Jyväskylän Ylioppilaslehti 18.11.2010

Tarjolla liikaakin vastuuta Oma laitos on tutorin tärkein tuki. Uutiset 2 Jylkkäri paljastaa koululaukkujen salat. Sivut 10–11 Kassiratsia kampuksella Kymmenen vinkkiä kirjoitusurakkaan. Keskiaukeama Kuinka kukistaa gradumörkö? 27. SYYSKUUTA – 17. LOKAKUUTA 51. VUOSIKERTA NUMERO 11/2010 Murtumia naamioissa KASVOT 15 ARVIOT 12
UUTISET TULOSSA 27.9.2010 2 Fuksin paras ystävä on tutor, joka ohjaa, opastaa, neuvoo ja huolehtii. Välillä hieman liikaakin. TUTORIN TEHTÄVÄNÄ on uusien opiskelijoiden perehdyttäminen opiskelujen ympärillä pyörivään maailmaan: Miten Korppi toimii, mistä löytyvät lähimmät kirpputorit ja onko ainejärjestön tapahtumissa pakko juoda? Kuka vastaa, keneltä kysyä ja mistä löytyy? Käytännössä toimenkuvaa on liiankin helppo laajentaa. Avainasemassa rajojen asettajina ovat laitokset ja se, ottavatko ne sen vastuun, joka niille kuuluu. ”Joillakin laitoksilla homma toimii hirveän hyvin. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat vuosittain, ja tutoreille voi jäädä liikaa tilaa ottaa vastuuta”, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittinen sihteeri Sami Tuori selventää. VAIHTELEVUUDEN positiivisemman pään on päässyt tänä vuonna todistamaan taloustieteellisessä tutorin tehtävää hoitava Salla Savolainen . ”Meille on kyllä hyvin sanottu, että meidän ei tarvitse olla se, jolla on suurin vastuu”, yhtä kansantaloustieteen kolmesta fuksiryhmästä luotsaava Savolainen miettii. Tutorasioista vastaavan Tuorin mukaan tutor voi kuitenkin päätyä liian suuriin saappaisiin silloin, kun tuki yliopiston puolelta takkuaa. ”Tuntuu siltä, ettei tietoa saa muualta tai kukaan muu ei ota vastuuta asiasta, ja on pakko itse ottaa tehtävä”, Tuori kuvaa tilannetta, jossa tutor herkästi päätyy esimerkiksi neuvomaan opintojen suunnittelussa, vaikka opinto-ohjaus kuuluu laitoksen tehtäviin. Viesti saa vahvistuksen muutamien humanistisen tiedekunnan tutoreiden suusta. He ovat kokeneet, että ainakin jonkin tasoista opintojenohjausta on ollut pakko antaa. Tutoreiden mukaan esimerkiksi se, että laitoksen henkilökunta on ollut ensimmäisellä viikolla vaikeasti tavoitettavissa, on johtanut siihen, että tutor on joutunut ottamaan kantaa esimerkiksi maisteritasolta aloittavien opiskelijoiden kurssivalintoihin. Tilanteeseen on vaikea vaikuttaa, ellei tutor itse aktiivisesti tuo esille ongelmaa. Tuori kannustaakin tutoreita itse asettamaan rajat, ohjaamaan fukseja eteenpäin ja vaatimaan laitokselta suurempaa panostusta. ”Asiaa ei kuitenkaan välttämättä itse oikein edes tajua siinä tilanteessa. Monesti vasta jälkikäteen kuulee, jos ongelmia on ollut”, Tuori harmittelee. ESIMERKIKSI informaatioteknologian tiedekunnassa tilannetta on selkeytetty kokoamalla opintojen aloitukseen vaadittava tietomäärä yhden, kaikille opiskelijoille pakollisen kurssin alle. Kurssi koostuu infotilaisuuksista, joilla käydään läpi yliopistossa opiskeluun liittyviä käytäntöjä ja tarpeellisia tietoja. Luennoista on pakko osallistua kymmenelle. Tutorin kannalta tämä helpottaa tilannetta, kun fuksit saavat ohjatusti perustiedot ja -taidot yliopistomaailmassa selviytymiseen. Toisaalta yliopistomaailmaan jo aiemmin tutustunut saattaa turhautua tuttujen asioiden kertaamiseen. ”Kurssia ovat etenkin ihan uudet opiskelijat kiitelleet, ja itsekin tykkäsin kovasti, kun viime vuonna sen Tutor, opi sanom Monesti vasta jälkikäteen kuulee, jos ongelmia on ollut. ” Sami Tuori Tietojärjestelmätieteen tutor Helinä Turunen on tutorina ensimmäistä kertaa. Uusien opiskelijoiden tukemist johdattava kurssi. Kymmenet tarvitsivat JYYn patjoja JYYn järjestämässä tilapäismajoituksessa on vielä kymmenisen asukasta, joista suurin osa on vaihto-opiskelijoita. Eniten majoittujia oli elo–syyskuussa, mutta määrä putosi nopeasti. ”Aika paljon oli niitä, jotka olivat vain yhden yön”, kertoo tilapäismajoituksen hoitaja Joni Jantunen. Tyypillinen majoittuja on jo saanut asunnon mutta joutuu odottamaan sen vapautumista. ”Vain yksi on kertonut, ettei ole hakenut kämppää.” Tilapäismajoituksessa on omat tilat miehille ja naisille. Samassa huoneessa nukkui enimmillään kaksitoista opiskelijaa. Lajittelu tutuksi koulutuksessa JYVÄSKYLÄN kaupunki tarjoaa jälleen maksutonta jätekoulutusta. Lokakuussa pidettävissä koulutuksissa perehdytään muun muassa lajitteluun, kompostointiin ja jätehuoltomääräyksiin. Kaikille avoimissa tilaisuuksissa pohditaan myös, miten oman jätelaskunsa suuruuteen voi vaikuttaa. Ensimmäinen kaksipäiväisistä koulutuksista järjestetään Tourulassa 12. ja 26. lokakuuta. Toinen koulutus on Vaajakoskella 14. ja 28. lokakuuta. Koulutuksiin mahtuu 20 osallistujaa, joiden tulee ilmoittautua Jyväskylän paikallisagendatoimistoon (Japa ry) 7. lokakuuta mennessä. Infosta ideoita kaukovaihtoon YLIOPISTON kansainväliset palvelut esittelee syys–lokakuun vaihteessa opiskelijavaihtomahdollisuuksia. Infotilaisuuksissa kerrotaan erityisesti Euroopan ulkopuolisista kohteista, joihin hakeminen alkaa 27. syyskuuta ja päättyy 1. marraskuuta. Lisätietoja saa yliopiston verkkosivuilta. Kampuksesta tulee savuton JYVÄSKYLÄN yliopisto muuttuu syksyn aikana savuttomaksi. Hallintojohtaja Kirsi Moisanderin mukaan savuttomista käytännöistä päättää työryhmä, joka ryhtyy valmistelemaan muutosta. Yhteistyöhön halutaan myös ylioppilaskunta ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Moisanderin mukaan savuton kampus tarkoittaa yleensä esimerkiksi sauhuttelun lopettamisen tukemista sekä tupakkapaikkojen siirtämistä kauemmas. Organisaation savuttomuus on myös tapana mainita ilmoituksissa, joilla haetaan uusia opiskelijoita ja työntekijöitä. Suunnitelman julkisti lukuvuoden avajaispuheessaan yliopiston rehtori Aino Sallinen.
3 C-RAKENNUKSESSA sijaitsevan Aallon lukusalin ovet ovat olleet säpissä joulukuusta 2009 asti. Toukokuussa koulutusjohtaja Kari Pitkänen kertoi Jylkkärissä, että lukusali avataan niin pian kuin mahdollista. Miksi lukusali ei ole vieläkään käytössä, koulutusjohtaja Kari Pitkänen? ”Sitä kannattaa kysyä tilapalvelujen puolelta. He kokevat, etteivät ole vielä saaneet sisustettua salia niin kuin haluavat. Kävin katsomassa salia syyskuun alussa, jolloin siellä oli vielä jonkin verran roinaa ja parvi oli aivan keskeneräinen. Uniikit materiaalit oli kuitenkin saatu siirrettyä lukittuihin tiloihin, joten periaatteessa lukusali olisi jo voitu ottaa käyttöön. Sali oli kuitenkin hyvin tyhjä eivätkä työasemat olleet käyttökelpoisia, joten se ei olisi johtanut kovin pitkälle.” Kiinteistöinsinööri Suvi Jokio, milloin lukusali avataan? ”Lokakuun alussa. Saimme syyskuun puolivälissä kalusteet, joilla salin yläosa kalustetaan.” Miksi avaaminen on viivästynyt näin paljon? ”Kesä on vähän hidastanut. Olemme myös pohtineet, millaista kalustusta saliin hankitaan, millaiseksi salin käyttötarkoitus muotoutuu ja miten tilojen valvonta voitaisiin järjestää.” Hankittiinko saliin uusia huonekaluja? ”Ajattelimme ensin niin, mutta kun tyhjensimme varastoja, niistä löytyi arvohuonekaluja, joita voimme hyödyntää.” Olisiko lukusalin voinut avata aikaisemmin? ”Ehkä se olisi ollut mahdollista joitakin viikkoja aikaisemmin, mutta nähdäkseni on mielekästä saada ensin kokonaisuus valmiiksi.” Minna Kurvinen ? Miksi Aallon lukusali on yhä kiinni? KYSYN VAAN maan ei tein. Se on suhteellisen pehmeä lasku yliopistoon, kun heti saa infoa asioista”, tietojärjestelmätieteen tutor Helinä Turunen kertoo, mutta muistuttaa, että tutorin tehtävänä on silti olla uusien opiskelijoiden tukena. SAMI TUORIN mukaan tutoreille pyritään sanomaan etenkin JYYn järjestämissä tutorkoulutuksissa, että kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Jos laitos ei oma-aloitteisesti ota riittävästi vastuuta, koulutuksessa neuvotaan tutoria patistamaan sitä siihen. Turusen mukaan IT-tiedekunnan tutorit pyrkivät aktiivisesti ohjaamaan opiskelijoita eteenpäin kysymyksineen. ”Jotkut opiskelijat ovat valitelleet, että opinto-ohjausta ei tarjota, mutta siinä taas opiskelijan oma omaaloitteisuus on tärkeässä asemassa”, Turunen muistuttaa. ”Meillä henkilökunta on aika helposti lähestyttävissä, joten ei ole ollut kamalaa ongelmaa, kunhan on uskaltanut sen ensimmäisen viestin lähettää”, hän lisää. Riikka Valtonen a helpotti muun muassa tiedekunnan järjestämä yliopistomaailmaan Humanisti voi ansaita aktiivisuudesta nelinkertaisesti yhteiskuntatieteilijään verrattuna. OPINTOPISTEIDEN saaminen luottamustehtävien hoitamisesta riippuu jatkossakin tiedekunnan ja laitoksen myötämielisyydestä. Kun kyseessä ovat luottamustehtävästä, kuten tutoroinnista, ainejärjestötoiminnasta tai hallinnon opiskelijaedustajana toimimisesta saatavat opintopisteet, erot tiedekuntien välillä ovat huomattavia. Silti yliopistolla karsastetaan tarkkojen ohjeistuksien laatimista. ”Emme halua olla tiedekuntien niskavilloissa kiinni”, koulutusjohtaja Kari Pitkänen muotoilee. Ylioppilaskunnan hallituksessa kuitenkin toivotaan opintopisteiden myöntämisen yleistyvän, sillä ne nähdään kannustimena, jolla opiskelijoita houkutellaan ottamaan osaa yhteiskunnalliseen toimintaan. ”Ylioppilaskuntaa kiinnostaa asian yhteiskunnallinen näkökulma. Järjestötoiminnassa on tosi vähän aktiiveja ja yhä vähemmän sitoutumista”, ylioppilaskunnan hallituksen toinen korkeakoulupolitiikasta vastaava jäsen Hannu Heikkilä huomauttaa. HEIKKILÄ VETOAA myös siihen, ettei ole reilua, että käytännössä identtisistä tehtävistä myönnetään eri tavalla opintopisteitä alasta riippuen. Jyväskylän yliopistossa esimerkiksi humanistinen tiedekunta antaa tunnustusta luottamustoimien hoitamisesta jopa kahdeksan opintopisteen edestä. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta puolestaan myöntää pisteitä ainoastaan tutortoiminnasta, ja siitäkin vain kaksi opintopistettä. Koulutusjohtaja muistuttaa kuitenkin, että ilman tarkkaa harkintaa ohjeistuksilla ja määräyksillä voidaan helposti aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyötyä. ”Aika harkiten mietitään, miltä osin lähdetään rajaamaan tiedekuntien autonomiaa”, Pitkänen toteaa. HEIKKILÄN MUKAAN ongelmana ovat myös kirjavat tiedotuskäytännöt. ”Niissäkin tiedekunnissa, joissa opintopisteitä myönnetään, tiedotetaan niin vähän asiasta, ettei se toimi kannustimena siinä mielessä kuin pitäisi”, Heikkilä harmittelee. Erot tiedekuntien välillä johtuvat pitkälti näkemyseroista. Toisten mielestä opintopisteiden antaminen johtaisi käytännössä kaksinkertaisesti palkitsemiseen. Toisten mukaan opintopisteiden antaminen taas toimisi kannustimena, jolla opiskelijat saadaan houkuteltua mukaan yhteisön kehittämiseen ja järjestötoimintaan. Esimerkiksi yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ja kauppakorkeakoulu perustelevat tiukkaa linjaansa siten, että opiskelijat hyötyvät luottamustoimista saatavasta kokemuksesta muilla tavoin, esimerkiksi CV-merkintänä. Tilanne ei koske vain Jyväskylän yliopistoa, vaan tiedekuntien väliset erot on pantu merkille myös muissa ylioppilaskunnissa. Heikkilän mukaan ylioppilaskunnat pohtivatkin syksyn aikana mahdollisuutta tehdä asiasta yhteinen kannanotto. Riikka Valtonen Samasta luottamustoimesta tarjolla eri määrä opintopisteitä Emme halua olla tiedekuntien niskavilloissa kiinni. ” Kari Pitkänen Niissäkin tiedekunnissa, joissa opintopisteitä myönnetään, tiedotetaan asiasta niin vähän, ettei se toimi kannustimena. ” Hannu Heikkilä Koskenniemi tyrkyllä SYL:n hallitukseen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto päätti torstaina 16. syyskuuta esittää Suomen ylioppilaskuntien liiton vuoden 2011 hallitukseen Grönionin Janne Koskenniemeä. Koskenniemi toimii tällä hetkellä JYYn hallituksen kulttuurija ainejärjestövastaavana. SYL:n uusi hallitus valitaan järjestön liittokokouksessa marraskuun puolivälissä. Edustajisto päätti myös tällä kertaa neuvotella hallitustyrkkynsä puolesta liittokokouksen kulissien takaisessa äänikähminnässä. Viime vuonna JYY ei osallistunut neuvotteluihin, ja sen ehdokas jäi hallituksesta ulos. Hoitotakuu koskee myös YTHS:ää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä ei ole oikeutta luistaa hoitotakuusta. Oikeusasiamies Petri Jääskeläisen mukaan myös YTHS:lle on päästävä hoitotakuun edellyttämässä ajassa. Oikeusasiamiehelle kanteli opiskelija, jolle oli ilmoitettu, että hän joutuisi jonottamaan Tampere-Hämeenlinnan yksikön hammaslääkäriin vuoden ajan. Jonoa oli perusteltu hammaslääkärien rekrytointivaikeuksilla. Hoitotakuu edellyttää, että hoitoon on päästävä kolmessa tai viimeistään kuudessa kuukaudessa. Oikeusasiamiehen mukaan YTHS:n on noudatettava määräaikoja, koska se järjestää terveydenhuollon peruspalveluja.
TOIMITUS SUOSITTELEE A lkusyksyn suosikkimurheeksi on noussut akateemisten surkea työllisyystilanne. Pontta päivittely sai 26-vuotiaan Pyry Solalan Helsingin Sanomissa julkaistusta yleisönosastokirjoituksesta, jossa tuore valtiotieteen maisteri kertoi hakeneensa 214 työpaikkaa ja päässeensä vain kolmeen haastatteluun. Nopeasti ja hyvin paperein – eli valtiovallan toiveiden mukaisesti – valmistuneella on vaikeuksia työllistyä, sillä edes valtion omat virastot eivät ole hänestä olleet kiinnostuneita. Solalan kirjoitus laukaisi neuvojen vyöryn. Ensin kuultiin perinteinen ”Olisit lukenut insinööriksi” -mietelmä, sitten moitittiin koulutusjärjestelmää ja lopulta Solalalle jaettiin työhakemuksen kirjoitusohjeita Hesarin Sunnuntai-osaa myöten. Laajemmin akateemiseen työttömyyteen on haluttu puuttua parantamalla uraohjausta, yrittäjyyskasvatusta ja tutkintojen työelämävastaavuuksia kehittämällä. Uskalsipa opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) jo luvata, että korkeakouluverkkoa ja opiskelijamääriä aiotaan karsia aivan pian. K aikissa esitetyissä ratkaisuissa on puolensa. Vikaa on toistaiseksi löydetty kuitenkin lähinnä tulevissa työntekijöissä ja poliitikoissa, ei niinkään työnantajissa. Ammattilaisrekrytoija Tuulikki Rautiainen myönsi Solalalle Hesarissa antamissaan ohjeissa, että myös työpaikkailmoituksissa on vikaa. Tittelit ja sanamuodot saattavat olla sellaisia, että on vaikea tietää, minkälaista tyyppiä haetaan. Varsinkin yliopistokaupungeissa ongelma on silti monisyisempi. Tietyillä aloilla työpaikkoja voisi olla akateemisille enemmänkin, jollei vakituisen työntekijän tarvetta jatkuvasti korvattaisi vaihtuvilla määräaikaisilla, muilla tuuraajilla ja harjoittelijoilla. Synnittömin ei ole valtio: ministeriöissä harjoittelukuviot ovat jo pitkään olleet melkoista viidakkoa. Toisaalta suurten ikäluokkien jäljiltä ei tehostamisen vuoksi jääkään lupailtua määrää eläkevirkoja. Työn laatu tehostamisesta silti harvoin paranee. A kateeminen voi tehdä paljon oman työllistymisensä hyväksi, mutta myös työnantajien kuuluisi ottaa asiasta hitunen vastuuta. Taitaville ja tunnollisille kun luulisi olevan aina tarvetta. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? VILLASUKAT (asuste). Lämmittävät kylmäkoipista kesät ja talvet. KUIVATUT KARPALOT (herkku). Karamellija kahvileipälakolle löytyi luomusta porsaanreikä. THE BAD ASS BRASS BAND (yhtye). Rehevän torvisektion tahdissa rullaten maailma on tänä syksynä silkkiä vaan. 4 Henry Laasanen KESKI-IKÄISILLÄ miehillä on vähän valtaa yhteiskunnassa. Väite voi kuulostaa omituiselta, sillä suurin osa miljardööreistä ja johtajista on keski-ikäisiä miehiä. On kuitenkin huomattava, että kellä tahansa miljardöörillä tai johtajalla on paljon valtaa, oli kyseessä nuori nainen tai mummo. Valta ei piilekään miehen keski-ikäisyydessä, vaan niissä ulkoisissa saavutuksissa, jotka (harva) keski-ikäinen mies on kyennyt hankkimaan. Ilman ulkoisia saavutuksia keski-ikäinen mies on ilman valtaa, koska hän ei ole attraktiivinen muille ihmisille. Hän ei ole seksuaalisesti haluttava kuten nuori nainen eikä söpön suojeltava kuten lapsi. LAPSILLA ON eniten valtaa yhteiskunnassa. Miettikääpä, kuinka paljon valtaa täytyy olla sellaisella henkilöllä, joka saa muut vaihtamaan vaippansa, huolehtimaan elatuksestaan ja kestämään sietämättömät kiukuttelunsa vuosien ajan. Lapsella on voimakas valta muiden käytökseen, sillä häntä pitää yleisen moraalin mukaan suojella. Sama valta puuttuu keskiikäiseltä mieheltä lähes kokonaan. Kun keski-ikäinen mies menee kauppaan, hänen pelätään varastavan alkoholia. Kun keski-ikäinen mies hakee töitä koulusta, hänellä on potentiaalisen pedo?ilin habitus. Kun keski-ikäinen mies kävelee yöllä naisen perässä, hän levittää seksuaalisen väkivallan pelkoa. Kaiken tuon ennakkoluulon hän saa aikaiseksi vain olemalla keski-ikäinen mies. Keski-ikäisten miesten syrjäytyminen, alkoholismi ja ennenaikaiset kuolemat johtuvat heidän vallan puutteestaan. Keski-ikäisellä miehellä ei ole edes valtaa valittaa, oikeutta olla uhri. Kun ihmiseltä puuttuu valta vaikuttaa muihin ihmisiin, hän joutuu sosiaalisen elämän sivuraiteelle. FYYSINEN VOIMA on monen keski-ikäisen miehen ainut jäljellä oleva vallan muoto – sen käyttö on kuitenkin lailla kiellettyä. Voima ei kykenekään kompensoimaan suojeltavuuden ja seksuaalisen vetovoiman puutetta, mikä johtaa yksin jäävän miehen turmioon. Keski-ikäinen mies ilman valtaa Tietyillä aloilla työpaikkoja voisi olla akateemisille enemmänkin, ellei vakituisen työntekijän tarvetta jatkuvasti korvattaisi vaihtuvilla määräaikaisilla, muilla tuuraajilla ja harjoittelijoilla. ” pääkirjoitus 27. syyskuuta 2010 Vikaa on myös työnantajissa Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Marja Honkonen 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Juha Korhonen 010 423 4510, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Johannes Kaarakainen. 010 423 4511, sivari@jyy.? Kannen kuva: Johannes Kaarakainen. Painos 7 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NÄKÖKULMIA REUNAHUOMAUTUS
Väärennä gradusi huolellisesti Taitava gradun väärentäjä pitää aihetta valitessaan silmällä tavoitetta: se on muutamasta kirjasta kasattu kooste. Sellaisen saa nopeasti aikaiseksi aiheesta, jos on kirjallisuutta kohtuullisesti, mutta ei liikaa. -Uskottavuutta voi vahvistaa tilastoilla ja kaavioilla; ne sopivat hyvin yliopistoissa vallitsevaan mittausideologiaan ja näyttävät tieteellisiltä. Lähdeluettelo on tapana väärentää siten, että otetaan siteeratun kirjan siteeraukset omiin nimiin ja laitetaan kirjat lähdeluetteloon. Gradun rungonkin voi väärentää ottamalla ajatuksellisesti sen jostain muusta, kunhan vaihtaa otsikoiden sanat riittävän erilaisiksi. Nimimerkki Nuori Kekkonen Jyväskylän Ylioppilaslehdessä 15.3.1989. 5 Kellastuneet sivut ”Seksuaalisuus ei ratkaise kaikkia yksilön ongelmia. Niin kuin ei ratkaissut esimerkiksi 1960-luvun yhteiskunnallinen taistelukaan.” Sosiologi Airi Mäki-Kulmala (Tesso 6/2010). Matti Kortet 26, englanti ”Kyllä varmaan niinkin voi sanoa, on se niin iso juttu. Pelottavaa on työn määrä ja se, että pitäisi olla henkilökohtaista organisointikykyä.” Maiju Kivi 21, romaaninen ?lologia ”Kyllä. Se pelottaa, että pitäisi keksiä aihe. Gradu on niin laaja. Teen tänä vuonna kandia, joten en vielä hirveästi tiedä, mitä gradunteko vaatii.” Kirsi Sorri 27, ruotsi ”Ei pelota. Teen graduni kaverin kanssa, ja aihe on selvä. Kandintyö opetti tutkimuksen tekoa, ja tämä on vain pikkuisen laajempi työ. Jokainen siitä selviää.” Pelottaako gradu? GALLUP Opiskelua voidaan tukea ilman opintopsykologia Touko Aalto ilmaisi painavan mielipiteensä opintopsykologin palkkaamisen puolesta Jyväskylän Ylioppilaslehden numerossa 9/2010. Vaikka olen monista Aallon esittämistä huolenaiheista ja parannusehdotuksista samaa mieltä, en voi yhtyä näkemykseen opintopsykologin kaikkivoipaisuudesta. Dilemma on yksinkertaisesti se, että 14 000 opiskelijan tarpeita ei voida tyydyttää yhden henkilön työllä. Sitä edes Aalto tuskin hakee. Yksittäisen ammattihenkilön palkkaaminen ei ratkaise kysymyksiä, jotka ovat syvemmällä opiskelukulttuurissa ja opiskelun tukijärjestelmissä. Opiskelijaa tulee tukea opinnoissaan, se on selvää. Opintoja pitää voida tehdä siten, että on mahdollista valmistua mielekkäässä ajassa mielekkäillä sisällöillä. Tämä on logistinen ja pedagoginen kysymys, jonka toteutumista voidaan tukea ja arvioida erilaisin ohjauksellisin keinoin. Kuitenkin tähän liittyy myös paljon seikkoja, jotka eivät ole yksittäisen oppilaitoksen ratkaistavissa. Opintososiaaliset etuudet tai nuorten ihmisten arvostukset eivät ole minkään korkeakoulun päätöksin muutettavissa. Korkeakoulu tuskin voi puuttua opiskelijan yksityiseen elämäntilanteeseen. Tämä ei tarkoita sitä, että korkeakoulun ja sen opettajien ja ohjaajien tulisi ummistaa silmänsä opiskelijan elämänkokonaisuudelta. Päinvastoin – juuri sen näkeminen ja huomioiminen auttavat sijoittamaan opiskelun osaksi opiskelijan elämänkokonaisuutta. Tällöin korkeakouluissa voidaan tehdä paljon pedagogisen koulutuksen, neuvontaja ohjauspalvelujen selkiinnyttämisen sekä yhteistyöverkostojen luomisen näkökulmasta. Tämän kokonaisuuden kehittämistä tulee tehdä yhteistyössä opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Usein halvin, nopein ja tehokkain apu opiskelijalle annetaan omalla laitoksella, omien opettajien ja laitoksen henkilöstön tarjoamana. Puolin ja toisin pitää uskaltaa avata suu, kysyä, kuunnella ja vastata. Luottamuksellisen vuorovaikutuksen ilmapiirin luominen on usein vaikuttavin keino opintojen tukemiseksi. Joskus opiskelut voivat käydä raskaaksi, elämässä voi tapahtua vaikeita asioita ja näky tulevaisuudesta synkentyä. Meillä on kuitenkin jo palvelut mielenterveyden ongelmiin. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön resurssien riittävyys on kuitenkin eri kysymys. Opintopsykologi ei määritelmän mukaisesti ratko mielenterveyden kysymyksiä eikä siten tuo mielenterveyden hoitoon uutta resurssia. Sen sijaan opintopsykologista osaamista voidaan ja pitää hyödyntää opetusja ohjausjärjestelyjen kehittämisessä. Sitä varten ei kuitenkaan tarvita uuden henkilön palkkaamista. Sakari Saukkonen Koulutuksen tutkimuslaitos Jylkkäri haluaa tietää, mitä lukijat ajattelevat. Lähetä mielipiteesi sähköpostitse osoitteella jylkkari@jyy.? tai tekstiviestillä p. 045 137 1957. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. VAPAA SANA Jyväskylän yliopiston rekrytointipalveluiden henkilökohtainen uraohjaus päättyi, kun toisen uraohjaajan sijaisuutta ei säästösyistä jatkettu. Yksi uraohjaaja ei pysty antamaan henkilökohtaista ohjausta, vaan ohjaus on pakko keskittää massaluentoihin. On suorastaan häpeällistä, että Jyväskylän yliopisto auttaa opiskelijoitaan työurilleen vähentämällä työvoimaa ja rahoitusta rekrytointipalveluista, jotka olivat esimerkiksi Tampereeseen ja Turkuun verrattuna aiemminkin vaatimattomat. Tutkintoajat eivät ohjausta vähentämällä lyhene, vaan pelkona on, että opiskelijat tekevät virhevalintoja esimerkiksi sivuaineissa ja opinnot pitkittyvät. Valmistumisen nopeuttaminen on merkitty tavoitteeksi yliopiston strategiassa, jossa luvataan ulottaa opiskelijaa ja työuraa tukevat ohjausjärjestelmät kaikkiin yksiköihin. Urapalveluissa säästäminen on ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Yliopiston henkilöstössäkin ollaan uraohjauksen vähenemisestä huolissaan, koska ohjausta siirtyy yhä enemmän heille, eikä heillä ole alalla samanlaista asiantuntemusta kuin rekrytointipalveluissa. Akateeminen työttömyys on yleisempää kuin koskaan. Henkilökohtaisen uraohjauksen loppu tulikin opiskelijoiden kannalta kurjimpaan mahdolliseen aikaan. Nurinkurista on, että yliopisto tuntuu odottavan opiskelijoiden valmistuvan ripeästi ja alumneina osallistuvan yliopiston varainkeruukampanjaan. Jos yhä harvemmat löytävät työuralle, kuka viitsii vähistä varoistaan lahjoittaa rahaa opinahjolleen? Ohjauspalvelut ovat väärä paikka säästää. Yliopiston kannattaisikin panostaa opintosekä uraohjaukseen enemmän kuin kahden uraohjaajan verran. Ylioppilaskunnan ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toivoman opintopsykologin palkkaaminenkin kannattaisi pitkällä tähtäimellä. Niin makaa kuin petaa. Hannu Heikkilä opiskelija Yliopisto säästää väärästä paikasta! Yksittäisen ammattihenkilön palkkaaminen ei ratkaise kysymyksiä, jotka ovat syvemmällä opiskelukulttuurissa ja opiskelun tukijärjestelmissä. ” Sakari Saukkonen JYY hakee Korkeakoulupoliittisen sihteerin opintovapaan sijaista ajalle 1.11.2010–31.5.2011. Korkeakoulupoliittinen sihteeri on yksi edunvalvonnan sihteereistämme, jonka tehtävänä on organisoida ja kehittää ylioppilaskunnan koulutuspoliittista toimintaa. Hän seuraa aktiivisesti korkeakoulupoliittista kenttää, toimii opintoja tiedevaliokunnan sihteerinä, osallistuu hallituksen ja edustajiston päätösten valmisteluun ja toimeenpanoon sekä tukee yliopiston hallinnon opiskelijaedustajia. Korkeakoulupoliittinen sihteeri on lisäksi opiskelijoiden ja ylioppilaskunnan edustaja muutamissa yliopiston toimielimissä. Hän opastaa jäsenistöämme erityisesti opiskelijoiden oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä sekä organisoi yliopiston tutorkoulutuksen. Hakijalta edellytetään ajankohtaisten koulutuspoliittisten kysymysten tuntemusta, ylioppilaskunnan ja Jyväskylän yliopiston tuntemusta, korkeakouluopintoja ja sujuvaa englannin kielen taitoa. Hakijan eduksi voidaan katsoa aktiivinen hallinnon opiskelijaedustajana toimiminen. Toimi on JYYn toimihenkilöohjesäännön alainen. Tehtävästä maksettava palkka on 1656,51e/kk mahdollisine koulutusja kokemuslisineen. Kirjalliset hakemukset liitteineen on toimitettava JYYn keskustoimistoon (Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Keskussairaalantie 2, 40600 JYVÄSKYLÄ) maanantaihin 4.10. klo 10.00 mennessä osoitettuna JYYn hallitukselle. Kuoreen tunnus "korkeakoulupoliittisen sihteerin sijainen". Hakemuksia ei palauteta. Haastattelut järjestetään viikolla 40 ja valinta suoritetaan haastattelun ja sen lisäksi teetettävän ennakkotehtävän perusteella. Lisätietoja : Ylioppilaskunnan pääsihteeri Minna Oinas | 010 4234 501 | paasihteeri@jyy.fi Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Johanna Pietiläinen | 045 137 1964 Jyväskylässä 15.9.2010 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on noin 12 000 jäsenen edunvalvontaja palvelujärjestö.
6 JYYn palveluksessa toimeen tarttui syksyn alussa kaksi uutta sihteeriä. Toimistosihteerin tehtävä korvattiin uudella jäsenpalvelusihteerillä. OPISKELIJAKORTTEJA toimistolla jakaa jatkossa alunperin Rovaniemeltä kotoisin oleva, mutta jo pitkään Jyväskylässä asunut Maria Lilja , 28. Keväällä valitun jäsenpalvelusihteerin tehtäviin kuuluvat ylioppilaskunnan toimistoasioiden lisäksi myös ainejärjestöjen tukeminen, neuvonta ja kouluttaminen. ”Siihen en ole vielä kuitenkaan juuri ehtinyt”, syksyn korttirumban keskellä luoviva Lilja huokaa. Aiemmin Nuorten Areenan pääsihteerinä toiminut Lilja toivoo voivansa nykyisessäkin työssään kannustaa opiskelijoita aktiiviseen kansalaisuuten. Koulutukseltaan Lilja on yhteisöpedagogi. Järjestökenttä kiinnostaa vapaaajallakin, sillä Lilja tekee vapaaehtoistyötä muun muassa Suomen Punaisessa Ristissä. ”Tärkeintä työssä on se, että saan olla ihmisten kanssa tekemisissä päivittäin”, Lilja kertoo. Hän toivookin, että opiskelijat uskaltautuvat toimistoon kysymään mistä tahansa aina tilavarauksista vaikuttamismahdollisuuksiin. KESÄN AIKANA JYY sai uutta verta myös toiseen Ilokiven toimistoon. Sanna Patja , 29, hoitaa ainakin kevääseen saakka Jenni Hirvosen äitiysloman sijaisuutta. Puolet työajastaan Patja häärää kansainvälisten asioiden sihteerinä JYYllä ja puolet yliopiston kansainvälisten palveluiden puolella T-rakennuksessa. Patjan tehtäviin kuuluvat muun muassa uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden vastaanoton koordinointi sekä heidän tutoreidensa perehdyttäminen. Kv-opiskelijoita auttaessaan Patja saa vastailla mitä erikoisempiin kysymyksiin, mutta ensimmäisillä viikoilla useimpien huolenaihe on ollut sama kuin Liljan asiakkailla. ”Alkuvaiheessa eniten on tullut kyselyitä opiskelijakorteista.” Kansainvälisiin asioihin liittyvä pesti vaikuttaa luonnolliselta jatkolta Patjalle. Jo lukion jälkeen hän lähti vahvistamaan kielitaitoaan ensin au pairina Hollantiin ja sitten kesätöihin Pariisin Disneylandiin. Viittä vaille valmis yhteisöviestinnän maisteri käytti myös mahdollisuuden opiskelijavaihtoon, jonka hän vietti Espanjassa. ”Englantia ja espanjaa puhun aika sujuvasti, ranskaa pienen lämmittelyn jälkeen ja sitten on vielä kouluruotsi”, Patja kertoo kielitaidostaan. Alkusyksyn Patjan työtunnit kuluivat lähinnä yliopiston puolella, mutta nyt häntä nähdään enemmän myös Ilokiven toimistossa. Tuore kansainvälisten asioiden sihteeri toivottaa kaikki opiskelijat tervetulleeksi juttusille. ”Minulle voi tulla kertomaan, jos on ideoita tai ajatuksia kansainväliseen toimintaan. Olen opiskelijoiden käytettävissä kaikissa kv-asioissa.” Marja Honkonen Juha Korhonen Korttirumba käy tutuksi joka sektorilla JYYn palveluksessa työskentelee tällä hetkellä kahdeksan sihteeriä. Tuoreimpina lisäyksinä rivistöön tulivat kansainvälisten asioiden sihteeri Sanna Patja (vasemmalla) ja jäsenpalvelusihteeri Maria Lilja. J OHANNES K AARAKAINEN
7 K ir jo it ta ja on JYY n edus t aj i st o n v arap uh e e nj o h t a ja . Kati Kukkonen YLIOPISTO-OPINTOSI ovat kuin VR:n junamatka: lähtöasemalla tiedät määränpääsi ja mahdollisen saapumisajan. Välietapitkin kuuluvat matkaan – joskus vaihtojuna voi olla pahasti eksyksissä tai huomaat astuneesi aivan väärään junaan. Konduktööri on kiinnostunut opintolipustasi ja matka-ajastasi ja varmasti sakottaa saamattomuudestasi, jos olet ollut pummaustuulella. Vieressä istuvat ihmisesi vaihtuvat krapulaisesta siistiin matkaajaan, ja omakin tilasi voi herättää enemmän tai vähemmän kummeksuvia katseita matkapäivästä riippuen. Inhottavaa on se, että junamatkan kalusto voi pettää minä hetkellä hyvänsä, jolloin on vain odotettava toista veturia hinaamaan pahimpien karikoiden yli. Omituisintahan tässä on se, että kesäkin saattaa yllättää VR:n. Tällöin opintojunaliikenne saattaa seisoa paikallaan, vaikka tarkoitus oli saavuttaa vaikka mitä etappeja. Eivätkä talven 30 asteen pakkasetkaan ole tekosyy vaan aito realiteetti, mikä voi estää junan liikkumisen kotoa kampukselle. OMA JUNA on jo melkein päätepysäkillä. Johan sitä matkaa on kestänyt kolme vuotta, vaikka kuvittelin istuvani nopeimmassa Pendolinossa ilman välipysähdyksiä. Ensimmäinen etappi oli heti alkutaipaleella, kun eksyin piipahtamaan seikkailumielellä ainejärjestön hallituksen vaunussa, jossa vuosi vierähti kuin hetki ravintolavaunussa konsanaan. Seuraavasta vaunusta löytyi ylioppilaskunnan hallitus, jolloin opintoveturi taisi olla aika paljolti varikolla – ellei lähes koko vuoden ajan. Konduktöörikin oli siitä vähän ihmeissään, mutta oli mahtavaa nähdä uusia jännittäviä maisemia ja oppia tuntemaan muita opintomatkaajia! Jotta pääsee lopulta päätepysäkille, on sukellettava vielä viimeiseen gradutunneliin, joka voi alkuun näyttää varsin synkältä ja pitkältä. Pelottavaksi tunnelin tekee se, ettei välttämättä ole tarkkaa suuntaa saati tietoa, kulkeeko juna ollenkaan. Onneksi rata vie eteenpäin pimeydessä, vaikkei tunnelin päässä valoa näkyisikään. Lopulta valo vahvistuu, ja junan ovet aukeavat tunnelin jälkeisellä päätepysäkillä, missä voi toivottaa antoisaa matkaa uusille junaan astuville opiskelijoille. Ja onhan se opintojunassa istuminen ihmisen parasta aikaa, jota kaiholla muistetaan ja manataan! Lähes yhtä ikimuistoista kuin junan vessat. Onko valo tunnelin päässä vain lähestyvä juna? JYYPÄÄ Yliopisto-opintosi ovat kuin VR:n junamatka. ” Kati Kukkonen Ikinuori, 75-vuotias Toivo Tehokas neuvoo tällä palstalla nuorta polvea tietokoneiden ja sovellusten käytössä. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen: palvelupiste@jyu.?. MORO TOIVO! Nyt pitäisi saada skannattua pari vanhaa asiakirjaa gradun liitteeksi, mutta atk-luokassa ei ole lainkaan skanneria. Miten ihmeessä saisin siirrettyä paperit tietokoneen näytölle? Nimim. ”Paperisodan äärellä” HEI! SKANNEREITA ei tosiaan löydy kaikista atk-luokista, mutta onneksi kampuksen käytäville sijoitetut Ricoh-monitoimilaitteet pystyvät myös skannaamaan papereita. Kaiken lisäksi temppu onnistuu todella helposti: kirjaudu yliopiston käyttäjätunnuksella sisään monitoimilaitteelle ja valitse ”Skanneri” -toiminto. Kun seuraavan kerran kirjaudut tietokoneelle missä tahansa atk-luokassa, skannatut sivut löytyvät työpöydän ”SCANJOBS”-kansiosta. Monitoimilaitteiden luona on tarjolla tarkemmat skannausohjeet. Terveisin, Toivo Tehokas, THK VINKISTÄ VAARI
H elsingin yliopiston kielikeskuksessa työskentelevä Kimmo Svinhufvud tietää, mistä puhuu, kun kyseessä ovat gradut. Svinhufvud pitää Gradutakuu-nimistä blogia, ja hän on kirjoittanut aiheesta samannimisen kirjan. Jylkkäri tapasi gradugurun ja sai mukaansa listan ohjeita, joilla jokainen onnistuu. Pohdi millainen on ihannepäiväsi ja mitä haluat elämältä. Miten tämä sitten liittyy gradun tekemiseen? Gradun valmistuminen voi mahdollistaa unelmasi toteutumisen, olipa kyse sitten työpaikan vaihtamisesta tai paremman palkan saamisesta. Haluatko näyttää epäileville sukulaisillesi? Svinhufvudin mielestä sekin on hyvä syy tehdä gradu. Luulitko, että ennen kirjoittamaan ryhtymistä pitäisi tietää mitä aikoo kirjoittaa? Svinhufvudin mielestä asia on täysin päinvastoin. Vasta kirjoittamalla selviää, mitä oli kirjoittamassa ja ajattelemassa. Muiden syytteleminen ei kuitenkaan auta mitään. Vastuu gradun tekemisestä ja valmistumisesta on sinulla. Aikatauluta kalenteriisi kolmenlaisia päiviä: Fo k u s p ä i viä, jolloin todella keskityt gradun tekemiseen. Puskuripäiviä, jolloin teet muuta välttämätöntä. Vapaapäiviäkään ei sovi unohtaa. Pyri lisäämään fokusja vapaapäivien määrää. Aseta opinnäytetyösi valmistumiselle deadline. Svinhufvudin mukaan gradun pystyy tekemään kuukaudessa. Gradutakuu-kirjassa kerrotaan Svinhufvudin veljestä, joka teki gradunsa viikossa. ”Tarkemmin ottaen hän teki sen yhden viikonlopun aikana. Gradu oli todella surkea, mutta läpi meni”, Svinhufvud kertoo. Jos gradun teko ei suju, valita. Pura ahdistus paperille tai avaudu vaikka Gradutakuu-blogin keskustelupalstalla. Gradutakuu-kirjan esimerkkiteksti aiheesta ”Miksi en pysty tekemään gradua?” pohjautuu Svinhufvudin omiin tunnelmiin väitöskirjanteosta. Mainittakoon, että kustantaja siivosi tekstistä pois monta vittusanaa. Gradusi ohjaaja, graduseminaarilaiset, opiskelukaveri, sopiva asiantuntija tai opettaja. He kaikki voivat auttaa sinua matkalla kohti valmista gradua. Pyydä apua, kysy neuvoja, ota opiksi. Päätä, missä, milloin ja miten kirjoitat graduasi, ja tee siitä toistuva rituaali. Päätätkö kirjoittaa joka aamu kahden tunnin ajan vai varaatko gradulle lauantait? Ota käyttöön yksi tai useampi af?rmaatio eli voimalause. Toista voimalausetta säännöllisesti. Jollet keksi sopivaa voimalausetta, voit kokeilla seuraavia. Minulla on riittävästi aikaa tehdä gradua ja kaikkea muutakin, mitä haluan. Graduni valmistuu vuoden loppuun mennessä. Pane itsesi tiukille: saat lukea sähköpostin vasta kirjoitettuasi kaksi tuntia gradua. Mikäli gradusi ei valmistu sovittuna päivänä, maksat ystävällesi 50 euroa sakkoa jokaisesta myöhästyneestä viikosta. Vetäydy graduntekolomalle johonkin syrjäiseen paikkaan. Eikö auta? Entä jos laittaisit valmistujaiskutsut postiin jo nyt? Teksti: Soili Pohjalainen Kuvitus: Johannes Kaarakainen Kuka tahansa osaa tehdä surkean gradun. Opinnäytetyön tekemisestä blogia pitävän tutkijan ohjeilla jokainen onnistuu. GRADUTAKUU-BLOGIN ja -kirjan tekijän Kimmo Svinhufvudin kannustava ja myönteinen tyyli saa ahdistuneenkin gradun parissa ahertavan uskomaan omiin kykyihinsä. Hän väittää, että ihan jokainen osaa tehdä surkean gradun. ”Rima kannattaa ainakin työn alkuvaiheessa asettaa niin matalalle kuin kehtaa. Se ei tarkoita, etteikö gradusta silti voisi tulla hyvä”, Svinhufvud kertoo. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa suomen kieltä, kotimaista kirjallisuutta ja yleistä kirjallisuustiedettä. Svinhurfvudin ensimmäinen kirja Kokonaisvaltainen kirjoittaminen syntyi Jyväskylän yliopiston kirjoittamisen aineopintojen lopputyönä. SVINHUFVUD ON myös opettanut gradun kirjoittamista Keskeytyneet yliopisto-opinnot päätökseen -kursseilla. Hänen mukaan valmistumisen viivästymisen syynä on usein muutto toiselle paikkakunnalle, perheen perustaminen tai työelämään siirtyminen. Toisinaan gradun tekoa viivästyttää pelko siitä, mitä valmistumisen jälkeen tapahtuu. ”Gradun tekeminen on aina jonkinlainen muutosprosessi. Usein tuo prosessi on ristiriitainen. Niin oli myös oman graduni kohdalla. Gradunohjauksessa tulee huomioida, että opiskelijalla on gradun tekemisen ohella myös muuta elämää, kuten työ, perhe tai harrastuksia”, Svinhufvud sanoo. Niille, joita gradun arviointi pelottaa, Svinhufvudilla on lohduttavaa kerrottavaa. ”Yleensä kukaan yliopiston ulkopuolella ei ole kiinnostunut gradun arvosanasta, eikä arvosana ratkaise kaikkea. On mahdollista päästä tekemään jatkotutkimusta, vaikka ei olisikaan saanut gradustaan huippuarvosanaa.” HELSINGIN YLIOPISTON kielikeskuksessa työskentelevä Svinhufvud tekee työnsä ohella väitöskirjaa graduseminaarien ja gradunohjaamistapaamisten vuorovaikutuksesta. Elääkö mies itse kuten opettaa? ”En voi ainakaan väittää, ettenkö tietäisi, miten pitäisi toimia. Lupasin eräässä haastattelussa, että väitöskirjani olisi valmistunut viime lukuvuoden aikana. Näin ei käynyt”, Svinhufvud kertoo. Väitöskirjaprojektia on viivästyttänyt muun muassa se, että kahden lapsen isän piti viime keväänä ryhtyä etsimään uutta työpaikkaa. ”Deadline on hyvä juttu, mutta elämässä on muitakin juttuja. Deadlinen ei pidä olla ahdistuksen aiheuttaja”, Svinhufvud sanoo. Soili Pohjolainen Avaudu. Listaa hurjimmat unelmasi. Turvaudu auttajiin. Sano voimalause. Kirjoita ensin, ajattele vasta sitten. Tee kirjoittamisesta rituaali. Syytä vain vanhempia, yhteiskuntaa ja ohjaajaa. Tee se kuukaudessa. Maksimoi vapaapäivien määrä. Uhkaile, lahjo ja kiristä. Aseta rima alas, ainakin aluksi Kursi gradu v S ASA T KALCAN 8 Kimmo Svinhufvud
almiiksi 9
10 VAPAALLA KAMPUS KINO Koirat etsivät toisiaan julkisella haulla. Ti–Ke 28.–29.9. Rakkautta ja anarkiaa -elokuvafestivaali Helsinkiläisen Rakkautta ja anarkiaa -elokuvafestivaalin kiertue saapuu Jyväskylään. Tiistaina 28. syyskuuta illan aloittaa Harmony Korinen Trash Humpers kello 19. Kahta tuntia myöhemmin vuorossa on Sacha Gervasin ohjaama Anvil! The Story of Anvil. Keskiviikona esitetään Nicolo Donaton Brotherhood ja Andrew Bujalskin Beeswax. Ti 5.10. kello 19 Saara Cantell: Kohtaamisia Kohtaamisia koostuu seitsemästä episodista, joista jokaisen pääosassa on nainen. Saara Cantell kuvaa toisessa pitkässä elokuvassaan eri-ikäisiä päähenkilöitään arkisten valintojen ja ongelmien keskellä. Elokuvan naisten elämässä tärkeäksi solmukohdaksi muodostuu kohtaaminen. Erinomainen näyttelijäntyö ja käsivarakuvaus luovat elokuvaan autenttisuutta, jonka ansiosta Kohtaamisia vie mukanaan. Tästä todistuksena ovat useat palkinnot ja harvinaisen yksimielisesti kiittävä kritiikki. Ti 12.10. klo 19 Tom Ford: A Single Man Vuoteen 1962 sijoittuva A Single Man kertoo viisikymppisestä professorista Georgesta, jonka elämänkumppani Jim on juuri kuollut. Elokuva näyttää yhden päivän Georgen elämästä tämän koettaessa selviytyä surustaan. A Single Manin on ohjannut esikoisteoksenaan Tom Ford, joka tunnetaan paremmin muotisuunnittelijana. Fordin elokuva on jokaista yksityiskohtaansa myöten hallittu kokonaisuus, jossa muoto ja sisältö ovat sopivasti harmoniassa. Colin Firth ja Julianne Moore tekevät mestarilliset roolisuoritukset. Voiko koulukassin perusteella arvata kantajan pääaineen? Kalenteri, kukkaro, kynät ja avaimet paljastuivat opiskelijoiden vakiovarusteiksi Jylkkärin laukkuratsiassa. YLIOPISTOMAAILMA ON tehnyt itseään tunnetuksi myös paikkana, jossa miehetkin käyttävät olkalaukkua ja joka toinen opiskelija näyttää omistavan Marimekko-laukun. Mutta mitä laukkuvalintamme viestivätkään ulospäin? Voiko laukusta päätellä muuta kuin sen, kuinka paljon tavaraa kukin meistä mielii mukanaan kantaa? Vai voiko sitäkään? Voisiko tulkintojen kanssa mennä jopa niin pitkälle, että laukun perusteella voisi päätellä, mitä kukakin opiskelee? Tämän jutun haastateltavien opiskelualat löydät jutun lopusta. ”EHKÄ KAUPPISLAISILLA saattaisi olla keskimääräistä muodikkaampia laukkuja. Luonnontieteellisessä taas näkee ehkä useammin reppuja kuin muualla”, Liisa Juvonen miettii eroja tiedekuntien välillä. Hän itse tunnustaa ostavansa laukkunsa lähinnä ulkonäön perusteella. ”Ulkonäkö on melkeinpä tärkeämpi kuin käytännöllisyys”, hän naureskelee, mutta toteaa, ettei laukun merkillä kuitenkaan ole väliä. Anna Malytcheva uskoo, että kirpputoreilta voi löytää persoonallisimmat laukut, jotka eniten kertovat kantajastaan. ”Kirpputoreilta harvemmin löytää laukkuja, mutta silloin kun löytää, niin ne ovat niitä helmiä”, Malytcheva miettii. Omannäköisensä lopputuloksen saamiseksi Malytcheva koristelee tai muokkaa itse usein laukkua, joka sitten pääasiassa kulkee mukana. ”Laukusta ehdottomasti voi päätellä jotain ihmisestä! Onko käytännön ihminen vai tykkääkö esitellä tyyliään enemmän? Laittaako laukkuunsa kiinni jotakin härpäkettä, kuten bändijuttuja?” Malytcheva listaa. ANNA MALYTCHEVAN kanssa samaa mieltä ovat Juho Tammela ja Vili Auvinen . ”Kyllä laukun tyyli jotain kertoo ihmisestä. Laukku kuitenkin valitaan oman tyylin ja maun mukaan niin kuin muutkin vaatteet”, Tammela miettii. ”Ehkä vielä enemmän ihmisestä kertoo se, jos ei käytä laukkua. Jos lompakko törröttää takataskusta, niin onhan se aika juntin näköistä”, Auvinen heittää. Kumpikaan miehistä ei tunnusta kiinnittävänsä juurikaan huomiota siihen, millaisia laukkuja eri alojen opiskelijat kanniskelevat mukanansa. Joitakin mielikuvia kuitenkin on muodostunut siitä huolimatta. ”Ainakin miespainotteisilla aloilla on ehkä vähemmän olkalaukkuja ja vastaavasti enemmän reppuja. Toisaalta yliopistomaailmassa olkalaukkuihin törmää miehilläkin enemmän”, Auvinen pohtii. ”Olisiko joillain kasvatustieteilijöillä enemmän sellaisia luonnonmukaisia laukkuja?” hän arvailee. Auvisen itsensä mukana kulkee tyypillisesti Globe Hopen olkalaukku, joka vaihtuu reppuun, kun läppäri lähtee mukaan matkaan. SOFIA KOIVUSALO tunnustautuu laukkuihmiseksi ja myöntää, että muiden ihmisten laukkuja tulee automaattisesti vilkaistua. Parhaimmillaan Koivusalo itse ostaa yhden laukun kuukaudessa, minkä vuoksi laukku vaihtuu usein. ”Pitäähän niitä vaihdella, kun niitä kerran on lähemmäs neljäkymmentä”, Koivusalo naurahtaa. Opinnoissa mukana kulkee yleensä käytännöllinen koululaukku, jonka Koivusalo ei usko kertovan kovinkaan paljoa hänestä itsestään. ”Vaikka tietysti tavarat vaikuttavat siihen, millaisen laukun tarvitsee. Esimerkiksi paljon liikkuvilla ihmisillä näkee enemmän urheilukasseja kuin käsilaukkuja”, Koivusalo lisää. KAIKKI HAASTATELTAVAT olivat yhtä mieltä siitä, että laukun tai repun ulkonäkö ja etenkin sisältö kertovat ihmisestä jotakin. Toisaalta he lähes poikkeuksetta listasivat kuljettavansa säännöllisesti mukana pitkälti samoja tavaroita: kalenteria, kukkaroa, kyniä ja avaimia. Samalla he korostivat, ettei pelkän laukun perusteella voi tehdä kovin pitkälle vietyjä johtopäätöksiä. Riikka Valtonen DJ-festari valtaa Freetimen Ensimmäinen Tiskifest järjestetään 13. lokakuuta Freetimessa. Settinsä esittävät DJ:t Mikko Mattlar, Slotte, Korte sekä KarvaKalevi, joita pääsee kuuntelemaan kolmen euron hintaisella festaripassilla. Bileet järjestävät Lööppi, Imago ja Parku. Laukku kertoo kantajastaan So?a Koivusalon koululaukku on käytännöllinen. Ulkonäkö ajaa toimivuuden ohi Liisa Juvosen laukkuvalinnoissa. Vili Auvinen on valinnut reppunsa muuhun tyyliinsä sopivaksi. AL AT: Lii sa Ju vo ne n: ke mia , An na Ma ly tc he va : jo hta ju us (k au pp ak orke ak ou lu ), Ju ho Ta mm ela ja Vil i Au vin en : tie to te kn iik ka , So ?a Ko iv us alo : su om en kie li Miespainotteisilla aloilla on vähemmän olkalaukkuja. ” Vili Auvinen
11 Petra Nykänen OLENKOHAN OIKEASSA PAIKASSA? Missä ovat linnamaiset rakennukset, jalkapalloa nurmikentällä pelaavat komeat urheilijapojat ja ympärivuotinen ruska satavuotisine vaahteroineen? Minua on huijattu! Koko ikäni amerikkalainen viihdeteollisuus on uskotellut minulle yliopistoelämän olevan pelkkää päivänpaistetta. Ja minä hyväuskoisena otin kaiken täydestä! Kun ensimmäisellä yliopistoviikollani kastuin koulumatkalla läpimäräksi, se tuli yllätyksenä. Eihän yliopistossa tällaista pitänyt olla. AMERIKKALAINEN Ivy league -elämä on glamoröösiä. Yliopistoon päästään joko nimellä tai rahalla. Rory Gilmore ei takuulla täyttänyt yhtään opintotukihakemusta. Pappa betalar. Tai mamma. Tai ihan kuka tahansa muu sukulainen, jolla sattuu olemaan muutama ylimääräinen kymppitonni. Kaikki pukeutuvat preppy-tyylisesti. Opiskelija-asunnot ovat muka epähygieenisia, vaikka meikäläisen silmään ne sopisivat aivan hyvin esiteltäviksi Elle Decor -lehden sivuilla. Luennoilla professorit vitsailevat oppilaidensa kanssa sen minkä ehtivät. Ei luentosaleissa käsi krampaten muistiinpanoja kirjoiteta! Opiskellaan, kun jaksetaan. Pääpaino on juhlimisella. Eikö heitä ikinä väsytä? Oma viikonloppuni ensimmäisten yliopistopäivien jälkeen meni lähinnä lepäämiseen. Uusi kaupunki, uusi koulu ja uudet ihmiset sekä informaatiotulva eivät olisi sallineet minkäänlaisia iltarientoja. Ja mainitsinhan jo ne urheilijapojat? Kyllä tähän mennessä jonkun söpöläisen olisi jo pitänyt tulla minua liehittelemään! Niinhän elokuvissa aina käy – yliopistoromanssi. EN MINÄ kuitenkaan pettynyt ole. Oikeasti. Toki luomani romanttiset pilvilinnat ovat romahtaneet, ehkä onkin jo aika kohdata realiteetit. Eivätkä ne ole mielestäni huonoimmasta päästä. En elä Ivy league -elämää mutta elän Jyväskylän yliopistoelämää. Ja se on melko hyvin se: Jyväskylän yliopisto on kuitenkin tutkitusti maailman parhaan valtion yksi parhaimmista yliopistoista. Koulutus on maksutonta. Lisäksi vain alle kaksikymmentä prosenttia yliopistoomme hakeneista sai tänä syksynä astella muun muassa Alvar Aallon suunnittelemiin kampuksemme rakennuksiin. On syytä olla tyytyväinen. HUOMASIN MUUTEN , että kampuksemme puut ovat pikkuhiljaa alkaneet vaihtaa väriään. Ehkä ne urheiljapojatkin pian ilmestyvät minulle sulosanoja lausumaan. Ki rjo itt aja on t aidehi s to r ia n f uk si. JÄLKIKIRJOITUS Ivy league mielessäin Luennoilla professorit vitsailevat oppilaidensa kanssa sen minkä ehtivät. ” Petra Nykänen Leffakerhot kutsuvat elokuvaharrastajia Keski-Suomen elokuvakeskuksen kerhotoiminta on uudistunut. Syyskuusta lähtien elokuvaharrastajille on tarjolla kaksi kerhoa, joista Jules keskittyy elokuvien katseluun ja Romuraita elokuvatyökalujen rakenteluun. Täysiikäisille tarkoitetussa Juleksessa katsotaan ”hauskimpia b-luokan elokuvia ja kulttiklassikoita”. Syksyn ohjelmistoon kuuluvat muun muassa Brother, Get Carter ja Enter the Dragon. Romuraidassa kirpputorilöydöt tuunataan kuvausja äänityslaitteiksi, joiden kestävyys myös testataan käytännön kuvaustilanteissa. Kerhot kokoontuvat Sepänkeskuksessa. Ilmianna lempikirjasi verkkokirjastossa Jyväskylän seudulla toimivien Aaltokirjastojen verkkokirjasto muuttuu vuorovaikutteiseksi. Uudistuneessa verkkokirjastossa käyttäjä voi kommentoida aineistoa, suositella kirjoja ja tehdä kirja-arvioita. Lainojen uusiminen, aineiston varaaminen sekä aineistokokoelman selaaminen sujuvat kuten entisessäkin verkkokirjastossa, eli asiointi on mahdollista ympäri vuorokauden. Vanha verkkokirjasto säilyy vielä jonkin aikaa uuden rinnalla. Aalto-kirjastot haluavat kehittää verkkokirjastoaan yhdessä palvelun käyttäjien kanssa, joten uudistuksesta voi antaa palautetta verkkokirjaston internetsivuilla. R IIKKA V ALTONEN Anna Malytcheva on muokannut koulukassinsa omannäköisekseen.
12 ARVIOT ARVIOT Eeva Rohas: Keltaiset tyypit Otava Jyväskylän tutut paikat, Helsinki ja aurinkorannat vilahtelevat häivähdyksinä Jyväskylän yliopistolla kirjallisuutta tutkivan Eeva Rohaksen tuoreessa esikoisteoksessa Keltaiset tyypit. Kahdeksan novellin kokoelman keskiössä ovat kuitenkin ihmiset ja vuorovaikutus sekä sattumuksien kautta muuttuvat elämäntilanteet, ei niinkään miljöö. Taitavimmillaan Rohas onkin nimenomaan ihmisten sisäisen maailman kuvailussa: hän kuljettaa päähenkilöidensä ajatuksia uskottavasti pienten huomioiden ja vertausten kautta. Rohaksen aiempi kokemus teatterin parissa näkyy kokoelman latautuneissa dialogeissa, joista osa tuntuisi sopivan paremmin näyttelijän tulkittaviksi kuin prosaan. Pieninä suupalasina ne kuitenkin rytmittävät mukavasti muutoin tukevatunnelmaisia novelleja. Kokoelman ehdottomasti vahvin ja herkullisin teksti on Kuultavia-kilpailun yleisösuosikiksi valittu Aprikoosit. Siinä triviaali käynti hedelmäkaupassa laukaisee päähenkilössä vielä käsittelemättömiksi jääneitä tunteita varsin hersyvällä tavalla. Marja Honkonen ”Tukevaa ihmiskuvausta.” ”Kreivi” Pertti Lindgren: Saanhan mennä luotas pois / Älä muista minua pahalla (CBS 1967) JOS KYSEENALAISIN keinoin julkkiksiksi päässeiden levytyspuuhat tuntuvat nykyään erikoisilta, osattiin sitä ennenkin. Jo 1950ja 1960-luvuilla Suomessa pääsivät levyttämään ihmiset, joiden meriitteinä oli esimerkiksi tv:n Lotto-tyttönä toimiminen tai joltakin ulkomaan kuuluisuudelta näyttäminen. Tai kuten tässä tapauksessa, naisten naurattaminen. Kreivi Lindgren tuli 1960-luvun lopussa julkisuuteen väittämällä olleensa 76 kertaa kihloissa. Naistennaurattaja Ruben Auervaara oli kuollut muutama vuosi aikaisemmin, joten julkisuudessa oli tilausta samantyylisille tarinoille, ja Lindgren haistoi tilaisuutensa. Hän oli lämmitellyt kihlaamiaan naisia esiintymällä eri hahmoina, muun muassa kreivinä. Pian mies teki laulukeikkaa täysille saleille. Julkkisvalokuvaaja Olavi Kaskisuo kertoo muistelmissaan keksineensä Lindgrenin laulu-uran eikä hän välittänyt edes ottaa selvää, osasiko Lindgren laulaa. ”Sillä ei ollut niin väliä. Mies oli jo itsessään show”, Kaskisuo kirjoittaa. LAULU-URAAN liittyi myös levyttäminen. Äänilevyteollisuuden suuri ja mahtava Fazer julkaisi Lindgreniltä singlen, joka tallensi Kreivin laulutaidot jälkipolville. Singlen perusteella Kreivillä oli melko erikoinen korkea ääni, mutta hän pysyy sävelessä kuin ammattilainen nykyjulkkiksiin verrattuna. Valitettavasti singlelle valitut kappaleet ovat niin mitäänsanomattomia, ettei Kreivin levylaulajauran lopahtaminen muutamaan levypuoliskoon ole niiden perusteella ihme. Vuonna 1971 Lindgren lauloi vielä hänestä tehdyssä Kreivielokuvassa, mutta sen jälkeiseltä laulu-uralta ei ole olemassa tallenteita. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ura olisi päättynyt. Lindgren jatkoi esiintymistä Peter Lindgren -nimellä nykyisessä kotimaassaan Ruotsissa, ja 2000-luvulla hän on käynyt laulamassa iskelmiä myös Turun seudulla. Yksityiselämässään Lindgren rauhoittui kreivin aikaan. Hän kertoi Turun Sanomien haastattelussa vuonna 2002 olleensa avovaimolleen uskollinen jo 17 vuoden ajan ja muutenkin hän sanoi viettävänsä seesteistä elämää. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. DIVARIN HELMI Aatelinen artistina Matti Larjavaara: Ketunmorsian Gummerus Helsinkiläisen suomen kielen professorin Matti Larjavaaran ensimmäinen kaunokirjallinen teos kertoo professorin ja graduaan valmistelevan opiskelijan rakkaustarinan. Populaaritaiteen synnyttäjänä keski-ikäisen miehen ja nuoren naisen suhde on melko kulunut aihe. Tämän kuitenkin mainitsevat ironisesti myös tarinan henkilöt itse. Teos onkin mielenkiintoisen itsetiedostavasti monitasoinen: tarina leikittelee ?ktion ja tosielämän rajalla ja kiusaa pohtimaan kirjoittajan oman elämän ja teoksen yhtymäkohtia. Lakonisuutta kaipaava kerronta on kuitenkin paikoin aivot nyrjäyttävän ja myötähäpeääkin aiheuttavan naiivia, ja helpot juonenkäänteet köyhdyttävät tarinaa. Teos esittelee biogra?sta kirjallisuudentutkimusta ja yliopistoarkea, mutta jos nämä aiheet eivät kiinnosta, voivat pitkät seminaariesitelmöinnit puuduttaa. Teos ei kuitenkaan ole mitä tahansa kevyenhassua saippuaoopperaa. Kirja raottaa menevän nykymiehen ajatusmaailmaa, mutta myös petetyille vaimoille (aivan, monikossa) annetaan teoksessa vahva ääni. Tunteiden kuvaus on melko samastuttavaa ja osuvaa, ja pohdinta yksiavioisuuden mielekkyydestä tässä syrjähyppyjen luomakunnassa on kirjan kiinnostavinta antia. Jaana Kinnari ”Osuvaa tunteiden kuvausta.” PE 1.10. CLUB LUNATIC ECLIPSE VOL.5 | 22-03 | 5 € Machine Park, Velvet Nails, DJ:t Zombiebat, Mary Violet ja Shirime LA 2.10. AVARUUSKLUBI | 22-03 Dj:t Katutatu (electro), Jaakko (house), Lucky Bastard (drum & bass), Tesnopope (electro house), Autobass (electro) KE 6.10. OG IKONEN & SAWON MAFIA | 21-03 | 6 / 8 € PE 8.10. REGGAE CONNECTION | 22-03 | 5 € Selecta Andor (MPV Sound/Basso Radio), Jellonanharja (Dis Time Sound), Mad Beatz Deejayz, Dj Ruff Melody, Dj Simba, Dj William & Guest Djs LA 9.10. SEISOMAPAIKKAKLUBI | 18.30-02 | 13 / 9 € PE 15.10.ANARKOPUNKHCSESSIONS | 22-03 | 4 € LA 16.10. CLUB KAAPIN NORMIBILEET | 22-03 | 3 / 6 € SU 17.10. LEVYMESSUT | 11-16 | 2,5 € PE 22.10. “ROCK ON, FUCK OFF!” | 22-03 | 3 € Oriental Jam, Northpole ja The Jackups PE 29.10. PASKA KAUPUNKI II: KUOLEMA TAITEELLE | 20-03 | 4 € Sur-Rur, Pro et Contra, Incorrect Ideas, Kivesveto Go-Go sekä LA 30.10. KEHITTYVIEN MAAKUNTIEN DISKO | 22-03 | 2 € Katariina Vuorinen: Rouvien ja lintujen talo Savukeidas Jyväskyläläisen Katariina Vuorisen kolmas runokokoelma Rouvien ja lintujen talo vie lukijan matkalle, jolla mennyt ja nykyinen kietoutuvat toisiinsa. Runot asettuvat jatkumolle, jossa EteläAmerikan keltaisilta kaduilta päädytään aina Sarajevoon asti. Väliin mahtuu runoja tuhoontuomitusta avioliitosta, jossa rakkaus on vain tapa. Runoissa kartoitetaan ikävän kipeyttä sekä lähtemisen ja jäämisen ongelmallisuutta. Naiseus on jälleen keskeinen teema. Nyt naiset uhkuvat ”tiheää voimaa” toisin kuin Vuorisen edeltävässä kokoelmassa Kylmä rintama, joka kumpusi alistamisesta ja väkivallasta. Melankolisuudessaan Vuorinen on ottanut mallia Edith Södergranista. Runot ovat pitkiä ja rönsyileviä, mikä toisinaan uuvuttaa. Ilmaisussa on kuitenkin alkukantaista voimaa. Pohjoisen metsien mystiikka yhdistyy luontevasti etelän eksotiikkaan ja sähköisiin kielikuviin.Tummasta pohjavireestä nousee lopulta myös toivoa ja ”kartta aukeaa yllemme toiseksi taivaaksi”. Sanna Sillankorva ”Tummia sävyjä ja sähköisiä kielikuvia.” A Vesa Hytönen (toim): Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa? Savukeidas Valtakunnan johtavan maahanmuuttokriitikon viittaa kantavan Jussi Halla-ahon verkkokirjoituksia ruoditaan kokonaisen kirjan verran yhdeksän kirjoittajan voimin. Kirjoittajista pari on Hallaahon näkemyksien kannalla, loput enemmän tai vähemmän hänen mielipiteitään vastaan. Osa teksteistä tarjoaa mielenkiintoista pohdittavaa, mutta enimmäkseen lukeminen turhauttaa. Valitettavan monet kirjoittajista sortuvat samaan syntiin, josta he itse kritisoivat Halla-ahoa: he rakentavat kohteensa kärjistetyimmistä älähdyksistä olkinukkeja, jotka täräytetään näyttävästi kanveesiin. Samalla rakentavat keskustelunavaukset jäävät vähiin, kun sekä puolustajat että hyökkääjät takertuvat mielipiteisiinsä ja yrittävät poimia virheitä toisten sanomisista – sen sijaan, että yrittäisivät ymmärtää vastapuolen ajatuksia. Kyseistä kirjaa, kuten koko maahanmuuttokeskustelua tuntuu leimaavan piirre, ettei kukaan ole koskaan omasta mielestään väärässä. Toiset ovat aina. Juha Korhonen ”Ilmainen vaalimainos Halla-aholle.” A A A
IN ENGLISH A total of 23 800 university degrees were attained in Finland in 2009. 10 800 of them were lower university degrees and 10 500 higher university degrees. Finnish nightclub etiquette might seem even a bit odd for a foreigner. But no worries! Here are a few tips how to survive barlife in Jyväskylä. ON WEEKEND NIGHTS , throngs of people gather in downtown Jyväskylä as bars and clubs buzz into life. For foreigners, the way one behaves in Finnish bars and clubs may seem quite different, even strange, compared to what we're used to in our home countries. Before going off to paint the town red, perhaps it's best to consider appropriate behaviour thus ensuring an awesome evening out. THERE ARE a myriad places to choose from. The more popular bars and nightclubs are located downtown in and around Väinönkatu. Take your pick from rocking Pub Katse and Bar Soolo or put on your Lady Gaga 'poker face' for fun in Giggling Marlin and Kharma. There is something for everyone, whether you want to dance the night away or chat to friends over a beer. For those serious about live and often international acts, cross the train tracks to Club Lutakko, or for a more sedate evening indulge in absinthe and whiskey at The Green Fairy (Vihreä Haltijatar) further uptown on Kauppakatu. Regardless of where you go, there are certain expectations staff and patrons will have of you. DO NOT BE surprised if doormen ask you for I.D. Many clubs have an 'ask-regardless-of-appearance' policy. At every venue a cloak room or coatrack is provided where staff will place your jacket for the evening giving you an identity tag in exchange. In many venues you are not allowed to keep your jacket – especially large winter coats – with you inside. A small fee is charged for this service, usually not more than 2e, cash only so make sure you have change. Be polite and friendly towards the doormen and coat staff but you do not need to tip them. A tipping attempt may be met with confusion. Tipping the bar tender is also not usually the done thing in Finnish clubs. “Don't think tipping is expected at all. It's like after trying to tip, the bar tender says: 'Oops, you gave me too much money! Here's your change.' It's kind of dorky to have to explain that you were trying to tip him”, explains Minnä Rämä , a medical student. FINNS ARE notoriously shy and this tends to change only after a few rounds at the bar. If you're keen to make your move on a good-looking guy or girl, wait until later in the evening to avoid awkward moments of silence. “In general guys are not expected to buy girls drinks, like in a group of friends, but if you want to make your intentions clear, offering to buy a girl a drink is a good idea”, Rämä says. Conversely, it is rare that a girl will offer to buy a guy drink whether in friendly or ?irty situations. Do not be afraid to get your groove on but respect other people's space on the dance ?oor and try to apologize if your elbow accidentally connects a chin or worse still, a drink! However, offering to replace the drink is not expected. “It's ok to dance with strangers but Finns dance in their own friend circles and don't really mix with others”, Rämä says. Simo Oinas , a philosophy student, agrees: “As long as you're polite and respect personal space. Also take the hint, people might not say 'shove off' but just turn their backs; either way it's time to stop.” WHEN HAVING a good time, it is easy to over imbibe on alcohol. Drunk and unruly behaviour, such as falling over, will result in the doormen escorting you out. Bar ?ghts are rare despite Jyväskylä's reputation for bar violence, and rarely escalate beyond a few flailing fists. Avoid aggression, be defensive only when you feel directly threatened and always try to solve the problem politely with words or call the doormen and let club security handle the problem. Also remember that while alcohol lowers your inhibitions, overtly sexual behaviour is often frowned upon. “Couples do tend to kiss and grope each other on the dance floor”, Oinas says, but warns: “It depends on the place how much touching is considered normal in public.” Everyone wants to have a good time out; being friendly and respectful of both staff and other patrons in bars and clubs is one way of ensuring a pleasant evening. Suzanne van Rooyen Take over the Dance?oor with Style Need help ?nding a job? Foreign students interested in creating a carreer in Finland are welcome to a lecture on Thursday the 5th of October. The aim of the lecture is to provide help and information for job-seekers about Finnish labour legislation, employer expectations and internship possibilities in general. The lecture is free of charge and will be held at the Jyväskylä Employment and Economic Development Office, Vapaudenkatu 58 A, 1st ?oor. The lecture is organized by the University of Jyväskylä, JAMK University of Applied Sciences and Jyväskylä Employment and Economic Development Of?ce. ESN JYY hosts National Platform Erasmus Student Network in Jyväskylä will be hosting the ESN National Platform event on 1.–3.10.2010. The ESN National Platform is a seminar for all 15 local ESN sections in Finland. The seminar will include lectures, workshops and discussions, and it is a good opportunity for networking and exchanging ideas. Petition for student welfare A petition for tying student ?nancial aid to the cost-of-living index is being collected. The working group of the Ministry of Education promised the national organizations representing students' interests that student ?nancial aid would be tied to the costof-living index. However, the state budget for 2011 hasn’t ful?lled this promise. Instead, the restrictions for getting the ?nancial aid are further tightened. The petition for tying the financial aid to the index of cost-of-living can be found at http://www.adressit.com/opisk elijanhyvinvointi. 13 J OHANNES K AARAKAINEN NEWS in BRIEF Giggling Marlin is one of the most popular nightclubs in Jyväskylä. According to nightclub etiquette it is ok to dance with strangers, but Finns tend to stay in their own circles of friends.
POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: To 30.9. Alcest (FRA), Totalselfhatred. Pe 1.10. Te?on Brothers, Nopsajalka, Juno. La 2.10. No Sign Of Life, Dead Cult Diaries, Kiln. To 7.10. Kickstart 2010 Day 1: Red Number Two, Nancy, Laivue. Pe 8.10. Kickstart Day 2: Radiopuhelimet, Joose Keskitalo ja Kolmas maailmanpalo, Liljan loisto, Ultramariini, Them Bird Things, Betrayal At Bespin. La 9.10. Kickstart Day 3: Wasted, Pohjolan Ilmari, The Latebirds, Goon, Tuomas Skopa, Au Pair. To 14.10. KCube (Kimmo Pohjonen, Sami Kuoppamäki ja Timo Kämäräinen). Pe 15.10. Disco Ensemble. La 16.10. Pariisin kevät. Su 17.10. Sir Elwoodin hiljaiset värit. Poppari : Ti 28.9. Jättedålig. To 30.9. Klaara ja Utu. Pe 1.10. Viiden tähden festivaali. La 2.10. Doom metal -bändin yhteisilta. Ke 6.10.–To 7.10. Blues Live 2010 30v. Pe 8.10. Bens & Cherrys. La 9.10. Club Moustache. Ke 13.10. Sateenkaarina. Ilokivi : Pe 1.10. Club Lunatic Eclipse Vol. 5. Su 17.10. Levymessut. Vakiopaine : Pe 1.10. Surunmaa yms. La 2.10. Omfalos Reneissance. La 9.10. Alanko & Supponen Plays L. Cohen. Su 10.10. Vakiovisa. La 16.10. Johannes Letto. Red Neck : Pe 1.10. Viiden tähden festivaali. Pub Katse : Pe 1.10. Reesus + Raster Density. La 2.10. Blackstar Halo. Su 3.10. Jamit. Ke 6.10. Sotahuuto + New Waters. To 7.10 Kauppakadun Appro. Pe 8.10. Celesty + Tacere. La 9.10. The Prostidudes + Blossom Hill. Su 10.10. Jamit. To 14.10. Ruinside. Pe 15.10. Peer Günt. La 16.10. Gotham O.D. Su 17.10. Jamit. Jyväshovi : Ti 28.9. Jaana Pöllänen & Manjana. Ke 29.9.–To 30.9. Trio Jarmos. Pe 1.10. Eija Kantola & Omega. La 2.10. Saska Helmikallio & Avec. Ti 5.10. Tino & Midinetti. Ke 6.10.–To 7.10. River Band. Pe 8.10 Finlanders. La 9.10. Laura Voutilainen & Band. Ti 12.10. Markus Sextet. Ke 13.10. – To 14.10. Antti Vanninen & Jamset. Pe 15.10. Neljänsuora. La 16.10. Nasma Team. Paviljonki : Ti 28.9. Työniloa, terveyttä ja yhteisöllisyyttä. Kaiken kansan Sielunnuohousilta – Jyväskylän yliopiston hyväksi. Kuusi selloa ja ihmisen ääni. Su 3.10. Jari Sillanpää – Hitit & hutut. Ti 5.10. – 7.10. Tekniikka 2010 -messut. Pe 8.10. Anna Eriksson. Ke 13.10. – 14.10. Väylät ja liikenne. Pe 15.10. Eri Klasin johtama Georg Ots -juhlakiertue. La 16.10. Irina: Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista -konsertti. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo : Valovoimaa 24 h – Alvar Aalto & Viljo Hirvonen & Valaistustyö Ky, 2.1.2011 saakka. Jyväskylän Taidemuseo : Holvi: Prosessivaloteoksia ja -valaistussuunnitelmia, Jaakko Niemelä ja Helena Hietanen yhteistyössä Valon kaupunki -tapahtuman kanssa, 24.10. saakka. Suomen käsityön museo : Parasta puusta, 5.12 saakka. Pikkukarhun onnea Kristallivirran rannalla – Sirkka Muurelan kirjontoja, 5.12. saakka. Suomen kansallispukukeskuksen näyttelyt : Kujalla: Näyttämöpukuja paperista: pukusuunnittelija Pirjo Valisen teatteripuvustuksia, 3.10 saakka. Näytönpaikka-ikkuna (Kilpisenkau 12): 28.9. – 5.12. Pauliina Ahonen. Keski-Suomen luontomuseo : Hetkiä ajassa, ajan kulku luonnossa. 31.10. saakka. Galleria Harmonia : Maija ja Kristoffer Albrecht, 3.10. saakka. 7.10.–31.10. Mikko Hietaharju: (M)animalism. Keski-Suomen museo : 2.10. –21.11. Jyväskylän Taiteilijaseuran 65-vuotisjuhlanäyttely. TEATTERIT Jyväskylän ylioppilasteatteri : Kasvu: 30.9. Jyväskylän kaupunginteatteri : Heinähattu ja Vilttitossu: Ti 28.9. To 30.9. La 9.10. My Fair Lady: Pe 1.10. La 2.10. Ti 5.10. To 7.10. Pe 8.10. La 9.10. Pe 15.10. La 16.10. Faijat: Ke 6.10. La 6.10. ke 13.10. Huoneteatteri : BUG: Pe 1.10. La 2.10. Su 3.10. To 7.10. Pe 8.10. La 9.10. Su 10.10. To 14.10. Pe 15.10. 14 MENOT JÄRJESTÖT MA 27.9. Kasvisgratiini Kalaleike Jauhelihapihvit tomaattikastikkeella TI 28.9. Pinaattikeitto Uunimakkara Possuwokki KE 29.9. Kasvisrisotto Pestobroileri Täytetyt jauhelihaohukaiset TO 30.9. Kukkakaalilasagnette Kinkkukiusaus Barbequekalkkunakastike PE 1.10. Karibian kasvispihvit Savukalakastike, spaghetti Paella MA 4.10. Kasvisjuustokeitto Sitruunainen kalaleike Jauhelihalasagne TI 5.10. Kasvispapupata Kalkkunapihvi Riistakäristys KE 6.10. Kesäkurpitsavuoka Kalagratiini Curryporsaspata TO 7.10. Kasvislinssikastike, riisi Lohikiusaus Kaalikääryleet PE 8.10. Kasvispyörykät Tonnikalakastike, spaghetti Kinkkupizza MA 11.10. Kasvislasagne Lihakeitto Broilerijuustokebakot TI 12.10. Kasvismakaronilaatikko Lihamakaronilaatikko Kalakeitto Nakkikastike KE 13.10. Aurajuustopunajuurikiusaus Oopperakellarin silakat Yrttikalkkunakastike TO 14.10. Tomaatti-sipulipiirakka Broiler-kookoskeitto Intialainen lihapata PE 15.10. Parsakaali-pinaattipihvit Värikäs uunikala Jauhemaksapihvit LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalistat Opiskelijahinta 2,60 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatkoopiskelijat 4,70 e, muut 5,30 e. 10 kappaleen ruokaliput opiskelijoille 25,00 e, jatko-opiskelijoille 47,00 e ja muille 53,00 e. JYVÄSKYLÄN KOKOOMUSOPISKELIJAT Jyväskylän Kokoomusopiskelijat järjestää yhdessä Jyväskylän Kokoomuksen Nuorten kanssa hauskan iltatapahtuman uusille toiminnasta kiinnostuneille 29.9. Opinkiven saunalla. Puitteet tuoreiden kontaktien luomiseen ja ajatusten vaihtoon ovat vähintäänkin kohdillaan – sauna lämpiää kello 18 alkaen ja lisäksi tarjolla on pientä purtavaa kera suunkostukkeen. Tule viihtymään ja vaikuttamaan mukavassa ja rennossa seurassa! EVANKELISET OPISKELIJAT Jos elämäsi tuntuu olevan yksiä turnajaisia, kannattaa tulla levähtämään lempeään Tuuleen lauantaisin kello 18.30 Lutherin kirkolle (Kansakoulukatu 5)! Tulossa 2.10. Kynttiläseurat – mukana Torstaiteatteri ja Turnajaiset, 9.10. Mitä ajatella islamista – Jari Rankinen, 16.10. Pyhän Hengen työ elämässäni – SiljaKaisa Pöyliö. Olet tervetullut myös messuun kirkolle sunnuntaisin kello 12. *EXTRA* Totuus tekee vapaaksi – Seurakunnan ja järjestöjen yhteinen leiri Vesalassa! Mukana menossa muiden muassa Pasi Lampinen, Jukka Jämsén, Jousia ja Maria Lappi duo... Luvassa rentoa menoa, syventymistä Sanaan, musaa, keskusteluja – lue lisää nettisivuilta ja ilmoittaudu Päiville! Infoa muusta mukavasta Päiviltä, eo.jkl.opiskelijatyontekija@gmail.com tai osoitteesta www.sley.?/eo/jkl/ Lähetä järjestöilmoitukset osoitteeseen jylkkari-jarjestot@ lists.jyu.?. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden tarvittaessa lyhentää tai muokata ilmoituksia.
Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuksen laitoksella väitöskirjaansa tekevän Eeva Rohaksen pitkäaikainen unelma toteutui, kun Otava julkaisi tämän novellikokoelmansa Keltaiset tyypit. Tärkeää roolia kirjoittajaksi kasvamisessa näytteli myös Jyväskylän ylioppilasteatteri. Väliinputoaja löysi paikkansa 15. SIVUN KASVOT ”OLIN KYMMENEN , kun me oltiin ensimmäisellä etelänmatkalla. Äitiä pelotti olla lentokoneessa. Mä en itse muista sitä, mutta olin kuulemma lohduttanut äitiä sanomalla, että älä pelkää, ei tää voi pudota, koska musta tulee kirjailija. Kirjailijahaaveet ovat ehkä tabu: sitä ei sanota ääneen ennen kuin se tapahtuu. Ainakin musta tuntui, että olisi tyhjää puhua suurista unelmista. On parempi vaalia niitä ja pitää ne sisällään. Se kysely, että milloin se nyt tapahtuu, on väsyttävää, kun siihen ei voi kuitenkaan oikein vaikuttaa. Paitsi kirjoittamalla. ENSIMMÄISEN näytelmätekstin kirjoitin yläasteella. Sitä esitettiin muille oppilaille. Jälkikäteen miettien mä en tiedä, miten siihen oli rohkeutta. Mä olin jollain tapaa arka – tai ehkä muut ei olisi luonnehtineet mua araksi, mutta vähän sellainen jännittäjä olin kuitenkin. Sitä vain halusi haasteita ja oli tarve tehdä ’taidetta’. Kallion lukio oli luonteva jatko. Mä olin siellä vähän sellainen väliinputoaja. En tiennyt, mihin ryhmään kuulun. Oli se mulle silti sikäli hyvä alku, että sain uppoutua kirjoittamiseen. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASTEATTERIIN menin heti yliopistoon tultuani. JYT on ollut mulle samankaltaisten ihmisten kohtaamispaikka. Siellä ei ole tarvinnut jännittää sitä, millainen on. JYTissä oli aika paljon samanlaisia väliinputoajia kuin minä – ei laajassa yhteiskunnallisessa mielessä, vaan niitä, jotka eivät oikein tienneet, mihin ryhmään kuuluvat. Aika sekalainen sakki. Jos en olisi ollut JYTissä, olisin ollut aika yksinäinen: melkein kaikki jyväskyläläiset opiskelijakaverit on sieltä. Mä oikeasti pidän tutkimuksen tekemisestä ja oon siten aika paljon kammioituneena omaan asuntooni. JYT tarjosi toisen ääripään, lavalla olemisen. Muuten opiskeluaika olisi ollut sellaista piilossa elämistä. MUA KYLLÄ VIEHÄTTÄÄ tieteellinen ajattelu ja akateeminen vapaus, kaikki ne keskustelut, mitä siellä voi käydä. Mutta kyllä tutkimus on toisella sijalla, ehdottomasti. Jos en saisi kirjoittaa, olisin varmaan mielisairaalassa! Mun maailma varmaan romahtaisi, jos vietäisiin pois jotain, joka on osa identiteettiä. Siinä alkaisi henkinen hyvinvointi haparoitua. Kirjoittajana mä olen aika nopea ja intensiivinen. Novellikokoelman käsikirjoitus syntyi lyhyessä ajassa, viidessä kuukaudessa. Ne tarinat ja hahmot olivat muhineet päässä jo pitkään, eikä kaikkea tarvinnut luoda. Ihmiset ja ihmisten välinen kommunikaatio on jotenkin niin tragikoomista. Monella on tieto siitä, mikä tekisi onnelliseksi, mutta sitä on silti kauhean hankala toteuttaa. On samaan aikaan kaipuu toisen lähelle ja hyvään ja samalla pois ja tyhjyyteen. Se paradoksi kiinnostaa. Mulle novellikokoelmani ydin on alastomuus, paljaaksi tuleminen, naamioiden mureneminen – joko omasta tai toisten halusta. NYKYISEN kustannustoimittajani tapasin aikaisemman romaanikäsikirjoitukseni tiimoilta vuonna 2008. Novellikokoelman käsikirjoitusta en ehtinyt lähettää muualle: soitto tuli viikossa. Kyyneleet valui ja teki mieli huutaa, mutta henki oli niin salpautunut, ettei lähtenyt ääntä. Kaksikymmentä vuotta on ylipäätään aika pitkä aika haluta ja odottaa jotain.” Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? J OHANNES K AARAKAINEN
Hyvitämme tunnin parkkimaksun 22,95 22,95 22,95 Tarjous Voimassa Syyslukukauden 2010 Tarjousssss Tarjou Voimass assa a a Voim V V j Syyslukukauden n n kukauden n n Syysl yy Sy S 2010 01 20 20 2 2 2 2 2 2 2 201 Tarjoamme edullisemman. Maanantai Keskiviikko Opiskelijakortilla Edun saa opiskelijakorttia näyttämällä. Kaikki voimassa olevat opiskelijakortit kelpaavat. Etu ei ole voimassa Makuunin Leffaralli-kampanjan aikana. Ei voi yhdistää muihin etuihin/tarjouksiin. Etu on voimassa syyslukukauden ma-ke 31.12.2010 asti ja koskee kaikkia vuokraelokuvia/vrk. Kauppakatu Puh. 040 199 0709 kuokkala Puh. (014) 242 722 Seppälä Puh. 045 275 5965 Tarjous Voimassa Syyslukukauden 2010 w w w .jy lk k a ri .?