• JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NUMERO 5/2005 16. MAALISKUUTA 5. HUHTIKUUTA 46. VUOSIKERTA UUTISET Yliopisto laajentunee Ruusupuistoon N A K O K U L M I A Puhdasta vettä vai hajuvettä? 2 K U L T T U U R I Bändit tiloja vailla 4 M E N O T Miltä kaupunki saattaisi näyttää? 10 13
• UUTISET JYVÄSKYLÄN C Ö YLIOPPILASLEHTI 5/2005 Yliopisto laajentunee Ruusupuistoon 2008 Tilastrategian mukaan muuttajia ovat taloustieteet ja yliopiston hallitno JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO on laatinut vuoteen 2015 kurottavan toimialastrategian, jossa ennustellaan opiskelijaja henkilökuntamääriä ja pohditaan, mitä muutokset tarkoittavat tilojen tarpeelle. Tärkein suunniteltu muutos Jyväskylän kampukselle on todennäköisesti vuonna 2008 Ruusupuistoon, Seminaarinmäen ja Mattilanniemen väliin, nouseva uusi rakennus. "Uudisrakennus tulisi yhdistämään Seminaarinmäen ja Mattilanniemen kampusalueita, jotka nyt ovat vähän erillään", selittää yliopiston kiinteistöpäällikkö Esko Korhonen. Ruusupuiston rakennus on suunniteltu Keski-Suomen museota vastapäätä sijaitsevalle tontille, jossa tällä hetkellä sijaitsevat museoon kuuluvat käsityöläiskodit ja pienehkö parkkipaikka. Toinen uudisrakennus nousee jo sovitusti yliopiston Chydenius-instituutin käyttöön Kokkolan Torkinmäelle vuonna 2007. Opiskelijoiden arkipäivään Seminaarinmäellä vaikuttaa lähivuosina eniten P-rakennuksen eli Lozzin peruskorjaus, joka sulkenee ruokalan puoleksi vuodeksi 2007. Korvaavia tiloja tosin etsitään. RUUSUPUISTON uudisrakennuksen myötä pyörähtäisivät myös yliopiston tilankäyttäjät muutaman kerran ympäri. Nykyisten suunnitelmien mukaan Ruusupuistoon muuttaisivat taloustieteet Mattilanniemestä ja yliopiston hallinto Seminaarinmäen T-rakennuksesta. Näiltä vapautuviin tiloihin kaavaillaan taas Mattilanniemeen peruskorjauksen jälkeen vuonna 2009 tällä hetHANS-PETER VVECKMAN Taloustieteillä ja yliopiston hallinnolla on edessään ruusuinen tulevaisuus Seminaarinmäen kupeeseen valmistuvassa uudisrakennuksessa. kellä Tourulassa majailevia avointa yliopistoa ja täydennyskoulutuskeskusta. Kirjaston viereiseen T-rakennuksen taas sijoitettaisiin peruskorjauksen jälkeen 2010 uudenlainen oppimiskeskus, joka yhdistäisi opiskelijoiden käyttöön kirjasto-, atkja opiskelijapalveluita. Seminaarinmäellä taas mietitään tilastrategiassa Musican peruskorjauksen jatkamista ja laajentamista viereiselle tontille vuosina 2006-2007. Vielä on auki, mitä laajennuksen myötä musiikin laitoksen muualta kampusalueelta vapautuville tiloille tehdään. Yksi vaihtoehto on koota tiloista uusi koti Tourulan viestintätieteille, joita yliopisto joka tapauksessa haluaa lähemmäs ydinkampuksia. Nopeiden muutosten esteenä Tourulassa on yliopiston kannalta valitettavasti erityisen pitkä vuokrasopimus, joka pitää yliopiston kiinni Ylen vessankaakclitalossa vuoteen 2020, mikäli yliopisto ei löydä muita vuokralaisia sopimusta lunastamaan. "Jos sopimuksesta päästäisiin aikaisemmin pois, myös toimintoja tuotaisiin aikaisemmin kampukselle", kiinteistöpäällikkö Korhonen toteaa. Toni Peltonen paatoimittaja@jyy.fi Seminarium palautetaan alkuperäiseen loistoonsa JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON lähivuosien yksi merkittävimmistä remonteista toteutetaan Seminaarinmäen alkuperäiseen rakennuskantaan kuuluvassa punatiilisessä Seminariumissa, jossa tällä hetkellä sijaitsee Yliopiston museo, Vanha juhlasali ja opetustiloja. Koko rakennuksen entisöintiin 1960-luvun harmaiden maalikerrosten kuorimiseen, lastulevyseinien purkamiseen ja alkuperäisten puukattojen paljastamiseen kuluu rahaa arviolta 2,2 miljoonaa euroa ja suunnitelman mukaan se tehdään vuoden 2006 aikana. Lopullista rahoituspäätöstä odotetaan opetusministeriöltä kuluvan vuoden syksyyn mennessä ja summan suuruus määrää, tulevatko remontin jälkeen käyttöön vain nykyiset kerrokset vai saadaanko lisärahaa kellarin muuttamiseksi museon näyttelytiloiksi. Yliopiston museon intendentti Pirjo Vuorinen esittelee innoissaan S-rakennuksen peruskorjaussuunnitelmia. Jo 1990-luvun alusta museon kiihkeästi odottama remontti on viimein toteutumassa. "Rakennus voisi toimia yliopiston kulttuurija taidekeskuksena. Yliopiston museo keskittyy tieteenhistoriaan ja nykypäivään, mutta muissa näyttelytiloissa voisi olla muuta, vaihtuviakin näyttelyitä", Vuorinen kertoo hankesuunnitelmasta. 1960-luvulla puulattiat päällystettiin linoleumilla tai muovimatoilla, koristeelliset seinät maalattiin lateksilla ja puukattoja madallettiin metri kipsoniittipaloilla. Alkuperäisestä käytöstä ei haluta eroon, eli päivällä rakennus olisi täynnä opetusta ja näyttelyitä, illan tullen yliopistollisia juhlia. "Tästä tulee hieno kokonaisuus. Uusi yliopiston käyntikortti. Olihan tämä rakennus Suomen ensimmäisen opettajaseminaarin päärakennus ja salissa pidettiin aikoinaan myös kaikki kaupungin suurimmat juhlat." REMONTIN MYÖTÄ vuonna 1883 valmistuneessa Constantin Kiseleffin suunnittelemassa uusrenessanssirakennuksessa päästään viimein eroon 1960Iuvulh tehdyistä halvoista ja nykyvinkkelistä käsittämättömistä peruskorjausratkaisuista. Silloin hienot puulattiat päällystettiin linoleumilla tai muovimatoilla, koristeelliset seinät maalattiin lateksilla ja puukattoja madallettiin metri kipsoniittipaloilla. Myös alkuperäiset kolmimetriset peiliovet kipattiin ilmeisesti kaatopaikalle ja korvattiin ne harmailla kovalevypintaisilla tehdasstandardiovilla. "Silloin kampuksella haluttiin päästä eroon kaikesta tsaarinaikaiseen loistoon viittaavasta ja haluttiin sovittaa vanhatkin rakennukset Aallon tuon ajan uusien modernien rakennusten tyyliin", Vuorinen kertoo ja koputtelee korkeintaan kesämökille kuuluvia lastulevyseiniä Vanhan juhlasalin parvella. Seminariumissa on jo pitkään valmisteltu tulevaa remonttia ja kuorittu seinistä maalikerroksia. Tutkimuksissa on löydetty 60-luvun harmaan ja valkoisen alta jugendin keltaista, mutta alkuperäinen palautettava värikartta on uusrenessanssin ruskeaa ja punaista. Väriloistoa verrattuna nykyiseen kalseuteen. Suurin käytöllinen muutos rakennuksessa tulee olemaan museon näyttelytilojen laajentuminen lähes kaksinkertaisiksi. Ja jos rahahanat sen suovat, kellarista tulee vielä lisää. 'Toiveena olisi, että varatuomari Jorma Tissarin yliopistolle lahjoittama taidekokoelma saataisiin esille kokonaisuudessaan taloon", Vuorinen toteaa. Toni Peltonen T O N I PELTONEN Yliopiston museon Pirjo Vuorinen puhkuu intoa, kun Seminariumin remontti saadaan viimein käyntiin ja Vanhan juhlasalinkin seinistä saadaan kuorittua upea alkuperäinen 1800-luvun lopun uusrenessanssi esiin.
• 5/2005 JYVÄSKYLÄN Cf 1 YLIOPPILASLEHTI "Väki valta kulttuuri n juuret ovat syvällä" Uransa alussa tutkija sai jopa tappouhkauksia lyhyet "SUOMALAINEN MIES lyö vaimoaan. Eräiden tutkimusten mukaan perheväkivaltatapausten määrä on kolminkertainen Ruotsiin verrattuna. Erityisenä ja huolestuttavana piirteenä suomalaisessa perheväkivallassa on kuolemaan johtaneiden pahoinpitelyiden suuri määrä." Näin kuvailee kotimaisen parisuhdeväkivallan tilaa yhteiskuntatieteiden tohtori Marita Husso. Hän on tutkinut aihetta kymmenen vuoden ajan. Väkivalta-teemasta Husso kiinnostui ideologiselta pohjalta. "Vegetarismia koskevan gradun myötä omaksuttu ajatus väkivallattomuudesta ja väkivallan estämisestä sai kiinnostumaan parisuhdeväkivallasta." Ollessaan opiskeluvaihdossa Edinburgissa Husso kiinnitti huomiota englantilaisen aihetta käsittelevän tutkimuksen runsauteen. Vastaava suomalaistutkimus oli 90-luvun alussa lähes olematonta, ja jo tuolloin hänelle syntyi ajatus parisuhdeväkivallan tutkimisesta. VALMISTUTTUAAN vuonna 1993 Husso aloitti lyöt Jyväskylän avoimen yliopiston luennoitsijana. Hänen eri puolilla Suomea pitämänsä väkivaltaa ja perhettä koskevat luennot saivat osakseen paljon kiinnostunutta palautetta. Tosin tappouhkauksiakin tuli. "Jotkut pitivät sopimattomana puuttua perheväkivaltaan edes yleisen keskustelun tasolla", Husso kertoo. Vuonna 2003 tohtoriksi aiheesta "Lyötyjen aika ja tila" väitellyt Husso on tällä hetkellä mukana Suomen Akatemian rahoittamassa Eletty arkisuus, valta ja väkivalta -tutkimusprojektissa. "Näen työssäni mahdollisuuden tieteen tekemisen lisäksi lievittää inhimillistä kärsimystä." Perheväkivalta on tutkijan mukaan ilmiö, joka koskettaa kaikkia sosiaalisia ryhmiä. Stereotypia perheväkivallasta vain pienituloisia ja alkoholiongelmaisia koskevana ilmiönä on harhaanjohtava. Väkivallan takaa voidaan löytää yhteys päihteisiin tai köyhyyteen, mutta se ei riitä selittämään koko ilmiötä. Suomalaisen väkivaltakulttuurin juuret ovat syvemmällä. "Suomalaiset ovat käyneet 1900-luvulla kolme sotaa, joiden traumoilla voi olla vaikutuksensa." Husso on laajentanut tutkimuksensa piiriä koskemaan väkivaltaa. Yliopistojen tulos on kysymysmerkki Vuosi vuodelta valtiota kiinnostaa yhä enemmän yliopistojen tuloksellisuus. Mitä veronmaksajat saavat vastineeksi miljoonien eurojen panostukselleen korkeimpaan koulutuslaitokseen? Tätä ovat selvittäneet Työterveyslaitoksen entinen pääjohtaja, professori emeritus Jorma Rantanen sekä Turun yliopiston koulutussosiologian professori Osmo Kivinen. Rantasen mukaan menestynyt koulutuspolitiikka on loogista. "Yliopistojen taloudellista autonomiaa pitäisi lisätä. Ne pitäisi muuttaa julkisoikeudellisiksi yksiköiksi, joilloin ne voisivat vapaammin yrittää." Kivisen mukaan yliopistojen tuloksellisuus on kasvanut huomattavasti 1990-luvulta lähtien. Myös ulkopuolisen rahan osuus on kasvanut. Osittain opetusministeriön pakolla, sillä valtion rahoitus on ollut lähes samalla tasolla viimeiset kymmenen vuotta. "Valtiolta pitäisi saada niin paljon perusrahoitusta, ettei häntä rupea heiluttamaan koiraa. Ongelmana on joskus, että yritysten tuotekehitystä tehdään yliopistotuikimuksen nimissä", Kivinen toteaa ja lisää: "Yliopistoilla pitää olla valtion rahoituksella mahdollisuus tehdä myös perustutkimusta, joka on typerää ja tuloksetonta." "Pohjoismainen hyvinvointivaltio on yksi osoitus siitä, että nykyiset ajatukset koulutuksesta eivät voi olla täysin vääriä tai huonoja, jos on onnistuttu luomaan tällaisia perusarvoja yhteiskuntaan. Tulosohjauksessa ehkä tuhtataan liikaa pikkuasioista", Kivinen toteaa lopuksi. Toni Peltonen kokeneiden naisten lisäksi myös lapsia ja nuoria. Hänen mielestään olisikin erityisen tärkeää antaa tukea väkivaltaisten perheiden lapsille ja nuorille. "Nuoruus on erityinen elämänvaihe, jossa ihmisen asenteisiin ja tulevaisuudennäkymiin voidaan vielä vaikuttaa", tutkija kertoo. "Nuorilla, jotka näkevät tai kokevat väkivaltaa kotona on tutkimusten mukaan kohonnut riski käyttäytyä itsekin väkivaltaisesti aikuisena, joten nuoriin kohdistuvalla työllä voidaan auttaa paitsi nykyhetkessä, myös tulevaisuudessa." SUOMALAISTA MEDIAA Husso kritisoi sen tavasta käsitellä väkivaltaa. "Median tapa käsitellä aihetta on se, että väkivaltaa vain tapahtuu. Naisen lyöminen nähdään usein ikään kuin luonnollisena tapahtumakulkuna." Oma lukunsa on tietysti mattinykäsmervitapola -tyylinen parisuhdeväkivallan viihteellistäminen ja sen muuttuminen "hauskaksi". Perheväkivallasta puhuttaessa tulisi muistaa, että kysymys on todellisesta ongelmasta: nyrkki sattuu oikeasti. Joel Niemi jylkkari@jyy.fi Marita Husso luennoi Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskuksen järjestämässä luentosarjassa aiheesta "Arki, valta ja väkivalta" Agorassa Lea Pulkkisen salissa torstaina 17.3. klo 14-16. kommentti Tulokset riippuvat tulkista Veljekset kuin ilvekset. Professorit Kivinen j a Rantanen jatkoivat myös Jyväskylässä tuttua väittelyään: Kivinen uskoo edelleen yliopistojen maisteriohjelmiin, Rantanen AMK-jatkotutkintoihin. Jyväskylän yliopiston opiskelijoilla ja henkilökunnalla oli oiva tilaisuus kuulla yliopistomme tuloskunnosta vertailussa muihin maamme yliopistoihin, kun Agoraan oli maaliskuun alussa kutsuttu kaksi maamme yliopistoja vertailevan tutkimuksen kärkimiestä, eli värikkäät professorit Jorma Rantanen ja Osmo Kivinen. Valitettavan harva kuitenkin vaivautui paikalle. Kaksikosta luennoitsijana kuivempi Rantanen lähestyi asiaa laadullisemmin. Hän oli juuri selvittänyt opetusministeriölle yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimusrakenteiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Turun murretta ja hauskempia kaskuja vääntänyt yhteiskuntatieteilijä Kivinen taas tykkäsi tilastoista ja matemaattisista malleista. Hänen viime vuoden puolella julkaistu teoksensa onkin tiukkaa rekistereihin pohjautuvaa lukuanalyysia: Yliopistolaitoksen tuloksellisuus Suomessa 1999-2003. Summa summarum: Jyväskylän yliopisto pärjää oivallisesti molempien professoreiden laatimissa vertailuissa, mutta lääketieteen ja tekniikan opetuksen puuttuminen valikoimasta t i puttaa hyvässä tuloskunnossa olevan yliopistomme näissä vertailuissa aivan kärkikolmikosta, Helsingin ja Turun yliopistojen alle. Syyttä, sillä on selvää, että humanistisja kasvatustiedepainotteinen yliopisto ei voi pärjätä ulkopuolisen rahoituksen jaossa yhtä hyvin kuin isot tekniikkaja lääketiedepainotteiset yliopistot. Etenkin tämä kivi painoi Kivisen vertailussa, jossa toisen päätuloksellisuustekijän arvosta kolmasosa koostui pelkästään ulkopuolisesta rahasta. Kivisen vertailussa, kun otetaan huomioon vain aineet, joita yliopistossamme opetetaan ja vertaillaan niitä samoihin aineisiin muualla, tuloksellisuussijoitukset olivat numero 1 luonnontieteissä ja kasvatustieteissä, sija 2 kauppatieteissä, kolmossija humanistisessa kilvassa sekä sija 4 yhteiskuntatieteissä. Ei siis mitenkään huonosti vaan erittäin hyvin. Jos näitä aloja pelkästään nopeasti katsoo. Jyväskylän edelle menevät suorassa vertailussa vain Äbo Akademi ja Helsingin yliopisto. Iltapäivän lohdullisin irtotieto kuultiin kuitenkin professori Rantasen suusta, kun hän esitteli maailmalla ja Suomessakin laajasti joka vuosi uutisoitavan Shanghain yliopiston kansainvälisen yliopistovertailun ranking-kriteereiden taustoja. Kyseisessä vertailussa kun yksi kolmasosa pisteistä tulee suoraan Nobelpalkittujen osuudesta yliopiston henkilökunnassa ja alumneissa. Ja toinen painotus on kansainvälisissä artikkeleissa luonnontieteiden, taloustieteiden ja lääketieteen julkaisuissa. Onko siis ihme, että amerikkalaiset yliopistot ovat tämän vertailun kärjessä ja eurooppalaistenkin top sadassa on Suomesta vain kaksi yliopistoa? Ja onko ihme, että näillä kriteereillä ei Jyväskylä juhli? Ja vielä, onko sekään mikään ihme, että selkeästi korkeimmalle sijalle nousee suomalaisista Helsingin "AlV-rehunobel" yliopisto? Se siitäkin alemmuuskompleksista. Toni Peltonen paatoimittaja@jyy.fi Aika hakea JYYn yleisavustuksia Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta julistaa haettavaksi vuoden 2005 yleisavustukset. Ylioppilaskunnan alajärjestöille on varattu yleisavustuksia varten talousarviossa 14 000 euroa. Lomakkeita yleisavustuksen anomiseen saa JYYn keskustoimistosta Ylioppilastalolta arkisin klo 9-14.30. Anomukseen tulee liittää kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio, edellisen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus, selvitys jäsenkunnasta tai jäsenluettelo sekä yhdistyksen säännöt, ellei niitä ole jo aiemmin toimitettu JYYlIe. Päätökset yleisavustuksista tekee JYYn hallitus. Jakokriteereissä painotetaan muun muassa opiskelevien jäsenten määrää. Tarkempia tietoja saa netistä osoitteesta www.jyy.fi/dokumentit/182.pdf sekä ylioppilaskunnan viralliselta ilmoituslaululta Ylioppilastalolla. Yliopisto kaipaa kulttuuria Yliopiston kulttuuritoimikunta hakee eri kulttuurialojen esiintyjiä tämän vuoden aikana järjestettäviin yliopiston tapahtumiin. Toimikunta maksaa esiintyjille määräsummiin (noin 3001000 euroa) saakka esiintymispalkkioita ja esiintymisestä aiheutuvia kulukorvauksia. Kulttuuritoimikunta myös tukee erilaisia kulttuuriproduki iiiiia, jotka liittyvät yliopistoon. Hakemukset tulee lähettää 31.3. mennessä sähköpostilla osoitteeseen asta.ruodemaki(«" adm.jyu.fi. Hakemuksen voi tehdä myös netissä osoitteessa www.jyu.fi/kulttuuritoimikunta. Luentotaidetta kerätään näyttelyyn JYYn kulttuurivaliokunta järjestää ensi syksynä Ilokivessä näyttelyn, joka esittelee opiskelijoiden luennoilla tekemiä taideteoksia. Näyttelyä varten kerätään nyt piirroksia, runoja ja muita väkerryksiä, jotka ovat syntyneet luentojen aikana muistiinpanopapcrin kulmaan. Keräyslaatikot sijaitsevat Ilokiven ruokalassa, yliopiston kirjaston lainaustiskillä, MaA-rakennuksen aulassa sekä Ylistönrinteellä. Laatikot ovat keräyspisteissä huhtikuun loppuun asti. Jos lucntotaideteos ei mahdu keräyslaatikkoon, sen voi toimittaa myös kulttuurisihteeri Minna Hautamäelle Ilokiveen. Kiinnitä työhön nimelläsi varustettu paperi. Kerro siinä myös, haluatko saada työsi takaisin näyttelyn päätyttyä. AIESEC kouluttaa jäseniään AIESEC Jyväskylä järjestää kansallisen koulutusscminaarin jäsenilleen 18.-20.3. Seminaarissa koulutetaan järjestön jäseniä työharjoitteluvaihdon ja sen ympärille rakennetun toiminnan pyörittämiseen, ja annetaan lähtövalmennusta ulkomaille työharjoitteluun lähtijöille sekä paluuorientaatiota harjoittelusta palaaville. Seminaariin osallistuu noin 120 AIESECjäsentä ympäri Suomen, yhteistyökumppaneita ja ulkomaalaisia harjoittelijoita.
• NÄKÖKULMIA JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 5/2005 huomautus reuna Pihla T i i h o n e n Hajuvettä harvoille KATSON JÄRKYTTYNEENÄ 50 euron puhelinlaskuani. Siitä puolet koostuu palvelunumeromaksuista. Mietin kiihkeästi, mihin olen muka soitellut tuon summan edestä. Aikataulukyselyitä? Lippuvarauksia? Noin kalliita numeroita en näppäile enää koskaan! Sitten muistan. Oli tsunami, orpoja kodittomia lapsia, ruumiskasoja ja tautien leviämisvaara. Minäkin soitin ensimmäisinä päivinä tv-uutisten jälkeen näkyviin numeroihin. Häpeä tulee äkkiä. 25 eurolla olisin saanut yhden mukavan perjantai-illan: käynyt leffassa, syönyt halpispitseriassa ja nauttinut baarissa kolme olutta päälle. Ihan siedettävä uhraus kaikkensa aaltoihin kadottaneiden aasialaisten puolesta. Yhdeksällä miljardilla dollarilla vuodessa saataisiin puhdasta vettä ja saniteettitilat niitä vaille oleville ihmisille. Hajuvettä ostetaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa vuosittain 12 miljardilla dollarilla. OPISKELIJANA OLEN TOTTUNUT pitämään itseäni melko köyhänä. Suomen mittakaavassa sitä olenkin, mutta kun näkökulman laajentaa globaaliksi, kuva muuttuu. Noin 1,5 miljardia ihmistä elää alle dollarilla eli 0,8 eurolla päivässä. Suomessa sillä saisi asunnon lehtiroskiksesta, yhden vaatekerran kirpparilta vuodessa sekä ruoaksi halvinta makkaraa ja ale-maitoa. Peseytyä voisi kesäisin järvessä. Oikeasti sossu ja huolehtivaiset kristityt pitävät kotimaan kurjat pulleaposkisina, niin kuin kuuluukin. Siellä, minne leipäjono ei yllä, kärsii kolmannes maailman väestöstä aliravitsemuksesta. Vauvan eliniänodote on rikkaassa maassa puolet pidempi kuin kehitysmaassa. MUISTAN PÄIVÄKODIN HOITOTÄDIN, joka käski ajatella Afrikan nälkiintyviä lapsia, kun nirsoilin tillilihalautasen äärellä. Pakkosyötetty syyllisyys puuduttaa. Tiedän, että minun pitää tukea kehitysapua ja reilua kauppaa sekä omaksua yhteisiä luonnonvaroja säästävä ekologinen elämäntapa. Mutta vaikka tekisin kaikkeni, lentäisivätkö kärpäset pois lehtikuvan mustan vauvan silmistä? Vapaakaupan puolustajien sanoma on miellyttävämpi: globaali kapitalismi hyödyttää lopulta jokaista. Voimme siis hyvällä omallatunnolla nauttia talouskilpailun laskemista hinnoista. Valitettavasti kukaan ei tiedä, milloin ennustettu onnellinen loppu koittaa. Sitä odotellessa olisi tarvetta väliaikaisratkaisulle, sillä elintasokuilu köyhien ja rikkaiden maiden välillä on viime vuosina syventynyt. Opintotukeni ei yksin riitä maailman pelastamiseen, vaikka tinkisin elämän pienistä ylellisyyksistäkin. Pitäisi saada rikkaita mukaan. Neljänsadan varakkaimman amerikkalaisen vuositulot ovat yhteensä 69 miljardia dollaria. Kahdessakymmenessä Afrikan maassa asuvat 304 miljoonaa ihmistä tienaavat vuodessa vajaat 68 miljardia dollaria. ptiihon@ccjyu.fi alkukirjoitus 16. maaliskuuta 2005 Rehtorinvaalin piina R ehtorinvaalisalin ovet sulkeutuvat tasan klo 12.15. Myös minut teljetään sisään humanistisen tiedekunnan opiskelijaedustajana. Oksettaa. Sitä ei sinänsä aiheuta itse ehdokkaat, vaan krapula. Huomaan rehtoriehdokas Aino Sallisenkin käsien tärisevän. Vaali on nimenhuudon jälkeen läpihuutoa: Sallinen voittaa vararehtori Timo Tiihosen äänin 70-29. Vain yksi vaalikollegion jäsen olisi halunnut rehtoriksi mieluummin viivan. Toisesta vararehtorinpaikasta käydään kuitenkin tiukka taisto. Sinisessä kulmauksessa on yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Mikko Mäntysaari, ja punaisessa fysiikan laitoksen johtaja ja ylioppilaskunnan rehtoriehdokkaaksi pyytämä Matti Leino. Leino voittaa tasaisen erän lopulta: 54-46. Ylioppilaskunnan ja samalla kaikkien opiskelijoiden asialle hyvää lupaa se, mitä Leino tokaisi vaalipaneelissa viikkoa aikaisemmin: "Eiköhän se tarkoita, kun ylioppilaskunta minut tähän ehdolle pyysi, että minun täytyy rehtorina toteuttaa ylioppilaskunnan tahtoa." Totta, mutta eiköhän Aino piiskaa ennen syksyn ja fuksien tuloa uudesta rehtorista tämänkaltaisen opiskelijaharhaisuuden irti. R ehtorinvaalin jälkeen kestopuheenaihe ja vedonlyönnin kohde palasi taas pöytiin: kuinka monta vuotta Sallinen aikoo viisivuotiskaudestaan olla virassa kunnes tärkeämmät tehtävät kutsuvat. Rehtori itse tuhahtaa kysymykselle vaalin jälkeisessä lehdistötilaisuudessa. Sallinen i l moittaa, että hän on tietoisesti tehnyt ratkaisunsa ja on valmis uhraamaan viisi seuraavaa työvuottaan Jyväskylän yliopiston asian edistämiseksi. Sivulauseessa rehtori vielä toteaa, että matkan varrella on eteen tullut myös muita työtarjouksia, joista hän on kieltäytynyt Jyväskylän yliopiston hyväksi. R ehtorinvaalin kaksoisroolini innoittamana sekä läpinäkyvyyden edistämiseksi ylioppilaskunnassamme rikon vaalisalaisuuden omalta osaltani: äänestin rehtoriksi Sallista ja toiseksi vararehtoriksi Leinoa. Tiihosta en päässyt valittuun virkaan äänestämään. Jos asia vielä kiinnostaa, voit kysyä tarkempia perusteluja henkilökohtaisesti. Toni Peltonen JK. Viime lehden alkukirjoituksessa tein kardinaalivirheen: puhuin avioliiton pyhyyden vertauskuvana sakramentista. Huhuilta siivet katkaistakseni: en ole katolinen, vaikka niin saattaisi tämänkin sivun perusteella kuvitella. Olen vain nukkunut raamattukerhossa sen ratkaisevan hetken, jolloin luterilaisen kirkon ainoiksi sakramenteiksi nimettiin kaste ja ehtoollinen. Näitä sakramentteja ei pettäjäpiispa suinkaan sumentanut, vain avioliiton sakramenTAALIA. Elä ja opi. JK2. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden lukukausimaksuasia on edennyt, kun opetusministeri Tuula Haatainen (sd) perusti j o kerran tammikuussa perumansa työryhmän uudelleen etenkin rehtorien selvän mielenilmaisun jälkeen kiihtyneen julkisen keskustelun innoittamana. Ryhmä saa työnsä päätökseen elokuun loppuun mennessä. Itse en vielä tiedä mitä asiasta pitäisi ajatella. Lehti TTT:n uutisia Turkille tiukat jäsenyysehdot EU asettaa tiukat ehdot Turkin jäsenyysneuvotteluille. Maata vaaditaan hyväksymään kattava suunnitelma ihmisoikeusongelmien ratkaisemiseksi. Esimerkiksi naisten kunniamurhat sekä viranomaisten suorittamat kidutukset ja raiskaukset täytyy tulevaisuudessa toteuttaa maanantain ja tiistain välisenä aikana. Vastaavasti kurdien kansanmurha sallitaan vain viikonloppuisin ja arkipyhinä. "Näistä ehdoista emme tingi, paitsi siinä tapauksessa että Turkki ei suostu niihin", laajentumisasioista vastaava komissaari Olli Rehn painottaa. "Missään nimessä kyse ei ole siitä, että EU:n hallinto olisi täynnä selkärangattomia huoria", hän lisää. Vastineeksi myönnytyksistä Turkki miehittää Kyproksen eteläosan ja Puolan sudeettialueet. Totuuden tietotoimisto http://lehtLsamizdat.info toimitus suosittelee: Uimalasit (apuväline). Uimalasit vahvuuksilla saa optikolta neljänäkymmenellä eurolla, lasilasit maksavat maltaita. Smartin opiskelijan ratkaisu on kuivallakin itsestään selvä. Krapula (olotila). Saa muistamaan, että viinanjuonti on loppujen lopuksi aika hölmöä hommaa. Hitchhikefs Guide To The Galaxy (elokuva). Aivan, se on totta. Pitäkää pyyhkeistänne kiinni ja odottakaa kesään saakka. Sen jälkeen voimme kuolla onnellisina. rt 05 1 Tnr ''TUOSSA Ktf«NOSSrt £ l H E R M l U 01.* TÄWN£ MITÄXN « K t f l . ' 1 Jyväskylän Ylioppilaslehti Toimituksen yhteystiedot: Opinkivi, I kerros Keskussairaalanne 2,40600 Jyväskylä Puhelin: (014) 260 3360 Faksi: (014) 260 3928 Sähköposti: jylkkari@jyy.fi Nettisivut: www.jyy.fi/jylkkari Päätoimittaja Toni Peltonen (014)260 3359/044 531 1099/ paatoimittaja@jyy.fi Toimittaja Juha Mäkinen (014) 260 3360 / 050 369 8285 / toimittaja@iyy.fi Visualisti Hans-Peter Weckman (014) 260 3973 / 040 568 3696 / vveckman@cc.jyu.fi Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Paula Rouhiainen (014) 60 7226 Jylkkärin vuositilaus maksaa JYYn jäsenille 8 euroa ja muille 25 euroa. Osoitteenmuutokset ilmoitetaan ylioppilaskunnan keskustoimistoon, puh.(014)260 3355. Ilmoitusmyynti: Vexi Virtanen, Vexiraedia 050 592 3696 / Fax: (014) 618 633 Valtakunnallinen ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy (02) 233 1222 Ilmoituksen valmistus Grafiikka Rutanen (014) 216 315 / 050 596 2444 / grafiikka@rutanen.fi Jyväskylän Ylioppilaslehti on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Lehti ilmestyy 16 kertaa vuodessa lukukausien aikana. Painos 7000 kpl. Painopaikka Lehtisepät Oy, Pieksämäki (015)3481200 ISSN 0356-7362
• 5/2005 JYVÄSKYLÄN Cf1 YLIOPPILASLEHTI kuvattua HANS-PETER VVECKMAN Aino Sallinen valittiin 9.3. pidetyssä rehtorinvaalissa jatkamaan Jyväskylän yliopiston johtajana seuraavan viisivuotiskauden. Sallinen voitti haastajansa, tietotekniikan professori Timo Tiihosen (keskellä). Tiihonen jatkaa ensimmäisenä vararehtorina, toiseksi vararehtoriksi valittiin fysiikan professori Matti Leino. Tulevalla kaudella Sallisesta tulee yliopiston historian pitkäaikaisin rehtori. Hän on ollut kyseisessä toimessa yhtäjaksoisesti vuodesta 1 9 9 2 . ^ y a^paa Kirsi Marttinen Liikettä jäseniin ja toimintaa elimiin YUOPPILASKUNNAN HALLITUS on laatinut vuosittaisen hallitusohjelmansa, jossa listasimme asioita, joihin haluamme erityisesti kiinnittää huomiota tämän vuoden aikana. Eräs pohtimistamme ongelmista oli, miksi suuri osa opiskelijoista ei tiedä, mitä ylioppilaskunta tekee. Mikä on ylioppilaskunnan merkitys yksittäiselle opiskelijalle, jos tämä ei koe olevansa osa sitä? Olisiko meillä muutakin annettavaa kuin tarra opiskelijakorttiin ja kalenteri? Ideaalitilanteessa opiskelija löytää tiensä aktiiviseen opiskelijaelämään jo opintojensa alkuvaiheessa, on mukana ainejärjestössä tai muussa harrastusryhmässä, tietää omat oikeutensa ja myös sen, kenen puoleen kääntyä, jos elämässä joku asia mättää. JYYn ongelmana ei olekaan tavoittaa niitä, jotka ovat jo aktiivisia he kyllä löytävät harrastusmahdollisuuksia sekä avun ongelmiinsa myös ilman ylioppilaskuntaa vaan ne, jotka pelkästään hautautuvat yksin tenttikirjojensa alle neljäksi—viideksi vuodeksi. Haluammekin tiivistää yhteistyötä ainejärjestöjen kanssa, sillä niiden kautta opiskelijoilla on mahdollisuus aktivoitua sekä vaikuttaa ja saada äänensä Ruuruvirre yfioprston ennailintoportaissa sekä myös ylioppilaskunnassa. Yhtä selvää on. että ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden asemassa on parantamisen varaa. Heillä on tällä hetkellä samat oikeudet kuin suomalaisilla opiskelijoilla, mutta käytännössä mahdollisuudet eivät kuitenkaan ole yhtäläiset. Esteinä ovat tällä hetkellä muun muassa englanninkielisen informaation puute ja tieto vaikuttamismahdollisuuksista. Yliopistoyhteisön tuleekin kantaa paremmin vastuuta kaikista jäsenistään. Kaikki hallituksen tekemä työ ei näy ulospäin konkreettisina muutoksina tai parannuksina ylioppilaskunnassamme. Valtakunnallinen opiskelijoiden edunvalvontatyö yhdessä Suomen ylioppilaskuntien liiton kanssa on pitkän linjan vaikuttamista. Loppuvuodesta toteutunut päätös asumislisän vuokrakaton korotuksesta kannustaa jatkamaan myös valtakunnallista vaikuttamistyötä. Hallitusvuoden lopussa punnitaan, ovatko tavoitteemme toteutuneet vai onko passiivisuuden talvi hyydyttänyt elimemme ja jäykistänyt jäsenemme. Kirjoittaja on ;v rn naffrtuKsen puneenjöntaja. f"* vapaa sana Mielipidekirjoitukset sähköpostitse osoitteeseen jylkkaridijyy.fi. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. Mikä olikaan kaiken ydin? Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtaja Marisanna Pyykkönen puolusti Jylkkärissä (4/2005) ärhäkästi liittonsa valitsemaa linjaa koskien opintoaikojen rajoittamista. Mikään ei kuitenkaan muuta sitä, että kepuopiskelijat kannattavat akateemisen vapauden vaihtamista koulumaisiin vuosirajoihin. Tämä kannattaa muistaa seuraavissa vaaleissa. Juha Koskinen JYYn edustajiston jäsen Kristilliset opiskelijat Hedelmöityshoitoja myös yksinäisille naisille ja naispareille Nyky-yhteiskunnassa ei miehen ja naisen välistä avioliittoa voida enää pitää normina, jonka mukaan oikeutta hedelmöityshoitoihin tulisi rajoittaa. Keskeistä on lapsen vakaiden ihmissuhteiden ja turvallisen kasvuympäristön turvaaminen. Kypsyys vanhemmuuteen ei riipu parisuhdemuodosta, vaan vanhemman tai vanhempien kyvystä vastuunottoon ja huolenpitoon lapsesta. Nämä molemmat ovat ominaisuuksia, joita löytyy myös yksinhuoltajilta. Kysymys naisparien oikeudesta hedelmällisyyshoitoihin on läheisessä yhteydessä samaa sukupuolta olevien pariskuntien adoptio-oikeuteen. Ei ole mitään syytä olettaa, etteivätkö samaa sukupuolta olevat parit kykenisi täysipainoiseen vanhemmuuteen tai tarjoamaan lapselle hyvän kodin siinä missä muutkin adoptioon oikeutetut pariskunnat. Tämän vuoksi myös parisuhdelain täydentämistä adoptiooikeudella tulee kiirehtiä. Esa Suominen puheenjohtaja Sosialidemokraattiset Opiskelijat ry Yhteiskuntatieteilijät ovat munattomia Olen ollut yhteiskuntatieteiden opiskelija kohta neljä vuotta. Olen huolissani siitä, että alani opiskelijat ovat hukkumassa keskinkertaisuuden virtsaan riippumatta omista orientaatioistaan. Teoriasta ja tieteenalasta kiinnostuneet ihmiset ovat vallitsevaan akateemiseen heimoon sulautuvia mentaalimasturbaattoreita, jotka mittailevat sosiologisia peniksiään mahdollisimman korrektilla muotiteoreetikkojen ulkoaopettelulla. Viimeisen käyttöpäivän ohittaneita teoreetikolta ei kritisoida sisällön perusteella vaan siksi, koska heitä pitää kritisoida. Michel Foucaultia kehutaan orgasmin vallassa, koska Foucault on cool. Vallassa olevien yhteiskuntatieteen käytänteiden apinointiin kuuluu pseudokriittinen kieli, jossa esimerkiksi "julkisuus" korvataan "julkisen alueella" ja toimija subjektilla ilman perusteluja. Mentaalimasturbaattorit eivät huomaa, kuinka heidät sulautetaan vallassa olevaan akateemiseen heimoon ilman vastarintaa. Heidän kohtalonaan on suoltaa samaa räfcäpäitä täynnä olevaa akateemista spermaa, jota laitoksemme nytkin suoltaa. Mielikuvitus on tipotiessään, kokeilunhalu ja rajojen kaataminen kaiken käsityksen ulkopuolella. Toki he voivat tuudittautua hyvänolontunteeseen: sanoihan jo Gilles Deleuze, että erityisesti hölynpöly kiinnostaa. Vain sitä mentaalimasturbaattorit tekevät. Työelämäorientoituneet opiskelijat ovat löytäneet oman sisäisen Sarasvuonsa ja uraohjuksellisuuden auran. He hakevat oppimiskokemuksia korkealla tunneriskitasolla ja pyrkivät täyttämään CV:nsä toinen toistaan keskinkertaisimmilla luottamustoimilla, joita "yliopistoa kehittämään" luodut projektit suoltavat. Nämä projektit ovat kuin lehmiä, jotka vuosi toisensa jälkeen märehtivät saman sisällön ja oksentavat sen kokouksen pöytäkirjaan. Nenä pystyssä kulkevat klovnit kulkevat systeemin liekanarussa läähättävinä koirina. Heistä ei tule mitään, mistä kukaan tulisi heidät muistamaan. Hauskanpito-orientoituneet ihmiset luulevat olevansa rock, mutta heidän rockinsa on jo pitkään ollut Tapani Kansan käännösiskelmää. Heidän perseensä pyörivät rytmikkäästi ja mukahauska Smalltalk täyttää aivot, mutta he joko sammuvat liian aikaisin tai ovat selvin päin rumpukapula peräsuolessa jäykisteleviä, näennäissivistyneitä kukkoja ja kanoja. Fokus-ainejärjestömme pirskeissä 90 prosenttia ihmisistä bilettää selvin päin ja uhoaa, kun "myö juuvvaan viinaa". Saunassakin miehet ja naiset ovat erikseen. Bileet ovat kuin pyhäkoulun mehukestit. Yhteiskuntatieteen opiskelijat: löytäkää Jouko Turkka. Löytäkää Hiski Salomaa. Löytäkää Miina Äkkijyrkkä. Löytäkää Lemmy Kilmister. Muuten hukutte omaan kuseenne. Heikki Kerkkänen Miten kuluttaa rahaa? Opiskelijoiden tulisi miettiä vähän tarkemmin, mihin he rahaansa tuhlaavat. On vastuutonta kitata Koffia päivin öin ja syödä pelkkää pakastepitsaa. Useimmat opiskelijat saavat valtiolta verorahoista n. 400 euroa kuukaudessa. Tämän rahan käyttöä pitäisi jotenkin rajoittaa, jottei niitä tuhlattaisi joutaviin nautintoaineisiin. Edellä mainitut pitsa ja kalja ovat joutavia siitä syystä, että niihin kulutetut rahat (voitot) päätyvät ulkomaalaisten taskuihin. En ole mikään rasisti, mutta pitkällä tähtäimellä on ihan varmaa, että ulkomaalaisomisteiset firmat siirtyvät todennäköisesti pois Suomesta, ja työpaikat niiden mukana. Lisäksi omistajat eivät välttämättä maksa veroja eivätkä kuluta rahojaan siinä maassa, joka on rahoistaan tukenut opiskelijoiden kuluttamista. Hyvät opiskelijat: Aika turhaan te valitatte, ettei Suomessa ole työpaikkoja. Tietysti valtiollisilla keinoilla voidaan luoda jonkin verran työpaikkoja, mutta selvää on, että markkinataloudessa kysyntä määrää. Jos kysyntää on tietyn kotimaisen valmistajan tuotteille, on todennäköistä, että kyseinen valmistaja lisää tuotantoaan juuri Suomessa tämä tarkoittaa lisää työpaikkoja. Huolestunut kansalainen i Oletko osoittanut mieltäsi? Katariina Immonen, 22, biologia: "En ole. Suomessa ovat asiat aika hyvin, mutta voisin varmasti lähteä mielenosoitukseen, jos meillä olisi jotain tosi räikeitä ihmisoikeusloukkauksia." Pertti Kallioniemi, 21, kansantaloustiede: "En ole. Kyllä saisi olla aika merkittävä asia, että osallistuisin mielenosoitukseen jos vaikka demokratia olisi uhattuna." Virve Saikko, 22, englanti: "En ole, ei ole vielä tullut niin hyvää asiaa. Voisihan sitä vaikka opintotuen korottamisen puolesta lähteäkin marssimaan." Jaakko Kiilunen, 20, valtio-oppi: "Vuonna 2003 olin Irakin sodan vastaisessa mielenosoituksessa Helsingissä ennen sodan syttymistä. Se oli hauska tapahtuma, koska siellä oli väkeä punkkarista vanhaan arvokkaaseen rouvaan. Vaan eipä se auttanut."
• JYVÄSKYLÄN ^f j YLIOPPILASLEHTI 5/2005 news in brief New building to Ruusupuisto The University of Jyväskylä has drawn up a pian of action reaching to year 2015. The most important change included in the pian is a new campus building that will probably be built in 2008 in Ruusupuisto situated between Seminaarinmäki and Mattilanniemi. The new building is planned on the site facing Central Finland's museum that now has rwo old wooden buildings and a MII.II 1 parking place. According to the plans, both Economics faculty from Mattilanniemi campus and the University administration services from main campus T-building would be moving to the new building. The planned renewals of P-building (housing Lozzi) that will cause the restaurant to be closed for half a year in 2007, will affect the everyday lives of students most. However, they are searching for alternate premises for the restaurant. No space for band training in Jyväskylä In Jyväskylä, many bands are without proper training space. Lutakko, which offers most space, is going to be under reconstruction for the late spring but the town offers training facilities in Sepänkeskus, Halssila and Säynätsalo. Person living in Kortepohja student village or a band member of such a person has the privilege of training for free in Student Union band training facilities. Laura Laakso, the Recreational Secretary of Kortepohja Student Village, says that so far ali the bands and players interested in acquiring training time have received a weekly three hour turn. The only condition is that at least one of the band members lives in the student village. The cultural roots of Finnish violence "Finnish men beat their wives. According to somc researches, the numbcr of domestic violence cases is three times greater compared with Sweden. The great number of cases that have led to death is especially alarming." This is how Marita Husso, Doctor of Social Sciences, describes the state of Finnish domestic violence. She has researched the subject for ten years. Her lectures, held in different parts of Finland, dealing with issues of family and violence, have received lots of interested feedback. According to her, domestic violence is a phenomenon that involves ali social groups. Stereotypes of domestic violence as phenomena of people with low-income and alcohol problems are misleading. One can find a connection to poverty and intoxicants behind the violence, but this can not explain the who!e phenomenon. The roots of Finnish culture of violence run deeper than that. Marita Husso, Ph.D. (Soc.Sc), lectures on "Everyday life, power and violence" (in Finnish) in Lea Pulkkisen Sali, Agora, on Thursday March 27 from 2pm to 4pm. Translated by Antti Airaksinen Hoitaja uskalsi ostaa sohvan HANS-PFTER VVECKMAN Olga Severinin äiti on Venäjältä. Isän vanhemmat puolestaan veivät 1930-luvulla perheensä Suomesta Neuvostoliittoon paremman elämän toivossa. OLGA SEVERININ jalassa ollut luuvamma leikattiin viime syksynä kahden vuoden jonotuksen jälkeen. Leikkausosaston anestesiahoitajana Keskisuomen keskussairaalassa työskentelevä Severin muuttui hetkeksi henkilökunnasta potilaaksi. Roolin vaihto oli mielenkiintoinen kokemus, mutta jyväskyläläinen Severin viihtyy hyvin myös hoitajan asussa. "Jos joku joskus kysyy, mikä on elämäsi tarkoitus, voin vastata, että autan ihmisiä." Ammatista on ollut hyötyä myös perheenäitinä. Hoitoala kaikkinensa sopii Severinin mielestä hyvin naiselle. Itsekin hän mieluummin valitsisi naisen hoitajaksi, vaikka miespuoliset työtoverit mukavia ovatkin. "Ehkä se on intimiteettiasia." Miespotilas puolestaan on Severinin mielestä naisen käsissä melkein kuin äidin hoidossa. SEVERINILLÄ ON pitkä työkokemus hoitajana. Oman alan työpaikan saaminen ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, kun hän kuusi vuotia sitten muutti Virosta Suomeen. Miten terveydenhuollosta töitä löytyisi, kun työttömyys on kova ja kouluista valmistuu joka vuosi uusia hoitajia? Nyt kokopäivätöitä on riittänyt keskussairaalassa pian kolmen vuoden ajan, ja siitä Olga Severin on onnellinen. Ilmapiiri työpaikalla on hyvä. Työsuhde on tosin määräaikainen. Alussa mielessä kävi, onko vakipaikan puuttumisen syynä kansallisuus. Sittemmin on käynyt ilmi, että samassa tilanteessa on moni suomalainenkin työtoveri. Määräaikaisuudet eivät johdu ainakaan työn vähyydestä. Sarjassa jutellaan Jyväskylässä asuvien maahanmuuttajien kanssa. "Kysyin osastonhoitajalta, jatkuuko minun työni. Sanoin, että jos jatkuu, ostan sohvan ja jos ei, niin en osta. Osastonhoitaja sanoi, että osta ihan rauhassa sohva." Hätä terveysalan työvoimapulasta ihmetyttääkin Severiniä. Jos työntekijöistä pidettäisiin kiinni vakinaistamalla, ei tarvitsisi kysellä, kuka hoitaa tulevaisuuden vanhukset. Toisaalta hyvänä puolena Suomessa on joustavuus; uudelle alalle voi lähteä vaikka viisikymppinen. Kouluiusmahdollisuudet olivatkin yksi syy siihen, että Olga ja Vladimir Severin päättivät aikoinaan muuttaa kahden lapsensa kanssa Suomeen. Virossa opiskelu on kallista. "Kun molemmat haluavat opiskella, kuinka voi sanoa, että sinä pääset kouluun ja sinä saat istua kotona?" Elina Keskitalo jylkkari@jyy.fi Paluumuuttajien jono on pitkä ENTISEN NEUVOSTOLIITON alueelta peräisin oleva, kansallisuudeltaan suomalainen henkilö voi saada oleskeluluvan Suomeen. Henkilö on kansallisuudeltaan suomalainen, jos hän itse, toinen hänen vanhemmistaan tai ainakin kaksi hänen isovanhemmistaan on tai on ollut merkittyinä asiakirjoihin kansallisuudeltaan suomalaiseksi. Luvan voivat saada myös ne henkilöt, jotka toisen maailmansodan aikana vuosina 1943 ja 1944 siirrettiin Suomeen ja sittemmin palautetuin Neuvostoliittoon. Lisäksi luvan voivat saada henkilöt, jotka palvelivat Suomen armeijassa toisen maailmansodan aikana vuosina 1939-1945. Suomeen haluavan on osattava suomea tai ruotsia, ja hänellä on oltava tiedossaan asunto. Paluumuuttajan perheenjäsen voi myös saada pysyvän oleskeluluvan Suomeen. Paluumuuitojonossa on Venäjällä yli 20 000 henkilöä ja Virossa noin 2000 henkilöä. The Naked Shock JAMILA YAHYAOUI NAKED BODIES are flailing in the snow after a svveltering sauna experience. Isn't this the best way to treat one's body? That i5, if one has the sisu (guts) to vvithstand such a shock to the body's normal internal temperature, then this vvould be a recommended activity. There is nothing quite like excreting the many unvvanted impurities from the body and then rolling in a thick blanket of white (not yellow!) snow. Hovvever, it is very important t o remember to wash those frozen icicle-impurities off your exterior when you crawl from the snow. I have been one of those naked snovv-covered bodies many times since I arrived in Finland back in August. Just last vveek my friends and I had a 4-hour sauna party on the top floor of the B-building in Kortepohja. We did indeed separate men and vvomen sauna-times, but the sauna eventually became mixed. Soon thereafter, naked bodies were running across the floor from the sauna to snovv-blanketed roof. It became quite apparent that discretion had flovvn out the window with our clothes. After that severe body trauma, we spent the rest of the evening chillaxing, eating, and drinking. When I think of Finland one of the first pictures that comes t o mind is of the sauna. As far as I knovv, sauna is the only Finnish word used in English. Simply put, the sauna experience can be characterized as the most relaxing activity in the world. I deeply believe that the sauna vvould not exist today vvithout Finns. We owe them a debt of gratitude. When you think about the sauna remember that it originated in Finland. Today, saunas are ali over the World because of Finns. So next time you see a Finn, teli him/herthat you appreciate their contribution of the sauna to society. Jeremy Sharp js3978®students.armstrong.edu
• 5/2005 JYVÄSKYLÄN WJ YLIOPPILASLEHTI Opettajuus on sukua johtajuudelle Henkilöstöjohtamisen professori Anna-Maija Lämsä on vuoden 2005 Hyvä opettaja "HYVÄÄ OPETTAJAA ei ole ilman hyviä opiskelijoita ja yleisesti ottaen minulla on sellaisia", kehaisee henkilöstöjohtamisen professori Anna-Maija Lämsä. Lämsälle myönnettiin Jyväskylän yliopiston vuosijuhlassa 15.3. tämänvuotinen Hyvä opettaja -palkinto. Valinnan teki tiedekuntien opiskelijoista ja ylioppilaskunnan edustajista koottu raati. Palkintoperusteissa todetaan, että Lämsä on luennoitsijana kannustava ja huomioon ottava, ja pystyy saamaan kontaktin jokaiseen luennolleen osallistuvaan. Hänen luennoillaan vallitsee tauoton vuorovaikutuksen ja kanssakäymisen ilmapiiri. "Joskus teen luennoillani vähän provosoiviakin esityksiä, että tulisi keskustelua. Saatan myös antaa opiskelijoille vaikka lehtijutun, jonka näkemyksiä toisten tulee puolustaa ja toisten vastustaa", Lämsä kertoo. LÄMSÄN ITSE OPISKELI Turun kauppakorkeakoulussa. Jyväskylän yliopistoon hän tuli lehtoriksi kymmenen vuotta sitten. Väitöskirja syntyi vuonna 2001, ja viime vuonna Lämsä nimitettiin henkilöstöjohtamisen professoriksi viiden vuoden määräajaksi. Johtamisen asiantuntija näkee johtajuudella ja opettajuudella olevan selviä yhtymäkohtia. "Opettaja luo tietyn mielikuvan sillä, mitä ja miten hän opettaa. Se on vaikuttamista ja vallankäyttöä." Suomalaiseen opetuskulttuuriin sopii neuvotteleva tyyli, mutta esimerkiksi Itä-Euroopan maissa opiskelijat ovat Lämsän kokemuksen mukaan tottuneet autoritaarisempaan suhteeseen opettajiinsa. Lämsä on opettanut yliopiston lisäksi monessa muussakin paikassa ja monella tasolla: kauppaopistossa, ammattikorkeakoulussa, täydennyskoulutuksessa mahtuupa meriittilistaan jopa lukion liikunnanopettajan sijaisuus. "Oikeastaan opetuskokemuksesta puuttuu vain lastentarha ja ikäihmisten yliopisto", Lämsä naurahtaa. HANS-PETER VVECKMAN Hyvät opettajat 2000-2004: • 2000 Satu Helin, yliassistentti, terveystieteiden laitos • 2001 Jari Haimi, yliassistentti, bioja ympäristötieteiden laitos • 2002 Minna-Riitta Luukka, professori, Soveltavan kielentutkimuksen keskus • 2003 Marianne Reukauf, lehtori, saksan kieli ja kulttuuri • 2004 Pekka Korhonen, professori, valtio-oppi • e Lämsä on myös kirjoittanut oppikirjoja. Niitä käyttävät pääsykoekirjoina lukuisat Suomen kauppatieteelliset opinahjot. PALKITSEVIA HETKIÄ opetustyössä Lämsälle ovat ne, jolloin hän näkee opiskelijan pohtivan, oivaltavan ja oppivan asioita. Tätä tapahtuu erityisesti opinnäytteiden ohjauksessa, josta Lainsa sanoo olevansa "älyttömän innostunut". Ainejärjestö Pörssin mukaan opiskelijat kilpailevat keskenään saadakseen hänet ohjaajakseen. "Kysyn aina opiskelijalta suoraan, millaiset tavoitteet hänellä on; se vaikuttaa ohjaukseenkin. Itse aina kuvittelen, että sieltä tulee vähintään Nobelin arvoinen työ." Hankalia tilanteita puolestaan aiheuttavat työssäkäyvien opiskelijoiden pyynnöt selvitä kursseista käymättä luennoilla. "Ymmärrän kyllä nämä tilanteet, mutta jos teen poikkeuksen yhden ihmisen kohdalla, pitäisi minun tehdä se kaikkien kohdalla." Muita millainen on hyvän opettajan mielestä hyvä opiskelija? "Hyvällä opiskelijalla on omia ajatuksia, ja hän myös sanoo ne. Hän on motivoitunut ja opiskelee muunkin kuin opintoviikkojen takia." Juha Mäkinen t o i m i t t a j a : " jyy.Ii Anna-Maija Lämsä on opetustyölle omistautunut professori. Kulttuurihörhö sai tunnustuksen aktiivisuudestaan HANS-PETER VVECKMAN Lukusalivalvoja Koikkalainen vaanii hyllyn takana. "OLEN TÄLLAINEN yleiskulttuurihörhö", luonnehtii itseään Riitta Koikkalainen, jolle myönnettiin Jyväskylän yliopistosäätiön tämänvuotinen kulttuuripalkinto. Palkintoperusteissa Koikkalaisen työtä kampuksen kulttuurin hyväksi kuvataan "monipuoliseksi, pyyteettömäksi ja ammattitaitoiseksi". Koikkalainen toimii aktiivisesti Kampus kustannuksessa, hän on ollut järjestämässä Jyrockia ja Blues Live! -festivaalia ja ollut mukana perustamassa filosofista Niin &Näin -lehteä. Muun muassa. Jylkkärin sivuilla Koikkalaisen nimi on jo vuosien ajan koristanut monen jutun loppua. "Teen vain asioita, joissa havaitsen olevan sisältöä, ja olen nähnyt, että ihmisiä kiinnostaa muukin kuin telkkarin visailuohjelmat mille niillekin on oma paikkansa." Koikkalainen on opiskellut jo 1990luvun puolivälistä saakka. Pääaineena hänellä on filosofia, mutta gradu on vielä vaiheessa. "Pätkätyöntekijän pitää koko ajan hommata uutta pätkää, eikä jaksa tehdä sitä, mitä oikeasti pitäisi", Koikkalainen sanoo. Tällä hetkellä hän työskentelee Aallon kirjastossa lukusalivalvojana. Koikkalaisen mielestä yliopistoyhteisö tarjoaa paljon mahdollisuuksia kulttuurielämälle, mutta mahdollisuudet pitää osata löytää. "Kulttuuritapahtumien järjestäminen on kertaluontoista toimintaa, johon pitää hakea rahoitus monesta lähteestä. Järjestävälle taholle siitä ei jää juuri muuta kuin hyvä mieli." Apurahaviidakossa rämpiminen on tullut tutuksi esimerkiksi Kampus kustannuksen kirjahankkeiden myötä. "Olisi ehkä helpompaa tehdä asioita, jos olisi joku instituutio taustalla. Mutta minä jotenkin tykkään indie-toiminnasta." Onnistumisen iloa saa hyvin sujuneesta tapahtumasta. Koikkalainen muistelee hyvillä mielin esimerkiksi muutaman vuoden takaista M.A. Nummisen ja Pedro Hietasen Ilokivenkeikkaa, jonka hän sai järjestettyä lyhyellä varoitusajalla. "Taiteilijat tarjosivat tapahtumaa ensin Sokokselle, jossa duo oli tehnyt ensimmäisen yhteiskeikkansa 25 vuotta aikaisemmin, mutta siellä ei alkuun innostuttu asiasta. Järjestin keikan Ilokiveen, ja kun Sokos sitten olisikin kiinnostunut, totesivat M.A. ja Pedro, että tulevat mieluummin tänne." Juha Mäkinen
• -Hf8 5/2005 JYVÄSKYLÄ YLIOPPILASLEHTI 5/2005 Missä on Seattlen liikkeen perintö? 2000-luvun alkuvuosia leimasi globalisaatiokriittisen liikkeen protestiaalto. Liikehdinnän aktiivisin vaihe hiipui yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. Tutkija ja aktivisti ovat yhtä mieltä siitä, että vaikka maailmankaupan rakenteet ovat entisellään, niistä käytävä keskustelu ei. VIIME ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ Presidentinlinnan ympäristössä oli oudon hiljaista. Poliisi odotti Linnan juhlien "kuokkavieraita", jotka eivät koskaan saapuneet. Kahdeksana edeltävänä vuotena paikalle oli saapunut sekalainen joukko anarkisteja mieltään osoittamaan. Kuokkavierasjuhlien järjestäjät kuitenkin kokivat, että tapahtuma oli jo ajanut asiansa. Erinäisillä sähköpostilistoilla kierrätettiin viestiä, jossa ilmoitettiin kuokkavieraiden olevan "lakossa" itsenäisyyspäivänä. Muutenkin näyttävät mielenosoitukset tuntuvat kadonneen kuin maan rakoon. R E I L U T V I I S I V U O T T A S I T T E N , vuoden 1999 lopulla, järjestettiin Seatdessa Maailman kauppajärjestö W T O : n ministerikokous. Kaupungin keskustaan saapui kymmeniä tuhansia mielenosoittajia, jotka saivat estettyä eräiden kokouksen osallistujien saapumisen kokouspaikalle. Avajaisistunto jouduttiin perumaan, ja itse neuvottelut maailmankaupan vapauttamisesta päättyivät sillä erää tuloksetta. Vaikka neuvottelujen kariutuminen johtui muistakin syistä kuin kansalaisjärjestöjen protestista, antoi lopputulos aktivisteille vauhtia. Vuosituhannen vaihteessa tuntui, kuin uusi aikakausi olisi alkamassa. Seattlesta alkoi globalisaatiokriittisen liikkeen tai "Seattlen liikkeen" kiihkein kausi. Seattlea seurasivat muun muassa Prahan, Göteborgin ja Genovan mielenosoitukset. Prahassa kokoustivat Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailmanpankki, Göteborgissa EU ja Genovassa G8-maat. Harva enää muistaa, mitä oli itse kokousten asialistalla, mutta mielenosoittajien ja poliisin yhteenotot kyllä. Kaikkiin näihin tapahtumiin kokoontui suuri joukko globalisaatiokriittisiä aktivisteja ympäri Euroopan, myös Suomesta. SUOMEN HISTORIAA Jyväskylän yliopistossa opiskeleva 23-vuotias Taina Tokkari oli 20. ikävuoteensa mennessä marssinut niin Prahan, Göteborgin kuin Genovankin kaduilla. Kotimaan kamaralla hän osallistui muun muassa alkuvaiheen Kuokkavierasjuhliin sekä Koivulan talonvaltaukseen Helsingissä syksyllä 2001. Tokkari omaksui vasemmistolaiset arvot jo vanhemmiltaan. Oma yhteiskunnallinen aktivoituminen tapahtui yläasteelle siirryttäessä, jolloin Tokkari kiinnostui eläinten oikeuksista ja ryhtyi kasvissyöjäksi. Eläinoikeuskysymykset laajenivat globaalin talouden ongelmiin. Tokkari liitGenovan jälkeen on ollut paljon hiljaisempaa. Irakin sota nostatti vielä keväällä 2003 maailmanlaajuisen protestin, mutta vuosituhannen alun suurten mielenosoitusten sumaa ei ole nähty. "PROTESTEILLA ON oma logiikkansa, niillä on taipumus kasautua tiettyihin hetkiin", arvioi Teknillisen korkeakoulun tutkija Arto Lindholm. H ä n työskentelee T K K : n yhdyskuntasunnittelun tutkimusja koulutuskeskuksessa ja väittelee tämän vuoden aikana globalisaatiokriittisestä liikkeestä. HANS-PETER VVECKMAN Taina Tokkarin aktivismi on nykyään ensisijaisesti valintojen tekemistä. tyi Maan ystäviin ja matkusti näiden bussissa syyskuussa 2000 Prahaan. "Oltiin luettu Seattlen tapahtumista, ja se vaikutti mielettömän hienolta erityisesti protestin väkivallattomuus ja se, että sillä saatiin todellakin asioita aikaiseksi." Tokkarin ja hänen ystävänsä tekemä "IMF International Monetary Failure" -kyltti päätyi kuvatoimistojen levittämänä lehdistöön ympäri maailman. Muutenkin Tokkari koki Prahan protestin onnistuneeksi. "Silloin lehdistössä puhuttiin vielä globalisaatiosta eikä väkivallasta." Göteborgissa ja Genovassa mielenosoittajien ja poliisin yhteenotot muuttuivat väkivaltaisiksi, mikä sai Tokkarin pohtimaan jo koko toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Asiakysymykset hukkuivat hulinan alle. Genovassa tunnelmat menivät eritysen apeaksi, kun 23vuotias Carlo Giuliani sai surmansa poliisin luodista. "Göteborgin aikoihin porukka alkoi jo hajota suhtautumisessa väkivaltaan. Itse en halunnut sanoa, että väkivalta olisi ehdottomasti väärin, varsinkin kun näin poliisin toiminnan mutta toisaalta en olisi halunnut väkivaltaa. Se oli ahdistavaa." "Aktivismi sinänsä synnyttää aktivismia. Syntyy otollinen pohja, jolloin mikä tahansa protesti saa enemmän väkeä mukaansa, ja erillisistä liikkeistä muodostuu yksi liike." Lindholm erittelee väitöskirjassaan Seatden liikkeen laantumisen syitä. Yhtenä selityksenä hän pitää protestiaallon "normaalia" väsymistä. Seatden liikkeen "hulluuden hetket" osuivat vuosiin 1999-2001, mutta samanlainen intensiteetti ei olisi voinutkaan kestää kauan. Viisi vuotta sitten globalisaatiosta ei yleisellä tasolla juurikaan tiedetty; nyt voin keskustella siitä mummoni kanssa. Taina Tokkari Myös tiedotusvälineet käänsivät vähitellen katseensa muualle. Mielenosoitukset ovat usein eräänlaista julkisuuspeliä, ja medianäkyvyys on ykii niiden onnistumisen mittari. Protesti myös opittiin tukahduttamaan aikaisempaa tehokkaammin. Genovassa mielenosoittajat saatiin pidettyä kaukana varsinaisesta kokouspaikasta. W T O siirsi kokouksena Seatden jälkeen Qatariin ja Meksikoon, jonne harvempi aktivisti matkustaa. Seuraava W T O : n huippukokous on tämän vuoden lopulla Hongkongissa. "Myös monet aktivistit alkoivat kokea, että protesti toistaa itseään. Talvella 2002 tekemääni verkkokyselyyn vastanneista kolme neljäsosaa koki globalisaatiokriittisen projektin kaipaavan konkreettisempaa toimintaohjelmaa", Lindholm huomauttaa. Sen sijaan sukupolvitulkinnalle että liikehdintä oli yhden ikäryhmän "juttu" ja seuraava keskittyy johonkin muuhun Lindholm ei lämpene. M U T T A M I T Ä aktivisteille nyt kuuluu? Ovatko he vetäytyneet kellareihin suunnittelemaan vallankumousta vai siirtyneet viettämään porvarillista elämää? Lindholmin tutkimuskyselyyn vastanneiden aktivistien joukosta löytyi keskivertoa enemmän ns. uuden keskiluokan ammattilaisia kuten tutkijoita sekä viestintäja it-alan väkeä. "Aktivismi ei koskaan katoa kokonaan. Vaikka mobilisoiva vaihe loppuu, niin jäljelle jää verkostoja, joissa pieni määrä ihmisiä pitää yhteyttä toisiinsa", toteaa Lindholm. V u o s i t u h a n n e n vaihteen liikehdintää on usein verrattu 1960-luvun radikalismiin. 60-lukulaiset aktivistit löysivät nopeasti tiensä näkyville paikoille yhteiskunnassa. Lindholm ei usko, että nyt nähtäisiin vastaavaa valtaannousua ainakaan suuressa mittakaavassa. "Ainakin aktivisteilla itsellään on vahva käsitys siitä, että näin ei käy tällä kertaa. Perinteisiä politiikkaa ei koeta houkuttelevaksi. Vielä 70ja 80-luvuilla siinä nähtiin valtavasti mahdollisuuksia." Seattlen liikkeee aktivistien ajattelussa onkin seivästin anarkistisempi sävy kuin 60-lukulai$illa. Vieroksunta puoluepolitiikkaa »a perinteistä järjestötoimintaa kohtaan on huomattavan voimakasta. Oras Tynkkynen on pikemminkin poikkeustapaus kuin suunnannäyttäjä. Kyse ei ole siitä, etteikö puolueilla olisi ollut kiinnostusta ottaa aktivisteja hoiviinsa. Erityisesti SDP:n suunnalta keskeisiin toimijoihin pidettiin hyvin tiiviisti yhteyttä. Taina Tokkaria houkuteltiin mukaan ViNoon (Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto) sen perustamisvaiheessa 1999, mutta vastaus oli ei. Ajatus puoluepolitiikasta tuntuu Tokkarisia edelleen etäiseltä, mutta hän ei halua sanoa sille ehdotonta eitäkään. Tokkari ei enää toimi aktiivisesti kansalaisjärjestöissä, mutta muutettuaan Jyväskylään syksyllä 2002 hän lähti mukaan maailmankauppa Mangon toimintaan. Myös nykyisessa kotikaupungissaan Turussa hän työskentelee maailmankaupassa. "Elämäntilanteeseeni ei enää oikein sovi kokouksissa istuminen ja mielenosoituksissa käyminen. Sen sijaan tuli tarve tehdä jotain konkreettista. Jos ei näe toimintansa seurauksia, turhautuu helposti." Tokkarin omassa kontaktipiirissä juuri elämäntilanteiden muuttuminen selittää toiminnan luonteen muutosta. Hänen aktivistituttunsa olivat kaikki melko samanikäisiä. Muutto toiselle paikkakunnalle ja s i t o u t u m i n e n opiskeluihin, työhön tai parisuhteeseen vievät aikaa. "Aktivismin ongelma on siinä, että sitä on hankala tehdä puolipäiväisesti se on elämäntapa. Jos ottaa vastaan luottamustehtävän jostain järjestöstä, saa hyvin pian huomata, että niitä tehtäviä alkaakin kasautua", Tokkari toteaa. NÄKYVIEN suurmielenosoitusten loppuminen ei tarkoita, että aktivismi sinänsä olisi loppunut. Sen painopiste on siirtynyt mobilisaatiosta ns. hiljaiseen vaikuttamiseen. "Minun vaikuttamiseni alkoi henkilökohtaisten valintojen tekemisenä ja nykyään se on yhä korostuneemmin sitä", Taina Tokkari toteaa. Tämän vuoden maaliskuun alussa kerrottiin reilun kaupan tuotteiden myynnin kasvaneen Suomessa viime vuonna yli seitsemän prosenttia, mikä kertoo yhden esimerkin siitä, että Tokkari ei ole ainoa henkilökohtaisten valintojen tekijä. Tutkija Arto Lindholmin mielestä Seattlen liike "onnistui siinä, missä se pystyi onnistumaan": "Ei se tietenkään vallankumousta tehnyt, mutta ei siihen ollut mitään mahdollisuuksiakaan. Vastustaja, eli globaali kapitalismi, on osoittautunut erittäin joustavaksi järjestelmäksi, jota ei noin vain horjuteta." Jonkinlainen voitto sen sijaan saavutettiin julkisuuden hallinnassa. Lindholm muistuttaa, ettei ole montakaan vuotta siitä, kun kaupan vapauttamista puolustettiin täysin välttämättömänä asiana, eikä sen mahdollisia haittavaikutuksia haluttu huomioida. Samaa mieltä on Taina Tokkari: "Yksi keskeinen tarkoitus oli kasvattaa ihmisien tietoisuutta talouden globalisaatiosta, ja se on tapahtunut. Viisi vuotta sitten asiasta ei yleisellä tasolla juurikaan tiedetty; nyt voin keskustella siitä mummoni kanssa." Juha Mäkinen toimittaja@jyy.fi JOEL ROSENBERG Näkymät Göteborgin pääkadulla muuttuivat kesällä 2001 kaoottiseksi sen jälkeen, kun mielenosoitus hajosi yhteenottoon poliisin kanssa. Radikaalit, pehmeät ja vihaiset YLEISKUVA radikaalista kansalais.iki i vismista on helppo hahmottaa näppituntumallakin, mutta Arto Lindholm i n väitöskirja tarjoaa siihen tarkennusta. Lindholm selvitti kevättalvella 2002 reilun 300 aktivistin arvomaailmaa ja taustamuuttujia. Tulosten mukaan suomalaiset globalisaatiokriittiset aktivistit ovat urbaaneja, korkeasti koulutettuja ja maallistuneita nuoria aikuisia. 84 prosenttia vastaajista asui yli 50 000 asukkaan kaupungissa. Yli 40 prosenttia opiskeli tutkimushetkellä yliopistossa, ja korkeakoulututkinnon suorittaneita oli runsas neljännes. Ainoastaan kolmannes vastaajista oli evankelisluterilaisen seurakunnan jäseniä; lähes kaksi kolmesta ei kuulunut mihinkään uskontokuntaan. Lähes kaksi kolmannesta piti itseään feministinä. Suunnilleen yhtä moni oli kasvissyöjiä. Runsaat kaksi kolmannesta katsoi määritelmän "vasemmistolainen" kuvaavan heitä hyvin tai jossain määrin; termiin "oikeistolainen" samastui vain neljä prosenttia. Puolueista selvästi eniten kannatusta sai Vihreä Liitto (53 % äänestäneistä) ja seuraavaksi Vasemmistoliitto (25 %) ja SKP (10%). Joka viides oli täysin tai osittain samaa mieltä väitteestä "Väkivaltaa voidaan käyttää harkitusti poliittisten tavoitteiden edistämiseen". Perinteisestä järjestötoiminnasta moderni aktivismi eroaa ainakin sen suhteen, että yhdistyksiä ei useinkaan rekisteröidä. Tällainen on esimerkiksi Oikeutta eläimille -järjestö. "Tällä halutaan säilyttää järjestö valtiosta riippumattomana ja välttää johtajien nimeämistä. Rekisteröimätönkin järjestö saattaa toimia subjektina, joka tekee kannanottoja ja jolla on jäsentensä yhteisesti sopimat säännöt", Lindholm toteaa. V E R T A I L E M A L L A muuttujia keskenään Lindholm on jaotellut aktivistit kolmeen ryhmään: radikaalit maailmankansalaiset, pehmeät yhteiskunnalliset sekä vihaiset sosialistit. Radikaalien ryhmästä löytyvät anarkistisimmat toimijat: he hyväksyvät väkivallan ja jättävät äänestämättä muita useammin. Heidän aktiivisuutensa ilmenee sekä mielenosoituksiin osallistumisena, järjestötoimintana että voimakkaana ruokavaliovalintana (veganismi). Pehmeillä yhteiskunnallisilla puolestaan korostuu huoli ympäristön tilasta. Ryhmä on naisvoittoinen, ja toimintakeinoista korostuu vaikuttaminen muodollisesti organisoiduissa järjestöissä. Vihaiset sosialistit äänestävät kommunisteja tai Vasemmistoliittoa ja pitävät muita enemmän kansallisvaltiota puolustamisen arvoisena asiana. Tässä ryhmässä on muita vähemmän feministejä ja kasvissyöjiä. HANS-PTTER VVECKMAN ' i i i . Tf+
• io KULTTUURI JYVÄSKYLÄN f f } YLIOPPILASLEHTI 5/2005 Bändikämpissä tilaa vain remonttien aikana Ylioppilaskylässä asukkaiden bändit saavat harjoitella ilmaiseksi MONI BÄNDI on kämpän puutteessa Jyväskylässä. Viime vuonna kaupungilta kämppää hakeneista yhtyeistä kahdeksan jäi nuolemaan näppejään. Tanssisali Lutakossa on runsaasti kämppiä, mutta talo on kesän ajan remontissa. Kortepohjan ylioppilaskylan asukki tai sellaisen bändikaveri on siitä onnellisessa asemassa, että pääsee harjoittelemaan ilmaiseksi kylän bändikämpässä. Vapaa-aikasihteeri L a u r a Laakso kertoo, että tähän mennessä kaikki halukkaat bändit ja soittajat ovat saaneet kolmen lunnin viikoittaisen vuoron. Ehtona on, että joku bändin jäsenistä asuu ylioppilaskylässä. Kortepohjan bändikämppä ei ole koolla pilattu, mutta uudistusten myötä akustiikka on parantunut. Kattoon on asennettu akustiikkalevyjä ja seinät on äänieristetty. Askeettista, ikkunatonta tilaa somistaa kolme yksinäistä julistetta. Varastosta löytyy sohvia ja sänky, joissa voi huilia treenin lomassa. Talo ei tarjoa vahvistimia eikä muita romppeita, vaan bändien täytyy säilyttää omat soittimensa säilytyskaapeissa. Vuorot jaetaan aina lukukauden alussa, mutta vapaita vuoroja kannattaa kysellä kesken vuodenkin. SEPÄNKESKUKSESSA on 11 kaupungin harjoitustilaa, joissa soittelee 16 bändiä. Yksi aktiivisimmista yhtyeistä on Ainakaunis, talon ainoa naisbändi. Ainakauniin kämppä on vielä pienempi kuin Kortepohjan lila, mutta näyttää ihan oikealta bändikämpältä. Lattioilla on matot, seinillä roikkuu keikkamuistoina settilistoja ja julisteita piisaa. Säkkija nojatuoli kutsuvat istumaan. Talon sääntöjen mukaan sohvaa ei tästä kopista löydy; se saattaisi yllyttää kiellettyyn seksuaaliseen kanssakäymiseen. Myöskin kynttilät, alkoholi ja tupakka ovat kiellettyjä. Kaupunki tarjoaa näitä kämppiä alle 23-vuotiaille. Ainakaunis päätyi taloon vuonna 2000. Bändi kertoo nauttineensa "tyttöetua", kun lähes kaikki muut yhtyeet ovat toista sukupuolta. Kaikki halukkaat eivät pääse soittamaan. Kaksi kolmesta bändiläisestä pitää olla kaupunkilaisia, ei maalaiskunnan puolelta. Tyttöjen kämppä on halpa kuin mikä, 28 euroa kuussa. Eikä tilaa tarvitse jakaa kenenkään kanssa. Anniina, Mari, Maria ja Jenni harjoittelevat kolmisen kertaa viikossa pari tuntia kerrallaan. Basisti opiskelee viikot Orivedellä. Ainakaunis kritisoi kopin äänieristyksiä. Tiiliseinät kun eivät peitä viereisistä huoneista kantautuvaa mölyä. Joskus on soitettava kilpaa naapurin kanssa. Kun tytöt pläjäyttävät rokkibiisin ilmoille, desibelit nousevat korviahuumaaviin lukemiin. Korvatulpat ovatkin bändin vakiovaruste. "Läheisestä vanhusten palvelutalosta on kuulunut valituksia metelistä, koska kesäkuumalla on joskus pakko avata räppänä." Sepänkeskuksessa toimii kaupungin nuorisotyöpiste. Ainakaunis kiittelee yhteistyötä; kulttuuriklubi Siperian kautta saa keikkoja ja apua demon tekoon. HANS-PETER VVECKMAN Kortepohjan ylioppilaskylan bändikämpässä on väliaikaisesti tilaa remontin takia. Yhtyeillä ei ole suurempia laatuvaatimuksia tilojen suhteen: kun löytyy valoa, lämpöä ja tilaa, ollaan tyytyväisiä. TANSSISALI LUTAKKO on kaupungin ylivoimaisesti suurin bänditilojen tarjoaja. Lutakossa treenaa säännöllisesti lähes 50 bändiä 17 eri kämpässä. Pienin tila on vaivainen koppero, isoimpaan mahtuu kuuden bändin kamat. Yhtyeillä ei ole suurempia laatuvaatimuksia tilojen suhteen: kun löytyy valoa, lämpöä ja tilaa, ollaan tyytyväisiä. Lutakon kämpistä vastaava Toni Halonen muistuttaa, ettei Lutakkoa alun perin tarkoitettu musiikkimestaksi vaan pikemminkin jauhopeukaloille. Siksipä väliseinien äänieristys bändikämppien välillä on mitätön. Lutakon remontti käynnistyy huhtitoukokuussa. Kaikki muut kuin kantavat seinät puretaan ja tilat jaetaan uudella tavalla. Kaikki bändit häädetään talosta puoleksi vuodeksi. Remontin myötä kämppien lukumäärä tipahtaa kolmeentoista, ja näin ollen myös bändien määrä karsiutuu. Halonen lupaa, että hyvin asiansa hoitaneet yhtyeet saavat palata remontin jälkeen uusiin tiloihin. Lutakon liloihin on jo nyt kova tunku. Kiertoa on hyvin vähän eikä kämpästä luovuta hevillä. Vuokraa maksetaan keskimäärin reippaat parisataa kuussa. Vaikka bändien musiikkityylejä ei katsota tiloja jaettaessa, soittavat lutakkolaiset yhtyeet pääosin metallia ja rokkia. Halosen mielestä kaupunki ei panosta tarpeeksi nuorisokulttuuriin. Viisikymppiset äijät laittavat mieluummin miljoonia teatteritaiteeseen kuin muutamia tuhansia nuorison musiikkiharrastukseen. Tytti Pääkkönen jylkkari@jyy.fi Ainakauniin bändikämppä Sepänkeskuksessa on tyttömäisen kodikas. Seiniltä ei tyhjää tilaa löydy.
• 5/2005 JYVÄSKYLÄN Cf) YLIOPPILASLEHTI 11 Liekki syleilee lauluissaan taivaita ja tyttöjä Laulujensa sanoja yhtye ei halua julkaista KAHDEN VUOROKAUDEN ja kymmenien soittoyritysten jälkeen Liekin keulakuvan Janne Kuuselan saaminen langan päähän tuntuu toivottomalta. Basisti Teemu Soinisenkin luuri on varattu. Parin tunnin päästä basisti ottaa kuitenkin itse yhteyttä. "Just heräsin. Ollaan ajettu koko yö Rovaniemelle", Soininen kertoo. Liekki elää juuri nyt hektistä aikaa. Helmikuussa ilmestynyt albumi Rajan piirsin laa nousi suoraan Suomen albumilistan neloseksi ja bändiä on revitty viime viikot median käyttöön. Promotilaisuuksissa on juostu ja kuvaa napsittu. Miesten lärvit ovat pyörineet joka paikassa bussien kyljistä lähtien. "Aikamoista haipakkaa on ollut. Keikkoja on suunnilleen joka kolmas päivä." "Kesäfestareitakin on jo lyöty lukkoon, mutta tilanne elää jatkuvasti. Levymyynti määrää aika pitkälle sen, miltä lavalta löydät itsesi lopulta soittamassa", Soininen kertoilee. Uusi albumi on ensimmäinen ison Universal Musicin tallissa. Suuri yleisö tiedostui bändistä edellisen Korppi-\tvyn myötä, jota on myyty jo liki 10 000 kappaletta. Silti uudelle levylle ei ole asetettu tiukkoja tavoitteita. "Odotukset ovat molemminpuolisia. Levy-yhtiö halusi meiltä hyvän levyn, me haluamme levymyynnin onnistuvan. Olemme kuitenkin kilpailutilanteessa ja haluamme näyttää parastamme." LIEKKI ON KASVANUT mielestään bändiksi vasta keikkailun myötä, joka lisääntyi huomattavasti Korpin menestyksen tahdissa. Vain u uden levyn äänitykset toivat pienen tauon lavatyöskentelyyn. "Ihmismassat laittavat yrittämään tosissaan ja rundeilla syntyy aina tietynlainen soittamisryyli. Keikkailun myötä KAH RAPIA olemme saaneet tiukkuutta soittamiseemme." Vertailua Korppija Rajan piirsin taa -levyjen välillä ei voi välttää. Uusi pitkäsoitto ei ole ehkä Korppia parempi, mutta erilainen hyvällä tavalla. "Rajan piirsin taa on monipuolisempi, vaikka tuttu massiivisuus onkin tallella. Ennen meillä oli yksi formaatti ja jumitimme niitä kuuden minuutin biisejä. Nyt kappaleissa löytyy vaihtelua niin nopeuden kuin pituudenkin suhteen. Kokeilimme rajojamme, mutta kuulostamme silti edelleen Liekiltä." Bändin musiikkia on kuvailtu leppoisesta, ajattomasta popista suomiprogeen, ja uudelta levyltä löytyy enemmän heviä kuin folkia. Täsmällistä määritelmää on vaikea löytää. "Kukaan meistä ei edes kuuntele progea, vaikka sen 70-lukulaiset vaikutteet näkyvätkin musiikissamme. Skaala on musiikissamme laaja, mutta tämä ci ole millään tavalla erikoisuuden tavoittelua." MONET FANIT ovat suorastaan vaalineet saada Liekin biisien sanoituksia käsiinsä. Pelkät sanat eivät kuitenkaan ole liekille se asia. Esimerkiksi Korpin Liekki syttyi Karkkiautomaatin tuhkasta LAHTELAINEN laulaja-kitaristi Janne Kuusela perusti Liekin aiemman yhtyeensä Karkkiautomaatin raunioille vuonna 1999. Mukaan tuli myös Karkkiautomaatin rumpali Vesa Lehto. Bändin kokoonpano vahvistui vuosien kuluessa tamperelaisessa Superissa musisoineista basisti Teemu Soinisesta ja avustavana muusikkona Liekissä startanneesta kosketinsoittaja Okke Komulaisesta. Keväällä 2001 julkaistulla ensialbumillaan, Magiolb, Liekki ihastutti hippija peikkotytöt ja nousi heti yhdeksi kotimaisen rockin mielenkiintoisimmista tulokkaista. Komulaisesta tuli vakituinen jäsen, ja rumpali vaihtui Juha Kulmalaksi. Uudella kokoonpanolla keväällä 2003 tehty kakkosalbumi Korppi yhdisti Liekin musiikilliset peruselementit, lempeän popin ja hypnoottisen progen, entistä intensiivisemmin. Yhtye esiintyi vuoden 2003 Jyrockissa, ja keikkailu jatkui tiiviisti aina vuoden 2004 alkuun asti, jolloin bändi alkoi valmistella tuoreinta levyään. tekstejä ei koskaan kirjoitettu paperille. "Laulu on meille vain elementti muiden joukossa. Emme itsekään tiedä, miten sanat menee, eikä se haittaa yhtään. Korppia lehdessäkin aloimme vain soittaa, ja Janne sitten lauloi omasta päätään biiseihin sanat", basisti Soininen toteaa. Rajan piirsin taa -levyn sanoitukset kuitenkin ovat tallessa. "Emme ole päättäneet niiden julkaisemisesta suuntaan tai toiseen, mutta tuskinpa niin teemme. Se ei oikein palvelisi kokonaisuutta." Liekin tekstit avautuvat usein omakohtaisen tuntuisina tunnelmina. Tarkoitus onkin saada kuuntelijat itse kuvittelemaan ja rakentamaan omia tarinoitaan kappaleita kuunnellessaan. "Yksittäisissä sanoissa ja soinnuissa on jo oma tunnelmansa. Ne kun vielä saisi sovitettua yhteen." Liekin kappaleissa kuvataan usein luontoa, metsiä ja järvenselkiä. Ja tietenkin tyttöjä. Lauluissa myös tuulee. Kuten usein ihmissuhteissakin. "Tyttöjä ja taivaita syleillään edelleen. Emme me oikeastaan laulujen aiheista ja sanoista puhu keskenämme." "Tosi kaunista ja jollain tavalla hieman erilaista", kiteyttää nimimerkki Keijunen yhtyeen foorumilla monen tunnot Liekin musiikista. Kotoista, läheistä, tunnelmallista ja pehmeän sulavaa. Liekkiä itseään. "Soitamme bändissä, joka tulee jäämään suomalaiseen rockhistoriaan. Jo sillä on merkitystä." Aika näyttää Liekin suunnan. Tällä hetkellä se nousee ylöspäin. Riku Roslund jylkkari@jyy.fi Liekki esiintyy Lutakossa lauantaina 19.3.2005. Liput 8/7 euroa. Lämppärinä Lovvlife Rock'n'Roll Philosophers. Miltä tuntuu olla torakka? JYTin kevät jatkuu Franz Kafkan Muodonmuutoksella " K U N GREGOR SAMSA eräänä aamuna heräsi levottomista unista, huomasi hän muuttuneensa vuoteessa suunnattomaksi syöpäläiseksi." Franz Kafkan Muodonmuutoksen ensimmäinen lause on kirjallisuushistorian tunnetuimpia tarinanavauksia. Samalla se asettaa hauskan haasteen Muodonmuutosta teatteriksi tekeville: minkänäköinen syöpäläinen lavalla nähdään? Jyväskylän Ylioppilasteatterin versiossa ei torakkapukuja nähdä. Koreografi Eeri Mäki-Tähkäsen mukaan Gregor Samsan hahmoa lähdettiin rakentamaan sen kokemuksen kautta, miltä tuntuu olla torakka. Näytelmän ohjaaja Panu Pitkänen on toiminut päätoimisena teatteriohjaajana ja käsikirjoittajana viiden vuoden ajan, enimmäkseen lasten ja nuorten teatterin parissa. Muodonmuutos on hänen ensimmäinen ohjauksensa JYTille. Suurta eroa lasten ja parikymppisten aikuisten ohjaamisessa ei Pitkäsen mielestä ole. "En ole ainakaan tietoisesti yrittänyt olla erilainen. Yhtä vakavasti esitykseen suhtautuu, teki sitä minne tahansa." Pitkäsen houkutteli mukaan MäkiTähkänen, jonka idea Muodonmuutoksen toteuttamien alkujaan oli. Esitys jatkaa siis JYTissä viime vuosina paljon nähdyn tanssiteatterin sarkaa. Mukana on kuusi tanssijaa, joiden avulla niukasti lavastettu tila otetaan haltuun. "Olen pyrkinyt siihen, että tanssi leikkisi samalla tavalla traagisuudella ja koomisuudella kuin muukin esitys. Kohtaamisen teema on myös vahvasti läsnä, sekä toisten että itsensä kohtaamisen", Mäki-Tähkänen kertoo. M U O D O N M U U T O K S E N TARINA on perin outo vai onko? Siitä ei näytelmän työryhmän keskuudessa tunnu vallitsevan yksimielisyyttä. "Maailma on täynnä outoja tarinoita, HANS-PETER VVECKMAN Gregor Samsan vanhemmat (Emmi Vilhunen ja Sami Valkonen) järkyttyvät poikansa kokemasta muodonmuutoksesta. ja tämä on yksi niistä ehkä yksi oudoimpia", toteaa Sami Valkonen, joka näyttelee Gregor Samsan isää. "Niin... onko tää outo?", epäilee ohjaaja Pitkänen. "Ainakaan outoudella ei mässäillä, vaan vieraannuttaminen tuo arkiset asiat näkyväksi", summaa Gregorin sisaren Gretan roolissa nähtävä Katri Kaunio. Outoa eli ei, Pitkänen on tehnyt tekstistä uuden dramatisoinnin. Hän sanoo pyrkineensä olemaan mahdollisimman uskollinen alkutekstille. "Niin että jos Kafka ilmestyisi katsomoon, hän voisi olla tyytyväinen näkemästään." Pitkänen kertoo vakuuttuneensa ensimmäisen läpimenon jälkeen siitä, että suunta on oikea: "Itse asiassa olen aivan varma siitä, etiä tämä on ainoa oikea versio tästä tekstistä. Kyllä silloin kannattaa esitys tehdä." Juha Mäkinen toimittaja@jyy.fi Muodonmuutoksen ensi-ilta torstaina 31.3. klo 19 Ilokivessä. Muut esitysajat netissä: www.jyvaskylanylioppilasteatteri.fi.
• 12 JYVÄSKYLÄN C*} YLIOPPILASLEHTI 5/2005 arviot Turpaanvedon tuolla puolen on suuri tarina Clint Eastwood: Million Dollar Baby. USA 2004. K-11. Elämä on tuskien taival, jossa unelmilla on sijaa vain kaukaisina kangastuksina. Tähän totuuteen uskoo vanha ja väsynyt nyrkkeilyvalmentaja Frankie Dunn (Clint Eastwood), joka ottaa vastahakoisesti valmennettavakseen innokkaan naisnyrkkeilijänalun Maggie Fitzgeraldin (Oscarinsa ansainnut, upea, Hillary Swank). Dunn pitää Maggieta toivottamana tapauksena, kunnes parin välille syntyvä odottamaton ystävyys tuo sekä menestystä että menetystä. Million Dollar Baby on jälleen yksi täysosuma veteraaniohjaaja Clint Eastvvoodin laatuelokuvien listaan. Vaikka elokuva on kuorrutettu huippunäyttelijöillä, ja se on kahminut tärkeimmät palkintopystit Oscareista Golden Globeihin, se on sielultaan ja sydämeltään vilpitön, independent-elokuvaa muistuttava elämys, jossa vähäeleisesti esitettyjen tapahtumien alla kytevät elämän keskeiset kysymykset. Svvankin ja Eastvvoodin erinomaiset näyttelijänsuoritukset kruunaa Morgan Freemanin loistava rooli lämminhenkisenä nyrkkeilysalin työntekijänä. Erityismaininnan arvoista on myös ohjaajan itse elokuvaan säveltämä kaunis musiikki, joka ei luota perinteisten elokuvasävelmien tapaan orkesterin mahtipontiseen pauhuun, vaan antaa kitaran ja pianon tulkita hillitysti suuret tunteet. Elokuvassa mätetään turpaan nyrkkeilykehässä, mutta brutaali ja verinen urheiluhullutus ei kuitenkaan nouse tarinan keskiöön. Kyse on unelmista, niiden tavoittelusta, saavuttamisesta ja menettämisestä. Todelliset taistelut käydään kehän ulkopuolella, ihmisten mielissä ja sieluissa. Rohkein on se, joka haastaa itsensä. Tarja Kovanen Kainostelematon kuvaus kansanmurhasta Terry George: Hotelli Ruanda. Kanada/Iso-Britannia/Italia/ Etelä-Afrikka 2004. K-15. Ruandan kansanmurha vaati vuonna 1994 yli miljoonan ihmisen hengen. Näitä länsimaissa jo osittain unohduksiin painuneita järkyttäviä tapahtumia kuvaa alkuvuoden vavahduttavin elokuvakokemus Hotelli Ruanda. Elokuvan tapahtumat koetaan belgialaisomistuksessa olevan hotellin ruandalaisen johtajan Paul Rusesabaginan silmin. Länsimaisten paettua maasta Rusesabagina otti hoitoonsa hotellin, joka toimi turvapaikkana yli tuhannelle pakolaiselle. Vaikka aihe mahdollistaisi draamalliset ylilyönnit tai laskelmoivan makeilun, Hotelli Ruanda välttää nämä kompastuskivet. Koruttomalla kerronnallaan elokuva tekee sen mihin lehtiotsikot eivät pysty. Se antaa kansanmurhalle kasvot, yksilöi ihmiset valtaisien uhrilukujen takana. Julmankaunis aikuisten satu Jyväskylän kaupunginteatteri: Arkkienkeli Oulussa. Kirjoittanut Anu Kaipainen. Ohjannut Kaisa Korhonen. Kaupunginteatterin uutuudessa eletään Suomen sotaa 1808-09. Ruotsin kuninkaalliset sotajoukot pakenevat Venäjän tsaarin armeijaa, ja Ouluun kasvaa suuria ruumiskasoja. Sodan myllertämässä kaupungissa rakkauden etenkin lihallisen sellaisen nälkä muovaa peruuttamattomasti ihmisten kohtaloita. Kaiken kaaoksen keskellä yhteisönsä taholta hulluksi leimattu Schaggin Leena (Sanna Hietala) tekee ihmeen: herättää kuolleen sotilaan (Mikko Pörhölä) henkiin. Syntyy rakkaustarina, jossa todellisuus, muistot, unet ja henkimaailma sekoittuvat kiehtovaksi vyyhdiksi. Kaisa Korhosen ohjaus hyödyntää taitavasti näytelmän monia tasoja. Näyttämöllä elävien ja kuolleiden maailma on simultaanisesti läsnä, tunnelma vaihtuu arkipäiväisestä unenomaiRusesabaginaa ja tämän vaimoa esittävät Don Cheadle ja Sophie Okonedo ovat erinomaisia. He esittävät suunnattoman tragedian keskelle joutuneita lavallisia ihmisiä niin arkisesti ja uskottavasti, että se antaa elokuvalle dokumenttimaista tuntua. Arkisuutta ja realistisuutta lisää myös kuvaus, joka liikkuu ihmisten ja tapahtumien lähellä esittäen kaiken kainostelemattoman rehellisesti, ilman turhaa mässäilyä. Hotelli Ruandaa on mahdotonta katsoa ilman järkytyksen, surun ja syyllisyyden tunteita. Elokuva ei kuitenkaan sorru moralisointiin tai suunnattomaan syyllistämiseen, vaan näyttää älykkäästi myös toivon ja rakkauden, jotka kukoistavat äärimmäisen sekasorron ja epäinhimillisyyden keskellä. Humaani ja liikuttava elokuva, jonka sanoma on niin tärkeä, että sen soisi saavuttavan suuren suosion kertakäyttöviihteen kulta-aikana. Tarja Kovanen seen salakavalasti yllättäen. On kuin seuraisi julmankaunista aikuisten satua. Satua, joka julistaa rakkauden voimaa ylitse muiden. Ei ehkä maailman omaperäisin sanoma, mutta taitavasti toteutettuna aina muistuttamisen väärti. Sekä dramaturgisesti että roolitöiden osalta, kolmituntinen Arkkienkeli Oulussa on vahvojen naisten teatteria. Etenkin Sanna Hietala tekee Leenana riipaisevan herkkää työtä, myös Hanna Liinoja sulhastaan ikävöivänä hukkuneena naisena on vaikuttava ilmestys. Toki koko kaupunginteatterin ensemble vahvistettuna taitavilla harrastajilla näyttelee linjakkaasti, joskin usean miesroolin itkunsekainen valitus kovan kohtalon ilmentäjänä söi toistuessaan hieman tehoaan. Väkevää jotenkin vahvasti suomalaista teatteria. Suosittelen kaikille niille, joiden mielestä teatterin tulee olla muutakin kuin kevyttä viihdykettä. Mika Terävä t i Niittejä, nahkaa ja nostalgiaa Kasarihevin suosion takana ovat uskolliset fanit VAIKKA ULKONA on maaliskuulle epätavallisen hyytävä pakkasilma, Tampereen Hakametsän jäähallissa hikoillaan. Lähes täysi halli hevifaneja odottaa kärsimättömänä Judas Priestin paluuta Suomen keikkalavoille. Kun hallin valot sammuvat, ilmoille kajahtaa korvia vihlova ulvonta. Niiteillä koristeltuun nahkaunivormuun pukeutunut laulaja ja keulakuva Rob Halford saapuu lavalle näyttävästi leijumalla taustalakanaa koristavan suuren silmän läpi. Karismallaan lavan täyttävä, itseoikeutetusti metallijumalaksi nimetty Halford villitsee yleisön rauhallisin liikkein ja hallituin välispiikein. Kuka jaksaisikaan juosta kuin aropupu monen kymmenen kilon nahkavarusteissa? Rauhallisen habituksen rikkoo ainoastaan miehen demonin, enkelin ja pikkuoravan sekasiittoista välimuotoa muistuttava ääni, jonka korkeus koittelee korvatulppien suojausta. Myyntilistojen kirkkaimpien kärkien ja valtamedian suurimman huomion ulkopuolella paistattelevan, 80luvulla kultakauttaan juhlineen perinteisen hevin elinvoimaisuus ja suosio tuntuvat nahkaa, niittejä ja kimeitä kitarariffejä palvovan yleisömeren keskellä suorastaan kiistattomilta. Lisätodistusaineistoa löytyy myös lähiaikojen keikkakalenteria tarkastellessa. Judas Priestin kolmen Suomen keikan lisäksi keväällä on luvassa vielä paluun tekevät törkykuninkaat, Mötley Crue. Kesällä suomalaiset villitsee kestosuosikki Iron Maiden, jonka molemmat Hartvvall-areenan keikat myytiin täyteen hetkessä. Ja jo viime syksynä nähtiin Suomen suurilla lavoilla 80-luvun konservatiivien kauhistus WASR K A S A R I H E V I N R Y N N Ä K K Ö olisi helppo tulkita Priestin ja Maidenin parissa pienenä ilmakitaraa soitelleiden, nyt ostovoimaisten kolmekymppisten nostalgiannälän tyydyttämiseksi, mutta tosifanit laskevat nostalgian vain osasyylliseksi. "Joku on sanonut, että rock 'n' roll never dies, ja niinhän se on. Sellainen musiikkityyli on vaan ikuista", valaisee kasarihevistä vaikutteita ammentavan Machine Men -yhtyeen laulaja Toni Parviainen. Hevi ei ole ainoastaan yhden sukupolven juttu, vaan isältä pojalle ja isoveljeltä pienemmille sisaruksille siirtyvää kulttuuriperintöä. Pikainen vilkaisu yleisöön Priestin keikalla paljastaakin ikähaitarin. Valtaosa väestä sijoittuu kolmenkympin korville, mutta mukaan mahtuu monta pienempääkin nyrkkiä. Jotkut ovat saapuneet paikalle koko perheen voimin. O I K U K K A A N M U S I I K K I A L A N trendeistä riippumaton kasarihevi herätti aikoinaan mediahuomiota ennen kaikkea provosoivalla imagollaan. Faniensa sydämet se on kuitenkin valloittanut musiikilla, joka saa bändien uskolliset seuraajat raahautumaan keikkapaikalle ja moshaamaan vanhojen suosikkiensa tahtiin vielä silloinkin, kun pitkä tukka on vaihtunut asialliseen lyhyeen ja nahkatakki jäänyt naftaliiniin. "Nykyään voidaan koneilla leipoa studiossa ihan mitä vaan. Mutta kyllä Priestit, Maidenit ja muut pääsivät aikoinaan pinnalle hyvien biisien avulla", Parviainen kertoilee. Tuskin kukaan imagoakaan yhdentekeväksi väittää. Judas Priestillekin niitit, nahka, ja erityisesti harrikka, jolla Halford kaasuttaa lavalle encoren aikana, ovat oleellinen osa showta. Ei tätä heviä verkkareissa vedetä. "Lavalla vedetään roolia, se kuulu showmeininkiiin", Parviainen nauraa. "Eihän mitään musiikkia kannata täysin vakavissaan ottaa, varsinkin jos imagoon kuuluu se, että päällä on enemmän niittejä ja nahkaa kuin jaksaa kantaa. En usko, että Priestin äijät kattoo kotona urkkaruutua nahkakuteissa." Tampereen pakkasyöhön valuvat tyytyväiset fanit antavat kuitenkin imagon kokopäiväisyyden kyseenalaistamiseen jyrkän vastalauseen. "Kyllä Priestin äijät ajaa nurmikkoakin nahkahousut jalassa." Mene ja tiedä. Varmaa on, että yli kolmekymmentä vuotta sitten aloittanut hevidinosaurus on nykyään paremmassa keikkaiskussa kuin puolet nuorempansa. Ja sen perusteella uskaltanee arvella, että uudet sukupolvet takovat nyrkkejään ja palvovat niittiä, nahkaa ja krominkiiltoa vielä pitkään. Tarja Kovanen jylkkari(& jyy.fi kommentti Hevi asuu sydämessä HEVI ON HASSU JUTTU. Se sisältää kaikkea äärimmäisestä machoilusta herkkään feminiinisyyteen, äärilaidasta toiseen. Genreen perehtyneet toki tietävät, että suurin osa bändeistä sijoittuu kultaiseen keskimaastoon ja että on asiaankuulumatonta niputtaa norjalaiset bläkkismiehet samaan karsinaan brittiläisten perinneheviherrojen kanssa. Heviä on yhtä monenlaista kuin on bändiä ja kuulijaakin. Yksi hakee kapinaa, toinen nostalgiaa, kolmas yksinkertaisesti ainutlaatuista musiikkielämystä. Kaikille lienee selvää, että nahkakuteissa machoilu tai talvisessa metsässä kirveen kanssa öriseminen on huvittavaa. Äärimmäisyyksiin viety imago on osa hevin lapsenomaista viehätystä, josta todellinen hevifani erottaa itseironisesti leikittelevät konkarit totisista patsastelijoista. Imago saattaa olla olennaista esiintyjille, mutta yleisö saa nauttia hevistään tuulipuvussa tai kauluspaidassa. Tuttua hevimiestä lainatakseni "ei sillä ole väliä, kuinka pitkä tukka on, hevi asuu sydämessä." Tarja Kovanen
• 5/2005 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI MENOT 13 tekemistä Menovinkit sähköpostitse osoitteella jylkkari-tanaan @cc.jyu.fi Pop/Rock/lazz/Klubit llokivi: Ke 16.3. Kieltenlukijoiden Euroviisut, Pe 18.3. Melankolin + Katve + Marvel, La 19.3. Seisomapaikkaklubi, Ke 23.3. Y-rock: The Divisional Island + Tub + Revival ja Beautiful Betrayal, To 24.3. Misleds + Psychorodeo + Jackboot, Pe 25.3. Rytmihäiriö + Forca Macabra + I.ighthouse Project + Armageddon Clock, La 26.3. Vinylo vs. Wake Up. Rentukka: To 17.3. Välimeren maiden Stammtisch, Pe 18.3. Klub Lähiö (järj. SETA), Ma 21.3. Liikunnan bänditentlarit, To 31.3. Englanninkielisten maiden Stammtisch. Luukko: Ke 16.3. NMB + Support, Pe 18.3. Disco Ensemble + Lapko + Deep Insight, La 19.3. Liekki + Lowlife RockVRoll Philosophers, To 24.3. Apulanta, Pe 25.3. Finntroll + Ajattara + Pain Confessor + Total Devastation, La 26.3. Sunride + No Shame + Presley Bastards, To & Pe 31.3.-1.4. Zen Cafe, La 2.4. Kimmo Pohjonen & Eric Echampard. Bar 68: Pe 18.3. The Mutants, La 19.3. Cleaning Women + Mjortvye Grushi, Pe 25.3. Stamina, Pe 1.4. Flylow, La 2.4. Venthole. Jazz Bar: Ke 16.3. Viiden Tähden Festari, To 17.3. Tuomo Dahlblom Trio, Pe 18.3. Kala Ja Laivoja, La 19.3. Serkkupojat + Roope K & Aposto, Ke 23.3. Lift Off: 2000-luvun bilemusaa, To 24.3. Jazzy Moods & Kikka Laitinen, Pe 25.3. Kilun. To 31.3. Salsa Candela Klubi-ilta, Pe 1.4. Syvä Lohenpuna plays Deep Purple, La 2.4. Ella ja Luis. Redneck: Ke 16.3. Viiden Tähden Festari, To 17.3. Clifters, Pe 18.3. Whistle Bait, Pe 25.3. Rock Cadillac, Pe 1.4. Defenders. Vakiopaine: Pe 18.3. ns.Klubi. Klassinen musiikki Jyväskylän Sinfonia: Sunnuntailapsen säveliä ke 6.4. klo 19 Jyväskylän teatteritalolla. Suomalainen Konservatorio: Jaana Pesosen päättökonsertti to 17.3. klo 18. Esa Perämäen valmentava konsertti to 17.3. klo 19. Tuomas Niinisen päättökonsertti to 31.3. klo 18. Kaisa Karttusen päättökonsertti to 31.3. klo 19. Kaikki konsertit Konservatorion Siltasalissa. Taulumäen kirkko: Pääsiäiskonsertti ke 23.3. klo 19. Jyväskylän Paviljonki: Venäjän Soinnut -konserni ti 5.4. klo 19. Näyttelyt Keski-Suomen museo: Jyväskylän yliopiston Päijänne-projektin näyttely Päijänteen vuosi 10.4. saakka. Parantavia ikoneja 17.4. saakka. Keski-Suomen keskussairaalan 50-vuotiskiertonäyttely 17.4. saakka. Alvar Aalto -museo: Perusnäyttely Alvar Aalto arkkitehti. Keski-Suomen luontomuseo: Perusnäyttely Perintönä ympäristö. Metsäjänis ja rusakko -näyttely 17.4. saakka. Suomen käsityön museo: Perusnäyttely Käsuyössä elämän tuntu. Nina Hartikaisen Kirjaillut seikkailut 20.3. saakka. Siirtymä sata vuotta keskisuomalaista käsija taideteollisuutta 1.5. saakka. Jyväskylän taidemuseo: Holvissa Kaupunkielämää 27.3. saakka. Välisoitto 27.3. saakka. Tuntematon tekijä 23.3. saakka. Suojassa Veikko Hirvimäki 26.6. saakka. Maailman ihanin tyttö 10.4. saakka. Galleria Hoppa: Verinais Jaana Kautto, Päivi Meriläinen ja Tuula Ollikainen 2.4. saakka. Galleria Harmonia: Hanna-Kaisa Hämäläinen: Tähdistö eräs näkökulma tyttöyteen 17.3.-10.4. Galleria Mystic: Tuulia Hottain maalauksia ja grafiikkaa 6.4. saakka. Galleria Pinacotheca: Erkki Ala-Könnin esinekuvastoa: Esineen olemus 15.4. saakka. Vakiopaine: Mikko Kärkkäisen maalauksia 28.3. saakka. Seija Hakkaraisen taidetta 28.3.-14.4. llokivi: Anna Vepsä: Irtolehtiä imperfektionistin värityskirjasta 31.3. saakka. Teatterit Jyväskylän Ylioppilasteatteri: Vaginamonologeja to 17.3., su 20.3. Muodonmuutos ensi-ilta to 31.3., muut näytökset su 3.4., ma 4.4. Kaikki näytökset Ilokiven alakerrassa klo 19. Jyväskylän kaupunginteatteri: Heikko Esitys! ke 16.3. klo 19, ti 29.3. klo 19, ke 30.3. klo 19, to 31.3. klo 19, la 2.4. klo 19, ti 5.4. klo 19. Juurakon Hulda to 17.3. klo 19. Mobile Horror to 17.3. klo 19. Arkkienkeli Oulussa pe 18.3. klo 19, la 19.3. klo 13. Napakymphimatka Lemphäälään pc 18.3. klo 19, la 19.3. klo 14 ja 19. Juokse ko hullu! la 19.3. klo 19. Liisa Ihmemaassa -tanssisatu ensi-ilta la 2.4. klo 18. Jyväskylän Huoneteatteri: Miesvahvuus pe 18.3. klo 19, la 19.3. klo 19, su 20.3. klo 15, pe 1.4. klo 19, la 2.4. klo 19, su 3.4. klo 15. Rakkauden ja kuoleman balladi ma 21.3. klo 19, ti 22.3. klo 19, ke 23.3. klo 19. Uuno Kailaan tytär su 27.3. klo 15, ma 28.3. klo 15. AdAstra: Puhu minulle rakkaudesta Kaj Chydeniuksen lauluja pe 1.4. klo 19, la 2.4. klo 18 ja su 3.4. klo 18. Kaikki näytökset Vakiopaineen baaritilassa. Muut Luontokuvamatka Norjaan Markku Könkkölän seurassa 17.3. klo 18 Kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa. Kansainvälisen sodanvastaisen päivän mielenosoituskulkue kokoontuu lauantaina 19.3. klo 15 Kolmikulman luona. Löydä oma pieni sisäinen yrittäjäsi Mikä yhdistää Rakel Liekkiä ja Lenita Airistoa? Vastaus on Aivomyrsky 'OS -nuorisoyrittäjyystapahtuma, jossa molemmat naiset ovat kertomassa omia näkemyksiään yrittäjyydestä. Ääneen pääsee myös rappari Elastinen, joka heittää riimiä aiheesta "Vastuu omasta elämästä haasta tulevaisuutesi". "Tapahtuman teemana on 60ja 70luvun vallankumouksellisuus, jonka kautta halutaan tuoda uusia ajatuksia tämän päivän nuorille yrittäjille. Aivomyrsky on ehkä enemmän mielikuvien luomista: korostamme asenteen tärkeyttä. Toki konkreettisiakin neuvoja yrittäjyyteen annetaan", lupaa Aivomyrkyn projektipäällikkö Anssi Kalliokoski. Ilona Turtola Aivomyrsky '05 Jyväskylän Paviljongissa 1.4. huhtikuuta. Opiskelijalle lippu ennakkoon 35 euroa ja ovelta 40. Lisätietoja: www.aivomyrsky.com. Kimmo Pohjonen antaa pirunpalkeille kyytiä Haitarimusiikki ei ole ollut entisellään sen jälkeen, kun K i m m o Pohjonen tarttui soittimeen. 40-vuotias Pohjonen on valittu kolmeen otteeseen vuoden kansanmuusikoksi, mutta miehen tapa käsitellä soitintaan ei ole sieltä perinteisimmästä päästä. Nyt Pohjonen tekee pienimuotoisen Suomen-kiertueen yhdessä ranskalaisrumpali Eric E c h a m p a r d i n kanssa. Miehet aloittivat yhteistyön vuonna 2001 tavoitteenaan soittaa täysin improvisoitua musiikkia ilman sen kummempia harjoittelemisia. Luvassa on siis vähintääkin mielenkiintoinen ilta. Juha Mäkinen Kimmo Pohjonen & Eric Echampard Lutakossa lauantaina 2.4. Liput 8/7 euroa. Suomalainen tyttöbändi virolaisessa elokuvassa Keski-Suomen elokuvakeskuksen maanantainäytösten sarjassa esitetään pääsiäisviikolla virolainen nuorisoelokuva Sikojen vallankumous vuodelta 2003. Suomalaisittain filmin tekee mielenkiintoiseksi se, että siinä esiintyy kuopiolainen tyttöbändi Micragirls. Koska elokuva sijoittuu 1980-luvulle, nähdään autotallirockia soittava trio kookkaiden Leninin päiden keskellä. "Puherooleja meillä ei ole. Lähinnä pönötetään, välillä juostaan ja lopussa soitetaan meidän oma biisi", kertoo laulaja Mari Halonen. Juha Mäkinen Sikojen vallankumous Lutakon IT-Dynamossa maanantaina 21.3. klo 19. Toteutumattomat visiot Jyväskylästä Pauli E. Blomstedtin suunnitelma Keski-Suomen museon sijoittamiseksi Harjun reunaan nykyisen Yliopistonkadun varrelle vuodelta 1 9 3 2 . J Y V Ä S K Y L Ä N K A U P U N K I juhlii 168. syntymäpäiväänsä tiistaina 22. maaliskuuta. Juhlia vietetään viiden päivän aikana, jolloin tarjolla on tapahtumia laidasta laitaan. Juhlapäivän iltana graafikko Jussi J ä p p i n e n pitää luennon Haaveita ja unelmia, jossa hän esittelee Jyväskylän kaupunkisuunnittelun toteuttamatta jääneitä ideoita. Jäppinen väittelee edeltävänä lauantaina tohtoriksi Jyväskylän ruutukaava-alueen kehityksestä. Jäppisen aineistossa on esimerkkejä sekä yksittäisistä rakennuksista että suuremmista kokonaisuuksista. "Mielenkiintoisimpia ovat muun muassa Alvar Aallon 1920-luvun aukiosuunnitelmat Jyväskylän keskustaan. Yksittäisistä rakennuksista voi nostaa esiin parikin erilaista kauppahallia: kaupungintalon viereen sellaista suunniteltiin 1910-luvulla ja Asemakadun alapäähän 1990 luvun alussa. Jos nämä olisivat toteutuneet, niin moni muu asia olisi mennyt eri tavalla", Jäppinen kertoo. 1960-luvun liikennesuunnitelmissa moottoriteitä vedettiin pitkin poikin kaupunkia ja Harjun halki. On lohdullista tietää, että kaikkein hurjapäisimmistä visioista ei koskaan tullut todellisuutta. Mutta on menneissä suunnitelmissa sellaisiakin, jotka Jäppisen mielestä olisivat ansainneet tulla toteutetuiksi. "Kirkkopuiston alkuperäinen suunnitelma tähtäsi keskusaukio tyyppiseen ajatukseen kuten Senaatintori, mutta pienemmässä mittakaavassa. Se voisi olla aika jännä tosin sekin riippuu tietysti siitä, miten aukion ympäristö olisi rakennettu." Juha Mäkinen toimittaja'» jyy.fi Jussi Jäppisen luento Haaveita ja unelmia 22.3. Agoran auditoriossa 1 klo 18.30. Jyväskylän päivän koko ohjelma netissä: www.jyvaskyla.fi/paiva. k a m p u s ^ Tiistaina 22.3. Night visions -ilta: kello 19 Yuen Woo-Ping: Shaolin Drunkard (Hong Kong 1983) ja kello 21 Don Coscarelli: Bubba Ho-Tep (Yhdysvallat 2002). K-18. Ikäväkseni en ole nähnyt ennakkoon Kinon Aikuisten Illan elokuvia, mutta yön näkyjen taustavoimat tuntien ei maininta K-18 ole liioittelua. Yen \Voo-Pingin teoksessa on kaikkien elokuvaihmisten tietopankin IMDb:n mukaan muun muassa verta juovia paholaisia, kauheasti komeita kung hi -kohtauksia ja hitusen outoja nukkeja. Ilmeisesti kielelläkin tehdään jotain kivaa. Bubba Ho-Tep -elokuvassa taas kerrotaan, ettei Rokin Kuningas Elvis suinkaan kuollut 16.8.1977, Gracelandista löydetty vainaja on ollut vaihdokas. Oikea Elvis viettää eläkepäiviä vanhainkodissa, missä hänen paras kamunsa on kait Jonh F. Kennedy. Leppoisat päivät päättyvät, kun jotkut pahathenget, egyptiläisetkö (huom. ei ranskalaiset, raina on tehty ennen Irakin sotaa!), ovat ottaneet vanhainkodin temmellyskentäkseen. S a m u r a i n t i e o n v e t i n e n , j a verin e n . Tiistaina 29.3. kello 19 Takeshi Kitano: Zatoichi sokea samurai (Japani 2003). K-18 Kinon katsojat tuntevat Takeshi Kitanon melko suoraviivaisten ja väkivaltaisten toimintaelokuvien tekijänä. Sokean samurain tarinassa Kitano näyttää nauravaisemman puolensa, mutta ei hätää, veriroiskeita riittää niitäkin. Elokuva pohjautuu kertomukseen 1800-luvulla eläneestä sokeasta miehestä, jonka kuuli niin tarkasti, että tiesi noppien äänistä, oliko tulossa pariton vai parillinen luku. Tarinan mukaan mies on ollut myös taitava miekkailija. Hahmo on seikkaillut muun muassa tv-sarjoissa, ja uusin kierrätys näytti olevan Lentävien tikareiden talossa. Kitano pyöräyttää hahmon pelihimon riivaamaksi toimintasankariksi, joka reissullansa sattuu rosvojen valtaamaan kylään. Rosvot käyvät ryttyilemään Kitanon sankarille, joka vetää herneen sievään nenäänsä ja miekan komeasta tupestaan, ja rosvot saavat opetuksen. Siinä sivussa retale tulee avittaneeksi kahta kovaosaista kanssakulkijaa. Mutta siis vahingossa, ei tieten tahtoen. Kinolaisilla on nyt menossa aivot narikkaan -kampanja, kun tämmöisiä näyttävät. Kun peritte omia aivojanne takaisin, niin tarkistakaapas niiden kunto. Tiedä mitä niille on tehty. Riitta Koikkalainen
• O Q o Q O l O ilokivi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11-16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,05 e muut 4,80 e 10 kappaleen mokaliput: opiskelijoille 22,50 e, jatko-opiskelijoille 40,50 e, muille 48,00 e. Ilokiven ruokalistat myös netissä: www.jyy.n7ruokalista.php TI 15.3. Pinaattikeitto Uunimakkara Kiinalainen porsaspata KE 16.3. Täytetyt kasvis-herkkusieniohukaiset Kalakeitto Kassler TO 17.3. Linssipihvii, parsakastike Tomaattinen uunikala Jauhelihapihvi, herkkusienikastike PE 18.3. Kasvispyörykät Tonnikalakastike, spaghetti Kinkkupizza MA 21.3. Kukkakaalilasagnette Paistettu kalaleike, sitruunakastike Broilerikiusaus TI 22.3. Yrttipihvit Savukalakastike, spaghetti Lammaspyörykät KE 23.3. Kesäkurpitsavuoka Silakkapihvit, kermaviilikastike Palapaisti TO 24.3. Perunakuorukat, keitetyt kasvikset Broilerrisotto Lohileike PE 25.3. ja 28.3. suljettu TI 29.3. Kasviskiusaus Sitruunasei Lindströminpihvi Opiskelijan akateeminen kirjakauppa Kampus Kiriä Kauppakatu 9 puh 260 3157 kirjamyynti@kampusdata.fi Ojanen: Elämän mieli ja merkitys (Kirjapaja) Niin, missä se luuraa se elämän mielekkyys? Raatimme suorittaa tehtäväänsä flow-kokemuksen varassa. Siinä on mielekkyyttä. 9,90 e Gleeson et.ai: Varhaisen psykoosin psykoterapeuttinen hoito (Edita) Raatimme ei koostu ammattilaisista, mutta sen tiedämme, että tämä on kirja professionaaleille. 45,00 e Nummenmaa: Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät (lammi) Ehdoton työkalu kasvatutieteiden ja psykologian parissa työskenteleville opiskelijoille ja tutkijoille. Pisteet! 42,00 e Huttunen: Lääkkeet mielen hoidossa (Duodecim) Psyykenlääkkeet eivät ole leikin asia. Siksi tämä kirja on kirjoitettu. Siksi raatimme sitä suosittelee. Siksi sitä myymme. 32,00 e järjestöt JaTJestoUrrwimfcetosoitteelkjylkkmi-jaTJesiot@cc.jyu.fi Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ilmoituksia tarvittaessa. Evankeliset opiskelijat Paastosta päästään kohta pääsiäiseen, sydäntalvesta kohti kevättä! Hiivi kevään korvilla Lutherin kirkolle (Kansakoulukatu 5) lauantai-illoin seitsemältä iloitsemaan kanssamme voimistuvasta valosta ja kasvamaan Isän rakkauden loisteessa.:) Tulossa: 19.3. Hei, me jammataan Anne Federley ja nuortenkuoro, 2.4. Aatami vai alkulima? Matti Leisola, 9.4. Liturgian aakkoset Petri Harju. Sunnuntaisin saman katon alla messu klo 11. HUOMAA: aiemmista tiedoista poiketen 15.-17.4. LEIRI Tampereen EO:n kanssa. Olet tervetullut ja odotettu niin leirin suunnitteluun kuin leirillekin viettämään hassuja ja hartaita hetkiä kanssamme! Lisää infoa Katriinalta: kapoysa©cc.jyu.fi tai osoitteesta www.sley.fi/eo^kl. Jyväskylän ev.lut opiskelijalähetys Kevään 2005 illat ovat torstaisin klo 18.30 vanhassa pappilassa Vapaudenkatu 26. Käynti sivuovesta, jossa teksti "kappeli, kerhotilat". Illoissa tietoa raamattupiireistä ym. English Bible Study, information available. Jos kenkä puristaa, tule puhumaan. Opiskelijapastori Heikki Lehtimäki päivystää keskustelua varten ke klo 15-17 yhdistyksen toimistolla Vapaudenkatu 24B, 1. krs. Puh 0505714564, heikki.lehtimaki@opko.fi. 17.3. Patrick Dickson: Niinkuin mekin anteeksi annamme niille; 31.3. Heikki Lehtimäki: Tie, totuus ja elämä (kutsuva ilta). Jyväskylä Zen ry. järjestää opastuksen zen-meditaatioon sunnuntaina 20.3. klo 11-14 yliopiston Ryhtilä-rakennuksessa. Opastuksessa opitaan meditaatiotekniikan perusteet käytännöllisesti. Lopuksi teemme 2x15min mittaisen meditaatioharjoituksen. Ota mukaan joustavat hillityt vaatteet, huopa alustaksi ja rullalle kääritty makuupussi tai vastaava istuma-alustaksi. Opastuksen hinta on 10 euroa. Harjoittamisesta kiinnostuneiden on mahdollista kokeilla harjoittamista ryhmässämme. Lisätietoja saa Jyväskylä Zen ry:n kotisivuilta: http://people.cc.jyu.fi/yhd/ zen/ sekä Ville Vainikalta vovainik© cc.jyu.fi. Nasta Naistutkimuksen ainejärjestö, Nasta, kokoustaa, keskustelee ja osallistuu naistutkimusteemojen ympärillä. Kaikki naistutkimuksesta kiinnostuneet tervetuloa mukaan! Tulevaa toimintaa: kevätkokous 21.3. klo 18 alkaen kahvila Elosen yläkerrassa. Listalla sääntömääräiset asiat ja loppukevään toiminnan suunnittelua. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Numero 6/2005 ilmestyy 6. huhtikuuta. Siinä on pääsiäinen välissä. Ehtii ottaa rennosti. jälkikirjoitus * Juha M ä k i n e n Kaupallisen radion kirous O U N MAALISKUUN ALUSSA vieraana Radio Helsingin Levylaukussa. Parituntisen ohjelman idea on, että vieras t u o mukanaan lemmikkilevyjään, joita soitetaan ja joista puhutaan. Ei mikään mullistava idea, mutta hauska ja toimiva kuitenkin. Ainoastaan pääkaupunkiseudulla ja netissä kuuluva Radio Helsinki edustaa intoja kunnianhimoista suhtautumista paitsi musiikkiin, myös radion tekemiseen ylipäänsä. Neljän toimintavuotensa aikana siitä onkin tullut maan ainoa radioasema, joka on sekä kaupallinen että mielenkiintoinen. Kun yläasteikäisenä aloin tuumia, että minusta voisi tulla isona toimittaja, mielessäni oli jostain syystä juuri radiotyö. Hommia on sittemmin tullut tehtyä enimmäkseen lehdistössä, yksi kesä kului televisiossakin mutta radion palkkalistoilla en ole vielä ollut. Ei sillä, etteikö radiotyö yhä kiinnostaisi. Tuntuu vain, että mielekästä työtä radiossa ei ole ylenmäärin tarjolla. RADIOTOIMINTA AVATTIIN Suomessa asteittain kilpailulle 1980-luvun puolivälistä lähtien. Alkuvaiheen paikallisradiot olivat parhaimmillaan oikeasti paikallisia ja persoonallisia asemia. 90luvun suuri erehdys oli valtakunnallisten kaupallisten kanavien salliminen. Lähetystaajuuksia on myönnetty sellaisille radion irvikuville kuin Kiss FM ja NRJ. Molemmat ilmoittavat tavoittelevansa 15-35-vuotiaita "aktiivisia kaupunkilaisia". Hauskaa kyllä, Kansallisen radiotutkimuksen mukaan mainitut kanavat tavoittavat parhaiten 9-14-vuotiaat. Niiden sisältöä voikin hyvin kuvata sanaparilla "lapsille ja lapsenmielisille", joskin vailla mitään positiivisia mielleyhtymiä. Kaupalliset radiot ovat vetäneet myös Yleä vähä vähältä omaan suohonsa: yhä vähemmän toimitettua ohjelmaa, yhä enemmän tyhjäpäistä lätinää. Kyse on ideologisesta ratkaisusta: kun kilpailuttamisen on nähty toimivan jossain, sen kuvitellaan toimivan kaikkialla. Tietoisesti unohdetaan, että joukkoviestintä ei ole ainoastaan liiketoimintaa, vaan sillä on myös merkittävä yhteiskunnallinen ja kulttuurinen rooli. On aivan aiheellista kysyä, miksi nykyisenkaltaisten kaupallisten radioiden pitäisi saada olla olemassa. M . A . NUMMINEN, Markku Into ja kumppanit tekivät 1960-luvun lopulla Ylelle muutaman jakson underground-henkistä ohjelmaa Maanalaista menoa, kunnes ohjelma lakkautettiin "epäinformatiivisena". Samalla perusteella voitaisiin sulkea suurin osa Suomessa nykyään toimivista radiokanavista.
• 5/2005 JYVÄSKYLÄN | f j YLIOPPILASLEHTI 15 Francois Truffaufn kuvia nähdään elokuva-arkistossa kaksin kappalein: vasemmalla Jules ja Jim, oikealla Morsian pukeutuu mustaan. Sodan kauhuja ja rakkautta kolmen kesken Elokuva-arkiston loppukeväässä klassikoita Truffauflta, Felliniltä ja Coppolalta SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON esityson vielä jäljellä kuuden klassikkoelokuvan verran. Loppukevään näkyvin ohjaajanimi on Francois Trnfkon rappusilta, jossa sulhanen yllättäen kalpenee morsiamen käsivarsille. Nuori leski muuttuu koston enkeliksi, kun h ä n alnitta.a p a k k n t n i ^ h p U p n m u r h a la faut, jonka tuotannosta nähdään kaksi keskeistä teosta 1960-luvulta, kolmiöarammjhilsija Jim (Ranska 1961) ja naisen kostotarina Morsian pukeutui mustaan (Ranska/Italia 1968). 16.3. esitettävä Jules ja Jim on rakkauden voimaa ylistävä kertomus kahdesta kaveruksesta ja heidän palvomastaan naisesta Catherinesta. Truffaut ammentaa oppia ohjaajaesikuvaltaan Jean Renoirilta ja tavoittaa herkästi kolmikon keskinäisten suhteiden hienot vivahteet. Henri-Pierre Rochen romaaniin perustuvan elokuvan pääosissa ovat Jeanne Moreau, Oskar Werner ja Henri Serre. Moreau näyttelee pääroolin myös Hitchcock-vaikutteisessa rikoselokuvassa Morsian pukeutui mustaan, joka nähdään 6.4. Tarina käynnistyy hääkirmiesten metsästyksen. 23.3. nähtävä Tule ja katso ( N L 1984) on Elem Klimovin järisyttävä sotafilmi, jonka tapahtumat sijoittuvat ValkoVenäjälle vuonna 1943. Itärintaman lihamyllyn kauhut paljastuvat 14-vuotiaalle Flera-pojalle (Aleksei Kravtshenko), joka värvätään partisaanien riveihin sotimaan Stalin puolesta ja Hitleriä vastaan. Valokuvilla Flerasta ja pikku-Hitleristä on elokuvassa tärkeä merkitys. 30.3. esitettävä Paholaisen palvelija (UK 1957) on helmikuussa näytetyn Peeping Tomin lavoin brittikauhun klassikko. Pääosassa on amerikkalainen psykologi, joka saapuu Englantiin tutkiakseen kollegansa outoa kuolemaa, mutta joutuu okkultistin juonien kohteeksi. Ohjaaja Jacques Tourneur (Cat People, I Walked with a Zombie) tyylittelee taiten toden ja yliluonnollisen rajalFloknvan laiUa kestää jopa markkinahenkisen tuottajan filmiin ymppäämät otokset hirviön irvistävästä turvasta. Fellinin laivassa (Italia/Ranska 1983) eletään kesää 1914. Monenkirjava seurue astuu loistoristeilijään viedäkseen oopperadiivan tuhkan aavalle leviteltäväksi. Fellinimäiseen tapaan saattojoukko koostuu värikkäistä tyypeistä, jotka muodostavat laivalla sen dekadentin yläluokan. Ulapalla laivaväen mieltä keinuttaa uutinen mantereella syttyneestä sodasta. Näistä Fellinin myöhäiskauden näyistä päästään nauttimaan 13. huhtikuuta. Tänä keväänä tulee kuluneeksi 30 vuotta Vietnamin sodan päättymisestä. Miljoonia ihmishenkiä vaatineen sodan muistoksi nähdään 20.4. Francis Ford Coppolan pääteoksiin kuuluva IlmestysFinancial Economic: -maisteriohjelma Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunta käynnistää kaksivuotisen, KTM-tutkintoon johtavan Financial E c o n o m i c s -maisteriohjelman. Ohjelmassa opiskellaan pääaineena kansantaloustiedettä, keskittyen rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Painotus on kvantitatiivisissa menetelmissä, joita hallitsevien rahoitusekonomistien kysyntä on kasvanut viime vuosina. Maisteriohjelmaan voivat pyrkiä kandidaatin tutkinnon tai vastaavat opinnot suorittaneet. Edeltävät kansantaloustieteen, tilastotieteen, rahoituksen, matematiikan tai tietojenkäsittelytieteiden opinnot antavat parhaan pohjan, mutta myös m u u n taustan omaavat opiskelijat voivat tulla valituiksi. Valintaperusteina ovat aiempien opintojen laatu ja määrä, erityisesti em. aineissa. Ohjelma on kaksikielinen (englanti/suomi) ja voidaan tarvittaessa suorittaa kokonaan englanniksi. Hakuaika päättyy 30.4.2005. Ohjelman tarkempi esittely ja hakulomake: wwwjyu.fi/economics/financial JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. MiNMUMtl K r | | . 1 . viuieii TOtMfen festivaali 1017.3. f l l f l e r s IM18.3. M l i i t t l c I<ait nltkänei lantal Eccfc C a d i l l a c pe 1.4. i » l « * > * < « 1 Asemakatu 7 p. 610 991 kirja. Nyt Redux (USA 2001). Kyseessä on uusi versio alunperin vuonna 1979 ensi-iltansa saaneesta Ilmestyskirjasta, johon Coppola on liittänyt monia ennennäkemättömiä kohtauksia. Tarina seuraa amerikkalaisen kapteeni Willardin johtaman partion surrealistista jokimatkaa halki viidakon. Napalminiuoksusia hullaantuvien kenraalien ja keskellä metsää tanssivien playboy-typyjen rastittaman matkan päässä odottaa kenraali Kurtz, joka sisäisiä demonejaan paapoen hallitsee valtakuntaansa viidakon ytimessä. Markus Latvala jylkkari@jyy.fi Elokuva-arkiston esitykset keskiviikkoisin klo 18 Lutakon IT-Dynamon auditoriossa. jälkikuva TONI PELTONEN JYYn pirtaan yritetään tänä vuonna oikein tosissaan kiinnittää perinteisiä akateemisia sitsejä. Yli 70 vuotta yliopistoa ei ole riittänyt tuomaan tätä laulun ja viinan ylintä juhlaa tänne. Ainejärjestöistä lähinnä Pörssi on pitänyt sitsiliekkiä elossa. JYY osallistui opetussitsien järjestämiseen keskiviikkona 9. maaliskuuta.
• AITO OIKEA I Kulttuuriravintola YjLÄ RUTH Scminaannkatu 19. Jyväskylä OPISKELIJOIDEN VUOKRAVÄLITYS V A U A K U N N A U I N E N Asunnot vaihtuvat! Soita, käy tai klikkaa! Yht«istyössä: Fortum TAPIOLA Puh, 014-3100 622 Jyväskylän yliopiston COMAS (Computing and Mathematical Sciences)-tutkijakoulu valitsee hakemusten perusteella jatkoopiskelijoita 1.9.2005 alkaen seuraaville koulutusaloille (Tieteellinen laskenta ja optimointi. Ohjelmisto-ja informaatiotekniikka. Tietojärjestelmätiede. Tilastollinen analyysi ja laskennallinen tilastotiede sekä Kognitiotiede ja ihmislähtöinen informaatioteknologia). Hakuaika päättyy 31.3.2005. Hakijoilta edellytetään maisterin tutkintoa soveltuvalla tieteenalalla. opintoja tutkimussuunnitelmaa sekä Jyväskylän yliopistossa toimivan ohjaajan lausuntoa. Hakemukset palautetaan osoitteella: Kirjaamo PL 35 ,40014 Jyväskylän yliopisto Lisätietoja: COMAS-tutkijakoulun johtaja, professori Pekka Neittaanmäki (pn@it.jyu.fi) ja koordinaattori Jussi Hakanen (jhaka@it.jyu.fi). hakumateriaalia löytyy osoitteesta http://www.it.jyu.fi/comas/applicationinformation.html Mainos Jylkkäriin? Soita: Vexi Virtanen 5 598 3 6 9 6 Tiedonjyvä Vedon VYVä Tutkimuksen taustat ja yliopiston kuulumiset. Hae oma kappaleesi sinisestä telineestä. CITYN PARAS SEURUSTELURAUINTOLA ROCK H0.UR _ MAANANTAISTA HANAOLUT 0,4 LAUANTAIHIN HANASIIDERI 0,33 KLO 22-23 AAcKjsU / " iulialainen keittiö w w . s o h w I . f i Anu Knipatncn Seppo Parkkinen Arkkienkeli Oulussa Taiipa hulluudesta, rakkaudesta ja ihmeestä ; Kevään esityspäiviä ovat la 214., la 7S. pe 13.5., la 14..\ ja to 10 "Kaisa Korhosen ohja uksessa on i semmoinen majmeettisen esityksen ; ominaisuus, että se kokoaa sähkön', j ja sylyllimel, kerii laujiat. tiuken' laa, huipentaa m heittää lopulta , pallon katsomoon'. Sellaisenjllo-iA • bukun kanssa katsoja pompottelee k. viila kolona Kiinan, luulen." LZfMW Kiilmnla/Keskisuomalainen Opiskelijaliput vain 10 € I ippmm \m.il.i I ma pc klo 12 18 i l.l j.l i s l l y s i l l o m . i k ! n 1 2 I'> puh (014) 624 200 / v ä s k y l ä n k a u p u n g i n t e a t t e r i I www.)yvjskyU.li/kdupungiiit('jtti.'ri ! UpputryymSSl»ii ' . " ' • " ' ' oaa kodin h a e y k s i n t a i k a v e r i n k a n s s a Vertaa mitä vuokraan sisältyy! • Koas ei peri erillisiä vesi-, sähkö-, eikä pesutupamaksuja. • Kaikissa Koasin asunnoissa on 1.8.2005 mennessä tietoverkko. Nettiyhteydet sisältyvät myös vuokraan. K E S K I S U O M E N OPISKELIJA-ASUNTOSÄÄTIÖ Kauppakatu 26 A, 40100 Jyväskylä Puh. (014) 3393 400, fax (014) 3393 411 asiakaspalvelu@koas.fi, www.koas.fi V I L M A V I E S T I N T Ä A L A N O P I N T O I H I N V A L M E N T A V A K O U L U T U S 15.8.2005-2.6.2006 (40ov) Hakuaika päättyy 15.4.2005 Tavoitteena on parantaa viestinnällisiä (kuvallinen, kirjallinen ja suullinen ilmaisu), sosiaalisia j a taiteellisia valmiuksia sekä syventää tietoteknistä osaamista. Koulutus pyrkii antamaan todenmukaisen kuvan viestintäalan työelämästä, ammateista ja koulutuksista. T I E T O J E N K Ä S I T T E L Y N A M M A T T I T U T K I N T O O N V A L M I S T A V A K O U L U T U S 15.8.2005-2.6.2006 ( 4 o v ) mr. Hakuaika päättyy 15.4.2005 Koulutus valmistaa tietojenkäsittelyn ammattitutkinnon suorittamiseen näyttökokeella, Moduuleina tietojenkäsittely organisaation toiminnassa ja järjesteimätiiki. Koulutukseen valittavilta edellytetään tietotekniikan perus-valmiuksia (esim. Tietokoneen käyttäjän A-kortti). Kurssimaksu on 1706. KOULUTUKSIIN VALITTAESSA ETUSIJA VAJAAKUNTOISILLA dU .Intoutujat I f l U VALMENTAVA KOULUTUS 15.8.2005-2.6.2006 ( 3 o v ) Sinulle nuori tai aikuinen mielenterveyskuntoutuja, joka suunnittelet ammatillisten ja muiden opintojen aloittamista tai jatkamista ja olet suorittanut peruskoulun tai lukion. Haku päättyy 15.4.2005. Hakemukset 23.3.2005 mennessä jos osallistuu koulutuksen tutustumisviikkoon viikolla 14. LISÄTIEDOT PUH. (014) 3341 550 sähköposti: infojkl@ijkk.fi MAHDOLLISUUKSIEN TALO Invalidiliiton J ä r v e n p ä ä n k o u l u t u s k e s k u s Jyväskylän Koulutuspiste Vapaudenkatu 40-42 • 014 3341 550