Palkintojenjako A-talon saunalla klo 17. Kisadisco Rentukka. Mukaan mäkeen. La 9.3. Jyrinä järjestää jäsenilleen retken Tahkovuoreen. Lähtö 7.30 Kortepohja, 8.00 tilausajolaituri. Paluu illalla. Matkoista peritään vain 10 mk ilmoittautumismaksu. Mahdollisesti tingityt bussiliput + muu omin kustannuksin. Kisoissa työskennelleille matkat ilmaiset. Ilmoit: Päärakennus C (lista) tai puhelimitse: O s k u 676210, T a r j a 252211/3325. P.S. 50 ensiksi ehtinyttä mahtuu. Opiskelijain Liikuntaliiton pujottelun SM-KILPAILUT Laajavuoressa to 7.3. klo 13 Sarjat: naiset, miehet, kiihdytyskilpa yleinen Kisasauna A-talo klo 17—20 Kisadisco Rentukka klo 20 Jyrinä r.y. Stimulus Kaikki Stimuluksen jäsenet mukaan saunailtaan vanhan ja uuden hallituksen seuraksi to 14.3. klo 18.00 Kortepohjan Atalon saunaan. P.S. Hallituksen seuraava kokous Ilokivessä ma 11.3. klo 18.00. Ev. lut. Opiskeiijalähetys r.y. Opiskelijaillat keskiviikkoisin klo 19. Vanhan Pappilan rippikoulusalissa. Vapaudenk. 26.B.6.3 aiheena Se Yxi Wähä Minä — heikosta terveeseen itsetuntoon, vieraana leht. Anja T o i v o l a . 13.3. aiheena Tavoittaako painettu sana? alustajana toim. joht. Pertti N o u s i a i n e n . 20.3. aiheena Ehtoollisen evankeliumi, vieraana past. Seppo M a r j a m ä k i . Teeiltoja lauantaisin klo 19. 9.3. Anne V i i n a m ä e n luona TNT 9 D 512. 16.3. toimistolla, Vapaudenk. 24 b. Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous jäsenille sunnuntaina 10.3. klo 14 toimistolla. Toimisto, Vapaudenk. 24.B, p. 21 3901, auki torstaisin klo 9—11. Perjantaisin rukoushetki siellä klo 12.30. Päiväkahvit klo 13.30— 15.00. Boksilähetys torstaisin klo 18. Kokoonnumme TNT 9 E 713:ssa. Kansan Raamattuseuran Opiskelijat toimisto Vaasankatu 12 puh.610 331 auki: ma—to klo 1 3 1 6 . . OHJELMAA: TO 7.3. klo 19.00 toimistolla RAAMATTUTUNTI: "Pyhän Hengen täyteydestä" Pekka Innanen. 8 1 . 3. RETRIITTIVIVAMOSSA Lohjalla ilm. toimistolle LA 9.3. klo 19.00 Litukassa OPISKELIJAILTA: "Hanki ystäviä väärällä mammonalla" Keijo Hämäläinen. TO 14.3. klo 19.00 RAAMATTUTUNTI: "Savi valajan kädessä" Risto Käyhkö toimistolla LA 16.3. klo 19.00 Kortepohjan kirkolla OPISKELIJAILTA: "Eespäin, taaspäin tiellä... vallankumous Euroopassa" Kirsi West ja Agape-työ. Tervetuloa mukaan toivovat: Risto Käyhkö p:253 696 Helena Rissanen p: 618 926 Sirpa Innanen p: 218 543 Fokuksen Moskova-projekti Ennen ratkaisevaa siirtoa — rajan ylitystä — viettäkäämme vielä yksi s a u n a i l t a , jonka aikana toisinajattelu sallitaan, yhdeksän vuotta Moskovassa opiskellut Aimo Minkkinen kertoo elämänmenosta matkamme määränpäässä; ehkä opimme myös venäjän kielen alkeita (miten kirjoitetaan pektopah); ja puhallamme toverihenkeä pikku seurueeseemme! paikka: Myllyjärven B -talon yläkerran sauna aika: kesk. 2 . 3 . sauna kuumana klo 18—21 tarjolla: virvoketarjoilussa. luultavasti jonoa, joten omat votkat mukaan! Evankelinen opiskelijatyö (EYL) Lauantai-illat Luther-kirkossa, Kansakoulukatu 5, klo 19. 2.3. Luomistyö jatkuu — Esa Luomaranta. 9.3. Vierailemme Tampereelle evankelisen opiskelijatyön iltaa. 16.3. Suunnitelmat muuttuvat — Hilkka ja Paavo Toikka. 23.3. 5015 (rukouksesta) — Olli Koskenniemi. 30.3. Iloista syntyy kiitos —Maija -Liisa Halme. Raamattupiiri tiistaisin klo 19 Luther-kirkossa. Opiskelijoiden kirkkopyhä Kortepohjan kirkossa 24.3. klo 10. Järjestää EYL. Saarnaa Olli Koskenniemi. Ehtoollisjumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit/-teet ja saarnakeskustelu. SOOLn talvipäivät Suomen opettajaksi opiskelevien liiton vuotuiset talvipäivät järjestetään Jyväskylässä 15.— 17.3. Talvipäiville odotetaan maan muista opettajakoulutuslaitoksista noin 400 opiskelijaa ja toivotaan jyväskyläläisten aineenja luokanopettajaksi opiskelevien aktiivista osallistumista. Lauantaina 16.3. järjestetään kaksi seminaaria teemoina Aineenopettaja kasvattajana sekä Opettajankoulutus ja opettajan persoonallisuus. Viihteellisen ohjelman puolelta mainittakoon sukkahumpat, puulaakiottelut ja lauantaiset bileet Ilokivessä. Tarkempia tietoja saat kyseisenä viikonloppuna Kesyn koululta tai päärakennukselta. Samalla voit maksaa osallistumis maksun 30 mk, johon sisältyy pääsyliput talvipäivien kaikkiin tilaisuuksiin. Tervetuloa! Naisvisiot Jyväskylässä alkaa perjantaina 1.3. taiteiden ja tieteiden välinen kulttuuritapahtuma Naisvisioita kulttuuriin ja kulttuurissa. Tapahtuma kestää kymmenen päivää, ja sen aikana järjestetään mm. tieteellinen seminaari sekä teemaan liittyviä näyttelyjä, konsertteja ja kursseja. Ohjelmassa on myös laaja naisohjaajien elokuvien katselmus. Kulttuuritapahtuman ja tieteellisen seminaarin järjestävät Suomen Akatemian kulttuurin tutkimuksen yhteistyöryhmä, Jyväskylän yliopiston tutkijanaiset ry, Jyväskylän yliopiston taidekasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopiston kulttuuritutkimuksen yksikkö sekä ryhmä eri aloja edustavia tutkijoita. Kulttuuriviikkoa ja seminaaria koskevia lisätietoja antavat tapahtuman sihteeri Päivi K u u t i a i n e n (p. 941 252 966) tai Riitta V a l k e i t a (p. 941-291 732). Käsiohjelmaa saa viidellä markalla Kampus-kirjasta, musiikkitieteenlaitokselta ja Campus-Kinosta ennen näytäntöjä. ROGER CONNAH The seven famous raincoats and a moygashel exhibition, Seitsemän kuuluisan sadetakin ja yhden pikkutakin näyttely. 28.2.—15.3. 1985 ma—pe 10.18. Pinacotheca. Jyväskylän yliopisto. Seminaarink. 15 Jyväskylä 40100 puh. 941-291 752. Kalevala ja Karjala Suomen historiassa ja kulttuurissa Ma 11.3. Professori Hannes S i h v o , klo 18.15 Kalevala ja karelianismi. Ma 18.3. Professori Lars P e t t e r s s o n klo 18.15 Karjalainen puuarkkitehtuuri. Ma 25.3. Professori Aimo T u r u n e n klo 18.15 Pohjois-ja Raja-Karjalan kansanrunous ja Kalevala. Ma 1.4. Akateemikko Eino J u t i k k a l a klo 18.15 Suomen kansan juuret. Luennot pidetään yliopiston juhlasalissa paitsi 11.3. ja 18.3. vanhassa juhlasalissa. Tilaisuuksiin vapaa pääsy. Tervetuloa. Naisvisioita Jyväskylässä alkaa perjantaina 1.3. kansainvälinen naisvisioita kulttuuriin ja kulttuurissa tapahtuma, johon liittyy laaja elokuvasarja. Sarjaan on koottu eri maissa valmistettuja elokuvia, joista osa on harvemmin Suomessa nähtyjä, ja jotka kuvaavat naisen todellisuutta naisen itsensä näkökulmasta. Ke 6.3. klo 17 Margarethe v o n T r o t t a : Sisarukset 15,— , klo 19 Bonnie Sherr K l e i n Tuote — nainen 20.—. To 7.3. klo 17 Helke S a n d e r : Die allseitig reduzierte... (eng. tekst.) 10,—, klo 19 Agneta E l e r s I a r l e m a n : Hiljaisuuden rajalla, Ruotsi (ensi-ilta) 1 5 , . Pe 8.3. klo 17 Agneta E l e r s I a r l e m a n : Hiljaisuuden rajalla 15,—, klo 19 Lina W e r t m u l l e r : Mafian uhri, Italia 20.—. La 9.3. klo 17 Margarethe v o n T r o t t a : Katkera herääminen 15,—, klo 19 Lina W e r t m u l l e r : Mafian uhri 2 , . Su 10.3. klo 19 Lina Wertm t i l l e r : Mafian uhri 20,—. Muutokset mahdollisia. Elokuvat esitetään C a m p u s K i n o s s a klo 17 ja 19, sunnuntaina ja lauantaina on myös päivänäytökset. J ä r j e s t ä ä : Suomen Akatemian Kulttuurin Tutkimuksen Yhteistyöryhmä, JKL:n Yliopiston Taidekasvatuksen Laitos, Jyväskylän Tutkijanaiset ry, alati kasvava joukko naisia. Applikaatioita Ilokivessä on 1.—10. maaliskuuta näytteillä jyväskyläläisen Marjut A n t t o s e n applikaatioita. Applikaatio — 1. tilkkutyönäyttely sisältää maisemia, katunäkymiä, sirkushuvia — iloisia ja elämänmyönteisiä arkipäivän tapahtumia. Anttonen voitti vuonna 1981 Makasiini-lehden tilkkutyökilpailun. Näyttely liittyy Naisvisioitakulttuuritapahtumaan. Happening Ilokivessä 13.3.! Tapahtuman järjestää filosofian ainejärjestö MEPHISTO. Ilta aloitetaan klo 19.30 paneelilla "Filosofia ja taide", jota alustaa Aatos O j a l a aiheesta "Mephisto". Paneelin osanottajat: Lauri R o u t i l a , Jorma T i a i n e n , Lauri M e h t o n e n , Esa S i r o n e n ja' Martin K u s c h . Puheenjohtajana toimii Jari N i e m i n e n . Välittömästi debatin jälkeen ravistelevat LAHDEN RAIVAUS, ST. MICHEL SS ja EDITH BIAFRA: Pääsymaksu 15,-. Kalevalaista Keski-Suomen museolla on 1.—31. maaliskuuta näytteillä S. A. K e i n ä s e n (1841— 1914) Kalevalaisia kuvia. Keinäsen piirrokset ja maalaukset ajoittuvat kansallisromanttisen kauden alkuun ja ne vaikuttivat aikanaan mm. nuoreen Axel Galleniin. • P e k o r a l i s t i n esitykset klo. 19.00 6.3., 12.3., 14.3., 19.3., 20.3., 25.3. Ilokivessä, 26.3., 28.3. • Ä ä r i r a j o i l l a esitykset klo 19,00 7.3.. 10.3. (klo 18.00), 13.3., 15.3., 18.3., 25.3., 27.3. (klo 18.00), 2.4. (klo 20.00), 3.4. • K a p t e e n i m a a i l m a n m e r i l l ä : Esityksiä maaliskuussa Esitykset Yo-talon yläkerrassa, mikäli toisin ei mainita. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI E Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu E Toimitus Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä. puh. 617 288 E Päätoimittaja Heikki Tunkkari. Toimittaja Markku_Kekäläinen E Ilmoituspalvelu Kari Johansson. Mika Molander Siljonkuja 1 D 40600 Jyväskylä, puh. 617 599 E Toimistosihteeri ja taloudenhoitaja Paula Rouhiainen puh. 252 211/2113 _ Pankit KOP-Mattila Keski-Suomen_Sp, SYP-Jyväskylä Kauppakatu 3, Nisulan Op, postisiirtotili TA 74517-4 E Tilaushinnat koko vuosi 80 markkaa, puoli vuotta 40 m a r k k a a ^ Ilmoitushinnat tekstissä 2,75, etusivulla 3.85. takasivulla 3.50. värilisä 0.63. määräpaikkalisä 0.65. _ Ilmestyy 20 kertaa vuodessa. L_ Osoitteenmuutokset toimitukseen tai taloudenhoitajalle. ISSN 0356-7362
Prinssi Paatos ja Adorno Suomalaisessa tieteessä näyttää vallitsevan sääntö. jonka mukaan toisten ideoiden jyrkkää kritiikkiä ei saisi Ilmaista julkisesti; nykyisenä pehmeänä aikana, jolloin konsensus ja "smile" ovat suurimmat arvot, mainittu sääntö vahvistuu entisestään. Meidän mielestämme tämä käyttäytymisohje on kuitenkin pohjimmiltaan mätä: Olemme kyllä sitä mieltä, että jokaisella on oikeus levittää ideoitaan vapaasti (jopa yliopistossa!), mutta tällä käsityksellä voi olla mieltä vain jos samalla kaikilla on myös oikeus arvostella (tarpeen vaatiessa jyrkästikin!) toisten ideoita. Ilman tätä lisäehtoa voi nimittäin tapahtua, että suurimmat tyhmyydet voivat levitä laajaltikin (varsinkin jos ne painetaan), ja naurettavimmatkin hui ffMi voivat saada työpaikan ja vaikutu^.^taa, koska kukaan ei viitsi M ^ t a a niitä ja heitä sellaisinaan. Tässä yhteisartikkelissa iulemme arvostelemaan monissa laitoksissa filosofiaa opettavan Toivo Salosen kirjoituksia. (Hän ei tosin ole mikään huijari!) Teh däksemme hänelle mahdollisimman paljon oikeutta yhdistämme filosofisen ja kirjallisuustieteellisen taustamme: Salonen nimittäin puolustelee filosofisia kirjoituksiaan sanomalla, että ne ovat kaunokirjallisuutta, mahdollisesti hän haluaa puolustella "kauno(?)kirjallisuuttaan" väittämällä sen olevan filosofiaa. Salonen on ottanut tavaksi julkaista Jylkkärissä juttujaan pseudonyymilla "Adorno Hakkarainen". Syy, miksi hän ei uskalla kirjoittaa oikealla nimellään, ei meitä tässä kiinnosta. Puhukaamme sen sijaan Adornosta. Adorno piti vuonna 1962 johdantoluennon filosofiaan, joka on sittemmin julkaistu otsikolla "Philosophische Terminologie". Yksi sen teemoista sopii tähän yhteyteen: ero näennäissyvyyden ja todellisen syvyyden välillä. Näennäissyvyydestä on kysymys silloin, kun filosofi pyrkii esiintymään syvänä; näennäissyvyys on väärää paatosta, näyttelemistä, julistamista jne. Siitä puuttuu todella vakava filosofinen ote; asioiden selostamisen ja tarkistamisen sijasta siinä luodaan mystistä tunnelmaa, joka on tarpeeksi hämärä peitZig-Zag Olipa kerran viisikymmentäluvun ja kuusikymmentäluvun taitteessa pieni tiede, joka lähti raastamaan itseään irti psykologian, sosiologian ja teologian kahleista. Olihan tajuttu, että yksi ihmiskunnan ongelmista vaikein, kasvatus, oli jäänyt tutkimatta. Syntyi pimeän huoneen tiede. Metodi kaapattiin muista hämäristä ihmistieteistä, alemmuuskompleksien vuoksi vain entistä ankarampana. Jouduttiin pimeään huoneeseen. Professorit tepsuttelivat tässä huoneessa ja oppilaat perässä. Reitin paradigmana oli zig-zag -kuvio kausaalikärkineen, massiivisine kyselyineen ja faktoreineen. Totuus arvaamattomasta ihmisestä asetettiin intervalliasteikolle ja tehtiin melkein merkitseväksi todennäköisyyslaskelma. Ongelmaksi jäi tuo tarpeeton ja hämmentävä pimeä huone, joka tuskastutti tutkimuksenteossa ja johti mustaan aukkoon. Syntyikö keisareita uusine vaatteineen? Kansa ja kansan koulut ihmettelivät ihastelivat ja pettyivät. Kouluhallinto ja tutkijat tekivät näennäisen konseksuksen. Päivänä muutamana syntyi peruskoulu ja yönä yhtenä kas vatustieteellisten koulutusalojen tutkinnonuudistus kuten OKL:n 120-vuotisjuhlassa saimme tyrmistykseksemme kuulla! Tutkimuksen ja hallinnon välinen konsensus asiassa perustui vä linpitämättömyyteen ja molem minpuoliseen halveksuntaan. Hallintohan ei hallitse tutkijoiden mielestä oikein, eivätkä tutkijat tutki oikein hallinnon mukaan. Asioiden vakavuudesta huolimatta päätettiin päättämisen ilosta. Syntyi pimeän huoneen tietääkseen kyseisen filosofian latteuden ja tuntuakseen syvältä tietämättömämpien mielestä. Todellinen syvyys taas ei näyttäydy paatoksessa vaan ajattelun yrityksessä. Mielestämme Toivo Salosen "tieteelliset ja kaunokirjalliset" kirjoitukset edustavat juuri sellaista latteaa näennäissyvyyttä, jota Adorno vastustaa. Osoittaaksemme väitteemme todeksi emme puutu Salosen luentoihin, joihin kuuluu (tai on ainakin kuulunut) mm. todellisuuden äänten kuunteleminen tai musiikin kuunteleminen. Sen sijaan kommentoimme lyhyesti kolmea näytettä Salosen teksteistä: (1) Jylkkäri 3/85: Sven Krohn oli Valamossa jotakin ehdotonta (siis: syvää!), jotakin hyvin vahvaa (siis: syvää!), jotakin käsittämätöntä henkistä terävyyttä (epäilemättä vanha Sven Krohn hallitsee syvyyden tunnelman luomisen taidon, ja syvät ihmiset kuten T. S. lähtevät syvästi mukaan). Henki Murtaa iän ja vanhuuden materiaalisia ehtoja (koska henki on tietysti syvempi»): Samalla ymmärtää (syvästi!), että §vten Krohnin oppilaat (syvä T. Salosemme mukaan lukien) olivatpa he sitten ateisteja tai uskonnollisia kilvoittelijoita, he kaikki viljelevät (syvän!) totuuden traditioita. (Siinäpäs vasta pohjattoman syvä päätelmä). Se on paljon. (Paljon mitä? Syvyyttä vai roskaa?Ja vain (syvässä) totuudessa on mahdollista ylittää kunkin aikakauden uskonnolliset ennakkoluulot. Toivon, että minä, Adorno Hakkarainen, käsitän nyt tämän. (Tähän on tuskin enää lisättävää...) (2) Salosen "Epilogi" Ovi-lehdessä (1/83) lienee tarkoitettu kaunokirjallisuudeksi. Siinä jutussa Toivo kuljeskelee pitkin Nevan rantaa ja tähyilee slaavilaisuudesta kohoavaa uutta kulttuurisielua: — Aron aava avaruus tarrautuu teihin ja taloihin. Idän rannattomilta aroilta nousee tuuli, joka lakaisee tieltään lännen lahot pilarit. Tekniikan ylistys teki aikoinaan selvän munkkilatinasta. Vielä aikaisemmin nisäkkäät syrjäyttivät hirmuliskot. — (Mikä syvä rinnastus! — Kirjallisuudenteoriasta Salonen näyttää tuntevan sen verran, että hän tietää kertomukseen usein kuuluvan kliimaksin, huippukohteen kriisi, joka jatkuu yhä rakennelmien takana. Se on onnemme. Jotkut optimistit (toivottavasti ei kukaan ole opportunisti) hipaisevat tiedettään hermeneutiikalla tai kaatavat siihen vasullisen fenomenologiaa. Mutta vainko noiden sanojen verran, jotta sumuverho peittäisi keisarien alastomuuden hetkeksi? Onko kyse baconilaisesta vulgääritiedekäsityksestä: jokamies on tiedemies, kun vain toi mii tieteenteon mallin mukaan (ja osaa H u s s e r l i a rienaten sanakirjamääritelmän verran fenomenologiaa)? Käytetäänkö filosofiaa, tieteemme metatiedotta alennusmyyntitarkoitukses sa? Eikö enempää tarvita kuin paketti kysely-empiriaa, irrallisia referointeja ja tämä kaikki peh mustettuna kvasifilosofialla? Näin ei tietenkään aivan ole. Kriisi etenee yhä riemukkaam min. Totuus paljastuu kummasti tieteenkin ajallisessa olemisessa. Onhan syntynyt epäily, että kasvatusta ei tarvitsekaan tutkia pimeässä. Valossakin voi tutkia ja on muitakin tapoja edetä kuin pelokas ja orjallinen zig-zag. Kasvatuksen kehdossakin virisee uusia virtauksia. Vihattu ja rakastettu kasvatustiede — voineeko sen avulla tutkia? Voiko kasvatusta tutkia? On velvollisuus ja pakko tutkia kasvatusta, koska sitä ei olla tutkittu (anteeksi P l a g e t ) . Sitä on vain steriilisti paloiteltu ja ongelma on kadonnut syvempienkin tutkijoiden tutkimuksissa strukturalismiin ja mukamasfilosofiaan. Onhan tajuttu, että yksi ihmiskunnan ongelmista vaikein, kasvatus, on jäänyt tutkimatta. Raija»Latva-Karjanmaa dan; Epilogin loppu nimittäin on todellinen huippu:) — Yksilö on älyn houre (?!?!) ja kulttuuri ihmisten sopusoin tua kulttuurisielussa. Tunne on todellinen ja kaihomielisesti on vielä kerran vilkaistava mykkiä symboleita, kulttuurisielun ammoisia. Asuinsijoja, joista on jäljellä vain hauraat kuoret. Syksyn sada piiskaa päivänkakkaraa. (Kuitenkin) Voikukat kukki vat Jumalan todellisuudessa, aurinko korventaa ruohoa (sateesta huolimatta), ja kukkea nuoruus luopuu elämän juhlas ta. Kulttuurin haikea suvi on vaihtunut sivilisaation talveksi (Voikukat siis kukkivat pakka sellakin — syväjäähdytettyjä ilmeisestikin). Tunteet ovat kuihtuneet (Onneksi eivät kuitenkaan Salosen tunteet). Jäljellä on viileä asiallisuus (kunpa Salosella olisi sitä vain yksikin pisara), mutta ratkaiseva odottaa vuoroaan. (Ergo: Slaavilaiset munkkilatinaa puhuvat hirmuliskot odottavat vuoroaan päästäkseen lohduttamaan pahoin paleltunutta kulttuurisielua...) (3) Entä sitten Salosen tieteellinen tuotanto? Määrä ei päätä huimaa, se nimittäin rajoittuu yhteen artikkeliin Genesis-lehdessä (j$ati artikkelin laatu on ilmeisesti tQtiiljaintn asia). Genesiksessä 4/84 Salonen kirjoittaa VVittgensteinista, joka on hänen mukaansa tämän vuosisadan toiseksi tärkein filosofi (heti natsi-ideologiaa pohjustaneen Spenglerin jälkeen). Artikkelin kohokohta kuuluu: 'Totean rohkeasti: Wittgensteinin ongelmanasettelu on oleellisesti samankaltainen kuin Immanuel Kantilla." Tämän esittäminen rohkeana toteamuksena vaatii kyllä aikamoista rohkeutta ja tietämättömyyttä, sillä tätä teesiä on 30-luvulta lähtien perusteltu satoja kertoja eri kirjoissa ja artikkeleissa. Loppuhuomautus: Emme halua kääntyä Toivoa vastaan henkilökohtaisesti, mutta toisaalta on myös mahdotonta arvostella häntä asiallisesti, sillä hänellä ei ole ainoatakaan asiallista tekstiä. Paatosta hänellä sen sijaan on paljon. Siksi ehdo tammekin lopuksi kaikella kunnioituksella, että hän jatkaisi Jylkkärissä uudella pseudonyy millä. Prinssi P a a t o s . Riitta Korhonen Martin Kusch Filosofia-sanasta ja käytännöstä Filosofia sana on lähtöisin Kreikasta. Fil(o) on Uuden Sivistyssanakirjan mukaan alkuosana useissa kreikasta johtuvissa johonkin ASIAAN kohdistuvaa harrastusta, ystävyyttä tai rakkautta ILMAISEVISSA SANOISSA, sofia on viisaus tai tieto. Martin K u s c h kirjoitti Jylkkärissä n:o 1 1985 siitä, onko totuuksia yksi vai useita. Mielestäni tämä riippuu siitä, minkälainen mittakaava tai taso valitaan kritikoinnin tai ajattelun pohjaksi. Tason valinnan mukaan määräytyvät usein myös muut argumentit. Jos valitaan laajin itse ajatte lemani taso (mittakaava), häviävät kaikki ongelmat sikäli, että maapallo "häviää' yhdeksi kärpäsenkakkaa meressä vastaavaksi mitättömäksi planeetaksi suuressa 'avaruudellisessa' kierrossa. Se, että maapallo on sikäli erikoinen planeetta, että täällä on kehittynyt elämää, jonkalaista ei muualla tavata, ei merkitse avaruudellisessa' mittakaavassa mitään, sillä vaikka ihminen tu hoaisi ydintai muin asein kaiken elämän maan päältä, ei se vaikuttaisi maan kiertoon auringon ympäri (ymmärtääkseni). Tämä mittakaava on mielestäni hedelmätön nykyfilosofille, koska avaruustutkijat, tähtitieteilijät ja fyysikot ovat tätä tasoa selvittäneet melko pitkälle. Mieluinen taso minulle on se, jossa otetaan argumentaation pohjaksi se tosiasia, että tämä maapallo ON vielä sellaisessa tilassa, että elämä on mahdollista. Elämä-sanalla käsitän arkikielellisessä käytössä tarkoittavaa elämää, elollista, suurpiirteisesti esitettynä ihmisiä, eläimiä (eliöitä) ja kasveja. Tällä tasolla esim. se, mitkä kansallisvaltiot kullekin ilmastovyöhykkeelle on (sotilaallis) hallinnollisesti rakennettu. Tämä ajattelun taso toftrt • : ole sellainen, että sitä voisi soveltaa arkikäytäntöön. koska jos esim. matkustaa täältä pohjoiselta pallonpuoliskolta eteläiselle, ei ilmasto ole ensisijassa se, mihin tulee kiinnittää huomiota, vaan se, että on sellaisen voimassa olevan passin haltija, että pääsee rajojen yli. Mitä halusin edelläolevalla tekstillä sanoa? Ehkä sen, että yksi sellainen totuus, joka oletettavasti on yhteinen kaikille käsitettäville 'olioille' (ihmisen ainoa?) yksi sellainen totuus on olemassa — nimittäin se, että maapalloja on vain yksi, tämä jolla elämme. (Tai ehkäpä joku tietää toisen planeetan, jonka olosuhteet ovat meidän ymmärtämälle elämälle sopivat? Epäi Ien tätä mahdollisuutta, koska tekniikka ei meitä vielä toisiin aurinkokuntiin voine viedä.) Maapallo oli aikanaan suuri siinä mielessä, että välimatkat esim. eri mantereiden välillä olivat pitkät myös ajallisesti — ei ollut lentokoneita, sateliitteja eikä pitkän matkan ohjuksia. Entä tänään? Aikanaan maanpin taalaa oli luonnontilassa 'mit taamattomat määrät' — tänään voi sanoa jokaisen metrin ellei peräti jopa senttimetrin olevan ellei rakennettua niin ainakin kartoitettua. Se. miltä perustalta kartoitus lähtee, on terveellistä mietittävää itse kullekin. Jos siirrymme ajattelun mittakaavassa sellaiseen toimintaan, jonka ihminen on saanut aikaan. törmäämme moniin to tuuksiin. US Alaisen sotilaan totuus hänen hankkiessaan palkkansa Länsi-Saksassa on eri totuus kuin länsisaksalaisen vihreän totuus. Sotilaan totuus voi olla se. että hän turvaa maailmanrauhaa olemalla hyvä sotilas kun taas vihreän mielestä sotilas ehkä on vieraan valtion fyysisen (aseellisen) vallan edustaja. Islamilaisen totuus on eri totuus kuin kristityn totuus. Ihmiselle totuus praktisena on totuutta suhteessa ympäristöön. Totuus ei-praktisena, jonain ikuisena käsitteenä ei kiinnosta minua, koska mielestäni sellaiset totuudet edes käsitteinä eivät ole todennettavasti mahdol lisiä ihmiselle. (Ihminen on rakentanut yhteiskuntansa, mutta ei ole tehnyt maapalloa.) Ihmiselimen ympäristö on aina jotain valmista siinä mielessä, että ne sukupolvet, jotka aiemmin ovat eläneet, ovat muokanneet jotain, jossa sitten myöhemmät kasvavat. Meidän ympäristöllämme ei ole meidän tekemäömme. Nykyiset rakenteet eivät ole meidän tekemiämme — eivät sen enempää sosiaaliset, hallinnolliset, taloudelliset kuin vapaa-ajallisetkaan rakenteet, jotka kuitenkin pitkälle määräävät ne rajat, jotka toiminnallemme on asetettu. Ovatko ne rakenteet inhimillisen toiminnan kannalta rationaalisia? Vaiko vain hallinnollisen ja tuotannollisen rationaalisuuden kannalta järkiperäisiä? Nämä ovat niin suuria kysymyksiä, etten tässä lähde niillä spekuloimaan. Sen kuitenkin tahdon julkituoda, että käsite inhimillinen mielestäni ei ole koskaan supistettavissa konemaiseen velvollisuustai virkatai roolietiikkaan. Ihmisellä on kyky ajatella, jos hän vaivautuu moiseen, mutta onko ihmisellä oikeus ajatella? Vaiko vain oikeus ajatella tietyl lä, 'sovitulla' tavalla? Päivi Sotisaari mit Kräutern • a t #mit Nrgyrcm Biofonti KAUPPAKATU 5 PUH. 614 345 tiedot ja hinnat • Nuorisomatkailukortit • Opiskelijaja nuorisolennot • Inter-Rai! • Transalpino • Lento-, juna-, laivaja bussiliput • Kielimatkat • Hotellit • Seuramatkat ym. Nouda uusi esite lähimmästä Travelasta tai tilaa se puhelimitse tai oheisella kupongilla. Nimi Os matkatoimisto ML HELSINKI TURKU TAMPERC J Y V Ä S K Y L Ä O U L U KUOPIO Minn»rh«iminli# 5 HamMntatu IA (90) G?4 10' (9211337 033 Tuomiokirkonkatu 36 (9311 30 99!. KauppAhftlu 12 Hjlhtuikalu 33 Kuopion Yliopitte (9411617 50? | 9 8 1 I » 2 720 (971)226 239 Myymme KALUSTEET, HELLAT, JÄÄKAAPIT, KIRJAT yms. TOSI EDULLISESTI. OSTOJA MYYNTILIIKE KEIJO HURMERINTA Gummeruksenkatu 5, puh. 618565 ja 614766 INSTRUN PIILOLINSSIT. PEHMÖHINNOIN. INSTRUN PEHMOUNSSIT ovat pehmeät ja mukautuvat Nuhin torruu nopeasti ja niitä on helppo käyttää. Hintaan sisältyy 2 kpl pehmeitä piilolinssejä ja sovitus. Alkaen pan VAIHTAESSASI vanhat p..lo Unssisi uusiin, saat Pehmolinssit tosi edulliscsd< Va INSTRUN PITKÄAIKAISKAYTTÖISIÄ PIILOLINSSEJÄ voit pitää silmissä pitkiäkin aikoja yötä päivää. Kysy lisää Instrusta! VARAAMME TARVITTAESSA AJAN SILMÄLÄÄKÄRILLE. UUDET INSTRUN SÄVYLINSSIT ovat värilliset piilolinssit, jotka kirkastavat silmiesi omaa väriä. Instnin Sävylinsseissä on väritön pupilliaukko, jonka ansiosta näkökenttä pysyy muuttumattomana. Silmäsi saavat väriä, ei maailma. Tule Instruun, niin saat tietää lisää. M M T M I ^ A T i f il i ' ] P T T ^ ^ ^ P ^ W I M k u •"• tf wa (inssien x y s e Pt'P«i/ l t i, s r u S svsr,. • dortusnakm t e n M " g 1 * puoleen hintaan v*fa20:~ * fcuponmla, Jyväskylä Kauppakatu 18 ja Lääkärikeskus o Jämsä o Äänekoski mE3EQMmHnEI] 1 INSTRUSSA NÄHDÄÄN!
hallintokäyttäytyjä yläkerta Tehokkaaksi k u i n kone? Esa Konttinen Tuottavaan yliopistoon N y t k u n v i i m e v u o s i k y m m e n e l l ä s u u n n i t e l l u t k e s k e i s e t y l i o p i s t o r e f o r m i t — e n n e n m u u t a t u t k i n n o n — j a h a l l i n n o n u u d i s t u s — o n s a a t e t t u k ä y t ä n t ö ö n , j a n i i d e n v a i k u t u k s e t ovat jo j o n k i n a i k a a olleet n ä h t ä v i s s ä , on h a v a i t t a v i s s a u u s i a v a h v i s t u v i a p a i n e i t a y l i o p i s t o a k o h t a a n . Yliopist o a v a a d i t a a n t e h o s t a m a a n t o i m i n t o j a a n . Niin s a n o t t u a t u l o s v a s t u u l l i s u u d e n p e r i a a t e t t a v a a d i t a a n k ä y t t ö ö n o t e t t a v a k s i p e r u s y k s i k ö i s sä; t i e t e e l l i s e n t o i m i n n a n s e u r a a m i s e k s i k e h i t e l l ä ä n a k t i i v i s e s t i k v a n t i t a t i i v i s i a m i t t a r e i t a ; vaad i t a a n o p e t u k s e n j a t u t k i m u k s e n e n t i s t ä t i u k e m p a a m u k a u t t a m i s t a t a l o u s e l ä m ä n j a y h t e i s k u n n a l l i s e n t y ö n j a o n v ä l i t t ö m i i n t a r p e i s i i n ; yliopist o i s s a t y ö s k e n t e l e v i e n t y ö t e h o a p y r i t ä ä n k o h o t t a m a a n u u d e n l a i s t e n l u o n t e e l t a a n b y r o k r a a t t i s t e n p a l k a l l i s t e n k a n n u s t u s k e i n o j e n a v u l l a , j o i d e n l ä h t ö k o h t a n a ei ole t i e t e e l l i s e n t o i m i n n a n e r i t y i s l u o n n e , v a a n f o r m a a l i s e l l a t a v a l l a k ä s i t e t y n i n p u t / o u t p u t s u h t e e n p a r a n t a m i n e n . Tässä e r ä i t ä e s i m e r k k e j ä . P y r k i m y s t e n y h t e i s e n ä n i m i t t ä j ä n ä on y l i o p i s t o n ' t u o t t a v u u d e n ' 1 l i s ä ä m i n e n . O s i t t a i n n e o n s e l i t e t t ä v i s s ä y l i o p i s t o n h a r j o i t t a m a n koul u t u k s e n j a t u t k i m u k s e n k a s v a v a n y h t e i s k u n n a l l i s e n m e r k i t y k s e n p e r u s t a l t a , j o t a esim. t ä y d e n nys-ja a i k u i s k o u l u t u k s e n v o i m a l l i n e n e s i i n m a r s s i e d u s t a a . T ä r k e ä ä o n h a v a i t a , e t t ä k y s y m y k s e s s ä as t i e t t y t a p a v a s t a t a n o u s s e i h i n h a a s t e i s i i n . on e r ä s t i e u ; , , . . . . , „, i * T u e l t a a n k a s v a v a a y l i o p i s t o a o n siis M e r k i t y k s e u ^ J * k ä y t e t t ä v ä tehokkaamfflH 1 T ä m ä o n P e r u s a j a t u s . M u t t a k y s e i n e n t i e t t y t e h 8 s l ! I P . l s e n t a P a k a t k e e s i s ä ä n s ä k e s k e i s i ä ongelmia, j o t k a k 8 i f e § v a t oleell i s e s t i p e r u s l u o n n e t t a . M a i n i t u n k a l t a i n e n tehokk u u s k ä s i t e n i m i t t ä i n e d u s t a a — u s e i n y l l ä t t ä v ä n p u h t a a n a — b y r o k r a t i a n t o i m i n t a m a l l i n m u k a i s t a t e h o k k u u s k ä s i t e t t ä . Byrokratiaa vai tiedettä? B y r o k r a t i a t u t k i m u k s e n i s ä M a x Weber tark o i t t i b y r o k r a t i a l l a k i r j a l l i s e e n s ä ä n n ö s t ö ö n p e r u s t u v a a f o r m a a l i s t e k n i s t ä h a l l i n n a n t y y p p i ä , kon e e n k a l t a i s t a o r g a n i s a a t i o t a , j o n k a r a k e n t e e l l i s e t o m i n a i s u u d e t s u u n t a u t u v a t f o r m a a l i s e n t o i m i n t a v a l m i u d e n m a k s i m o i n t i i n . K i r j a l l i s e e n s ä ä n n ö s töön p e r u s t u v a l e g i t i m a a t i o , f o r m a a l i s t e n j a k v a n t i t a t i i v i s t e n t o i m i n t a t a p o j e n k o r o s t u s , h i e r a r k i n e n r a k e n n e j a s e n m u k a i n e n k u r i n a l a i s u u s , pitk ä l l e k e h i t e t t y t e k n i s l u o n t o i n e n t y ö n j a k o — n e k a i k k i t ä h t ä ä v ä t k o n e e n k a l t a i s e e n t e h o k k u u t e e n , s i i h e n e t t ä k o n e i s t o t o i m i i t e k n i s e s s ä m i e l e s s ä t i u k a n e n n u s t e t t a v a s t a k u r i n a l a i s e s t i j a n o p e a s t i t u o t a k o n e i s t o a v a l v o v a n t a h d o n m u k a i s e s t i . Täm ä on b y r o k r a t i a n y d i n i d e a . Tuon k a l t a i s t a t a i a i n a k i n sille s u k u a olevaa t e h o k k u u t t a o l l a a n y l i o p i s t o i h i n v o i m a l l i s e s t i ajamassa; f o r m a a l i s t e n t o i m i n t o j e n k o r o s t u s j a k v a n t i t a t i i v i s e t s e u r a n t a k r i t e e r i t e d u s t a v a t s i t ä . Itse a s i a s s a t ä m ä ei ole u u t t a y l i o p i s t o s s a , v a a n s a m a t p e r u s i d e a t n ä k y v ä t esim. t u t k i n n o n u u d i s t u k s e n p u t k i m a l l i s s a , j a s e n p u h t a a n k v a n t i t a t i i v i s e s s a o p i n t o v i i k o n k ä s i t t e e s s ä . V o i d a a n p a v ä i t t ä ä , e t t ä u u d e t p y r k i m y k s e t ovat v i i m e k ä d e s s ä s a m a n teh o k k u u s i d e o l o g i a n t u o t e t t a (sillä t u o tehokk u u s i d e o l o g i a e n s i k e r t a a t u o t e t t i i n y l i o p i s t o i h i n t u t k i n n o n u u d i s t u k s e n m u k a n a ) . O n g e l m a l l i n e n b y r o k r a a t t i n e n t o i m i n t a m a l l i j a s i t ä e n e m m ä n t a i v ä h e m m ä n n o u d a t t a v a tehokk u u s a j a t t e l u o n siksi, e t t ä se m o n i n osin on suor a s t a a n v a s t a k k a i n e n t i e t e e l l i s e n t o i m i n n a n per u s l u o n t e e n k a n s s a . Aito t i e t e e l l i n e n t o i m i n t a ei n o u d a t a a h t a a n t e k n i s t ä j a f o r m a a l i a t o i m i n t a t a paa, s i i n ä k v a n t i t e e t t i on a l i s t e t t u l a a d u n p r i n s i i pille. Se on oleellisesti m y ö s p e r s o o n a l l i s t a t o i m i n t a a v a s t a k o h t a n a b y r o k r a a t t i s i l l e p e r s o o n a t t o m i l le t o i m i n t a t a v o i l l e . S a n a l l a s a n o e n t i e t e e l l i s e n arg u m e n t o i n n i n p e r i a a t e on s i s ä l l ö l l i n e n p e r i a a t e v a s t a k o h t a n a b y r o k r a t i a n m u o d o l l i s e n r a t i o n a a l i s u u d e n p e r i a a t t e e l l e . Mitä t ä m ä v a s t a k k a i s u u s m e r k i t s e e j a m i n k ä l a i s i a o n g e l m i a s i i t ä voi s e u r a t a y l i o p i s t o n k e h i t t ä m i s e n n ä k ö k u l m a s t a , s i i t ä s a a m m e v i i t t e i t ä seur a a v a n e r i t t e l y n p e r u s t a l t a (jonka o n e s i t t ä n y t u n k a r i l a i s t a s y n t y p e r ä ä oleva sosiologi A n d r a s Hegedus): — K u n t i e t e e l l i n e n t o i m i n t a e d e l l y t t ä ä s u u r t a i t s e n ä i s y y t t ä j a i t s e o h j a u t u v u u t t a , j a t e k e e n e s e k ä m a h d o l l i s i k s i e t t ä v ä l t t ä m ä t t ö m i k s i , h a l l i n t o y r i t t ä ä r a j o i t t a a t a i v ä h i n t ä i n k i n s ä ä d e l l ä toim i n t o j a j o h o n k i n u s e i n v a r s i n rajoitett u u n i n s t i t u t i o n a a l i s e e n t a v o i t t e e seen. — K u n t i e t e e l l i n e n t o i m i n t a e d e l l y t t ä ä k y k y j e n j a t a i t o j e n j a t k u v a a k e h i t t ä m i s t ä , j a t u o t t a a t u l o k s i a k e n t i e s v a s t a s a n g e n p i t k ä n a j a n k u l u t t u a , h a l l i n t o k i i n n i t t ä ä h u o m i o n s a s i t ä v a s t o i n suor i t u k s i i n j a m u i h i n h i e r a r k i s e n työnj a o n k y s y m y k s i i n . — Tieteelliset löydökset p u t k a h t a v a t e s i i n u s e i n k i n y l l ä t t ä e n p i t k ä a i k a i s e n t i e t o i s e n j a t i e d o s t a m a t t o m i e n a j a t u s p r o s e s s i e n h i l j a i s e n k u m u l o i t u m i s e n Muut lehdet HS 4.3.1985 Korkeakoulut ja yritykset lounastavat Turussa (HS) Turussa aletaan kehittää korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä uudella kontaktilounasidealla. Tilaisuuteen osallistuu yritysjohtajia ja korkeakoulujen edustajia j a tarkoitus on lounaan avulla saada nämä yhteyteen ja keskusteluun toistensa kanssa ja sitä k a u t t a myöhemmin hyödyntämään kummankin osapuolen osaamista. Idea on saatu Yhdysvalloista Kaliforniasta Silicon Valleysta, jossa toimii jopa lounasravintola. jonka liikeideana on olla lounaan merkeissä päivittäisenä kohtaamispaikkana yritysten ja korkeakoulujen edustajille. Turussa maalisk u u n IS. päivänä pidettävä kontaktilounas on laatuaan ensimmäinen Suomessa. Idean puuhamiehinä toimineet toimitusjohtaja Urpo Pietilä, apulaisprofessori Tapio Koponen ja pankinjohtaja Ilpo Siro l&ertovat kutsuvaansa ensimmäiselle lounaalle Marina Palaceen 200 elinkeinoelämän edustajaa j a 100 korkeakouluissa työskentelevää. Kutsuttavat eivät ole pelkästään toimitusjohtajia ja professoreita, vaan myös nuorempia henkilöitä, joilla kuvitellaan olevan motivaatiota ideaan. Mikäli ensimmäisen kerran järjestettävä tilaisuus onnistuu järjestetään tänä vuonna vielä pari kolme lounastilais u u t t a lisää. Näyttelyitä Yliopiston museossa on nähtävillä 1.3.—14.3. (ei maan.) Yliopisto eilen -näyttely. Esillä on vanhoja arvosanakokonaisuuksia eri tiedekunnista ja yliopistoista, joita on näyttelyä varten ker ä t t y ympäri Suomea. Luovuusja kriittisyysnäytännöt tasatunnein. Näytteillä on myös yliopistomme suuri harvinaisuus: hallituksen kriittinen kannanotto. Julkaisuja Kansantieteen laitos on aloittanut uuden julkaisusarjan katoavaa opiskelijaperinnettä, johon kootaan opiskelijoiden v a n h e n t u n e i t a opintosuorituksia. Ensimmäisen niteen aineisto on koottu humanistisesta tiedekunnasta. Henkilökohtaista Palvelu.ja konsulttilaitoiksemme tarjoaa mittatilaustyönä läheistä ja lämmintä yritysja kuntapalvelua, sopivaa kaikenlaisille asiakasryhmille ja kaikenkokoisille kukkaroille. Hallitsemme sekä perinteiset menetelmät että uusimmat tekniikat. Erikoishoito järjestyy pyydettäessä. Otathan yhteyttä. Nimim. "Ei vain rahasta". Saatko kielesi torvelle? Ehditkö nuolaista aina k u n tipahtaa? TULE TESTEIHIN! KIELIKESKUS Lehden tekijät toivovat, että mikään tässä lehdessä ei ole totta. Mutta jos on, he ovat valmiit liittymään hiljaiseen hallittujen joukkoon. Jos taas mikään ei ole totta, he peruvat lehden. SPERRY — Ratkaisu resurssien ja suoritteiden seurantaan Yliopiston vanheneva Sperry -tietokone tulee vähitellen poistumaan opetusj a tutkimuskäytöstä. Vapautuva tehokas laitteisto tuokin n y t ratkaisun opiskelun, opetuksen ja tutkimuksen seurannan y h ä kasvaviin tarpeisiin. Seuraavassa mainitaan eräitä kehitteillä olevista sovellutuksista. JATKUVA PALAUTE SUUNNITELMIEN TOTEUTUMISESTA Kehitteillä on ohjelmisto, jonka avulla opettajat, tutkijat ja opiskelijat ovat kuukausittain, vuosittain ja koko projektinsa ajan jatkuvasti selvittä oman henkilökohtaisen toimintasuunnitelmansa toteutumisesta. Jokainen voi halutessaan tarkistaa tilanteensa. Kullekin yksilölle ja yksikölle annetaan kuukausittain palaute toiminnan etenemisestä. MAHDOLLISUUS VUOROVAIKUTUKSEEN Edelliseen liittyen kehitetään ohjelmisto, jonka avulla voi keskustella työstä ja siihen liittyvistä ongelmista sekä saada ratkaisuja näihin. Tässä vaiheessa on jo kartoitettu opiskelun, opetuksen ja tutkimustyön pulmatilanteet. Hallintoviraston asettama työryhmä etsii parhaillaan ratkaisuja ongelmiin, joita kertyikin yllättävän suuri määrä. KELLOKORTTI SAA VIIHTYMÄÄN! Kellokorttijärjestelmän kehittelyyn on paneuduttu huolellisesti. Tavoitteena on saada aikaan lämmin vuorovaikutusjärjestelmä, joka luo suotuisat työskentelyedellytykset. Työntekijä saa myös välittömästi ilmoituksen kunakin päivänä tarvittavasta työajasta. Ratkaisua onkin kehitelty erityisesti kokonaistyöaikaa suorittaville henkilöille. Tulevaisuudessa on mahdollista siirtyä tv-järjestelmään, joka tekee kellokortinkin tarpeettomaksi. Toimintojen tehostuessa ilmenee aina uusia sovellutusmahdollisuuksia. Näiden kehittelyyn tarvitaan jatkuvasti lisää koulutettua henkilökuntaa. Pulmana onkin tällä hetkellä mihin tämä lisähenkilökunta voitaisiin sijoittaa, koska Sperry-käytöstä huolehtivia asiantuntijoitakin tarvitaan koko joukko. Vielä eräänä myönteisenä piirteenä kannattaa mainita, että myös ne tutkijat, jotka eivät syystä tai toisesta onnistu saavuttamaan tavoitteitaan, voidaan edelleen pitää yliopiston palveluksessa. Nämä henkilöt täydennyskoulutetaan operaattoreiksi ja tällä tavoin he samalla voivat käyttää hankkimaansa kokemusta koko yliopiston hyväksi. h a l l i n t o k ä y t t ä y t y j ä D hallinnon riippumaton äänenkannattaja • ilmestyy määrärahojen salliessa Q sisältö: Anna A Nelonen, ilmi Päästö, Aimo Mappi, Kai Kopio, Into Laanto ja Laina Kierre ö valokuvat: Matti Psalmi ö taiteellinen vaikutelma: Heikki Veijola • tekninen toteutus: Soile Veijola D J ä m s ä n Lehti Oy 1985 s e u r a u k s e n a ; h a l l i n n o l l i n e n r a t i o n a a l i s u u s ei t u n n e m o i s t a ' h i l j a i s t a k u m u loitumista". — V a i k k a m m . l i s ä ä n t y v ä s t ä t i e t e e n sis ä i s e s t ä e r i y t y m i s k e h i t y k s e s t ä joht u e n m m . k o m m u n i k a a t i o k y s y m y k set t u l e v a t a l a t i t ä r k e i m m i k s i , esitt ä v ä t t i e t e e l l i s e s s ä t o i m i n n a s s a k u i t e n k i n k e s k e i s t ä osaa y k s i l ö l l i s e t tek i j ä t j a k y v y t . H a l l i n t o k o n e i s t o on k u i t e n k i n k i i n n i t t y n y t t a y l o r i s t i seen t r a d i t i o o n s a j a s e n e d u s t a m a a n r a t i o n a a l i s u u t e e n , j a y r i t t ä ä tieteelliselle t o i m i n n a l l e u l k o i s e l l a t a v a l l a m ä ä r i t t ä ä t y ö n j a o n t o t e u t t a m i s t a p a a . T ä m ä v a s t a k k a i s u u s j a s i i h e n p e r u s t u v a t k o n f l i k t i t k ä r j i s t y v ä t ain a k u n h a l l i n t o k o e t t a a t u n k e a tiet e e l l i s t ä t o i m i n t a a sille i t s e l l e e n o m i n a i s e e n t y ö n j a k o o n , o s a s t o i h i n h a l l i n n o l l i s e s s a mielessä. — T i e t e e l l i s e n t o i m i n n a n t u l o k s e l l i s u u d e n a r v i o i n t i o n v e r r a t t o m a s t i vaik e a m p a a k u i n y l e e n s ä m u i d e n i n h i m i l l i s t e n t o i m i n t o j e n . S e n s i j a a n h a l l i n n o l l i s e n t o i m i n n a n k v a n t i t a t i i v i n e n t a r k a s t e l u on h e l p o s t i m a h d o l l i s t a . H a l l i n n o n m i t t a u s t a p a v o i h e l p o s t i v ä ä r i s t ä ä j a j o h t a a h a r h a a n tieteellis e n t o i m i n n a n a r v i o i n n i s s a . Myös Suomen t i l a n t e e l l e on o l l u t t y y p i l l i s t ä , ett ä k o r k e a k o u l u l a i t o k s e n u l k o a — e r i t y i s e s t i t a l o u s e l ä m ä n t a h o l t a — e s i t e t t y j e n v a a t i m u s t e n k a n s s a y h d e n s u u n t a i s i a k ä s i t y k s i ä j a n i i d e n konk r e t i s o i n t e j a on e s i t e t t y k o r k e a k o u l u h a l l i n n o n , n i i n y l i o p i s t o n s i s ä i s e n k u i n k e s k u s h a l l i n n o n k i n , t a h o l t a . K y s y m y s on paljolti sitä, e t t ä h a l l i n t o p y r k i i u l o t t a m a a n o m a n r a t i o n a a l i s u u t e n s a per u s l u o n t e e l t a a n t o i s e n l a i s t a r a t i o n a a l i s u u t t a e d u s t a v a a n t o i m i n t a a n a s e t t a m a t t a t ä t ä ongelm a k s i : k y s y m y s t ä t i e t e e l l i s e n t o i m i n n a n e r i t y i s l a a d u s t a k y s e i s e l t ä t a h o l t a a s e t e t a a n t o d e l l a h a r voin. Perusteiden ja päämäärien pohdintaan T e k n o k r a a t t i s t e n t e n d e n s s i e n a l k u p e r ä ä o n o s a l t a a n h a e t t a v a Suomessa e r i t y i s e s t i 1970-luv u l l a y l e i s t y n e e s t ä h a l l i n n o l l i s e s t a ohjailuideologiasta, j o k a löi l e i m a n s a p a i t s i k o u l u s u u n n i t t e l u u n , m y ö s m o n i e n m u i d e n y h t e i s k u n t a e l ä m ä n a l u e i d e n v a l t i o l l i s e e n s u u n n i t t e l u u n . Yliopiston k e h i t t ä m i s t o i m i n n a l l e o n k i n n y k y i s i n t y y p i l l i s t ä s e n h a l l i n n o l l i n e n l u o n n e . Täm ä koskee y h t ä h y v i n y l i o p i s t o n s i s ä i s t ä k e h i t t ä m i s t y ö t ä k u i n myös k o r k e a k o u l u l a i t o k s e n k e h i t t ä m i s t ä k o k o n a i s u u d e s s a a n . Lähes k a i k e s t a s u u n n i t t e l u t y ö s t ä v a s t a a v a t h a l l i n n o l l i s e t e l i m e t , jotka j ä r j e s t ä v ä t a v u k s e e n s u u n n i t t e l u k u n t i a j a s u u n n i t t e l i j o i t a , s e u r a n t a t u t k i m u s t a j a s e l v i t y s t y ö t ä , t y ö r y h m i ä j a s e m i n a a r e j a , u s e i n v a l i t u i l l e o s a n o t t a j i l l e . Yliopiston s i s ä l l ä t ä r k e i m p i i n viim e a i k a i s i i n t e n d e n s s e i h i n k u u l u u s u u n n i t t e l u n t o s i a s i a l l i n e n i r t a u t u m i n e n itse t i e t e e l l i s e s t ä t y ö s t ä h a l l i n n o l l i s t e n e s i k u n t i e n y h t e y t e e n . Per u s t e t a a n l i s ä ä n t y v ä s s ä m ä ä r i n e r i l a i s i a k e h i t t ä m i s t o i m i s t o j a , j a s u u n n i t t e l u y k s i k k ö j ä . Niissä s u u n n i t t e l u k u i t e n k i n t y p i s t y y u s e i n t e k n i s l u o n t o i s e k s i s e l v i t y s t y ö k s i t a i t e k n i s t e n k e i n o j e n etsim i s e k s i p ä ä t e t y n a s i a n t i l a n s a a v u t t a m i s e k s i . Sam o i n k ä y myös t u t k i m u s t o i m i n n a n , j o s t a h a l l i n n o n s u o r i t t a m a n a t u l e e h e l p o s t i t e k n i s l u o n t o i s t a s e l v i t y s t y ö t ä i l m a n e t t ä t u t k i m u k s e n t e k i j ä l l ä edes olisi m a h d o l l i s u u k s i a j a p u i t t e i t a p e r u s t e e l l i s e m p a a n k y s y m y k s e n a s e t t e l u u n . K u i t e n k i n t ä m ä n p ä i v ä n y l i o p i s t o o n h y v i n k o m p l e k s i n e n k o k o n a i s u u s , j o n k a e r i t o i m i n n o t o v a t l i s ä k s i k i i v a a s s a m u u t o s v a i h e e s s a . N y k y i s t e n m u t k i k k a i d e n j a k e s k e n ä ä n r i s t i r i i t a i s t e n k i n t o i m i n t o j e n a r v i o i n t i j a h a l l i n t a e d e l l y t t ä i s i kent i e s e n e m m ä n k u i n k o s k a a n a i k a i s e m m i n — per u s t a k s e e n t i e t e e l l i s t ä , p e r u s t e i s i i n k a j o a v a a t u t k i m u s t a . T u t k i m u s t a j o n k a l ä h t ö k o h t a n a t u l i s i t o i s a a l t a olla y l i o p i s t o n t e h t ä v i e n e r i t t e l y , j a tois a a l t a t i e t e e l l i s e n t y ö n e r i t y i s l u o n n e . V a s t a täll a i s t a a n a l y y s i a v a s t e n olisi y l e e n s ä m a h d o l l i s t a a s e t t a a oikein y m p ä r ö i v ä n y h t e i s k u n n a n t a h o l t a yliopistolle n o u s e v a t v a a t i m u k s e t . Myös s o v e l t a v a s u u n n i t t e l u voisi s a a d a y h d e n m u k a i s e m m a n linj a n t i e t e e l l i s t e n t o i m i n t o j e n k a n s s a . I t s e a s i a s s a v o i d a a n p i t ä ä y l i o p i s t o l a i t o k s e n k r i i s i n v a r m a n a m e r k k i n ä s i t ä , e t t e i se j u u r i ole k y e n n y t s y n n y t t ä m ä ä n t a i t u r v a a m a a n p i t k ä j ä n t e i s t ä p e r u s t e i s i i n s a j a p ä ä m ä ä r i i n s ä k a j o a v a a t u t k i m u s t o i m i n t a a (sikäli k u i n s i t ä on t e h t y , on se — i r o n i s t a k y l l ä — t o t e u t u n u t h a r v o j a p o i k k e u k sia l u k u u n o t t a m a t t a v i r a l l i s t e n o r g a a n i e n j a r a h o i t u k s e n u l k o p u o l e l l a — n i i s t ä r i i p p u m a t t a ) . Yks i t t ä i s e n y l i o p i s t o n k a n n a l t a y h t ä o i r e e l l i s t a on, jos se ei k y k e n e s y n n y t t ä m ä ä n y h t e i s ö n s ä p i i r i s s ä o m a a t o i m i n t a a n s a , s e n p e r u s t e i t a , k u t e n ajank o h t a i s i a k e h i t t ä m i s h a n k k e i t a j a t ä r k e i t ä r a t k a i suja k o s k e v a a j u l k i s t a k e s k u s t e l u a . T ä m ä n p ä i v ä n y l i o p i s t o t a r v i t s e e s i s ä i s t ä k e s k u s t e l u a a n v a r t e n k r i t i i k i n f o o r u m i n , j o k a a k t i i v i s e s t i p y r k i s i kesk u s t e l u a v a u k s i i n j a k u l l o i s t e n k i n k e h i t t ä m i s h a n k k e i d e n k r i i t t i s e e n e r i t t e l y y n , y h t ä h y v i n k u i n y l i o p i s t o n t i l a n p o h d i s k e l u u n . — i h m i s i ä t y ö n s ä ä ä r e s s ä . USKO TAI Ä L Ä Helsingin yliopisto on miltei AUTONOMINEN ! ^teHelsingin yliopisto ei aina fcdfct le OPETUSMINISTERIPÄ ! Helsingin yiippisto antaa OPMlle itsenäisiä LAUSUNTOJA ! Askartelutäydennysn u r k k a Oletko o p e t t a j a n l a p s i ? Ä l ä h u o l i , n i i n on m o n i m u u k i n . K o h t a a t k y l l ä v i e l ä t o d e l l i s u u d e n , k u n h a n p ä ä s e t pois kotoa k o u l u n n u r k i l t a . Sillä a i k a a voit h a r r a s t a a h a u s k o j a a s k a r t e l u leikkejä p a p e r i n j a s a k s i e n k a n s s a , m i h i n t a i p u m u k s e t v a r m a a n v i i t t a a v a t k i n . (Sakset ovat n e k a p i n e e t , j o i l l a isi j a ä i t i l e i k k a a v a t a u k i n i i t ä isoj a r u s k e i t a k i r j e k u o r i a , j o i s t a s a a t a i n a paljon valk o i s t a p i i r u s t u s p a p e r i a ) : K u n i s i j a ä i t i k o r j a a v a t t e n t t i v a s t a u k s i a t a i t ä y t t ä v ä t h a l l i n n o n k y s e l y l o m a k k e i t a , voit a s k a r r e l l a h a u s k a n OPINTOSIHTEERIKETJUN, j o s t a voi t e h d ä k ä t s y n o v i v e r h o n t a i jolla v o i y m p y r ö i d ä i k k u n a n p i e l e t . O p i n t o s i h t e e r i p a p e r i n u k k e k e t j u s y n t y y helposti t a i t t a m a l l a p a p e r i m o n t a k e r t a a h a i t a r i n tav o i n j a p i i r t ä m ä l l ä r e i p a s o p i n t o s i h t e e r i k ä s i k y n k k ä ä n . J0F IL OPINTOJAKSO/ Y~\ OPIA/T-OJAKSO Q SL J o s p a p e r i a j ä ä (ja v a r m a s t i j ä ä k i n , k u n odotat r u s k e i t a k i r j e k u o r i a v a l m i i k s i p o s t i l u u k u n alla), voit a s k a r r e l l a p a p e r i n u k e i l l e s i h i e m a n r e k v i s i i t t a a . u u OPlA/TOMkUSO LT ta _n d n Nyt voit leikkiä hauskoja leikkejä: esimerkiksi "opintosihteerit koulutuspäivillä Korpilammella" t a i "opintosihteerit valtakunnallisessa korkeamman koulutuksen suunnitteluj a kehittämisseminaarissa". s X. ^ T ^ n --"•;«<''