Jyväskylän Ylioppilaslehti S/2004 JYY ei saa sammaloitua pääkirjoitus/ Ylk w iIas Anna-Maija kunlaw ! n .. . ' on pakko Tuuliainen kuuiuajos aikoo opiskella. Automaaiiojäsenyyden kuolemaa on ennustettu kauan, mutta sitä ei ole näköpiirissä. Nyt myös ammattikorkeakouluihin säädetään lailla pakolliset opiskelijakunnat, ja niiden nykyiset vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvat opiskelijayhdistykset puretaan. Muutoksen tavoitteena on "saattaa ammatti• korkeakoulujen opiskelijat järjestäytymiseltään samaan asemaan yliopistoopiskelijoiden kanssa". Vapise YTHS silloin, kun heille halutaan myös tasavertainen terveydenhuolto! Vaikka Jyväskylän yliopiston opiskelijamäärä alkaa olla maksimissaan, jäsenmaksut virtaavat ylioppilaskunnan kassaan tasaisesti ja turvatusti. Kovin tummia pilviä ei horisontissa näy, joten JYYn soisi kiinnittävän nykyistä suurempaa huomiota siihen ikuisuusongelmaan, että suurta osaa jäsenistöstä JYY ei voisi vähempää kiinnostaa. Huolestuttavan moni ei tiedä, mitä palveluja JYY tarjoaa. Sisäiseen käyttöön teetettävät yhteisökuvatutkimukset eivät tuo ylioppilaskuntaa yhtään lähemmäksi jäsenistöä, jos ne unohdetaan hyllyyn pölyttymään. Kymmenen vuotta sitten päätoimittaja Jouni Vauhkonen valitteli 60-vuotispääkkärissään ylioppilaskunta-aktiivien vähäisyyttä ja aktiivien maineita omaa etuaan ajavina pikkupoliitikkoina. Silloinkin harmiteltiin riviopiskelijoiden vieraantumisia julkisista asioista. Niin kauan kuin maine pienessä piirissä pyörivistä hiekkalaatikkopuuhastelijoisia elää, JYY ei saa sammaloitua paikoilleen. Jäsenmaksujen keräämisen oikeutus on pystyttävä perustelemaan niin hiljaisille rivijäsenille kuin pakkojäsenyyden arvostelijoillekin. Yksi JYYn kaltaisten julkisoikeudellisten yhteisöjen ongelmista on tiuha vaihtuvuus. Sihteerit, puheenjohtajat, hallituksen jäsenet ja lehden henkilökunta vaihtuvat kokonaan muutaman vuoden välein. Tänä keväänä uusiksi menee kerralla lähes koko sihteerisiö sekä 2/3 Jylkkärin toimituksesta. Perimätieto välittyy vain osittain, ja eri kokoonpanoilla on erilainen toimintakulttuuri. Jatkuvuus on pätkittäistä ja sirpaloitunutta mutta niin on suomalaisen nykyopiskelijan elämäkin. Onnea 70-vuotiaalle JYYlle! KANNEN KUVA: ITÄSUOMALAISEN OSAKUNNAN VUOSIJUHLAT ILOKIVESSÄ JOSKUS 1960-LUVULLA. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON MUSEO. Jyväskylän Ylioppilaslehti VAvvv.jyy.Vjylkkflri Toimitus JYYn jäsenille kotiin kannettuna Keskussairoolantie 2 Jyikkäri maksaa 8 euroa, ei40600 Jyväskylä jäsenille 45 euroa (014)2603360 jyilckan@jyy.fi Osoitteenmuutokset Fox: (014)2603928 JYYn keskustoimisto, (014)2603355 Päätoimittaja Anna-Matja Tuuliainen Ilmoitusmyynti (014)260 3359 Anne Koskinen 4 5 8 1 4 9 7 2 puh.&fax: (014)618997, anirtu@cc.jyu.fi matkapuh.040513 7835 Toimittaja Ylioppilaslehtien Juho Mäkinen valtakunnallinen (014)2603360 ilmoitusmyynti 5 3 6 9 8 2 8 5 Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 nx3nen@ccjyu.fi Mmoltuksenvalmista|a Kuvaaja Grafiikka Rutanen Tuukka Rönkkö (014)216315,0505962444 (014)260 3973 grofiikka.rutanen@co-inet.fi 5 5 3 9 8 1 3 8 turonkko@cc.iyu.fi Painopaikka Lehtisepöt Oy, Pieksämäki Taloudenhoitaja ja (015)7234212. toimistosihteeri ftjmos 8 000 kpl fbula Rouhionen ISSN 0356-7362 (014) 260 7226 ISSN 0356-7362 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, tänä vuonna 16 kertaa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. »K U I T T i Ilmestymispäivät keväällä 2004 ilmestyy 31.3. 21.4. 5.5. deadlim 24.3. 14.4. 28.4. Järjestöilmoitusten deadline päivää aikaisemmin! Ilmoitushinnat tekstissä 1,00 euroa / pmm takasivu 1,20 euroo / pmm määräpaikkalisä 0,12 euroa / p m m etusivu myydään ainoastaan kokonaan värilisä 0,4 euroa / pmm Jyikkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. JYLKKÄRIN AVUSTAJAPALAVERI 17.3. KLO 15.30 TOIMITUKSESSA. Ympäristövaliokunta teki aloitteen Yliopiston koe-eläinten oloja parannetaan TEKSTI: ANNA-MAIJA TUULIAINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ JYYN YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN sähköpostilistalla käytiin vuodenvaihteessa kiivasta keskustelua Jyväskylän yliopiston koeeläimistä. Kun listalla oli ilmennyt harhaluuloja muun muassa siitä, että musiikkitieteen laitos tekisi kissakokeita, yliopiston koe-eläintilanneua päätettiin selvittää. "Valiokunnalla ei ole mitään yhtenäistä kantaa eläinkokeisiin. Aktiiveista osa on sitä mieltä, eitä eläinasioihm ei pitäisi ottaa kantaa ollenkaan. multa kuitenkin katsottiin, että asiasta voi ottaa selvää", kertoo valiokunnan aktiivi Miira Rauhamäki Ympäristövaliokunnan pohdinnoista nousi ajatus kanien ja rottien elinolojen parantamisesta. Valiokunta organisoi yliopiston koeeläinlaitoksella 2. maaliskuuta pidetyn keskustelutilaisuuden. Siihen osallistuivat koe-eläintiloista vastaava tutkija Esa Koskela, psykolosaman poikueen naaraskanilla on käytössään putkella yhdistetty tuplahäkki. Hirsjärvi ja Rauhamäki lisäsivät suunnitelmaan muutaman metrin suuruisen jaloittelualueen, jossa Ioneille olisi heinälaaiikko ja virikkeitä, ja johon yksi kanipan pääsisi "ulkoilemaan" kerran-pari viikossa. "Ihan kuka tahansa tavis voi näköjään vaikuttaa asioihin, jos haluaa. Ainakin koe-eläinlaitoksella näyttää siltä". Rauhamäki iloitsee. "Eläinten hyvinvointiin erikoistuneena biologina lähdin mukaan lattiakanikokeiluun. Nyt keräännyttiin tänne miettimään kanien oloja, ja ollaan päädytty siihen, että kanit tarvitsevat enemmän virikkeitä, kuten myös rotat", Hirsjärvi raportoi. Ensi syksynä hän tulee Jyväskylään pitämään koe-eläinetiikan kurssin. "Tämä palaveri on tärkeä perusasioiden selvittäjä. Tämän kevään aikana alkavat parannukset, sitten pidetään tiedotustilaisuus", lupasi Tapani Korhonen. TIESITKÖ, ETTÄ Jyväskylän yliopistossa Käytöstä poistetussa kanihäkissä (kuvassa taka-alalla) rotilla on enemmän tilaa kiipeillä ja kurotella kuin Paula Hirsjärven kädessä olevassa säädösten mukaisessa rottahäkissä. Häkin korkeus on olennaisesti tärkeämpi kuin pohjapinta-ala. gian professori Tapani Korhonen, läänineläinlääkäri Markku Tikkanen, laboratoriomestari Eliisa Kiukkanen, koe-elainbiologi Paula Hirsjärvi ja ympäristövaliokunnan edustajana Miira Rauhamäki. Koe-eläinten hyvinvointiin perehtynyt Hirsjärvi oli hyvin tyytyväinen siihen, että koeeläinlaitoksella ollaan kiinnostuneita eläinten hyvinvoinnin ja elinolojen kehittämisestä, aikaisemmin yhteistyötä on tehty mm. Oikeutta Eläimille -yhdistyksen kanssa: "Lienee lähes ainutlaatuisia maailmassa, että Oikeutta Eläimille ja eläinkokeita tekevät kehittävät yhteistyössä eläinten olosuhteita. Tästä antaisin isot pisteet kaikille osapuolille." "Vierailulle olisi ollut enemmänkin halukkaita valiokuntalaisia. Aiempina vuosina ihmisiä on laitokselle päästettykin enemmän, multa muita vain muutamiin ihmisiin tottuneet koeeläimei stressaantuvat suuremmista ihmismääristä.", valaisee Rauhamäki syytä siihen, ettei valiokunnasta ollut muita paikalla. "Niin kauan kuin kokeita tehdään, on tärkeää, että eläimillä on mahdollisimman hyvät oltavat", totesi Rauhamäki, joka kuusi vuotta sitten osallistui laitoksella kanien lattiakasvatuskokeiluun. Koska koe-eläinlaitoksen tilat eivät riitä täysipäiväiseen lattiakasvatukseen, nyt on tarkoitus yhdistää kaksi kanihäkkiä, jolloin kahdella ylipäätään on koe-eläinlaitos? Ei tiedä moni muukaan. Ylistönrinteellä sijaitsevaan rakennukseen ei taatusti vahingossa eksy. Kyltit ja opasteet loistavat poissaolollaan, eikä yliopiston nettisivustolla mainita laitosta sanan puolikkaallakaan. Koe-eläinlaitos on kuitenkin perustettu jo kolmetoista vuotta sitten. "Kyltit ja opasteet poistettiin, koska niitä tuhrittiin jatkuvasti. Sitä en osaa sanoa, miksi laitosta ei nettisivuilta löydy. Ihan laiskuutta se varmaankin on", arvelee Esa Koskela. Yliopiston koe-eläintoimikunnalta haetaan lupa kaikkiin selkärankaisilla eläimillä tehtäviin tutkimuksiin, joissa eläimeen kohdistuu jokin toimenpide. Eläinkokeita tehdään Jyväskylän yliopistossa enimmäkseen psykologian ja biologian laitoksilla sekä Konneveden tutkimusasemalla. Koeeläinlaitoksella on nyt viisi kania ja 900 metsämyyrää. Kanien avulla tutkitaan oppimisen ja muistin mekanismeja. Rottia käytetään tätä nykyä ainoastaan koe-eläinkursseilla, tosin psykologia saattaa jossain vaiheessa korvata osan kaneista rotilla. Lisäksi tutkimuksissa käytetään banaanikärpäsiä, jauhopukkeja, torakoita ja kenttäsirkkoja. Jyväskylän yliopisto tekee eläinkokeita myös luonnonvaraisilla eläimillä. Esimerkiksi virtavesien luonnonkalojen lajistoa ja määriä on selvitelty. •
Jyväskylän Ylioppilaslehti S/2004 Q jOO«" una feooEI Yliopistojen välinen joustava o p i n t o o i k e u s ei toimi käytännössä. TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ ENSI ELOKUUN ALUSSA astuu voimaan koko maan yliopistot kattava sopimus joustavasta opinto-oikeudesta (JOO). JOO:n jalona periaatteena on, että opiskelija voi liittää tutkintoonsa muista yliopistoista sellaisia sivuaineita, joita omassa yliopistossa ei ole tarjolla. JOO-järjestelmän periaatteisiin kuuluu, eitä toisessa yliopistossa suoritettavien opintojen tulee liittyä mielekkäästi omaan tutkintoon. JOO-oikeutta ei puolleta, mikäli opiskelijalla on jo riittävästi sivuaineita tutkintoa varten. Opiskelijalle JOO-opinnot ovat ilmaisia; yliopistot sen sijaan laskuttavat niistä toisiltaan sievoisen summan. Tähän asu hintana on ollut 67 euroa per opintoviikko, valtakunnallisen sopimuksen myötä taksa nousee 80 euroon. KUULOSTAA HIENOLTA, mutta käytännössä järjestelmä yskii ja pahasti. Saadakseen JOO-opinto-oikeuden on opiskelijan saatava hakemukselleen seka oman tiedekuntansa puolto että kohdeytiopiston tiedekunnan hyväksyntä. Molempien saaminen saattaa olla varsin vaikeaa. Jyväskylän yliopisto on ollut JOO-yhteistyössä mukana vuodesta 1999 alkaen, jolloin astui voimaan Länsi-Suomen läänin yliopistojen välinen JOO-sopimus. Myöhemmin sopimus on solmittu myös Helsingin. Oulun ja Kuopion yliopistojen seka Teknillisen korkeakoulun kanssa. Jyväskyläläisopiskelijai ovat tehneet JOO-opintoja muissa yliopistoissa selvästi enemmän kuin muiden yliopistojen opiskelijat Jyväskylässä. Tämä merkitsee sitä. että Jyväskylän yliopisto on JOO-järjestelmässä selvästi maksumiehen asemassa. Tämän vuoden alusta JOO-järjestelmän maksumalli uudistettiin siten, että rahat maksetaan tiedekuntien eikä keskushallinnon kassasta. Tämä taas on johtanut tiedekunnissa siihen, että omien opiskelijoiden JOO-hakemuksia puolletaan huomattavasti harvemmin kuin ennen. Esimerkiksi yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa ei puollettu viime syksynä yhdenkään opiskelijan JOO-hakemusta, ja opintoasiainpäällikkö Maija Salon mukaan syynä on nimen omaan rahanpuute. Voisi ehkä luulla, etiä muista yliopistoista JOO:n puitteissa Jyväskylään halajavat opiskelijat toivotettaisiin ilomielin tervetulleeksi, mutta aivan näinkään ei ole asia. Opetusryhmät saattavat olla jo täynnä oman yliopiston opiskelijoista, ja uuden ryhmän perustaminen edellyttäisi riittävää määrää JOO-hakijoiia. Toisaalla humanistinen tiedekunta on opastanut muualta Jyväskylään pyrkineitä JOO-opiskelijoiia kääntymään avoimen yliopiston puoleen. Se siitä opintojen maksuttomuudesta. TIEDEKUNTIEN opintoasiainpäälliköt ovat varsin turhautuneita koko JOO-järjestelmään. "JOO-opinnot on hinnoiteltu järjettömän kalliiksi. Opiskelijoilla on kuitenkin ilman JOO-puoltoa mahdollisuus saada erillisopinio-oikeus toiseen yliopistoon, ja Se on paljon halvempi lapa. Meillä onkin ruvettu harkitsemaan sellaista menettelyä, että subventoidaan sitten mieluummin tätä erillisopinto-oikeuksien hintaa. Veikkaisin, että iästä saatiaa tulla yleisempikin maan tapa", toteaa taloustieteiden tiedekunnan opintoasiainpäällikkö Tapio Ruokolainen. Ruokolaisen virkaveli Juha Rantakari liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sanoo, etlä nykyisenlainen JOO-systeemi vain rajoittaa opiskelijoiden mahdollisuuksia: "Hamassa menneisyydessä opinto-oikeuksia myönnettiin ilman eitä rahoja olisi siirrelty, ja se oli parempi järjestely. Sen sijaan, että yliopistot laskuttavat JOO-liikenne Jyväskylän yliopistossa tiedekunnittain vuonna 2003: H u m a n i s t i n e n t d k : JOO-puolto annettu 70 omalle opiskelijalle hyväksytty 9 muualta tullutta JOO-hakemusta Kasvatustieteiden tdk: omien opiskelijoiden puoltoja 9 muualta tulleita hyväksytty 5 Liikuntaja terveystieteiden t d k : omien opiskelijoiden puoltoja 8 muualta tulleita hyväksytty 2 M a t e m a a t t i s l u o n n o n t i e t e e l l i n e n t d k : omien opiskelijoiden puoltoja 34 muualta tulleita hyväksytty 4 Taloustieteiden t d k : omien opiskelijoiden puoltoja 5 muualta tulleita hyväksytty 1 Yhteiskuntatieteellinen tdk (tiedot vuodelta 2002): omien opiskelijoiden puoltoja 46 muualta tulleita hyväksytty 1 Informaatioteknologian tiedekunnasta tietoja ei saatu. JOO-opinnoista toisiaan, voitaisiin rahaliikenne hoitaa niin, eitä opetusministeriö maksaisi korvausta niille yliopistoille, joille JOO-opiskelijat aiheuttavat kohtuutonta lisäkuormitusta." HALLINTOJOHTAJA Erkki Tuunanen hämmästelee tiedekuntien purnausta rahasta. "Tässä on pyritty siirtämään mahdollisimman paljon päätäntävaltaa tiedekuntaja laitostasolle. En ymmärrä, miksi he menevät rajoittamaan omien opiskelijoidensa mahdollisuuksia", Tuunanen toteaa. 80 euron opintoviikkomaksu on Tuunasenkin mukaan "vähän yläkanttiin, mutta ci kohtuuton". JYYn korkeakoulupoliittinen sihteeri Antti Vesala on Tuunasen kanssa samoilla linjoilla: "Sellainen väite, että rahaa ei olisi, ei pidä paikkaansa. Sekä raha eitä maksuvastuu on nyt tiedekunnilla. Ja rahoitusmallin muutos ei varmasti ole tullut kenellekään yllätyksenä." Vesala toteaa, etlä joissain tapauksissa JOO-hakemusten puoltokriteencn tiukentaminen on ollut paikallaankin. Jyväskylästä on aiemmin esimerkiksi menty Tampereelle lukemaan sosiologiaa, vaikka sitä voi opiskella Jyväskylässäkin. • HYPPÄÄ MIEKKARIBUSSIIN! Koska hallitus ei budjettineuvotteluissaan lupaillut opiskelijoille juuri muuta kuin opintolainan verosubventiota, viime Jylkkärissä uumoiltu suurmielenosoitus Helsingissä Senaatintorilla toteutuu. Suomen ylioppilaskuniien limoja Suomen kaikki ylioppilaskunnat ovat mukana mielenilmauksessa. jolla halutaan estää opintoaikojen ja -tuen rajaamiset. Reissuun lähdetään torstaina 18.3. klo 10 ylioppilastalolta. Mielenosoitus alkaa klo 15 ja paluubussi starttaa iltayhdeksän maissa. Mukaan pääsee niin paljon porukkaa kuin kahleen bussiin mahtuu ENSIAPUKURSSI KORTEPOHJASSA Kortepohjan vapaa-aikatoimikunta järjestää ensiapu 1 -kurssin Lillukassa 30.-31.3. sekä 6.-7.4. klo 18-21.15. Kurssille voi ilmoittautua 18.3. klo 19 mennessä maksamalla osallistumismaksun (35 euroa) Koricpohjan vapaa-aikasilueerille. joka on tavattavissa Lillukassa arkisin klo 17-19. Kurssin käymällä saa todistuksen, joka on voimassa kolme vuotta kaikkialla Euroopassa. HERMAJALLE El TURVAPAIKKAA Belgian korkein hallinto-oikeus päätti maaliskuun alussa olla myöntämättä turvapaikkaa aseistakieltäytyjä Jussi Hermajalle. JYYn edustajistossa Maltillista äärivasemmistoa edustanut Hermaja tuomituin Suomessa 197 päivän ehdon. vankeuteen totaalikieltäyiymisesta Hän pakeni luomiola Belgiaan lokakuussa 2001 anoakseen poliittista turvapaikkaa. OPINTOTUKITIETOA NETISSÄ Askarruttavatko opintotukiasiat? Vastaus voi löylyä Jyväskylän yliopiston opintotukilautakunnan uusilta www-sivuilta. Sivuille on koottu kattava tietopaketti opintotuesta. Sivut löytyvät osoitteesta htipyAvwwjyu.fi/opintotuki. UUSI PÄÄSIHTEERI VALITAAN 23.3. JYYn edustajisto kokoontuu tiistaina 23.3. klo 16.30 ruokala Ilokivessä. Tervetuloa seuraamaan, kuka valitaan JYYn uudeksi pääsihteeriksi, ja hyväksytäänkö viime vuoden ulinpäätös nuijankopautuksella. RINTEESEEN RIEHAILEMAAN Taloustieteiden ainejärjestö Pörssi järjestää Rinneriehan 24.3. Laajavuoressa. Mukana myös lumifutisturnaus Pelit alkavat Laajavuoressa klo 14.00 ja päättyvät, kun voittaja on saatu selville Mukaan oietaan ilmoittautumis järjestyksessä 12 joukkueita. Osallistumismaksu on pörssilaisille 25 euroa, muille ainejärjestöille ja joukkueille 45 euroa. llmoittaumiset |a lisätiedot: Teemu Tuukkanen. tetatuuk@cc.jyu.fi, puh. 040 5093248.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 5 / 2 4 [ kahvipöytävisailu-i OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Kuka on Jyväskylän kaupunginteatterin kapellimestari? 2. Kuka sai eniten ääniä ensimmäisissä Suomessa järjestetyissä europarlamenttivaaleissa? 3. Missä joukkueissa Wayne Gretzky jääkiekkoili ammattilaisurallaan? 4. Mitkä kunnat yhdistyivät Pieksänmaan kunnaksi 1.1.2004? 5. Minkä kodinkoneen Percy Spencer patentoi vuonna 1946? ALLIKKO 6. Minä vuonna valmistui Jyväskylän kaupunginkirkko? 7. Mitkä ovat Dingo-yhtyeessä musisoineiden taiteilijoiden oikeat nimet? 8. Montako shakin suurmestaria Suomessa on Iällä hetkellä? 9. Missä ajetaan tämän vuoden kuninkuusravit? 10. Mitkä ovat Ruotsin viisi suurinta kaupunkia? Miksi Anneli Jäätteenmäki päätti lähteä eurovaaliehdokkaaksi? •episeei) eesii eed!B>i U?H SflN09 •(000 ge o BuidoHun B[ (ooo 08L)eiesddn'(000Z92) QW|E|fl '(000 m) Bioqaiog '(000 29Z)eui|Oi|>|ni'0f •eiiaujaiueAoy 6 |S!!A '8 9A3 0)|>|ier el uau -osvjeei iijjad 'oiioriN e>piad -!I3A 'ejJIA lunor 'uauouias egnp 'uaujiuaiN !l)iad Z 098L'9 'uiunnoneeoj))!^ 'g !UJ|BSBJJ!A el eiun>(S!e|eeuj uaeuies^ay 'endder \r •essisia6 -uey UJOA M8N el essisanig smoi is 'essisfjui» saiaBuy srr) 'essisiano uoiuoujp3 ess:iHN BVJSS essisjaoeu sy -odeueipui esse6ii|-VHM £ 9661 euuoriABiueB 899Z9L'uauAjA?A0Aeed'2 •ei!»-l!>|JAY'L i3S)inVlSVA tarjolla tänään t n r i n l l a t ö n ä ä n o n J y | k k ä n n osasio, jossa kerrotaan vinkkejä l d I | U l l d I d l l d d l l J y v ä s k y | ä n ajankohtaisesta kulttuuri[a meininkielämästä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osolllecseenjylkkari-lanaan@cc.jyu.fi POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lillakko: Pc 193. Ktckstan-klubi: Coanojonts Beat Matkine. The Mlaagirls & The Banfoot Brptficn La 20 3 Ryimi Kerho; To», Punin & sekalainen P|-ryhmiii>ma | Sur-Kluhl: Biiisi (<wt). Ckaih, luun Sl Torturr Killrr La 27J. Kauko Röyhkä Bar 68 La 20 3 Zoo l'i<lu>tn Pe 1(< 3 Smasfc U 17 3. BctoniHank llokivi: Ke 17.3 Kiclu-noniskchioiilcn euroviisut Pc I " 3 JlOv lekno acid clekcro a-iro h.irdcore 22-04, live dA loRMaS, Muflanmi . K», ShtSBSm, Vesiin, Pam, Dj i Holli, Erkko. Dcom. Palnkillcr. Bail Passion, Cmos, Lupaus, Naks, lipui 4c. La 20.3. MuclRock: Sllrnlium. Hftl% 'luu Mf-ri. .AIMO, Niille. Sprig Boner, lipui 5c. Ke 24.3. Seisomapaikkaklubi klo 21 Teemu Konionieini.Jcan-Eric Chaumenlin, Antli-Jussi Alarmo Ismo Leikola |a Tuukka Huttunen. lipui 3e Pe 26 3 70s Uve MUSIL Show 70-luvun musiikkia, livenä EUFORIA, 70-luvun kovin jyväskylälaisbandi. lopussa jamit, lipui 5/1 Oc Rentukka. lo 18 3 klo 21 englantia puhuvien maiden Siammtisch-illa Sepankeskus Siperia Unplugged pe 19 3. klo 21 Hrftd Gun, vapa;» pääsy. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia SLvellAjd Pcklca Kostiaisen tiö-vuousjuhiakonsmi» ke 17,3 klo 19. kapellimestarina Patrick Gallois. JyvaskyUn teatteritalo, liput 15/12/7e. aiMeuiidesifl-konscnti ke 313 klo 19. kapeUtmestarina Patnck Gallois. Taulumaen kirkko, lipui 25e Suomalainen Konservatorio Oppilasillat lo 18.3. ja to 25 3 klo 18 )a 19. Konservatonon orkesteri luokka Hanne Pulin Paattokonscrtti to 18.3. klo 19. Stiu.Mli NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: |xrusniiyttely Alvar Aalto Arkhi.hti Jyväskylän taidemuseo: Holvi; Kaupunkielämää leohvu Smmen Taidegraafikeidcn kokoelmasta seka MisM taide on kolusin? Keskisuomalaisten laiteihjoulen ensimmäinen suhifolu Lisiksi 2H 1 istl (yv.tskyhin kaupungin uudekokoehnai 2000 -luvun hankintoja Suoja: Stefan Bremerin valokuvanäyttely 22.3. saakka: kuvia vuosilta 1994-2004. Kcski-Suomen luontomuseo: perusnäyttely Perintönä vmpänsio. Keski Suomen luomoa vanhimmasta kalliopt triSU 2000-luvun kohteisiin. Lisäksi 26.3. asti Hdlmrllistö menoa talvella -Jussi Murtosaaren valokuvanäytiely sekä Naalinayltcly Kcski-Suomen museo pcrusruyilelyl Kcski-Suomi Maakuntako sekti) Ott? ja Jvvdskylä Kaupunkiko sefcin on? Lisaksi 28.3. asti Plaoturaha seka Koteja fa pihoja koululaisten iuliv tekilpailun tuloksia seka 20 3 alkaen ritnnallef Jyväskylän kaupungin kuvataide koulun näyttely Galleria Harmonia Reijo MörO. Grafiikkaa ja insuill.tiiioiia Suomen Käsityön museo ja Suomen Kansallispukukeskus Perusnäynelyt Aikamatka käsityöhön tunne 'vuosituhannet toimenpanosi seka Kasi/vossd elämän tuntu uimielmotntiA pohjakerroksessa Lisäksi Suomalainen koru 4. Kulta-Seppo komjä soijista Siperiaan sekä Seitsemäs fuivas ja Ituonperunotta Eija Mäkelän ja Kaann Bonde Jensenin korutaidetta Jyväskylän yliopiston museo: Perusnäyttely Opiksi ja huviksi TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Suun r..iyii.lmo Puutalo to 18.3 Ja pe N 3. klo 19, la 20 3. klo 13, to 25.3. (a pe 26 3. klo 19 ja Li 27 3 klo I S Plufeol pakat la 20 3. klo 19. Ermen UhlM la 27 }. klo 19 Pieni nauiami» I Imuista hillaan pc | i 3 klo 20. ia 20 3 klo 16 ja klo 20. M.*ilr Horror la 27.3. klo 19. Huonelcatleri: Mummun sttappaassa Sri fox !.i 10 3 klo 19, su 21.3. klo 15 ja pe 26 3 klo 19. Romeo. ./lillu jd pimeys ensitila pe 113 klo 19, muut esitykset to 25 3. klo 19, la 27.3. klo 19,., , u 28 3 klo 18. Pahnanpohjimmaiset: Driiuilii su 21.3 klo 15 ja rna 22.3. klo 19. Esitetään tanssisali Ullakossa Jessika vupaana synlynvl lo 18 3 klo 19. su 21 3. klo 15. ke 24.3., to 25 3 |a su 28.3. klo 19. Esitetään Vakiopainccssa. Varaukset: 050 545 1524. Ad*astra: Willium ShatepcarCT kodul teofeö ke 17.3.. pe 193, Ia20..3..u23.3.,pe26 3 ,a Li 27 3 klo 19. Esiteiaän Vakiopainccssa. Varaukset 040 5609298 Mäki-Matin teatteri: Kalevala su 21 3 |.i ke 24 3 klo 19 sck.i l.i 27.3 klo 23. Nayielnu esitetään ulkona. M.iki-Ma un perhepuisiossa, lipui 3c Tiedustelut: 040 701 2508. Improvisaatioteatteri JOO: Tama puoli vlitspflin -koko illan impronäyiclma to 18.3., la 20.3.. to 25.3. ja la 27.3 klo 19. Juomatchtaan Studio vaiauksel 0+4 042 2956. Jyväskylän Ylioppilasteatteri: Kerrtcf4l ensMlia lo 25.3 klo 19. muut csiiykset su 28.3.. ma 29.3. ja ke 31.3, klo 19 Lipui 7/5/4c llokivi, kcskussainiaLintie 2 jyväskylän TaldeLinssiyhdist^ |ärjestääke 17.3. klo 10-12 nyfevtanssiM tRvnausdi nfcaraKuafaisttutn. Ilokiven rnonuoinuula, hinta >e Kirjmion tiedonhaunltoulutiista to 18.3. klo 18-19 30 interni i-tiedonhaku 1 Pcrustecl ja to 25 3. klo 18-19.30 Inlernei-uedonliaku 2 Google Suomen käsityön museon laipuraso!kitvop<i|ii |x19 3. Kullaseppimestarl Seppo Reponen M.uen.ialimaksu 4c Repo iv I:U|LSI.I.I K.i/un kaupan koulutusta la 20.3. klo 10-15 Sepänkcskuksessa Tuaisuus on maksuton Cuenfa Cuentos -tarinoilta ma 22.3. klo 20 alkaen Baari Vakiopainccssa. Vapaa pääsy. Hiljenny hetkeksi tarinan aaielle. Preppauskurssi RudrUte tindthanastoftle, ma 22.3.. ke 24.3. |.i ma 2 9 3 . klo 18-21. Kulttuuriklubi Sipena. Kyllikinkani 1 (Sepankeskus). Oh|a.i|.i Kuvataiteilija Johanna Pisto, hima 3e/kcna llmoittauluminen p. 014-624 961. Talteen palkka -seminaari lo 25 3 klo 12 15 -16 30 Lähtökohtia keskisuomalaisen kuvataiteen tekemiselle ja tutkimukselle, Juomatehdas, rapaa pääsy. Suomen käsityön museon työnäytös pc 26.3. klo 12-16.30 Kokeileva! korut: muotoili].i Eva Häkkinen Puhkupillien Suomalaisuuden juurilla -konsertti Li 27 3. klo 16. Jyväskylän yliopisto, Musica M103. liput 4/8e. jyväskylän Graiiikkakcskukscn puupiimiskurssit la 27.3 -su 28.3. ja la 3.4.-su 4.4. Kurssi sopii sekä vasta-alkajille elia jo pidemmalle ehtineille harrastajille. Ilmoittautumiset 21 3 mennessä, puh 624 817 Opastusta 2en-mcdilaat!oon su 28 .3 klo 12-15 yliopiston Ryhiilä-rakennuksessa Hinta 10c, sis opastuksen. 4 harjoituskertaa sekä oikeuden harjoittaa zcn-mcditäatioia Jyväskylä Zen ry:n ryhmässä ilirLuscksi kesäkuun loppuun asu. Makaronia ja kummituksia TEKSTI JA KUVA: TUUKKA RONKKO "ERÄÄNÄ AURINKOISENA PÄIVÄNÄ...", aloittaa saiutau Raisa Krapu pääkirjaston satuhuone Peukaloisessa. Puolisen kymmeniä lasia makoilee paljoilla kuunnellen tarkkaavaisina Raisan lukemaa Keitettyä mdkcuvania -saiua. Välillä pikku kuuntelijoiden katse herpaantuu ja seikkailee seinille ripustetuissa julisteissa 'Toivottavasti tämä ei ole liian pelottava". tuumii Raisa seuraavasta Apua. Pasi kummitus -sadusta. Mikä sinusta tulee isona, Tomppa? Ihmettelee Raisa Krapu. Aadasla, 6v., (o/k.) tulee isona käsityön opettaja, Oona, 5v., ei ole vielä asiaa päättänyt. Kaikki tuijottava! h e r p a a n t u m a t t a kirjan kuvia, jollakin o n s o r m i suussa, toisella jalkojen alla ja kolmannella turvallisesti äidin kädessä, , Myös vanhemmat lapset, pikkuisten mukana 'satua kuun;, k-niaan tulleet aikuiset, kuuntelevai tarkasti. Sadul nayttavai uppoavan kaikkiin iästä riippumalla. Satujen jälkeen lapsei pääsevät piinaamaan. Ella. 3v., haluaa piirtää viivoja, palloja ja erilaisia kiemuroita. Emma, 4v., puolestaan keskittyi piirtämään paperin täyteen erilaisia palloja.» Kirjostojen sotulunnil 3-6-vuolioille. Pookirjosto mo 22.3. jo mo 29.3. klo 18, Halssikin kirjasto to 25.3. klo 9.15, Keljonkonkaan kirjosto to 18.3. ja 25.3. klo 9.15, Korlepohjan kirjasto mo 29.3. klo 9.15, Kypärämäen kit|asto ma 22.3. klo 9.15, Lohikosken kirjasto li 23.3. klo 9.15, Säynätsalon kirjasto ke 17.3. klo 9.15. Harri H a m p a a t o n tulee järkiinsä Harri syö karkkia ja juo limpparia eikä väliiä huolehtia hampaistaan. Lopulta Harrille kuitenkin kasvaa uudet hienot hampaat, joista hän älyää pitää huolta. Näin kulkee juoni Teatteri Pahnanpohjimmaisien lastennäytelmässä Harri Hampaaton. Näytelmän toteutuksesta vastaa Antti Suora. Harri Hampaaton soveltuu parhaiten 3-9-vuotiaille lapsille, ja sen kesto on n. 25 minuuttia. llmaislippuja esityksiin voi kysyä kirjastoisia. Lisätietoja saa puhelinnumerosta 624 445.» Horri Hampaaton kiertää Jyväskylän kirjastoissa seuraovasti: ke 17.3. Huhtasuo; to 18.3. Holssila; pe 19.3. Kellinmäki; la 20.3. Pääkirjasto; ma 22.3. Kortepohja; li 23.3. Lohikoski; ke 24.3. Säynätsalo; to 25.3. Keljonkangas. Esitykset klo 9.15 ja 10.00 paitsi pääkirjastolla klo 12 ja 13 news in english EXPERIENCED CAMPUS We invite you to write to the commemorative book of the Equality Commission! The equality Commission panicipates in the 70di anniversary of the University of Jyväskylä by compiling to wriuen form ai least a pan of the various ways the university campus is experienced. The book will bc published in November. The central idea of the volume is the ihought of our campus campuses university as a physical, mental and social space; ihe work title of the book is Koettu kampus (experienced campus). Ali kinds of wriiings from ali ihe people of our university community are vvelcome. Whai is essential is thai the vvriting is about the experience die university gives to ihe vvriier: does it vvelcome you, reject or tum its back. li is possible lo vvrite vvith a pseudonym in these cases the identity of the writer is known only to the editor. The ediiing is done by Riitta Koikkalainen, to whom you can present and send your ideas or texts through intemal mail to ihe Aalto reading room or by email koriaii@cc.jyu.fi. ROCK FESTIVAL AS A PROJECT Two students of musicology, Tapio Jyrkynen and Heikki Toropainen, are organising die Mudrock fesiival in llokivi on Saturday 20 March. The one-night festival is also a projeci vvork for a project management course for The Department of An and Culiure Research. The party starts at 8pm and lickels cost 5 euros. The diversified band list includes Silentium (gothic metal), Aino (Finnish rock), Sprig Boner (rockabill\). The Young Tiun Men (art rock) and The Nude (a new band playing basic rock, ihis is ihcir firsl ever gig). NEWS BY: ANTTI AIRAKSINEN A N D MIKA PUUKKO
Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2004 Hitaan puheen puolesta Pekka Korhonen on v u o d e n 2 4 hyvä o p e t t a j a . TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ "MINÄ EN OPETA MITÄÄN minä pidän luentoja ja neuvon, miten gradua tehdään", sanoo valtio-opin professori Pekka Korhonen Opetti tai ei, Korhonen on valittu Jyväskylän yliopiston vuoden 2004 hyväksi opettajaksi. Palkinto myönnettiin Korhoselle yliopiston vuosijuhlassa 12. maaliskuuta. Valtio-opin ainejärjestö Puolue arvioi vuosittain laitoksen opetusta, ja Korhonen on jo tätä kautta saanut oppilailtaan hyvät arvosanat. Valtio-opin opiskelijat kiittelevät Korhosta entyisesti siitä, että hän valmistautuu luennoilleen huolellisesti ja näkee vaivaa oheismateriaalin tekemiseksi internetiin "Etäopetuksesta verkon välityksellä minulla ei ole kovinkaan hyviä kokemuksia. Luomutilanne on parempi. Multa on helppoa pistää omai muistiinpanonsa verkkoon. Kun opiskelijoiden ei tarvitse kirjoittaa kaikkea ylös luennoilla, he voivat keskittyä kuuntelemiseen ja vastaanväitiämiseen." Toisaalla erään opiskelijan mukaan muistiinpanojen tekeminen Korhosen luennoilla on helppoa, koska tällä on rautalankamaisen selkeä tapa esittää asiat. "Valmistelen luentojani; en puhu spontaanisti. Ennen kaikkea puhun hitaasti", Korhonen sanoo j a tekee sen hitaasti. "Jos puhuu hitaasti, samaa asiaa ei pysty sanomaan kovin moneen kertaan. Puheeseen jää tällöin myös aukkopaikkoja, joihin voi tarttua kommentoidakseen." KORHOSEN MIELESTÄ hyvä luennoitsija osaa suhtautua yleisöönsä elävinä olentoina ja puhua eloisasi i Iit •tysti myös asia on hallittava hyvin. "Itse asiassa hyvä luennoitsija käyttäytyy aika vapaasti. Mielelläni pidän sellaisia luentoja, joita haluaisin itse kuulla. Luennon pohjana on joku teoria, mutta se pitää myös tulkita. Luennoitsijan pitää pystyä esittämään teorioista konkreettinen, mielekäs ja ymmärrettävä tulkinta." Graduohjausta koskevat Korhosen mielestä samat ohjenuorat kuin luennointia: ohjaajan pitää tietää jotain, vaan ei kaikkea. Ihanteena on rento keskustelutilanne. "Laudatur-tason opiskelijat ja itse Aina kun Pekka Korhosesta otetaan valokuva, ottaa Pekka Korhonen kuvan kuvaajasta. asiassa jo ylioppilastutkinnon suorittaneet ihmiset tietävät jo aika paljon. Ohjaajana minun kannattaa jättää vapaa lila heidän kommentoinnilleen." KORHOSEN ERIKOISALOJA ovat maailmanpolitiikka sekä Aasian ja Tyynenmeren alue. Erityisen perehtynyt hän on Japaniin. Japanilaisessa yliopistokulttuurissa Korhosta miellyttää se. että opettajat ja opiskelijat ovat paljon tekemisissä toistensa kanssa. Sen sijaan luennoinnin taso on hänen mielestään Euroopassa korkeammalla pitkän retorisen perinteen ansiosta. Opettaminen sinänsä ei Korhosen mielestä ole vaikeata. Opiskelijoiden suuri määrä aiheuttaa omat ongelmansa varsinkin approbatur-kursseilla, mutta Korhosen mukaan niilläkin on mahdollista saada aikaan keskusteleva ilmapiiri. Entä mikä on vuoden opettajan mielestä palkitsevinta hänen työssään? "Jos opiskelijat salista pois lähtiessään katsovat silmiin ja hymyilevät, siitä tietää aika tarkkaan, että luento on ollut hyvä." • Yliopiston kulttuuripalkinto Semmareille Yliopiston vuosijuhlassa jaettiin tavan mukaan hyvän opettajan palkinnon ohella myös muita tunnustuksia. Opetuksen laatupalkinto myönnettiin länä vuonna avoimen yliopiston verkkosovellus Vainulle. Vainu toimii opiskelijan opintojen suunnittelun tukena, tarjoten opiskelijalle tietoa Jyväskylän avoimessa yliopistossa opiskelusta, opiskelutekniikoista, erilaisista ammateista ja ammatillisesta kehittymisestä sekä Jyväskylän yliopistossa suomettavista tutkinnoista. Palkinnon hyvästä väitöskirjasta (3400 euroa) sai yliassistentti Marketta Niemelä tietojenkäsittelytieteen väitöskirjastaan, jossa käsiteltiin visuaalista hakua tietokoneen graafisissa käyttöliittymissä. Niemelä on rakentanut teoreettisen mallin siitä, miten käyttäjä hakee tietoa näytöllä ja miten erilaiset tiedon järjesielytavat vaikuttavat hakuun Hyvän esimiehen palkinto myönnettiin kielten laitoksen johtaja Tuula Hirvoselle I Iän on toiminut aktiivisesi i opetuksen laadun kehittämiseksi ja osoittanut yhteistyökykyä toimia vuorovaikutteisesu erilaisista kulttuurisista taustoista peräisin olevien opettajien ja tutkijoiden kanssa. Yliopiston kulttuuripalkinto myönnettiin Seminaannmäen Mieslaulajille, jotka ovat jo 15 vuoden ajan toimineet Jyväskylän yliopiston kulttuurilähetliläina Tieteellisen tiedon julkistamispalkinnon sai dosentti Jussi Viitala, jonka eläinten ja ihmisten käyttäytmistä käsittelevä kirja Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen ylsi viime vuonna Tieto Finlandia -ehdokkuuteen. Yliopiston mitali luovutettiin maakuntaneuvos Viljo S. Määttälälle, jolla on ollut merkittävä aloitteentekijän rooli Kokkolan yliopistokeskuksen (Chydenius-instituutin) synnyttämisessä. Anteeks nyt vaan kauheesti! ^ Ä HYVÄ PÖSSIS! Heti alkuun, että Humanistipellellä on kyllä monia helsinkiläisiä kavereita ja ne ovat oikein mukavia ja fiksuja, mutta: Suomen kansain välisimmässä ja suvaitse vaisimmassa kaupungissa suvaillaan ja valeillaan ahkerasti kaikkien kansojen paitsi heimokansojen kanssa. Joka ikinen kena kun valtiovalta tai muu laho tekee ehdotuksen, jossa yhdistetään työllistäminen, maaseutu ja Helsinki, niin nyt tekee kipeää stadilaiset hesalaistcn kollektiivisen alitajunnan syövereistä nousee tietoisuuteen hirvittävä pelko siitä, että heidän valmiiksi oikein päin arvottamansa binääripari "me )a mitkä vitun maakunnat" kääntyisi ylösalaisin. Pari vuotta sitten ehdotus eläinlääketieteellisen tiedekunnan siirtämisestä Helsingistä Kuopioon sai pääkaupungin opiskelijoissa aikaan rabieksen tapaista liikehdintää. Nyt pääministeri Matti Vanhasen hallituksen kaavailema valtion virastojen ja laitosten hajasijoittaminen aiheutti lisäkomplikaatioita. Paikallinen ilkimysseiä Aarno "Loka" Laitinen paskanti heti housuunsa ja tilitti Iltalehden kolumnissaan uskovan vakaumuksellisesti maalaiselämän tylsistyttävän ihmisen. Laitinen saarnasi etelään kyllä mahtuvan vielä enemmänkin porukkaa. IN THE HOUSE! Etelän kansainvälinen mies rauhottuu nyt vähän. Maakuntamme voimahahmoa Erkki Laatikaista seuraten voimme me maalaiset uskoa, ettei hajasijoittaminen luultavasti tuo merkittävästi lyöllisiyitälöhättäviä vaikutuksia maakuntiin. Jos toisikin, niin me tulemme kyllä pitämään kynsin hampain kiinni tästä päivästä toiseen oman kodin, lyötai opiskelupaikan ja kantakapakin välillä pyörivästä maalaiselamänmuodosiamme. Niin. ja toivomme toki. ettei tämä häiritse vaihtoehtoista päivästä toiseen oman kodin, työtai opiskelupaikan ja kantakapakin välillä pyörivää urbaanielämää, vaikka valtiovalta sitten mitä helvettiä! pyrkisikin käyttämään koko maan kapasiteettia omien virkojensa täyttämiseen. C E S T LA VIE! Maailman monimuotoisuus kun on monelle helsinkiläiselle kunnia-asia, kunhan helsinkiläinen saa omavaltaisesti päättää, ketkä ovat helsinkiläisen maun mukaisesti monimuotoisia. ANTTI NISKANEN
Jyväskylän Ylioppilaslehti S/2004
Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2004 | Y l i o p p i l a s k u n n a n kehitysyhteistyöhanke Intiassa etenee Ekokyliä ja ympäristökouluttapa TEKSTI: KIRSI USVA KUVA; SEPPO USVA JYYN KEHY-PROJEKTI Intiassa on edennyt jo kaksivuotisen pilottijakson loppumetreille. Samalla kun jatkosuunnitelmia jo hiotaan, on aika tehdä pieni nojatuolimatka Pohjois-Intian Bharatpuriin, projektin pääkallonpaikalle. Ympäristötieteiden opiskelija Kirsi Usva matkusti lokakuussa 2003 yhdessä miehensä Seppo Usvan kanssa Bharatpuriin, takapajuiseen maalaiskaupunkiin itäisessä Rajasthanissa. Seuraavassa Usvainen raportti Intiasta. OLI ILOISTEN jälleennäkemisten vuoro, kun tapasimme VVomens action for development -järjestön (WAFD) Bharatpurin toimistolla vanhoja tuttuja kahden vuoden takaiselta vierailulta. JYYn rahoittamaa projektia kutsutaan Iniiassa ekokyläprojektiksi, ja siinä on kysymys valittujen kylien kehitiämisestä ympänstöystävällisemmiksi ja asukkailleen terveellisemmiksi. Pilottivaiheessa on vapaaehtoisista miehistä ja naisista koulutettu oman lähiympäristönsä ympäristöneuvojia ja -teknikoita. Ensimmäisenä kenttäpäivänä tutustuimme demonsiraaiiotarkoiiukessa rakennettuun sadeveden keruujärjestelmään Allohapur-kylässä. Rakennuksen viereen oli kokeilumielessä istutettu myös öljykasvi, josta voidaan tuottaa esimerkiksi biodieseliä öljypohjaisia tuotteita korvaamaan. Ehkäpä ekokylien maanviljelijät voivat tuLapsia N a g / a Tiketan kylässä. levaisuudessa ansaita hieman ylimääräistä myös näiden pensaiden tuotannolla! Nagla Bhagatin ja Darapurin kylissä seurasimme kompostointikokeiluja. Komposteilla voidaan korvata kalliita ostolannoitteita, joiden huoleton käyttö on monin paikoin myös pilannut maaperän. Chakehouba-kylässä vierailimme Mahila Mandal -naisryhmän kokouksessa. Kylässä on projektin aikana rakennettu shramik bandhu -biokaasureaktori, jolla tuotetaan karjanlannasta biokaasua kotitalouden käyttöön. Prosessin jälkeen lanta on käytettävissä laadukkaana lannoitteena pelloilla. Kaasua käytetään niuanvalmistukseen kaasukeittimellä, ja sillä korvataan kuivatun lannan suoraa polttoa. Tämä parantaa huomattavasti naisten ja lasten terveyttä, kun nioka voidaan valmistaa savuttomasii. Chakdarapur-nimisessä projektikylässä kylän ympäristöteknikko esitteli meille dieselkäyttöisen vesipumppunsa, jolla pumpataan kasteluvesi kaivosta pelloille. Tällaiset pumput ovat yleistyneet nopeasti Intian maaseudulla pohjaveden käytön lisääntyessä. Vaikka maaseudulla on köyhää, kaupallisen energian kysyntä kasvaa. Ekokyläprojektilla pyritään tarjoamaan maanviljelijöille mahdollisuuksia tuottaa omavaraisesti puhdasta energiaa. Nagla Banjara on projeklikylistä todennäköisesti köyhin. Kyläläiset eivät omista maata, vaan he ovat perinteisesti olleet karjankasvattajia. Muutamia sukupolvia sitten vaeltavat karjankasvattajat asettuivat vakituiseen kylään. Karjaa heillä on edelleen jonkin verran, mutta miehet hankkivat tulot pääasiassa kaupungeissa, kaukana kotikylästä, joten vicrailuhetkelläkin kylässä oli ainoastaan naisia ja lapsia. Koska naiset ovat olleet halukkaita hankkimaan oman lisänsä perheen kassaan, WAFD on organisoinut kylässä koulutusta. Naiset ovat opetelleet valmistamaan bamburunkoja biokaasureaktoreiden tankkeja varten sekä maalaamaan saviesineitä. Markkinointi on kuitenkin iso haaste näille lukuja kirjoitustaidottomille naisille, joten tekemistä riittää vielä.» JYYn kehy-lounoot ovot tönö keväänä Inlia-lounaita, jo ne tarjoillaan Ilokivessä ke 17.3. ja VVilhelmiinassa 25.3. JYY järjestää seminoarin Euroopan unionista ja kehitysyhteistyöstä keskiviikkona 17.3. klo 19.002 1 ruokala Ilokiven tiloissa. Puhujino kansanedustaja Anni Sinnemäki ja johtaja Reijo Keurulainen JYYn kirjanpitäjä Seija Astola eläkkeelle Alussa oli kynä, laskukone ja kalkkeenpa peri TEKSTI: ANNA-MAIJA TUUMAINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ KIRJANPITÄJÄ SEIJA ASTOLAN yli 34-vuotinen urakka JYYn kirjapitäjänä on ohi. Ravintola Rentukassa 5. maaliskuuta pidetyssä läksiäistilaisuudessa oli aikaa muistella joulukuussa 1969 alkanutta taivalta ylioppilaskunnan palveluksessa. Tosin JYYn talouspäällikkö Maija Saarniston mukaan menneitä oli muisteltu jo moneen olleeseen Asiotan viimeisen työviikon aikana. Eräänkin kerran esimies-Saarnisto yritti irrottaa Astolan kurkkuun juuttunutta palaa hakkaamalla iätä selkään. "Ohikulkijat katselivat ikkunasta, miten kirjanpitäjää kuritetaan. Mahtoivat ajatella, että onpas kauhea pomo", naiset hekottelivat. Toimistoapulaisena JYY-uransa aloittaneen Astolan työvälineitä olivat alussa kynä ja laskukone. Kopiokoneen virkaa toimitti kalkkeeripaperi. Ero nykyiseen tietokoneaikaan on huima. Seuraavaksi Astola aprikoi siirryttävän kokonaan sähköiseen tilinpitoon. "Kirjanpidossa työskentelin 20 vuotta, sitä ennen siirryin tehtävästä toiseen. Vuokrareskonirassa otin vastaan asiakkaiden maksamat vuokrat, jotka sitten kiikutettiin talletettaviksi SYP-pankkiin. Hoidin jopa opiskelijakorttikuvauksiu sellaisella ilian hirveällä isolla laineella. Se oli aina paniikkipäiva", Astola muisteli. Anopit nippuun ja eläkkeelle. Seija Asfolan ensimmäisiin eläkepäiviin sisältyi hiihtämistä lapsenlapsen kanssa ja totaalista rentoutumista. "Laskutin, olin palkanlaskennassa, tein pöytäkirjoja, ja kerran myin Kauppakadulla lippuja johonkin tapahtumaan yhdessä kulttuurisihteerin kanssa", hän jatkoi luetteloa. Vuosikymmeniin mahiuu sattumuksia joka lähtöön. Yksi Astolan mieleen jäänyt hauskuus sattui vippikassalla 70luvulla. "Asiakkaalla roikkui takin selkäpuolella tampissa henkari. Kun olen tämmöinen puhelias ihminen, kysyin häneltä, kuljettaako hän sitä aina mukanaan. Asiakas ihmetteli, että sillekö ihmiset ovat koko päivän kaupungilla nauraneet." "Tästä se elämä alkaa, ja misiäs sitä tietää, mikä minusta isona tulee. Minun työi on nyt tehty Se on kolona sovittu, että jos vaikka otan kirjan käteen ja luen koko päivän, siihen ei ole kenelläkään mitään sanomista. Kun elämä on parasta ollut, on se työtä ja tuskaa ollut, multa myös iloa." • V o p i m i ' ' n I t i JaaKKGI I Venäjän riento NIKOLAI GOGOL kyseli romaaninsa Kuolleet sielut loppuvyörylyksessä: "Minne riennäi sinä. Venäjä, vastaa!" Tätä kirjoittaessani ei Venäjän presidentinvaaleja ole vielä käyty. Ei tarvitse silti omata erityisiä profeetan kykyjä sanoakseen, että Venäjä rientää Vladimir Putinin loiselle kaudelle huomattavalla ääntenenemmistöllä, joskin matalalla äänestysprosentilla. Gallupit lupaavat istuvalle presidentille jopa 80 prosentin kannatusta, eikä Puun ole vaivautunut edes kampanjoimaan. RAJAN TÄLTÄ PUOLEN katsottuna Venäjän poliittisessa elämässä on paljon hätkähdyttäviä ilmiöitä. Parlamenttivaaleissa viime joulukuussa Putinia tukevat puolueet saivat duumaan yli kahden kolmasosan enemmistön. Kolme viikkoa ennen presidentinvaaleja Pulin erotti pääministeri Mihail Kasjanovm ja sanoi vielä haluavansa teollaan näyttää kansalaisille, millaista linjaa aikoo toteuttaa, mikäli tulee valituksi toiselle kaudelle. Jo Putinin KGB-tausia vetää mietteliääksi. Asiaan on jo totuttu, muita sittenkin: eikö 15 vuoden ura kommunistivallan salaisessa poliisissa pilaisi olla aika pitkä miinus CV.ssä, kun kyse on demokraattisen valtion presidentin vi rasia? Venäjän demokraattisuus tosin on lähinnä muodollisia. Demokratiaan olennaisesti liittyvää toimivaa kansalaisyhteiskuntaa siellä ei ole. Merkittävimmät tiedotusvälineet ovat hallituksen kontrollissa, ja kriittisiä lehtiä on ajettu ahtaalle koko Puimin valtakauden ajan. Toisaalta ei voi väittää, etiä Putinin kansansuosio johtuisi pelkästä mediakonirollisia. Hän on onnistunut antamaan venäläisille ainakin mielikuvan vakaudesta ja varmuudesta. Paljon puhutaan venäläisten vahvan johtajan kaipuusta. Kovai olleet esimerkiksi Tshetsheniassa ovat vain lisänneet Putinin suosiota. Ja se onkin Venäjän riennossa ehkä huolestuttavinta. Minun on aina ollut vaikea käsittää vanhempien sukupolvien russofobiaa, ja sitä ikävämpi on huomata joutuvansa itse liinamaan Venäjän herättämiin mielikuviin tietyn pelon tunteen. JOS MAALLA O N johtajanaan häikäilemätön kovanaama siksi, että maa on diktatuuri, on sentään toivoa sota, että ennen pitkää kansa nousee kapinaan. Mutia mitä pilaisi ajatella siitä, että maalla on johtajanaan häikäilemätön kovanaama siksi, että kansa on hänei nostanut valtaan vapaissa vaaleissa? Sanokoon Gogol viimeisen toivottavasti ei liian profeetallisen sanan: "Ei vastausta. Kulkuset helisevät ihanasti, jyrähdellen repeilee kappaleiksi ilma muuttuen tuuleksi, ohi lentää kaikki, mitä vain on maan päällä, ja karsaasti väistäen antavat lietä muut kansat ja valtakunnat." JUHA MÄKINEN
Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2004 Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2004 Ylioppilaskunnan seitsemän vuosikymmentä J YVÄSKYLÄN yliopiston ylioppilaskunta, JYY, juontaa juurensa vuosina 1934-1966 toiminnassa olleesta Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun ylioppilaskunnasta JKKY:stä, joka oli puolestaan Jyväskylään vuonna 1863 perustetun seminaarin henkinen perillinen. Kun Jyväskylän ensimmäinen ylioppilaskunta aloitti toimintansa syyskuussa 1934, se oli kovin erilainen kuin tämän päivän JYY. Opiskelijoita oli nykymittapuiden mukaan todella vähän, vain 35 nuorta naista ja 25 nuorta miestä. Vaikka opiskelijamäärä hipoi vuosikymmenen lopulla jo kahtasataa, opiskelijajoukko oli hyvin homogeeninen: valkolakin ohella kaikkia yhdisti sama uravalinta, sillä korkeakoulu toimi kansakoulunopettajien valmistuslaitoksena. Ryhmän pienuus mahdollisti myös välittömän demokratian soveltamisen. JKKYJlä oli toki jo perustavasta kokouksesta alkaen hallitus, mutta edustajistoa ei vielä tarvittu, vaan asioista voitiin päättää kuntakokouksissa enemmistön kannan mukaisesti. J YVÄSKYLÄN kasvatusopillinen korkeakoulu ja Jyväskylän seminaari toimivat kolmen vuoden ajan samanaikaisesti, kunnes seminaari lakkautettiin suunnitelmien mukaisesti vuonna 1937. Seminaarin perintönä saatiin ajatus siitä, että opettajan tulisi olla kultivoitunut, itsensä hillitsevä ja siivosti elävä mallikansalainen myös opiskelijoiden käyttäytyminen arvosteltiin päästötodistuksissa. Ylioppilaskunta oli myös tiiviisti korkeakoulun valvonnan alla: kuntakokouksissa puhetta johti kunnanvanhin, joka 1960-luvulle saakka valittiin korkeakoulun opettajakunnasta. Opiskelijoiden pyrkimyksistä vastata eettis-siveellisiin rooliodotuksiin kertoo se, että ylioppilaskunta valitsi itselleen symboliksi jyväkehän reunustaman soihdun ja nimesi käsin kirjoitetun julkaisunsa Eetokseksi. Korkeakoululaisten suosituimmat vapaa-ajan toimintamuodot keskittyivät kristillisen yhdistyksen, raittiusyhdistyksen sekä liikuntaharrastuksen ympärille. Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu oli siten ilmapiiriltään hyvin erilainen opinahjo kuin Helsingin yliopisto osakuntineen. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta juhlii tänä vuonna 70-vuotista historiaansa. 60 opiskelijan yhteisönä aloittanut ylioppilaskunta on kasvanut yhdessä yliopiston kanssa lähes 12 000 opiskelijan organisaatioksi. JYYn historia heijastelee aikansa yleistä historiaa oli kyse sitten 1930-luvun kansallismielisyydestä, 1960luvun radikalismista tai 1990-luvun pirstaleisesta moniarvoisuudesta. OTAVUODET merkitsivät seminaarista juurensa juontaneen kultivoituneen ihmisihanteen haaksirikkoa. Rauhan tultua alkoholi ja tupakka tulivat aikaisempaa avoimemmin osaksi opiskelijakulttuuria. Ylioppilaskunnan koon kasvaessa merkit rivijäsenten vieraantumisesta -jota oli esiintynyt jo ylioppilaskunnan alkutaipaleella haluttomuutena osallistua kuntakokouksiin alkoivat olla yhä selvempiä. JKKY:n kauden saavutuksiin kuuluivat oman ravintolan eli Lozzin avaaminen syksyllä 1937, liittyminen SYL:n jäseneksi vuonna 1939, osakuntia edeltävien maakuntakerhojen perustaminen 1940-luvulla, kulttuurija urheilupitoisten Korkeakouluviikkojen järjestäminen vuodesta 1947 alkaen, kurssikirjaston kokoaminen, terveydenhoitorahaston perustaminen 1950-luvulla ja oman lerveydenhoitoaseman avaaminen vuonna 1955. Ylioppilaskunta alkoi myös julkaista painettua tiedotuslehteä vuonna 1945, joskin julkaisutoiminta tyrehtyi talousvaikeuksien vuoksi 1950-luvun lopulla. J YVÄSKYLÄN kasvatusopillinen korkeakoulu muuttui virallisesti yliopistoksi kesällä 1966 ja JKKY JYYksi vuoden 1967 alussa, mutta merkittävin murros tapahtui jo vuonna 1958, kun korkeakoulun yhteyteen perustettiin filosofinen tiedekunta eikä ylioppilaskunta enää koostunut vain yhden alan opiskelijoista. Nyt syntyivät ensimmäiset tiedekuntayhdistykset eli ainejärjestöjen edeltäjät. Koska jäsenmäärä kasvoi nopeasti yli tuhannen 1960-luvun alussa, kuntakokouksen roolia kavennettiin ja päätäntävaltaa siirrettiin edustajistolle. Ylioppilaskunta sai myös neljä osakuntaa. Murrosvaihe oli sisäisesti kivulias, sillä uudelleen muotoutuvassa ylioppilaskunnassa käytiin sisäinen valtataistelu kahden pääopintosuuntauksen Vilillä. Tiedekuntalinjan aktiivisten silmissä ylioppilaskunta oli edelleen liiaksi "seminaarin hengen" kyllästämä. Siihen haluttiin nopeasti muutos. Ylioppilaskunta ryhtyi ripeästi uudistamaan toimintakenttäänsä. Korkeakouluviikon järjestämisestä luovuttiin, mutta kulttuurielämää rikastutti Jyväskylän Ylioppilasteatterin perustaminen vuonna 1960. Samana vuonna oman lehden julkaiseminen käynnistettiin uudelleen. V UONNA 1966 käynnistyi monta vuotta kestänyt perinne järjestää valtakunnallisin' keskustelutilaisuuksia yhteiskunnallsiaaa aiheista. Ylioppilaskunnan kansainvälinen yhteistyö sai 1960-luvulla uudet liouiuvuudet, kun JYY alkoi solmia suoria surt^ra itäeurooppalaisten opiskelijajärjestöjen lfcanssa. Bilateraalista yhteistyötä jatkettiir lautaesiripun sortumiseen asti. Opiskelija-aktiivieii varsinaiseksi johtotähdeksi nousi kuiteiikisn oman asuntolan rakennuttaminen, ja teekkarien esimerkin mukaisesti hankkeelle ryhdyttiin keväästä 1960 hakemaan mahdollisimman suurta julkisuutta. Monet karnevaalihenkisistä tempauksista eli jyväskyläläisittäin "tärskyistä" ajoitettiin julkisuuden maksimoimiseksi vapun yhteyteen. Ylioppilaskunta keräsi jätepaperia eri puolilla maata ja kaupitteli pieniä karttakeppejä ja muita symboliesineitä. Asuntola ei kuitenkaan mahtunut Alvar Aallon suunnittelemaan ylioppilastaloon, vaan tilalle kohosi vuonna 1965 rakennus, jota käytettiin toimitalona, anniskeluravintolana ja keilahallinakin. Myös osakunnat saivat talosta omat huoneistonsa. osakunnat saivat tiloja ylioppilastalosta, ei ole enää voimassa. Poliittiset intohimot eivät estäneet JYYtä viemästä päätökseen hanketta omasta asuntolasta. Vuosina 1968-1975 Kortepohjan kaupunginosaan kohosi yhden asuntolarakennuksen sijasta kokonainen ylioppilaskylä. Vuokraisännän osaa ei kuitenkaan ollut aina helppoa sovittaa yhteen ylioppilaskunnalle sälytetyn yleishyödyllisten palveluiden tarjoajan roolin kanssa, ja varsinkin vuokrankorotusten yhteydessä monen rivijäsenen mielissä JYY muuttui itse riistäjäksi. P OLITISOITUMINEN ja kaavailut korkeakouluopintojen muuttamisesta koulutusohjelmamuotoisiksi tuottivat vastareaktion, humanistisista arvoista voimansa ammentavan sivistysyliopistoliikkeen, jonka kannattajat muodostivat JYYn hallituksen vuosina 1979-1980. Poliittiset ryhmät palasivat hallitusvastuuseen heti "kriitikkohallituksen" kauden jälkeen, mutta paluuta entiseen ei enää ollut. Uudet epäpoliittiset ryhmittymät olivat jokasyksyinen näky ylioppilaskuntavaaleissa, ja f . J *w*l | • J i Ö ^ P ^ * •"'* O PETUSMINISTERIÖ rakennutti svuosina 1952-1954 Seminaarinrnäen länsirinteeseen lisärakennuksen (nykyinen P-rakennus). Se piti sisällään myös opiskelijaravintolan, toimitiloja ylioppilaskunnalle ja asuntolan 160 opiskelijalle. Asuntola muutettiin opetustiloiksi vuonna 1972. JKKY rakennutti 1950-luvulla Jyväskylän ensimmäisen uimahallin, muttei niinkään omasta kuin kaupungin ja korkeakoulun opettajakunnan aloitteesta, sillä opiskelijayhteisön nimissä oli helpompi hakea rahoitusta valtiolta. Taloudellisesti kannattamattomanakin uimahallihanke toi ylioppilaskunnalle arvokkaita suhteita poliittisiin ja taloudellisiin päättäjiin. 1950-luvun yhteiskunnassa oli kuitenkin eduksi, että ylioppilaskuntaa edustivat "aikuisemman" statuksen omaavat henkilöt. Aluksi ylioppilaskunta hyödynsi senioreitaan eli valmistuneita jäseniään, mutta pian tärkeäksi taustavaikuttajaksi kohosi varatuomari Erkki Rutanen, joka sai käytännössä vapaat kädet hoitaa JKKY:n asioita parhaaksi katsomallaan tavalla. Rutasen verkostoitumisja rahanhankkvrnistaitoja tarvittiin vielä 1970-luvulla. Olvi-juoksu juo(s)tiin parinkymmenen vuoden ajan. Kuvassa startti Rentukan edessä joskus 1980-luvulla. Jyväskylän yliopiston museo. I O L I T I I K K A saapui Jyväskylän kampukselle 1960-luvun puolimaissa, ja JYYssäkin edustajistoryhmät jakautuivat kansallisesta politiikasta tutun puoluejaon mukaisesti. Kansallisessa opiskelijapolitiikassa kuultu vaatimus yliopistojen hallinnon uudistamisesta "mies ja ääni" -periaatteen pohjalta saavutti vastakaikua täälläkin vuonna 1968. Äänekkäimpiä olivat vasemmistolaiset ja keskustalaiset opiskelijat, kun taas kokoomuslaiset olivat yleensä maltillisemmalla linjalla. Myös sisäinen vihollinen löytyi: yllättävän monet poliittisesti aktiiviset näkivät osakunnat vanhanaikaisina eikä niiden puolesta noussut kansanliikettä, kun ylioppilaskunnan johto sai ne häädetyksi ylioppilastalolta 1970-luvun lopussa. Nykyiset uusosakunnat ovat ruohonjuuritason aktiivisuuden tulosta ja juridisesti kerhojen ja yhdistysten asemassa. Niillä ei ole samaa statusta kuin alkuperäisillä osakunnilla, joiden olemassaolo ylioppilaskunnan organisaatiossa perustui ylioppilaskunnasta vuonna 1962 annettuun asetukseen. Myöskään vuonna 1964 solmittu sopimus, jolla perinteisten poliittisten järjestöjen oli jaettava ylioppilaskunnan organisaatioon kuuluvat tehtävät tulokkaiden kanssa. Ryhmätaustaan katsomatta ylioppilaskunnan aktiivisia yhdisti huoli rivijäsenten enemmistön vieraantumisesta, mikä näkyi kiusallisen selvästi, kun verrattiin edustajistovaalien äänestysvilkkautta opiskelijaliikehdinnän kiivaimpina vuosina vallinneeseen tilanteeseen. Kun vuonna 1970 peräti 66,5 prosenttia äänioikeutetuista käytti oikeuttaan, vuonna 1982 uurnille vaivautui vain 12,8 prosenttia, mikä on ollut alin luku JYYn edustajistovaalien historiassa. Ylioppilaskuntaa on loitontanut rivijäsenistä se, että yhteistä selkeästi määriteltävää vihollista, jota vastaan passiivisiakin olisi voinut mobilisoida, ei useinkaan ole enää ollut. Vain opintotuen ollessa uhattuna joukkoesiintymisistä jaksetaan vielä kiinnostua. 1980-ja 1990-lukujen kehitystä leimasi kaiken kaikkiaan opiskelijajoukon kiihtyvä pirstaloituminen yhtäältä uusien opiskelualojen ja yliopiston kasvun (yli 15 000 opiskelijaa vuonna 2002) vuoksi, toisaalta tarjolla olevien toimintavaihtoehtojen määrän kasvun vuoksi. J YY on instituutiona integroitunut henkisesti osaksi yliopiston organisaatiota, sillä vakavat vastakkainasettelut yliopiston ja sen opiskelijoiden väliltä ovat poistuneet. Myös valtiovallan säästöpolitiikka ajoi 1990-luvulla yliopiston ja ylioppilaskunnan yhteiseen rintamaan. Lähihistorian pahimman välirikkonsa JYY koki Jyväskylän kaupungin kanssa, kun ylioppilastalon laajennushanke kariutui kaupungin johdon vastustukseen vuonna 1993. Toisaalta välirikko jäi tilapäiseksi, ja kymmenen vuotta myöhemmin laajennus oli todellisuutta niin kuin massiivisesta, uutta jyväskyläläistä arkkitehtuuria huokuvasta Opinkivestä voidaan nähdä. MARKO LAMBERG Kirjoittaja on tutkijatohtori historian ja etnologian laitoksessa. Lambergin kirjoittama ja Riitta Koikkalaisen taittama JYYn historia Nuoruus jo toivo julkistetaan keskiviikkona 24.3. Ilokivessä kello 18. Tilaisuus on avoin kaikille ylioppilaskunnan jäsenille. +
EQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2004 L O U N 1 A S | 1 1 1 6 [ M y ö s vegaanivaihloehto joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskclijahinia 2,35 c sisältää leivän, levitteen ja juoman. MUUT 4.70 e JATKO-OPISKELIJA 3,80 e J 6 Ilokiven ruokalistat myös netissä: hltpyAvww.jyy.fi/ruokalista.php Tl 16.3. TO 18.3. MA 22.3. Tl 23.3. KE 24.3. PE 26.3. Meksikolainen kasvisrisotto Porkkanasosckeitto Kasviskiusaus Soija-kasviswokki Kesäkurpitsaherkku Punajuuripihvii, Kalamurekepihvi Jauhelihapihvi, Juustoinen kirjolohikastike Lohipyörykät Mausteinen broilerpata vihannesremoulade Curry-porsaspata herkkusienikastike Broilerpastapaistos Lindströminpihvi Chili con came Porsaanleike, sinappikastike Currykala Kalkkunarisotto KE 17.3. TO 25.3. Kasvismureke PE 19.3. <»k mm nm mm. • «•« Kasvis-juustokeitto O E O g O I O Tonnikalakaan* MA 29.3. Jauhemaksapihvit Kasvispyörykät <»k mm nm mm. • «•« Kasvis-juustokeitto O E O g O I O Tonnikalakaan* Kasvislasagne KEHY-lounas: Tonni kalakastike, spagetti 1 ^ % MW 1 1 WM 1 Lihapyörykät Jauhelihakeitto Juustoinen uunikala Kinkkupitsa 1 ^ % MW 1 1 WM 1 Lihapyörykät Broilermurekepihvit JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA HIENOJA ILMESTYKSIÄ! Blanchot: Tunnustamaton yhteisö (LokiHeinämaa ct.al: Spiritus animalis KirjoiKirjat) tuksia filosofian historiasta (Gaudeamus) "Absoluuttisen immanessin vaade touteutuu Jatkoksi anna "elon henkäyksen" käydä ylitvasta kun ihmisen todellisuus voi esteellä sesi ja hanki tämäkin yöpöydällesi. Raadin muodostua puhtaaksi, avoimuudessaan sultoinen kunniamaininta! jetuksi yksilöllisyydeksi." Hmmm...?? Kyllä. 28,00 eur noin se on. 22,00 eur Blake: Harry Potterin Ilmestys Lastenkirjallisuus globalisoituvassa maailmassa Kotkavirta & Niemi (toim.): Persoona (Vastapaino) (Minerva Kustannus / SoPhi) Harryn seikkailujen ensipainoksen 500 kapTämän kirjan äärelle kannattaa vaivautua. paleesta 650 miljonaan myytyyn kirjaan. Raadin kunniamaininta! Hengitä syvään ja Tästä magiasta kustannusteollisuus tykkää. hanki tämä yöpöydällesi. 22,00 eur 26,00 eur Opiskelijan K a m i )ng Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa jj$J3fsi _J, kirjamyynti@kampusdata.fi Kortepohjan ylioppilaskylässä on haettavana VAPAA-AIKASIHTEERIN TOIMI ajalle 23.8,2004-31.5.2005 Työhön kuuluu järjestää yo-kylässä asuville : monipuolisia vapaa-ajan aktiviteeriepija hoitaa kansainvälisen vaihto-opiskelntivair opiskelijoille ns. survival kit -pa vutukset ja vastaanotot sekä ko. huolto. Hakijalta edellytetään JYY.n jäsenyyttä, ylioppilaskylän asumisolosuhteiden tuntemusta sekä perehtyneisyyttä järjestö-, tiedotus ja harrastustoimintaan. Työn hoito vaatii sujuvaa englannin kielen taitoa. Työaika on 30 tuntia viikossa. Palkkaa tehtävästä maksetaan 1094,6le/kk. Asukasneuvosto voi täyttää toimen myös muuksi kuin edellä ilmoitetuksi ajaksi. Valitun öteJlytetäan perehtyvän kevään 2004 aikana kblnlcn päivän ajan nykyisen va-sihteenn opastuksella tulevaan tehtäväänsä. uvostolle osoitetut hakemukset liiten on jätettävä yo kylän toimistoon viimeistään keskiviikkona 31.3.2004 kello 15.00. Toinia koskeviin tiedusteluihin vastaa va-sihteeri Hanna Hirvonen puh. 260 7213 (arkisin klo 17-19) tai isännöitsijä Osmo Kääriäinen puh. 260 7207 tai 050 526 5434. Hakemuskuoreen merkintä "Va-sihteeri". Toimeksi saaneena Osmo Kääriäinen Konepohjan yo-kylän isännöitsijä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on lähes 12 000 yliopisto-opiskelijan muodostama julkisoikeudellinen yhteisö, joka on perustettu 1934 toimimaan jäsentensä yhdyssiteenä ja edistämään heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiään. Ylioppilaskunta julkaisee Jyväskylän Ylioppilaslehteä, joka ilmestyy 16 kertaa vuodessa. Lehden painos on 8000 kappaletta (kaupunkinumero 2 kertaa vuodessa n. 52 000 kappaletta). Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta julistaa haettavaksi JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDEN PÄÄTOIMITTAJAN määräaikaisen loimen ajalle 16.8-15,12.2004, 3.1.-18.5.2005, 15.8.-14.12 ka 2.1-17.5.2006. Päätoimittaja vastaa lehden toinin sisällöstä ja teknisestä toteutuksesta mu toimitussihteerinä ja toimitti miehenä. Päätoimittajalta edellytetään musta itsenäisestä lehtityöstä sekä yliopistoyhteisön ja ylioppilaskunnan tuntemusta. Toimi on sopimuspalkkainen. Lisätietoja antavat päätoimittaja Anna-Maija Tuuliainen, puh. 040 581 4972, ja pääsihteeri Matti Mäkinen, puh. 050 586 6089. H 11^, liset hakemukset asianmukaisine on toimitettava ylioppilaskunnan imistoon viimeistään keskiviikkona ;3.2004 klo 12.00. Osoite: JYY. Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä Kuoreen merkintä "päätoimittaja". Hakemuksia ei palauteta. Työsopimukset laaditaan niin, että kesäkuukausina ja joulun aikaan päätoimittaja ei ole töissä. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) kaipaa joukkoihinsa SIVIILIPALVELUSMIESTÄ Siviilipalvelusmies toimii pääosin Jyväskylän Ylioppilaslehdessä, ja hän tekee kaikkia pienen toimituksen töitä: kirjoittaa juttuja, ylläpitää verkkolehteä ja valokuva:» seka tarvittaessa myös taittaa lehteä. MonipuorKyu-on siis rautaa! Taitto-ohjelmana Jylkkan käyt QuarkXpressiä ja kuvankäsittelyssä Photos^ hop-ohjelmaa, joten niiden tuntemus on suotavaa. • alkaen. öisten hakemusten tulee olla pe;kustoimistossa ylioppilastalolla 16.4.2004 klo 12.00 mennessä. , Keskussairaalanne 2, 40600 Jyuoreen merkintä "siviilipalvelusätietoja antavat päätoimittaja Anna-Maija Tuuliainen, puh 040 581 4972, ja siviilipalvelusmies Tuukka Rönkkö, puh. 050 539 8138. +
Jyväskylän Ylioppilaslehti S/2004 f Q Teretulemast Euroopan Unioniin, Viro! TEKSTI: PIRITTA PESONEN KUVA: HELI PÄNKÄLÄINEN JYVÄSKYLÄSSÄ VIERAILI maaliskuun alussa viiden hengen opiskelijaryhmä Virosta. Viikonlopun mittaisen ekskursion aikana he pääsivät tutustumaan yliopistoomme, paikallisiin yrityksiin ja opiskelijaelämään. Vierailijat olivat kansainvälisen viestinnän opiskelijoiden järjestön, CERP Studentsin. Viron edustajia. Virossa eletään murrosvaiheessa. Vappuna koittavaa EU-jäsenyytlä virolaiset nuoret odottavat innolla, vaikkakaan unionin rakenteista ja toiminnasta heillä ei vielä ole kovin selkeää kuvaa. "Virossa alettiin kampanjoida neljä vuotia sitten liittymisen puolesta, mutta tänä päivänä aiheesta ei puhuta paljoakaan julkisuudessa", Sven Lillepalu kenoo. "Hinnat tulevat varmaankin nousemaan, mutta palkat eivät nouse samassa tahdissa. Vanhemmat ihmiset hamstraavat jo sokeria kaupoista". Kiisti Kuusik naurahtaa. S U O M E S S A O L L A A N O L T U huolestuneita työpaikkojen virtaamisesta Viroon EU-jäsenyyden myötä. "Me viedään teidän työpaikat!" Kaspar J ä n e s huudahtaa. "Tai eihän meidän tarvitse Suomeen tulla, kun suomalaiset yritykset siinyvät Viroon", hän lisää. "Suomalaisilla on kaikki hyvin niin kauan kuin Nokia on täällä", hän lohduttaa virnistellen. Suomalaisesta yrityskulttuurista virolaiset oppivat, että meillä lykätään sanoa asiat niin kuin ne ovat, turhia kiertelemättä. Ja suuret päätökset tehdään aina saunassa. Virolaiset viestinnän opiskelijat kävivät tutustumassa Jyväskylän yliopistoon. Työskentelymaan kielitaito ei enää globaalistuvassa työmaailmassa ole välttämätön. Universaalin englannin kielen hallinta riittää, ja sitä virolaiset puhuvat hyvin. Virolaiset ymmärtävät ja usein myös puhuvat suomea, jonka he ovat oppineet suomalaisia televisiokanavia seuraamalla. K A N S O J E M M E S U K U L A I S U U S näkyy muun muassa samanlaisena huumorintajuna. Itseironiaa ei puutu myöskään naapurikansamme luonteesta. Esimerkiksi taannoinen Vintiöt-sketsiohjelman virolainen aerobic-ohjaaja nauratti molemmilla puolen lahtea. Pieniä kulttuurisia eroja löytyy kuitenkin aina. "En voi ymmärtää, miksi te suomalaiset pyöräilette talvellakin. Ja salmiakki on todella pahaa", Sven tuumaa. Yhteisessä illanvietossa saunotuin, maisteltiin Viron tuliaisia ja oltiin hieman purjus (suom. humalassa). Jyväskylän ykkösklubista vieraamme vain eivät olleet yhtä innoissaan kuin me isännät. Varsinkin yläkerran suomipop-diskon meno hiukan hämmensi heitä. No, pienet kulttuurishokit kuuluvat aina asiaan. • JYIMMHI 1 6 . 1 7 . 4 . 2 4 www.jyu.fi/jyrock JYVÄSKYLÄN ISOIMMAT JA PARHAIMMAT KEBABIT JA PIZZAT PIZZAT S € KEBAB 5 € PIZZERIA KEBAB tiQDSE Kauppakatu 7, Jyväskylä P u h . 2 1 2 9 2 5 MAANJlNTAi-lAUAMTA! '22 -?! SEKA SUNNUNTAINA 1819 H ANAKARJALA 0.4 O HAHA-UPCIDER0.33 4 *»" KOLHOOSIN X0V1HIB IIUBNflN — ^ ILTAPALA SIPERIAN FHMfNrr* « SMtTaHAJ.l£il'li 3,50 4 * " ' ^ sauNMKEine* v \*' UIPÄ3.50 r . V V J lHMMIN TOAST 3.50 / (5raihtMhiBal & mA-pe KIO 12-15 KftOUURRI OKSAStn "Afimuuuoflo" OLUT/SIOU 3e VSohwi " t U U I I A I H (1 h UI t f t _ )« . s o h w l l i Sinustako biostatistikko, nanofyysikko tai evoluutioekologi? Tai ehkä sittenkin vakuutusmatemaatikko, kalabiologi tai kemisti puunjalostusteollisuuden palvelukseen? Vai oletko aina halunnut opettajaksi? Perinteisiä vahvoja luonnontieteitä ja uusia tulevaisuuden suuntautumisvaihtoehtoja MATEMMTTIS-LUONNONTIETEELUSESSÄ TIEDEKUNNASSA • neljä ainelaitosta • parikymmentä pääainetta • monipuolista huippututkimukseen perustuvaa koulutusta • dynaaminen tiedeyhteisö • kansainvälinen ilmapiiri • nykyaikaiset tilat kauniilla kampusalueella Jyväsjärven rannalla lähellä keskustaa Luonnontieteiden, matematiikan ja tilastotieteiden aloilta valmistuvien työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät opettajista on jopa pulaa! Haku opintoihin päättyy 13.5.2004 Muista myös suoravalinta: opiskelemaan ilman valintakoetta ylioppilastutkinto-ja/tai koulumenestyksen perusteella! Kysy lisää: s-posti: mlopsiht@cc.jyu.fi puh.(014)260 2204 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO • www.it.jyu.fi/mtdk/opiskelu/abijnfo/ kairmusr. Ilokivi, Keskussairaalanne 2 IZ 1 kevät 2004 Ti 16.3. Andre Heller & Olhmar Schmideitr. KUOLLUT KULMA, HITLERIN SIHTEERI To 18.3. NIGHT VISIONS -ILTA Ti 23.3. Charlie Chaplin: DIKTAATTORI Ti 30.3. Fernando Meirelles: CITTOFGOD Ti 6.4. Dagur Kari: Noi ALBIINO Lisää elokuvista: Ti 13,4. Roy Andersson: E R A S RAKKAUSTARINA Ti 20.4. Bernardo Bertolucci: VIIMEINEN TANGO PARIISISSA Ti 27.4. Francoii Ozon: SWIMMING POUL Ti 4.5. Andrew Jarccki: TAPAUS FRIEDMAN Till.S.GusVanSant: F.I.EPHANT www.jyy.fi/il Ilokivi. Kesktmairaalitntie 2 Esitykset klo 19:00 (ovet 18:30). Liput 4/5e. ei ennakkoa. Baari auki, a-oikeudet. Lisätietoja: kulttuurisihteeri^' jyy.fi 014-260 3356 wwwavatar.fi ava*avatarfi 014-214&11 • Avatar. Puistokatu 1 A. 40100 JK.L Uudet aukioloajat, avoinna: joka päivä 10-22 Runsaasti tilaa )a mahdollisuuksia halusit sitten surffata tai tulla porukan kanssa pelaamaan Huippuluokan laitteet ulkoa ja sisältä Avatarin löydät Kävelykadun alkupäästä Kolmikulman aukion laidalta Tarjoamme kaikki verkkopalvelut lähelläsi: ^HMJV0t Avatar htjoti: Avatarin toteutuksesta • surffaus vastaava • sähköpostit TNHetOy: • uusimmat pelit • www-hosting • väritulostus • serverhosting • osaava henkilökunta m Mernet-palveluntarjoaja • yksityistilaisuudet • nettiyhteydet kotiin ja (koulutus,LANit, yrityksille yksityistilaisuudet) Tarjoamme Keski-Suomen alueella ruuhkattomat ja luotettavat yhteydet ja muut verkkopalvelut yksityisille ja yrityksille. Tervetuloa tutustumaan palveluihimme AvatarissaI wwwJnnet.fi/aJsl
KQ Jyuäskylän Ylioppilaslehti 5/2004 i TEKSTI: OLLI SULOPUISTO KUVA: TUUKKA R Ö N K K Ö "YRITÄN HOITAA HOMMANI niin, että voi pysyä ystävinä kohteen kanssa kuvausten jälkeenkin", Tahvo Hirvonen sanoo dokumenttielokuvaa käsittelevässä paneelikeskustelussa. On perjantai-iltapäivä Tampereen kansainvälisillä elokuvajuhlilla. Alustajilta, on juuri kysytty, millainen on dokumentaristin eettinen vastuu tuotoksistaan. Hiukan aikaisemmin on keskusteltu elokuvantekijän lyön epävarmuudesta se ei kesiä kahdeksasia neljään eikä siinä ole selkeästi asetettuja tavoitteita, jotka saavutettuaan voi häipyä toimistolta. "Pitää luoda omat työpaikkansa", Hirvonen toteaa. Vastaukset kertovat hänen asenteestaan elokuvantekoon työnä. Vuonna 1955 syntynyt Hirvonen on koulutukseltaan kuvaaja. Suurelle yleisölle hän saattaa hyvinkin olla tunnetuin Sielun Veljistä tekemiensä ja kuvaamiensa dokumenttien kautta. Elokuvantekijäksi hän ryhtyi vasta myöhemmin urallaan, eikä mies ole jättänyt kameran etsintä taakseen nytkään. Kolme päivää paneelikeskustelun jälkeen hän on jälleen uuden projektin kimpussa. "Minä olen hyvinkin vanha filmihullu. Kuvaamisesta olen tykännyt aina", Hirvonen kertoo taustastaan ja siitä. kuinka hän laajensi skaalaansa kuvaamisesta ohjaamiseen. "Tärkeää on, etiä tutuksi tulleiden tyyppien kanssa kehkeytyi ajatus elokuvan teosta, elokuvan, jota kukaan muu ei tekisi", hän sanoo. Hirvosen repertuaarista löytyykin kahdeksan oman ohjaustyön lisäksi satakunta kuvaushommaa, lyhyttä ja pitkää, niin dokumenttia kuin fiktiotakin. ELOKUVAFESTIVAALIT, etenkin muihin kuin läyspitkiin näytelmäelokuviin keskittyvät, näyttäytyvät helposti ulkopuoliselle hassunkurisina multa pohjimmiltaan merkityksettöminä koTampereen elokuvafestivaalien kolme kirkkainta hetkeä: * Georges Mi-licsin lyhyi filmit 1800-ja 1900-lukujen vaihteesta, säestäjänä ja esittelijänä ohjaajan omat perilliset. * Piotr Dumalan animaatio Franz Kajka, jonka mustavalkoinen, raaputtamalla tehty ulkoasu oli henkeäsalpaava. " Aino Ovaskaisen, Aiju Salmisen ja Christer Lindströmin tekemä Tieevil, joka oli kepeästi hauskin ja oivaltavin koko Suomi-animaatio 90 vuona -saijassa, OLLI SULOPUISTO koontumisina, joiden vaikutus on minimaalinen. Totuus on kuitenkin toinen. "Niiden merkitys on suuri. Se on helvetin suuri. Tampere on se kerta vuodessa, kun pääsee puhumaan elokuvista kollegoiden kanssa ja näkemään, milä he ovat tehneet. Ulkomaiset näkee siellä suomalaisia töitä. Ja Tampereenkin festarit on niin isot, eitä siellä ostetaan töitä kansainväliseen festivaalilevitykseen", Hirvonen luettelee. Filmiala on siis käytännössä pakostakin kansainvälistä, vähintään rahoituksen puolesta. 'Viimeisen kymmenen vuoden aikana yhä useammassa jutussa on ollut mukana ulkomaisia rahaa". Hirvonen hahmottelee. Kansainvälinen rahoitus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että aihevalintojen pitäisi erota pelkästään kotimaisista tuotannoista. "Esimerkiksi Helken ja Suutarin Joulilaal oli umpisuomalainen juttu, mutta siinä oli ulkomaista rahaa takana", Hirvonen sanoo. Joskus käy niinkin, että vaikka ostajalla ja dokumentaristilla on etukäteen tehty sopimus, tilaaja haluaa näperöidä lyötä jälkikäteen. "Yleensähän se menee niin, etiä valmiin työn kanssa mennään tilaajan puheille ja sanotaan, että tässä olisi. Joskus ostaja haluaa tehdä siihen työhön muutoksia. Pekka Lehto sanoi Tampereella elokuvansa näyiöksen alussa yleisölle, että taalla nähdään versio, jossa lukee minun nimeni, mutta Saksan telkkarin leikkaamassa paskassa sitä ri näy", Hirvonen kertoo. Lopuksi hapuilen hyvän aikaa yrittäessäni muotoilla kysymystä siitä, voiko laiteen tekemisellä ja omilla dokumenteilla elää. Tahvo Hirvosen vastaus on sen sijaan on lyhyt ja yksinkertainen: "Kyllähän minä olen elävä esimerkki siitä, etiä voi."» Tohvo Hirvosen yhdessä Simo Riston kanssa tekemä dokumentti Kuppausta Kotiharjun saunossa on nähtävissä internetissä osoitteessa www.piraW.net/ li/leffot/liedot.osp?mlD=74 Seksiä! Väkivaltaa! Animaatio, jota ei kukaan muu tekisi, on Jylkkärin siviilipaivelusmiehen Tuukka Rönkön oheinen neljän kuvan väkivaltatutkielma, josta ei erotiikkaakaan puutu. Animaation siitä saa, kun leikkaa kuvat irti, asettaa ne päällekkäin ja plaraa riittävän nopealla tahdilla, esimerkiksi 24 kuvaa per sekunti, jolloin animaation kokonaiskestoksi tulee kerrasaan vinkeä kuudesosasekunti. Projektityö: luennot ja Mudrock-festari Musiikkitieteilijöillä se on tuo opiskelu joskus mukavampaa kuin monella. Voi saada opintoviikkoja rock-festarin järjestämisestä! Musiikkitieteen laitoksella opiskelevat Tapio Jyrkynen ja Heikki Toropainen yhdistivät hyödyn ja huvin ja toteuttavat TaiKun Projektinhallinta ja -suunnittelu -kurssin projektityönä Mudrock-nimisen yhden illan pippaloinnin. Esiintyjälistalla löytyy musikkia joka lähtöön: gooltiheviä (Silentium), suomirokkia (Aino), rockabillyä (Sprig Boner), an-rockia (The Young Thin Men) ja "uusi perusrock-kokoonpano" (The Nude). Viimeksi mainittu on järjestäjien oma bändi. Opintoviikkojen ja kokemuksen lisäksi miekkoset siis saavat omalle bändilleen ensimmäisen keikan Jyrkynen ja Toropainen rahoittavat festarin omasta taskustaan sekä lipputuloilla. "Mutta ei me kuolla siihen, jos tappiota tulee, budjetti on tehty pieneksi. Bändit on meidän kavereita, ainakin toistaiseksi," Jyrkynen virnuilee. Projektityökseen miekkoset valitsivat rockfestivaalin siitä syyslä, että Jyrkysen mukaan "rokkia ei ole Jyväskylässä mitenkään liikaa tarjolla", llokivi ja Lutakko olivat ainoita vaihtoehtoja paikoiksi, joissa he halusivat tapahtuman järjestää. Vaikka sekä Jyrkysellä että Toropaisella on aiempaa kokemusta tapahtumien järjestämisestä, luennot ja puoli vuotta kestänyt suunnittelu ovat opettaneet pitämään monia erilaisia ihmistä ja mielipidettä sisältävän projektin järjestelmällisesti kasassa. Eikä tämä ehkä jää tähän: "Jos homma menee hyvin, järjestämme Mudrockin kenties loisenkin kerA N N A M A I J A T U U M A I N E N Mudrock-festivaoli Ilokivessä la 20.3. klo 20. Liput 5e. www.cc.iyu.li/-laaljyrk/mudrock "h
Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2004 E JYTin uutuudessa lähes 2 näyttelijää Mansikkapellot, TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ MUMMOJA, HUORIA ja mansikanpoimintaa. Muun muassa näistä aineksista rakentuu Jyväskylän ylioppilasteatterin kevätkauden päätuotanto Kcrreejät. Ohjaaja Laura Häkkinen rehki itse kolme viikkoa Suonenjoen mansikkapelloilla pari kesää sitten. Kokemus inspiroi kirjoittamaan näytelmän. Häkkinen hyödynsi luomistyössä muun muassa omia päiväkirjamcrkintöjään. "Ei mansikanpoiminnasta minulle traumoja jäänyt. Olihan se raskasta, mutta en kärsinyt, vaan olin pikemminkin positiivisesti yllattynyi KerreejälonJYT-miiiapuulla poikkeuksellisen iso tuotanto, sillä lavalla nähdään peräti 19 näyttelijää. Suurin osa heistä on uusia JYT-kasvoja. vaikka teatterikokemusta muilta lavoilla onkin. Häkkisen mukaan ison lauman ohjastaminen on ollut yllättävänkin helppoa. Näytelmän kokoluokkaa kuvastaa osaltaan sekin, että työryhmään on ilmestynyt ohjausassisteniin titteli, jota kantaa Kaisa Mattila. "Olen seurannut esimerkiksi näyttelijöiden kohtaamista rooleissaan, äänenkäyttöä, vaihlojaja lavalta poistumisia", toteaa Mattila tehtävistään. TANSSIKOHTAUKSILLA on Kcrrcejissä varsin iso merkitys miten iso, se oli ohjaajallekin vielä pan viikkoa ennen ensi-iltaa epävarmaa. KoreograIloista vastaa tanssiteatteri Krampissa vaikuttava Raisa Pylkkö. "Tanssikohtaukset ovat aika lyhyitä, ne lomittuvat muun toiminnan sekaan. Kikillä (Elsa Kalervo) on jännät paikat mansikkapelloilla. Tanssilla voidaan ihan yhtä lailla viedä tarinaa eteenpäin kuin puheellakin", Pylkkö kertoo. Kerreejien surrealistisilla mansikkapelloilla nähdään muun muassa Tolstoi, Bunuel, Marx ja Lenin. Lieneekö kyseessä nyt poikkeuksellisen sivistynyt teatteriesitys, joka vaatii katsojaltakin erityistä lukeneisuutta? Haastateltavien naurunremakasta päätellen ei. "Vaikka mukana on tärkeitä historiallisia henkilöitä, tässä näytelmässä lyödään lekkeriksi loikki, mikä voidaan", toteaa Elsa Kalervo, joka esittää näytelmän päähenkilö Kikiä. Kalervon mielestä Kerreejät on pohjimmiltaan kasvuja sopeutumistarina, jossa "hämmentynyt nuori löytää itsensä vielä hämmeniyneempänä." Tarinan keskiössä on työ ja nuorten suhtautuminen työhön. "Hirveä määrä hahmoja tekee samaa työtä, muita heillä on siihen hyvin erilaisia suhtautumistapoja. Jotkut suhtautuvat siihen intohimoisesti ja toisei halveksivasti", Kalervo enttelee. Ohjaaja Häkkinen sanoo harjoitusprosessin aikana löytäneensä ainakin yhden vastauksen kysymykseen, niiksi työtä kannattaa tehdä: "Koska sitä on tosi kiva tehdä porukalla!" Kerreejien ensi-illo torstoina 25.3. Ilokivessä. Esitykset jatkuvat toukokuun alkuun saakko. »®$9M. Demoni-palsta esittelee pieniä, vielä suhteellisen tuntemattomia yhtyeitä. Levyjä voi lähettää osoitteeseen: Jylkkäri / Demoni, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä KEVAAN TOISEKSI VIIMEISET VEDOT Jälleen levysoitimeeni päätyi hyviä pieniä rykäyksiä. Muistutukseksi kaikille yhtyeille, että Demoni arvostelee kevään viimeiset levyt numerossa 7. Mutta tässäpä ensin nämä. The Sun Machine: the saddest summet of them ali (2001) Kaisu Hakoma (laulu), Lauri Kuosa (kitara, laulu), Jyri Holttinen (koskettimet), Pekka Ranta (basso), Pekka Seppänen (rummut) Yhteystiedot: lauri.kuosa@cc.jyu.fi Nimikin jo kenoo että poppiahan tämä on. Parhaimmillaan The Sun Machine on hitaammissa kappaleissa, joissa melodiat pääsevät parhaiten esille. Erityisesti laulaja Kaisu Hakoma hoitaa mallikkaasti oman osuutensa. Yhtye kenoi saatekirjeessään etsineensä normaalista hiukan poikkeavampia soviiuksellisia ja soitannollisia ratkaisuja, mutta mitään erikoisempia kikkailuja ei ainakaan tällä äänitteellä ole kuultavissa. Levyä vaivaa jonkinlainen pidättyväisyys, nimittäin jostain syystä nopeimmat kappaleet eivät oikein lähde lentoon, vaan jokin jarruttaa ja pitää ne liukasu maassa. + kauniita ja hyviä slovareita + vaikuttaa osaavalta porukalla lisää meininkiä jostain syystä levy jää tunnelmallaan aika kaukaiseksi VViidakko: Sekunnin (2004) Ei kokoonpanotietoja. Yhteystiedot: http://www.wiidakko.com, kontakti@wiidakko.com VViidakko on uusi yhtye tällä palstalla, mutta soittajilla on takanaan jo pitkä historia. Ja sen kuulee! Voimakasia pop-rockia ja iskeviä kenosäkeitä. Siina on VViidakon resepti, joka tuntuu toimivan erityisen hyvin. Demon aloittaa kappale Liity nyt minuun, jolle soisi radiosoittoakin, sillä sen verran tyylikkäästi homma hoituu. Suomenkielisyyden voi laskea VViidakon vahvuudeksi. sillä tällä tavoin yhtye erottuu helposti edukseen muista vastaavanlaisista rytkeistä. Ei minulla kyllä ole oikein mitään valittamista tästä. Hyviä biisejä, hyvät soundit ja kaiken kaikkiaan hyvä bändi. + loistava kokonaisuus + biisit tykittää satasella + kaikella tavalla hiiliainesta hmm... Skeema: Maisemointi (2003) Pantse (puheosuudet), Tuomo Tuhatkasvo (ohjelmointi, koskettimet ja laulu), Eeros (lyömäsoittimet) Yhteystiedot: panu@cc.jyu.fi Kehiiysiä on todellakin tapahtunut tälle posselle. Edelliseen demoon (Suojaamatonta settiä. 2002) verrauuna biiseihin on tullut sitä groovea, jota kaipailinkin. Tällä kertaa yhtye käytti nauhoituksissa aikaisempaa enemmän "oikeita" soittimia, ja ehkäpä juuri siksi Maiscmoinri-ep:n biisit lähentelevät paljon Tulenkantajia. Skeema on lisännyt perinteiseen hiphoppiin kunnon meininkiä, ja homma pysyy liukasti kasassa. Välillä rap-osuudet kuulostavat hiukan valjuilla ja Pantse räppää hiukan liian nopeasti, joten sanoitukset jäivät hiukan hämärän peittoon. Mutta eivät ne siltikään kokonaisuutta kaada. Hyvää maiskua! + lodella groovea musiikkia + loistavat taustat värittävät mukavasti räppiä + ehjä kokonaisuus myös levynä välillä rap-osuuksia häiritsi tietty valju meininki PETRUS KOSKIMIES kolumni Minusta tulee isona... HALUAISIN OLLA urheilutoimittaja. Yhdestä yksinkertaisesta syystä: saisin luvan kanssa kysellä ihmisiltä asioita, jotka ovat jo pitkään mieltäni askarruttaneet Ensimmäisen kyselymatkani ajoittaisin Jypin ja Jokereiden ottelupuivaan Jokerivalmentaja Hannu Jonikalta kysyisin, että mitenkäs terveys kaiken kohkaamisen ja raivoamisen keskellä voi. hän kun elää jääkiekossa mukana koko sydämellä' Jaaköhan siitä vapaa ajalle tai perheelle yhtään ainutta sykettä? Samalla vaivalla voisin udella Jypin valmentajalta Matti Alatalolta, jotta miltä se tuntuu, kun muilla joukkueilla on moninkertainen pelaajabudjetti, eikä se omakaan palkka varmaan ylläjonikan tasolle, vaikka kyseessä on sama työ? Niin että harmittaako yhtään ja hiipiikö katkeruus koskaan puseroon? Ja jos hallin käytävällä vastaan sattuisi tulemaan nykyisin Jokereita edustava, mutta ikävästi tällä hetkellä loukkaantunut Sami Helenius, niin häntä vaivaisin tiedustelemalla, nuha mahtoi tuntua NHL-ura, jonka päätarkoituksena oli toisien pelaajien lyöminen paljain kasin, tahallisesti. vahinkoa aiheuttaen. Ja lisäksi vielä sen voisin kysäistä, että tuottiko teosta kymmenminuuttisella selviäminen itseensätyytyväisen tunteen, että oliko sellainen olo, etiä tulipa hommat tehtyä huolella? Hyvän säkän sattuessa hallista poistuessani törmäisin vielä MTV 3:n pirteään juonrajaiiimiin Mika Saukkonen, Timo Jutila ja Mikko Grönman. Heiltä olen aina halunnut kuulla, eitä ovatko ne oranssit pikkutakit heidän mielestään aivan älyttömän tyylikkäitä? Toisen jutuntekoreissuni tekisin formulamaailmaan Grid girlit kainaloissani sulautuisin hienosti loukkoon ja voisin heitellä kysymyksiä maailmaniahdillc vaivattomasti. Kimi Räikkösellä tiedustelisin, etiä onko hän huomannut kuinka hänen muuten niin elegantit haalannsa lokotiavai petsauksista? Hieman onnistuneemmalla leikkauksella pakarat pääsisivät paremmin oikeuksiinsa ja naispuoliset formulafanii (mikseivät miehetkin) olisivat piirun verran tyytyväisempiä. Varikkoalueella tapaisin todennäköisesti myös toimeliaan varikkotoimiltajan, Timo Pulkkisen. Olen aina ihaillut hänen intohimoista suhdettaan työhönsä. Hän näyttää aina olevan aidosti tohkeissaan asiastaan, kuin olisi pistoksen saanui. Hänellä olisi mahtavaa saada vinkkejä siitä, kuinka moinen itsepsyykkaus onnistuu? Miien ihmeessä kolmeasataa kiitävät ja mieletöntä mekkalaa pitävät "autot" sekä puustaveistetyt, samoja kolmea lausetta toistelevat kuskit voivat heräitää moisen tunteen palon? Ehkä myös ohimennen kysäisisin Timolta, jotta kuinkas kuulo voi? Pakostikin sellaisessa ujelluksessa ovat korvat kovilla. Saaneeko Timo edes meluisan työn lisää? Naiden kahden reissun jälkeen olisi tiedonjanoni tyydytetty, joten toimittajanurani taitaisi lopahtaa lyhyeen. Siitä tuskin kovin moni olisi pahoillaan. MATTI TULLA
O 1 O < O [f R A A T I K E L 1. A R 1 [, O 1 O < O www.r.i.itikeMnncorn • C-' *-20 O 1 O < O K a u p p i k a t u 3 3 , J y v ä s k y l ä . P u h . i 1 4 ) 3 1 3 1 3 3 Jyväskylän ammattiopisto Musiikkialan perustutkinto: yhtye-ja orkesterimuusikko, 120 ov Haku 31.3. mennessä. Ilmoittautumislomakkeita saa oppilaitoksen toimistosta, puh. 020 540 5887 tai www-sivuilta. Taiteen perusopetus: Musiikki Ilmoittautumiset: • perusopetuksen valintakokeeseen 31.3. mennessä, • jousisoitinkouluun, rytmikoiiluun, puhallinorkeMcrikouluun 30.4. mennessä, • musiikkileikkikouluun ja musiikkivalmennuksiii ryhmiin 31.5. mennessä. • Seminaarinmäen kuorokouluun otetaan uusia laulajia lukukausien alkaessa. • Ilmoittautumislomakkeita saa oppilaitoksen toimistosta, puh. 020 540 5885 tai www-sivuilta. Tanssi • Uusien oppilaiden ilmoittautuminen elokuussa. Jyväskylän ammattiopisto Konservatorio, Pitkäkatu 19-21, PL 472, 40101 Jyväskylä, hx 020540 5878, www.jao.fi PATEVOITTAMISKOULUTUSTA VIERAIDEN KIELTEN OPETTAJILLE Jyväskylän yliopiston kielten laitos järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen, Avoimen yliopiston ja Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen kanssa vieraiden kielten opettajien maksutonta pätevöittämiskoulutusta, johon otetaan yhteensä 40 opiskelijaa. Koulutukseen otetaan ensijaisesti ensimmäistä ylempää korkeakoulututkintoaan suorittavia. Ryhmään otetaan myös noin kymmenen kielten maisteria, joilta puuttuvat pedagogiset opinnot kokonaan tai osittain. Koulutus on tarkoitettu lähinnä oppilaitoksissa työskenteleville epäpäteville kielten opettajille, joilla on puutteita joko aineen opinnoissa, opettajan pedagogisissa opinnoissa tai molemmissa. Myös muita opinnoissaan välivuosia pitäneitä vieraiden kielten opinnoissa pitkälle ehtineitä voidaan hyväksyä koulutukseen. Yliopistossa suoritettuja opintoja tulee olla vähintään 100 opintoviikkoa ja pääaineen englanti, ranska, ruotsi, saksa tai venäjä. Koulutuksessa ei voi aloittaa minkään kielen opintoja alusta. Opiskelu toteutetaan enimmäkseen monimuotoopiskeluna, jonka aikana opiskelija voi asua ja työskennellä kotipaikkakunnallaan. Lähiopetustapaamiset Jyväskylässä järjestetään yleensä viikonloppuisin ja loma-aikoina. Myös opetusharjoittelu pyritään järjestämään opiskelijan asuinpaikkakunnalla. Hakuaika koulutukseen päättyy 16.4.2004 ja koulutus alkaa tammikuussa 2005. Koulutus järjestetään opetusministeriön rahoituksen turvin ja se kestää noin kaksi vuotta. Hakulomakkeet voi tulostaa osoitteesta www.jyu.fi/tdk/hum/kielet. Sivustolta saa myös ajantasaista tietoa koulutuksesta. Lisätietoja ja hakulomakkeita saa Jaana Toomarilta, (014) 260 1416, toomar@cc.jyu.fi. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Jyväskylin Ylioppilaslehti 5/2004 E Mikko, Karjalainen Voimaeläin BetoniHank, tuo rock-maailman Ajax, valmistautuu nousemaan liigakörkeen. Kuvassa pelinjohtaja Mikko Karjalainen. TEKSTI IA KUVA: MATTI TULLA JYVÄSKYLÄLÄINEN ORKESTERI BetoniHank on tullut tienhaaraan. Vuosien pakerruksen tuloksena heidän esikoislevynsä ilmestyy 17. maaliskuuta. Bändin alkuuuma, sanoiiiaja/säveliäjä/kitaristi Mikko Karjalainen, myhäilee tyytyväisyyttään: "Levyä on väsätty kesästä lähtien tuottaja Pekka Aarnion johdolla. Aänitysprosessi on ollut jatkuvaa keskustelua. On helvetin tärkeää, että palautteen saa heti ja luotettavalta taholta. Useasti on usko loppunut, mut aina joku on jaksanut potkia, jos ei muut niin Pekkarisen Tero. Se on meidän bändin moottori, kuten rumpalin kuuluukin." BetoniHankin yhteinen työ on ollut yhteistyötä, jota iso, paha levy-yhtiö ei ole käskyttanyt. Bändillä on itsekritiikki kehittynyt: "Kaikki ei enää kelpaa, mutta toisaalla on osattava katkaista oikeassa kohdassa, ettei hio biisejä piloille UUDEN LEVYN NIMI. Orvot kaksoset, valittiin, koska sen alle mahtuvat kaikkien biisien aihemaailmat. "Tää levy on puhutteleva, tai sittenhän sen vasta tietää, kun ihmiset levyn kuulevat, että puhutteleeko se. Ehkä parempi termi olisi ajatuksia johdatteleva". Karjalainen kuvailee. Mikko tekee musiikkinsa teksulähtöisesti: "Jos ei oo hyvää tekstiä, ei sitä biisiäkään kannata tehdä. Riffejä pystyy kuka tahansa rämpyttelemään, mut hankalampaa on löytää teema. Uusi levy sisältää selkeästi kolme teemaa: ihmissuhdeverkostot, ihmisen kasvaminen ja eräänlainen sivullisuus." Mikon biiseistä löytyy aina tarina, jonka hän höystää ironialla sekä itseironialla, mistä seuraa BetoniHankin tunnistettavan vinksahtanut tyyli: "Mut pitää olla varovainen. On rasittavaa kuunnella sellaista biisiä, jossa ollaan sormi pystyssä ja oikeassa. Mun teksteissä on usein ulkopuolinen, muttei jumalallinen tarkkailija, joka seuraa asioita välinpitämättömästi, mutta larkkanäköisesti." Aiheita Mikko ei turhia rajaile. Kun jutun jättää molemmista päistä hieman auki. jää tulkinnan vastuu kuulijalle: "Vaikka biisien aiheet saattaa olla kuluneita, näkökulmaa vaihtamalla niihin saa tuoreutta. Mut erikoisuuden tavoittelu on yhtä vaarallisia kuin se, että rockbändi kuvittelee olevansa juuri tietynlainen rockbändi Tällä kertaa me päädyttiin suoraviivaisuuteen, mut biisissä pitää olla muutakin kuin suora viiva, eli sisältöä." BerVilHänlfei Karjalaisen "mukaan taitu genrethin. "Kai se jonkinlaista rokkia on, mut mulla on lähtökohtana se, ettei etukäteen lokeroi tekemisiään. Tällä uudella levyllä mennään ehkä lähimmäksi 90-luvun kovaäänistä rokkia, ja mausteet tulee jostain 60-luvulta. Mut ei me mihinkään tiettyyn suuntaan uita hommaa viety. Tehtiin biisi biisinä, tekstin ehdoilla."» Orvot kaksoset -levyn julkaisukeikko Bar 68:ssa 27.3. Synnyttäjä kommentoi lapsiaan "Mennään hetkeksi taivaaseen, kurkistelemaan etukäteen, siltä varalta, ettei paasiakaan sitten joskus" (Orvot kaksoset) "Tässä on löyhänä teemana kaiken saaminen heti. Näyttää silta, ctta mitä enemmän ihmisellä on röyhkeyttä, sitä paremmin pärjää. Tän takia heppoisetkin jutut pääsee esille, tärkeämmäksi muodostuu se, miten asia markkinoidaan, eikä itse sisältö. Tässä biisissä näytetään, että voi irrottautua kaikesta ja peittää jäljet, kunhan vain pokka pitää. Ja onhan se tietty vapaudentunne terveimmilläan hienokin juttu. Nää biisin kaksoset aattelee, että on vitun jees sanoa, että on tulossa jostain Köpiksestä, vaikka olis oikeasti tulossa mummolasta." "Md en ali elänyt vanhaksi, öisin kuollut traagisesti autokolarissa kesken kiertueen, tai hypännyt aineissa sillankaiteelta vesivoimalan turbiiniin, mä öisin lähtenyt komcesti niin, ja syöpynyt kaikkien mieliin" (Sillankaiteella vesivoimalan turbiiniin) "Tää on levyn kevein, ja ehkä kieroin raita Kaveri kehuskelee mopopojille kioskilla. että olisi voinut aikoinaan tehdä vaikka mitä. Että olis voinut jättää itsestään pysyvän jäljen, vaikka sitten henkensä kustannuksella. Eikä se oikeesti kuitenkaan uskaltanut tehdä muuta, kuin mitä siltä odoteltiin." "Kaupungin hehkuva kiuas ulvoo kaatosateesssa" (Toisaalla) "Kyllä mä sateesta lykkään ja syksystä Silloin tuntuu, eitä on paljon enemmän aikaa. Ja hieno juttu on syyskuinen valo, joka tulee vinosti ja matalalla." Kansanmusiikki soi netissä Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksella on laadittu kansanmusiikin intemel-iieiokania Suomen Kansan eSävelmät, joka pohjautuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemaan ja Ilmari Krohnin toimittamaan kokoelmaan Suomen Kansan Sävelmiä. Tietokanta julkaistiin osoitteessa vwAv.jyu.fi/musica/sks 11. maaliskuuta. eSävelmät sisältää kokoelman kaikki 8613 sävelmää digitaalisessa nuottimuodossa ja Midi-tiedostoina sekä kuhunkin kappaleeseen liittyvät muut tiedot: sanat, kerääjä, keräyspaikkakunta ym. Krohnin teoksista on digitoitu tietokantaan myös kaikki johdantotekstit ja valokuvat. Hakukoneen avulla tietokannasta voi etsiä sävelmiä esimerkiksi kappaleen keräysläänin tai -maakunnan, paikkakunnan, keräysajankohdan, savelmätyypm, laulun sanojen tai tahtilajin mukaan. Lisäksi hakukoneella on mahdollisia lehdä musiikin sisältöön kohdistuvia hakuja, kuten hakea tietynlaisien melodianpätkän sisältäviä sävelmiä.» -järjestötJärjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyuJ Ilmoitukset numeroon 6/04 ti 23.3. mennessä! Kokoonnumme lauantaisin klo 19.00 Lutherin kirkolla (Kansakoulukatu 5). Olet tervetullut mukaan! Tulevia lltoia 13.3. Saunailta. HU0M! klo 18.00. Korlepohian kirkko. 20.3. Kristitty koti. Mikko Suni. 27.3. Yhteislauluilla. En-Kore-kuoro harjoittelee Lutherin kukolla keskiviikkoisin klo 19.00. Raamattupiirit Kortepohjassa |a keskustassa. Lisätietoja toiminnasta www.sley.li/eo/jkl tai Katriinalta 050 3777344. fgfseTiO Huippunimiä Global Discouisen kevään seminaarisalin alustajina 1 16.3. Kansallisen valtionhallinnon hyvästä hallinnoinnista, neuvotteleva virkamies KATJU HOLKERI, Valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosasto. 13.4. Hyvän hallinnon periaatteet globaalilla tasolla. Helsinki-prosessin koordinaattori PAULIINA AROLA, Crisis Management Inilialive. Presidentti Martti Ahtisaaren toimisto 4.5. Alueellisen hyvän hallinnon periaatteista Euroopassa, erityisasiantuntija ALEXANDER STUBB. Suomen Euroopan Unionin edusiajisto. Global Discourse ry:n kevään seminaarisalia, teemana Hyvän hallinnon periaatteet Yksilöstä ihmiskuntaan, luokassa A104 tiistaisin klo 18.15 alkaen TERVETULOA MUKAAN! Jyväskylän ev.lul. opiskelijalähetys Opiskelljalllat pidetään torstaisin Vanhassa pappilassa klo 18.30 alkaen. Sijainti kaupunginkirjastoa vastapäätä, Vapaudenkatu 26 (ovessa teksti Kappeli, kerhotilat) Käy sisaan! Raamattupiireistä tietoa illoissa. Jos kenkä puristaa, tule luttelemaan. Opiskehiapaslori Helkki Lehtimäki, yhteystiedot 014213 9011,050-571 4564, heikkl.lehhma ki@opko.fi. Engllsh services and Bible Study lwice a monlh at Vanha pappila, Vapaudenkatu 26 In co-operalion with Jyväskylä ev.luth city paiish. Next Bible Sludy Mo 22nd March 19.00.18.3. Ilon päiviä. surun päiviä Matti Sihvonen: 25.3. Aina vierelläsi luottamuksesta Jorma Viikko. Jyväskylän Maan Ystävät (Jymy) kokoustaa parillisten viikkojen keskiviikkoisin. Seuraava tapaamlrTeh ke 17 3 klo 19" Baari Vakiopaineessa (Kauppakatu 6). Uudet ihmiset, tervetuloa! Lisätietoja: Sati Leinonen, 0456737565 Opiskelijaryhmä PINK0 kokoontuu Jyväskylän SETAn toimistolla (Kilpisenkatu 8,4. kerros) kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 18. Avoimet ovet toimistolla torstaisin klo 18.30-20. Puhelinpäivystys keskiviikkoisin klo 19-21 numerossa 014-3100660 Seuraa tiedotusta ryhmien toiminnasta ia muista tapahtumista sekä jäsenyydestä uusilla! 1 ) nettisivuiltamme: (hltp//netti.nic.li/-jklseta) Huomaa uusi keskustelupalsta! Liity, osallistu ia ola kantaa. Seuraavat Ilokiven bileet la 10.4 klo 21-03 (yläkerta). Tervetuloa! JSDN Jyväskylän Sosialidemokraattiset nuoret JSDN n seuraava kokous maanantaina 22.3. klo 19.00 Soimilla! Tervetuloa poliittisesti korrektiin seuraan puimaan maailman menoa! Kuun lopulla tulossa illanvietto kansanedustaja Susanna Huovisen seurassa. Lisätietoja sinulle antaa puheenjohtaja Jenny Llndborfl (|ejolind@cc.|yu.li, GSM 050 4911401). Jyvoskylän Ylioppilasteatteri VUOSIKOKOUS ma 29.3. klo 17 Ilokiven kabinetissa. Kansan raamattuseuran opiskelijat Opiskelijaillal tiistaisin klo 19 Sanan kulmalla (Semmaarinkalu 19). 16.3. Musiikki-ilta. 23.3. Keijo Hämäläinen Aimo arjessa, 30.3 Elina Valkama' Kasvun palkka. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja toiminnasta Lauralla (iauia.teinonen@jyu.li) tai Mikalla (mika.lahlinen@jyu.lij Kansanlähetyksen toimintaa opiskelijoille ia nuorille aikuisille KOLME KOHTAAMISTA -illat osoitteessa Kauppakatu 13 klo 19.30.26.3. Gospelia korville. Frail duo. 16.4. Hanki elämä... jossakin muualla? Arto Hukari. Leipäsunnuntail Keijon kirkolla klo 16. Jarmo Sormusen raamattuopelusla. musiikkia, ehtoollinen. 28.3., 11.4. Raamikset Lähetyskodilla klo 18 vuoroviikoin Leipasunnuntain kanssa. 21.3., 4.4. (ZQHH^HHT Harjoitukset keskiviikkoisin klo 17.30-20.00 Normaalikoulun yläasteen ia lukion näyttämöllä. 27.3. Puhkupillll suomalaisuuden juurilla klo 16.00 M l 03. Järjestöpalstan pelisäännöstä Järjestöilmoitukset lähetetään osoillcesecn jylkkiri-jarjcsloi@cc.jyii.fi. 1) Ilmoitusten ehdoton maksimipituus on 70 SANAA (pidemmät leikcllaan saalina). 2) Ihuoilukscl lähetettävä viimeisiään lehden ilmcsiymisia cdcllavänä TIISTAINA (myöhästyneitä ci huomioida), 3) Puulaakinne mahdollisen LOGON voitte toimittaa joko sähkoposiilla osoillcesecn jylkkari-jarjcstoi@cc.jyu li. tai paperilla toimitukseen skannallavakscmmc (mieluummin ensimmäinen vaihtoehto). 4) Vain TAPAHTUMAT, MENOT JA ILMOITUSASIAT. valiokunnat KV-VALIOKUNTA Kultiuurivaliokunnan seuraava kokous 23.3. klo 16.00 Ilokivessä. Aiheina mm. Jyrock ja kevään toinen kirpputori. Jyrock 16.-17.4. Ilokivessä, lisätietoja piakkoin nettisivuilla www.jyu.ri/ jyrock. Lisälicioja: Jiri Sironen, 014-2603356, kuluuurisihiccri@jyy.fi, www.jyy.fi Bandi-ilta Rentukassa 25.3 klo 20 alkaen. Esiintyjinä TuB, Turpo ja Hail Chanl. Ei pääsymaksua. Tervetuloa! YMPÄRISTÖVALIOKUNTA Luomuja lähiruokaa suoraan tuottajilla! JYYn ympäristövaliokunnan yhteydessä toimii luomuruokapiiri. Piirin idea on yksinkertainen. sen kautta kuka tahansa voi tilata luomuja lähiruokaa edullisesti ja suoraan lähiseutujen tuottajilta. Piiri huolehtii tilausten välillämiseslä ja muista käytännön järjestelyistä. Tällä hetkellä piirin kautta voi tilata mm. perunoita, porkkanoita, sipulia. viljatuotteita ja kananmunia. Tuoneiden tilaukset jätetään nctillomakkcclla joka toinen tiistai (seuraavan kerran 23.3.) kello 16 mennessä. Ruuat haetaan seuraavana tiistaina uuden Ekokaupan liloista Kauppakatu 13:sta kello 17-19. Tilaukset ja lisätietoja osoitteessa www.cc.jyu.fi/ yhd/yvk. \m: •<mmm
Haluatko tavallista erikoisemmaksi ekonomiksi, huippuluokan IT-osaajaksi vai ehkä molemmiksi? Jos vastasit kyllä, valintasi opiskelupaikaksi on Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta. Hakuaika päättyy 13.5.2004 lisätietoja ja hakumateriaalin tilaus osoitteesta www.jyu.fi/hae Näkemystä. Kokemusta. Osaamista. T i e t o j ä r j e s t e l m ä t i e d e Tietojärjestelmätieteestä valmistut kauppatieteiden maisteriksi eli ekonomiksi. Tarjoamamme KTM-tutkintc maassamme ainutlaatuinen; siinä vankka informaatioteknologian ymmärrys yhdi: lumattomasti kauppatieteelliseen osa n. Opetuksemme jakautuu seitsemään suuntautumisvaihtoehtoon, [oita ovat digitaalinen media, elektroninen liiketoiminta, järjestelm käytti linen tk . ohjelmistoliiketoimmta, ohstotekniikka ja tietohallin Tietotekniikka tekniikasta valmistuu monipuolisia tietoteknukaö ia yritysten, yhteisöjen iiliitusja tutkimuslaitosten työtehtäviin. Suoritettavan filosofian maisterin tutkinnon suuntautumisvaihtoehtoja ovat liikkuva tietojenkäsittely (opetus englanninkielistä), ohjelmistotekniikka, moderni opettajankoulutus, sulautetut järjestelmät, kansainvälisestikin tunnustettu tieteellinen laskenta ja tietoliikenne, Opiskelijakserr : päästä monella tavalla. Jos menesty fcs< oppilastutkinnossa on ollut riittävän voit saada opiskelut :opa ilman valintakoetta. Lisäksi opiskelijaksi voi päästä joko valintanääränperusteella tai pelkällä valintakokeella. Molempiin pääaineisiim0/1 omat valintaperusteensa. Huomaathan, että Opetushallituksen julkaisemassa yliopistojen va^sa tietojärjestelmätieteen valintaperusteet on valitettavasti esitetty virheellisesti. Tarkista tiedot yliopiston julkaisusta "Opas opiskelemaan aikoville 2004" tai verkkosivuiltamme www.it.jyu.fi 1 9 3 4 2 4 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA