Velat valtion piikkiin Opintolainan takaisinmaksussa ongelmia. Uutiset 2 Keskimaan pomo pääsi unelmaduuniin. Kasvot 15 Viimeinen huoleton opiskelija Tukea opintoihin myös futaajille. Vapaalla 10 Yliopisto kosiskelee JJK:ta 13. SYYSKUUTA – 26. SYYSKUUTA 51. VUOSIKERTA NUMERO 10/2010 Asiaa rahasta
Terveyskysely vauhditti tarkastuksia Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön viime vuonna käyttöön ottama sähköinen terveyskysely on nopeuttanut ja helpottanut opiskelijoiden osallistumista terveystarkastuksiin. Kysely korvasi osin ensimmäisenä lukuvuonna tehtävät lääkärintarkastukset, mutta sillä tavoitettiin opiskelijoita aiempia vuosia paremmin. Sätky-kyselyyn vastasi yhteensä 7 615 opiskelijaa, joista 2 960 kutsuttiin vastaanotolle. Terveystapaamiseen sai useimmin kutsun muun muassa jatkuvien tai toistuvien oireiden vuoksi. Hammashoidon puolella kutsuja jaettiin rästiin jääneille tarkastuskäynneille. UUTISET TULOSSA 13.9.2010 2 Nälkäpäivä kaipaa kerääjiä SUOMEN Punainen Risti aikoo houkutella Operaatio Nälkäpäivän 30-vuotisjuhlien kunniaksi kaduille 30 000 lipaskerääjää. Viime vuonna kerääjiä oli kolmipäiväisessä tapahtumassa 20 000. Tänä vuonna rahaa kerätään ItäAfrikan nälänhädän uhreille. ”Hiljaiset nälkäkatastrofit kytevät alueilla, joilla ruokaviljelmät lakkautetaan ja alueet vuokrataan esimerkiksi tupakan tai teen viljelmiksi. Viljelijät säästävät pieniä alueita ruuanviljelyä varten, mutta nämä eivät aina riitäkään ruokkimaan kaikkia”, sanoo terveydenhuollon neuvonantaja Hannele Virtanen Suomen Punaisesta Rististä. Nälkäpäiväkeräys järjestetään tänä vuonna 16.–18. syyskuuta. Jyväskylässä kerääjäksi voi ilmoittautua ottamalla yhteyttä järjestön Jyväskylän osastoon tai ilmoittautumalla keräyksen nettisivuston kautta osoitteessa www.nalkapaiva.?. Eduskunta tarttuu budjettiin MUUN MUASSA opintotuen indeksisidonnaisuuden arkkuun ryhdytään lyömään viimeisiä nauloja tiistaina 14. syyskuuta, kun eduskunta aloittaa valtion vuoden 2011 budjetin käsittely. Talousarviossa opiskelijoille on luvassa vain 0,10 euron korotus ateriatukeen. Opetusministeriön laatimassa budjettiesityksessä opintorahan sitominen elinkustannusten kehitykseen vielä oli, mutta se jätettiin valtiovarainministeriön esityksestä pois. Sen sijaan esimerkiksi lapsilisä ja kotihoidon tuki sidotaan indeksiin. Lisäksi budjetissa päätetään lopullisesti muun muassa energiaja makeisverojen korotuksista. Budjetin loppusumma on 50,4 miljardia euroa. Akateemisten heikko työtilanne näkyy opintolainojen takaisinmaksussa. YHÄ USEAMPI opintolaina päätyy valtion maksettavaksi. Kela lunasti viime vuonna pankeilta opintolainoja liki 27 miljoonan euron edestä, kun vielä vuosikymmenen puolivälin tienoilla takausvastuumenot jäivät vuosittain alle 20 miljoonan euron. Kelan etuuspäällikkö Ilpo Lahtisen mukaan takausmenojen kasvu on pantu merkille niin Kelassa kuin opetusministeriössä. ”2000-luvun alkupuolella näytti siltä, että takaussaatavien määrä kääntyy laskuun, mutta nyt parina vuonna on ollut pientä kasvua”, Lahtinen sanoo. Osittain kasvu selittyy hänen mukaansa vuonna 2005 tehdyllä lainamäärän korotuksella. ”Eniten asiaan vaikuttaa silti työllisyystilanne eli tämä pieni talouden taantuma.” KELA LUNASTAA opintolainan pankilta, jos lainanottaja laiminlyö sovitut lyhennykset. Uutta opintolainaa ei sen jälkeen voi saada, ja Kela laittaa lainalle vielä lisäkoron. Tarvittaessa perinnässä turvaudutaan ulosottoon. Vuonna 2008 lainoja lunastettiin noin 23 miljoonaa ja vuonna 2007 noin 25 miljoonaa euroa. Kelan Jyväskylässä toimivasta opintotukikeskuksesta arvioidaan, että tänä vuonna summa nousee niin ikään yli 20 miljoonan. Heinäkuun loppuun mennessä pankeille oli maksettu rästilainoja 13,85 miljoonaa euroa. ”Pitää ottaa huomioon, etteivät maksuvaatimukset tule tasaisesti, joten lopullista summaa on hankala arvioida”, kertoo Eija Martikainen takausvastuuyksiköstä. OPINTOLAINAN maksamatta jättämisen syitä tutkittiin 1990-luvun laman jälkimainingeissa, kun takausvastuusaatavat kasvoivat voimakkaasti. Etuuspäällikkö Lahtisen mukaan moni hylkää opintolainan lyhennykset muiden kulujen jalkoihin. ”Tiedetään, että jos asuntolainan tai kulutusluoton jättää maksamatta, se vaikuttaa paljon nopeammin siihen, voiko saada uuden lainan”, Lahtinen selvittää. Opintolainan kohdalla merkintä luottotiedoissa uhkaa vasta, kun lainan jättää maksamatta myös Kelalle. Toisaalta kyse voi olla myös eräänlaisesta protestista. ”Nähdään, että se on väärin, että yksi kansanryhmä joutuu rahoittamaan elämisensä lainalla”, Lahtinen pohtii. Tutkimusten mukaan miehillä on naisia enemmän ongelmia lainojensa takaisinmaksussa. Oman työttömyyden lisäksi lyhennysten laiminlyönnin syynä ovat usein epäsäännölliset tulot, puolison työttömyys tai suuret takaisinmaksuerät. PYSYVÄÄ LOVEA maksamattomista lainoista ei valtion kukkaroon juuri jää. Kela kerää omansa takaisin melko hyvin tuloksin: viime vuonna pankille maksettuja velkoja perittiin opiskelijoilta 22,5 miljoonaa euroa. Keskimäärin opintolainaa kertyy velalliselle noin 4 700 euroa. Vaikka 1990-luvun alkuun verrattuna lainan ottajien määrä on vähentynyt melkein neljänneksellä, Lahtisen mukaan viime vuosina ei ole tapahtunut kovin suuria muutoksia. Esimerkiksi viime vuonna opintolainaa oli suurinpiirtein yhtä monella kuin edellisvuonna. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Yhä suurempi ve jää valtion kont Eniten asiaan vaikuttaa silti työllisyystilanne eli tämä pieni talouden taantuma. ” Ilpo Lahtinen Valitse velkoja huolella OPINTOLAINAA ottaessa ei kannata tuijottaa pelkkiä korkoja. Jylkkärin lainavertailussa selvisi, että niin lainojen avausmaksuissa kuin viitekoron päälle lisättävissä marginaaleissa on pankkien välillä merkittäviä eroja. Halvimman marginaalin tarjosi Nordea, joka lisää 18–28-vuotiaiden Check in -asiakkaidensa viitekoron päälle vain 0,2 prosentin marginaalin. Muille marginaali on sama kuin melkein kaikissa muissa pankeissa: 0,5 prosenttia. Kalleinta laina oli Säästöpankki Optialla ja Handelsbankenissa, jotka lisäävät viitekorkoihin prosentin marginaalin. Kallein toimitusmaksu oli niin ikään Säästöpankki Optialla ja halvin Nordealla. JYLKKÄRI PYYSI sähköpostitse opintolainatarjoukset seitsemästä pankista. Nopeimmin vastaus saatiin Nordeasta, josta uuteen asiakkaaseen otettiin yhteyttä puolen tunnin kuluessa sähköpostin lähettämisestä. Myös Keski-Suomen Osuuspankista, Säästöpankki Optiasta ja Aktiasta joko soitettiin tai lähetettiin sähköpostia muutaman päivän kuluessa. Sampo Pankki ei halunnut tehdä lainatarjousta sähköpostitse, vaan toivoi hakijan varaavan pankkiin tapaamisajan. Miltei kaikki tarvittavat tiedot kuitenkin löytyivät pankin verkkosivuilta, ja lainamarginaali selvisi nopeasti konttorissa pistäytymällä. Myös Tapiolan tiedot löytyivät helposti pankin verkkosivuilta. Handelsbankenin lainaehdot eivät sen sijaan selvinneet edes konttorissa käymällä: opiskelijan toivotaan tekevän ensin lainahakemus, minkä jälkeen pankki pohtii tarjoustaan. Pankin nettisivuiltakaan ei löydy opintolainen hinnasta sen kummempaa tietoa kuin että sitä saa pankista hakea. Handelsbankenin Jyväskylän konttorista kerrotaan, että käytäntöön on syynä halu tarjota mahdollisimman yksilöllistä palvelua. Ainoastaan lainan avausmaksu on kaikille sama, ja esimerkiksi lainan marginaalin suuruus riippuu asiakassuhteesta. Keskimäärin se on kuitenkin noin prosentin luokkaa. KOROILLA on toki väliä. Viitekoroksi pankit suosittelivat pääsääntöisesti omia prime-korkojaan tai 12 kuukauden euriboria. Jälkimmäinen on tällä hetkellä pankkien omia korkoja selkeästi huokeampi. Halvin suositelluista viitekoroista on kolmen kuukauden euribor, joka tosin on myös herkin muutoksille. Esimerkiksi Handelsbankenista kerrotaan alhaisen koron kuitenkin vetoavan nyt moniin opintolainan ottajiin. Mikäli kokonaiskoron laskeekin pankkien omiin viitekorkoihin pohjaten, Nordean laina ei olekaan enää halvin. Sen ohi kirii Tapiola, joka neuvoo sitomaan lainansa kolmen kuukauden euriboriin. JOS LAINAVIIDAKKO tuntuu monimutkaiselta, lähes kaikki pankit tarjoutuivat mielellään antamaan neuvontaa opintolainaa koskien. Riippumatonta lainaneuvontaa onkin jo hankalampi löytää, mutta esimerkiksi Kelan ja kuluttajaviraston asiantuntijat voivat auttaa. Vaikka lainan ottaminen verkkopankissa on tehty harvinaisen helpoksi, ehdoista kannattaa lukea myös se kuuluisa pieni präntti. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.?
3 TALOUSTIETEIDEN tiedekunta vaihtoi nimensä syyskuun alussa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluksi. Samalla se saa kumppanikseen Avance-johtajuuskoulutuksen. Dekaani Jukka Pellinen, miksi kauppakorkeakoulu on parempi kuin taloustieteiden tiedekunta? ”Uusi nimi viestii paremmin sitä, mitä täällä tehdään ja mikä tiedekunnan paikka on Suomen korkeakoulukentällä. Tutkinnot ovat olleet aiemminkin kauppatieteiden kandidaatti, maisteri ja tohtori. Olimme varsin tyytyväisiä myös aikaisempaan nimeen, mutta kun tulee uusi organisaatio, miksei nimikin?” Onko kilpailu kauppakorkeakoulujen välillä kovaa? ”Kilpailua on kyllä – esimerkiksi hyvistä opiskelijoista. Se on ihan terve juttu, ja sitähän toivotaan muillakin aloilla.” Miten muutos näkyy opiskelijoille? ”Tänä syksynä lähinnä suunnitellaan. Opiskelijan elämässä muutos näkyy varmasti ensi keväänä, kunhan uusi organisaatio aloittaa virallisesti toimintansa. Sellaista välitöntä palautetta opiskelijoilta on tullut, että muutos saa tuntemaan itsensä muutaman sentin pidemmäksi.” Osa on ihmetellyt, miksi nimessä pitää mainita korkeakoulu kahdesti. Miksei uudeksi nimeksi tullut pelkkä ”Jyväskylän kauppakorkeakoulu”? ”Jyväskylän yliopisto on arvostettu, vahva ja tunnettu brändi, ja siksi se oli hyvä liittää nimeen. Samalla tapaa taitavat olla nimettyjä muidenkin monialayliopistojen kauppakorkeakoulut nykyisin.” Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? ? Miksi taloustieteet vaihtoivat nimensä? KYSYN VAAN Virtuaalilaatta tukijan kunniaksi Jyväskylän yliopisto hakee loppukiriä varainkeruuseen virtuaalisten kunnialaattojen avulla. Vähintään tuhannen euron lahjoituksen tehneet yritykset ja yhteisöt saavat logonsa yliopiston verkkosivuille. Verkkonäkyvyys on luvassa myös vanhoille lahjoittajille. ”Toivon uudenlaisen näkyvyyden innostavan yrityksiä tulemaan sankoin joukoin mukaan koko maakuntamme elinvoimaisuutta lisääviin talkoisiin”, rehtori Aino Sallinen kertoo. Käsin kosketeltavan kunnialaatan Martti Ahtisaari -saliin saavat edelleenvähintään 100 000 euroa lahjoittaneet yritykset ja 20 000 euroa lahjoittaneet henkilöt. elkataakka tolle Tätä juttua tehdessäni olen miettinyt omaa opintolainaani. Se irtosi helposti: kun Kelalta oli lupaus valtiontakauksesta, tarvittiin vain pari klikkausta verkkopankissa ja tililläni oleva rahasumma moninkertaistui. Takaisinmaksu ei paljon mieltä painanut. Jälkeenpäin mietin, josko laina olisi kuitenkin pitänyt kilpailuttaa. Siihen tahtoni olisi tuskin kuitenkaan riittänyt, sillä erilaisten avausja nostomaksujen, viitekorkojen ja marginaalien viidakossa kahlaaminen oli sekavaa nytkin, vaikka ikää ja ymmärrystä on tullut monta vuotta lisää. Pikavippien ja jättimäisten asuntolainojen aikakaudella velkaneuvontaa on tarjolla monestakin paikasta. Neuvontaa on kuitenkin vaikeampi saada siinä vaiheessa, kun lainaa on vasta ottamassa. Pankkien palvelualttiutta ei ole syytä epäillä, mutta ne ovat silti liikeyrityksiä, joiden tavoitteena on saada lainasta paras mahdollinen tuotto. Prosentinkin ero koroissa voi tarkoittaa vuosien kuluessa isoa summaa. Opintolainaa otetaan yleensä iässä, jolloin on mielessä kaikki muu kuin taloudenhoito. Neuvojana toimii usein isä, äiti, kaveri tai nettikeskustelupalsta – kaikki yleensä asiasta yhtä pihalla kuin juuri opiskelunsa aloittanut. Siksi soisi, ettei opintolainaa markkinoitaisi likipitäen ilmaisena rahana. Se on aina velka, jonka ehdoista kannattaa olla selvillä jo nostovaiheessa. Kun jokin on tehty liian yksinkertaiseksi, sen takana on yleensä jotain hyvin monimutkaista. Marja Honkonen Sekavia lisämaksuja, vähän neuvontaa Kokonaiskorko laskettiin vertailussa joko pankin omaa prime-korkoa tai suositeltua viitekorkoa apuna käyttäen. Korot on tarkistettu tiistaina 7. syyskuuta. Avausmaksut ja ylimääräiset nostot ilmoitettu erikseen verkossa/konttorissa. (Koonnut: Marja Honkonen) *Handelsbankenin lainamarginaali perustuu Jyväskylän konttorin arvioon keskimääräisestä lainamarginaalista. ** Aktia perii avausmaksun sijaan ns. nostokuluja, jotka tulevat maksettavaksi vuosittain. OP Prime (1,55 %) tai Euribor 12kk Euribor 12kk (1,4 %) Nordea Prime (1,80 %) tai Euribor 12kk Euribor 3kk (0,881 %) Handelsbanken Prime (1,5 %) tai Euribor 3kk/6kk/12kk SP-prime (1,7 %) tai Euribor 12kk Aktia Prime (1,75 %) tai Euribor 12kk 32 e / 40 e 30 e / 40 e 10 e 30 e 30 e 50 e 34 e** Ylimääräiset osanostot 5 e. Lyhennyskulut 1,5 e / lainaerä Ylimääräiset osanostot 5/10 e. Lyhennyskulut suoraveloituksena 1,5 e / lainaerä Ylimääräiset osanostot 10/20 e. Lyhennyskulut 1,20 e / lainerä Lyhennyskulut 1,50 e / lainaerä Asiakaskohtainen Ylimääräiset osanostot 9 e. Lyhennyskulut 2 e / lainaerä. Ylimääräiset osanostot 9 e. Lyhennyskulut 1,1 e / lainaerä. SUOSITELTU KORKO MARGINAALI AVAUSMAKSU MUUT KULUT PANKKI 0,50 % 0,50 % 0,2 % / 0,5 % 0,50 % n. 1 %* 1,00 % 0,5 % 2,05 % 1,90 % 2,00 % 1,38 % 2,5 % 2,7 % 2,25 % KOKONAISKORKO Maksut eivät vauhdita valmistumista Lukukausimaksuilla ei välttämättä ole vaikutusta siihen, kuinka moni yliopistosta todella valmistuu. OECD:n 7. syyskuuta julkaiseman raportin mukaan Suomessa niin kutsuttu läpäisyaste on OECD-maiden keskiarvoa parempi, kun taas monissa perinteissä maksullisen koulutuksen maissa opiskelijat valmistuvat Suomea huonommin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa jopa puolet opintonsa aloittaneista jää ilman tutkintoa. Tutkimuksen mukaan koulutukseen suunnatut julkiset varat maksavat itsensä takaisin verotuottoina. Esimerkiksi korkeakoulutettu suomalainen mies tuottaa yhteiskunnalle laskennallista hyötyä keskimäärin 84 400 euroa.
TOIMITUS SUOSITTELEE J yväskylän yliopiston entinen rehtori, ministeri Antti Tanskanen julisti hieman ennen yliopistojen avajaisia opintotuen olevan syynä sille, että valmistuminen venyy. Äkkiseltään syitä voisi kuvitella muitakin: olemattoman opinto-ohjauksen, monialaisuuden ja kansainvälistymisen paineiden sekä akateemisten korkean työttömyyden. Voi Tanskanen toki olla oikeassakin: tunnetusti sillä viidensadan euron kuukausittaisella potilla kelpaa rellestää vuosikausia. L ääkkeenä Tanskanen tarjoaa lisää opintolainaa. Opiskelevan nuorison suurin synti kun on töissä käyminen, mitä mokomat kehtaavat vielä pitää itsestäänselvyytenä. Itsekkäät akateemiset vievät vähemmän koulutettujen paikat palvelualoilta. Näin ei monessa muussa maassa ole, tietää Tanskanen. Ei olekaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa – mistä huippuyliopistojen mallia Suomeen on haettu – monet yliopisto-opiskelijat tekevät peräti kahta työtä rahoittaakseen opintonsa. Esimerkiksi lukuvuonna 2008–2009 maassa otettiin silti peräti 95 miljardin euron edestä lainaa opintoja varten. Siinä saa olla jo aika varma työllistymisestään. T ässä lehdessä sivutaan opiskelijan taloutta monestakin näkökulmasta. Keskiaukeamalla puhutaan perustulosta, joka ei ole ongelmaton, mutta selventäisi tukiviidakkoa. Sivulla 15 Keskimaan toimitusjohtaja kertoo, etteivät palvelualat pärjäisi ilman opiskelijatyövoimaa. Ja uutisaukeamalla kerrotaan, ettei se opintolainakaan aivan autuas ratkaisu ole: velkojapankki kannattaa valita huolella, ja takaisinmaksu ei välttämättä aina suju kuten suunniteltiin. V altion kasvutyöryhmää johtaneen ministeri Tanskasen esitykset huokuvat niitä vanhoja hyviä aikoja, jolloin valmistumisen jälkeen saattoi luottaa vakiviran löytymiseen, vaikkei aikaisempaa työkokemusta ollut. Lainarahan heiluttelu pätkätyösukupolven nenän edessä on paitsi röyhkeää myös työttömyystilannetta ja vääjäämätöntä korkojen nousua ajatellen vastuutonta. Maailma on muuttunut, Anttiseni. Nyt vähän valoja päälle siellä Helsingissä. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? MUUTTOTALKOOT (avunanto). Jos et halua kantaa omaa sohvaasi yksin, kannattaa joskus jeesata kaveria. JALKAPALLOMAAJOUKKUE (Suomen). Suomea kannattavaa on turha haukkua gloryhunteriksi. DIILI (tv-sarja) Hjallis on paljon kovempi jätkä kuin Donald Trump. 4 Jarno Liski HEI, UUSI OPISKELIJA. Minä olen Jarno – sinun uuden ylioppilaslehtesi vanha kolumnisti. Mukava tavata sinua. Olen kuudennen vuoden journalistiikan opiskelija, inhokkiruokani on maksalaatikko, eniten tykkään kirjoittaa näitä alkusyksyn kolumneja uusille opiskelijoille. Suosikkiani NKOTB:n jäsenistä ei vissiin enää kysytä. Näistä Tervetuloa yliopistoon -kolumneista tykkään siksi, että ne tehdään valmiiseen kaavaan. Ajattelin jakaa sen kanssasi, niin voit sitten astua tilalleni, kun minut suurella rahalla houkutellaan laajalevikkisempiin julkaisuihin. TERVETULOA YLIOPISTOON -kolumniin kuuluu kolme ennalta määrättyä avainlausetta. Ne uusitaan aika ajoin, mutta viimeiset 29 vuotta ne ovat ylioppilaslehtien neuvottelukunnan hyväksymän pysyväisohjeen (diaarinro: 37/1981) mukaisesti olleet: 1) Opiskelijaelämä ei ole pelkästään luentosaleissa, 2) Vapaus tuo mukanaan vastuun, 3) Muista huolehtia jaksamisesta. OPISKELIJAELÄMÄ ei ole pelkästään luentosaleissa. Tärkeää on myös pyöriä sisäsiittoisissa ainejärjestöjuhlissa ja verkostoitua laajemminkin, koska. Lause päätyi pysyväisohjeeseen, koska se on 26-vuotiaalle ylioppilaslehtikolumnistille hyvä tapa vihjata, että vaikka kuudentena vuonna minulla ei olisikaan edes pääaineesta perusopintoja kasassa, niin olen varmasti tehnyt jotain muuta tärkeää ja tunnen nimeltä 1990-luvulla opiskelleita, jotka ovat jo oikeasti saavuttaneet jotain. Vapaus tuo mukanaan vastuun. Lause saattaa vaikuttaa ontolta kliseeltä, mutta se on silti pitänyt pintansa yhtenä kolmesta pysyväisohjeen lauseesta. Tätä lausetta sinäkin voit käyttää perustellessasi perse ruvella rasvamontussa raatavalle yläastekaverillesi, miksi hänen pitäisi maksaa sinun ruokasi, asumisesi ja 24 senttilitraasi itäeurooppalaista punaviiniä taidekahvilassa, kun sinun kortesi kekoon on suorittaa pari kirjatenttiä kuukauden välein. Niin että muista huolehtia jaksamisesta! Kolumni uudelle opiskelijalle Lainarahan heiluttelu pätkätyösukupolven nenän edessä on paitsi röyhkeää myös työttömyystilannetta ja vääjäämätöntä korkojen nousua ajatellen vastuutonta. ” pääkirjoitus 13. syyskuuta 2010 Haloo, Helsinki! Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Marja Honkonen 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Juha Korhonen 010 423 4510, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Johannes Kaarakainen. 010 423 4511, sivari@jyy.? Kannen kuva: Johannes Kaarakainen. Painos 7 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NÄKÖKULMIA REUNAHUOMAUTUS
Mitä Freud todella sanoi? Sanapari ‘suksikaa vittuun’ on, kuten moni hyvin tietääkin, saksalaista alkuperää ja juontaa juurensa psykologian uranuuntajan Sigmund Freudin opeista. Kun psykiatri vuosisadan alkupuolella kertoi kollegalleen: ”Potilas pyrkii suksimaan vittuun”, tarkoitti hän sillä, että potilaalla oli perimmäisenä motiivinaan poikkeavalle käytökselle halu palata alkutilaan, kohtuun. Kyse oli siis puhtaasti ammatillisesta termistä. Nimimerkki Kiira Jyväskylän Ylioppilaslehdessä 17.2.1982 5 Kellastuneet sivut ”Ampumataidon merkitystä ei saa koskaan aliarvioida. Kaksintaistelutilanteessa nopeampi ja tarkempi voittaa.” Eversti Timo Pöysti (KALPA 2/2010) Jani Lyytinen 25, liikuntapedagogiikka ”Kyllä tulen, kun olen tehnyt koko kesän töitä. Opintolainaa ei ole vielä tarvinnut ottaa, sillä töitä on ollut joka kesäksi.” Annika Ronkainen 22, englanti: ”Sitä tässä nyt testataan. En saanut kesätöitä ja säästöjä ei ole, joten katsotaan miten sillä pärjää. Kyllä se ruokaan riittää, mutta ei juuri muuhun.” Minna Pitkäniemi 21, okl: ”Aika heikosti, joten olen tehnyt koulun ohessa töitä. Minulla oman alan töitä on kesällä vähemmän.” Tuletko toimeen opintotuella? GALLUP Puolustusmenoja karsittava Omiin voimavaroihin perustuva uskottava koko maan kattava puolustus ei tarkoita 350 000 henkilön miesaitaa maamme rajoilla eikä edellytä yleistä asevelvollisuutta. Päinvastoin. Pieni, laadukas ja moderni puolustus on kustannustehokas ja vastaa parhaiten ajan tuomiin uusiin haasteisiin. Seuraavaan hallitusohjelmaan tulee kirjata tavoitteeksi valikoiva asevelvollisuus. Puolustusvoimia on ajateltava ennen kaikkea tulevaisuuden turvallisuusuhkien kautta. Mihin me olemme varautumassa? Puolustusvoimien kehittämistoimenpiteiden on luonnollisesti vastattava noita tavoitteita. Ilmastonmuutos, ympäristökatastro?t, rikollisuus, terrorismi, talouskriisit, epidemiat ja tietoyhteiskunnan ongelmat eivät kunnioita valtioiden rajoja eikä näihin ongelmiin pystytä vastaamaan laajaan maahyökkäykseen varautumalla. Suomalaiseen keskusteluun on jämähtänyt käsitys siitä, että vain yleisen asevelvollisuuden kautta voimme suhtautua vastuullisesti Suomen puolustukseen. Näin asia ei ole. On vastuutonta ja vaarallista tarkastella puolustusvoimia muusta yhteiskunnasta ikään kuin irrallisena osakokonaisuutena ja varautua Kekkosen ajan turvallisuusuhkiin sokeana tulevaisuudelta. Suomalaisen puolustuspolitiikan keskeisin ongelma on se, että puolustukseen käytettävät resurssit ja tulevaisuuden uhkat eivät keskustele riittävän hyvin keskenään. Seuraavalla vaalikaudella Suomella on kurottavana kiinni valtava julkisen sektorin alijäämä ja julkisten menojen kasvu on niin suurta monilla aloin, että myös puolustusvoimien menokehystä pitää pystyä arvioimaan uudelleen. Säästöpaineet koskevat myös puolustusvoimia. Rahat eivät yksinkertaisesti riitä kaikkeen. Valtionvelan nimellisarvo kohosi vuoden 2009 lopussa 63 miljardiin euroon, joka oli lähes 10 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2008 lopussa (Yle 18.5.). Suomen puolustusvoimien kustannuksia hyvin suuri osa on välillisiä, epäsuoria menoja. Kun puhumme puolustusbudjetista, emme voi sulkea ulos esimerkiksi työurien lyhentymistä ja opintoaikojen pidentymistä. Kansantaloustieteen professori ja tutkija Panu Poutvaaran mukaan asevelvollisuuden näkymättömät kustannukset ovat Suomelle noin yhden–kahden prosentin suuruusluokkaa bruttokansantuotteesta. Valikoivalla asevelvollisuudella voidaan vähentää epäsuoria menoja ja puolustusvoimien kustannuksia. Valikoivan asevelvollisuuden kokonaistaloudelliset vaikutukset eivät yksinään riitä kattamaan puolustuksemme menoja, sillä tulevaisuudessa esimerkiksi vanhentuneen kaluston uusiminen ja uudet hankinnat tarkoittavat lisää kustannuksia. Yhteispohjoismainen ja eurooppalainen yhteistyö tarkoittavat säästöjä. Yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi hankintojen, koulutuksen ja rajavalvonnan parissa. Puolueiden tulisi selkeästi kertoa ennen vaaleja, mihin meidän tulisi asettaa omat tavoitteemme uskottavasta puolustuksesta sekä määrittää kansallisesti ne resurssit, jotka halutaan laittaa maanpuolustukseen. Touko Aalto Vihreiden puoluehallituksen jäsen maakuntaja kaupunginvaltuutettu JYYn edustajiston jäsen IR TO K U V A Yliopiston avajaisia juhlittiin muun muassa tutun akateemisen kulkueen merkeissä keskiviikkona 1. syyskuuta. Avajaispuheessaan rehtori Aino Sallinen toivoi muun muassa lisäaikaa ja löyhempiä reunaehtoja lukukausimaksukokeiluille, jotka nyt on suunnattu EUja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville, tiettyihin maisteriohjelmiin osallistuville opiskelijoille. Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Jarno Miettinen (Jyviva) puolestaan vannoi opiskelijoiden tekevän edelleenkin kaikkensa lukukausimaksujen vastustamisen eteen. J OHANNES K AARAKAINEN Jylkkäri haluaa tietää, mitä lukijat ajattelevat. Lähetä mielipiteesi sähköpostitse osoitteella jylkkari@jyy.? tai tekstiviestillä p. 045 137 1957. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. VAPAA SANA Seuraavaan hallitusohjelmaan tulee kirjata tavoitteeksi valikoiva asevelvollisuus. ” Touko Aalto
6 Historian professori Seppo Zetterbergin kodin puutarhasta huomaa, että sitä on hellitty ja siitä on pidetty hyvää huolta. Jylkkäri tapasi Zetterbergin ja keskusteli niin yliopistolaista kuin puutarhanhoidosta. BUSSIMATKA Helsingin Itä-Pakilaan on kaaosta: luulemme olevamme myöhässä ja eksyksissä. Onneksi tunnelma on kuin maaseudulla. Kuski ja muut matkustajat miettivät yhdessä, missä minun ja kuvaajan kannattaisi jäädä kyydistä ja mihin me ylipäänsä olemme matkalla. Tarkoituksemme on tavata Jyväskylän yliopiston yleisen historian professori Seppo Zetterberg, joka on myös innokas puutarhaharrastaja. Pääsemme lopulta perille, emmekä ole edes myöhässä. Professorin Kaarina-vaimo huomaa meidät ikkunasta ja heiluttaa kättään. Pian ulko-ovi jo avautuukin. Kävelemme asunnon läpi punaisen rivitalon takapihalle, jossa on Zetterbergien puutarha. ”Olin jo nuorena poikana innokas puutarhuri. Yritin tuolloin kasvattaa kurkkua ja tomaattia mökillämme, joka oli kallion päälle rakennettu. Ja muutaman yksilön minä onnistuinkin saamaan aikaan.” Professori on puutarhastaan tarkka. Huomaan ensimmäisenä, että nurmikko on tasaisesti leikattu, mutta ei selvästikään meitä varten – ilmassa ei tuoksu vastaleikattu ruoho. ZETTERBERGIT muuttivat nykyiseen asuntoonsa 28 vuotta sitten ja istuttivat tuolloin pihansa keskelle kirsikkapuun. Toissa kesään saakka puu oli pienen puutarhan kruunu, kunnes puuhun tarttui kiusallinen kirsikkarutto. ”Aikaisemmin aina kesäkuussa se tuotti suuret määrät kirsikoita, mutta nyt tuo puu vain kukkii. Proffanpalkan vuoksi ei ole tarvinnut elää kirsikanmyyntituloilla, mutta niin runsaasti se tuotti, että kyllä sillä olisi rahaa tienannut”, Zetterberg naureskelee. Kulunut vuosi on koetellut Zetterbergin puutarhaa kovalla kädellä. Runsasluminen talvi katkoi pensaiden oksat ja hautasi puutarhan pahimmillaan yli metrin paksuisen lumikinoksen alle. Nyt kuluvana kesänä liian kuumat kesäpäivät ovat nuuvuttaneet ja polttaneet kasvit ja nurmikon. ZETTERBERG keittää meille kahvit patiolle. Aurinko paistaa kirsikkapuuhun ja keskustelen professorin kanssa yliopistolaista. ”Uusi yliopistolaki on kuin Obama, molempia odotettiin kuin messiasta pelastamaan meidät nykytilanteelta, ja molempiin olemme saaneet pettyä. Olen jäämässä eläkkeelle vuodenvaihteessa ja tunnen oikein niskassani, kuinka nuoremmat sukupolvet huohottavat ja odottavat vihreätä oksaa. Mutta ei sellaisia ole enää heille, ei nykyinen liiankin kova vauhti tohtorikouluttamisessa pysty tarjoamaan yliopiston sisältä työpaikkoja.” Professorina Seppo Zetterberg on toiminut viimeiset 14 vuotta Seminaarinmäellä, minne hän saapui kotiyliopistostaan Helsingistä. Jyväskylässä Zetterberg on viihtynyt hyvin – eikä vähiten Seminaarinmäen vuoksi, minkä läheisyydessä hänellä on työasunto. Vapaaajallaan professori käy Viherlandiassa katsomassa uusia kasveja. ”Ainut vain, että Viherlandiassa alkaa hieman ärsyttämään, kun itse ei pysty luomaan samanlaista loistoa. Mutta Seminaarinmäellä on ollut mahtavaa työskennellä: Aallon arkkitehtuuria ja kasvija puutarhahenkäyksiä kampus täynnä, ei muualta löydy samanlaista”, Zetterberg kertoo. ZETTERBERGIEN perheessä professori Zetterberg hoitaa puutarhaan liittyvät päätökset ja työt. Vakiintuneessa puutarhassa siitä huolehtiminen ei onneksi ole kallista eikä raskasta hommaa. Kesän aikana nurmija multatuotteisiin sekä kesäkukkiin menee rahaa noin sata euroa. Suurin osa Zetterbergien kasveista on monivuotisia pihakasveja, jotka eivät vaadi erityishuomiota. Lajien kirjo on suuri: Zetterbergien puutarhasta löytyy klemetri, basilika, kirsikkapuu, riippupelargoniaa, ruusuja, sireenejä, villiviiniä, mustaviinimarjapensas, miljoonakelloja, samettiruusuja, asteri ja petunia. Lisäksi orava on haudannut puutarhaan kolme tammenterhoa, joista on itänyt taimia. Apuna puutarhanhoidossa professorilla on hänen lapsenlapsensa, joka oli tulossa juuri haastattelun jälkeen kitkemään ukin kanssa puutarhaa. ”Vaimo on viimeiset 28 vuotta halunnut tänne puutarhaan niitä hiivatin yrttejä. Sitä alkaa selkeästi ihminen vanhettumaan ja vastarintani on murtunut, koska tänä vuonna tänne on päässyt yksi ruukku basilikaa. Mutta tähän se saa jäädäkin, siitä minä pidän huolen. Onneksi ?ksuna ihmisenä vaimo on osannut muuten pysyä kaukana puutarhaan liittyvistä asioista.” Kyösti Hagert Ajattelija vapaalla -sarjassa tutustutaan Jyväskylän yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden harrastuksiin. Tämä on sarjan ensimmäinen osa. Mies pitää puutarhan kunnossa Professori Seppo Zetterbergillä on maailman paras naapuri: ”Annikki ei suutu vaikka heitän joskus rikkaruohoja hänen puolelleen”, Zetterberg kertoo. Puutarhassa puuhailu on historian professorille mieluisa harrastus. G Yleisen historian professori Seppo Zetterberg, 65, on erikoistunut Baltian maiden historiaan. Hän on toiminut myös Suomen Viro-instituutin johtajana ja saanut teoksistaan useita palkintoja. G Zetterbergin mukaan puutarhanhoito on hänelle enemmän elämäntapa kuin harrastus. Hän toivoo, että Suomessa kiinnostuttaisiin enemmän puutarhanhoidosta harrastuksena. G Aloittelevalle puutarhurille Zetterberg suosittelee monivuotisia kasveja, jotka eivät vaadi erityishuomiota eivätkä erityisen paljon kastelua. Puutarhaa ei silti saa hylätä ja siellä pitää viettää aikaa. Harrastus kannattaa aloittaa helpoilla kasveilla eikä puutarhaa saa sulloa täyteen. FA K TA E EVA R INNE AJATTELIJA VAPAALLA
7 K i r j o i t ta j a on J YYn ha ll it u k s e n jäs en . Matti Lahdenmäki JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON ylioppilaskunnan edustajiston jäsenistä yli 70 prosenttia kuuluu ryhmiin, jotka ovat vähintäänkin löyhästi puoluepoliittisesti sitoutuneita. Tämä erottaa JYYn muista Suomen ylioppilaskunnista, joissa edustajiston enemmistö on niin sanotuilla sitoutumattomilla ryhmillä. Tällaisten ryhmien yhdistävä tekijä saattaa olla esimerkiksi ainejärjestö tai osakunta. Puoluepoliittinen sitoutuneisuus on varsinkin viime vuosikymmeninä usein haluttu nähdä likaisena ja negatiivisena asiana. Ylioppilaskunnatkin ovat ”epäpolitisoituneet” 1970-luvun jälkeen. Tosiasiassa epäpoliittisia yioppilaskuntia ei ole olemassa, ja jättäytyminen yhteiskunnallisten kysymysten ulkopuolelle on hyvin poliittinen valinta. Politiikkaa on aina siellä, missä on mahdollisuus valita toisin. PUOLUEPOLIITTINEN organisaatio antaa yksilölle mahdollisuuden muuttaa maailmaa haluamaansa suuntaan. Muutosta on lähes mahdotonta saada aikaiseksi yksin tai ryhmässä, jonka jäsenillä ei ole yhteistä aatepohjaa. Itse en koe, että haluan ajaa samoja asioita kaikkien ainejärjestöni jäsenten kanssa. Puoluepoliittisessa organisaatiossa voi toki olla samankaltaisia ongelmia, mutta toiminta ryhmässä helpottuu huomattavasti, jos edes perusasioista ollaan yhtä mieltä. Kaikesta ei tarvitse olla väkisin samaa mieltä, ja yksilöllisyyden voi säilyttää myös puoluepoliittisessa organisaatiossa. Puoluepoliittinen organisaatio muodostuu yksilöistä, jotka yhdessä muodostavat ryhmän poliittisen linjan. Kenenkään ei pitäisi käskeä, mitä sinun tulisi ajatella. Ideaalitilanteessa vaikutusketju kulkee alhaalta ylös, ei ylhäältä alas. VARSINKIN NYT eletään aikoja, jolloin aktiiviselle ja poliittiselle opiskelijatoiminnalle on tarvetta. Vuosi 2010 alkoi ennennäkemättömän vilkkaalla keskustelulla lukukausimaksuista. Nyt loppukesällä valtiovarainministeriö päätti yllättäen jättää opintotuen ainoana tukimuotona indeksikorotusten ulkopuolelle. Kehityksen suunta voi muuttua vain opiskelijaliikkeen voimin. Ylioppilaskunta on erinomainen vaikuttamisen kanava, mutta muitakin vaihtoehtoja löytyy. Myllerrys yliopistomaailmassa on synnyttänyt useita vapaita kansalaisliikkeitä. Toivon, että kukin löytäisi mielekkään tavan muuttaa maailmaa haluamaansa suuntaan. Pelkäätkö politiikkaa? JYYPÄÄ Politiikkaa on aina siellä, missä on mahdollisuus valita toisin. ” Matti Lahdenmäki Ikinuori, 75-vuotias Toivo Tehokas neuvoo tällä palstalla nuorta polvea tietokoneiden ja sovellusten käytössä. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen: palvelupiste@jyu.?. MOI, NYT tarttis tietoturva-apua! Ostin uuden läppärin, mutta kauhukseni huomasin, ettei koneessani ole ollenkaan virustorjuntaohjelmia! Mitä pitäisi tehdä, ettei tietokoneeseeni tartu ilkeitä nettipöpöjä opiskelua häiritsemään? Nimim. ”Virusturvaton” HEI! VIRUSHUOLESI on aiheellinen, mutta ongelmaan on onneksi tarjolla näppärä ratkaisu. Jyväskylän yliopisto on hankkinut käyttöönsä Symantecin virustorjuntaohjelmiston, jonka myös opiskelijat voivat ladata ilmaiseksi yhdelle kotikoneelleen Tietohallintokeskuksen verkkosivuilta osoitteesta www.jyu.fi/thk. Jos ohjelman asentaminen CD-levyltä kuulostaa mukavammalta, niin Symantecasennuslevyn voi käydä myös ostamassa THK:n palvelupisteesta viiden euron hintaan. Terveisin, Toivo Tehokas, THK VINKISTÄ VAARI Luovuta. Suunnitteletko usein auttavasi muita?
O piskelijat saivat jälleen pettyä hallituksen budjettineuvotteluissa. Eläkkeet luvattiin sitoa indeksiin, mutta opintotuki jätettiin ennalleen. Suomalainen sosiaaliturva takaa kaikille toimeentulon, mutta tukiviidakossa riittää epäkohtia: Jos työtön tekee satunnaisia hommia, se vähentää työttömyyskorvausta, joten on helpompi jäädä kotiin. Opiskelijoita korpeaa, että työttömänä tienaisi saman verran ja jopa enemmän kuin opintiellä. E ri opiskelijajärjestöt ovat ehdottaneet moneen otteeseen perustuloa perinteisen sosiaaliturvan korvaajaksi. Opiskelijamaailman ulkopuolelta puoltavia mielipiteitä on ropissut erityisesti poliittisesti vihreästä siivestä – Osmo Soininvaara keulakuvanaan – mutta tasaisesti myös oikealta ja vasemmalta. Viime keväänä muun muassa Oulun Läänin Kokoomusnuoret päätti viedä kokoomuksen puoluekokoukseen aloitteen perustulon saattamisesta sosiaaliturvauudistuksen lähtökohdaksi. Samalla asialla on myös Vasemmistoliitto. Politiikan ulkopuolelta myönteisiä puheenvuoroja ajatukselle on kuulunut ainakin talousja yhteiskuntatieteilijöiden suusta. Idea ei ole uusi. Ajatus kansalaispalkasta juontaa juurensa aina 1700-luvulle saakka ja Suomessakin siitä on puhuttu 1970-luvulta lähtien. Perustulon perusajatus on se, että jokainen täysi-ikäinen kansalainen saa tietyn könttäsumman verottomana tililleen. Omaa elintasoaan voisi parantaa tekemällä töitä ilman, että se vaikuttaisi perustulon suuruuteen. Kansalaispalkka ja negatiivinen tulovero ovat perustulon variaatioita, mutta käytännössä lähes synonyymejä. Y leensä keskustelu perustulosta on ponnahtanut kiivaimmilleen taantuman aikaan sekä tietysti vaalien alla. Nyt on ollut hiljaista. Joko koko teema on unohdettu? Poliitikoilta mielipiteitä löytyy varmasti, mutta yritetäänpä saada asiaan puolueeton kanta. Soitto Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekuntaan paljastaa, etteivät ainakaan kansantaloustieteilijät tutki perustuloa Suomen Ateenassa. ”Mikä on perustulo?” kuuluu ensimmäinen vastaus uteluihin tiedekunnan kansliasta. Yhteydenotto Elinkeinoelämän Tutkimuslaitokselle poikii jo enemmän tietoa, mutta perustulon pohtiminen on sielläkin paitsiossa. Sosiaaliturvan rahoitukseen perehtynyt ETLA:n tutkimusjohtaja Tarmo Valkonen toteaa, että perustuloa on todella vaikea tutkia taloustieteellisestä näkökulmasta. Valkonen kertoo, että on olemassa mikrotalouden simulaattoreita, joiden avulla voi laskea tulojen ja menojen vaikutusta hyvinkin suurille ihmisjoukoille. Perustuloa pyöritellessä muuttujia on kuitenkin liikaa, joten todellisia vaikutuksia kansantalouteen ja työllisyyteen on hyvin hankala laskea. P ikainen soittokierros muihin suomalaisiin yliopistoihin osoittaa, että taloustieteilijät keskittyvät täysin muihin asioihin kuin perustuloon. Se on outoa. Tuntuu, että tutkimusrahaa olisi uhrattu paljon turhemmillekin aiheille. Siitäkin voi tosin olla montaa mieltä. Tampereen yliopiston julkistaloutta tutkivan kansantaloustieteen professorin Jukka Pirttilän mielestä sosiaaliturvaa pitäisi johtaa entistä vastikkeellisempaan suuntaan perustulon sijaan. Hän toteaa, että työntekoa pitäisi edesauttaa hienosäätämällä sosiaaliturvaa ja poistamalla kannustinloukkuja. ”Ehkä siihen on hyvä syy, ettei tutkimusta ole tehty. Miksi sosiaaliturva pitäisi yhtenäistää, kun elämäntilanteetkin ovat erilaisia?” M onenlaisia lukuja on toki esitelty jo muutaman kirjan verran, mutta harvoin puolueettomin lasein. Vihreiden teettämissä julkaisuissa perustulo on poikkeuksetta myönteinen kehityssuunta. Sosiaaliturva Suomessa on lähes aukoton, joten perustuloa on perusteltu muun muassa sillä, että se lisäisi yksilönvapautta, tasa-arvoa sekä työllisyyttä. Perustulo nostaisi pätkäsekä osaaikaistyön arvoa, ja myös yrittäjyys tulisi houkuttelevammaksi, kun jonkinlainen toimeentulo olisi turvattu. Byrokratiakin vähenisi. Vuonna 2007 Vihreät ehdottivat, että jokaiselle napsahtaisi kuukausittain 440 euroa. Vihreiden malli edellyttäisi, että yhtäläiseksi veroprosentiksi tulisi 39 %, ja 5 000 euroa ylittäville kuukausituloille 49 %. Tällä tavalla esimerkiksi 4 000 euroa kuussa tienaavalle jäisi verojen jälkeen noin 2 800 euroa käteen, joka on suunnilleen saman verran kuin nykyisin. Perustulo siis rahoitettaisiin tulonsiirtoina, jossa otettaisiin rikkaimmilta ja annettaisiin köyhimmille. Keskiluokan tulot pysyisivät lähes ennallaan. SDP:n ja ammattiyhdistysliikkeiden tutkimuksissa perustulo sen sijaan näyttää aina mahdottomalta. Pahimpien uhkakuvien mukaan ihmisistä tulisi työtä vieroksuvia laiskureita, jolloin systeemi kaatuisi omaan mahdottomuuteensa. Kalevi Sorsa -säätiön rahoittaman, talvella 2007 julkaistun tutkimusraportin mukaan perustulo olisi erittäin kallis ja riskialtis uudistus, joka ei toisi mitään lisäarvoa nykyiseen verrattuna: ”Suomalaista yhteiskuntamallia kuvaavat seuraavat keskeiset tekijät: syyperusteinen sosiaaliturva, korkea työllisyysaste, kokoaikaiset työsuhteet ja työstä saatavalla palkalla toimeen tuleminen. Perustulo kääntäisi trendin näiden kaikkien suhteen päinvastaiseksi.” E TLA:n Valkonen toteaa, että puolueettomasti tutkitun tiedon ja esimerkkitapausten puute laimentaa keskustelua koko aiheesta. Opintotukea voi jo nyt pitää perustulon mallina, sillä opiskelija voi huoletta tienata lisäansioita, kunhan tienestit pysyvät tulorajojen puitteissa. Myös lapsilisät ja kansaneläke tarkoittavat käytännössä samaa asiaa. ”Eikä takuueläkettäkään kukaan ole tutkinut sen kummemmin. Mutu-tuntumalla perustulo ei ole kuitenkaan todennäköinen vaihtoehto lähitulevaisuudessa. Lähivuosien ajan julkinen talous on kuralla, ja pitkällä aikavälillä on vastassa ikääntymisongelmat”, Valkonen kertoo. Jos perustulo haluttaisiin poliittisen pompottelun sijaan ajaa läpi tai tyrmätä lopullisesti tieteelliseen tutkimukseen vedoten, pitäisi asiaa siis ensin tutkia. Kai Suomessa edes joku on asian kimpussa? Kyllä! Lopultakin tärppää. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen projektipäällikkö Heikki Viitamäki laskee perustulon mahdollisia vaikutuksia kansantalouteen ilman ennakkoasenteita. Työ on tosin muiden kiireiden takia jäissä, joten hän ei halua vielä ottaa kantaa, onko perustulossa järkeä vai ei. Viitamäki ei tiedä ketään toista, joka tutkisi parhaillaan samaa aihetta, mutta hän ymmärtää myös syyn tutkimuksen vähäisyydelle. ”Teoriapuoli on jo aika pitkälle selvitetty, joten uutta tietoa on vaikea saada ilman raakaa laskentaa.” Viitamäen tutkimuksesta numerodataa on luvassa, mutta työssä kestää vielä kuukausia. P ari muutakin puolueetonta perustulon tutkijaa Suomesta löytyy, mutta he eivät ole taloustieteilijöitä. Yksi pitkään aiheen kimpussa pähkäillyt on väitöskirjan perustulosta vuonna 2001 kirjoittanut Anita Mattila. Hänen mielestään perustulo olisi jo siksi perusteltu, että se tekisi työn vastaanottamisen helpommaksi. ”Vaikea sanoa, mikä on pohjimmainen syy, ettei perustulo ole edennyt sen pidemmälle. Ehkä täällä on uskottu palkkatyövoiman vetovoimaan. Jos palkkatyömarkkinat kuitenkin epäonnistuvat toistuvasti ja työttömyys kasvaa, jotain pitäisi tehdä”, Itä-Suomen yliopiston sosiaaliturvapolitiikan yliassistenttina toimiva Mattila kertoo. Mattila toteaa, että poliitikkojen on helpompi rukata nykyistä sosiaaliturvaa pienillä muutoksilla kuin rakentaa täysin uudet perustukset. ”Perustulo edellyttäisi koko nykyisen järjestelmän läpikäymistä ja uusimista.” Väitöskirjassaan Mattila tarjoaa parikin vaihtoehtoa perustulon käyttöönotolle, joita voisi hänen mielestään ensin kokeilla muutamissa kunnissa. Muutama itäsuomalainen pitkäaikaistyöttömyydestä kärsivä kunta ilmoittikin olevansa välittömästi valmis testaamaan perustuloa, mutta esteeksi yksittäiskokeiluille nousi Suomen lainsäädäntö – poikkeuskokeilut sotivat tasa-arvoisuutta vastaan. ”En jaksa uskoa perustuloon tässä poliittisessa ilmastossa. Nykyisten vähimmäisturvaetuuksien saattaminen samalle tasolle olisi kuitenkin jo askel oikeaan suuntaan”, Mattila kertoo. Puhdasoppisesta perustulosta Mattilakaan ei unelmoi: perustulo voisi olla sosiaaliturvan pohjana, mutta tarveharkintaisia etuuksia tarvitaan edelleen eri elämäntilanteissa. V iime keväänä Jyväskylän yliopistolle palauttamassaan yhteiskuntapolitiikan pro gradussa Sari Paatelainen on tutkinut poliittista perustulokeskustelua Suomessa 1980-luvulta lähtien. Paatelainen taitaa osua naulan kantaan pohtiessaan perustulon tulevaisuutta: ”... vaikka perustuloehdotukset ovatkin hyvin yhteneviä muiden sosiaaliturvan uudistusehdotusten kanssa, perustulon toteutuminen vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä. Päättäjien keskuudessa näyttää vallitsevan suuri pelko järjestelmää kohtaan ja tämän vuoksi siihen on mahdotonta suhtautua varteenotettavana vaihtoehtona.” Lähteet: Paatelainen Sari, 2010. Perustulo työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan uudistajana. Pro Gradu. Honkanen Perttu, Soininvaara Osmo, Ylikahri Ville 2007. Perustulo – kohti toimivaa perusturvaa. (Vihreä sivistysliitto). Referaatti Ville Kopran esittelystä 2007. Perustulo. Kova vai pehmeä paketti. (Kalevi Sorsa säätiö) Polemiikki 1/2002. Kansalaispalkasta motivoiva – Kokeilukuntaa etsitään.Ylioppilaslehti 12/1997. Sadetanssi perustulon puolesta. Perustulosta on puhuttu pitkään, mutta sanat eivät etene teoiksi. Kunnollisen tutkimuksen sijaan aihe on jäänyt poliitikkojen pallotteluksi. Onko perustulolla tulevaisuutta? Teksti: Juha Korhonen Kuva: Johannes Kaarakainen Utopistinen ideaali Jos palkkatyömarkkinat epäonnistuvat toistuvasti ja työttömyys kasvaa, jotain pitäisi tehdä. ” Anita Mattila
10 VAPAALLA KAMPUS KINO Vesikauhu leviää pururadoilla. Ti 14.9. kello 19 Joonas Neuvonen: Reindeerspotting (Suomi 2010) Rovaniemeläisnarkkareista kertova dokumentti lienee vuoden kohutuin suomalaiselokuva. Reindeerspotting sai elokuvatarkastamolta 18 vuoden ikärajan, sillä Joonas Neuvosen elokuva ei ota kantaa eikä tuomitse, vaan näyttää huumeidenkäyttäjien arkea mahdollisimman realistisesti. Päähenkilö Janin ja hänen ystäviensä toilailut pikkurikosten ja moninaisten päihteiden parissa tuskin kuitenkaan houkuttelevat ketään narkkarielämään vailla tulevaisuutta. Ti 21.9. kello 19 Tarinoita kulta-ajalta (Romania/Ranska 2009 ) Elokuvallaan 4 kuukautta, 3 viikkoa ja 2 päivää Cannesin kultaisen palmun voittanut Cristian Mungiu palaa valkokankaalle uudella elokuvallaan, joka edellisen tapaan käsittelee Romanian lähihistoriaa Ceaucescun ikeen alla. Tarinoita kulta-ajalta koostuu erilaisista episodeista, jotka on Mungiun ohella ohjannut liuta maanmiehiä ja -naisia. Episodit kertovat muun muassa kommunistipuoleen vierailuun valmistautuvasta maalaiskylästä, Ceausescun valokuvan retusoinnista ja lasten keräämistä ilmaja vesinäytteistä. Oivaltavan elokuvan ote on absurdin humoristinen. Tulossa: 28.–29.9. Rakkautta ja Anarkiaa -elokuvafestivaali 5.10. Kohtaamisia JYT hakee teknikoita Jyväskylän ylioppilasteatteri kaipaa uusia tekniikasta kiinnostuneita jäseniä mukaan toimintaansa. Uusia puvustajia, lavastajia ja äänija valosuunnittelijoita haetaan valintatilaisuudessa, johon tulee ilmoittautua 7.10. mennessä. Lisätiedot: sihteeri@jyt.?. Yliopisto laajentaa Yliopisto tukee jatkossa jääkiekkoilijoiden lisäksi myös jalkapalloilijoiden korkeakouluopiskelua. Mentori Joni Lius olisi toivonut kiekkoilijoiden hankkeelta enemmän. KAKSI VUOTTA sitten Jyväskylässä käynnistynyt jääkiekon korkeakouluhanke saapui maaliinsa elokuun lopussa. Yliopiston, ammattikorkeakoulun, Keski-Suomen Urheiluakatemian sekä SM-liigaseura Jypin ja sen farmijoukkueen D Teamin kimppa oli pilotti, jolla pelaajille haluttiin tarjota mahdollisuus edistyä sekä urheilussa että opinnoissaan. Keskiöön nostettiin jääkiekon toiseksi korkeimmalle sarjatasolle, Mestikseen, noussut D Team, joka haluttiin profiloida osin jenkkiyliopistotyyliseksi ”opiskelijajoukkueeksi”. Hankkeessa jääkiekkoilijoiden mentorina toiminut ex-huippupelaaja Joni Lius ei ole täysin tyytyväinen tuloksiin. ”Muutos ei ole ollut niin iso kuin olisin toivonut. Toki kaksi vuotta on lyhyt aika, mutta toivoin, että tämä olisi ollut isompi impulssi”, Lius kertoo. KUN HANKE kaksi vuotta sitten alkoi, yli puolella D Teamin pelaajista oli opiskelupaikka. Nyt opiskelevien pelaajien määrä joukkueessa on vähentynyt. Osa on valmistunut ja osa lopettanut pelaamisen jatkaen kuitenkin opiskeluja. Kouluttautumisen tärkeys mainitaan edelleen D Teamin toiminta?losofiassa seuran verkkosivuilla, mutta Lius on pettynyt, miten harva uusi pelaaja on hakeutunut opiskelemaan. ”Jos jossain olemme epäonnistuneet, niin ainakin siinä”, hän sanoo. Liuksen mukaan asenteissa on vielä paljon parannettavaa. Jos pelaaja on päivän poissa sairauden vuoksi, siinä ei ole mitään outoa, mutta jos syynä ovatkin opiskelukiireet, suhtautuminen onkin jo erilaista. Esimerkiksi Lius nostaa tilanteen, jossa D Teamilla oli vierasottelu peräti kuutena peräkkäisenä keskiviikkona. Samaan aikaan alkoi uusi kurssi, jonka ohjelmasta koko päivän pelimatkat uhkasivat syödä puolet. Tilanteessa oli joustettava kaikkien: koulu ei voinut vaatia täydellistä läsnäoloa, mutta pelaajankin piti jättää pelireissu väliin opiskellakseen. ”Oma motivaatio urheilijalta pitää tietysti löytyä.” KESKI-SUOMEN Urheiluakatemian toiminnanjohtajan Heli Niemisen mielestä tulevaisuudessa opintojen merkitystä pitäisi painottaa yhä nuoremmille urheilijoille. ”Korkeakouluikäiset ovat kuitenkin tehneet jo aika paljon valintoja opiskelujen ja uran suhteen”, hän perustelee. Samaa mieltä on myös mentori Lius. Lukion jälkeinen nivelvaihe jatko-opiskeluihin pitäisi saada sujuvammaksi, sillä muuten välivuosia tulee urheilijalle helposti roppakaupalla. Lius sanoo omalta osaltaan olevansa sekä huono että hyvä esimerkki. Kauppatieteiden kandidaatin paperit hän sai kesällä – 19 vuotta opiskelujen aloittamisesta. Nyt hän kerää aineistoa graduunsa. ”En suosittele kenellekään, että 36-vuotiaana palaa koulun penkille ja lähtee nollilta, kun muut luokassa ovat parikymppisiä”, Lius kuvaa. KAIKESTA HUOLIMATTA korkeakouluhanke on saamassa jatkoa. Vielä ei ole mustaa valkoisella ja rahoja tilillä, kuten Nieminen ilmaisee, mutta näkymät ovat valoisat. Niemisen mukaan olympiakomitealta on saatu jo hanketukea. ”Huippu-urheilijan uran jälkeiseen elämään panostaminen on nähty hyvänä olympiakomiteassakin, ettei uran päätyttyä pudota tyhjän päälle”, hän valottaa. Jyväskylän yliopisto on ollut piD Team -jääkiekkojoukkueen pelaajat ovat saaneet ohjausta yliopisto-opintoihinsa nyt kahden vuoden ajan.
11 Ville Salonen SANOTAAN, ETTÄ niin kauan kuin on ihmisiä, on sotia. Yhtä hyvin voitaisiin sanoa: niin kauan kuin on yliopistoja, on napinaa opetuksen laadusta yliopistoissa. Joka syksy se hyppää esiin kuin koirankakka keväällä lumien sulaessa. Ja aivan kuten koiran kikkareet, opetuksen laatu tuo paikalle enemmän tuomitsevia katseita ja agressiivista jupinaa kuin jätöksiä poimivia käsiä. Silloin tällöin jopa joku yhteisöviestijä kirjoittaa aiheesta kolumnin. EIKÄ JUPINA nouse aivan syyttä. Homma voisi toimia paremmin ja kaikki osapuolet sen tunnistavat. Yhtä lailla monen uutterasti asian parissa työskentelevän panos jää vaille kiitosta. Miten tästä asiasta ei sitten päästä kaikkia miellyttävään lopputulokseen? Kuin punkkari konsanaan syytän järjestelmää. Se ei toimi missään aikatai sijamuodossa. Jenkkiälykkö Noam Chomsky valaisisi tätä esimerkillä orjista: vaikka orjien isäntä olisi maailman mukavin mies orjiaan kohtaan, hän on silti hirviö, koska järjestelmä on hirviömäinen. Toisin sanoen laatua ei synny, koska elämme laaduttomassa järjestelmässä. Yliopistoperinteeseen esimerkiksi kuuluu, että myös opetusvirkoihin palkataan parhaat tutkijat. Se on sama asia kuin tekisi jalkapallossa hyökkääjästä puolustajan. Missä toisessa nykyaikaisessa organisaatiossa tehdään näin? Yliopistossa se kuitenkin tarkoittaa, että laatumittarit hyrähtävät tappiin. Olenpa todistanut myös tiedekuntaneuvoston kokousta, jossa professori julisti luennon saavan olla tylsä ja ettei se ole mikään tappio. Sitä se teettää. Se on toki luonnollista – tottakai uraansa tekevä haluaa keskittyä virkansa tärkeimpään tehtävään eli tutkimukseen. Tosin myös heidän, jotka haluaisivat panostaa opetukseen, on yliopiston sisäisen kilpailun vuoksi keskityttävä tutkimukseen. PAREMPI KOULUTUKSEN laatu vaatii opiskelijoidenkin asenteessa petrausta. Nyt koetaan vääryyttä, kun ei ole tärppejä tenttiin. Ajatus on, että toki tentaattori osaa kysyä ne kysymykset, joita työelämässä tarvitaan – ylimääräinen asiantuntemus on jo liioittelua. Miksi intohimo loppuu nelosen keskiarvoon? Toisaalta, miten motivoitua enempään, kun ympäristö ei innosta eikä kukaan vaadi. Jos halutaan laatua, sen kanssa pitää olla enemmän kuin pelkkä Facebook-kaveri. Se tarkoittaa, että kantaa vastuun opetuksensa ja oppimisensa laadusta siten, että voi hymyillä itselleen peilistä. Muuten järjestelmä voittaa ja sinä, minä ja kaikki muut häviävät. K ir jo i t taj a o n y h tei s öv i esti n nän op isk e lija . JÄLKIKIRJOITUS Mörkö nimeltä Opetuksen laatu Parempi koulutuksen laatu vaatii opiskelijoidenkin asenteessa petrausta. ” Ville Salonen lajikirjoaan lottihankkeeseen tyytyväinen. Yliopiston yritysasiamies Pasi Teräväinen toivoo, että uusi sopimus saataisiin julkistettua syyskuun puolella. ”Neuvottelut käydään hyvässä hengessä”, Teräväinen vakuuttaa. VAIKKA YKSITYISKOHDAT ovat vielä hiomatta, uudessa hankkeessa lajikirjo on näillä näkymin laajenemassa. Tulevaisuudessa Jyväskylässä tuettaisiin paitsi jääkiekkoilijoiden myös jalkapalloilijoiden opiskelua. Taustalla on JJK:n nousu liigaan. ”Haluamme painottaa nimenomaan huippujoukkueurheiluun. Kun tähän lähdettiin, JJK ei ollut vielä liigassa. Nyt tätä halutaan ehdottomasti laajentaa”, Teräväinen linjaa. JJK:n toimitusjohtaja Joni Vesalainen on puhunut julkisuudessa pelaajien houkuttelemisesta Jyväskylään paitsi jalkapallon myös opiskelupaikkojen tarjoamilla mahdollisuuksilla. JJK:n liiganousussa tärkeässä roolissa ollut unkarilaismaalivahti Mihaly Szerovaykin tuli aikanaan Jyväskylään nimenomaan opiskelemaan. Pelipaikka ykkösveskarina oli ikään kuin ”sivutuote”. ”Jalkapallo ei ole Suomessa samalla lailla Suomessa ammattilaislaji kuin jääkiekko. Jalkapalloilijoissa on enemmän opiskelijoita. Jääkiekko on tässä suhteessa haasteellinen laji, kun se voi olla monelle jo nuorenakin ammatti”, Nieminen arvioi. On myös mahdollista, että kiekkoilijat ja futarit saisivat tulevaisuudessa seurakseen vielä lisää joukkueurheilijoita. ”Saa nähdä, laajeneeko tämä tulevaisuudessa vielä enemmän”, Urheiluakatemian Nieminen pyörittelee. Iiro-Pekka Airola Ilokivi kutsuu nauramaan Seisomapaikkaklubi tuo syyskaudella Jyväskylään laajan kirjon stand up -koomikoita. Syksyn aikana Ilokivessä nähdään muun muassa Uutisvuodon uusin vakionaama Teemu Vesterinen, karamellinvärinen hupsuttelija Krisse Salminen sekä energiajänis Niko Kivelä. Ensimmäistä kertaa Ilokiven ovet avautuvat komiikalle 18. syyskuuta, jolloin lavalle astelevat Joni Koivuniemi, Anders Helenius, Ida Grönlund, Tomi Walamies ja Rami Valli. Seisomapaikkaklubi kokoontuu syyskaudella yhteensä neljä kertaa. Halla-aho kohtaa Puoskarin Suomen virallinen maahanmuuttokriitikko Jussi Halla-aho saapuu taittamaan peistä vihreiden varapuheenjohtaja Mari Puoskarin kanssa Suureen väittelyiltaan perjantaina 17. syyskuuta. Puoskari ja Halla-aho väittelevät Suomen maahanmuuttopolitiikasta. ”Kaupungin kuumimmassa keskustelutapahtumassa” esiintyvät myös jääkiekkoasiantuntija Juhani Tamminen sekä kiinteistönvälittäjä Jethro Rostedt, jotka väittelevät aiheesta ”Tekeekö raha onnelliseksi?”. Kello 19.30 alkavaa tapahtumaan myydään lippuja ennakkoon perjantaina Ilokivessä. J OHANNES K AARAKAINEN
12 ARVIOT ARVIOT Au Pair: Kimppu Free Media Records On se onni, ettei jyväskyläläinen Au Pair pannut pillejä pussiin muutama vuosi sitten, vaikka tällaisiakin huhuja ilmassa liikkui. Bändi jatkoi, ja ensi vuonna se saa puhaltaa synttärikakustaan kymmenen kynttilää tuore Kimppu-albumi takataskussa. Rumpalin vaihtuminen ei hyydyttänyt Au Pairin valtavaa keikkaenergiaa, ja nyt livenä jo vuosikausia kuultuja ja keikoilla toimivaksi todettuja biisejä on saatu levylle asti ennen kuulemattomilla kuorrutteilla. Olihan aikakin, sillä edellisistä pitkäsoitoista (2005 ja 2006) on jo hetki vierähtänyt. Au Pair on onnistunut aiempia levyjä paremmin saamaan osan biisiensä liveiskusta albumillekin. Tutut keikkasuosikit muodostavat albumin alkupuoliskolle kunnon virtapiikin. Kokonaisuutenakin Kimppu kohoaa tasaisuudeltaan Au Pairin levyjen kärkeen. Lyriikat nostavat edelleen hymyn huulille, vaikka kai jotain outoa on kuuntelijassa, joka innostuu, kun tytön isäksi paljastuukin kuninkaan sijasta villihevoslauma, tai kun unelmavävy pitää terän painumisesta lihaan. Vai onko se outoa? Au Pairilla on ainakin taito kyseenalaistaa. ”Keikkaversioita odotellessa.” Iiro-Pekka Airola Big Bad Girls: Pidä tiukemmin / Kolme villikissaa (Shokk 1991) TAMPERELAINEN Poko-levymerkki kokeili diskomusiikin julkaisua 1980-luvun lopussa oman Shokk-merkin alla. Shokkille levyttivät lähinnä nuoret naiset, joista yritettiin tehdä tähtiä diskotaivaalle heikolla menestyksellä. Vastakaiun puutteen takia merkin tuotanto lopetettiin jo muutaman julkaisun jälkeen. LYHYEN HISTORIANSA aikana Shokk päästi levyttämään esimerkiksi Plastic Jam’s -nimisen danceryhmän, joka yhtyeen nimestä päätellen hallitsi englannin kielen heittomerkkisäännöt hienosti. Myös kolmesta naisesta koostunut Big Bad Girls -ryhmä sai laulunsa levylle. Trion single Pidä tiukemmin / Kolme villikissaa esittelee pikkutuhmuuksia konediskotaustojen päälle laulavan yhtyeen. BIG BAD GIRLSIN singlen kappaleet sovittaneen Jussi Halmeen tuotantoon mahtuu parhaimmillaan todella hyviä konesovituksia eivätkä soundit petä tälläkään kertaa. Big Bad Girlsin naiset osaavat myös laulaa. Levyn laulutekstit saavat kuitenkin toivomaan, että omana äidinkielenä olisi jokin muu kuin suomi: ”Tule takaisin poika, poimisit mansikoita, aamukasteisen sylini jaan” on esimerkki Pidä tiukemmin -kappaleen säkeestä, josta löytyy sekä ontuva riimi että heikko kaksimielinen kielikuva. Symboliikassa ei muutenkaan onnistuta aivan loppuun asti, sillä Kolme villikissaa -biisissä lauletaan muun muassa katseen sykkivästä viillosta. On vaikea määritellä, kuinka tosissaan Big Bad Girlsin levy on tehty. Kolme villikissaa -kappale päättyy hämmentävään duettoon, jossa naiset vinkuvat ”miau” ja möreä miesääni vastaa ”kurnau”. Viimeistään tässä vaiheessa levyn kuuntelu on jättänyt lähtemättömän jäljen. BIG BAD GIRLS on edelleen kasassa, mutta musiikkityyli on vaihtunut konediskosta perinteiseen iskelmään. Uudempaa tuotantoa edustaa muun muassa kappale Mimmit tanssii humppaa. Ehkä tämän tyylinmuutoksen takia Big Bad Girlsin taustaryhmät halusivat diskosingleistä eroon: tänä kesänä levyjä löytyi samalta keskisuomalaiselta kirpputorilta peräti 18 kappaletta. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. DIVARIN HELMI Villikissat vinyylillä KOLMETOISTA VUOTTA sitten Titanic loi hypen, josta se kasvoi teinien kollektiiviseksi ensirakkauden kokemukseksi. Se ei ole niin hyvä elokuva, että se oikeuttaisi ohjaajansa julistautumaan Maailman kuninkaaksi, muttei yhtäältä niin huono, että joukkohurmokseen mukaan menemistä pitäisi hävetä. Toimintaohjaajana kunnostautuneelle James Cameronille kuolemaa suurempi rakkaustarina oli huolella kypsytelty lempilapsi. Maailman kuuluisin neitsytmatka on mallinnettu pikselilleen oikein. Samalla tekniikasta koko uransa aikana hullaantuneella Cameronilla vääntyy horisontti yhtä vinoon kuin elokuvan nimihahmo loppua kohti. Kate Winsletin tyypittelemän hienostotytön oma neitsytmatka autonikkunaa klassisesti huurustavine teiniromansseineen sekä törmäyksineen luokkayhteiskunnan asenteita vastaan kulkee kovin suoraviivaisia vesireittejä. Vapauden patsaan alla alleviivattu puberteettisen kapinan loppuhuipennus ei kosketa, kun valinta on tehty läpeensä niljakkaan materialistin ja boheemin runosielun välillä. Kritiikitön maailmankuva kirkastuu Leonardo DiCaprion esittämän Jackin lapsenkasvoissa. POHJIMMILTAAN Titanic on Harlekiini-kirjasarjan kansissa piilotteleva toimintaelokuva. Välineensä täydellisesti hallitseva ohjaaja koukuttaa katsojan niin kehyskertomuksen aarteenetsintä-seikkailuun kuin sokeroituun teiniromanssiin – vain sen varjolla, että näyttävästi uppoavassa laivassa voidaan ryskytä sen dramaattisiin viime hetkiin asti. Tarkkana ohjaajana Cameron naulaa heppoisen tarinansa tiukasti Titanicin kansilautoihin, jolloin laiva nousee kiinnostavimmaksi hahmoksi. Vaikka kohtalo on ennalta tuttu, jännittää se enemmän kuin pääparin pahimmillaan typeriksi yltyvät loppuvaiheet. Riku Suonio Sarjassa ruoditaan klassikko uusiksi. Laivan upotusta OMSTART, KLASSIKKO Timo Rautiainen: En oo keittäny enkä myyny King Foo Entertainment Vaikka raskaalla rokilla nimensä kaamoskansan sydämiin vuosituhannen taitteessa tatuoineen Trio Niskalaukauksen virallisesta lopettamisesta on kohta jo puoli vuosikymmentä, keulahahmo Timo Rautiaisen tähti ei himmene. Korvarengaskaljupää nähdään syksyllä televisiossa Ysiluokkaohjelmassa, ja herran kolmas soololevy En oo keittäny enkä myyny nousi heti ilmestyttyään Suomen virallisen listan kakkoseksi. Uutukaisella biisit ovat pitkälti Rautiaisen itsensä ja toisen keskisuomalaisrokkarin, YUP:n basistina tutuksi tulleen Valtteri Tynkkysen, käsialaa. Kaikki sävellykset ovat heidän yhdessä tekemiään, ja siinä sivussa pariin on syntynyt kimpassa sanatkin. Muutaman biisin Rautiainen on sanoittanut itse. Vierailevina lyyrikoina levyllä esiintyvät muiden muassa Jukka Virtanen ja Seppo Lampela alias Steen1. Rautiaisen ja Tynkkysen sävellyksissä on kansanmusiikkisävyjä, mutta liian kevyestä kamasta ei ole kyse. Viimeistään sanoitukset takaavat raskauden. Kaiken kaikkiaan kokonaisuus on onnistunut, ja Rautiainen kiintotähtensä pohjoisella taivaalla ansainnut. Iiro-Pekka Airola ”Taatusti suomalaista.” Antti Nylén: Halun ja epäluulon esseet Savukeidas Jylkkärin Helsingin-kollega Ylioppilaslehti julisti syksyn ensimmäisessä numerossaan esseisti Antti Nylénin yhdeksi Suomen parhaimmista kirjailijabrändeistä. Vaikka matkaa Sofi Oksasen painoluokkaan kenties vielä on, lunastaa tämä katolilainen dandy ja anarkovegaani toisella esseekokoelmallaan jälleen osasen kulttihahmon tittelistä. Kuten kirjan takakannessa sanotaan, Halun ja epäluulon esseet ovat ”lisää sitä samaa” – ärhäkästä, ehdotonta ja arvaamatonta Nyléniä. Jo se, että Nylén on tuonut esseet edes jonnekin populaarikirjallisuuden laitamille, on arvo sinänsä. Uutuuskokoelman tavalle pohtia niin uskontoa, Anna Abreuta, takapuolia kuin suosikkimuusikoita on kuitenkin annettava kiitosta anteeksipyytelemättömästä älyllisyydestä ja härskistä nokkavuudesta. Muun muassa lihansyöntiä käsitellään jälleen varsin pintaverenkiertoa verryttävällä tavalla. Parasta Nylénin esseissä on, että niitä voi arvostaa, vaikkei miehen kanssa samaa mieltä olisikaan. Kirjoja, jotka tekee mieli paiskata seinään, tulee vastaan turhan harvoin. Marja Honkonen ”Arvaamaton ja ehdoton.” A The Future Roots: The Future Roots Gigawatt Elisabeth Undergroundissa rumpuja soittavan Henri Kristian Lindströmin sooloprojekti The Future Roots vakuuttaa kuulijan ensilevyllään, joka ei toivottavasti jää ainokaiseksi. Jos jyväskyläläislähtöinen Elisabeth Underground kuulostaa omien sanojensa mukaan ”samettiselta maailmanlopulta”, on The Future Roots post-apokalyptista, sameaa ja tummansävyistä elektroa. Mausteena on kuitenkin myös ambient ja trip hop -sävyjä. Todellista tulevaisuuden juurimusiikkia siis. Pitkäsoitto on kansigra?ikoitaan myöten tyylikkäästi viimeistelty kokonaisuus. Erityisen komeita kappaleita levyllä ovat haikea Fragments ja massiivinen kuusiminuuttinen Kites, jossa tunnelma rakennetaan huolellisesti kukin kilkuttava ja napsuttava osio kerrallaan. Levyn ainoa heikko kohta on Lindströmin turhan kuiskaavaksi jäävä laulu. Karismaattisemmalla päävokalistilla varustettuna The Future Rootsilla olisi eittämättä suurempikin kaupallinen potentiaali. Sellaisenaankin se silti on varsinkin sielukasta musiikkia sateisien syysiltojen taustanauhaksi. Marja Honkonen ”Sielukasta hissimusiikkia.”
IN ENGLISH About 40 percent of Finnish students stay abroad after completing a degree in a foreign university. Most of them have a foreign spouse. Second hand shops come in handy, when you are furnishing a new ?at with only a little to spend. IF YOU’VE recently arrived in Jyväskylä and have looked in horror at the price of making yourself comfortable, then fear not, there is a cheaper alternative! Second hand shopping seems to be an intrinsic part of the Finnish culture and an attractive prospect for those on a limited budget. One can often ?nd slightly used household items at a fraction of their new price. Even if you’re not looking for something speci?c, second hand shops and ?ea-markets can often contain unexpected treasures. SECOND HAND SHOPS fall into two categories: Organised shops and stallbased ’?ea-markets’. Organised shops have items in categories since a single seller (the shop) owns all the goods, they are often better categorised and it is easier to ?nd items that you are looking for in these shops. If you are looking for a speci?c item, you are probably better off looking in an organised shop. If, however, you are interested in browsing, and the occasional pleasant surprise, you may ?nd ?ea-markets interesting. Flea-markets consist of separate stalls, each owned by different sellers. While less well organised than the shops, ?ea-markets are full of surprises. ”I found three pairs of shoes that were totally new, two pairs of boots and even a pair of ice-skates”, tells Aida Khorsandi, a Music student from Iran. ”Most of the time, I just go to look around”, she adds. Ilkka Turunen, who studies Software Technology at JAMK University of Applied Sciences, had a similarly pleasant experience: after breaking his coffee pot one morning, he visited a second hand shop to browse. ”And there it was, the exact same coffee pot without the brewer, sitting abandoned on a shelf. I took it home and had the best damn coffee of my life”, Turunen says. Perhaps the biggest savings can be made by buying your kitchen equipment used rather than new. ”In the ?rst days when I came to Finland, it was a good place to get some cheap stuff we needed for the ?at, water boiler, bowls, plates and so on”, mentions Zoltan Papp, a Hungarian master’s degree student. WHILE KITCHEN equipment, shoes and the odd piece of furniture are usually safe buys, there are certain things one should avoid. Khorsandi suggests avoiding things like underwear or bedsheets. As a rule, clothes should be washed before wearing them since the sellers might not have. And if you are picky about style, ?eamarkets might not be your thing. ”Most male clothing at second hand shops consists of used, greyed out collared shirts and old leather jackets”, Turunen says. FOR STUDENTS living in Kortepohja, there is Kierukka or ”the Free Shop” as some have nicknamed it. The basic concept of Kierukka is that of a swap-shop, ”customers” can donate and take items as they see ?t, not money is exchanged. Most of Kierukka’s stock is far from new and not always in the best of conditions. For example Khorsandi deems the stuff to be ”quite old and non-usable.” However, among the trash there can be treasures from coffee cups and espresso machines to vacuum cleaners and ice skates. Those interested in the prospect can visit Kierukka on the ground ?oor of C building in Kortepohja on Tuesdays between 17 and 19. SECOND HAND SHOPS can greatly reduce the cost of making yourself cozy in a new home and are de?nitely worth a look for those on a student budget. If money is not an issue for you, second hand shops and ?ea-markets may still be worth a look, you never know what treasures may be waiting to be discovered. Mark Halmagiu Treasures on a Budget 13 Shop Manager Maria Tuunanen at The Red Cross shop makes sure all items are in good order. J OHANNES K AARAKAINEN G If you live in Kortepohja, you’re in luck! Two second hand shops can be found very close to you, one in the student village shopping centre and the other near S-Market. G Closer to town, there is a Red Cross shop across the road from the L-building and an EkoCentre on the corner of Yliopistonkatu and Gummerruksenkatu near Harju; one can also be found down a side alley near the London pub in town. G If you’re really serious about second hand shopping, then Seppälä is a good place to look, with several large shops scattered around the district. S H O P S
POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Ke 15.9. Marduk (SWE), Ragnarok (NOR), Valkyrja (SWE). To 16.9. Shining (NOR, Umpio. Ke 22.9. Sonic Syndicate (SWE). Pe 24.9. Moloken (SWE), Radar. La 25.9. Clash of the Titans: Club Old Farts, Sleazy Beaztz. Poppari: Ti 14.9. Boogie Chillen -klubi: R.J. Mischo (USA). Ke 15.9. Trio ElboeJoe. To 16.9. – la 18.9. Down Town Stand Up. La 18.9. Poppari/Jazz Bar 18 vuotta! Su 19.9. Down Town Stand Up. Ma 20.9. JAO:n Mustan rytmimusiikin workshop. Ke 22.9. Club Moustache. To 23.9. Antti Heermann 4 with Marian Petrescu. Pe 24.9. – La 25.9. Ron Jeremy Big Band. Ilokivi: Ke 15.9. Jyväskylän Stand Up Festari. Pe 17.9. Suuri väittelyilta. La 18.9. Seisomapaikka. Ke 22.9. Kielten laitoksen uusien bileet. Pe 24.9. Lipstick On Your Collar! Vakiopaine: Pe 24.9. Risto – soolo. La 25.9. Jahnukaiset. Su 26.9. Vakiovisa. Rentukka: To 16.9. Stammtisch by ESN JYY. Red Neck: Pe 17.9. Annie Mall + Blue In The Face. Pe 24.9. Dead Cult Diaries. Pub Katse: Pe 17.9. Cerebro + Cry of Pain. La 18.9. Vuohivasara + Carnalation + Abhordium. Su 19.9. Jamit. Pe 24. 9. Home Junior + The Liar. La 25.9. Kärtsy Hatakka (voice of Waltari). Su 26.9. Jamit. Jyväshovi: Ti 14.9. Jari Grek & Kasmir. Ke 15.9. – To 16.9. Blue Star. Pe 17.9. Anneli Mattila & V.I.P. La 18.9. Suvi Karjula & Tanssiorkesteri Sunset. Ti 21.9 Jukka Huhta & Band. Ke 22.9. & To 23.9. Trio Grande. Pe 24.9. Kolmen kerroksen bileet: Annika Eklund & Band. La 25.9. Antti Raiski & Sesam. Paviljonki: To 16.9. Kummanki kaa. La 18.9 – Su 19.9. Ween Maan Wiljaa. La 25.9. Paula Koivuniemi. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: Valovoimaa 24 h – Alvar Aalto & Viljo Hirvonen & Valaistustyö Ky, 2.1.2011 saakka. Jyväskylän Taidemuseo: Holvi: Prosessivaloteoksia ja -valaistussuunnitelmia, Jaakko Niemelä ja Helena Hietanen yhteistyössä Valon kaupunki -tapahtuman kanssa, 24.10. saakka. Suomen käsityön museo: Parasta puusta, 5.12 saakka. Näytönpaikkaikkuna (Kilpisenkau 12): Floral Mysticus ja muita tarinoita koristautumisesta – Tytti Lindströmin kokeellista korumuotoilua, 26.9. saakka. Pikkukarhun onnea Kristallivirran rannalla – Sirkka Muurelan kirjontoja, 5.12. saakka. Suomen kansallispukukeskus: Näyttämöpukuja paperista, 26.9. saakka. Keski-Suomen luontomuseo: Hetkiä ajassa, 31.10. saakka. Galleria Harmonia: Maija ja Kristoffer Albrecht, 3.10. saakka. Keski-Suomen museo: Wilho Sjöström – Viitasaaren pappilan vävy, 19.9. saakka. Istuinsija – Tuolin kulttuurihistoriaa, 19.9. saakka. Lyseon museo: Piirilääkäri Wolmar Schildtin opintomatka 1848. TEATTERIT Jyväskylän ylioppilasteatteri: Kasvu: To 16.9. Su 19.9. To 23.9. Su 26.9. Jyväskylän kaupunginteatteri: Forumin nuoret: Ti 14.9. My Fair Lady: Ti 14.9. Pe 17.9. La 18.9. Pe 24.9. La 25.9. Heinähattu ja Vilttitossu: Pe 17.9. La 18.9. La 25.9. Faijat: To 16.9. la 18.9. Ke 22.9. Huoneteatteri: Bug: Pe 17.9. Su 19.9. La 25.9. Su 26.9. Sumuista hymyä: To 23.9. Pe 24.9. 14 MENOT OSAKUNNAT Patonkia ja petankkia 14. syyskuuta Kirkkopuistossa! Tarjolla pikkupurtavaa, ulkopelejä ja tietysti mahtavaa peliseuraa! Paikalla ainakin mölkky, kroketti, ja petanque sekä pallo. Tapahtuma syömisineen on ilmainen ja myynnissä on haalarimerkkejä! Tapahtuma alkaa kello 18. Kaikki uudet ja vanhat kovasti tervetulleita! Järjestäjinä Osakunnat. Lisätiedot: http://groups.jyu.?/epok/osakunnat. Lähetä järjestöilmoitukset osoitteeseen jylkkari-jarjestot@ lists.jyu.?. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden tarvittaessa lyhentää tai muokata ilmoituksia. MA 13.9. Falafelpyörykät, tomaattikastike Yrttiporkkanasei Keitetyt nakit, perunasose TI 14.9. Bataattisosekeitto Rapeat kalapihvit Kebabwokki KE 15.9. Kasvispyttipannu Kalamurekepihvi Pippurinen lihakastike TO 16.9. Kasvishernekeitto, pannari Hernekeitto, pannari Broilerpyörykät PE 17.9. Kasvisbolognese, spagetti Jauhelihakastike, spagetti Sei Veggie MA 20.9. Purjo-perunavuoka Sitruunasei Lindströmin pihvi TI 21.9. Linssikeitto Merellinen lasagne Broilerleike KE 22.9. Kikhernepihvit Silakkapihvit, kermaviilikastike Tulinen lihapata TO 23.9. Kasvis-herkkusieniohukaiset Lohikeitto Kassler PE 24.9. Kasviskaalilaatikko Kaalikeitto Kirjolohimurekepihvit Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalistat Opiskelijahinta 2,60 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,70 e, muut 5,30 e 10 kappaleen ruokaliput: opiskelijoille 25,00 e, jatko-opiskelijoille 47,00 e, muille 53,00 e. Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 JÄRJESTÖT
Keskimaan tuoreen toimitusjohtajan Antti Määtän mielestä yhteiskunta on ulkoistanut opiskelijoiden toimeentulon palvelualoille. Opiskelijoita hän patistelee aktiivisuuteen ja pitää ylioppilaskuntaa erinomaisena verkostoitumispaikkana tulevaisuutta ajatellen. Uraputken päätepiste 15. SIVUN KASVOT ”SAIN KUTSUN yliopiston avajaisiin, ja olisin hirveän mielelläni tullut. Harmitti, kun en millään kerennyt. Katsoin kalenterista, että täsmälleen 25 vuotta sitten aloitin opiskelut. Tässä alkaa tuntea itsensä aika vanhaksi. Monet kauppatieteellisellä puolella valmistui neljässä vuodessa, mutta mulla kesti viisi vuotta. Olin Pörssin puheenjohtajana vuoden ja pari vuotta ylioppilaskunnan yritystoimen johtokunnan puheenjohtaja. Se oli erittäin hyvää koulutusta työelämää varten, vaikka eihän sitä silloin niin miettinyt. Se oli vain hauskaa toimintaa. Olen sanonut ihmisille, että ylioppilaskuntaan kannattaa mennä mukaan. Muuten on vaara, että seurustelee opiskellessa vain oman alan ihmisten kanssa. Jos olisin jäänyt kauppatieteilijöiden kanssa pyörimään, oma maailmankuvakin olisi paljon kapeampi. Poikkitieteellisyys mikä siinä tuli, oli hyvin tärkeää pääomaa tulevaisuuteen. OPISKELIJAN ASEMA muuttui aika dramaattisesti opiskeluaikojeni jälkeen. Me oltiin varmaan viimeinen huoleton opiskelijasukupolvi. Silloin kuului normaaliin kuvioon, että syksyllä ja keväällä otettiin lainaa. Oli ajatus, että kun valmistut, pääset ilman muuta töihin ja sitten maksat lainat pois – näin kuuluu toimia ja näin on aina tehty. Sitten tuli iso lama päälle. Yks kaks pudottiin pätkätyösuhteiden maailmaan ja valmistuminen ei välttämättä tuonut työpaikkaa. Opiskelijat eivät enää nostaneet lainoja, vaan alkoivat tehdä töitä ja elää opintorahan kanssa. Aika paljon tiukemmalla eletään. Oon sanonut usein, että kun maailma muuttui, yhteiskunta ikään kuin ulkoisti yliopisto-opiskelijoiden toimeentulon palvelualoille. Yliopisto ei voisi toimia sellaisessa kaupungissa, jossa ei olisi erittäin kehittynyt palveluala, sillä palvelualan työpaikat ovat usein niitä osa-aikaisia työpaikkoja opiskelijoille. Ja päinvastoin, jos ei olisi suurta opiskelijoiden määrää, ei olisi palvelualan tarjontaa. Opiskelijat ovat palvelujen käyttäjiä ja kuluttajia. Tähän on syntynyt symbioosi. YLIOPISTON JA YRITYSTEN välinen yhteistyö on semmoinen asia, joka hakee vielä muotojaan. Se, että Keskimaa on antanut yliopistolle rahaa, ei ole vastikkeellista. Ei me odoteta, että saadaan yliopistolta jotain meille myönteisiä tutkimuksia. Sehän olisi itsensä pettämistä. Tämmöinen maakuntayliopisto tuo paljon aktiivisuutta, hyvinvointia ja osaavia ihmisiä maakuntaan. Keskimaahan on yritys, joka ei varmasti lähde KeskiSuomesta mihinkään. Meidän etu on, että maakunnalla menee hyvin ja yliopisto on hirveän tärkeä hyvinvoinnin generoija. Jos katsotaan, niin USA:ssa on maailman kaupallisimmat yliopistot, mutta silti siellä tehdään maailman parasta tutkimusta, ainakin Nobeleiden valossa. KUN KESKIMAAN toimitusjohtajan paikka tuli auki, tuntui, että tämä on suunnilleen ainoa paikka, jota olen valmis hakemaan. Tämä olisi niin kova juttu. Hakuprosessi oli keväällä, valinta juhannusviikolla ja nyt olen jo asunut täällä muuutaman viikon. Kilpailutilanne Jyväskylässä on S-ryhmän kannalta siksi niin hyvä, että olemme kaupungin sisällä. Monet kilpailijat ovat olleet alueelta pois. On tietyllä tavalla tehokasta, että mietitään Helsingistä asiat, mutta silloin paikallistuntemus uupuu. Meillä on organisaatio, joka koko ajan etsii kauppapaikkoja, miettii, suunnittelee, elää ja haistelee tätä paikallista tunnelmaa. Työni on tosi mielenkiintoista ja mukavaa. Huomaa, että Keskimaalla on hirveän iso merkitys maakunnassa. Tässä tuntee suurta vastuutta, mutta myös nöyryyttä. Meillä on hieman alle 2 000 ihmistä töissä. Minut on pistetty paljon vartijaksi, mutta se on myös innostavaa. Ihmisten kanssa tätä yhdessä tehdään, yksin ei saa mitään aikaan. Tämä on sitä mitä ylioppilaskunnassa aikanaan opiskeli: verkoston hoitamista, ihmisten kanssa puhumista ja suostuttelua, välillä vähän käskemistä. Työ on hyvin sosiaalista. Voisin olla tässä eläkeikään asti, jos vaan saan olla. Tämän jälkeen ei ole mitään urasuunnitelmia. Juha Korhonen toimittaja@jyy.? J OHANNES K AARAKAINEN
K. nahkainen K. nahkainen REPPU REPPU paljon paljon taskuja taskuja mus, rus mus, rus 29,95 K. nahkainen K. nahkainen REPPU REPPU etuetutaskut taskut mus, rus mus, rus 29,95 K. nahkainen K. nahkainen KASSI KASSI olkahihnalla olkahihnalla mus, rus, pun mus, rus, pun 29,95 K. nahkainen iso K. nahkainen iso OLKAOLKALAUKKU LAUKKU koko koko mus, rus mus, rus 29,95 www.jyvaskyla.? Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupunki on alueen suurin työnantaja. Kaupungilla työskentelee noin 7000 osaajaa 400:lla eri ammattinimikkeellä. Oletko sinä tulevaisuudessa yksi meistä? Seuraa uuden opiskelukaupunkisi ajankohtaisia asioita ja tapahtumia osoitteissa: Kysy Jyväskylästä opastamme kaikissa mieltäsi askarruttavissa kysymyksissä! www. www.jyvaskyla.?/ jyvaskyla.? / tapahtumat tapahtumat www.jyvaskyla.?/ www.jyvaskyla.? / liikunta liikunta www. www.jyvaskyla.? jyvaskyla.? www.jyvaskyla.?/neuvonta www.jyvaskyla.? /neuvonta