• 2 Sisällys Huuto Ylistönsillalla OKLn opiskelijat inspiroituivat Edward Munchin teoksesta Huuto ja huusivat Ylistönsillalla. Sivu 6. Yliopisto ei välitä Tutkimuksen mukaan opiskelijat, joiden opinnot ovat jääneet roikkumaan, kokevat, ettei yliopisto välitä heistä. Sivut 8-9. Vähemmistötutkija machoveljeskunnassa Kuubalainen tutkija ja kielitieteilijä Carlos Paz Perez tutkii vähemmistöjen, muun muassa homoseksuaalien ja vankien kielenkäyttöä maassa, jossa marginaaliryhmistä yritetään vaieta. Sivu 11. Jouko Turkka kirjoitti vittumaisen kirjan Jouko Turkan uusi kirja Nyt alkoi elämä on pieni suuri kirja ja fiktiivisempi kuin pari vuotta sitten ilmestynyt Häpeä. Sivu 12. Ylioppilaslehdessä?! Tämä voi olla hyvin mielenkiintoinen kokemus" Kannen kuva: Kirsi Karjalainen Joulupiirrokset: Ilkka Hallamäkinen Pääkirjoitus 12.12.1996 Lääniuudistus pettymys keskisuomalaisille Lääniuudistuksen lähes varma toteutuminen on Päätös harmittaa sen vuoksi, että oli hienoa nähpettymys keskisuomalaisille. Kaikki Keski-Suomen kymmenen kansanedustajaa vastustivat viittä suurlääniä. Ehkä parhaiten Keski-Suomen tuntoja kuvasi Kalevi Kivistön ero Vasemmistoma syksyllä Jyväskylän jäähallissa. liitosta lääniuudistuksen vuoksi. dä kuinka paljon täällä tehtiin työtä oman läänin säilyttämisen puolesta. Mieleen on jäänyt muun muassa hienosti järjestetty Oma lääni -tapahtuJouluostoksia joka päivä Kauppojen aukioloaikoja ollaan vapauttamassa. Käytännönkokemusta vapaisiin aukioloaikoihin suomalaiset ovat saaneet koko joulukuun: kaikkialla mainostetaan, että nyt kaupat ovat auki JOKA päivä. Voit tehdä jouluostoksiasi jokaisena päivänä. keskellä he kertovat, että tänä vuonna aiotaan jouluun kuluttaa enemmän kuin koskaan. Jokaisella ihmisellä on rahallinen arvo. Mitä läheisempi, sitä arvokkaampi. Tämän hullun kulutuksen keskellä tulee väistämättä mieleen, että minne se joulun ajatus on jäänyt. Samaan aikaan televisiossa ja lehdissä haastatelToimitus toivottaa lukijoilleen rauhallista joulua. laan ihmisiä tavaratalojen jouluhulinassa, jonka TUIJA TAIPALE Si
• KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE -10% Nohka-aua ittkJan tohtaonrnyym&ö NahkaYkkönen ly/ Vasarakatu 9. Seppälän alueella av. ark. 9-18, la 9-15 puh. 271142 Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Verkkolehti: http://www.jyu.fi./jyy/jylkkari. Nro 16 12.12.1996 36. vsk KOPIOT MONISTEET VÄRIKOPIOT GRADUJEN SIDONTATYÖT V i i t a n i e m e n t i e 15 P. 2 1 4 3 2 2 Kirsi Karjalainen Keskelle kauppaa on katseenvangitsijaksi sijoitettu punainen Ural 650 sivuvaunulla varustettu moottoripyörä. Kuskina Timo Vilenius, kyydissä Harri Välisalo. Kampus Data ja Kirja muuttivat Asiakaskunta laajenee, mutta opiskelijaa ei jätetä Kampus Data ja Kampus Kirja ovat aloittaneet toimintansa uusissa tiloissa Kauppakatu yhdeksässä. Muuton myötä kauppatila kaksinkertaistui. Tietokonekauppa on muutenkin myötätuulessa muun muassa uusien yritysasiakkaiden vuoksi. Kampus Kirjakin laajentaa repertuaariaan, mutta pysyy silti ensisijaisesti opiskelijakirjakauppana. Kampus Datan toimitusjohtaja Timo Vilenius sanoo, että tietokonekauppa on lisääntynyt erittäin rajusti. Hän laskeskelee, että viime vuonna Datan myynti oli noin kymmen miljoonaa markkaa ja tänä vuonna se lähestulkoon tuplaantuu. Opiskelijoiden lisäksi nyt myös yritykset ovat löytäneet Kampus Datan. "Yrityspuolen kasvu on suurta. Yritykset ovat itse ottaneet yhteyttä". toteaa Vilenius. Yritysten mukaantulo keventää myös opiskelijoiden ja oppilaitosten kustannuksia. "Se antaa mahdollisuuden tarjota oppilaitoksille laajemman valikoiman entistä edullisemmin." Vaikka Kampus Data onkin saanut suuremmat lilat ja siirtynyt hivenen kauemmaksi yliopistolta, ei opiskelijoitakaan ole unohdettu. "Edelleen valtaosalla työntekijöistä on läheinen suhde opiskeluun, eikä se muutu." Vileniuksen mukaan Datan tyypillinen asiakas on henkilö, jolla on käytettävään tietokoneen ja kirjoittimen hankintaan noin kymmenentuhatta markkaa ja kone hankitaan sen mukaan. Tietokoneiden hinnat ovat edelleen laskeneet, joten samalla rahalla saa kosolti enemmän tavaraa kuin vielä vuosi sitten. Vuoden loppua kohti mentäessä hintojen lasku on hieman hidastunut, koska tietokoneiden kysyntä silloin kasvaa. Kampus Datassa myydään pc-koneita ja Macintosh-koneita. Yleensä neljä viidestä myydystä tietokoneesta on pc. mutta Datassa Macintosheja menee kaupaksi lähes yhtä paljon kuin pc-koneita ja tarvikkeita. Tämän Vilenius arvelee johtuvan muun muassa vahvasta markkinoinnista. Toimivammat ja viihtyisämmät tilat Kampus Data ehti toimia Kauppakalu kahdessa viitisen vuotia. Nyt eniisissä Kalusievalinnan liloissa Kauppakatu yhdeksässä Kampus Datalla ja Kampus Kirjalla on käytössä lilaa lähes 7(K) neliömeiriä. kun aikaisemmin yliopiston kirjaston toimipiste mukaan lukien lilaa oli lähes puolet vähemmän. Tilat ovat avarat ja toimivat. Myös viihtyisyyteen on kiinnitetty huomiota. Asiakkailta on tullut myönteisiä kommentteja. Parasta palautetta kauppiaalle on tietenkin se, että ensimmäisenä päivänä kaupan edessä odotettiin jonossa kaupan aukeamista. "Tavarat ovat paremmin esillä ja ihmiset pääsevät niitä itse katsomaan", toteaa Vilenius ja sanoo uusien tilojen mahdollistavan myös yksilöllisemmän ja henkilökohtaisemman palvelun, mikä on ostotilanteessa tärkeää. Myös laitteiden huolto helpottuu. Jatkossa valtaosa laitteista huolletaan omissa tiloissa. Timo Vileniuksen mukaan uudet tilat näkyvät myös henkilökunnan viihlyvyydessä. "Motivaatio on ollut korkealla ja fiilis edelleen noussut. Henkilökunta lekee mielellään töitä." Ja töilä onkin riittänyl. Kampus Datalla on tietokonepuolella iällä helkellä viisi työntekijää ja larve ainakin yhdelle uudelle lyöntekijälle. Edelleen opiskelijakirjakauppa Myös Kampus Kirjan myyniipäällikkö Harri Välisalo pitää uusia liloja hyvinä. Hän toivoo, eitei välimatka munia vuorovaikuiusta yliopistoyhteisöön. Kampus Kirjan nykyinen toimipiste Mattilanniemessä säilyy. Yliopiston kirjaston kanssa käydään neuvotteluja uudesta tilasta, jotta myös kirjastolla voitaisiin jälleen myydä opiskelijoiden tarvitsemia perustarvikkeita. Kampus Kirjan myynti on ollut tasaista. Viime vuonna liikevaihto oli 1.8 miljoonaa markkaa ja tänä vuonna päästäneen samoihin lukuihin. Kirjalla on kaksi kokopäiväistä ja kaksi osapäiväistä työntekijää. Välisalon mukaan Kampus Kirjan toiminnassa ei muuton takia ole odotettavissa suurempia muutoksia. Kaupan valikoimaa lisätään pikku hiljaa. Hän arvelee, että sijainti kadun varrella ja laaja tietokonepuoli vetävät kauppaan opiskelijoiden lisäksi myös muila asiakkaita. Niinpä Kirjaan pyritään jalkuvasli hankkimaan muutakin kuin opiskelijoille suunnattua materiaalia. Vaikka tietokirjallisuus onkin etusijalla, lulee populaarimpi materiaali, muun muassa halvat pokkarii. olemaan näkyvämmin esillä. Yliopistoprofiili kujienkin säilyy esimerkiksi näyteikkunassa. Välisalo lupaa. "Kampus Kirja on ensi sijaisesti opiskelijakirjakauppa." K I M M O P U L K K I N E N Melody Club ei ole kuollut Ilokiven alakertaan suunnitellut ohjelmalliset illat saavat jatkoa. Miltei koko syksyn hiljaiseloa viettänyt Melody Club pyristelee jälleen jaloilleen. Ohjelmatoiminnasta vastaava Esa Mönttinen selittelee louhun hiipumista tiedotustukoksilla. "Tiedotus oli ehkä kankeata molempiin suuntiin". Mönttinen sanoo. Kohdeyleisöä eli opiskelijoita ei vain tullut tarpeeksi. Vaikka pääoma ei ole suuren suuri, on siinä omat riskinsä. Jos paikalle saapuu vain kourallinen ihmisiä, ei sillä vielä edes kuitata paikan vuokraa. Nyt on yritetty hakea linjaa ja tutkailla, millaiselle ohjelmalle olisi kysyntää. "Hanskoja ei vielä ole laitettu naulaan. En minä kyllä anna periksi", Mönttinen sanoo ja lupaa toiminnan jatkumista jossakin muodossa. Yksi kaavaillusta ohjelmista on eräänlainen elokuva/ravintola -teemailta. Elokuvan näyttämisen jälkeen bändi soittaisi elokuvaan liityvää musiikkia. Antti Nummi Tuhatkunnan johtajistoon JYY:n vetätyiyvä puheenjohtaja yhi.yo Antti Nummi on valitin Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan varapuheenjohtajaksi. Kuun vaihteessa Lappeenrannassa pidetyssä liittokokouksessa Tuhatkunnan puheenjohtajaksi valittiin valt.yo Tatu Rauhamäki HYY:siä ja loiseksi varapuheenjohtajaksi oikeustieteen yo Juhanna Olkkola Rovaniemellä.
• 4 n e w s in b r i e f Going to gradu at e? • Who wouldn't have one friend who doesn't seem to graduate ever? The inflexible curriculum of the university isn't simply suited for everyone. In the University of Jyväskylä there are hundreds of students whose Studies are more or less delayed, or stay unfinished for good. One of those is Sari Remonen, who has done a research on this particular problem. The research is financed by the University of Jyväskylä. Remonen thinks that delayed Studies bring personai shame on the student. Frequently you have to explain to your friends and relatives why you haven't graduated yet. The most common reasons for the delay are: working, having a baby, writing the Master's thesis and financial difficulties. According to the report, people believe that graduating would: bring more salary, help to get a promotion and to change your job, and bring more respect at the workplace. The student is living the most critical period when he should vvrite his Master's thesis. As a solution Remonen thinks that the university should increase persona! guidance and also give special instruction for the slovvest ones. Melody Club not dead • Program evenings of Melody Club will be continuing in llokivi in the future. In the autumn the dovvnstairs club has been leading a quiet life, but now it is making a comeback. Esa Mönttinen, who is in charge of the repertoire, thinks that the reason has been inadequate information. Thafs why there hasn't been so many students present; and after ali, they form the target audience. But Mönttinen has not given up yet. The club is now looking for its identity. One suggestion is a film/restaurant evening. First a film vvould be shown and after that a band vvould play music related to the film. Kampus Data and Kirja • Kampus Data and Kampus Kirja have moved to Kauppakatu 9. The new shop has twice more room than the previous places together. Managing director of .Kampus Data Timo Vilenius States that the goods are better put out and people can themselves look at them on the shelves. He says that besides students especially firms have started to buy Computers from Kampus Data. Sales manager of Kampus Kirja Harri Välisalo thinks that they are going to widen their selection of books. Non-fiction books will be given priority also in the future, but there will be offered, for example, more cheap pocket books. Both companies assure that their first interest is to serve students. Jyväskylän Ylioppilaslehti Kirsi Karjalainen JYYn Marjukka Vainio (kesk.) on valittu SYLiin hallitukseen ensi vuodeksi. Hän lähtee innokkaana Helsinkiin ja pitää ensi vuolta mielenkiintoisena, mutta työntäyteisenä. ZZn "Kyllä tässä töitä riittää JYYn Marjukka Vainio valittiin SYLiin hallitukseen ensi vuodeksi "Olen vähän sen tapainen ihminen, että aion varmaan jaksaa aika paljon hallituksessa", pohtii Marjukka Vainio (kesk.) alkavaa vuoden urakkaansa Suomen ylioppilaskuntien liiton SYLiin hallituksessa. Vainio valittiin JYYn edustajaksi SYLiin hallitukseen liittokokouksessa Espoossa 22.-23. marraskuuta. Vainio on 27-vuotias ja hän opiskelee kolmatta vuotta Jyväskylän yliopistossa pääaineinaan valtio-oppi ja yhteiskuntapolitiikka. Hän on gradua vaille valmis, mutta ei ole vielä päättänyt, kummasta aikoo lopputyönsä tehdä. JYYhyn Vainio tuli pikkuhiljaa valiokuntien kautta. Hän on toiminut sosiaalivaliokunnassa ja opintoja tiedevaliokunnassa. Vuosi sitten hänet valittiin edustajistoon, mutta joutui luopumaan edustajistopaikasta. koska tuli valituksi JYYn hallitukseen. Vainion vastuualue hallituksessa ovat sosiaalipoliittiset asiat. Niistä hän joutunee vastaamaan myös SYLiin hallituksessa. Lisäksi Vainio on JYYn hallituksen varapuheenjohtaja. "Kyllä olen SYLIissä ensisijaisesti JYYn edustaja, vaikka olenkin keskustalainen". sanoo Marjukka Vainio. JYYIIä on viimeksi ollut edustaja SYLiin hallituksessa vuonna 1994, jolloin siellä istui Ville Elonheimo (Grönioni). JYYn edustajisto esitti Vainiota yksimielisesti JYYn ehdokkaana hallitukseen ja Vainion mukaan yksimielisyys on selvä luottamuksenosoitus siitä, että koko ylioppilaskunta tukee häntä. Tanskan malli huolestuttaa Marjukka Vainio tuntee SYLliä jo entuudestaan, sillä hän on osallistunut moniin sosiaalipoliittisiin sektoritapaamisiin ja varapuheenjohtajana puheenjohtajatapaamisiin. "Sihteerit ja muut SYLiin toiminnassa mukana olevat ihmiset ovat tulleet kyllä tutuiksi tämän vuoden aikana. että tutustumiseen ci aikaa tuhraannu", sanoo Vainio. Opintotukijärjestelmään on tulossa ensi vuonna uudistuksia ja niihin otetaan tiukasti kantaa SYLIissä. Opintotuen tarveharkintaa ollaan lieventämässä eli että opiskelija voisi tehdä enemmän töitä ja nostaa silti opintotukea. Niin sanottu Tanskan malli huolestuttaa kuitenkin Marjukka Vainiota ja JYYtä, niin kuin lähes kaikkia muitakin ylioppilaskuntia. Vain TAMY ja demariopiskelijat ovat kannattaneet Tanskan mallia, muistelee Vainio. "Tanskan mallin mahdollinen toteutuminen on ehkä ensi vuoden suurin juttu. Se mutkistaisi opiskelijoiden elämää, kun siinä lasketaan esimerkiksi kesätyötulot talven opintotukeen. Nykyäänhän kesärahat eivät vaikuta talven tukeen.", sanoo Vainio. SYL on myös vastustanut Tanskan mallia. Vainio pelkääkin, että jos malli hyväksytään opetusministeriössä ja lopulta eduskunnassa, on se paha paikka S YI.Iille jonka kanta ei taaskaan menisi läpi, vaikka malli koskee nimenomaan korkeakouluopiskelijoita. "Edellisen kerranhan vastaavasti kävi opintotukiuudistuksen kanssa. SYLiin kanta hävisi", muistelee Vainio. YTHS:n rahoitus ongelma Toinen asia, joka Marjukka Vainiota sosiaalisektorilla huolestuttaa, on YTHS:n rahoitus. Raha-automaattiyhdistys (RAY) lopettaa mahdollisesti kymmenen miljoonan markan vuosittaisen tukensa YTHS:lle. "Jos tuki loppuu, pitääkin miettiä, mistä rahat revitään. En haluaisi, että opiskelijoiden osuutta nostettaisiin, mutta on puhuttu, että käyntimaksuihin tulisi korotuksia", sanoo Vainio. Lisäksi Marjukka Vainio listaa "ikuisuusaiheita", kuten opiskelijoiden asuminen ja perheellisten opiskelijoiden huono tilanne. "Kyllä tässä töitä riittää", huokaa Marjukka Vainio. T U I J A T A I P A L E Mäki-Punto jatkaa OLL:n puheenjohtajana Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) liittokokous valitsi yksimielisesti JYYn Tarja Mäki-Punnon jatkamaan liiton puheenjohtajana ensi vuonna. Kokous päätti myös yksimielisesti hyväksyä sääntömuutosesityksen, jolla nykyinen pienimpien jäsenjärjestöjen yliedustus päätöksenteossa estetään. Tullakseen voimaan täytyy sääntömuutosesityksen tulla kuitenkin vielä hyväksytyksi seuraavassa liittokokouksessa. OLL:n liittokokous pidettiin Pieksämäellä 29.-30. marraskuuta. Sääntömuutosta enemmän keskus telutti kokousväkeä OLL:n jäsenmaksun korottaminen kolmesta markasta neljään markkaan. JYY oli jo aiemmin julkisesti lausunut taloudellisten tosiseikkojen tähden kannattavansa OLL:n hallituksen muutosesitystä ja tiukan keskustelun ja äänestysten jälkeen myös jäsenmaksun korotus hyväksyttiin liittokokouksessa. OLL:n hallitukseen valittiin JYY:n liikuntavaliokunnan nykyinen puheenjohtaja Kaisu Heikkilä, jonka kanssa siellä huseeraavat Esa Teikari (TTKY), Jan Viillos (LPR:n teknillinen oppilaitos), Ville Tolvanen (HYY). Sanna Pietikäinen (KYY), Sanna Sippola (TAMY) ja Marika Ojala (VYY). Kokonaisuudessaan liittokokous oli lämminhenkinen ja hyviä päätöksiä tuottanut tapahtuma. Pienin asia Pieksämäellä ei tietysti ollut sekään, että JYY:lle myönnettiin OLL:n malja vuoden 1996 aktiivisimpana OLL:n jäsenjärjestönä. Huomionosoitus ei tullut Jyväskylään nyt ensi kertaa, mutta varmasti koskaan se ei ole ollut niin ansaittu kuin nyt hyvin järjestettyjen salijalkapallon MM-kisojen jälkeen. M A T T I MÄKINEN
• Jyväskylän Ylioppilaslehti Vieras Väli-Amerikasta Köyhyys varjostaa opiskelijan arkea Guatemalassa Opiskelijan arkea: parhaiten pärjää opiskeluissa se, jolla on oikea kulttuuritausta ja riittävästi maallista mammonaa. Opiskelukustannukset ja elämän muut rahareiät saavat monenkin keskeyttämään opintonsa. Yli puolella opiskelijoista on ravitsemusongelmia ja yli 90 prosenttia heistä on sitä mieltä, että heidän elinolonsa eivät mahdollista tehokasta opiskelua. Näin kertoi maya-opiskelijoiden tilanteesta Guatemalan Maya -opiskelijoiden järjestön AMEU:n (Asociaciön Maya des Estudiantes Universitarios) pääsihteeri Carlos Cumatz Pecher vieraillessaan Jyäskylässä 3.-4.12. Maissin pojat "Guatemalan 10.6 miljoonasta asukkaasta puolet on maya -intiaaneja. multa yliopistoissa heitä on vain noin prosentti kaikista opiskelijoista. Tärkein syy koulunkäynnin ja opiskelun vähyyteen on köyhyys", kertoi Cumatz Pecher. Tämä sai muutaman Guatemalan valtion yliopistossa. San Carlosissa, opiskelevan mayan perustamaan oman opiskelijajärjestön vuonna 1992. Yleisöluennossaan Lyhdyssä Cumatz Pecher totesi, että "...alusta lähtien AMEU: n tavoitteena on ollut mayojen aseman parantaminen Guatemalassa. Tässä ollaan otettu pieniä. mutta merkittäviä askeleita eteenpäin. Huomattavin projekti on ollut Kech toikk rul k'al ixim (Stipendi Maissin Pojalle) -ohjelma." Stipendiohjelma on saatu alkuun kansainvälisen luen turvin. Myös jy"Tärkein syy koulunkäynnin ja opiskelun vähyyteen on köyhyys, kertoi guatemalalainen Cumatz Pecher. väskyläläiset opiskelijat ovat tukeneet stipendirahastoa SYL:n vapaaehtoisen kehitysyhteistyömaksun kautta noin 2 500 markan arvosta. Rahastosta luetaan tällä hetkellä kuudenkymmenen vähävaraisen opiskelijan eloa. SYL on tänä vuonna kustantanut kolmekymmentä stipendiä. "Avustus kattaa noin puolet elinkustannuksista. Valmistuttuaan opiskelijat maksavat stipendin takaisin joko rahana tai työllään, mikä takaa ohjelman jatkumisen myös kansainvälisen rahoituksen loputtua. Tänä vuonna hakemuksia tuli 1500. Ensi vuoden rahoja on jo nyt hakenut yli 1700 ihmistä", puheli Cumatz Pecher. Entä huomenna? AMEU:n aloitteesta yksityinen yliopisto Francisco Marroquin otti ohjelmaansa erityisesti maya-kulttuuriin keskittyvän koulutusohjelman. "AMEU on jo vaikuttanut eri yliopistojen opintovaatimuksiin, ja tätä aiotaan harrastaa jatkossakin. Vielä kaukaisuudessa häämöttävä tavoite on, että maahan perustettaisiin maya -yliopisto. Lyhyemmän aikavälin suunnitelmiin kuuluvat mm. oman asuntolan perustaminen ja opiskelijayritysten alkuun auttaminen", kertoi Cumatz Pecher. "Guatemalan valtio, yliopistot ja eräät muut tahot tukevat AMEU: n toimintaa myöntämällä joitain etuja ja palveluita järjestölle. Suoraa rahallista tukea niiltä ei ole saatu." Järjestö pyrkii omavaraisuuteen. Cumatz Pecher totesi lopuksi, että "...kansainvälinen apu ei jatku ainiaan, ja muutoinkin on parempi, että toiminta lähtee kulttuurin sisältä, niin tarpeen kuin kv-apu vielä aivan lähitulevaisuudessa onkin." 1996 UROTYÖTÄ j. ; -Vi \; M onelle ylioppilaskunnan jäsenelle ainoa tapahtuma. joka jää vuosittain ylioppilaskunnasta mieleen, on se tilitapahtuma, jolloin 499 mk vaihtaa tiliä. Muutamille ylioppilaskunta näyttäytyy siinä vaiheessa, kun jonkin ongelman ratkaisussa on apu tarpeen. Miksi kaikkien sitten kannatti tänä vuonna olla ylioppilaskunnan jäseniä? Siksi, että sai asua Kortepohjan ylioppilaskylässä. sai hoidattaa itseään terveemmäksi YTHS:ssä ja siksi, että sai istua junassa samalla rahalla edestakaisin eikä vain yhteen suuntaan. Ylioppilaskunta on suuri organisaatio. Suuressa organisaatiossa. jonka tietyt peruspalvelut varmistaa Aina Joku. tehdään myös lukemattomia peruspalveluja koskemattomia päätöksiä. jotka edelleen tekee Aina Joku. Aina Joku on hallinnollinen päättäjä. Muutamia tällaisia päätöksiä tehtiin tänäkin vuonna. Miten tahansa mitattuna suurimmaksi projektiksi muodostui ylioppilaskylän B-ja D-talojen remontti. Rakennukset vanhenevat, joten niitä täytyy korjata. Sitä ei tarvitse hehkuttaa, että juuri tänä vuonna korjattiin kahden talon seinät. Ne.korjattiin, koska oli aika. Tarkempi pohdinta tuo esille sen seikan, että tuon itsestäänselvyyden varjoon jää toinen itsestäänselvyys: ylioppilaskylää ei olisi ilman ylioppilaskuntaa. Kylä yksinkertaisesti on parasta mitä me 'teemme'. Kampus Kirja ja Kampus Data muuttivat saman katon alle alkuvuodesta. Päätös siitä tehtiin viime vuonna, mutta hedelmät alkoivat kypsyä tänä vuonna, ja ensi vuoden sadosta tullee vielä runsaampi. Kirjan ja Datan liitto on muodostunut niin vahvaksi, että yhtiö muutti äskettäin laajempiin tiloihin Kauppakatu 9:ään. Tuotevalikoima ja palvelutaso paranevat entisestään. Toivottavasti se korvaa kirjaston toimipisteen lopettamisen. Y lioppilaskuntaa johtaa luottamushenkilöstö ylioppilaskunnan jäsenten äänestäminä. Luottamushenkilöt ovat niitä ylioppilaskunnan aktiiveja, jotka tekevät pyyteetöntä työtä, jättävät opiskelematta ja ihmettelevät vuodesta toiseen miksi heitä ei tunneta ja heidän työtään ei arvosteta. Vuonna 1996 vastaukset haettiin yhteisökuvatutkimuksesta, jonka avulla haluttiin lähinnä selvittää miksi jäsenille jää vain tuo alussa mainittu tilitapahtuma mieleen. Ei voida osoittaa, että joka vuosi tehtäisiin sellaisia yksittäisiä ihmetekoja, joista koituisi suunnatonta iloa ja hyötyä jokaiselle ylioppilaskunnan jäsenelle. Ylioppilaskunta on etu-ja palvelujärjestö, jonka ei ole helppo synnyttää jäsentensä rinnassa tunnetta: "Onpa mahtavaa kuulua ylioppilaskuntaan". Kulunut totuus on se. että ylioppilaskunnan olemassaolon havaitsisi jokainen viimeistään hetkenä, jolloin ylioppilaskunta lakkaisi olemasta. J atkuvan edunvalvonnan ja peruspalvelujen tuottamisen lisäksi otetaan joka vuosi vielä monia pieniä askelia siihen suuntaan, että puolustaisimme ja palvelisimme jäseniämme paremmin. Yksi pieni askel tänä vuonna oli pisteen laittaminen vuosikausia kestäneelle kiistelylle edustajiston vaalikauden pituudesta. Ylioppilaskunnalle ominainen muutos sääntömuutos vaikuttaa välillisesti ja erityisesti pitkällä aikavälillä. Miksi mennä ensi vuonna todistamaan tuota ainutlaatuista tapahtumaa. 499 mk:n kokoista tilitapahtumaa? Ensinnäkin siksi, että on pakko. Toiseksi siksi, että saa ne tietyt todella rahanarvoiset edut. Ja kolmanneksi siksi, että ensi vuonnakin tullaan ottamaan monia pieniä askelia kohti tehokkaampaa ja paremmin palvelevaa ylioppilaskuntaa. ANTTI NlIMMr ylioppilaskunnan puheenjohtaja tl;i
• ÄaaaaarrrgggghhhM! Huutamisesta uusi avu opettamiseen A aaaaaaaarrrrrrggghhhhhhhh!!!! Sielua raastava huuto kiirii taivaisiin kirpeässä talviaamussa. Suustaan sen päästää yksi toisensa perään kolme ookooälläläistä. Kyseessä on nuorten taiteilijoiden kokeellisen kuvailmaisun yhteistyöprojekti, joka perustuu Edward Munchin teokseen Huuto. Aluksi paikalle saapui kaksi lähinnä pelkästään ihomaaliin sonnustautunutta taiteilijaa. Sininen ja punainen huutaja parkaisivat ilmoille karjaisunsa. Tästä metelistä toivuttuani yleisöä lähestyi vielä yksi kirkkaan oranssiin pukuun verhoutunut opettajaksi opetteleva. "Paikalla on palokuntakin'", houkuttelivat performantikot alkuviikosta Kirs Karjalainen Viimeinen 1 huutajista 1 kellahti 1 Ylistön 1 sillalta 1 hyiseen 1 Wi^/k Jyväs1 järveen 1 '•' ^ ^ ^ l | P * ^ ~ ^ * ^ * • • " . ^ ^PP*^" 1Ö#' ••' =• •*£& &> JM pahaa aavistamatonta Jylkkärin toimittajaa. Pelastavaa palokuntaa siinä tarvittiinkin, kun viimeinen huutajista kellahti Ylistön sillalta hyiseen Jyväsjärveen. Yleisöksi kerääntynyt peruskoululaisjoukko seurasi korvat ja silmät höröllä järvessä polskivaa ja ulisevaa taiteilijaa. Performassin jälkeen oli vallan tyhjä olo. Tai Edward Munchin sanoin: "minä seisoin vieläkin pelosta väristen ja minä tunsin suuren loputtoman huudon kulkevan luonnon läpi." M I K K O KAI.I.IO Tuo kyllä vaikuttaa kummalliselta toiminnalta näin joulun alla." Sisäinen sankari, ulkoinen konservatiivi VALITUT PALAT on kertonut minulle vuosikymmenten ajan, mistä konservatismissa on kulloinkin kyse. Lisäksi on nyttemmin paljastunut, että CIA on syöttänyt lehteen omia näkemyksiään. Ilmeisesti minua hieman nuoremmat ihmiset eivät lue Valittuja Paloja. Muuten ne samat konservatiiviset latteudet eivät menisi niin hyvin kaupaksi Jari Sarasvuon myyminä. "Luola itseesi" ja "älä tuhlaa aikaasi jaaritteluihin. kun voit senkin ajan käyttää rahan ansaitsemiseen ", näiden kertaamiseen riittää 20 minuuttia Valittuja Paloja kerran vuodessa. Lisäksi saa kaupan päälle CIA:n näkemykset, joilla on Sarasvuota enemmän merkitystä tässä maailmassa. KONSERVATIIVISESSA retoriikassa käy kyllä nyt valtava mullistus. Sarasvuo myy vanhentunutta tavaraa. Tähän asti länsimaiden vanhoilliset voimat ovat vaatineet veroja alas ja perhearvoja kunniaan. Nämä eväsleivät eivät riittäneet Yhdysvaltain presidentin vaaleissa. Kukaan ei uskonut, kun Bob Dole vaati 15 prosentin tuloveron alennusta. Perhearvot eivät myöskään olleet Dolelle mikään valtti, kun hän on jo toista kertaa naimisissa. Nyt Englannista kuuluu, että sikäläiset konservatiivit ovat luopumassa veronalennusvaatimuksistaan. Ja mitäpä olisi tämä omituinen saarivaltio ilman konservatiivien seksiskandaalia. OMASTA PUOLESTANI voin todistaa, että Hilary Clinton on perhearvojen suhteen oikeassa. Lasten kasvattamiseen ei tarvita ainoastaan perhe, vaan kokonainen ylioppilaskylä ja englantipainotteinen peruskoulu. Niin, ja jokainen oman onnensa sepänsälli tarvitsee nykyisin valtion ylläpitämän videopajan. ISÄNMAA on ajatuskuvio, jolla minkä tahansa liehuvan liekinvarren saa marssimaan soihtukulkueessa. Itsenäisyyspäivän hautajaismaiset tunnelmat sopivat hyvin nykymaailmaan, sillä kansallisvaltio näyttää seisovan Euroopan valtioliiton haudan partaalla. Sen kuopan reunalle kuuluu kolme huutavan ei-ääntä erämaasta: Esko Seppänen. Paavo Väyrynen ja Sirkka-Liisa Anttila siellä kailottavat. Kun "isänmaa" ei voi olla unioniin nojaavien puolueiden pääargumentti, se avaa koko nationalistisen retoriikan ovenpielet myös vanhalle vasemmistolle, joka maalaisliiton lailla tarrautuu väheneviin kannattajiinsa. MILLAISIA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ vedämme tästä pakinasta? Klassinen "koti. uskonto ja isänmaa" on saanut uudet omistajat. "Asunto, elämänkatsomustieto ja Euroopan Unioni" sopisivat paremmin kokoomuksen tunnukseksi. Ennustan, että tulevaisuudessa konservatiivien "perhearvot kunniaan ja verot alas" -iskulauseet lyhenevät uudelle Uosukaisen vesisänkylinjalle: Housut alas ja verot ylös! J O U N I V A U H K O N E N J oulua odotellessa kaikenkarvaiset messiaat ottavat varaslähdön ja alkavat ilmestyä rahvaalle siellä, missä kaikkein vähiten odottaa. Jopa parkkihalleissa. Oli kyseessä sitten Curt Lindström, Martin Saarikangas, Esa Saarinen tai "valmentaja" Jari Sarasvuo. kansan hinku päästä kuuntelemaan valaistumisen sanomaa on kova. Ja kyllähän Jari Sarasvuokin sen tietää, ei hän tyhmä ole. Rikas mies ja kaikkea. Vaan miten mahtaa olla niiden laita, jotka ihan tosissaan maksavat rahaa saadakseen kuulla Sarasvuon latelemia itsestäänselvyyksiä? Allekirjoittaneella ei sinänsä ole mitään Jari Sarasvuota vastaan, ja miksi olisi? Jo terve itsesuojeluvaisto neuvoo kiertämään kaukaa henkilön, joka herkästi turvautuu ikivanhaan "kansa on minun puolellani, vain toimittajat suhtautuvat minuun ilkeämielisesti" -litaniaan. Sellaiset tapaukset eivät yleensä löydä itsestään mitään vikaa, joten parempi antaa koko asian olla. Sen sijaan inhottava toimittajankuvatuksenne olisi enemmän kuin mielissään, jos hän voisi vaihtaa muutaman sanan jonkun Sarasvuon herätyskokouksen läpikäyneen kanssa. Ja kokemus saisi olla mielellään juuri ohessa mainitusta kaiken kansan parkkihallitapahtumasta hankittu. Halukkaat ilmoittautukoot Jylkkärin toimitukseen. Tehdään pieni haastattelu aivan rauhassa ja ilman ennakkoluuloja, tottakai. J U K K A Y I . I L A S S I L A Ps. Olethan vielä sellainen, joka ei mennyt tilaisuuteen Linda Lampeniuksen takia? Kohtaa muutos ja Jari Sarasvuo , • _,i,<iotouus osallistua I Jari S » r « v u o n « « m a i n M y " T v»bn«wu«H»»uo«iiK>« t a M M * * M " ° ^ C ! J J m , « . n , a «^«».mn valmennusta kaikille. Suosittelen""* s * m , , , o n , }
• VIERAISSA Juttusarjassa toimittajamme tutustuu arkipäivän kummallisiin ilmiöihin ja paikkoihin. J yväskylän Ylioppilaslehden toimitus ei ole enää pitkään aikaan ollut minulle sen kummemmin vieras kuin kummallinenkaan paikka. mutta oletan, että monille muille kampuksen kulkijoille se saattaa sitä ollakin. Varovaiset tiedusteluni opiskelijoiden parissa tuottavat sekalaisia tuloksia. Lozzin ruokalassa lounastava Pia sanoo lukevansa Jylkkäriä säännöllisesti. mutta ei ole paljon pohtinut, minkälainen itse lehden toimitus on. "Mitä nyi lavallisessa toimistossa on? Pöytiä, lietokoneita. pari huoneita ja viitisen ihmistä töissä", Pia arvelee. Kysyn Pialla, haluaisiko hän lähteä vieraisiin toteamaan todellisuuden paikan päällä. "En... ei mulla valitettavasti ole aikaa." T örmään vastaavaan asenteeseen muuallakin. Ihmisillä tuntuu oleJylkkäriä vierastetaan van melko vahvoja ennakkoluuloja lehteä kohtaan. Yleisimmin toimitus kuvitellaan paikaksi, jossa on töissä useila "opiskelijantapaisia" henkilöitä liian suurilla palkoilla. Päärakennuksen ilmoitustaulua tutkiva Leena arvelee, että toimituksen kalustus on varmaan koottu opiskelijoiden kämpiltä. "Ja paikalla pyörii suuri joukko sellaisia, jotka tekevät juttuja muuten kuin rahan vuoksi." Yhtäkkiä Leena alkaa arvostella voimakkaasti Jylkkärin journalistista lasoa. Minuutteja kestävän luennan kohokohtana Leena esittää teorian. jonka mukaan lehden aineistosta 90 prosenttia on surkeaa alapäähuumoria. "Onko tällainen lehti edes tarpeellinen", Leena kysyy purkauksensa lopuksi. "Voimme mennä vierailemaan toimituksessa, niin voit kysyä päätoimittajalta", ehdotan. Leena tuntuu hämmentyvän ehdotuksestani. Kirsi Karjalainen Mistä perkeleen navikasta se toiminta löytyikään... ? "Ei. ei. ei, en minä halua. Ei minua kiinnosta sellaisia kysellä. Eikä minulla ole aikaakaan." P ettymyksekseni en saa ketään Jylkkärin lukijaa lähtemään kanssani vierailemaan toimitukseen. Minun on siis mentävä yksin, laas kerran. Mittaillcssani toimituksen liloja mielin, mitähän Leena. Pia ja muul haastattelemani henkilöt ajattelisivat nähdessään nämä pikkuruiset huoneet. Kaksi toimittajaa (joista loinen suorittaa Jylkkärissä siviilipalvelustaan) päätteidensä ääressä ja päätoimittaja omassa kopissaan lukkiutuneena välioven taakse. Myös lehden freelance-valokuvaaja hengailec paikalla. Tietääkseni toimituksen kalusteita ei ole hankittu kenenkään kotoa. Selaan läpi tuoreimman Jylkkärin. Siinä ei mielestäni ole mitään alapäähuumoriin vivahtavaa. Mutta ehkä minä olen jäävi sanomaan. Kysyn lehden toimittajalla, onko hän koskaan tuntenut oloaan vieraaksi Jylkkärissä. "Minä tunnen itseni vieraaksi koko yliopistossa. Olen monesti ihmetellyt. mitä minä vielä täällä teen", toimittaja vastaa. "Minä en ole koskaan tuntenut kuuluvani yliopistomaailmaan", täydentää lehden valokuvaaja. Oloni on hämmentynyt. Mieleeni muistuu yllättäen katkelma Pentti Saarikosken Hämärän tanssit -runoteoksesta: Taivas nöyrtyy /ja ajattelu / ei vie mihinkään / me olemme aina / eksyksissä. Tai vieraissa, yhtä hyvin. Mc kaikki. J U K K A Y L I L A S S I L A Hiekkalinnan muurit koetuksella Ylioppilaskuntaa on sanottu hiekkalaatikoksi, jossa turhantärkeät pikkupoliitikot pelehtivät. Väitehän ei koske ylioppilaskuntaa, vaan luonnollisesti ylioppilaskunnan hallintoa eli niitä, jotka päättävät aivan mielettömän tärkeistä asioista. Väite on ensinnäkin tavattoman loukkaava, koska kaikkien väitteen kohteena olevien tarkoituksena on vain ja ainoastaan hoitaa yhteisiä asioita kaikkien yhteiseksi hyväksi. Toiseksi, hommahan ci yksinkertaisesti toimisi, jos juuri se ja se ei olisi siitä huolehtimassa. Kolmanneksi, väite on täysin väärä ja perätön. Todistusaineistoa nimittäin löytyy! TEHDÄÄN säästöjä. Hallituksen talousaivot aikovat muiluttaa ylioppilaskunnan siivoojat ja laitosmiehet sekä kilpailuttaa ulkopuolisia yrityksiä. Salailun ja juonittelun takia syntyy aluksi hämmennystä, sitten epäilyä ja lopulta paniikki. Koko homman rahaa säästävä tarkoitus unohtuu, kun huomataan, että kaikki asianosaiset eivät pääse mielipiteineen kyytiin. Hypätään täysin voimin jarrulle ja tehdään U-käännös. Syytetään uudistajia vähintään törkeästä nokkakolarista ja rutataan koko hanke. Lopuksi yritetään ottaa ajokortti pois hallituksen puheenjohtajalta. VALITAAN kiinteistöpäällikkö. Asetetaan asiantunteva työryhmä suorittamaan hakijoiden haastatteluja. Mutta kuinka ollakaan. Työryhmä päätyy aivan eri henkilöön kuin piti. Tämä luikitaan sodanjulistukseksi, joten vastaiskuun on aivan pakko käydä. Taistelun eri osapuolet käyttävä! mitä mielikuvituksellisimpia keinoja totuuden voittamiseksi. Mutta koska vain yksi totuus sallitaan, joutuu joku aina kärsimään kirvelevän tappion. Sen voi kuitenkin tehdä kunniakkaasti kuten marttyyri ikään eroamalla välittömästi. PIDETÄÄN vaalit. Käydään armotonta kamppailua siitä, kuka saa eniten ehdokkaita. Välierän voittajaksi selvinneet saavat nälviä ja pelotetella vaalitappiolla muita. Murskavoitto varmistetaan ennennäkemättömällä vaalimainonnalla. Kopioidaan hirveä määrä oman naaman kuvia ainejärjestöjen ilmoitustauluille ja ulko-ovicn laseihin. Varmuudeksi voi vielä ilmoittaa julkisesti kalastavansa niin paljon ääniä, että tukka lähtee. Sitten kysellään kuka on kenenkin kaveri, ja kun piiri on syntynyt, mennään yhdessä hallitukseen! Juuri huippujännittävimmässä tilanteessa edustetaan ylioppilaskuntaa niin objektiivisesti kuin mahdollista parissa valtakunnallisessa liittokokukscssa. MUUTETAAN sääntöjä. Jos kerran jotkut ovat jo monta vuotta halunneet muuttaa edustajiston vaalikautta yhdestä vuodesta kahleen, niin kyseessä on vuosisadan sumutus. Kaikkien nenästä vetojen esikuva. Ei voi olla muuta mahdollisuutta kuin se, että kaiken takana on katala juoni, jolla halutaan päästä eroon ikävistä ihmisistä. Taas kaikki paha verhotaan kauniiksi kehittämiskcskustelutilaisuuksiksi, joissa ainakin manipuloidaan, hypnotisoidaan ja kidutetaan. Koko hiekkalaalikkomyytti on siis vain lasien höpinöitä. Mutta jos et siihen ihan usko, niin pese ehdottomasti kätesi äläkä missään nimessä myönnä siellä käyneesi. Kiellä kaikki, sillä joku voi vaikka nostaa syytteen. V A I . I . I H A U D A N TAKAA Kirsi Karjalainen Etsitään uutta sirkusta JÄÄHYVÄISKIRJOITUKSET ovat aina pateettisia. Niin tämäkin: yritän listata tunteitani kahden vuoden takaa juuri tähän hetkeen, kun viimeisen kerran lukitsen toimituksen oven ja jätän lehtcni uuden päätoimittajan, Ulla Lipsasen käsiin. Haluan sanoa Ullalle, että täällä olen viettänyt elämäni hauskimmat ja hikisimmät hetket. Tämän pöydän takana olen itkenyt täydellistä epäonnistumistani, kun eräskin itsetietoinen nuori opiskclijapoika haukkui minut kritiikittömäksi tclakctjufcministiksi, jolle ei missään nimessä olisi pitänyt antaa yhtään valtaa. Olen myös kihissyt suurta raivoa, kun suuttunut yliopisto-opettajan vaimo uhkasi "jatkotoimenpiteillä" ja että asianaja kyllä tietää. MAHTAVIMPIA ovat olleet ne hetket, kun olemme yhdessä toimituksen, valokuvaajan ja ammattitaitoisten avustajien kanssa ideoineet suuritöisiä kokonaisuuksia ja kun sitten olemme onnistuneet tekemään hyvän lehden. Pari kertaa jopa mielestäni loistavan. Niitä hetkiä ja niitä ihmisiä en unohda koskaan. YLIOPPILASKUNTAA ja Ylioppilaslehteä pidetään usein leikkikenttänä, jossa puuhastellaan politiikkaa ja tärkeillään. Suurin osa opiskelijoista ei ole kiinnostunut ylioppilaskuntatouhuista. Me täällä ylioppilaskunnassa olemme kuitenkin aina opiskelijoiden puolella. Sitä olemme toimituksessakin yrittäneet pitää johtoajatuksenamme. Silti minuakin on usein ärsyttänyt suunnattomasti se, että asioista halutaan aina tehdä poliittisia. Loppuvuosi ylioppilastalolla on supattelujen ja salaisten neuvottelujen aikaa. Sumplilaan uutta hallitusta: "Te saatte niin monta paikkaa, jos olette meidän puolellamme tuota ryhmää vastaan. Jätetään ne ulkopuolelle tällä kertaa. Linjasta ei saa livetä." Tulee mieleen kysymys, mihin se itse asia jäikään? i PÄÄTOIMITTAJANA saa myös käyttää valtaaja sen toista puolta, vastuuta. Pitää tehdä joskus ikäviä päätöksiä, sanoa avustajalle, että sinun juttuasi ei voida julkaista. Se tuntuu pahalta ja oli varsinkin aluksi vaikeaa. Onneksi voi usein myös sanoa, että sinä olet onnistunut hyvin. Kannustaminen ja rohkaiseminen ovatkin niitä vallankäytön mukavimpia puolia. Myös vastuun siirtäminen toimitukselle ja kirjoittajille ovat olleet tärkeitä asioita. Ja ympärilläni olleet ihmiset ovatkin kantaneet vastuunsa loistavasti. Toivottavasti minäkin. ENITEN haluan kiittää toimittajaamme Kimmo Pulkkista, jonka kanssa olemme yhdessä kulkeneet kaksi vuotta j a tehneet Jyväskylän Ylioppilaslehdestä sen mikä se nyt on. Ilman Kimmon ammattitaitoa j a tyylikästä taittosilmää lehti olisi nyt paljon vähemmän. Suuren kiitoksen esitän myös niille avustajille, jotka ovat olleet mukanamme j a kirjoittaneet nautittavia juttuja. Kiitos myös valokuvaajillemme Issu Huoviselle, Petteri Kivimäelle, Kirsi Karjalaiselle ja erityisesti Riitta Piltoselle. josta tuli myös hyvä ystäväni. Ilman hyviä valokuvia paraskaan juttu ja taitto eivät näytä miltään. NYT JÄÄ enää tämä: pelle lähtee ja sirkus jää. T U I J A T A I P A L E
• 8 "Paine gradun t e k e m i s e e n oli valtava ja k y n n y s s e n t e k e m i s e e n kasvoi k o k o ajan. Tunsin itseni välillä veltoksi, t y h m ä k s i ja huonoksi." Nainen 31 "...Kaikki muistuttavat, että 'etkö vieläkään ole valmistunut?', 'Valmistu, e t t ä saat v i r a n ' . " Mies 39 "Koin luovuttaneeni, olin p e t t y n u t itseeni, k u n lopetin alempaan t u t k i n t o o n . " Nainen 42 "Rehellisesti sanoen odotan aikaa, että J y v ä s k y l ä n k ä y n n i t eivät enää herätä syyllisyyttä." Nainen 29 "Tuntuu hajottavalta olla kelpo perheenisä, v a k i i n t u n u t työntekijä ja reipas opiskelija." Mies 43 "En ole osannut hakea apua, enkä tiedä, k e t ä tohtisin vaivata typeryydelläni!" Nainen 50 "Ihan henkilökohtaisesti olisi mukava saada valmiiksi jotain m u u t a k i n k u i n halkopinoja." Mies 43 "Ei ilmeisesti k i i n n o s t a niitä pätkääkään." Mies 30 "Joko sinä vihdoin olet valmistunut?" Kenenpä kaveripiiriin ei kuuluisi yhtä sellaista, joka ei millään meinaa valmistua suunnitelmien mukaisesti? Yliopiston jäykkä opetussuunnitelma ei yksinkertaisesti sovi kaikille. Osalla opiskelut joko alkavat venyä tai pysähtyvät kokonaan. Jyväskylän yliopistossakin roikkujia on satoja. Uoppilaslehti Hautala jäi noidankehään T imo K. Hautala on tyypillinen roikkuja. Hautala aloitti urheasti opintonsa kansatieteessä vuonna 1984. Opiskelun ohessa työskentely vaihtui vähitellen työskentelyn ohessa opiskeluksi. Laman lopulta iskiessä Hautala jäi vaille sekä työpaikkaa etlä opintotukea. Niin alkoi noidankehä: hengissä pysymiseen pitää tehdä löitä, töihin päästäkseen pitää opiskella ja opiskelu luonnollisesti edellyttää hengissä pysymistä. Opintoviikkoja on yli kymmenen vuoden taipaleelta kerääntynyt yli 150. Hautala on opiskellut taidehistoriaa, museologiaa, kirjallisuutta, sosiologiaa ja viimeksi kulttuurihistoriaa. Pääaineena hänellä on folkloristiikka, joka Remosen raportin mukaan on roikkujien yleisin pääaine Jyväskylässä. Kaikista folkloristiikan opiskelijoista on huimat 29 prosenttia potentiaalisia roikkujia. Hautalan maisteriuudcsta puuttuu enää pro gradu, joka on ollut työn alla vuodesta 1993. Kannustuksesta hyötyä opintojen etenemiseen "Tutkintoa kuitenkin arvostetaan", Hautala kertoo opintojen loppuunsaattamisen merkityksestä. Tutkinto helpottaa myös vakivirkojen hakemista. Hautalan työkokemukset ovat tosin olleet alan töitä, kuten näyttelyiden rakentamista, museo-ja lehtivalokuvausta ja niin edelleen. "Saisihan siitä tietynlaisen mielenrauhan, jos gradun tekisi pois jaloista", Hautala vielä lisää. Hautalaa eivät sieppaa alituiset kysymykset valmistumisesta. "Kyselythän ovat vain helppo keskustelunavaus tutuille ja sukulaisille", Hautala sanoo. Yliopisto on suhtautunut Hautalan roikkumiseen suhteellisen joviaalisti. "Mitään uhkauskirjeitä ei ole lähetetty." Hautala kiittelee erityisesti etnologian laitoksen professoria, Bo Lönnqvistiä. joka itse otti yhteyttä ja oli varsin kannustava. Kannustus onkin tehonnut Hautalaan, sillä hän on pyhästi luvannut toimittaa laitokselle luettavaa karjalaisista suomalaisissa elokuvissa vielä tämän lukuvuoden aikana. 36-vuotias Hautala ei ole kokenut opintojensa viivästymistä negatiiviseksi asiaksi. Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ja työkokemuksen hankkiminen opiskelun ohessa ovat olleet lähinnä vain positiivisia kokemuksia. Hautala kyllä ymmärtää. ettei tämä ratkaisu sovi kaikille. "Jos roikkumisesta tulee kovin suuri ongelma, kannattaa gradu tehdä alta pois keinolla millä hyvänsä. Omille laitoksille vaan henkilökuntaa häiritsemään ja apua hakemaan", Hautala opastaa asiantuntevasti nuorempia kollegojaan. M I K K O K A L L I O Timo Hautalalla on koossa jo yli 150 opintoviikkoa. reilut kymmenen vuotta yliopistoa, hyvin ylläpidettyjä sosiaalisia suhteita ja työkokemusta. Hautalalle yliopisto ei ole antanut pahaa silmää. mutta monet roikkujat kuvaavat yliopiston suhtautumista opintojen viivästymiseen erittäin negatiiviseksi. "Setä-Hautalalla näyttää olevan lahjoja jo aika paljon, mutta pitäisikö hänelle antaa vielä lisää?" Money talks and gradu walks... Gradu lyö vain harvoin rahaksi T ieteellisessä tutkimustyössä liikkuu kovat rahat. Apurahailmoituksista saa lukea, että jatkotutkimuksiin ja tutkimusprojekteihin on tarjolla kasoittain markkoja. Jotta vaakakuppi olisi tasapainossa, huippututkimuksen vastapainoksi perustutkintoihin liikenee muutamia markkoja, jos käy hyvä onni. Rahoituksen etsiminen graduun on verrattain uusi asia yliopistossa, joka on vasta matkalla kaiken kattavaan markkinatalouteen. Teknisen ja kaupan alan opiskelijat ovat löytäneet tukijansa jo varhain, mutta humanistit tulevat vielä toimeen ilman rahoittajia. "Graduun kysytään rahoitusta aina silloin tällöin, mutta aika harvoin graduun saa rahaa. Rahoituksen saa helpoiten sellaiseen graduun, jonka tilaajana on jokin yritys tai organisaatio, tai jos gradu liittyy johonkin isompaan tutkimusprojektiin, jota rahoittaa esimerkiksi Suomen Akate•=anon Jyväskylän yliopiston tutkfmusasiamies Sirkka-Liisa Korppi-Tommola. Korppi-Tommolan mukaan gradulla on mahdollista lyödä rahoiksi ainakin matemaattis-luonnontieteiden, kauppatieteiden ja viestintätieteiden aloilla. Sen sijaan puhtailla kielitieteilijöillä ulkopuolinen rahoitus on harvassa. There is no such business as gradubusiness... Perinteinen sivistysyliopisto on elänyt teoreettisen maailman ympärillä, mutta markkinayliopiston rahagradu on useimmiten soveltavaa tutkimusta. KorppiTommolan mielestä rahoitus ei kuitenkaan ohjaa graduntekoa liiaksi pois perustutkimuksesta. "Toiset, jotka tekevät soveltavaa tutkimusta, saavat siten valmiuksia työelämää, ja toiset, jotka tekevät perustutkimusta, suuntautuvat tutkimustyöhön. Kummallakaan puolella ei ole tosin riittävästi paikkoja", muistuttaa Korppi-Tommola. Jyväskylän yliopiston työelämäpaivelun www-sivuilta löytyy gradupörssi, jossa gradujen tekijät voivat hakea rahoittajaa työlleen ja rahoittajat puolestaan tutkimuksen tekijää. Pörssistä löytyy joitakin graduja, jotka kaipaavat rahaa. Joukossa on muun muassa yksi talvija jatkosotaa käsittelevä tutkimus. Toistaiseksi gradupörssi on varsin yksipuolinen, sillä sieltä ei löydy ainuttakaan rahoittajaa. Gradurafta kotkeekin yteensS laitoksen johtajan tai gradun ohjaajan avustuksella. "Gradujen rahoituksen järjestäminen toimii useimmiten suoraan laitoksilta. Henkilökohtaiset kontaktit tuovat tavallisesti rahoituksen, mutta gradupörssi on kuitenkin yksi mahdollisuus rahoitukseen. Humanistisilla aloilla on vaikea saada rahoitusta, kun atk-alalla voinee valita gradun tukijan", kertoo suunnittelija Juha Lahti. R I S T O L Ö K Yliopisto ei tunnu välittävän roikkuvista opiskelijoistaan I tsekin roikkuva opiskelija. Sari Remonen, on tehnyt roikkumisesta Jyväskylän yliopistossa tutkimuksen. Raportin on teettänyt JYY yliopiston rahoituksella. Selvitys jakaantuu kolmeen eri osaan. Tarkoituksena oli arvioida roikkuvien opiskelijoiden määrä, kartoittaa ilmiötä opiskelijan kokemana ja tarjota parannusehdotuksia ongelmaan. Roikkuminen nolottaa Remonen on tutkinut ilmiötä lähinnä opiskelijan omana kokemuksena, ei niinkään yliopiston näkökulmasta. Tutkimuksen hän on toteuttanut lähettämällä kyselylomakkeita mahdollisille roikkujille. Roikkumiseen käytettiin kahta kriteeriä: opintojen "Gradussa on oltava jotain ongelmia, sillä monille yliopistosta ulospääsy jää kiinni juuri gradusta ", Remonen sanoo. aloitusvuosi on 1988 tai aikaisempi ja opintoviikkokertymä kahdelta edelliseltä vuodelta kymmenen tai vähemmän. Raportissa arvioidaan, että Jyväskylän yliopistossa on satoja roikkujia. Remonen tulkitsee roikkumisen opiskelijan henkilökohtaiseksi häpeäksi. Kavereille ja sukulaisille pitää alituisesti selitellä miksi opinnot ovat hidastuneet. Opiskeluputkesta ulos joutumisesta syytetään vain itseä, eikä osata lai kehdata hakea apua laitoksilta tai yliopistosta. Opintojen viivästymisen kokee yli 40 prosenttia vastaajista negatiiviseksi. Jos siirtyminen "sinkkuopiskelijavaiheesta aikuisen elämäntilanteeseen" tapahtuu opiskelujen puolivälissä, saattavat opiskelut siirtyä toisarvoisiksi. Raportin mukaan roikkujat kokevat paluun yliopistoon varsin vaikeaksi. Töitä ilman loppututkintoa Raportti paljastaa, että useimmiten opintojen hidastumiseen syynä ovat työt. Etenkin miehillä töihin meno tuntuu olevan pääasiallinen syy opintojen jumittumiseen. Muita syitä ovat muun muassa lapsen saaminen, gradun tekeminen ja taloudelliset vaikeudet tässä järjestyksessä. Vaikka monella roikkujalla on jo työpaikka, he haaveilevat yhä opintojen loppuunsaattamisesta. He uskovat, että valmistuminen toisi lisää palkkaa. auttaisi uralla eteenpäin, helpottaisi työpaikan vaihtamista tai lisäisi heidän arvostustaan työyhteisössä. Muita etuja opintojen jatkamisesta kyselyyn vastaajat listasivat esimerkiksi kynnyksen ylittämisen ja itsearvostuksen kasvun. Gradu kompastuskivenä Varsin monilla opiskelut ovat pysähtyneet juuri pro gradun tekemiseen. Itse gradua ei välttämättä pidetä pääasiallisena syynä, mutta se vaikuttaisi olevan yleinen vaihe, jolloin opiskelut jarruuntuvat. Eräskin kyselyyn vastannut nainen kertoo: "Gradun aloittamisen lykkääminen liian pitkälle. jolloin opintotuen päätyttyä oli pakko hakeutua töihin, seurauksena työn ja opiskelun hankala yhdistäminen." Hälyttävää on havaita, ettei yliopisto käytännössä tunnu reagoivan ongelmaan lainkaan. Roikkujat tuntevat olevansa yksin ongelmansa kanssa. Useat roikkujat valittavat gradun ohjausta puutteelliseksi. Opiskelija jätetään usein täysin vaille tukea. Melkein 40 prosenttia vastaajista kuvaa yliopiston ja laitosten suhtautumista opintojen viivästymiseen välinpitämättömänä tai negatiivisena. "Gradussa on oltava jotain ongelmia, sillä monille yliopistosta ulospääsy jää kiinni juuri gradusta", Remonen sanoo. Hänen mielestään gradun ohjaukseen tarvittaisiin myös teknisen opastamisen lisäksi jotain muuta. Remonen vertaakin gradun tekemistä lasten oppimisvaikeuksiin. Opiskeluun liittyvä itseluottamuksen menetys ja häpeä ovat yhteisiä tekijöitä kumpaankin. Raportin tekijä kaipaa kouluista tuttuja erityisopettajia myös yliopistoihin. Yksilöllisiin ongelmiin yksilölliset ratkaisut Kyselyyn vastanneilta tiedusteltiin myös ratkaisuja ongelmaan. Useat roikkujat mielsivät oman ryhmän roikkujille hyvänä vaihtoehtona. "Yliopistosta vieraantuminen on pahinta ja juuri tuollaista 'porukkaa' kaipaisin eniten", perustelee yksi vastaaja kantaansa. Joustavuutta yliopiston puolelta roikkujat kuitenkin peräänkuuluttavat eniten. Nykyiset kurssija tenttijärjestelyt edellyttävät kuulumista homogeeniseen opiskelijamassaan, joten etäopetus helpottaisi muitakin kuin ulkopaikkakuntalaisia. Remonen toivoo, että yliopiston sisällä luotaisiin jonkinlainen roikkujatietoisuus, jolloin ongelma ei jäisi pelkästään opiskelijan omaksi. "Ilmiön tullessa esille yksinäisyys ja häpeä asian tiimoilla vähenisivät", Remonen tuumii. Jokaisella roikkujalla on oma yksilöllinen ongelmansa, joten yksioikoinen ratkaisumalli ei kuitenkaan ole mahdollinen. Remonen ei sysää koko vastuuta yksin yliopistolle. Myös roikkujien itsensä tulisi sinnikkäästi haluta ja vaatia apua ja opastusta. JYYn korkeakoulupoliittinen sihteeri auttaisi enemmän kuin mielellään. "Roikkujien tulisi muistaa, että jokainen maisteri laitokselle on kuin kävelevä rahatukko. Kyllä heistä ollaan kiinnostuneita." T E K S T I : M I K K O K A I . I . I O K U V A T : K I R S I K A R J A L A I N E N # Lähde: Sari Remonen: Raportti Jyväskylän yliopiston roikkuvista opiskelijoista. 1996
• 10 SOHWILLA PITKÄÄ PERJANTAITA 13.12. HcVi JOULUKA0AREE " sKfcAN BAARI" Sohvvi avoinna p i h i t k ä ä n I ma-to * i "1 3 pe 11 4 , la 1 2 4 su 1 4 2 4 LOUNAS noutopöydästä ma-pe klo 11-15 • Runsas salaattipitopöytä, t » « päivän keitto, kaksi lämminruoka* • £ ) . — vaihtoehtoa, kahvi. Runsas salaattipitopöytä, päivän keitto, kahvi S5,i Vaasank. 21 p. 615 564 Ostaessasi kehykset ja Unssit TOINEN LINSSI JOULULAHJAKSI KAUPPATORIN OPTIIKKA ^ Väinönkatu 36 ' N. ^ a 40100 Jyväskylä ^ v V j f c Puh. 014-621 488 \ V Nyt on edullinen aika hankkia • L U O K K A P A I D A T kauttamme • c o l l e g e p u s e r o t • Tpaidat • h u p p a r i t • o l o a s u t kotimaista korkealuokkaista TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 * Kehykset+kovapintaiset muovilinssit JOULUN PAKETTITARJOUS Olemme uudistaneet kehysvalikoimaamme Myös edullinen M ^ % ^ A mallisto a l k . l V 3 " (ostaessasi linssit + työvel.) m JW mr m Näöntarkastukset ja p l . sovitukset päivittäin. ÄSP -20% norm. hintaisista tuotteista OPTIKKO SILMÄTYSTEN OY Keljonkeskus p. 244 226 LAATUA PALVELUA EDULLISUUTTA Yksitehot NYT REILUSTI alk. ALLE 790 O p ISKELIJA' HINTOJEN! Optihilma (*Kehykset Jyväskeskus, II krs. P. 310 0033 tarjousmallistoa) ma-pe klo 10-18, la 10-14 JYVÄSKYLÄN SILMÄLÄÄKÄRIASEMA Oy • Silmälääkärin ajanvaraus arkisin 9.00-17.00 P I I L O L A S I K L I N I K A L T A : • piilolasit ja tarvikkeet • ongelmapotilaille uusi pehmeä piilolasi. Takuu 1 kk. • Opiskelijakortilla al.-15%. V Ä I N Ö N K A T U 9 , P. 2 1 4 4 4 4 PERINTEISESTI P R O G R A D U T EDULLISESTI NOPEASTI NsrroMO Rihto Ky Alasinkatu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (014)676 350 fax 676 357 5 h + k + sauna Kortepohjassa ANNETAAN VUOKRALLE 4000 mk. Kuukausihintaan SIISTILLE, TOLKULLE PORUKALLE helmikuun alusta lähtien Puh. 645 455 Toppari menee remonttiin 1.1.97!! Uudenvuoden aattona 31.12.1996 b a l i a t a a n TOPPARI TYHJÄKSI Tätä ei voi jättää väliin!! Liput ennakossa 25,/ ovella 30,Isis. narikan) K l H X r <AII ^Asemakatu 7. P. 618 116,/ JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI JOULULAHJAKSI rakkautta, romantiikkaa, jännitystä, komiikkaa, vahvoja tunteita, upeaa musiikkia! LAHJAKORTTI TEATTERIIN Opiskelijahinta 45,-/lippu LIPPUMYYMÄLÄ puh. 624 200 T u i k k u j o u l u l o m a l l a 20.12.96 -1.1.97 Päivystys jälleen 3 . 1 . lähtien joka keskiviikko ja perjantai 19.00-22.00 numerossa 612603. Kampus Olemme muuttaneet! Kauppakatu 2:n ja Kirjaston myymälät löydät nyt saman katon alta osoitteesta Kauppakatu 9 Jouluun saakka tarjouksessa: • Gaudeamuksen uutuudet 100 mk / kirja vanhoja Gaudet 20 mk / kirja • Suomen Historiallisen Seuran julkaisuja 45 mk / kirja • Puijo-kustannuksen kirjat tarjoushinnoin Tervetuloa tutustumaan uuteen liikkeeseemme ja hankkimaan vaikkapa laadukkaita joululahjoja Kampus Kirja puh 603 157 fax 611 143 LOUNAS I 1 1 1 6 Ma 16.12. Sienikiusaus Punajuuri-jauhelihakast. Kalapuikot, pinaattikast. 'Porsaanleike curryananaskast. Ti 17.12. Sipulikasvispata Kaslerpaisti Värikäs kalavuoka Ke 18.12. Kasvislasagne Lihamureke Kanaa currykast. "Smetanalohi T o 19.12. Pinaattiohukaiset Lihaperunasoselaatikko Herkkupihvi *Aurajuustohärkä Pe 20.12. Kesäkurpitsaherkku Janssoninkiusaus Nakkipannu *Vasikanleike HUOM: listaan saattaa joulun alla tulla joitakin muutoksia. Ensi vuonna avaamme Ruokalan heti loppiaisen jälkeen 7. p ä i v ä t a m m i k u u t a . O Q o Q O l O llOKIVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA i keskussairaalanne 2, p. 6o3 975 Ruokaisaa joulua ja maukasta uutta vuotta!
• 11 TEKSTI JA KUVAT: PETTERI TUOHINEN Yksinäinen kalastaja Havannan edustalla. Samanlaisilla traktorin sisäkumista kyhätyillä veneillä vuoden 1980 ja 1994 joukkopakojen aikaan kuubalaiset seilasivat kohti Miamin neonvaloja. K uuba kuuluu Latinalaisen Amerikan macho-veljeskuntaan, joka on vaientanut seksuaaliset vähemmistöt samoin kun muutkin marginaalija oppositioryhmät. Vaikka Amnesty International raportoi Castrolandiasta edelleen vähemmistöihin kohdistuvista ihmisoikeusloukkauksista. on valoa näkyvissä. Yksi näistä valonnäyttäjistä on Havannan yliopistossa työskentelevä tutkija ja kielitieteilijä Carlos Paz Perez. Hän on tutkinut muun muassa vankien ja homojen kielenkäyttöä, Painajaisia naisvangeista Tutkiessaan vankien kielenkäyttöä hän kierteli puoli vuotta naisja miesvankiloissa tekemässä haastatteluja. Paz on uranuurtaja siksi, ettei kukaan ole aikaisemmin tutkinut Kuuban vähemmistökulttuureja. "Halusin tutkia vähemmistöjen kieltä, koska kukaan ei ole sitä aikaisemmin voinut eikä halunnut tehdä." "Uskon, että kaikkein mielenkiintoisimmat asiat vankiloissa tapahtuvat juuri yöaikaan. En kuitenkaan yöpynyt vankiloissa, koska sitä minun ei sallittu tehdä. Pyysin aina kaikkein vaarallisimmat vangit haastateltaviksi, ja minulle tarjottiin moneen kertaan henkivartijaa turvaksi. Kieltäydyin, koska silloin haastattelu ei olisi ollut niin autenttinen", Paz sanoo. Paz kertoo naisvankien olleen paljon hankalampia haastateltavia, sillä naiset yrittivät provosoida ja houkutella häntä keinolla millä hyvänsä. "Naisvankien haastattelujen jälkeen minun oli iltaisin syötävä unilääkkeitä että saisin nukuttua. Jos minulla on tulevaisuudessa aikaa, haluaisin kirjoittaa romaanin kokemuksistani naisvankilassa." Monille kuubalaisille homous on edelleen hyshys. Jos esimerkiksi poliisi on saanut tietää homobileistä, on kekkerit keskeytetty ja juhlijoita kuulusteltu. Intohimoinen tutkija Paz on kuitenkin ottanut tabua sarvista ja kierrellyt homojen parissa hakemassa materiaalia tulevaan kirjaansa homojen kielenkäytöstä. Kirjasta palkka sivumäärän mukaan Pazin kirja vankien kielenkäytöstä 1988 oli bestseller, samoin kuin hänen toinenkin kirjansa. Silti mies ei ole juurikaan saanut yhteiskunnallisia etuoikeuksia. Vaikka yliopistojen tutkijoita arvostetaan, ei se näy ainakaan palkassa. Paz ansaitsee kuukaudessa alle 50 markkaa, ja vaikka kirja olisi kuinka suosittu, ei silläkään menestyksellä juuri juhlita. Kuubassa kirjailijoille maksettava palkka riippuu siitä, onko kirjoittaja aloittelija vai jo menestynyt. Kun kirja on julkaistu, kirjailijalle maksetaan kertakorvauksena pesopalkkio, joka lasketaan sivumäärän mukaan. Ensimmäisestä kirjastaan Paz nettosi 1500 pesoa (nykykurssin mukaan noin 375 markkaa). Siksi hän on kovin innoissaan saadessaan Suomeen myydyistä neljästä kirjastaan 400 markkaa. "On järjetöntä, että jos kirjoittaa 400 sivuisen roskaromaanin kirjakauppaan pölyyntymään, ansaitsee huikeasti enemmän kuin jos kirjoittaa 200 sivuisen bestsellerin. Toinen ongelma kirjailijoille ja tutkijoille on se, että kun saa kirjan valmiiksi, joutuu odottamaan sen julkaisemista vuosikausia. Jos saan tänä vuonna valmiiksi kirjan homojen kielenkäytöstä ja se julkaistaan viiden vuoden päästä, on kieli ehtinyt muuttua jo valtavasti, eikä tutkimuksellani ole mitään tuoreusarvoa", Paz tuskailee. Sananvapaus saa odottaa Paz vakuuttaa, ettei kukaan ole häntä painostanut tutkijana tai kirjailijana sanomaan sitä tai tätä, vaan että hän on itse saanut päättää mitä haluaa tutkia ja mistä kirjoittaa. Kunhan vain muistaa itsesensuurin. Koska kaikki mitä Kuubassa paperille painetaan tai ääniaalloilla värähtelee, on puolueen sanaa, saavat monet tutkimusaiheet jäädä vielä vuosiksi odottamaan hetkeään. "Kirjailija ei voi millään tavoin kritisoida hallitusta tai sen toimia. Ainoa mitä voi tehdä, on kirjoittaa epäsuoraa kritiikkiä hallituksen tekemien päätösten seuraamuksista. Kuuban koko mediamaailman täytyy olla samaa mieltä PCC:n kanssa." Paz kuitenkin uskoo, että tutkimusja sananvapaus on muuttumassa Kuubassakin avoimemmaksi. "Nyt 1990-luvulla on nähnyt päivänvalon monet sellaiset kirjat, joiden julkaiseminen olisi ollut 1970tai 1980-luvuilla täysin mahdotonta. Minulla on useita ystäviä, joilla on kirja valmiiksi kirjoitettuna, mutta he odottavat että yhteiskunnallisesti oikeaa hetkeä töilleen." Carlos Paz on intohimoinen vähemmistöjen tutkija mutta hän on paljon muutakin: pohdiskeleva, täydellistä englantia puhuva ja hyvin keskustelunhaluinen. Mutta myös sosialisti ja vuoden 1959 vallankumouksen kannattaja. Castro olisi hänestä ylpeä. Carlos Pazin otsaan ilmestyy syviä juonteita kun häneltä kysyy politiikasta. Paz sanoo diplomaattisesti, ettei haluaisi miettiä moisia asioita, sillä hän ei ole poliitikko. "Mutta olethan kuubalainen, jota politiikka koskee." "Anna kun kerron sinulle jotain. Vaikka meillä kirjailijoilla, samoin kuin kaikilla kuubalaisilla, voisivat asiat olla paljon paremminkin, en usko että monikaan loppujen lopuksi haluaisi lähteä nyt Kuubasta (aiemmin maasta on paennut satoja tuhansia intellektuelleja pääasiassa Floridaan). Eräs runoilijaystäväni on asunut nyt viisi vuotta Saksassa. Hän kirjoitti minulle, ettei ole voinut kirjoittaa riviäkään siellä ollessaan inspiraation puutteen vuoksi. Hän sanoi. että hänen täytyisi nähdä Karibianmeri ja päästä kävelemään Havannan kaduilla pystyäkseen jälleen kirjoittamaan. Kuuba on minun maani ruodoista huolimatta", sanoo Carlos Paz.
• 12 I Tommi Liimatta: Liimatan Pan Alley (Johanna) ^ Jyväskylän Ylioppilaslehti Isänmaa vie Absoluuttiselta Nollapisteeltä vuoden -96, siispä Liimatta viihdyttää meitä soolona. Biiseissä on osia ja teksteissä merkityksiä ehkä reippaammin kuin Abso-levyillä, mutta soolo-Tommin progepop on minimalistisempaa, mikä levyn edetessä rasittaa. Paljastuu, että AN:än viehätys ei ole oletetussa määrin Liimatan tarkkanäköisesti todellisuutta havainnoivissa, mutta samalla sitä pakenevissa sanoituksissa (tämän viikon sitaatti: "Harva meistä tietää miltä tuntuu olla Petrin näköinen"). Riisutumpina Liimatan biiseissä ei ole selvää hahmoa, musiikissa tarttumakohtaa. En voi kieltää, olin ratketa riemusta levyn alkupuolen ajan, etenkin Takin päälle ja Ensimmäisen kiven soidessa. Mutta kun kohdalle tuli pelkän kitaran säestämä Lähden nyt, etten olisi liikaa tunkkaisessa, alkoi tuntua, että aikansa voisi käyttää paremminkin. Huomasin säilyväni yhtenä kappaleena. • AndyMcCoy & Pete Malmi: Briard (BMG) Briardissa olisi edellytyksiä parempaankin, mutta silti se on heleskutin hyvä, silloin kun Rollareitten (Sexy girt) ja Chuck Berryn (Border to bordei) haamut hätistetään loitommalle. Radiosta olettekin jo helmet kuulleet: Fuck the armyssä olisi rytkettä minkä tahansa valtakunnan listoille ja River ofdreams lienee parasta pop-Andyä sitten tiedätte kyllä minkä orkesterin. Ja jos Scream ei olisi kahdeksan ja puolen minuutin mittainen kolossi tai maailma olisi täydellinen, Briardilla olisi kolmas hitti. Mainittuihin ei ole lipsahtanut ripaustakaan esimerkiksi The Spiritiin roiskahtanutta juostenkustua lisäaromia, joka ex-maailmankiertäjällemme epätyypillisesti ulottuu soundeihin saakka. Mainitsen myös, että Briard ei missään tapauksessa ole McCoy-levy, sillä Malmi on Fuck the Armyn lisäksi säveltänyt mainion mm. Let's play homen ja Angela Nicolettin langenneen rokkienkelin ääntä kuultaisiin levyltä enemmänkin, elleivät oma ego ja muut nautintoaineet (niinku suomalaisuus) estäisi Andyä havaitsemasta ja tunnustamasta vaimon kykyjä ja menestysmahdollisuuksia. • CMX: Discoinferno CMX sanoi Jyrkissä, että pojat olivat ehtineet kypsyä pitkään jatkuneeseen ylikehumiseen, minkä jälkeen Citylehden antamat kunnon haukut Discoinfernolle olivat tuntuneet hyvältä. No, Suomen rokkilaiskatolisen kirkon ikonien uutuus antaa aihetta kumpaankin lähestymiseen. Välillä se jyrää ja jytää {Discoinferno, Nimetön), jatsaa (Paha) ja tunnelmoi (Aamutähti) varsin kaikkivoipaisesti, mutta toisinaan se ei tiedä, ollako kovia ja mystisiä rokkareita (Antroposentrifugi) vai älykköjä ja taiteellisia poppareita (Vallat ja väet). Kun tietäjä itse harhailee, ovat opetuslapsetkin pikkaisen eksyksissä ja Yrjänä on kyllä arvostustaan huonompi sanoittaja, vaikka esimerkiksi Discoinfernon kiroileva urbaaniväinämöinen onkin maanis-messiaaninen suoritus. • Juustopäät: Et sä tajuu? (PolyGram) Juustopäät on tietääkseni kova nuorisosuksee ja vissiin sitä uuspunkkia. Se on myös hyvin stadilainen, hyvin seitsemäntoistakesäinen ja hyvin, hyvin puuduttava näin pidemmän levyn päälle. Bändillä on yritystä irtautua tyylilajinsa kliseistä (muutamien biisien torvet ovat virkistäviä) ja näin olla enemmän kuin sarjansa muut osanottajat. Tunnustan, että siinä onnistutaan, mutta onko se kovin paljon? Niissäkin biiseissä, kun periaatteessa diggaa meininkiä (esim. Elämän palasia), viimeistään sanoitusten teinifilosofiat ja -romantiikka saavat minut tuntemaan itseni aivan vääräksi ihmiseksi. Harvaa levyn parissa on tuntenut olevansa näin vanha, viisas ja kokenut ja näin ulkopuolinen. "Songs that they ever play teli me nothing to me about my life", laulaa Morrisey ja minä kysyn levyyhtiöltä. että onko Puolikuussa iskelmäpoppaillut Kari Pesonen oikea mies tällaisen musiikin tuottajaksi? PETRI HEIKKINEN Juustopäiden seurassa voi lumea itsensä kokeneeksi, vasaksi ja vanhaksi. Uudemman luonnontieteen edustajat Shannon (hreeman), Eddie (Reeves) ja Sinclair (Weisz) Tätä et tiennyt luonnontieteistä • Ketjureaktio (Chain Reaction), ohjaus Andrew Davis, päärooleissa Keanu Reeves, Rachel Weisz, Morgan Freeman, Fred Ward. Esitetään Fantasiassa. Actionrymistelyksi melko pienimuotoinen ja juonelliselta lähtökohdaltaan tyylipuhtaan höhlä Ketjureaktio on ihan kelpoisaa katseltavaa, jos sattuu tykkäämän vanhan toistosta tai on muuten anteeksiantavaisella päällä. Pääroolia hoitelevan Keanu Reevesin näyttelijänlahjoista tuskin kukaan osaa sanoa mitään, sillä tiettävästi hän ei ole vielä koskaan näytellyt mutta svartseneegeritapaan tämänkin miehen pärstäke eikun paranee iän myötä. Irtopisteitä. Sitä samaa Morgan Freemanin palkkaamisesta; hänen läsnäolonsa nostaa tekelettä kuin tekelettä piirun verran ylöspäin. Paul Shannon (Freeman). EddieKasalivich (Reeves) ja Lily Sinclair k i r j a t Pulp not fiction • Jouko Turkka: Nyt alkoi elämä. Otava 1996. Aloitin Jouko Turkan "kirjeromaanin" lukemisen bussimatkalla Pietariin, Venäjän puolella rajaa. sumppuisessa säässä kuhmuraisella tiellä ja keskellä ei mitään. Yhdistelmä oli melkoisen vaaliva. Ja kuten aina Turkan kohdalla, olin aluksi täysin hukassa. Nyt alkoi elämä on vittumainen kirja. Onneksi! Turkka kirjoittaa nyt hieman enemmän fiktiota kuin Häpeän merkeissä pari vuotta sitten ehkä. Päällisin puolin tämä pieni suuri romaani kertoo "vanhan köyhyyden mallisessa" puutalossa asuvasta ja maksustakirjoitustoimistoa (höö!) pitävästä Heikki Sirppiläsiä. joka vangituksi rikolliseksi tekeytyen ryhtyy kirjeenvaihtoon Liisa Oja -nimisen. "huomaamattoman näköisen" naisen kanssa. Ei kai kuulosta kummalliselta? Turkkamaiselta. ehkä. mutta se ei ole sama asia. eihän? Jouko Turkan valitsema romaanirakenne on kaikessa yksinkertaisuudessaan häpeämättömän nerokas. Jo alusta alkaen on selvää, että Heikin e l o k u v a (Rachel VVeisz) kuuluvat Chicagon yliopiston tutkimusryhmään, joka onnistuu kehittämään uuden, puhtaan ja halvan energialähteen erottamalla tietyllä äänentaajuudella vedestä vedyn. (Kyl-lä!) Kellot alkavat kilkattaa fossiilisten polttoaineiden edustajien ja poliitikkojen otsalohkoissa viimeistään silloin, kun ryhmä julistaa uuden energiamuodon vapaasti käytettäväksi. Johan on jollei pääse tienaamaan. tuumaavat filmin pahat pojat, ja alkavat räimiä ryhmää hengiltä. Loppu on vauhdikasta takaa-ajoa maalla. merellä ja ilmassa, pakosalla vedenerottamisen salaisuutta kantava Eddie ja työkaveriensa murhiin osasyylliseksi lavastettu Lily. Kuulostaa idioottimaiselta, ja varsinkin tiedepuoli saisi pikkukemistinkin tikahtumaan tyrskeeseen. Silti tarinassa on joitain draamallisesti ja "Paskanhaju tasapainotti koko eleganssin, loi edes jotain luontoa kuolleeseen kyynisyyteen." ja Liisan kirjeenvaihto, tuo todellisuuden ja valheen, käsittämättömyyden ja itsestäänselvyyden sekoittava kiihko, tarjoaa muutakin kuin miehen ja naisen välistä normaalia vuoropuhelua. Toki jo tällä tasolla liikuttaessa Turkan lihamylly suoltaa sellaisia kommunikaation perustotuuksia. ettei ilman niitä mikään todellinen sukupuolten välinen yhteys ole mahdollista tässä nykyisessä halvan pornon kyllästämässä yhteiskunnassa. Loppujen lopuksi Turkka on kuitenkin ja jälleen kerran suuri moralisti ja näkijä. Nyt alkoi elämä -roeettisesti kiinnostavia painotuksia. joista suurin osa keskittyy Shannonin hahmoon. Lisäksi koko filmi rakentuu hyvin, joskin hiukan yksitotisesti. Henkilöhahmot onnistutaan pitämään melko latteina, joten katsojan on vaikea herätä välittämään heidän kohtaloistaan. Andrew Davis on ohjannut myös Takaa-ajetun (The Fugitive, 1993). Ketjureaktiossa hän kauhoo häpeilemättä samasta laarista, ei huonoin tuloksin mutta ikävästi vuoden muiden toimintatömistysten jonon jatkona. Kuin signaalina tarmokkaasta vvannabe-mentaliteetista Ketjureaktion alkupuolella nähdään jättiräjähdys, jonka visuaalinen rakenne tarjoaa ilmiselviä muistumia sekä ID4:n että Tvvisterin tehosteista. Eivät kehdanneet kuitenkaan kirjoittaa puolta maailmaa bäng alkeismuotoonsa atomeiksi; kahdeksan korttelia Chicagoa riitti näihin hätiin. ANNA ARSNIVA maanin kirjemuoto tarjoaa hänelle loputtomia mahdollisuuksia sivaltaa kutkuttavan perustellusti niin kohunäyttelijöiden kuin liian nuorten tohtorienkin suuntaan. Ja puhumattakaan rakkaudesta. Rakkaus! Määkäise "rakkaus!", niin kaikki heltyvät! "Olen rakastanut paljon", kirjoittaa romaanin Vode alias Heikki Sirppilä kuin tietämättään puhemies Uosukaista ivaten. Uusia inhottavuusennätyksi Turkka rikkoo myös. Jos Häpeä-romaa11111 kauhistuttavin yksityiskohta oli kirjoittajansa peniksen koon paljastaminen ja Suomen huonoimman ihmisen nimeäminen (pikkutyttöraiskaaja Jammu Siltavuori, muuten). Nyt alkoi elämä -romaanissa se voisi olla vaikka ehdottoman vastenmieliseksi luettava himo surmata Saimaan norppa, tuo "avuton, pehmeä. pyöreä, veltonsulava" suloeläin. Hyi! Vakavasti puhuen Turkan uusin romaani tarjoaa niin paljon nieltävää, ettei sitä pystyisi erittelemään minkään analyysin puitteissa. Kukaan tässä maassa ei kirjoita kuin hän. eikä yhtä osuvasti. Nyt alkoi elämä -teoksessa näyttäytyy todellinen ihmiselon perusihanuus ja -kurjuus, pohjattomaan suohon uponneen selkärangattoman kansakunnan pulp not fiction. Ljsää. lisää! J U K R A Y L I L A S S I L A
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 13 Verronen ja Järvelä ohjaavat novellejaan kuin ilman käsiä • M a a r i t V e r r o n e n : K u l k u r e i t a j a U n o h t a j i a . K i r j a y h t y m ä 1996. 137 s. • J a r i J ä r v e l ä : Nuorikko. WSOY 1996.167 s. Epätoden näköisiä kulkureita Maarit Verronen on ahkera kirjoittaja: viisi teosta viidessä vuodessa. Viime syksynä ilmestyi romaani, nyt on novellikokoelman vuoro. Verronen on kehittänyt tyyliään joka teoksessa. Kuitenkaan hän ei ole novelleillaan osunut aivan kymppiin. Ehkä tiivis tahti on vaikuttanut. Kokoelmat Älä maksa lautturille ja Viimeinen lapsitähti noudattavat aika suoraviivaisesti kauhuja fantasiakirjallisuuden perinteitä. Ne ovat piristävä lisä suomalaiseen kirjallisuuteen. Kulkureissa ja Unohtajissa Verronen siirtyy yliluonnollisista elementeistä selittämättömään mutta mahdolliseen. Verronen rakentaa omituista, pimeää maailmaa, joka keikkuu fantasian rajalla. Lukija hämmentyy kuten novellien henkilöt: "Kuka minä olen? Kuka sinä olet? — Vastauksia ei ollut." Kulkureita ja Unohtajia -kokoelma jäsentyy yhtenäiseksi vaellus-aiheen avulla. Novellien halki kulkee matkustajia ja kulkijoita, jotka tarkkailevat paikoilleen juuttuneita. Kansainvälisen avustusjärjestön edustaja tulee salaa maahan, matkustaa maan läpi ja tulee aiheuttaneeksi sodan. Usein vaeltajat ovat idealisteja. He haluavat ymmärtää ja oppia, ja tarinat syntyvät juurtuneista ihmisistä, joita kulkijat tarkkailevat. Mies ja vaimo elävät talossaan täysin vieraantuneina. Eräänä päivänä, kun mies tulee töistä, kaikki on k i r j a t muuttunut unelmaksi. Kieltään Verronen ei päästä kuljeskelemaan.Hän kertoo etäisesti ja surumielisesti. Julma, kuivakka huumori pilkistelee siellä täällä. "Ja tulva tuli, kesti viikon, vetäytyi ja jätti nurmikolle kaksi toisiinsa takertunutta ruumista. Rikas nainen närkästyi siitä s.uuresti — . " Lähes kaikki henkilöt ja miljööt jäävät nimettömiksi, ja ne muutamat nimet alkavat poikkeuksetta Z-kirjaimella. Liikutaan äärimmäisellä alueella, joka on ei-missään ja kuitenkin lähellä. Ymmärrän Verrosen pyrkimyksen kuvata kasvotonta maailmaa, mutta lukijan kannalta pelkät hahmot eivät ole aina mielenkiintoisia. Painopiste ei olekaan ihmisten kehittymisessä. Satujen tapaan asetelmat ovat mustavalkoisia. Ahdasmielisen kylän asukkaat ovat "murentuneet ja haihtuneet tuuleen" kiusattuaan poikkeavaa Kivenhalaajaa. Puolustaessaan erilaisuutta Kulkureita ja Unohtajia on hiukan naivi, vaikka: se oli ihan oikein iikoille kyläläisille! Jos olet mukava, sinua lyödään laudalla päähän Myös Jari Järvelä kirjoittaa mahdollisen rajoilla liikkuvia novelleja trullia pysyy todellisuuden kehyksessä. Viime syksynä Järvelä debytoi kokoelmalla Bambi. Sen novelleissa sattumat räjäytteliväl yllätyspaketteja niin, että leukani loksahti rintaan hämmästyksestä. Jari Järvelän uusi kokoelma. Nuorikko ja muita novelleja, on hiukan toisenlainen. Tapahtumat eivät lähdekään vyöryyn, vaan novellien taustalla väijyy jatkuva uhka. Aina välillä, kuin sivulauseissa, sattuma iskee väkivaltaisesti. Nuorikossa Järvelä kertoo tunnelmien ja ristiriitojen kautta. Teksti on kylmän tuntuista, koska huumori on syvällä, ja Järvelä kuljettaa tekstiä toimivan dialogin varassa. Välillä etäinen kerronta kuitenkin toistaa itseään. Nuorikkoa kuvaa parhaiten "I8(K) metriä länteen" -novelli. Pieni laiva on myrskyssä, ja Riihimäki yrittää taltuttaa ruumassa pyöriviä vaijerikeloja, jotka painavat tonneja. Taistelu on mahdotonta ja täysin kiinni sattumasta. Varsinkin kun samalla pitää varoa, ettei toinen kela vyöry selkään. Ainoa asia. mikä Riihimäelle tulee mieleen, on Buster Keaton. Järvelän maailma on juuri tuollainen. Slapsliek-komedian hahmot on heitetty oikeaan elämään, joka on kaukana leikistä. Bambissa vaijcrikela vyöryi bustcreiden yli, mutta Nuorikossa kela väijyy ruuman pimennossa, valmiina. Ja loppujen lopuksi mitään hyötyä kelojen suitsimisesta ei ole: ne pääsevät uudelleen karkuun. Nuorikon ihmiset ovat vittumaista joukkoa. Riittämättömyys ihmissuhteissa ja uralla puretaan muihin, ja ihmiset yrittävät päteä mitättömillä asioilla. "Oppikoulutodistus, kevät, matematiikka ja kymmenen, Rask esitteli Irinalle." Valtataistelu perheessä ja ystävien kesken on toistuva aihe, eikä joukkuepeli onnistu edes ryöslökeikalla. Jos antaa vähänkään periksi, lyödään laudalla päähän. morsian raiskataan matkalla häätaloon. Nuorikossa on monta sävähdyttävää ja mieleenpainuvaa novellia, mutta kuten Bambissa, joukossa on juttuja, jotka eivät juuri hetkauta. Niissä Järvelän energia kuluu esimerkiksi hickkalakeuksicn esittelyyn. Järvelä on kertonut kirjoittavansa seuraavaksi romaania. Ainakin minä jään odottamaan. VILLE RAUVOLA KOPIOPALVELUA KESKUSTASSA VALOOTE ky Tapionkatu 4 (Pienteollisuustalo) 40100 Jyväskylä 014-217 491 fax. 014-217 640 OPISKELIJA YSTÄVÄLLISET HINNAT Voit pyytää tarjousta myös internetin välityksellä. internet: http://www.co.jy u.fi/fmlandvveb/valoote email: vote@co.jyu.tl HUHTASUON APTEEKKI Nevakatu 1, puh. 282 131. A R K I S I N k l o 9.00-17.30 L A U A N T A I S I N suljettu SEPPÄLÄN APTEEKKI PRISMASSA PALVELEE ARKISIN P u h . 6 7 5 711 Ma-Pe 10.00-20.00 La 9.00-18.00 TERVETULOA! OPISKELIJAKORTILLA ALE-10 % OPISKELIJAN OMA APTEEKKI ALENNUS SYLN KORTILLA # YLIOPISTON APTEEKKI Kauppakatu 39 ma-pe 8-20 la 9-16 päivystys joka viides viikko ma-su 8-23 Puistokatu 4 ma-pe 8-19 la 9-14 HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KOflTE POHJAN PAHTUHI Isännäntie 1 407 40 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TERVETULOA AVOINNA: Ma-Pe 9-18 La Suljettu Käytä hyödyksesi kanta-asiakas korttimme Y T H S : n Jyväskylän terveydenhoitoasema on suljettu 23.12.-31.12.96 välisen ajan. Mielenterveyspalvelut suljettu 23.12.96 6.1.97 välisen ajan. H Y U N D A I Multimedia Series Takuu 3 vuotta Hyundai HMP-5120L Prosessori Pentium 120 MHz Hyundai HMP-5166L Prosessori Pentium 166 MHz * PCI-emolevy * 16 MB EDO RAM, 256 KB Pipeline Burst cache * 3,5" 1,44 MB levykeasema * 1,3" G B kiintolevy, EIDE * 15" SVGA värimonitori, pros.ohjattu, 1280x1024 * PCI-näytönohjain, 1-2 MB RAM 1 rinnakkaisja 2 sarjaporttia * Win 95 näppäimistö ja Microsoft Mouse 2-hiiri * 8-nopeus CD-ROM asema * 16-bit äänikortti, SB 16 yht.sopiva * 15 w aktiivi kai utin, sis. virtalähde Miditornikotelo * Win 95 FIN http://www.jykonttorik.fi/ Edullisesti myös osamaksulla. PL 84, Gummeruksenkatu 6, 40101 Jyväskylä, puh. (014) 445 566. Ark. 8.30-17.00, la 10.00-14.00. L J L jyväskylä Konttorikone uusi APTEEKKI Sokosta vastapäätä ja MINIAPTEEKKI Hoviraitilla a n t a v a t kaikille opiskelijoille o s t o i s t a 10 %:N ALENNUKSEN O P I S K E L I J A N KOPIOJA PAINOPALVELUT KOPIOT, VÄRKDPIOT AINEJÄRJESTÖJEN LEHDET JA JULKAISUT. GRADUJEN PATNATUS JA SIDONTA SEMINAAKNKATU 15, RAKENNUS T PUH. 014-601 140 • J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O paino CYGNAEUKSENKATU 3,40100 JH. PUH. 014-601 141 FA> 014-601 191
• 14 JOK Kiitos kuluneesta vuodesta kaikille, ensi vuonna jatketaan taas! Jyväskylän Opiskelevien Keskustalaisten pikkujoulut ovat 13.12.96 yhdessä Tampereen Opiskelevien Keskustalaisten (TOK) kanssa. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille! Lisätietoja: Pj. Harri Kankaala p. 607829, hajuka@tukki.jyu.fi ja siht. Mervi Niskanen p. 608574, miniskan@itu.jyu.fi . Tietoja toiminnastamme myös http:// www.cs.jyu.fi/-ajm/jokki.htm 1 . Ottakaa yhteyttä ja seuratkaa nettiä ja ilmoitustauluja! PULP! Joulu tulla jollottaa ja samoin PULPin joulukalenteri. Luukut avataan kampuksen verkossa torstaisin klo 11, 12 ja 13 ja TV-JyväskyIässä maanantai-iltaisin. Katso ja hämäänny. Riehumme myös keväällä. Yhteenotot: yotv@cc. jyu.fi puh. 60 1031 tai Katille mikata@cc.jyu.fi puh. 0505694 787. TOSINE Hallitus toivottaa leppoisaa joulua ja rentouttavaa lomaa kaikille. Lomalla kertynyttä energiaa voi sitten purkaa talviriehassa Vuorilammella 21.1.97! Muistattehan, että vuoden alussa valitaan uusi Tosineen hallitus, johon kaivataan runsaasti uutta verta. Onko sinusta niin vastuulliseen tehtävään? LAPPI-OSAKUNTA Vietämme pikkujouluja 13.12. Kortepohjassa Sanna Raasakan luona saunomisen, syömisen ja juomisen merkeissä ja kenties siirrymme jatkoille kaupunkiin. Kokoonnumme Rentukan ala-aulassa klo 18, jos tulet myöhemmin niin soittele Sannalle 607 326. Osakunta tarjoaa puuron ja voimaisan glögin, muuta syötävää ja juotavaa voit tuoda itse. Alustavasti vois tuua myös niitä valokuvia näyttelyä var4 ° e • • O 74 ° R v) e s T • • O 7^§2^ "N^x^vTii r^v-^ flfcjt* ilK e^^XJ ten. Kaikki uuet ja vanhat niukkaan! OPKO Syksyn toiminta päättyy joulujuhlaan, joka pidetään Vanhassa pappilassa. Vapaudenk. 26, 12.12. klo 18.30. Jatkamme ensi vuonna! YNNÄ Pikkujoulut on sitten vietetty! Kiitos kaikille mukana olleille ja toivottavasti puuro maistui ja kaikilla oli hauskaa. Tämä vuosi alkaa olla lopuillaan ja toivottelemmekin kaikille HAUSKAA JOULUA ja rentouttavaa joululomaa. Jatketaan uudella innolla ja uudella hallituksella vuonna 1997. Huoneeseen. D241. saa tulla edelleen käymään ja soitellakin saa. 602 767. Posti tulee osoitteella Mattilanniemi/ D241 40740 J KL. Sähköpostitse yhteyden saa osoitteeseen yiina@math. myös http:// www.math.jyu.fiynna. JARU Jäsenhankintakampanjan yleisökilpailun voitti Sari Minkkinen! Onnittelut Cafe AnneMarian lahjakortin voittajalle! Ylimääräinen yhdistyksen kokous 18.12. ravintola Rentukan kabinetissa klo 19. Hallituksesta kerhoisänniin/emännän ja varapuheenjohtajan paikat täyttämättä. Jos uutta hallitusta ei saada koottua, kaikki toiminta loppuu vuoden alusta. Jani julistaa hakuun Kerhopakettikouluttajan vakanssin, ei hallitustehtävä. Tavoitteena osallistua RUL:n kouluttajakoulutukseen Keuruulla syys• kuussa 97. Yhteydenotot Jorma Hytöselle. hyjomi@kanto. p. 60 7483. S A V O K A R J A L A I N E N OSAKUNTA kiittää kaikkia kekriin osallistuneita mahtavista kekkereistä ja toivottelee niiden myötä jäsenilleen rentouttavaa joululomaa ja rauhallista joulua, jotta on sitten voimia aloittaa uuden hallituksen johdolla hillitön toimintakausi 97-98! Tapaamisiin ensi vuonna...Tiedottajanhommasta ja kaikesta muustakin lisätietoja antavat Mari. makankaa@silmu ja Elsi. elskosk@cc. DUMPPI Dumppi ry:lle on syyskokouksessa 27.11. valittu hallitus vuodelle 1997. Vanhan hallituksen viimeinen kokous pidetään 11.12. klo 18 Amarillossa. Liikunnallisesti Dumpin vuosi päättyi 4.12. olleisiin keilakisoihin. Dumppi ry toivottaa jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 1997! KUMMAN LUJA Kiitokset kaikille pikkujouluihin osallistuneille, perinteet (ja vatsat) tuli täytettyä ja viimeistään aamuisella lumisodalla saatiin kinkut sulatettua... KuLu siirtyy nyt talvitelalle, mutta heti tammikuussa jatkuu toiminta saunaillan merkeissä. Ensi vuoden aikana juhlitaan moneen otteeseen KuLun kymmenvuotista taivalta, jos haluat päästä mukaan juhlien suunnitteluun, ota yhteyttä Anskuun. annpuo@ tukki. Lisätietoja KuLun toiminnasta jakelee Jussi, juanka@tukki ja Eve. eekaro@ math. KuLu toivottaa maukasta joulua ja riehakasta Uutta Vuotta 1997 kaikille! RADIKAALI Kiitämme kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivomme kaikkea parasta tulevalle vuodelle. 1996 vaihtuu uuteen Radikaalilla Lillukassa, tervetuloa kaikki kemistit! Lisätietoa ilmoitustaululta tai hallituksen jäseniltä. GOOM-BUSSI: Järjestämme bussikuljetuksen ko.risteilylle. Lista tulee ilmoitustaululle lisäinformaation kanssa heti uuden vuoden jälkeen. Hinta n. 80-100 mk.Vuoden vaihtuessa vaihtuu myös hallitus: Onnea uudelle hallitukselle! Ja jotta ei unohtuisi: Kaikki mukaan uuden vuoden viettoon Lillukkaan! AIESEC Joulu lähestyy ja kaikki suuntaavat kohti äidin ruokapatoja, joten joulukuussa ei virallista toimintaa pahemmin ole. Kielten opiskelijoiden vaihtoa kehitetään kuitenkin vielä 12.12. klo 12 osoitteessa Kauppakatu 5 B 27. Uutena vuotena suunnataan bileilemään Hannelle, Sannalle ja Sussulle. Jos bileet kiinnostavat, soittele Hannelle numeroon 040-5550415! Seuraavan kerran kokoonnutaan virallisesti 14.1.1997 klo 18 Infokokouksen merkeissä. Paikkaa ei ole vielä lyöty lukkoon. mutta tieto siitä ilmaantuu ilmoitustaulullemme MaD:n 2.kerrokseen tammikuun alussa. Päivystys toimistollamme, MaD 255 pidetään viimeisen kerran tänä vuonna 12.12. klo 12-14. joten poikkea käymään tai soita 603883. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille! PUHKUPILLIT Vuoden viimeiset harjoitukset 12.12! 13.12 vietämme pikkujoulua Kortepohjan B-talon saunalla klo 17.30 lähtien. Syömingit hoituu paikalle nyyltärisysteemillä. eli varaa mukaasi jotain purtavaa. Lisätietoa ruuista Väätäsen Sannalla. Vuoden 1997 ensimmäiset harjoitukset 9.1! Muistuttaisin vielä Sinikedon tulevasta koulutuksesta alkavana vuonna sekä levytyksestä. Oikein hyvää joulun aikaa kaikille! Lisätietoja Tiiu Tuominen, p. 014-601759 tai 0505220477 sekä Rise Pohjonen, p. 014-603045 tai 0405889767 sekä http://www.jyu. fi/puhkut. GRÖNIONI Onneksi olkoon uusille hallitsijoille. Tammikuussa tavataan. Uusi yhteyshenkilömme on Minna Heikka, hemima® JÄRJESTÖILMOITUKSET tulee olla toimituksessa dead lirte -torstaita edeltävänä päivänä eli KESKIVIIKKONA. Paras tapa on laittaa ne sähköpostilla osoitteeseen jylkkari@jytk.jyu.fi. jos ette käytä SÄHKÖPOSTIA, niin tuokaa ilmoitukset toimitukseen LEVYKKEELLÄ. Maille käyvät MacVVrite versiot sekä WP-vefsiot niin, että kaikki muut W : t paitsi 6.0 ja 6.1 sopivat Paperilappuja e m m e enää o t a vastaan!!!! Ilmoitusten maksimipituus on 70 sanaa. Toimitus lyhentää liian pitkät ilmoitukset armottai kanto. WWW-sivut edelleen http://www.jyu. fi/~elviil/G. hl ml. PUOLUE Kiitos tunnelmallisista pikkujouluista! Puolue lähtee joululomalle ja toivottaa jäsenilleen rauhallista ja rentouttavaa joulua! Tammikuussa luvassa palaveri Kari Palosen kanssa. hallituksen palaveri 22.1. 97 klo 20 Amarillossa ja vallanvaihtokokous 27.1.97 Sohwilla klo 19. Lisätietoja: puolue@cc.jyu.fi. JYRINÄ Malka Ruotsin Ärecn 9.16.3.97. Matka maksaa 1100 mk. Mukaan mahtuu 40 nopeinta. Sitova lista Ilokiven ilmoitustaululla. josta löytyy myös tilinumero ja 30 mk:n jäsenmaksulla voit osallistua kaikkiin Jyrinän tapahtumiin. Ensimmäinen kokoontuminen yliopiston lasketteluvuorolla tiistaina laskettelukauden alettua klo 18-20 Laajavuoressa. Lisätietoa Janne Varasalo, p. 607 558 tai siht. Timo Vapaavuori, p. 378 3353 tai jyrinajasenet@cc.jyu.fi. r Tatfv-itoLO tcL&e£gaatt Harmaus vaihtui valkeudeksi. Kuljen lumisella hiekkatiellä. Hymyilen takaisin maassa kimalteleville miljoonille auringoille. Pakkanen nauraa kermaisten kuusten latvoissa. Kyllä tästä vielä talvi tulee. Jyväskylän Ylioppilaslehti toivottaa hyvää joulunalusaikaa! Perhe laskee suksilla mäkeä. Mies istuu pilkillä järven jäällä. Kukkulan päältä kuningas valvoo alamaisiaan. Lumipallo lentää kissaa kohti. Kyllä tästä vielä talvi tulee. Varis hakkaa jäistä maata nokallaan. Tuuli heittää lunta naamaani. Rusakko syö olkilyhteen. Enkelit käyvät hangessa painimassa. Kyllä tästä vielä talvi tulee. Paleltunut hattivatti seisoo kylmänä ojassa. Jääpuikko putoaa rännistä niskaani. Lumiukko potkaistaan kumoon pihalla. Talonmies liukastuu katolta alas. Kyllä tästä vielä talvi tulee. Lämpömittari alkaa nähdä punaista. Vesi valuu ikkunani takana. Valkea maisema muuttuu jälleen harmaaksi. Auto heittää loskaa lasten päälle. Kyllä tästä vielä talvi tulee. Juho Jouhtimäki H
• 15 Megamyymälä Kauppakatu 9:ssä !!! ^ (BÖtoGGB Xana 7 9 9 , ><5 °t}< e/ Kampus Data Oy Kauppakatu 9, Jyväskylä puh. (014) 218835 fax 611143 Pentium 120 MHz • 8 Mt keskusmuisti •-1000 Mt kiintolevy •8xCD, 16 bit äänik. 15" -näyttö • Win95 + Works 4.0 • lähes 30 ohjelmaa Koneen mukana: Canon BJC-210 alk. 1000 mk lule testaamaan Joulun Sanaa! • Suurkiitokset kuluneesta vuodesta teille kaikille Iiikuntaihmisille! Ensi vuonna valiokunnan ohjelmassa on muun muassa pilkkimistä, meditaatiota, kyydityksiä eri tapahtumiin ja kaikenlaista reipasta yhdessäoloa puheenjohtajan tehtävissä aloittelevan Eva Eiroman johdolla. Nauttikaa joululomasta ja liikkukaa! Hauskaa joulua ja menestyksekästä uutta vuotta toivotellen, pj. Kaisuja hallituksen liikuntavastaava Vesa Pauliina ja Jaana kiittävät kuluneesta vuodesta valiokuntalaisia j a toivottavat rauhallista joulunaikaa kaikille toimintaan osallistuneille. Uusi vuosi aloitellaan Liisan, Katjan ja Eeva-Riitan luotsaamana 13.01 klo 18.00 YO-taloila. Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Päätoimittaja:Tuija Taipale p. 014 603 359,049-898 903 Toimitus: Kimmo Pulkkinen ja Mikko Kallio 603 360 Ilmoitukset: toiminimi Martti Mikkonen p. 014-215 026, 0400-642 533, fax 014-3721 363 Ylioppilaslehtien valtakumuillinen ilmoitusmyynti: Pirunnyrkki Oy, p. 02 2331 222 Taloudenhoitoja ja toimistosihteeri: Paula Rouhiainen p. 014-607 226 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä Ylioppilaskunnan fax 014 603 928 Ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, 16 kertaa vuodessa Sähköpostia lähetät VAX-4000 -koneen (koneen kutsumanimi JYLK) sisällä osoitteella JYLKKARI. Jylkkärin koko internet-osoite muista tietokoneista on JYTKKARI@JYLK.JYUR Ala lähetä kiireellistä postia sähköpostin kautta, koska se tarkastetaan vain kerran kahdessa viikossa dead-line 'päivänä. Ilmoitushinnat: tekstissä 5.00 mk/pmm, takasivu 5.50 mk/pmm, määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm, etusivu 9.00 mk/pmm myydään ainoastaan koko. Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 015-723 4212 Tilaushinnat: koko vuosi 150 markkaa, puoli vuotta 75 markkaa Postisiirtotili 80012-695758 Osoitteenmuutokset toimitukseen ja keskustoimistoon ISSN 03567362 Verkkolehti: http://www.jyu.fL/jyy/jylkkari Opiskelija-vouchereilla vauhtia yritysyhteistyöhön Yritysten ja yliopiston yhteistyötä kehitetään jälleen. Keski-Suomen Liiton ja Jykesin kanssa kehitetty yritysyhteistyö on tähdätty pienten ja keskisuurten yritysten kehittämisen tukemiseen. Uutta tässä projektissa on opiskelija-voucherit, joita yritysten on mahdollista hankkia itselleen. Toiminta käynnistyy aluksi Jyvässeudulla ja Äänekoski-Suolahti -alueella. Yritysten tarve akateemiseen osaamiseen on mallin lähtökohtana. Yrittäjä määrittelee itselleen projektin ja sellaisen tekijän, jonka hän haluaa. Yliopiston työelämäpalvelu yhteistyössä Työtorin urasuunnittelupsykologin kanssa esittää ammattitaitoisia henkilöitä projektiin. Yhden voucherin kestoksi on suunniteltu keskimäärin kuusi kuukautta. Opiskelija-voucherit on suunnattu opintojensa loppuvaiheessa oleville Jyväskylän yliopiston opiskelijoille. Asiasta kiinnostuneiden opiskelijoiden tulee lähettää lyhyt markkinointikirje (max A4+ CV) itsestään, jossa käydään läpi ne toimialueet ja tehtävät, joista opiskelija on kiinnostunut, työelämäpalveluun. Kirjeet on lähetettävä osoitteeseen Jyväskylän yliopisto, työelämäpalvelu, Pl 35, 40351 Jyväskylä vihmeistään 31.12. mennessä. Kuoreen merkintä "voucher". Paula Marttinen työelämäpalvelusta kertoo myös lisätietoja, puh. 601 080 tai pmarttin@admiral.jyu.ft. Kirjoittajat KirQ-vat Avoimen yliopiston kirjoittajakoulutettavat julkaisivat joulukuun alussa lehden. KirQ lehti on suunnattu pääasiassa kirjoittajille ja kirjoitusprosessista ja sen lopputuotteesta kiinnostuneille. Lehdessä ilmestyy muun muassa kirjailijahaastattelulta, reportaasi siitä, millaista on kirjoittaa kahvilassa, kirja-arvosteluita ja tietysti kaunokirjallisuutta. Lehden malli on luultavasti ainutlaatuinen koko Suomessa. KirQ on tuotettu lähinnä ilmaistyövoimin. Toimitussihteeri Tiinu Turpeinen on ainoa palkkaa saanut henkilö. Tämän vuoksi lehden hinta on voitu painaa naurettavaan kahteen ja puoleen markkaan kappale. Lehden toimittajat Ville Rauvola. Taina Lavikainen ja Nora Ekström kaavailevat. että ympäri Suomea leviävä KirQ ilmestyisi kaksi kertaa vuodessa, joten uusi lukupaketti on odotettavissa joskus keväällä. Aids-tempauksen tavoite täyttyi Jyväskylän aids-lipaskeräyksen koko tuotto oli 14 600 markkaa. Tampereen aids-tukikeskuksen, jonka piiriin Jyväskyläkin kuuluu, aluejohtaja Isto Halinen piti keräyksen tulosta erinomaisena. "Raha on tietenkin tärkeää, mutta suurin merkitys oli se, että aids-työ alkaa näkyä", Halinen sanoo. Kaikkien keräyskaupunkien yhteinen tavoite, 150 000 markkaa, saatiin ylitettyä. Myös paikallisten aids-tapahtumien tuottajat Kari Tossavainen ja Mika Lahdensivu olivat tyytyväisiä siitä, että asia kiinnosti näin paljon. Dominossa järjestetyissä bileissä oli yli viisi sataa kävijää ja myös kaupunginkirkossa pidetyssä vesperissä osallistujia oli ihan kiitettävästi. Muutamia korjauksia edellisessä Ylioppilaslehdessä olleeseen aids-päivästä kertovaan juttuun: Suomen aids-tukikeskus se vietti kymmenenvuotisjuhliaan Helsingissä eikä suinkaan Helsingin tukikeskus. Tapahtuman tavoitteiksi tarkennettiin turvaseksistä viestiminen ja aids-tietoisuuden lisääminen. Valtakunnallisen keräyksen tuotto käytetään perhetyöprojektiin, toiminnan laajentamiseen uusille paikkakunnille ja terveyskasvatusmateriaalin tuottamiseen nuorille. Tapahtuman tukijoina olivat muun muassa Jyväskylän ylioppilaiden kristillinen yhdistys ry, JYY, Jyvässeudun Seta Pink Club ry sekä joukko muita paikallisia yhteisöjä ja yrityksiä. M I K K O K A L M O Yli-Lassila toimittajaksi Filosofian maisteri Jukka Ylion free lance -toimittaja ja kirLassila. 30, on valittu Jyväsjoittanut muun muassa Keskylän Ylioppilaslehden toimittajaksi vuodeksi 1997. Yli-Lassila on lukenut pääaineenaan taidehistoriaa. Hän kisuomalaiseen sekä monen vuoden ajan Jyväskylän Ylioppilaslehteen. CANON TULOSTIMET Ovh. alkaen *. £ 1490,(Malli 240) Canon BJC-4200 täysväritulostimella tulostat mitä haluat. Tarkka kuin valokuva. Infogate Ky Gummeniksenkahi 9 PL 445,40101 Jyväskylä (Q 014-214 517 fax. 014-214 418 Hae pois omaksi! Av. ark 8.30-17.00 la 10.00-14.00 SEURAAVA J v v ä s k v l ä n YLIOPPILASLEHTI UMESTYY 23. TAMMIKUUTA 1997. Ilmestymispäivät kevät 1997 Ilmestyy (dead line) Abin. 2 3 . 1 . 16.1. 30.1. 6.2. 16.1. 30.1. 20.2. 13.2. Abin. 6.3. 27.2. 20.3. 13.3 10.4. 3.4. 24.4. 17.4. 15.5. 7.5. JYVÄSKYLÄN YUOPWLASl£HDEN LÖYDÄT SEURAAVISTA PISTEISTÄ Akateeminen Rautatieasema YTHS kirjakauppa LinjaaufOJyväskeskus Anttila asema Teku Woody s cafe Lonin aula Liikunta Kauppaoppi* Rentukka Tourula laitos Päärakennus Terveydenhoito Freda -oppilaitos ja Mortitanniemi Musica Ammatillinen Ylistönrinne opettajal.l..tt..rf J r . , . , korkeakoulu Kirjasto nus
• 16 Apua, mitähän se äijä tänään keksii? O li karmaisevaa kuulla vaimoltani, että ahdistelen kuulemma naisia valokuvakurssillani. Hän oli kuullut tällaista puolitutulta mieheltä ravintolassa. Siitä kirjoitettiin oikein Jylkkärissä. Hankin käsiini kyseisen Jylkkärin ja luettuani jutun olin järkyttynyt ja ymmälläni. Oliko tällaista tapahtunut minun kurssillani? Mieleeni ei tullut ketään, jonka olisin voinut yhdistää "Piiaan". mutta tunnistin joitakin seikkoja, joita on voinut tapahtua minunkin kurssillani: olen koskettanut oppilaitani ja olen käyttänyt opetuksessani joitakin alastonkuvia. Koska joku on liittänyt nimeni tähän juttuun, ja koska juttu on niin vaikuttava, olen pakotettu kirjoittamaan tämän vastineen vaikken edelleenkään tiedä varmasti onko kyseessä minun kurssini. Koska en muista vastaavaa tapausta viittaan kirjoituksessani kyseisen jutun esimerkkeihin. Toivon, että tämä kirjoitus antaa yhden lisänäkökulman teemaan ja samalla panee meitä miettimään käyttäytymistämme opetustilanteissa, joissa lähikontakteja väistämättä tapahtuu. Pitämäni valokuvakurssit kestävät yleensä pari viikkoa ja kontaktitunteja on 20-30. Kursseille osallistuu 15-20 opiskelijaa, sekä miehiä että naisia. Yleensä kursseilla vallitsee rento tunnelma. Vaikeutena lyhytkursseilla on. ettei jaksa opetella opiskelijoiden nimiä ja kyselevässä opetuksessa heitä tulee kutsuttua ulkoisten tunnusmerkkien mukaan, kuten nahkarotsimies, punapää tai blondi. En varmasti kuitenkaan nimiltcle ketään seksikkääksi punapaäksi. miksi nimittelisin. En ole aikaisemmin tajunnut, että nimittelyssä piilisi joku ongelma. Oppilaisiin koskeminen kursseillani on aika lavallista ja myös julkista eikä mitään salakähmäistä, mutta en nimittäisi sitä "taputteluksi". Jutussa, mihin viittaan sanottiin, että opettaja koski olkapäähän tai hartiaan. Pystyykö joku nimeämään neutraalimpaa paikkaa? Minä en ainakaan pysty. Mielestäni olkapäähän koskeminen on hyvä merkki oppilaalle siitä, että opettaja on tullut vierelle. l u k i j a Kun luin lausetta "Hän laittoi kätensä ympärilleni" tuli mieleeni kohtaus, jossa opettaja halaa oppilasta. Tuntien itseni ja ottaen huomioon sen, että koko ryhmä oli ympärillämme tiedän, että näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Kun oppilas on pyytänyt apua, olen varmaan lähestynyt häntä takaapäin ja laittanut käteni hänen harteilleen ja nojannut hänen ylitseen nähdäkseni kameran. Nyt ymmärrän. että käytökseni on ollut liian tuttavallista ja näin tungettelevaa. Järkyttävimmän kokemuksen opiskelija koki laboratoriossa ja valitettavasti osa siitä voi olla totta. Yleensä sanon kurssilaisiTTefrhvCttä kyseinen hetki on kurssin mielenkiintoisin. En vain tajunnut. että se voi olla jollekin elämänsä järkyttävin. Kun mustavalkofilmi on kuvattu. se on saatava pois filmipurkista. laitettava spiraalille, katkaistava filmin pää ja laitettava kchityspurkkiin. Kymmenen henkilön ryhmä siis sulkeutuu pilkkopimeään huoneeseen. Usein joku tarvitsee opettajan apua kuten mainitussa jutussakin ilmeni. Tottakai opettaja auttaa: siksihän hän siellä alunperin onkin. Millä lavoin siis löydät oppilaasi tai oikeastaan niinen kätensä, johon aiot antaa sakset, spiraalin tai jonkun muun esineen? Sinun on ojennettava kätesi ja yritettävä löytää käsi, joka ehkä myös ojentuu sinua kohti. Useimmiten yhteys kämmenestä kämmeneen onnistuu, mutta en voi kieltää, etteikö kosketus olisi joskus voinut osua johonkin muuallekin. Jutussa mainittiin myös alastonkuvista. Minunkin opetusmateriaaleissani on sellaisia, enkä vieläkään voi oikein hyväksyä, ettei niitä voisi aikuisia opetettaessa käyttää, varsinkin kun on kyseessä kurssista joka liittyy taiteeseen. Käytän opetuksessani noin kahtasataa kuvaa, joista pari kolme esittää puolialastonta naishenkilöä, mutta joukossa on myös kuvia, joissa näkyy miehistä paljasta pintaa vähintään yhtä paljon. Vaikka jutussa opettajasta tulee aika karmaiseva kuva, niin siinä ei kuitenkaan sanota hänen ehdotelleen mitään seksiin viittavaa, mitä ei ainakaan minun kurssillani olisikaan voinut tapahtua. Minä opin ainakin olemaan jatkossa varovaisempi ja käyttäydyn vähemmän tuttavallisesti naisopiskelijoita kohtaan. mutta toivoisin myös opiskelijoiden oppivan jotain. Kertokaa opettajalle, jos teitä ei kohdella niin kuin itse haluatte. Opettajahan ei useimmiten tarkoita pahaa tai yritä mitään erikoista. Erilaiset käyltäytymiskulttuuril voivat vain törmätä toisiinsa: eihän opettajakaan ole mikään ajatustenlukua. Opettajakin kuulee asian varmaan mieluummin opiskelijalla itseltään, kuin naapurin rouvalta tai kollegalta varsinkin, jos kyseinen käyttäytyminen on tahatonta. Uskon että vinkki varmasti tehoaa. OPETTAJA, JOKA El OSAA I.UKEA AJATUKSIA J 3 JYVÄSKYLÄ I v o i m i e n kokoa a Opiskelija. Tule surffailemaan Jyväskylän uusille aalloille! Kanna kortesi kekoon ja ole henkikirjoilla siellä, missä asutkin. Jyväskyläläisenä olet samalla viivalla muiden kaupunkilaisten kanssa palvelujen kehittäjänä ja käyttäjänä, esimerkiksi kaupungin vuokraasuntoa hakiessasi. Siirtäessäsi henkikirjasi Jyväskylään joulukuussa 1996 olet mukana arvonnassa, jossa jaetaan viisi tuhannen (1 000) markan stipendiä. Soita henkikirjoittajan maksuttomaan palvelunumeroon 0800-0811 tai hae lomake postista. Hoida homma jo tänään, toivoo Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen SYYSTARJOUS! MUISTA REILU BONUS MEILTÄ! OHENMTUT USHai MUOVIMiroKMINSSIT HflJASIUKSfNfSrOPINNAUAl^ (MuojJiniiiaSlMfaJ ^ lumipinnoin!) NÄK#SETKY SILMÄ-JA PIILOLASIT KAUPPAKATU 22.40100 JYVÄSKYLÄ PUH.(941)616 020 JALOSTETAAN LUOVISTA IDEOISTASI UUTTA LIIKETOIMINTAA YHDESSÄ. J Y V Ä S K Y L Ä N TEKNOLOGIAKESKUS OY Ylistönmäentie 31,40500 Jyväskylä Puh. (014) 4451 100, Fax (014) 4451 120 e-mail: jtk@jsp.fi, http://www.jsp.fi/jsp