Jyväskylän Ylioppilaslehti 18.5.2011

Oikeus antoi opiskelupaikan IB-lukiosta oli kivinen tie liikunnalle. Uutiset 2 Arto Nyberg asui viikon Rentukan parkkipaikalla. Kasvot 15 Tiskijukasta tv-kasvoksi Uusi palvelu tulee Googlelta tai Microsoftilta. Uutiset 3 Sähköposti uusiksi syksyllä
UUTISET TULOSSA 14.3.2011 2 Maksimimaksut tulevat brittiyliopistoihin Monet Ison-Britannian yliopistot aikovat nostaa lukukausimaksut lain mahdollistamaan maksimiin ensi vuoden alusta alkaen. Uusi laki mahdollistaa yliopistojen lukukausimaksujen nostamisen 3 290 punnasta 6 000 puntaan vuodessa sekä 9 000 punnan maksut ”poikkeuksellisissa olosuhteissa”. Imperial ja Exeter colleget ilmoittivat jo nostavansa lukukausimaksut 9 000 puntaan eli noin 10 500 euroon. Oxfordin ja Cambridgen odotetaan seuraavan esimerkkiä. Jo ennen korotuspäätöstä tehdyt ennusteet osoittivat, että viime vuonna opintonsa alottaneet velkaantuvat opintolainalla keskimäärin 25 000 puntaa. Kova joukko tulossa väittelemään JÖRN DONNER , Mikael Jungner, Matti Vanhanen, Matti Apunen ja Esko Eerikäinen saapuvat vieraiksi Ilokiven väittelyiltaan perjantaina 1.4. Väittelyillan järjestäjä Pekka Vahvanen ei ”tapansa mukaan” ole saanut ohjelmaa vielä valmiiksi, mutta tällä tietoa Donner ja Jungner väittelevät siitä, mitä Suomelle pitäisi tehdä. Vanhanen puolestaan haluaisi väitellä aiheesta ”Onko Suomi maailman paras maa”. Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen on kommentaattorina, eikä Eerikäisen vastaväittäjästä ole vielä tietoa. Kv-tutorien paikat haussa TUTOR-HAKU kansainvälisille opiskelijoille ensi syksyksi käynnistyy. Kv-tutorin tehtävänä on muun muassa auttaa ulkomaalaisia opiskelijoita sopeutumaan Suomeen, Jyväskylään ja yliopistoon. Varsinainen tutorin työ kestää opiskelijan saapumista seuraavat ensimmäiset viikot, mutta yleensä senkin jälkeen ulkomaalaiset opiskelijat kysyvät ongelmatilanteissa apua tutorilta. Tutoreille tarjotaan tehtävään koulutus ja tutoroinnista maksetaan myös palkkio. Tutorin valinnat tehdään muun muassa hakijan kansainvälisen kokemuksen ja motivaation perusteella. Kielitaidoksi riittää hyvä englannin kielen taito. Ensisijaisesti tutorit jaetaan niin, että ohjattavat opiskelevat samassa tiedekunnassa kuin tutorkin. Tutorhaku päättyy huhtikuun ensimmäisenä päivänä. Ryhmähaastattelut hakijoille järjestetään 19. huhtikuuta ja tutorkoulutus pidetään toukokuun viidentenä päivänä. Varsinaisesti tutorien työnsarka alkaa elokuussa. Tiedekunta vastasi oikeuden päätökseen virallistamalla eriarvoisen kohtelun JYVÄSKYLÄN yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta asettaa kansainvälisen IB-tutkinnon eri asemaan suomalaisen ylioppilastutkinnon kanssa. Molemmat tutkinnot kelpaavat kyllä osoittamaan, että hakija on ylioppilas. Sen sijaan IB-tutkintotodistuksesta ei tiedekunnan mukaan voi kaikissa hauissa saada lähtöpisteitä, kuten lukion päättötodistuksen arvosanoista. Esimerkiksi liikuntabiologisen aineryhmän valintaperusteisiin on kirjattu, että IB-tutkinnon suorittaneet hakevat pelkän pääsykoemenestyksen perusteella samassa kiintiössä kuin ne, jotka eivät ole lainkaan suorittaneet ylioppilastutkintoa. ”Siis vauhdittomalla pituushypyllä”, sanoo Teemu Tokola. Tokola kellisti liikuntatieteellisen tiedekunnan hallinto-oikeudessa pari vuotta sitten. Oululainen Tokola pyrki keväällä 2008 valmennusja testausoppiin tulematta valituksi. ”Yllätyin siitä, miten kauaksi jäin sisäänpääsyrajasta”, sanoo Tokola. Hän huomasi, että puuttuvilla kemian ja fysiikan lähtöpisteillä opiskelupaikka olisi auennut. Oikaisuvaatimuksesta huolimatta tiedekunta ei oviaan avannut. IB-LUKIOLAINEN ei saa lukion päästötodistusta. Sen sijaan IB-tutkintotodistuksesta ilmenee jokaisen aineen oppimäärä sekä arvosana seitsenportaisella asteikolla. Tiedekunnan mukaan näiden arvosanojen vertaileminen perinteisen lukion päättötodistuksen arvosanojen kanssa olisi vaikeaa, ellei mahdotonta. ”Oppisisältöjen ja tuntimäärien vertailun ei ole kovin vaikeaa. Pieni konsultaatio vaikka opettajalta, joka opettaa ainettaan sekä IB-linjalla että suomalaisessa lukiossa, riittää”, sanoo Tokola. Samalle kannalle hänen kanssaan päätyi myös hallinto-oikeus, joka keväällä 2009 kumosi tiedekunnan päätöksen. Sen jälkeen tiedekunta myönsi Tokolalle opinto-oikeuden – vuoden myöhässä. ”Olin järjestänyt aikatauluni niin, että olisin voinut olla läsnäoloa vaativilla kursseilla sinä vuonna, jonka nyt käytin hallinto-oikeudessa”, sanoo Tokola, joka ei aloittanut opintoja Jyväskylässä. JOENSUUN LYSEON lukion IBkoordinaattori Jukka Hurskainen sanoo, että jotkut yliopistot ovat kohdelleet kaltoin IB-tutkintoa, mutta lähinnä tilanteissa, joissa ylioppilas hakee suoraan lukiosta yliopistoon. Tässä tilanteessa ongelmaksi tulee se, että IB-tutkinnon arvosanat saadaan myöhemmin kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanat. ”Tällöinkin käytössä on predicted grade -järjestelmä, jossa opettaja etukäteen arvioi loppuarvosanan. Yliopistot ovat tehneet ehdollisia valintoja, jossa paikan on saanut, mikäli ennustettu arvosana on pitänyt paikkansa”, selittää Hurskainen. Tokolan tapauksessa arvosanat olivat tiedossa, sillä hän valmistui ylioppilaaksi jo vuonna 2000. Oikeus katsoi tiedekunnan loukanneen hakijoiden yhdenvertaista kohtelua, sillä Tokola ja muut IB-ylioppilaat hakivat samassa hakijaryhmässä suomalaisen tutkinnon suorittaneiden kanssa, mutta ilman kemian ja fysiikan lähtöpisteitä. Tiedekunta on sittemmin siirtänyt IB-tutkinnon suorittaneet samaan hakijaryhmään ei-ylioppilaiden kanssa. Tiedekunta liikkuu harmaalla alueella, sillä oikeus totesi kevään 2008 valintamenettelyn lisäksi olevan vastoin lakia, joka määrää IBtutkinnon suorittaneelle samat oikeudet kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneille. ”Joskus näissä kokeillaan kepillä jäätä. Katsotaan, valittaako joku”, sanoo Hurskainen. TIEDEKUNNASSA kuitenkin katsotaan, että IB-tutkinto antaa samat oikeudet, koska sen suorittanut katsotaan korkeakoulukelpoiseksi. Pelkän valintakoemenestyksen perusteella tapahtuva valinta haittaa niitä, joilla hyvät IB-lukion arvosanat jäävät hyödyntämättä, mutta toisaalta on tiedekunnan mukaan helpotus niille, joilla arvosanat IB-todistuksessa ovat huonot. Teemu Tokola sanoo olevansa varma, että nykyisetkään valintaperusteet eivät kestäisi hallinto-oikeudessa. Jarno Liski paatoimittaja@jyy.? Olisin voinut olla läsnäoloa vaativilla kursseilla sinä vuonna, jonka nyt käytin hallinto-oikeudessa. ” Teemu Tokola IB-tutkintoa sorsitaan liikunnalla Oulun IB-lukiosta ylioppilaaksi kirjoitta tiedekunnasta, vaikka hänen arvosana G International Baccalaureate tutkinnon, Reifeprüfung-tutkinnon sekä Eurooppa-koulujen eurooppalaisen ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa samat oikeudet kuin lukiolain 18 §:ssä ja tässä laissa tarkoitetun tutkinnon suorittaminen. (Laki ylioppilsastutkinnon järjestämisestä 17§) FA K TA
3 KORTEPOHJAN C-talossa on erään asunnon ovessa kiitoslaatta, joka on omistettu ”Jyväkylän opiskevalle oikestolle”. Kirjoitusvirhe kuulostaa tahalliselta kepposelta, mutta kukaan ei tunnu tietävän, minne kepposen jäljet johtavat. Miksiköhän Kortepohjan C-talon kiitoslaatta on omistettu ”Opiskevalle Oikestolle”, kaupunginjohtaja, entinen opiskelija-aktiivi, Markku Andersson? ”Hehe. Ai on vai? Enpä tiedä.” Miten kiitoslaattoja saatiin taloihin? ”Muistaakseni silloin kierrettiin keräämässä rahaa niin, että ainejärjestöt ja poliittiset järjestöt sekä yksittäiset opiskelijatkin myivät jotain pannunalusia tai muuta yrityksille rahankeräysmielessä. Kun sai tarpeeksi rahaa kerättyä, sai laatan seinään.” Milloin kiitoslaatat on kiinnitetty? ”Rahaa kerättiin muistaakseni siinä aivan 1970-luvun alussa. Ehkä 1971 tai 1972. Silloin mielestäni laatatkin saatiin seiniin.” Kuulostaako kirjoitusvirhe tahallliselta? ”Kyllähän siinä jotain kepposen makua saattaisi olla tässä kirjoitushärössä. Kyllähän opiskelijoilla silloinkin oikeinkirjoitus oli kohtalaisen hyvin hallinnassa.” Tuleeko sinun mieleesi jotain poliittista ryhmää, joka voisi olla tämän takana? ”En kyllä osaa sanoa, miten tuo on syntynyt.” Syyllistä et siis tiedä, etkä ollut huomannut rikostakaan tähän asti? ”En kyllä. Nyt ensimmäistä kertaa kuulen.” Jylkkäri pyytää vihjeitä tapaukseen liittyen. Vihjepuhelin: 045 137 1957. Jarno Liski paatoimittaja@jyy.? ? Miksi kiitoslaatassa on kirjoitusvirhe? KYSYN VAAN EK haluaa lukioihin tulosrahoituksen Elinkeinoelämän keskusliitto haluaisi nopeuttaa valmistumista ja jatkoopintoihin siirtymistä lukioiden tulosrahoituksella. Tulosrahoituksella olisi EK:n mukaan mahdollista ohjata lukioita tuottamaan ylioppilaat kolmessa vuodessa. Myös nopeasta jatkoopintoihin siirtymisestä palkittaisiin. Lisäksi EK haluaa lisätä lukioiden yhteistyötä yritysten sekä korkeakoulujen kanssa. Oppisisältöihin työnantajien keskusjärjestö EK haluaa lisää monipuolisia kieliopintoja ja vahvaa matemaattis-luonnontieteellistä osaamista. A NNU H ATTUNEN anut Teemu Tokola jäi rannalle Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä ansa olisivat riittäneet tuomaan opiskelupaikan. Yliopiston sähköposti aiotaan uudistaa Vanhentunut sähköpostijärjestelmä pyritään korvaamaan ensi syksynä. Uusi palvelu tilataan Googlelta tai Microsoftilta. SATAAN MEGATAVUUN rajoittuva sähköpostilaatikko ja webmailin kankea käyttöliittymä ovat rassanneet Jyväskylän yliopisto-opiskelijoita pitkään. Koska myös Jyväskylän yliopiston tietohallintokeskuksen johtokunnan mielestä sähköpostijärjestelmä on vanhentunut, se on päätetty uusia perusteellisesti. ”Nykyinen järjestelmä on hävettävän vanha. Sitä on myös kallista ylläpitää tai uudistaa, joten se vanhenee ja rapistuu”, tietohallintokeskuksen johtaja Timo Hassi kertoo. UUSI sähköpostijärjestelmä on päätetty tilata palvelua ilmaiseksi tarjoavilta kaupallisilta yrityksiltä. Lopullinen valinta tehdään Googlen ja Microsoftin tuotteiden väliltä. ”Projekti on suunnitteilla ja neuvottelut kaupallisten toimijoiden kanssa ovat parhaillaan käynnissä. Päätöksiä ei ole vielä tehty, sillä esimerkiksi tietoturvaan liittyviä asioita pitää vielä selvittää”, Hassi kertoo. Kumpi tahansa palveluntarjoajista valitaan, se tuo opiskelijoiden sähköpostitileihin huomattavia parannuksia. Jokaisen henkilökohtainen sähköpostilaatikko kasvaa nykyisestä sadasta megatavusta monikymmenkertaiseksi useaan gigatavuun, ja samalla käyttöön saadaan opiskelua tehostavia ja ryhmätyöskentelyä helpottavia sovelluksia kuten pikaviestin, ryhmätyötila ja mahdollisuus tiedostojen jakamiseen verkossa. Microsoftin Live@edu -palvelun valitsemista puoltaa se, että suurin osa yliopiston henkilöstöstä on jo siirtynyt käyttämään Microsoftin Exchange -sähköpostipalvelua. Googlen puolesta on sen sijaan puhunut ylioppilaskunta, jonka tietohallintokeskukselle kirjoittaman lausunnon mukaan GoogleAppsissa olisi monille opiskelijoille valmiiksi tuttu ja helppo käyttöliittymä. JYY kertoo lausunnossaan pitävänsä myös tärkeänä muun muassa ohjelmiston käytettävyyttä puhelimilla sekä Korpin kalenterin integroimista sähköpostijärjestelmään. ”Valittiin kumpi tahansa, kaikki muutos voi olla vain parempaan suuntaan. Nykyinen palvelu on riittämätön”, tietohallintokeskuksen opiskelijajäsenenä ollut Ville Qvist kertoo. UUSI sähköpostijärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön ensi syyslukukauden alussa. Tarkoitus on tuoda ensin uudet opiskelijat sisään systeemiin ja alkaa sen jälkeen siirtää vanhoja tilejä uusien tunnuksien alle. ”Kiire tulee, jos syksyksi halutaan ehtiä. Edessä on iso ruljanssi ja siirto teettää työtä, mutta pitkässä juoksussa pääsemme helpommalla ja pysymme jatkuvasti ajan tasalla”, Hassi kertoo. Sähköpostin ulkoistaminen toisi yliopistolle myös säästöjä, sillä se vapauttaisi resursseja noin yhden henkilötyövuoden verran. JYVÄSKYLÄN yliopisto ei ole ensimmäinen, joka on siirtymässä ulkopuolisiin sähköpostijärjestelmiin. Esimerkkinä Jyväskylälle ovat olleet Microsoftiin siirtyneet Itä-Suomen sekä Lappeenrannan yliopistot. Juha Korhonen toimittaja@jyy.? Tommi Eronen palkittiin Saksassa Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tommi Eronen sai maaliskuussa nuoren tutkijan GENCO-palkinnon (GSI Exotic Nuclei Community) Saksassa. Palkinto myönnetään vuosittain nuorelle tutkijalle poikkeuksellisen erinomaisesta tutkimuksesta ydinfysiikan, ydinastrofysiikan tai niitä lähellä olevalla alalla. Kiihdytinlaboratoriossa työskentelevä Eronen on kehittänyt muun muassa Ramsey-viritystekniikan ionien lajittelemiseen ja valitsemiseen. Silla pystytään erottelemaan toisistaan atomit, joiden ainoa ero on miljoonasosan massaero. Eronen aloitti opintonsa vuonna 1998 ja väitteli Jyväskylässä 2008. Nykyinen järjestelmä on hävettävän vanha. ” Timo Hassi
TOIMITUS SUOSITTELEE S uomessa on vuodesta 1999 ollut voimassa julkisuuslaki, jolla toteutetaan niin sanottu julkisuusperiaate suomalaisessa viranomaistoiminnassa. Laki on hyvä, olisi ainakin jos sitä noudatettaisiin. Lähtökohtaisesti laissa määrätään kaikki viranomaisten tuottama tieto julkiseksi, mikäli ei ole erityistä laissa mainittua perustetta sitä salata. Periaatteessa tämä tarkoittaa sitä, että kuka tahansa kansalainen voi vaikkapa pyytää kunnanjohtajansa sähköpostilaatikosta viestit viimeisen vuoden ajalta. Kunnan tehtävä on sitten arvioida, mitkä viesteistä ovat salassapidettäviä, mutta salaamiseen on löydyttävä laissa mainittu peruste. Se että salaisen ja julkisen aineiston erotteleminen tuottaa vaivaa, ei ole peruste. J ulkisuusperiaatteen perusteluna käy se, että näin julkisesta vallankäytöstä tulee läpinäkyvämpää. Toisena perusteena voidaan pitää sitä, että viranomaisasiakirjat ovat verorahoilla tuotetut ja siksi kansalaisten omaisuutta. Kenen tahansa. Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg testasi loppuvuodesta opiskelijaryhmänsä kanssa, miten suomalaiset viranomaiset noudattavat lakia. He pyysivät 230 valtion viranomaista – joukossa liuta yliopistoja – toimittamaan tiedot yksikkönsä ylimmän johtajan palkasta ja hänen työsuhde-eduistaan. 90 prosenttia viranomaisista ei toiminut julkisuuslain mukaan. Joukossa oli 12 yliopistoa, joista ainoastaan Itä-Suomen yliopisto noudatti lakia. Aalto-yliopisto ei vastannut lainkaan, muut vastasivat puutteellisesti. J ylkkäri odottelee edelleen vuonna 2009 pyytämiään professoreiden palkkatietoja. Korkein hallintooikeus määrännee ne julkisiksi ensi syksynä. Olen sittemmin tehnyt useita eri tietopyyntöjä suomalaisiin yliopistoihin. Jyväskylän yliopistoa pääsee tällä kertaa kiittämään, sillä kysymykseen yliopiston lahjoittajista sain ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan lainmukaisen vastauksen Jyväskylän yliopistosta – ja vieläpä ripeästi. Sen sijaan monet suomalaiset yliopistot kieltäytyvät kertomasta, ketkä rahaa ovat lahjoittaneet ja minkä verran. Esimerkiksi Aalto-yliopisto vetoaa liikesalaisuuteen. Jylkkäri vie jokaisen arveluttavin perustein evätyn tietopyynnön hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Jarno Liski paatoimittaja@jyy.? REHTI LAPINMIES (sopupelaaja). RoPS:n pelaajaa epäillään sopupeleistä. Onko syy siihenkin etelän pelleissä? 250FILMS.NET (suosikkilista). Jos et keksi, minkä leffan ”vuokraisi”. GAMBINA (valmis sekoitus). Sinnittelee vielä Alkon hyllyllä. Sorbuksen ja Vineton ne jo veivät. 4 Tiina Piilola LINNUT OVAT mukavia. Taivaalla. Puissa. Mutta eivät sisätiloissa. Olin jokin aika sitten työhuoneessani kirjoittamassa, kuulin käytävältä outoa kolinaa. Menin katsomaan ja näin hädissään sinne tänne lentelevän talitintin, joka oli tullut sisään makuuhuoneen avatusta ikkunasta. Lintufoobikkona lukkiuduin työhuoneeseen ja mietin mitä tehdä: puoliso oli töissä, appi sairaalassa sokerirasituskokeessa eikä kumpikaan seinänaapureista ollut kotona, niin että huutaminenkin olisi turhaa. Laitoin Facebookiin avunpyyntöviestin – mutta miten avata ovi ja ikkunat, saati häätää luudalla lintua niitä kohti, jos ei uskalla tulla työhuoneesta ulos? OLIN JUMISSA ja mietin, mitä tuhoa lintu ehtisi tehdä, miten se törmäilisi peileihin ja tauluihin, sotkisi keittiön. Tietenkin tiesin, että lintu ei todennäköisesti hyökkäisi minun päähäni, mutta silti… Tällaisissa tilanteissa tunne voittaa järjen. Sitten ovikello soi. Huusin, kiedoin vilttiä päähän ja keräsin rohkeutta sännätäkseni ovelle, kun kuulin avaimen kääntyvän lukossa ja siunattujen, siunattujen putkimiesten huhuilevan, onko ketään kotona. PUTKIMIEHISTÄ tuli minulle pitkäksi aikaa sankareita ja tapauksesta hauska anekdootti. Mutta sankarillistaessani sattumalta sisään tulleet putkimiehet viisveisasin pitkän aikaa siitä, mistä minun olisi pitänyt olla oikeasti kiinnostunut: asuntomme seiniin kaiverretuista rumista rei’istä, naapureiden asunnossa remontin yhteydessä tapahtuneesta vesivahingosta, pesutilojen repsottavista johdoista tai sinne tänne roiskituista, vaaleanpunaisista uretaanieristyksistä… Tarinan opetus – varsinkin näin vaalien alla – on, että älkää tehkö niin kuin minä tein. Älkää piiloutuko pelkojenne tai ennakkoluulojenne taa. Olkaa valppaina. Älkää sokaistuko. Ja häätäkää itse omat talitiaisenne, niin houkuttavaa kuin sankarimyyttiin ja ulkopuoliseen pelastajaan uskominen onkin. Talitiainen Jylkkäri vie jokaisen arveluttavin perustein evätyn tietopyynnön hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. ” pääkirjoitus 14. maaliskuuta 2011 Periaatteessa julkista Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Jarno Liski 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Juha Korhonen 010 423 4510, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Johannes Kaarakainen. 010 423 4511, sivari@jyy.? Kannen kuva: Johannes Kaarakainen. Painos 6 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NÄKÖKULMIA REUNAHUOMAUTUS
Ajat ovat huonot Tässä lehdessä on kerrottu muutamia näiden omaa pesäänsä likaavien opiskelijanuorukaisten kolttosista, toiset odottavat vielä paljastamistaan. Lehden tekemistä on vaikeutettu erilaisilla verukkeilla. Ilmoitusten hankintaa on häiritty ja lehden taloudellista pohjaa yritetty kaventaa kaikin mahdollisin keinoin. On odotettavissa, että JYY:n edustajistolla on painava sanansa lausuttavana tällaisesta nulikkamaisesta kiusantekopolitiikasta, joka ei vastaa tiettävästi edes lehden johtokunnan enemmistön kantaa. Tässä skandaalissa ei kuitenkaan ole kysymys ainoastaan siitä, että teiniliittolainen järjestögansterismi on saanut jalansijan ennen suhteellisen rehdissä ylioppilaskunnassa. Jylkkärin julkaisemisen halvaannuttamisella on muita päämääriä. Jyväskylän ylioppilaslehden kaltainen vapaa ja kriittinen, puolueisiin ja rahan mahtiin sitoutumaton mielipidefoorumi nähdään Tietyllä Taholla hankalana asiana. Jylkkäri (13.10.1975) 5 Kellastuneet sivut ”Muita mittareita voisivat olla esim. suoritettujen matematiikan kurssien määrä ja kieliopintojen monipuolisuus.” Elinkeinoelämän keskusliitto lukioiden tulosrahoituksen mittareista kolmen vuoden määräajan ja välivuosien lisäksi. (Lausunto 18.2.2011) Kai Lehtinen liikuntapedagogiikka ”Kolme.” Sami Myllymäki liikuntapedagogiikka ”Kolme.” Päivi Leppiniemi kasvatustiede ”Kolme.” Montako sormea minulla on pystyssä? GALLUP Opintovelka purkaa koulutuksen tasa-arvoa Vaalien alla kaikki tuntuvat kannattavan korkeakoulutuksen säilyttämistä maksuttomana ja opintorahan sitomista kansaneläkeindeksiin. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet poliittiset pyrkimykset uudistaa opintotukijärjestelmää lainapainotteiseen suuntaan. Lainapainotteistamista on ehdotettu opetusministeri Henna Virkkusen johtamassa kokoomuksen talouskasvua ja työllisyyttä pohtineessa työryhmässä ja elinkeinoelämän etujärjestöjen raporteissa. Lainapainotteistaminen purkaisi maksuttoman ja tasa-arvoisen koulutuksen perustaa siinä missä suorat opintomaksutkin. Laina tekisi opiskelusta välillisesti maksullista. Siksi opintotukijärjestelmä on myös luokkakysymys. Velka on huomattavasti suurempi riski vähävaraisesta taustasta tulevalle opiskelijalle. Riskin luoma pelote tekisi korkeakoulutuksesta entistäkin periytyvämpää. Opintolainan vaikutusta ihmisten toimintaan tutkinut yhdysvaltalainen professori Jeffrey Williams on todennut, että velalla on oma “pedagogiikkansa”, joka muokkaa opiskelijoiden käyttäytymistä ja ajattelua. Se kannustaa nuoria ajattelemaan koulutusta itseen investoitavana markkinahyödykkeenä, jonka turvin tulevaisuudessa kilpaillaan toisia vastaan. Nuori oppii, että kannattaa valita tutkinnon suoritus “kannattavalta” alalla. Tämä heikentää kiinnostusta moneen yhteiskunnan toiminnalle elintärkeään alaan ja tekee opiskelusta suorittamista ajattelun kehittämisen ja itsenäisen etsimisen sijaan. Suomalaisen tasa-arvoisen koulutuksen tulevaisuus on maksuttomuudessa ja riittävässä opintorahassa. Oikeiston äänekkäästi kannattama “mahdollisuuksien tasaarvo” toteutuukin koulutuksessa vain, jos jokaisella on aidosti yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua haluamallaan tavalla taustaan katsomatta. Tero Toivanen Kansanedustajaehdokas (vas.) Velka on huomattavasti suurempi riski vähävaraisesta taustasta tulevalle opiskelijalle. ” Tero Toivanen Heikki Kuutti erikoistutkija ”Kaksi.” Kohti demokraattista kaupunkisuunnittelua Jyväskylän Kankaan tehdasalueen tulevaisuudesta tihkui näkemyksiä julkisuuteen, kun Keskisuomalainen uutisoi viime kesänä suunnitelmista rakentaa uusi keskussairaala entiselle tehdasalueelle. Visioissa oli tyypillisiä kuntademokratian huonoja puolia. Ylhäältä johdettu kaupunkisuunnittelu, ja rakentaminen eivät ota mukaan ihmisiä, jotka kaupungissa elävät, ja kuntapäättäjätkin pääsevät osallisiksi suunnitelmien ollessa jo melkein valmiita. Kaupunkilaisten vaikutuskeinoiksi jäävät usein muistutukset ja valitukset, jotka leimaavat ihmiset nurisijoiksi ja omahyväisiksi asukkaiksi. Ei-minun-takapihalleni -ajattelutapa on toki ongelmallinen, mutta keskeistä on ymmärtää osallistuvuuden todelliset mahdollisuudet. Kankaan alueen tapauksessa on tapahtunut ilahduttavaa kehitystä. Kaupunginvaltuusto päätti käyttää otto-oikeuttaan alueen ostamisessa ja aluetta suunnitellaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa projektinimellä Kaupungin Kangas. Järjestämme Vakiopaineessa 14.3. kello 18 alkaen keskustelutilaisuuden kaavoituksen demokratiasta, kaupunkisuunnittelulla ylläpidettävästä pelon maantieteestä sekä Kankaan alueen tulevaisuudesta. Paikalla on myös Kaupungin Kangas -projektin vetovastuussa olevasta HUB-Jyväskylästä Antti Poikola, joka alustaa yhteistä visiointihetkeä noin kello 19. Kaavoituksen avaintekijänä tulisi aina olla kuntalaisten tarpeet, hyvinvointi ja viihtyvyys. Siksi kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa on tulevaisuudessa kuunneltava enemmän ihmisiä, jotka toteutuneissa suunnitelmissa elävät. Yhteisellä kaupunkisuunnittelulla on yhteys toimivaan demokratiaan. Toivomme, että moni tarttuu mahdollisuuteen vaikuttaa lähiympäristömme tulevaisuuteen ja toivotamme kaikki tervetulleiksi tilaisuuteen. Paloma Hannonen Tero Toivanen Jylkkäri haluaa tietää, mitä lukijat ajattelevat. Lähetä mielipiteesi sähköpostitse osoitteella jylkkari@jyy.? tai tekstiviestillä p. 045 137 1957. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. VAPAA SANA Valtakunnan opiskelijajärjestöt haluavat tulevalta eduskunnalta päätöksen opintotuen sitomisesta indeksiin. Opiskeljoiden vaalikampanja käynnistettiin ympäri maata maaliskuun ensimmäisenä. JYY-ministeri Heidi Kirkonpelto jakoi kansalle ruisleipää yliopiston kirjaston edustalla. IR TO K U V A J OHANNES K AARAKAINEN
6 Laki kurjisti yliop Uusi yliopistolaki muutti yliopistot tiedeyrityksiksi, jotka voivat nyt vaikka tehdä konkurssin. JYVÄSKYLÄN yliopiston henkilökunnassa on voimakasta tyytymättömyyttä uuteen yliopistolakiin. Osa yliopistoväestä haukkuu lain myös julkisesti. Jyväskylän yliopiston tutkijat Jouni Tilli ja Mikko Jakonen toimittivat Yhteinen yliopisto -kirjan, jonka Tieteentekijöiden liitto julkaisi alkuvuodesta. Lakia kritisoivan artikkelikokoelman kirjoittajista silmiinpistävän moni on Jyväskylän yliopiston henkilökuntaa. LAKIA ON sittemmin arvosteltu myös valtionhallinnossa. Valtiontalouden tarkastusvirasto on todennut, että laki valmisteltiin ”poliittisessa kiireessä”. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Kati Rantalan mukaan lain valmistelussa kuultiin useita eri tahoja mutta kuunneltiin vain lain kannattajia. Samaa mieltä on Jyväskylän yliopiston valtio-opin jatko-opiskelija Jouni Tilli. ”Laki vietiin läpi ilman aitoa keskustelua ja valmistelua. Keskeinen ongelma on, että yliopistot muutettiin yrityksiksi. Ei tiedettä voi tehdä markkinoiden ehdoilla. Nyt valtio pystyy kurittamaan sellaisia yliopistoja, jotka eivät ole tarpeeksi tuottavia.” Tillin ja Jakosen kirja on helppo leimata vasemmistolaiseksi oppositiomarinaksi. ”Tietotyöläissubjektissa on vasemmistolaista kaikua, ja kyllä työväen asema on lähellä vasemmistoa. Olen itsekin harmitellut, mihin sivistysporvarit ovat hävinneet. Rivien välistä tukea tuli, mutta keskusta ja kokoomus olivat päättäneet, että laki tulee voimaan. Tuskin vasemmisto olisi myynyt yliopistoja yrityksiksi”, sanoo Tilli. Kriittisyys tuntuu myös painottuneen tiettyihin tiedekuntiin. ”Eivät kapitalismissa erilaiset positiot häviä toistamalla, että vastakkainasettelun aika on ohi. On selkeää ja luonnollista, että ajetaan omia etuja. Ehkä yhteiskunnalliset ja humanistiset alat ovat pitäneet eniten ääntä siksi, koska meidän on vaikeampi tuotteistaa omaa tiedettämme yrityksille”, Tilli sanoo. NYKY-YHTEISKUNTA on taidekasvatuksen professori Pauline von Bonsdorf?n mukaan ylibyrokratisoitunut, ja yliopistossa vallitsee epäluottamuksen kulttuuri. Tällä hetkellä Jyväskylän yliopistossa on käytössä neljä erilaista tieteentekijöiden raportointija seurantajärjestelmää. Niihin henkilöstö kirjaa ahkerasti työsuunnitelmia, aikaansaannoksia ja kustannuksia. ”Yliopistoissa on siirrytty vanhaan tehdasajan kellokorttijärjestelmään. Se proletarisoi yliopistolaiset ja on tehnyt heistä työläisiä. Katsotaan Googlea tai jotain muuta luovan alan yritystä, ei siellä kytätä ihmisiä. Ei luovuus synny pakottamalla ja kyttäämällä”, Tilli kommentoi. RAPORTOINTI on lisääntynyt yliopistoissa räjähdysmäisesti. Ennen suurin osa rahoituksesta oli perusrahoitusta ja hankerahoitus koski vain suuria tutkimushankkeita. Nyt suurin osa rahoituksesta tulee erilaisista hankerahastoista. Samaan aikaan kun raportoinnin määrä on noussut, vähennetään yliopistoissa tukipalveluita, jolloin hallinnolliset työt kaatuvat tieteenharjoittajien tehtäviksi heidän varsinaisen työnsä päälle. ”On se aika kafkamaista, että pitää tehdä töitä, jotta saa tehdä töitä”, Tilli naurahtaa kuivasti. SEKÄ TILLI että von Bonsdorff korostavat, että yliopistolakia oli aika muuttaa. Heidän mielestään yliopistojen asemaa olisi pitänyt entisestään vahventaa ja lainvalmistelun olisi pitänyt olla avointa ja aidosti julkisessa keskustelussa. Opetusministeriö, yliopistojen rehtorit ja muut lain kannattajat taas kertovat uuden yliopistolain lisänneen yliopistojen autonomiaa. ”Kyse on siitä, miten vapaus ja autonomia määritellään. Nyt se on määritelty laissa vapautena tehdä kauppaa. Pian varmaan tulee nokiakursseja ja lisää oppiaineita lopetetaan sekä kursseja perutaan”, Tilli kertoo. ”NYT YHTEISKUNTASUHTEET nähdään vain suhteina yrityksiin, ja yliopistoista on tullut tuotteistettavien innovaatioiden tuottajia. Aikaisemmin yliopistojen keskeisin tehtävä on ollut tehdä tiedettä, luoda sivistystä ja toimia kriittisenä vastavoimana muulle yhteiskunnalle. Nyt tämä suhde on täysin muuttunut. Yliopistot ovat yritysten talutusnuorassa”, von Bonsdorff kommentoi. AINO SALLINEN on toiminut Jyväskylän yliopiston rehtorina vuodesta 1992 ja on nykyisistä yliopistojen rehtoreista vanhin virkaiältään. Uuden yliopistolain myötä rehtori valitsee vararehtorit, jotka yhdessä valitsevat tiedekuntien dekaanit. Dekaanit taas valitsevat laitosten johtajat. Rehtorin valitsee yliopiston hallitus. ”Ehkä Sallinen on ottanut kannustavan johtajan roolin. Hän kuvasi syksyllä yliopiston avajaisissa, että jokainen saa joka päivä olla iloinen tästä uudesta laista. Moni ei ole jakanut hänen käsitystään”, von Bonsdorff kuvaa. Demokratiaja päätöksentekotasoja on vähennetty ja käytännössä yliopistoissa on luovuttu perinteisesti kolmikantamallista, jossa opiskelijat, professorit ja muu henkilökunta ovat yhdessä päättäneet yliopiston asioista. Jyväskylässä laitosneuvostoista suurin osa on jo lakkautettu ja viimeiset kolme lakkautetaan vuoden loppuun mennessä. Yliopiston hallituksen, rehtorien, dekaanien ja laitoksien johtajien valta on lisääntynyt huomattavasti. Nyt yhteiskuntasuhteet nähdään vain suhteina yrityksiin. ” Pauline von Bonsdorff Laki vietiin läpi ilman aitoa keskustelua ja valmistelua. Keskeinen ongelma on, että yliopistot muutettiin yrityksiksi. ” Jouni Tilli ”Minä en kannata, että yliopiston kurssitarjottimet eläisivät kulloisenkin taloudellisen tilanteen mukaan. Ei tiede synny kvartaaleissa”, sanoo valtio-opin tutkija Jouni Tilli, joka on Yhteinen yliopisto -kirjan toinen toimittaja. ”Olen usein kuullut Aino Sallisen suusta sanan sivistys, enkä oikein tiedä
7 Ki rjo itt aja on JYY n h a llitukse n jäse n. Heidi Kirkonpelto TASA-ARVOLLA ON kielessä monia retorisia synonyymejä. Tasaveroinen, samanarvoinen ja yhdenvertainen menevät puheessa mukavasti sekaisin, mutta samankaltaisissa sanoissa piilee väärinymmärrys. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tarkoittavat sukupuolten yhdenvertaista kohtelua sekä kaikenlaisen syrjinnän torjumista. Kansainvälisissä sopimuksissa ja Suomen perustuslaissa olemme paperilla kaikki yhtä arvokkaita ja yhdenvertaisia yksilöinä ja yhteiskunnnan jäseninä. Sanat ja niistä sorvatut sopimukset ovat arvokkaita sinällään, mutta ne eivät vielä olemassa olollaan tarkoita, että niin olisi käytäntö. Tasa-arvon toteutuminen käytännössä vaatii jatkuvaa huomiota ja epäkohtiin puuttumista. Jos opiskelija kokee syrjintää, on syytä ottaa yhteys JYYn häirintäyhdyshenkilöihin. JYYn mielestä kaikilla opiskelijoilla on oikeus tulla kohdelluksi yhdenvertaisina ja samanarvoisina opinnoissaan, minkä lisäksi vähemmistöjä on tuettava. ME KAIKKI KUULUMME johonkin vähemmistöön, ainakin opiskelijoihin. Meidän päätoimeentulomme tulee olla opintoraha. Se ei kuitenkaan riitä elämiseen, sillä vuosien mittaan sen ostovoima on hiipunut. Tuntuu kuin opiskelijankin euro, aivan kuin naisten, on jämähtänyt vajaaksi. Missä vika? Vaaleihin valmistautuessaan puolueet esittelevät näkemyksiään niin koulutuksen maksuista, opintorahan kehittämisestä kuin verotuksestakin. Tässä on äänestäjän oltava tarkkana. Verotuksessa mittaillaan vastakohtien – progressiivisen ja tasaveron – välillä. Tasavero ei ole tasa-arvoinen kuluttajia kohtaan. Käytännöllisin esimerkki tasaverosta on arvonlisävero, jota peritään välttämättömistä perushyödykkeistä. Kaikki maksavat kyvystään ja ostovoimastaan riippumatta ostoksestaan saman verran, mutta suurituloiset paradoksaalisesti suhteellisesti pienituloisia vähemmän. Tasavero nakertaa näin pienistä tuloista suhteessa enemmän ja repii eriarvoisuuden kuilua rikkaisiin yhä leveämmäksi. Myös meidän opiskelijoiden yhdenvertaisuutta koetellaan yhä kovemmin. Maaliskuun ensimmäisestä päivätstä lähtien kaikki etuudet sidottiin indeksiin eli niiden ostovoiman säilyminen turvattiin. Kaikkien, paitsi opintorahan. Opintorahan tulee olla yhdenvertainen muiden etuuksien kanssa, ja se tulee sitoa indeksiin. JYY viettää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden päivää 16.3. Vähemmistöjen ja enemmistöjen äänet ovat samanarvoisia eduskuntavaaleissa 17.4. Tasaveroinen JYYPÄÄ Tasavero repii eriarvoisuuden kuilua rikkaisiin yhä leveämmäksi. ” Heidi Kirkonpelto piston Jylkkäri on luettu. Mainokset lehteen myy Heli Uusi-Uitto e-mail: heli.uusi-uitto@opiskelijamediat.fi puh: 044 5000 460 www.jylkkari.fi Jyväskylän yliopiston opiskelijoista 58% tarttuu Jylkkäriin heti sen ilmestyttyä. ”Ei yliopistoissa ole enää horisontaalista yhteisjohtajuutta, jossa kaikilla yliopiston ryhmillä oli mahdollisuus vaikuttaa yhteisten päätösten tekemiseen. Nyt komentoketju on hierarkinen”, von Bonsdorff valittelee. Lain valmisteluvaiheessa eduskunnan perustuslakivaliokunta joutui huomauttamaan, että perustuslaissa kielletään vallan antaminen yliopistojen ulkopuolisille tahoille. Tuolloin maan hallitus suunnitteli, että yliopistojen hallituksissa pitäisi olla vähintään puolet yliopistojen ulkopuolisia tahoja. Lopulta lakiin kirjattiin ulkopuolisten vähimmäisosuudeksi 40 prosenttia. JYVÄSKYLÄSSÄ on ollut hankala saada ihmisiä omilla nimillä ja kasvoilla puhumaan kokemuksista, joita heillä on uudesta yliopistolaista. Epävirallisesti useampikin lehtori ja professori on kritisoinut lakia ja erityisesti Jyväskylän yliopiston rehtorin, puheviestinnän professorin, Aino Sallisen toimia. Itseään ”riviprofessoriksi” kuvaavan Pauline von Bonsdorf?n mukaan Jyväskylän yliopistossa on enemmän ”alamaiskulttuuria” kuin Helsingin yliopistossa. Estetiikasta väitellyt von Bonsdorff on toiminut vuodesta 2002 Jyväskylässä taidekasvatuksen professorina. Aikaisemmin hän on toiminut useissa viroissa Helsingin yliopistossa. ”Jyväskylässä yliopiston rehtorin kanssa ei olla eri mieltä julkisesti. Tässä muutosprosessissa hän ei ole ollut yksi meistä, kuten perinteisesti yliopistojen rehtoreiden on ajateltu olevan ensimmäinen vertaisistaan”, sanoo von Bonsdorff. Hän sanoo, etteivät uudet innovaatiot synny pakolla ja hiljaisuudella. Siksi hän haluaisikin yliopiston olevan ”aidosti erimielisten avoin yhteisö”. ”Professori-isäni siteerasi usein saksalaista sananlaskua, jonka mukaan ’professori on eri mieltä oleva ihminen’”, hän mainitsee. SUURIN OSA yliopistojen tieteellistä työtä tekevästä henkilökunnasta kuuluu joko Professori-, Tutkijatai Tieteentekijöiden liittoon. Julkisuudessa Tieteentekijät ovat olleet sähäkämpiä uutta yliopistolakia koskevissa kannoissaan, vaikka kaikki järjestöt suhtautuivat kriittisesti lakiin. PROFESSORILIITTO valitsi joulukuussa uudeksi puheenjohtajakseen Jyväskylän yliopiston puheviestinnän professorin Maarit Valon, joka on toimi aiemmin kuusi vuotta humanistisen tiedekunnan dekaanina. Jylkkärin haastattelussa (2/2011) Valo julistautui sivistysyliopiston kannattajaksi. ”Toivon, että Valo olisi rohkea keskustelija ja Professoriliitto olisi aidosti ammattijärjestö. Hän voisi aktiivisemmin käydä tiedeja yliopistokeskustelua. Dekaanina toimiessaan hän ei ollut visionäärinen ja toimi kuin koulun rehtori”, sanoo von Bonsdorff. Kyösti Hagert J OHANNES K AARAKAINEN , mitä hän sillä tarkoittaa”, sanoo taidekasvatuksen professori Pauline von Bonsdorff.
Vinyyli pitää pintansa digitaalisen musiikin rynnistyksessä. Nyt älppäreitä ostavat mu Teksti Juha Korhonen Kuv Kiehtova m Suomi-vinyylien uusintapainokset alkuvuonna UNIVERSAL : Hurriganes: Rock and Roll All Night Long ja Roadrunner, Wigwam: Nuclear Nightclub, Pekka Streng: Kesämaa, Suomen Talvisota: Underground Rock, Pelle Miljoona: Moottoritie on kuuma. Tulossa: Hurriganes: Tsugu Way, Jukka Tolonen: Jukka Tolonen, Pekka Streng: Magneettimiehen kuolema, Royals: Spring ’76, Rauli Badding Somerjoki: Synnyin rokkaamaan. WARNER MUSIC : Renegades: Cadillac, Fantasia: Fantasia, Hurriganes: 10/80, Albert Järvinen: Braindamage or still alive, Vesa-Matti Loiri, 4+20, Avain: Punainen tiili. Tulossa: Carola: Rakkauden jälkeen – parhaat R unsaassa kymmenessä vuodessa musiikkibisnes on kokenut monta myllerrystä. Ensin tulivat MP3-tiedostot ja kotipoltetut cd-levyt. Sitten internet, musiikinlevitysohjelma Napster ja muut vertaisverkot. Viimeisimpänä musiikkitarjontaa ovat lisänneet verkon ilmaiset nettijukeboksit, kuten Spotify. Jokaisessa uudistuksessa uhkakuvat levytettävän musiikin kuolemasta on piirretty seinään vahvemmalla tussilla. Digitaalinen musiikki on tuonut paljon muutoksia levybisnekseen, mutta samaan aikaan musiikin tallennusvälinteistä perinteisin on pitänyt pintansa ja alkanut kasvattaa suosiotaan. Vinyylilevyjä myydään nyt enemmän kuin vuosiin ja jopa vuosikymmeniä vanhoista suomilevyistä tehdään uusintapainoksia. J yväskylän Levykauppa Äx:n myymäläpäällikkö Raine Pulkkista voi pitää vinyylilevyjen ehtana asiantuntijana. Kotiinsa noin tuhannen LP:n ja 500 singlen kokoelman vajaassa kymmenessä vuodessa kerännyt Pulkkinen on saanut seurata levymyynnin kehitystä aitiopaikalta. Kun Levykauppa Äx avattiin Jyväskylään vuonna 2005, oli vinyyleitä liikkeen ylätasanteella tarjolla muutamassa hyllyssä. ”Aluksi käytettyjä vinyylejä oli puoli laatikollista”, Pulkkinen kertoo ja levittää kätensä noin puolen metrin päähän toisistaan. Tarkkoja lukuja Pulkkinen ei osaa sanoa, mutta puolessa vuosikymmenessä vinyylien tarjonta on suunnilleen kolmintai nelinkertaistunut. Myynti on kasvanut samassa suhteessa – nyt noin viidennes myydyistä tuotteista on vinyyleitä. LP-levyillä täytetyt hyllyt ja laatikot täyttävät koko myymälän ylätasanteen lisäksi myös pienen takahuoneen lattiaa niin laajalti, ettei jaloille tahdo löytyä paikkaa laatikoiden välistä. Äxässä käytettyjen cd-levyjen myynti on lopetettu kokonaan, jotta tilaa on saatu raivattua enemmän vinyyleille. Niiden kauppa käy myös käytettynä. ”Se ongelma näissä on, että levyt vievät paljon tilaa. Muuten vinyylejä olisi tarjolla vielä enemmän”, Pulkkinen toteaa. K evään valtakunnallisen levyalen yhteydessä suuret levy-yhtiöt, kuten Universal ja Warner, julkaisivat oman vinyylikampanjansa. Musiikkiharrastajille suunnattujen kauppojen lisäksi jopa Anttilassa on nykyisin vinyyliosasto. Hyllyihin on alkuvuodesta ilmestynyt LP:nä muun muassa Hurriganesin, Pekka Strengin, Pelle Miljoonan sekä Wigwamin levyjä. Suurin yksittäinen hitti oli Vesa-Matti Loirin vuonna 1974 julkaistu albumi 4+20, jonka kaksi uusintapainosta loppuivat käsistä jo ennakkomyynnissä. ”Kaikki ostajat eivät varmasti edes tienneet, minkälaista musiikkia levyllä oli”, Pulkkinen naurahtaa. Marginaalimusiikkia, kuten punkia, heavya, indierockia ja räppiä, on julkaistu vinyylinä pienissä erissä jatkuvasti, mutta suosittujen artistien uusintapainoksia on tullut poikkeuksetta vain ulkomailta. 1970-luvulla julkaistujen suomalaisten levyjen uudelleen julkaiseminen vinyylinä on aivan uusi ilmiö. Pulkkisen mielestä uusintapainokset olivat selkeä myyntikikka levy-yhtiöiltä, mutta asiakkaisiin se puri hyvin. Vaikka moni on luopumassa cd-levyistä, on Levykauppa Äx:n myymäläpäällikkö Raine Pulkkisen mukaan valtaosa myydyistä levyistä edelleen hopeakiekkoja. Se ongelma näissä on, että levyt vievät paljon tilaa. Muuten vinyylejä olisi tarjolla vielä enemmän. ” Raine Pulkkinen
t vanhoista suomirock-albumeista otetaan uusintapainoksia ja uutkin kuin keräilijät. vat: Johannes Kaarakainen musta kiekko Dj pärjää ilman levyjä VANHAN VIISAUDEN mukaan dj:tä ei voi pitää oikeana deejiinä, jos hän ei soita vinyylejä. Nyt asetelma on keikahtanut päälaelleen. Kunnon dj:llä on edelleen käytössä vinyylisoittimet, mutta hyvin usein musiikki tulee digitaalisena. Mullistuksesta on kiittäminen viitisen vuotta sitten markkinoille tullutta Serato Scratch Live -nimistä ohjelmistoa, joka yhdessä Rane SL -sarjan laitteiden kanssa muuttaa tietokoneelta tulevan digitaalisen musiikin analogiseksi ja siirtää sen levylautaselle. Näin tietokoneella olevia biisejä voi miksata ja skrätsätä aivan kuten tavallisia vinyylejä. Jyväskyläläisen CY-kollektiivin (ent. Cultural Youth) perustajajäseniin kuuluva Joni ”Tiskijoni” Huikko muistaa epäilevät tunteensa, kun apuväline tuli käyttöön. ”Aluksi manasin koko laitteen. Kun oli hankkinut paljon levyjä, tuntui epäreilulta, että dj:ksi pystyi alkamaan kuka tahansa.” Huikko tottui kuitenkin nopeasti laitteeseen, eikä hän käytä enää keikoilla muuta kuin Seratoa. ”Yksi syy on käytännöllisyys. Ei tarvitse kantaa painavaa levylaukkua junaan.” Seraton ansiosta dj voi valikoida ennen keikkaansa musiikkia kovalevylle useiden levylaukullisten verran. Digitaalisena on helppo kerätä laaja ja monipuolinen valikoima soitettavaksi. ”Kharman keikat olisivat jääneet itseltäni aikoinaan väliin, jos jokaista hittibiisiä varten olisi pitänyt ostaa yli kymmenen euroa maksava levy.” SERATON KÄÄNTÖPUOLI on mahdollisuus piratismiin, sillä digitaalisena soitettavien biisien alkuperää on hyvin hankala valvoa. Huikko pitää silti tärkeänä, että dj:t maksavat digitaalisesta musiikista. ”Muu on omiin sukkiin kusemista.” Samalla kun vinyylien suosio valtavirran keskuudessa nousee, dj-käytössä se ymmärrettävästi hiipuu. Koska biisiostokset on helpompi, halvempi ja kätevämpi tehdä digitaalisesti, ei levykauppojen hyllyjä ole pakko selata. Osa tiskijukista pitää silti edelleen tiukasti kiinni perinteestä, ja soittaa keikoilla vain levyjä. Jotkut taas ostavat Huikon tapaan perinteisiä levyjä vain keräilyyn ja kotikuunteluun. ”Viimeisin ostokseni oli Vesa-Matti Loirin levyn uusintapainos 4+20. Vinyylistä kaikki lähti, ja se on siisti juttu edelleen – mutta ei enää työväline.” Joni Huikon eli dj Tiskijonin ura lähti liikkeelle hiphopista, mutta nykyisin levylautasilla pyörii kaikenlaista rytmimusiikkia. ”Nyt pinnalla ovat nu-groove -meiningit ja kaikki bassovoittoinen musiikki.” Bassoradio tulossa ensi vuonna Jyväskylään BASSORADIO SAI helmikuussa radiotoimiluvan, joka kattaa Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän kaupungit vuosiksi 2012–2019. Studiotilat Yliopistonkadulta saanut CY-porukka (ent. Cultural Youth) on yksi ehdokas Bassoradion Jyväskylän alueen vastaavaksi. Vuodesta 2007 asti toiminut ryhmä on käynyt asiasta alustavia keskusteluita. Bileitä ja dj-keikkoja järjestävän CY:n jäseniä yhdistää mieltymys rytmimusiikkiin ja kiinnostus levyjen soittamiseen. Yli kymmenhenkisen ryhmän perustajajäseniä ovat Joni Huikon lisäksi Juuso Suuronen, Kimmo Korhonen ja Matti Huuskonen. ”Ryhmässä on mukana muusikoita, taiteilijoita ja vähän kaikenlaisia tyyppejä”, Huikko kertoo. ”Kokemukset olivat niin hyviä, että vanhojen levyjen uusintoja vinyylinä tulee varmasti lisää.” Vanhojen suosikkien uudelleenpainamisen lisäksi suomalaisille tarjoillaan vinyylipainoksia myös uutuuslevyistä – markkinoille on julkaistu LP:nä suuren yleisön suosikeista muun muassa Jenni Vartiaisen, Chisun ja Samuli Putron albumit. O sa hiljattain mustista lätyistä kiinnostuneista asiakkaista on jo kertaalleen vinyyleistä luopuneita, nostalgiahuumassa vanhojen soittimiensa ääreen palanneita keski-ikäisiä. Pulkkisen mukaan asiakaskuntaan mahtuu kuitenkin hyvin monen ikäistä ja näköistä musiikinkuuntelijaa. ”Aivan nuoret junnut eivät juuri osta vinyylejä, mutta muuten asiakkaita on nuoresta vanhaan. Levyjä menee kaikista genreistä, mutta paljon myydään ihan perusrockia.” Järkisyillä vinyylin suosion kasvua on hankala perustella. Verkosta musiikkia on helppoa ja halpaa ladata ja myös pieni cd-levy on huomattavasti vinyyliä kätevämpi. Sitä on helppo kantaa mukana ja soittaa useissa laitteissa kuten autostereoissa ja kannettavissa tietokoneissa. P ulkkisen mukaan yksi syy vinyylien suosioon nostalgian ja retrobuumin lisäksi voi olla vastaisku digitalisoitumista vastaan. Lisäksi vinyyli säilyttää arvonsa hopeista kiekkoa paremmin keräilyesineenä. Pulkkinen uskoo, etteivät äänitteet katoa, vaikka musiikki muuttaakin muotoaan. ”Vinyyli ei ole kuollut eikä ole koskaan ollutkaan kuolemassa.”
10 VAPAALLA KAMPUS KINO Saamelaisten kansallislaulu on Saammelaulu. Ti 15.3. kello 19 Susanne Bier: Kosto (Tanska/Ruotsi 2010) Susanne Bierin ohjaamassa Kosto-elokuvassa tarkastellaan vihan lietsoman koston oikeutusta. Elokuvan syvyys muodostuu rinnastamalla koston tematiikka väkivaltaiseen ja köyhään Afrikkaan sekä vauraaseen ja turvalliseen Tanskaan. Aina ajankohtaiseen tematiikkaan pureutuva Kosto on ollut kassamenestys kaikissa Pohjoismaissa, ja se sai juuri parhaan ulkomaalaisen elokuvan Oscarpalkinnon Ti 22.3. kello 19 Mathieu Amalric: Kiertue (Ranska 2010) Cannesissa parhaan ohjaajan palkinnon voittanut Kiertue sinetöi ranskalaisen mestarinäyttelijän Mathieu Amalricin kyvyt myös ohjaajana. Kiertue kertoo burleski-porukan showkiertueesta Ranskassa antamatta kuitenkaan liikaa painoarvoa kyseiselle muoti-ilmiölle. Amalricin kohteena on pikemminkin kulissien takainen elämä: showporukan keskinäiset jännitteet ja keski-iän kriisi, jota päähenkilö, epäluotettava manageri Joachim potee. Ti 29.3. kello 19 Joann Sfar: Gainsbourg – tarina legendasta (Ranska/USA 2010) Ranskalaisen populaarikulttuurin kiehtovin hahmo lienee Serge Gainsbourg, alun perin venäjänjuutalainen taiteen moniottelija, joka paitsi juopotteli ja poltti ketjussa Gitaneseja myös onnistui houkuttelemaan sensuelleihin duettoihinsa kaunottaria Brigitte Bardot'sta Catherine Deneuveen. Gainsbourg vie läpi Gainsbourgin tapahtumarikkaan elämän sodanaikaisesta lapsuudesta kuolinvuoteen 1991 unohtamatta tämän omaperäistä ja hienoa musiikkia. Kauko Röyhkä vuosijuhliin Kauko Röyhkä esiintyy Ilokivessä JYYn vuosijuhlien jatkoilla lauantaina 19. maaliskuuta. Röyhkän lisäksi levymusiikkia tarjoilevat Avaruuskaiut sekä Kehittyvien maakuntien diskon Kimmo Bossy ja Timo Sointi. Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy. Sähkökirja saapui J OHANNES K AARAKAINEN Jarno Miettinen tutustui kaupunginkirjaston lukulaitteeseen. Taustan vaikuttava kirjahylly on päätoimittajan, ei Miettisen. Kaupunginkirjaston lukulaitteisiin riittää luettavaa etenkin, jos kotimaisen nykykirjallisuuden korkea hinta ei haittaa. SÄHKÖINEN KIRJA yleistyy englanninkielisessä maailmassa. Internetin kirjajätti Amazon kertoi viime kuussa, että sen Kindle-lukulaitteelle tarkoitettujen sähköisten kirjojen myynti ohitti ensimmäistä kertaa pokkareiden myynnin. Tämä tapahtui siitä huolimatta, että Amazonin pokkarimyyntikin kasvoi alkuvuodesta. Kovakantiset kirjat jäivät Amazonilla Kindle-kirjojen jalkoihin jo viime vuoden kesällä. Myös Jyväskylässä sähkökirjat ottivat harppauksen eteenpäin maaliskuun alussa, jolloin kaupunginkirjasto alkoi lainata lukulaitteita asiakkaille. Kirjasto on hankkinut koekäyttöön kolme kappaletta lukulaitteita. Amazonin Kindle-laitetta kirjastolla ei ole. Tarjolla on Sonyn, Nebookin sekä Cybookin laitteet. Lainattavia e-kirjoja kirjastolla ei vielä ole, mutta tekijänoikeusvapaita kirjoja laitteisiin on saatavilla runsas ja ilmainen valikoima internetistä. Joitakin niteitä on kirjaston laitteisiin ladattu jo valmiiksi. JYLKKÄRI SAI kokeiltavakseen kaupunginkirjaston Sony PRS-650 lukulaitteen. Ohut normaalin pokkarin kokoinen lukulaite painaa runsaat 200 grammaa. Kuuden tuuman kosketusnäyttö on miltei koko laitteen kokoinen. Laitteen sanotaan vetävän muistiinsa noin 1 200 kirjaa, minkä lisäksi muistia on mahdollista laajentaa SD-korttipaikan avulla. Lukulaitteen näyttö on miellyttävä lukea. Näyttö on hyvinkin paljon paperin kaltainen. Sitä ei ole taustavalaistu. Näyttöä mainostetaan heijastamattomaksi, ja sitä se onkin ainakin aikakauslehtipaperiin verrattuna. Silmät siis kestävät hyvin pidemmänkin lukutuokion. Kosketusnäyttö sen sijaan tuntuu turhalta lisältä. Se ei ole kovinkaan herkkä, ja sivujen kääntely sekä va
11 Juha Stenholm TUPAKOITSIJOILLA EI ole tänä päivänä helppoa. 1920-luvulla suomalaismiehet tupakoivat eniten maailmassa, ja vielä 1970-luvullakin yli 40 prosenttia miehistä veti vahvaa norttia töissä ja kotona. Nykyään kun suomalaismiehistä tupakoi enää neljännes ja naisista hiukan alle viidennes, ovat tupakkaa koskevat rajoitukset kovempia kuin koskaan. Vuoden 2010 lokakuussa astui voimaan uusi tupakkalaki. Sen vaatimaton tavoite on kaikkien tupakkatuotteiden käytön loppuminen Suomessa. LAIN INNOITTAMANA ilmoitti myös Jyväskylän yliopisto viime syksynä muuttuvansa savuttomaksi kampukseksi, ja helmikuun alussa tätä varten toimintansa aloitti Savuton kampus -työryhmä. Ryhmän tehtäviin kuuluu esimerkiksi tehdä esitys ulkotupakointipaikoista yliopiston kampuksilla, suunnitella tupakoinnin lopettamisen tukimuotoja sekä viestiä ja markkinoida Savutonta kampusta. Toisin sanoen työryhmä siirtänee tupakkapaikat hiukan kauemmas ovilta, minkä jälkeen se keskittyy markkinoimaan uutta, terveellisempää yliopistoa. TOISTAISEKSI maailman ainoana maana Bhutanissa tupakan myynti on kokonaan kiellettyä, mutta Suomi tulee lujaa perässä. Uudessa tupakkalaissa käsketään tupakkatuotteita valmistavien ja myyvien tahojen varautua siihen, että valmistusta, jakelua ja tarjontaa rajoitetaan yhä enemmän. Laissa myös mainitaan päätavoitteen varmistavan sen, että tupakkalainsäädännöltä voidaan tulevaisuudessa odottaa pitkällekin meneviä elinkeinotoiminnan rajoituksia. Pidän turhana Savuton kampus -työryhmien perustamista, joiden hyöty jää täysin marginaaliseksi. Ehkä siksi Jyväskylän yliopisto otti uuden lain vastaan parhaalla mahdollisella tavalla: pitämällä siitä ääntä, mutta lopulta juuri mitään muuttamatta. Paljon huolestuttavampana pidän lakiin kirjattua tavoitetta kansalaisen perusoikeuden rajoittamisesta. Elinkeinotoiminnan rajoitukset kun lienee ajan mittaan helppo ulottaa koskemaan myös tavallisia ihmisiä. Tällä hetkellä itseäni pelottaa enemmän nähdä samassa lauseessa sanat lainsäädäntö ja rajoitus kuin se, että hengitän myrkyllisiä aineita keuhkoihini. EN SUOSITTELE tupakointia kenellekään, mutta toivoisin, että kansalaisen perusoikeuksiin kuuluisi vapaus päättää omista asioista. Toivottavaa olisi myös se, että tupakoinnista voitaisiin jonakin päivänä keskustella kiihkottomasti ja asioita turhaan kärjistämättä – puolin ja toisin. K i rjo it ta j a on kirj all isuu d en opi s kel i ja. JÄLKIKIRJOITUS Savuton kampus – savuton maa ” Juha Stenholm Opinkivellä maistellaan valkoviiniä Jos olet opiskelija, syntynyt vuosien 1982 ja 1992 välillä ja juonut valkoviiniä viimeisen kuukauden aikana, voit päästä mukaan valkoviinin maisteluja arviointitutkimukseen. Master of Wine -lopputyöhön liittyvän tutkimuksen tavoitteena on kerätä tietoa ja ymmärtää paremmin niin sanotun Millenial-sukupolven makumieltymyksiä. Maistatustapahtuma järjestetään Opinkiven saunalla torstaina 31. maaliskuuta. Halukkaiden pitää ilmoittautua tutkimukseen keskiviikkoon 16.3. mennessä sähköpostilla Pasi Ketolaiselle (pasi.ketolainen@kotiportti.?). Tutkimukseen otetaan 25 maistelijaa. Toistaiseksi maailman ainoana maana Bhutanissa tupakan myynti on kokonaan kiellettyä. Suomi tulee lujaa perässä. Rantallionin käännös internetissä Vanhojen kirjojen digitointiprojekti Gutenberg on saattanut tietoverkko internetiin luettavaksi Francis Grosen sanakirjan The Dictionary in the Vulgar Tongue vuodelta 1811. Kirja sisältää selityksen englanninkieliselle sanalle ”rantallion”, jolla edesmennyt kulttuuritoimittaja Seppo Heikinheimo neuvoi Mätämunan muistelmissaan lukijaa tarkistamaan, onko kodin englannin sanakirja kunnollinen ja kattava. Grosen sanakirjan mukaan ilmaus rantallion tarkoittaa miestä, jonka kivekset roikkuvat alempana kuin hänen peniksensä pää. Vielä vuonna 2004 mikään internet-sanakirja ei tuntenut ilmausta rantallion. i Jyväskylään linnat onnistuvat miltei paremmin näppäimillä kuin näyttöä pyyhkimällä ja tökkimällä. LAITETTA VOIDAAN käyttää Sonyn oman ohjelmiston avulla tai muistitikun tavoin siirtelemällä halutut tiedostot sopiviin kansioihin laitteen muistiin. Ainakin jälkimmäisellä tavalla kirjojen lisääminen oli helppoa. Suomenkielistä nykykirjallisuutta ei tosiaan kirjastolla ole laitteeseen tarjota. Suomalaiset kirjakaupat pitävät niin ikään e-kirjojaan poskettomissa hinnoissa. Niin Anttilan, Akateemisen kuin Suomalaisenkin verkkokaupoissa uudesta kotimaisesta kirjallisuudesta saa pulittaa tyypillisesti yli kaksikymppiä. Ulkomaisilta kustantajilta löytyy parempia tarjouksia, mutta esimerkiksi pokkarikustantamo Penguin veloittaa kirjoistaan niin ikään tyypillisesti 5–14 puntaa eli 6–15 euroa. Sähkökirjojen kysynnästä ja hintojen kalleudesta kertonee sekin, että piraattisivustot tulvivat englanninkielisiä kirjapaketteja. LAILLISTAKIN materiaalia on kuitenkin tarjolla, sillä monista klassikoista ovat tekijänoikeudet vanhentuneet. Tekijänoikeusvapaata kirjallisuutta on digitoitu Project Gutenberg -sivustolle, josta löytyy suomeksikin yli 500 teosta. Kaikki ovat ladattavissa myös laitteille sopivassa epub-muodossa. Englanniksi tekijänoikeusvapaata materiaalia on tietenkin tarjolla moninkertaisesti. THE ATLANTICIN tai Vanity Fairin kaltaiset englanninkieliset aikakauslehdet ovat niin ikään ottaneet tavakseen puskea verkkoon ilmaiseksi valtavat määrät pitkiä, kovalla rahalla sekä ammattitaidolla kirjoitettuja juttujaan. Niiden lukemiseen voi suositella Instapaper-palvelua, joka automaattisesti yrittää siivota tekstit mainoksista ja muusta sälästä mahdollisimman helppolukuisiksi. Palvelu tarjoaa mahdollisuuden tallentaa mielenkiintoisia juttuja luettavaksi myöhemmin. Nykyisin Instapaperiin on myös lisätty toiminto, jonka ansiosta selaimesta yhdellä klikkauksella tallennetut jutut on mahdollista saada epub-muodossa lukulaitteelle luettavaksi. KIRJASTOISTAKIN e-kirjoja pystyttäneen jonakin päivänä lainaamaan, kunhan kustantajien kanssa päästään sopimukseen lainaamisen ehdoista. Kustantajien ansaintalogiikan kannalta olisi tarpeellista saada aikaan järjestelmä, jossa kirjastot maksavat lisensseistä sen mukaan, montako kopiota samasta teoksesta voi samanaikaisesti olla lainassa. Toisella puolella tällainen keinotekoinen niukkuuden luominen taas nähdään kehityksen jarruttamisena. Opiskelija saa laitteella kulkemaan näppärästi pinkan opinnäytteitä ja artikkeleja matkalla mukana. Laite tukee myös pdf-tiedostomuotoa, jossa gradut ja väitöskirjat ovat saatavilla. Samoin monet yliopiston artikkelitietokannat pystyvät tulostamaan pdf-kopion artikkeleistaan. Jarno Liski paatoimittaja@jyy.? G Kaupunginkirjaston lukulaitteiden laina-aika on kaksi viikkoa. G Laitteita voi varata kirjojen tapaan noudettavaksi mistä tahansa toimipisteestä 50 sentin hintaan. G Jyväskylän kaupunginkirjastolla ei ole vielä valikoimissa sähköisiä kirjoja. G Amazon Kindle Suomeen tilattuna maksaa noin 140 euroa. FA K TA
12 ARVIOT ARVIOT Referee All Stars presents Seppo Mäkelä feat. Pentti Lindegren: Turpa kii tai tulee penalty (EMI 2000) SELOSTAJA Antero Mertarannan hehkutusta sämplännyt Ihanaa Leijonat ihanaa oli jyväskyläläisen A-Tyyppi-projektin läpimurtohitti 1990-luvun lopussa. Vaikka esimerkiksi Matti Kyllösen formulaselostusta oli lainattu levylle jo aiemmin, Mertarannan kappaleesta tuli Leijonien menestyksen myötä valtavan suosittu. Se sai Mertarannan jopa lähtemään keikoille bändin kanssa. MERTARANNAN menestyksen jälkeen jotkut suomalaiset hittituottajat ilmeisesti ajattelivat, että millä tahansa jääkiekkopuheiden ja poptrancesoundien yhdistelmällä voi päästä listoille. Niinpä sämplättiin pitkän linjan selostaja Pentti Lindegreniä ja studioon raahattiin erotuomarilegenda Seppo Mäkelä. Turpa kii tai tulee penalty -levystä ei kuitenkaan tullut hittiä vaan melkoinen limbo. Seppo Mäkelä vastaa kappaleen pääasiallisesta solistisuorituksesta. Se rakentuu jääkiekko-ottelussa tuomittavien rangaistusten luettelemisen ympärille. Kertosäkeessä Mäkelä lausuu tuomariuraltaan tutun lausahduksen ”Turpa kii tai tulee penalty”, ja välillä Pentti Lindegren kehuu selostuspätkissään Mäkelän otteita. Kappaleen lyhyt melodianpätkä on lainattu Bob Marleyn Buffalo Soldierista. TUOMARILEGENDA Mäkelän singlen suurin ongelma ei ole se, että sen vitsi on kertakäyttöinen. Paljon ärsyttävämpää on, ettei vitsistä tahdo riittää edes yhden kolmeminuuttisen kappaleen rakennusaineeksi. Jo parin minuutin kohdalla Buffalo Soldierin hoilausmelodia ja persoonattomat soundit saavat raivon partaalle. KUKAAN Referee All Starsin jäsenistä ei esiinny levynkannessa omalla nimellään. Niinpä E. Lindin, Leroi G.:n ja kumppanien henkilöllisyys jää arvoitukseksi. Lindegren ja Mäkelä sen sijaan eivät voi piiloutua salanimien taakse, mikä on sääli, koska heillä ei todennäköisesti ole mitään osuutta kappaleen musiikilliseen heikkouteen. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. DIVARIN HELMI Suoraan jäähylle Joose Keskitalo ja Kolmas Maailmanpalo: Maan näkyjä Helmi Levyt Joose Keskitalo ja Kolmas Maailmanpalo -yhtyeen tupla-lp Maan näkyjä on haastava satsi. Pääosin liveäänityksistä koostuva 70-minuuttinen on Joosea raaimmillaan. Jo avausraita Toiset ovat menneet jo alas tuuttaa korvaan epämiellyttävän raastavaa kitarasaundia. Levyn kulku on versoileva ja vapaa. Perinteisempien kappaleiden ohessa kuullaan muun muassa minimalistista krautrockjunnausta sekä freejatsin ylle saarnattua sotatarinaa. Parhaimmillaan Kolmas Maailmanpalo yltää Sielun veljien kaltaiseen hurmoksellisuuteen, mutta välillä yhtyeen soitto käpertyy tylsähköksi treenikämppäjammailuksi. Vahvimmat yksittäiset raidat ovat vauhdikas ja tanssittava Rauha, rauha sekä kiihkeä junttaus Taipale. Livenauhoituksiin tallennusteknisistä syistä kirjautunut etäisyys tekee Maan näyistä kokonaisuutena hankalan kuunneltavan. Vaikka soitto on paikoin intensiivistä ja meno hurjaa, tuntee kuulija itsensä ulkopuoliseksi: keikkatilanne on levyllä väärällä tavalla läsnä. Maan näkyjä onkin ennemminkin dokumentti tapahtuneesta kuin omillaan toimiva esteettinen säveltaideteos. Rauli Karjalainen ”Joosea raaimmillaan” Jyväskylän ylioppilasteatteri: Aleksis Kivi Ohjaus: Kirsi Sulonen. Alexis Stenvall oli aikansa radikaali, yhtä kova pala Suomelle kuin ”villin pohjolan seksus” Timo K. Mukka sata vuotta myöhemmin. Kuten Mukka, myös Kivi oli kansan mies, joka ruotsinkielisen sivistyneistön sanoin käytti kirjallista ilmaisua ”poeettisena peräsuolenaan”. Ylioppilasteatterin Aleksis Kivi on kuin mies itse nuorena – täynnä energiaa. Näyttelijäntyö on fyysistä, ja tarina vilisee herkullisia sivuhahmoja. Kankeasti alkava esitys kasvaa loppua kohti ehyeksi kuvaukseksi nuoren ja iloluontoisen Aleksiksen matkasta harhaisen mielen tuhoamaksi miesraunioksi. Tarina pitää otteessaan eikä vähiten kiihkeiden roolisuoritusten ansiosta. Veijo Meren alkuperäistekstiä on höystetty laulunpätkillä ja koreogra?silla kohtauksilla, mutta runko seisoo perinteisen teatteri-ilmaisun varassa. Kuten näytelmäkin osoittaa, nuorena kuolleen Kiven osa ei ollut helppo. Haudassaan tanssisi ripaskaa, jos tietäisi, että aikanaan haukuttu veljestarina kuuluu yhä jokaisen suomalaisen lukiolaisen lukemistoon. Laura Airola ”Adrenaliinia ja energiaa väkevissä raameissa” KE 9.3. RUSSIAN PARTY BY SPUTNIK | 20-02 | 2 € Luvassa mahtavaa meininkiä, venäläistä amispoppia tanssilattialla, yllätysohjelmaa sekä palkintoja. PE 11.03. PASKA KAUPUNKI III | 21-03 | 5 € No Shame, Tryer, Aivolävistys, The Prostidudes ja Mastodontti. LA 12.3. SEISOMAPAIKKAKLUBI | 18:30 | 9/13 € www.seisomapaikka.com PE 18.3. FULL HC READY | 21-03 | 8 € Terveet kädet, Kohu-63 ja Benedicktux PE 18.3. SUBLICIOUS | 22-03 | 2 € | yläkerta Skure, Jkrl ja Mozy LA 19.3. JYYN VUOSIJUHLAT | 21-03 | vapaa pääsy Kauko Röyhkä, Avaruuskaiut ja Kehittyvien maakuntien diskon DJ:t Kimmo Bossy ja Timo Sointi. KE 23.3. ROYAL EUROVISION | 20-24 | 3 € Viralliset Euroviisut laudalta lyövä vuosittainen spektaakkeli tuo estradille joukon musikaalisesti ja visuaalisesti herkullisia esityksiä. Edustettuina on eri kieliaineita, joiden joukkueet kilpailevat elämää suuremmasta maineesta ja kunniasta. PE 25.3. DREADMARK | 22-03 | alakerta ja yläkerta | 7 € Alakerta (drum & bass): The Funktion (UK), Chris Robin, Joe Loud. Extra visuals: WERC (NL) Yläkerta (dubstep): Dubba Jones, Koshiz, Tpaz. LA 26.3. FUTURE SOUND OF ILOKIVI | 21-03 | ala+yläkerta | 3 € Barry Andrewsin Disko, Kosminen kvartetti, Vie Sinä Leena (LIVE). Avaruusklubi DJ’t: Kha2Tattoo (Bootybass) Jaakko (House) E-Scape (Proge/Trance) Tesnopope LIVE! (Tekno) sekä Hear DJ’t. PE 1.4. SUURI VÄITTELYILTA| 19.30 | 3/4 € Ovet aukeavat klo 18.30. Liput 3/4 e. Mukana mm. Mikael Jungner, Matti Apunen ja Esko Eerikäinen. LA 2.4. KEHITTYVIEN MAAKUNTIEN DISKO | 22-03 | 2 € DJ:t Ben Scratchkowicz, Timo Sointi ja Tuija Trax. Levyjen soittoa ja Musavisa™. Miksi äänestää – vaalikirja Teos Teoksen vaalikirja antaa puheenvuoron kahdeksalle nuorisopoliitikolle – yhdelle jokaisesta eduskuntapuolueesta. Kirjoittajat pyrkivät vakuuttamaan lukijansa siitä, miksi kevään eduskuntavaaleissa kannattaa äänestää. Ja toki nimenomaan kirjoittajan edustamaa puoluetta tai jopa häntä itseään. Kirjan idea on hyvä ja lyhyissä artikkeleissa kirjoittajat pystyvät tuomaan puolueiden väliset erot esiin. Esseitä kannattaakin lukea nimenomaan rinnakkain erilaisten, jopa täysin päinvastaisten näkemysten kirkastamiseksi. Kokoomuksen viesti on yhä, että vastakkainasettelun aika on ohi, kun taas vasemmistopuolueet painottavat, että yhteiskunnalliset ristiriidat ovat nyt räikeämmät kuin ehkä koskaan. Kahdeksan artikkelia ovat keskenään hyvin eritasoisia. Valitettavasti joissain teksteissä kirjoittajan oma kontribuutio jää hyvin ohueksi ja essee jää toistelemaan puoluetoimiston kehittelemiä fraaseja siitä, miten juuri tämä puolue on muiden yläpuolella. Jukka Torikka ”Puheenvuoro nuorisopoliitikoille” A Anu Silfverberg: Luonto pakastimessa Teos Aivan alkuun on todettava, että Anu Silfverberg on ammattitaitoinen kirjoittaja. Hän osaa luoda mukaansatempaavaa tekstiä, joka on samalla kaunista. Teos on helppolukuinen, mutta silti teemat ovat vakavia ja niiden käsittely ei jää pintatasolle. Teksti ei kuitenkaan ole täydellistä: Silfverberg on hullaantunut sulkujen käyttämiseen. Sulkuja on teoksessa niin paljon ja koko ajan, että välillä unohtaa, mihin ne edes oli tarkoitettu välihuomautuksiksi. Silfverberg myös jankkaa esseessään jo käsiteltyjä asioita, mikä tuntuu paikoitellen lukijan aliarvioinnilta. Kustannustoimittajan olisi pitänyt olla työssään jämerämpi, esseet ovat liian lyhyitä ja samasta aiheesta on kirjoitettu useita päällekkäisiä tekstejä. Esseet ovat älykkäitä ja saivat minut haluamaan olla vegaani. Onnistuneinta antia kirjassa on Silfverbergin taito käsitellä raikkaalla tavalla syyllisyyttä tunteena ja voimavarana. Hän kirjoittaa esseekokoelmassaan paljon siitä, miten toimittajat ovat valinneet vääriä näkökulmia uutisiinsa tai jättäneet kysymättä juuri olennaisia kysymyksiä. Olisin kuitenkin odottanut, että Helsingin Sanomien entinen toimittaja olisi samalla re?ektoinut omaa työtänsä toimittajana. Kyösti Hagert ”Helppolukuinen mutta vahva esseeteos” A
IN ENGLISH 13 Mean temperature of year in Finland is about six degrees celsius. fmi.? Who should an immigrant vote? The parliamentary elections are coming soon and the political machines of Finland are running at full tilt. THIS WILL BE the ?rst time that I will be eligible to vote in the national elections and as a relative newcomer with no political af?liation I found myself wondering who I should vote for. There are all kinds of issues to consider, but during this election season, immigration and immigrants have been among the hottest topics out there, with every political party offering their own party lines and solutions. As an immigrant, this subject hits uncomfortably close to home now that populist politics has reared its ugly head. At times it seems like everyone is willing to jump on the immigrantbashing bandwagon in the hopes of raking in a few more votes. I decided that before I vote for anyone, I need to know just where exactly they and their parties stand on the immigration issue. I COULD HAVE surfed through the of?cial statements that every party has published on their respective websites, but when making important decisions such as for whom I am going to vote for, I prefer a more hands-on approach when gathering information. With this in mind, I embarked upon a modest little project to try and ?nd out just where the various political parties and their candidates stand on the topic of immigration. I decided that the best way to go about this would be to send an email to all of the political party of?ces as well as to various politicians, both locally and nationally. At the heart of my email was a central point regarding the issue of immigrants and immigration: All too often it seems like the immigration discussion focuses on refugees and refugee issues. The reality is that most of us who have chosen to immigrate to Finland are here because of love, work, or study. In my own case, I relocated to Finland because I married a Finn. I have been a productive, taxpaying member of society for most of the time that I have lived here. There are many immigrants out there who have had the same experience as I have. We work, we pay taxes, and we raise our children to be a part of Finnish society. I THEN POSED the following questions: Why has there been no focus on this silent majority in the immigrant community? Why has nobody asked us what we feel would be the most effective manner for the government to assist immigrants in the integration process? Why should I as an immigrant cast my vote for any of the candidates ?elded by your party? AT THIS POINT , every party has answered my email, with the exception of the Pirate Party of Finland (Piraattipuolue). Here are some excerpts from the responses that I received and have translated for your convenience: Willie Lahti If you would like to see the responses that I received in full (in Finnish), please see my blog: willielahti.blogspot.com YRJÖ HAKANEN , Finnish Communist Party (SKP): ”Thank you for contacting us. The Finnish Communist Party’s position on immigration can be found in the following referendum which was approved by the Finnish Communist Party National Congress: (For the common interests of immigrants and workers, Finnish Communist Party National Congress, 15.–16.5.2010: – 08.06.2010). The document states that we would like to solve these issues together with the immigrants and we want to focus on the common interests of workers born in Finland, the economically disadvantaged, as well as immigrants”. ANDREAS ELFVING , Swedish People’s Party (RKP): ”We feel that Finland needs a proper immigration policy, we need more immigrants, and we see (immigrant) culture as a bene?t, not a threat. Finland has always been a country to which immigrants have moved, and immigrants such as the Fazers, Sinebrychoffs, and Finlaysons et al have brought Finland innovation, jobs, and enriched Finland over the years. In today’s world, Finland must be an open society which anyone would want to be a part of.” JORMA USKI , True Finns (Perussuomalaiset): ”According to our recently published party election platform, your questions can be boiled down to this basic principle: Immigrants that come to work and are able to support themselves and their families are welcome. Those ”asylum shoppers” who are merely pursuing Finnish social security bene?ts are not. Finland simply cannot afford to be the world’s welfare of?ce. According to our understanding, this is not approved by foreigners who live here either, since these fortune hunters blacken the reputations of those immigrants reputation and cause conflicts with members of the native population.” OLLI-PEKKA NISKANEN , National Coalition Party( Kokoomus): ”The National Coalition Party has a candidate in the parliamentary elections who is of immigrant background, Lulzim Voca. It would probably be bene?cial for you to discuss this with him; I think that you would have a lot in common to talk about.” PETER ÖSTMAN , Christian Democrats (KD) ”In addition to integration, immigrants ultimately want to feel that they are at home in Finland rather than abroad. Integration is promoted when and immigrant is treated primarily as a person who has the same rights and obligations as native Finns. In the coming years we will need immigrant labor as our populations ages and the labor force grows smaller. Immigrants bring with them diverse human, social, and cultural capital, including language skills. These skills and knowledge must be used purposefully for the common good.” SINI KORPINEN , National Coalition (Kokoomus): ”Although immigration-related problems, as with any other phenomenon, must be discussed openly, rather than focusing on the threats alone, we should focus on the possibilities.” ”We must dedicate suf?cient resources to integration in order for it to succeed. Currently the resources required for language instruction, for example, are not always suf?cient. In our opinion it is important that the immigrant is able to participate in and adapt to Finnish society while at the same time retaining connections to their own language and culture.” JUTTA URPILAINEN , Social Democrats (SDP): ”The Social Democrats promote tolerance and freedom. We are also Finland’s most international party. It is to Finland’s advantage that we our workforce receives fresh creativity and expertise. Those who have moved to our country provide us with services and create new businesses. Migration to Finland and from Finland to other countries is a part of internationalization. People should be provided with more effective pathways to integration and employment.”... ”I feel that we need more input from immigrants in decision-making. For example, there are no immigrant members of parliament. Hopefully this situation will change as soon as possible. ” ANNI SINNEMÄKI , Green Party (Vihreät): ”The Green’s position on immigration is both positive and realistic. We consider it normal and desirable that people from around the world migrate to Finland for work, marriage, or to seek asylum, and thus a better life.” ”Concerning the integration of immigrants, we consider the most important factors to be employment and language skills and Finnish society should provide assistance to those who have migrated here. Also important is the general social climate, people in general should be treated with respect and dignity.”
POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Ke 16.3. Michael Monroe. To 17.3. Jeniferever (SWE), On Volcano. Pe 18.3. Deathbed, Presley Bastards, Atom Notes, Fire Inside – erään yhtyeen tarina, Endstand -dokumentti. La 19.3. Pariisin Kevät. To 24.3. Sotajumala, Deathchain. Pe 25.3. Kotiteollisuus. La 26.3. Rubik. Poppari: Ma 14.3. Monday Club: Siiri Kangas. Ti 15.3. JAO Pop/Rock Workshop. To 17.3. Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani klubi. Pe 18.3. Acoustic Friday: Tiina ja Toni. La 19.3. Blues Live & Swamp Boogie. Ma 21.3. Monday Club: Sanna ja Heikki. Pe 25.3. Acoustic Friday: Säilynoja & Perämäki. La 26.3. Club Moustache. Ma 28.3. Monday Club: Jam. Ti 29.3. Tad Robinson (USA). Ilokivi: Pe 18.3. Full HC Ready, Sublicious. La 19.3. JYYn vuosijuhlat. Ke 23.3. Royal Eurovision. Pe 25.3. Dreadmark presents: The Funktion (UK). La 26.3. Future Sound of Ilokivi. Pub Katse: Pe 18.3. Quutamolla, Anne-Mari Berg. La 19.3. Matthau Mikojan & Sir Christus. Su 20.3. Jamit. Pe 25.3. Raaka-aine. La 26.3. Beyond the Dream, Sortokausi. Su 27.3. Jamit. Jyväshovi: Ti 15.3. Mia Leivo & Pequeno. Ke 16.3. Q-raketti. Pe 18.3. Topi Sorsakoski & Kulkukoirat. La 19.3. Suvi Karjula. Ti 22.3. T.T. Purontaka & Tähtitaivas. Ke 23.–24.3. Trio Wähäkosket. Pe 25.3. Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty. La 26.3. Johanna Debreczeni & Jouni Keronen & Keidas. Ti 29.3. Jari Grek & Kasmir. Vakiopaine: Pe 18.3. Surunmaa. La 19.3. Karkee -klupi. Su 20.3. Mikä naamataulu. Pe 25.3. Aarno Parras. La 26.3. Älylän ehtoo. Ma 28.3. Cuenta Cuentos. Paviljonki: La 19.3. Hyvät, pahat ja hauskat -standup-kiertue. NÄYTTELYT Keski-Suomen mueso: Eino Viikkilä – veistoksia ”Puput pöksyissä”, 27.3. saakka. Muotka – taidetta Veikko Tuomisen taidekokoelmasta, 27.3. saakka. Alvar Aalto -museo: Lars Holmström: Spatiaalisia funktioita, 27.3. saakka. Jyväskylän Taidemuseo: Holvi: Kuvataideakatemian Kuva Kiertää”Olen liberaali – zenarkisti – individualisti – kollektivisti – skeptikko – humanisti – kapitalisti –romantikko – kooperativisti –nihilisti, 3.4. saakka. Live Herring ´11, Teksti – ääni – teknologia – informaatio, 27.3. saakka. Galleria Harmonia: Barbara Putnam, 3.4. saakka. Suomen käsityön museo ja kansallispukukeskus: ORNAMO Preesens: Taide-käsityö-muotoilu, 22.5. saakka. Kuja: Parempia pukuja, 11.9. saakka. Galleria: 10 vuotta – eikä suotta! Suomen Nukketaiteilijoiden juhlanäyttely Aulassa, 20.3. saakka. Näytönpaikka-ikkuna (Kilpisenkatu 12): Uhtua Design, Huliswood Oy, 3.4. saakka. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Monialainen näytös: Ma 14.3. Vaavin salattu elämä: La 19.3. La 26.3. Yötarinoita: Ke 16.3. Tättähäärän päiväkirjasta: To 17.3. Pe 25.3. Maaria Blomma: To 17.3. Pe 25.3. Ansa: La 19.3. La 26.3. My Fair Lady: Pe 18.3. La 19.3. La 26.3. Liikkeestä tehty: To 17.3. Maria Lund – musiikin lumoissa: Su 20.3. Tohtori Orff & Herra Dalcroze: Su 27.3. Huoneteatteri: Suurenmoista!: La 26.3. Su 27.3. Harmonia: Pe 18.3. La 19.3. Su 20.3. Pe 25.3. Ylioppilasteatteri: Aleksis Kivi: Ma 14.3. To 17.3. Su 20.3. Ma 21.3. To 24.3. Su 27.3. ELOKUVAT Kampus Kino: Ti 15.3. Kosto – Haevnen. Ti 22.3. Kiertue – Tournée. 14 MENOT JÄRJESTÖT LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalistat Opiskelijahinta 2,50 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatkoopiskelijat 4,80 e, muut 5,40 e. 10 kappaleen ruokaliput opiskelijoille 24,00 e, jatko-opiskelijoille 48,00 e ja muille 54,00 e. EVANKELISET OPISKELIJAT Teemaillat joka lauantai klo 18.30 Lutherin kirkolla (Kansakoulukatu 5). Coming soon: 19.3. Apokryfikirjat – Erkki Koskenniemi, 26.3. Addiktion ansassa – Topi Knihtilä. Olet myös lämpimästi tervetullut messuun kirkolle sunnuntaisin klo 12. Lisäinfoa toiminnasta saa Jaanalta, eo.jkl.opiskelijatyontekija@gmail.com, 044 351 5570 sekä osoitteesta www.sley.?/eo/jkl/. Lähetä järjestöilmoitukset osoitteeseen jylkkari-jarjestot@ lists.jyu.?. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden tarvittaessa lyhentää tai muokata ilmoituksia. MA 21.3. Kikherne-kasvisrisotto Kalaleike Lindströminpihvi TI 22.3. Kasvispihvit, tomaattitimjamikastike Lohikiusaus Barbequekalkkunkastiket KE 23.3. Papupata Tomaatti-basilikakanaleike Pippurinen härkäleike TO 24.3. Porkkanaohukaiset Chilikala Täytetyt jauhelihaohukaiset PE 25.3. Kasvispyttipannu Värikäs uunikala Jauhemaksapihvit MA 14.3. Kasvislasagne Jauhelihakeitto Sitruunainen kananpojanleike TI 15.3. Kasvissosekeitto Paella Kinkkukastike, spagetti KE 16.3. Aurajuustopunajuurikiusaus Oopperakellarin silakat Lihapyörykät TO 17.3. Pinaattikeitto Uunimakkara Curryporsaspata PE 18.3. Kasvispyörykät Yrtti-porkkanasei Nakkipannu
Jyväskylän yliopistoon päässyt Arto Nyberg aloitti opiskelija-asumisen autossa Rentukan parkkipaikalla, koska ylioppilaskylän asunnot olivat täynnä. Kolmesti vuoden parhaana televisioesiintyjänä palkittu toimittaja hankki 1990-luvun alussa kokemusta Ilokiven dj:nä ja Jyrockin järjestäjänä ennen kuin muutti töiden perässä Helsinkiin. Yliopisto-opintojen merkitystä uralleen Nyberg pitää ratkaisevana, vaikka maisteria hänestä ei tullutkaan. Ilokiven painikaraokesta televisioon 15. SIVUN KASVOT ”MÄ ALOITIN 1987 puheviestinnällä, journalistiikka tuli pääaineeksi 1991. Paria vuotta aikaisemmin aloin tajuta, että musta voisi tulla toimittaja ja olisi hyvä hankkia alan opintoja vähän. Ja niinhän mä teinkin – hankin niitä vähän! Lukion jälkeen mä olin postissa lajittelemassa. Kaveri soitti sinne ja kysyi, olinko hakenut johonkin opiskelemaan. En ollut. Kaveri suositteli puheviestintää, koska siellä ei ole pääsykoekirjoja. Taisin saada maksimipisteet pääsykokeesta, minimipisteet todistuksesta ja pääsin niukin naukin sisään. Ei mulla olisi ollut gradujen ja tuollaisten kanssa vaikeuksia, mutta tutkinnossa oli kaiken maailman yleisopintoja. Se oli vahva syy siihen, että mun opintoni sammuivat, ja oli myös kauhea kiire tehdä kaikkea muuta. VUONNA 1988 mua pyydettiin tekemään Kampuksen Kaiku -radioohjelmaa Radio Jyväskylään kerran viikossa. 1990 olin vuoden uutisja ajankohtaistoimittajana Radio Keski-Suomessa, eikä silloin tullut kauheasti opiskeltua. Sitten vuosina 1988–1992 me järjestettiin kulttuurivaliokunnan kanssa Jyrockia, ja samoihin aikoihin toimin Ilokiven tiskijukkana. Kauheasti tehtiin ja suhattiin joka suuntaan. Järjestettiin vanhojen opiskelijoiden ilta, jossa pääsi sitä halvemmalla sisään, mitä kauemmin oli ollut yliopistossa kirjoilla. Ekavuotiset joutuivat maksamaan eniten. Se oli hirmu suksee! Järjestettiin myös painikaraoke, missä Ilokiven tanssilattialle pantiin painimolski, jossa kaksi painijaa paini trikoot päällä. Mä sain Ylen arkistosta pöllittyä jonkun vanhan legendaarisen painiselostuksen, joka pantiin tulemaan kaiuttimista ja ne painijat painivat sen selostuksen mukaan. Uusi Ilokivi aukesi sinä vuonna, kun aloitin opiskelut. Siellä oli kitaran muotoinen baaritiski, ja se oli aina ihan täynnä. Ihmisten piti tulla viikonloppuna suunnilleen kuudelta jonottamaan, että he pääsivät sisään. Kahdeksalta se oli jo mahdotonta. Tanssilattian täyttivät James Brownin Sex Machine, Clashin London Calling -albumi, The Cure, The Smiths ja The Charlatans. Välillä soitettiin vanhoja ?nnhitsejä, jotka olivat jo silloin ihan ässähitti. Asuin Jyväskylässä ensimmäisen viikon isäni autossa Rentukan parkkipaikalla, kun ei ollut kämppää. Sitten mä olin Kortepohjassa pari vuotta, kunnes Ilokivestä yksi nainen vei mukaansa, ja siitä lähtien asuin keskellä kaupunkia Cygnaeuksenkadulla. Nyt asun sen naisen kanssa edelleen. JYROCKISTA 1992 Tero Liete pyysi mua Radioma?aan kesähommiin. Kesätyö venähti vuoden loppuun ja mä päätin, että lähden vielä takaisin opiskelemaan ja valmistun. Vuonna 1993 yritin käydä kovasti luennoilla, mutta sitten perhana vaimo, tai silloinen tyttöystävä, päätti että hän lähtee Lontooseen opiskelemaan. Lähdin mukaan ja tein sieltä Radioma?alle juttuja. Ei mulla ollut mitään televisiohaaveita. Olin Radioma?assa hommissa, kun Ylessä oli koulutusprojekti, jossa tehtiin tv-dokumentti ja siihen liittyvä keskustelu. Mua pyydettiin siihen mukaan, ja sieltä joku spottasi mut, kun ruvettiin tekemään aamutelkkaria. Olin ihan tyytyväinen radiossa oloon mutta lähdin televisiopuolelle, kun kovasti kyseltiin. Aamutelkkarissa mä olin kuusi vuotta. Vuonna 2002 tai 2003 Kari Kyrönseppä sanoi, että sunnuntai-iltoihin tarvitaan keskusteluohjelma ja kysyi mua siihen. Ajattelin, että johan tässä on näitä aamuvuoroja tahkottu. Halusin Akimo?n Lissun mukaan ja hän suostui. Maaliskuun 7. päivä tuli seitsemän vuotta Arto Nyberg -ohjelmaa täyteen. Nyt on tehty 209 lähetystä ja reilut 600 vierasta on käynyt. Eipä olisi silloin uskonut, vaikka tarkoitus oli tehdä pitkäaikainen ohjelma. Hämmästyttävintä on, että katsojakeskiarvo on noussut joka vuosi. Nyt se on 500 000 katsojaa. AINA KUN LAITTAA nenänsä ulos kotiovesta, joku hihkaisee jotain tai pysäyttää. Useimmiten kehutaan, mikä tietysti lämmittää kovasti. Julkisuus on myös rajoittavaa, koska ihmiset kuvittelevat, että televisiossa säännöllisesti esiintyvä ihminen on jotenkin ihmeellinen. Mä olen kuitenkin samanlainen kuin olen mielestäni aina ollut, mutta se voi häiritä monia, että mut tuntee niin monet. Elämässä ei ole välivuosia, sillä jokainen asia johtaa johonkin toiseen. Postin lajittelu oli mulle vähintään korkeakoulu, sillä samassa työpaikassa oli kirjailijoita, tohtoreita ja Terveet Kädet -bändin Läjä. Kyllähän siellä sellaisen elämän kirjon näki, että oksat pois. Mutta aika yliopistossa oli ihan ratkaiseva, jos ajatellaan nykyisiä hommia ja ylipäätään ihmisenä kasvamista.” Mikko Mattlar M IKKO M ATTLAR
Hurmahenkinen draama ihmeestä, uskosta ja epäuskosta OHJELMISTOSSA VAIN KEVÄTKAUDEN 2011 Jylkkärin löytää myös Naamakirjasta: facebook.com/jylkkari IR TO K U V A J OHANNES K AARAKAINEN Jyväskyläläistaustaisen Nipwitz-kollektiivin newschool-laskijat valjastivat Harjun portaat hyppyriksi maaliskuun suojasäillä. Kuvassa taidonnäytteen esittää Matti Räty. Ryhmän videoita voi katsoa osoitteessa: www.nipwitz.com.