Jyväskylän Ylioppilaslehti 17/1986

JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 16. syyskuuta 1986. Syyskuu Special. 26. vuosikerta. JYY välittää asunnoista Jos haluat asua, älä ole luotettava, siisti, tupakoimaton MIES Jyväskylässä olisi helppoa pitää tavoitteena olla asunnoton opiskelija myös vuoden vaihteessa. Tuolloin voisi juhlia alkavaa Asunnottomuuden vuotta asiaan kuuluvalla tavalla: veneen alla, mikä lienee jo ensi tammikuussa kylmä paikka. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta välittää nykyään käytännössäkin jäsenistönsä asuntotilanteesta. Kuutisenkymmentä asunnotonta opiskelijaa on saanut JYY:n asunnonvälittäjän Ulla Kumpulan kautta katon päänsä päälle. Kortistosta löytyy vielä 90 nimeä, joiden omistajat ovat majaansa vailla. Ihmetyksen aihe on nyt, miksei vastaavaa toimintaa ole 'keksitty' Tampereen ja Turun tapaan jo aiemmin. Vuokra-asuntomarkkinat eivät ymmärrä miestä. Mistä lienee vuokranantajien mieleen iskostunut kuva naisopiskelijoista ylivertaisina miehiin verrattuina. Tyttöjen asuntokansiossa on ollut täytettä paljon enemmän kuin vastaavassa toisen sukupuolen kansiossa. Alkuryntäys oli asunnonvälitykseen Ulla Kumpulan mukaan hirvittävä. Nyt asunnonvälittäjä ehtii jo välillä syömäänkin. Aluksi asunnonhaluiset eivät aina oikein muistaneet asuntoja välittävänkin olevan ihminen. Tieto lokakuun loppuun jatkuvasta kokeilusta on mennyt myös kaupunkilaisten silmien ja korvien kautta perille. Uutisvälineet ovat olleet asiasta kiinnostuneita: sekä asunnottomilla että toimittajilla on välillä ollut oma jononsa toimistossa. Joukossa on ollut myös yksi asunnoton toimittajaLappusen, joka voi olla avain asumisonneen, saa kolmella kympillä ylioppilastalon yläkerrasta. Luultavasti paperipala on kuitenkin vain alivuokralaissuhteen alku. Suhde ei aina ole lämmin ja herttainen. Vuokralle asuntoja antavat luottavat Jyväskylässä usein liikaa asemaansa. Moni pääsee elämässään käyttämään ensi kertaa jonkinlaista VALTAA valitessaan vuokralaista isoäidin kuoltua tyhjäksi jääneeseen antiikkiyksiöön. "Rahat pois, elämä on kielletty." Välitettyjä ns. oikeita yksiöitä laskiessa ei Ulla Kumpulalla kulu aikaa. Niitä on ollut yksi, kaksi, kolme ... Jatkoa voi vain toivoa. Ylioppilaskunnan asunnonvälityksellä ei ole tarkoitus tuottaa rahaa, kyse on puhtaasta palvelusta. Jos asunnon saa, lopullinen 'maksu' on kymmenen markkaa. Vuokrasta lopullinen sopiminen jää useimmiten vuokralaisen omaksi tehtäväksi. Kiristykseen ei ole pakko suostua. Ainakin jälkikäteen on mahdollista periä maksamiaan ylivuokria takaisin. Asunto-oikeus voi tehdä takaisinperintäpäätöksen jopa kolmen vuoden kuluttua vuokrasuhteen päättymisestä. Kaupunkilaiset ilmoittavat useimmiten puhelimitse hallitsemansa asunnon vuokralle panosta. Puhelinnumero on 617 257. Muutamat käyvät myös itse paikan päällä toimistossa, jonne yotalossa ohjaa opaste. Paikalla sattuu käymään myös nuori mies, jolla on asunto tarjolla opiskelijatytölle. No ehkä asunnossa asuu jo ennestään yhdeksän tytEnnen talven tuloa on hyvä päästä opiskelijankin vakituiseen majaan, ettei tule otettua Asunnottomuuden vuotta 1987 liian kirjaimellisesti. Miesopiskelijaa syrjitään aiheetta. Vai ovatko pojat pelkästään isoja kolhoja? Joku on myös kuullut puhuttavan huipputason urheilijanuorukaisesta, joka pyyhki kätensä seiniin eikä koskaan peseytynyt. Ympäristöministeri Matti Ahde (sd.) poistaa sähköasentajan varmuudella maasta asuntopulaa. Hän lupaa poistaa asunnottomuuden viidessä vuodessa. Tv-uutisten mukaan Ahde luonnehtii suunnitteilla olevaa asuntoohjelmaa 'historialliseksi'. Tilastojen mukaan asunnottomia on maassa 11 000, joista 1000 asuu "hökkeleissä". Opiskelijat, joiden vakituinen asuinpaikka usein on kotona, jäävät useimmiten tilastojenkin ulkopuolelle. RL
2 Elvytystä byrokratiaan hukkuvalle Opiskelijan käsikassara byrokratian koukeroita vastaan on JYY:n opintoja sosiaalisihteeri Päivi Matilainen. Jos opiskelija on eksyksissä vaikkapa asumiseen, opintoihin tai toimeentuloon liittyvissä asioissa, hänelle on luvassa ohjausta Ilokiven alakerrasta, ulkoovesta ensimmäinen ovi oikealta. Päivi Matilainen on työssään paljolti yhteyshenkilö, joka ottaa asioista virkamiehiltä selvää, jos asianomainen ei itse jaksa, uskalla tai viitsi kysyä. Virassaan syystuore opintoja sosiaalisihteeri tuntee jyväskyläläisenä hyvin paikalliset, eivät aina niin myönteiset erityispiirteet. Aiempi työskentely mm. opintoasiaintoimistossa tutustutti tutkintovaatimusten viidakkoon. Keskimääräinen asiakas tuleekin toimistoon opintoihin liittyvissä asioissa. Yliopiston byrokratiaa ei Päivi Matilainen moiti kankeaksi. On sangen lohdullista kuulla, että opiskelijan etua osataan ajatella myös yliopistohallinnon piirissä. Ylioppilaskunnan hallintokoneistoa Päivi Matilainen ei myöskään osaa vielä moittia. Asiat ovat läheisiä, eikä muutaman hengen varsinaista toimintaa palkallisina pyörittävä ryhmä jää papereiden vangiksi. Päivi Matilainen ei vielä ole ehtinyt tutustua työkenttäänsä sen koko laajuudessa. Opintoja koulutuspolitiikka, sosiaalinen työ ja sosiaalipolitiikka sekä kolmantena vielä korkeakouluja tiedepolitiikka muodostavat rankat raamit työlle. Matilainen toteaakin, että toiminnassa on pakko keskittää voimia, nyt aluksi kohteita ovat olleet asumisasiat ja sosiaalityö. Ilman keskittämistä työ lipeäisi helposti yhden ihmisen käsistä ja menisi siellä täällä sähläilyksi. Mistä rahaa? Mistä rahaa? Tuo on vuoden kysytyimpiä kysymyksiä opiskelijoiden arkitodellisuudessa. Etenkin vanhemmat opiskelijat kysyvät Päivi Matilaiselta lainojen korkoihin, perheen perustamiseen ja muuhun ns. normaaliyhteiskuntaan siirtymiseen liittyvissä rahaa vaativissa asioissa. Asiallista ohjausta kaupungin sosiaalitoimiston hoteisiin saa, jos toimeentulo ei muuten lutviudu. Ylioppilaskunnalla on keskustoimistossa talolla myös tunnettu vippikassa, josta voi käydä tiedustelemassa rahaa pahimpaan hätään. Kassaa hoitaa toimistosihteeri. Opintoja sosiaalisihteeri on pätevöitynyt virkaansa mm. suorittamalla loppututkinnon yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa pääaineenaan yhteiskuntapolitiikka. Valtio-opista on tekeillä sivulaudatur, joten poliittinenkin aspekti lienee selvillä. Työkokemusta Päivi Matilaisella on myös Pieksämäen sosiaalija asuntotoimistosta, joille hän teki selvitystöitä. Pieksämäen sosiaalitoimiston ikkunasta oli Päivi Matilaisen mukaan nähtävissä puliukkoja istumassa "herrain ikkunan alla". "Virkamiehelle tekee hyvää nähdä todella syrjäytyneitä ihmisiä", Matilainen sanoo. Ylioppilaskunnassa töitä tehdessä ei ihmisistä tarvitse olla 'virkamiesmäiseen' tapaan irrallaan. Syrjäytyneitä tavalla tai toisella on kuitenkin yo-kunnankin jäsenistössä, vaikkei aivan 'ilmiepäsosiaalista' väkeä olekaan järjestön liepeillä nähtävissä. Päivi Matilaisen tehtäviin kuuluu myös ylioppilaskunnan yhteyksien hoitaminen erilaisiin järjestöihin, joista vähäisin ei liene suuri ja kaunis SYL. Ruohon toisessa päässä tiedot ainejärjestöihin ja takaisin kulkevat paljolti yo-kunnasta Matilaisen kautta. Näin syksyllä tutorryhmät ovat kiertäneet yokunnan älykkäällä opastuksella ylioppilastaloa. "Esittelyaikoja varaavat tutorit taas ovat parveilleet opintoja sosiaalisihteerin toimistossa. Marrasvaalit lähestyvät Ylioppilaskunnan korkeinta valtaa käyttävä kansantuomioistuin kokoontuu ... ei, ei, ei, vaan tietenkin noudatamme sivistynyttä edustuksellista demokratiaa: on kohta taas tulossa aika valita uusi edustajisto asioista päättämään. Ylioppilaskunnan toimeenpaneva elin, hallitus, päätti vaalin toimitusajankohdaksi marraskuun 18. ja 19. päivän. Ennakkoon voi äänestää viikkoa aiemmin. Silmäiltäessä kertauksen vuoksi JYY:n hallituksen työjärjestystä huomaa, että hallituksen 'likaisen työn tekijöinä' toimii sankka joukko valiokuntia, joihin myös uudet opiskelijat voivat mieluusti mennä mukaan. Valiokuntia ovat mm. hallintovaliokunta (byrokratisoi), kulttuurivaliokunta (vaalii hengenelämää), opintoja tiedevaliokunta (pitää silmällä tieteen tilaa ja opintojen edellytyksiä), sosiaalivaliokunta (sosiaalistaa) sekä kansainvälisen toiminnan valiokunta (käy Unkarissa). Rauno Lahti Tervetuloa sivistymään Sinä uusi opiskelija, olet tehnyt hienon ja kannattavan valinnan. Olet valinnut opiskelupaikaksi Jyväskylän yliopiston, vaatimattomasti sanottuna olet Suomen Ateenan sivistysyliopistossa. Sinä olet päässyt myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan jäseneksi. Sinä et ole aivan yksin, vaan jäseniä JYYssä on runsaat 6000. JYY on Sinun etujärjestösi. JYY taistelee Sinun etujesi puolesta. JYY painostaa viranomaisia ja poliittisia päättäjiä, että he tekisivät myönteisiä päätöksiä opiskelijan asemaan liittyvissä asioissa. Opintososiaalisista ja korkeakoulupoliittisista kysymyksistä JYY ei ole vieraantunut. Ylioppilaskunta on jäsentensä yhdysside. Ylioppilastalo on omistajiensa eli jyyläisten kohtaamispaikka. Siellä voi käydä ruokailemassa, juhlimassa, konsertissa, teatterissa, elokuvissa, taidenäyttelyssä, valokuvanäyttelyssä, kehittämässä valokuvia, lukemassa lehtiä, oleilemassa... Kaiken tämän lisäksi Talolla voi käydä tervehtimässä JYYn virkanaisia. Heiltä voi mennä kysymään lähes vaikka mitä. He tietävät, mitä Tapahtumia on tulossa. He auttavat ja neuvovat kykyjensä mukaan, jos Sinulla on muun muassa ongelmia opintotukiasioissa, tutkintovaatimuksissa, nukkumispaikan suhteen... JYYn sihteeristö kaipaa myös IDEOITA. Mitä Sinä haluat, että JYYssa tehdään. Sihteeristön lisäksi Talolla kannattaa tutustua myös niihin lukemattomiin vipeltäjiin, jotka touhuavat valiokunnissa, hallituksissa, edustajistossa... Talolla kokoontuvat kaikki valiokunnat. JYYn varsinainen toiminta tapahtuu kaikille avoimissa valiokunnissa. Suosittelen. Edustajiston kokouksia on suotavaa tulla seuraamaan. Tätä lehteä lukemalla tiedät, milloin ja missä yokunnan korkein päättävin elin kokoustelee. Marraskuun puolessa välissä Sinulla on mahdollisuus ylioppilaskuntavaaleissa vaikuttaa siihen, ketkä edustajistossa ovat päättäjiä ensi vuonna. Yhteiskunta asettaa meille koko ajan paineita, opiskella pitäisi entistä nopeammin ja tuloksellisemmin. Opiskeluaikana pitäisi löytää aikaa muuhunkin kuin luennoilla istumiseen. Monissa tieteissä se voi olla vaikeata. Tutkintovaatimukset ja varsinkin opintotukijärjestelmä ovat niin pirullisia. Kaikesta huolimatta kannattaa tulla mukaan oikeasti ylioppilaskuntaan. Muista, että pelkästään luennoilla ei SIVISTY. Intoa ja rohkeutta. Tervetuloa mukaan joukkoon suureen! toivottaa Tuomo Yli-Huttula JYYn puheenjohtaja Edustajisto toimii Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston syksyn ensimmäinen kokous on torstaina 18.9.1986 kello 15.00 (huom. aika) Talolla Kampus-Kinossa. Käsiteltäviä asioita ovat muun muassa ylioppilaskylän peruskorjauksen III-vaiheen tämän hetkinen tilanne, asunnonvälitys, JYY:n edustajan nimeämisen vahvistaminen Jyväskylän yliopiston rakentamisen neuvottelukuntaan. kahden edustajan valinta yliopiston kirjaston johtokuntaan ja museon johtokuntaan, Ilpo Lahtisen eroanomus JYY:n hallituksesta ja hallituksen täydentäminen ja muutos hallituksen työjärjestykseen koskien ulkoasiainvaliokunnan nimen muuttamista kansainvälisen toiminnan valiokunnaksi. JYY:n jäsenet ovat tervetulleita seuraamaan edustajiston kokousta! Tuomo Yli-Huttula puheenjohtaja Kaisu Pöyliö pääsihteeri Opintotuen hakuaika opintovuodelle 1986-1987 päättyy 1.10. Hakulomakkeet ja tarkemmat ohjeet saat opintotoimistosta. kesä opiskelija! huom! Kesäopintotukea saaneiden on toimitettava selvitys kesän aikaisista suorituksista opintotoimistoon viimeistään 1.10. Selvityslomakkeita saat opintotoimistosta.
Suomen tasavallan kahdeksas presidentti Urho Kaleva Kekkonen on poissa. Koko Suomen kansa on hiljentynyt kunnioittamaan aktiivivuosinaan monia ristiriitojakin herättäneen valtiomiehen muistoa. Urho Kaleva Kekkosen yli neljännesvuosisadan kestänyt presidenttikausi merkitsi voimakasta muutosta ja murrosta suomalaisessa yhteiskunnassa. MEvauhtia toteutettu rakennemuutos maatalousvaltaisesta jälkiteolliseksi palveluja tietoyhteiskunnaksi ei ole sujunut ongelmitta. Kekkosen aikana yhteiskunnallinen muutos oli kuitenkin ohjattua ja hallittua. Muutoksella oli selvät päämäärät: yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäminen, kansallinen eheyttäminen, elinkeinorakenteen monipuolistaminen, hyvinvointiSuomen rakentaminen, Suomen kansainvälisen aseman vakiinnuttaminen ja ulkopoliittisen yksimielisyyden luominen. Kekkosen jälkeen yhteiskunnallinen kehitys on saanut ohjaamattoman ja hallitsemattoman suunnan. Tänään korostetaan liikkeen olevan tärkeämpää kuin päämäärän. Kukaan ei tunnu tietävän mihin ollaan menossa tai mihin suuntaan kehitystä tulisi ohjata. Yksimielisyys on vienyt vaihtoehdottomuuteen ja tukahduttanut yhteiskunnallisen luovuuden. Suomalaisten syvässä surussa on ilmausta kaipuusta menneisyyteen, aikaan, jolloin Suomi-laivan ruorissa oli vahva ohjaaja ja laivalla selvä suunta. Historian teoriassa suurmiesajattelu on vastatuulessa, mutta Kekkosen kohdalla tekisi mieli sanoa, että poikkeus vahvistakoon säännön. * * * On aika katsoa eteenpäin. Eteenpäin oli aina myös Urho Kekkosen mieli ja usein kohti sitä, missä rima näytti olevan korkeimmalla. Parhaiten kunnioitamme hänen muistoaan vaalimalla ja edelleen kehittämällä hänen poliittista perintöään. Kekkosen poliittisesta perinnöstä huolehtiminen ei saa merkitä pelkkää menneisyyteen tuijottamista, sitaattien tyhjää toistamista tai tukahduttavaa puhdasoppisuuskilpailua. Poliittisen perinnön siemen on kylvettävä kasvamaan uutta satoa. * * * Ulkopolitiikka oli presidentti Kekkosen keskeisin työsarka ja huolenaihe. Realiteettien kääntäminen kansalliseksi eduksi, hävityn sodan ja historian painolastien rasittaman "pakkosovun" kehittäminen luottamukseksi ja ystävyydeksi Suomen ja Neuvostoliiton, monin tavoin hyvin erilaisten naapururusten, välillä oli valtiomiesteko, jonka arvo tässä jatkuvien kriisien ja sotien maailmassa on mittaamaton, käsittämätön. Pienen valtion jos suurenkaan kansainvälinen asema ei ole koskaan muuttumaton, stabiili. Koroilla eläminen ei sovi ulkopolitiikkaan. Jatkuvasti muuttuvissa kansainvälisissä tilanteissa Suomen on alati valvottava kansainvälisen asemansa tilaa. Tunnustus puolueettomuuspolitiikalle on voitettava kansainvälisellä näyttämöllä joka päivä, uudelleen ja uudelleen. Presidentti Kekkonen näki idän ja lännen välisen jännityksen liennyttämisen tärkeänä Suomen, Pohjolan, Euroopan ja koko maailman turvallisuudelle. Kekkosen aktiivisen toiminnan ansiosta Suomen puolueettomuuspolitiikka sai kansainvälisen tunnustuksen sekä idässä että lännessä, mikä mahdollisti Suomen sillanrakentajan roolin kansainvälisillä foorumeilla. Suomi ei ollut enää pelkkä kansainvälisen politiikan objekti, suurvaltapolitiikan tahdoton pelinappula, vaan aktiivinen subjekti, joka pystyi vaikuttamaan omaa turvallisuuttaan koskeviin päätöksiin. Kekkosen aloite Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä on edelleen erittäin tärkeä ja ajankohtainen. Viimeinen muistutus Pohjolan tulenarasta turvallisuuspoliittisesta asemasta saatiin, kun NATOjoukot aloittivat maihinnousuharjoituksensa "Pohjoisen häät" Oslon edustalla syyskuun alussa. Kaikki idän ja lännen välistä jännitystä liennyttävät aloitteet ovat Pohjolan pienten valtioiden kannalta elintärkeitä. Pohjolan turvallisuutta koskevissa kysymyksissä aloitteellisuus on säilytettävä Pohjolan valtioiden käsissä. Määräysvaltaa ei saa luovuttaa alueen ulkopuolelle. * * * Kekkosen sisäpoliittinen perintö kiteytyy kansallisen eheyttämisen ajatuksessa. Kansalaissotaan osallistuneelle nuorukaiselle veljessodan vihat ja kauhut jättivät pysyvän muiston. Suomalainen yhteiskunta oli rakennettava sellaiseksi, että kansalaissodan kuilu voitaisiin luoda umpeen, ja että kaikki suomalaiset voisivat pitää maataan isänmaanaan. Kansallinen eheyttäminen ei tarkoita sitä, että kaikki olisivat samaa mieltä kaikesta, vaan sitä, että erilaisia mielipiteitä suvaitaan, ja että erilaisten mielipiteiden olemassaolo koetaan rikkaudeksi suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä. Kekkosen sisäpoliittisen perinnön toinen keskeinen osa on yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttaminen. Köyhän asia oli Kekkoselle hyvin läheinen. Asiaan liittyi vahvaa idealismia, jopa eräänlaista moraliteettia. Lepikon torpasta maailmalle lähtenyt valtiomies ei koskaan unohtanut juuriaan. * * * Aatteellinen isä on poissa. Mieli on tyhjä. Lohdutus löytyy työstä. Suomalaisessa yhteiskunnassa on edelleen paljon parannettavaa ja uusi aika tuo uusia ongelmia, joiden ratkaisemisessa tarvitaan paitsi menneisyyden tuntemista niin myös uutta luovuutta, ennakkoluulottomuutta. Kekkoslaisuutta. Pekka Kinnunen
4 Millä mielellä mukana Sport Keväällä kohistiin Sport Äidistä, josta tuli jatke Live Äidille, jonka pääorganisaattorina on ollut ritariksikin lyöty Bob Geldof. Jääkö solidaarisuus vain hetkelliseksi huumaksi? Meneekö apu oikealla tavalla oikeisiin kohteisiin? Voivatko tällaiset tapahtumat olla edesauttamassa yleisemminkin humanitaarisempaan suhtautumiseen ihmisten välisissä suhteissa? Pyrin seuraavassa kertomaan siitä, mitä on saatu aikaiseksi ja mitkä olivat tavoitteet. Kerron myös SPR:n kahdesta eri näkemyksestä näihin Aid-tapahtumiin ja hahmottelen Jyväskylän tuleva Sport Aid-tapahtuma mielessäni tulevaisuutta, jossa liikunta ja urheilu yhä enemmän olisivat lähempänä tavallista ihmistä ja toisaalta myös muita asioita, kulttuuria ja solidaarisuutta, kuin kilpailun läpitunkemassa nykymaailmassa on ollut tapana. Jyväskylässä järjestetään yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan toimesta luultavasti viimeinen Sport Aid -tapahtuma Suomessa tulevana keskiviikkona 17. syyskuuta klo 11.45 alkaen. Suomen UNICEF-yhdistyksen mukaan tavoitteena oli kerätä miljoona markkaa Suomesta Sport Aidiin, johon maailmanlaajuisena tapahtumana otti osaa yli 20 miljoonaa ihmistä 78 maassa ja 278 kaupungissa toukokuun 25. kuluvaa vuotta. Suomalaiset olivat nihkeästi mukana tässä kansainvälisessä tapahtumassa, kuten olemme saaneet tiedotusvälineistä kuulla. Tässä onkin ihmettelyn aihetta, sillä suomalaisten into rääkätä itseään mitä erilaisimmissa massatapahtumissa on kyllä rekisteröity ja välillä huikeatkin osanottomaksut (useita satoja markkoja verrattuna Sport Äidin 50 mk neljällä jaettuna) lihottavat säännönmukaisesti järjestävän organisaation kassaa. SPR:n kaksi näkökantaa Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Per Stenbäck ja apulaispääsihteeri Gunnar Rosen ovat julkisuudessa esittäneet toisistaan eriäviä näkemyksiä näistä aid-tapahtumista. Pääsihteeri Stenbäck epäili etteivät tällaiset populistiset tempaukset vaikuta ihmisten ja varsinkaan nuorten tietoisuuteen, vaan ne jäävät päiväperhosiksi, joilla hankitaan itselle hyvä olo. Myös SPR:n työtä Stenbäck näki tällaisten lyhytkestoisten tempausten vaikeuttavan, koska vain isolla, järjestäytyneellä organisaatiolla voi olla jakeluverkostot kunnossa, samoin kuin tieto siitä, missä apua todella akuuteimmin tarvitaan. Apulaispääsihteeri Rosen on kuitenkin toista mieltä: Syntymäpäivähaastattelussaan Helsingin Sanomissa Rosen ilmaisee lujan luottamuksensa rockkulttuuriin, sen yleismaailmallisuuteen, ylikansallisuuteen ja sodanvastaisuuteen. Hän myös uskoo Live äidin kaltaisten tilaisuuksien ja keräysten paljastavan paljon syvemmän vireen, vastuuntunnon maailman hädästä. Stenbäckin Geld (raha, saks.) offin (pois, engl.) vastaisuus kuten Rosenin rock and roll myönteisyys eivät tietenkään välttämättä johda ratkaisemattomaan ristiriitaan, vaikka "stenbäckiläinen" näkemys, jolle tyypillistä on kysymys: "Mistä sitä tietää mihin nämä rahat oikein menevät?", onkin viime aikoina taas saanut enemmän sijaa. Tuntuu kuitenkin melko vähäpätöiseltä hurskastelulta kieltäytyä avustuksesta, jos epäilee, että apu ei mene juuri sellaiseen tarkoitukseen kuin sen itse antaisi samalla perusteella voisi kai kieltäytyä veronmaksustakin. Mistä ihmeestä me voimme olla varmoja, mitä elämänvastaisia toimia meidän verorahoillammekin tehdään? Esimerkkinä kelvannee suomalaisten harjoittama kauppa Etelä-Afrikan kanssa. Sitähän on mm. puolusteltu sillä, että mustat kärsivät siitä eniten juuri nyt. Samaa logiikkaa käyttäen lastaan pahoinpitelevää vanhempaa ei voisi tuomita oikeudessa, koska lapsi kärsisi vanhemman menetyksestä... Kun jonkinlaisesta toisten maitten auttamisesta on kyse, oli se sitten aid-tapahtumien kaltaista suoraa apua, kehitysapua (-yhteistyötä) tai muunlaista välillistä apua, törmätään helposti eettisiin ongelmiin. Valtiot palauttavat eettiset kysymykset usein poliittisiksi, tuetaan sellaisia valtioita, jotka ovat poliittisesti "sopivia" tuettavaksi. Kansalaisjärjestöt lokeroituvat monenlaisiksi "auttamisverkostoiksi", joilla yleensä on jokin ideologia taustalla: Samalla, kun apua annetaan, levitetään jotakin aatetta uskonnollista tai poliittista. Yksityiset ihmiset taasen joutuvat miettimään sitä, onko se tarpeeksi, että antaa muutaman rovon kärsivälle lähimmäiselle maailman toisella reunalla vai pitäisikö tehdä jotakin enemmän? Tai onko edes järkevää antaa apua, joka ei kohdistu syyhyn tai seuraukseen ja samalla saattaa vain tukea sellaista poliittista tai taloudellista kehitystä, joka uuden päivänkoiton tavoin kiertää kehää ja jonka saattaisi katkaista pidättäytymällä avunannosta. Yleensä tämä viimeinen eettinen ongelma on ratkaistu käsitteillä humanitaarinen ja muu apu eli kun kyseessä on humanitaarinen avustus, niin kyse on niin vakavasta ihmiselolle elintärkeästä avusta, että olisi synti olla antamatta sitä. Toisaalta painetta juuri muunkaltaiseen, ei siis pelkästään ongelmiin reagoivan, avun antamiseen on yhä enenevässä määrin herätetty. Tästä lähtökohdasta käsin Stenbäckin näkökulma tuntuu oikeutetulta: Kun on olemassa Punaisen Ristin kaltainen organisaatio, ja sen toimintaedellytykset ovat jatkuvasti korkealla tasolla, voidaan ehkä nykyistä suuremmassa määrin ennaltaehkäistä todellisia katastrofeja. Voidaan tietysti kysyä voiko Punaisen Ristin antama apu koskaan toimia ennaltaehkäisevästi: Voiko se vaikuttaa niin, että maailmantalous tasapainottuisi pallonpuoliskojen kesken vai onko se vain yksi rikkaan pohjoisen ylikansallisista organisaatioista, jotka oikeuttavat taloudellista riistoa kehitysmaissa? Kun banaanista saa suurimman voiton suomalainen vähittäismyyjä, niin on kai kohtuullista, että hän tallettaa pikkusumman takaisinkin päin. Eräs kehitysavun muoto on ollut ns. tietotaidon vienti kehitysmaihin. Monesti vain on käynyt niin, että suurin voittaja on ollut esim. suomalainen koneita valmistava yritys, kun tekniikkaa eivät viejämaissa ketkään muut kuin suomalaiset osaa käyttää ja kun saattaa myös käydä niin, ettei tekniikasta olekaan sanottavampaa hyötyä maassa, jossa yhteiskuntarakenne on varsin toisenlainen verrattuna omaamme. Sen vuoksi olisikin tärkeää, että kolmannen maailman maista tulisi yhä enemmän opiskelijoita pohjoisen koulutusyhteiskuntiin tai että täältä voitaisiin lähteä sinne tutkimusja opetusyhteistyöhön myös sillä tavoin, että yhteistyöstä olisi pitempiaikaista hyötyä kummallekin osapuolelle kulttuuristen ym. siteiden parantumisen eikä vain taloudellisten seikkojen myötä. Suomalaiselle korkeakouluja ulkomaalaispolitiikalle onkin annettava runsaasti risuja, niin kivikkoiseksi on ulkomaalaisten opiskelijoiden mahdollisuudet tulla opiskelemaan Suomeen tehty opiskelijaja korkeakoulualan järjestöjen tulisikin yhä uudelleen ja uudelleen yrittää painostaa "keskiaikaista" ulkomaalaispolitiikkaa noudattavaa niin viime kädessä parlamenttiamme, koska miksi syyttää ulkomaalaistoimistoa tai ulkoministeriötä, jos kerran lait ja asetukset estävät toisenlaisen toiminnan. Vaikka konkreettisissa asioissa kyllä syytä on löytynyt em. virastoistakin, kuten viime syksynä Jyväskylässä järjestetyn ulkomaalaisten opiskelijoiden ongelmia käsitelleessä seminaarissa voitiin huomata. Minkälaisen aukon Sport aid -tapahtuma täyttää? Mihin se voitaisiin kategorisoida? Kannattaako sitä nihiloida vai olla innolla mukana? Sport aid -tapahtuma kuuluu osana kansalaisjärjestöjen tai pikemminkin kv. järjestöjen avustusohjelmaan, vaikka Bob Geldof -ritari onkin ollut tätäkin aid-tapahtumaa ideoimassa. Kun Sport aidia on järjestämässä Suomen UNICEF-yhdistys Suomessa ja varat menevät puoleksi UNICEFille ja puoleksi Bob Geldofin säätiölle, mistä ne kanavoidaan muiden YK-järjestöjen kautta Afrikan jälleenrakennustyöhön, niin voitaneen melko turvallisin mielin ajatella rahaa menevän niin "oikeisiin" kohteisiin kuin mahdollista. Toki mitään syvällemeneviä mullistuksia maailman talousjärjestelmiin ei ole lupa odottaa. Eikä tämänkaltainen apu voikaan koskaan olla kuin first aid (ensi apu) -apua hädänalaisille seuduille. Kun Gunnar Rosen oli sitä mieltä, että roc yleismaailmallisena ja sodanvastaisena ilmiönä on kannatettavaa varsinkin, jos siihen liittyy tällaista solidaarisuustoimintaa, niin voidaanko urheilusta sanoa samaa onko urheilu rockin veroinen rauhanrakentaja ja onko urheilun sanoma yhtä solidaarinen -joskus jopa voimakkaasti yhteiskunnallisiin vääryyksiin pureutuva kuin rock'n roll musiikki parhaimmillaan on? Pitäisikö solidaarisuustyötä nihiloida sen vuoksi, että siinä kannatetaan samalla urheilun epähumaaneja arvoja ja urheilun kulttuuri-imperialismia? Jyväskylä Sport aid uuden tuulen liikuntakulttuuria Suomalaisia kuten kai kaikkia muitakin liikuntakulttuurin tutkijoita on väitetty liian teoreettisiksi silloin, kun asiaa on tiedusteltu kentältä. Tämän Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteisen Sport aid -tapahtuman voi kuitenkin sanoa ainakin yrittävän luoda tuota teorian ja käytännön välistä rakoa umpeen. Vaikka liikuntatieteellinen tutkimus on Suomessa ollut vielä hyvin empiirisesti suuntautunutta eli on pyritty kasaamaan tietoa siitä, miten paljon, miksi jne. Suomessa liikutaan ja toisaalta liikuntakulttuurimme on ollut hyvin urheilusidonnaista ts. kilpailullisuus, harjoittelun metodinen jäykkäniskaisuus ja terveysfacismiin asti menevä askeettisuus ovat hallinneet hikisiä pururatoja, ilottomia punttisaleja ja kamppailuhenkisiä puulaakiottelultakin, niin joitakin merkkejä jostakin muusta on ollut ilmassa ja esiintuojina ovat olleet jyväskyläläiset liikuntatieteen tutkijat. Liikuntakasvatuksen professori Risto Telama etsiskeli Liikunta ja tiede -lehden palstoilla uudentyyppistä foorumia liikuntatieteiden ja kentän välille. Hän kehitteli ajatusta messuista, joissa olisi vapaaseen tarjontaan perustuva ohjelma. Samaa ideaa kehiteltynä pyrkii myös nyt keskiviikkona 17. syyskuuta järjestettävä Sport aid tapahtuma omalta osaltaan viemään eteenpäin. Tapahtumapaikalla, Kampuksen-kentällä on mahdollista valita omien mieltymystensä mukaan juoksua, kävelyä, aerobicia, jytäjumppaa, jalkapalloa, koripalloa tai kaikkia niitä. Lisäksi on yhteinen Sport aid -pyöräily Tuomiojärven ympäri. Messutunnelmaa lisää lounas Ilokiven yläkerrassa, jossa vapaaehtoista maksua vastaan saa nyt kevyen nälkäpäivän lounaan ja voi tutustua afrikan oloihin dia-esitysten välityksellä. Ja illalla on tietysti messuiltamat. Ja jotta markkinatunnelma olisi täydellinen on kentällä juontajat ja katusoittajat luomassa markkinatunnelmaa. Karnevaalia ja utopiaa peräänkuulutti toinen professori Eino Heikkinen, vuoden 1983 LiikuntaSport aid 17.9. Jyväskylässä 10.00 Lounas Ilokiven yläkerrassa * Riisiä ja teetä * SYL:on ulkoasiainsihteeri Seija Pihlajaviita kertoo SYL:on kehitysyhteistyökohteista * Dia-esityksiä * Kehy-materiaalia ja -tietoutta * 11.45 Sport Aid -tapahtuma Kampuksen kentällä * Rehtorin avaus * Kilometrin kuntojuoksu/kävely * Jytäjumppaa, aerobicia * Jalkapalloa, korfballia * Soittoa ja laulua * Haasteotteluita/Hippos N. 13.00 Sport Aid -pyöräily Tuomiojärven ympäri N. 15.00 Uimahalli; sauna ja vesiliukumäki Ja illalla Ilokiveen tanssimaan...
5 Äidissä? tieteen päivillä. Toivoa sopii, että jörö suomalainen löytää itsestään ja ystävistään ilonlähteen myös liikunnan parissa. Pelejä tullaan pelailemaan ei-kilpailulhsesti, vapaamuotoisissa joukkueissa, opetellaan aivan uusi peli: Korfball, jossa tytöt ja pojat voivat pelata yhdessä (samoin kuin tämän tapahtuman jalkapallossa), koetetaan myös riisua ruumiinnaamiot ja irrottautua nurmikkojumpan yhteisöllisyyteen. Itsensätuntemista harjoitetaan arvaamalla aika, jonka kuluttaa 1 kilometrin matkaan kelloa ei tietenkään saa katsoa. Leppoisa pyöräretki valmistaa mukavasti lihaksia ja mieltä kohti uimahallia saunomista ja vesiliukumäkeä! Voit siis tulla joko yksin tai ryhmässä, olla yksin tai hakeutua ryhmään aivan kuten haluat. Utooppista? Kun liikuntasosiologian professori Kalevi Heinilä hahmotteli urheilun tulevaisuutta, niin hän ehdotti pallopelien sääntöjen muuntamista humaanisempaan suuntaan: Jalkapallo-ottelumme eivät tuomaria kaipaa pääasia on, että pallo ja pelaajat liikkuvat, toiset pelaajat otetaan huomioon eikä koiruuksia ainakaan julkisesti esitellä. Assistentti Arja Laitinen uskoo nuorten haluavan harrastaa myös pallopelejä yhdessä nyt siihen on oiva tilaisuus! Kun em. keitokseen lisätään Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön tutkijoiden , Esa Sirosen, Pauli Vuolteen, Kimmo Suomen ja Martti Silvennoisen tutkimustulokset: Opiskelijoiden tulisi toimia "äärimmäisyysmiehinä ja -naisina" urheilun ja liikunnan uusia utopioita etsittäessä. Toiminnan tulisi olla omaan lähiympäristöön, "elinpiiriin" soveltuvaa ja mahdollisuuksien mukaan autonomista suhteessa organisoituihin urheilumuotoihin ja ilmaisua rajoittaviin sääntöihin. Myöskään kilpailullisuutta ei välttämättä tarvita motivointiin se voi yhtä hyvin olla yhteisyyttä, läheisyyttä ja oman ruumiillisuuden tuntemista, niin olemmekin jo lähellä jotakin ennenkokematonta ja -näkemätöntä SPORT AID -tapahtumaa yliopiston Kampuksella huomenna. Arto Tiihonen TERVETULOA AKATEEMISEEN! Valikoimistamme löydät vieraskieliset kurssikirjat ja oheislukemistot! Voit myös tilata kotija ulkomaisia lehtivuosikertoja kauttamme! esimerkiksi: Fox & MacDonald A M E R I C A N EOTTEO SV JAMK C0CMR4NF. Introduction to Fluid Mechanics 183,Cochrane (ed.) The Benguin Book of American Short Stories Stedje Deutsch gestern und heute Simenon Le petit homme d'Arkhandelsk 36,136,26,r^Tl A K A T E E M I N E N )=gi K I R J A K A U P P A Asemakatu 4.40100 JYVÄSKYLÄ 10. puh. 941-217 222 NSU kutsuu mukaan Pohjoismainen Kesäakatemia (niin kuin NSU suomeksi kuuluu) on toiminut Jyväskylässäkin pienimuotoisesti jo vuosia, mutta vain asialle vihkiytyneiden tiedossa. Yhteiskuntaja liikuntatieteiden lisäksi kaivattaisiin yhteyksiä muihin tiedekuntiin ja yliopiston ulkopuolella toimiviin ihmisiin. Nyt paikallisosasto on päättänyt järjestää kesäkokouksen paikallisversion, eli syysretken Konneveden biologiselle tutkimusasemalle 27.-28.9. Syyskuun aikana on tarkoitus samota sienessä ja marjassa (vaihtoehto hamstereille), saunoa, syödä ja juoda, seurustella ja Jyväskylän Ylioppilaslehti etsii palvelukseensa toista Ilmoitushankkijaa Ilmoitushankkija työskentelee provisiopalkalla. Hän saa hankkimistaan ilmoitustuloista 25 prosenttia itselleen. Ilmoitushankinnasta kiinnostuneet saavat lisätietoja pääsihteeri Kaisu Pöyliöltä, puh. 612 509, ja päätoimittaja Pekka Kinnuselta, puh. 617 288. Vapaamuotoiset hakemukset lähetetään osoitteella: Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä. Kuoreen merkintä Ilmoitushankkijan paikka. Hakemusten on oltava perillä viimeistään perjantaina 26. syyskuuta kello 12 mennessä. keskustella mitä tarttis tehdä NSU:ssa Jyväskylässä ja mitä tarttis tehdä Jyväskylässä ylipäätänsä. Lapsia voi ulkoiluttaa ellei sada kovin. Asemalla ollaan yötä ja sivistyksen pariin palataan sunnuntaina. Jyväskylässä toimii aktiivisesti kaksi paikalliskretsiä: moderniteetikretsi kaukana maallikoiden tavoittamattomissa ja turismikretsi mielikuvituksessaan myöskin aika kaukana. Subjektivitet og intersubjektivitetkretsin kohtalosta keskustellaan Konnevedellä, samoin kuin Terapi og terapeutisk kultur kretsin mahdollisuuksista esimerkiksi yhdistettynä Estetik, kön og kultur -kretsin ongelmanasetteluihin. Ympäristöstä kiinnostuneille biologeille, luonnonsuojelijoille ja ympäristönsuunnittelijoille olisi vuoden 1987 opinto-ohjelmassa tarjolla kretsi Natursynet i miljä administrasjon og naturkamp. Muun muassa Kampuskirjasta löytyy NSU:n julkaisemaa lehteä Information fra NSU, jossa kretsistä kerrotaan lähemmin (ilmainen lehti, jonka voi tilata). NSU:ssa tarvitaan uusia ihmisiä, uusia sukupolvia ja uusia ajatuksia. Aina on liian myöhäistä katua ettei lähtenyt mukaan aikaisemmin. Turha on tosin itkeä jos ruotsinkieli ei ole maittanut koulussa. Sitä on pakko osata NSUissa. Eikä se vielä edes riitä: on ymmärrettävä tanskaa (mikä on mahdotonta) ja norjaa (mikä on hieman helpompaa). Pahimmillaan (on yhtä kuin parhaimmillaan) NSU merkitsee ylimääräistä, hyödytöntä, aikaavievää opiskelua, lukemista, esitelmien valmistelua ja pitämistä vierailla kielillä, matkustelua Pohjoismaissa ... kauhean rasittavaa. Ensi kesänä pitäisi lähteä Islantiin saakka! Helpotusta tuo kuitenkin se, että osallistumisensa määrän ja laadun saa kukin päättää itse. Konnevedelle ovat tervetulleita kaikki vanhat ja potentiaaliset uudet NSUlaiset, jotka löytävät opintoohjelmasta jonkin etuihinsa ja intresseihinsä sopivan teeman. Ilmoittauduttehan etukäteen puhelimitse viimeistään keskiviikkona 24.7. sillä lähdemme henkilöautovoimin. Puhelinnumero on 252 211/2181. ii^Äw n Joismaisille hiuksilleSINÄ UUDISTUSTA HIUKSIISI HALUAVA NUORI, TULE MEILLE MALLIKSI. Liikkeessämme on 30.9.-86 koulutuspäivä, jolloin meillä työskentelee KARI AALTO Kortepohjan Kampaamo r tsännäntie 1 Varaa aika. puh. 252415 Tervetuloa Avoinna ma-pe klo 8-19. Lauantaisin suljettu. Ps.Tarvitsemme malleja myös myöhempiä työiltoja varten. HANNAH JA SISARET \\i»HA MICIIVKI. MIX MJ.KN C \ I \ K i-uinuu «AHKIK IIMIKMU I H i l l l l-'I.SIIKI< I I K K S I I K l \ O I . W Colof KinosloM | uOKOflfDKS Color KirasloW l l l l l i i n n m i i m i i i m i m i i m n r T T
6 Kansainvälistyminen ja tutkin Jyväskylän yliopiston lukuvuosi 1986-1987 avattiin tavanomaisen juhlavasti maanantaina 8. syyskuuta. Avajaisissa puhuivat rehtori Martti Takala ja ylioppilaskunnan puheenjohtaja Tuomo Yli-Huttula. Rehtori Takalan avajaispuheen teemana oli yliopiston kansainvälistymisen kehittäminen. Puheensa alkusanoissa hän esitti muistosanat edesmenneelle tasavallan presidentille Urho Kekkoselle. Rehtori muistutti presidentti Kekkosen moninaisista kiinnostuksen kohteista ja kiinnostuksesta uusia ajatuksia, aatteita ja arvostuksia kohtaan. 'Tässä uteliaisuudessa oli palanen entisen Ylioppilaslehden päätoimittajan maailmaa. Mutta siinä oli myös kysymys valppaudesta ja halusta oivaltaa, mitä ovat olennaiset nykypäivän tehtävät, ja mikä on nuorten ihmisten näkökulma lähitulevaisuuden muutoksiin. Jyväskylän yliopisto muistaa kiitollisuudella kunniatohtoriaan, valtiomiestä, henkilöä, joka ennakkoluulottomme ja avarakatseisine aloitteineen on tehnyt paljon korkeakoululaitoksen tutkimuksen ja liikuntakulttuurin hyväksi." Kun vajaa kaksikymmentä vuotta sitten määritettiin Jyväskylän yliopiston tehtävät lainsäädännöllä, niihin sisällytettiin pyrkimys opiskelevan nuorison kehittämisestä palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Maailmanlaajuisen näkökulman lisääminen oli tulosta 1960-luvulla käydyistä keskusteluista ja sillä oli aikanaan tärkeä symbolinen arvo. Viime vuosina on samanlainen täydennys tehty eräiden muiden yliopistojemme säädöksiin ja uusia lienee vielä hankkeilla. Olisi voinut toivoa, ettei maininta kansainvälisyydestä olisi jäänyt vain periaatteelliselle tasolle. Yliopistoyhteisö itse mutta myös sen kehittämiseen vaikuttaneet toimielimet ja virkamiehet olisivat saattaneet toimia aktiivisemmin, jotta tuosta periaatekannanotosta olisi seurannut jokin konkreettinen tulos. Yliopiston ei suinkaan ole tarpeen vedota vain lakipykäliin korostaessaan kansainvälistä orientoitumista. Maailmanlaajuiset tehtävät ja yhteydet ovat arkisen työskentelyn osia muutenkin, eikä niitä kaikkia voi lukea palvelemiseksi. Maailmankuvan laajeneminen Miten käsitys ihmiskunnasta, sen kansoista, elinoloista ja kulttuureista muodostuu nykyisessä koulutuksessa? Koululaitoksemme opetus on varsin monipuolista. Yleensäkin pienessä maassa annetaan runsaasti tietoa muiden kansojen oloista ja ihmisistä. Lukuisille lapsille muodostuu myös henkilökohtaisia kokemuksia seuduista, joilla he pääsevät käymään, niin että maailma merkitsee heille ennen muuta Kreikan ja Espanjan lomarantoja taikka Ruotsin laivan sisäja ulkopuolisia maisemia. Tutkijat ovat osoittaneet, että nämä kokemukset jäävät monelle kouluikäiselle irrallisiksi, joskin tärkeiksi saarekkeiksi. Niissä ei välttämättä opita kansainvälisyyttä, eikä maailmankuva paljon laajene. Joukkotiedotuksemme uutisvälitystä voi pitää rikkaana verrattuna siihen, mitä suuremmissa maissa kerrotaan toisista kansoista. Toki siinäkin esiintyy vääristymiä. Alueet, joilla on konflikteja ja joita suurvallat lukevat etupiiriinsä, ovat päivittäisen huomion kohteina, ikäänkuin muualla ei tapahtuisi mitään. Keskityn arvioinnissani kolmenlaisiin kysymyksiin: opiskelijoiden kansainväliseen orientoitumiseen, tutkimuksen kansainvälisyyteen ja kolmannen maailman asemaan korkeakoulujemme toiminnassa. Opiskelijat On syytä odottaa, että opiskelijoiden maailmankuva voisi korkeakouluopintojen aikana laajeta maapallon kattavaksi ja perustua realistiseen arviointiin ja tietoon muutoksista, niin että se synnyttää myös kasvavaa vastuuta sekä maailmanlaajuisista että maantieteellisisti etäisistä ongelmista. Sen lisäksi on pyrittävä herättämään osassa ylioppilaita erityistä harrastusta vieraisiin kieliperheisiin, yhteiskuntiin ja ympäristöihin. Vain sun teellisen harvat voivat hankkia kansainvälistä kokemusta opintoihin liittyvän harjoittelun yhteydessä. Suurempi merkitys on yksityisellä aloitteisuudella. Ylioppilaat taitavat nykyisin varsin hyvin yhtä vierasta kieltä. Sitä vastoin pyrkimykset kielitaidon laajentamiseen eivät ole olleet tuloksellisia. Näyttää siltä kuin vieraiden kielten opiskelun kynnys olisi korkeampi kuin ennen, vaikka tekniset edellytykset ovat parantuneet. Jos jo tavallisimpien Euroopassa puhuttujen kielten harrastus on englantia lukuunottamatta vähäistä, niin kuinka pystyttäisiin herättämään kiinnostus kieliin, jotka kuuluvat aivan toisiin kieliperheisiin? Monitieteiset seminaariryhmät, jotka ovat yhdessä alkaneet opiskella tiettyjen yhteiskuntien ja niiden ympäristön elämää ja ongelmia, ovat eräissä tapauksissa luoneet voimaikkaita virikkeitä. Tällaisia hankkeita tulisi tukea kaikkien koulutusohjelmien piirissä. Kielikeskusten pyrkimys kehittää selvästi rajattuihin tavoitteisiin tähtäävää kielitaitoa ja intensiivisten kielikurssien sovittaminen muun opinto-ohjelman lomaan ovat yliopistoopetuksen tehokkaimpia keinoja laajentaa kielitaitoa. Yliopistoissamme on varsin vähän ulkomaisia opiskelijoita. Jyväskylän yliopistossa heidän määränsä jäi viime vuonna, jolloin se oli suurimmillaan, alle sadan. On valitettavasti laitoksia, joissa ulkomaiset opiskelijat on koettu ensisijaisesti lisärasitukseksi ja heidät on jätetty oman aloitteisuutensa ja sitkeytensä varaan. Olisi syytä yhä paremmin oivaltaa, mitä rikkautta nämä opiskelijat voivat yliopistoyhteisölle merkitä ja tukea heitä. Ulkomaisten jatko-opiskelijoiden määrä voi tulevaisuudessa kasvaa voimakkaasti, sillä jatkokoulutuksessa ei ole sitä kielitaidon kynnystä eikä ohjauksen ongelmaa, jota joskus perusopintojen yhteydessä tarpeettomastikin korostetaan. Monissa laitoksissa on jatkuvasti ulkomaisia vierailijoita ja sillä seikalla on suurta merkitystä koko työyhteisölle. Tutkimuksen kansainvälisyys Tutkimuksen kansainvälistymisen ongelmat on koettu voimakkaina maassa, joka on kielellisesti ja maantieteellisesti eristynyt. Hedelmällinen työskentely edellyttää kiinteitä kansainvälisiä yhteyksiä. On toki eroja eri alojen kesken, mutta monipuoliset vuorovaikutukset ovat välttämättömiä myös ns. kansallisille tieteille ja soveltavalle tutkimustyölle. Vain sellainen rutiinityöskentely, jonka menetelmät eivät muutu ja jossa ei pohdita kysymyksenasettelulta, saattaa rauhassa eristäytyä omaan 'autonomisuuteensa', koska siltä ei odotetakaan mitään uutta. Maamme tieteellisessä työskentelyssä on aloja, joilla tyydytään seuraamaan muualla tapahtuvaa tiedon kasvua osallistumatta sen tuottamiseen. Tämäkin saattaa olla hyödyllistä tai välttämätöntä. Jos riittävä spesialistikoulutus puuttuu, tutkimukselta muodostuu muualla suoritetun jälkijättöistä toistamista tai heikoin kysymyksenasetteluin ja puutteellisin menetelmin toteutettua näennäistutkimusta. Ei tarvitse mennä maamme tieteen historiaan löytääkseen siitä esimerkkejä. Yhä on laitoksia, jotka kokevat kansainvälisen vuorovaikutuksen vaivalloiseksi ja vetäytyvät siitä erilleen. Mutta on myös aivan toisenlaisia esimerkkejä. Lukuisissa laitoksissa tutkijankoulutus on järjestelmällistä. Useimmiten se kytkeytyy tutkijaryhmien työskentelyyn, ja henkilökohtaisen ohjauksen merkitys on silloin keskeinen. Esiintyy yhteistyötä sekä oman maan laitosten kesken että kansainvälisesti. Tällaiset näytöt unohtuvat niiltä arvostelijoilta, jotka tyytyvät tuijottamaan virallisten tutkintosääntöjen niukkoja mainintoia. Yliopiston tutkimusta ja julkaisutoimintaa luettelevista selvityksistä saa jonkinlaisen käsityksen siitä, missä määrin eri alojen työskentely kytkeytyy kansainväliseen tutkijayhteisöön. Vielä tärkeämpää joskin vain kunkin alan asiantuntijoiden arvioitavissa on se, julkaistaanko tulokset sellaisissa aikakauslehdissä ja sarjoissa, jotka luetaan korkeatasoisempiin ja joita sen vuoksi seurataan laajalti maailmassa. Kaikissa matemaattis-luonnontieteellisen ja liikuntatieteellisen tiedekunnan laitoksissa suuri osa tutkimustuloksista julkaistaan kansainvälisillä foorumeilla, ja suhteellisen moni laitosten henkilökunnasta osallistuu siihen. Niissä humanististen tiedekunnan laitoksissa, joiden tutkimus yleensäkin on runsasta, on myös kansainvälistä julkaisutoimintaa. Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa erottuvat muista tietojenkäsittelyoppi, tilastotiede ja psykologia. Eräissä kahden viimeksimainitun tiedekunnan yksiköissä kansainväliset yhteydet keskittyvät muutaman harvan tutkijan osalle. Kolmas maailma ja kehitysyhteistyö Ne kansainväliset yhteydet, joista olen edellä puhunut, kohdistuvat teknisesti ja taloudellisesti kehittyneisiin maihin, joiden tutkimus koituu välittömästi oman koulutuksemme ja tieteemme hyväksi. Se ei kuitenkaan ole ainoa tärkeä näkökulma. Ihmisen tietoisuudessa on kasvamassa ns. kolmannen maailman merkitvs. Kun kehittyneiden maiden koulutus ja tieto välittyvät kolmanteen maailmaan, olennainen merkitys on viestinnän kielellä ja siihen kätkeytyvällä ideologisella sanomalla. Eräässä UNESCOn seminaarissa intialainen professori ennusti, että länsimaiset kielet tai se kieli, jolla tieto välittyy, pyrkii yhä enemmän syrjäyttämään kansallisia kieliä ja muodostuu koulutetun väestön yhteiseksi kieleksi. Vaikka periaatteessa on olemassa monenlaisia mahdollisuuksia etäisten kielten opiskelemiseen.
ja tutkinnonuudistus avajaisp min oivaltaa, mitä rikkautta nämä opiskelijat voivat yliopistoyhteisölle merkitä ja tukea heitä. Ulkomaisten jatko-opiskelijoiden määrä voi tulevaisuudessa kasvaa voimakkaasti, sillä jatkokoulutuksessa ei ole sitä kielitaidon kynnystä eikä ohjauksen ongelmaa, jota joskus perusopintojen yhteydessä tarpeettomastikin korostetaan. Monissa laitoksissa on jatkuvasti ulkomaisia vierailijoita ja sillä seikalla on suurta merkitystä koko työyhteisölle. Tutkimuksen kansainvälisyys Tutkimuksen kansainvälistymisen ongelmat on koettu voimakkaina maassa, joka on kielellisesti ja maantieteellisesti eristynyt. Hedelmällinen työskentely edellyttää kiinteitä kansainvälisiä yhteyksiä. On toki eroja eri alojen kesken, mutta monipuoliset vuorovaikutukset ovat välttämättömiä myös ns. kansallisille tieteille ja soveltavalle tutkimustyölle. Vain sellainen rutiinityöskentely, jonka menetelmät eivät muutu ja jossa ei pohdita kysymyksenasettelulta, saattaa rauhassa eristäytyä omaan "autonomisuuteensa", koska siltä ei odotetakaan mitään uutta. Maamme tieteellisessä työskentelyssä on aloja, joilla tyydytään seuraamaan muualla tapahtuvaa tiedon kasvua osallistumatta sen tuottamiseen. Tämäkin saattaa olla hyödyllistä tai välttämätöntä. Jos riittävä spesialistikoulutus puuttuu, tutkimukselta muodostuu muualla suoritetun jälkijättöistä toistamista tai heikoin kysymyksenasetteluin ja puutteellisin menetelmin toteutettua näennäistutkimusta. Ei tarvitse mennä maamme tieteen historiaan löytääkseen siitä esimerkkejä. Yhä on laitoksia, jotka kokevat kansainvälisen vuorovaikutuksen vaivalloiseksi ja vetäytyvät siitä erilleen. Mutta on myös aivan toisenlaisia esimerkkejä. Lukuisissa laitoksissa tutkijankoulutus on järjestelmällistä. Useimmiten se kytkeytyy tutkijaryhmien työskentelyyn, ja henkilökohtaisen ohjauksen merkitys on silloin keskeinen. Esiintyy yhteistyötä sekä oman maan laitosten kesken että kansainvälisesti. Tällaiset näytöt unohtuvat niiltä arvostelijoilta, jotka tyytyvät tuijottamaan virallisten tutkintosääntöjen niukkoja mainintoja. Yliopiston tutkimusta ja julkaisutoimintaa luettelevista selvityksistä saa jonkinlaisen käsityksen siitä, missä määrin eri alojen työskentely kytkeytyy kansainväliseen tutkijayhteisöön. Vielä tärkeämpää joskin vain kunkin alan asiantuntijoiden arvioitavissa on se, julkaistaanko tulokset sellaisissa aikakauslehdissä ja sarjoissa, jotka luetaan korkeatasoisempiin ja joita sen vuoksi seurataan laajalti maailmassa. Kaikissa matemaattis-luonnontieteellisen ja liikuntatieteellisen tiedekunnan laitoksissa suuri osa tutkimustuloksista julkaistaan kansainvälisillä foorumeilla, ja suhteellisen moni laitosten henkilökunnasta osallistuu siihen. Niissä humanististen tiedekunnan laitoksissa, joiden tutkimus yleensäkin on runsasta, on myös kansainvälistä julkaisutoimintaa. Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa erottuvat muista tietojenkäsittelyoppi, tilastotiede ja psykologia. Eräissä kahden viimeksimainitun tiedekunnan yksiköissä kansainväliset yhteydet keskittyvät muutaman harvan tutkijan osalle. Kolmas maailma ja kehitysyhteistyö Ne kansainväliset yhteydet, joista olen edellä puhunut, kohdistuvat teknisesti ja taloudellisesti Kehittyneisiin maihin, joiden tutkimus koituu välittömästi oman koulutuksemme ja tieteemme hyväksi. Se ei kuitenkaan ole ainoa tärkeä näkökulma. Ihmisen tietoisuudessa on kasvamassa ns. kolmannen maailman merkitvs. Kun kehittyneiden maiden koulutus ja tieto välittyvät kolmanteen maailmaan, olennainen merkitys on viestinnän kielellä ja siihen kätkeytyvällä ideologisella sanomalla. Eräässä UNESCOn seminaarissa intialainen professori ennusti, että länsimaiset kielet tai se kieli, jolla tieto välittyy, pyrkii yhä enemmän syrjäyttämään kansallisia kieliä ja muodostuu koulutetun väestön yhteiseksi kieleksi. Vaikka periaatteessa on olemassa monenlaisia mahdollisuuksia etäisten kielten opiskelemiseen, se jää käytännössä vähäiseksi. Pyrkimyksenä on lisätä vieraiden kulttuurien ymmärtämistä ja niiden kielten opiskelua. Lisäksi tarvitaan toimia asiantuntijoiden ja tutkijoiden erityiskoulutusta varten. Suunnitelmat ovat niiltä osin kuin niitä on konkretisoitu kovin virkakeskeisiä. Kun etäkulttuurien tuntemus on niukkaa ja yhteydet niihin hajanaisia, on aluksi herätettävä opiskelun tarvetta, luotava siihen mahdollisuuksia ja asteittain synnytettävä traditiota, jonka varaan tutkijankoulutus ja tutkimus rakentuu. Se ei saa jäädä vain harvojen eksperttien käsiin. Näilläkin aloilla on kansainvälistyminen Suomen tieteen ainoa mahdollisuus. Mesenaattien varoin on perustettu Italiaan ja Kreikkaan instituutteja huolehtimaan humanistisen tutkimuksemme ja muun kulttuurivuorovaikutuksen ylläpitämisestä Välimeren maihin ja antiikin perintöön, ja toimintaa rahoitetaan ensisijaisesti julkisin varoin. Eiköhän olisi vähintään yhtä tärkeätä luoda tutkimusyksikköjä sellaisiin Afrikan ja Aasian maihin, jotka ovat maailmanlaajuisen yhteistoiminnan kannalta tärkeitä mutta joista meillä on perin niukasti suoranaista kokemusta? Biologian tutkijat ovat esittäneet selvitettäväksi, olisiko tropiikkiin perustettava biologiasta tai koko ympäristötutkimusta palveleva asema. Professori Mikko Raatikainen teki yli pari vuotta sitten aloitteen tällaisesta selvitystyöstä ja muitakin ehdotuksia on tehty. Yksikkö voisi ehkä parhaiten sijoittua asianomaisessa maassa jo toimivien tutkimuslaitosten yhteyteen, kuitenkin siten, että sillä olisi myös itsenäisiä tehtäviä. Sen toimintaan saatettaisiin kytkeä myös joitakin kehitysyhteistyön hankkeita. Se palvelisi tutkijoiden ja eräiden asiantuntijaryhmien koulutuksessa, mutta matkustavien virkamiesten ja turistien opastaminen ei saa muodostua sen päätehtäväksi. Arvelen, että jokin mainitsemani kaltainen ratkaisu voi osoittautua tulokselliseksi keinoksi keskittää tutkimusta, ja luoda jatkuvuutta yhteyksille kolmanteen maailmaan. Juuri tällä hetkellä ovat kehitysyhteistyön koulutusja tutkimustehtävät lisääntymässä. Jyväskylän yliopistossa on toiminut professori Tapio Vahervan johdolla työryhmä, joka on valmistanut ehdotuksia yliopistossa annettavaa alan peruskoulutusta varten ja koonnut eri tahoilta ehdotuksia yhteistyöohjelmiksi. Useilla yliopistossa ja sen lähiympäristössä toimivilla on jo myös henkilökohtaista kokemusta kehitysyhteistyöstä. Uusien hankkeiden aloittaminen on pitkäaikainen prosessi, ja siinä on olennainen merkitys vastaanottajamaan esittämillä tarpeilla. Yliopiston asiantuntijoita on osallistunut peruskartoitukseen, joka koskee kehitysyhteistyön mahdollisuuksia koulutuksen eri tasoilla, ottaen huomioon tähänastisista hankkeista saadut kokemukset. Peruskartoitusta on tehty myös pienyritystoiminnan koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Liikuntaja terveyskasvatuksen piirissä tapahtuvan kehitysyhteistyön mahdollisuuksia on tutkittu nimenomaan Jyväskylän yliopiston resursseja arvioiden ja alustavia ehdotuksia on valmistettu biologisen ja ympäristötutkimuksen asiantuntemuksen käyttämisestä kehitysyhteistyössä. Kaikkeen tähän valmisteluun on uhrattu varsin runsaasti aikaa ja sen yhteydessä on varmastikin jo opittu paljon. On syytä korostaa sitä, että alkuvaiheiden tulee olla vaatimattomia. Tarvitaan taitotietoa ja kasautuvaa kokemusta; pelkkä halukkuus ja valmius eivät riitä. Asiantuntijat, kouluttajat ja tutkijat eivät saa tehtävissään muuntua 'kulttuuri-imperialismin' edustajiksi, vaikka se asema heille helposti sälytetäänkin. Olenko tänään puhunut opiskelijoiden ja tutkijoiden kannalta perifeerisistä asioista? Joku saattaa olla sitä mieltä. Itse ajattelen päinvastoin: kysymys on tehtävistä, jotka yhä useammin nuoren henkilön tulee kokea omakseen, ja myös siitä, tulemmeko kykeneviksi palvelemaan ihmiskuntaa. Viittaan vastikään akateemikko Georg Henrik von Wrightille omistetun juhlakirjan esipuheeseen: Ihminen luo tulevaisuutta teoillaan ja hän on valinnoissaan vapaa, sikäli kuin hän pystyy niitä perustelemaan. Perusteluiden on, ollakseen rationaalisia, nojauduttava tutkimuksen antamaan tosiasiatietoon ja ihmisen parasta edistävään arvojärjestelmään. Opiskelijoiden puheenvuoron käyttänyt y laskunnan puheenjohtaja Tuomo Yli-JH peräsi opiskelijoiden asiantuntemuksen 1 mistä nykyistä enemmän opetussuunnitelma keistämisessä. Yliopistojen jä-korkeakoulujen pitäis yhteiskuntakehityksen suunnannäyttäjiä. luvun alussa suunniteltiin Suomen korkea; laitokselle loistavaa tulevaisuutta. Tiedosta don hankinnasta tulisi yhteiskunnan tarke ma. Suomi siirtyisi tietoyhteiskuntaan. Tästä huolimatta viime vuodet eivät ole Suomen korkeakoululaitokselle täyttyrr aikaa. Korkeakoulupoliittisessa keskustelussa nousseet esille viime aikoina korkeakoulu! sen tehokkuus ja tuloksellisuus. Tulosvas suuden lisäämistä ovat vaatineet valtiovar nisteriö ja pankkimiehet. Keskustelun ta on pyrkimys muuttaa yliopistojen luonne resurssien suuntaamista nopeasti kasvav tuottaville aloille. Suomen korkeakoululaitos on erittäin k johtoinen. Suunnittelu ja päätöksenteko ta; vat opetusministeriössä ja valtioneuvostosi opistojen tehtävä ja rooli ei ole selvillä suui Iijoilla ja päättäjillä. Sivistys-, kulttuurija tutkimustehtävät I vat yliopistojen laajaan rooliin. Tulosvas suutta vaativien olisi tajuttava, että yliopi koko roolia ei voida mitata numerisesti. Yliopistoille on annettava päätösvaltaa omissa asioissa. Korkeakoululaitoksen budj tia olisi muutettava. Yksittäisillä yliopi pitäisi olla enemmän sitomattomia määrär joita ne voisivat kohdentaa itse omien tarj mukaan. Tiedeyhteisöjen kehittämisessä i valtaa pitäisi olla myös tieteentekijöillä. Korkeakoululaitos ei ole saanut sille kui ja riittävää taloudellista tukea yhteiskur Resursseista suuren osan ovat vieneet vaiti tutkimuslaitokset ja keskusvirastojen proje rat. Korkeakoulujen ulkopuolella tapain uv; kimustyön tieteellinen taso voidaan osittaii taa kyseenalaiseksi, koska muun muassa m riöiden tutkimushankkeet ovat kestoltaan ly Valtion hallinnon sisällä tapahtuvan tutk sen suunnittelussa ei ole ollut mukana rii tieteellistä asiantuntemusta. Tutkimus ei sa tyä korkeakouluista valtion hallintoon, kos loin opetuksen ja tutkimuksen tärkeä yhtej keaisi. Ensi vuoden valtion budjettiin on t lisäystä korkeakoulujen tutkimus ja kehitj määrärahoihin. Tästä kaunis kiitos Suomen tukselle, joka tällä hetkellä viimeistelee \ akoululaitoksen kehittämislakia.
7 muudistus avajaispuheissa se jää käytännössä vähäiseksi. Pyrkimyksenä on lisätä vieraiden kulttuurien ymmärtämistä ja niiden kielten opiskelua. Lisäksi tarvitaan toimia asiantuntijoiden ja tutkijoiden erityiskoulutusta varten. Suunnitelmat ovat niiltä osin kuin niitä on konkretisoitu kovin virkakeskeisiä. Kun etäkulttuurien tuntemus on niukkaa ja yhteydet niihin hajanaisia, on aluksi herätettävä opiskelun tarvetta, luotava siihen mahdollisuuksia ja asteittain synnytettävä traditiota, jonka varaan tutkijankoulutus ja tutkimus rakentuu. Se ei saa jäädä vain harvojen eksperttien käsiin. Näilläkin aloilla on kansainvälistyminen Suomen tieteen ainoa mahdollisuus. Mesenaattien varoin on perustettu Italiaan ja Kreikkaan instituutteja huolehtimaan humanistisen tutkimuksemme ja muun kulttuurivuorovaikutuksen ylläpitämisestä Välimeren maihin ja antiikin perintöön, ja toimintaa rahoitetaan ensisijaisesti julkisin varoin. Eiköhän olisi vähintään yhtä tärkeätä luoda tutkimusyksikköjä sellaisiin Afrikan ja Aasian maihin, jotka ovat maailmanlaajuisen yhteistoiminnan kannalta tärkeitä mutta joista meillä on perin niukasti suoranaista kokemusta? Biologian tutkijat ovat esittäneet selvitettäväksi, olisiko tropiikkiin perustettava biologiasta tai koko ympäristötutkimusta palveleva asema. Professori Mikko Raatikainen teki yli pari vuotta sitten aloitteen tällaisesta selvitystyöstä ja muitakin ehdotuksia on tehty. Yksikkö voisi ehkä parhaiten sijoittua asianomaisessa maassa jo toimivien tutkimuslaitosten yhteyteen, kuitenkin siten, että sillä olisi myös itsenäisiä tehtäviä. Sen toimintaan saatettaisiin kytkeä myös joitakin kehitysyhteistyön hankkeita. Se palvelisi tutkijoiden ja eräiden asiantuntijaryhmien koulutuksessa, mutta matkustavien virkamiesten ja turistien opastaminen ei saa muodostua sen päätehtäväksi. Arvelen, että jokin mainitsemani kaltainen ratkaisu voi osoittautua tulokselliseksi keinoksi keskittää tutkimusta, ja luoda jatkuvuutta yhteyksille kolmanteen maailmaan. Juuri tällä hetkellä ovat kehitysyhteistyön koulutusja tutkimustehtävät lisääntymässä. Jyväskylän yliopistossa on toiminut professori Tapio Vahervan johdolla työryhmä, joka on valmistanut ehdotuksia yliopistossa annettavaa alan peruskoulutusta varten ja koonnut eri tahoilta ehdotuksia yhteistyöohjelmiksi. Useilla yliopistossa ja sen lähiympäristössä toimivilla on jo myös henkilökohtaista kokemusta kehitysyhteistyöstä. Uusien hankkeiden aloittaminen on pitkäaikainen prosessi, ja siinä on olennainen merkitys vastaanottajamaan esittämillä tarpeilla. Yliopiston asiantuntijoita on osallistunut peruskartoitukseen, joka koskee kehitysyhteistyön mahdollisuuksia koulutuksen eri tasoilla, ottaen huomioon tähänastisista hankkeista saadut kokemukset. Peruskartoitusta on tehty myös pienyritystoiminnan koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Liikuntaja terveyskasvatuksen piirissä tapahtuvan kehitysyhteistyön mahdollisuuksia on tutkittu nimenomaan Jyväskylän yliopiston resursseja arvioiden ja alustavia ehdotuksia on valmistettu biologisen ja ympäristötutkimuksen asiantuntemuksen käyttämisestä kehitysyhteistyössä. Kaikkeen tähän valmisteluun on uhrattu varsin runsaasti aikaa ja sen yhteydessä on varmastikin jo opittu paljon. On syytä korostaa sitä, että alkuvaiheiden tulee olla vaatimattomia. Tarvitaan taitotietoa ja kasautuvaa kokemusta; pelkkä halukkuus ja valmius eivät riitä. Asiantuntijat, kouluttajat ja tutkijat eivät saa tehtävissään muuntua 'kulttuuri-imperialismin' edustajiksi, vaikka se asema heille helposti sälytetäänkin. Olenko tänään puhunut opiskelijoiden ja tutkijoiden kannalta perifeerisistä asioista? Joku saattaa olla sitä mieltä. Itse ajattelen päinvastoin: kysymys on tehtävistä, jotka yhä useammin nuoren henkilön tulee kokea omakseen, ja myös siitä, tulemmeko kykeneviksi palvelemaan ihmiskuntaa. Viittaan vastikään akateemikko Georg Henrik von VVrightille omistetun juhlakirjan esipuheeseen: Ihminen luo tulevaisuutta teoillaan ja hän on valinnoissaan vapaa, sikäli kuin hän pystyy niitä perustelemaan. Perusteluiden on, ollakseen rationaalisia, nojauduttava tutkimuksen antamaan tosiasiatietoon ja ihmisen parasta edistävään arvojärjestelmään. Opiskelijoiden puheenvuoron käyttänyt ylioppilaskunnan puheenjohtaja Tuomo Yli-Huttula peräsi opiskelijoiden asiantuntemuksen käyttämistä nykyistä enemmän opetussuunnitelmien järkeistämisessä. Yliopistojen ja korkeakoulujen pitäisi olla yhteiskuntakehityksen suunnannäyttäjiä. 1970luvun alussa suunniteltiin Suomen korkeakoululaitokselle loistavaa tulevaisuutta. Tiedosta ja tiedon hankinnasta tulisi yhteiskunnan tärkeä voima. Suomi siirtyisi tietoyhteiskuntaan. Tästä huolimatta viime vuodet eivät ole olleet Suomen korkeakoululaitokselle täyttymyksen aikaa. Korkeakoulupoliittisessa keskustelussa ovat nousseet esille viime aikoina korkeakoululaitoksen tehokkuus ja tuloksellisuus. Tulosvastuullisuuden lisäämistä ovat vaatineet valtiovarainministeriö ja pankkimiehet. Keskustelun taustalla on pyrkimys muuttaa yliopistojen luonnetta, ja resurssien suuntaamista nopeasti kasvaville ja tuottaville aloille. Suomen korkeakoululaitos on erittäin keskusjohtoinen. Suunnitteluja päätöksenteko tapahtuvat opetusministeriössä ja valtioneuvostossa. Yliopistojen tehtävä ja rooli ei ole selvillä suunnittelijoilla ja päättäjillä. Sivistys-, kulttuurija tutkimustehtävät kuuluvat yliopistojen laajaan rooliin. Tulosvastuullisuutta vaativien olisi tajuttava, että yliopistojen koko roolia ei voida mitata numerisesti. Yliopistoille on annettava päätösvaltaa niiden omissa asioissa. Korkeakoululaitoksen budjetointia olisi muutettava. Yksittäisillä yliopistoilla pitäisi olla enemmän sitomattomia määrärahoja, joita ne voisivat kohdentaa itse omien tarpeiden mukaan. Tiedeyhteisöjen kehittämisessä sananvaltaa pitäisi olla myös tieteentekijöillä. Korkeakoululaitos ei ole saanut sille kuuluvaa ja riittävää taloudellista tukea yhteiskunnalta. Resursseista suuren osan ovat vieneet valtion eri tutkimuslaitokset ja keskusvirastojen projektivarat. Korkeakoulujen ulkopuolella tapantuvan tutkimustyön tieteellinen taso voidaan osittain asettaa kyseenalaiseksi, koska muun muassa ministeriöiden tutkimushankkeet ovat kestoltaan lyhyitä. Valtion hallinnon sisällä tapahtuvan tutkimuksen suunnittelussa ei ole ollut mukana riittävää tieteellistä asiantuntemusta. Tutkimus ei saa siirtyä korkeakouluista valtion hallintoon, koska silloin opetuksen ja tutkimuksen tärkeä yhteys katkeaisi. Ensi vuoden valtion budjettiin on tulossa lisäystä korkeakoulujen tutkimus ja kehitystyön määrärahoihin. Tästä kaunis kiitos Suomen hallitukselle, joka tällä hetkellä viimeistelee korkeakoululaitoksen kehittämislakia. Opetusministeriö ryhtyi ensin ajamaan määräaikaista resurssilakia, joka olisi sitonut määrärahan bruttokansantuotteeseen. Suomen rahakirstun vartijaa eli valtiovarainministeriötä ei miellyttänyt ajatus korkeakoulumenojen sitomisesta lailla vuosiksi eteenpäin. Hallituksen esityksessä nyt ei puhuta enää bruttokansantuotteesta, vaan ainoastaan määrärahojen reaalisesta lisäämisestä. Tietenkin voidaan sanoa, että hyvä näinkin, mutta Suomen korkeakoululaitos ei saisi tyytyä tähän ratkaisuun. Korkeakoulujen tulevaisuus on paljon epävarmempaa, kun määrärahat ovat vuosittain valtioneuvoston päätettävissä. Paras ratkaisu, jos Suomen valtio haluaa huolehtia kansalaistensa korkeasta koulutusja sivistystasosta sekä elinkeinoelämän kilpailukyvystä, on määrärahojen nostaminen vähintään 1,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Poliitikkojen on lopetettava puheet kansainvälisen kilpailukyvyn parantamisesta, tietoyhteiskunnasta, sivistysvaltiosta, jos riittävää taloudellista tukea ei löydy korkeakoululaitokselle. Opetusministeriössä on viime aikoina esiintynyt itsekritiikkiä tutkinnonuudistusta kohtaan. Ministeriö antoi keväällä toimenpideohjelman korkeakoulujen perustutkintoihin johtavan koulutuksen kehittämisestä. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta aloitti jo ennen ministeriön toivomusta projektin, jonka tarkoituksena on yliopistomme opetussuunnitelmien arvioiminen ja kehittäminen. Ketkä muut pystyvät kehittämään tutkintovaatimuksia Jyväskylän yliopistossa paremmin kuin Jyväskylän yliopiston opiskelijat? Monissa koulutusohjelmissa asetetut vaatimukset ja tavoitteet ovat liian tiukkoja ja joustamattomia. Opiskelijat ovat ihmisiä, joilla on oikeus "elää". Ahdistavassa opiskeluputkessa oleminen ei ole inhimmillistä elämää. Akateemisesta vapaudesta ei ole voinut puhua tutkinnonuudistuksen jälkeen. Vapaus valita itselleen sopiva henkilökohtainen opiskelurytmi on lähes mahdotonta. Opiskelijalle pitäisi jäädä aikaa muuhun itsensä kehittämiseen. Mahdollisuus opiskelumuotojen ja suoritustapojen valintaan pitäisi olla suurempi kuin se tällä hetkellä on. Kaikkiin tieteisiin ja kaikille opiskelijoille ei sovi tiukasti ohjattu ja kurssimainen opetus. Sekä opiskelijat että tieteenalat eroavat toisistaan huomattavasti. Tietoaineesta pitää karsia määrällisesti opintojen alkuvaiheessa, jotta opiskelijat ehtisivät omaksua peruskäsitteet. Pakollisen luento-opetuksen osuutta tulisi vähentää sekä yleisopintojen tarkoituksenmukaisuus nykyisessä muodossaan ja laajuudessaan tulisi asettaa kyseenalaiseksi. Hyvät opiskelijakolleegat: Me olemme asiantuntijoita. Meidän pitää sanoa sanamme opetussuunnitelmien järkeistämisessä.
X Etelä-Afrikan apartheidpolitiikkaa vastustavat useimmat maailman valtiot, mutta keinoista rotuerottelun lopettamiseksi ei olla samaa mieltä. Talouspakotteisiin perustuva painostuspolitiikka vaikuttaa myös länsimaiden talouselämään puhumattakaan Etelä-Afrikan kostotoimenpiteistä niitä eteläisen Afrikan maita kohtaan, jotka ovat juuri eniten riippuvaisia taloudellisesta yhteistyöstä sen kanssa. Elokuun lopussa pidetyssä huippukokouksessa Etulinjan maihin kuuluvat Angola, Botswana, Mosambik, Sambia, Tansania ja Zimbabwe päättivätkin vielä lykätä pakotteisiin ryhtymistä. SADCC-maiden, joihin Etulinjan maiden lisäksi kuuluvat myös Lesotho, Malawi ja Swasimaa, johtajat korostavat kuitenkin, ettei muiden maiden pitäisi käyttää SADCC:n jäsenmaiden haavoittuvuutta tekosyynä pakotteista luopumiseen. Etelä-Afrikan uhkaamat kostotoimenpiteet vaikeuttaisivat pahasti eteläisen Afrikan kaupankäyntiä, koska nämä maat ovat hyvin sidoksissa Afrikan ulkomaankaupasta tapahtuu Etelä-Afrikan kautta. Etelä-Afrikan tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat IsoBritannia, Yhdysvallat, Länsi-Saksa, Japani, Italia, Benelux-maat, Ranska ja Zimbabve. Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Länsi-Saksa ovat toistaiseksi vielä varovaisia tiukempien talouspakotteiden suhteen. Painostus Etelä-Afrikkaa kohtaan kasvaa Pakotteista erimielisyyttä [-/okjoismaat uhteisti/öhön Helsinki (IPS) Pohjoismaiden pääministerit sopivat elokuussa aloitteen tekemisestä YK:ssa, mikä tähtäisi Etelä-Afrikan vähemmistöhallituksen julistamiseen kansainväliseen talousboikottiin. Kaikkia maita sitova päätös näyttää tällä hetkellä kuitenkin epätodennäköiseltä Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian vastustuksen vuoksi. Pohjoismaiden tarkoituksena on joka tapauksessa aloittaa yhteistoiminta ensi vuoteen mennessä talouspakotteiden toteuttamiseksi. Tanska ja Norja ovatkin jo ryhtyneet omaan boikottiinsa Etelä-Afrikkaa vastaan. Oman tulkintansa mukaan Ruotsi tekee päätöksen toiminpiteisiin ryhtymisestä tammikuuhun mennessä. Asiantuntijoiden mielestä Ruotsin talouselämä vaatii aikaa sopeutuakseen EteläAfrikan kaupan supistamiseen. Suomalaisten kauppa Etelä-Afrikan kanssa on jo supistanut niin pieneksi, että kaupan lopettaminen kokonaan ei aiheuttaisi suurempia ongelmia. Pääministeri Kalevi Sorsan mukaan syksyllä voidaan mahdollisesti jo antaa valmis lakiesitys eduskunnalle Etelä-Afrikan kaupan katkaisemisesta. J\Mnsainuktaisö edaLtäkäoijänä Pretoria, Etelä-Afrikka (IPS) Kuuden Kansainyhteisön maan elokuun alussa pitämän kokouksen näkivät monet Pretorian mustat tervetulleena vaiheena taistelussa apartheidia vastaan. Kansainyhteisön pakotepakettia pidetään ensimmäisenä askeleena tapahtumasarjassa, jossa seuraavaksi odotetaan Yhdysvaltojen toimenpiteitä sekä EC:n kokousta syyskuussa. Vaikka Kansainyhteisön toimenpiteet pakotteiden suhteen ovat lieviä, ne voivat kuitenkin olla peruslähtökohtana maailmanlaajuiselle toiminnalle Etelä-Afrikkaa vastaan, totesi Soweton kansalaisjärjestön puheenjohtaja, tohtori Nathano Motlana, joka on yksi maan vaikutusvaltaisempia mustia poliitikkoja. Suurin osa mustista haluaa tätä, korosti Motlana. Maan suurinta oppositiopuoluetta edustava parlamentin jäsen Helen Suzman sanoi, että pakotteiden vaikutusta on vaikea ennustaa. Hänen mukaansa tulokset tuskin saavat presidentti Pieter Bothaa ainakaan kiirehtimään uudistusta. Pakotteet saattavat vain jyrkentää Bothan mielipiteitä. Talouselämän edustajat suhtautuivat Kansainyhteisön maiden pakotepäätökseen alistuneesti eivätkä olleet yllättyneitä. Jo kuukausia aiemmin he yrittivät suostutella hallitusta poliittisiin muutoksiin pakotteiden välttämiseksi. He yrittivät myös vakuuttaa muita maita, että pakotteet eivät saa hallitusta luopumaan sen nykyisestä linjasta. Iso-Britannia kieltäytyi liittymästä mukaan Australian, Bahamasaarten, Kanadan, Intian sekä Sambian ja Zimbabwen elokuun alussa päättämiin pakotteisiin. Se hyväksyi vain kaksi toimenpidettä: hiilen, raudan ja terästuotteiden tuontikiellon sekä uusien sijoitusten kieltämisen EteläAfrikkaan. Muut kuusi maata kannattivat lentoyhteyksien lopettamista EteläAfrikkaan, hedelmien ja vihannesten tuontikieltoa, pankkilainojen lakkauttamista, konsulipalvelujen poistamista sekä uraanin, hiilen, raudan ja teräksen tuontikieltoa. fOakottaden hinta TSiitannuiUe? Lontoo, Iso-Britannia (IPS) Laajat talouspakotteet Etelä-Afrikkaa vastaan aiheuttaisivat vakaavaa hajaannusta Britannian taloudelle ja 100 000 työpaikan menetyksen, sanoo pääministeri Margaret Thatcher. Suurin osa muista arvioista on kuitenkin huomattavasti varovaisempia. Asiantuntijoiden laskelmien mukaan taloudelliset vahingot olisivat rajallisia ja lyhytaikaisia. Iso Britannia on EteläAfrikan tärkein kauppakumppani, jolla on siellä myös eniten sijoituksia. Valkoisen vähemmistöhallituksen johtama maa tuottaa briteille vuodessa noin 30 miljardin markan osuuden. Tätä taustaa vasten on myös selvää, että Iso-Britannia kärsii talouspakotteista huomattavasti enemmän kuin muut länsimaat. Tutkija John VVillmanin mukaan Iso-Britannia kykenisi löytämään puolelle Etelä-Afrikan viennistään uudet markkinat kuten myös kehittämään korviketuotteita tuonnille. Näin voitaisiin suurin osa työpaikoista säilyttää myös pitemmällä aikavälillä. Englannin työtutkimuslaitoksen arvioiden mukaan menetettävien työpaikkojen määrä jäisi kuitenkin vain noin 10 000 työpaikkaan. JLänsi-—>aksa oatautunut Bonn, Länsi-Saksa (IPS) Länsi-Saksan talousministeri Martin Bangemann suhtautuu talouspakotteisiin varauksella. Hän epäilee pakotteiden tehokkuutta, mutta korostaa kuitenkin, että hallituksen kanta pakotteisiin ryhtymisestä ei ole ehdoton. Hallitus on lisännyt diplomaattista painostustaan Etelä-Afrikkaan kohtaan. EC:n ministereiden kokouksessa Länsi-Saksa asettui Ison Britannian ja Portugalin kanssa vastustamaan talouspakotteita. Kantaan vaikuttavat taloudelliset syyt, sillä Etelä-Afrikka on LänsiSaksan viidenneksi tärkein kauppakumppani. Länsi-Saksan sijoitukset Etelä-Afrikassa nousevat 6 miljardiin markkaan ja viime vuonna Länsi-Saksan pankit lainasivat Etelä-Afrikalle noin miljardi markkaa. Etelä-Afrikasta Länsi-Saksa tuottaa kultaa, kromia, mangaania ja uraania. Hallituksen edustajat ovat sitä mieltä, että pakotteet saattaisivat ainoastaan yllyttää Pretorian hallitusta vastatoimenpiteisiin. Hallitus kärsii kuitenkin sisäisistä erimielisyyksistä. Etenkin liberaalipuolueen jäsenet vaativat taloudellisia pakotteita Etelä-Afrikan rotusorron lopettamiseksi. /'CeaaaniMe takaisku Washington, Yhdysvallat (IPS) Yhdysvaltain senaatti asettui elokuussa lievennetyn pakotepolitiikan kannalle. Tämä merkitsi raskasta iskua presidentti Ronald Reaganille, joka oli jyrkästi vastustanut talouspakotteisiin ryhtymistä. Kongressin ja senaatin lakiehdotukset menevät valiokuntakäsittelyyn syksyllä. Pakotteiden vastustajat vetoavat Yhdysvalloissa siihen, että pakotteilla vahingoitettaisiin myös niitä ihmisiä, joita on tarkoitus auttaa. Ydinkysymykseksi näyttää kuitenkin muodostuvan se, onko Yhdysvalloilla varaa luopua tärkeästä mineraalintuottajastaan. Yhdysvaltojen talouselämä nojaa pitkälle Etelä-Afrikasta tuotettavien strategisesti merkittävien mineraalien varassa. <£te£ä-^4faikka oastatobniin Johannesburg, EteläAfrikka (IPS) Etelä-Afrikka on alkanut rakentaa omaa järjestelmäänsä pakotteita vastaan, sillä talouspakotteiden odotetaan vaikuttavan välittömästi monille aloille. Pretoria on kuitenkin jo näyttänyt kykynsä .puolustautua taloussululta. Öljyn ja aseiden vientikielto on ollut voimassa jo vuosikymmeniä. Seuraavien kuukausien aikana asiantuntijat ennustavat Etelä-Afrikan luovan uutta teollisuutta tuonnin korvaamiseksi ja vastineeksi kauppasululle. Etelä-Afrikan lentoyhtiön kerrotaan myyneen jo useita jumbokoneita, jotta sillä ei olisi käsissään käyttämättömiä koneita lentoyhteyksien supistamisen jälkeen. Tärkeimpiä tuontitavaroita Etelä-Afrikalle ovat korkean teknologian tuotteet kuten tietokoneet. Niitä se pystyy kuitenkin tuottamaan Koreasta ja Taiwanista. Se mitä EteläAfrikka ei itse tuota, se voi myös hankkia pieniltä naapurimailtaan tai Lähi-Idästä. Economist-Lehden mukaan Etelä-Afrikalla on joka tapauksessa keinonsa talouspakotteiden kiertämisessä ja se voi erinäisin järjestelyin saada jopa Etulinjan maat välittäjiksi kaupankäynnin vaikeutuessa. Ensimmäisen pakoteaallon vaikutukset saattavat aiheuttaa 20 000 ihmisen työttömyyden, mikä merkitsee noin 0,5 prosentin lisäystä nykyisiin työttömyyslukuihin. Tällä hetkellä Etelä-Afrikan 24 miljoonasta mustasta on 4 miljoonaa työttömänä. Kaikkein haavoittuvaisin ala on kivihiilija terästeollisuus. Etelä-Afrikka on luvannut ryhtyä kostotoimiin niitä maita vastaan, jotka tukevat Etelä-Afrikkaa vastaan suunnattua pakotteita. Pretorian hallitus on päättänyt kiristää naapurimaiden kanssa käymäänsä kauppaa sekä vaikeuttaa näiden maiden tuonnin ja viennin kauttakulkua. Vireillä on ylimääräisiä tullimaksuja, veroja ja kuljetuslisenssejä. Rajojen valvontaa aiotaan myös tiukentaa ja mustia siirtotyöläisiä uhataan karkottaa. Koska yli puolet eteläisen Afrikan kaupasta kulkee Etelä-Afrikan tasavallan kautta, ovat monet Afrikan maat hyvin riippuvaisia taloudellisesta yhteistyöstä Etelä-Afrikan tasavallan kanssa. Vain Tansania ja Angola ovat kuljetusyhteyksiltään Etelä-Afrikasta riippumattomia. ^.imbabioa pakotteisiin tänä ouonna Harare, Zimbabwe Zimbabwen pääministerin Robert Mugaben mukaan Zimbabwe ryhtyy toteuttamaan Kansainyhteisön pakotepakettia todennäköiseseti vuoden loppuun mennessä. Huolimatta maan taloudellisesta haavoittuvuudesta ja Etelä-Afrikan vastatoimenpiteistä Mugabe haluaa, että pakotteet toteutetaan täydessä laajuudessaan. Suurinta haittaa Zimbabwelle aiheutuu pakotteista lentoyhteyksien katkaisemisesta Etelä-Afrikkaan. Zimbabwen on myös lopetettava teräksen ja kivihiilen tuonti Etelä-Afrikasta. Näitä raaka-aineita voidaan tuottaa myös muualta, mutta kustannukset kohoavat tällöin korkeammiksi. Pankkilainojen lakkauttamisella ja hedelmien ja vihannesten tuontikiellolla ei ole Zimbabwelle niin suurta merkitystä. Zimbabwe on monin tavoin paremmassa asemassaan kuin esimerkiksi pieni Lesotho, joka joutui ensimmäisenä Etelä-Afrikan kauppasaartoon. Etelä-Afrikan kostotoimenpiteet herättävät väistämättä kuitenkin pelkoa myös Zimbabwessa. Vaikka Zimbabwen pakotteet Etelä-Afrikkan kannalta ovatkin vähäisiä, koska sillä ei ole sijoituksia siellä eikä se ole tarjonnut pankkilainoja, on Pretorian hallitus ryhtynyt vaatimaan kuljetuslisenssejä Zimbabwen tuotteille ja liikennettä on seisotettu rajalla. Mugabe vihjaisikin puolustuksen ja hyökkäyksen kaksoisstrategiastaan puhuessaan suunnitelmista hätätilanteen varalta. Zimbabwen pitäisi kehittää vaihtoehtoisia kuljetusreittejä Etelä-Afrikan satamille ja ryhtyä vastatoimienpiteisiin Etelä-Af rikkaa vastaan. —Jambia oabnistautunut kostotoimiin Lusaka. Sambia (IPS) Ensimmäisenä kostotoime
l > piteenä Sambiaa vastaan Pretoria ilmoitti, että tavallisen tuontitullin lisäksi ne Sambialaiset tuottajat, jotka käyttävät eteläafrikkalaisa kulkuväyliä, joutuvat maksamaan 25 prosentin lisämaksun tuotteistaan ennen kuljetusta Sambiaan. Sambian presidentin Kenneth Kaundan mukaan Etelä-Afrikka yrittää uhkailla talouspakotteilla ja kuljetusreittien katkaisulla. Muutaman viime vuoden aikana Sambia onkin pyrkinyt vaihtamaan kauppareittejänsä ja vähentämään taloudellista riippuvuutta muutenkin valkoisen vähemmistöhallituksen johtamasta naapuristaan. Tästä johtuu, että vain neljännes Sambian tuonnista tulee Etelä-Afrikasta. Pääosa tuonnista tulee Isosta Britanniasta ja Kiinasta. Sambian viemät tuotteet kuljetetaan enimmäkseen Tansanian sataman Dar Es Salaamin kautta. •<ze J\-ana2a tuk, Ottawa, Kanada (IPA) Kanada aikoo avustaa nitä eteläisen Afrikan maita, jotka joutuvat kärsimään EteläAfrikkaan vastaan suunnattujen pakotteiden aiheuttamista vastatoimenpiteistä. Kanadan kehitysyhteistyötoimistoon edustajien mukaan hankkeen keskeinen sisältö päätetään yhdessä Kanadan ja SADCCmaiden kesken. Hankkeen katsotaan heijastavan Kanadan ulkopolitiikan kasvavaa tarvetta ryhtyä rangaistuspakotteisiin EteläAfrikkaa vastaan. Harareen Zimbasbween ollaan suunnittelemassa jo keskusta, joka pyritään saamaan toimintaan jo ensi vuoden puolella. Vielä tänä vuonna Kanada aikoo lähettää alueelle kehitysyhteistyöhön neuvottelijoita arvioimaan kunkin maan poikkeusolosuhteet. Kanadan hallitus uskoo, että pakotteet eivät vaikuta kaikkiin maihin niin paljon kuin jotkut ennusteet väittävät, mutta yksisittäisillä mailla kuten Lesotholla, joka on Etelä-Afrikan ympäröimä, saattaa olla edessään vaikeat ajat. SADCC-maat toivovatkin lisäapua jäsenmailleen, mikä voisi korvata pakotteiden taloudelle aiheuttaman haitan. Lisäksi ne toivovat, että muut maat eivät käyttäisi SADCC:n jäsenmaiden haavoittuvuutta tekosyynä pakotteista luopumiseen. Pohjoismaat ovat tukeneet SADCOn hankkeita ja alusta asti ja Pohjoismaiden kehitysavusta meneekin kolmasosa näihin maihin. Nautintojen vaiheet Ihmiset ovat aina haluneet sekoittaa päätään, se tiedetään. Konteksti, missä nautintoaineiden nautiskelu on tapahtunut ja tavat, miten kiellettyjen ja hyväksyttyjen stimulanssien välinen raja on vedetty, ovat vaihdelleet suuresto. Nautintoaineilla on moninvaiheinen sosiaalija kulttuurihistoria. Eikä nautintoaineiden funktio ole suinkaan aina ollut pyrkimys huumaukseen ja eskapismiin. Kahvin ja tupakan historia on kertomus maailmaan, aktiiviseen ja rationaaliin toimintaan suuntautuneista nautintoaineista. Wolfgang Schievelbuschilta. joka on kirjoittanut muun muassa valaistuksen ja rautateiden historiat, on hiljattain suomennettu tutkielma "Nautintoaineiden kulttuurihistoria". Mausteet Teos alkaa keskiajalta, jonka nautintoainekulttuuria hallitsi toisaalta mausteiden, toisaalta alkoholin suurkulutus. Mausteiden asema liittyy ristiretkien jälkeen virinneeseen itämaisuuden harrastukseen (ei sivumennen sanoen ainoa kerta kun orientalismi on antanut vauhtia eurooppalaiselle stimulanssikulttuurille). Mausteet, joihin liittyi kokonainen sadunhohtoinen mytologia, olivat erityisen haluttuja vallan ja sosiaalisen statuksen merkkejä, ei vähiten niiden astronomisen hinnan vuoksi. Sen lisäksi, että mausteetri olivat merkittäviä symbolisen vaihdon välikappaleita hallitsijat lahjoittivat niitä toisilleen ystävyyden ja liittolaisuuden merkkeinä olivat ne myös Pohjois-Italian varhaiskapitalistisen kehityksen tärkein moottori. Myöhäiskeskiajan maustekulttuurissa näyttäytyy alkeismuodossa pyrkimys luoda makujen hierarkiaa, joka saa sofistikoituneimmat muotonsa uuden ajan gastronomisessa kulttuurissa. Schievelbusch jättää kuitenkin ruuan sikseen, ja teos keskittyy "varsinaisiin" nautintoaineisiin: viinaan, kahviin, tupakkaan, huumeisiin. Eräällä tasolla teos on tapojen sivilisoitumisen historia, jossa lähdetään uuden "Me suositamme teetä koko kansakunnalle ja muillekin kansoille! Neuvomme niin jokaista miestä kuin naistakin juomaan sitä päivittäin, kerran tunnissa mikäli mahdollista. Aloitetaan kymmennellä kupilla päivässä ja lisätään annosta niin paljon kuin vatsa vain voi sietää ja munuaiset jaksavat erittää." Hollantilainen lääkäri Cornelius Bontekoe 1600-1 uv ui la. ajan alun kollektiivisista ja rituaaliseen kontekstiin sidotusta "nautiskelusta" ja päädytään modernille yhteiskunnalle tyypillisiin yksillöllistyneisiin kulutuksen muotoihin. Kapitalismin ja sen käyttövoimana olevan protestanttisen eetoksen edellyttämä ruumiin halujen disiplinointi on kehityksen taustalla. Nautintoaineilla on merkittävä rooli erilaisten luokkaidentiteettien määrittäjänä, mutta aivan johdonmukainen Schievelbusch ei ole: hän näyttää olettavan, että nautintoaineilla on myös symbolisesta kontekstista riippumattomia "olemuksellisia" ominaisuuksia. Hän muun muassa väittää, että kahvilla, josta tulee elämäänsäjärkiperäisesti kalkyloivan porvariston nautintoaine, on vastaavia vaikutuksia aivan erilaisessa yhteydessä: arabialainen kahvikulttuuri ja sikäläinen abstrakti ajattelu ovat hänen mukaansa toisiinsa kytkeytyviä. Pienistä epäjohdomukaisuuksista ja -selvyyksistä huolimatta teoksessa on jännittäviä huomioita eri nautintoaineiden vaiheista. Hieman Spengleriläisittäin jokaisella nautintoaineella on herooinen kautensa, jolloin se osa nousevan luokan habitusta, kunnes se resignoituu yleensä lasten ja naisten piristeeksi. Suklaajuoman nousu ja tuho on tältä kannalta hupaisi. Suklaasta tuli Espanjan hovin muotijuoma Amerikan löytämisen jälkeen. Espanjalaisen hovikulttuurin ollessa esikuva muulle euroopalle tuli suklaan nauttimisen rituaaleista osa tyylikästä joutilaisuutta harrastavien hoviaristokraattien päiväohjelmaa. Ku töitä puskevat porvarit nauttivat työtehoa nostattavn kahvinsa kahviloissa politikoinnin ja liikeasioiden lomassa, tuotiin unettava suklaa vuoteeseen jäseniään venyttelevälle hovinaiselle. Symbolinen kosto oli kaamea: porvariston syrjäytettyä aristokratian yhteiskunnan kehitystä määräävänä luokkana tehtiin suklaasta alas rankattu naisten ja lasten huvitus. Kahvila Uuden ajan porvarillisen kulttuurin nousussa on kahvilla ja tupakalla erityinen rooli. 1600ja 1700-lukujen humoralilääketiede. joka näki inhimilliset luonteenpiirteet riippuvaisina ruumiin nesteiden suhteista, piti molempia nautintoaineita limaa kuivattavina. Liiallinen limaisuus passivoi joten kahvi ja tupakka olivat siis vireyttä ja selkeää ajattelua edistäviä aineita. Kahvi tyynnytteli myös seksuaalisia impulsseja, mikä sopi hyvin puritaanisen porvariston itsestään luomaan kuvaan. Vuonna 1674 ilmestynyt lehtinen "Naisten anomus kahvia vastaan" valittaakin "mitä ikävyyksiä heidän sukupuolelleen koituu tämän kuivattavan ja heikentävän juoman liiasta käytöstä". Kahvilat kun olivat yksinomaan politikoiville ja liikeasioita hoitaville miehille varattuja paikkoja. Kahvilasta tuli yksi uuden ajan tärkeimmistä kulttuuninstituutioista. Kahvilat muodostivat demokraattisen kanssakäymisen saarekkeen hierarkkisessa sääty-yhteiskunnassa. Kahvilassa kuka tahansa saattoi syntyperästään riippumatta osallistua keskusteluun ja lausua mielipiteensä; argumenttien eikä auktoriteetin paino oli merkitsevää. Kahviloista saivat alkunsa porvarillisen julkisuuden keskeiset muodot: kantaaottava lehidistö, yhteiskunnallinen kirjallisuus, vapaasti muodostuneet poliittiset ryhmittymät ja puolueet. Kapakka Alkoholi oli vielä 1500luvulla osa eurooppalaisen ihmisen ruokataloutta. Kulutus oli päivittäistä, ja varsinaisessa juomarituaaleissa sammuminen oli säännönmukainen lopputulos. Samalla kun kahvilajulkisuuden myötä porvariston alkoholinkulutus muuttui hillitymmäksi, muodostui alkoholista industrialismin alkukauden työväenluokan piirissä aivan uudenlainen sosiaalinen ja poliittinen ongelma. Samalla kun juurettomat työläisjoukot siirtyivät maalta teollisuuskaupunkeihin, alettiin näille myydä vastikään keksittyä halpaa paloviinaa. Tämän nauttimista eivät rituaaliset konventiot säädelleet, joten viinalla ryhdyttiin pidäkkeettä häivyttämään mielestä slummien kammottavat elinolot. Työväenliikkeen alkuaikojen johtomiehet ottivatkin täysraittiuden keskeiseksi ohjelmakseen. Sinänsä yllättävää, koska nykyäänhän vasemmistointellektuellit on totuttu lukemaan ns. kohtuuden ystäviin, mutta poliittinen tavoite oli selvä: työväestön raitistaminen on ensimmäinen tehtävä, koska katuojassa konttaavilta duunareilta jäisi vallankumous tekemättä. Viime vuosisadn loppupuolen saksalaisessa työväenliikkeessä syntyi sofistikoidumpi käsitys alkoholikulttuurin ja poliittisen tietoisuuden välisistä suhteista. Kapakka näet muodosti samanlaisen proletaarisen julkisuuden näyttämön, kuin mitä kahvila oli ollut edellisinä vuosisatoina poliittiseen itsetietoisuuteen kohonneelle porvaristolle. Työväenlehtiä sensuroitiin ja työväenjärjestöt joutuivat monissa maissa poliisitoimien kohteeksi, joten kapakka oli ainoa paikka, jossa saattoi hankkia poliittista informaatiota, suunnitella toimintaa, luoda yhteistä tietoisuutta. Oluenjuontiin perinteisesti liittyvät kollektiiviset riitit muodostivat myös paremman kontekstin joukkotietoisuutta tavoittelevalle työväenliikkeelle kuin anaalinen kahvin ryystäminen. Näin siis vakiintuivat porvarilliselle yhteiskunnalle tyypilliset nautintoainekulttuurin muodot. Tietyin modifikaatioin ne vallitsevat edelleenkin, mutta teoksen huumeita käsittelevässä loppuluvussa on viittaus tulevaan. Sekä alkoholi että tupakka kytkeytyvät omalla tavallaan teollisen yhteiskunnan suoritusvelvoitteisiin, mutta huumeet lupaavat niistä vapautumista. Schivelbusch näkee mietojen huumeiden yhä laajemmassa hyväksynnässä merkkejä uuden, jälkiteollisen nautintoainekulttuurin tulosta. Eräissä Yhdysvaltain osavaltiossahan on miedot huumeet jouduttu de facto vapauttamaan, vaikka toisaalta esimerkiksi meillä vallitsee edelleenkin eräänlainen "meidän poikaa pilvijuhliin päästetäkään ei" -asenne. Kuitenkin, raskaasti maustettu ruoka polttaa tottumattomalta limakalvot, harva muistelee ensimmäisen savukkeen hienostunutta aromia, ensimmäinen sorbuspullo johtaa lähes säännönmukaisesti Yrjö-serkun vierailuun. Mihin nautintoaineiden tenho perustuu? Pasi Falk antaa teokseen kirjoittamassaan jälkipuheessaan joitakin viitteitä. Taustalla on rajanveto inhon ja nautinnon välillä. Inhottavaksi koettu uhkaa ruumillista koskemattomuutta ja persoonallista integriteettiä. Inhimillistä käyttäytymistä ei kuitenkaan voi selittää vain rationaalisesti määriteltyjen tarpeiden, eheyteen ja normaalitilaan pyrkimisen kautta. Yhtä merkityksellinen on arkeen liittyviä rajoja rikkova halun logiikka. Juhlassa tai riitissä tiivistyvä halu voi muuntaa nautittavan ja inhottavan etumerkit: ruumiillista eheyttä uhkaava muutuu kiehtovan vaaralliseksi, tarjoaa lupauksen minuuden rajojen ylittämisestä. Markku Kekäläinen Wolfgang Schivelbusch: Nautintoaineiden kulttuurihistoria, Otava 1986
Ii) | A A A A A A A M A A A A A A A A A A A A M A M A M A A A A ^ ^ A A A A ^ ^ W % A A A A M A M ^ A A M A ^ ^ W M V ^ A A A ^ ^ A A ^ A A A A A A % ^ ^ V ^ A A A A A A ^ ^ W ^ ifekivi YRITYSTOIMINTA PALVELEE useita vaihtoehtoja sisältävä OPISKELIjALOUNAS klo 11-15 Hinta vain 11.75,VIIKON RUOKATARJOUS PORSAANLEIKE 19.50,ranskalaiset perunat salaattia club ^ l a d s t o n e Syksyn vilkas toiminta alkanut Rock-klubilla: ti 16.9. Irlantilainen ilta UUSI KAHVILA-MYYMÄLÄ AVATTU KORTEPOHJASSA B-TALON ALAKERRASSA il lasi to 18.9. Nights of Iguana DISCO ma-la club ^ l a d s t o n e iskee kipinää KAHVILA AVOINNA arkisin 9-22 sunnuntaisin 12-22 KAHVILAN YHTEYDESSÄ OLEVASTA MYYMÄLÄSTÄ SAAT: elintarvikkeet makeiset paperitavarat EDULLISEEN KAUPAN HINTAAN <C7 OSALLISTU NIMIKILPAILUUN. VOIT VOITTAA 500 mk. TARKEMMAT OHJEET MYYMÄLÄSTÄ: VEIKKAUS KOPIOPALVELU ^eörabfcö AVOINNA: ark. 11-01 :een su 11-24:ään A-oikeudet Ikäraja: 18 vuotta la 20 vuotta (SYL:n kortilla 18 v.) VAIN 310 paikkaa. TULETHAN AJOISSA! OPISKELIJAYSTÄVÄLLINEN L O U N A S JOKA PÄIVÄ klo 11-15 V A I N 1 5 2 5 m k Viikoittain reilut PIHVITARJOUKSET M A H T A V A T P 1 Z Z A T TÄLLÄ KUPONGILLA: PIZZA FRUTTI di MARE 25 mk:Ha ja RIVIERAJÄÄTELÖ 12 mk:Ha Voimassa syyskuun l o p p u u n DISCO-musiikkia ,, ^ TIISTAISIN SL-* maanantaista J> YOUNG NIGHT FIILINC! ^ \ lauantaihin * *^Z^ JA YLLÄTYKSIÄ!??? — ^ viimeiset hitit! . TORSTAISIN ¥ mahtava meno! * LIPUT: ke, pe ja la 10 mk TORSTAISIN! ». NOSTALGIAA! * SYL:n kortilla 5 mk OLDIES!!! * TERVETULOA! TÄÄLLÄ TAPAAT £ * RUOKAHYVITYS 5 mk KAIKKI 300 YSTÄVÄÄSI! PS. LAPINLAHDEN LINNUT 22.9. RENTUKASSA! ENNAKKOMYYNTI RENTUKASSA MA 15.9. KLO 18.00 ALKAEN ^ ^ M « V « « M W M W M « W « ¥ « « « W M M M M M M M W W W « A M M ^ A A M M M M M M A M A A M A A M M M A A M A M A A M A M M M A A A M A M M A I V W M I M <
11 Kulttuuri Coctail Syksyllä kaikki on toisin ainakin JYY:n kulttuuripuolella. Kulttuuriohjaaja on vaihtunut Hessusta Anittaksi ja toiminta etsii uusia muotoja konserttitoiminnan siirryttyä toisiin käsiin. Tässä teille kuitenkin informaatiota siitä, mitä lähitulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Valiokunta Kulttuurivaliokunta on kaikille vapaa ja avoin toimintafoorumi, jonka puitteissa voi touhuta melkein mitä vaan. Ensimmäinen kokous pidetään tänään tiistaina 16.9. klo 18.00 ylioppilastalon yläkerrassa. Vanhoille valiokuntaIäisille on kutsu lähetetty jo kirjeitse ja uusille kutsu tulee tässä. Menneinä vuosina on valiokunnassa toiminut 40-50 opiskelijaa, joista pääosa on uusia, mutta mukana on toki runsaasti vanhoja tyyppejä. Tulemalla ensimmäiseen kokoukseen, pääset mukavasti kiinni ylioppilaskunnan toimintaan. Uusien opiskelijoiden ilta Jo traditioksi muovautuva uusien opiskelijoiden ilta pääsee vauhtiin maanantaina 29.9.1986 klo 19.00 Ylioppilastalolla. Kutsuja saatte tutoreilta ja kulttuuriohjaajan toimistosta. Talo tulee olemaan mitä ilmeisemmin tupaten täynnä kuten aikaisempina vuosina, joten vanhat älkööt edes yrittäkö, sillä kontrolli on kova. Ilta tarjoaa teille informaatiota ylioppilaskunnan toiminnasta sekä eri harrastusryhmistä. Ja tietenkin tarjoamme hulvattoman hauskaa ohjelmaa: tulossa on mm. huippubändi, jonka nimi jääköön vielä salaisuudeksi. Unohtakaa muu ja tulkaa mukaan. Näyttelyt Ilokiven seinille on ilmesJyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunta julistaa syksyn 1986 Kulttuurivaihtopaikat Unkariin, Debreceniin haettaviksi. Vaihto on tarkoitettu kahdelle (2) lähinnä taideaineita (musiikkitiede, taidekasvatus, kirjallisuus, taidehistoria) opiskelevalle opiskelijalle. Vierailu kestää kolme viikkoa ja tapahtuu lokakuussa. Vierailuajankohdasta tulee esittää toivomus hakemuksessa. Tarkka ajankohta päätetään valinnan tapahduttua. Matkalle lähtijöille maksetaan ruoka ja matkat sekä taskuraha kohdemaassa. Matkat Suomesta kohdemaahan ja takaisin lähtijät maksavat itse. Lisäksi hakijoiden tulee liittää hakemukseensa itse suunnittelema ohjelma, jonka toivoo toteutuvan paikan päällä. Sitovat, vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa maanantaihin 22.10.1986 klo 15.00 mennessä kulttuurivaliokunnalle osoitteelle JYY:n keskustoimisto, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä. Lisätietoja antaa pääsihteeri Kaisu Pöyliö p. 612509 tai kulttuuriohjaaja Anitta Peltola p. 216173. Jyväskylässä 15.9.1986 Ylioppilaskunta tynyt syksyn ensimmäinen valokuvanäyttely: Oulun kameraseuran otoksia kymmeneltä kuvaajalta. Niitä voi ihailla syyskuun loppuun saakka. Lokakuussa näytteillä on Matti Kurkisen ja Kari Smolanderin valokuvanäyttely. Marraskuussa voimme syventyä Jarmo Kurjen ja Outi Markkasen taiteeseen. Mikäli joku haluaa pitää oman näyttelyn keväällä, ottakoon yhteyttä kulttuuriohjaajaan. Bändipalaveri Kaikki bändit, jotka aikovat syksyn ja kevään aikana harjoitella ylioppilastalolla, kutsutaan palaveriin 23.9.1986 klo 17.00 Ylioppilastalon yläkertaan. Voisimme keskustella siitä kuinka homma pyörii ja kuinka monta bändiä on tulossa jne. Ilmoittakaa, jollette pääse tulemaan. Terveisin Kultt. ohjaaja Anitta Peltola 9__ SflfluflAT "m Tilaa Hesari 25%:n alennuksella! Alennus koskee sinua, joka olet paatoi mmen opiskelija ja osut omassa taloudessa. /osso ei osu ansiotyössä olevia Tule lähimpään HS-konaoriin ja tee tilauksesi! HELSINGIN SANOMAT Fotsso. Helsinki (Etela-Hoago. EteläKaarela. Hakaniemi, Itäkeskus. ItaPasila. Keskusta. Malmi, Tapiola. Tik kurila. Toolontulli), Hyvinkää. Imatra, joensuu, jyväskylä, järvenpää. Kerovu. Kotkd. Kouvola. Kuopio. Lahti, Lappeenranta, Loh/o. Nummela, Nurmi ioni. Oulu, Pon. Ponoo, Rauma. Riihi mäki. So/o. Savonlinna. Tampere. Turku KESKISUOMALAINEN OPISKELIJAHINTAAN D 3 kk 105:• 6 kk 199:D 9 kk 296:Opiskelijatilauksen voit tehdä vain ajalle 1 . 9 . 3 1 . 5 . Oppilaitoksen nimi "I ; l;mksnn dikamtsp^tva S u k u n i m i Elunimi " Lähiosoite 1 Posti no Postitoimipaikka " TILAAJAN ALLEKIRJOITUS Tilaus alkaa Tilaus paatlyy Maksuerä! * Tilaajatunnus Uus, ' Maksutapa " Hinta mk ^_ _L '« Jakelutapa ^ Kimppu Nippu Tarjon OL 7 Kasitieliiai Jakelutapa ^ Tarjon OL 7 1 1 Keskisuomalainen maksaa postimaksun Voidaan iahettaa posti merkit lomana kaikista pohjoismaista V A S T A U S L A H E T Y S JKL 10 LUPA 6 6 KESKISUOMALAINEN PL 159 40101 JKL 1 I I I I I I I I I I I I I I I I J YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ Jyväskylän terveydenhoitoasema Keskussairaalantie 4 (Liikunnan rakennus) Puhelin 213 011 (vaihde) Terveydenhoitoasema on avoinna lukukausien aikana (ei la, su) LAKISÄÄTEISET KEUHKOKUVAUKSET (laki 142/58) Keuhkotarkastukseen osallistuminen on pakollista vain erityisryhmille. Lääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijat sekä lastentarhanopettajiksi opiskelevat ovat velvolliset osallistumaan keuhkotarkastuksiin kuten vastaavien laitosten henkilökunta. TERVEYDENJA SAIRAANHOITO Puhelin 213 093 ja 619 995 Terveydenhoitaja (käynti maksuton) ma-pe klo 8.0016.00. Yleisja erikoislääkärit ajanvaraukset em. aikoina. Yleislääkärin käynti maksuton. Erikoislääkärin käyntimaksu 5 mk. HAMMASHOITO Ajanvaraukset ma-pe klo 8.00-16.00 joko puhelimitse 213011 tai henkilökohtaisesti käymällä. Käyntimaksu 20 mk. MIELENTERVEYSTOIMISTO Neuvontapsykologi, terapiapsykologi ja psykiatri. Vastaanotot Hämeenkatu 3:ssa. Ajanvaraukset mape klo 9.00-11.00 ja 12.00-15.00 puhelin 619852. Yksilöterapia 10 mk. Ryhmäterapia 5 mk. Neuvonta on maksutonta. TERVEYSTARKASTUKSET Ensimmäisen vuoden opiskelijat kutsutaan terveystarkastukseen, johon osallistumisvelvollisuus on lakisääteinen. Mikäli osoitteenne on muuttunut yliopistoon ilmoittautumisen jälkeen, ilmoittajaa siitä välittömästi terveydenhoitoasemalle joko kirjallisesti tai puhelimitse 213306. Läsnäolevaksi ilmoittautuneena ja opetusministeriön vahvistaman terveydenhoitomaksun (72 mk lukukausi) maksaneena sinulla on oikeus käyttää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kaikkien terveydenhoitoasemien palveluja. Ota opiskelijakortti tai kuitti terveydenhoitomaksun maksamisesta mukaan asioidessasi terveydenhoitoasemalla. K YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖN JYVÄSKYLÄN TERVEYDENHOITOASEMA TIEDOTTAA AIDS-TESTI OPISKELIJOILLE YTHS:n toimipiiriin kuuluvana opiskelijana sinulla on mahdollisuus keskustella terveydenhoitajamme tai lääkärimme kanssa AIDSista ei immuunikadosta ja käydä sitä koskevassa testissä säätiön kaikilla terveydenhoitoasemilla maksutta. LÄHETTEEN vasta-ainetutkimukseen, joka on verinäyte, saat terveydenhoitajan vastaanotolta (jonne et tarvitse ajanvarausta) tai lääkäriltä (vastaanotolla käynnin yhteydessä). TULOKSET antaa lääkäri vain sinulle henkilökohtaisesti. Varaa sitä varten yleislääkärin vastaanottoaika, joka on aikaisintaan kahden viikon kuluttua näytteenotosta.
12 Vapaa opiskelijalähetys Tärkein valinta elämässäsi on, miten suhtaudut Jeesukseen. Me kutsumme sinua Jeesuksen luokse. Joka maanantai klo 19.00 ruokala Lozzissa tarjoamme teetä ja elämän leipää, joka on Jeesus Kristus.Tervetuloa! You are heartily WELCOME to the English Bible Fellowship on Wednesday, September 17th, at 7 pm. a»: the dinigroom Lozzi. (continuing fortnightly, 1.10., 15.10, and so on) We vvill meet your interest in learning about the Bible + brushing up your English. Jorma & Brenda Lempinen, former Missionaries to Sierra Leone, vvill take part. Tea will served. FREE STUDENT MISSION. Tosine Puiden kellastuessa arkistoväki näyttää palailleen jälleen kirjaston kuppilaan ja muiden mukien äärelle. Nyt Tosine on ryhtynyt aivan valtavaan toimeen järjestääkseen jäsenilleen pientä mieltä virkistävää puuhaa. Tenttisaunat lämpiävät jokaisena tiedekunnan osatenttipäivänä eli perjantaisin 19.9., 17.10. ja 14.11. Kun osut ylioppilaskylän B-talon tilaussaunaan klo: 19.30-21.30 pääset seremonioihin osalliseksi. Huomaa erityisesti muuttunut aika. Ei muuta kuin sienet ja saippuat mukaan! Sählyn pelaajille on järjestynyt vuoro maanantaisin klo: 19-20 TJ 1A tiloissa. Vuoro on ajalle 15.9.-12.12.1986. Ja sokerina pohjalla nämä iloisemmat asiat. Legendaarinen tutustumisilta ja pikkujoulu järjestetään Wanhaan malliin. Muista tapahtumista Jylkkärissä ja H-talon ilmoitustaululla. Seuraa aikaasi! Hallituksen päiväkäsky ff "3-3 . "3-3" on homojärjestö, jolla on toiminta jyväskyläläisille ja täällä opiskeleville. Viikottaiset kahvija keskusteluillat keskiviikkoisin 3.9. alkaen klo 18-20 Beckerin kirjakahvilan pihatalossa. Syyskauden ensimmäiset gay-tanssit yo-talon yläkerrassa 27.9.. Seuraavat 25.10. ja 29.11. (ei anniskelua) Tule mukaan toimintaan. "3-3", PL 410. 40101 JKL Fokus Yht. polin ja sosiologian ainejärjestön Fokuksen syyskauden I kokous 17.9. 18.00 -Ilokivessä Uudet ja vanhat kaikki tervetulleita! Amnesty Jyväskylän Amnesty-ryhmän opintopiiri alkaa torstaina 18.9. klo 18.00 Beckerin kirjakahvilan salissa. Kaikki kiinnostuneet ja uudet jäsenet tervetuloa! Jos tahdot mukaan, etkä pääse ensimmäisellä kerralla, ota yhteyttä ryhmäsihteeriin: Jari Junikka, Pellonpääntie 1 B 12,40820 Haapaniemi, puh. 262429 (koti) tai 291407 (työ). Pyrimme sopimaan kaikille sopivat kokoontumisajat. Vanhoille jäsenille tiedoksi syksyn kokouspäivät: 9.9., 14.10., 11.11. ja 9.12. klo 18.00 kirjakahvilan piharakennuksessa. Puhkupillit Puhkupillit tarjoaa mahdollisuuden harrastaa puhallinmusiikkia ja kaikenlaista siihen liittyvää. Ohjelmistomme on laaja ja kaiken kattava, keikkojakin on, mutta pääasiahan on pitää hauskaa musiikin parissa. Olet sitten soittanut aiemmin, tai et, olet tervetullut harjoituksiimme Norssin musiikkiluokkaan tiistaisin klo 18. INFOA: Mervi ja Harri Mäntynen puh. 243421, Pirjo Näreharju puh: 215764 JYTYlioppilasteatteri Nä hei, uudet ja vanhat nassut! Uudemmille ensinnäkin tiedoksi, että tulkaa nyt ihmeessä uusien opiskelijoiden iltaan ylioppilastalolle 29.9. Tuskin maltamme odottaa tapaamista! Muuta sitten. PIKKU JÄTTILÄISEN ensi-ilta on 17.10. yo-talon yläkerrassa. Torsti on kova jätkä. Älä missaa. SYTL järjestää VISUAALISEN TOTEUTUKSEN KURSSIN Tampereen ylioppilasteatterin tiloissa 1.-5.10. Osanottajamäärä on rajoitettu kahteen henkeen per yo-teatteri, matkaja osallistumiskuluista ei tarvitse kantaa huolta. Kiiruhtanet. Lisätietoja Anitalta 216173 tai Annalta 217583. Vielä sitten semmoistakin, että HARRASTATEATTERIN OHJAAJAKURSSI olisi tiedossa, kaksiosaisena: I 4.-5.10. Suolahden työväenopistolla, opetus ilmaista, ilmoittauduttava 25.9. mennessä. II osa: 18.-19.10. Saarijärven Mahlulla, nuorisoseuratalolla. hintaan 250,sisältyy opetus, ruokailu, majoitus: ilmoittauduttava syyskuun aikana. Ilmoittautumisen voisi suorittaa vaikkapa toimistoomme yo-talon yläkertaan. p. 217583. jotta pysymme tasalla lähtijöiden määrässä kahta kappaletta per teatteri sinnekin vain toivotaan. Jälkimmäisen kurssin mahd. kustantamisesta teatterin puolesta neuvotellaan kuluvan kuun puolivälissä, sittenpä näköö. Muutenkin tarkempaa tietoa kursseista saa juuri em. toimistosta. ISAJ Jyväskylän Kansainvälinen Opiskelijayhdistys (ISAJ) Mitä tehdä, kun matkakuume polttaa, mutta reissubudjetti on pakkasen puolella? Älä jää Jyväsjärven rannalle ruikuttamaan, vaan tule mukaan ISAJ:n toimintaan! ISAJ:n illanvietoissa, saunailloissa ja muissa yhdessäolotilaisuuksissa Sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä tuttavuutta Jyväskylässä opiskelevien ulkomaalaisten kanssa. Viime lukuvuonna ISAJ matkasi Helsinkiin ja Tampereelle vastaavien yhdistysten vieraiksi ehkä tänä vuonna saamme itse vieraita ... Jos olet urheilusta kiinnostunut, niin syyslukukaudella voit palloilla ISAJ:n merkeissä torstaisin klo 19-20 U 1 -salissa. ISAJ:n ilmoitukset (jo' t a löytyy kampusalueen ilmoitustauluilta ja Jylkkärin kerhopalstalta) ovat monasti englanniksi rustatut. Älä anna sen hämätä itseäsi, tule sankkaan joukkoon suomi ja elekielikin voivat viedä pitkälle. Lisätietoja antavat pj. Rolf Wilfinger (252 211/2977) ja sihteeri Tiina Holkko (252 211/3104). International Students Association of Jyväskylä (ISAJ) Don't sit at your desk until it seems that the piles of books are falling down on you! Leave your Studies for a while and relax that is, come to ISAJ get-together evenings, sauna-evenings and other occasions. There you can meet both Finnish and foreign students, and enjoy yourself. ISAJ has lively contacts with other associations of the same kind; last year we visited TUFSA (Tampere University Foreign Students Association) and had our representatives in a meeting in Helsinki. This autumn ISAJ has sports-hour every thursday 7-8 p.m. in building U l.The ball is yours! Keep an eye on the information boards in the main building and library, and drag your feet to the next ISAJ-evening. Everybody is \velcome! Don*t hesitate to phone to RolfWilfinger (252 211/2977) or Tiina Holkko (252 211/ 3104) for more information. NNKY Nuorten Raamattupiiri kokoontuu 25.9. klo 17.00. Jyväskylän NNKY:n huoneistossa, Puistotori 4:ssä. Ohjaajana on teol.kand. Maritta Tynkkynen. Kaikki asiasta kiinnostuneet sydämellisesti tervetuloa! J YT K/Kokoomus Hyvää syksyä kaikille ja tervetuloa mukaan toimintaan niin vanhat kuin uudetkin. JYTK:n tutustumissaunailta Kortepohjan A-talon tilaussaunassa Ke 24.9.-86 klo 18.00-21.30 Edustajistoryhmän palaveri Kirjastolla ke 17.9. klo 16.15 ryhmät.huone 4, 3 krs. Jos kokoomuslainen opiskelijapolitiikka kiinnostaa ota yhteyttä: Arto Honkala,Tiit. 9 C 215, p. 252211/2412 tai Ari Miettinen, Voionmaank. 22, p. 217027. English Club meets every Wednesday at 12atcbldg. Welcome to the GET ACQUAINTED PARTY on 23rd September at 8 p.m. at Lillukka. You have a chance to get to know your fellow students and to make yourself known!!! Jyrinä (Yliopiston laskette luse ura) Syyskauden avajaispalaveri Rentukan Sirkus-kabinetissa torstaina 18.9. klo 19.00 Kaikki laskettelusta kiinnostuneet tervetulleita keskustelemaan tulevan kauden suunnittelmista ja toiveista. JOK Jyväskylän Opiskelevat Keskustalaiset. Tervetuloa uudet ja vanhat opiskelijat opiskelemaan ja osallistumaan. Keskustaopiskelijoiden syksyn ohjelmassa on saunailtoja, keskustelutilaisuuksia, vaaleja, ylioppilaskuntatoimintaa ym. Lisätietoja JOK:n toiminnasta saa MattiTuUalta, puh. 215189. Meiltä TARJOUSHINTAAN Mercantil-mapit Plastic-mapit Muovikansio A4 Luentopaperi A4/100 LuentovihkoVVALKI Kierrevihko A4/50 JmflEm Yliopistonkatu 6 1 6 " 13 50 yao 7 50 8 50 5 " Korttiosastollamme runsaimmillaan TAIDE-ym. POSTIKORTTEJA Tervetuloa pistäytymään! kortti ostoksille! Jb fPAPERI Yliopistonkatu 6 JYVÄSYLÄN YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Toimitus: Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä, puh. 617288 Päätoimittaja: Pekka Kinnunen Toimittajat: Markku Kekäläinen ja Rauno Lahti Ilmoituspalvelu: Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä, puh. 617599 Toimistosihteeri ja taloudenhoitaja Paula Rouhiainen, puh. 252211/2113 Pankit: KOP-Mattila, Keski-Suomen Sp, SYPJyväskylä Kauppakatu 3, Nisulan OP, postisiirtotili TA 74517-4 Tilaushinnat: koko vuosi 90 markkaa, puoli vuotta 45 markkaa Ilmoitushinnat: tekstissä 3,50, takasivulla 4,00, etusivulla 5,00, värija määräpaikkalisä 0,65 markkaa palstamillimetriltä. Ilmestyy 17 numeroa vuodessa. Osoitteenmuutokset toimitukseen tai taloudenhoitajalle. ISSN 0356-7362 Jämsän Lehti Oy, Jämsä 1986. Teemana TALOUS Jyväskylän Ylioppilaslehden seuraava numero ilmestyy tiistaina 30. syyskuuta. Lehti on kaupunkinumero (painos 37 500) ja sen teemana on TALOUS. Teemaan liittyviä juttuja, ideoita, valokuvia ym. odotetaan lehden toimitukseen viimeistään TORSTAIHIN 25. syyskuuta mennessä. Tavalliseen tapaan materiaali teeman ulkopuolelta on myös tervetullutta. Jyväskylän Ylioppilaslehden toimitus löytyy ylioppilastalon (Ilokiven) toisesta kerroksesta. Puhelimitse voi lähestyä numeroa 617 288 ja postitse osoitteella: Jyväskylän Ylioppilaslehti, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä. Korjauksia kalenteriin JYYn kalenteriin 1986-1987 oli päässyt pujahtamaan muutamia virheellisiä tietoja. Ohessa joukko tärkeimpiä oikaisuja: TIIMARI Ei anna erityisiä opiskelija-alennuksia. Reunionin ja Iloisen politiikan seuran yhteyshenkilöitä ovat Katri Myllykoski ja Ari Heikkinen. Molemmat tavoittaa numerosta 252211/nimi. Jyväskylän Opiskelevista Keskustalaisista saa tietoja MattiTuUalta, puh. 215189. Tuhatkuntalaisten (kokoomusopiskelijat) toiminnasta saa tietoja Arto Honkalalta, puh. 252211/nimi.