Jyväskylän Ylioppilaslehti 18.3.2010

Lukukausimaksut pian ovella Rehtorit povaavat maksullista yliopistoa. Uutiset 2 Päihdy kiljusta, älä asu korvessa. Vapaalla 12 Opiskelijan säästöopas Pelkoa ja inhoa Korpilammella. Keskiaukeama Tyrkyllä liittokokouksessa 7. JOULUKUUTA – 17. TAMMIKUUTA 49. VUOSIKERTA NUMERO 15/2009 KASVOT 15 Komiikkaa koko Miikka Komiikkaa koko Miikka
UUTISET TULOSSA 7.12.2009 2 Opintotukiluonnos ministerille OPINTOTUEN rakenteellista uudistusta pohtinut työryhmä luovuttaa muistionsa kulttuurija urheiluministeri Stefan Wallinille tiistaina 8. joulukuuta. Ryhmän tavoitteena on ollut muuttaa opintotukijärjestelmää niin, että se ottaisi paremmin huomioon nykyisen kaksiportaisen tutkintojärjestelmän ja siirtäisi opiskelijat nopeammin työelämään. Suomen ylioppilaskuntien liiton opintotukiasioista vastaavan hallituksenjäsenen Olli-Pekka Koljosen (sd.) mukaan SYL on pääsääntöisesti tyytyväinen työryhmään. Huolissaan liitto on silti 20–30 opintopisteen vuosittaisista vaatimuksista, joista työryhmä on keskustellut. ”Entä jos sairastuu pidemmäksi aikaa ja joutuu palauttamaan koko vuoden tuet?” Koljonen pohtii. SYL:n tavoitteena on sitoa opintotuki indeksiin ja saada ateriatukeen korotus. Viittomakielen keskus Jyväskylään VUODEN 2010 alussa Jyväskylän yliopistossa aloittaa toimintansa uusi Viittomakielen keskus. Keskuksessa tutkitaan esimerkiksi viittomakielisen lapsen kielenkehitystä, viittomakielten kielioppia sekä viittomakielen oppimista. ”Lisäksi keskus kouluttaa suomalaisen viittomakielen osaajia erilaisiin asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin, kuten tutkijoiksi ja opettajiksi sekä kuurojen kulttuurin, viittomakielisen kirjallisuuden ja viestinnän asiantuntijoiksi”, kertoo suomalaisen viittomakielen professori Ritva Takkinen Jyväskylän yliopistosta. Jyväskylä on kouluttanut vuodesta 1998 viittomakielisiä luokanopettajia ja ollut vuodesta 2004 saakka ainoa yliopisto Suomessa, jossa on voinut suorittaa suomalaiseen viittomakieleen liittyvän maisterintai tohtorintutkinnon. Yliopistojen rehtorit pitävät todennäköisenä, että toisesta korkeakoulututkinnosta tulee lähivuosina maksullinen. Osa uskoo myös kaikkien tutkintojen muuttuvan maksullisiksi. MIKÄLI TYÖLLISTYMISENSÄ tueksi aikoo suorittaa toisen korkeakoulututkinnon, mutta taskut eivät tursua seteleitä, kohta on kiire. Kakkostutkinnon suorittamisesta saa näet viiden tai viimeistään kymmenen kuluessa maksaa – ainakin, jos on uskominen yliopistojen rehtorien näkemyksiä korkeakoulukentän tulevaisuudesta. Jyväskylän Ylioppilaslehti pyysi yliopistojen rehtoreita arvioimaan maksuttoman koulutuksen tulevaisuutta seuraavien 20 vuoden aikana. Kyselyyn vastanneista rehtoreista kuusi odottaa, että kakkostutkinnon maksut otetaan käyttöön jo viiden vuoden kuluessa. Neljä asetti aikarajaksi kymmenen vuotta. Vastanneista vain Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli oli sitä mieltä, ettei toinen tutkinto muutu maksulliseksi vielä kymmeneen vuoteen. REHTORIT PERUSTELIVAT maksullisuuden tuloa pitkälti yliopistojen rahoituksen vähentymisellä. ”Korkeakoulukentän resurssointi ja opiskelijamäärät ovat ristiriidassa keskenään; koulutusta ei pystytä rahoittamaan tyydyttävästi. Keskittymistä ei saada aikaan muulla tavalla kuin mittamalla opinto-oikeutta rahassa. Ensimmäinen tutkinto voi olla vapaa, toinen ei enää”, Sibelius-Akatemian rehtori Gustav Djupsjöbacka sanoo. Samoilla linjoilla on myös Turun yliopiston Keijo Virtanen. ”Julkinen yliopistorahoitus ei tule kasvamaan. Rahoituspaineet ovat sitä luokkaa, että tehokkuuden nimissä luodaan suoraviivaiset väylät ensimmäiseen ylempään korkeakoulututkintoon asti.” Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen huomauttaa myös, että ”tietty asiakasvastuu” on sosiaalisesta näkökulmasta perusteltua. ”Korostan kuitenkin, että työllisyysperustaisesti toisen tutkinnon tukeminen voi olla tapauskohtaisesti yhteiskunnan kannalta perusteltua.” MONI REHTOREISTA olikin sitä mieltä, ettei tutkinnon hinta voi kaatua yksin opiskelijan niskaan, vaikka maksullisuuteen siirryttäisiinkin. Sekä Joensuun Vartiainen, Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen että Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen uskovat, että maksullisia tutkintoja tullaan tukemaan opintosetelein. Vaihtoehtoisesti lukukausimaksusta koituu opiskelijan kontolle esimerkiksi 1 000 euron omavastuuosuus. Lajusen mukaan mallia voitaisiin ottaa esimerkiksi Saksasta, missä otettiin käyttöön hiljattain 100–500 euron suuruiset lukukausimaksut. Maksujen suuruus riippuu opiskelijan varallisuudesta. Toisaalta Sallinen muistuttaa työnantajien vastuusta. ”Osa koulutustarpeesta tullaan tulevaisuudessa täydentämään elinikäisen oppimisen mukaisesti täydennyskoulutuksena, joka on jo nyt maksullista. Silloin kustannuksia jakamassa voi olla myös nykyistä useammin yksilön lisäksi työnantaja.” Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Vesa Tynkkynen muistuttaa, että juuri tässä tapauksessa hänen yliopistonsa on poikkeus. ”Kadettikoulun rahoittaa jatkossakin Puolustusvoimat, mutta siviilitaustaisten maksuja harkitsemme muiden yliopistojen mallin mukaan.” KAIKKIEN TUTKINTOJEN maksullisuuteen seuraavien kymmenen vuoden kuluessa uskoo haastatelluista rehtoreista vain neljä. Esimerkiksi Sallinen muistuttaa, että nykyinen lainsäädäntö asettaa selkeät rajat maksullisuudelle, eikä usko, että lakia pian muutettaisiin. Sen sijaan Turun Virtanen epäilee kansainvälisen paineen vaikuttavan maksuttoman koulutuksen loppuun. ”Suomi alkaa olla ainoista maksuttomia maita. Yliopistot joutuvat myös pro?loimaan toimintojaan sekä kansallisen työnjaon tasolla että yksittäisen yliopiston sisällä. Prosessi on kuitenkin hidas eikä muutenkaan ratkaise rahoitusvajauksia, koska pro?loituneessa järjestelmässä yliopistoihin pitäisi sijoittaa tuntuvasti enemmän.” Teatterikorkeakoulun rehtori Paula Tuovinen kyseenalaistaa myös sen, miksi korkeakoulututkintojen pitäisi ylipäätään olla maksuttomia. ”Tutkimukset osoittavat, ettei nykyinen järjestelmä ole niin tasa-arvoinen kuin kuvitellaan. Ilmainen koulutus on ollut erittäin tärkeä suomalaisella yhteiskunnalle, mutta kansinvälistyminen on muuuttanut tilannetta. Hyvä kysymys onkin, pitäisikö päivähoidon olla maksutonta ja tohtorikoulutuksen maksullista.” KYSELYSSÄ REHTOREITA pyydettiin arvioimaan myös, muutetaanko Yliopistojen rahoitusongelmat sekä yhteiskunnan tarve saada opiskelijat Maksuton koulutus Hyvä kysymys onkin, pitäisikö päivähoidon olla maksutonta ja tohtorikoulutukuksen maksullista. ” Paula Tuovinen Asukasneuvostoon uudet jäsenet Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvostoon on valittu vaalein uudet asukasjäsenet. Ensi vuonna asukasneuvostossa valtaa käyttävät Kortepohjan vaikuttajien listalta valitut ehdokkaat Jarkko Kekki (26 ääntä), Panu Mäkinen (19 ääntä) ja Konsta Kalenius (17 ääntä). Punaisen viivan listalta neuvostoon nousee Jarno Miettinen (9 ääntä). Yhteensä Kortepohjan vaikuttajat saivat 135 ääntä ja Punainen viiva 36 ääntä. Loput asukasneuvoston viisi jäsentä valittiin joulukuun 3. päivä pidetyssä edustajiston kokouksessa tämän Jylkkärin jo mentyä painoon.
3 KRAMSUNKADUN ja Alvar Aallon kadun risteyksen uhkarohkeat ylitykset ovat herättäneet autoilijat lähettämään huolestuneita yhteydenottoja yliopistolle. Erityisesti Seminaarinmäeltä kohti Mattilanniemeä viilettävät pyöräilijät aiheuttavat risteyksessä usein vaaratilanteita. Mitä vaaralliselle risteykselle voitaisiin tehdä, Jyväskylän yliopiston turvallisuuspäällikkö Olli-Pekka Laakso? ”Yliopisto ei voi tehdä mitään, koska risteys on kaupungin hallinnoimalla alueella. Yritämme vaikuttaa siihen, että kaupunki löytäisi liikenteellisen ratkaisun, joka parantaisi turvallisuutta.” Onko risteyksessä sattunut onnettomuuksia? ”Läheltä piti -tilanteita on sattunut aika paljon, niistä on tullut autoilijoilta palautetta. Toisin kuin osa luulee, risteyksessä väistämisvelvollisuus on pyöräilijällä, ei autoilijalla. Toivotaan, että nämä kamikazet pysähtyisivät sitä miettimään.” Onko yliopiston alueella muita vaarallisia paikkoja? ”Esimerkiksi Seminaarinmäen kampusalueen pääsisäänkäynti, Agoran edusta ja normaalikoulun alakoulun alue. Riskipaikkoja kartoitettiin vuonna 2007, minkä perusteella tehtiin esitys kaupungille ja Senaatti-kiinteistöille. Yksi perinteinen murheenkryyni ovat pyörätelineet. Täällä on valtava määrä ?llareita, joille pitäisi saada asialliset säilytyspaikat.” Mitä mieltä olet opiskelijoiden pyöräilytavoista? ”Opiskelijoille ei voi antaa erityisesti plussaa tai miinusta. Me haluamme tarjota mahdollisimman turvallisen tavan liikkua. Jos opiskelijoilla on ajatuksia alueen kehittämiseksi, niitä otetaan mielellään vastaan.” Juha Korhonen toimittaja@jyy.? Jylkkäri jaettiin Kortepohjaan Jyväskylän Ylioppilaslehden edellinen numero jaettiin kokeilumielessä jokaiseen Kortepohjan ylioppilaskylän talouteen. Jos kokeilu nähdään tarpeellisena palveluna, lehti saatetaan jakaa jatkossakin kortepohjalaisten postiluukkuihin. Toimitus odottelee palautetta. ? Miten risteyksen turvallisuutta voisi parantaa? KYSYN VAAN J UHA K ORHONEN tutkinnon ulkopuoliset eli ”ylimääräiset” sivuaineet maksullisiksi. Moni toisen tutkinnon maksullisuutta todennäköisenä pitänyt uskoi, että myös sivuaineiden määrälle tullaan asettamaan joko opintopistemäärään perustuva raja jo viiden vuoden kuluessa. ”Yhteiskunta haluaa ehkä turvata opintosetelein kaikkien opiskelun, mutta vain tiettyyn laajuuteen saakka”, Teatterikorkeakoulun Tuovinen huomauttaa. Osa rehtoreista oli kuitenkin sitä mieltä, että tutkintojen aikarajaukset jo itsessään rajoittavat sivuaineilun määrää kylliksi. Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa korosti, ettei ahkeruudesta pidä rangaista: ylimääräisiä opintoja pitää saada tehdä niissä määrin kuin vain aikarajojen sisällä pystyy ja jaksaa. VALTAOSA REHTOREISTA pitää EUja ETA-maiden ulkopuolelta tulevia opiskelijoita koskettavaa lukukausimaksukokeilua alkusoittona laajemmille maksuille. ”Tällä tiellä ollaan jo nyt. Seuraavaksi maksut ulotetaan EU-alueen sisään”, Turun yliopiston Virtanen summaa. Oulun Lajunen huomauttaa kuitenkin, että EUja ETA-maiden opiskelijoihin lukukausimaksut voidaan laajentaa vain, jos omilta opiskelijoilta peritään myös maksuja. JYLKKÄRI lähetti lukukausimaksukyselyn jokaiselle Suomen 21 yliopiston rehtorille. Kyselyyn vastasivat Helsingin, Tampereen, Jyväskylän, Turun, Oulun, Kuopion ja Joensuun yliopistojen sekä Teatterikorkeakoulun, Sibelius-Akatemia, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorit. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Juha Korhonen toimittaja@jyy.? työmarkkinoille entistä nopeammin ajavat koulutusjärjestelmää lukukausimaksujen suuntaan. vetelee viimeisiään Hallitus kähmittiin kasaan Ylioppilaskunnan hallituksen ensi vuoden kokoonpano on selvillä. Tulevana vuonna JYYn nimissä valtaa käyttänee hallituksen puheenjohtajana Demariopiskelijoiden Johanna Pietiläinen ja edustajiston puheenjohtajana Jyvivan Jarno Miettinen. Edustajiston varapuheenjohtajaksi suunnitellaan Pörssi & Dumpin Kati Kukkosta. Hallituksen rivijäseniksi ovat päätymässä Demariopiskelijoiden Anna Ojamies, Jyvivan Anna-Mari Kaján ja Matti Lahdenmäki, Grönionin Antti Yli-Tainio, Janne Koskenniemi ja Hannu Heikkilä, Kristillisten opiskelijoiden Minna Syrjä sekä Pressuren Henna Lahti. Vuoden 2010 hallituksen alustava kokoonpano perustuu ryhmien sorvaamaan neuvottelutulokseen. Hallituksen jäsenien vastuualueet päätetään myöhemmin. Virallisesti hallituksesta äänestettiin torstaina 3. joulukuuta pidetyssä edustajiston kokouksessa jo tämän Jylkkärin mentyä painoon.
TOIMITUS SUOSITTELEE Y leisradion palveluita käyttää viikottain noin 98 prosenttia suomalaisista. Jäljelle jäävään kahden prosentin eli noin 100 000 kansalaisen voisi pelkän luvun perusteella päätellä kuuluvan Facebookiin perustettuun satatuhatpäiseen ”Täysimittainen kapina mediamaksua vastaan”-ryhmään. M ediamaksukapinaa vaativat eivät ole leppoisaa väkeä. Ryhmän mielestä näet kaiken sellaisen kivittäminen, missä lukee ”Yle”, on ihan sallittua. Tai no ei ole: itseasiassa ryhmässä luetellaan vitsikkäästi pitkä lista muitakin asioita, joihin ryhmä nimenomaan ”ei” rohkaise. Lisääkin saa ehdottaa vastaavia toimintoja, jotka todennäköisesti vaarantavat ennen kaikkea Ylen toimittajien työturvallisuuden. Vielä laadukkaampaa sisältö on ”Työntäkää mediamaksu rikkaaseen, lihavaan perseeseenne!”-ryhmässä. O n tietysti totta, että Yleisradion rahoittamiseksi suunniteltu 175 euron mediamaksu on pienituloisia – kuten opiskelijoita – kohtaan epäreilu. Unohtunut kuitenkin on, että mediamaksu on jo. Nimi vain on nykyisin tv-maksu, ja hinta tulevaa mediamaksua kalliimpi, noin 224 euroa. Eikä tv-maksussa ole sen enempää progressiota kuin mediamaksussakaan. Ainoa poikkeus on, ettei televisiottoman ole ollut pakko maksaa sitä – tai televisiollisenkaan, jos vain on ollut pokkaa vapaamatkustaa. Juuri jälkimmäisien takia maksupolitiikkaa on pakko muuttaa. Siksi opiskelijoiden kannattaisi mennä itseensä. Tv-luvan maksaneet lienevät olleen vähemmistössä, vaikka kampuksella kuuleekin aika usein telkkarista juteltavan. J yväskylän yliopiston ylioppilaskunta järjestää 10. joulukuuta yhdessä ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan kanssa mediamaksua vastustavan mielenosoituksen. Se on rohkea veto järjestöltä, jonka oma rahoitus perustuu niin ikään pakolliseen jäsenmaksuun, joka ei progressiota tunne. Mielenosoittajien soisikin muistavan, että kuten ylioppilaskunnassa, Ylessä on paljon, mistä kannattaa maksaa. Julkisen palvelun medioiden on näet jopa todettu kasvattavan maansa sivistystasoa. Maassa, jossa jonkun työpaikan kivittämisestä on tulossa ?ksu tapa vaikuttaa, ei lisäsivistyksestä liene yhtään haittaa. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? SÄÄSTÖPOSSU (talous). Sukanvartta mukavampi väline säästää pahan päivän varalle. TALVITAKKI (vaatetus). Ilman kunnollista talvitakkia sivarikin on pelkkä rotsi. MEDIAMAKSU (vero). Odotettavissa täysimittainen kapina Jylkkärin päätoimittajaa vastaan. 4 Jarno Liski KESKUSTELUN HERÄTTÄMINEN on nettiaikana korvannut uutiskriteerinä kaikki muut. Tehtiinpä juttuja nettipalstahullujen tai Timo T.A. Mikkosen mölinästä, sillä nähdään olevan sitä suurempaa journalistista arvoa, mitä enemmän se ”herättää keskustelua” – siis vetää nettipalstahulluja tai Timo T.A. Mikkosta kommentoimaan juttua. Resurssipulaisissa toimituksissa on tietenkin kullanarvoista, että voidaan tehdä juttuja siitä, mitä joku on sanonut. Irrotettuaan sopivan kärjekkään lauseen asiayhteydestä, saa vielä seuraavana päivänä jutun, kunhan malttaa repiä älyttömyyksiä kontekstistaan joltakin lypsetystä vastauksesta. Jos tämä onnistuu, on käsissä kohu. Siitä voi kirjoittaa kolmantena päivänä. TÄLLAINEN UUTISOINTI soveltuu tietenkin hyvin nykyaikaiseen laatujournalismiin, jolle pyhää on objektiivisuus ja neutraalius. Samoihin aikoihin, kun lehtitalojen osakkeet kerättiin jyväjemmarien piirongeista suursijoittajien salkkuihin, muuttui maailma niin monimutkaiseksi, että on usein monen asiakirjan lukemisen tai useiden minuuttien taulukkolaskimen naputtelun päässä, että pääsisi kirjoittamaan, miten jokin asia todella on. Sen sijaan välittömästi objektiivisesti tosi on, että joku sanoi asian olevan niin tai näin. Totuuteen pyrkivä ei tietenkään tyydy vielä tähän, vaan hankkii tasapuolisuuden nimissä kommentin, jossa joku sanoo asian olevan juuri päinvastoin. Onni onnettomuudessa, että budjettisaulit ovat vaihtuneet bb-sauleihin, sillä kovin paljon iloa ei ole koitunut siitä, että on saanut lukea puolueiden olevan eri mieltä muista asioista paitsi niistä, joista puolueet ovat yksimielisiä, mutta kansa eri mieltä – siis ”jyrähtävän”. ILMAINEN VINKKI: Jos joukkoviestimiin on pakko tehdä hutiloitua paskaa toisten ihmisten tuhanteen kertaan toistamista mielipiteistä ilman pienintäkään yritystä ottaa selvää faktoista, myykää ne edes kolumneiksi opiskelijalehtiin. Kohu: kansa jyrähti Tv-luvan maksaneet lienevät olleen vähemmistössä, vaikka kampuksella kuulee aika usein telkkarista juteltavan. ” pääkirjoitus 7. joulukuuta 2009 Vaikuta ?ksusti, kivitä kylttiä? Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Marja Honkonen 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Juha Korhonen 010 423 4510, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Natanael Sinisalo (kannen kuva) 010 423 4511, sivari@jyy.? Painos 7 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NÄKÖKULMIA REUNAHUOMAUTUS
Jyväskylässä käyttöön vallan nelijako Jyväskylässä kokeillaan ensimmäisenä maailmassa vallan nelijako -oppia. Perinteiseen valmistelu-, toimeenpanoja tuomiovallan erotteluun se tuo lisänä neljännen pilarin, joka on perseilyvalta. Uudessa mallissa perseilyvalta jaetaan tasaväkisesti hallitukselle ja valtuustolle, jotka voivat siten tehdä rauhassa lainvastaisia päätöksiä, todeta ne myöhemmin lainvastaisiksi, kohauttaa olkiaan kuten Jerry Seinfeld ja sanoa ”meh”. Valmisteluryhmän johtajan Montesquieu Taaran mukaan uusi malli tehostaa merkittävästi SuurJyväskylän perseilypotentiaalia ja saattaa nostaa sen maan johtavaksi perseilijäksi. Totuuden tietotoimisto lehti.samizdat.info Suvi-Marja Harmanen 21, liikuntatieteet, OKL: ”Vaikea sanoa. Kai sitä kuitenkin koulutuksen haluaisi, mutta en olisi valmis maksamaan kovin paljon.” Merja Pesonen 24, englanti: ”En välttämättä. Jos lukukkausimaksut tulisivat Suomeen, kiinnostaisi katsoa myös ulkomaalaisten yliopistojen tarjontaa. Kilpailu lisääntyisi.” Teemu Ihalainen 29, valtio-oppi: ”Hankala kysymys, mutta kai siitä pitäisi maksaa, jos ei olisi muuta vaihtoehtoa. Mielestäni koulutus kuuluu kaikille.” Olisitko valmis maksamaan yliopistokoulutuksesta? 5 GALLUP LEHTI Totuus seuraa perästä ”Työilmapiiriä ei paranneta täyttämällä pakollisia seurantalomakkeita.” Päätoimittaja Seppo Honkanen (Aviisi 26.11.) Nettiäänestys on ainoa vaihtoehto LYHYESTI ”KIITOKSET Sinulle, joka palautit L-rakennuksesta löytämäsi kännykän vahtimestarille! Kunpa kaikki muutkin toimisivat näin.” Katariina Karjanlahti ”EN OIKEIN ymmärrä näitä pelkästään tunteen palolla Henry Laasasen mielipiteet teilaavia. On siis aivan tosissaan tutkittua tietoa siitä, että miehet kaipaavat vaihtelua enemmän seksissä kuin naiset, erityisesti partnerin suhteen. Ei se ihmistenkään biologinenkaan perusvire ole mihinkään kadonnut, vaikka moni täällä niin uskottelee itselleen." Lyijy ”OLIKO VIIME jääkauden jälkeinen ilmaston lämpeneminen myös ihmisten aiheuttamaa? Ja sitä edellisen jääkauden? Voiko tulevaa ennustaa luotettavasti vain parinsadan vuoden ajalta kerätyn lämpötilamittausdatan perusteella? Missä sääasemat sijaitsevat ja missä ne eivät sijaitse? Onko laskentamallit validoitu? Eikö aurinko ja auringonpilkut olekaan määräävin tekijä maapallon ilmaston lämmittämisessä? Mihin aineistoon perustuu väite, että hiilidioksidipitoisuuden nousu muka nostaisi lämpötilaa?” Sun Lisää keskustelua osoitteessa www.jylkkari.?. On viimein aika myöntää, että JYYn edustajistovaaleissa käytetty monimutkainen, vaikeaselkoinen, kallis ja epäkäytännöllinen paperinen uurnavaali on auttamattomasti vanhanaikainen. Mielestäni uuden edustajiston tulee välittömästi ja perusteellisesti harkita nettiäänestykseen siirtymistä. JYYn nykyinen vaalijärjestys on perua ajoilta, jolloin vaalilistojen välillä oli todellisia eroja, vaalien lopputuloksella saattoi olla todellista vaikutusta ylioppilaskunnan toimintaan, eivätkä eri listojen ehdokkaat siksi täysin luottaneet toistensa kampanjoinnin ja muun vaalitoiminnan vilpittömyyteen. Toista on tänään, mutta siltikään edes äänestäjiin ei luoteta, vaan meidät pakotetaan vuodesta toiseen jonottamaan samoihin harvoihin ja työläästi valvottuihin vaalihuoneistoihin, vain yhden numeron tähden. Opiskelijapolitiikassa vastakkainasettelun aika on jo pitkään ollut ohi. Nyt ja tulevaisuudessa edustajistovaalien tärkein tulos on äänestysprosentti, joka on selkein mitattava peruste ylioppilaskunnan olemassaololle ja sen lakisääteiselle automaatiojäsenyydelle. Äänestysprosentin nostaminen onkin asetettava seuraavien vaalien tärkeimmäksi tavoitteeksi ja seuraava keskusvaalilautakunta tulosvastuuseen tämän itseisarvon toteutumisesta. Helpoiten äänestysprosentin nostaminen on mahdollista siirtymällä puhtaaseen nettiäänestykseen, jossa äänestys olisi viimein mahdollista missä ja milloin tahansa: niin jokaisen kotona kuin yliopistollakin; omalla, yliopiston tai kaverin koneella; miksei myös nettikännykällä tai vaalitelttojen nettipäätteillä. Nettiäänestyksessä ehdokkaiden aikaa ei enää kuluisi hukkaan vaalilautakunnissa istumiseen, vaan senkin ajan ehdokkaat voisivat käyttää viime hetken kampanjointiin äänestäjien keskuudessa. Tarvittaessa ehdokkaat voisivat jopa kädestä pitäen näyttää, kuinka nopeasti ja vaivattomasti nettiäänestys onnistuu. Oma lukunsa nettiäänestyksessä on ääntenlaskun tehokkuus. Keskusvaalilautakuntaa, joka valitaan eri vaalilistojen edustajista kyttäämään toisiaan, ei ääntenlaskennassa enää tarvittaisi. Nettiäänestyksen sähköiset äänet laskisi nopeasti, puolueettomasti ja ilman tarkistuslaskennan tarvetta yhden ehdottoman luotettavan ammattilaisen ohjelmoima äänestysjärjestelmä. Nettiäänestyksessä lopullinen vaalitulos saataisiin välittömästi äänestyksen päätyttyä, eikä tuntien turhaa valvomista ja jännittämistä enää tarvittaisi. Näin nettiäänestyksen ainoaksi huonoksi puoleksi vaikuttaisikin jäävän vaalivalvojaisten lyhentymisestä JYYn ravintolalle aiheutuva tulonmenetys. Asko Soukka ohjelmoija, ?l. yo, ekonomi Jylkkäri haluaa tietää, mitä lukijat ajattelevat. Lähetä mielipiteesi sähköpostitse osoitteella jylkkari@jyy.? tai tekstiviestillä p. 045 137 1957. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. VAPAA SANA Opiskelijapolitiikassa vastakkainasettelun aika on jo pitkään ollut ohi. ” Asko Soukka Ynnä ry on päättänyt marraskuussa 2009 lahjoittaa 1 000 euroa Jyväskylän yliopiston pääomakeräykseen. Summa vastaa noin kahta prosenttia Ynnän vuotuisesta liikevaihdosta. Samalla Ynnä ry:n hallitus kehoittaa kaikkia jäseniään osallistumaan yliopistomme pääomittamiseen varallisuutensa mukaan. Mielestämme pienikin lahjoitus merkitsee. Täten haastamme myös muut ainejärjestöt antamaan tämän vuoden ylimääräisistä tuloistaan Jyväskylän yliopiston varainhankintaan. Pääoman lahjoittaminen on hyvä tapa tukea opinahjoamme kahdesta syystä. Ensinnäkin, Suomen valtion antama tukiraha 2,5-kertaistaa jokaisen lahjoituksen moninkertaistaen pientenkin lahjoitusten merkityksen. Toisekseen, kerättyä pääomaa ei käytetä suoraan, vain sen antama tuotto. Nyt annettu lahjoitus kantaa siten hedelmää pitkälle tulevaisuuteen eikä vain tähän hetkeen. Käytetäänkö tuo tuotto sitten tutkimukseen vai opetukseen, sitä emme voi tietää. Kantamme on kuitenkin selvä: opetuksen laatu ei saa kärsiä. Tällä lahjoituksella Ynnä ry ei halua ottaa kantaa yliopistolakiuudistukseen tai sen seuraamuksiin, lakiuudistus tapahtui jo. Tehtävämme jäseniemme edunvalvojana velvoittaa meidät kuitenkin reagoimaan muuttuneeseen tilanteeseen. Samalla haluamme ilmaista huolemme yliopistomme kyvystä tarjota ajantasalla olevaa ja laadukasta opetusta myös tulevaisuudessa. Mielestämme ei ole oikein, että opiskelijan pitää maksaa koulutuksestaan. Pidämme kuitenkin ilmeisenä, että opetuksen laadun turvaamiseksi opiskelijoidenkin on osallistuttava näihin ”talkoisiin”. Toivottavasti huolemme on turha ja rahaa riittää opetukseen myös lakimuutoksen jälkeen. Ynnä ry:n puolesta, Tero Mononen Ynnä lahjoittaa yliopistolle Vuoden 2010 ensimmäinen Jylkkäri ilmestyy 18. tammikuuta. Leppoisaa joulua.
Lukemattomat jutut 6 Kun vuosi vaihtuu, on aika muistella, mistä Jylkkärissä kirjoitettiin – ja mitkä jutut jäivät puuttumaan. KULUNEEN VUODEN aikana Jylkkäri on julkaissut 15 numeroa, joissa on ollut yhteensä yli 500 juttua. Uutissivuilla on tarkasteltu muun muassa Lex Nokiaa, naistutkimuksen kohtaloa ja akateemisten työtilannetta. Keskiaukeamilla on käsitelty dopingia, Aino Sallista, Alvar Aalto -rakennusten ongelmia, ilmastonmuutosta ja etsitty Jyväskylän helmiä sekä pimeitä paikkoja. Aina kaikki suunniteltu ei kuitenkaan päädy lehteen – syystä tai toisesta. Seuraavassa muutamia esimerkkejä jutuista, joiden piti tulla lehteen. KARI-PEKKA KYRÖN haastattelu. Jyväskylän yliopistossa opiskellut hiihtovalmentaja oli pitkään tyrkyllä 15. sivun kasvot -juttusarjaan. Kaikki vaikutti lupaavalta, kunnes Kyrö totesi haluavansa siirtää haastattelun ”hamaan tulevaisuuteen, eli auringonlaskuun.” Tuuri ei ollut yhtään parempi niin ikään Jyväskylän yliopistossa opiskelleen Kaisa Variksen haastattelun suhteen. DELTA FORCE kakkosen levyarvio. Jyväskyläläinen trashpunkpoppoo Delta Force 2 lähetti kokoelmalevynsä arvostelukappaleen Jylkkäriin. Valitettavasti toimituksen kyky arvioida kyseistä musiikkityyliä on niin onneton, ettei kunnon arviota saatu kirjoitettua. Kiitokset silti bändille, levystä on riittänyt hupia. Liian läskejä skeittaamaan pärähtää nykyisin aina soimaan, kun lehti lähtee painoon. POKERIJUTUN kommentti. Jonna Rusasen kirjoittaman jutun yhteyeen nettipokerikuumeen aiheuttamista peliongelmaisista oli tarkoitus liittää kommentti. Työ jäi kuitenkin pahasti kesken, sillä toimittaja mursi nenänsä jalkapalloharjoituksissa ja huilasi monta päivää. LANIT, SITSIT JA MUUT tapahtumat. Ajoittain toimitus jalkautuu Opinkiven toimistoltaan opiskelijoiden sekaan tarkastelemaan kampuksen meininkiä. Valitettavasti esimerkiksi Linkin järjestämät Syyslanit jäivät lehdessä paitsioon, kun jutulle varatun tilan rohmusivat edustajistovaalijutut sekä mielipidekirjoitukset. Lähes yhtä ikävästi kävi kuuden ainejärjestön yhteissitseille, josta napatut kuvat päätyivät sentään lehden verkkosivuille. Rajalliset tilat ovat syöneet jutun myös monista muista tapahtumista, kuten yliopiston jalkapallopuulaakista ja sitsilauluillasta. Juha Korhonen toimittaja@jyy.? IR T O K U V A Kolajuomat ja naposteltavat pitivät tietokoneharrastajien virkeinä Linkin järjestämillä Syyslaneilla lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävät lanit ovat pitkäaikaisin perinne vuonna 2006 perustetun tietotekniikan opiskelijoiden ainejärjestön toiminnassa. ”Laneille osallistuvien merkittävin yhteinen tekijä on kiinnostus tietokoneita ja digitaalista kulttuuria kohtaan”, Syyslanien toinen pääjärjestäjä, Sauli Korhonen kertoo. Lillukassa järjestetyssä tapahtumassa tunnelma oli tiivis, sillä kaikki 25 konepaikkaa olivat varattuja. Pelailun ja muun ajanvieton lisäksi demoscenen harrastajat osoittivat taitonsa muun muassa demo-, musiikkija gra?ikkakompoissa. Delta Force 2: kokoelmalevy Genrerajoja rikkova thrashhcpunkpoppoo Delta Force 2:n kokoelmalevy on hauska tekele, vaikka ei sitä millään jaksa kovin pitkään kuunnella. Jyväskyläläisten kieli poskessa kirjoitetut biisit viihdyttävät kuitenkin mukavasti pieninä annoksina. Parin minuutin rytistyksen kuunteleminen kerran viikossa tai parissa tekee samalla levystä pitkäikäisen. Myös annostelu onnistuu helposti, sillä suurin osa biiseistä on kestoltaan minuutin ja kahden v ä l i l l ä . Mukaan mahtuu m y ö s l y h k ä i sempiä taidonnäytteitä, kuten Balladi Michael Jacksonista, joka loppuu kuuden sekunnin jälkeen. Oikeastihan Jylkkäri tarvitsisi toimitukseen trashpunk-analyytikon. Jylkkärin toimitus ”Liian läskejä skeittaamaan!” J UHA K ORHONEN Iltapäivälehtien mainostamien pokerivoittotarinoiden taustalla piilee ikäviä kertomuksia, joista puhutaan liian harvoin. Sitä on turha kiistää. Nettipokerin syyllistäminen on kuitenkin kummallista moralisointia. Verkkokasinoiden muissa peleissä rahansa voi hävitä helpommin, nopeammin ja varmemmin. Pokeria pelaamalla pitkässä juoksussa voi sentään oppia voittamaan. Erityisesti Raha-automaattiyhdistyksen huoli nettipokerista huvittaa. Todellisuudessahan RAY:n intresseissä ei näytä olevan pelihimon kitkeminen, vaan rahankeruu, kuten pelikoneiden sijoittelu osoittaa. Nyt pokerinpelaaj i e n pelintarjoajille maksamat rahat karkaavat ulkomaille. RAY:ta se tietysti harmittaa. Kieltolaki on perisuomalainen ratkaisu ikäviin ongelmiin, mutta valitettavasti se ei toimi internetin aikakaudella(kaan). Jos RAY aloittaisi oman pokeripalvelimen, saisi edes osan ulkomaalaisille peli?rmoille syydettävistä maksuista hyödyttämään suomalaisia. Niillä voisi auttaa sitten peliongelmaisia. Pokerikuume taitaa kuitenkin loppua ennen suomalaista nettipokeria. Juha Korhonen Pokerista voisi puhua kiihkottomasti Jylkkäri näki ja teki vuoden aikana monenlaista uutta. LEIKATTU TABLOID. Paperilehden reunoilta katosivat valkoiset reunukset heti vuoden alussa. Aiemmin vain Jylkkärin kaupunkinumeroa oli julkaistu samassa koossa. YLEISKOKOUS. JYYn puheenjohtaja kutsui Rentukkaan koolle neuvoa antavan yleisen kokouksen, kun Sandor Klapcsik keräsi 369 allekirjoitusta Kortepohjan ylioppilaskylän puhelinverkon säilyttämisen puolesta. Vuoden lopulla puhelinverkko päätettiin kuitenkin lakkauttaa. Huhtikuussa pidetty yleiskokous oli ensimmäinen laatuaan yli 30 vuoteen. JYLKKÄRIN VERKKOSIVUT. Lehden kotisivujen sisältönä oli useita vuosia vain toimituksen yhteystiedot ja näköislehti. Syyskuussa avatuilla sivuilla herätti kiinnostusta ja kommentointia erityisesti edarivaaleja pohtineen V. Vallattoman blogi. Verkkouudistuksen yhteydessä myös lehden ulkoasua päivitettin. SIVARILLE UUSI TIETOKONE. Uusi siviilipalvelusmies tuskaili ensimmäiset palveluskuukautensa työkoneensa takkuilua. Hymy valtasi Natanaelin kasvot, kun hän sai hallituksen entisen läppärin käyttöönsä. EDARIVAALIT. Voimakkaita tunteita herättänyt vaalitulos kiinnosti lukijoita. Jylkkärin verkkosivujen päivittäinen kävijäennätys rikkoutui kirkkaasti edustajistovaaleja seuranneena päivänä, kun sivuilla vierailtiin lähes 6 000 kertaa. Vuoden kohokohdat
T he w ri te r is a m emb e r o f JYY's bo a r d of ex e cu tiv e s . Marja Pietiläinen ONE OF THE REASONS why I'm waiting for Christmas is that I can sleep in, take it easy and be lazy, but it shouldn't go that way. We should always have a chance to chill out. It shouldn't be just a 'Christmas thing'. Christmas is not about getting assignments, shopping or cleanups done before it. Christmas is time to look back the year of 2009, spend time with people close to and celebrate Jesus. I WANT TO encourage you to think about the year of 2009. Did you achieve what you wanted? Have you been too stressed because of your goals? Have you had enough freetime and time for your loved ones? What could you do different next year to achieve your goals or to relief your stress? It is important to remember that life is not about doing things, being busy and looking good, even though sometimes it might look like it. I simply can't understand our society where doing matters more than who you are and where people even tend to de?ne themselves just by doings. It seriously doesn't matter, if some of the assignments didn't go well this year, if there wasn't enough time for all of the important meetings, sport or healthy eating. Life is about living to the fullest every day. It is about having time for our neighbours as well as for ourselves. IT IS NECESSARY to put values to the right order so that the busy life stays in control. I'm sure that it's not trendy to be burnt out so watch out yourself! Your loved ones wouldn't want that either. Besides, you might feel yourself happier and more satis?ed with the results if you do less than earlier. So concentrate on the essential things and leave the rest. Hopefully next year we could compete in loving instead of doing if we have to compete at all. THIS CHRISTMAS, maybe the best gift you could give for your loved one and yourself is a gift of caring wrapped in the form of listening and freetime. Next year you could probably spend more time with your loved ones and yourself and less time with your books. Merry Christmas and a Happy New Year 2010. The best gift JYYPÄÄ Have you had enough freetime and time for your loved ones? ” Marja Pietiläinen 7 Ikinuori, 75-vuotias Toivo Tehokas neuvoo tällä palstalla nuorta polvea tietokoneiden ja sovellusten käytössä. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen: palvelupiste@jyu.?. HEI! OPTIMAAN kirjautuessa tulee error-viesti, että käyttäjätunnusta ei muka ole olemassa. Pääsen kyllä yliopiston koneille ja webmailiin. Miksi Optima ei hyväksy mun tunnusta? Tahtoo verkkokurssille HEI VAAN! Jos tunnus toimii ADverkossa ja webmailissa, se kyllä toimii Optimassakin. Syötit ehkä tunnuksesi väärään paikkaan tai valitsit väärän organisaation. Klikkaa Optiman etusivulla hakanapista. Valitse pudotusvalikosta Jyväskylän yliopisto. Tämän jälkeen pääset varsinaiseen kirjautumisnäkymään, johon voit laittaa yliopiston käyttäjätunnuksesi ja salasanan. Lopuksi sinun tulee vielä hyväksyä käyttäjätietojesi liittäminen Optimaan Shibboleth login -sivulla. Erilaiset kirjautumisvaihtoehdot voivat hämätä. Muistisääntönä voi pitää, että aina jos näkee haka-kirjautumisnapin, käyttää sitä. Lisää tietoa osoitteessa www.jyu.?/thk/ohjeet. Toivo Tehokas, THK VINKISTÄ VAARI IR T O K U V A Markku Andersson keskittyi tiistaina 1. joulukuuta Shellin ja Nokian hallituksen puheenjohtajan, Jorma Ollilan viisauden sanoihin ennen tämän pitämän Martti Ahtisaari -luennon alkua. Ollila kehotti yliopiston päärakennuksella pidetyllä luennollaan yliopistoja panostamaan yrittäjyyskasvatukseen ja koko yhteiskuntaa asennemuutokseen. Lisäksi Ollila kaipasi yliopistojen rahoituksen kehittämistä niin, että se kannustaisi erikoistumaan. Tutkintojen määrää on korostettu liikaa, nyt pitäisi panostaa laatuun. Ollila peräänkuulutti keskusteluun ennakkoluulottomuutta. ”Lukukausimaksutkaan eivät saisi olla tabu, mutta ei mulla ole tähän mitään suurta viisautta. Maksuton koulutus on ollut Suomen vahvuus, ja arvostan suuresti tätä tasa-arvoista järjestelmäämme”, aikanaan ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajana toiminut Ollila sanoi. Lisäksi Olilla linjasi, että Suomessa on liikaa pieniä yliopistoyksiköitä. N ATANAEL S INISALO Läsnäolopakko kasvattaa suosiotaan Yhä useammassa oppiaineessa vaaditaan sataprosenttista läsnäoloa opetuksessa. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta huomauttaa keskiviikkona 2. joulukuuta julkaistussa kannanotossaan, että vaikka opiskelun tulisikin olla pääasiallisesti täysipäiväistä, pakollinen läsnäolo on ongelmallista esimerkiksi töissäkäynnin kannalta. JYY peräänkuuluttaa uusia tapoja opetuksen suunnitteluun. Se tulisi aloittaa hyvissä ajoin, jotta opiskelijat voivat tehdä opintosuunnitelmansa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. JYYn mukaan on virheellistä olettaa, että opiskelijoiden elämä pysyisi koko opiskeluajan staattisena ja mahdollistaisi täydellisen läsnäolon kursseilla, joille on jo ilmoittauduttu.
K un liittokokouksen ääntenlaskijat palaavat saliin, Minna Hautamäki puristaa Hennamari Toiviaista kädestä. Suomen ylioppilaskuntien liiton ensi vuoden hallituksen vaalin tulos on selviämässä. Jännitettävää ei ole, sillä Toiviainen – Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan ja Keskustaopiskelijoiden ehdokas – on jo ennen äänestystä kertonut luopuvansa kunniasta. Toiviaista haastatteluhuoneesta toiseen saattaneen JYYn pääsihteerin ilme on silti odottavan vakava. Kun sali pian puhkeaa suosionosoituksiin, se on häviäjälle kova paikka. J oka vuosi Espoon Korpilammella järjestettävä SYL:n liittokokous päättää monimutkaisista kysymyksistä. Se on liiton korkein päättävä elin, joka linjaa millaiseen edunvalvontaan noin 135 390 opiskelijan ylioppilaskunnan jäsenmaksussaan maksama, ensi vuonna 4,90 euron suuruinen SYL-osuus käytetään. Tänä vuonna summalla on saatu ainakin 18 lausuntoa ja 27 kannanottoa, tiedotetta tai kommenttia. Ensi vuoden toimintasuunnitelmassa tähdätään – kuten aina – opintoja ateritukien korottamiseen. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö halutaan avata ammattikorkeakouluopiskelijoille ja maksuton koulutus säilyttää. Ne ovat kaikki tärkeitä asioita. Silti kalsea kokoussali sähköistyy aivan toisella tavalla aina, kun hallitusvalintoja edes sivutaan. ”Tyrkyille” ja heidän tukiryhmilleen liittokokous on 48 tunnin tauoton rutistus spekulointia, kähmintää ja lehmänkauppoja K aikki on alkanut tietenkin paljon aiemmin. JYYn edustajisto äänesti jo lokakuussa kahden hallituksensa jäsenen, Toiviaisen ja Vasemmisto-opiskelijoiden SYL-tyrkyksi päätyneen Heidi Hummastenniemen välillä. Toiviainen sai JYYn tuen, mutta samalla edustajisto päätti, ettei se osallistuisi liittokokouksessa käytäviin neuvotteluihin. Se tarkoitti jyväskyläläisten asemien heikkenemistä ja muiden ”periferiaylioppilaskuntien” suututtamista. Pienet pääkaupunkiseudun ulkopuoliset ylioppilaskunnat, kuten Oulu, Joensuu ja Kuopio näet pyrkivät pelaamaan yhteiseen pussiin: yhteisellä äänipotilla hallitukseen voi saada muutaman oman ehdokkaan. Vaikka JYYllä ei pariin vuoteen ollutkaan kuin muutama sitoutumattomien ääni neuvoteltavanaan, riveistä lipeämistä ei katsota hyvällä. Erityisesti Toiviaisen tilanne näyttää jo etukäteen heikolta: Keskustan Opiskelijaliitto tukee kahta ehdokasta, joista toinen on Oulusta. Ja oululaisilla on ääniä kaupan. E i sillä, että yksin kähminnän uskottaisiin ratkaisevan: hallitusehdokkaista valmistetaan suosituksineen, valokuvineen ja myyntiteksteineen tyrkkyfaksi, joita luetaan tarkkaan puoli viiden aikaan perjantai-aamuna Jyväskylästä lähteneessä liittaribussissa. ”Tää on päiväkotihenkinen”, analysoidaan oululaisen Ville Impiön sinipalloista faksia. Helsingin kauppakorkeakoulun puheenjohtajatyrkyn Matti Parpalan faksin suosittelijoissa on myös rehtori Eero Kasanen, joka kertoo ”ulkoistaneensa yliopiston johdon Matille”. Se herättää väsyneissä liittokokousedustajissa hilpeyttä. ”Kylterit on just tämmöisiä!” Eri ryhmät tunnistaa helposti myös kokoussalissa: helmikorujen ja pikkutakkien tiivistymä on yhdellä penkkirivillä, rastatukkien toisaalla. Kaikilla on tosin nykyisin kannettavat tietokoneet. Niiden välillä käy täysistunnossa kiihkeä suihke: kuka on selvästi salaa kokoomuslainen, kuka menee lukkoon illan haastatteluissa? I ltakymmenen jälkeen neljän – periferian, poliittisten, sitoutumattomien sekä teekkareiKun ylioppilasliike valitsee joukostaan tulevan nauttiva Suomen ylioppilaskuntien liiton liitto Teekkarien ja kyltereiden haastatteluhuoneessa Hennamari Toiviaisen pitää muun muassa valita ydinvoiman ja sähkön väliltä sekä arvioida, kuinka monta kuljettajaa on Lontoon metrossa. Heidi Hummastenniemi kuuntelee, kun Vasemmisto-opiskelijat esittävät häntä salin edessä ehdokkaakseen SYL:n hallitukseen. Lopulta Hummastenniemeä äänestää vain neljä: omat ovat kaupanneet äänet toisenlaiselle hallituskokoonpanolle. Perjantaina 20. marraskuuta maratonäänestykset ovat vasta alussa, kun Joh tämään sähköisiä äänestyskapuloita, ja käytti liiton linjapaperin sorvaamisee Tuskaa te Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallitustyrkyillä on tukena omat pehmolelut. Niklas Piiparisen turvana on Milhouse.
n vuoden keihäänkärjet, joku aina haavoittuu. Legendaarista mainetta okokous on järjestön hallitukseen haluavalle ylimittainen ja piinaava työhaastattelu. Teksti ja kuvat: Marja Honkonen hanna Pietiläinen nostaa punaista lappua hallituksen pohjaesitystä vastaan. Lauantaina liittokokous siirtyi käyten miltei yhdeksän tuntia. emppuradalla Emma Böös onnittelee juuri SYL:n puheenjohtajuuden voittanutta poikaystäväänsä, Helsingin kauppakorkean ylioppilaskunnan Matti Parpalaa. den ja kyltereiden – haastatteluhuoneiden välillä alkaa vaeltaa tyrkkyjä tukijoineen. Viimeksi mainittujen haastatteluhuone muistuttaa nyrkkeilykehää: kysymyksiä satelee pöytäringin reunoilta summittaisessa järjestyksessä. Osa ei liity tulevaan hallitustehtävään mitenkään. Muissakaan huoneissa ei tosin ehdi keräämään ajatuksiaan kysymysten välillä. ”Jostain alitajunnasta ne tulevat”, Toiviainen sanoo vastauksistaan. Aikataulun puolesta Toiviaisella käy tuuri: huoneet ovat peräjälkeen ja urakka ohi tunnissa. Joitakin tyrkkyjä haastatellaan yöyhteen. Suoritusta kerrataan vielä pääsihteeri Hautamäen kanssa. Toiviainen on tyytyväinen ja lähtee kuulemaan Keskustaopiskelijoiden neuvottelu-uutisia. Samaan aikaan periferiahuoneessa aletaan laskea, montako ehdokasta hallitukseen voidaan diilata. JYYn edustajat poistuvat salista – tähän osuuteen ei edustajistolta saatu lupaa osallistua. A amupalalla ilmeet ovat tyhjiä. Illalla vielä varsin hyväntuulinen Toiviainen on nyt vakava. Neuvottelutilanne tuntuu arvaamattomalta. Tunnelma käy yhä kärsimättömämmäksi, kun poliittisen linjapaperin käsittelyyn menee odottamattoman kauan, aamuyhdeksästä iltapäiväviiteen. Salissa liikkuu levottomia huhuja: yhden mukaan Keskustaopiskelijat aikovat keskittää äänensä oululaiselle Impiölle. Se on valitettavasti totta. Pian vaitonainen Toiviainen tulee kysymään Hautamäeltä, mikä olisi oikea kohta ilmoittaa, ettei olekaan käytettävissä hallitukseen. K uuden jälkeen liittokokouksen puheenjohtaja päättää muuttaa esityslistan järjestystä: puheenjohtajavaali käydäänkin jo aiottua aiemmin. Pääsihteeri Hautamäki patistaa Toiviaista salin eteen ilmoitustaan tekemään. Hallitusvaalia ei kuitenkaan pidetäkään vielä, vaan sitä ennen on monta asiakohtaa käsittelemättä. Toiviainen palaa paikalleen. Kun kauppakorkean Parpala vie puheenjohtajuuden heti ensimmäisellä kierroksella, kokousväen on enää hankala keskittyä. Kylterit eivät tahdo pysyä housuissaan, ja vihreät käskyttävät väkensä salista kriisipalaveriin. Äänestyskapuloidenkin kanssa temppuillaan. Puheenjohtaja vie asian nimenhuutoäänestykseen. Pääsihteeri Hautamäki hermostuu: kello lähenee jo yhdeksää ja tilattu bussi on odottanut tuntikausia. ”Tää ei ole todellista. Pitäiskö mun mennä kysymään, voisko tätä käsittelyjärjestystä vielä muuttaa? Mä lähden nyt kysymään.” L opulta päästään hallitusvaaliin. Kaikki ehdokkaat saavat vielä esittäytyä, Toiviaisen puheenvuoro on yhden lauseen mittainen. Ehdokkuudestaan luopunut palaa JYYn liittokokousedustajien joukkoon. Oululaiset ja keskustaopiskelijat kannustavat Impiötä isoon ääneen. Kun ääntenlaskijat astuvat saliin, kello on jo miltei yksitoista yöllä. Liittokokous hyräilee Star Wars -elokuvan Darth Vader -teemaa. Sali puhkeaa suosionosoituksiin: ehdokkaista neljä on saanut joko 22 tai 21 ääntä jo ensimmäisellä kierroksella – siis tismalleen äänikynnyksen yli. Aikamoista sattumaa. Läpimenneiden joukossa on Oulun Impiö. Toiviaista itkettää, mutta hän irrottaa kätensä Hautamäen puristuksesta ja siirtyy juhlivien keskustalaisten joukkoon. Keskustaopiskelijoiden pääsihteeri Ulla Hyvönen halaa Toiviaista ja itkee myös. Temppurata on tältä vuodelta ohi. Hallitukseen pyrkii myös pilaehdokkaita: Tampereen teekkarien tyrkyn faksin suosittelijoina on muun muassa ”nainen baarista”.
10 VAPAALLA KAMPUS KINO RENTUKKA Arabialaisessa hevissä käytetään tuplabasaaria. Ti 8.12. kello 19 Hayao Miyazaki: Laputa – linna taivaalla (Japani 1986) Kaivoskaupungissa työskentelevä Pazu pelastaa taivaalta putoavan Sheetan, joka on yläilmoissa leijuvan Laputan kruununperillinen. Sheetan kantama kiviriipus kumoaa painovoiman, ja Pazun unelma lentämisestä näyttäisi toteutuvan. Parivaljakon haaveiden tielle astuvat Sheeta jahtaavat monenlaiset Hayao Miyazakin tuotannosta muistuttavat konnat, kuten ilmarosvot ja agentit. Myyttinen Laputa-kaupunki ei saa joutua vääriin käsiin, joten tiedossa on huikea seikkailu. Miyazaki-klassikko! Ke 9.12. Tietovisa To 10.12. Stammtisch Pe 11.12. Tapahtumajärjestäjäkurssin lopputyö La 12.12. Ghetto Party: Solonen, Skill Street Entertainment Showcase (Livenä Are, Kristo, Hannes Hauska & LX-Beats) skillsreet.? Ma 21.12. Kauneimmat Joululaulut: Jyväskylän Seurakunta Keltinmäki-Kortepohja Englantia opiskeleva Maija Kalliokoski tuli myymään Ilokiven kirpputorille muun muassa vaatteita. ”Olen ollut monesti asiakkaana, mutta nyt tyhjens Kalliokoski etsii kirpputoreilta usein astioita. Ilokiven kirpputorin vahvuuksina Kalliokoski pitää sitä, että hintataso on pysyviä kirpputoreja halvempi j Äitien mukaan on helpompaa vähentää menoja kuin kasvattaa tuloja. Harmittavan usein säästäminen kuitenkin on vaivalloista ja noloa. Jylkkäri neuvoo, miten köyhäilet helposti ja tyylikkäästi. OPISKELIJANA rahasta on aina tiukkaa, ja rajumpi ilta baareissa voi tuhota loppukuun suunnitelmat. Keskimäärin korkeakouluopiskelijat tienaavat 733 euroa kuukaudessa. EU:n määrittelemä köyhyysraja on 750 euroa ja Tilastokeskuksen määrittelemä pienituloisuuden raja noin 1 000 euroa. Älä kuitenkaan syyllistä itseäsi, jos joskus innostut tuhlailemaan. Salli budjetillesi mahdollisuus antaa välillä myöten. Taloudenpito ei silti voi olla jatkuvaa joustoa. Ruoka muodostaa ison osan opiskelijan jokapäiväisistä menoista. Se on onneksi niitä asioita, joihin opiskelija voi helposti vaikuttaa. Yleensä alentamalla juuri ruokakuluja ruoan laatu paranee. Mikropitsat ja hampurilaiset ovat kalliita ja epäterveellisiä. Älä mene nälkäisenä ruokakauppaan! Siellä mieli ei tee bataattia, vaan lihottavaa lihapasteijaa. Tee ostoslista, jotta ostat sitä mitä tarvitset. Vertaile pienellä painettuja kilohintoja. Useimmiten pienet pakkaukset ovat kalliimpia kuin isommat. Pakasta loput tai kutsu kaveri kylään. Edellisen päivän ruuan lopuista saa tehtyä maukasta leipää sekoittamalla sekaan öljyä, jauhoja ja vettä. Kannattaa lisätä siemeniä tai vaikka maustaa. Erityisesti perunamuusi, kastikkeet ja riisi sopivat leiväntekoon. Ei maistu niin härölle kuin kuulostaa! Osallistu ylioppilaskunnan valiokuntiin, edustajiston kokouksiin ja harrastuspiireihin. Monissa paikoissa tarjotaan ilmaista syötävää. Kannattaa santsata ja syödä rohkeasti, usein vitsailu omasta ruokahalusta riittää tekemään tilanteesta hauskan. NYKYMUOTI antaa tällä hetkellä mahdollisuuden olla samaan aikaan muodikas, ekologinen ja taloudellinen: grunge on rentoa, eikä siihen tarvita kalliita materiaaleja. Opettele muokkaamaan ja korjaamaan vaatteita. Pienilläkin taidoilla saatat pelastaa vaatteen. Sen lisäksi, että osaat korjata vaatteita, voit tehdä niistä persoonallisia ja juuri omaan tyyliisi sopivia. Päivittäiseen käyttöön tulevien vaatteiden ostossa kannattaa panostaa laatuun. Laadukkaat vaatteet kestävät usein paremmin toistuvaa pesua. Älä osta vaatteita, jotka tarvitsevat erikoispesua. Kemiallinen pesu on sekä kallista että ympäristöä rasittavaa. Matkusta maalaismummon luokse ja mene siellä kirpparille. Löydät halvemmalla parempia ja hienompia vaatteita kuin kaupunkilaiskirppiksillä. PÄIHTYMINEN on oleellinen osa opiskelijaelämää – joidenkin mielestä liiankin. Alkoholi on kuitenkin Suomessa korkeasti verotettua. Alkolla on väkevien myyntimonopoli, eikä Suomesta löydy eurooppalaisia night shoppeja. Kerää kaveriporukka kokoon ja laittakaa kiljut porisemaan. Kilju ei ole hyvää, mutta se täyttää tehtävänsä. Tarvitset kiljun valmistukseen vain vettä, sokeria ja hiivaa. Järjestä kotisitsit kaveriesi kanssa, jossa laulatte snapsilauluja, suoritatte rangaistuksia ja juotte tietysti snapseja. Osallistu yhdistystoimintaan tai käy töissä. On tapana, että yhdistykset ja yritykset tarjoavat aktiiveille ja työntekijöille yleensä kesäjuhlat ja pikkujoulut. Näissä juhlissa baari on yleensä auki ja aloitteluviinaa tarpeeksi. Fiksu osaa säästää Seminaarinmäellä lauletaan Seminaarinmäen kauneimmat joululaulut lauletaan Jyväskylän kaupunginkirkossa keskiviikkona 9. joulukuuta kello 17–18. Tilaisuuteen kannattaa saapua ajoissa paikalle; pieni kirkko täyttyy nopeasti.
11 Juha Korhonen KUN UUDET OPISKELIJAT saapuivat syksyllä kaupunkiin, konkarit opastivat heille ensimmäisenä, missä on parhaat bileet. Lisäksi tutorit ja muut vanhemmat opiskelijat muistuttivat kysymättäkin, että innokas löytää pirskeitä vaikka joka päivälle. Onhan niitä ollut: tupareita, illanistujaisia, sitsejä, etkoja, jatkoja ja niin edelleen. Mutta kuinka moni on käynyt kertaakaan muissa kuin oman porukan järjestämissä tapahtumissa? Enemmistö tuntuu pyörivän jatkuvasti kovin pienessä piirissä. Aina ei tutustuta edes vanhempiin saman alan opiskelijoihin, kun oma vuosikurssi on niin kiva. On ymmärrettävää, että saman oppiaineen myötä yhteisiä asioita, kiinnostuksenkohteita ja keskusteltavaa riittää. Silloin mennään kuitenkin metsään, kun muusta ei osata puhua, eikä toisen alan ihmisiä haluta edes nähdä. SISÄSIITTOISUUS on epäilemättä globaali ilmiö, mutta Jyväskylän yliopistolla se korostuu. Fyysisesti matka Seminaarinmäeltä Mattilanniemeen ja siitä Jyväsjärven yli Ylistölle taittuu muutamassa minuutissa, mutta henkinen välimatka on kilometritolkulla pidempi. Ylioppilaskunnan edustajistossa puolueet, ryhmät ja oppiaineet sentään sekoittuvat, mutta kuulopuheiden mukaan edari vasta sisäänpäin lämpiävää porukkaa onkin. OULUN YLIOPISTOSSA, suuret, koko yliopiston kattavat opiskelijabileet olivat vuoden kohokohtia. Vappuna, laskiaisena, pikkujouluaikaan ynnä muulloin lipunmyyntijono kiemurteli satojen henkien mittaisina pääkampuksella. Paikalla oli pakko olla ajoissa, sillä parituhatta lippua myytiin äkkiä loppuun. Kyse ei ole pelkistä bileistä. Jyväskylässä koko ylioppilaskunnan yhteisiä tapahtumia järjestetään merkillisen vähän, ja niissäkin on yleensä vain muutama osallistuja. Toinen esimerkki Oulusta: siellä korkeakouluopiskelijat kisailevat keskenään paremmuudesta muun muassa lentopallon, sählyn, sulkapallon, gol?n, suunnistuksen, koripallon, pesäpallon ja puolenkymmenen muun lajin merkeissä. Täällä pelataan futispuulaaki, ehkä joskus harvoin jotain muutakin. Omassa ainejärjestössä on tietysti parhaiden bileiden lisäksi hauskimmat ja ?ksuimmat tyypit, viileimmät miehet sekä kuumimmat naiset. Siitä huolimatta niiltä huonompien naapuritiedekuntien tyypeiltä voi oppia jotain. Jopa humanisti liikuntatieteilijältä. K i r j oi tt aja on Jyl k k ä r i n toim it t a ja . JÄLKIKIRJOITUS Oma seura on parasta Kuinka moni on käynyt kertaakaan muissa kuin oman porukan järjestämissä tapahtumissa? ” Juha Korhonen M ARJA H ONKONEN sin kaapit itse niistä, mitä en käytä.” ja tavaroiden laatu parempaa. Jylkkäri ilmestyy vuonna 2010 kaikkiaan 15 kertaa. Numeroista yksi on Jyväskylän seudulle jaeltavia kaupunkinumeroita, joiden painos on noin 52 000 kappaletta ja kolme 8 000 kappaleen painoksen abinumeroita. Jylkkärin normaalipainos on 7 000 kappaletta. Ilmestymisaikataulu: Numero Deadline Ilmest. 1 to 7.1. ma 18.1. 2 (abi) ke 20.1. ma 1.2. 3 ke 3.2. ma 15.2. 4 (abi) ke 17.2. ma 1.3. 5 ke 3.3. ma 15.3. 6 (kaupunki) ke 24.3. ke 7.4. 7 ke 14.4. ma 26.4. 8 ke 28.4. ma 10.5. Kesätauko 9 ke 11.8. ma 30.8. 10 ke 1.9. ma 13.9. 11 ke 15.9. ma 27.9. 12 ke 6.10. ma 18.10. 13 (abi) ke 20.10. ma 1.11. 14 ke 3.11. ma 15.11. 15 ke 24.11. ma 6.12. Mainokset myyvät myös ensi vuonna RC Kustannus / Karel Christensen p. 044 5000 450 karel.christensen@rckustannus.fi sekä Pirunnyrkki Oy p. 02 2331 222. Varaa tilasi jo nyt! www.jylkkari.fi ASUMISEN energiakulut koostuvat useimmiten sähköja lämmitysmaksuista. Kodin kuluttamasta energiasta puolet menee lämmitykseen ja viidennes lämpimään veteen. Suurin osa opiskelijoista asuu yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa kerrostaloissa. Kilpailuta sähkösi. Vertailuja voit tehdä esimerkiksi Energiamarkkinaviraston sivuilla. Asu kämppiksien kanssa, silloin kuluja on jakamassa useampi. Useamman kämppiksen kanssa hermot eivät välttämättä mene yhtä nopeasti kuin yhden kanssa asuessa, sillä henkilökohtaista vapautta on enemmän. Älä asu korvessa. Asuminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja keskustan tuntumassa jättää enemmän rahaa muuhun käyttöön, kun matkoja voi kävellä ja pyöräillä. Autolla ajaminen on kallista, junttia ja epäkäytännöllistä. Kyösti Hagert Jyväskyläispianisti Euroviisuihin Jyväskylässä musiikinopettajaksi opiskellut Antti Kleemola haikailee Suomen edustajaksi Euroviisuihin. Kleemola on tehnyt paljon herkkiä poprock-kappaleita muun muassa Katri Ylanderille, Laura Voutilaiselle, Jipulle, Yölle ja Paula Koivuniemelle. Kleemola on julkaissut myös kaksi sooloalbumia. Pianisti-laulajan euroviisukappale Sun puolella on kuunneltavissa Yleisradion verkkosivuilla. Siellä kuunneltavissa ovat myös 14 muuta euroviisuehdokasta. Suomen karsinnan ?naali on tammikuussa. Ensi vuoden Euroviisut järjestetään Norjassa. Mediamaksu nosti opiskelijat kapinaan Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta järjestävät mielenosoituksen mediamaksua vastaan torstaina 10. joulukuuta. Lähdöt mielenosoitukseen tapahtuvat Sepänaukiolta ja Seminaarinmäeltä kello 12, ja kulkueet suuntaavat Kompassille. JYYn hallitus pitää mediamaksun suuruutta kohtuuttomana suhteessa opiskelijoiden maksukykyyn. ”175 euron suuruinen mediamaksu ei huomioi pienituloisia opiskelijoita, ja se kuormittaa entisestään opiskelijoiden taloudellista ahdinkoa”, kannanotossa todetaan.
12 ARVIOT ARVIOT Juha Hurme: Puupää Teos Näyttelijä N kiertää usean vuoden ajan ympäri Suomea esittämässä monologinäytelmää Puupää, joka tuo puunrankojen muodossa näyttämölle Esa Pakarisen, Masa Niemen ja kumppaneiden traagisen tarinan. Samalla hän pitää päiväkirjaa ja kirjoittaa esseitä muun muassa urheilusta, ?loso?asta, älyvapaista rockyhtyeistä ja Volter Kilven veljestä. Sitten N katoaa. Juha Hurmeen toinen romaani Puupää kokoaa muistivihkojen ja kirjeiden kautta N:n muotokuvan. Katkemallinen teos on siihen upotetun Puupäänäytelmän tapaan yhden eetoksen teksti, jossa äänen saavat useat puhujat. Se on faktan ja ?ktion yhteen nitova anekdoottikollaasi, johon draama synnytetään kehyskertomusten avulla. Ytimessä ovat yksittäiset havainnot ja sattumukset, joiden sommitelma alkaa resonoida ja synnyttää uusia merkityksiä. Niin kuin Hurmeen ensimmäisen romaanin, teatteriryhmä Yövieraiden kommelluksia ja hikikarpaloita kuvaavan Volvo Amazonin, myös inspiroivan Puupään matkaan liittyy ilolla. Seura on kaikkea muuta kuin puisevaa. Rauli Karjalainen ”Inspiroiva romaani katoavasta näyttelijästä.” Jyrki Vainonen: Tornit Tammi Tornit on kirjailijana, suomentajana ja sanataiteen ohjaajana tunnetun Jyrki Vainosen kolmas romaani. Se on sadunomainen fantasiatarina, jossa päähenkilö Henrik ajautuu tulvan mukana yllätyksellisiin maailmoihin yrittäen samalla irtautua äitinsä otteesta – tuloksetta. Teoksen voi nähdä teemoiltaan itsen etsimisen ja kieltämisen kehämäisenä prosessina. Synkkä lintu, jota Henrik on lapsuudessaan pitänyt vankinaan, vapautuu, villiintyy ja vahvistuu vähitellen. Linnun voi nähdä Henrikin minuuden mustana kohtana, varjona, josta hän mielellään konstruoi erillisen hahmon. Teos nostaa esiin myös joukkomurhiin johtaviin ideologioihin sekä ihmisen seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja esineellistämiseen liittyviä ongelmia. Tornit on aiheiltaan ja juonenkäänteiltään koukuttava teos, mutta kieli luo arkisuudessaan kontrastin mielikuvituksellisuudelle. Teoksen kertojina vuorottelevat Henrik ja hänen kuollut äitinsä, mutta kuitenkin kertojien äänet ovat keskenään huomattavan samankaltaisia. Lukija jää kaipaamaan sitä, että äänissä kuuluisi kertojan persoona, ei ainoastaan historia tai nykyhetki. Mirka Korhola ”Koukuttavan arkista fantasiaa.” A Ralli-Olga: Sielu kurtulla Ralli-Olga -yhtyeen esikoislevy Sielu kurtulla on kuin pussi vaahtokarkkeja: muutama kappale tekee päivästä soman sokerisen, mutta koko satsi saa olon vähän ällöksi. Alkulevystä pelkällä haitarilla säestetty laulu tuntuu vielä raikkaalta, mutta loppua kohti korvat huutavat edes bassoa mukaan kokoonpanoon. Löytyy levyltä tosin kaikenlaista raaputinta ja kilkutinta quirosta lusikoihin. Ei sillä, etteivätkö jyväskyläläissiskosten Saara ja Ulla Laukkasen pikkunokkelat sävellykset sopisi minkä tahansa pienen budjetin ”hyvän mielen elokuvan” ääniraidalle. Parhaimmillaan Ralli-Olga lienee kuitenkin livenä. Erityiskiitos kuuluu puhtaasta laulusta Milkshakekappaleessa, jossa Vexi Salmen Carolalle muunteleman ahvenanmaalaisen kansansävelmän sanoista löytyy yllättävä aasinsilta Kelisin r&b-biisiin. Marja Honkonen ”Söpöyden multihuipentuma.” Ricardo Caliente: Panpipes Play Boney M (Elap Music 1999) KUKAAN KESÄISEN Suomen kaupunkeja kiertänyt ei liene välttynyt inkabändeiltä, jotka soittavat El Condor Pasaa maalaismarkkinoilla yhtä ahkerasti kuin pelimannit viulua sata vuotta sitten. Teknologian kehityksen myötä inkayhtyeiden ainoa perinteinen instrumentti saattaa olla panhuilu, jolla on helppo soittaa tunnistettavasti eteläamerikkalaisten kansansävelmien melodiat. PANHUILUN, vanhan kansansoittimen, siirtymisestä viihdemusiikki-instrumentiksi saadaan kiittää lähinnä romanialaista George Zam?ria, joka kiersi ja levytti soittimen kanssa ahkerasti 1970-luvulla. Romanialaiset ovat pitäneet Suomessakin panhuilun lippua korkealla, sillä esimerkiksi lapsitähti Stefan myi hurjasti panhuilulevyjä 1990-luvun alussa. PANHUILU SOPII pehmeän äänensä ansiosta hyvin ravintolamuzakin soolosoittimeksi, joten se on viime vuosikymmeninä vakiintunut erilaisten easy listening -versioiden instrumentiksi. Mielenkiintoisia asioita tapahtuu silloin, kun sitä yritetään käyttää muissa musiikkityyleissä, kuten tässä tapauksessa diskomusiikissa. Panpipes Play Boney M -levyllä ilmeisesti tanskalaiset muusikot tulkitsevat saksalaisen eurodiskoyhtyeen Boney M:n suurimpia hittejä. Kuudentoista kappaleen joukkoon mahtuvat niin Rasputin, Ma Baker, Rivers Of Babylon kuin Sunnykin. Hitaammissa kappaleissa panhuilu toimii jotenkuten, mutta nopeassa tempossa kokonaisvaikutus jää vaisuksi. LISÄKSI kuudentoista panhuilukappaleen kuunteleminen putkeen on kärsimys. Levy suo kuitenkin kansiteksteissään ilonhetkiä, sillä kansivihossa kiitetään aalborgilaista Alfred Christensenin musiikkikauppaa panhuilujen lainaamisesta. Kuulijassa herättää huomattavaa luottamusta huomata, että yhden soittimen ympärille rakennetun teemalevyn tekijät eivät itse edes omista kyseistä soitinta. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. DIVARIN HELMI Inkojen kutsu A Tuuve Aro: Yöstä Aamuun WSOY Jos on juuri eronnut parisuhteestaan ja tuntee olonsa rikkinäiseksi, Tuuve Aron Yöstä aamuun lohduttaa mustalla huumorillaan. Teoksen päähenkilö Saara tapaa vinksahtaneita ihmisiä: nainen saattaa maksaa 50 euroa siitä, että joku makaa hänen päällään. Yhteistä romaanin hahmoille on hyväksynnän etsintä. Helsinkiläisen elokuvakriitikon ja kirjailijan toinen romaani kertoo koskettavasti erosta ja rakastamisen vaikeudesta: kun toinen katoaa elämästä, arjen tuttu pohja häviää. On osattava päästää irti. Teemat eivät ole järin uusia, mutta absurdit kohtaamiset tekevät teoksesta tavallisuudesta poikkeavan. Kun Saara tulee romaanin alussa ulos kantapaikkansa naistenhuoneesta, hän ei enää näe kihlattuaan Mikaelia. Vastaan tulee vain punertavaviiksinen mies. Saara muistelee ja etsii Mikaeliaan koko romaanin ajan. Kerran hän näkee kihlattunsa bussista ja pysäyttää tämän. Aurinko häikäisee Saaran, hän ei tunnista miestään. Näin Aro kuvaa konkreettisesti, kuinka erilleen Saara ja Mikael ovat kasvaneet toisistaan. Romaanin lauseet ovat lyhyitä mutta paljonpuhuvia. Aron maailma hohkaa outoa valoa. Teoksen nimi sopii sen teemoihin. Pimeydestä valoon kulkeminen on kuitenkin kliseinen vertauskuva, ja aamu kovin perinteinen symboli uudelle alulle. Tiina Saari ”Outoa valoa.” A
IN ENGLISH NEWS in BRIEF Finnish Santa Claus receives over 600 000 letters every year from over 150 countries. Each Nordic country claims Santa's residence to be within their territory. Wikipedia 13 Finland is famous of many things: Aurora Borealis, reindeer, Santa Claus, Juhannus, a rich culture, and winter: including the snow and the freezing cold. MANY FOREIGNERS have never experienced a winter like the Finnish one, and it's not always clear what to expect. Therefore, this report will present some tips how to react to the cold and the snow. Tuomas Roininen, student of the Masters program in Digital Culture, has also lived in Japan and UK for some time, so he is very familiar with the differences in weather and culture. ”The secret is to enjoy every aspect of it – the good and the bad”, he explains. ”If you try to get the best out of everything, it works out for the best in the end. YOU SHOULD HOPE the winter will be a white one. When there is snow, there are so many games and activities that can help you enjoy the winter properly. The most popular winter sports in Finland include skiing, ice skating, ice hockey, and there is the ski jump, but that is not something anyone can learn fast. There is a ski resort 4 km from downtown Jyväskylä, in Laajavuori When the lake freezes, it is possible to ice skate or even just to walk over it, calmly. Either way, it is a great experience, even more if you come from a country where there's no snow. ”If you have the chance, go to Lapland. Not the touristic one, in Rovaniemi, but the real up, as far north as you can”, Roininen says. ”We used to have a cottage 4 km from Norway, still in Finnish territory, and the time we spent there is something I will never forget. It is a different world, very hard to explain, but everyone should experience it someday. There you can surely see the Aurora Borealis, although it is possible here too, but not that often. And the natural life there is one of a kind. Believe me; you don’t want to miss it”. Tuomas’ tip is a simple one. ”Enjoy yourself. Everything looks and feels better when you just relax and enjoy whatever comes. Don't ?ght it. Embrace it.” A good way to enjoy it is keeping oneself protected in proper clothes, so you can go outside and play. Layers are the secret. Wearing tights and long sleeve shirts under the pants and pullovers helps keeping one warm, without the necessity of too many layers. Christmas can be a pretty dif?cult time for foreigners, especially when they can’t visit their family, but here there are some nice tips to enjoy the Christmas holidays with fun and style. ”In Finland we have some pretty unique things here: the Christmas sauna, the ham, but it is mainly the same everywhere, it is all about spending time with the people you love”, Roininen says. THERE ARE, however, also many Finns who don’t really enjoy the cold and dark weather. One of them is Johanna Kinanen, a former student from Jyväskylä University of Applied Sciences (JAMK). Although she lived in Finland all her life, she hates the cold and dark weather and enjoys better the summer. ”I feel too lazy in winter. And I really feel the cold, so it can be quite annoying. Besides, I like when there is more sunlight. But there are some games I enjoy, when there is plenty of snow.” Most games she indicates are children’s activities, but still pretty nice for adults too. Kinanen says she loves is playing with ”pulkka”, a sledge for children. It can be a very fun game to slide downhill in small hills of snow or even bigger ones. And there are also snow ?ghts, snowmen, snow angels, snow shower and many other games that can be done to enjoy your time outside in cold weather. ”It is also nice to sit near the lake, by a wood ?re, cook sausages in it and just be there, talking to your friends. And the sauna can be a lot better with snow too. Walking outside after being in such a hot environment is great.” Tiina Jutila, student from JAMK. ”I'm actually quite anxious to make a big snowman. The snow can bring the child out of you, you are never to old to have fun”. Patty Toledo Celebrate Christmas in Lillukka Those who will spend Christmas in Jyväskylä and have no plans so far are welcome to celebrate the jolly season in Lillukka, Kortepohja on December 25th. No matter whether you're a exchange or degree student, you're invited to enjoy Christmas cookies, food from all over the world and a secret Santa. Further information can be found in Facebook with search word ”Christmas in Jyväskylä 2009.” Student Village chose new representatives The elections at the Kortepohja Student village are over and new representatives of the Tenants' Council have been chosen. Next year the villagers will be represented by Jarkko Kekki (26 votes), Panu Mäkinen (19 votes) ja Konsta Kalenius (17 votes) from the Kortepohja Values -list and Jarno Miettinen (9 votes) from the Punainen viiva (Red Stroke) -list. The Council of Representatives of the Student Union chose the additional ?ve members to the Tenants' Council in their meeting on december 3rd, when this paper was already in print. What to expect from winter When Tuomas Roininen was in England, he got used to snow being replaced with rain. ”It could be quite annoying sometimes. But I still tried to have fun and ended up swimming in the sea, in freezing waters, and it was great.” Being here for a year already, I must say winter is my favorite time of the year. Even though I come from Brazil, a place where the sun always shines, the snow and long nights bring out a very romantic side of me. They remind me of movie scenes where people were sitting in a log cabin, near the ?re place, drinking wine and eating sausages and talking about their lives. So my advice is the same as Tuomas Roininen's: enjoy yourself, have fun. Finland and the Finnish winter can be a unique experience, if you take the best out of it. Patty Toledo It's all about the romantic log ?res P ATTY T OLEDO English show at the planetarium The planetarium ”Kallioplanetaario” in Nyrölä, Jyväskylä will be organizing a special English-language show in Decemebr 29th at 1.30 pm. The cost of the show is 5 euros. Normally the shows at the planetarium are only in Finnish.
POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Ke 9.12. Before The Dawn + Blood-Stained + Sinamore. Pe 11.12. Stereo Monster. La 12.12. Jarkko Martikainen + Kauko Röyhkä + Samae Koskinen + Matti Johannes Koivu. Pe 18.12. Perinteiset ”Bar 68 joululaulut”. Poppari: Ma 7.12. Monday Club@Elina ja Matias. Ke 9.12. Quinteto Fuego. To 10.12. Jyväskylä Big Band. Pe 11.12. Timo Lassy Band + Jazzanova DJ set. La 12.12. J.Leino & Bluestroyers. Ma 14.12. Pop/Jazzlinjan workshop. Ma 14.12. Monday Club@Joni ja Johanna. Ti 15.12. JAOn lattaripaja. Ke 16.12. JAMK:n pop/jazz-linjan joulumatinea. To 17.12. Otra Vez. Pe 18.12. Constantine Plays Queensrÿche. La 19.12. Hamilton Groove. Ma 21.12. Eevan ja Tatun Joulukonsertti. La 26.12. Perinteiset Tapanin jamit. To 31.12. L´Ensemble Central Finlandais & DJ Chris Robin. Pe 1.1. Uudenvuoden jatkot. La 2.1. Uudenvuoden jatkot. Ilokivi: Pe 11.12. Hulinaklubi: Hälinen, Larjosto & Liinamaa. Pe 18.12. Salsa Chrystmas party. La 19.12. Anarkopunkhc-sessions. To 31.12. NS.klubin Uusi vuosi. To 31.12. Club Kaapin Uuden Vuoden bileet. Vakiopaine: Ke 9.12. Oblivion. La 12.12. Kirpputori. Su 13.12. Vakiovisa Pe 18.12. Matti Ekman & Ailamari Vehviläinen. Ke 30.12. Nikolai Blad ja Riku Keskinen. Red Neck: Pe 11.12. Marjo Leinonen & The Balls. Su 13.12. Duo Jaska & Paska. Pe 18.12. Samae Koskinen ja änen Taikabändinsä. Ti 5.1. Syvä Lohenpuna plays Deep Purple. Pub Katse: Ma 7.12. Jamit. Ke 9.12. Kea. To 10.12. Pub Katse Unplugged: Foto & Esko. Pe 11.12. Cardiac Catalyst + New Deadline. La 12.12. Dirty Dealers + Substances. Su 13.12. Jamit. Ma 14.12. Jamit. To 17.12. Pub Katse Unplugged: Simo Orpana soolo. Pe 18.12. Moonmadness. La 19.12. Crazy World. Su 20.12. Jamit. Ma 21.12. Jamit. To 24.12. Pub Katse Unplugged: Toivo Susi soolo. Pe 25.12. Avathar. La 26.12. Bloodred Sky. Su 27.12. Jamit. Ma 28.12. Jamit. Ke 30.12. Routaraja. To 31.12. Four Hoarsemen play Metallica. Pe 1.1. Used To Fuck People Like You In High School. La 2.1. Mötherhead. Su 3.1. Jamit. Ma 4.1. Jamit. Ke 6.1. Pepe Ahlqvist. To 7.1. No Sign Of Life. Jyväshovi: Ti 8.12. Jenna & Volga. Ke 9.12. Hannu Auvinen Group. To 10.12. Hannu Auvinen Group. Pe 11.12. Avec Kvartet. La 12.12. Kinojake. Ti 15.12. Juha Metsäperä & Resiina. Ke 16.12. Janne Laine & Iskuorkesteri. To 17.12. Janne Laine & Iskuorkesteri. Pe 18.12. Eija Koriseva. La 19.12. Nasma Team. La 26.12. Ami Co. Ti 29.12. Petri Hervanto & Onnenmaa. Ke 30.12. Japo & Jammarit. To 31.12. Eini & Boogie. Paviljonki: To 10.12. Finlanders & Seitsemän Seinähullua veljestä. Pe 11.12. Arja Koriseva. Ke 16.12. Rajaton Joulu 2009. To 17.12. Club for Five Rekiretki. Pe 18.12. Onnen kerjäläiset -musikaali. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: Alvar Aalto – Puun ulottuvuudet 5.11. alkaen. Jyväskylän Taidemuseo: Holvi: Piirrustuksia Jyväskylän Sihtola -kokoelmasta 11.12. alkaen. Raimo Reinikainen: Jälkiä, katkelmia. 11.12. alkaen. Keski-Suomen Museo: Meri Genetz – maalauksia 13.12. saakka. Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispukukeskus: Pikkukaupungin talvi, Suomen nukketaiteilijat 17.1. saakka. Different Stories 5.1. saakka. Yliopiston kirjasto: Kauneimmat koululaulut 31.12 saakka. Keski-Suomen luontomuseo: Kuka, mikä, mistä? Hannu Ahosen arvoituksellisia luontokuvia: 31.12. saakka. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Viiru ja Pesonen: To 10.12. La 12.12. Pe 18.12. Reviisori: Pe 11.12. La 12.12. Ke 16.12. La 9.1. Pe 15.1. La 16.1. Fundamentalisti: Ke 9.12. Ulvova Mylläri: To 10.12. To 17.12. Ke 31.12. Pe 8.1. Pe 15.1. La 16.1. Niin kuin taivaassa: To 10.12. La 12.12. Pe 18.12. Prinssi Ruusunen: Ma 7.12. Ti 8.12. Ma 14.12. Ti 15.12. Perinteinen Kuusijuhla: La 16.12. Huoneteatteri: Luulosairas: Pe 11.12. La 12.12. Su 13.12. Pe 15.1. La 16.1. Su 17.1. ELOKUVAT Kampuskino: Ti 8.12. Laputa – linna taivaalla. Elokuvakerho Toveruus: To 10.12. Pahan kosketus. To 17.12. Laulavan sadepisarat. 14 MENOT EVANKELISET OPISKELIJAT Asuuko sydämessäsi tosi Viisaus, elämän valo? Tule tutkimaan sydämen joulusiivousta kynttilänvaloon lauantaina kello 18.30 Lutherin kirkolle (Kansakoulukatu 5)! Tulossa syksyn päätös 12.12. Jeesus syntyy uudelleen? – Joulujuhlassa mukana So?an Talo, Petri Harju, Enkoreage, HannaH, Suora Yhteys ja Sinä! Olet tervetullut myös messuun kirkolle sunnuntaisin kello 12. *EXTRA* 13.12. messu on syksyn viimeinen, ja sen jälkeen on Lutherin kirkon joulujuhla, jossa lauletaan joululauluja ja syödään puuroa! HUOMAA, että kevään ensimmäinen teemailta on 9.1. Pilli, pulla ja Sinä – leivotaan suussa sulavaa kevään iltoihin, musisoidaan ja pelaillaan! Ensimmäinen messu on 10.1. Infoa muusta mukavasta Päiviltä, paivi.luukkainen@jyu.? tai osoitteesta www.sley.?/eo/jkl/ Lähetä järjestöilmoitukset osoitteeseen jylkkari-jarjestot@ lists.jyu.?. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden tarvittaessa lyhentää tai muokata ilmoituksia. MA 7.12. Kasvispapupata Lohipyörykät Chili con carne TI 8.12. Kukkakaalikeitto Rapeat kalapihvit Mangobroileri KE 9.12. Kasvisjouluateria Jouluateria Sitruunasei TO 10.12. Kasvishernekeitto, pannari Hernekeitto, pannari Broilerpyörykät PE 11.12. Punajuurikroketit Kalakeitto Kaalikääryleet MA 14.12. Bataattisosekeitto Kalaleike Jauhelihapihvit, tomaattikastike TI 15.12. Kasvispihvit, tomaattitimjamikastike Makaronilaatikko Nakkikastike KE 16.12. Kasvisrisotto Lohipurilaiset Lihakastike TO 17.12. Tomaatti-sipulipiirakka Yrttikala Riistapyörykät PE 18.12. Kasvisborschkeitto Päivän kala Broilerkastike Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalistat Opiskelijahinta 2,60 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,70 e, muut 5,50 e 10 kappaleen ruokaliput: opiskelijoille 25,00 e, jatko-opiskelijoille 47,00 e, muille 55,00 e. Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. JÄRJESTÖT LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 Ilokivi suljettu 21.12.2009 – 11.1.2010. Toivotamme asiakkaillemme Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2010!
Miikka Mäkelä kehitteli vuodessa pantomiimia ja tanssia sekoittelevan esitysmuodon, jolla hän voitti Suomen Talent -kilpailun. Jyväskylästä liikunnanopettajaksi viime keväänä valmistunut ”Motoriikka-Miikka” jatkaa tanssipedagogiikan opintoja Teatterikorkeakoulussa ja haluaa opettaa ihmisiä löytämään oman kehonsa ainutlaatuisuus. Kumarrus katutanssille 15. SIVUN KASVOT ”VANHEMMAT HUOMASIVAT, että oltiin aika aktiiviisia, varsinkin kaksi nuorinta poikaa kolmesta. He alkoivat viedä meitä futiskentälle, hiihtokisoihin, laskettelukeskukseen, uimahalliin. Poikia tuettiin, vietiin ja kannustettiin. Äiti vei pianotunneille myös, kun huomasi, että olen musikaalinen. Futis oli ehkä se juttu ala-asteella, mutta yläasteella se alkoi jäädä, kun en ollut kauheen maskuliininen äijäpoika. Pyörähommat alkoi kiinnostaa ja ajoin eka trialia. Kaikki muuttui 1996, kun tuli Ylen dokkari, jossa esiteltiin Helsingin Vartiokylän halli, missä Suomen huiput treenasivat freestylepyöräilyä. Ne teki tasaisella maalla temppuja ja mä olin ihan, että miten pyörällä voi tehdä tuollaisia juttuja? Naapurin avulla saatiin tapit pyörään ja pompittiin vähän takapyörällä. Kun sain ekan oikeen freestylepyörän, sitä tuli treenattua viis vuotta tosi aktiivisesti. Esiinnyttiinkin paljon kotiseudulla Vammalassa. ALOITIN Jyväskylän yliopistossa liikunnalla opiskelun vuonna 2003. Mun luokalle tuli poika, joka oli tanssinut paljon. Katoin, että toihan on hienoa. Olin jo lukion lopulla törmännyt breikkiin silleen, että treenasin jotain powermoveseja, mutta se oli enemmän semmoista voimistelujuttua. Varsinaisesti koen, että tanssi tuli mulle 2005. Jotenkin oivalsin, että siinä on keho, liike, musiikkia ja pääsee esiintyyn. Viimeinen niitti oli, kun yritin vähän sohia jossain, ja joku sanoi, että opettele tanssiin. Mua ei oo varmaan ikinä sattunut niin paljon. Sanoin itselleni, että määhän opettelen. Siinä tajusi, että jos tällä iällä haluaa jotain tehdä, siihen pitää nähdä vaivaa. Aloitin Jyväskylän Tanssiopistolla 2005. Menin ainoana miehenä 13–14 -vuotiaiden tyttöjen joukkoon street-tunnille. Treenailin paljon itsekseni poppingia sekä lockingia, ja aloin vähän opettaakin katutansseja. Sitten alettiin pyytää juttuihin, pääsin kivasti esiintyyn ja sain itsevarmuutta. Se oli tosi kivaa aikaa. Yksi merkkipaalu oli, kun pääsin kaupunginteatterille suurelle näyttämölle tanssimaan puhenäytelmään. Se oli vau, tuntui isolta jutulta. NÄIN KAKS VUOTTA sitten ekan kerran David Armandin Torn-pätkän Youtubesta. Olin ihan myyty. Sitä ennen oli ollut, että katutanssia vai nykytanssia, mutta sitten tajusin, että ei tarvi valita. Otan ton. Esitin Taiskan Moi moi vain -biisin liikunnan tanssiaisissa ekan kerran, siitä tulee tasan vuosi nyt. Jengi oli ihan ?iliksissä siellä. Isä on aina sanonut, että Miikalla on kyky tuoda iloa ja naurua ympärilleen. Sen on ehkä oivaltanut vasta ihan viime aikoina. Mä mietin, kun keväällä alkoi tulla Talentin mainoksia, että ei Talentti voi vielä tulla, tarvin ainakin vuoden treeniä. Tuntui, että pitäisi harjoitella pari–kolme vuotta, että sen sais tosi spesi?ksi. Eihän mulla ole mimiikkakoulutusta. Kaverit kannusti osallistumaan ja itsekin luotin esitykseeni, koska olen aina ollut tosi vaativa, mitä menen esittämään. Tässä oli oikeasti jotain. Media on tituleerannut mut joksikin pantomiimitaiteilijaksi. En väitä, että olen tanssija, koska minulla ei ole sitä k o u l u t u s t a , mutta teen näitä tanssijan valmiuksilla. Ois ollut kiva, jos mediassa ois käytetty tanssija-sanaa. Tämä on mun tapa muotoilla katutanssia erilaiseen aspektiin: hyödyntää ne lähtökohdat ja tekniikka sekä oma persoona. Jos mulla on tämmöinen naamavärkki, niin käytä sitä. Oishan tämä munkin matsku ihan erilaista, jos en ois katutanssia harrastanut. Arvostan hirveesti kaikkia extreme-alan harrastajia, joilla on oma keho ja oma väline ja ne pyörii maailmalla. Mitä sitä muuta elämässä tarvii oikeesti? JOS SANOTAAN, että ihminen on kadonnut luonnosta, niin ihminen on kadonnut myös omasta kehosta. Ihmiset haluais ilmaista itseään, mutta jotenkin tuntuu, että ne ois kauhean lukossa. Keholla voi tehdä ihan mitä tahansa, vaikka pelleillä tai olla huono. Kun puhutaan, että ole tyytyväinen kehoosi, niin tarkoitetaan sitä, mitä näet peilistä. Mutta mä en puhu sellaisesta, vaan että ihan oikeasti aistit sun kehosi. Sellaista yritän kertoa, että ihmiset tulisivat läheisemmäksi oman kehonsa kanssa. Opettelen tanssinopettajaksi, joten oon iloinein, että on tällainen tapa, jolla vois opettaa ehkä tanssija teatteri-ilmaisua tai molempia. Tätä voi tehdä monella tapaa: aikuisille, lapsille, tv:ssä, klubilla. Nyt olisi mahdollisuus tehdä paljon keikkoja, mutta en halua ihan puhki itteäni vetää. Oon myös ajatellut, jos lähtis opiskelemaan Keski-Eurooppaan tätä alaa. Edes lyhyen jakson. TÄÄ TUNTUU UPPOAVAN myös lapsiin, niin olisi kiva tehdä tätä lastenlauluihin ja lapset vois kokeilla itse. Mua on hirveesti pyydetty kouluihin opettamaan ja esiintymään. Se ois aika ovela tapa tuoda lapsille kehollisuutta ja tanssia. Tekee näin ja noin ja muutama askel, niin siitä saa tanssia, vaikka ei tarvi edes puhua tanssista.” Juha Korhonen toimittaja@jyy.? N ATAN AEL S INISA LO