Yli puolet eroaa Edaattorit vaihtuvat ilman vaalejakin. Uutiset 2 Maailmanmestari jumppaa nyt Kuokkalassa. Sivu 15 Tuulista tuli sittenkin liikunnanope Also foreigners are wanted. In English 13 Volunteering in Lutakko 26. LOKAKUUTA – 8. MARRASKUUTA 49. VUOSIKERTA NUMERO 12/2009 Siveysyliopiston loppu KESKIAUKEAMA
Edustajistosta puolet va JYYn 41 edaattorista 24 on eronnut kokonaan tai väliaikaisesti luottamustehtävästä. Edustajiston kokouksissa on tarvittu yli 60 eri varaedaattoria. JYVÄSKYLÄN ylioppilaskunnan edustajistossa on viimeisen kahden vuoden aikana istunut reilusti yli tuplaten porukkaa valittuihin nähden. Ylioppilaskunnan edustajistoon valittiin 41 edaattoria kymmenestä eri puolueryhmästä. Kaikkiaan päätöksiä on ollut tekemässä jo yli sata henkilöä, sillä varsinaisten edustajien poissaoloja on käynyt tuuraamassa yli 60 varaedaattoria. Kaksivuotiskauden aikana noin 50 edaattoria tai varaedaattoria on pyytänyt pysyvää tai määräaikaista eroa luottamustehtävästä. Koska edustajiston jäsenet ovat opiskelijoita, on väen vaihtumiseen paljon ymmärrettäviä syitä. Suurin osa eronneista on joko valmistunut, saanut vaalikelpoisuuden menettämiseen johtavia tehtäviä, muuttanut toiselle paikkakunnalle tai lähtenyt vaihtoon. JYYN EDUSTAJISTON puheenjohtajan Janne Pitkäsen mielestä poissaolot ja eroamiset tuovat haasteita, mutta eivät ole ylitsepääsemätön ongelma. ”Opiskelija ei välttämättä itsekään tiedä, milloin hän valmistuu tai saa töitä. On hienoa, että lähtee mukaan edarivaaleihin, vaikka ei välttämättä pysty olemaan koko kautta mukana.” JYYn pääsihteeri Minna Hautamäki on Pitkäsen kanssa samaa mieltä. ”Vaikka valmistuisit vuoden sisällä valinnasta, voit ehtiä saada paljon aikaan. Jos sen sijaan lähdet paikkakunnalta valinnan jälkeen heti joulu–tammikuussa, se on äänestäjien huijausta.” Vielä viitisen vuotta sitten poissaolot eivät olleet yhtä suuri rasite, sillä edustajisto valittiin vuosittain. Hautamäki ja Pitkänen eivät silti kaipaa menneitä. ”Yksivuotiskausi olisi taloudellisesti ja hallinnollisesti raskas koneisto pyörittää”, Pitkänen sanoo. ”Kahdessa vuodessa ehtii päästä syvemmälle toimintaan sisään ja edustajien tietomäärä kasvaa. Vuoden sykli olisi ongelmallinen myös siksi, että kuormittavaa vaalityötä olisi joka vuodelle”, Hautamäki kertoo. EDUSTAJISTON kokouksissa on istunut jopa edustajistovaaleissa 17. tai 18. varasijalle jääneitä ehdokkaita. Vaikka varaedaattorit ovat paikanneet kiitettävästi varsinaisten jäsenten poissaoloja, ei pitkäkään lista varavaihtoehtoja aina riitä. Esimerkiksi Grönionilla on ollut alkusyksyn ja viime kevään kokouksissa paikalla joskus vain kolme tai neljä edaattoria, vaikka vaalit voittaneella puolueryhmällä on edustajistossa kahdeksan paikkaa. Jyväskylän keskustaopiskelijoiden listalta valittujen edaattorien läsnäolo jää selvästi alle 50 prosentin. Kolmessa kokouksessa paikalla ei ole ollut ketään neljästä edustajistoon valitusta, vaan vastuun ovat kantaneet varaedaattorit. Esimerkiksi toiseksi eniten keskustaopiskelijoista ääniä saanut Giampaolo Martinotti oli 13 kokouksesta kymmenen kertaa pois, kunnes pyysi eroa muuton takia. Poikkitieteilijöiden kolmesta varsinaisesta edaattorista on tämän vuoden kokouksissa ollut paikalla vain Pirjo Sohlo ja hänkin vain kerran, ennen kuin lähti vaihtoon. Muista poikkitieteilijöistä Soile Koriseva valittiin ylioppilaskunnan hallitukseen jo ensimmäisessä edustajiston kokouksessa, joten hänen oli luovuttava paikasta. Heikki Kutinlahti vaihtoi paikkakuntaa viime vuonna. PUOLUEIDEN ääniharavista kuusi on jättänyt vaalikauden kesken. Nopeimmin pesti loppui hallitukseen valitulta Poikkitieteilijöiden Korisevalta. PresSuren Iiro-Pekka Airola joutui luopumaan luottamustehtävästä kahden kokouksen jälkeen siirryttyään Jylkkärin toimittajaksi. Kokoomusopiskelijoiden Jaska-Petteri Kunelius ehti olla 12 kokouksesta neljä kertaa paikalla, kunnes vaihtoi paikkakuntaa. Sekä Sosialistiopiskelijoiden Matias Huttusella että Kristillisten opiskelijoiden ääniharavalla Petteri Muotkalla oli seitsemästä kokouksesta yksi poissaolo ennen eropyyntöä. Demariopiskelijoiden Jonne Heikkisellä oli pari poissaoloa, kunnes hän lähti vaihtoon kauden lopulla. Jäljelle jääneistä neljästä puolueensa eniten ääniä saaneista edaattoreista Pörssi & Dumpin äänikuningas Joel Nissinen on ollut 16:sta kokouksesta yhdeksän kertaa poissa. Keskustaopiskelijoiden Saila Savelalla on seitsemän poissaoloa. Vähiten poissaoloja loppuun saakka jatkavista puolueidensa ääniharavista on ollut Maltillisen äärivasemmiston Oskari Rantalalla (1) ja Grönionin Paloma Hannosella (3). MINNA HAUTAMÄKI myöntää, että poissaoloja on kertynyt paljon. ”Olisi äänestäjien kannalta kunnioitettavaa, että oltaisiin paikalla.” Vaikka sitoutumista toivotaan, opintojen etenemistä pidetään edunvalvontaa tärkeämpänä asiana. Hautamäki toivookin, että opiskelijat lähtisivät rohkeasti mukaan ehdolle jo opintojen alkuvaiheessa. ”Edarivaaleihin lähtöä ei kannata odottaa viimeiseen opiskeluvuoteen asti. Edustajistossa tarvitaan niin alkukuin loppuvaiheessa olevia.” Pitkänen huomauttaa, että vaikka yliopiston edustajistovaaleissa äänestetään usein tuttua opiskelukaveria, kannattaa omaa ääntä silti miettiä muillakin perusteilla. Hautamäki toivoo aktiivisuutta äänestäjiltä myös vaalien jälkeen. ”Edustajiston kokoukset ovat avoimia. Siellä voi seurata, miten oma ehdokas tai ryhmä äänestää, ja pysyvätkö he antamissaan lupauksissa.” Juha Korhonen toimittaja@jyy.? JYYn edustajistovaalit 3.–4.11. UUTISET TULOSSA 26.10.2009 2 JYY ei enää ”suhmuroi” ääniään KESKUSTAOPISKELIJOIDEN Hennamari Toiviainen pyrkii Suomen ylioppilaskuntien liiton vuoden 2010 hallitukseen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajana. Toiviainen sai JYYn tuen edustajistolta äänestyksessä, jossa hän voitti Maltillisen äärivasemmiston Heidi Hummastenniemen äänin 19–10. Seitsemän edaattoria äänesti tyhjää. Myös Hummastenniemi aikoo kuitenkin pyrkiä SYL:n hallitukseen Vasemmisto-opiskelijoiden valtakunnallisen liiton tuella. Toiviaisen takana on JYYn lisäksi Keskustan opiskelijaliitto. Sekä Toiviainen että Hummastenniemi ovat JYYn hallituksen jäseniä. Niin ikään edustajiston päätöksellä JYY ei tänä vuonna neuvottele hallitusvaalin äänistä SYL:n liittokokouksessa. Osa ylioppilaskunnista ja poliittisista opiskelijajärjestöistä pyrkii ennen äänestystä sopimaan vaalin tuloksen keskenään epävirallisissa neuvotteluista saadakseen oman edustajansa hallitukseen. Kaikille sopivasta lopputuloksesta on perinteisesti ”suhmuroitu” läpi yön. SYL:n liittokokous järjestetään Espoon Korpilammella 20.–21. marraskuuta. Kollegio sai uudet opiskelijajäsenet Ylioppilaskunnan edustajisto on valinnut yliopistokollegion opiskelijaedustajat. Kollegiossa valtaa käyttävät ensi vuoden alusta alkavalla kaksivuotiskaudella Johanna Pietiläinen, Mikko Huhtiniemi, Joachim Kratochvil, Matti Tyynysniemi, Pirkka Pelttari, Aarne Töllinen, Kristiina Tamminen, Sami Tuori, Hanna Käyrä ja Sebastian Rytkölä. Kullekin edustajalle valittiin myös henkilökohtaiset varajäsenet. Kaikkiaan yliopistokollegiossa on 32 jäsentä, joista 12 on professoreita, 10 opetusja tutkimushenkilöitä sekä 10 opiskelijoita. Kollegio muun muassa valitsee yliopiston hallituksen ulkopuoliset jäsenet. GRÖNIONI 2 Touko Aalto 3 Fatim Diarra 4 Hannu Heikkilä 5 Nico Holmberg 6 Vesa Kaakkuriniemi 7 Konsta Kalenius 8 Ville Keiski 9 Teea Kortetmäki 10 Janne Koskenniemi 11 Veera Koskinen 12 Joachim Kratochvil 13 Janne Kumpulainen 14 Talvikki Lantela 15 Tommi Liinalampi 16 Harri Mulari 17 Mari Napari 18 Mirko Niittumäki 19 Harri Ollila 20 Petja Paakkinen 21 Kaisa Peltonen 22 Anni Pursiainen 23 Aarne Salmela 24 Noora Seila 25 Johanna Teräväinen 26 Teppo Torppa 27 Tero Uuttana 28 Niina Vihavainen 29 Marjukka Vilhonen 30 Mikko Väänänen 31 Johan Wahlström 32 Heini Wiik 33 Ville Wähäsilta 34 Kyösti Ylikulju 35 Antti Yli-Tainio DEMARIOPISKELIJAT 36 Antti Alaja 37 Karim Baccouche 38 Veli Hemming 39 Sameli Järvisalo 40 Leena Kaskivaara 41 Kia Kekki 42 Sonja Kekkonen 43 Hannupekka Kinnunen 44 Heidi Kirkonpelto 45 Jani Kokko 46 Olli-Pekka Koljonen 47 Sauli Korhonen 48 Anna-Leena Kärkkäinen 49 Mikko Laakkonen 50 Antero Lehmuskenttä 51 Joel Lehtonen 52 Nina Lindberg 53 Aleksi Lindell 54 Arttu Lähteelä 55 Mikko Mäkinen 56 Satu Naskinen 57 Katri Nokela 58 Anna Ojamies 59 Maria Oksanen 60 Sini Peltokorpi 61 Johanna Pietiläinen 62 Noona Pihlajaniemi 63 Liisa Piipponen 64 Ilkka Pohjalainen 65 Markus Pohjola 66 Mikko Punkari 67 Kati Rannanpiha 68 Riikka Rantanen 69 Hanna Sirén 70 Sonja Strömsholm 71 Kalle Sumelles 72 Juho Suortti 73 Virve Särkkä 74 Jukka Torikka 75 Maiju Tuomainen 76 Jukka Utriainen 77 Juha Ylitalo KRISTILLISET OPISKELIJAT 78 Emmi Ahonen 79 Maria Kozhinova 80 Outi Lyytikäinen 81 Suvi Maarit Makkonen 82 Lotta Mannila 83 Marja Pietiläinen 84 Riikka Suopellonmäki 85 Minna Syrjä 86 Piia-Maria Vidgren 87 Mikael Viitala PRESSURE 88 Samppa Erkkilä 89 Otto Hämäläinen 90 Elisa Kajaste 91 Jussi Karhunen 92 Saara Koho 93 Henna Lahti 94 Hanna Liimatainen 95 Lari Malmberg 96 Nina Moisio 97 Juho Takkunen 98 Sami Teppola 99 Matti Tyynysniemi PÖRSSI & DUMPPI 100 Kalle Aavikko 101 Ville Aavikko 102 Linda Hakasalo 103 Saara Hasu 104 Markus Hemminki 105 Jyri Hämäläinen 106 Sami Ilmavirta 107 Eemeli Jokinen 108 Anu Joukainen 109 Jonne Jääskeläinen 110 Juho Kankaala 111 Hanna Kauppila 112 Sanna Kauppila 113 Milla Kingelin 114 Kerttuli Koivisto 115 Peppiina Koskinen 116 Sini Kuhmonen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston vaalit Foorumi kaipaa keskustelijoita JYVÄSKYLÄN ylioppilaskunnan keskustelupalsta on avattu. Viestejä foorumille on tipahdellut jo jonkin verran, mutta lisää keskustelijoita kaivataan. ”Halusimme tarjota opiskelijoille lisäkanavan, jonka kautta voi tuoda ääntään kuuluville ja ottaa kantaa esimerkiksi valiokuntien toimintaan. Palstaa seuraamalla pysyy myös kärryillä siitä, mitä ylioppilaskunnassa tapahtuu”, JYYn tiedotussihteeri Kirsi Ahonen kertoo. JYYn toiminnan lisäksi foorumille voi kirjoitella myös muista opiskelijaa askarruttavista aiheista. Keskustelu käy jo vilkkaana muun muassa kimppakyyteihin liittyen. Palsta löytyy osoitteesta: www.jyy.?/forum.
3 LOKAKUUN ALUSSA järjestettynä Pimeänä päivänä Jyväskylän yliopisto pudotti sähkökulutustaan yhden päivän aikana 11 673 kilowattitunnin verran. Kulutuksen vertailukohtana oli sama päivä edellisellä viikolla. Karkeasti arvioiden säästöjä syntyi yhdessä päivässä peräti 900 euron verran. Mistä suursäästöt kiskottiin, yliopiston kiinteistöpäällikkö Esko Korhonen? ”Kyse oli kampanjasta, jonka tarkoitus oli saada ihmiset esimerkiksi sammuttamaan työhuoneen valot ja tietokone. Lisäksi vähennettiin kiinteistöjen valaistusta. Yliopiston sähkönkäytössä luonnollinenkin vaihtelu on suurta, mutta kampanjaan lähdettiin hyvin mukaan.” Aiotaanko säästötoimia jatkaa? ”Ilman muuta. Koko päivän ideana on tietysti se, että energiansäästöstä tulisi normaali toimitapa. Myös kiinteistöissä pyritään säästämään energiaa esimerkiksi liiketunnistimilla toimivilla valokatkaisijoilla: eihän sellaista huonetta tarvitse valaista, jossa ei ole mitään liikettä. Järjestelmät ovat kuitenkin aika kalliita. Toisaalta yliopistolla on paljon energiaa vieviä tutkimuslaitteita, kuten vaikka hiukkaskiihdytin.” Tietohallintokeskus on hankkinut järjestelmän, joka kytkee yliopiston verkossa olevat koneet pois päältä yöksi. Paljonko järjestelmällä on säästetty sähköä? ”Järjestelmässä on ollut vielä ongelmia: esimerkiksi Pimeänä päivänä koneiden piti myös käynnistyä itsestään aamulla, mutta se ei mennyt kuten piti. Kulutusvaikutus ei ole vielä selvillä, mutta kun järjestelmää hankittiin, laskettiin, että sillä voitaisiin saada jopa 200 000 euron vuotuiset säästöt.” Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? aihtuu kauden aikana Talonvaltauksesta rapsahti sakkoja Kolmetoista viime vuoden huhtikuussa yliopiston Polaari-rakennuksen vallannutta sai keskiviikkona 21. lokakuuta tuomion hallinnan loukkauksesta ja niskoittelusta poliisia vastaan. Jyväskylän käräjäoikeus tuomitsi kampuksen talonvaltaajille 20 ja 27 väliltä rikoksista riippuen, niin että kunkin sakot jäivät alle 500 euron. Kuuden vastaajan syytteet oikeus hylkäsi. Myös kaikki syytteet rakennuksen ja irtaimiston vahingoista hylättiin. Jyväskylän yliopisto ja Senaatti-kiinteistöt olivat vaatineet Polaari-rakennuksen tuhoista yli 30 000 euron korvauksia. Tyytymättömyys tuomioon pitää ilmoittaa seitsemän päivän kuluessa. Bussilippujen hinnat nousevat Muun muassa opiskelijoiden tuettujen bussilippujen hinnat noussevat ensi vuonna Jyväskylässä, sillä kaupungilla ei ole varaa tukea joukkoliikennettä entiseen tapaan. Kaupunginjohtaja Markku Anderssonin talousarvioesityksestä vuodelle 2010 käy ilmi, että joukkoja palveluliikenteen tuen kokonaissumma pysynee lähes samana. Kasvaneiden matkustajamäärien myötä tukisummaa on kuitenkin jakamassa suurempi joukko, joten yksittäisen lipun hinta tullee nousemaan. Jyväskylässä kirjoilla olevien tuloista lohkennee ensi vuonna isompi lovi myös kunnallisveroon, joka aiotaan nostaa 18,5:stä 19 prosenttiin. Korotus lisää kaupungin tuloja 8,5 miljoonalla. Lainaa kaupunki joutuu silti ottamaan lisää: ensi vuoden lopussa velkaa tullee olemaan noin 321 miljoonaa eli 2 463 euroa asukasta kohti. Kaupunginvaltuusto päättää veroprosentista 16. marraskuuta ja budjetista 30. marraskuuta. ? Pimeneekö yliopisto myös jatkossa? KYSYN VAAN N ATANAEL S INISALO 117 Kati Kukkonen 118 Tuomo Kuusinen 119 Kimmo Laaksonen 120 Toni Laukka 121 Juha Lintula 122 Joona Marjasalo 123 Iina Moukola 124 Sanni Parkkinen 125 Pirkka Pelttari 126 Johanna Pesonen 127 Samuli Pietiläinen 128 Ville Qvist 129 Eetu Rantakangas 130 Tommi Rautasalo 131 Miika Rautio 132 Riku Rissanen 133 Jukka Rytkönen 134 Kaisa Seppo 135 Riina Tolvanen 136 Aarne Töllinen 137 Valtteri Valpas 138 Hannu Vehniäinen 139 Mikko Viitamäki JYVIVA 140 Li-Ying Chan 141 Aki Filander 142 Ville Holopainen 143 Tytti Honkanen 144 Iiris Hosia 145 Heidi Hummastenniemi 146 Sanna-Mari Jalonen 147 Susanna Kaartinen 148 Joel Kaitila 149 Anna-Mari Kaján 150 Anna Kallunki 151 Ida Kauppinen 152 Matti Lahdenmäki 153 Sebastian López-Lehto 154 Ville Luoma-aho 155 Jarno Miettinen 156 Päivi Oikari 157 Joose Oratuomi 158 Ville-Veikko Pulkka 159 Oskari Rantala 160 Marleena Repo 161 Mirjam Reponen 162 Jukka Ruokanen 163 Aino Sirén 164 Veli-Matti Österberg KOKOOMUSOPISKELIJAT 165 Ali Abdulla 166 Hennariikka Andersson 167 Antti Franssila 168 Zachris Haaparinne 169 Saara Halonen 170 Eetu Heiska 171 Heli Hietanen 172 Elina Hölttä 173 Mikko Iltanen 174 Laura Juhola 175 Maria Juka 176 Saara Karasvirta 177 Tuomas Kokko 178 Juho Kriivarinmäki 179 Camilla Kurki 180 Elisa Lehtinen 181 Jere Lehtinen 182 Jani Lehtonen 183 Teppo Leinonen 184 Antti Liimatainen 185 Maiju Markkanen 186 Laura Mäkinen 187 Andrei Nahkala 188 Niklas Nila 189 Mikko Oksanen 190 Jarno Parttimaa 191 Janne Pitkänen 192 Teresa Pohjolainen 193 Lasse Romppanen 194 Sebastian Rytkölä 195 Jaakko Selin 196 Tiina Sihto 197 Tuomo Siivinen 198 Heikki Sivonen 199 Juho Sotamaa 200 Jussi Talasniemi 201 Kristiina Tamminen 202 Lari Tirkkonen 203 Emmi Tyrväinen 204 Miikka Venäläinen 205 Antti Vesala 206 Ilkka Viitanen 207 Ilona Ylinampa POIKKITIETEILIJÄT 208 Jenika Heinonen 209 Saara Jäppinen 210 Soile Koriseva 211 Juho Koskimies 212 Sanna Laitinen 213 Annika Mäkeläinen 214 Pirjo Sohlo KESKUSTAOPISKELIJAT 215 Tiina Ahola 216 Juho Annala 217 Katariina Hankonen 218 Petri Honkonen 219 Heli Hämäläinen 220 Elvi Juvonen 221 Jenni Kentala 222 Joonas Könttä 223 Jarno Ojakangas 224 Suvi Peltonen 225 Sampo Remes 226 Kristiina Ruuskanen 227 Hennamari Toiviainen 228 Petri Toivola 229 Michaël Vanamo 2009 – Keskusvaalilautakunnan vahvistama ehdokaslista Menettänyt vaalikelpoisuuden kauden aikana Vaihto-opintoja vaalikauden aikana Eronnut muuton, valmistumisen tai muu syyn takia Mukana edustajistossa koko vaalikauden
TOIMITUS SUOSITTELEE O len pitkään uskonut vain yhteen aatteeseen, jonka nimi on journalismi. Sen periaatteisiin kuuluu, että kriittinen tarkastelu tekee hyvää mille tahansa organisaatiolle, eikä toimittajan tule palvella muita jumalia kuin lukijaansa. Jollei äänettömille anna ääntä journalisti, niin kuka sitten? S iksi on valitettavaa, että monessa ylioppilaskunnassa ylioppilaslehteä pidetään journalistisen julkaisun sijaan pelkkänä tiedotuslehtenä. Viimeisimpänä ahtaalle on joutunut Itä-Suomen ylioppilaslehti Uljas, jonka jutuissa on kerrottu muun muassa paikallisten luottamushenkilöiden rasistisista mielipiteistä ja pääsihteerivalinnan kähminnöistä. Lehden linja on suututtanut paikalliset toimijat niin, että päätoimittajan eroa vaaditaan 58 nimen adressilla. U lkopuolisen silmin näyttää kuitenkin siltä, että Uljas on toiminut juuri kuten pitää. Perinteet velvoittavat ylioppilaslehtiä hampaakkaampaan kärkkäyteen kuin mihin valtamedia kykenee. Ja ollaanpa vakavissamme: voiko kukaan tosissaan olla sitä mieltä, että luottamushenkilöiden törttöilyistä vaikeneminen on jäsenistön etu? O n tietysti eri asia, kuinka tehtävässämme onnistumme. Siksi palaute on ylioppilaslehdille tärkeää. Jylkkäri järjesti 15. lokakuuta Lehtikeskustelun ja kerää parhaillaan Korppi-kyselyn kautta mielipiteitä siitä, mitä lehdessä haluttaisiin nähdä ja kuinka paljon ylioppilaskunnan siihen tulee panostaa. Vastavuoroisuus on tärkeää, sillä erityisesti sisällön suhteen jäsenistön kuuluukin pitää ylioppilaslehti varpaillaan. Kiittäkää, moittikaa, purnatkaa: avoin keskustelu auttaa meitä tekemään sellaista ylioppilaslehteä, josta kannattaa maksaa. P elkäksi tiedotuslehdeksi taantuminen olisi kuitenkin rikos sekä ylioppilasliikkeen perinteitä että journalismia vastaan. Jollei ylioppilasliike ole radikaali ja kriittinen myös itseään kohtaan, niin kuka sitten? Autuaita ovat oman pesänsä likaajat, sillä he juuri he pitävät yhteisen pesämme puhtaana. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? KAAKAO (juoma). Kylmällä ilmalla lämmin juoma tekee terää – myös ilman terästystä. ÄÄNI (oikeus). Ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa yhdelläkin äänellä on oikeasti merkitystä. FIFA 10 (peli). Se on parempi kuin Pro Evolution Soccer, uskokaa jo loputkin. 4 Tiina Piilola TYTTÄRENI TULI eräänä päivänä esikoulusta ja huusi jo ovelta: Arvaa äiti mitä? Ei ollut kyse leivontaeikä teatteripäivästä, vaan eskarin vessassa oli uudet hanat! Sellaiset, joista suihkusi vettä kuin mummolan lähellä olevasta Pyhänkoskesta, kun vain laittoi kädet alle. ”Ei tartte ees vääntää”, tytär ilakoi. Itsestäänsuihkuavien hanojen innoittamana aloin miettiä, mistä asioista varttuneempi kansalainen voisi löytää samanlaista riemua – jos ei oteta lukuun vappua, ruotsinlaivaa tai tuplabonus-päiviä. Ensimmäisenä tuli tietenkin mieleen marraskuu, jolloin suurimman osan päivästä on niin pimeä, ettei vastaantulijaa erota puhelinpylväästä eikä rivitaloasukkaan tarvitse varoa naapureita, jotka saattaisivat häiritä roskapussinvientiä huikkaamalla grilliltä ”tuu sinäkin ottaan makkara!” (Tällä rauhan rakastamisella voi olla jotain tekemistä sen kanssa, että kirjoittaja on syntynyt ja varttunut Pohjois-Pohjanmaalla.) Toinen riemun lähde on luonnollisesti astangajooga. Myönnetään, että vaatii jonkin verran sinniä saada nuppi kiertymään lantiosta samalla, kun istuu lattialla vasen jalka oikean yli nostettuna, oikea jalkaterä pakarassa kiinni vasemmalla kädellä vasemmasta jalkaterästä kiinni pitäen. Mutta vähä vähältä tomumaja lähtee leikkiin ja voi tuntea, miten vastaleikatun ruohonvihreänä loistava kundaliinienergia nousee sydänchakran kohdalta kohti kolmatta silmää… Tai voi ainakin kuvitella tuntevansa. Ja voi sitä ihmettä, kun onnistuu ensimmäisen kerran seisomaan päällään! (Jos ette usko, kokeilkaa itse, mutta tehkää se halvaantumisriskin välttämiseksi seinää vasten.) Aina kelpaa myös riemuita kirjastoista. Kasvisravintola Katriinan itseleivotuista sämpylöistä. Jokailtaisista uutisista. Syksyn kirjauutuuksista. Läpimenneistä tenteistä (sekä niistä, joihin saa ottaa osaa toisen kerran). Pyhäinmiestenpäivästä ja päivästä, jona opintotuki rapsahtaa tilille. Siitä, että kuukauden päästä juhlitaan taas joulunavausta, ja että joulupukki saattaa tulla tänäkin vuonna. Muitakin riemullisia ehdotuksia otetaan vastaan: tiinapistepiilolaätpuhdastariemuapistekom. Puhdasta riemua Voiko kukaan tosissaan olla sitä mieltä, että luottamushenkilöiden törttöilyistä vaikeneminen on jäsenistön etu? ” pääkirjoitus 26. lokakuuta 2009 Autuaita ovat oman pesänsä likaajat Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Marja Honkonen 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Juha Korhonen 010 423 4510, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Natanael Sinisalo (kannen kuva) 010 423 4511, sivari@jyy.? Painos 7 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NÄKÖKULMIA REUNAHUOMAUTUS
Laatikaisen kasvot ilmestyivät Laatikaisen kasvoihin Erkki Laatikaisen kasvot ovat ilmestyneet Jyväskylän Aholaidassa sijaitsevan Keskisuomalaisen toimituksen aulassa sijaitsevan Erkki Laatikaisen tauluun. Taulusta voi silminnäkijöiden mukaan erottaa sinisen maalin roiskeista rakentuvan elastisen massan, jonka päällä lepäävään ihveiseen ovaaliin ilmestyivät Erkki Laatikaisen kasvot lokakuun 9. päivänä. Vatikaani ilmoitti, ettei se voi julistaa Erkki Laatikaista pyhimykseksi ilman ainakin yhtä päätoimittajuuden jälkeistä ihmettä. Advocatus diaboli Mauri Pekkarinen kuitenkin väittää, että kyseessä on vain normaali yleishyödyllisten säätiöiden välillä tapahtuva tulonsiirto. Totuuden tietotoimisto lehti.samizdat.info Anna Saruaho 33, luokanopettajakoulutus: ”Kyllä varmaankin. En tosin vielä tiedä ketä, sillä olen vasta aloittanut opinnot, enkä ole ehtinyt tutustua ehdokaslistoihin. ” Katariina Karjalainen 20, valtio-oppi: ”Kyllä aion, mutta on aika vaikea päättää ketä äänestää, kun on hirveästi kavereita ehdolla. Pitää käydä kuuntelemassa vaalipaneeleja.” Mikko Kytölä 25, ?loso?a: ”En ole vielä päättänyt, mutta todennäköisesti liityn hiljaisen enemmistön puolueeseen. Puhtaasti poliittisista syistä.” Aiotko äänestää JYYn edustajistovaaleissa? 5 GALLUP LEHTI Totuus seuraa perästä Ylioppilaskuntien haasteena on toimia opiskelijoiden edunvalvojina muuttuvassa yliopistomaailmassa. Uuden yliopistolain säätäminen elokuussa 2009 oli merkittävä muutos. Kaksiportainen tutkintojärjestelmä mahdollistaa kandidaatin opintojen siirtämisen avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulujen hoidettaviksi. Nämä rakennemuutokset ja yliopistojen rahoitusvaje vahvistavat myös keskustelua lukukausimaksuista – halusi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta sitä tai ei. Seuraavalla hallituskaudella oikeisto yrittäneekin ”uudistaa” opintotukijärjestelmää. Opintotuen tulee taata opiskelijoille taloudelliset edellytykset ”päätoimiseen opiskeluun”. Nykyisellään tämä ei toteudu. Opintoraha ja asumislisä kattavat vain osan elinkustannuksista ja tukijärjestelmä sisältää kannustinloukkuja. Työskentely opintojen aikana on tapa hankkia lisäansioita, mutta se hidastaa valmistumista ja työelämään siirtymistä. Elinkeinoelämän Valtuuskunta Eva pitää tätä erityisen suurena ongelmana. Eva esittää raportissaan Pulaa työstä ja työvoimasta (2009), että tulevaisuudessa opiskelijoiden tulisi rahoittaa opintonsa yhä enenevästi lainalla. Käytännössä tämä merkitsisi opintorahaan perustuvan järjestelmän horjuttamista. Yhteinen yliopisto -verkosto suhtautuu opintotuen lainapohjaistamiseen kriittisesti. Se ei olisi nykytarpeisiin vastaava uudistus vaan paluu opintotukea edeltäneeseen lainalle perustuneeseen malliin. Opintotuki tasavertaistaa eri sosioekonomisista taustoista tulevien nuorten mahdollisuuksia kouluttautua. Lainaperustaisuus murentaisi mahdollisuuksia tasa-arvoon. Lainaperustaisuus toteuttaa uusliberalismin yleisempää yhteiskuntapoliittista visiota, jonka ydin on yksilöiden pakottaminen lainan ottamiseen toimeentulon ehtona. Sen tavoitteena on sitoa opiskelijat, koulutus ja koko yhteiskunta lainan ottamisen ja maksullisuuden kehään. Tällainen yhteiskuntapolitiikka tekee työstä, opiskelusta ja elämästä ylipäänsä epävarmempaa. Haastamme Evan vision vaatimuksella taata opiskelijoiden toimeentulo vastikkeettomalla perustulolla. Perustulo asettuu sitä vastaan niin koulutuskuin yhteiskuntapoliittisena vaatimuksena. Se eliminoi yhteiskuntaan juurtuneen yleisemmän epävarmuuden kulttuurin, jonka osana myös opiskelijoita kilpailutetaan toisiaan vastaan. Samalla perustulo takaisi myös mahdollisuuden jokaisen yksilölliseen kehittymiseen. Perustulo yksinkertaistaisi opintotukijärjestelmää ja vastaisi paremmin erilaisten elämäntilanteiden tarpeisiin. Se tukisi opiskelijoiden itsenäisyyttä, joustaisi erilaisten elämäntilanteiden mukaan ja takaisi mahdollisuuden yhdistellä eri tulomuotoja. Aloitteellisuus opiskelijoiden toimeentuloa koskevissa kysymyksissä on tärkeää. Opintotuen edellinen tasokorotus oli aikaansa jäljessä jo syntyessään. Vaadimme JYYlta ja edaattoreilta aktiivisuutta opintukijärjestelmän uudistamisessa. Ilman tätä puhe opiskelijoiden edunvalvonnasta on sanahelinää. Yhteinen yliopisto -verkosto Opintotukijärjestelmää on uudistettava ”Jos itsekritiikki ei pääse tärvelemään julkisuudenkipeyttä, mitään hätää ei ole.” Seppo ”Bisquit” Ahti, Aviisi 15.10.2009 Rehtorin valinta oli erillisellä esityslistalla Jyväskylän Ylioppilaslehdessä 7. lokakuuta julkaistu pääkirjoitus käsittelee muiden asioiden ohessa yliopiston hallituksen toimintaa rehtorin nimitysasiassa. Kirjoituksesta saa sen käsityksen, että rehtorin valinta tuli 25. syyskuuta hallituksen kokoukseen yllättäen ja ilman, että kaikki hallituksen jäsenet olisivat olleet tietoisia asian tulosta esityslistalle. Lisäksi pääkirjoituksessa todetaan, että nimitysprosessia olisi aikaisemmista tiedoista poiketen tarpeettomasti kiihdytetty. Koska on kysymys yliopiston kannalta hyvin keskeisestä asiasta, allekirjoittanut haluaa oikaista kirjoituksessa esiintyviä virheellisiä tietoja ja kuvata nimitysprosessia muutoinkin seuraavasti: Ensinnä, hallitus käsitteli rehtorin nimitysasiaa neljässä kokouksessaan 17. elokuuta, 2. syyskuuta, 10. syyskuuta ja 25. syyskuuta. Tosin elokuun kokouksessa vain todettiin asian tulevan esille ensi tilassa. Samoissa yhteyksissä todettiin, että rehtorin nimitys pyritään saamaan valmiiksi siten, että vuodenvaihteen hallintomallin muutoksen edellyttämät lukuisat muut toimenpiteet voidaan toteuttaa yhteistyössä myös uudelle yliopistolle valitun rehtorin kanssa. Hallituksen syksyn 2009 työjärjestystä käsiteltäessä todettiin myös, että hallituksen aikataulu on koko syyskaudella hyvin tiivis ja hallituksen toimenpiteillä on tietty prioriteettijärjestys, jonka alkupäässä ovat muun muassa rehtorin nimitys ja keskeiset säännösratkaisut. Toisekseen, rehtorin valinnan menettelytavasta sovittiin sekä hallituksen kokouksissa että kokousten välillä käydyssä kirjeenvaihdossa. 25.9. pidetyn valintakokouksen kaikille jäsenille etukäteen toimitetulla esityslistalla oli rehtorin nimitysasia esitelty asianmukaisesti. Lopullinen menettelytapakuvaus, ilmoittautumiset ja ilmoittautuneiden ansioluettelot sekä ansioiden vertailutaulukot lähetettiin kaikille hallituksen jäsenille etukäteen. Samoin sovittiin etukäteen haastateltavien määrä ja haastatteluajat, ja kaikille hallituksen jäsenille toimitettiin etukäteen ehdotus kelpoisuusvaatimuksiin ja tehtävänkuvaan perustuviksi arviointikriteereiksi, joita hallitus sitten arvioissaan käyttikin päätyen yksimieliseen ratkaisuun. Kolmanneksi, edellä olevaa ja täysin todennettavaa tietoa vasten on valittaen todettava, että nimitysprosessista on ilmeisesti jossakin portaassa syntyneen väärinkäsityksen vuoksi tullut päätoimittajalle virheellistä tietoa. Lienee jäänyt informoimatta, että 25.9. nimitys oli erillisellä esityslistalla. Koska esittely sisälsi yksilökohtaisia ei-julkisia tietoja, sitä ei prosessin kesken ollen laitettu yleiseen jakeluun, mikä on aivan yleisen käytännön mukaista ja vieläpä korrektia. Se oli kuitenkin kaikkien hallituksen jäsenten käytössä hyvissä ajoin ennen kokousta. Prosessikuvaus lähetettiin hallituksen jäsenille jo 18.9., ja se on hallitukselle summattu kaikilta jäseniltä saadun palautteen pohjalta 23.9. Sitä kaavaa myös seurattiin. Jo ilmoitusmenettelystä päätettäessä sovittiin, että asia on aikataulussa etusijalla. Rehtorin nimitysprosessi siis oli esillä neljässä kokouksessa ja vei yhteensä 6 viikkoa. Jyväskylän yliopisto ei mitenkään edennyt tässä asiassa yliopistojen eturivissä, vaan suunnilleen keskivaiheilla. Hyvään hallintokäytäntöön kuuluu myös se, että asiat hoidetaan tarpeettomasti viivyttelemättä, kuten hallintomenettelylakikin edellyttää. Päinvastoin kuin pääkirjoituksessa annetaan ymmärtää, jokainen hallituksen jäsen on ollut nimitysprosessin kaikista vaiheista poikkeuksellisen hyvin ja yksityiskohtaisesti informoitu, osallistunut siihen täysipainoisesti ja rehtorin valinta ylipäätään perustui varsin perusteelliseen valmisteluun ja arviointiin. Jorma Rantanen Jyväskylän yliopiston hallituksen puheenjohtaja Jylkkäri haluaa tietää, mitä lukijat ajattelevat. Lähetä mielipiteesi sähköpostitse osoitteella jylkkari@jyy.? tai tekstiviestillä p. 045 137 1957. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. VAPAA SANA Pääkirjoituksessa esitetyt väitteet perustuvat hallituksen jäseniltä saatuihin tietoihin. Näiden mukaan muun muassa rehtorin nimitys tuotiin esityslistalle vasta 25. syyskuuta pidetyn kokouksen alussa ja se, että nimitys tehdään juuri tässä nimenomaisessa kokouksessa, ei ollut etukäteen tiedossa. Kirjoituksessa kritisoitiin prosessin avoimuutta, ei niinkään sen ”tarpeetonta kiihdyttämistä”. Koko nimityksen käsittely erillisellä esityslistalla ei ylioppilaslehden mielestä ole yksilön suojan kannalta tarpeellista tai vastaa yleistä käytäntöä, saati hyvää hallintotapaa. Marja Honkonen päätoimittaja Toimitus vastaa
Grönioni oli aloitteellisin Edustajistoon pyrkii tänä vuonna kaksi ryhmää aikaisempaa vähemmän. YLIOPPILASKUNNAN edustajistoon pyrkii tänä syksynä yhteensä 228 ehdokasta kaikkiaan yhdeksältä ehdokaslistalta. Viime vaalien ryhmistä pois kisasta jäivät yhtä paikkaa edustajistossa pitäneet Sosialistiopiskelijat ja lukuisien erojen myötä varaedustajan paikan saanut Suomi–Madagaskar-seura. Jylkkäri pyysi edustajistoon pyrkiviltä ryhmiltä lyhyet esittelyt ja selvitti, millaisia aloitteita ryhmä on tehnyt edustajistossa kuluvana kautena 2008–2009. DEMARIOPISKELIJAT Kaudella 2008–2009 Demariopiskelijat halusivat elvyttää JYYn demokratiaa ”re?eksiivisyysja avoimuusuudistuksella”. Lisäksi tehtiin aloite luonnonvarojen käytön vähentämiseksi Opinkivessä. ”Demariopiskelijat taistelevat tasa-arvoisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen opiskelijayhteisön puolesta. Kannatamme avointa keskustelua ja asioiden julkista valmistelua. Tulemme kampanjassamme kertomaan avoimesti esimerkiksi ehdokkaistamme JYYn hallitukseen. Edustajistossa ryhmämme on ollut aktiivinen ja olemme käyttäneet paljon puheenvuoroja. Olemme pitäneet esillä muun muassa Kortepohjan asukasneuvoston vaalitavan muuttamista siten, että asukkaat voisivat itse valita kaikki asukasneuvoston jäsenet. Siten edistäisimme lähidemokratiaa. Toimme myös yliopistolakia uudistettaessa voimakkaasti esiin laissa olevia epäkohtia. Aatteellisesti kuulumme parlamentaariseen vasemmistoon. Tuomme aktiivisesti esiin erilaisia tapoja tehdä asioita ja uskallamme sanoa ei silloin, kun sitä vaaditaan.” GRÖNIONI Grönioni oli kauden 2008–2009 ahkerin aloitteiden tekijä. Ryhmä toivoi muun muassa avoimuutta yliopiston määrärahaleikkauksiin, polkupyöräpysäköinnin järkeistämistä, lainakieltoa pois yliopiston kirjaston rangaistuskäytännöistä sekä YTHS:n aukioloaikojen sovittamista ”opiskelijan päivärytmiin”. ”Think big – Vote green. Vote for: 1. Free education for all: No tuition fees for Finnish students. No tuition fees for foreign students. 2.Green campus: Carbon neutral and wasteless university, energy ef?ciency and proper recycling. 3.Democracy on Campus: Students have a strong part in decision making when it comes to their own education, university and campus. 4.Legal protection of student rights. We need to know our rights and act on violations. Green manifesto – Election themes for student union election in 2009: 1.Free and high-quality education, 2.Happiness and social welfare, 3.Jyväskylä – student city, 4.Green campus, 5.Free time is a basic right, 6.Academical community is a part of the society. Get familiar with the green manifesto and get to known our candidates: www.jyvioni.org.” JYVIVA (ent. Mää) Vaalikaudella 2008–2009 yritti aloitteiden voimin saada sivuaineet vapaiksi ja vuosijuhlat järjestettäviksi viiden vuoden välein. ”JYYn vihreä vasemmisto on punavihreä opiskelijayhteisö, joka puolustaa tasa-arvoa, demokratiaa, ympäristöä ja opiskelijaa. Vastustamme lukukausimaksujen käyttöönottoa, ei-tuottavien oppiaineiden alasajoa ja sivuaineoikeuksien rajoituksia. Markkinatalous ei saa rajoittaa opiskelumahdollisuuksia tai sanella opetuksen sisältöä. Haluamme yliopiston käyttävän reilun kaupan tuotteita ja lähiruokaa. Kannatamme maksutonta joukkoliikennettä ja perustuloa. Tavoitteenamme on ympäristöystävällinen yliopisto ja kaupunki, ilman parkkihalleja ja ideaparkkeja. Vastustamme julkisen tilan kaupallistamista paikallisen kulttuurin kustannuksella. Julistamme aatetta edustajistossa, kaduilla ja kampuksella. Pulisonkifeminismin puolesta, heteronormatiivisuutta vastaan. JYVIVA – elävän yliopiston puolesta!” KESKUSTAOPISKELIJAT Kaudella 2008–2009 keskustaopiskelijat tekivät aloitteita muun muassa perheellisten opiskelijoiden aseman parantamiseksi sekä JYYn kuva-arkiston järjestämiseksi. ”Jyväskylän Keskustaopiskelijat (JOK) pyrkivät kohti suvaitsevaisempaa sekä lähiympäristöstään vastuuta kantavaa yhteisöä huomioiden reaalisesti maailman ja elinehtojen muutokset. Valtakunnallisen kattojärjestömme Keskustan Opiskelijaliiton (KOL) vaaliteemat ovat perheellisten opiskelijoiden aseman parantaminen sekä opiskelijoiden harjoittelupaikkojen lisääminen. KOL:n osastot, kuten JOK, vievät näitä teemoja eteenpäin paikallisella tasolla KOL:n lobatessa niitä valtakunnallisesti. Ehdokkaamme ovat tavallisia opiskelijoita, jotka haluavat vaikuttaa sivistyksen hengessä – valmiita poliitikkoja on harvassa, joten JOK tarjoaa opiskelijoille erinomaisen mahdollisuuden kehittyä vaikuttajaksi. Toimintamme keskittyy opiskelijoiden edunvalvontaan hyvien järjestö-, yliopistoja poliittisten yhteyksien kautta.” KOKOOMUSOPISKELIJAT Kaudella 2008–2009 kokoomusopiskelijat halusivat muun muassa kehittää Ilokiven alakerran käyttöä sekä kampukselle sittemmin avatun tenttiakvaarion. ”Jyväskylän yliopiston Kokoomusopiskelijat on Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan jäsenjärjestö. Osana Kokoomusta saamme äänemme kuuluviin myös valtakunnan tasolla. Tarvittaessa voimme ottaa yhteyttä vaikkapa opetusministeriin ja kysyä mieltämme askarruttavista asioista tai kertoa epäkohdista. Joustavammat käytännöt helpottavat opintojen suunnittelua itselle sopivaksi. Tenttiakvaariokäytäntöä lisäämällä kukin voi suorittaa haluamansa tentin itselleen sopivana ajankohtana. E-kirjojen lisääminen puolestaan helpottaa tenttikirjaruuhkaa täyttämättä kirjaston rajallisia hyllymetrejä. Kouluja käydään töissä tarvittavan pätevyyden hankkimiseksi. Niinpä ylioppilaskunnan on pidettävä entistä paremmin huolta siitä, että valmistuneille opiskelijoille on tarjolla myös koulutusta vastaavaa työtä.” KRISTILLISET OPISKELIJAT (KO) Kaudella 2008–2009 KO yritti aloitteillaan saada opiskelijalounasravintolaa keskustaan ja lisää ryhmätyötiloja kampukselle sekä parantaa opiskelijan yksityisyyden suojaa. ”Haluamme olla kristittyinä mukana yliopistoelämän ja ylioppilaskunnan sykkeessä ja päätöksenteossa. Tulemme laajasti eri tiedekunnista, oppiaineista ja seurakunnista. Olemme puoluepoliittisesti sitoutumattomia – kun äänestät meitä, annat äänesi kestäville arvoille. Meille on tärkeää opiskelijoiden sosiaalinen hyvinvointi: JYYn tulee tukea yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa. Edistämme vaihtoehtoista opiskelijakulttuuria – selvin päinkään ei tarvitse olla otsa rypyssä. Tuemme osaltamme JYYn kasvamista luontevaan kansainvälisyyteen. Yliopistokoulutuksen on säilyttävä maksuttomana ja kaikille avoimena. JYYn tulee seurata kriittisesti lukukausimaksukokeilua. Tehokkuus ja tuottavuus eivät voi olla ainoita yliopistoa ohjaavia tekijöitä. Opiskelija-aikana on lupa myös kasvaa vastuulliseen vaikuttamiseen ja innostavaan aktiivisuuteen. KO kannustaa elävään opiskelijaelämään! jyyko.wordpress.com” POIKKITIETEILIJÄT Poikkitieteilijät tekivät kaudella 2008–2009 yhden aloitteen, jolla toivottiin toista käsittelijää vauhdittamaan yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opintosuoritusten kirjaamista. ”Poikkitieteilijät ovat JYYn edustajiston täysin poliittisesti sitoutumaton ryhmä. Ryhmämme koostuu eri tiedekuntien aktiivisista ja motivoituneista henkilöistä. JYYssä on tärkeä voida vaikuttaa ilman puoluepoliittisia sidoksia: me keskitymme asiasisältöihin ja aitoon opiskelijoiden eteen tehtävään työhön puoluepoliittisen vastakkainasettelun ja väännön sijaan. Äänestä meitä, jos haluat lisää joustavia opiskelumahdollisuuksia, laadukkaampaa opetusta ja aitoja vaikuttamismahdollisuuksia opiskelijoille. Äänestä meitä, jos kannat huolta opiskelijoiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Perehdymme asioihin perusteellisesti ja eri opiskelijaryhmät huomioon ottaen ennen päätöksentekoa. Anna äänesi suoralle vaikuttamiselle!” PRESSURE Kaudella 2008–2009 PresSure ei tehnyt yhtään aloitetta. ”PresSure on viestintätieteiden laitoksen opiskelijoiden perustama puolueeton ja sitoutumaton edustajistoryhmä. PresSure ajaa erityisesti pienten oppiaineiden ja laitosten asioita. Vastustamme poliittista kähmintää, lehmänkauppoja ja hyvä veli -järjestelmiä. PresSuren mielestä edustajisto ei saa olla pikkupoliitikkojen harjoitusleikkikenttä. PresSure vaatii päätöksenteolta läpinäkyvyyttä ja vaalitulosten kunnioittamista. PresSure valvoo opiskelijoiden etua. PresSure tekee päätöksensä terveen järjen perusteella eikä sitoudu puolueohjelmaan. PresSuren tarkoitus ei ole edistää aktiiviensa poliittista uraa. PresSure kantaa huolta sekä ylioppilaskunnan tiedotuksen toimivuudesta että Jylkkärin journalistisesta tasosta ja riippumattomuudesta. PresSure – Tissejä ja räjähdyksiä.” PÖRSSI & DUMPPI Kaudella 2008–2009 Pörssi & Dumppi muun muassa halusi parantaa Ilokiven viihtyisyyttä ja ylioppilaskunnalle WWF:n Green Of?ce -merkin. Lisäksi se velvoitti ponnella ylioppilaskunnan hallituksen vuoden 2008 puheenjohtajan pelaamaan määrittelemänsä vastustajan kanssa pöytälätkää. ”Pörssi&Dumppi (P&D) on kampuksen iloisin ja raikkain tuulahdus! Olemme puoluepoliittisesti sitoutumaton ryhmä ja aktiivinen edunvalvoja. Äänestämällä P&D:n ehdokkaita, äänestät yhteisten asioiden hoitamiseen sitoutuneita henkilöitä! Näissä vaaleissa haluamme jatkaa taisteluamme ylioppilaskunnan harmautta ja kankeutta vastaan. Värikäs ja avarakatseinen P&D tuo JYYn toimintaa lähemmäksi tavallista opiskelijaa. Edustajistovaalilistaltamme löytyykin ehdokkaita kuudesta eri ainejärjestöstä, joten kunnioitamme poikkitieteellistä näkökulmaa toiminnassamme. Tahdomme koko kampuksen mukaan ylioppilaskunnan päätöksentekoon! Me osaamme huolehtia jäsenmaksusi järkevästä käytöstä! P&D valvoo myös silloin, kun sinä nukut! Pörssi&Dumppi – Järjen ääni jo vuodesta 1984!” Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Liki kuusituntiseksi venähtänyt edustajiston kokous tiistaina 13. lokakuuta koetteli edaattorien turnauskestävyyttä. M ARJA H ONKONEN 6
Opiskelijat ovat Ilokiven kassalla työskentelevän Leena Minkkilän mielestä parhaita mahdollisia asiakkaita. ELÄKKEELLE JÄÄVÄ Leena Minkkilä on nähnyt Ilokivessä monet bileet, sillä aikoinaan ravintolan arki oli ennemminkin juhlaa. Siitä kertoo myös Minkkilän ensimmäinen työpiste. ”Tulin tänne aluksi viinikassan kesälomasijaiseksi. Viinikassaa ei enää ole, mutta minä olen jäänyt tänne”, vuonna 1985 Seminaarinmäellä työt aloittanut Minkkilä kertoo. 1980-luvulla Ilokivessä lounasti päivittäin vain parisen sataa henkilöä, mutta iltarientoja ja rock-konsertteja oli sitäkin enemmän. ”Iltatoiminta oli tosi vireää. Työpaikalla on tullut nähtyä Kirka, Neljä ruusua, Clifters, Hector ja vaikka mitä muita. Ilokiven hyvänä aikana rock-konsertteja oli hirveän paljon.” Minkkilä muistelee, että railakkaita kemuja olivat muun muassa liikuntatieteilijöiden tenttibileet. Hyviä asiakkaita olivat myös keilaajat, jotka asioivat pelien välissä ravintolan puolella omissa loosseissaan. Ilokiven alakerran keilarata purettiin remontin yhteydessä vuonna 1996. SÄÄNNÖLLINEN iltatoiminta loppui ravintolasta vuonna 1992. Ilokivi oli ehtinyt muuttua lounasravintolaksi jo vuotta aiemmin, kun se siirtyi Jyväskylän Opiskelija-apu ry:n nimiin. Lounastoiminnan laajentuessa asiakkaita virtasi yhä enemmän. Nykyään Ilokivessä lounastaa päivittäin keskimäärin lähes 900 ruokailijaa. Kun Ilokiven vuorokausirytmi vaihtui iltapainotteisesta päivään, muuttui myös Minkkilän työnkuva. ”Sain päivätyön ja viikonloput olivat vapaat. Se kyllä sopi minulle.” Vaikka Ilokiven ilme on muuttunut monesti ja tiloja remontoitu muutamaan otteeseen, on asiakaskunta säilynyt ennallaan. ”Opiskelijoita parempia asiakkaita ei voi olla. Ihmettelen joskus, miten he ovat niin iloisia ja tyytyväisiä. Joskus olisi syytäkin valittaa, kun jono on pitkä eikä se kunnolla vedä”, Minkkilä kertoo. Minkkilän kasvot ovat tutut Ilokivessä asioivalle, mutta kassa muistaa myös suuren osan opiskelijoista. ”Jotkut tulevat niin tutuksi, että voi heittää vähän herjaa. On myös mukava nähdä sellaisia asiakkaita, jotka tulevat pitkän tauon päästä uudestaan syömään.” VIRALLISESTI MINKKILÄN eläkepäivät alkavat vuoden alussa, mutta työt loppuvat jo nyt, sillä loppuvuosi menee lomaillessa. Lisääntyneeseen vapaa-aikaan Minkkilä on ehtinyt jo totutella, sillä hän on ollut viimeiset kuusi vuotta osa-aikaeläkkeellä. ”Olen tehnyt joka toisen viikon töitä ja se on auttanut jaksamaan. On mukava jäädä terveenä eläkkeelle. Tuntuu tämä silti haikelta, sillä enää tänne ei ole asiaa kuin asiakkaana. Työkavereita ja asiakkaita tulee ikävä.” Niitä onkin pitkä liuta, sillä Minkkilän työuran aikana muun muassa ylioppilaskunnan pääsihteeri on vaihtunut yli kymmenen kertaa. Juha Korhonen toimittaja@jyy.? Viinikassan kautta eläkevirkaan Kun työura lounastiskin takana loppuu, kuuluu Leena Minkkilän eläkesuunnitelmiin muun muassa kotipihan kuoputtelu Halssilassa. N ATANAEL S INISALO Ikinuori, 75-vuotias Toivo Tehokas neuvoo tällä palstalla nuorta polvea tietokoneiden ja sovellusten käytössä. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen: palvelupiste@jyu.?. KUULE TOIVO! Osaatko kertoa, miten voin siirtää tiedostoja u-levyn ja kotikoneeni välillä? Olisi paljon kätevämpää, kuin muistitikulla siirtely. Tietämätön TOKI OSAAN KERTOA. Tähän on itse asiassa parikin vaihtoehtoa. Voit ottaa VPN-yhteyden yliopiston verkkoon ja mäpätä u-levyn kotikoneellesi tai käyttää jotain SSH-ohjelmaa, kuten FileZillaa. Molempiin tapoihin löytyy kuvakaappauksilla varustetut tarkat ohjeet osoitteesta: www.jyu.?/thk/tietoverkot. Käyttääksesi SSH-ohjelmaa sinun tulee ensin aktivoida suorakäyttöoikeutesi salasana.jyu.?-palvelussa ja ladata kotikoneellesi esimerkiksi FileZilla. Tämän jälkeen saat muodostettua yhteyden yliopiston palvelimelle. Samaan tapaan pääset kiinni myös W-levylle, jossa kotisivutilasi sijaitsee. Tiedostojen siirtäminen onnistuu raahaamalla kansioiden välillä. Vaivattomampaa kuin miltä äkkiseltään kuulostaa! Toivo Tehokas, THK K ir jo it ta ja on Ko r t e po h j a n yl i oppi l a s kylä n ky lä si h t e e r i. Mari Lähteenmäki SE KOHOAA EDESSÄNI koko suuruudessaan, kahdeksan asuinkerroksensa majesteettisella voimalla. MNOP-talot, tuttavallisemmin DDR, jonka ääriviivat piirtyvät terävinä syksyn tummansinistä iltataivasta vasten. Ikkunoissa näkyy valoja – kymmenien oranssien verhojen lämpimäksi siivilöimä loiste muuttaa neljän kerrostalon rykelmän suunnattoman suureksi lyhdyksi. Olen nähnyt tämän monumentin satoja kertoja palatessani iltakävelyltä, työstä, pulkkailemasta. Olen ihaillut sitä sekä ystävän yksiön että Btalon tilaussaunan ikkunasta. KYLÄN keskusaukiolla kohoavat henkeäsalpaavan komeat valopatsaat yksiötalojen nurkilla. Tämä valoinstallaatio on yksi asukasneuvoston talkoohenkisten jäsenten voimainponnistusten tuloksia. Suojellut yksiötalot on nyt valaistu: alhaalta ylöspäin suunnatut valokeilat piirtävät talojen pinnasta esiin upeita, veistoksellisia maisemia. Päiväsaikaan seinät ovat sileät, mutta illalla valojen loiste näyttää ne aivan toisenlaisina. Valkeat seinät heijastavat suurimman osan valosta takaisin pihaan, joka näyttäytyy tässä lempeässä hehkussa parhaimmillaan. Ylioppilaskylää Kaivokadun puolelta lähestyvät eivät voi olla näkemättä Rentukan vihreän kyltin loistavan tien päässä majakan tavoin. Tämän kyltin tenhoava kajastus kutsuu kylän asukkaat kotiin ja johdattaa heidät suoraan kylän sydämeen, opiskelijan omaan olohuoneeseen. Rentukan hohto ei himmene, ja kasvonsa uusinut ravintola on tänään vaikuttavampi näky kuin aikoihin. HIENOIMPIA ASIOITA, mitä myönnän Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan jäsenmaksulla saaneeni, on asumisoikeus Kortepohjan ylioppilaskylässä. Täällä tunnen todella kuuluvani johonkin. Ylioppilaskunnan omassa kylässään organisoima vapaa-aikatoiminta on eri muodoissaan antanut sisältöä iltoihini ja päiviini jo monien vuosien ajan; olen päässyt seuraamaan läheltä jännittäviä asioita, hauskoja tapahtumia, kylän kehitystä ja muutoksia. Asukasneuvoston ja vapaa-aikatoimikunnan vaikutusvalta ja puuhastelunhalukkuus tekevät Kylästä ainutlaatuisen yhteisön, jonka innokkaiden asukkaiden joukkoon minulla on etuoikeus kuulua. Kortepohjan loistavat puolet JYYPÄÄ VINKISTÄ VAARI Rentukan hohto ei himmene, ja kasvonsa uusinut ravintola on tänään vaikuttavampi näky kuin aikoihin. ” Mari Lähteenmäki 7 JYYN edustajistovaalien yhteydessä äänestetään myös Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvostolle uusia jäseniä. Asukasneuvosto on ylioppilaskylän ylin päättävä elin. Paikkaa tavoittelee 18 ehdokasta kahdesta eri ryhmästä. Neuvostossa on yhteensä yhdeksän edustajaa, joista neljä valitaan kylävaaleissa. Lisäksi JYYn edustajisto valitsee viisi jäsentä asukasneuvoston lopulliseen kokoonpanoon. Äänioikeutta voivat käyttää kaikki 16 vuotta täyttäneet, jotka asuvat ylioppilaskylässä. Äänen voi käydä antamassa ennakkoon 28.–29. lokakuuta tai varsinaisina vaalipäivinä tiistaina ja keskiviikkona 3.–4. marraskuuta Kylävaaleissa 18 ehdokasta Kortepohjan Vaikuttajat (KoVa), 10 ehdokasta 302 Ahonen Timo 303 Hämäläinen Heli 304 Kalenius Konsta 305 Kekki Jarkko 306 Koskenniemi Janne 307 Mäkinen Panu 308 Oikari Päivi 309 Pursiainen Anni 310 Qvist Ville 310 Toivola Petri Punainen viiva (PV), 8 ehdokasta 311 Jalonen Sanna-Mari 312 Kaskivaara Leena 313 Lahdenmäki Matti 314 Lindberg Nina 315 Miettinen Jarno 316 Mäkinen Mikko 317 Peltokorpi Sini 318 Rannanpiha Kati
HE OLIVAT SIVEITÄ mutta kaikilla ei ollut muutakaan mahdollisuutta RAPO RTTI JYVÄ SKYL ÄN YLIOP PILAS TYTTÖ JEN KÄYT TÄYTY MISE STÄ: Sosiologian gradu paljasti 40 vuotta sitten, että 72 prosenttia Jyväskylän ”ylioppilastytöistä” oli neitsyitä. Siitä syntyi valtakunnallinen kohu. Teksti: Marja Honkonen Kuva: Natanael Sinisalo
S itä eivät vanhemmat hyvällä katsoneet. Apu-lehden kuvassa vuodelta 1969 parikymppinen Sirkka Laihiala istuu sängyllä minihameessa ja polttaa tupakkaa. Vieressä on avopuoliso Mikko Kankainen, Jyväskylän Ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, ylioppilaskunnan hallituksen vanha puheenjohtaja ja SKDL:n kaupunginvaltuutettu. Tekstissä Kortepohjassa asuva pari kertoo, miten yhteenmuutto on sujunut sukujen vastustuksesta huolimatta. ”Emme edes antaneet Apu-lehdelle haastattelua. Sanomiset poimittiin toisen lehden haastattelusta, jonka Mikko oli antanut ihan muusta asiasta. Jutusta seurasi ikävyyksiä, enkä halua sitä enää muistella”, Laihiala kertoo. K uusikymmentäluvun lopulla seksuaalinen vapautuminen ei ollut vielä ehtinyt Jyväskylään – ainakaan virallisesti. Laihiala ja Kankainen olivat ylioppilaskylän ensimmäinen julkisesti yhdessä asuva ”susipari”, vaikka vihkimättömiä pariskuntia tiedettiin olevan muitakin. Ratkaisu aiheutti pahoja puheita – Kankainen kertoo Avun jutussa, että yksi ylioppilaskylän rahoittajista aikoi vetää sen takia varansa projektista pois. Yksityisissä vuokra-asunnoissa käyttäytymissäännöt olivat vieläkin tiukemmat: herraseurasta vinttihuoneessa sai vuokraemännän nuhteet. Ei siis liene kummallista, että 42 prosenttia jyväskyläläisistä naisopiskelijoista koki syyllisyyttä siitä, että seksiä oli kuitenkin joskus tullut harrastettua. Tosin, kovin moni ei ollut: naisopiskelijoista peräti 72 prosenttia oli neitsyitä. Tiedot käyvät ilmi sosiologian opiskelija Raija Julkusen vuonna 1968 julkaistusta pro gradu -tutkielmasta, jota varten tämä haastatteli 345 naisopiskelijaa näiden seksuaalikäyttäytymisestä. Gradun tulokset veivät Jyväskylän yliopiston ja Laihiala–Kankainen-pariskunnan Apuun. Jutun otsikkoon nousi avoparin sijaan kuitenkin se, etteivät ylioppilaat olleetkaan seksihurjastelijoita. ”He ovat siveitä – mutta kaikilla ei ole muutakaan mahdollisuutta” otsikko kuului. Kankainen ja Laihiala esiintyivät jutussa poikkeuksena ”yliopiston suureen siveyteen”. Myös Ilta-Sanomat tarttui aiheeseen. V ielä 1960-luvulle saakka oli ollut tavatonta, että ”oppinut luokka” yleensä puhui seksuaalisuudesta. Julkusen tutkimus oli yksi ensimmäisistä, sillä suomalaisten seksuaalisuutta tutkineen Osmo Kontulan mukaan seksuaalisuutta alettiin tutkia laajemmin 1970-luvun alussa, jolloin myös asenteet alkoivat muuttua. Sitä ennen erityisesti naiset olivat sitä mieltä, ettei nuoren parin sopinut siirtyä makuuhuoneen puolelle, jollei tarkoitus olisi myöhemmin mennä naimisiin. Julkusen tutkimuksen mukaan pidättyvyyteen vaikutti juuri ”viiteryhmien paine”. Haastateltavista yli 80 prosenttia uskoi, että mies halusi viedä alttarille koskemattoman morsiamen. Liki 56 prosenttia epäili, etteivät heidän ystävänsä katsoisi hyvällä esiaviollisia seksisuhteita. Jotain kertonee myös se, että kondomiautomaatin hankkimisesta yliopistolle oli kiistelty monta vuotta. A pu veti jutussaan Julkusen gradun mutkat suoriksi: lehdessä epäiltiin ylioppilastyttöjen pakkosiveyden johtuvan siitä, että yliopiston opiskelijoista liki 70 prosenttia oli naisia. Varsinkin silloisella opettajavalmistuslaitoksella, joiden opiskelijat olivat matematiikan opiskelijoiden lisäksi kampuksen viattomimpia, kilpailun naimattomista uroista väitettiin olevan kovaa. Vapaamielisimpiä olivat liikunnan kolmannen vuoden opiskelijat. Apu nostaa esimerkikseen maanviljelijäperheen tyttären, joka lehden mukaan päätyy itsemurhaan huomatessaan, ettei kotoa opittujen käyttäytymissääntöjen avulla löydäkään kultaa kainaloonsa. Tansseista otetun kuvan kyljessä jutussa julistetaan ”ylioppilaiden normaalihuvittelun kätkevän taakseen paljon inhimillisiä tragedioita”. Ehättipä joku ylioppilaspoika kehuskella toimittajalle, ettei tyttöjä kauan katsella porukoissa, jolleivat nämä anna. ”Naisylijäämä antaa meille pojille vapaat kädet”, nuorimies julisti. Muitakin näkökulmia asiaan tosin löytyy. ”Miehet pääsivät opiskelemaan opettajaksi helpommin, joten niitä katsottiin vähän alaspäin ja pidettiin jotenkin lapsellisena. Muutamat olivat koko ajan humalassa. Kun menimme baariin, tanssimme kyllä ihan eri poikien kanssa”, 1960luvulla opettajaksi opiskellut nainen kertoo. N ykyisin Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden sukupuolijakauma on hieman Julkusen gradun aikoja tasaisempi. Opiskelijoista 63 prosenttia on naisia. Jyväskyläläisten ”ylioppilastyttöjen” neitsyysasetta ei ole erikseen tilastoitu, mutta siveysyliopistosta voi tuskin enää puhua. Keskimääräinen akateeminen nainen on menettänyt neitsyytensä 17,5-vuotiaana ja keskimääräinen akateeminen mies 18,5-vuotiaana. ”Se on tosin paria vuotta muita myöhemmin. Suoranaisesti se ei kuitenkaan johdu koulutuksesta vaan siitä, että nämä ovat yleensä keskittyneempiä opintoihinsa ja liikkuvat nuorena eri porukoissa kuin ne, joille on 15-vuotiaana noloa olla neitsyt. Kavereilla on suuri vaikutus näihin asioihin”, Kontula sanoo. Huonoa omatuntoa seksistä kokee tuskin kukaan yliopisto-opiskelija, ja myös sukulaisille seurustelusuhde riittää siunaukseksi kihlauksen tai avioliiton sijaan. Kontula havaitsee silti yhteiskunnassa tiettyä kaksinaismoralismia. ”Jossain piilossa saatetaan toivoa, että aviopuolisolla ei olisi ollut paljon aiempia seksikumppaneita, vaikka samalla pidetään tärkeänä, että kumppani on kokenut ja tietää, mitä sängyssä pitää tehdä”, Kontula analysoi. ”Mutta ei kokemattomuutta enää ihailla.” Ongelmia tuottaa pikemminkin kilpailu hyvistä seksikumppaneista. Kontulan tutkimusten mukaan sekä miesten että naisten on nähtävä enemmän vaivaa sen eteen, että nämä saisivat kumppanin, joka sopisi heidän vaatimuksiinsa. Parisuhteen puute johtaa yksinäisyyteen. ”Korkealaatuisen parisuhteen muodostaminen on nostettu ainutlaatuiseksi tavoitteeksi”, Kontula pohtii. P arisuhdeahdistus on ja pysyy, mutta moni asia on muuttunut. Maisteri Julkunen teki pitkän uran tieteilijänä ja on nykyisin yhteiskuntapolitiikan dosentti. Kortepohjan perheasuntoihin pääsee, vaikkei olisi naimisissa. Ja Sirkka Laihialan sukunimi on LaihialaKankainen. ”Ei kyse ollut koskaan siitä, ettemmeko olisi Mikon kanssa halunneet naimisiin. Pari vuotta Avun jutun jälkeen menimmekin. Saimme kaksi lasta ja olemme edelleen onnellisesti yhdessä.” G ”En ole edes ajatellut, onko yliopistolla helppo tavata seurustelukumppani. Opiskelen naisvaltaisella alalla, joten siellä nyt ei ainakaan. Ehkä jossain harrastustoiminnan parissa sitten. Yliopistolla neitsyitä on varmaan alle 20 prosenttia, ei sitäkään. Nykyisin oletetaan, ettei ole. En usko, että esiaviollinen seksi enää aiheuttaa syyllisyyttä. Seksuaalisuutta tuodaan nykyisin aika paljon esiin ja ollaan suvaitsevaisempia.” (nainen, kirjallisuus) G ”En ole huomannut, että pojat jotenkin käyttäisi hyväkseen sitä, että niitä on niin vähän. Tosin just mietittiin yhden kaverin kanssa, että saako pojat enemmän helpommin huomiota ja pidetäänkö niitä jotenkin automaattisesti hyvinä tyyppeinä. Että kaikkien mielestä ne on tosi mukavia.” (nainen, varhaiskasvatus) G ”Tässä oli justiin sellainen paritusjuttu! Yksi kavereistani oli jutellut pojalle luennolla ja toinen oli sitten sanonut sille jälkeenpäin, että hitsi toi oli hyvännäköinen. Ja sitten se kaveri oli sanonut siitä sille pojalle, ja nyt ne menee treffeille. Kyllä kavereitten kautta voi tavata ihmisiä. Siis jos on oikeat kaverit. Mulla ei vissiin ole. Meidän alalla on aika sellainen vallitseva trendi, että kaikki miehet on naimisissa. Tulin tänne ja olin, että hitto, näähän on kaikki rengastettu!” (nainen, musiikki) G ”En usko, että naisopiskelijoista oli 72 prosenttia neitsyitä silloinkaan. Eihän silloin voinut tunnustaa, jos oli ollut jotain. Ja miten sitä nyt voisi luotettavasti tutkia nykyisinkään? Kyllähän mediasta tulee aika selvä viesti, että neitsyys ei käy laatuun, kun jatkuvasti syydetään seksuaalista aineistoa. Tilanteen pakosta varmaan pitää edelleen paikkaansa se, että matemaatikot ja luokanopettajat ovat niitä siveellisimpiä. Ja ehkä se on luonnonlaki, että liikunnan kolmannen vuoden opiskelijat on kaikkein liberaaleimpia. Ehkä luokanopettajien pitäisi mennä sinne Mattilanniemeen tapaamaan niitä matematiikan opiskelijoita.” (mies, musiikki) G ”No, jos ajattelee, että meidän ryhmässä oli yksi mies neljää naista kohden – ja se oli aikaisemmista vuosista tuplaus – niin sieltä on kyllä aika hankala ketään löytää.” (nainen, OKL) K U IN K A S IV E IT Ä O V A T N Y K Y O P IS K E L IJ A T ?
10 Apollo vai nukkamatto? Moderni taide ja luonnon ihmeet sekoittuvat Keski-Suomen luontomuseon valokuvanäyttelyssä. Hannu Ahosen lähietäisyydeltä ottammissa luontokuvissa voi ihailla ympäristöä uudesta näkökulmasta. Näyttely on auki vuoden loppuun saakka. VAPAALLA KAMPUS KINO RENTUKKA Lämmittelin ex-tyttöystävää ihan ex tempore. Vakiopaineen Vakiovisaa vetävä Tuomas Talvitie ei yleensä tee visaansa ajankohtaiskysymyksiä. ”Kysymysten tekoon voi mennä parikin päivää. Tietyt peruskysymykset toistuvat kaikissa visoissa, mutta niitä yritän välttää.” Sunnuntaina 19. lokakuuta biologiaa opiskellut Talvitie haastoi visailijat muun muassa keksimään kaksi munivaa nisäkästä. Ti 27.10. kello 19 Fred Cavayé: Kaiken se kestää (Ranska 2008) Perheidylli murtuu, kun 3-vuotiaan Oscarin äiti Lisa (Diane Kruger) joutuu yllättäen pidätetyksi murhasta. Perheen isä Julien (Vincent Lindon) yrittää saada syyttömän Lisan ulos vankilasta, mutta tuloksetta. Ajan kuluessa Lisa alkaa murtua henkisesti neljän seinän sisällä, ja Julien päättää turvautua laittomiin konsteihin. Vahvoilla näyttelijäsuorituksilla terästetty ranskalainen trilleri välttää lajityyppinsä kliseet ja imee katsojan mukaansa. Night Visions-festivaali Ti 3.11, kello 19 Jack Sholder: The Hidden (USA 1987) Ulkoavaruuden sikailija saapuu valloittamaan maapalloa aseenaan nopeat autot ja mielen kiihottimena kasarihevi. Ti 3.11, kello 21 Romano Scavolini: Nightmare (USA 1981) 1980-luvun kauhun arvoituksellinen ja kammoksuttu musta lammas vihdoin valkokankaalla. Ei heikkohermoisille. Ma 26.10. Liikunnan Fuksiaiset Ti 27.10. Seppo Alvarin yhtye Ke 28.10. Jylkkäri-visa Pe 30.10. Turo Vantola La 31.10. Halloween Punk: Salo, Au Pair, Death With a Dagger Ke 4.11. Vaalivalvojaiset To 5.11. Stammtisch Pe 6.11. Juhannustanssit Kuinka visat voitetaan? Taitava visailija lukee paljon ja valitsee kaverinsa oikein. HARMITTAAKO, kun kulmakuppilan visan voittaa aina se sama joukkue? Jylkkäri kysyi Skandinavian parhaalta tietokilpailijalta ja Suomen tietokilpailuyhdistyksen puheenjohtajalta Tero Kalliolevolta, miten pubivisan voi voittaa huijaamatta. LUE PALJON. Lukeminen kannattaa aina, myös pubivisoja ajatellen. Monissa visoissa on myös ajankohtaiskysymyksiä, joihin voi valmistautua parhaiten seuraamalla sanomalehtiä. Lisäksi on visailukirjoja. Kalliolevon mukaan visoja varten pänttäävän kannattaa kuitenkin opetella tietynlainen lukutyyli, jossa kiinnittää huomiota yksityiskohtiin. ”Itse muistan yksityiskohtia jotenkin luonnostaan. Visailu vaatii jotenkin sellaista luonteenlaatua. Kaikilla sitä ei ole.” KARTUTA KOKEMUSTA. Mitä useammassa visassa käy, sitä tutummaksi kuvio tulee. Myös kysymystyypit ja säännöt ovat selvempiä. Samassa visassa käyvä saa käsityksen siitä, millaisia visan kysymykset yleensä ovat. OPETTELE TÄRPIT. Monissa visoissa kysytään samoja asioita, kuten alkuaineiden lyhenteitä tai pääkaupunkeja. Liikaa tärppeihin ei kuitenkaan kannata Kalliolevon mielestä luottaa. ”Voi sanoa, että on tullut näitä pubivisojakin kierrettyä ja lopulta täysin samat kysymykset toistuvat visoissa aika harvoin”, Kalliolevo sanoo. VALITSE KAVERISI OIKEIN. Pubivisan voittoa vie harvoin yhden hengen joukkue. ”Täytyy olla aika erikoislaatuinen yksilö, jos visan voittaa yksin”, Kalliolevo sanoo. ”Kun joukkueessa on monta, on myös tietoa enemmän.” VALITSE ERIKOISALA. Yleisvisoissa pärjäävät parhaiten joukkueet, joissa kullakin on oma erikoisalansa. ”Toisaalta musaja urheiluvisoissa pärjää, jos on erikoistunut juuri niihin aloihin. Mutta ei erikoisala ole välttämätön”, Kalliolevo pohtii. JOLLET TIEDÄ, PÄÄTTELE. ”Varsinkin vaikeissa kysymyksissä on usein vihjeitä, joiden avulla vastausta voi yrittää päätellä”, Kalliolevo valistaa. Hän muistuttaa kuitenkin, että valtaosa pubivisojen kysymyksistä ei arvaamalla aukea. ÄLÄ OTA MALLIA TELEVISIOSTA. ”Television visailuohjelmia kahlitsee se, että niissä pitää olla draamaa. Ja sitten ovat vielä erikseen nämä kansainväliset kilpailut, joiden kysymykset ovat monipolvisia ja niissä on useita vihjeitä. Pubivisan kysymykset ovat malliltaan yksinkertaisia, sellaisia mikä tai missä.” ÄLÄ JÄTÄ VIIME TIPPAAN. Jos valmistautumisen aloittaa edellisenä iltana, siitä ei Kalliolevon mukaan ole enää juuri hyötyä. ”Niin lyhyessä ajassa ei ole juuri mitään tehtävissä. Kannattaa vain yrittää mahdollisimman hyvään joukkueeseen.” Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Jylkkäri-visa Rentukassa keskiviikkona 28. marraskuuta kello 21. G Ruutivisa, Ylä-Ruth tiistaisin kello 21 G Radio Cafe -visa, Radio Cafe keskiviikkoisin kello 18.30 G Jylkkäri-visa, Rentukka joka toinen keskiviikko kello 21 G Parnell's tietovisailu, Kirkkopuiston Parnell's, torstaisin kello 21 G Että mitenkä? Wanha Kulma torstaisin kello 21.15 G Ken Otila -tietovisa, Matsi Baari sunnuntaisin ”Urheiluruudun päätyttyä” eli noin kello 21.30 G Vakiovisa, Vakiopaine sunnuntaisin kello 19, Vakiopaine G Bingo ja kuva-arvoitusvisa sunnuntaisin kello 19, Wanha Kulma Pubivisoja Jyväskylässä M ARJA H ONKONEN
11 Suvi Kovanen HALUAN TEHDÄ TUNNUSTUKSEN. En omista yksiäkään korkokenkiä. Nostelkaa vaan kulmianne ihmetyksestä toiset naiset: minä, reilut 170senttinen hujoppi kömpelö, en käytä muutamaa senttiä korkeampia korkoja kengissä. Kuulkaa kuitenkin ensin puolustukseni, ennen kuin tulette heittämään minua vanhoilla balleriinoillanne. Omistan tietynlaisen korkokenkäpelon, joka koostuu kaatumiskammosta ja pitkän naisen traumasta. Korot lisäävät riskiä olla maassa nenällään tai kallo halki, joten välttääkseni YTHS:lle joutumisen, en laita sellaisia riskitekijöitä jalkoihini. Toinen pelko liittyy miehiin. Pitkä nainen harvoin haluaa vierelleen lyhyempää miestä – unohdetaan nyt Katie Holmes ja Carla Bruni – ja jottei mies vierelläni muistuttaisi pygmiä, ei tule korkkarit kysymykseen. Hiljalleen näiden pelkojen vierelle on kuitenkin ilmaantunut kysymys: olenko naisellinen ollenkaan, jos kaapistani ei löydy kuin matalia kenkiä? NAISILLE UPEAT KORKKARIT ovat statussymboli siinä missä miehille autot. On piikkikorkoa, piilokorkoa, kiilakorkoa, puukorkoa ja merkkejä, kuten Manolo Blahnik ja Jimmy Choo, joiden kenkiä himoitaan kuin suklaata konsanaan. Korot lisäävät kiinnostavuutta vastakkaisen sukupuolen silmissä. Nainen korkeissa koroissa ja minihameissa on varmasti yökerhojen kysytyintä seuraa. Korkokengillä kävelyn sanotaan myös lisäävän ryhtiä, mikä varmastikin pitää paikkansa, jos on oppinut niillä ensin kävelemään – nimimerkillä ”saatoin muistuttaa kamelia”. Korkokenkiä vastaan puhuu moni terveysintoilija: naisia varoitellaan liikavarpaista ja erilaisista lihassairauksista. Vaan kärsiväthän naiset muutenkin terveytensä eteen! Mitä sitten, jos jalkoja särkee, kun on ensin koko illan tanssinut 10 sentin korkeudessa? Naisellisuus syntyy toki muustakin kuin kengistä. Joillekin naisille punainen huulipuna on naisellisuuden merkki, toisille viimeisen päälle lakatut kynnet tai kauniit alusvaatteet. Entä voiko lyhythiuksinen olla nainen isolla N:llä? LOPPUJEN LOPUKSI naisellisuus syntyy kuitenkin naisesta itsestään, oli hänen oma suosikkinsa edellä mainituista naiseusmerkeistä mikä tahansa. On niitä supernaisellisia yksilöitä ja sitten niitä, jotka arkena eivät juuri sukupuoltaan korosta, mutta juhlien tullen saattavat intoutua sitäkin enemmän laittautumaan. Tärkeintä on kuitenkin tuntea olonsa hyväksi sellaisena kuin hyvältä tuntuu. Kierrellessäni kenkäkaupoissa en voi olla kuitenkaan huomioimatta sitä tosiseikkaa, että ne kauneimmat kalossit löytyvät korkokenkäosastolta. Sivelen kenkää kaihoisasti, mutta lasken sen takaisin hyllylle: mitä sitä turhaan kaappiin koristeeksi ostamaan, kyllä maailmasta parempiakin omistajia sille löytyy. Suuntaan laukkupuolelle ja haaveilen omasta Chanelista. K irj oi tta j a on j y v ä s kylä lä i nen e s t e et ikk o. JÄLKIKIRJOITUS Nainen ilman korkoja Olenko naisellinen ollenkaan, jos kaapistani ei löydy kuin matalia kenkiä. ” Suvi Kovanen Af Grann Semmareiden kiertueen suojelijaksi Ufodokumenteistaan tunnettu tuottaja-ohjaaja Juhan af Grann toimii jyväskyläläiskuoro Seminaarinmäen Mieslaulajien 20-vuotisjuhlakiertueen suojelijana. ”Seminaarinmäen Mieslaulajat nousevat kohti uusia sfäärejä. Älkää epäilkö – minä tiedän. Olen näissä asioissa alan Einstein”, paranormaaleihin ilmiöihin erikoistunut Grann lupaa. Semmarit itse kertovat käyttäneensä kiertueen markkinoinnin apuna medioiden lisäksi ”meedioita”. ”Suuntaamme avaruuteen” -kiertue tekee Jyväskylässä kolme pysähdystä: Semmareita kuullaan lauantaina 7.11. ja kahdesti keskiviikkona 11.11. Sitsilaulut vaihtuivat kuuden kesken Pääaineiden rajat paukkuivat, kun kuusi ainejärjestöä kokoontui Gigglin Marliniin sitseille vaihtamaan perinteitä ja tapoja. Dumpin, Pörssin, Ynnän, Stimuluksen, Linkin ja Varkaiden sitseillä ainejärjestöt pukeutuivat toisten alojen stereotypioita mukaillen. Tarkoitus oli rikkoa usein vain keskenään juhlivien ainejärjestöjen rajoja. Yhteissitsien paikat myytiin loppuun hetkessä, mutta JYYn hallituksen järjestövastaavan ja kaikkien kuuden ainejärjestön kummin Kati Kukkosen mukaan vastaavien tapahtumien jatko on vielä auki. ”Se riippuu siitä, haluavatko tulevat järjestökummit organisoida vastaavaa.” VUONNA 1999 Matrix loksautti leuat, kun vinyyliin sujahtanut Trinity hyppäsi still-kuvaan kameran kiertäessä kung-fu-potkuun pysähtynyttä naista täydet 360 astetta. Efektit olivat uutta ja ultracoolia. Nykyään bullet time -tekniikka on valtavirtaa, mikä saa pioneerin näyttämään harjoitustyöltä. Vaikka Matrixissa on imua ilman nostalgiaakin, eivät sarjakuvahenkinen virtaviivaisuus ja tyylitellyt toimintakohtaukset pysty peittämään elokuvan ohuutta. Ihmisten ja koneiden välinen sota ei piirry ihmiskunnan pelastajaksi ennustetun messiaan kasvukipuja kaksisemmaksi tarinaksi – joka sekään ei kanna Keanu Reevesin lattialankun ilmeikkyydellä läpiposeeratun roolityön ansiosta. EDES MILLENIUM-AJALLE ominaiset eksistentiaaliset pohdinnat eivät syvene. Sen sijaan digitaalisen Jeesus-variaation kylkeen on lätkitty liuta populaarikulttuurisia silmäniskuja sekä teennäisen mystinen ja muka?loso?nen dialogi. LOPUSSA juudaksien ja y l ö s n o u s e musten jälkeen päälle liimatun oloinen rakkausjuonentynkä voi huoletta luisua imelyyden puolelle ilman pelkoa uskottavuusongelmista. Matrix on merkittävä uranuurtaja, mutta muuta mullistavaa se ei tarjoa. On harmi, etteivät Wachowskin ohjaajaveljekset saa mielikuvituksellisesta taustatarinastaan irti näyttävää ryminää kummempaa elokuvaa. JALAT PYSYVÄT kuitenkin maan pinnalla, eikä efektien ihmemaa ehdi sokaista tarinankertojia. Matrixin suurin synti onkin sen mekastavat jatko-osat, jotka hukkaavat kaiken sen, mikä pilotissa on vielä mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää. Riku Suonio Sarjassa ruoditaan vanha klassikko uusiksi. Efektiajan uusi testamentti OMSTART, KLASSIKKO Mikko Alatalo: Lapsi on terve kun se heiluu (Bluebird 1988) MIKKO ALATALO oli yksi Tampereen merkittävistä rockhahmoista 1970-luvulla. Yhdessä Juice Leskisen ja Veltto Virtasen kanssa hän oli levytystensä avulla määrittelemässä nykyään suomirockina tunnettua musiikkia. Tamperelaiskolmikko yritti myös soittaa samassa kokoonpanossa Välikausitakki-nimellä, mutta superbändin ainoa keikka päättyi egojen törmäilyyn ja lavalla riitelyyn, joten suurimmat mainetekonsa he ovat tehneet kukin erillään. 1970JA 1980-LUKUJEN vaihteessa Alatalo nousi koko kansan suosikiksi ja voitti neljän vuoden sisällä kolme kertaa Syksyn sävel -kilpailun. Lastenmusiikin puolelle hän teki aluevaltauksen samoihin aikoihin ja levytti muun muassa Känkkäränkkäkappaleen, josta on jostakin käsittämättömästä syystä tullut lastenmusiikin klassikko. Vielä parempaa oli kuitenkin luvassa 1980-luvun lopussa. ALATALON VUONNA 1988 levyttämä lastenlevy Lapsi on terve kun se heiluu sisältää nimittäin esimerkiksi La Bamba -käännöksen, jossa riimitellään ”La bamba, on siinä paperi ja kampa”. Vielä legendaarisempia riimejä on Rullaati rullalauta -kappaleessa, jossa kehutaan skeittauksen hienoutta sanankääntein ”rullat ja trukki, tosi makee dekki, rullalauta rules okei”. Lapsi on terve kun se heiluu ilmestyi onneksi vinyylilevyjen aikaan, sillä hienot kannet pääsevät kunnolla oikeuksiinsa isossa LP-formaatissa. Etukannessa Mikko Alatalo tasapainoilee rullalaudan päällä, taustalla olevat lapset katsovat poissaolevina poispäin Alatalosta ja joku on maalannut spraymaalilla skeittiramppiin selvästi näkyvän pentagrammin. Takakannessa saman rampin graf?tikulttuuria edustaa isokokoinen Slayerin logo. ALATALON myöhemmät vaiheet ovat vieneet hänet aina Arkadianmäelle asti. Samaan taloon on päätynyt myös Veltto Virtanen, joten Tampereen rokkarien elämänkaari on ollut yllättävän samansuuntainen. Veltto Virtanen tosin jätti lastenlevyt tekemättä, mikä on ehkä sääli, koska miehen muun tuotannon perusteella niistä olisi voinut tulla mielenkiintoisia. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. DIVARIN HELMI Kansanedustajan ramppikuume
ARVIOT Jarkko Martikainen: Toivo Levy-yhtiö Keväällä ”määrittelemättömän mittaiselle” tauolle jääneen YUP:n keulahahmo Jarkko Martikainen on jo puolen vuosikymmenen ajan luonut bändin rinnalla omaa soolouraansa, minkä tuloksena on ilmestynyt kolme sooloalbumia. Niistä viimeisin, lokakuun puolivälissä ilmestynyt Toivo, jatkaa maailmaa syleilevää nimeään myöten parin vuoden takaisen Rakkauden jalanjäljillä. Levyn kymmenestä raidasta noin puolet on kuultu jo Martikaisen livekeikoilla, esimerkiksi viime keväänä Rentukka Rockissa. Valehtelematta muutaman biisin kohdalla tuleekin mieleen, että ne toimivatkin levyä paremmin kasvokkain lavalla esitettyinä. Martikaisen soolotuotanto on tekstipainotteista, humaania ja pohdiskelevaa – astetta YUP:ta pehmeämpää. Aiemman soolotuotannon teemoista muistuttavat ajatukset, mihin suuntaan omaa elämäänsä pitäisi viedä ja kenen toiveiden mukaisesti. Kokonaisuutena Toivo jää kuitenkin Martikaisen aiempia soololevyjä valjummaksi. Martikaisen teksteistä voi silti saada suuntamerkkejä oman elämänsä risteystilanteisiin. Tai ainakin ne muistuttavat, ettei ole vastaavine ajatuksineen yksin. Iiro-Pekka Airola ”Toivon kappaleita syysiltoihin.” Anne Tamminen: Epätodellisia luontokuvia Galleria Becker Tärkeäkin yhteiskunnallinen asia menettää uskottavuuttaan, jos se ilmaistaan latteasti. Anne Tammisen töisssä ilmastomuutoksen käsittely tuntuu vanhan kertaukselta, useaan otteeseen nähdyltä. Tammisen töissä esitetään luonto kasvihuoneiden ja eläintarhojen lasien läpi, irrotettuna omasta kontekstistaan ihmiselle ihmeteltäväksi. Töissä voidaankin nähdä vahva vastakohtien tematiikka luonnon ja keinotekoisuuden välillä. Tammisen valokuvat ovat toteutettu peilille ja heijastaville pinnoille. Tämä toistuu myös teosten nimissä (Glow I-X). Katsoja on osana teoksia heijastusten avulla ja joutuu samalla peilaamaan konkreettisesti omaa suhdettaan töiden tematiikkaan. Teoksissa on vahva trooppisuuden ja eksotiikan tuntu, joka ilmenee töiden neonkirkkaassa värimaailmassa. Näyttely tarjoaa yltäkylläisen annostuksen väriterapiaa, mutta eivät päästä katsojaansa pintaa lähemmäs. Anne Tammisen valokuvat eivät ehkä herätä uusia ajatuksia, mutta muistuttavat meitä taas kerran luonnon alisteisesta asemasta. Sara Kärpänen ”Korkeasaareen, korkeasaareen!” ARVIOT Red Number Two: These Things Take Time Sevastopol Jyväskyläläisen Red Number Twon debyytti These Things Take Time on yhden hyvän ja kahdeksan keskikertaisen kappaleen mittainen siirto kotimaisen populaarimusiikin pelilaudalla. Se yhdistää Amerikalta kuulostavan vaihtoehtorockin ja elokuvallisen jälkirockin kahtaalle hamuavaksi kokonaisuudeksi. Kappalerakenteet ovat moniosaisuudessaankin kertosäekeskeisiä, mistä seuraa maalauksellisuutta tavoittelevaan kokonaistunnelmaan yhdistettynä raskassoutuisuus. Niin ikään vaatimattomat melodiat eivät tällaista konseptia varsinaisesti tue. Sinänsä pätevän laulajan genretyyliltään tarkka, mutta ilmaisultaan epätarkka fraseeraus tekee levyn tunneskaalasta liian epämääräisen. Kappaleessa nimeltä Cassiopeia, joka on instrumentaali ja levyn paras, ei näitä ongelmia esiinny. Päätösraidassa Telepathy saksofoni puhaltaa meininkiin hetkellisesti virkistävää särmää. These Things Take Time on soundimaailmaltaan ehyt, jos tästä johtuen myös yllätyksetön. Loppuvaikutelma on valmiinoloinen paketti, josta puuttuu kuitenkin se mystinen ja ratkaiseva jokin. Rauli Karjalainen ”Valmiinoloinen paketti, josta puuttuu kuitenkin se jokin” Rakas vuosikirja: Atena Jylkkärin sivuiltakin tuttu Lehti-konserni on julkaissut verkkoja aikakaus-Lehden jatkoksi satiirisen vuosikirjan. Vuoden huippuhetkinä on nostettu esille muun muassa Michael Jacksonin ruumiinavaus, Jumalan fossiilin löytyminen ja Hitlerin haastattelu, jossa hän arvostelee länsimaita natsikortin käytöstä. Tämänkö pitäisi olla hauskaa? No, onhan se. Noin satasivuinen Rakas vuosikirja – kansalaisen annaali 2010 sisältää rivien välistä luettuna myös tanakkaa asiaa. Opuksessa ruoditaan analyyttisesti muun muassa vaalirahoituskohun käänteitä, suomalaista politiikkaa sekä ilmastonmuutosja sananvapauskeskustelua. Vaikka politiikkaa on käsitelty runsaasti, ei kirja käy puisevaksi, sillä tekstiä on ryyditetty värikkäillä kuvilla ja havainnollistavalla gra?ikkalla. Teos tuo esille myös uutta tietoa. Kirjoittajat ovat esimerkiksi selvittäneet Arctic Sea -laivan lastin vakuuttavien vihjeiden perusteella. Ohjusten lisäksi ruumaan on piilotettu muun muassa Olof Palmen murha-ase, keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen ja poliittisen vasemmiston uskottavuus. Rakas vuosikirja korjaa monta väärää käsitystä siitä, mitä tänä vuonna on tapahtunut. Ja vuonna 1939. Aivan jokaiselle kirjaa ei voi kuitenkaan suositella, sillä Yliajetut maakuntaeläimet -aukeamasta saattaa tulla paha mieli. Juha Korhonen ”Tuttu Lehti kovissa kansissa.” A Kehitysapu tekee vastaanottajista laiskureita! Kehitysyhteistyöllä on saatu paljon hyvää aikaan! Maailman köyhyys voidaan poistaa! Minulle riittää 99,3 prosenttia! Globbariverkostossa saat ajankohtaista tietoa kehitysmaista ja köyhyyden syistä. Saat myös ideoita, miten sinäkin voit vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Tule tutustumaan globbareihin Jyväskylässä tiistaina 10.11. klo 18-20 ravintola Sohwissa (os. Vaasankatu 21). Kahvitarjoilu. Globbarit on valtakunnallinen vapaaehtoisten verkosto, joka vaikuttaa päättäjiin kehityskysymyksissä. www.globbarit.f i totta vai tarua? – päätä itse. Köyhyys johtuu kehitysmaiden omista ratkaisuista!
IN ENGLISH NEWS in BRIEF Average temperature in Jyväskylä in November is -2,2 degrees celsius. Winter begins in early November and lasts until April. Finnish Meteorologican Institute P ATTY T OLEDO Don't forget to vote! The Student Union's Council of Representatives will be elected again for next two years. The elections will be held on November 3rd and November 4th. Preliminary voting days are October 28th and October 29th. All members of the Student Union JYY are eligible to vote. You can vote in the following places: Library, Agora Hall and Mattilanniemi A (all voting days 11am to 6 pm), Ylistönrinne (28.10. 11am to 4 pm and 3.11. 11am to 2pm), Lillukka in Kortepohja (29.10. 4pm to 8 pm and 4.11. 2pm to 8 pm), Tourula (3.11. 11am to 4pm) and Student House Ilokivi (3.11. and 4.11. 11 am to 4 pm). The Council of Representatives is the highest decision-making body of JYY and consists of 41 representatives. They decide how the union operates: e.g. what's the budget and how much is the student fee. Meetings are open to everyone, though conducted in Finnish. 13 New portal for students University of Jyväskylä will launch a new student portal to gather all relevant and important information to one place. The portal is called Isa and it will be launched on the 3rd of November. In Isa you can find news from the University and the Student Union, events, useful links to Student and Academic Services. Every week there will also be a Spotlight column, in which student associations and organizations, hobby groups, student activists and other everyday heroes or otherwise interesting people are portayed. Isa will be available in the webpage www.jyu.?/isa. Lutakko lives on volunteers Also foreign students are welcome to pitch in – survival Finnish required. WHEN YOU SEE Tanssisali Lutakko for the ?rst time, from outside, you don’t really know what to expect. Its industrial appearance, as it was an old bakery on the outskirts of the city center, can be quite deceiving. The building was once condemned to be torn down in the city plan, right when cultural activities started there. After a struggle for preservation, renovation of the building was completed for Christmas 2005. Nowadays the building is occupied by Jelmu (Live Music Association of Jyväskylä), YAD – Youth Against Drugs, Ashtanga Yoga Association of Jyväskylä, and the traditional dance association Ison Tanhuujat. The building consists of rehearsal rooms for several purposes, art galleries, of?ces and the main area is used for concerts. JELMU, THE ORGANIZER of most of the concerts in Lutakko, is a nonpro?t association based on voluntary work. Its approximately 100 volunteers also maintain 20 rehearsal spaces for local bands. Who visits Lutakko for the ?rst time might have the idea that it is a heavy metal place, or at least very rock oriented. But don’t let the appearances fool you. Although Lutakko has a ”rustic” design, Jelmu is proud to let the house open for any kind of music and welcomes all tribes. Jelmu also offers accommodation, meals and sauna for the bands performing at Lutakko, which differs it from any other concert hall in the world. Only about one percent of Jelmu’s budget consists of subsidies and the rest is covered by ticket sales and sales proceeds in general, as well as by other independent fund-raising. Besides the voluntary workers, there are six paid workers and often also a few interns paid by government employment funds. The employees help in every activity the house requires: they cook, they clean, they do inventory, serve tables, and manage everything, as a real team. This is the main ”secret weapon” of Lutakko: they are a team. THE VOLUNTEERS work at Lutakko for different reasons: professional experience, future internship and/or for the love of being in a place ?lled with music and companionship. They don’t get ?nancial advantages, but they certainly get some bene?ts: they can watch the concerts for free, Jelmu organizes several parties during the year for them and sometimes they get other paid jobs due to their experience working at Lutakko. The volunteers are called to work many times per year: all it takes to work at Lutakko is contact Jelmu and tell them how badly you would like to be part of the team. Then you just need to wait for the next training opportunity. FOREIGNERS ARE also welcome to work at Lutakko: Jelmu is starting a new program for exchange students and foreigners studying or living in Jyväskylä are also welcome to apply as volunteers. Just bear in mind the main language is still Finnish. Therefore, a foreigner will be able to learn the tasks and work well, but it will be required to learn some Finnish to be really part of the team, in all senses. Working in such an environment, though, is a great way to learn more about the language and the Finnish life. Patty Toledo
POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: To 29.10. Sparzanza + Truck?ghters. Pe 30.10. Insomnium + Omnium Gatherum + Axegressor. La 31.10. Ville Leinonen plays Danzig/ Samhain + Braineaters plays Mis?ts. Ke 4.11. Kolmas Nainen. Pe 6.11. God Is An Astronaut + Ghost Brigade. La 7.11. Absoluuttinen Nollapiste Poppari: Ma 26.10. Monday Club. Ke 28.10. Bai Kamara Jr.& Kim Curly. To 29.10. Taipale. Pe–la 30-31.10. Loud ’n’ Clear. Ke 4.11. Petteri Sariolan S00lo levynjulkkarikiertue. To 5.11. Ruuhi Presents: Akustinen Ilta. Pe–la 6–7.11. Appa Show Ilokivi: Ke 28.10. Raw Wednesday. Ke 28.10. Lamaklubi. Pe 30.10. Remedy w/ Digital & Outrage. La 31.10. Timeline. La 7.11. Vinokino-bileet: ”Femme! Macho!” Vakiopaine: Pe 30.10. Älylän Ehtoo. La 31.10. Darling B ja Aarno Parras. Su 1.11. Vakiovisa. Red Neck: Pe 30.10. Dead By You. Pe 6.11. White Flame. Pub Katse: Ma 26.10. Jamit. Ke 28.10. Stonestorm. To 29.10. Pub Katse Unplugged: Dollari Duo. Pe 30.10. Blood-Stained. La 31.10. Suuri Voima. Su 1.11. Jamit. Ma 2.11. Jamit. Ke 4.11. Revengine. To 5.11. Pub Katse Unplugged. Pe 6.11. Kilpi. La 7.11. Avenie. Su 8.11. Jamit Jyväshovi: Ti 27.10. Antti Raiski & Sesam. Ke–to 28–29.10. Amilo Group. Pe 30.10. Vesa Oksanen & Fantasy. La 31.10. Ilkka Hakala & Sonetti. Ti 3.11. Topi Sorsakoski & Kulkukoirat. Ke 4.11. Rosette Kvartet. To 5.11. Rosette Kvartet. Pe 6.11. 70-luvun Disco. La 7.11. Susanna Sakko & Onnenpotku. Paviljonki: Ma 26.10. Hot´n Cold -kiertue. La 7.11. Suuntaamme avaruuteen – Semmarit 20v. Su 8.11. Tangomarkkinat 25v. juhlan tunnelmissa Sinitaivas Viihdekonsertti. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: Galleria: Komia! 29.10. saakka. Alvar Aalto Puun ulottuvuudet 5.11. alkaen. Jyväskylän Taidemuseo: Maija Holma – Brevis Lux 1.11 saakka. Keski-Suomen Museo: Alberto Ferretti – maalauksia 15.11 saakka. Meri Genetz maalauksia 13.12 saakka. Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispukukeskus: Vuorelma 100 5.12 saakka. Galleria: Koruja yöstä. Kultaseppä Marja Arolan koruja 15.11. saakka. Naisesta muodoksi. Nadja Arpen keraamisia naisveistoksia. 22.11 saakka. Yliopiston kirjasto: Kauneimmat koululaulut 31.12 saakka. Vuosi 1809 ennen ja nyt – autonomian alku tutkimuskirjallisuudessa 31.10 saakka. Keski-Suomen luontomuseo: Kuka, mikä, mistä? Hannu Ahosen arvoituksellisia luontokuvia: 31.12 saakka. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Iloni on suruja suuremmat: Ke 28.10. To 29.10. Viiru ja Pesonen: Ke 4.11. To 5.11. La 7.11. Reviisori: To 29.10. Pe 30.10. To 5.11. Pe 6.11. Fundamentalisti: Ti 3.11. Ulvova Mylläri: Ke 4.11. La 7.11. Huoneteatteri: Silloin ennen: Ke 28.10. To 29.10. Su 8.11. Luulosairas: Pe 30.10. La 31.10. Su 1.11. To 5.11. Pe 6.11. La 7.11. Jyväskylän Ylioppilasteatteri: Haetaan tunteiden arkistoijaa: La 31.10. Su 1.11. ELOKUVAT Kampuskino: Ti 27.10. Kaiken se kestää. Ti 3.11. Night Visions. Elokuvakerho Toveruus: To 5.11. Chaplinin poika. Kansallinen av-arkisto: Su 8.11. Ettore Scola: Mustasukkaisuutta italialaisittain 14 MENOT ORTODOKSINEN OPISKELIJALIITTO 29.10. Yhteinen ilta OPKO:n kanssa. Mitä alueita luterilaiset painottaa kristinuskossa? / Evening with OPKO: Introduction to the Lutheran way. 3.11. Akatistos pyhille Sergei ja Herman Valamolaisille / Akathist for the St. Sergei and Herman of Valaam Osoitteessa www.ort.?/ool alaosastot Jyväskylä lisätietoa Jyväskylän OOLista. Liity sähköpostilistalle osoitteessa http://lists.jyu.?/mailman/listinfo/ool-jkl. IMAGO, LÖÖPPI JA PARKU Keskiviikkona kaikki rientävät töihin! Vapaudu akateemisuuden kahleista ja löydä sisäinen duunarisi! Koe hauskin työvuoro ikinä! Duunarin yövuoro -bileet keskiviikkona 28.10. kello 22 alkaen. Duunipaikkana Gigglin Marlin. Liput vain 2e. Työvaatteet niskaan ja kellokorttia leimaamaan. Yövuoro alkakoon! Bileet duunaa: Imago, Lööppi ja Parku. JÄRJESTÖT Lähetä järjestöilmoitukset osoitteeseen jylkkarijarjestot@ lists.jyu.?. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden tarvittaessa lyhentää tai muokata ilmoituksia. MA 26.10. Kasvisborschkeitto Sitruunainen kalaleike Lihakastike TI 27.10. Kasvispihvit, tomaatti-timjamikastike Makaronilaatikko Nakkikastike KE 28.10. Kasvispapupata Kalkkunapihvi Riistakäristys TO 29.10. Kasvishernekeitto, pannari Hernekeitto, pannari Broilerpyörykät PE 30.10. Karibialaiset kasvispihvit Tonnikalakastike, spagetti Kinkkupizza MA 2.11. Kasviskiusaus Currykala Jauhelihapihvi, tomaattikastike TI 3.11. Meksikolainen risotto Lohipyörykät Chili con carne KE 4.11. Kesäkurpitsaherkku Mausteinen broilerpata Porsaanleike, sinappikastike TO 5.11. Porkkanaohukaiset Gratinoidut tonnikalakääröt Lihapyörykät PE 6.11. Feta-pinaattipiirakka Savukalakastike, spagetti Barbequekalkkunakastike LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalistat Opiskelijahinta 2,60 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,70 e, muut 5,50 e 10 kappaleen ruokaliput opiskelijoille 25,00 e, jatko-opiskelijoille 47,00 e ja muille 55,00 e.
15. SIVUN KASVOT Teeveestä tuttu tylsä tyyppi Tuuli Matinsalo voitti yliopisto-opintojen lomassa kilpa-aerobicin MM-kultaa, perusti perheen ja valittiin vuoden urheilijaksi. Leveästi hymyilevä Matinsalo on aktiiviuran jälkeen nähty muun muassa Elixir ja Tanssii tähtien kanssa -ohjelmissa. Silti hän pitää itseään tylsänä. ”PORUKAT PUHUIVAT , että Tuulista tulee liikunnanopettaja. Jos sä tollain sanot murrosikäiselle, eihän siitä tosiaankaan tule liikunnanopettajaa. Kaikkia muita ammatteja harkitsin. Lukiossa kuitenkin totesin, että itse asiassa liikunnanopettajan ammatti ois mun juttu. Lähdin pyrkimään Jyväskylään ja pääsin ekalla yrittämällä. Aloitin opiskelut 1991 ja tein niitä pari vuotta. Sitten kilpa-aerobic vei niin paljon aikaa, että en pystynyt tekemään aikatauluun sovittuja juttuja, päättöharjoitteluja ja muita. Tein gradun siinä välissä. Kun lopetin kilpa-aerobicin, ajattelin, että hoidan opinnot loppuun. Sitten tulikin perheen perustaminen kuvioihin, ja sen jälkeen vasta hoidin kakkosrykäisyn, eli kaikki mukavat kurssit kuten tilastotiede ja ruotsi. Valmistuin vasta 2006. Opiskeluaika oli tosi mukavaa. Oli ihanaa, kun oli niin samanhenkinen porukka. Kaikki opiskelukavereista oli tietenkin liikuntaja urheilumyönteisiä. Perustettiin tänne vielä oma seura, Campuksen Koonto. Olen sen ensimmäinen puheenjohtaja. KUN OLIN Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa, oppilaat kysyivät, että ope hei, kumpi teistä on se tähti. Se oli mun mielestä iso kunnianosoitus, että ne olivat omineet mut sinne kouluun. Tommosella taustalla mikä mulla on, niin kyllähän mut otetaan hyvin vastaan opettajana. Mutta se vaatii, että mä lunastan sen luottamuksen. Jos en osaa toimia, niin korkealta putoaa nopeasti. Kun yksityisyrittäjänä teki hommia, julkisuus mahdollisti monia asioita. Ei tarvinnut markkinoida omaa osaamistaan. Asiakkaita tuli melkein itsestään. Nyt oon pyrkinyt julkisuudesta pois, mutta tässä sitä taas ollaan. Se on niin jännä juttu. En tiedä, onko siihen koukussa, vai mitkä asiat siihen johtaa. Hirveän hyvin mua on kohdeltu julkisuudessa, mutta kyllähän mä oon aika tylsä tyyppi. En ole mitään BB-kamaa. Mulla on perhe, mies ja oon opettaja – jumankeuti, aika tylsä tyyppi! Julkisuus tuo hyvää sekä pahaa. Se antaa yksipuolisen kuvan ihmisestä, ottaa tietyn siivun ja esittää oman näkökulman. Parasta antia on ehdottomasti se, että kaupungilla tulee hymynaamoja vastaan ja mua moikataan usein. Sehän on tosi mukavaa! MAAILMANMESTARUUS oli korkein juttu, mitä kilpa-aerobicissa pystyi saavuttamaan. Olihan se kiva, kun löysi sellaisen tavan liikkua, mikä sopi just mulle: nopea, totaalinen tyyli, joka sopi temperamenttiini. Kilpa-aerobic, ihan niin kuin mikä tahansa urheilu, edellyttää pitkäjänteistä satsaamista yhteen asiaan. Laji on esiintymislaji, musiikin tahtiin mennään ja show-meininki on päällä. Se vaatii myös sitä, että sä tykkäät olla siinä lavalla. Ei se muuten onnistu. Totta kai pitää olla tietynlaista tinkimättömyyttä, että koko ajan haluaa potkia itteensä eteenpäin. Ei heittäydy liian tyytyväiseksi tai kehitys loppuu siihen. Enää mun ei tarvi asettaa tavoitteita maailmanhuipulle. Se sopi aiempaan elämäntilanteeseen. Nyt tavoitteet saattaa olla sitä, että jumankeuti kun pääsis treenaamaan edes tänään, ettei siirtyisi huomiselle. Tavoitteita löytyy koko ajan, mutta kyllä ne on nyt ihan muualla kuin urheilussa. Täydennyskoulutusta haluan koko ajan lisää, tavoitteita ja kehittymistä sillä puolella riittää vaikka kuinka. TOIVOTTAVASTI lapsista tulee ihan mitä ne itse haluavat, vaikka niiden isä [Pasi Sarkkinen] on entinen painija ja äiti aerobiccaaja. Sanni on taitoluistelija, Juuso pelaa jalkapalloa ja Jonni painii. Vein Sannia naisvoimistelijoiden treeneihin, mutta jostain syystä se ei napannut. Ei siinä minun auta pokkuroida vastaan. Kun menin musiikkiluokalle neljännellä, olisin halunnut soittaa poikkihuilua, mutta luokalle tarvittiin sellisti. Äiti puhui mut ympäri ja aloin soittaa selloa. Se oli kyllä virhe. Ois pitänyt ehdottomasti antaa se poikkihuilu, sitä saattaisin vieläkin soittaa. Sello meni lopulta myyntiin ja mä ostin pesukoneen, että sain verkkarit pestyä.” Juha Korhonen toimittaja@jyy.? N ATANAEL S INISALO