• c>< YLIOPPILASLEHTI 9. joulukuuta 1986. Nro 16. 26. vuosikerta. Suomi juhli — = — mjm rmm/i! Olemme sijoittaneet katutason toimitiloihimme KILPISENKATU 5:ssä : YLEISÖPUHELIMET LENNÄTTIMEN TILAAJASUHDEPALVELUN TELELAITTEIDEN MYYNNIN Yhteydenpito on nyt monella tavalla mahdollista mukavasti samasta paikasta. LSTELE SUOMEN TELEPIIRI, JYVÄSKYLÄ SENKATU 5, PUH. (941) 297373 Palvelemme ma-pe klo 8-20, la klo 9-15. Muina aikoina TELE on käytettävissänne puhelimitse palvelunumeroissa.
• -.tf Kerran vuodessa on opiskelijallakin mahdollisuus juhlia arvokkaasti. JYY:n kulttuurija tiedevaliokunta järjesti tänäkin vuonna puku juhlan itsenäisyyspäivän kunniaksi, josta ohjelmaa ei puuttunut. Ohjelma alkoi heti kello 18 jälkeen seppeleenlaskulla Ylioppilaan haudalle. Useimmat tosin tyytyivät katselemaan toimitusta lasin takaa lumentulon jS varsin kylmän sään takia. Tämän jälkeen seremoniamestari Ilpo Lahtinen ilmoitti vieraat yksitellen sisälle, eikä kättelyäkään unohdettu. Tervetuliaismaljaa seurasi korkeatasoisia musiikkiesityksiä, joiden välissä Ylioppilasteatterin radikaali Pyramidiryhmä hätkäytti esityksillään. Mieliä (miehiä) ravisteli myös Katri Myllykosken pitämä itsenäisyyspäi vänpuhe, jossa hän epäili että itsenäisyyspäivä on vain miesten juhla. Kunniaylioppilaaksi valittiin Kampuskirjanhoitaja Heikki Marjomäki. Puheessaan kunniaylioppilaalle Soile Veijola totesi että "Jyväskylän ylioppilaskunnalla on erityistä syytä muistaa Heikki Marjomäkeä tä\ v ä juhlapäivänä. Niin s/ a 'ret ovat hänen aasiÖtyii kirjakauppamme terävän profiilin luomisessa ja aseman vakiinnuttamisessa eri kentillä, mm. julkisuudessa. Puhumattakaan kaikesta siitä konkreettisesta kirjakauppatyöstä, jota yhden miehen henkilökunta joutuu selkä vääränä tekemään." Kiitospuheessaan Heikki Marjomäki peräänkuulutti keskustelua opiskelijan tilanteesta, missä nyt ollaan ja mihin ollaan menossa. Samalla hän kertoi, että nyt saatu ylioppilaslakki on ensimmäinen, koska hän aikanaan seremonioita inhotessaan pakeni lakkiaispäivänä Leningradiin. Puheitten jälkeen päästettiin Puhkupilliorkesteri jälleen vauhtiin ja yleisö Hi Siili Malja itsenäisyydelle Mannerheimin kuvan edestä löytyi kirjallisuudenopiskelija Juha Hanki, joka kertoi juuri perustetusta omasta lehdestä "Nuori Vallankumouksellinen". Ensi vuoden helmikuussa on kuulema luvassa lehden juhlanumero, jossa käsitellään Suomen itsenäisyyskehityksen ja Venäjän vallankumouksen yhteyttä. Luvassa on myös juhannusjuhlat, joissa pääohjelmanumeroina ovat kolmiloikka ja kioskitappelu. Myöhemmin illalla tapasin Juha Hangen ja Akateemisen Reserviupseerikerhon jäsenen VeliMatti Purasen sanaharkassa keskenään. Syynä väittelyyn oli Mannerheimin kuva, jota joku oli yrittänyt poistaa paikaltaan. Ohjelmistossa positiivisinta Veli-Matin mielestä oli ollut illan musiikkianti, muu ohjelmisto oli ollut hänen näkemyksensä mukaan liian poliittisesti värittynyttä. Suomalaisilla on jo kaikki perusvapaudet ja siitä pitäisi olla onnellinen, hän totesi. Mielenkiintoinen ilta. Annu Ahonen Ei niin kiire ilta. tanssilattialle. Orkesterin kapellimestari Harri Mäntynen kertoi orkesterin olevan yliopiston ja ylioppilaskunnan yhteinen lehtolapsi. Esiintymistilaisuuksia on vain kuulema ollut valitettavan vähän. Puhkupillien mainiosti tilaisuuteen sopivan musiikin jälkeen alkoi soida modernimpi levymusiikki, jonka nuorehko osaanottajakunta näytti tuntevan enemmän osakseen. Iltapuvut eivät suinkaan haitanneet menoa, ja tanssilattia oli täynnä väkeä aina viimeiseen kappaleeseen asti. Illan aikana kävin jututtamassa ihmisiä ja kyselin kuulumisia ja illan tunnelmia. Kulttuuriohjaajan viransijaisuutta hoiteleva Anitta Peltola kertoi juhlien; sujuneen antoisasi KÄttuuritoiminnan pud on kuulema hiljaisi koska tärkein toirhiritamuoto, konserttien järjes--' täminen, on hoidettu eri tahon kautta. Anittan mielestä on hyvin vaikea keksiä mielekkäitä toimintamuotoja, jotka kiinnostaisivat opiskelijoita. Viina tietysti vetää, totesi hän hieman kyynisesti. Anittan oma idea on aloittaa yhteistyö ainejärjestöjen kanssa esimerkiksi erilaisia tilaisuuksia järjestämällä. Ohjelmaan kuului myös mahdollisuus otattaa itsestään polaroidkuva. Kuvajonosta löytyi taidemaalari Kari Puikkonen, joka oli lähtenyt tyttöystävänsä houkuttelemana mukaan juhliin. Karin mielestä kiinnostus kuvataiteisiin on selvästi kasvanut laajemmissa kansankerroksissa. Osoituksena tästä on lisääntynyt harrastamien ja näyttelyissäkäynti. y\ Mikä sitten kuvataiteiskiinnostaa? Karin mu^Tj£aan kiteytyneen elämyksen mahdollisuus. "...opiskelijoita kiinnostavia toimintamuotoja on vaikea keksiä..."
• 3 Silmät auki, suomalainen Suomi juhlii ensi vuonna itsenäisyytensä 70-vuotisjuhlaa. Juhlavuoden kynnyksellä pohjoisen hyvinvoiva lintukoto vaikuttaa itseensä ylen tyytyväiseltä. Juhlavuoden aikana kansakunnalla on ollut tapana katsoa taakse menneisiin vuosikymmeniin, vuosisatoihin, vuosituhansiin. Katseita luodaan myös kansakunnan tulevaisuuteen. Pureksittavaa juhlavuodelle on jo ehtinyt tarjota professori Heikki Ylikangas kirjallaan Käännekohdat Suonien historiassa (WSOY 1986). Kirjoittaja on omien sanojensa mukaisesti antanut ajatustensa "varsin vapaasti rönsyillä kanaksikin tutkailun pääurilta". Ylikankaan kirja on pikemminkin poleeminen esseekokoelma Suomen historiasta, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta kuin oppikirjamainen yleiiiiitys Suomen historiasta. Ylikangas opponoi monissa kysymyksissä perinteistä käsitystä Suomen historiasta ja hän lähestyy rohkeasti suomalaista nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Ylikangas tarjoaa kirjassaan varsin pessimistisen kuvan Suomen ja koko länsimaisen kulttuurin tulevaisuudesta. Hänen lähtökohtanaan on se, että keskittyminen talouselämässä jatkuu, suuryritysten hegemonia markkinoilla kasvaa, ja tästä seuraa kasvavia rasituksia kansantalouksille. Hallinnossa keskittyminen johtaa virkamiesten valtuuksien lisäämiseen ja vastaavasti kansalaisten demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien kaventamiseen. Kansanvallan vähentäminen yhdistyneenä toimeentulon kaventamiseen kasvattaa räjähdysvaaraa. Tähän voidaan vastata pakkojärjestelmää lisäämällä ja passivoimalla kansalaisten poliittista osallistumista. Uudessa, uljaassa yhteiskunnassa eliitti voi hyvin, periferiat suistuvat rattailta ensimmäisinä ja aseja valvontatekniikka ylittävät historian kaikki aikaisemmat saavutukset. Ihmiskunta kulkee kohtalontiensä kuitenkin iloisen melskeen humussa. Virallistasolta käydään sotaa huumeita vastaan, jotta voitaisiin turvallisin mielin sen suomalla katvealueella harjoittaa "laillista" huumekauppaa: myydä alkoholia, lääkkeitä ja tupakkaa. Televisio, filmit, videot ja urheilu korvaavat muinaiset sirkushuvit. Ylikankaan visio tulevaisuudesta näyttää pelottavan todelliselta. Sitä tukevia kehityspiirteitä voidaan helposti löytää tämän päivän Suomesta. Ylikankaan maalailemaa kuvaa tulevaisuudesta ei pidä kuitenkaan ottaa väistämättömänä kohtalona. Muutos lähtee liikkeelle tiedostamisesta. Ylikankaan kirja on yksi silmien avaaja, jonka valossa kansalaisten on otettava tulevaisuus omiin käsiinsä. Jotain on tehtävissä, onhan? Pekka Kinnunen Yksimielisyyden logiikka Maamme julkisessa elämässä puhuimme sitten kulttuurista tai politiikasta vallitsee logiikka, joka kertoo varsin ikäviä asioita kollektiivisista reflekseistämme. Kysymyksessä on eräänlainen vallan lumous; kaikki uusi saa aikaan spontaanin vihamielisyyden, mutta jonain maagisena hetkenä tämä "uusi" etabloituu j a hyväksytään kritiikittä. Nuori, omaperäinen, kaukokatseinen Urho Kekkonen sai osakseen primitiivisen ryöpytyksen, koko porvarillisen julkisuuden vihan; valtiomies UKK, jonka vallankäyttö alkoi saada länsimaisittain katsoen merkillisiä piirteitä, nautti entisten kriitikoidensa pidäkkeetöntä suitsutusta. Kulttuurin alueelta ei ole vaikea hakea paralleeleja. Vasemmistolaisen järjestöradikalismin näköjään ikuinen hegemonia loppui, kun Steinbockin pärstä ilmestyi TV-ruutuihin; 70-luvun tallukat ja riihipaidat ovat komeron perällä omistajien keikkuessa glamour-diskoissa. Laumahenkisyys. Myytti suomalaisen "itsepäisyydestä" kuvannee vain joitakin kerrostumia mentaliteetistamme, monet kehittyneen sivilisaation kannalta olennaiset ulottuvuudet kyky sietää erilaisuutta, kyky kommunikoida erilaisista lähtökohdista huolimatta eivät ole välttämättä edistyneet taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen myötä. Kulttuurinen oppiminen on pienempi ja monimutkaisempi prosessi kuin oppia näpräämään tietokonepäätettä. Voisiko jopa ajatella kääntäen: taloudellinen ja hallinnollinen rationalisointi, poliittisten ja sosiaalisten ongelmien kääntäminen byrokratian ja teknokratian kielelle on onnistunut, koska kulttuuritraditiosta johtuvia pidäkkeitä ei ole ollut? Taloudellisen vaurauden ja tasaisen sosiaalisen kehityksen vallitessa hyväksymme mukisematta taloudellisen vallan keskittymisen onko joku viime aikoina maininnut sanan "suurpääoma"?ja vaihtoehdottoman demokratian. Demokratia on kuitenkin järjestelmä joka voi perustua ainoastaan demokraattiseen ajattelutapaan, tiettyyn ristiriitoja ja konflikteja sietävään mielenlaatuun, suhdanteista riippumatta. Markku Kekäläinen Johannes Salminen kutsui taannoisessa Ydin-lehden haastattelussa Suomea Pohjolan Albaniaksi ei siis Japaniksi. Mutta, mutta, mehän olemme niin kansainvälisiä: kulttuurivientiä, citykulttuuria, suomalaista osaamista maailmalla... Nykysuomalainen suhtautuminen ulkomaailmaan näyttää koostuvan kahdesta tasosta: taloudellisissa suhteissa kannatamme avoimmuutta aina agressiivisuuteen saakka ovathan ns. kulttuurivienti ja valtiovierailutkin nykyisellään osa ulkomaankauppapolitiikkaa. Poliittisessa ja kulttuurisessa kanssakäymisessä vaalimme parhaita metsäsuomalaisuuden perinteitä. Pohjolan Albania Ulkomaalaisvihaamme haluttomuutta ottaa vastaan pakolaisia ja kitsastelua kehitysyhteistyömäärärahoissa pidetään yleensä seurauksena terveen kansallisen itsekkyyden politiikasta, valistuneena tai valistumattomana, puhujasta riippuen oman edun tavoitteluna. Eduntavoittelun kaukonäköisyyden voi ainakin asettaa kyseenalaiseksi, kun muistaa vähemmistöjen luovan ja uusia näkökulmia avaavan roolin. Mitä olisi nykysuomalainen kulttuuri ilman ruotsinkielisiä tai ortodokseja? Saksa menetti juutalaisten myötä muutakin kuin satojatuhansia kansalaisiaan: kokonaisen kulttuuritradition. D D D Nietzsche totesi eräässä yhteydessä, että näkökulmien runsaus merkitsee aina suurempaa voimaa, illuusiottomampaa ja joustavampaa suhdetta todellisuuteen. Puhuessamme -kansallisesta identiteetistä, liitämme käsitteeseen automaattisesti puhtauteen tai homogeenisuuteen liittyviä mielikuvia. Ei suinkaan moninaisuus vaan yhtenäisyys, yksimielisyys yksisilmäisyys? ovat voiman ja menestyksen lähteitä. Puhtauden käsitteellä on puistattava poliittinen historiansa; kammottavien seurausten lisäksi puhtauden tavoitteluun liittyy paradoksi: "puhtaan" identiteetin voi määritellä vain suhteessa johonkin joka ei sitä ole, joten sisäinen jakautuminen on liikkeelle lähdettyään loputonta. "Ryssän ja Ruotsin vihassa" kuuluivat tunnukset 30-luvulla, ja tuloksena oli kulttuurisesti laittein ja poliittisesti vainoharhaisin jakso historiassamme yli sataan vuoteen. Tai vastakkainen esimerkki: tuskin johtuu sattumasta tai geeneistä, että huomiotaherättävä joukko suomalaisia merkkinaisia ja -miehiä on kotoisin Viipurista, ainoasta todella kosmopoliittisesta kaupungistamme. D D D Primitiivisinkin psykologia tietää, että asettuminen alttiiksi uusille haasteille, ns. elämänkokemuksen hankkiminen on ainoa tie voimakkaan identiteetin saavuttamiseksi. Viattomuus on tässä katsannossa naiviutta, ja naivius on ominaisuus, jolle ei maailmassa ole käyttöä. Ajatuskulku on helppo transponoida yksilölliseltä kollektiiviselle tasolle. Suojautuminen maailman pahuudelta merkitsee vain kansallisten alemmuudentuntojen uusintamista ja samalla perspektiivien hämärtymistä: vieraiden elementtien puuttuessa emme oikein tiedä keitä itsekään olemme. Tanska ja Ruotsi lähimmät naapurimme ja kilpailijamme ovat kiistatta vaikeuksissa pakolaisja siirtolaiskysymystensä kanssa, mutta saapa nähdä kuka viimeksi nauraa. Kulttuurinen pluralismi merkitsee sellaista kilpailuetua, jota eivät mitkään opintomatkat kykene kompensoimaan. Länsi-Euroopasta on hyvää vauhtia tulossa yhdentyvä, monikansallinen, monirotuinen, moniuskontoinen yhteisö. Suojautumispolitiikallamme olemme jälleen kerran sulkemassa itsemme yleiseurooppalaisen kehityksen ulkopuolelle. Ja länsimaisen ihmisoikeustradition ulkopuolelle. Markku Kekäläinen
• 4 Tiedotussihteeriä ei synnytetty Järjestöja tiedotussihteerin toimea ei perusteta Jyväskylän yliopiston ylioppilaskuntaan. Idea jäi vaalien lapseksi, joka ei koskaan syntynytkään. Uusi toimi havaittiin tarpeettomaksi JYY:n edustajiston keskustelussa 25.11. Edustajisto jätti tuolloin varsinaisen toiminnan budjetin pöydälle. Hallituskin sitten 3.12. hautasi oman esityksensä toimen perustamisesta. JYY:n vuoden 1987 varsinaisen toiminnan budjetti on ns. nollabudjetti. Vuokraja jäsenmaksuilla katetaan varsinaisen toiminnan menot. Jäsenmaksu on ensi lukuvuodeksi budjetoitu 240 markaksi, millä varaudutaan siihen, että yliopisto poistaa kesälukukauden sulauttamalla sen syysja kevätlukukausiin. Edustajistossa tuotiin lähinnä Reunionin puhetorvien kautta selvästi esiin tiedotussihteerin tarpeettomuus: "Ylioppilaslehti mahdollistaa kriittisen ja arvioivan tiedotuksen, kun taas tiedotussihteeri varmistaisi kulloisenkin vallanpitäjälle edullisen tiedotuksen." "Propaganda ei ratkaise toiminnallisia ongelmia. Tiedotusvelvollisuutta on laiminlyöty. Varsinaisessa toiminnassa löytyy muita palkattavia: kansainvälisiä asioita tai ympäristöasiota hoitamaan esimerkiksi ... "Eikö pääsihteerin toimenkuvaan kuulu tiedottaminen?" "Ei ole hahmotettu kokonaisuutta, kun tiedotussihteeriä ollaan oltu palkkaamassa." Ponnekkaimmin tiedotussihteerin valintaa vastusti Terttu Ihalainen. Katri Myllykoskella samasta ryhmästä taas oli peräti empiristä evidenssiä toimen tarpeettomuudesta. Myllykosken mukaan ainejärjestö voi kokea kirjeahdistelun kontrolliksi. Myllykosken mielestä olisi paneuduttava enemmän korkeakoulupolitiikkaan. Tiedotusjaoston perustaminen on tullut esille yhtenä "tiedotussihteerin vaihtoehtona". Eino Urmala (Viidakkopartio) ei halua edes jaostoa, vaan toimintaa. Paskaa on hänen mielesteään turha levittää. Pertti Siekkinen (JSO) kyseli, olisiko tiedotukseen varattua rahaa järkevää käyttää projektikohtaisesti. Varsinaiset ideat tulisivat tällöin "kentältä". JYY:n hallitus päätti myöhemmin 3.12. esittää tiedotussihteerin viran peruuntumisesta säästyneet kulut käytettäväksi erillisprojekteihin. Tiedotussihteerihän oli tarkoitus palkata rahoilla, jotka säästyvät, kun Jylkkärin resursseja leikataan, eli kahden sijasta ensi vuonna lehdessä on vain yksi toimittaja päätoimittajan lisäksi. Terttu SYL:n hallitukseen Edustajiston puheenjohtaja toi 25.11. kokoukselle SYL:n liittokokousterveiset. JYY sai vuoden tauon jälkeen edustajan SYL:n hallitukseen, valituksi oli tullut Terttu Ihalainen. Hallitustyöskentely edellyttänee muuttamista maan pääkaupunkiin, pois provinssista. Pääsihteeri pöydälle Edustajisto jätti pöydälle JYY:n pääsihteerin valinnan toimikaudelle 1987-88. Seppo Tervon (JOK) pyytämän neuvottelutauon aikana edustajisto hakeutui (ajelehti) Kampus-Kinosta uuteen kokouspaikkaan yo-talon yläkäytävälle. Tervo esitti hetimiten, että asia jätettäisiin pöydälle. Pertti Siekkinen (JSO) kannatti esitystä. Pääsihteerin virkaa on hakenut kaksi henkilöä ja keskeistä tässä vaiheessa oli se, ettei hakuaikaa jatkettu. JYY:n yritystoimen ensi vuoden budjetin edustjisto hyväksyi keskustelematta oikeastaan edes muodon vuoksi. Ravintolatoiminnan meno harkintaverotukseen linjaa nyt,.t^imintaa. Tavoitteena onkin nollatulos. Rentukkaa ongelmallisempi ylioppilaskunnalle on Ilokivi. Rentukan liikevaihdoksi on ensi vuodelle budjetoitu runsaat kuusi miljoonaa markkaa, Ilokiven taas 4,6 miljoonaa. Uutukainen Ulpukka eli Kortepohjan kahvio-myymälä yltää budjetin mukaan ensi vuonna vajaan 1,5 miljoonan liikevaihtoon. Kortepohjan kesähotellilla lasketaan ensi vuonna menevän kuluvaa vuotta paremmin. Palkkakuluista on leikattu, lisäksi ennakkovaraukset antavat odottaa ensi vuonna vilkkaampaa kesää. Kesähotellin lamakesää kuvaa parhaiten yöpyjien määrä, joka tänä vuonna oli 6242, kun parhaimmillaan luku vuonna 83 oli noin 13 000. Yritystoimi joutui antamaan edustajistolle selvityksen kesähotellin alijäämäisestä tuloksesta. Keskusrakennus korjaus vuoroon Asuntohallituksen alustavan kannan mukaan Kortepohjan keskusrakennuksen saneeraus saa puolet asuinrakennuksen lainoitusosuudesta. Isännöitsijä Leo Karmisen mukaan parempaan tuloksen voidaan vielä neuvotteluissa päästä. Nähtävästi myös asuntohallituksessa ymmärretään mm. kylän toimistotilojen kuuluvan asumistoimintaan. Lisäksi varsinaisten Rentukan ravintolatilojen saneeraus jää yritystoiminnan rahoitettavaksi. Keskusrakennuksen ulkokuori on tarkoitus korjata, mm. ikkunapintoja pienennetään. Lisäksi uusitaan vesikatto sekä ilmastointinnin konehuone sekä laitetaan pohjakerroksen toimistotilat uuteen uskoon. Toimistohenkilökuntaa on tarkoitus muistaa uusilla sosiaalitiloilla. Ylioppilaskylän peruskorjauksen IV-vaihe on esillä seuraavassa edustajiston kokouksessa. Nyt edustajisto hyväksyi Kortepohjan ensi vuoden budjetin. Palkkoja ja henkilöstökuluja kylä maksaa ensi vuonna n. 1,15 miljoonaa markkaa. Edustajisto valitsi LIKESin valtuuskuntaan toimikaudeksi 1987-88 JYY:n edustajiksi äänestyksen jälkeen Arto Tiihosen, Liisa Kuuselan, Hannu Heikkisen ja Ismo Laitisen. Edustajisto päätti myös ratifioida Jaroslavin valtionyliopiston Komsomolkomitean ja JYY:n välisen sopimuksen vuodeksi 1987. R L Jyväskylän ylioppilasteatteri ry julistaa haettavaksi TEATTERISIHTEERIN toimen ajalle 1.1.31.12.1987. Teatterisihteeri on lomautettuna kesällä 3 kk:n ajan. Teatterisihteerin tehtävänä on toimia ylioppilasteatterin sihteerinä ja taloudenhoitajana, joten toimeen valittavalta edellytetään kokemusta yhdistystoiminnasta ja yhdistyksen talouden hoitamisesta. Tehtäviin kuuluu mm. yhdistyksen kirjanpito ja tilinpäätös. Teatteritoiminnan tuntemus luetaan eduksi. Toimi on puolipäiväinen ja palkka 55 % Alasta. JYT:n hallitukselle osoitetut hakemukset liitteineen tulee toimittaa 22.12.86 klo 15 mennessä ylioppilasteatterin toimistoon Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä. Tiedustelut: Anitta Peltola, p. 216 173 ja Anna Wainicka, p. 217 583. Jyväskylässä 27.11.86 Anitta Peltola teatterisihteeri YO-liikuntaa Alayhteisöjen liikuntavuorot kevääksi -87 haettavissa liikuntasihteeriltä joulukuun aikana, p. 291 377. JYY:n kehitysapu ANC:lle Suomessa opiskelijoilla menee hyvin ainakin paremmin kuin useimmissa muissa maissa. Siksi meillä ei ole varaa unohtaa niitä, joilla on vaikeuksia. Etelä-Afrikan tilanteeseen ei ole parannusta näkyvissä. Siitä huolimatta velvollisuutemme on yrittää auttaa. Jyväskylän yliopistolla on pitkät perinteet opetuksen kehittämisessä, joten koulutuksen tukeminen myös kehitysavussa sopii ylioppilaskunnankin perinteisiin. Siksi JYY:n vuoden 1986 kehitysyhteistyökeräyksen tuotto, melkein 25 000 mk, menee SYL:n kautta Afrikan Kansalliskongressi ANC:n perustamalle koulutuskeskukselle Tansaniaan, jossa on tämän vuoden työskennellyt suomalainen peruskoulunopettaja. Keskus pyrkii tarjoamaan koulutusta etenkin niille eteläafrikkalaisille nuorille, joiden koulunkäynti on pakolaisuuden vuoksi jäänyt kesken. Siellä on mahdollisuus käydä koulua lastentarhasta ylioppilaaksi ja ammattikoulutukseen asti, ja koska yhteisenä opetuskielenä on eri kotikieliä puhuville oppilaille englanti, he saavat kielellisen valmiuden myös ulkomailla opiskelua varten. Eräänä päätavoitteena on korjata Etelä-Af rikan Bantu-koulutuksen epätasapainoa sehän perustuu apartheidille ja korostaa mustien ja valkoisten eriarvoisuutta. Koulun nimi on Solomon Mahlangu Freedom College, SOMAFCO. Nimellä on historiansa. Vuoden 1976 Soweton levottomuuksien jälkeen tuhansia nuoria joutui pakenemaan maasta, ja useimmat päätyivät ANC:n avulla pakolaisleireille. Solomon Mahlangu oli yksi heistä. Maanpaossa Mahlangu liittyi ANC:hen ja päätti palata Etelä-Afrikkaan kertomaan järjestöstä, mutta pian hänen paluunsa jälkeen Etelä-Afrikan turvallisuuspoliisi vangitsi hänet syytettynä kielletyn ANC:n tukemisesta. Solomon Mahlangu teloitettiin 1979. Useita SOMAFCOn valmistuneita oppilaita on erilaisten stipendien turvin opiskelemassa ulkomailla, myös Suomessa. Steve Bodibe on uusimpia tulokkaita, vain kuukausi sitten saapunut. Steve on rauhallisen ja erittäin päämäärätietoisen tuntuinen mies, jonka tapasin muutama viikko sitten täällä Jyväskylässä, ja hän kertoili itsestään ja SOMAFCOsta. Myös Steve joutui pakenemaan Etelä-Afrikasta kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen hän ei ole voinut pitää yhteyttä omaisiinsa, jotka jäivät EteläAfrikkaan. Botsvvanan ja Sambian kautta hän päätyi Tansaniaan ja työskenteli niiden nuorten kanssa, jotka 1979 aloittivat koulun rakentamisen Mazimbuun Tansanian valtion lahjoittamalle hylätylle sisal-tilalle. Aluksi keskuksella oli huutava pula koulutetuista opettajista, joten Stevekin joutui toimimaan maatalousaineiden opettajana. Maatalous kuuluu opinto-ohjelmaan, sillä keskuksesta on tarkoitus tehdä omavarainen, ja koska Etelä-Afrikan mustilla ei ole kokemusta omaehtoisesta maanviljelystä, asiat on opetettava. Oppilaille kuuluu myös käytännön työ: puutarhanhoito, koulurakennuksen kunnossapito jne. Opettajatilanne on parantunut osin eurooppalaisten kehitysaputyöntekijöiden, osin ulkomailla opiskelleiden eteläafrikkalaisten valmistumisen vuoksi. Heti kun pätevä opettaja vapautti Steven, hän saattoi keskittyä siihen, mihin hänellä oli pohjakoulutusta: kirjastonhoitoon. Steve on kokenut kirjastonpitämisen jopa teltassa, mutta tänä kesänä on koulun yhteyteen valmistunut uusi kirjasto. Ja nyt Steve on siis Suomessa Suomen Kirjastoseuran antamalla viiden vuoden stipendillä kirjastoalan opiskeluun Tampereen yliopistossa, ja Steveä korvaamaan on lähetetty suomalainen kirjastonhoitaja SOMAFCOon. Steve aikoo opetella suomen kielen, harjoitella kirjastoissa eri puolella Suomea ja tutustua erityisesti lasten kirjallisuuteen. Palattuaan SOMAFCOon Steve haluaisi kehittää kirjastosta lähialueen kaikkien asukkaiden rentoutumispaikan ja kulttuurikeskuksen, jossa olisi näyttelyitä, paljon hyviä kirjoja, musiikkiosasto jne. Vielä toistaiseksi kirjoista on pulaa, ja musiikkiosasto on vain unelmaa. SOMAFCO vihittiin virallisesti valmistuneeksi viime vuonna ja se on laajentunut alkuajoistaan melkoisesti: päiväkoti noin 110 lapselle, Primary School n. 270 oppilaalle, Secondary School ja asuntola 864 oppilaalle, sairaala, puusepänverstas, vaateompelimo, nahkatyöverstas, autokorjaamo ja SYL:n lähettämän työntekijän perustama hitsauspaja. Lisäksi SOMAFCOn farmilla viljellään mm. vehnää, maissia, papua ja auringonkukkaa ja siellä on sikoja, kanoja ja nautakarjaa. Tärkeimpien maataloustuotteiden suhteen keskus on omavarainen, ylijäämä myydään Tansanialle. SOMAFCO tulee olemaan JYY:n kehitysapukohde myös ensi vuonna. Toivottavasti maksoit maksusi j a jos et, vielä ei ole liian myöhäistä. Lopuksi Steven terveiset: "Kiitos avusta ja tuesta. Tieto siitä, että meitä ajatellaan, antaa rohkeutta." Outi Raatikainen Edustajisto toimii Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston seuraava kokous on torstaina 11.12.1986 klo 16.00 Liikunnalla (L 303). Kokouksen esityslistalla on muun muassa varsinaisen toiminnan ja Kampus-Kirjan budjetit vuodelle 1987, hallituksen vastaukset JYTK:n edustajistoaloitteeseen koskien paikallisbussien opiskelija-alennuksista ja JSO:n aloitteeseen koskien liikenneturvallisuutta, pääsihteerin valinta toimikaudelle 1987-1988. JYY:n jäsenet ovat tervetulleita seuraamaan vuoden 1986 viimeistä edustajiston kokousta! luomo Yli-Huttula Jyy:n puheenjohtaja
• 5 JYY kaksivuotiseen vaalikauteen! Ohi on tämäkin vuosi piakkoin. Samalla päättyy vuoden 1986 edustajiston ja hallituksen värikäs toimikausi. Uudet päättäjät valittiin marraskuussa 21,25 prosentin äänestysprosentin voimalla. Kokoomus oli vaalien voittaja ja uusi ryhmittymä Kumman Luja rynni voimalla edustajistoon. Uusia kasvoja toivottavasti myös uusia ideoita valittiin aika tavalla uuteen edustajistoon. Tämän vuoden edustajiston 40 jäsenestä vain 13 on uudessa. Vaihtuvuus on hyväksi vai pahaksi ken tietää? Tämä toimintavuosi on jälleen osoittanut sen, että yksivuotinen vaalikausi ei ole paras mahdollinen. Kevät menee opetteluun edustajiston ja hallituksen jäseniltä ja syksy vaaleihin valmistautumiseen. Ylioppilaskunnan ongelmana on hallituksen ja edustajiston toiminnan lyhytjännitteisyys. Kaksivuotisen vaalikauden aikana jäisi aikaa muuhunkin kuin perusasioihin tutustumiseen. Tämä vuosi alkoi suurin odotuksin. Kokoomus, kepu, demarit ja reunion muodostivat enemmistöhallituksen. Useiden vuosien ajan JYYrssa oli ollut kaikkien ryhmittymien hallituksia. Tänä vuonna on ollut oppositio vai onko ollut? Konsensusta vai pelkkää harhaa. Hallitus on pystynyt toteuttamaan hyvästä ohjelmastaan vain osan. Toivottavasti ohjelma ei ole ollut hallitukselle itseisarvo. Missä on opintotukityöryhmä? Missä on selvitystyö opiskelijoiden asuntokysymyksestä? Hallituksella on myös aikaansaannoksia. Aloitteita ja kannanottoja hallitus on rustaillut ja sitten äänestellyt. Perustutkintojen kehittämisprojekti on lähtenyt käyntiin. Asuntoja on välitetty yksityisiltä markkinoilta tuloksellisesti. Tämän vuoden hallituksen ohjelma on hyvä pohjapaperi ensi vuoden hallitukselle. Nykyinen koalitio ehkä pienin muutoksin on toimintakykyisin myös ensi vuonna. Aktiivisuutta, aloitteellisuutta ja vastuullisuutta on saatava lisää hallitukseen. Hallituksen työskentelyä on vaikeuttanut se, että hallituksen jäsenillä ei ole ollut selviä vastuualueita. Hallituksen jäsenten pitää tietää ja kokea, mitä ylioppilaskunnassa tapahtuu. Hallituksen kokouksessa käyminen ei riitä. Hallituksen jäsenillä pitäisi olla oma vastuualueensa, mihin heidän pitäisi perehtyä. Vastuualueet voisivat mennä valiokuntien tehtävien mukaan (opinto ja tiede, sosiaali, kansainvälinen, liikunta, kulttuuri ja ympäristö) sekä yritystoimi ja ylioppilaslehti. Ryhtykäämme katselemaan ylioppilaskuntaamme kriittisin silmin. Uudistukset pitävät JYY: n virkeänä ja toimivana. Toivotan kaikille JYY: n jäsenille Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uuttavuotta! Tuomo Yli-Huttula JYY:n puheenjohtaja Puolalla ei varoja ympäristönsuojeluu n Puolassa talouselämän kohentaminen on ensimmäisellä sijalla. Maalla ei ole varaa satsata ympäristönsuojeluun biologian opiskelijan Jyrki Puseniuksen mukaan. Jyrki tutustui Puolan ympäristöasioihin viime lokakuussa kolmen muun opiskelijan kanssa. Matkalaiset kiertelivät Puolassa kaksi viikkoa omalla autolla ja oppainaan heillä oli puolalaiset vierailun isännät. Kolme matkaajista kuuluu ympäristövaliokuntaan, joka rahoitti osan matkasta. JYY:llä on myös viralliset suhteet Puolaan ja matka olikin osa JYY: n kansainvälistä toimintaa. Puolan ilmanlaatu on Jyrkin mukaan maan suurin ympäristöongelma. Ilmaa kuormittavat etenkin Kulttuurivaliokunnan pikkujoulu järjestetään perjantaina 12.12. 1986 klo 23.59-6.00 Ylioppilastalon yläkerrassa. Esiintyjiä tulee Oulusta saakka eli raju Electric Blue Peggy Sue & The Revolutions from Mars räminöineen ja toinen takuulaatubändi Tiistai. Pippalot on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille. Pääsymaksukin toki on kustannusten peittämiseen eli 15,per lätty. Huomatkaa! ei järjestettyä tarjoilua. Nähdään yöllä! Näyttelyasiaa Ilokiven seinillä on jälleen uusi näyttely. Graffitia vai mitä se nyt onkaan ovat tehneet Q Louisa (Kikka Rytkönen ja Timo Sparf Helsingistä. Työt ovat näytteillä vuoden loppuun saakka. Mikäli joku haluaa saada töitänsä näytteille, niin keväällä on vielä kuukausia vapaana, joten ottakaa yhteyttä kulttuuriohjaajaan. Terveisiä kulttuurivaliokunta. HANKI AJOTAITO TALVELLA ALOITA NYT Kurssimme alkavat maanantaisin kello 17.15 Ilmoittautumisia otamme vastaan joka päivä klo 8.30-1730 JYVÄSKYLÄN AUTOKOULU J . Ilmonleml. Vaasank. 3 1 . Puhelin 6 1 2 5 7 8 YLIOPISTONKADUN ja VAASANKADUN KULMA kivihiilipöly ja erilaiset rikkisaasteet. Jätevedet ja niiden puhdistaminen ovat myös Puolassa ongelmia ja esimerkiksi Varsovassa ei ole kunnollisia jätevedenpuhdistamoita. Viherrakentaminen on Puolassa vielä tuntematon käsite. Kaupungit eivät viheriöi eikä rakennuksia sopeuteta ympäristöön. Ympäristöongelmat kuitenkin tiedostetaan Puolassa ja maassa toimii tällä hetkellä valtiosta riippumaton ympäristöryhmä. Suomella on kuitenkin myös oppimista Puolan ympäristönhoidosta. Matkalaiset tutustuivat muun muassa Babia Göran ja Tatran kansallispuistoihin ja niiden hoitamisesta voisivat suomalaiset Jyrkin mukaan ottaa oppia. Hän kiittelee etenkin puistojen hyviä opasteita ja levähdyspaikkoja. Puolan Tiedeakatemian Ekologian instituutissa matkalaiset saivat kuulla muun muassa ekologian opiskelusta Puolassa. Maassa ekologisella tutkimuksella on pitkät perinteet ja Jyrkin mukaan ekologinen tutkimus on siellä pidemmällä kuin Suomessa. Jyrki luonnehtii Puolan vierailua onnistuneeksi. Yösija löytyi milloin hotellista milloin kotimajoituksesta tai opiskelijaparantolasta. Jyrkin mukaan Puolassa ei ole pulaa elintarvikkeista ja juomaakin oli riittävästi, paitsi oluen saanti oli maassa vaikeaa. Jonkinmoinen pettymys matkaajille oli kuitenkin se, että kontaktit puolalaisten opiskelijoiden kanssa jäivät vähäisiksi. M.M. Kulttuuria beibit -MARYTee urapäätös tavoitteena johtovaikka pankkimaailmassa Pankkimaailmassa eletään muutosten aikaa. Säästöpankkiryhmässä tarvitaan muutoksen toteuttajiksi rohkeita henkilöitä, joista tulee hyviä tuloksentekijöitä. Ihmisten tarpeet ovat kaiken pankkipalvelun perusta. Voimakkaasti kehittyvä Säästöpankkiryhmä etsii uusia markkinointihenkisiä tekijöitä, jotka kehittyvät tarpeiden muuttuessa. Parhaiten menestyvät ne, joilla on halua ja kykyä tehokkaaseen tulosjohtamiseen. Säästöpankkiryhmässä pätevä tekijä etenee tulosvastuulliseen asemaan nopeasti. Säästöpankkien haasteellisten yleisjohdollisten tehtävien lisäksi tarjoamme asiantuntijaja esimiestehtäviä kansainvälisissä toiminnoissa ja Skop-rahoituksessa. Haemme ensi keväänä alkavaan ja 1 -1,5 vuotta kestävään esimiesvalmennukseen uraansa aloittelevia henkilöitä, joilla on pankkialalle soveltuva korkeakoulututkinto. Arvostamme erityisesti liikeja kansantaloudellista koulutusta, mutta maa-, metsäja oikeustieteilijöistäkin olemme saaneet erinomaisia ihmisiä. Lähetä meille 2.1.87 mennessä 1,60 mk:n postimerkillä varustettu postikortti, jossa on tekstattuna nimesi ja tarkka osoitteesi. Osoitteemme on SKOP/Henkilöstön kehittämisosasto, PL 400,00101 Helsinki. Lähetämme sinulle hakulomakkeen ja esimiesvalmennuksesta kertovan esitteen. SÄÄSTÖPANKIT & SKOP | & SKOP RAHOITUS OY
• 6 Suomi on kulttuurille avoinna mutta millaiselle ... Suomi on Leena Paldänin mukaan avannut ovensa paljon muita Länsi-Euroopan maita enemmän. Suomi on jopa avoimin kaikista Pohjoismaista. Tuo avoimuus on kuitenkin nimenomaan avoimuutta massakulttuurille. Ei siis voi puhua Suomen olevan eristyksissä muusta maailmasta. Voi kuitenkin kysellä myös "muun" kulttuuriavoimuuden perään. "Suomalaisille on tekemistä siinä, että ymmärretään edes eurooppalaisen kulttuurin perinnettä sekä sitä, mikä on tätä päivää." Massakulttuuri on tehnyt Suomesta Leena Paldänin mielestä Euroopan amerikkalaisimman kulttuuripiirin. ONKO Suomesta paikallistettavissa kansallista kulttuuria? Leena Paldänin mukaan on tärkeämpää kysyä, millainen on maan tavallisten kansalaisten ja eri ryhmien subjektiivinen kokemusmaailma kuin määritellä kulttuuria yläkäsitteenä. Sekä "kansallisen kulttuurin" helpot että vähemmän helpot määritelmät johtavat Leena Paldänin mukaan kokemukseen, että määritelmät ovat sinänsä jo normatiivisia sekä jossakin mielessä teknisiä. Helppo tapa on puhua suomen kielestä ja kulttuuriperinnöstä, vaikeampaa taas on kysyä, mitä itse asiassa on "kansalli-nen". Ihmisten kautta Se, mitä kansallinen kulttuuri ori, muotoutuu siitä, miten ihmiset itsensä maailmaan sijoittavat. Rakenteelliset edellytykset suodattuvat Leena Paldänin mukaan ihmisten kautta. Kansallisen kulttuurin määrittely helpolla tavalla kielen mukaan johtaa Leena Paldänin mielestä sovinismiin, josta on esimerkkinä kolmoskanavakeskustelu tyyliin "parempi suomalainen soopa kuin ulkomainen krääsä..." Leena Paidan toimii kuluvan vuoden loppuun assistenttina Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella. Mainosten valtaa Suomen "amerikkalaistumisen" syyt ovat osittain arvoituksia, mutta jotakin on johdettavissa tietyistä poliittisista valinnoista. Jo parikymmentä vuotta jatkunut televisiomainonta erottaa Suomen selvästi muista Pohjoismaista. Oy Mainos TV Reklam Ab:n perustaminen oli Paldänin mukaan tärkeä vaihe kaupallisen kulttuurin kehityksessä. Tanskassa televisiomainonta on hyväksytty vasta kuluvana vuonna pitkän ja rankan kiistelyn jälkeen. Ruotsissa ja Norjassa kielto on yhä jyrkkä. Leena Päiden muistuttaa juuri television merkityksestä ihmisten arkielämän kulttuurin muovaajana. Television syöttäessä ihmisille ylikansallista tavaraa mainoksilla höystettynä on muukin argumentointi kaupallisen kulttuurituotannon puolesta ollut helppoa. Maassa on poikkeuksellisen laaja kaapelitelevisioverkko, paikallisradioissa mainonta saa varmastikin jatkua, vaikka muualla radiomainonta on ehdottomasti kielletty. Mainonta ei Leena Paldänin mukaan toki ole "peikko, jota on pelättävä." Kuitenkin kun lähdetään markkinoista niin kyllä historia kertoo, miten mainostulot usein määräävät toiminnan luonteen." Kysyttäessä ihmisiltä, miten he suhtautuvat paikallisradioiden mainontaan, he pitivät sitä itsestään selvyytenä. EEC-päätös "kulttuurinen" Leena Paidan spekuloi ajatuksella, että takavuosina tehty päätös jäädä Euroopan talousyhteisön ulkopuolelle vaikutti myös siten, että jäätiin myös Eurooppalaisen kulttuuriyhteisön ulkopuolelle. EEC:n piirissä kulttuurija viestintäpoliittinen keskustelu on johtanut konkreettisiin suunnitelmiin: Mitä voidaan tehdä amerikkalaisuuden vyöryä vastaan. Television mainontakysymykset ovat pyörähdelleet myös EEC:n keskustelussa. On luotu rajoja, joissa mainonnan on pysyttävä, silti sensuuritta. Suomessa taas paikallisradioille ei ole minkäänlaisia ohjeita tai sääntöjä, mitä mainonta saa olla. Ainut sääntö on se, ettei mainonta saa ylittää kymmentä prosenttia ohjelmaajasta. "Sisältö saa olla mitä tahansa hurlumheitä ja sitä se on ollutkin." Jos sosiaalihallitus kertoo Suomessa olevan 500 000 köyhää, asia ei hetkauta ketään. Myös tuollaisista asioista voi etsiä "kansallista kulttuuria". Luovuttaminen vapaaehtoista Mikä on suomalainen tulevaisuus? "Vakavinta on se, että meillä oman kulttuurisen määräysvallan luovuttaminen on vapaaehtoista. Ei pohdita ollenkaan, mitä voitaisiin tehdä, että määräysvaltaa olisi omissa käsissä." Kolmoskanavakeskustelussa on Leena Paldänin mukaan naurettavaa edes puhua suomalaisen kulttuurin edistämisestä. Paldänin mielestä ylikansallista kulttuuria vastaan ei tarvitse taistella sen omilla aseilla. Innovaatio kadoksissa Innovatiivinen ja aktiivinen ote on suomalaisilta Leena Paldänin mukaan kadoksissa. Suomessa ei ajatella, miten voitaisiin luoda edellytyksiä ihmisten omalle tekemiselle. "Syyttävä sormi ei kuitenkaan kohdistu Arkadianmäelle. Ihmetys kohdistuu myös ruohonjuuritasolle. Muualla Euroopassa yhdistysorganisaatiosta löytyy toimintaa. Suomessa taas esimerkiksi paikallisradiot nyt antavat ohjelma-aikaa järjestöille, mutta aktiivisuutta ei kokemusten mukaan löydy. Euroopassa aktiivisuutta on kaikenkarvaisilla porukoilla, meillä uskonnolliset järjestöt vaikuttavat aktiivisimmilta. Yksinkertaisesti saattaa olla kyse suomalaisen ajattelun jähmeydestä. Kaikki on meillä ehkä myös totuttu saamaan valmiina. Siihen asti, kun ei tarvitse itse TEHDÄ mitään kaikki kyllä pitävät esim. paikallisradioita tärkeinä. "Ei se valoisa se suomalaisen kulttuurin tulevaisuus ole." Ennusteet pieleen Kulttuuritoiminta nimeltä joukkoviestintä on Suomessa jätetty markkinavoimien ohjattavaksi. Epäilyksettä markkinat hommansa hoitavatkin. Ylipäätäänkin ennustaminen on vaikeaa, mutta juuri nyt ollaan Leena Paldänin mielestä tilanteessa, jossa ennusteet menevät erityisen varmasti pieleen. "Ei kansakunta nyt kuitenkaan häviä ylikansallisen kulttuurin mädättämällä." Rauno Lahti
• 7 Suomalaisuus. Mitä se on? Se vasta on Jotain. Ainakin Suomessa. Ja yleensä silloin kun Se, jonka suomalaisuus on Jotain, ei ole enää Suomessa. Suomalaisuuden suuruutta ei voi kokea Suomessa. Suomea tekevät maailmalla tunnetuksi urheilijat, missitjamuotishoxvt, laulajat ja oopperat. Kun Nykänen hyppää Oberstdorfissa pitkälle, tai Kurri tekee maalin New Yorkissa, silloin Minä tunnen olevani jotain. Suomalaisena. Perkele. * * * Ruoka on suomalaiselle tärkeä. Aidosti suomalainen, tietysti. Niinkuin missille pizza. Suuret suomalaiset muotishovvt menestyvät maailmalla, puhtaasti suomalaisilla ehdoilla. Erityisesti Japani-aiheiset. Musiikkimme on kovaa valuuttaa. Se ammentaa elinvoimansa supisuomalaisista lähteistä. Princess Fll ahvays love you. Kuningas lähtee Ranskaan. Suomalaiset kulttuuripersoonat pärjäävät Ruotsissa hyvin ruotsin kielellä. Suomalainen jazz-muusikko möisi sielunsa, jos Suomalainen tietää, koska tietää, että pitää tietää, muttei tiedä mitä pitäisi tietää. Eikä uskalla haluta tietää, sitä mitä ei saa tietää tai ei kuulemma tarvitse tietää. Monitietoisuuden viidakossa rämpiessään suomalainen kulkee perustietojen ohi. Koulun kirkkohistorian kurssin ulkoa oppimisessa on samanar* * * Suomessa Joku on Kova Tyyppi, kun Se on nuori ja osaa Jotain: soittaa ionia, kirjoittaa joko uudella slangilla tai vanhalla tiedekielellä pääasia, ettei kukaan ymmärrä ajaa autoa tai olla kaunis. Sitten voi ruveta "monipuoliseksi" ja tehdä Kovia juttuja muuallakin, esimerkiksi levymarkkinoilOlen suomalainen osaisi soittaa kuten Miles Davis tai Charlie Parker. Kyllä suomalaisuus on kova juttu. Suomalainen tiede on kansainvälisesti arvostettua. Samoin suomalainen koulutusjärjestelmä. Suomalaiset tietävät paljon. Enemmän kuin ne tyhmät amerikkalaiset. Tietävät, mutteivät osaa. Siinä se juju. voinen moka tehdä Martin Luther Kingistä Saksan uskonpuhdistaja kuin muistaa väärin hänen kuolinvuotensa. Tietotekniikan aikakaudella suomalainen vielä jaksaa ylpeillä mahtavalla muistikapasiteetillaan. Hyvällä ulkomuistilla saa ymmärtämättä muodollisen pätevyyden. Ja sittenhän sitä osaakin jo tehdä: opettaa, hoitaa sairaita, kuunnella ongelmaisia jne. Juupa juu. la. Vaikkapa poikarakkaudesta. Suomalainen tykkää sankareista. Ja niistä, jotka puhuu suoraan. Useimmiten täyttä roskaa. Mutta vakuuttavasti. Ja uskoo. Tiedostaa. Suomalaisella on perusarvonsa. Juutalais-roomalais-saksalainen kristinuskonsa ja saksalaisen ruotsinkieliseen runoon säveltämä Maamme-laulunsa. Supisuomalaista korkeakulttuuria, totta tosiaan. Toisilla on tango ja työväenliike. Terveisiä vain Argentiinaan ja Englantiin. Ainoa suomalaisen itse itselleen kehittämä perusarvo on koskenkorva. Ja sehän on hyvä se. Kyllä suomalainen nainen ottaa sata kertaa mieluummin turpiinsa mieheltään silloin kun tämä on nauttinut kotimaista. Vai mitä, siskot? Suomella on merkittävä rooli kansainvälisessä politiikassa. Kun Suomi tuomitsee vaikkapa YK:ssa, niin muut ovat hiljaa ja kuuntelevat. Tai nukkuvat. Sillä Suomea ennen saman ovat sanoneet jo vähintään 20 muun maan edustajat, jotka eivät ole nukkuneet yön yli. Mutta nyt! Suomi puhuu. Maailman valtiaiden housut tutisevat. Asekauppiaat kavahtavat. Varsinkin Suomessa. Suomalaiset maksoivat aikanaan sotavelkansa. Tänään ollaan vähän enemmän velkaa Maailmanpankille. Suomi on poliittisesti ja taloudellisesti riippumaton valtio. Niinpä niin. # # # Suomalainen on lainkuuliainen. Tai oikeammin lainvaativainen. Laki ja esivalta ovat tärkeitä rankaisijalle, eivät rangaistavalle. Järjestyksen vaatimukset asettaa järjestäjä, muut ovat vain järjestettäviä. Suomalainen kunnioittaa muita ihmisiä, eikä hauku. Päin naamaa ainakaan. Sen sijaan se lyö tai kantaa kaunaa. Suomalainen on väittelyn valtias. Tosi on. On se hienoa. Olla suomalainen. Jorge Kärvvell "Rosoinen vanha puu kivikkomaassa" Suuri on Sakari Topeliuksen mukaan kutsumus, jonka Suomen kansa on saanut täytettäväkseen. "Ja Jumala on asettanut tämän kansan etupäässä esimerkiksi ja opettajaksi köyhille, tietämättömille heimokansoille, jotka ovat hajallaan pitkin maailmaa." Topelius halusi antaa oppia ja esimerkkiä Maamme kirjassaan suomalaisille ja heidän hän kuvitteli antavan sitä edelleen muille. Topeliuslaisittain ajateltuna on mennyt kuitenkin huonosti: heimokansat ovat suurimmaksi osaksi hävinneet ja muullakin maailmalla menee perin huonosti. Ei ole ollut suomalaisista opettajiksi. Määriteltynä Topeliuksen mukaan: "Rosoinen vanha puu kivikkomaassa." Eli Suomen kansa. Jumala on "puun" alkujuuri. Syvä ja totinen jumalanpelko. Se on tuhat vuotta yhtä mittaa työskennellyt maansa raivaamiseksi ja viljelemiseksi. Varmaan se on uuttera ja kestävä. Maaperän kovuus ja ankara ilmanala on tehnyt siitä karaistuneen ja voimakkaan. Suuret onnettomuudet, taistelu puutetta vastaan: kärsivällisyys, alttius kieltäymykselle ja elinvoimaisuus. Ei ole lähtenyt valloittajaa, muiden ahdistajaa: rauhallisuus, mutta kuitenkin löytyy urhoollisuutta ja sotakuntoa. EL koskaan ole tuhouduttu, vieraankin vallan alaisena on oltu sitkeäluontoisia ja itsepintaisia. Koskaan ei ole noussut kapinaa esivaltaa vastaan: uskollisuus. Usein on jätetty saamatta oikeus ja voima valtaan: varmaankin on kyse pitkämielisyydestä ja hidasneuvoisuudesta. Sortajan ikeen alle ei ole kuitenkaan taivuttu: vapautta on rakastettu. Yksinäisissä metsissä on myös oltu tiedonhaluisia ja oppia rakastavia. Lähde: Maamme kirja Lukukirja Suomen alimmille oppilaitoksille kirjoittanut Sakari Topelius Kahdeskolmatta painos Helsingissä 1917 G.W. Edlundin Kustannusosakeyhtiö R L Kaikille, jotka osallistuivat tavalla tai toisella nälkäpäivään 14.11. Tempauksemme yliopistolla tuotti 5900 markkaa SPR:n katastrofirahastoon. Tuolla summalla voidaan hankkia ruokaa yli sadalle ihmiselle kuukauden ajaksi nälänhätäalueilla Afrikassa. Tai mikä vielä parempaa: sillä voidaan ostaa kahdeksan härkää maanviljelijöille, jotka ovat menettäneet tämän tärkeimmän maatalouskoneensa kuivuuden takia. Voi siis olla, että tulevaisuudessa Etiopian tai Somalian pelloilla kyntää kahdeksan akateemista härkää! SPR:n katastrofien ennaltaehkäisyohjelmassa tuetaan muutenkin nälänhätäalueiden omavaraisuuden palautumista mm. toimittamalla ihmisille viljelykasvien siemeniä ja työkaluja. Näin autetaan heitä auttamaan itseään. Tässä hommassa meitäkin tarvitaan! Opiskelijoiden vätoimikunta nälkäpäiP.S. Ensi vuonna tempaistaan niin, että sukat tutisee. Kyläpoliisi C-taloon Kortepohjassa poliisiapu löytyy C-talon alakerrasta entisistä kylän postin tiloista. Poliisi on paikalla klo 9-10.30 ja 16-18.00 sekä tarvittaessa. Puhelimitse poliisin tavoittaa kylän alanumerosta 2780. ' Lehtiä, lehtiä Eri ylioppilaskuntien lehtiä voit lukea opintoja sosiaalisihteerin kokoushuoneessa, joka sijaitsee yo-talolle sisääntullessasi heti oikealla. Siellä on Ylioppilaslehti, Joensuun yo-lehti, Oulun yo-lehti, Contactor, Turun yo-lehti, Aviisi ym. vLippu korkealle -valitse kotimainen! F KOTIMAISEN ! TYÖN LIITTO / * Y MAISTUISKO? MEILTÄ ISOT pv \** '^atiO ***?»*" alk. 18, Parkkitilaa sisäpihalla. Ajo Yliopistonkadun puolelta. PIZZERIA Kilpisenkatu 14 Avoinna: ark. 8-21 su 12-21 Seuraava numero Jyväskylän Ylioppilaslehden seuraava numero ilmestyy keskiviikkona 21. tammikuuta 1987. Lehteen tarkoitetun materiaalin on oltava toimituksessa viimeistään torstaina 15. tammikuuta. LISÄÄ RAEJUUSTOA SALAATTIIN Herkuttele, kevennä. LISÄÄ RAEJUUSTOA! Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT k a u t t a m m e • college puserot • T-paidat • hupparit • oloasut kotimaista korkealuokkaista TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. R 215 384
• korkolaput j kopioimme Abloyja autonavaimia teroituspalvelu pikkukorjaukset
• 9 KOAS flarioaa k&4if}. Asuntomme ovat eri tyyppisiä perhetai soluasuntoja. Jokaiselle oma huone. Yli 2000 asuntopaikkaa seitsemässä asuntokohteessa. 1 I 1 s? 1 1 i 1 I 1 I JCcski-Bototnen opiskelija -asuntosäätiö Kauppakatu 18 c m krs, 4oiooJt//äski//ä puh. 941-610666 im öKfS B i I 1 Vietä nautinnollinen kahvihetki viihtyisissä kahvioissamme • YLIOPISTON KIRJASTO • PÄÄRAKENNUS • LIIKUNTA • MATTILANNIEMI • MUSICA • NOVELLI kaupungin kirjasto • KONSERVATORIO Kahviomme palvelee kaikkia myös yliopiston ulkopuolella olevia asiakkaita. Palveluja myös tilauksesta puh. 291449. h y v ä ä k a h v i a • uunituoreita leivonnaisia pikkulämpimiä j • jäätelöä • juomia Jyväskylän yliopistoyhdistys r.y. y; ^mim^mmmmij^mm^m^^m^mm^^mmm Myymme KALUSTEET, HELLAT, JÄÄKAAPIT, KIRJAT yms. T O S I E D U L L I S E S T I . OSTOJA M Y Y N T I L I I K E KEIJO HURMERINTA Gummeruksenkatu 5, puh. 618565 ja 614766 §£§&'«* Sharp-laskimeila saat aina oikean tuloksen. Läskitpä kuinka monimutkaisia tehtäviä tahansa. Helposti ja nopeasti. Sharp maailman suurin laskinvalmistaja osaa laskimet. Valittavanasi on lähes 100 erilaista mallia. Maailman 600 miljoonasta laskimesta Sharp on valmistanut 200 miljoonaa! Ja vauhti senkuin kasvaa. Viiden kirjaimen voimaa SHARP. PC-1401 Ylivoimainen ykkönen Basicohjelmoitavissa taskutietokoneissa. EL-5103 S Monipuolinen lausekeohjelmoitava funktiolaskin. Myynti: Hyvinvarustetut alan liikkeet kautta maan. Maahantuoja: Takamaantie 2. PL 77 01511 VANTAA, puh (90)870 1411 Meiltä Mercantil-mapit 16 50 Plastic-mapit 7 cm 1 4 5 Plastic-mapit 4 cm 13 50 Muovikansiot A4 750 Luentopaperi A4/100 ^ 5 Luentovihko VVALKI 350 Korttiosastolta • Joulukortit • Taidekortit • Tarjouskortit JULISTEET UUDET ALLAKAT Poikkea korttitaloon ^MPBRI Yliopislonka u S Syksyn satoa Gaudeamuksesta Kulttuuria meiltä ja muualta Itsetuntoa ja itsetuntemista Markku Henriksson ALKUPERÄISET AMERIKKALAISET Yhdysvaltain alueen intiaanien, inuitien ja aleutien historia Yhdysvaltain alueen alkuperäiskansojen historia varhaisista ajoista nykypäivään asti. Teos pohjautuu laajaan tutkimusmateriaaliin sekä lukuisiin keskusteluihin niin valkoisten kuin intiaanienkin kanssa. Arvokas ulkoasu, kuvitettu, sopii lahjaksi sekä aikuiselle että kouluikäiselle. Sid. 332 s. Ovh. 150,—. Matti Klinge KULTTUURISTA Kansalaispuheenvuoroja Kiinnostava tutkija ja popularisoija kirjoittaa puhuttelevasti niin menneestä kuin nykyisestäkin kulttuuristamme. "Luultavasti Platon, Cicero ja Uusi Testamentti, tai Goethe, Tolstoi, Runeberg, Kivi ja Airo kelpaavat auttamaan ihmisenä olemisessa silloinkin, kun nykyajan autot ja tietokoneet ovat jääneet museotavaraksi." Arvojen korostamisen aika on tullut! Nid. 175 s. Ovh. 67,—. Heikki Räisänen KORAANI JA RAAMATTU Kansainvälistä kiitosta saanut raamatuntutkija vertailee kahden toisilleen sukua olevan uskonnon pyhiä kirjoja ja avaa hedelmällisiä näkökulmia molempien ymmärtämiseen. Nid. 151 s. Ovh. 66,—. Uskonto ja yhteiskunta Eduad Lohse (suom. Heikki Räisänen) UUDEN TESTAMENTIN SYNTY Helppolukuinen yleiskatsaus Uuden testamentin kaanonin, kirjojen ja tekstin syntyyn sekä perustiedot alasta, jota kutsutaan Uuden testamentin johdanto-opiksi. Nid. 197 s. Ovh. 76,—. Eino Murtorinne SUOMALAINEN TEOLOGIA AUTONOMIAN KAUTENA 1828—1918 Suomen uusimman ajan teologianhistoriaa valaiseva yleisesitys, joka sisältää runsaasti välttämätöntä perustietoa teologisen ajattelun kehityksestä maassamme. Kirjan avulla teologian opiskelijoiden, opettajien, papiston ja muiden asiasta kiinnostuneiden on mahdollista perehtyä esim. lähihistoriasta tunnettujen teologien ja kirkonjohtajien kuten Schauman, Kaila, Pietilä jne. käsityksiin. Nid. 344 s. Ovh. 92,—. Juha Pentikäinen (toim.) USKONTO, KULTTUURI JA YHTEISKUNTA Kirjoituksia uskontososiologian alalta. Teos on laadittu uskontotieteen ja lähiaineiden yliopistolliseksi kurssikirjaksi, mutta sopii erinomaisesti myös opettajan, kirkon tai muun uskonnollisen yhteisön työntekijän, itseopiskelijan tai asianharrastajan kirjastoon. Artikkelien yhteisenä nimittäjänä on uskontojen yhteiskunnallinen ulottuvuus vuorovaikutusakselilla ihminen — uskonto — kulttuuri — yhteiskunta. Nid. 360 s. Ovh. 9 2 , . Jacques VVaardenburg (suom. Oili Aho ja Seppo Syrjänen) USKO JA USKONNOT Hollantilaisen islamin ja uskontofenomenologian professori J.D.J. VVaardenburg on laajalti perehtynyt uskontotieteisiin ja erityisesti islamin uskoon niin Euroopan maissa kuin Lähi-idässäkin. Nid. 214 s. Ovh. 84,— Lars-Johan Schalin NARSISMIN KOHTALOITA Psykoanalyyttisiä tutkielmia kateudesta, isättömyydestä ja vanhenemisesta Kunnianhimo, huonommuudentunteet ja kateus ovat kaikki alkuisin narsistisesta problematiikasta. Psykoanalyytikko Lars-Johan Schalin käsittelee tässä kirjassaan kateutta, isäsuhteen merkitystä latenssi-ikäisen pojan kehityksessä sekä keski-iän kriisin syitä ja ilmenemismuotoja. Selkeä esitys ihYnisenä olemisen ongelmasta. Psykiatrian Tutkimussäätiön kirjasarjaa. Sid. 118 s. Ovh. 65,—. Koulutuksesta ja kääntämisen viehätyksestä Ari Antikainen KOULUTUKSEN TULEVAISUUS JA KOULUTUSPOLITIIKKA Koulutussosiologisia tutkielmia ja kirjoituksia Teos on tarkoitettu oppikirjaksi ja kaikkien koulutuksen tulevaisuudesta kiinnostuneiden luettavaksi. Kirjassa etsitään vastausta koulutuksen itsenäisyydestä, sen yhteiskunnallisten tehtävien muuttumisesta suhteessa talouteen ja työelämään ja mahdollisuuksia koulutuksen tasa-arvon edistämiseen. Nid. 160 s. Ovh. 72,—. Katharina Reiss — Hans J. Vermeer (Lyhentäen suom. Pauli Roinila) MITÄ KÄÄNTÄMINEN ON Teoriaa ja käytäntöä Kahden kansainvälisesti tunnetun saksalaisen kääntämisentutkijan teos, jonka lehtori Pauli Roinila on lyhentäen suomentanut ja soveltanut oloihimme. Mistä kääntämisessä on itse asiassa kysymys? Kuinka vanhat käännöstraditiot vaikuttavat kääntämistä koskeviin asenteisiimme ja voiko niitä muuttaa? Mikä on kääntäjän asema päätöksentekijänä ja mihin hän perustaa päätöksentekonsa? Miten käännössanoma "menee perille" vieraassa kulttuurissa? Mm. näihin käytännönläheisiin kysymyksiin kirjassa etsitään vastausta. Nid. 132 s. Ovh. 72,—. Vetävää ja raikasta proosaa Fredrik Lang (suom. Anne Valkonen ja Erja Tenhonen) KESÄ JA SUE Hyvän kertojan voimakas tarina ihmissuhteista yhtenä vauhdikkaana kesänä. Keskeisinä henkilöinä nuoripari, jonka yhteiselossa tunteet ja tunnelmat leiskahtelevat, eikä ystäviäkään säästellä. Koko avioliitto jälkiseurauksineen tuntuu olevan pelkkää sattumaa, mutta vahva yhteenkuuluvuus pitää komedian koossa. Nerokasta kerrontaa. Valtion kirjallisuuspalkinto vuonna 1984. Nid. 147 s. Ovh. 65,—. Sissi S. POM PIN Toinen Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan kirjoituskilpailun voittaja. Kirja kertoo Fannysta, joka pomppii elämäänsä punaisen sohvan turvissa mukanaan liuta ihmisiä ja aaveita. Suuri teatteriohjaaja Pelle kiitää omaa rataansa myrskyisää menestystä kohden. Mielikuvituksellista luettavaa, jossa tarina ei pysähdy. HYY:n julkaisusarja. Nid. 150 s. Ovh. 75,— PS. Odotahan, kun tammikuu koittaa ja Paavolaisen Pentin "Turkan pitkä juoksu" ilmestyy!
• 10 M * v c o ^ * * VvkU \e \UVco\a Nuoruuden päiväkirjassaan (toim. Pekka Tarkka, Otava 1984) Pentti Saarikoski kertoo teatterin (Saarikoski koki näyttelijäntyön kutsumuksekseen nuoruusvaiheessa), teologian ja kirjallisuuden ristivedosta oman persoonallisuutensa rakentumisessa. Nyt kun Saarikosken Köyhyyden filosofia, kolme draamallista tekstiä, on luettavissa yhtenäisenä kokonaisuutena, loksahtaa draamallinen, uskonnollis-filosofis-yhteiskunnallinen ja kielellisen tarkkuuden vaalija Saarikoski paikoilleen uudella tavalla tuohon varhaiskypsän lapsuutensa ja nuoruutensa dilemmaan. Kuten Herakleitos aikoinaan napsautti: Kahta kertaa et voi astua samaan virtaan. Juuri siitä on kysymys koko Saarikosken tuotannossa. Saarikoski kirjoitti Köyhyyden filosofian tekstit vuosina 1980-82. Saarikoski käytti todellisuuspohjaisia aiheita eettisen j« runollisen visionsa rakennuspuina-. Tekstien tapahtumat sijoittuvat Ruotsin länsirannikolla olevalle Tjörnin saarelle, jossa Saarikoski eli kahdeksan vuotta. Kaksi ensimmäistä tekstiä sijoittuvat ajallisesti 1800luvun puoliväliin, nälkävuosiin, ja Maria ja Metodius tämän vuosisadan alkuun. Tekstien kantavuus, niiden yhteiskunnallis-filosofiset ulottuvuudet, ylittävät kuitenkin historiallisen kontekstin ahtaat rajat. Saarikosken yhteiskunnallinen eetos etsii yhteyksiä, kosketuskohtia ja merkityksiä myös tämän päivän elämänmuotoihin. in Jij Köyhyyden filosofian tarkasti napsahtavat lauseet, näkemyksen ytimekkyys, on poikkeuksellista kielellisen tyhjäkäynnin ja inflatorisen ilmaisun aikana. Verrattuna Haavikon vallan ja vallankäytön esityksiin vastaavissa pienissä draamallisissa teksteissä, S a a r i k u ^ e n näkemys on konkreettisempi. § e liikkuu köyhyyden ja puutteen elämysmaailman arkisissa yhteyksissä ruohonjuuritason kokemuksessa. Silti syvemmät ja laajemmat yhteiskunnalliset tosiasiat, vauraus ja valta, läpäisevät henkilöiden inhimillisen kokemuksen. Siitä syntyy Saarikosken tekstiin eettinen pohjavire, myötätunto niitä kohtaan, joihin päätökset eniten kohdistuvat eriarvoisessa yhteisössä. Tosi on: helvetin konkreettista Kuikan pellossa mies varastaa äärimmäisessä hädässä perheelleen säkillisen perunoita kartanon isännältä. Hänen maallaan miehellä on pieni sotilastorppa. Hän jää kiinni ja päättää mennä järveen, jottei perhe joutuisi puille paljaille hänen istuessaan vankilassa. V^lttkertainen juonelmen kuvio kasvattaa rikkaita sisäisiä pnlp,ft( er kj_ tyksiä. Tapahtumaan kas T vaa myös vahvasti metafyysinen taso. Mies toistaa repliikkiä: "Kuoltuaan ei kukaan ole siisti". Mikä inhimillisen teeskentelyn, sosiaalisten konventioiden, riisuminen, yhdessä repliikissä! Kevään ensimmäinen saalis kertoo miehestä, joka ensimmäistä kertaa keväällä soutaa kalaa Marstrandiin Dyröstä, missä hän elää vaimonsa ja nälkää näkevien lastensa kanssa. Mies löytää laiturin portailta laskiaispullan, johon on laitettu rotanmyrkkyä. Hän vie vehnäsen tuliaiseksi vaimolleen ja lapsilleen: vaimo ja kaksi pientä poikaa kuolee. Pelkistetyn kehystarinan sisään Saarikoski kasvattaa kuvaa koko yhteisöstä, sen sisäisistä, pinnanalaisista intrigeistä. Suuret pelkistykset toimivat dramaturgisena lat a u k ^ a . köyhyyden filoSO ua '-„ S en ^nkreettiset, inhimilliset m e n q ^ § f e t . tulevat esiin. Maria ja Metodius Maria ja Metodius kertoo köyhyydestä, suvaitsemattomuudesta ja nöyryydestä. Draaman keskuksena on outo Maria, "pyhän hullun" sukua, jonka toiminta ja olemus viestii inhimillisyyden syvimmistä lähteistä arkisen yhteisön keskellä. Maria rakentaa kivistä tornia, jonka jälkeen hän sen purkaa. Tornin purkaminen on ennusmerkki myrskyn saapumisesta; arkielämän pintaan sitoutunut yhteisö tuntee pelkoa ja ahdistusta Marian ennustusten vuoksi. Hänet on toimitettava hullujen huoneeseen. Maria on opettanut lukemaan ja kirjoittamaan Metodiusta, työläisperheen viisasta lasta jo ennen kouluunmenoa. Tiesyntyy e l a u ^ ^ , ^ Metodius kysyy mjhjy Maria nyt menee asumaan. Maria vastaa: "Kolme asuntoa on ihmisellä: ruumis, vaatteet ja talo. Kun ihminen tulee vanhaksi, puretaan ensin talo pois häneltä, sitten riisutaan vaatteet, ja lopuksi otetaan ruumis pois, niin että jäljelle jää vain luuranko, joka on ihmisen sielu". Draaman päätösrepliikki Metodiukselle Marian sanomana kuuluu: "Sinun pitää mennä kotiin nyt. Minä istun tässä vielä vähän aikaa. Pidä huoli kanoista, istuta omenapuu. Älä koskaan luule liikoja." Marian aito nöyryys asettuu vastakohdaksi saaren pöyhkeälle papille, joka ennen muita on toimittamassa häntä hullujen huoneeseen. Lopun alku En ole kuullut näitä tekstejä kuunnelmina, mutta luettuina ne vaikuttavat niin kuin hyvä kirjallisuus aina: uusia näkökulmia avaavina hallittuina teksteinä. Juuri Saarikosken runollinen kokonaisvisio tekee niistä jotain aivan muuta kuin kertakäyttöradiodraamoja. Köyhyyden filosofia asettuu Saarikosken tuotannon upeaksi finaaliksi. Julmassa maailmassa Saarikosken draamalliset tekstit toimivat juuri siten, ettemme kuolisi todellisuudesta. Mutta sen epävakaisuus, disharmonia, irrationaalisuus, julmuus maailman, todellisuuden on yhä, ja jatkuu. Se häntäkin ahdisti. Hannu Waarala Pentti Saarikoski: Köyhvvden filosofia. Kolme praaUiallista tekstiä: Kuikan pelto, U\m\ ensimmäinen saalis, »tau» ; a Metodius. Otava 1986. : Muoti, moderni, suurkaupunki...kolme käsitettä jotka automaattisesti liitämme yhteen. Suurkaupunki on sfääri, jossa modernille kokemukselle ominainen ohimenevyys, hetkellisyys tiivistyy. Muodin olemassaolo perustuu juuri tälle pysähtymättömyydelle täyttyessään muoti tuhoaa itsensä, antaa tilaa uudelle. Katoavuuden Georg Simmel kuului samaan vuosisadan vaihteen sosiaalitieteilijäpolveen kuin Max Weber, Ferdidand Tönnies ja Emile Durkheim. Kaikkia kolmea yhdisti samankaltainen problematiikka: mitä oikeastaan on tapahtunut prosessissa, jota kutsumme modernisoitumiseksi? Mitä on "moderni" suhteessa "traditionaaliseen"? Mitä modernisaatio merkitsee eri elämänalueilla, politiikassa, taloudessa, kulttuurissa? Simmel oli lähtöisin Berliinin juutalaisesta porvaristosta. Taustaa luonnehtivasta määreistä ei yksikään ole merkityksetön. Juutalaisilla on modernien sosiaalitieteiden synnyssä silmiinpistävä osuus: Marx, Freud, Durkheim, Frankfurtin koulukunta... Syitä voi vain arvailla, mutta voi olettaa, että assimiloitumispaineiden ja nousevan sionismin välisten jännitysten kentässä aktualisoituivat kysymykset siitä, mitkä tekijät ihmisiä erottavat ja yhdistävät, millaisista elementeistä sosiaalinen elämä koostuu. Berliini. Juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa Berliini oli muuttumassa Preussin nukkavierusta pääkaupungista 20luvun legendaariseksi metropoliksi. Ekspressionismi, kokeellinen teatteri, kirjallinen avant-garde loivat taiteellista hahmoa samalle modernin kokemukselle, jota Simmel analysoi sosiaologisesti. Porvaristo? Käsite porvarillinen kulttuuri ei välttämättä samaistu modernin kanssa vaan sisältää hyvin eriaikaisia kerrostumia. Simmel löysi kulttuuria homogenisoivaa modernisaatiota vastaan tukipisteen klassisesta sivistysporvarin ihanteesta, jossa yhdistyvät esteettinen kasvatus, sisäisen elämän vaaliminen vastapainona vulgarisoituvalle todellisuudelle ja sitoutuminen vakiintuneisiin professioihin. • • • Simmel esittää teoksensa alussa, että ihmisellä on toisaalta pyrkimys jäljittelyyn ja sosiaaliseen kiinnittymiseen, toisaalta halu yksilölliseen erottautumiseen. Näiden antropologisten vakioiden muotoutuminen rahatalouteen perustuvassa suurkaupunkikulttuurissa tuottaa muodiksi kutsumamme ilmiön. Muoti on pelkkä sosiaalisten ja formaalis-psykologisten tarpeiden tuote, painottaa Simmel. Muodin logiikkaa on haettava yhteen liittymisen ja erottautumisen dynamiikasta, ei käytännön tarpeista tai esteettisistä katsomuksista. Täyttyessään muoti tuhoaa itsensä. Näin voisi Simmelin näkemyksen tiivistää. Tullessaan yleiseksi käytännöksi muodin erottautumisfunktio katoaa, vanhan tuho luo tilaa uudelle. "Muotien vaihtelu osoittaa hermoärsytyksen turtuneisuuden astetta". Yhteiskunnissa, joissa luokkajako on pysyvä, eikä sosiaalista muutosta tapahdu, myös muodit pysyvät suhteellisen muuttumattomina. Modernissa suurkaupunkikulttuurissa muodin syntymän ja kuoleman rajakohdat tulevat yhä lähemmäksi toisiaan. Modernin elämän kärsimätön tempo ilmenee "(...) tiukimmassa mielessä muodissa. Samanaikaisella laajentamisella ja tuhoutumisellaan leikittelevälle muodille on luonteenomaista tuo rajakohdan erikoislaatuinen kiihotus, samanaikaisen alkamisen ja loppumisen, uutuuden ja katoavuuden houkutus^...) Se seisoo aina menneisyyden ja tulevaisuuden vedenjakajalla ja antaa meille niin kauan kun se on voimissaan niin vahvan nykyisyyden tunteen kuin vain harvat ilmiöt." Tuo intensiivinen keskittyminen nykyhetkeen ilmentää ja vahvistaa modernin sivilisaation välirikkoa menneisyyden kanssa. Kiistattomat vakaumukset ja institutiot ovat menettämässä otteensa ihmisten mielistä, joten "elämän ohikiitävät ja vaihtelevat elementit saavat siten jatkuvasti lisää liikkuma-alaa." DDD Onko muotien nousun ja tuhon logiikasta ulospääsyä? Simmel tarkastelee kahta yritystä: "muotipelleä" ja "tietoisesti epämodernia" ihmistä. Muotipelle kärjistää vallitsevat muotipiirteet karikatyyrin rajoille: "Jos teräväkärkiset kengät ovat muotia, hän valitsee itselleen nuolenterävät jalkineet, jos korkeat kaulukset ovat muotia, kohottaa hän omansa korviin, jos tieteellisten esitelmien kuunteleminen on muotia, ei häntä enää mistään muualta tapaakaan jne". Muotipelle kuvittelee säilyttävänsä individualiteettinsa korottamalla vai
• 11 Mia Bernerin jälkikirjoitus Pentti Saarikosken julkaisutahtia ei kuolema juurikaan hidastanut. Toistaiseksi on myös taso pysynyt totutun korkeana. Ensin ilmestyivät Nuoruuden päiväkirjat. Uusintapainoksia tuli tasaisesti. Täksi syksyksi koottiin samojen kansien väliin hänen kuunnelmansa, Köyhyyden filosofia. Hetken leikin ajatuksella, että myös PS Merkintöjä suruvuodelta kuuluisi runoilijan jäämistöön, jota saatetaan julki pikkuhiljaa, erityisen testamentin nojalla ja kirjailijan tarkan suunnitelman mukaan: Kun olen kuollut, kun olen kuollut, muistelmat jatkuvat. Muistelmat Minä ja Mia Toinen minä, olkoonkin Mia Berner, kirjoittamassa Pentti Saarikoskesta Minusta. Asetelma vaatii totuttelua, sillä sellaiseen suvereniteettiin ehti Saarikoski minämuodon käyttäjänä kehittyä, alkaen Kirje vaimolleni -romaanin ajoista. Jossakin haastattelussa Veijo Meri muisteli minän esiintyneen Saarikosken lauseessa parhaimmillaan kolmekin kertaa. Elämästä tuli fiktiota niin etteivät viikkolehdet pysyneet perässä, kirjallisuuslehdistä puhumattakaan. Vuodesta 1975 tähän pitkään elämäkertaan ilmestyy Mia, joskus "hän". Asiaa tai ei ja Euroopan reuna tekevät hänestä romaanihenkilön Herakleitoksen, Kafkan ja muiden rakkaiden joukkoon. PS Merkintöjä suruvuodelta on katkelmallinen, monista eri aineksista rakennettu kirja. Mia Berner on ottanut mukaan sekä omia että Saarikosken lehtikirjoituksia, lainauksia molempien päiväkirjoista, ja paljon runoja, paperilapuilla säilyneitä heidän päivittäistä kirjeenvaihtoaan. Kaiken kaikkiaan yli neljäsataa sivua. Kirja ilmestyi -85, nyt sen ovat yhteistyössä suomentaneet Liisa Ryömä ja Caj Westerberg. Mia Berner on tehnyt surutyötä kirjoittaen, nopeasti. Lähtökohdistaan hän kertoo: "Mutta minun täytyi kysyä itseltäni, mistä minä haluan kirjoittaa. Kunnes huomaan, että sekin on asiaton kysymys. Vastaus on, että ilmeisesti minä kirjoitan juuri sen mitä halusin kirjoittaa. Minä vain kirjoitin." Tuloksena on paljon elävää tekstiä, mutta kokonaisuus tuntuu kärsivän hätäisyydestä ja hajanaisuudesta. Monta mielenkiintoista asiaa otetaan esille heitettäväksi heti syrjään. Väliin tekstin kiintoisuus laskee, kun sen päähenkilö poistuu näyttämöltä syntyy viipyilevää suomalaisen maalaispirtin kuvausta, Saarikoski on kutsuttu naapuriin ryypylle. Loppupuolelta näitä suvantoja ei enää löydä, päähenkilö on Mia Berner, hänen tuskansa. Ihmisenä Pentti Saarikosken itsestään tekemä kuva ei tässä kirjassa koe suurempia muutoksia. Saamme tietoa hänestä mahdollisimman läheltä. Mia Berner kertoo ystävällisesti niistä asioista, joista ihmiset ovat sanoneet haluavansa lukea. Hieman kiusaantuneena hän käy läpi tätä lukijapostia: kuinka paljon, tarkkaan ottaen, Pentti käytti alkoholia päivässä, oliko viinasta apua kirjoitustyössä, suosiko väkeviä vai mietoja. Tässä suhteessa Muistiinmerkinnöissä on kysymys lähinnä henkilökuvan tarkennuksesta. Keskeiseltä anniltaan Mia Bernerin muistelmat muodostuvat matkakirjaksi Euroopassa ja kirjallisuudessa. Kirjallinen perhe-elämä He tutustuvat Platonin merkeissä ja valitsevat häämatkansa kohteeksi Ateenan. Paperilapulla, koneen laskeutuessa, PS ilmoittaa uudelle vaimolleen kreikaksi saapuvansa kotiin. Käydään keskusteluja milloin kotisaarella Tjörnissä, milloin Dublinissa, aiheena kirjallisuus. Saarikosken kirjallinen viitekehyshän on tuttu Tähänastisten runojen avomielisestä kommentaariosastosta, sekä Ruotsinkauden kahdesta proosakirjasta. Näissä teksteissä hän ilmaisi lähinnä mistä on pitänyt, minkä on kokenut itselleen tärkeäksi. Mia Berner alkaa tietoisesti kokeilla keskusteluin ja kirjalahjoin hänen sympatioidensa rajoja. Thomas Mann? Esseisti, ei rososiologiaa litsevan muodin määrälliset elementit toiseen potenssiin. Muodin piiristä hän ei irtaannu: "Hän kulkee muiden edellä mutta täsmälleen samaa tietä kuin he". Tarkoituksellisesti epämoderni on yhtälailla riippuvainen muodista. Hän kääntää vain muotipellen positiiviset etumerkit negatiivisiksi; Simmel vertaa tietoista epämoderniutta yhdistyksiä vastustavan yhdistyksen perustamiseen. Eikä siinä kaikki: tietoinen epämodernius voi saada myös laajahkoa ihmisryhmää kokoavan muotivirtauksen luonteen. Takavuosien pieksuja jussipaita-look kelvannee esimerkistä. • • • Ulkoasuun liittyvän strategioin muodista ei siis eroon päästä. Ihminen voi kylläkin säilyttää autonomiansa muotia orjallisesti noudattamalla! Paradoksilta tuntuvan väitteen takana on eräänlainen nollasummapeliajatus. Alistumalla ankaraan ulkoiseen konformismiin ihminen voi varata tilaa yksilöllisyydelleen sisäisen elämän alueella. Ja kääntäen: ihmisryhmät, joiden emotionaalinen ja älyllinen elämä on ollut erityisen säädeltyä kuten naiset ovat hakeneet kompensaatiota ulkoasuun liittyvällä yksilöllisyydellä. Muoti on suojavarustus persoonallisuuden tärkeimpien alueiden edessä: "Tämä muodin merkitys on se, josta juuri hienot ja omaperäiset ihmiset ottavat vaarin käyttäessään sitä eräänlaisena naamiona." Goethen myöhäisvuodet ovat Simmelin mukaan loistava esimerkki ankaran ulkoisen konformismin ja maksimaalisen sisäisen vapauden yhteensovittamisesta. Näin kategorinen erottelu sisäisen ja ulkoisen todellisuuden välillä tuksin kestää, mutta herättää kuitenkin edelleen ajankohtaisia kysymyksiä. Pitääkö meidän hyväksyä joukkotuotannon ja kapitalistisen tavaravaihdon maailma karvoineen vai onko jotain sille ulkoisia tukipisteitä olemassa? Ja jos on niin sijoitammeko emansipaation odotuksen johonkin modernia edeltäneeseen vai esimerkiksi tulevaisuudessa odottavan kumouksen mahdollisuuteen? Myöskin modernisoitumisen eri tasojen erottelu on ongelmallista. Esteettisen modernin hyväksyminen ei välttämättä merkitse hallinnollisen ja taloudellisen rationaliteetin myöntämistä. Mahdollisesti edellinen sisältää jonkinlaisen emansipaation lupauksen? Simmelin esseen jälkeen vain toivoo, että citykulttuurista riemastuneet suomalaiset saavat yhteiskuntatieteiden keskeiset klassikot äidinkielellään. Tätä työtä ei välttämättä tarvitse sälyttää yksinomaan pienkustantamojen harteille. maanikirjailija. Marquez? Suuri romaanikirjailija. Moniin runoihin Saarikoski kertoo saaneensa ideoita näistä keskusteluista, Mia Berner taas sanoo etsineensä sopivaa kirjallisuutta Saarikoskelle runojen rakennuspuiksi. Aika ajoin muistista kirjatut keskustelut tuntuvat lähenevän jotakin olennaista Saarikosken runousopissa, sitten Mia ilmoittaa Pentin vaihtaneen puheenaihetta, ehkä haluttomuudesta turhan abstraktille tasolle. Melkein koko modernistisen runon kansainvälinen kärkikaarti käydään läpi. Ezra Puond ja William Carlos Williams nousevat muita ylemmäksi. Saarikoski antaa persoonallisen määritelmän modernismille. Asia tulee esille Gunnar Ekelöf käännöksen yhteydessä. Hän ei pidä käännettäväänsä modernistina sisällöllisesti, ainoastaan muodon suhteen. "Hän (Ekelöf) ei syö eikä pasko, runoudessaan. Siinä hän ei ole kokonainen ihminen. Hän on abstrakti, esteetikko." Helposti tunnistaa tästä Saarikosken runouden oman äänen, arkipäiväisen ja myyttisen yhteyden. Saarikoski osoittautuu selvästi 50-luvun perilliseksi, mitä tulee korkean ammattitaidon vaatimukseen. Hyvän tekstin kriteeri oli hänelle sen autonominen elämä, esimerkkinä Joycen Dublin, kaupunki joka elää paperilla, mutta vain siinä. Runojaan hän tarkasteli veistosmaisina hahmoina, niitä ympäröivä valkoinen alue merkitsi yhtä paljon kuin mustat rivit. Hämärän tanssien harvinaisen oikukas riviasettelu palveli tanssi-teemaa ja oli erittäin tarkkaan punnittu. Valitettavasti kustantaja ei suhtautunut siihen yhtä suurella pieteetillä, vaan lähetti tekijän tarkastettavaksi tietokoneen uudelleenjärjestämät oikovedokset. Ne nähdessään Saarikoski itki. Kuolema Kesän -83 tapahtumat kokoavat Mia Bernerin Merkinnät suruvuodelta voimakkaaseen päätökseen. Ehkä tämä jakso on kirjoitettu ensimmäiseksi. Merkillisellä tavalla välittyy Bernerin kerronnasta Saarikosken hidas väsyminen ja luisuminen loitolle. Matkasta Suomeen tuli heille viimeinen yhteinen. He vierailevat Kuhmon kamarimusiikkijuhlilla, sieltä Mia lähtee Ivaloon, Pentti Valamoon. Toinen on parhaassa vireessään, toinen elää kuten oli Hämärän tansseissaan kirjoittanut, kävellen yhä lyhyemmän matkan, istahtaen yhä pidemmäksi. Saarikosken viime vaiheet ovat jo legendaa. Matka vei Joensuun keskussairaalaan ja Valamon ' hautaan. Kustantajalla maannut Hämärän tanssit pyörähtää nopeasti painokoneista, kun tieto kirjailijan sairaalaan joutumisesta saapuu; kuolinpäivän aamuna 24.8.83 Helsingin Sanomat julkaisee Viimeisen sanan. Hän joka aikoinaan tuli tunnetuksi elämäntavoistaan, tekee sen nyt kuolemantavoillaan. Pekka Kuusisto Mia Berner: PS Merkintöjä suruvuodelta. Suomentaneet Liisa Ryömä ja Caj Westerberg. Tammi 1986. Markku Kekäläinen Georg Simmel: Muodin filosofia, Odessa 1986. OPISKELIJAT MUISTAKAA EDULLISET RUOKAPAIKAT L O Z Z I , kampuksella F R E D A , keskikaupungin tuntumassa W I L H E L M I I N A , mattilanniemessä V I I T A T U P A , Sepänkatu 14 Ateriatuen saat esittämällä opiskelijakorttisi. mmirjoaa tuulennopeaa painopalvelua uuc eurorotaatiolla Lentävä Jämsäläinen on tuulennopea, laatu hipoo pilviä ja aikataulut pitävät. Lentävä Jämsäläinen on edullisimmillaan keskisuurissa ja suurissa painoksissa. Keskustele painotarjouksesta Lentävän Jämsäläisen miehistön kanssa PUH. 9 4 2 2 2 1 J A M S A N LEHTI OY 42100 Jämsä Säterintie 16
• 12 Jll YYY TEE JYT. Jyväskylän ylioppilasteatteri. Työntekijöilleen koti ja uskonto, pistäytyjille vaihtoehto vaihtoehtojen joukossa. Tyrkyllä urbanismia, absurdismia, nihilismiä, eksistentialismia, höpönismiä, maallepakoa ja hengähdysrakoa, unelmia ja todellisuutta, sitä ja tätä, vuorotellen ja päällekkäin. Ota selvää jos kykenet. Muutkin kuin opiskelijat kokivat herätyksen jo viimetalvisen Woyzeckin ansiosta ja viimeistään männäkesänä, kun Ikiliikkujaa rakennettiin koko perheen voimin Savelan pumpulla. Epäilemättä kesäiseen massojen vaellukseen vaikutti tehostettu mainontakin, mutta mainonnalla tuskin on arvoa, ellei viidakkorumpu pärise. Ja pärisihän se, kertoi että JYT osaa tehdä vanhasta uutta sortumatta iankaikkisiin kesäteatterihölmöilyihin, tinkimättä aidosta hauskuudesta silti tippaakaan. Ja syksyllä oli vuorossa Pikku Jättiläinen, Sirkku Peltolan kolmas ohjaus ja ensimmäinen hänen itsensä kirjoittama näytelmä. Pikku Jättiläisen teemoissa on samaa, mitä löytyi Ikiliikkujasta ja löytyy myös sinun ja naapurisi sisältä: se pieni ihminen, jolla on unelmia ja joka on valmis tarttumaan vaikka kuinka idioottimaiseen oljenkorteen toteuttaakseen haaveensa. Tuttu tarina, mutta millainen siitä on mahdollisuus ottaa selvää kevätpuolellakin, jos nyt pääsi livahtamaan ohi. Pikku Jättiläinen jatkaa tammihelmikuun tietämissä vielä viikon. Ja tuleehan keväällä uuttakin, vaan eipä vielä kerrotakaan, tralaa. JYT on maksimaalisesti niin avoin kuin teatteri voi olla. Syykin on selvä: kyllähän ilmaiseksi saa töitä tehdä, ja hikipäissä saa painaakin jos aikoo näkyvää jälkeä saavuttaa. Into ja yhteistyökyky ovat pääasioita, näkemys ja kokemus aina eduksi. (Katsomon puolelle ei ihan yhtä halvalla pääse, mutta melkein.) Lavastajat, puvustajat, näyttelijät, ohjaajat, valomiehet ja mitä niitä onkaan ovat opiskelijoita tai ihan muuten vain teatteriin hurahtaneita. JYT:ssä ei ole yhtään teatterin ammattilaista. Mitä se kertoo? Ammattitaidon puutteesta? Varmasti, teatterihan on heille harrastus. Paikalleen juuttumisen, henkisen hyytymisen ja leipääntymisen puuttumisesta? Varmasti, teatterihan on heille harrastus! Pikku Jättiläinen Eli aina on oleva niitä, joilla ei ole varaa valita. Siitä huolimatta he säilyttävät naurettavan ylpeytensä. Se juuri tekee heistä vastustamattomia. Pikku Jättiläisen suomalainen lukija, eläkeläinen Maija Kosula Porista, kiteyttää: "Kun ylpeydestään kiinni pitää, voi pienestäkin jätti itää." Tarinan keskeinen sankari on Torsti Tulio, joka asuu kotonaan äidin ja Hemmo-puolen kanssa. Isä on kuollut tai ei ole näyttäytynyt. Torsti on suoraluontoinen, mutta samalla vähän ujo. Torsti on omaperäisellä tavalla myös älykäs ja melko tavalliseen tapaan nuorisotyötön, Tapahtumat sijoittuvat pikkukylään isomman taajaman laidalle kesällä 1986. Pikku Jättiläisen on kirjoittanut ja ohjannut Sirkku Peltola, JYT:n kuluneen vuoden menestysten WOYZECKIN ja IKILIIKKUJAN ohjaaja. Myös näyttelijäkunta on osin tuttua: Jukka Keinonen, Jaana Pesonen, Auli Mantila, Juha-Erkki Kants, Johanna Sorjonen, Katri Pulkkinen ja Olli Heikkinen. Pikku Jättiläisen esitykset jatkuvat talvella 1987. Ja Rosencrantz ja Gyldenstern siis kuolleet Pikku Jättiläisen vaivuttua talviuneen sai ensi-iltansa harvoin kerran? Suomessa esitetty näytelmä Ja Rosencrantz ja Gyldenstern siis kuolleet. Tämä näytelmä kertoo kahdesta Hamletin hoviherrasta, heidän näkökulmastaan Hamletin maailmaan, ja siitä kuinka sen suuret tapahtumat koskettavat heitä. Näytelmä on Tom Stoppardin kirjoittama, ja se esitettiin ensimmäisen kerran Edinburgh Festivalissa 1967. Se on hyvin perinteinen absurdi/eksistentialistinen musta komedia, jossa painotus on sanaleikeissä, ihmisten kyvyttömyydessä kommunikoida, kaiken turhuudessa ja muuttumattomuudessa. Beckettin Huomenna hän tulee on antanut näytelmälle vaikutteita. Kaksi hoviherraa, kaksi sivuhenkilöä, ihmettelevät juuri, mitä heidän pitäisi tehdä. He tarvitsevat selvempiä ohjeita, koska eivät pysty tekemään mitään itse. He kaipaavat käskyjä he toistavat kaiken, mikä heille on määrätty toivoen turhaan, että se selvittäisi heidän tilanteensa. Tämä silmukka vain tuo heidät kohti heidän omaa kuolemaansa. He eivät pysty välttämään sitä, koska he ovat sivuhenkilöitä: silloinkin, kun on mahdollisuus vaikuttaa asioiden kulkuun, se menee heidän ohitseen niin, että he eivät edes huomaa sitä. Gyldenstern yrittää selvittää kaiken kysymyksillä ja päätelmillä, Rosencrantz on vain ystävällinen ja kiltti. Lopussa Gyldensterniltä puuttuu rohkeus, vaikka hän haluaisi olla tärkeä, ja Rosencrantz antaa kaikkien määräillä itseään. Kuoleman tullessa Gyldenstern huomaa että hänen loppunsa on aivan merkityksetön muille ihmisille, ja jos hänen kuolemansa on niin vähäpätöinen, kuinka hän voi sanoa, että hänen elämänsä oli tärkeä. Ja hän ajattelee, että seuraavan kerran he tietävät paremmin, mutta silmukka vain jatkuu, koska hän ei oikeastaan tiedä, mikä meni vikaan. Heidän surmansa jää sivuseikaksi, kuten kaikki sivuhenkilöt, joiden kuolema ei ole mitään päähenkilön surmaan verrattuna. Muikula Muikula on Jyväskylän ylioppilasteatterin lastenteatteriryhmä. Muikula on toiminut noin reilut kymmenen vuotta ja sinä aikana tehnyt monenlaista teatteria. Alunperin Muikula teki vain nukketeatteria mutta on nyttemmin tehnyt paljon myös "ihmis"-teatteria. Nyt jo viitenä vuotena on näytelmät tehty oman tekstin pohjalta ja niihin liittyvä musiikki on myös ollut omin voimin sävellettyä. Muikula-näytelmät ovat olleetkin hyvin musiikkipitoisia. Muikulalla on vahvat perinteet Jyväskylän Talven kanssa; yhteistyötä on tehty jo liki kymmenen vuotta. Tänä vuonna Muikula tekee musiikkinäytelmän, jota on ajateltu esitettävän ala-asteen koululaisille. Näytelmän nimi on tällä hetkellä "Johnny Blues". Näytelmän teksti perustuu ryhmän yhteiseen ideointiin, musiikin siihen säveltää Kari Muistola, joka myös ohjaa näytelmän. Ensi-ilta tulee olemaan Jyväskylän Talvessa helmikuun alussa 1987. Pyramidi-sketsiryhmä Totta. JYT:ssä on pitkästä aikaa sketsiryhmä. Neljä uljasta urosta, kauniita ja fiksuja eikä siinä kaikki: sketsitkin ovat hyviä enimmäkseen, paikoin taas loistavia. Herrat aloittivat menestyksekkään uransa viime kevään ylioppilasteatteripäivillä Turussa, etenivät sieltä Työväen Teatterisunnuntain pääjuhlaan Rovaniemelle; nyt on keikkavarauksia (kyllä, monikossa) aina Ruotsista asti ja siinä hiljalleen myös hoidetaan Jyväskylän ja ympäristökuntien keikkaa. Pikkujouluilijat ovat tajunneet elämänsä mahdollisuuden ihan kiitettävissä määrin, joten töitä, leipää ja lystiä on riittänyt. Niin että nähdään ylioppilasteatteripäivillä taas. Viimeistään.
• 13 Viimeisin muotivillitys: Maratontanssit Maratontanssit kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä. Esko Elstelän sovitus Horace McCoyn kirjasta Ammutaanhan hevosiakin. Ohjaus Jarmo Inkinen, lavastus Umo Martinkauppi, puvut Katariina Mahlberg. Rooleissa mm. Mikko Kauranen, Hannu Hiltunen, Taina Reponen, Erkki Teittinen ja Hanna Liinoja. Horace McCoy, amerikkalaisten rivikirjailija, ranskalaisten juhlima eksistentialisti, kirjoitti aikanaan kirjan Ammutaanhan hevosiakin. Kirja kertoo 30-luvun laman kourissa kamppailevista tavallisista ihmisistä, loppuun palaneista hahmoista, joiden ainoa keino hankkia elatuksensa on pestautua tanssikilpailuihin, jonka voittaja se pari joka tanssii pisimpään voittaa rahapalkinnon. McCoylla oli asiasta omakohtaisia kokemuksia hän oli työskennellyt ulosheittäjänä maratontansseissa. Kun kirjaa lukee, tuntuu koko ajan siltä kuin tuijottaisi pistoolin piippuun. Teksti on kuivaa ja pimeää, mustan huumorin värittämää. Kirjaa keskeyttää vähän väliä, vasta loppupuolella tajuttavaksi tuleva, isolla tekstillä painettu kuolemantuomion julistus. Kirjan päähenkilö on Gloria, nuori nainen joka on matkustanut Hollywoodiin tavoittelemaan mainetta ja kunniaa elokuvissa, ja ennen kaikkea etsimään työtä. Gloria tapaa sattumalta miehen, Robertin, jonka kanssa osallistuu maratontansseihin. Lopulta Glorian elämänpettymys on niin salettia tavaraa, että tämä pyytää Robertia vapauttamaan hänet elämän huolista. Gloria ja Robert voidaan nähdä tietynlaisina arkkityyppeinä amerikkalaisen unelman tavoittelijoista. Toisaalta unelmien Hollywoodissa ihmisten toiveet ja unelmat korostuvat, toisaalta pula-aika langettaa ihmiskohtaloille oman kelmeän paljastavan valonsa. Maratontansseja järjestettiin 30-luvulla Amerikoissa ahkerasti olisipa hauska tietää, mitkä ovat tämän päivän Hollywood-viritykset. • • • Suomessa, jossa joka kymmenes ihminen kuuluu nykyään olevan köyhä, on villityksenä raken30-luvun juhlaa. nella ja ylläpitää isoja laitosteattereita, ja teattereissa on villityksenä esittää näytelmäsovitusta McCoyn kirjasta. Eikä ihme, onhan aihe paitsi kiinnostava ja raflaava, myös näyttämöllisiä elementtejä runsaasti sisältävä. Ainoa ongelma joka juttuun sisältyy, on se, että näytelmäsovitus kyseisestä kirjasta ei ole kovinkaan hyvä. Tarkoitan sitä, että se on unohtanut muutamia sellaisia kirjan perusasetelmia, jotka luovat pohjaa McCoyn henkilöille, ja jotka pois jäädessään asettavat näyttelijät suomalaisella näyttämöllä hankalaan tilanteeseen missä ovat ihmiskohtaloiden kiintopisteet? Eräs tärkeimmistä unohdetuista perusasetelmista on 30-luvun tavallinen arkielämä, joka oli ehkä näännyttävämpää kuin itse maratontanssit. Tämä näkyy selvästi siinä, miten Glorian hahmo on tulkittavissa. Kirjan Glorialle aikakausi on jo tehtävänsä tehnyt. Tämän asettuessa kuvaan hän on jo jalkansa katkaissut. Hän on katkera, kovettunut ja kuolemaan valmis. Maratontanssit ovat kirjassa irvokas yritys, jalkansa katkaisseen hevosen viimeinen yritys nousta jaloilleen. Maratontanssien tehtävä ei ole tappaa ihmisiä arki on sen jo tehnyt. Siten itse kuvaus tansseista saa allegorisen merkityksen koko 30-luvun touhuista. JYTK/Kokoomus Kiitämme saamasta tuesta ja luottamuksesta ylioppilaskunnan edustajiston vaaleissa! Toivotamme kaikille Hauskaa Joulun aikaa ja Porvarillista Vuotta 1987! Näytelmässä sama vuosikymmen on koko ajan läsnä, mutta lähinnä myyttisenä "pahana aikana", joka synnyttää maratontanssien tapaisia näännytyskoneistoja. Näytelmä tuntuu sanovan: katsokaa millaisia irvokkaita bailuja kapitalistinen lama synnyttää ja miten nämä bailut ihmisiä murskaavat. Tanssit koetaan lähinnä ulkoisena tekijänä. Tämä asetelma paitsi vie pohjaa Siveiden tapojen liiton tanttojen sinisilmäisyydeltä, vaikuttaa ratkaisevasti Glorian hahmoon. Tämä kasvaa kärsimykseen näytelmän kestäessä, maratontanssien vuoksi. Väsymys ja hyväksikäyttö tanssisalissa tekevät tytöstä ruumiin. Näytelmä on täten kyllä sievä kokonaisuus, mutta se ei aukea ulkomaailmaan sillä salaperäisellä tavalla, jonka kirja tekee. No, eihän kahta eri taideteosta voi keskenään vertailla, mutta kun näytelmää katsoessa ei voi välttyä ajatukselta, että kyseessä on viihdeversio, jonkinlainen "valitut palat-lyhennelmä." DDD Jyväskylän Maratontansseissa on alussa mukava tunnelma. Esiintyjät pasteerailevat näyttämöllä rennosti ja ilmassa on urheilujuhlan tuntua. Itse asiassa aina puoliaikaan saakka esitystä on mukava katsoa. Toisella puoliajalla, kun teot pitäisi motivoida ja ihmiset perustella, luoti jääkin piippuun. Sääli sinänsä, sillä tekstin henkeäsalpaava avainrepliikki "ammutaanhan hevosiakin" on niin tyrmäävä, että sen haluaisi kuulla yhä uudelleen ja uudelleen vähän niinkuin söisi lusikallisia jauhettua piparjuurta. Nyt makuaistimus jää tuonne emmentaljuuston tasolle. Annanpa hyvän neuvon: jos olet menossa katsomaan kyseistä näytelmää, älä erehdy lukemaan McCoyn kirjaa ennen esitystä. Vähän olisi kyllä voinut nähdä vaivaa esimerkiksi oikeiden sponsoreiden hankkimiseksi, ettei nyt ihan Ossin sytytys tulppia ja Ihmepatukoita olisi tarvinnut katsella. Olisipa samalla saanut vähällä vaivalla yksinkertaista ajatuksen dravia tänne köyhien kansoittamaan nykysuomen suuntaan. Erikoismaininta muuten bändille. Maankuulu Jyrki Heikkilä Quintet hoiti hommat terävyydellä ja taidolla, joustaen ja tanakasti. Heikki Salo w JOULUILOA JYVÄSKYLÄN UIMAHALLISTA LAPSILLE: VESILIUKUMÄKI 22.-31.12. sisältyy uintimaksuun. Käytössä em. aikana arkisin 10-18. Sunnuntaisin 10-15.30 LAHJAVIHJE: Uimahallin sarjakortit KUNNON lahja huokealla. Nyt 5 kerran solariumlippu sisältää ilmaisen uinnin 28.2.-87 saakka. OSTA YSTÄVÄLLESI. KUNTOVIHJE: Kuntosali kalustetaan vuoden vaihteeseen mennessä kokonaan uudelleen. Sali ei ole käytössä 15.-31.12. Uimahalli on suljettu 24.-26.12. HYVÄÄ JOULUA JA ILOISTA UUTTA VUOTTA
• 14 Family business Arthur Penn on aina tehnyt amerikkalaisuutta kuvaavia elokuvia, tällä kertaa hän on tehnyt reaganilaisen elokuvan. Pennin sankari Walter (Gene Hackman) leikkii kylmän sodan aikaista agenttipeliä samaan aikaan kun Godardin sankaritar ryöstelee pankkeja Euroopassa (Etunimi Carmen). Sukupolvien välinen kuiluko? Aika on pysähtynyt Euroopassa. Checkpoint Charlie, vanha täysihoitola ja viulunsoittaja asemalla ovat pysyneet sellaisenaan vuosikymmeniä. Ja jos kaikki amerikkalaiset kaupungit muistuttavat toisiaan, ei Penn ole kovin paljon erotellut Pariisia, Hampuria ja Berliiniäkään. Miljöö on alisteinen toiminnalle. Mutta suoraviivaiselle amerikkalaiselle Eurooppa on täynnä umpikujia ... joihin Chris (Matt Dillon) yhtenään päätyy hurjassa takaa-ajokohtauksessa. Monimutkainen agenttijuoni tuo mieleen John Le Carren vakoojaromaanit, mutta Pennin elokuvasta puuttuu tyystin Le Carren esittämä vakoilutoiminnan mielekkyyden epäily, ja Walter Lloyd on paljon perinteisempi, kovaotteisempi agenttisankari kuin Carren hissukka George Smiley. Jotain tästä elokuvasta jäi puuttumaan. Olisiko se ollut väkivalta vai seksi? Actionia oli riittämiin, mutta niin rivakassa tahdissa ettei mitään kihelmöivää jännitystä ehtinyt syntyä. Edes kidnappaaja Schröderin tapaaminen syrjäisessä kasvihuoneessa ei ollut todella jännittävä, vaikka Penn on käyttänyt sen kuvaamiseen kaikki vanhat kliseet. Tai ehkä juuri siksi. Jos tästä elokuvasta jotain sanomaa etsii, niin sen löytää vanhasta perhekliseestä. Aikuisuuden kynnyksellä oleva poika pitää isäänsä saamattomana nahjuksena ja ihailee sen sijaan itsenäistä ja aktiivista äitiään, joka lähtee ilman perhettä Eurooppaan. Roolit kuitenkin muuttuvat: äidistä tulee avuton kidnappauksen uhri, isä ryhtyy sankariksi ja todistaa pojalle miehekkyytensä ja kelvollisuutensa ihanteeksi ... ja poika saa perusperheen mallin, hän Amerikkalainen ydinperhe uhattuna. kasvaa varmuuteen perusarvoista ja asioiden oikeasta järjestyksestä, ihanteista ja ... Hallelujaa! Viimeinen kuva, jossa perheenjäsenet syleilevät toisiaan todistaa, että koko Amerikka on yhtä suurta perhettä. Vain yhtä jäi puuttumaan, että Matt Dillon olisi väläyttänyt täydellisen hymynsä, nostanut kulmakarvat silmiltään ja sanonut: "Isä, aion palata collegeen". Eija Niskanen & Helena Seppälä TARGET tähtäimessä Ohjaus: Arthur Penn Pääosissa: Gene Hackman, Matt Dillon, Gayle Hunnicutt (Maxim 2) Godardin Maria Jean-Luc Godard on vuonna 1985 valmistuneessa filmissään "Terve Maria" lähtenyt murtamaan katolilaisuuden yhtä tärkeimmistä myyteistä, Neitsyt Marian kulttia, jolla on katolilaisuudessa ollut vahva asema aina varhaiselta keskiajalta lähtien. Vuosisatojen kuluessa myyttiä on usein arvosteltu, on ironisesti jopa sanottu, että Mariaa palvottiin melkein enemmän kuin hänen poikaansa. Arvosteluista huolimatta Neitsyt Marian kultti on vielä tänäänkin varsin perustava osa katolilaisuuden oppirakennelmaa. Siihen puuttuminen koetaan yhä jonkinlaisena pyhäinhäväistyksenä. Myytin häpäisy Godardin Terve Maria herätti ilmestyttyään voimakasta keskustelua: varsinkin katolinen kirkko, paavi mukaan lukien, suhtautui elokuvaan kielteisesti. Katsottiin, että Godard oli elokuvallaan pyrkinyt tietoisesti häpäisemään Marian myytin ja samalla koko naisen ja äidin käsitteen. Ei-katolisissa maissa elokuvaan voidaan suhtautua vähemmällä tunnekuohulla, sillä Marian kultin merkitys on siellä huomattavasti vähäisempi. Godard on sijoittanut Raamatusta tutut tapahtumat nykyajan ympäristöön. "Niinä päivinä" Maria on bensa-aseman hoitajan 20-vuotias tytär, joka pelaa ahkerasti koripalloa ja seurustelee Joosefnimisen taksikuskin kanssa. Pienen tytön kanssa liikkuva Gabriel-setä ilmoittaa Marialle, että hän on raskaana. Joosef ei halua aluksi uskoa neitseelliseen raskauteen, mutta vakuuttuu siitä lopulta. Maria käy henkistä kamppailua itsensä kanssa, mutta voittaa sen ja synnyttää jouluna poikalapsen. Käydessään syntymän jälkeen kaupungilla, Maria tapaa välähdyksenomaisesti setä Gabrielin, joka tervehtii häntä sanomalla: Terve Maria! Myytin symbolit Godard ei ole lähtenyt tekemään tarinasta mitään tavanomaisesti näyteltyä elokuvaa. Tämä on toki Godardille eräänlainen tavaramerkki, mutta Terve Marian tapauksessa se todennäköisesti oli myös muutenkin hyvä ratkaisu. Jo itse tarina on niin yleisesti. tunnettu ja niin myy tiilinen, ettei sen normaali kerronta olisi ollut mitenkään ihmeellistä. Godard käyttää lukuisia tyylikeinoja kerronnan eteenpäinviemiseksi. Kameran kuvat taivaasta, kuusta, vedestä tai koripallosta viestittävät katsojalle mielikuvia myytin symboleista, Marian ajatuksista ja neitseellisen raskauden toteutumisesta. Kuvajaksot ovat tarkoituksellisesti hieman hyppiviä: niillä Godard luo esiin koko tilanteen mystisyyden ja hämmentävyyden. Sen sijaan elokuvan musiikki tehokeinona lähinnä vain häiritsee: jaksottaiset kymmenen sekunnin pätkät esim. Bachin Matteus-passiosta luovat lähinnä sillisalaatin tuntoa. Musiikkia olisikin pitänyt vähentää tai jaksojen kestoa pidentää. Myriam Roussel pääosassa vastaa ulkoisesti Marian olemusta. Myös näyttelijälahjoiltaan tyttö on lahjakas, Joosefia esittävä Thierry Rode jää pakostakin hieman hänen varjoonsa. Terve Maria pyöriikin lähes yksinomaan Myriam Rousselin ympärillä hänen kokonaisuutena hyvä suorituksensa kannattaakin elokuvaa melko paljon. Myytti ja nykyaika Loppujen lopuksi Terve Maria ei lainkaan yritä rikkoa Marian myyttiä tai häväistä Raamatun sanaa. Godardhan vain siirtää kaksi tuhatta vuotta sitten sattuneet tapahtumat nykyaikaan. Marian tilanne on yhtä hankala ja Joosefin epäluuloisuus yhtä voimakasta .nykyään kuin kaksi tuhatta vuotta sitten. Godard ei häpäise myyttiä vaan päinvastoin tuo sen yhä selvempänä ihmisten nähtäväksi. Arto Jääskeläinen Terve Maria, ohj. JeanLuc Godard. Esitetään Campus-Kinossa. • « M « U i > m i M i
• ' 15 Laadukasta asuntotuotantoa Asunto Oy Myllyparoni 3 H + K + S = 82,0 m 2 4 H + K + S = 96,0m 2 Viehättävälle valmiiksi rakennetulle pientaloalueelle Myllyjärvelle rakennetaan yksilöllisiä ja korkeatasoisia rivitaloasuntoja. Kohde valmistuu elokuussa -87. Tule varaamaan sinua miellyttävä huoneistoratkaisu ja tekemään haluamiasi muutoksia. Tammikuussa -87 valmistuu huoneistoja mm. Muuramen keskustan tuntumaan terveyskeskuksen vastapäätä Muuramenjoen toiselle puolelle. AS OYKOSKENKARTANO, pienkerrostalo AS OY KOSKENNISKA, rivitalo valittavanasi erikokoisia yksiöitä, kaksioita ja kolmioita AS OY KANKAANPÄÄNTIE 2 ja 6-8 ASP-hintaisin, yksitasoisia rivitalohuoneistoja Keski-Palokkaan 2H + K + S = 60,0m 2 3 H + K + S = 78,0 m 2 3H + K + S = 90,5m 2 4 H + K + S = 97,0 m 2 Valmiita kohteita mm. Punatiilirivitalo Halssilassa AS OY ILVESKÖ JA 3 3 H + K + S = 8 5 2 edullinen Laukaan keskustassa Laukaantie 3, kerrostalohuoneisto 2 H + K + P = 54m 2 Kysy lisää toimistoltamme vaihtoasunnoistamme rakenteillaja suunnitteilla olevista kohteistamme. SOITA TAI TULE KÄYMÄÄN! rl—« Rakennustoimisto MH Yrjö Hämäläinen Oy • L J I Yrjönkatu 30. 40100 Jyväskyliä puh. 941-218455 HYVÄ LAHJAKIRJA Infosta wasmm TUPLAKARI ovh. 92,Kunnas: KOLME KOKKIA Kunnas: VÄRIKÄS PÄIVÄ SUOMEN KAUNEIMMAT LINNUT 390.K I R J A A OTAVA Kauppakatu 33 Jyväskylä P. 614 550 NYT INSTRUN PEHMOLINSSIT VAIN 490,(Hintaan sisältyy sovitus ja 2 kpl kirkkaita, pehmeitä piilolinssejä sekä 40 mk:n arvoinen aloituspakkaus.) Tule ja kysy lisää Instrun piilolinssiasiantuntijoilta. Kauppak. 18 P. 618406 Lääkäritalo P. 618775 INSTRUSSA NÄHDÄÄN! INSTRUMENTARIUM LVI ILMAS.TOIRTL S A H K O Joustavat, nopeat UUTTA PIKAPALVELUAUTOT l\flS'p^ ve ' valmiina palvelukseesi. SOITA 271622 ^ I Öljylämmitys, 1 Mitä 271622 i l >fl Oikein Öljypoltinasennukset ja huollot Teuvo Jokimies ilt. puh. 262352 • Putkistohuollot ja -asennukset Reijo Rantanen ilt. puh. 611 284 „ . . . . „ ... & : -_•. * Ilmastointilaitteet ja ilmalämmityskoneet Jyrki Nieminen ilt! puh. 218145 • LVI-talo k y Seppäläntie 3 Jyväskylä! Suoritamme: Kenttien kastelujärjestelmien rakentamiset Kunnallistekniikan rakentamiset Viheraluetyöt Rakennusten perustusten maarakennustyöt ym. Olemme rakentaneet mm. Jyväskylän kaupunkiseurakunn an hautausmaiden automaattiset kastelujärjestelmät Puhelimet 244 275 ja 282 927 Auto 94040/41185 ® 1 1 °/° " Persoonallisia käyttövaatteita boblet Kilpisenk. 9 p. 216287 Vuosi -86 on loppumassa josta lämmin Kiitos asiakkaillemme, ja oikein Hyvää Joulua! Kortepohjan Kampaamo Irja Aholainen ,, Isännäntie 1, puh. 252415 HIUKSILLESI ^ f a ^ a s a s 1 " » HYVÄÄ TYOTA OPISKELIJOIN F Olemme erikoistuneet määräaikaisten, toimistoalan työtehtävien iwu£?? e e . n A s i a k k a i n a m n e o n yrityksiä, laitoksia ja yhteisöjä Jyväskylästä ja sen lähiympäristöstä. Mikäli sinulla on aiempaa kokemusta atk-tallentamisesta puhtaaksikirjoittamisesta, sanojenkäsittelylaitteista, puhelinpäivystyksestä, kirjanpidosta, palkanlaskennasta toimistorutnneista, saatamme onnistua tarjoamaan Sinulle mielenkiintoisen työpaikan ( Jos olet innostunut sopivista työtilaisuuksista, lähetä nimi ja osoitetietosi osoitteellamme: Ruuhkikset/Yrityksen Apupata ky Lyseonkatu 2H201, 40100 Jyväskylä. Me puolestamme lähetämme lisätietoa työtilaisuuksista YRITY YK^EN AI APUPATA KY \Mpwmmmm <oioo 9r**<6k n !
• 16 Kumman Luja Kiitämme kaikkia niitä 190:a, jotka äänestivät meitä. Olemme lähteneet ylioppilaskuntaan rakentavalla mielellä. Toivomme tätä muiltakin. Hyvää Joulua ja Parempaa Uutta Vuotta. Kumman Luja Filosofian opiskelijat! Filosofian ainejärjestö MEPHISTO nousee kuolleista keskiviikkona 10.12. klo 18.00 Sohvin Krouvilla. Sinä, joka olet filosofian opiskelusta kiinnostunut, ja varsinkin Sinä, joka olet uusi ja täten viaton sielu, sekä myös Sinä, paatunut vanha pieru, tule ja koe ihme! Jyrinä Yhdistys on hankkimassa jäsenilleen anorakkia. Valmistaja on Finn-Vapari, ulkopinta on nailonia ja vuori froteeta sekä mukana on irroitettava huppu. Hinta on 100 mk ja änW8kin saa tammikuun alussa. Tilauslista on kirjaston ilmoitustaululla 11.12. asti. Väreinä ovat punainen yläosa ja turkoosi alaosa, anorakkiin tulee yhdistyksen merkin lisäksi muutaman mainostajan mainokset. Keskiviikkona 10.12. järjestetään yhdistetty matkapalaveri & anorakkiesittely Liikunnan oppilastilassa (alakerrassa pukuhuoneiden vieressä) klo 17.30, jolloin on viimeinen mahdollisuus sovittaa anorakkeja. Tervetuloa! JYT Ylioppilasteatteri JA ROSENCRANTZ JA GYLDENSTERN OVAT SIIS KUOLLEET tänään 9.12. viimeistä kertaa ennen joulua. Kevätpuolella esityksiä alustavasti näin: 19.1, 23.1, 25.1, 28.1, 31.1, 1.2, 3.2, 6.2, 7.2. Seuraa ilmoittelua, päiviin saattaa tulla muutoksia. Tied. p. 217 583. Kevään avausja järjestäytymiskokous toimistossa yo-talon yläkerrassa keskiviikkona 21.1.87. Paitsi että kokous on erittäin avoin kaikille, myös lievästi pakotamme tiettyjä ihmisiä, nimittäin kevään proggisten ohjaajia, saapumaan paikalle. Tarkoituksena on kartoittaa KAIKKI, mitä keväällä on tulossa ja tehostaa yhteistoimintaa tietyillä sektoreilla. Siis klo 18.00 oli aika. Luistoon ei löydy hyväksyttävää syvtä. JYTTIPAIDAT. Ilmoitan kirjeitse tai soittamalla, milloin ne ovat noudettavissa toimistosta. SYTL-kurssi lokakuussa 1987 Oulussa, aiheena teksti ja dramaturgia. Tietäkää osallistumisenne mahdollisimman pian, että saatte tekstit käsiinne jotteivät kurssin viisi päivää menisi muttaillessa. SYTL maksaa matkat, meiltä tulee päivärahat. Ei kallista, mutta kehittävää. Joulurauhaa. Napsikaa vyöhön lisää reikiä. English Club Laitoskokouksessa viime viikolla esiteltiin kaksi kyselylomaketta, kysely ENGLANNIN OPISKELUSTA YLEENSÄ ja KURSSIKOHTAINEN kysely. Kyselyiden tuloksia käytetään opintojen uudistamistyössä. Jos et saa/ole saanut lomakkeita viimeisellä luennolla tai tentissä, niin hae ne kansliasta. Kurssikohtaiseen kyselyyn pitäisi vastata jokaisen kurssin osalta, jolle tänä syksynä olet osallistunut. Palauta lomakkeet täytettynä kansliaan mahdollisimman pian. Vastaamalla vaikutat! English Clubin uusi hallitus tuli valituksi ja astuu innolla työhönsä. Onnea ja menestystä hallitukselle toimikaudelleen! Nyt kun kaikki ovat selvinneet pikkujouluista, tulisi selvittää myös ainejärjestömme nimikysymys. Pitääkö järjestö sitkeästi perinteistä kiinni ja säilyttää nimensä THE ENGLISH CLUB vai pu&&&&& • ^ ?&**. »li*' &* Joulu haltavatko uudet tuulet ja nimeksi lyhenee THE CLUB? Osallistu äänestykseen ja pistä mielipiteesi ja nimesi lapulle ja tipauta tuotoksesi WC-laatikkoon laitoksen käytävälle. Hallitus sitten tutkii ja hutkii ja ilmoittaa vaalituloksen kaikelle kansalle, joka enemmistön mielipiteeseen tyytyköön. The so-much-promised volleyball game will take place December llth at 3 p.m. at UI and there will be SAUNA aftervvards at Kortepohja A bldg from 4 to 7 p.m. Teachers, it is your last chance this year! Kaikki joukolla viettämään hikistä iltapäivää!! Putipuhtaana suoraan saunasta (11.12.) voikin jo rientää RENTUKKAAN, jossa LEICESTERIIN kieliharjoitteluun lähtijät järjestävät "läksiäis-pikkujoulu-irrottelu-tenttipäättäjäis-tms.-rahankeruujuhlan". Jos myöhästyit pikkujouluista, saat vielä tilaisuuden! Rentoudu tentin jälkeen! Irrottele muuten vaan! Tule viettämään läksiäisiä jos et meidän niin muiden! Pidetään ikävää! Tsemppiä kaikille tenteissä and be nice, Santa's vvatching you! Merry Christmas to everybody! KUSTAA M E I L T Ä TOISEIHME Laksiaisim Rentukkaan 11.12. Pide+aän i kavää .,. kunnes jälleen koh-faa«me j ä r i , Leicesteriin läh+ijst Jyväskylän Ylioppilaslehti Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Toimitus: Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä, puh. 617288. Päätoimittaja: Pekka Kinnunen Toimittajat: Markku Kekäläinen ja Rauno Lahti Ilmoituspalvelu: Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä, puh. 617599 Toimistosihteeri ja taloudenhoitaja Paula Rouhiainen. puh. 252211/2113 Pankit: KOP-Mattila, Keski-Suomen Sp, SYPJyväskylä Kauppakatu 3, Nisulan Op, postisiirtotili TA 74517-4 Tilaushinnat: koko vuosi 90 markkaa, puoli vuotta 45 markkaa Ilmoitushinnat: tekstissä 3,50, takasivulla 4,00, etusivulla 5,00, värija määräpaikkalisä 0,65 markkaa palstamillimetriltä. Ilmestyy 17 numeroa vuodessa Osoitteenmuutokset toimitukseen tai taloudenhoitajalle ISSN 0356-7362 Jämsän Lehti Oy, Jämsä 1986 TUTUSTU TAKOJAAN 4/86 juuri ilmestynyt Andrei Tarkovskin, Tapio Kaitaharjun sekä Rene Queridon haastattelut. Vapaa ihminen uuden kulttuurin luoja, Slaavilainen sielunlaatu, Sosiaalinen organismi (Joseph Beuys), Maiseman ja puutarhataiteen historia, Osmo Soininvaaran Ratkaiseva aika. Irtonumeroita Kampus Kirjalta, Keskussairaalanne 2. Tilaa Takoja ensi vuodeksi, 4 numeroa 100 mk. TAK0JA.Uudenmaank.25A4, 00120 Helsinki, 90-644187 Julkaisija: Suonien antroposofinen Uitto JY TK/Kokoomus Kiitämme saamastamme tuesta ja luottamuksesta ylioppilaskunan edustajiston vaaleissa! Toivotamme kaikille Hauskaa Joulun aikaa ja Porvarillista Vuotta 1987! Nefa Unkari-projekti kutsuu! Ainejärjestömme suunnittelee kenttätyömatkaa Unkariin syksyllä 1987. Kaikki kansatieteen ja kansanrunouden tutkimuksen pääja sivuaineopiskelijat ovat oikeutetNaisten saapikkaat SI: kenkäpiste msmmssn Kauppakatu 2 puh. 617 072 K U D C K I L H K SYYSUUTUUDET SAAPUNEET TERVETULOA! ^ O P T I I K K A ! KAUPPAKATU 5 PUH. 212838 tuja matkalle. Lisäksi on edellytyksenä aktiivinen osallistuminen koko lukuvuoden pyörivään opintopiiriin, sekä etnologian laitoksen järjestämiin mahdollisiin luentoihin. Opintopiiri kokoontuu seuraavan kerran ma 8.12.86 Etnologian laitoksella klo 12.15. Szeretettel värom! D u m p p i / p o i k a m i e s p a n k k i Kiitämme yhteistyöstä ja avunannosta: yhtymisestämme bileiden merkeissä viime keväänä sekä antautumisestanne tutkimuskäyttöön. Seuraako jatkoa tänä keväänä? terv. Parku (vars. Sanna, Minna, Maija & Anna) JYKY Joulujuhla JYKYssä (Yliopistonkatu 2 A 7) perjantaina 12.12. klo 19. Tervetuloa! JOS Kaikille Kapitalismiin Kyllästyneille Jyväskylän Opiskelevien Sosialistien jaucovuosikokous pidetään 10.12. (ke) klo 18.00 kirjakahvilan kokoustiloissa. JOULULAHJAT SYSTEMASTA KIRJOITUSKONEITA: TRIUMPH alk. 525,LASKIMIA:Triumph, Sharp HINNAT ALK. 39,MYÖS MUITA HYVIÄ JOULUTARJOUKSIA, LAHJAKORTTEJA. TULE JA TUTUSTU. 13.12. ja 20.12. klo 9 1 4 JOULUPUKKI TUO MINULLE TRIUMPH KIRJOITUSKONE JYVÄSKYLÄN BEBzaa Yliopistonkatu 23 40100 Jyväskylä 20 Puh. 941-612780 MIKSI ODOTTELISIT! Teemme ensitilauskuvat kinofilmeistä JOPA PARISSA TUNNISSA! Syystarjous: 30x40 suurennus am A 40? SL-F0T0 KAUPPAKATU 19 PUH. 214026 Talvivaelluksille HYLJE J k Erä standardi on metsästäjän, urheilukalastajan, retkeilijän, kuntoilijan ja ulkoilijan ympärivuotiseen käyttöön sopiva haalari. • 0,8 kg • irrotettavat hihat • 4 vetoketjutaskua, povitasku • käyttölämpötila-alue + 2 2 C Tästä edulliseen jouluhiirtään s s*s!a ja • K M » vuorettomat 20% ><= Loput Antti Fantti lenkkimg* asut • 5 % V . > M e i l t ä m y ö s r e t k i k e i t t i m e t ja -astiat PILKKIJÄLLE • l a a d u k k a a t kairat ja haalarit • k a i r a n t e r o i t u k s e t PUH. 612304 wy Cygnaeuksenkatu 2:sta ME PALVELEMME SINUA M A N U MARKKU ESA EIRA EILA -JS gMSnUSEM Kurssit alkavat keskiviikkoisin klo 10.00 ja 17.00 Seminaarinkatu 19 p. 615736 Lähellä yliopistoa. m : : :": : :":':-:^x':">:-:::':-:':::-: : : : : : : : : : : : : : >: : : : : : : ; : : : ; ; :