jyväskylän ylioppilag leHxi n u m e r o 1 6 1 . 1 2 . 1 9 9 8 t estamentt inu m e r o mm Vanhat parrat • — • * * • ' • " • m i • » i n u . kuinka Van] vallattiin l ! . » — l l l l IIII II III »*" Ite nhmiser 1 ^^^^ Ulitta 1 I l 1 • 1 ttl 1 keskiaukeama 1 ^ » ^ • ^ • W » H » J | ^ , ^ » ^ » H ^ " W W J « ^ ' ' • • • ; • — « • » • " • • ' • • • ' i H W i . i V Brittiaktiviltit kettujahtaapjahdiss; ! • • • ' — • " sivu 6 m , i i . . • • « H H 4m • H M M Wmw*mvmm ^^"J^r*^** Tl^^^^^^^^^^^H r: «»«•••uriarnlM**» a K | | a | K j | u . ^ ^ ^ ^ ^ ^ '^^p^^»_ ^•^•^•^•^•••t^H •-• • • • ' • • • • i I M I «JJBM» '. —m — . , «__ » Ä 4 XO"^
TOINEN SIVU -16098 p ä ä k i r j o i t u s 1 . 1 2 . 1 9 9 8 Isänmurha Lutakossa Taiteilijat ja vanhat arvokkaat kulttuurirakennukset eivät näytä mahtuvat modernin Jyväskylän imagoon. Taiteilijoiden toimitilojen alasajon uhka säilyy vuodesta toiseen. Vuosi sitten käytiin vääntöä Galleria Harmonian kohtalosta. Kaupungin johtavien päättäjien mielestä valokuvakeskuksen ja grafiikan pajan tiloista olisi pitänyt tehdä asuntoja. Näin ei kuitenkaan kulttuurilautakunnan päätöksellä tapahtunut. Nyt tappouhan alla on Tanssisali Lutakko, jonka rokkiklubilla järjestetyistä huippubändien keikoista joka kolmas on loppuunmyyty. Lutakossa työskentelee kymmenen Keski-Suomen tunnetuinta kuvataiteilijaa. Lisäksi rakennuksessa toimii kaksi yritystä. Korneinta tilanteessa on se, eitä talo pitäisi purkaa, jotta tilalle saataisiin parkkipaikka uudelle kongressikeskukselle. Lutakon asemakaava hyväksyttin Vanha lähtee Tämä on päätoimittajakauteni viimeinen numero. Ensi vuonna tällä tuulisella paikalla jatkaa Jari Peltola. Lehden tekeminen teille lukijoille on ollut iso haaste, johon olemme toimituksessa yrittäneet täysillä vastata. Jylkkäriä on väännetty monista hankaluuksisista huolimatta joka toinen vuosi sitten valtuustossa, eikä kaavassa ollut tilaa Tanssisali Lutakon rakennukselle. Kaupungin johdon mukaan purkutyöt alkavat aikaisintaan vuonna 2000, mutta varmuutta asiasta ei vielä ole. Kaupungilla ei ole ajatustakaan siitä, mihin taiteilijoiden työtilat ja rokkiklubin toiminta siirrettäisiin Lutakosta. On aivan käsittämätöntä, kuinka vähän kaupungissa annetaan arvoa "oikealle" taiteen puurtamiselle ja talkootyölle, jota sekä Lutakossa että galleria Harmoniassa tehdään. Tuo työ ei tarvitse prameita kulttuurikeskuksia kulisseikseen, vaan viihtyisän miljöön, jossa on tarpeeksi tilaa ja kohtuullinen vuokra, kuten esimerkiksi Lutakossa nyt on. Jos vaikkapa Saksassa olisi vastaavanlainen rakennus kuin Matinmäen vanha leipomo, niin siitä kunnostettaisiin oitis monipuolinen kulttuurikeskus, johon tavallisten ihmisten olisi helppo tulla. Se olisi asukkaiden ja taiteilijoiden yhteinen koti, jossa voisi olla kahvila, kursseja ja kerhoja. Mutta unohdin ihan, että nythän ollaankin EU-Suomessa, jossa tarvitaan kongressikeskuksia ja kulttuuripyhättöjä, joihin voidaan kutsua valkokauluksisia ulkomaisia virkamiehiä istumaan puuduttavissa konserteissa tai kiertämään kuvataidenäyttelyitä, jotka lopulta eivät välttämättä edes kiinnosta vieraita. Kun Tanssisali Lutakko puretaan, missä soittavat bändit? Missä työskentelevät taiteilijat? Tanssisali Lutakko on arvokas vanha rakennus, joka pitäisi säilyttää. Miljöö on olennainen osa taidetta, sen tekemistä ja kokemista. Taiteen tulee olla ihmisten joukossa hajallaan ja vapaana, se ei vaadi kalliita kulisseja, ainoastaan mahdollisuuden elää! ULLA LIPSANEN viikko aamuyön pikkutunneille saakka. Tärkeää lehden tekemisessä on ollut toimituksen vankka yhteishenki. Kiitos Petri Heikkinen, Juha Mäkinen, Juha Halinen, Antti Vuorio. Jukka Yli-Lassila, Mikko Kallio, Tommi Anttonen, Jaana Kautto, Riitta Piilonen, Hanna Marjanen ja kaikki uskolliset avustajamme. Kiitos työkaverit ja koko ylioppilaskunnan väki. ULLA LIPSANEN n a 1 a a k k Jyväskylän Ylioppilaslehti on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, joka ilmestyy yliopiston lukukausien aikana, 16 kertaa vuodessa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri: Paula Rouhiainen p. 1 4 6 7 226 Toimitus: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalantie 2. 40600 Jyväskylä Ylioppilaskunnan ja -lehden fax: 1 4 6 3 928 Sähköposti: Lipsa@cc.jyu.fi. Verkkolehti: www.jyu.fi/jyy/jylkkari. Kannen kuva: Tommi Anttonen Apinalaatikon kuva: Tommi Anttonen JYY:n jäsenille kotiin kannettuna Jylkkäri maksaa 50 markkaa. Osoitteenmuutokset keskustoimistoon. p. 1 4 6 3 355. i.T.nns. p"li C 03 36Ö Ilmoitukset: tmi Martti Mikkonen, Petri Heikkinen. Juha.fVtättjien. 1 4 2 1 5 026 peitieikSi'51 •«>.« mc f «3i ' Uiyuit 0400 642 533 ' ..^T" v. fax 014-3721 363 Päätoimittaja: Ulla Lipsanen, puli. 603 359. 050-526 Ö78?, Lipsa^c^jvti,!!. jyväsky än f " iioppiIa# emi n u m f. v v u o d e n 1 9 9 9 e n s i m m ä i n e n i l m e s t y y 2 1 . t a m m i k u u t a — d e a d l i r h y v ä ä v a l k o i s t a a i k Ylioppilas/ehtien valtakunnallinen ilmoitusmyynti: Pirunnyrkki Oy. p. 2 2 3 3 1 222. Ilmoituksenvalmistaja: Grafiikka Rutanen p. 216 315. 050 596 2444 grafiikka.rutanen@co.inet.fi Ilmoitushinnat: tekstissä 5.50 mk/pmm. takasivu 6.00 mk/pmm, määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm, etusivu 9.00 mk/pmm. etusivu myydään ainoastaan kokonaan. Värihinnat: yksi lisäväri 450 mk, neliväri 1350 mk. Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. Painopaikka: Lehtisepät Oy. Pieksämäki p. 1 5 7 2 3 4212. ISSN 0356-7362 1 4 . t a m m i k u u t a Nurinaa -\ Muovista joulua! Se hiipii lähellemme, kurkistaa ikkunasta, tunkeutuu tajuntaamme postiluukun mainoslehtisistä. Se valaisee kulkuamme turhuuden viidakossa kaunein tähtilampuin, jotka loistavat suurten, värikkäiden, muovisten kuusten oksilla. Se kutsuu meitä luokseen valkopartaisen ukkelin metallisesti kilahtavan kellon äänessä. Mutta ennen kaikkea se vangitsee ja hypnotisoi meidät myyntimiehen palavan katseen, maanisen tuijotuksen avulla, kun hän maireasti hymyillen ojentaa kätensä ottakseen vastaan kuluttajien kolikot ja setelit. Se on täällä taas. Markkinajoulu. Vuosi vuodelta joulu tuntuu alkavan aikaisemmin. Kuin varkain tavaraparatiiseihin (-helvetteihin?) ilmestyvät ensimmäiset kultaiset pallot muovisten oksien päälle. Huomaamatta meitä alkaa ostoskierroksella vainota päivän hitti-iskelmän sijaan perinteinen "Valkea joulu". Kanelia ripsautetaan paistopisteessä tavallista reilummin, jotta tuo koti-joulun tuoksu ohjaisi meidän alitajuntamme oikeille urille. Glögipullot ilmestyvät hyllyille ja siirtyvät kuin itsestään ostoskoreihin ja -kärryihin. Ja samalla tuo perinteinen kristikunnan juhla, Jeesus-lapsen syntymää alunperin juhlistamaan tarkoitettu juhla, jää markkinatalouden jyrän alle. MuoviJoosef seisoo muovi-Marian rinnalla muovi-Jeesuksen muoviseimen äärellä tuijottaen apaattisesti eteensä kuolleilla muovisilmillään. Muoviset tietäjät ovat jämähtäneet asentoihinsa markkinamiesien toiveiden mukaisesti lahjat kasissaan. Joulun sanonutta on tullut jouluevankeliumin irvikuva: vapahtajan syntymässä ei olekaan merkityksellinen itse tapahtuma, vaan kulta ja mirhami lahjat. Tie Betlehemin seimelle on vain lumeen häviävä pimeä polku ostosparatiisiin johtavan valaistun nelikaistatien rinnalla. Monessa kodissa Joulu ei ole enää hiljentymisen juhla, vaan materialistisen maailmankuvan pönkittämisriiiti. Monet äidit ja isät koettavat lahjoilla paikata vuoden aikana laiminlyömäänsä vahemmuutta, ja lahjojen hintalaput unohtuvat yhä useammin pakkausten sisälle. Tärkeintä ei olekaan iloitseminen saaduista lahjoista, vaan harmittelu niiden vähäisestä arvosta. Lahjan antamisestakin on tullut meriitti, jossa suurimman ja kalleimman lahjan antajasta tulee joulujuhlan sankari. Mutta samalla joulu on monelle vuoden vaikein aika. Yksinäiset, köyhät ja työttömät jäävät usein osattomiksi koko tästä markkinavoimien johtamasta kuorolaulusta, jossa rahojen kilinä kassalippaaseen peittää alleen henkisen pahoinvoinnin hiljaisen ilkun. Köyhä on läsnä vain pelastusarmeijan joulupatana tai Veikko Hurstin jouluaterialla. Sujauttamalla kympin padan mustaan kitaan saa sielulleen rauhan samalla tavoin kuin sai aneiden ostaja omansa keskiajalla. Ehkä me emme enää pysty ymmärtämään hiljentymistä tai rauhaa. Hiljainen joulu on monelle yhtä mahdoton ajatus kuin päivä ilman televisiota tai tietokonetta. Hiljaisuus pakottaa olemaan itsensä kanssa, kohtaamaan omat ajatukset, omat toiveet, omat pelot. Kun hiljaisuuteen yhdistyy vain kynttilän hennon valon rikkoma pimeys, kokee moni ylipääsemätöntä tuskaa. Siksi on niin helppoa kääntää valot päälle ja laittaa televisio auki. Koettakaa tänä jouluna pitää televisio kiinni vaikka aattoillan ajan. Sammuttakaa valot ja sytyttäkää kynttilä luomaan hentoa valoaan. Joulussa on myös hiljainen puolensa, jonka jokainen voi löytää. Joulu on ilon juhla: me päätämme siitä, onko ilo jouluna omassamme vai markkinamiehen sydämessä. K I M M O ELO
16®98Rune Snellman Tanssisali Lutakko lähtee, tilalle saadaan pysäköintitilaa kolmellekymmenelleviidelle (35!) autolle... Lutakon kulttuurin kehto puretaan parkkipaikan tieltä Purkutuomion saanut Tanssisali Lutakko on täynnä toimintaa. Se on Jyväskylän kulttuurikeskus, jossa työskentelee kaupungin kymmenen tunnetuinta kuvataiteilijaa. Lutakon tanssisalissa keikkailevat maan huippubändit. Tänä vuonna tanssisalissa on ollut 20 loppuunmyytyä keikkaa. Taiteilijoiden vetoomuksista huolimatta Lutakon kulttuuritilat aiotaan kaataa alas ja tilalle rakentaa parkkipaikka. Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi Lutakon alueen uuden asemakaavan vuosi sitten. Asemakaavassa Tanssisali Lutakkoa ei ole, vaan sen tilalla on pysäköintialue. Tanssisali Lutakon viereen ovat rakenteilla Jyväskylän uusi messuja kongressikeskus sekä Lutakonkulmaksi nimetty uusi rakennus. Nämä kaksi rakennusta tarvitsevat parkkitilaa, joka olisi nimenomaan Tanssisali Lutakon kohdalla. Kaupungin projektipäällikkö Martti Päivänsalon mukaan Tanssisali Lutakon purkaminen päätettiin kaupunginvaltuustossa viime vuoden joulukuussa, kun asemakaava hyväksyttiin, eikä tilannetta enää voi muuttaa. Päätös on saanut myös ympäristöministeriön vahvistuksen. Päivänsalo arvelee, että rakennuksen käytännön purkutyöt alkavat aikaisintaan vuonna 2000. Tanssisali Lutakko on Keskon omistama vanha Mäkimatin leipomo, jonka seinistä pölähtelee edelleen jauhoa. Tiloissa vuokralla olevat taiteilijat pitävät rakennusta kulttuurihistoriallisesti arvokkaana rakennuksena, joka pitäisi ehdottomasti säilyttää ja kunnostaa. Sopimuksen mukaan rakennus siirtyy Keskolta kaupungille silloin, kun Lutakonkulman rakennustyöt alkavat. Päivänsalon mukaan kaupungilla ei ole reservissä uusia työtiloja Lutakossa työskenteleville taiteilijoille. Purku on isänmurha Tanssisali Lutakon yläkerrassa työskentelevä kuvataiteilija Tuomo Blomqvist pitää rakennuksen purkamista isänmurhana. Hänen mielestään pysäköintialueelle löytyisi tilaa rakennuksen ympäriltä. Kymmenen vuotta tiloja käyttänyt kuvataiteilija Päivi Meriläinen ihmettelee, miksi kaupungissa ei tajuta vanhojen rakennusten arvoa, kuten Keski-Euroopassa. Vastaavia rakennuksia on esimerkiksi Saksassa luovutettu taitelijoiden käyttöön, jolloin niistä on tullut paikallisia kulttuurin kehtoja, joiden kehittämisessä asukasyhdistykset ovat mukana. "Tästähän saisi Jyväskylän oman kaapelitehtaan", heittää Blomqvist. Kymmenen Lutakossa työskentelevää taiteilijaa maksaa työtiloistaan vuokraa Jyväskylän taiteilijatalosäätiölle, joka puolestaan on vuokrannut rakennuksen Keskolta. Tällä hetkellä tilojen neliövuokra on noin 17 markkaa. "Kuvataiteilijat tarvitsevat isot työtilat. Mielestäni vuokra täällä on kohtuullinen. Toisaalla taiteella itsensä elättävä ei juuri korkeampaa vuokraa pystyisi maksamaan", Blomqvist puhuu. Lutakon tiloissa työskentelevät taiteilijat ovat kunnostaneet työtilat omilla kustannuksillaan. Heillä olisi varastossa useita ideoita talon kunnostamiseksi, jos purku-uhalta vielä voisi välttyä. Työtilojen ja tanssisalin lisäksi Lutakkoon voisi perustaa esimerkiksi kulttuurikahvilan. Siellä voisi järjestää myös erilaisia taidekursseja. "Lutakko voisi olla keskus, johon ohikulkijoiden ja etenkin lähialueen asukkaiden olisi helppo poiketa", jatkaa Meriläinen. Hänen mielestään rakennukseen saisi pienellä rahalla paljon hyvää, kuten lämmitysja sähköremontin. "Turha täällä on nyt lähteä tekemään isoa remonttia , kun ei tiedä, milloin pitää lähteä", valittelee valokuvataiteilija Kapa. Taiteilijat uskovat, että kaupungille tulee loppujen lopuksi kalliimmaksi löytää taiteilijoille uudet tilat kuin kunnostaa olemassa olevat Lutakon huoneet. Taiteilijat aikovat anoa ELLlta apurahaa toiminnan jatkamiseksi Lutakossa. Joka kolmas keikka loppuunmyyty Taiteilijoiden työtilojen alakerrassa olevaa Lutakon rock-klubia pyörittää Jyväskylän elävän musiikin yhdistys JELMU. Keikkojen lisäksi tiloissa harjoittelee säännöllisesti kaksi paikallista bändiä. Lutakossa järjestetään vuosittain noin 80 tilaisuutta, joihin myydään pääsylippuja. Maan huippuartistien keikat ovai vetäneet tanssisalin täyteen tänä vuonna 20 kertaa. Tämä tarkoittaa, että joka kolmas keikka on myyty loppuun. Saliin mahtuu kerralla noin 400 ihmistä. Vuosittain tiloja käyttää yhteensä noin 20 000 ihmistä. JELMUn toiminnanjohtajan Pantse Paunosen mukaan Lutakon käyttäjämäärä on noussut jatkuvasti 1990-luvun alusta saakka. "On vaikea kuvitella, että JELMU perustaisi uutta rock-klubia kaupunkiin, jos toiminta täällä lakkaa", sanoo Pantse. Käytännössä tanssisalin poismeno siis merkitsisi Jyväskylän bänditarjonnan roimaa laskua. ULLA LIPSANEN Budjetti jäsenistöä varten Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto hyväksyi kokouksessaan 24. marraskuuta JYYn talousarvioesityksen vuodelle 1999. Hallituksen budjettiesitys kirvoitti kelpolailla keskustelua, mutta lopulta edustajiston päättämät muutokset olivat markkamääräisesti vähäisiä. Kaiken kaikkiaan budjetin rakenne syventää entisestään painotusta, jonka mukaan kaikki JYYn toiminnot ovat olemassa ennen muuta varsinaista toimintaa eli jäsenistöä varten, muut ovat sen tukitoimintoja. "Jäsenistön edunvalvonta ja harrastustoiminta on ylioppilaskunnan ydin. olemassaolon oikeutus tulee sitä kautta", linjaa pääsihteeri Kasperi Launis talousarvion valmistelun hengen ja toteaa edustajiston tekemien muutosten olleen ennen muuta toimintaa suuntaavia ja hallituksen esitystä tarkentavia, ei erityisen radikaaleja. Esimerkiksi vuosijuhlien järjestämiseen varatusta rahasta lähes kolmanneksen eli 10000 markan siirtämisen ylioppilasteatterin käyttöön Launis näkee nimenomaan puhtaana linjauksena. "Edustajisto halusi mieluummin tukea harrastajateatteritoimintaa, joka lähtee nimenomaan jäsenistöstä eikä nähnyt vuosijuhlainstituutiota niin tärkeänä." Merkittävin läpi mennyt muutosesitys oli ensi syksyn ajan kokeiltavaksi aiotun puolipäiväisen liikuntasihteerin viran hylkääminen. Ennen kaikkea ylioppilaskunnan oman liikuntasihteerin palkkaamisella olisi vähennetty liikuntavaliokunnan vapaaehtoisaktiivien taakkaa esimerkiksi liikuntatapahtumien järjestämisessä, mutta tehtäviin olisi myös sisällytetty muun muassa liikuntapoliittisen keskustelun seuraaminen ja siihen osallistuminen. Tällä kertaa edustajistolta ei halua moisen pestin kokeiluluonteiseenkaan pystyttämiseen löytynyt. Sen sijaan kv-sihteerin kokopäiväistämisen edustajat hyväksyivät. Tätä nykyä puolipäiväisenä työskennellyt kv-sihteeri tulee jakamaan osan tehtävistään korkeakoulupoliittisen sihteerin kanssa, sillä "kopo-asiat ovat yhä enemmän kv-asioita ja päinvastoin", kuten hallituksen kopo-vastaava Tommi Himberg edustajistossa perusteli. Jyrock herää (jälleen) Talousarvioon oli sisällytetty oma momenttinsa Jyrock-festivaalia varten. Kuten odotettua olikin, legendaarisen rocktapahtuman uusin tuleminen aiheutti pitkähkön keskustelun, mutta sai lopulta hyväksynnän. Festivaali tullaan järjestämään huhtikuussa ja edelliskerrasta (1997) poiketen kaksipäiväisenä. Jyrockin vm. -99 budjetti on 60 000 markkaa. Sekä Jyrock-työryhmän tiedotusvastaava Paul Lipiäinen että kulttuurivaliokunnan puheenjohtaja Piia Haimi olivat vakuuttuneita siitä, ettei tapahtuma tule tuottamaan tappiota. JYY saa myös uuden valiokunnan, kun tasa-arvovaliokunnan toimintaan varattu määräraha säilyi budjetissa vastustavista äänenpainoista huolimatta. Samalla naisryhmä Emmanuelle Cunt muuttuu kerhotoiminnaksi, eikä enää jatka suorassa yhteydessä JYYhyn, mikä oli myös Cuntilaisten oma tahto. PETRI HEIKKINEN
4-16098 Juha Mäkinen Juha Mäkinen Uusi päätoimittaja harjoittelee hätäsisäänkäyntejä tulevien kriisiaikojen varalta. Meittin uusi pomo: Jari Peltola Ensi vuoden alusta Jyväskylän Ylioppilaslehden neljä vuotta kestänyt naisvalta päättyy. Uudeksi päätoimittajaksi valittiin Jari Peltola, 28vuotias valtiotieteiden opiskelija, mies. Koska Peltolassa on tiettyä, lähinnä hiusten puutteesta aiheutuvaa yhdennäköisyyttä Jylkkärin naispomoja edeltäneeseen, niin ikään valtio-oppineeseen päätoimittajaan Jouni Vauhkoseen, on aiheellista kysyä, onko Peltola vauhkoslainen... vai kenties jopa kekkoslainen? "Vanhan materiaalin perusteella lukisin itseni lähinnä vauhkoslaisiin. Ehkäpä olen nuorvauhkoslainen." Ei ole siis ainakaan kekkoslainen tämä mies. Eikä kaljuuskaan ole kuulemma merkki auktoriteetista, vaan hiusten lähdöstä. Linjanvetoja tiedusteltaessa vastauksesta häivähtää Peltolan valtiooppineisuus. Hän haluaa lehden tulevan "ulos" kampukselta myös Mattilanniemeen ja Ylistölle. Hän haluaa tuoda esille opiskelun monimuotoisuuden; se ei ole' ; vain luennoilla istumista. Häntä kiinnostaa pohdinta opiskelijan ja kaupungin suhteesta. "Millainen kaupunkilainen on opiskelija?", Peltola kysyy. "Minulle on jäänyt hämäräksi opiskelijan asema yhteiskunnassa. Sen kautta voisi hakea vastausta siihen kysymykseen, millaisessa maailmassa elämme." Hämäräksi on Peltolalle jäänyt myös se, miksi kamikaze-lentäjillä on kypärät. Tai miksi 24H-huoltoasemien ovissa on lukot. Ei ole mikään tyhmä tämä mies. Mutta mikä on Peltolalle tärkeää? Mistä hän diggaa? "En sovellu postmoderniin individualistiseen ihmiskäsitykseen sikäli. että minulle on tärkeää yhteisöllisyys ja se, ettei rupea ajamaan itseään tällaiseen minäminäminämenestymisskeemaan." Ei ole sarasvuolaisiakaan tämä mies. "Pidän myös keskustelusta ihmisten kanssa. Suomessa ei ole kunnollista keskustelukulttuuria. Pidän myös enemmän Tanssisali Lutakosta kuin siitä ei-mistään, joka sen lilalle on tulossa. Pidän komediasta ja ironiasta ilmaisumuotona, ja yleisten auktoriteettien kyseenalaistamisesta. Pidän Faith No Moresta ja Julia Vuoren Siasta." Ei voi olla läpeensä paha tämä mies. Lopuksi Peltola perustelee miksi häntä ei olisi pitänyt valita päätoimittajaksi: "Olen helvetin itsepäinen, sopivalla tuulella minua ottaa pienetkin asiat päähän ja olen kirjoittajana parhaimmillani silloin, kun minua vituttaa käyttäkää nimenomaan tätä sanaa. Ja tästä kaikesta voi syntyä jotain kohtalokasta." Ei ole kiltti tämä mies, ei. Hyvä. PETRI HEIKKINEN JUHA M Ä K I N E N Kelpaisiko kulmahuoneisto keskeltä kaupunkia? JYYselvittää asiaa. Uusi yritys kiinteistömarkkinoilla JYY jätti tarjouksen kiinteistöosakeyhtiö Torikulmasta .uikuilta jai Uun SÄÄ sijait teistön tarjouskilpailusta, mutta nyt edustajisto antoi hallitukselle valtuudet tehdä ostotarjous kiinteistöosakeyhtiö Torikulman osakkeista, joka on tätä nykyä Keski-Suomen Osuuspankin omistaman Keski-Suomen tilapalvelun hallussa. Tarjoukset Asemakadun ja Yliopistonkadun kulmauksessa sijaitsevasta kiinteistöstä on jätetty, ja päätöksiä kaupasta on odotettavissa vuodenvaihteeseen mennessä. Mikäli hanke toteutuu, JYY tulee rahoittamaan kaupan lainalla, jonka vakuudeksi ko. osakkeet pantataan. Ylioppilaskunnan kiinteistöpäällikkö Osmo Kääriäisen mielestä suunnitelmassa ei ole taloudellista uhkapeliä. "Se on niin varman päälle laskettu, Kun käyttöaste tulisi olemaan jokriskiä". Kääriäinen toteaa. Mikäli 80 huoneiston, niihin kuuluvien sauna-, pesulaja,warastotilojen sekä 35 autopaikan paketti siirtyy ylioppilaskunnalle, se peruskorjataan opiskelija-asunnoiksi. Kääriäinen lupaa että erityisryhmät, kuten liikuntaesteiset, tullaan "ilman muuta" huomioimaan remontin yhteydessä. Valmiita opiskelija-asuntoja erinomaisella sijainnilla keskellä kaupunkia olisi suunnitelman mukaan tarjolla vuoden 2000 alkukesästä. Liikaan optimismiin kiinteistöpäällikkö ei kuitenkaan vielä kiirehdi "Odotellaan ja katsotaan, mitä pankki päättää", hän lausahtaa rauhallisesti. PETRI HEIKKINEN ident Union Budget Student Parliament passed the budget outIme for 1999 in their 24. November meeting. No radical changes were made to the previous outline.The renevvals were mostly made to emphasise the line of the parliament,which is to give more importance on members of the Student Union. For example nearly one third of funds reserved for annual celebration was redirected to the student theatre. Also the new equality subcommittee will take its' share of the budget. Another Try at Real Estate The Student Union was left out in the recent Kauppakatu 11 real estate trade, but now the news in brief Student Parliament has authorised the Government to give a purchase offer forshares in the apariment house company Torikulma. Decisions on the trade are to be expected by the end of the year, If the project will be realised it will be funded with a loan guaranteed with the shares in question. The 80 apartments together with sauna, washing and Storage facilities will be renovated into student apartments. The new apanments are planned to be ready in die summer of 2000. Jyrock Avvakens After a long discussion the legendary rock happening is now ready to be back. The festival will take place in April and goes on for two days. The budget is 60 000 marks and the organisers are convinced that Jyrock will not be running a loss. The New Trustees The new parliament has come to a decision on different posts inside the Student Union. The new chairman of the Student Union is Minna Heikka from Grönioni and vice chairman Jussi Seppänen from Opiskelevat Keskustalaiset (Center party). Ten members were chosen to the govemment with Tommi Himberg (Poik) as chairman. The odier members are: Marja-Leena Tarvainen (Poik), Hilkka Koskenranta (Poik), Piia Haimi (Grön), Samuli Jalkanen (KuPl), Pekka Hytinkoski (Poik), Heli Hämeenniemi (P&D), iikka Miettinen (P&D), Juha 1 0OK) and Jarkko Virranta (JOK). Student Nevvspaper Jari Peltola, a 28 year old political science s dent, will be the new editov-in-chief of l väskylä Student Newspaper. He begins his task in the beginning of next year. The society of culture, opinion and science papers Kultti ry has accepted the membership of the Jyväskylä Student Newspaper. Other university newspapers that beiong to Kultti ry are: Aviisi from Tampere, Stimulus from Kuopio and Ylioppilaslehti from Joensuu. NEWS BY T A N E L I T A K A L A ma** o»»!»*»
UUTISET 1 6 9 8 Edustajisto päätti luottamushenkilöistä JYYn tuore edustajisto päätti järjestäytymiskokouksessaan ylioppilaskunnan luottamustoimista. Ylioppilaskunnan puheenjohtajaksi valittiin Grönionin Minna Heikka ja varapuheenjohtajaksi Jyväskylän opiskelevien keskustalaisten Jussi Seppänen. Ylioppilaskunnan hallitukseen valittiin kymmenen henkilöä. Puheenjohtajaksi valittiin edustajistosta täpärästi pudonnut Tommi Himberg (Poik). Muut jäsenet ovat Marja-Leena Tarvainen (Poik), Hilkka Koskenranta (Poik), Piia Haimi (Grön), Samuli Jalkanen (KuPl). Pekka Hytinkoski (Poik), Heli Hämeenniemi (P&D), Ilkka Miettinen (P&D), Juha Makkonen (JOK) ja Jarkko Virranta (JOK). Viidellä halliiusryhmiitymällä on yhteensä 25 paikkaa edustajistossa. Uusi hallitus esitellääritarkemmin vuoden» 1999 ensimmäisessä Jylkkärissä. Jyväskylän Ylioppilaslehden johtokuntaan valittiin Perttu Poikonen, Matti Mäkinen, Heikki Isokääntä. Heli Askolin ja Mikko Räsänen. Hallitus valitsee mvöhemmin keskuudestaan yhden jäsenen lehden johtokuntaan. Asukkaidenottolautakuntaan valittiin Mervi Niskanen, Mika Mäki-Panula, Elina Alasentie, JariPekka Tikkanen ja Hannu Moilanen. JYY:n julkaisusarjan toimitusneuvostoon valittiin Tiina Hokkanen-Oja, Jari-Pekka Tikkanen, Minna Laukkanen. Ismo Nurmi, Reijo Valta. Petri Vähäkangas, Laura Kiviranta, Tanja Hietaniemi ja Kalle Hernberg Anna apua Guatemalaan! Guatemalan maya-intiaanii tarvitsevat edelleen apua hirmumyrsky Mitchin tuhojen korjaamiseen. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus on päättänyt lahjoittaa 2000 markkaa Mitchin tuhojen korjaamiseen. Nyt JYY haastaa Jyvässeudun yritykset, yhteisöt ja yksittäiset henkilöt mukaan avustamaan korjaustöitä Guatemalassa. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL toimii kehitysyhteistyöprojektissa AMEU:n kanssa. AMEU on maya-intiaanien koulutusta tukeva organisaatio. AMEU on organisoinut myös avustusprojektia hirmumyrskyn tuhojen korjaamiseksi. Avustukset voi osoittaa suoraan AMEU:lle. Pankin nimi: Agricola Mercantil, S.A, tilinumero 01-019220-7, tilinomistaja Asociaciön Maya de Estudiantes Universitarios. Avustus on hyvä määritellä dollareina. AMEU:ta tulee informoida lähetetystä summasta sekä antaa ohjeet siitä, mihin avustus on tarkoitettu. AMEU:n tavoittaa parhaiten sähköpostitse osoitteesta ameu@concyt.gob.gt. Viestin voi osoittaa toiminnanjohtaja Carlos Cumatzille. Jylkkäristä Kultin jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry. hyväksyi 23.11. Jyväskylän Ylioppilaslehden jäsenekseen. Muista Suomen ylioppilaslehdistä Tampereen Aviisi, Kuopion Stimulus ja Joensuun Ylioppilaslehti ovat Kultin jäsenlehtiä. Erasmus-ilta 16.12. Ilokivessä järjestetään keskiviikkona 16.12. kello 17 keskustelutilaisuus Erasmus-vaihdosta. Tilaisuus liittyy ESlB:n (The National Unions of Students in Europe) ja ESN:n (Erasmus Student Network) vaihto-ohjelma-tiedotusprojektiin. Taustavoimana on myös EU:n komissio, joka pyrkii lisäämään vaihto-opiskelijoiden osuutta vaihto-ohjelmien kehittämisessä. Tilaisuuden tarkoituksena on antaa tietoa EU:n vaihtoohjelmista opiskelijoille ja ylioppilaskunnille, saada palautetta vanhoilta vaihto-opiskelijoilta sekä tukea EU-komission tutkimushanketta, jossa selvitetään Erasmusvaihto-opiskelijoiden sosio-ekonomista taustaa. Britanniassa eläinoikeusaj attelulla on pitkät juuret H erätyskello hyppii pöydällä, kello on yhdeksän. On aika vaihtaa makuupussi vihreään maastopukuun, napata eväspussi ja samassa talossa majailevaLtoverit matkaan ja kirmaista tapaamispaikalle. Lauantaisin ei kukaan sab-ryhmäläinen nuku pitkään. Pakettiautomme saavuttua tapaamispaikalle kymmenisen henkeä East Northampton Huntsaboteurs -ryhmästä kapuaa kyytiin Auto kurvaisee liikkeelle. Maksamme bensarahat, kolme puntaa jokaiselta, kaivamme kartat ja radiopuhelimet esiin ja täytämme spraypullot sitruunauutteella. Clive, joka on sabotoinut ketunmetsästystä jo lähes parinkymmenen vuoden ajan, päättää jälleen testata metsästystorvea suoraan korvaani. Sovimme siitä, kuka toimii tänään kuskina ja kuka jää autoon lukemaan karttaa ja pitämään radiopuhelinyhteyttä sabbaajiin Maaseudusta on rauha kaukana ketunmetsästäjien tapaamispaikalla. Punalakkiset metsästyksenjohtajat hevosineen ovat päälle satapäisen ratsastusjoukkion kärjessä ison metsästyskoiralauman kanssa. Ainoastaan pimatäkkiset, joita on noin kymmenisen henkeä-, metsästävät, muu ratsastajaja jalankulkijalauma on vain tukijoukkoa, joka seuraa koko päivän metsästyksen perässä. Poliisejakin on saapunut paikalle taas pari pakettiautollista, sillä ilmoitamme heille aina, mitä niistä noin yhdeksästä eri metsästyskohteestamme tällä kertaa sabotoimme. Yleensä meno on näillä seuduilla nykyään rauhallista niitä tavallisia metsästäjien ja sabotoijien. suunlouksutuksia lukuun ottamatta, mutta on poliiseista ollut joskus hyötyäkin, kun metsästäjät ovat hermostuneet sabotoiulle ja piesseet heitä milloin ratsastuspiiskalla, milloin saappaan kärjellä. Yleenaji sabotoijat pyrkivät välttämään väkivaltaa. Tämä on ehdoton sääntö myös meidän roimassamme. 80 % kansalaisista vastustaa metsästystä Noiyi kuuden tunnin ajan juoksemme pelloilla ratsujoukon perässä. Välillä hyppäämme takaisin pakettiauton kyydittäviksi. Jos koirat pääsevät kettujen jäljille, pyrimme johdattamaan niitä harhaan: annamme vääriä merkkejä metsästysiorvilla, huudoilla ja kovaäänisellä ja sprayaamme pusikot ketun ja koirien välimaastossa sitruunauutteella. Yli puolella sabbayskerroista joukkiomme palaa takaisin Northamptoniin kenties märkinä ja uupuneina, mutta tyytyväisinä siitä, että metsästäjät eivät taaskaan saaneet yhtään kettua. Jos he ovat saaneet saaliinsa, on näky ollut mitä masentavin, sillä kettu ei edes päädy kenenkään ruuaksi vaan koirien leikkikaluksi. Onpa koirien hampaisiin päätynyt usein muitakin kuin kettuja, esimerkiksi lemmikkikissoja. Britanniassa on yli 30 metsästyksen sabotoinnin ryhmää, joilla edelleen riittää toimintaa, vaikka kyselyiden mukaan yli 80 prosenttia Britannian kansalaisista vastustaa Peräti 80 prosenttia briteistä on ketunmetsä lä siitä äänekkäämmästä päästä. stystä vastaan. Kuvassa osa heistä, epäilemätmetsästystä, rikkaiden veriurheilua. Jopa maaseudulla yli 60 prosenttia kansalaisista vastustaa metsästystä. Labour-puolue lupasi vaaliohjelmissaan laittaa lopun koirien kanssa tapahtuvalle metsästämiselle, mutta puheet eivät ole käyneet vieläkään toteen. Mutta eipä tämä ole ainoa lupaus eläinoikeusriniamalla, jota Labour ei ole toteuttanut. Eläinoikeuksista puhuttiin jo 60-luvulla Britanniaan verrattuna Suomen eläinoikeusliike on aivan lapsenkengissään. Suomessa liike tuli kansan tietouteen vasta 90-luvun puolivälissä, ja aktivistit ovat pääasiassa parinkymmenen ikävuoden molemmilta puolilta. Britanniassa on eläinoikeuksista puhuttu jo 1960-70-lukujen vaihteesta. Esimerkiksi Hunt Saboteurs Association perustettiin jo vuonna 1962 ja Britannian Animal Liberation Frontin nimissä tehtiin eläintenvapauiusiskuja jo 1970-luvun loppupuolella. Tällä hetkellä maasta löytyy kymmenittäin erilaisia eläinoikeus-, eläinsuojeluja vegetaristi ja vegaanijärjestöjä. Aktivistit ovat iältään 11-90-vuotiaita. Kun Suomessa ori tänä syksynä kinasteltu vegaanisen elämäntavan terveellisyydestä pikkulapselle, asian ollessa perin uusi Suomen kartalla, löytyy Briteistä päälle nelikymppisiä ihmisiä, jotka ovat ikänsä olleet vegaaneja (eivät käytä mitään eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita). Suomessa eläinoikeusliikehdintä on laaja-alaisempaa, eli aktivistinuoret touhuavat yleensä myös ihmisoikeusja ympäristöasioiden kimpussa. Britanniassa tämä ei ole yhtä yleistä, mutta toisaalta tämä johtuu siitä, että eläinoikeusrintamalla tapahtuu koko ajan jotain. Consortin beaglekasvattamo saatiin jatkuvan painostuksen (leirejä, mielenosoituksia, vetoomuksien keräämisiä, eläintenvapautuksia) jälkeen suljetuksi viime vuonna, ja nyt on sama jatkuva kampanjointi kohdistettu Hillgroven kissakasvattamoa kohtaan (kasvattaa kissoja eläinkokeisiin). Nälkälakkolainen tekee kuolemaa Eläinoikeusasiat ovat Britanniassa pidemmällä kuin Suomessa vanhoista juuristaan johtuen. Esimerkiksi kosmetiikan, sekä valmiiden tuotteiden, että niiden ainesosien testaaminen kiellettiin juuri, kasvissyönti on yleisempää kuin Suomessa ja katukuvassa turkikset ovat harvinaisia. Labour jakoi yleisesti vaalikampanjassaan ohjelmaa, jonka mukaan mm. kosmetiikan, asevoimien, alkoholija tupakkateollisuuden eläinkokeet sekä LD 50 -silmänärsytyskokeet lopetettaisiin ja perustettaisiin Royal Commission miettimään vaihtoehtoja lääketieteen eläinkokeille. Ainoastaan kosmetiikan osalta lupaus on toteutunut. Tämän takia Barry Home, joka kärsii historian pisintä eläinoikeusaiheesta saatua vankeustuomiota eli 18 vuotta, aloitti nälkälakon lokakuun kuudes päivä. Hän vaatii Labouria perustamaan lupaamansa Royal Commissionin. Barry on lähellä koomaa tällä hetkellä, ja lehden ilmestymisen aikoihin hän saattaa olla jo kuollut, sillä Labour kieltäytyy Barryn vaatimuksesta. Barry on saanut aikaan sen, että eläinoikeusrintama Britanniassa kuohuu, mielenosoituksia ja kampanjointia on päivittäin. Millaista potkua liike saakaan, jos se saa ensimmäisen vapaaehtoisen marttyyrinsa. MIIRA RAUHAMÄKI KIRJOITTAJA O N VAIHTO-OPISKELIJANA BEDFORDISSA, ENGLANNISSA
1 6 9 8 Sarjassamme "nuoret nenäkkäät toimittajat kaivavat maata tulevien työnsaantimahdollisuuksiensa alta" Tyhjän tilan täytteeltä lähti pää pois NUO Radio Jyväskylän päätoimittaja Arvo Vuorela erosi toimestaan marraskuun puolivälissä. Uutta päätoimittajaa ei Radio Jyväskylä pestaa, vaan tehtävät on jaeltu toimitusjohtaja Matti Hirsilälle ja uutistoimittaja Perui Perämäelle. Ex-pääloimittaja Vuorela kommentoi eroaan: "Oman vetäjän saaminen radioasemalle helpotti ratkaisuani." Vuorela viittaa joulukuussa 1997 taloon tulleeseen Hirsilään, joka on Radio Jyväskylän ensimmäinen kokopäiväinen toimitusjohtaja. Eli: radioaseman vetäjä ei olekaan päätoimittaja, vaan toimitusjohtaja. Kun talossa on hallinnollisesta puolesta ja firman markkinoinnista vastaava toimitusjohtaja, ei päätoimittajalle jonka ainakin pitäisi vastata viestimen linjasta ole tarvetta? Vanhaan hyvään aikaan päätoimittajat erosivat tai heidät erotettiin vakavien näkemyserojen vuoksi. Radio Jyväskylän kohdalla tällainen ei olisi mahdollistakaan, koska se edustaa erinomaisen selvästi kaupallisen radion totaalisen näkemyksetöntä mentaliteettia. Omilla www-sivuillaan Radio Jyväskylä toteaa, että "jatkuvasti kehittyvä ohjelmisto on paras kehys tehokkaalle radiomainonnalle" siis ohjelmisto on kehys, mainokset se varsinainen sisältö. Ohjelmia on oltava, jotta saataisiin houkuteltua kuuntelijoita, jotka voidaan sitten myydä niille varsinaisille asiakkaille, mainostajille. Jatkuva kehitys viitannee tutkimuksiin, joilla selvitetään, mitä pop-iskelmiä soittolistalle pitäisi laittaa, jotta ostovoimaisin kansanosa kelpuuttaisi radion äänitapetikseen. Toimitusjohtaja Hirsilä toteaa, että "rehellisesti ja ylpeinä tunnustamme olevamme kaupallinen radio. Haluamme olla viihteellinen informoija ja palvella ihmisten tarvetta, toimia tyhjän tilan täyttäjänä." Jos siis maailmassa on vielä tyhjä lila, se on täytettävä. Mielellään tietysti niin halvalla kuin mahdollista. Kaupallisen radion pyhä tehtävä on tarjota ääniiapettia, etiei "tyhjä" hiljaisuus vain saisi ihmisiä keskustelemaan keskenään tai jopa ajattelemaan. Mutta sallinette pienen filosofisen kysymyksen: voiko tyhjän tilan täyttää ontolla sisällöllä? JUHA M Ä K I N E N Aino-täti raportoi Aino-täti on kiukkuinen. Jyväskylän legendaarinen Lutakon tanssisali aiotaan purkaa, koska rakennus ei mahdu valtuuston vuosi sitten nuijimaan asemakaavaan. Kaavassa tanssisalin kohdalla on parkkipaikka, joka on tarkoitettu uudessa Paviljongissa vierailevalle kongressiväelle. Aino-täti ehdottaa kaavamuutosta ja parkkipaikan siirtämistä nykyisen Paviljongin paikalle, jolta taiteilijat voivat jatkaa rauhaisaa työskentelyään Ullakossa. Ulkoiluttaessaan buudeliaan Aino-täti törmäsi samaan transuun, joka esiintyi Aino-tätinä hakiessaan Jylkkärin päätoimittajan paikkaa. Tällä kertaa transu oli pukeutunut joulupukiksi ja astui juuri ulos paikallisesta pornokaupasta jakamaan lahjoja vastaantulijoille. Huhujen mukaan pukilla on pikkujoululahja myös yliopiston kirjaston pienimunaisille miehille. Aino -iäti kuuli, että nuo kirjaston pienivehkeisei ihmiset ovat ihmetelleet, kun eivät ole olleet palstalla pitkään aikaan. Syy on se, että heidän yrityksensä kompensoida pikku puutteitaan eivät ole vakuuttaneet Aino -tätiä. Ainakaan vielä. Aino-täti on huolissaan siitä, minkälaisen käyttäytymismallin laitosten henkilökunta antaa teineille. Esimerkiksi toissa viikon lauantaina oli erästä karonkkaa juhlitu niin perusteellisesti, että Villa Ranan ruotsinsuomalainen herrahenkilö oli toennut töihin vasta tiistaiaamuna. Äityikö luiden kolotus liiallisen rokkaamisen seurauksena, vai oliko syy joku muu, sitä Aino -tädin informaatiolähde ei tiennyt kertoa. Viime keväänä Jylkkärin nykyinen päätoimittaja julkisti City -lehdessä etsivänsä unelmiensa miestä. Aino -tädin saamien tietojen mukaan haku ei tuottanut tulosta. Nyt blondi päätoimittaja lähtee huulipunansa kanssa testaamaan, josko Helsingin STT:n kautta onnistaisi paremmin. Aino -täti toivottaa onnea malkaan. Aino -täti huokaisi, kun eräs naispuolinen JYY -aktiivi ihmetteli ääneen, kuinka nuori mies, joka oli osallistunut kansainvälisen valiokunnan toimintaan puolen vuoden ajan, ajoi kolme vuotia asioita aktiivisesti hoitaneen naisen ohi eräässä ehdolleasetielussa. Maailma on sellainen, että pienilläkin pärjää, jos sattuu olemaan mies. Aino -tädin mielestä kaikkien äitien tulisi kertoa lämä tyttärilleen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta nämä välttyisivät turhilta pettymyksiltä. Aino -täii on kuullut, että Vihreän liiton nuori kansanedustajaehdokas, jokapaikan höylänä tunnettu hunsvotti, aikoo eduskuntaan laulamalla karaokea. Suosio on ilmeisen taattu. Kun mies lauloi Wankkurissa ties monettako kertaa ainoaa osaamaansa kappaletta, Autiotaloa, vajosi kymmenpäinen naisjoukko hurmioon. Aino -täti kehottaa miestä kokeilemaan, mitä tapahtuu, kun han laulaa saman kappaleen latinaksi. Aino -tädin kuuleman mukaan VaUhKonen ei enää tiedä kenen kanssa hän on sopimattomissa suhteissa. Tämän vuoksi hän ei enää lähde kaljoille muiden kuin kahden luotettavan gorillan seurassa, joista toinen on istuva päätoimittaja ja toinen tuleva päätoimittaja. Sopimattomat ehdotukset ohjautuvat gorilloille, ja VaUhKonen saa istua rauhassa. Aino -tädin joulunviettovinkki: annetaan sen sian elää ja korvataan kinkku kasviksilla. Omppuromppujoulua kaikille! si£ Tulus-kuoro on in Tuluksen hengellinen kuoromusiikki on saavuttanut huippusuosion Jyväskylässä. Kun kuorolla oli syksyllä keikka Jyväskylän vasemmistolaiset perinteet omaavalla A-salilla, oli lila loppuunmyyty. Tulus-kuoro on juuri julkaissut levyn, jonka julkistamisen kolmessa konsertissa vieraili yhteensä 800 ihmistä. Tuluksen suosion salaisuus piillee musiikin monipuolisuudessa. Esiintymislistalta löytyy perinteistä kuoromusiikkia, kansanmusiikkia sekä raskasta rokkia hengellisin sanoin. "Kappaleet ovat meidän näköisiä ja meidän tekemiä. Osa laulujen sanoista perustuu suoraan Raamatun teksteihin, osa taas kertoo erilaisten ihmisten näkemyksistä uskosta ja elämästä.", kertoo kuoronjohtaja Esa Jaakkola. Tuluksella on vankka kokoonpano, johon kuuluu 55 kuorolaista sekä yhtye, jossa on rumpali, basisti, kitaristi, koskettimet sekä jouset. Kun tuluslaiset lähtevät keikalle, voi mukaan sulloutua jopa 70 muusikkoa. Lähes kaikki tuluslaiset ovat opiskelijoita Jyväskylän yliopistosta. Isosta kokoonpanostaan huolimatta kuoro keikkailee säännöllisesti ympäri maata. Suuri osa keikoista on kirkoissa, mutta kuoroon voi törmätä myös ostoskeskuksissa tai yliopiston käytävillä. "Kuorolla on hengellinen tehtävä. Mielestäni musiikin pitää tavoittaa mahdollisimman laaja kuulijakunta, eikä ainoastaan seurakunnissa muutenkin käyvät ihmiset", Jaakkola painottaa. ULLA LIPSANEN UH! kone n Merry Christenseen KAKSI POLIISIA ampunut Steen Christenseen vaikutti Rikosraportin haastattelussa aivan erilaiselta kuin mitä olemme tiedotusvälineistä saaneet lukea. Psykopaatiksi leimattu Christenseen eritteli omaa tilannettaan erittäin selkeästi. REALITY-TV eli ns. todellisuustelevisio tarkoittaa Poliisi-TV:n ja Rikosraportin kaltaisia ohjelmia. Yleensä niissä katsotaan "todellisuutta" poliisin silmin, mutta joskus niihin luodaan joku suuri roistokin kuultavaksi. Viime aikoina rosmot ovat olleet Christenseenin kaltaisia ns. sekakäyttäjiä, joiden ongelma lulee erilaisista huumaavista aineista. MIKSI HUUMEONGELMAA ei ratkaista? Siksi että nykyajan maailmassa mikään taho ei kontrolloi ihmisiä, eli että he ovat hyvin pitkälle vapaita tekemään mitä haluavat. Huumeet leviävät henkilökohtaisten suhteiden kautta eli kyse on ns. verkostomarkkinoinnista. Vasta puuttumalla ihmisten henkilökohtaisiin suhteisiin poliisitoimen avulla voidaan huumeiden leviäminen lopettaa. Tätä monet muuten vapauden puolesta toitottavat konservatiivit haluavat. SIKSI KYSYMYS huumeista on yksi keskeisimpiä kysymyksiä länsimaisesta vapaudesta. Sitä ei siis voida ratkaista edes ns. nollatoleranssilla. mutta siihen voidaan pureutua monella käytännöllisellä toimenpiteellä. Monet niistä eivät rankaise käyttäjää: Steen Christenseenin, Mika Waltarin, Arto Mellerin tai Andy McCoyn kaltaisia ihmisiä, joiden ongelmana on addiktio ja jotka ovat hyvin erilaisia ihmisiä. Osa näistä saattaa ampua poliisia, mutta toiset taas kirjoittavat kirjoja. VEIKKAAN ETTÄ yliopistosta ehkäpä jopa Jyväskylässä erotetaan pian joku huumeiden käytön takia. Se on skandaali, sillä termi "huume" luottaa mystiikkaa eräille aineille, mutta ei kofeiinille, nikotiinille lai alkoholille. Myönnän, etiä ei olisi hyvä ratkaisu panna näitä aineita viinakauppaan myyntiin, mutta ei ole järkevää yrittää ratkaista ongelmaa poliisin avulla: se tuottaa vain kovempia gangstereita ja joidenkin elämäntapojen aivan suhteettoman kontrollin. Voisiko viinakaupparaikaisua edes kokeilla? RIKOSRAPORTTI El kerro kuinka professori kähveltää tutkimusrahoista, sillä siitä ei saa hyvää turvakameran kuvaa. Näin kävi Kuopiossa, mutta Jyväskylässä näin ei voi käydä: läällä rikoksia tekevät määräaikaiset osapäiväiset avoimen yliopiston työntekijät, jotka itse tajuavat irtisanoutua. Miksi professorit tai me lehtorit emme tee rikoksia? Vai palvelevatko yliopistoa täysin rehelliset ihmiset, joiden mielestä tällaisen ajatuksen esittäminenkin on "oman pesän likaamista"? Vai onko tämä yksi niisiä tabuista, joista ei puhuta julkisesti mutta jupistaan käytävillä? Jään odottamaan vihjesoittoanne ja sehän on tuttu... JOUNI V A U H K O N E N
+ AUKEAMAN KUVAT: TOMMI ANTTONEN n HJTCUI NYKYAJAN I H M I S E N VÄITETÄÄN E L Ä V Ä N A R V O T Y H J I Ö S S Ä . I H M I S K Ä S I T Y K S E N S A N O T A A N KAVENTUNEEN Y H T E I S K U N N A N K O R O S T A E S S A Y K S I P U O L I S E S T I TIETOTEKNIIKKAA J A INFORMAATIOTA. S A M O I N P E L A T A A N , ETTÄ I H M I N E N MUUTTUU VAPAASTA S U B J E K T I S T A O B J E K T I K S I , KUN L Ä Ä K E T I E D E PYRKII S E L I T T Ä M Ä Ä N I H M I S E N O L E M U K S E N P E L K Ä S T Ä Ä N G E E N E I N Ä J A A I V O F Y S I O L O G I S I N A M U U T O K S I N A . MUTTA EIVÄT ARVOT, S E N P A R E M M I N KUIN IHANTEET J A A R V O S T U K S E T M I H I N K Ä Ä N KATOA, V A A N E L Ä V Ä T J A K S O T T A I S I N A ILMIÖINÄ Y H T E I S K U N N A L L I S E S S A V U O R O V A I K U T U K S E S S A . Mitä ihmiset tarkoittavat silloin, kun he puhuvat arvojen köyhtymisestä tai arvokeskustelun tarpeellisuudesta? He tuskin tarkoittavat totuutta, kauneutta ja hyvää, jotka filosofi Kari T. Turusen mukaan ovat varsinaisia arvoja, ideaalisia käsitteitä, mutta silti sillä tavalla todellisia, että niitä tavoitellaan. Ihmiset todennäköisesti puhuvat ihanteista ja arvostuksista, jotka ovat varsinaisia arvoja konkreettisempia ilmiöitä, ja myöskin muuttuvia ajan virrassa. Nykyajan ihanteita ovat esimerkiksi tehokkuus, tasa-arvo, suvaitsevaisuus (ainakin jossain määrin), itsemäärääminen (tai ainakin illuusio siitä) ja vapaamielisyys. Sellaiset ihanteet kuin huomaavaisuus, kunnioitus, kohteliaisuus ja väkivallattomuus eivät ikävä kyllä ole aikamme trendejä. Arvostukset ovat edelleen ihanteita konkreettisempia, ja niistä tavoitelluimpia nykyään ovat ainakin raha, julkisuus, ulkonäkö, luonto ja tietotekniikka. Ihanteet ja arvostukset eivät katoa mihinkään, vaan niiden ilmaantuminen todellisuuteen on syklistä, ja on tärkeää ymmärtää se, että ne heijastavat yhteiskunnan yleistä henkistä tilaa, sen ns. ylärakennetta. Rahan valitetaan oleva nykyisen elämänmenon keskeisin arvostus, mutta niinhän se on aina ollut. Money makes the world go round. On jotenkin paradoksaalista, että Jari Sarasvuosta on niin toimittajien kuin kansankin keskuudessa tehty arvotyhjiössä leijuva rahanahne huijari, vaikka hän edustaa nykyajan suomalaiselle yhteiskunnalle aivan tyypillisiä ja tavoiteltavia arvostuksia. Silti hän ei kelpaa aikamme sankariksi. IHMISEN TARINA PÄÄTTYMÄSSÄ? Eräät filosofit näkevät tekniikan ja informaation kasvussa uhan kokonaisvaltaiselle ihmiskäsitykselle. Esimerkiksi filosofi Jyri Puhakainen on puhunut holistisen ihmiskuvan (ihminen ymmärretään kehollisuuden, tajunnallisuuden ja situationaalisuudcn muodostamaksi kokonaisuudeksi) ja vapaan subjektin puolesta. Hän on syyttänyt mm. aivotutkijoita siitä, että nämä pyrkivät selittämään ihmisen toimintaa pelkästään esimerkiksi aivojen välittäjäaineiden kautta. Mutta onko näkemys ihmisestä vapaana, ajatteluaan, moraaliaan ja toimintaansa määräävänä persoonana vain kuvitelma, sillä esimerkiksi ihanteet ja arvostukset pääosin omaksutaan tiedostamattomasti sosiaalisen paineen pakottamina. Onko renessanssin humanismin myötä alkanut Ihmisen tarina eräänlaisena pyhänä olentona vihdoin päättymässä, nyt postmodernina aikana? Ihmiskunta on nyt tarpeeksi uskalias ja ennenkaikkea kykenevä pilkkomaan ihmisen pyhän ja koskemattoman olemuksen soluiksi, molekyyleiksi, geeneiksi ja välittäjäaineiksi. Tämän ei kuitenkaan tarvitse merkitä kokonaisvaltaisen ihmiskäsityksen syrjäyttämistä, vaan entistä kokonaisvaltaisempaa käsitystä ihmisestä. On tietysti vaarana, että lääketiede keskittyy enemmän geeneihin kuin itse ihmiseen, ja siksi jatkuva keskustelu ja kriittisyys on enemmän kuin tarpeellista. Kyynisesti ajatellen Puhakaisen huolestuneisuus voi myös olla osoituksena siitä raadollisesta kilpailusta, jota käydään eri tieteiden välillä taisteltaessa rahoituksista. Ehkä hän viime kädessä käy taistelua aivan oikeutukseKfifiSu ja aiheellisesti oman tieteellisen auktoriteetin ja ylipäänsä filosofien tarpeellisuuden puolesta yhteiskunnassamme. Ja samslla tietysti tiettyjen ihanteiden ja arvostuksien puolesta. ARVOSTUKSIEN RISTIRIIDAT Uusien ihanteiden ia arvostuksien syntyminen aiheuttaa helposti erimielisyyksiä. Radikaalit ympffisiöja eläinsuojeluliikkeet ovat kiirnostava esimerkki vanhojen ja uusien alustusten rankoistakin kohtaamisista, nicdotusvälineiden retoriikka samastaa ÖÖÖ8» edustajat terroristeihin, joka käsitteenä ja moraaliselta sisälioliaän kuitenkin viittaa aivan toisenlaiseen toimintaan. EläinaktivMicn lehdistössä saamaa yksipuolista, lähes vainoharhaisen voimakasta reagointia voi jossain määrin pitää heidän ihmisarvoaan loukkaavana, ja sen voidaan katsoa olevan ristiriidassa ihiusen perusominaisuuksiin kuuluvalle vapaalle ja itsenäiselle jhinteiden ja arvostuksien muodostamisen periaatteelle. Se kerto-' myös paljon yhteiskunnan jäykkyydestä ja kyvyttömyydestä ottaa vastaan uusia ideaalisia virtauksia, sillä yksittäisissä turkistarhaiskuissa on enemmän kyse moraalisten kysymysten herlltämisestä kuin yksittäisten eläinten pelastamisesta. IHMISEKSI KASVAMINEN Pelkästään tietoon perustuvan koulutuksen väitetään tekevän meistä kyllä osaajia, mutta sivistymättömiä. Onko sivistys itseisarvo? Kyllä, ainakin siinä mielessä, että määritelmän mukaan sivistys on ihmiseksi kasvamisen, ihmiseksi tulemisen edellytys. Se on yksilöllisen tietoisuuden tiedostavuuden heräämistä koko inhimillisessä laajuudessaan. Lisäksi sivistyksellä on vielä toinen tärkeä funktio; se merkitsee yksilön asettautumista maailmaan toisten ihmisten kanssa. Kun sivistys on yksilön asettautumista sosiaaliseen todellisuuteen, sen tulisi johdonmukaisesti merkitä sellaisten ihanteiden ja arvostuksien valitsemista ja opettamista, jotka auttavat yksilöä tässä prosessissa kuten, kunnioitusta, ystävällisyyttä, kohteliaisuutta ja mikä tärkeintä väkivallattomuutta. Sivistys on siinä mielessä hankala henkinen tapahtuma, että siinä tasapainoillaan yksityisyyden ja yhteisöllisyyden välimaastossa. Hyvinvoivissa länsimaissa yksilön asema on narsistisesti korostunut. Narsistiselle elämäntavalle ovat kuitenkin viime vuosina vaihtoehdoiksi nousseet erilaiset yhteisölliset hankkeet, joista yhtenä esimerkkinä ovat ekokylät. Ne yrittävät luoda vaihtoehdon ihmisen uudenlaiselle sosiaaliselle olemiselle ja synnyttää sopusointuisen suhteen ihmisen ja luonnon välille. Ihanteet ja arvostukset elävät meissä. Herättäkäämme ne paremmat? ANTTI KAIJALAINEN Johdatus rakkauteen Ja vaikka minulla olisi pro/etoimisen lahja ja minä tietäisin hailiin salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää. mutta minulla ci olisi rakkautta, en minä mitään olisi. 1 Kor. 13:2 Minä etsin Sinua pitkään ja maa oli autio ja tyhjä. Nyt Sinä olet luonani, mutta minä etsin yhä. En osaa olla etsimättä, sellainen on luontoni. O n k o se ihmisen luonto? Mitä minä sitten etsin? Sinua, Sinua minä etsin. Kun olet poissa etsin Sinua, ja kun olet luonani, yhä etsin Sinua. Kun olet luonani minun on hyvä, mutta kuinka voin olla varma, että myös Sinun on hyvä, että olen sinulle mieluinen? Kaikenlaiset ajatukset saavat minusta vallan, enkä enää tiedä, ja alan taas etsiä. Etsin merkkejä, tulkitsen kaikkea toivoen oppivani ymmärtämään Sinua. Minä niin haluaisin luopua kaikesta tästä, joka on omaa tahtoani. Hylätä haluni minä haluan, mutta mitä minusta sitten jää jäljelle. Mitä minä olen ilman tahtoani, halujani? Enkö minä silloin huku, kadota itseäni. Sinuun? Voi, se on niin paljon, enkä voi sitä järjelläni ymmärtää, vaikka sydämeni puhuu minulle verenpunaisia sanoja, vaativia kuten veri on, ja elämä. Mikä minussa näin sykkii? Sitten Sinä olet poissa, ja minä yksin. Yksinäisyys on valtakunta, jota voi oppia hallitsemaan. Vaan katkeraa on sen valta ja yhteyttä vailla. Minä haluan luopua vallastani. Mutta vain Sinulle saatan sen antaa. Missä Sinä olet? Minä alan taas etsiä. Miten voin Sinut löytää? Ja jos löydänkin, miten voin tietää, että se todella olet Sinä. Keneltä voin sitä kysyä? Kenen puoleen enää kääntyä? Eikö minun ole parempi kulkea autiomaahan, etsiä sieltä, missä on vain ei-mitään. Miten voin muuten välttää väärän, kuinka koskaan tietää kosketanko todella Sinua, vaiko vain mielikuvaani. Mikä minussa näin sykkii? Herkeä, herkeä jo. Luovu etsimästä. Tartu käteen, jonka sinulle ojennan. Pidä siitä kiinni. Tunnetko kuinka sinussa sykkii? Se on minun käteni joka saa sydämesi soimaan sykkivin sävelin. Se on rakkaus. Luota. Luota. Kolmesti luota, älä enää etsi, vaan löydä. Usko, sinä olet kaunis, kauniiksi on sinul luotu, kulje huoletta, rakkaus kyllä etsii sinut. Se löytää sinut autiomaasta, se löytää sinut missä ikinä kuljetkin, se löytää sinut viimeisimmöstäkin piilostasi lymyämästä. Alä mitään odota, älä pyydä, kulje huoletta, ja löydät rakkauden, kompastut siihen, törmäät siihen päätä pahkaa, ja se sytyttää silmiisi liekin. Kaikki on sinulle jo annettu. Mutta kuinka minä voin kestää rakkauden, jos en voi tietää kestääkö rakkaus, jos en voi olla varma? Vaiti! Jos tahdot hallita rakkautta, rakkauden hylkäät. Jos etsit omaasi, saatat löytää mitä etsit, mutta rakkautta et. Rakkaus on sinussa, mutta se ei ole sinun. Rakkaus on sinussa, jotta sen löytäisit. Rakkaus on sinussa, annettavaksi annettu. Eikä rakkaus sinusta koskaan ehdy, se on sinussa silloinkin, kun et uskoja olet heikko. Se on sinussa silloinkin, kun luovut toivosta ja epätoivo sinut valtaa. Rakkaus on sinussa silloinkin, kun sokeudessasi murhaat toisen ihmisen. Epätoivossasi et sitä huomannut, heikossa uskossaan eivät toiset sitä huomanneet, vaikka se silmissäsi puhui, sanoi: "Ottakaa minulta tämä ase, ottakaa, en sitä halua!" Luovu siis etsimästä, sinussa on rakkaus. O L L I SOINI
L O U A S J 1 1 1 6 Ma 14.12. Paprikaperunat Tortelloni ricotta, jauheliha-herkkusienikastike Paistettu lohi, aura-purjokastike Ti 15.12. Porkkanasosekeitto Makkaralasagne Kanaa currykastikkeessa Ke 16.12. Aurajuustokiusaus Veracruzinpata Sitruunasei To 17.12. Kasvispihvit Broilerinpasta-paistos Lihamureke, sipulipastike Pe 18.12. Kasvisgratiini Nakkipannu Spagetti, tonnikalakastike Ruokala Ilokivi on avoinna vielä maanantaina 21.12. ja tiistaina 22.12. yllätysruokalistalla. Ensi vuoden puolella avaamme ovemme loppiaisen jälkeen torstaina 7. tammikuuta. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA perskule! Vuosi kulua hupsahti, mutta onneksi kohta on uusi, uusine kujeineen niiden ajankohdat ovat: i l m e s t y y : d e a d l i n e nro l 2 1 . 1 . 14.1. nro 2 4.2. 2 8 . 1 . nro 3 18.2. 1 1.2. nro 4 4.3. 25.2. nro 5 18.3. 1 1.3. nro 6 1.4. 25.3. nro 7 22.4. 15.4. nro 8 13.5. 6.5. nro 9 2.9. 26.8. nro 10 16.9. 9.9. nro l l 30.9. 23.9. nro 12 14.10. 7. lO. nro 13 28.1 O. 21.10. nro 14 11.11. 4.1 1. nro 15 25.1 1 . 18.1 1. nro 16 9.12. 2.12. jyväskylän paras lehti lue! Uml m m a* lulotUlU ntlCK. |0tu muniini HtfflnOii» d ) K i n kitotf I M I mtöi BfWU m«wtu" ptmin jyikuii loftoou u u » ««Mut» *rv» m m ii nam o u « i m umu roomi Toivotamme Sinulle Rauhallista Joulua ja Onnellista alkavaa Vuotta Sonaatin henkilöstö Virkistäviä ruoka-ja kahvihetkiä opiskelun lomassa tarjoavat: Kahvilat Liikunta Keskussairaalanne 4, L-rak. puh. 603 902 Päärakennus Seminaarinkatu 15, C-rak. puh. 603 901 Cafe Libri Seminaarinkatu 15, B-rak. , puh. 603 903 Kvarkki Survontie 9, YK-rak. puh. 603 887 Musica Seminaarinkatu 15, M-rak puh. 603 904 Novelli, kaupungin kirjasto Vapaudenkatu 39-41 puh. 624 438 Vuodenvaihteen aukioloajoista saat tarkempaa tietoa ravintoloista ja kahviloista ja sekä toimipisteiden internetsivuilta Ravintolat Lozzi Keskussairaalantie 4, P-rak. puh. 603 910 www.sonaatti.fi/lozzi lozzi@sonaatti.fi Wilhelmiina Ahlmanmkatu, 2 MAA-rak. puh. 603 911 www.sonaatti.fi/wilhelmiina wilhelmiina@sonaatti.fi yiistö Survontie 9, YFL-rak. puh. 603 866 www.sonaatti.fi/ylisto ylisto@sonaatti.fi SONAATTI OY katsomaan Qiselleä torstaina 2 1 . 1 . 1 9 9 9 . Liput on varattu hyviltä paikoilta, permannolta j a ensimmäiseltä parvelta. Matka opiskelijahintaan vain 160 m k sisältäen liput j a e d e s t a k a i s e n matkan Jkl-Hki-Jkl. Varaa paikkasi ajoissa kulttuurisihteeriltä puh. 6 3 3 5 6 tai o s o i t t e e s t a jyy-kulttuurisihteeri@cc.jyu.fi. Mukaan p ä ä s e v ä t 4 8 e n s i m m ä i s e n ä ilmoittautunutta. Järj. kulttuuri valiokunta JYY:N UUDET SÄHKÖPOSTILISTAT Ylioppilaskunta uusii sähkdpostilistöjaan. Uudei listat ovat käytössä marraskuun alusta lahtien. Vanhat ja uudet listat toimivat rinnakkain vuoden loppuun-saakka, mutta ensi vuoden alusta lähtien käytössä ovat ainoastaan uudet listat! jyy-jasenet@majordomo.jyu.fi kopo-lista@majordomo.jyu.fi kulttuuri-Iista@majordomo.jyu.fi kv-lista@majordomo.jyu.fi liikunta-lista@majordomo.jyu.fi sopo-lista@majordomo.jyu.fi ymparisto-lista@majordomo.jyu.fi Liityt haluamallesi listalle lähettämällä viestin osoitteeseen majordomo@jyu.fi ja viestiksi ainoastaan esim. subscribe kulttuuri-lista. Poistut haluamaltasi listalta lähettämällä viestin osoitteeseen majordomo@jyu.fi ja viestiksi esim. unsubscribe kulttuuri-lista. To 1 . 1 2 . P E L L E _ M I L J O O N A / F O L K E R S liput 30/35 To 1 7 . 1 2 . D I S K O S _ P I K K U J O U L U T & P U O L I K U U U U D E N V U O D E N G R A N D O P E N Pe 1 . 1 . R O C K A B I L L Y . M I S S I O N R O L L O V E R S _ L O W ^ D O W N D U D E S _ J E S T E R S Lämppäritunti eli keikkailtuina klo 21-22.0,4 kekki 10,3 1 . 1 2 . UUDENj VUODEN RÄISKEET klo 24. UUDEN VUODEN MALJA SOHWIN PIIKKIIN Vapaa pääsy
16«98T. i: Tommi Anttonen Nainen kerää kaunottarena katseet tai hoitaa arkisesti kotia, miehinen mies tekee yhä perheen autokaupat. Seksistä vain vihjaillaan. Tällä kuvalla ei televisiossa myytäisi ainakaan jäätelöä, huulipunaa, kallista ja pahaa alkoholijuomaa, kallista ja rumaa autoa... mutta entä moottorisahoja? Televisiomainonnan sukupuoliroolit enimmäkseen perinteisiä Televisiomainosten esilletuomat naisten ja miesten mallit herättävät herkästi keskustelua. Nelisen vuotta sitten suurta kohua aiheutti "Panu-tyttö"-mainos, jonka televisioversion Markkinatuomioistuin katsoi halventavan naista. Panu-tytön tapauksesta kirjoitettiin kiihkeästi, lehtijuttuja syntyi yli 100 000 palstamillimetrin verran, muun muassa kymmenen pääkirjoitusta ja lukuisia kolumneja. Mitä mieltä nyt ollaan televisiomainoksista löydettävistä "ihanneihmisen" malleista? Oman mielipiteensä asiasta kertovat tavalliset kansalaiset, mainonnan suunnittelija sekä tv-kriitikko. Jyväskylän keskikaupungilta tavoitetun Lauran (20) mielestä mainosten perusnaistyypit on helppo löytää. "Mun mielestä nykymainosten naiset on pääasiassa joko liikenaisia, kotiäitejä tai sitten ihan vaan blondeja. Miehet on aina jotain pomoja tai vastaavia. Jännä piirre on se, että aiemmin meille naisille suunnatussa mainoksessa esiintyi nainen, nyt ehkä yhä useammin meihin yrittää vedota komea mies." Mainosten esille tuomasta ideaaliperheen mallista Lauralla on selvä käsitys. "Kait se mainonta on aina antanut saman ihanneperheen mallin. Äiti, isä, kaksi lasta, unelmatalo ja koira, siinä se." Myös 25-vuotias Jari pitää mainontaa perinteisiin tukeutuvana. "Onhan ne sukupuoliroolit aika perinteisiä. Autoja mainostettaessa ratin takaa löytyy mies ja nainen on mukana oikeastaan pelkkänä koristuksena. Ei se tosin minua haittaa. Automainoksissa kertova ääni on aina miehen, matala ja vakuuttava. Pesuainemainoksissa vuorostaan on poikkeuksetta esittelijänä ahkera perheenäiti." "Arvelisin kuitenkin naisten roolin muuttuneen hiukan vapaammaksi ja rohkeammaksi. Toisaalta miesten tyyli on pehmentynyt. Vaippamainoksiinkin on jo saatu miehiä mukaan", Jari toteaa. Ikuinen perheenäitiys ärsyttää Olisikohan mahdollista, että mainosten naisja miestyypit virittäisivät pariskuntien keskuudessa eripuraista sanailua? Ainakaan Katrin (38) ja Jorman (43) kotona näin ei ole. "Ei meillä oikeastaan ole eriäviä mielipiteitä tästä asiasta. Meidän molempien mielestä perinteiset roolimallit tekevät mainoksesta vanhanaikaisen ja siten vastenmielisen. Etenkin se Saarioisten käyttämä 'perinteinen perheenäiti'-teema ärsyttää." 60-vuotiaan Manun mielestä mainosten naisesta löytyy lähes poikkeuksetta seksiä. Perheitä hän ei ole mainoksista huomannut, mutta arvelee niitä mahdollisesti löytyvän pankkien mainoksista. Vuotta vanhempi Ritva kertoo puolestaan naisten roolien olevan enemmän näkyvillä. "Naiset ahkeroivat perheenemäntinä ja ovat yleensä nuoria. Miehistä löytyy paljon sitä kovaa macho-tyyppiä. Mitään erityisiä miesrooleja tai vakiammatteja ei tule nyt mieleen." "Mainonta on kyllä jotenkin muuttunut. Ennen kaikki oli silotellumpaa ja epätodellista, nyt ollaan ehkä lähempänä totuutta. Kuitenkaan en pidä mainosten yleistä tasoa mitenkään kummoisena", Ritva miettii. Mainonta yhteiskunnan todellisuutta heijastamassa Mainostoimistoyrittäjä Jukka Väisänen tyrmää ajatuksen, että mainonta tieten tahtoen loisi rooleja. "Romukoppaan joutaa ajatus, että mainonta loisi rooleja. Sitä se ei tee, vaan pyrkii mahdollisuuksien rajoissa heijastamaan yhteiskunnallista todellisuutta. Televisiossa käytettävissä on tosin vain vähän aikaa. Muutamassa sekunnissa on kerrottava paljon, joten yleistyksiä on pakko tehdä." "Näkemykset miehestä ja naisesta seuraavat tietenkin aikaansa. Ennen mainosten nainen nähtiin kotona pyykkiä pesemässä tai ruokaa laittamassa, nyt rooleja voidaan tahallaan rikkoa eli miehelle voidaan laittaa vaikka hame päälle. Lisää rohkeutta ja ennakkoluulottomia ideoita ala kuitenkin selvästi kaipaa." "Mielestäni mitään tiettyä mainonnan 'ihanneperhettä' ei ole, vaan eri perhevariaatioita kokeillaan ja imitoidaan näin todellisuutta. Nykyään 40% kaikista talouksista on yhden hengen talouksia, ja vanhusten määrä kasvaa. Tämäkin kehitys on otettava mainonnassa huomioon", Väisänen sanoo. Rooliajattelultaan kyseenalaisten mainosten ja yleensäkin mainonnan ruotimista Väisänen pitää hyödyllisenä. "Hyvän maun rajojen piirtäminen on tarpeen, mutta aina ei tulkintaa pitäisi tehdä kaikista yksinkertaisimman katsojan tai kuulijan näkökulmasta. Usein tuntuu myös siltä, että jokaikinen ihminen pitää itseään asiantuntijana kahden asian suhteen, tekemänsä työn ja mainonnan." Keskivertoihmiset ovat poissa Tv-kriitikko Marko Ahonen painottaa, ettei suhtaudu mainoksiin tavallisen televisionkatsojan tavoin, vaan äärimmäisen varauksellisesti. Hänen mukaansa tavallisia taneleita tai tiinoja mainoksista ei juuri löydä. "Televisiosta puuttuu niin miehistä kuin naisistakin tyyppi, joka käy normaalissa palkkatyössä, on tavallisen näköinen, asuu tavallisessa kodissa tavallisen perheen kera ja käyttää rahaa kuluttamiseen ihan normaaliin tapaan. Mainosten 'tavallinen ihminen' on sama tyyppi kuin tv-sarjan tai elokuvan normaali ihminen, mikä ei ole kovin lähellä oikeaa keskivertoihmistä. Tai on sitä hyvin harvoin. Naisissa tuntuu olevan vallalla 'yhden asian nainen', siis tyyppi, jonka suurin ja ilmeisesti ainoa huoli elämässä on se, lähteekö pyykistä tahrat tai pitääkö pikkuhousunsuoja. Mies taas on komea tyhjänpäiväisyys tai idiootti", Ahonen laukoo. Tiettyä tasa-arvoisuutta ja merkkejä naisten rooliasetelman laajenemisesta alkaa kuitenkin nykymainoksista jo löytyä. "Nainenkin on nykyään töissä ja saa haluta seksiä. Mutta ei kai se ole enää nykyään rooliajattelun vastaista, ehkä joskus 1950-luvulla se olisi ollut sitä. Mainokset ovat kyllä aika perinteisiä. Nainen hoitaa kodin ja yhdessä kasvatetaan kakarat. Autot ovat yhä miesten leluja ja pesuaineet naisten. Hyvä suuntaus on se, että nykyään mieskin laittaa ruokaa." "Nykyinen trendi on kuitenkin mitäänsanomattomuus. Ei tehdä sellaista, mikä saattaisi jotakuta ärsyttää", Ahonen kiteyttää. Seksistä vain vihjaillaan Seksiä löytää nykyään lähes mainoksesta kuin mainoksesta, enemmän tai vähemmän näkyvässä muodossa. Pelkkä varovainen vihjailu ei ole ainakaan Ahosen mieleen. "Suorastaan pornahtavia televisiomainoksia saisi olla minusta enemmän. Nykyinen hienovarainen vihjailu on rasittavaa kaksinaismoraMainontaa arvioikoon ken tahtoo Mainonnan oheisviestien tulkintaan ja kommentointiin on meillä kaikilla sama oikeus, vaikka "virallinen pätevyys" siihen puuttuisikin. Jokaisen mielipide on omalla tavallaan oikea, omiin kokemuksiin ja mielikuviin perustuva. Yleistettävissä se ei välttämättä ole. Mainontaa koskevat näkemykset menevät pakostakin ristiin, mutta niin niiden tuleekin mennä, sillä kukapa mainonnan "ainoan ja oikean totuuden" osaisi sanoa. Sitä kun ei ole. Mainonta on aina viljellyt ahkerasti miehen ja naisen rooleja koskevia stereotypioita ja tekee sitä aivan varmasti jatkossakin. Kyseessä on kuitenkin monella tapaa erikoinen ja arvaamaton maailma, joka ei välttämättä peilaa l:l-suhteessa reaalimaailman oloja, vaikka siltä näyttäisikin. Mainonnassa ja muissakin asioita tietoisesti kärjistävissä medioissa kaikenlainen vastakkainasettelu on jyrkempää kuin arkielämässä. Mainosten maailmassa tukeudutaan yhä helposti monia ärsyttävään perinteiseen rooliajatteluun, kun taas todellisuudessa miehen ja naisen osat ovat tasa-arvoistumassa. Sormea siis heristetään herkästi vanhoja arvoja joko tahallaan tai ammattitaidottomuuttaan viljeleville mainosnikkareille, mutta eikö silloin jo unohdeta jotain? Mielestäni tietty tulkintavastuu ja rajanvedon velvollisuus näiden kahden maailman välille on nimittäin jätettävä myös mainonnan kohdeyleisön harteille. Mainostajien niskaan ei aina saisi kumota koko astiallista. M A R K K U M A N N I N E N lismia ja pelkuruutta. Alan huippu on kyllä se terveyssidemainos, jota myytiin seksillä. En muista merkkiä, kun en itse käytä. Se missä komea mies nosti naiselta pudonneen sidepaketin ja hymyili paljon merkitsevästi. Nähtyäni tämän mainoksen tulin siihen tulokseen, että seksillä voi myydä mitä vain. Tai siis ainakin yrittää voi. Vaipat ja seksi on kyllä aika vaikea yhdistelmä. Tosin Suomessa näkee sellaisia mainosvauvoja, että yliherkässä USA:ssa jokin eturyhmä saisi slaagin ja alkaisi huutaa kovaan ääneen 'pedofiili, pedofiili'. Minusta se olisi turhaa, mutta niin varmasti kävisi", Ahonen arvioi. Kaikesta kriittisyydestään huolimatta Ahonen löytää mainoksista jotain hyvääkin. "Parhaat mainokset ovat kuin minielokuvia, mutta niitä näkee aika harvoin." MARKKU M A N N I N E N
KULTTUUN 1 6 9 8 Pilvi Isotalus Ennen kuin luoja loi maailman, hän pistäytyi parilla kaljalla ja kävi kuuntelemassa YUP.tä. Jarkko "sukupolvensa nuori älykkö" Martikainen on kunnostautunut myös tv-dokumentartstina. Viime viikolla nähtiin TVI.n Uudessa Kinossa hänen tekemänsä henkilökuva rock-hahmo Otra Romppaisesta. Minäkin siis istuin Mörssärin pöytään YUP:n Tynkkystä ja Jarkko Martikaista vastapäätä. Herrat Martikainen ja Tynkkynen puhuivat Yhdistyneistä Urbaaneista Puoskareista paljon kumpikin omalla tavallaan: Martikainen jokaista sanaansa tarkkaan harkiten ja Tynkkynen harhaillen, välillä aiheen vierestä jutellen. YUP tunnetaan monisyisestä musiikista ja vaikeatajuisista sanoituksista j o s tunnetaan. Vaikka bändi on jo kymmenen vuoden ajan herättänyt kysymyksiä hankalilla sävellyksillään, ei tavallinen tallaaja ole ehkä kuullutkaan tästä ilmiöstä. Yhtye kokee kuitenkin onnistuneensa. YUP on onnellisessa asemassa moneen muuhun yhtyeeseen verrattuna. "Meillä on vakiintunut kuulijakunta ja siksi paikkamme ei ole kovinkaan tuulinen", pohtii säveltäjä-basisti Tynkkynen. Entisen punk-yleisön sijaan YUP.n keikoilla käy nykyisin hyvin monenlaisia ihmisiä. Kansan mielenkiinto on herännyt, kun puoskarit ovat olleet enemmän esillä muun muassa televisiossa. Etenkin yliopistokaupungeissa YUP:n keikkasuosio on taattu. "Ilmeisesti opiskelijaihmiset haluavat paneutua vaikeampaankin musiikkiin. He eivät aina tee levyostoksiaan vain listasijoituksia tuijottaen", arvelee Tynkkynen. Rajoja rikkovia keikkoja Marraskuun lopulla YUP:n oli määrä lähteä lyhyelle yhteiskiertueelle MilHaastattelunhan voi tehdä missä tahansa, mutta jos YUP-yhtyeen basisti V a l t t e r i T y n k k y n e n saa päättää, niin se tehdään jyväskyläläisravintola Mörssärissä senhän muistaa mainita jokainen siellä yhtyettä haastatellut toimittaja. ja hankalan musiikin kiviriippa joonasateen kanssa. Suunnitelma kuitenkin peruuntui Miljoonasateen osalta viime tipassa sairastapauksen takia. YUP teki suunnitellut kolme keikkaa yksin yhdellä Miljoonasateen hitillä höystettynä. Yhteiskiertuetta yritetään uudestaan huhtikuussa. "Suomessa yhtyeet kiertävät aina samoja paikkoja ja tekevät vain perinteisiä keikkoja. Me halusimme rikkoa näitä rajoja. Yhteiskiertueessa olisi ollut sekin mielenkiintoinen puoli, ettei yleisö olisi tarkkaan tiennyt mistä se maksaa", kertoo laulaja-sanoittaja Martikainen. YUP oli luonnollisesti harmissaan yhteisten keikkojen peruuntumisesta. Martikainen uskoo pettymyksen kuitenkin purkautuneen positiivisena energiana lavalla. "Meidänhän piti oikeastaan soittaa näillä keikoilla kahden yhtyeen edestä. Siitä sai vain uutta pontta, kun täytyi olla vakuuttavampi ja näyttää osaavansa." YUP on kuluneen vuoden aikana tehnyt myös muutaman tanssimusiikkikeikan. Ainoa tällainen suurelle yleisölle suunnattu erikoisuus kuultiin marraskuussa Jyväskylässä. Sen lisäksi YUP on tanssittanut yksityistilaisuuksissa. Mukavista kokemuksista huolimatta yhtyeellä ei ole aikomuksia ryhtyä tanssiorkesteriksi. "Tanssimusiikin soittaminen on siinä mielessä terapeuttista, että siinä voi löytää omaankin ilmaisuunsa jotakin aivan uutta. Varsinkin minulle kokemus oli hyvin mielenkiintoinen, koska en ole koskaan aiemmin soittanut kevyttä musiikkia", pohtii Martikainen. Satumaisia kysymyksiä Ensi kevät on YUP:lle uusien laulujen työstämistä studiokuntoon. Jarkko Martikaisen mukaan sävellettyä materiaalia seuraavalle levylle on jo yli tarpeen. Hän toivoo seuraavan levyn valmistuvan ensi kesän aikana, vaikka sanookin ajankohdan ennustamisen olevan tässä vaiheessaJähes mahdotonta. Lähes vuosi sitten ilmestynyt Outo elämä -levy oli YUP:n kuudes ja helpoin tuotos. Kuudennella levyllään yhtye pyrki tekemään selkeitä lauluja ja pääsemään hankalan musiikin kiviriipasta. Seuraavakin levy jatkaa asenteeltaan Oudon elämän mallia. "Seuraavan levymme linja on edelliseen verrattuna suoraviivaisempi, äänekkäämpi ja rock-orientoituneempi. Olen tietoisesti pyrkinyt uusissa teksteissäni eroon hahmottomuudesta. Nuorempana ajattelin, ettei tekstin tekemiselle tarvita mitään erityistä syytä. Nyt tuntuu tärkeältä, että teksti syntyy jostakin syystä ja että se syy on myös löydettävissä tekstistä." Martikainen kertoo YUP:n mielenkiintoisten ja hankalien tekstien syntyvän itseään ja ympäristöään havainnoimalla. Sanoittajaidoleikseen hän mainitsee Tuomari Nurmion ja Bob Dylanin. Martikaisen lyriikoissa toistuvat selkeästi tietyt aiheet. "Sanoituksista löytyy jumaluuden sekä hyvän ja pahan tematiikkaa. Teksteistä voi havaita sarjakuvallisia ja satumaisia sävyjä. Etsin ihmeitä arkipäivästä", listaa runoilija. "Minä haluan antaa kuuntelijalle nimenomaan ajattelemisen aihetta. Jos taide pystyy herättämään kysymyksiä, se antaa enemmän kuin pelkkä fiktiivinen juttu ilman ydinlausetta." PILVI ISOTALUS
i f > 9 8 KULTTUURI is • ••••• t uuteen e-elämänkerran suomennos on hutiloiden tehty Jori t e * Anderson: Che Suomentanut Leena Nivala. Otava 1998. 600 sivua. Che. Jokainen meistä on nähnyt seri Alberto Kordan alaviistosta ottaman kuvan, sen jossa parrakas baskeripäinen nuori mies katsoo uhmakkaasti eteenpäin. Jokainen on sen nähnyt, vaikka kaikki eivät välttämällä tiedä ketä kuva esittää. Moni osaa ehkä yhdistää kuvan nimeen Che. Che, siinä on sanana jotain samaa uhmaa ja mystisyyttä kuin kuvassa. Kaksi osuvaa luonnehdintaa Chestä, tai oikeammin hänen imagostaan;;"rock-iähti ilman kitaraa" ja "Kristus aseen kanssa". 60-luvun lopulla Chen kuva oli ripustettuna opiskelijakämpän seinälle siinä missä Jinii Hendrix tai Jim "Morrison, ja tänä päivänäkin Che katselee meitä mm. Rage Against The Machinen ja Pelle Miljoonan /levynkansista Toisaalta Che«ä on ikonien ja us4ÄrtolHster(* pyhimyskuvien olemusta. Kun Chen ruun}|s aseteltiin näytteille Vai; legraridessa, paikalliset nunnat kuiskivat hänen muistuttavan Jeesusta. Mutta nämä symbolit ja myytit ovatkin kaikki, mitä meillä on ollut. Ernesto "Che" Guevarasta, ei ollut kirjoitettu yhtään feunnoijista elämänkertaa, mikä sai Jon Lee; Andersonin tarttumaan toimeen vuonna 1992. Anderson on 41-vuotias amerikkalainen journalisti, joka on itsekin elänyt melkoisen seikkailijan elämän. Han on raportoinut maailman sotatantereilta ja kirjoittanut aiemaninkJrjan sissisodankäynnistä. Juu' Ti tätä Guenllas-kirjaa valmistellessaan hän kiinnostut Chestä. Anderson huomasi, että Chen antama esimerkki innosti myös tämän päivän vallankumouksellisia, vaikka aate olisi toinen. Kirjaansa varten Anderson muutti perheineen Kuubaan ja matkusti tekemässä kenttätutkimusta ja haastatteluja Amerikassa ja Euroopassa. Hän myös sai käyttöönsä Chen ennenjulkaisemattomia kirjoituksia. Työ vei viisi vuolta. Hyvä kirja muttei suomeksi Kirja on jaettu kolmeen osioon: ensimmäinen kertoo Ernesto Guevaran lapsuudesta ja nuoruuden vaellusvuosista sekä yhteiskunnallisen tietoisuuden heräämisestä, toinen seuraa Kuuban vallankumoussodan vaiheita ja kolmas sen jälkeisiä vuosia, joina Che pyrki aloittamaan mantereenlaajuisen vallankumoussodan Etelä-Amerikassa. Anderson kirjoittaa pikkutarkkaa mtfträrjfftihevaa tekstiä, jaftirrinaa o # helppo seurata. Häntä on ajanut tarve tehdä "definuiivinen" elämäkerta Chestä (useita muitakin julkaistiin viime vuonna), missä hän on onnistunutkin, mutta se on myös saanut hänet pidättäytymään tekemästä kummoisempia arvioita tai tulkintoja. Mutta sitten pari painavaa valitu sen sanaa, joiden kohteena on kirjat* suomeksi julkaissut Otava. Kaikesta tulee sellainen vaikutelma, että kirjan saattamisessa markkinoille on lullui hirviä kiirus. Suomennokseen on jäänyt lukuisia kömpelyyksiä ja joitain käsittämättömiä sana sanaHaenglanrusta käännettyjä lauseita tyyliin "Astukaa sisään kommunistit" (Enter the Corn: munists) tai "kaksi disperssiä tahtoa laajentumassa yli Amerikan" (two disperse vvills extending themselves through America). Tekstiä on lyhennetty pätkittäin sieltä täällä, yhteensä saloja sivuja. Eikä iise leipätekstin karsiminen vielä haittaisi paljonkaan kirja on sen lalkeenkin hyvin perusteellinen mutta Iisaksi teoksen lopusta on poistettu kokonaisia osioita. Suomenkielinen versio päättyy Chen kuolemaan, mikä on tietysti sinänsä hyvin loogista, kun kyseessä on elämäkerta. Alkuperäisessä versiossa on kuitenkin mukana "kuinkas sitten kävikään"-epilogi, Andersonin selostus käyttämistään lähteistä sekä kirjallisuusluettelo. Kaikki nämä sisältävät hyvin olennaista tietoa, muita Otava on jättänyt ne pois. edes Andersonin omistusta vaimolleen ja edesmenneen äitinsä muistolle ei ole mukana. Mistään lyhennyksistä ei ole suomennoksessa edes.vaiväuduttu huomauttarnaan. Itsekin olisin saattanut jäädä silpomisista autuaan tietämättömäksi. ellen olisi tavannut Andersonia Turun kirjamessuilla lokakuussa. Kun en etsimälläkään löytänyt kirjasta hänen mainitsemaansa epilogia, lainasin englanninkielisen version ja aloin vertailun edellä-; mainituin tulo Polltaisinko sikaarin vai aloittaisinko maailmanvallankumouksen? Sikari vai vallankumous? Josko molemmat? vertoiukijalle keskivertokirja? Kustannustoimittaja Heli Bergius Otavalta kertoo, että lyhennykset tehtiin kuinkas muuten kustan-i nussyistä. Amerikkalainen kustantaf ja antoi luvan tarinan "tiivistämiseen", lyhentämättömänä siitä olisi tullut yli tuhatsivuinen järkäle. Tästä voi jokainen tietenkin laskea, että suomalaisesta versiosta puuttuu yli 400 sivua tekstiä. Bergius arvelee, ettei keskivenolukija jää kaipaamaan kirjan lopusta poistettuja osioita ja että perusteellisempi lukija kaivaisi muutenkin käsiinsä alkuteoksen. Lyhennyksistä kertovan mainin* rtan''puutturainen on: Bergiukseö mukaan työtapaturma. Omistuksen puuttuminen on : toinen työtapani ma; se oli käännöksessä mukana, mutta on pudonnut pois kirjan täit* tovaiheessa. Näinä Bergius lupaa lisättävän kirjan tuleviin painoksiin. Sähköpostitse tavoittamani Anderson sanoi olevansa pettynyt lyhennyksiin (joista ei siis tiennyt mitään). Hänen mukaansa epilogi oft-< ! hyyirtitarpeelUnen osa kujaa. JUHA MÄKI Paras kettu on dyykkarikettu Kotimainen elokuva ei tarvo suossa. Sen todisti jälleen marraskuun lopussa Helsingissä järjestetyt Kettupäivät, tuo nimikummajaisella siunattu kotimaisten uusien lyhytja dokumenttielokuvien katselmus. Tänä vuonna Suomen elokuvakontaktin järjestämään tapahtumaan tarjottiin ennätysmäärä elokuvia. Viiden päivän aikana esitettiin noin 150 työtä, joista lähes puolet dokumentteja. Voittaja löytyi pöntöstä Tämän vuoden kettupalkinnon pokkaaja, Tommi Ketosen ohjaama dokumetti Pöntlömestarin opissa vei voiton monen tunnetumman tekijän nenän edestä. Ja syystä. Pönttömestarin opissa kuvaa kahden roskiksista elanTove Jansson on niin kiva, ettei kuvatekstissäkään viitsi vinoilla. Eikä mahdu. lonsa kaivelevan miehen työpäiviä talvisen Tampereen sisäpihoilla. Vanhempi Osmo näyttää nuoremmalle Karille hyvät mestat ja opettaa konstit kuinka homma parhaiten hoituu. Välillä käydään hakemassa pullo lämmikettä, että fiilis säilyy. Katsoja sukeltaa kameran mukana jätesäkkiin ja huomaa itsekin kauhistelevansa miten todella käyttökelpoista tavaraa sieltä löytyy. Ihan uusia tyynyjä! Elokuvan ehdoton voima on päähenkilöissä, jotka ovat mainioita persoonia ja joiden vakavillekin pohdinnoille annetaan tilaa. Muista hieman pidemmistä lyhytelokuvista maininnan arvoisia ovat Kanerva Cederströmin ja Riikka Tannerin ohjaama Haru sekä Heikki Kujanpään ohjaama Jäänmurtaja. Haru kuvaa Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän yhteiseloa 25 vuoden ajan yhteisellä kalliosaarellaan. Filmi on koostettu Pietilän itse kuvaamasta kaitafilmimateriaalista ja jälki on vaikuttavaa autenttisuuden ja surrealismin seosta. Janssonin villi tanssi mustana siluettina vaaleaa yötaivasta vasten Rinneradion musiikin säestyksellä jää katsojan verkkokalvoille viikoiksi. Jäänmurtaja kuvaa kahta kilpailevaa jääkiekkojoukkuetta, joista kaupunkiin ei mahdu kuin yksi. Arvaamaton tarina keriytyy nuoren pojan näkökulmasta: vanhemmat, joista toinen on jääkiekkovalmentaja ja toinen muhinoinut lopun joukkueen kanssa, ovat erossa, mutta pojan mieli halajaa kummankin perään. Päähenkilöjoukkue saa riveihinsä Tommi Korpelan näyttelemän varsinaisen hurjapään, joka liudentaa jääkiekon ja vapaapainin rajaa tuntuvasti. Elokuvan toiminnallinen aihe on oivaltavasti yhdistetty nuoren pojan vaikeuksiin vanhempiensa välissä. Kolmen minuutin portaat Varsinaisen Kcttukilvan lisäksi kisattiin myös 3-minuuttisten elokuvien sarjassa, jonka aiheena oli tänä vuonna "Portaat". Voittajaksi kuoriutui Laura Neuvosen animaatio Pling. Kilpaa tuomaroivat ohjaaja Saara Saarela sekä jyväskyläläinen pitkän linjan elokuvavaikuttaja Markus Latvala. "Valitseminen oli hankalaa, silla taso oli paras tähänastisista kilpailuista. Konkreettinen aihe sekä kilpailun arvostuksen nousu vaikuttivat varmasti suureen osallistujamäärään", aprikoi Latvala. Kettupäivät ovatkin ammattilaisten ja harrastajien tapahtuma, jonka suurempi yleisö on löytämässä pikkuhiljaa. Omalta osaltaan varsinaisten Kettupäivien pr-työtä tekee yo-talolla järjestettävät Jyväskylän omat Kettupäivät. Kahtena päivänä, 29. ja 30. tammikuuta, esitellään parhaat palat Helsingin Ketun annista. MARI AHOLAINEN
* LUKIJAT Päätoimittajalla pitää olla journalistista näkemystä ja kokemusta 1 6 9 8 Jylkkäri ja Jugoslavian kriisi eli toteava tilannekatsaus Jyväskylän Ylioppilaslehti on suuren opiskelijajoukon riippumaton äänenkannattaja, tai ainakin se on tähän asti sitä ollut. Se on oikea lehti, jolla on tehtävä. Päätoimittajan tärkein työ on tuoda monipuolisesti esille tuota tehtävää, käsitellä opiskelijoiden näkökulmasta heitä koskevia asioita. Päätoimittajalta vaaditaan journalistista näkemystä ja kokemusta, jotta työn pystyy hoitamaan kunnolla. Journalistinen näkemys kehittyy yleensä kokemuksen kautta. Työskentelystä journalistisessa välineessä, yhteisön kanssa. Ylioppilaslehden päätoimittajalla on valtaa ja se tuntuu mukavalta. Mutta hänellä on myös vastuuta, joka täytyy osata kantaa. Yksi tärkeä journalistinen periaate on riippumattomuus erilaisista sidosryhmistä. Kun itse olin päätoimittajana Jyväskylän Ylioppilaslehdessä, huomasin usein kuinka eri ryhmät halusivat vaikuttaa minuun, että lehti olisi käsitellyt heidän haluamiaan asioita. Ylioppilaskunta-aktiivin näkökulma lehteen on herkkä asia. Pikkupolitikointiin hurahtanut opiskelija ei näe asioita enää opiskelijan silmin, vaan ylioppilaskunnan kiemuroiden kautta. Silloin todellisuus hämärtyy. On kiva tehdä ryhmäpäätöksiä ja pelata peliä muiden ryhmien kanssa, mutta usein sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Näin näytti käyneen tämänkertaisessa päätoimittajavalinnassa. Toimittajana ja entisenä Ylioppilaslehden päätoimittajana minun on mahdotonta ymmärtää, miksi kokenut toimittaja, joka tuntee yliopistoyhteisön, Ylioppilaslehden ja ylioppilaskunnan, syrjäytettiin ja ohi meni hakija, jolla ei ole toimittajan kokemusta juuri lainkaan. Juttujen kirjoittaminen ja myyminen lehtiin on eri asia kuin työskentely toimitusyhteisössä. Ylioppilaslehdessä työskentely on vaativampaa kuin esimerkiksi maakuntalehden toimittajana työskentely. Suuressa lehdessä jokainen hoitaa vain oman työnsä. Toimittaja kirjoittaa jutun eikä hänen tarvitse tietää mitä ilmoitusosastolla, taitossa tai valokuvaosastolla tapahtuu. Ylioppilaslehden päätoimittaja joutuu vastaamaan näistä ja kymmenistä muista asioista itsenäisesti. Päätoimittajan pitää tietää mistä hän vastaa. Muuten voi käydä niin, että huomaa yhtäkkiä istuvansa oikeudessa syytettynä vaikkapa herjauksesta. Tällaisia valintoja voivat tehdä vain ammattitaidottomat ihmiset. Jos ylioppilaskunta haluaisi pitää lchteään vakavasti otettavana ja tasokkaana julkaisuna, he ymmärtäisivät valita lehteen toimittajia. On surullista, että JYY ei kestä kritiikkiä, vaan ratkaisee asian tekemällä käsittämättömän poliittisen päätöksen. Kavereita on kiva suosia ja valtaa mukava käyttää, ikävää vain että lehti on joutunut kohtuuttomasti kahden viime vuoden aikana pikkupolitikoinnin kohteeksi. Päätoimittajavalinta näyttää kuitenkin suoralta jatkolta JYYn aiempiin hankkeisiin, joita olivat muun muassa koko lehden lakkauttaminen, päätoimittajan viran lakkauttamishuhut sekä huhut siitä, että taitto myytäisiin jollekin ulkopuoliselle, kuulemma JYYn sisäpiiriin kuuluvalle. Miksi omaa ammattitaitoaan arvostavat toimittajat avustaisivat lehteä, jota edes sen omistajien, opiskelijoiden, puolesta valtaa käyttävät edustajiston jäsenet eivät arvosta? TUIJA T I I T I N E N TOIMITTAJA JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDEN PÄÄTOIMITTAJA VUOSINA 1 9 9 5 9 6 J y l k k ä r i s t ä k ö h i e k k a l a a t i k k o ? Minusta on todella surullista, että Jyväskylän Ylioppilaslehdestä on tullut pikkupoliitikkojen hiekkalaatikko. Vai miten muuten selittyy se, että broilerit valitsivat kaverinsa uudeksi päätoimittajaksi ohi huomattavasti pätevämmän ja koulutetumman hakijan? Jylkkärin kokoisen lehden toimittaminen kolmen hengen voimin on raakaa työtä, jossa tarvitaan pitkää journalistista kokemusta ja vankkaa rutiinia. Pikkubroilerit ovat toistuvasti yrittäneet puuttua Jylkkärin sisältöön siinä kuitenkaan onnistumatta. Eihän kukaan halua itseään arvosteltavan, vaikka se olisikin suuren yleisön etu. Jos JYYn jylläävät voimat saavat nyt tahtonsa läpi, lehti tulee olemaan täynnä kritiikitöntä juttua heidän leikkikenttäpolitikoinnistaan. Se varmasti pönkittää edustajien egoa, mutta jaksaako sitä kukaan lukea? Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Minusta on hyvin pelottavaa, että nyJyväskylän ylioppilaslehden loimiltajakaksikkona eli kaiken muun ohella myös Jari Peltolan tulevina alaisina ja työtovereina siitä huolimatta ja sen vuoksi haluamme todeta, että on todellakin syytä olla harmissaan tapahtumien käänteistä. Tarkoituksemme ci ole ottaa kantaa valinnan lopputulokseen, multa kukaan asianosaisista ei voine väittää, etteikö Jylkkärin päätoimittajavalintaa olisi hoidettu varsin tylyllä tavalla. Prosessissa oli sekä salamyhkäisiä että suorasiaan rumia piineitä. eikö ollutkin? Kaikkien puolesta, meitä ei harmita saatu lopputulos vaan tapa, jolla siihen päädyttiin. Peliä ci edes pelattu kovin taitavasti, kun ylioppilaskuniapiirien ulkopuolisetkin tahot älyävät asiasta älähtää. Hyvää peeärrää se ei ollut, eikä se helpota uuden päätoimittajan työn alkua. Parempikin lähtölaukaus hänelle olisi ollut annettavissa. Olemme vilpittömästi pahoillamme. Jylkkärin ja ylioppilaskunnan uskottavuus on kiistämättä koetuksella, halusimmepa me täällä lehdessä ja he siellä edustajistossa ynnä muissa päätöselimissä sitä tai emme. Kiistaton totuus on tässä: hyvin harvalle jää hyvä mieli valintahässäkästä, jossa tyylikkyys jäi sivuseikaksi, vaikkei se todellisuudessa sitä ole. Toimituskunnan eli myös Jari Peltolan sekä avustajiemme puolesta rohkenisimme sanoa sen mikä on itsestään selvää, mutta kaiken kuohunnan keskellä meinaa unohtua itse kultakin että myös tulevaisuudessa päämäärä on edelleen tehdä niin hyvää ylioppilaslehteä kuin kykymme antavat myöten. Ehkäpä peräti entistä parempaa! Virheistä on syytä oppia, vaan miksi niihin takertuisi loppuiäksi. Oma napa on useimmiten aika lähellä, ja vaikka juuri nyt tunteel roihuavat rajuina, koska hiekkalaatikkoleikkimme ei tällä kertaa toteuttanut kaikkia maailman hienoimpia arvoja, asian vakavuutta on vähän siellä sun täällä liioiteltu kuten Paul McCartneyn kuolemaa aikoinaan: Suuresti. Muun muassa entisen Jugoslatehtävä on salailla asioita ja syyttää mediaa vian alueella ihmiset tappavat toisiaan. Piste. kaikista tekemistään virheistä. Toivotan onnea uudelle päätoimittajalle. Tee palvePETRI HEIKKINEN lus opiskelijoille ja osoita nämä uhkakuvat ^ ^ ^ — » . TOIMITTAJA vääriksi. Älä ala kenenkään juoksupojaksi! JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI kyisistä edustajiston jäsenistä saattaa tulla valtakunnan tason vaikuttajia. Heistä kasvaa juuri niitä poliitikoita, joiden elämänMARIKA HARJUMAA TOIMITTAJA, JYLKKÄRIN LUKIJA JUHA MÄKINEN SIVIILIPALVELUSMIES JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Vanha lähtee tukka hulmuten Tätä kirjoittaessa viime hetken hallitusneuvottelut ovat käynnissä ja ryhmät sopivat viime hetken hallitusnimiä ja vastuualuejakoja. Uusi ylioppilaskunnan hallitus aloittaa työnsä heti. Nyt onkin aika vanhan hallituksen katsella taaksepäin ja peiliin. On aika miettiä, mitä tuli tehtyä, mitä olisi halunnut tehdä ja tuliko tehtyä oikeita asioita. Vuoden 1998 hallitus on kokoontunut lukukausien aikana keskimäärin kerran viikossa eli 44 kertaa. Päätöspykäliä on kertynyt yli 700. Hallituksen puheenjohtajana olen saanut iloiten seurata hallituksen aktiivisia työskentelyä koko vuoden. Surkuhupaisinia koko ylioppilaskuntatyöskentelyssä on se, että työ ei näy. Koska se ei näy, myös äänestäminen ja ylioppilaskuntatoimintaan osallistuminen vähenee koko ajan. Kyse ei ole mielestäni siitä, että nykyiset opiskelijat olisivat jotenkin laiskempia tai pullamössöllä kasvatettuja. Rajoitettu opintotukiaika (55 kk) ja kaikenlaiset aktiviteetit ovat lisääntyneet niin paljon, että ylioppilaskuntatyöstä ei juuri hohtoa löydä. Tärkeämpää on valmistua ja päästä omaan pikku koloonsa tässä yhteiskunnassa. Opiskelijoiden edunvalvonta on myös ainaista taistelua tuulimyllyjä vastaan ja taistelun tuoksinassa kirkasotsaisimmasta idealistista voi tulla ryppyotsainen kyynikko. Suurimpia aikaansaannoksia, mitä hallitus pääsi tekemään tai missä se oli mukana vuoden aikana, oli ostotarjouksen tekeminen seurakunnalle Kauppakatu ll:n kiinteistöstä. Kyseinen kiinteistö olisi helpottanut merkittävästi opiskelijaasuntopulaa ja helpottanee myös ollessaan KOAS:in hallussa. Kortepohjan ylioppilaskylästä kannattaa olla ylpeä, mutta silti ylioppilaskunnan tulisi jossain vaiheessa rakentaa Ylioppilastalo loppuun ja lisää opiskelija-asuntoja. Toinen vähemmän tiedossa ollut asia oli vuokratakausrahaston perustaminen. Vuokratakausrahastosta voi JYYn jäsen saada ylioppilaskunnan välittämään vapaiden markkinoiden asuntoon JYYn nimitakauksen takuu vuokralle. Avustuksia hallitus käsitteli vuoden aikana lähes 40 kertaa. Yleisavustukset jaettiin keväällä ja projektiavustuksia kerran kuussa. Päällimmäisenä jäi mieleen joko haettavien summien yllättävä suuruus tai pienuus. Rehellisesti voi sanoa, että jaettavaa olisi ollut enemmänkin, mutia hakemuksia tuli yllättävän vähän. Ylioppilaskunnalla on suuri haaste saada yksittäisiä jäseniä koskevia palveluja yhä paremmin toimiviksi. Tiedotuksen parantaminen on ainainen haaste, mutta ei ihmisten päähän voi väkisin kaataa tietoa. Vaikuttaa myös siltä, että opiskelijat ovat aika tyytyväisiä oloihinsa. Vasta hädän tullen otetaan yhteyttä mahdollisiin auttajatahoihin tai selvitetään itse asioita. Viime syksynä järjestetyt protestikarnevaalit keräsivät suuren joukon jyyläisiä protestoimaan opintooikeuden rajaamista, tulostusmaksuja ja ennen kaikkea akateemisen vapauden tappamista vastaan. Todellisesta demokratiasta ja koko yliopistoyhteisön osallistumisesta päätöksentekoon ja asioiden valmisteluun on mielestäni turha puhua. Jupina jatkuu kampusalueen kahviloissa, mutta missä on kapina? Yliopisto on puudeloinut ylioppilaskunnan sylikoirakseen, jonka kanssa on kiva jutella kaikkea opiskelijoiden asioista. Ylioppilaskunnan niskoille on myös mukavaa yliopiston yrittää sälyttää kaikenlaisia sille kuuluvaa tehtävää. Olisiko aika lopettaa puudelina olo ja olla vaihteeksi ilkeä sekä pureva dobermanni? Tosin puudeleita ovat monet ainejärjestötkin laitoksensa suhteen, ei se ole ylioppilaskunnan etuoikeus. Toki yliopiston kanssa on päästy tekemään myös hyvää yhteistyötä. Yliopiston avulla saatiin palkattua ylioppilaskuntaan puolipäiväinen kv-sihteeri, joka työskentelee osan ajasta yliopistolla. Yhteisissä tapaamisissa on myös saatu tuotua epäkohtia esille kiitettävästi ja niihin on tartuttukin ripeästi. Koko vuosi ei olisi onnistunut ilman loistavia hallituskumppaneita, joille kuuluu kiitokset ja halaukset. Edustajistolle kiitokset kiltteydestä hallitusta kohtaan. Rattaiden pyörittämisestä kiitokset myös kaikille ylioppilaskunnan työntekijöille. Erityiskiitokset kuuluvat vastaavalle kolmikolle Kasperille, Maijalle ja Oskulle. Ja jottei totuus unohtuisi: keskustoimiston toimistosihteeri Mirja Ritvoselle yli 30-vuotisen hymyilevän lyötaipaleen johdosta iso halaus koko hallitukselta. PETRI VÄHÄKANGAS HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA 1 9 9 8 VAPEAN@CC.JYU.FI
+ Joulupukki ja 40 tonttua Olipa kerran ylioppilaskunnan edustajisto, johon kuului 40 vaaleilla valittua tonttua seka joulupukki, joki fohtj edustajistoa. Tontut valittiin vuodeksi kerrallaan tekemään päätöksiä ylioppilaskunnassa. Päätöksenteko oli tontuista kivaa, ja he tekivät vuoden aikana yhteensä tuhat pöytäkirjaan kirjattua päätöstä, Keväällä tontut päättivät ratkaista ylioppilaskunnan tilakysymyksen. Korvatunturi oli käynyt ahtaaksi, koska siellä työskentelevien tonttujen määrä kasvoi vuosi vuodelta. Vaikka tiloja laajennettiin, eivät yötä päivää uurastavat tontut mahtuneet nurkkiin. Tilakysymys vietiin edustajiston päätettäväksi. Tontut olivat saaneet esityslistan määräaikaan mennessä, mutta opiskelukiireiden vuoksi he eivät ehtineet tutustua liitteisiin. Kokouksessa oli paikalla vain 28 tonttua, joista kaksi oli lukenut liitteet yhden kerran läpi. Kokouksen alussa kuului vaimea kuorsaus vasemmiston rivissä, koska ryhmän johtajatonttu nukkui. Gronionilainen nykäisi kuorsaajan hereille, joulupukki avasi keskustelun tilakysymyksestä: "Ehdotan, että ylioppilaskunta tonttuineen siirretään Korvatunturilta Venäjälle, koska siellä on enemmän tilaa", ehdotti demaritonttu. Joulupukki napautti kahdessa sekunnissa nuijan pöytään, jonka jälkeen pöytäkirjaan kirjattiin tonttujen toimintojen siirtäminen Venäjälle. Todellisen pykälän käsittelyn aikana myös PörssjmSrDi.tmpin ryhmittymästä kuului kuorus, kunnes yksi aktiivitonttu havahtui, käveli mikrofonin ääreen ja esitti: • "Ehdotamme edustajistolle, että tomtnx-n ^Pitäisi saada ilmainen ateria jokaisesta läpi istui usta edustajiston kokouksesta". Keskustatonttif kannatti ehdotusta ja päätös nuijittiin yksimieleisesn pöytään. Tontut siirtyivät Sohville juomaan päätöskaljat. Syksyllä yksi ylioppilaskunnan sihteereistä sai uuden työpaikan ja tontut joutuivat pähkäilemään, mistä saada uusi sihteeri entisen tilalle. Kuukautta ennen kokousta tontut aloittivat supinat. "Meidän naapuri olisi hyvä sihteeri, se on mukava mies, kerran turistiin Diskoksen pelissä", ehdotti poikkitieteilijätonttu. "joo niin onton mukava, juteltiin samassa pelissä", vakuutti keskustatonttu. "Nyt pitää saada vielä oikeistoryhmiuymät naapurin taakse, pikkuryhmillä ei ole väliä",. innostui poikkitictcilijä. "Minä tarjoan niille huomenna oluet", vastasi keskustalainen, "Oikeastaan tämä on selvä peli", hekumoi poikkitieteilijä, Sihteerin paikan hakuajan päätyttyä ylioppilaskuntaan oli tullut sata hakemusta. Hakijoiden joukosta Diskosta kannattavaa naapuria esitettiin 40 tontun voimin yksimielisesti sihteeriksi. Kokouksen jälkeen pukki ja tontut menivät konsensuskaljalle. s Joulun alla kokoontui Helsingissä Suomen ylioppilaskuntien tonttuliitto tekemään päätöksiä yhdessä. Jokaisesta ylioppilaskunnasta valittiin edustajat mukaan päättämään. : Tontut kokoontuivat edustajiston kokoukseen valiisemaan lähtijöitä. Kaikki 40 tonttua oli pirteänä paikalla, sillä jokainen tahtoi mukaan tekemään suurempia päätöksiä kuin paikalliset päätökset olivat. Joulupukki avasi keskustelun asiasta, jokaisella ryhmittymällä oli valmiina esityslista, jossa oli kymmenen kokoukseen lähtijän nimet. Kokouksessa alkoi neuvottelut ryhmittymien yhteisen listan löytämiseksi. Neuvottelut kestivät kolme tuntia, jonka jälkeen oli valmiina kaksi nimilistaa. Lähtijöiden valinnasta järjestettiin suljettu lippuäänestys Äänestyksen jälkeen äänestettiin tonttuliuon varajäsenten paikoista. Varajäsenäänestyksessä keskustan ehdokas tipahti listalla, jonka jälkeen käytiin penaatfeptlmFTt krskimeiii «itts: miksi vhrlen hallituksessa istuvan ryhmän ehdokas oli jätetty huomioimatta. Keskustelun jälkeen päätettiin äänestää siiiä, halutaanko keskustan ehdokasta liittokokouksen varajäsenäänestykseen. Kokous jatkui kuusi tuntia, jonka jälkeen tontut lähtivät Soluville. Vuoden viimeisen kokouksen jälkeen joulupukki jti tontut iloitsivat jokaisesta vuoden aikana tehdystä päätöksestä. Joulun lumihiutaleet toivat sovitun hiljaisuuden luvattuun maahan joulurauhan. Sen pituinen se. U L L A LIPSANEN Järjestöt AKATEEMINEN SIPERIA SEURA (ASS) Toiminta on lähtenyt voimakkaasti käyntiin ja kohta tavoitteet saavutetaan. Jäsenmäärän huomattavaa kasvua ei voi estää. Pikkujoulut Rentukassa 12.12. kello 20. Siperia Suomelle! CoMix CoMixin tiedottaja Ella toivottaa kaikille oikein mukavaa joulun odotusta ja haluaa muistuttaa alkukevään tärkeistä tapahtumista! Yhteisöviestinnän tutkimuksen päivät pid e t ä ä n 8.-9.1.1999 Ml— t A L . . Helsingissä. C O J V I I X Paikalla kaik^ ^ ' * w m ki alan gurut eli mm. kaikki coMixlaiset, Lisätietoja: www.valt.helsmki.ri/comm/ytp. Kevään eka hallituksen kokous pidetään Tourulassa 14.1, kello 17. Kevään yleiskokous pidetään 18.1. kello 19, ToB lOltssä Toivomme mahdollisimman suurta osanottoa erityisesti yleiskokoukseen, mutta myös hallituksen kokoukseen ovat kaikki tervetulleita. Tapaamisiin! JYVÄSKYLÄN EVANKELISET OPISKELIJAT Evankelisten opiskelijoiden teemaillat ovat lauantai-iltaisin kello 18 Luthenn kirkolla (Kansakoulukatu 5). Tämän syksyn viimeinen teemailta 12.12. on joulujuhla, jossa on mukana muun muassa Heikki Korhonen. Ensi vuonna aloittelemme teemailtamme 16.1. Tom Säilän puhuessa aiheesta: Opeta minua käyttämään päiväni oikein. Olet lämpimästi tervetullut iltoihimme mukaan! Lisätietoja toiminnastamme saat opiskelijapastori Tom Säilältä puhelinnumeroista 014-612012 tai 014-618846 tai sähköpostitse tom.saila@co.jyu.fi. JYVÄSKYLÄN EV.LUT. OPISKELIJALÄHETYS Opiskelijailta toimistollamme. Vapaudenk. 24B, to 10.12. kello 18.30, aiheena "Hengen liekki ja armolahjojen lämpö", puhuu Jari Kekäle. Raamattupiiri viim, kerran ma 14.12. kello 19. Joulujuhla Vanhassa pappilassa, Vapaudenk.26, to 17.12. kello 18.30. Ensi vuonna jatketaan! Tarkemmin sanottuna raamattupiiri jatkuu ma I l . l . kello 19 ja opiskelijaillat t o 14.1. kello 19. Huom! Opiskelijailtojen paikka muuttuu, tulemme kokoontumaan Vanhassa pappilassa. Hyvää joulun aikaa! toivottaa opiskpaston Lauri Seppänen, JOULUKSI KOTIIN fHEi TB«1W-0M>T HVPrlKAÄ' ) JYVÄSKYLÄN OPISKELEVAT ANARKISTIT Seuraava kokous k e s k i v i i k k o n a 9.12, kello 18. Keskustelua aiheesta palopommi joulun valaisijana. Pikkujoulut 26.12. Lisätietoja: anarkistit@cc.jyu.fi, www.jyu.fi/~pirjupp/oa.htm Ps. hyvää uutta vuosisataa 500. JYVÄSKYLÄN OPISKELEVAT VAPAAMUURARIT Onnittelut kaikille edustajistoon päässeille veljille yhteistyö on voimamme. Muistakaa vuodenvaihteenkonventti, jossa esitelmöi Kuopion Suurlooshin kunnioitettu suurmestari. 17. temppelikunnan muurariveli. Heti seuraavan vuoden alussa pidetään Taivaallisen Arkkitehdin kunniaksi uusien noviisien vihkimistilaisuus Vanhan ja Hyväksytyn Skottilaisen Riituksen mukaan. Egno Kyrios tous ontas antou. KANSAN RAAMATTUSEURA Kräsän opiskelijaillat ovat sitten tältä syksyltä ohi. mutta tiistaina 12.1. 1999 kello 19 kokoonnumme jälleen Sanan Kulmalle. "Sillä Lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, Hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas." Siunattua joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille! Lisätietoja kevään toiminnasta: Sanan Kulma, Seminaarikatu 19, päivystys ma ja ke kello 12-14. E-mail:jkl.toimisto@krs.inet.fi LAPPI-OSAKUNTA Tulkaapa kaikki meän pikkujouluihin ke 9.12. kello 19 Evelle ja Markulle osotteesheen Tartoniekantie 9 H 6. Keitämmä puuron ja laitamma glögin yhessä Torttuja, suklaata ja kampanisuja on juhlijat luvannu tuua tulleshaan, Muitaki herkkuja saapi toki tuua! Sauhnaan pääsee kello 21 asti. Ja ilo on ylimmilhään niin kauvan ko met vain jaksamma! Lisätietoja: lappi@jyu.fi NUORSUOMALAISET / Kiittelemme joulumuon Lauraa puurosta ja jäämme odottelemaan mantelin perhepoliittista vaikutustaVuoden 99 ensimmäiset tärskyt torstaina 14.12. Kello 17.30 Amanllossa (kävelykadun päässä), missä käynnistyy Junnu Vainion tuotantoon painottuvien suomihittibileitten suunnittelu. Ensi vuonna ryhdistäydymme ja yhdistäydymme niin monin tavoin. Kerätkää voimiaja michelinejä. T:Eija. Sähöpostilistam me on nuorsuom@cc.jyu.fi. PINK CLUB RY Pink Club on seksuaalija sukupuohvahemmistöihin kuuluvien ih misten virkistysja etujärjestö. Torstaisin avoimet ovet kello 19:stä alkaen. Puhelinpäivystys keskiviikkoisin kello 1 9 2 1 , p. (014) 310 0660 — muulloin infonauha. UUDENVUODEN pippalot YO-talon Ilokivessä 31.12. (kuinkas muuten) kello 21 03. Vuoden 1999 bileitä YO-talon alakerrassa todennäköisesti 16.1., 20.2. ja 13.3.. tarkista Internetistä tai infonauhalta. VVVVVV-sivut: http: //www.jyu.fi/--tpkeskit/pink/. PUOLUE Puolue päättää syyskauden vuosijuhliin/pikkujouluihin 9.12. Kirjailijatalolla. Seuraavan kerran kokoustamme 19.1. tiistaina kello 18 kirjastolla. Tammikuussa suunnitteilla tasteless-bileet tarkempaa infoa myöhemmin. Hyvät joulut ja uudet vuodet kaikille, keväällä jatketaan taas! SAVO-KARJALAINEN OSAKUNTA Kiitokset kaikille keknjuhlaan osallistuneille. Vaikka paikka oli vähän ankea. oli tunnelma toki korkealla ja ruoka & juoma makoista! Jatketaan samaan malliin kevätkaudella. Tämän vuoden puolella ei Savo-Karja^ ^ Valiokunnat KOPOVALIOKUNTA Hei kopokansa! Tervetuloa syksyn viimeiseen kokoukseen maanantaina kello 17 ylioppilastalolle. Listalla menneen toiminnan arviointia sekä tulevan mietiskelyä. Niin., ja sitten se vuoden kohokohta eli uuden puheenjohtajan valinta valiokunnalle. Tulkaahan kokoustamaan ja glögiä siemailemaan! Vielä pj Marre & sihteen Eeva LllKUNTAVALIOKUNTA Kiitokset kaikille liikuntavaliokunnan tapahtumissa ja toiminnassa syksyllä mukana olleille! Ensi vuonna jatketaan tammikuussa kokouksen merkeissä. Tervetuloa mukaan. Iloista joulua ja Onnea vuodelle 1999! TASA-ARVOVALIOKUNTA Tasa-arvovaliovaliokunta pitää perustamiskokouksensa t o 10.12. Kello 17. paikkana ylioppilastalo ja tarkemmin ruokala Ilokiven takaosa. Esityslistalla mm. uuden valiokunnan tarkoituksen ja toiminnan luonteen pohtimista (aivohiiri). Tulkaa kaikki tasa-arvosta laajassa mielessä kiinnostuneet paikalle tekemään uutta valiokuntaa! Järjestöpalstan pelisäännöt: 1) Ilmoitusten on oltava toimituksessa deadline-torstaita edeltävänä päivänä: keskiviikkona. 2) Paras tapa toimittaa ilmoitukset on lähettää ne sähköpostitse osoitteeseen lipsa@a.fliu.ti, minkäänlaisia papelilippusia tai -lappusia ei vas3) Ilmoitusten maksimipituus on 70 sanaa, liian pitkät sepustukset lyhennetään armotta. f 4j Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat huomioidaan. 5) Mikäli porukallanne on olemassa logo, pyytäisimme toimittamaan sen toimitukseen. Jos kyseinen väkkyrä tai muun sortin kuvio on jo saatettu sähköiseen muotoon vaikkapa www-sivujanne varten, voitte lähettää sen meille sähköpostin liitetiedostona. osoitteeseen petheik@silmu.st.jyu.fi, tai disketillä toimitukseen, tai papenlla skannattavaksemme. laisella Osakunnalla ole enää toimintaa, joten leppoisaa joululomaa kaikille. SKO:n tiedottaja on vaihtunut, eli ilmoitelkaa sähköpostilista-asioista jatkossa Marialle (mapi@st). Osakuntamme kaipaa edelleen uusia jäseniä. Siis tule ulos kaapista ja tunnusta savo-karjalaisuutesi! TUHATKUNTA Kiitokset pikkujouluihin osallistuneille! Tuhatkunnan jouluglögit nautiskellaan pe 11.12. Helsingissä. Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta & Hyvää Joulua! Lisätietoja saat osoitteesta' http://www.iyu.fi/tuhatkunta. pj.Perttu Poikonen, sonicjam@yu.fi. 050/5123302 tai Reetta Peltomaa. repeltom@st.jyu.fi, 040/5011298. YNNÄ Ynnä kiittää aktivistejaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille hilpeätä joulumieltä. Uusi hallitus ja uudet tapahtumat odottavat sinua osoitteessa www.math.jyu.fi/ynna Y N N Ä ' O U C A T t O * o ,