• Xc Q Jyväskylän Ylioppilaslehti abinumero en ro m® tn r— •KlPKKQ 1? ' fifir^l •smm < v " • • • E PYHÄ KAUPUNGINOSA m inTfcl •
Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2004 Miten yo-kunnalle tehdään hallitus? pääkirjoitus/ Toni Peltonen Yleinen kaava ylioppilaskunnan hallituksen muodostamiselle on vakio, vaikka jokainen arkkitehti on varma, että nyt tehdään jotain radikaalia. Uutena tosiasiana Jyväskylän tällä kierroksella on kaksivuotinen edustajistokausi, joka määrää ensimmäistä kertaa hallitusneuvotteluja. Vaalittoman vuoden jälkeen hallitusta koostetaan vanhoista tutuista voimasuhteista. Yleensä pyörä lähtee pyörimään siitä, että edustajistoryhmät sopivat, että neuvonpito hallituskokoonpanosta aloitetaan vasta SYL:n liittokokouksen jälkeen, eli marraskuun toisella puoliskolla. Siitä huolimatta ryhmät usein tunnustelevat asetelmia epävirallisesti ja käyvät alustavia keskusteluja mahdollisesta hallituspohjasta jo marraskuun alkupuolella. Hallitustyrkkyjä putkahtaa esiin kuin sieniä sateella kun marraskuu etenee. Ryhmien neuvottelijat jatkavat tapailuaan ja keskustelevat rooleista. Jotkut asettavat kynnyskysymyksiä, toiset peesaavat päästäkseen loppumetreille, ja lopulla jotkut ryhmät sopivat tuestaan. SYL:n liittokokouksen jälkeen alkavat sitten viralliset ja avoimet puheet. Silloin asioita mietitään uudelleen, jos mietitään. Keskustellaan lisää, puhutaan hyvää tai pahaa muiden ryhmien hallitustyrkyistä, sovitaan jälleen, annetaan ymmärtää ja tehdään sopimuksia jonkun toimitus suosittelee: selän takana. Koko ajan kaikki on kauhean salaista, vaikka kaikki ylioppilaskunnassa puhuvat siitä yhdestä ja samasta asiasta. Huhuja liikkuu tietenkin koko ajan. Jylkkärin selvityksen mukaan yleinen viesti tänä vuonna on, että neuvotteluja ei ole vielä kunnolla aloitettu. Jotkut kuitenkin sanovat, että henkilöitä on mietitty ja tunnusteluja on tehty. Ainakin kahden ryhmän tyrkyt ovat tiedossa, vaikka edes tyrkyt itse eivät halua sitä myöntää. Jylkkärin tekemän hallitusveikkauksen yleisin tulos on, että hallituksen nykyinen ryhmittymä jatkaa suurinpiirtein entisellään. Ehkä hieman laajentuen, mutta samalla Ilkka-puolueen hallituskausi on tyrkyttä jäämässä yhteen. Lopputulos määräytyy paljon siitä, kuka astuu puheenjohtajan paikalle. Grönionin nousua hallitukseen veikkailee jo moni, jos jotain muutosta tulee. Se saattaa aiheuttaa samankokoisen joukon pullahtamisen ulos ensi vuodelle. Porvanryhmiä veikattiin. Seuraavan hallituksen pitää olla selvillä edustajiston kokouksessa joulukuun alussa. Joku on varma, että nämä hallitusryhmät on sovittu jo viime vuoden puolella. Marraskuu on jännittävä kuukausi myös koko ylioppilasliikkeelle. Päänsä pölkylle opintoajan rajaamiskysymyksessä asettanut Suomen ylioppilaskuntien liitto on edelleen hyvin luottavainen, että valtioneuvoston käsittelyssä 17. marraskuuta tulee rajaton voitto. Siinä toivossa on hyvä elää. Nuclear War (tietokonepeli). 80-luvun hirtehinen sotasimulaatio tuottaa edelleen megatonnintain Kubrick-henkistä mustaa hupia. Ronald Reagan (vertailukohta). On ehkä lohdullista muistaa, että myös 20 vuotta sitten sotahullu typerys äänestettiin toiselle kaudelle. Kirjasto (laitos). Jokainen hyvä kaunokirjallinen teos sivistää ihmistä enemmän elämästä kuin ämpärillinen tenttikirjoja. Ja vielä ilmaiseksi. Parempi opiskelija kirjastossa kuin kymmenen baaK A N N E N KUVA: HANS-PETER W E C K M A N Jyväskylän Ylioppilaslehti Itt.V, Toimitus Keskussoirodontie 2 40600 Jyvöskykj (014)2603360 jylkkori@jyy.fi Fax:(014)2603928 n * : r'ii i i i i i i n il i raaroiminaja Toni Peltonen (014)2603359 044 531 1099 poatoimrttajo@jyy.fr ToHTinfojfo Juho Mäkinen (014)2603360 050369 8285 toimHtajo@jyy.fi G r a a f i k k o k u v a a j a Hans-Rs*er WeoVnan (014)260 3973 4 5 6 8 3 6 9 6 v*ckmon@cc. jyu.fi Toloudenhoitoia ja toimistosihteeri Paula Rouhionen (014)2607226 Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto (014)2603355 JYYn jäsenille kotiin kannettuna Jylkkärin vuositilaus maksaa 8 euroa, ei-jösenille 45 euroa. Ilmoitusmyynti Vexi Virtanen 050592 3696 vew .virtanen@lcolurnbus.fi Fox: (014) 618 633 YKoppUaslefrtien v a l t a k u n n a l l i n e n ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 l i m o i t u ksenvolmistaja Grafiikka Rutanen (014)216315 050 5962444 grafiikko@rutanen.fi P a i n o p a i k k a Lenfoepät Oy, Pieksämäki (015)723 4212. Painos 8000 kpl ISSN 0356-7362 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, tänä vuonna 16 kertaa. Kulttuuri-, mielipideja fiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. ' H T T T T I I l m e s t y m i s p ä i v ä t syksyllä 2 4 ilmestyy deadline 24.11. 10.11. 8.12. 24.11. Keväällä 2005 19.1. 5.1. 2.2. 19.1. 16.2. 2.2. 2,3. 16.2. 16.3. 2.3. 30.3. 16.3. 20.4. 6.4. 4.5. 20.4. I l m o i t u s h i n n a t tekstissä 1.00 euroa / pmm takasivu ! ,20 euroa / pmm määräpaikkalisä 0,12 euroa / pmm etusivu myydään ainoastaan kokonaan v ä r i l i s ä 0,4 e u r o a / p m m Jylkkän ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa, J Y L K K Ä R I N A V U S T A J A T A P A A M I N E N KE 1 . 1 1 . KLO 14 T O I M I T U K S E S S A Valoa kampuksen pimeyteen KUVAT: HANS-PETER VVECKMAN Seminaarinmäen syysyöt eivät o/e enää aivan yhtä pimeitä. Alueen valaistuksen uusimistyö saatiin päätökseen marraskuun alussa. Lamppujen määrää lisättiin ja valaisintehoa nostettiin, koska monet ovat kokeneet Seminaarinmäen turvattomaksi liikkua öiseen aikaan. Uusvanhojen lyhtypylväiden varsi teetettiin vanhojen valokuvien perusteella muistuttamaan alkuperäisiä 1950-luvun malleja. Alakuvassa Tekmanni Oy:n Leo Kiviniemi siirtää syrjään yhtä vanhoista lampuista. Liian täysi lautanen vieraasta päästä/ Heli Unkuri Lapsi katsoo minua posket lommollaan, vatsa nälästä pöhöttyneenä. Television ruudusta, totta kai. Meillä Suomessa ei ruudun ulkopuolella sellaista enää näe. Meillä menee kai ihan hyvin. Meiltä jää ruokaa yli. Nälkä kumii, siis opiskelijaruokalaan lounaalle. Täyttäessäni lautasta minulla on hyvä aikomus syödä tänään iso annos salaattia. Aikeeksi jää. Salaatti matkustaa tarjottimella biojäteastiaan. Sinne meni. Multa mitä salaatille sitten tapahtuu? Sonaatista kerrotaan, että ruuantähteitä ei käytetä eläinten ravinnoksi, koska ruuantähteiden joukkoon joutuu helposti sopimatonta ainesta, kuten hammastikkuja. Biojätteelle on kuitenkin oma säiliö takapihalla. Ruokaa jää tähteeksi muiltakin. Kauppiailta ja elintarvikealan yrittäjiltä jää päivittäin yli ruokatarvikkeita. EU:n myötä vanhentuneita, multa vielä pilaantumattomia elintarvikkeita ei saa myydä alennettuun hintaan edes lemmikkien ravinnoksi, senttiä venyttävistä opiskelijoista puhumattakaan. Miksi ylijäävää ruokaa ei voi lahjoittaa? Moni yrittäjä varmasti lahjoittaisi ylijäämät vähävaraisille jakelupisteiden kautta. Ongelmaksi kuitenkin nousee ruokalahjoitusten verotus. Verottaja tulkitsee välikäden kautta hoidettavan jaon liikesuhteeksi, jolloin lahjoittaja joutuu maksamaan elintarvikkeista 22 prosenttia liikevaihtoveroa. Ruokatarvikkeet on siis edullisempaa heittää pois. Aina poisheitetty elintarvike ci päädy kaatopaikalle. Freeganistit dyykkaavat hyödyntäen poisheitettyä käyttökelpoista tavaraa, myös ruokaa. Minua tieto dyykkaajista ei lohduta, sillä opiskelijaruokalan ruoantähteet eivät ravitse freeganistejakaan. Päätyykö salaatti lajitellun biojätteen seassa samaan kasaan muun jätteen kanssa kaatopaikalla? Suomessa jätehuoltolain mukaan jätehuolto on järjestettävä mahdollisuuksien mukaan siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi, ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Periaatteessa siis ei. Ainakaan se ei ole laillista. Oliko salaatin syömättä jättäminen ruoan tuhlausta vai ei? Vastaus on kyllä. Seuraavalla kerralla yritän olla ahnehtimatta ja otan ruokaa vain sen verran kuin jaksan syödä. Oman jääkaapinkin sisällön logistiikkaan voin vaikuttaa pyrkimällä ostamaan vain sen verran ruokaa, että ehdin sen myös kuluttamaan.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/20041 Kulutusluotot voivat ajaa umpikujaan Ennaltaehkäisevä velkaneuvonta alkaa Suomessa TEKSTI: PIRITTA PESONEN PIIRROS: HANS-PETER V/ECKMAN "VISA-LASKUSSANI on eräpäivä ollut jo viime kuun viimeinen päivä. Kauanko luottokunta odottaa saataviaan ja ottaako se konin kokonaan pois sellaiselta, joka ei heti pysty maksamaan?" Näin kyselee eräällä internetin keskustelupalstalla nimimerkki Visailija. Visailija ei ole ongelmansa kanssa yksin, sillä suomalaisten nuorten taloudenpito on saanut myös holtittomia piirteitä viime vuosina. Tätä mieltä on Jyväskylän velkaneuvontakeskuksen johtava velkaneuvoja Simo Oksanen. "Nuoret kulutusluottovclallisei ovat nousseet suureksi asiakasryhmäksi sitten lama-ajan velallisaallon." Syynä Oksanen pitää nuorten epärealistista suhtautumista henkilökohtaiseen taloudenpitoon ja raha-asioihin. Velkaneuvonnassa kartoitetaan velallisen todellinen talous tuloineen ja menoineen ja kulutuskäyttäytymistä pyritään ohjaamaan realistiseen suuntaan. Nuorten yleisimmät ongelmat liittyvät kulutusluottoihin ja maksamattomiin laskuihin. .orilla on velkaa noin 2000 euorT-rmtnrm TOO 000 euroon " JYVÄSKYLÄSSÄ ALETAAN ensi vuoden alusta antaa myös ennaltaehkäisevää talousneuvontaa, jonka malli tulee Ruotsista. Suomessa asia on uusi. "Aikaisemmin ehkäisevään velkaneuvontaan ei ole ollut resursseja", Oksanen sanoo. Oksanen huomauttaa, että ihmiset luottavat usein lainaa hakiessaan vain pankin neuvoihin. Muualta talousneuvoja ei osata hakea. Myös uusi velallisryhmä, asuntovelalliset, ovat jo horisontissa. "Asuntovelallisten ryhmä tulee rojahtamaan käsiin 10 vuodessa", Oksanen ennustaa. Hän pitää ongelmallisena sitä, että nuoret hankkivat nykyään entistä suurempia ensiasuntoja, joihin maksuajaksi oietaan heti pisin 25-30 vuoden maksuaika. "Kun tulee maksuvaikeuksia, ei voidakaan pidentää maksuaikoja, kuten ennen on tehty." MYÖS Suomen Asiakastiedossa on huomattu nuorten huolettomuus rahaasioiden hoitamisessa, multa mallia tunnutaan ottavan vanhemmilla ikäryhmiltä. "Ainakaan maksuhäiriöt ilastojen valossa nuorei eivät ole mikään erityinen ongelmaryhmä", viestintäpäällikkö Silja Sarkamo kenoo. Asiakastieto pitää yllä yksityisien henkilöluottotietoja. Kaikista luottotietorelöslerissä olevista suomalaisista noin 10 prosenttia on 18-25-vuotiaila. Maksuhäiriömerkiniöjen perusteella vaikeimmin velkaantuneita ovai 35-44-vuoiiaai. Sarkamo huomauttaa, että luottotietomerkinnät tulevat useimmiten sellaisista sitoumuksista, joita ei välttämällä mielletä luotoiksi, kuten puhelinliittymistä, osamaksuhankinnoista tai luotto' korttilaskuista. "Paljon on viime vuosina puhuttu, että oman talouden hallintaa pitäisi opeuaa nuorille jo koulussa." Ylioppilaskunnan vippikassa auttaa Akuutissa rahantarpeessa apua on saatavilla myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalta, jonka vippikassasia voi hakea lyhytaikaisia lainoja. Vippilainahakemuksia löytyy ainakin keskustoimistosta ja sosiaalisihteerillä. "Edellytyksenä on, että hakija on ylioppilaskunnan jäsen. Vippi on hakijan tilillä samana tai viimeistään kolmantena pankkipäivänä, riippuen mihin pankkiin rahat maksetaan", Paula Rouhiainen JYYn taloustoimistosta kenoo. Vippejä haetaan muutama kuukaudessa. "Vaikuttaa siltä, että opiskelijoiden rahatilanne on nykyään parempi kuin menneinä aikoina", Rouhiainen arvioi. Ylioppilaskunnan vippikassa on toiminut 1970-luvulta lähtien. Ongelmia takaisinmaksussa sattuu silloin tällöin. "Yleensä asiat selviävät, kun käännytään takaajien puoleen. Mutta joskus on jouduttu perimään myös perintätoimiston avulla, jos takaajatkaan eivät ole olleet maksukykyisiä." JYYn vippikassan säännöt Lainaajan o n oltava ylioppilaskunnan jäsen Tarjolla o n kahdenkokoisia lainoja: 2 euron laina-aika o n neljä kuukautta, 5 euron laina-aika kuusi kuukautta Vuotuinen korko 9 % Lainaaja tarvitsee kaksi takaajaa Hakemukset jätetään Kortepohjan ylioppilaskylän asukastoimistoon Haettaessa o n todistettava henkilöllisyys ja ylioppilaskunnan jäsenyys Luottotietol jen mencttämil nen tai maksuhäiriömerkintä hiertää velallisen elämää monelta suunnalta. Vuokra-asunnon tai työpaikan saaminen voi vaikeutua, jos rekisteri ei ole puhdas. Myös Kela tarkistaa nykyään opintoeiuisuuksia hakevien luottotiedot. Maksuhäiriömerkintä säilyy luottotiedoissa kahdesta neljään vuoteen. Sarkamo huomauttaa, että luottotietojen menetys ei voi tapahtua velallisen sitä ^ ^ huomaamatta. Sarkamo rohkaiseckin ottamaan yhteyttä laskuttajaan tai velkojaan, jos huomaa, ettei rahaa laskujen maksuun ole. "Tilapäisten maksuvaikeuksien järjestely, esimerkiksi eräpäivän siirto tai uudesta maksuaikataulusta sopiminen, on kuluttajia laskuttavissa yrityksissä arkipäivää." Kom Velkaantuminen men Hi: on hyväksyttyä Syyt nuorten holtittomaan taloudenpitoon eivät ole yksiselitteisiä. Voidaan syyttää mullenytkaikkiheti-asennetta, joka kuulemma vaivaa meitä kärsimättömiä nykyajan nuoria. Mutta syitä voi etsiä myös muualta. Luotolla elämisestä on tehty nykyään yhä helpompaa. Esimerkiksi korkeakouluopiskelija voi saada maksuaikakortin, jos ikää mittarissa on 20 vuotta ja opintoviikkoja on haalinut kasaan 60. Onhan siinäkin yksi kannuste opiskelulle, oma Visa. Postimyyntiyritys myöntää luottoa, jonka voi maksaa lakaisin ennen kuin täyttää 70 vuotta. Tavaratalossa voi hoitaa shoppailut liikkeen omalla luottokortilla ja maksaa erissä. Kaiken elämisensä voi maksaa osissa, erissä, luotolla ilman että riihikuivaa edes näkee. Itsensä ilmaiseminen materian avulla on nyky-yhteiskunnassa itseisarvo. Elintaso on oltava, vaikka sitten sen Elloksen tiliin tai Aktiivirahan piikkiin. PIRITTA PESONEN MAKSATKO VELKAA? TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVAT: HANS-PETER VVECKMAN Annukka Hautaniemi, 20, OKL: "Olen 20 euroa velkaa ystävälleni. Se meni ihan baaritteluun." Jukka Mäntymaa, 22, yhteiskuntapolitiikka: "En ole kenellekään velkaa eikä kukaan ole minulle velkaa. Harvemmin yleensäkään olen velkaa, joskus lukiovuosina varmaan viimeksi. Raha-asiat pysyvät hanskassa, lainaakaan minun ei ole tarvinnut ottaa." Anri Pesonen. 23. liikuntafysiologia: "En ole itse velkaa, mutta sisarukset ovat minulle muutamia kymmeniä euroja. En lainaa rahaa yleensä keneltäkään, mutta minulta kyllä lainataan, kun olen töissäkin." i Rantama. 21, kirjallisuus: "Olen hieman huono pitämään lukua, mutia veikkaan, eitä joku on tälläkin hetkellä minulle velkaa. Periaatteesta en anna mitään suuria summia, ne on tällaisia 5-10 euron velkoja tuoppiin tai vastaavaan."
Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 4 / 2 4 _kahvipöytävisailu OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Kuka oli vihreän puolueen presidenttiehdokkaana viimeisimmissä USA:n presidentinvaaleissa? 2. Montako osavaltiota on Saksan liittotasavallassa? 3. Missä kaupungissa s i jaitsee Sorsasalon ravirata? 4. Minkä tv-sarjan hahmoja oval Bella, Milo, Jake ja Fizz? 5. Missä Suomen maakunnassa väkiluku vähenee suhteellisesti eniten? ALLIKKO 6. Kuka sai Vuoden lieteentekijä -palkinnon tänä vuonna? 7. Kuinka pitkä on automatka Hangosta Nuorgamiin? 8. Minkä amerikkalaisyliopiston joukkueessa Pekka Markkanen koripalloili? 9. Kuka oli Ranskan viimeinen kuningas? 10. Mika on aakkosjärjestyksessä ensimmäinen Beatles-yhtyeen julkaisema sävelmä? BONUS: Minkä vainajat hankkivat aina uutena vuotena? UB>|euEiu|B» :sr)N09 •asjaMjnaijissojovoi (8H)e8l)d!l!d6!Apny6 uisesue» g imisu eiaiiunuuii) tu>| 3 H Z eniiuv-uaauJEH |dj|A '9 essnnujB» g UIS3IU88M1 f essoidon» g ' 9 1 2 •qqooPlABQ i 13S)inViSVA tarjolla tänään t a r i n l l n t ä n ä ä n o n ^'kkärin osasto, jossa kerrotaan vinkkeI d l J U l l d L d l l d d l l jä jyväskylän ajankohtaisesta kulttuuri-ja meininkielämästä, kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen jylkkari-tanaan@lists.jyu.fi POP. ROCK JAZZKLUBIT Lutakko: pe 12.11. The Flaming Sidebums + Mannhai, la 13.11. Jonna Tervomaa, ke 17.11. Seminaarimäen Mieslaulajat, to 18.11. Deicide (USA) + Supports, pe 19.11. Negative + Silver (NOR), la 20.11. Soul Captain Band. Bar 68: la 13.11. Jolly Jumpers, pe 19 11. Lapko, la 20.11. Hybrid Children. Ilokivi: la 13.11. Seisomapaikkaklubi, ke 17.11. Pracsens-improvisaatioklubi: i lhov + Keijo & friends + Vapaa, pe 19.11. Arktisen upeeta -festivaaliklubi: Elisabeth Underground + Oriental Jam + DJ Koshiz. Teatteri Eurooppa Neljän Vedä haiusta -improvisaatioesitykset ke 10.11.ja24.11.klol9. Jazz Bar: to 11.11. Normaljean, ke 17.11. Surftones, to 18.11. Jazzliitto: The Bronson, pe 19.11. Lets Eppelin + U. Pasanen Band, la 20.11. Wee People, ma 22.11. Antti Hujalan tutkintokonsertti. Baari Vakiopaine: pe 12.11. ns.klubi, pe 19.11. Avaruusmuumiolentoyhtiö, la 20.11. Puumaja. Rentukka: to 11.11. Baltian maiden Stammtisch, la 13.11. Kuollut Etana, la 20.11. Jalo Walamies + TuB + DEE Red Neck: to 11.11. Farmiklubi: Au Pair, pe 12.11. Ville Leinonen & Valumo, to 18.11. Moon Madness, pe 19.11. Francine. Colonial Bar & Club: pe 12.11. Jore Marjaranta. Aalto-sali: la 20.11. klo 20-03 Etnoyö 2004: Jarkko Martikainen &r Ville Kangas duo, Pirukapo, Wolandoo, Mami Wata. Suomen käsityön museo: perusnäyttely KdsilyOssä elämän tuntu. Syvällä savessa suomalaista nykykeramiikkaa 5.12. saakka, BonoSensu Nikolai Baiabinin koruja 14.11. saakka ja Bragen kansallispuvut 21.11. saakka. 17.11. alkaen Kultainen Olki: Tuula Launosen olkiteoksia. Jyväskylän taidemuseo: LUMO 2004 -valokuvatriennaali 14.11. saakka taidemuseon Holvissa, Suojassa sekä Galleria Harmoniassa. Sunnuntaina 14.11. LUMOn päättäjäiskarnevaalit Holvissa klo 14 alkaen, vapaa pääsy. Galleria Harmonia: 18.11. alkaen Merja Ylitalon grafiikkaa. Galleria Pinacotheca: Kali Karvosen maalauksia 10.12. saakka. Baari Vakiopaine: Jan Soppelan maalauksia 14.11. saakka. IcAIIrRIT Suomirokin 70-luku soi Paviljongissa VIIKON SISÄLLÄ Jyväskylän Paviljongissa on tarjolla peräti kolme keikkaa suomirokin vanhoilta mestareilta tai vanhoilta pieruilta, jos asian haluaa ilkeämielisesti nähdä. Satsin avaa Juice Leskisen ja Mikko Alatalon yhteiskeikka 12.11. Senaattori ja boheemi aloittivat musikantin taipaleensa muinoisessa Coitus Int. -yhtyeessä, ja ovat nyt palanneet yhteen liki 30 vuoden jälkeen. Manserokilla jatketaan heti seuraavana päivänä, jolloin kuullaan, miten heleää on Kasevan stemmalaulu nykyään. Ja paietian määrä sen kun kasvaa, kun Hector saapuu kaupunkiin 19. marraskuuta. Kaikkien artistien taiteellinen huippukausi osuu noin 30 vuoden taakse mutia sopivassa mielentilassa nostalgiakin lantaa yllättävän pitkälle. JUHA MÄKINEN KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI KUORO Jyväskylän Sinfonia: Luonnollisesti yhdessä pe 5.11. klo 19 Jyväskylän teatteritalolla. Tuokio Musiikille ke 17.11. klo 19 Taulumäen kirkossa. Suomalainen Konservatorio: Konservatorion huiluja viuluoppilaai esiintyvät oppilasillassa to 11.11. klo l8JAMK:n orkesteriluokassa. Konservatorio Soi! ma 15.11. ja 22.11. JAMK:n kamarimusiikkisalissa klo 18. Musikaalien aarteita Laura-Elina Ahon valmentava konsertti Jyväskylän kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä to 18.11. klo 19. Lauluyhtye Canticulumin konsertti JAMK:n kamarimusiikkisalissa pe 19.11. klo 18. Taulumäen kirkko: Paul McCartneyn Liverpool-oratorio, kapellimestarina Atso Almila pe 12.11. klo 19. Jyväskylän kaupunginteatteri: Sydämen käärin silkkiliinaan -vauvateattcria ke 10.11., to 11.11., pe 12.11., ti 16.11., ke 17.11., to 18.11., pe 19.11. ja ti 23.11. Kaikki esitykset klo 10.30. Uppo-Nalle ja Rohkea Reeta to 11.11. klo 18. Heikko Esitys! to 11.11. klo 19. Juurakon Hulda pe 12.11. klo 19, la 13.11. klo 14. Mobile Hoiror pe 12.11. klo 19, la 13.11. klo 14. Päätalo la 13.11. klo 19. Musikaalien Aarteitako 17.11., to 18.11., pe 19.11. ja la 20.11. Kaikki esitykset klo 19. Juokse Ku Hullu ensi-ilta la 20.11. klo 19. Mies se on vainajakin U 23.11. klo 19. Jyväskylän Huoneteatteri: Reviisori la 13.11. klo 19,su 14.11. klo 15, la20.11. klo 19. Jyväskylän Ylioppilasteatteri: Tulikasvot to l l . l L . s u 14.11., ma 15.11., su 21.11., ma 22.11. Kaikki näytökset klo 19. Jyväskylän Kansannäyttämö: Satukapsäkki rapsahtaa pe 19.11. klo 18 Miiluteatterissa. Esitys sopii esija alkuopetusikäisille. Teatteri Pahnanpohjimmaiset: Unijuna ensiilta pe 19.11. klo 19. Toinen esitys su 21.11. klo 14. Jobin Kirja la 20.11. klo 15. Esitykset Baari Vakiopaineen alakerrassa. Ad*Astra: Kohtauksen Partaalla to 11.11. klo 20, la 13.11. klo 19, su 14.11. klo 19, to 18.11. klo 19, la 20.11. klo 19, su 21.11. klo 19. Näytökset Baari Vakiopaineen alakerrassa. [ M i i I Keski-Suomen museo: Perusnäyttelyiden Keski-Suomi Maakuntako sellin on? ja Jyväskylä Kaupunkiko sekin on? lisäksi Kari I lakiin valokuvia Pietarista 5.12. saakka. 13.11. alkaen Kimmo Jylhän muistonäyttely. Alvar Aalto -museo: perusnäyttely Alvar Aalto -Arkkitehti. Lisaksi 19.11. alkaen Aino Aalto. Keski-Suomen luontomuseo: perusnäyttelynä Perintönä ympäristö, lisäksi 31.12. saakka Hirv/loinen hitvikdrpdnen ilo irti luonnosta. Kaupunginkirjaston Minnansalissa järjestetään yleisöluento Syömishäiriöt mistä on kyse? torstaina 11.11. Psykologi Pauliina Juntunen luennoi aiheesta Syömishäiriöt tunnistaminen ja selviytyminen. Pohjoismaisia kirjastoviikkoa vietetään kaupunginkirjaston tiloissa 8.-14.11. Tarjolla ohjelmaa aikuisille ja lapsille. Cuenta Cuentos -tarinailta järjestetään maanantaina 15.11. Baari Vakiopaineessa. Kävelykadun joulunavaus sunnuntaina 21.11. klo 16.30 alkaen. Ilotulitus klo 18. Juice&Mikko 12.11. k l o 2 1 . Kosevo 13.11. klo 19. Hector 19.11. klo 19. Kaikki konsertit Jyväskylän Paviljongissa. Liput Jyväskylän kaupungin Lippupisteestä, paitsi Hectorin liput Lippupalvelusta. Schumannin parin elamaa SAKSALAISEN pianotaiteilijapariskunnan Clara ja Robert Schumannin elämästä 1800-luvun kuohuvassa Euroopassa on koostettu konsertti ja pienoisnäytelmä Jyväskylässä. Musiikista vastaavat pianossa Jyväskylän yliopistosta Aleksandr Bagdasarov, viulussa Jyväskylän ammattikorkeakoulusta Anatoli Melnikov ja sellossa Jyväskylän Sinfoniasta Juha Malmivaara. Kokonaisuuden ohjaa Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijänäkin toimiva Hanna Liinoja. Pianistiparia tulkitsee Teatterikorkeakoulun opiskelijat: Robertia Antti Mankonen ja Claraa Laura Malmberg. T O N I PELTONEN Koipuuni Robert 22. marroskuuto 2004 klo 20 Jyväskylän Ammattikorkeakoulun kamarimusiikkisalissa. Liput 15/10 euroa. Kapakin kellari o n täynnä teatteria JYVÄSKYLÄN HARRASTAJATEATTERIT kärsivät kroonisesta tilaongelmasta. Pahnanpohjimmaiset ja Ad*Aslra -teatteri ovat ryhmistä vireimpiä ja kiinnostavimpia ja juuri ne ovat joutuneet turvautumaan erilaisiin tilapäismajoituksiin. Baari Vakiopaineen dostojevskilainen kellariloukko on tarjonnut molemmille ryhmille ahtaan multa tunnelmallisen kodin jo useaan esitykseen. Tällä hetkellä Vakkarin kellarissa voi kokea Ad*Astran esityksen Kohtauksen partaalla. Anne Saastamoinen ohjausta esitetään joulukuun alkuun asti. Pahnanpohjimmaisilla pyörii Vakiopaineessa peräti kaksi esitystä. Kahden näyttelijän lukuteatteriesityksenä toteutettu Jobin kirja nostaa Raamatun tarinasta esiin myös yllättäviä koomisia elementtejä. Unijuna puolestaan on skotlantilaisen Tom McGrathin näytelmän Suomen kantaesitys, ja Jari Määtän esikoisohjaus. JUHA MÄKINEN Näytelmien esitysajot löytyvät viereiseltä Tarjolla tönään -palstalta. news in english YOUTH FACE RISING DEBT PROBLEMS Preventive debt counselling will be given in Finland starting from the beginning of next year. The director of the Jyväskylä debt counselling unit is vvorried especially of the unrealistic attitude of the youth to their personal management of linances and financial matters. IMPROVISED THEATRE IS VERY POPULAR Improvisational theatre is very popular novvadays. The phenomenon is not new but thls autumn it has resurfaced exceplionally noticeably in Finland and also in Jyväskylä. There are currently three groups in the Jyväskylä region practicing improvisation: improvisational theatre Joo, Teatteri Eurooppa Neljä and Impropaaiti. The enthusiasts vary from amateurs to professionals. JESUS AT EVERY CORNER There is a weird group of churches north from the Jyväskylä downtown including seven of them in an area of under a square kilometre. However, the shrines rcpresenting dificrent rcligions do not disturb each other. A reason for the grouping is at least lound in the town planning. Most of the churches vvere built in 1960s and in those days one side of the iown had plenty of room. NEWS BY MIKA PUUKKO
JmröMin Ylioppilaslehti 14/20041 Tavoitteena naistutkijan paperit Maisteriopinnot välietappi kohti pääaineen statusta TEKSTI: ELINA KESKITALO PIIRROS: HANS-PETER WECKMAN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON naisuukimukscn oppiaineessa eletään murroksen aikaa. Tiedekunnassa valmistellaan päätöstä maisteriopintojen aloittamisesta aineessa, jota toistaiseksi voi opiskella vain sivuaineena. Haku opintoihin alkaisi ensi keväänä. "On paljon opiskelijoita, jotka haluavat valmistua naistutkimuksesta", professori Tuija Pulkkinen kertoo. Hän arvelee, että syynä on naistutkimuksen hyvä kaiku niin tiedemaailmassa kuin työmarkkinoillakin. Maisteriopintoihin tullaan ottamaan korkeintaan kymmenen opiskelijaa vuosittain, sillä enempään yhdellä professorilla ja yhdellä assistentilla pärjäävän oppiaineen resurssit eivät riitä. Naistutkimuksen laudatur-opintoja on tähänkin asti voinut suorittaa Jyväskylässä. Oppiaineessa on vuodesta 1995 lähtien ohjattu vuosittain noin yhdeksää gradua. Opiskelijan on kuitenkin täytynyt samaan aikaan suorittaa laudatur-opinnot myös pääaineessaan. Tämä on Pulkkisen mukaan ollut opiskelijoille hankalaa. järjestelmän varjopuolena on ollut myös se, että naistutkimus ei ole päässyt korjaamaan työnsä hedelmiä. Maisterit kun ovat kirjautuneet muiden yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan oppiaineiden nimiin. Herroja ja saaria Professori Tuija Pulkkinen ja assistentti Tuija Modinos kaäntelevät käsissään Jyväskylän Ylioppilaslehden tuoreimpia numeroita. Toimitus on pyytänyt heitä tekemään kahdesta uusimmasta lehdestä pika-analyysin naistutkijan silmin. Tutkijat ryhtyvät toimeen, vaikka painottavatkin, ettei suppean aineiston perusteella voi tehdä kovin syvällisiä johtopäätöksiä. "Miehet kirjoittavat miehistä", Modinos kuitenkin huomaa. MAISTERIOPINNOT ovat naistutkimukselle tervetullut uudistus, multa vain välietappi. Lopullisena tavoitteena on muodostaa oppiaineesta itsenäinen pääaine. Uudistuksen sinetöinti on opetusministeriön käsissä. "Viime huhtikuussa rehtori esitti tulosneuvotteluissa opetusministeriölle, että naistutkimuksesta muodostettaisiin pääaine. Opetusministeriö otti meidän kaikkien yllätykseksi kielteisen kannan", Pulkkinen kertoo. Hän otaksuu kielteisen päätöksen syyksi informaatiokatkoksen. Ministeriössä kun ei välttämättä olla täysin perillä oppiaineen luonteesta. Kun n a i s t u t k i m u k s e n monitieteisyydestä puhutaan paljon, saattaa syntyä harhakuva, ettei alalla ole omaa ydintä. Oppiaineessa suhtaudutaan tulevaisuuteen joka tapauksessa luottavaisesti. "Opetusministeri Haatainen kävi täällä syyskuussa ja pääsin kysymään, mi"Ja naiset koirista", Pulkkinen lisää. Molemmissa numeroissa pääjutut kertovat isoista herroista, mesenaatti Kauko Sorjosesta ja kaupunginjohtaja Markku Anderssonista. "Perinteiset journalistiset käytänteet jylläävät", Modinos toteaa. Mediassa tärkeiksi rankatut henkilöt kun ovat usein miehiä. Missä Jylkkärin naiset sitten luuraavat? Tutkijat huomaavat, että gallupissa on pyritty tasapuolisuuteen haastattelemalla molempia sukupuolia. "Selvästi naiset liittyvät kulttuuriin", Pulkkinen myös havaitsee. Mutta kuinka ollakaan, kulttuurisivuiltakin sukupuolet löytyvät perinteisistä rooleistaan. Nainen esittelee sääten hän näkee naistutkimuksen täällä. Hän antoi ymmärtää, ettei tämä päätös ole välttämättä siinä viimeinen sana", Pulkkinen tulkitsee. MYÖS OPISKELIJAT pitävät naistutkimuksen aseman vahvistumista tärkeänä. "On yhteiskunnallisesti tärkeää saada asiantuntijoita, jotka pystyvät analysoimaan kriittisesti sukupuolta ja suriään elokuvajuttua kuvittavassa lemmiskelyotoksessa tai esiintyy vähäpukeisena teatteriarvostelun valokuvassa. Miehet sen sijaan pääsevät puhumaan. Jyväskylän y l i o p i s t o s s a l u e n n o i n e e n M.A. Nummisen luentoarvio kiinnittää Modinoksen huomion. "Kun populaarikulttuuri kohoaa tieteellisen tutkimuksen kohteeksi, tutkitaan usein ensiksi miehiä, ja miehet ovat äänessä", hän huomauttaa. kupuolijärjestelmää sekä sen vaikutusta ihmisiin", ainejärjestö Nastan puheenjohtaja Leena Isoaho painottaa. Vuonna 1999 perustettu Nasta ehti alkutaipaleensa jälkeen viettää muutaman vuoden hiljaiseloa. Tänä vuonna järjestö on jälleen herätetty henkiin. Nasta-aktiivi Jonna Alangon mukaan tärkeintä ohjelmaa tänä syksynä on auttaa Jyväskylän naistutkimuspäivien järjestelyissä. "On useampia ihmisiä, joille naistutkimus on tärkeä aine, yhtä tärkeä tai tärkeämpi kuin pääaine", puheenjohtaja Leena Isoaho selittää uutta innostusta. Nastan aktiivit ovat tästä esimerkkinä. Alanko opiskelee toistaiseksi pääaineenaan ruotsia, multa sosiologia ja naistutkimus vetävät puoleensa. Jälkimmäistä hän aikookin jatkaa niin pitkälle kuin se on mahdollisia, kenties maisterin papereihin asti. Isoaho puolestaan tulee valmistumaan psykologiksi. Naistutkimuksen opinnoissa hän on edennyt laudaturvaiheeseen. "Psykologiassa asioita lähestytään helpommin yksilönäkökulmasia. Naistutkimus antaa yhteiskunnallisen näkökulman. Se antaa myös paljon ihmiskuvaan ja maailmankuvaan, mikä on tärkeää psykologin työssä." Noistutkimuspäivät "Teorian tekoja" pidetään Jyväskylässä 19.-20.11.2004. Lisötietojo: www.jyu.li/yhrlil/naistul. Modinos muistuttaa, että Jyväskylässä on käynyt naisiakin puhumassa populaarista akateemisesti. Nämä vain eivät välttämällä päädy lehtien palstoille. Jylkkän osaa myös yllättää iloisesti. Pärstäkerroin-palsia saa naistutkijoilta kehuja. "Onhan tässä yritystä, miehiä puhumassa ulkonäöstä. Sen voi mainita plussana, ideana on kommentoida sukupuolinormeja", Pulkkinen kiittelee. Modinoksen mielestä ulkonäköä syynäilevä palsta olisikin lähinnä vastenmielisen stereotyyppinen, mikäli haastateltavina olisi naisia. "Tämä juttu mieslen välisestä ystävyydestä oli söpö", professori ilahtuu Antti Niskasen kolumnista, joka kampanjoi miesten halauspäivän puolesta. HARVA ÄÄNESTI KYLÄVAALEISSA Marraskuun 3. päivänä järjestetyt Kortepohjan asukasneuvostovaalit eivät sanottavammin kiinnostaneet yökylän asukkaita: uurnilla kävi 180 henkeä, ja äänestysprosentti oli 10,6. Asukasneuvostoon tulivat valituiksi Hanna Bergman, Taru Haapala ja Timo Rönkkömäki vaaliliitto Värikkäistä sekä Laura Mattila Pörssi & Dumpisia. BUDJETTIEDARI KOKOONTUU15.il. JYYn budjetti käydään läpi ja esitetään hyväksyttäväksi seuraavassa edustajiston kokouksessa Ilokivessä maanantaina 15.11. klo 17. Budjettikäsittelyä voi tulla vapaasti seuraamaan. Luulisi opiskelijaa kiinnostavan, mihin ylioppilaskunta jäsenmaksut hassaa. OLL VALITSI PJ:KSI SOSIOLOGIN Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen helsinkiläisen sosiologian opiskelijan Hilkka Laitisen vuodelle 2005. Kuluvana vuonna puheenjohtajan nuijaa on heiluttanut Jamkon mandaatilla JYYssäkin työskennellyt Anne Kettunen. JYY erosi OLLsta viime vuonna. ENSIAPUKURSSI KORTEPOHJASSA Kortepohjan vapaa-aikatoimikunta järjestää yhteistyössä SPR: n kanssa marras-Joulukuun vaihteessa Ensiapu 2 -kurssin. Kurssille voi osallistua vain, jos on jo suorittanut Ensiapu 1 -kurssin. Kurssille ilmoittaudutaan maksamalla kurssimaksu (35 euroa) vapaa-aikasihteerille. Ilmoittautuminen päättyy keskiviikkona 10.11. JYT HAKEE UUSIA TEKIJÖITÄ KEVÄÄLLE Jyväskylän Ylioppilasteatteri etsii riveihinsä uutta väkeä keväällä valmistuvaan Vagmamonologeja-esitykseen. Vaginamonologeihin haetaan näyttelijöitä, muusikoita, lavastajia, puvustajia sekä valoja ääni-ihmistä. Näytelmän harjoituskausi on tammihelmikuu, ja esityskausi helmi-maaliskuu. Valintatilaisuus järjestetään lauantaina 13. marraskuuta klo 12-16 Ilokiven alakerrassa. Mukaan kannattaa ottaa venyväiset housut ja hyvä mieli. Madonlukuja maistereille TALLA PALSTALLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN KORKEAKOULUPOLIITTINEN SIHTEERI JA SOSIAALISIHTEERI TUOVAT ESILLE JA PUIVAT EPÄKOHTIA, JOITA TYÖSSÄÄN KOHTAAVAT. MARRASKUU ALKOI uutisella, joka ei ole ollut valveutuneelle ylioppilaskuntaliikkeelle uutinen enää vuosikausiin. Turun yliopiston professori Osmo Kivinen varoittaa, että lähivuosina valmistuvista maistereista osa jää ilman koulutusta vastaavaa työtä. Kuuluisa "meille luvattu työvoimapula" ei tule korkeakoulutettujen osalta vetämään odotetulla tavalla, koska suurilta ikäluokilta vapautuvista työpaikoista maisteritasoisia on seitsemisen prosenttia. Aukon täyttämiseen riittäisi meidän ikäluokistamme noin viidentoista prosentin suuruinen osuus. On ilmeistä, että maistereita tulee valmistumaan reilusti enemmän. Kivinen katsoo, että mikäli julkinen sektori supistuu, kaikki maisterit eivät tule saamaan tasoisiaan töitä. ON AIVAN SELVÄÄ, että vapautuvista työpaikoista kaikkia ei tulla edes täyttämään. Julkisella sektorilla tulee tapahtumaan muuttoliikkeen pakottamaa ja teknologian kehityksen mahdollistamaa virtaviivaistumista. Kylät tyhjenevät, ja sitä myötä kyläkouluja lakkautetaan. Elinkelvottomia pikkukuntia liitetään isommiksi kokonaisuuksiksi, jolloin virastot vähenevät. Virastotyötä vähentävät toki myös isompien ja paremmin pärjäävien kuntien liitokset ja yhteistyön lisääminen. Hallinnon prosessit tehostuvat, eikä samoja papereita pyörittämään yksinkertaisesti tarvita enää samaa määrää ihmisiä kuin aikaisemmin. Julkisen sektorin tehtävänä ei voi olla epärealistisen koulutussuunnittelun tulosten varastointi. Sellainen ei ole enää mahdollista. KIVISEN PROFETIA pitää ottaa vakavasti. Uusia yrityksiä ja varsinkaan korkeaa koulutusta edellyttäviä työpaikkoja ei nykyisellä politiikalla näytä syntyvän sellaisella tahdilla, että maisterimäärissämme olisi mitään tolkkua. Koulutusvolyymit pitäisi saada laskuun ja suunnata realistisen työvoimatarpeen mukaisesti. Muuten meillä on vuosikymmenen vaihduttua maailman korkeimmin koulutetut kadunlakaisijat. Tarpeellinen suunnanmuutos koulutussuunnittelussa tarkoittaisi, että joku joutuisi myöntämään olleensa joskus väärässä. Sellainen ei ole Suomessa tapana. Siksi kehotan kaikkia valmistautumaan tulevaisuuteen hankkimalla maisterin papereiden ohessa myös metsurin pätevyyden. ANTTI VESALA JYYN KORKEAKOULUPOLIITTINEN SIHTEERI
• • • • Asiakasomistajuus kannattaa 7 Liity Keskimaan asiakasomistajaksi mukaan pääset jo 20 eurolla! Nouda oma S-Etukorttisi seuraavalla ostosmatkalla Keskimaan asiakasomistajana säästät selvää rahaa ja saat kaikki nämä edut: • Bonusta ostoista kautta Suomen • Pysyviä ja vaihtuvia asiakasomistajaetuja mm Sokoksesta, Keskimaan ravintoloista |a hotelleista • Hyödyllistä asiakasomistajapostia ja Yhteishyvä-lehden kerran kuussa kotiisi • Kätevän S-Tilin jolta ostat ja nostat. Bonusrahasi maksetaan S-Tilille • S-Etuluoton joustavat maksuominaisuudei • Tuottavat jäsensijoitusmahdollisuudet • Vaikutusmahdollisuuden Keskimaahan oman alueesi osuuskauppaan • Monipuolisen S-Etukortin, joka on avain etuihisi Bonusostot/kk vähintään Bonus% Bonuskertyrnä kuukaudessa 900€ 5,0% 4 5 € 800€ 4,5% 36 40,5 € 28 32 € 700€ 4,0% 36 40,5 € 28 32 € 600€ 3,5% 21 24,5 € 500€ 3,0% 1 5 1 8 € 400€ 2,5% 10-12,5 € 300€ 2,0% 6 8 € 200€ 1,5% 3 4,5 € k 50€ 1,0% 0,5 2 € , Asiakas J B Omistaja. Tiesitkö, että maksamasi osuusmaksu on sijoitus Keskimaan pääomaan ei siis maksu S-Etukortista. Keskimaa maksaa täyteen maksetulle osuuspääomalle (100€) vuosittain korkoa (vuodelta 2003 10 %). Asiakasomistajana olet oikeutettu moniin rahanarvoisiin etuihin ja lisäksi sinulla on mahdollisuus vaikuttaa oman osuuskauppasi asioihin. Asiakasomistajana olet yksi Keskimaan omistajista. Liity joukkoomme! Keskittämällä keräät tuntuvan edun Bonus kertyy kun keskität ostoksesi Keskimaan, S-ryhmän ja yhteistyökumppaneidemme bonustoimipaikkoihin ja esität S-Etukorttisi aina maksun yhteydessä. Bonusta saat maksutavasta riippumatta ja se kertyy kalenterikuukauden aikana tehtyjen ostosten mukaan. Bonusta saat myös alennusja tarjoustuotteista! Palkitseva bonusprosentti Bonusprosentti kasvaa suhteessa kuukausiostojen määrään. Mitä enemmän ostat, sitä reippaammin Bonuskin juoksee. Kannattaa siis pitää S-Etukortti aina mukana. Kun hankit myös perheen jäsenille rinnakkaiskortit, kirjautuvat kaikki perheen ostokset yhteiseen bonuskertymään. /MARKET t PRISMA Säle M muumi ftf£jggj| SOKDSfjHOTRS J) S*.MAAS>£MA maikaaMn 1 /.'ixf* l KESKIMAA Näin helposti tulet Keskimaan asiakasom istajaksi • Sopimuslomakkeita ja esitteitä saat kaikista Keskimaan toimipaikoista. Voit tilata materiaalin myös internetin kautta osoitteesta www.s-kanava.net/keskimaa tai puhelimitse (014) 630 526. • Täytä sopimuslomake huolellisesti. Tilaa rinnakkaiskortteja riittävästi perheenjäsenillesi. Kortit ovat ilmaisia. • Palauta täytetty lomake Keskimaan toimipaikkaan ja maksa osuusmaksua vähintään 20 euroa. Loppuosan osuusmaksusta voit maksaa kätevästi kahden seuraavan vuoden Bonuksilla. • Saat samalla S-Etukortin ja rinnakkaiskortin etuineen käyttöösi. • Toimi pian. Saat 10 euron ostosetelin liittyessäsi 14.11. mennessä. Ja sitten vain bonusostoksille ja hyötymään mahtavista eduista. K e r r o m m e m i e l e l l ä m m e lisää! Kysy m e i l t ä t o i m i p a i k o i s t a m m e . (Iintarvikkeet ja muut ruokakauppaoMokset *) Vaatteetta jalkineet •) Kodin kalusteet. koneet ja tarvikkeet *) Audiov lain ja i i « o k . vapaa-ajan virkistysja harrastusvälineet") Piha ja puutarha*) Hotelli-, ravintolaja kahvilaostot kotimaassa *) Politoja voiteluaineet") Auton varaosai. tarvikkeet ja huolto Siimaja piilolasit Vakuutukset Sähkö •Vutkapuhetinkulut Ulkomaanmatkat (vapaa-aika) Yhteensä l | o m Bonusta (KK) Bonus (12 KK) ") Keskimaasta vuonna 2004 tehdyt ostot joista saat ylijäämän palautusta 2% (maksetaan S-Tilille 10.S.200S) YIP BONUS YJP 310,14 3721.68 «9.96 S639.76 72.1S 865^0 1S4.S6 ISS4.?2 KM 1144.32 1 ) U 1598.40 76.53 918.16 140,94 1691.28 OM 286.56 27.53 330J6 67.61 »11.32 70.31 843.72 19.17 8,2» 34*1 40,70 22.90 40,01 • I U 1 8S91.76 «.5». 39*8 105.96 1271.S2 l i l a » 1340,16 26J4 9.92 SS.00 62.23 30,19 41.30 1361.73 13726J0 5 * 68,44 ( 476,16) ( 821,28) ( 171,84) ( 274.S2) Uhdr Tilastokeskus, kotitaiouineduuelu 1998 Bonusta saat S-ryhmän yli 2000 bonustoimipaikasta ympäri Suomen Palveluksessasi ovat kaikki S-ryhmän: ruokakaupat automarkecit tavaratalot hotellit ravintolat autoliikkeet huoltamot rauta-maatalousmyymälät )a lisäksi saat Bonusta yhteistyökumppaneiltamme tuotteista ja palveluista. Ylijäämänpalautus 2 % maksetaan vuonna 2004 Keskimaan omista toimipaikoista tekemistäsi ostoista. Tapaat bonusneuvojat lähiviikkoina Keskimaan toimipaikoissa. Seuraa oman paikkakuntasi ilmoittelua.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2004 H Oppimistakin voi opetella TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVA: HANS-PETER VVECKMAN EIKÖ tenttikirjan lukemisesta tunnu tulevan mitään? Kaatuvatko työt pahemman kerran niskaan? Opiskelu on toisinaan ongelmallista puuhaa. Erityisesti uusille opiskelijoille yliopisto-opiskelun vaatimuksiin totuttelu voi aiheuttaa vaikeuksia. Erityispedagogiikan lehtori Irma Kakkuri Jyväskylän yliopistosta on kartoittanut erilaisia opiskelun solmukohtia. Näistä ensimmäinen on juuri siirtyminen lukiosta yliopisto-opiskeluun. "Yliopisto-opiskelijoiden oletetaan olevan luonnostaan itsenäisempiä kuin lukiolaisten. Henkilökohtaista ohjausta ei ole yliopistossa yhtä paljon tarjolla. Myös perheen tuki poistuu, vaikkei se olisi mitään sen kummempaa kuin kysymys 'oletko jo tehnyt läksyt?'. Yliopisto-opiskelijalle sitä ci kukaan sano." Kakkuiin mukaan uuden opiskelijan kannattaa aloittaa rauhallisesti ja orientoitua yliopistoon. "Opiskelijat eivät välttämättä jäsennä, kuinka paljon lyötä johonkin kurssiin sisältyy Työmäärä voi näyttää paperilla helpolta." Eräänä solmukohtana Kakkuri pitää myös kirjoittamistaitoja. "Kaikkien opiskelijoiden kirjallinen ilmaisu ei ole väittämältä yhtä sujuvaa. Yliopistossa on kuitenkin vääjäämättä osattava osoittaa oma osaamisensa kirjoittamalla." Kakkuri huomauttaa, että myöskään sellaiset yleistaidot kuin atk-taidot ja englannin kielen taito eivät ole itsestäänselvyyksiä. "Ihmisten lähtötasot ovat erilaisia. Vaikka olisi käyttänyt tietokonetta pclija viihdekäytössä, ei sitä välttämättä osaa hyödyntää opiskelussa. Se on taito, joka pitää opetella." Vinkkipakettejo opiskelutekniikoista: http://iwww.oppiminen.utu.li/ http://opetus.stodio.fi/sovola/ Hitaasti lukemalla asia jää mieleen Kirjastoista ja internetistä on löydettävissä runsaasti oppaita opiskelutehokkuudcn kasvattamiseen. Niitäkin kannattaa lukea terveen kriittisellä otteella, etenkin kun puheena on lukunopeuden kasvattaminen. Assistentti Johanna Kaakinen Turun yliopiston psykologian laitokselta on perehtynyt lukemiseen ja tekstin ymmärtämiseen. Kaakisen mukaan tiedon omaksumisen nopeus riippuu opiskelijan kyvyistä, mutta yleensä hidas lukeminen johtaa parempaan tulokseen kuin pikainen ahmiminen. "Opiskelijoilla on merkittäviä yksilöllisiä eroja luetun tekstin muistamisessa. Tekemämme tutkimuksen mukaan ne, jotka osasivat lukemansa asian hyvin, eivät olleet kaikista nopeimpia lukijoita. He palasivat lakaisin lukemansa leksiin pääkohtiin. Se ei ole nopea tapa, muna johiaa hyviin tuloksiin." Oppimista nopeuttaa Kaakisen mukaan aikaisemman tiedon aktivointi: mitä enemmän opiskeltavasta aihepiiristä on ennestään tietoa, sitä helpompaa on uuden tiedon omaksuminen. Pikalukuopit, joissa kehotetaan kohdistamaan katse vain rivin keskiosaan, Kaakinen tyrmää ehdoitta. "Fysiologisista syistä ihmisen tarkan näön alue on rajallinen. Tekstin merkityssisällön voi ymmärtää vain siitä sanasta, johon katse on kulloinkin kohdistunut." "Harmittaa, kun näitä oppaita näkee kirjakaupassa psykologian hyllyssä. Meinasin jo siirtää ne rajatieto-hyllyyn", Kaakinen nauraa. Niin sanottu kursorinen lukeminen on asia erikseen. Siinä tekstiä silmäillään etsien esimerkiksi avainsanoja, mutta koko tekstiä ei edes pyritä lukemaan ymmärryksellä. Abit kysyvät mmm ylioppilaat vastaavat Paljonko sinulla on tunteja viikossa? Marjut Joentausta, 2. vuoden johtamisen opiskelija: "Se vaihtelee kausittain, nyt on arviolta ehkä 20 tuntia viikossa. Se on tosi paljon kiinni omista valinnoista. Voi tehdä vähän tiiviimpään tahtiin tai ottaa rennommin." Pauli Peura. 3. vuoden fysiikan opiskelija: "Yhteensä tulee päälle 30 tuntia viikossa, mutta vaihtelu on suurta. Yksi päivä saattaa kestää 12 tuntia ja seuraava on sitten vapaa." Miten helposti aineiden vaihtelu yliopiston sisällä käy? Tiina Hirsimäki, 3. vuoden "kaiken" opiskelija: Vapaita sivuaineita on aika paljon. Paljon on myös omasta viitsimisestä kiinni, että jaksaa ottaa selvää mahdollisuuksista. Ensimmäisen vuoden opiskelin kemiaa. Myöhemmin huomasin, että se ei olekaan minun juttuni. Nyt opiskelen espanjaa, suomen kieltä, journalistiikkaa, kansantaloustiedettä, valtio-oppia ja kasvatustiedettä." kuinka vaikeaa on suunnitella omia opintojaan? Marjut: "Pääaineopinnoissa tiedekunta tarjoaa aika selvän rakenteen, mitä kursseja valita, vaikka siinäkin on kyllä valinnanvaraa." Pauli: "Minulla ei ole ollut ongelmia kurssien kanssa. Helpottaa kun tietää, että seuraavana vuonna voi ottaa kurssin, jos se ei nyt käy" Tiina: "Olen katsonut, mitä kursseja tahdon eniten, ja karsinut sitten sen perustella. Sen verran hyvä luuri on käynyt, että melkein kaikki on sopinut." Onko opiskelu pelkkiä luentoja? Pauli: "Luennot on meillä hyvä lähtökohta asialle, joka pitää sisäistää. Suurin oppiminen tulee kuitenkin laskuharjoituksien tekemisen kautta, ja silloin joutuu pohtimaan uudestaan luentoasioita. Harva pystyy ymmärtämään asiat puhtaasti teoriaa miettimällä. Sitä paitsi tenteistä läpi pääseminen on hankalaa, jos ei tee harjoituksia." Tiina: "Aika paljon on luentoja, sitten lisäksi tulee esimerkiksi esseitä kirjoitettavaksi kotona. Mutta kuuluu siihen paljon muutakin." OLLI SULOPUISTO Kysymykset on kerätty Voionmoon lukion abiturienteilta. Kesämuistoja NYT KUN MARRASKUU hiipii sisään kaikista nurkista ja ilonaiheet omassa mielialassa ovat harvassa, on sopiva aika kääntää aatokset edellisen kesän valoisimpiin hetkiin ja hypistellä niitä käsissään hetkisen toivoen, että jos niistä sitten kaverin olo vaikka vähän piristyisi. Kalakukkova syötiin: Tuli käytyä häpeämässä oman savolaisuuden piirteitä murreviikoilla Kuopion torilla. Siellä savolaiset puhuivat lavalla tuntikausia siitä, että hyo tulloovat savosta ja että hyö kun oovat savolaesia, niin hyö on niin lupsakoeta, kun hyö kerta savolaesia oovat. Vuan elä mittaan, sitten kun sitä tulj lakasi Jyväskyllään ja olj oman äetin tekemä kalakukko kacnalossa, niin voe veekkone! ee hävettännä yhtään ku huomassii puhuvasa omalle tytiökaverillce tuntitolokulla suat uskoo! savon muneella siitä, että kyllä se on vuan hyvvee lämä oman äetin tekemä savolaene kalakukko, mistää el löövä parcmpoo, olappa nyi kulta lissee kuule, se on savolaeasta kalakukkoo, eläpä eläpä hupata yhiään. Ja ideologisia debattia proletariaatinkin kanssa harrasteltiin: Morjens! Terve. Mitäs kuuluu? Mä oon tässä ny mieitiny pääni puhki, että kumpi se on kovempi jätkä, Räikkösen Kimi vai Jasper Pääkkönen. -Jaajaa. No kumpi. No toisaalta Jasper Pääkkönen on ollu elokuvissa Suomen kauniimman nakösten muijien kanssa, muttei se Jenni Dahlmankaan taida mikään luokaton daami olla, mikäli noita juorulehtiä lukee. Ai kuin? Höh. Ekkös sää oo lukenu? Ne Räikkösen Kimin ja Jennin häät kun ei ookkaan häät, vaan oikeen superhdöt. -Jaa semmoset. -Joo. Ne pidetään siellä Hämeenlinnan Vanajanlinnassa. Siellä on kaupungin pitäny yks tieosuus päällystää uusiks, kun kato vieraita tulee oikein ulkomailta asti. Mulla on yks kaveri duunaamassa siellä sitä asfalttia. -Jaa jaa. -Joo. Jäi vaan kysymättä siltä, kun tuossa soiteltiin, etlä olikohan se sitä superos/allfia? Sekä painittiin Gradun kanssa: Gra-du. Gradu, gradu. Gradugradugradu. GRADU! GRADU! Gradu? Gradugradugradu gradugradu dugrugragra duuug raagraaa duudduudgr. Gra. D.u.g.r.a.d.u.g.r.a.d.u.... ANTTI NISKANEN
Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2004 Jeesus joka V IIDENSADAN METRIN säteellä Sammonkadun mormonikirkosta katsoen, vähän ydinkeskustasta pohjoiseen, sijaitsee omituinen kirkkojen keskittymä. Puistokadun ja Rajakadun väliselle kaistaleelle on kasautunut seitsemän eri uskonnollista suuntaa edustavaa kirkkoa. Eikä Taulumäen evankelisluterilainenkaan kaukana ole. Taustalla ei kuitenkaan ole mikään uskovaisten salaliitto, vaan puhdas sattuma ja muutama kaavoitustekninen tosiasia. Asemakaava-arkkitehti Anne Sandelin ei osaa kertoa kirkkorysälle mitään yhtä selkeää syytä. "Kirkkojen läheisyys ei ole mikään tietoinen suunnitelma. Syynä on yksinkertaisesti se, että kun näiden eri uskontoryhmien kirkkoja aikanaan rakennettiin, silloisella laitakaupungilla oli vapaita ja suhteellisen edullisia tontteja." Kirkkojen sijoittuminen lähekkäin luo Sandelinin mukaan tietynlaista ilmapiiriä. '"Vaikuttaahan se siten, että alueelle ei esimerkiksi ole syntynyt ravintolakeskittymää. Asuinrakentamiseen se taas ei vaikuta. Ja voisin kuvitella, että kirkot olisivat naapureina loistavia." Ovathan ne, sillä ne ovat melko näkymättömiä, kuten ihanteelliset naapurit yleensä. Huomaamattomaksi naamioi epäkirkkomainen ulkoasu: harmaata tiiltä, ruskeaa tiiltä, valkoista tiiltä ja betonia. 1960luvun kolho arkkitehtuuri ei silmää hivele, ja alueen kirkot muistuttavat ulkoasullaan lähinnä virastoja kunnantaloja, joita on Suomen taajamat täynnä. Kuori on kuitenkin pelkkä kuori: tärkeintä on se, mitä tapahtuu elementtiseinien sisällä. Kaikkien kirkkojen edustajat vakuuttavat, että kirkkojen keskinäisestä läheisyydestä on pelkästään etua ja sitäkin tärkeämpää on läheinen sijainti keskustaan ja ihmiJos Jyväskylässä eksyy, se kannattaa tehdä Sammonkadulla. Sieltä kun lähtee harhailemaan puoli kilometriä mihin tahansa ilmansuuntaan, tulee varmimmin pelastetuksi. Eksynyttä lammasta huhuilevat mormonit, katoliset, ortodoksit, helluntailaiset, vapaaseurakuntalaiset, adventistit ja luterilaiset. Jottei kutsujen kakofonia hämmentäisi, Jylkkäri laati oppaan kirkkojen sädekehälle. TEKSTI: JAANA SIUAMAKI KUVAT: HANS-PETER VVECKMAN
Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/20041 Katolinen kirkko, Yrjönkotu 34 Seurakunnan koko: noin 400 Rakennusvuosi: 1962 Kun astuu sisään Jyväskylän Katoliseen kirkkoon, on syytä unohtaa mielikuvat jykevistä keski-aikaisista kiviseinistä tai massiivisista Neitsyt Maria -patsaista ja rautaristikoista, joiden takana kokomustaan pukeutunut pappi kuuntelee seurakuntalaisten syntejä. Kirkko on lasimaalauksineen viehättävä, mutta vain nelikymmenvuotisen historiansa takia Jyväskylän kirkkoa ei tietenkään voi verrata KeskiEuroopan tunnelmaa tihkuviin, laivasta kohti kurkottaviin monumerateihin. "Kirkko on paikkakuntaan nähden mitoitettuja täällä saa kaikki peruspalvelut jotka kuuluvat katoliseen uskontoon", toteaa isä Zdzislaw Huber. Peruspalvelut, siis sakramentit ja messut ja lisäksi vähän enemmänkin: kirkon takapihalta löytyy muun muassa hiekkalaatikko ja leikkimökki. Sen naapurissa toimii katolisten sisarten leikki-ikäisten koulu ja tyttöjen asuntola, joka on avoin muillekin kuin katolilaislytöille. Koulun oven avaa lämpimästi hymyilevä sisar Maigorzata, joka on alkujaan Puolasta kuten isä Huberkin. "Täällä on juuri nyt hyvin hiljaista, sillä lapset ovat teatterissa", harmaaseen kaapuun pukeutunut sisar kertoo. Ja kyllä Jyväskylän katolisessa kirkossakin voi ripittäytya. Aina keskiviikkoisin, sunnuntaisin tai sopimuksen mukaan. Vopaoseurakunto, Puutarhakatu 16 Seurakunnan koko: 640 jäsentä + 250 alaikäistä jäsentä Rakennusvuosi: 1961 Elämää Puutarhakadulla, mainostetaan laatikkomaisen Vapaaseurakunnan kirkon seinässä. Pastori Vesa Koivu johdattelee sisään kirkkosaliin, missä voisi ulkomuodon perusteella pitää niin Keskustan puoluekokouksia, bändi-iltoja kuin luentoa globalisaation uhista. "Ja jumalanpalveluksia", vakuuttaa Koivu. "Meille tämä on vain toimintaympäristö. Emme palvo paikkaa, vaan keskitymme ilosanoman kertomiseen. Jos minä rakentaisin tänä päivänä kirkon, rakentaisin toimintakeskuksen. Siinä olisi esimerkiksi urheiluhalli, missä meidän naiset voisivat vaikka aerobikata", Koivu maalailee vain puoliksi leikillään. Kirkossa ei ole ainuttakaan kuvaa Jeesuksesta, pyhästä ehtoollisesta tai muista tyypillisistä kristinuskon symboleista. Sen sijaan siellä on bändivehkeet ja valkokangas, jolle heijastetaan videotykillä ylistyslaulujen sanoja yhteislauluilloissa. Koivu harmittelee lilojen rajallisuutta, kun lisätilatkin on jouduttu rakentamaan parkkipaikan alle. Joka neliömetri on hyödynnetty. Alakerrassa on harrastustiloja lapsille ja nuorille, joihin kuulemma vetoavat amerikkalaisittain ilmaistut tapahtumat "Kids Action Night", "Kids Sunday" ja "Coffee Church". Yläparvella on tulkkauskoppi seurakunnan ulkomaalaisia jäseniä varten sekä lastenhoitohuone. Valokuvaaja kysäisee pallomeren perään, johon Koivu vastaa, että mikä ettei sellaisenkin voisi hankkia. Jos olisi tilaa. Myöhempien aikojen pyhien kiriiko, Sammonkatu 9 Seurakunnan koko: 130 Rakennusvuosi: 1965 Kolmiomainen kirkkosali, mormonilaisittain kappeli, noudattaa myös niukkaa linjaa lavastuksen suhteen. Uskonnollisia kuvia, kynttilöitä tai muitakaan koristeita ei ole katsetta viekoittelemassa. Hallitseva elementti on puhujakoroke, jolle voi 12-vuotiaasta alkaen nousta pitämään puheita. Seurakunnan lähetystyön johtaja Erkki Aalto ja scminaariopettaja Sari Laine esittelevät mormoniyhteisön muita tiloja, sillä täälläkin jumalanpalvelukset ovat vain yksi tapa harjoittaa uskontoa. Eniten hämmästyttää kappelin jatkeeksi taipuva liikuntasali, jossa pelataan koripalloa ja tanssitaan, muun muassa. Aalto ja Laine kuljettavat läpi sokkeloisen rakennuksen, jolloin alkaa hahmottua uskonnon harjoittamisen kokonaisvaltaisuus: se ulottuu kaikista ikäryhmistä aina kuolleisiin asti. Eri ikäisille on omat luokkahuoneet, joissa uskoa opetetaan. Kuolleita sukulaisia taas kartoitetaan sukututkimuskeskuksessa, jotta heidät voidaan vielä sijaiskastaa ja pelastaa. Upoiuskasie lapahtuu kaakeloidussa altaassa. "Sukutuikimuskeskustamme voivat tarvittaessa käyttää muutkin, samoin liikuntasalia", Aalto kehottaa. Mormonikirkkoa vastapäätä on Lutherin kirkko. "Isäni oli aikoinaan rakentamassa sitä. Ei sen läsnäolo mitenkään häiritse, enpä juuri ole nähnyt siinä liikettä". Aalto sanoo. Lutherin kirkko, Konsakoulukotu 5 Seurakunnan koko: jumalanpalveluksissa käyviä noin 60 Rakennusvuosi: 1969 Mormonikirkon naapurissa on lähes huomaamattomaksi maastoutunut Lutherin kirkko. Uhmaikäiset ovat jopa töhrineet seinää graffiteilla, mutta kirkon ovessa toivotetaan reippaasti tervetulleeksi. Kirkko, tai pikemminkin seurakuntasali, on sanalla sanoen ankea sälekaihtimincen ja toimistotuoleineen, ja vahtimestarina toimiva seurakuntalainen Jaakko Tergujeff sanoo itsekin, että "tämähän on vain tällainen laajennettu kerrostalohuoneisto". Kirkon yläpuolella tosiaan on neljä kerrosta asuinhuoneistoja, mikä kuulemma rajoittaa toimintaa sen verran, että nuorten illoissa ei viitsitä musisoida kovin myöhälle. "Ei tässä tämän tilan ulkonäkö ole pääasia, vaan se, että on joku paikka missä kokoontua." Lutherin kirkko on evankelinen herätysliike. Tergujeffin mukaan seurakunnan jäsenissä on paljon nuoria ja evankelisen opiston opiskelijoita. Muiden kirkkojen läheisyys ei häiritse heitäkään, mitä nyt kerran eräs lauantaiseen nuorteniltaan saapuva oli vahingossa mennyt viereiseen mormonikirkkoon, mutta huomannut sitten varsin pian erehdyksensä. Siiontemppeli, Lyseonkatu 3 Seurakunnan koko: noin 1750 Rakennusvuosi: 1972 Vanhan linja-autoaseman ikkuna julistaa, että Jeesus elää. Kun antaa katseen kiertää, kohtaa kristillisen kirjakaupan ja väistämättä myös harjua vastapäätä kohoavan Siiontemppelin. Näillä(kin) nurkilla Jeesus on kova sana. Kyseinen temppeli on helluntailaisten tukikohta. "Näillä temppeleillä on mitä kummallisempia nimiä", pastori Vesa Pylvänäinen heittää. "On Siionia ja salemia. Se johtuu siitä, että kirkko-nimitystä emme ole voineet käyttää, koska toimimme yhdistyspohjalta." Nyt hakemus rekisteröityneeksi kirkkokunnaksi on vetämässä. Siiontemppeli on melko lähellä Vapaaseurakuntaa, paitsi sijainniltaan, sekä tiloiltaan että aatteeltaan. Meno on samalla lavoin vapaampaa ja reipasta, kun laulu raikaa rukous-ja nuortenilloissa. Valaistukseen ja äänentoistoon on hiljattain satsattu 50 000 euroa. "Savukoneet vaan puuttuu", Pylvänäinen naurahtaa. "Uskallan väitiää, että meillä on yksi parhaimmista äänentoistoista Jyväskylässä." Siiontemppelikin kätkee seiniensä sisään monenlaista toimintaa, periaatteella jokaiselle jotakin. Alakerrasta, autotallin perältä löytyy aito puuverstas, missä Veikko Rossi, Terho Itkonen ja Heikki Marjonen ovat nikkaroimassa myyntitavaraa pöydistä linnunpönttöihin. Tuotto käytetään lähetystyöhön. Naapurihuoneissa on bändien treenikämppä ja studio asiaankuuluvine tekniikoineen. "Hyvin se on toiminut tähän asti, kun tahtovat liikkua vähän eri aikoihin noissa harrastuksissaan", Pylvänäinen sanoo. Ortodoksikirkko, Rojokotu 39 Seurakunnan koko: 2400, joisto 1100 Jyvässeudulla Rakennusvuosi: 1954 Nuorisotoimenohjaaja Sirkka JaamalainenLönn avaa ortodoksikirkon ovet ja tekee sisään mennessään ristinmerkin. Virastotalomaisten, niin sanotusti modernien seurakuntasalien jälkeen avautuva näky ilahduttaa aisteja: täällä ei ole koristeluissa säästelty ja ilmassa tuntuu ruusut ja suitsukkeet. "Normaalisti täällä ei ole näin paljon kukkia. Vietimme juuri kirkon 50-vuotisjuhlia ja paikalla oli muun muassa arkkipiispa Leo ja Puolan metropoliitta Savva", Jaamalainen-Lönn selittää. Penkittömän kirkkosalin katseenvangitsija on ikonostaasi, ikoniseinä, joka on täynnä kullattuja, pyhimyksiä ja raamatullisia aiheita kuvaavia ikoneja. Tämä koristeellisuus on vielä lievää, kun vertaa rajan takaisiin ortodoksikirkkoihin. Siellä ikoneja on kaikki seinät ja kattokin täynnä." Ortodoksikirkossa henkii selvästi se asenne, että kun kerran uskotaan, annetaan sen myös näkyä. Jotain juhlallista on siinäkin, että ikonostaasin taakse, alttarille, eivät pääse muut kuin papisto ja jumalanpalvelusta avustavat henkilöt. Ortodoksikirkossa on paljon omaleimaisia tunnuksia, kuten vinopöytiä eli analogeja, hopeinen upotuskasteastia vauvoille, tuohusjalka ja slaavilainen risti. Juhlallisuus ja arvokkuus tuntuvat olevan avainsanoja. Vain kunnon sipulikupolikatto uupuu, ja toki kirkko on ulkoapäin vaatimattomampi kuin muut Suomen suuremmat ortodoksikirkot. Lähes kaikki koristeet ovat arvotavaraa ja evakkoperuja Käkisalmen ortodoksikirkosta. "Ortodoksikirkkohan on yksi virallisista kirkollisista julkisyhteisöistä. Siinä mielessä asemamme on erilainen kuin muilla alueen pienemmillä seurakunnilla", JaamalainenLönn muistuttaa. Adventtikirkko, llmorisenkatu 18 Seurakunnan koko: 190 Rakennusvuosi: 1965 Adventtikirkko poikkeaa vähiten ainakin tapakristityn silmissä evankelis-luterilaisesta seurakuntasalista. Kai jokin erottava tekijä kuitenkin löytyy? "Meillä on pyhäpäivä cli sapatti lauantaina", pastori Anna-Leena "Ansku" Jaakkola vastaa. Jaaha. Ja senkö takia kannatti perustaa oma kirkko? Jaakkola selittää, että adventistit perustavat uskonsa enemmän Raamattuun, ja heillä on käytössä uskovien upotuskaste. Kirkkosalin etuosassa on tosiaankin puulevyllä peitetty pieni "uima-allas". Poikkeaa meininki muutoinkin luterilaisesta, sillä pastori Jaakkola kutsuu silloin tällöin koko seurakunnan kotiinsa syömään, mikä äkkiseltään kuulostaa omituisen lähimmäisenrakkaalta. "Meillä on pieni seurakunta, eivätkä kaikki tietenkään tule. Multa oli siellä viimeksikin aika tiivistä", Jaakkola nauraa ja sanoo tuntevansa nimellä useimmat seurakuntansa jäsenet. Adventtikirkossakaan ei turhia krumeluureja ole. Iso aukinainen raamattu edustaa rekvisiittapuolta ja uskon keskeistä symbolia. Puhujanpöntön vieressä on tekokukkia, mäntypenkeille on sinne tänne heitelty tyynyjä pehmusteiksi. Reipasotteinen Jaakkola johdattelee läpi lastenhoitohuoneen ja harrastetilojen ja kertoo samalla, miten joku vuosi sitten naapurin likavedet tulvivat viemäristä kirkon puolelle. Silloin joudutuin tekemään mittava remontti. Kirkkojen keskittymä on Jaakkolan mieleen. "Uskontojen monipuolisuushan on rikkautta. Samalla asialla iässä loppujen lopuksi ollaan." + I
fQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2004 L O U A S I 1 1 1 6 MMIS vcgaanivaihlochto joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. MUUT 4,70 e JATKO-OPISKELIJA 3,95 i Ilokiven ruokalistat myös netissä: http://w\vw.jyy.n7ruokalista.php T19.ll. Pinaattikeitto Uunimakkara Kiinalainen porsaspata KE 10.11. Täytetyt kasvisherkkusieniohukaiset Lohikeitto Kassler TO 1111 Kasvispyttipannu Currykala Jauhelihapihvi, tomaattikastike PE 12.11. Kasvisjuustokastike, spaghetti Jauhelihakastike, spaghetti Pyttipannu MA15.11. Kukkakaalilasagnette Paistettu kalaleike, sitruunakastike Kinkkukiusaus Tl 16.11. Unssipihvi, parsakastike Savukalakastike, spaghetti Riistapyörykät o y e a o i o ilokivi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA KE 17.11. Kesäkurpitsavuoka Silakkapihvit, kermaviilikastike Karjalanpaisti, perunasose T 1 8 . l l . Porkkanasosekeitto Broilerpastapaislos Jauhelihapihvi, herkkusienikastike PE 19.11. Perunakuorukat, keitetyt kasvikset Nakkipannu Paella MA 22.11. Kasvislasagne Kalakeitto Broilerj uustokebakot LUMEN TULOA ODOTELLESSA Honkasalo et.al: Arki satuttaa. Kärsimyksiä suomalaisessa nykypäivässä. (Vastapaino) Mielenkiintoinen puheenvuoro yhteiskuntaan kätkeytyvistä piilorakenteista. Ai! sattuu... Raadin pisteet! 28,00 e Enqvist: Vien rucolan takaisin (WSOY) Fyysikko E. omien sanojensa mukaan kärjistää ylenmääräisesi ja yleistää holtittomasti aiheesta kuin aiheesta. Mahtavaa! Toiset pisteet! 27,00 e Stenius: Totuudesta ja valheesta (Kirjapaja) Hanki tämä ja tutkaile mikä sinulle on "sietämätön totuus". Yrsa ansaitsee kunniamaininnan. 25,00 e Pursiainen: Jumala (Kirjapaja) Terho on monasti vakava mies, mutta kirjoittaa hauskasti ja sattuvasti. Raadin on annettava pisteet. 25,50 e Lehtinen: Saatana (Kirjapaja) Kirjailija Torsti ammentaa huimista syvyyksistä, ehtymättömistä sellaisista. Koska Terho sai, niin saa myös Torstikin siis pisteitä. 25,50 e Opiskelijan akateeminen kirjakauppa Kampus Ktfgm 3 Kauppakatu 9 puh 260 3157 kirjamyynti@kampusdata.fi • Samsung-tuotteet opiskelija-alennuksella: Samsung ML-1710P MikroPC 2/2004 -testivoittaja A4-lasertulostin tarkkuus 600 dpi nopeus max 16 sivua/min. USBja rinnakkaisliitäntä Win ja Mac yhteensopiva takuu 2 vuotta Norm. hinta 185,00 Opiskelija-ale 1 % -18,50 Maksat vain ? 166,50 Samsung 710V 1 7 " L C D n ä y t t ö kontrasti 500:1 VGA-liitäntä hopea-design takuu 3 vuotta Norm. hinta Opiskelija-ale-10% Maksat vain 345,00 -34,50 310,50 4£fl 3*^ Samsung SCX-4100 A4-monitoimilaite laser-tekniikka, musta/valko tulostus, skannaus, kopiointi tarkkuus 600 x 600 dpi USB ja rinnakkaisliitäntä takuu 2 vuotta Norm. hinta 249,00 Opiskelija-ale-10% -24,90 Maksat vain 224,10 Toimi nopeasti, tarjoustuotteita vain rajoitettu erää! Alennuksen saat, jos olet päätoiminen opiskelija ja esität voimassaolevan opiskelijakortin. Kampus Data ylioppilaskunnan omistama asiantuntijaliike Lisää tarjouksia: www.kampusdata.fi Puh. (014) 218 235 Kampus r Data Kauppakatu 9, 40100 JYVÄSKYLÄ Avoinna: ma-pe 10-18, la 10-14 Puhelinmyynti: ma-pe 9-17 Syksylläkin sisään yliopistoon Ov--icö ,ocj .ouq KAKSI Jyväskylän yliopiston tiedekuntaa ottaa uusia perustutkinto-opiskelijoita syksyn haussa. Informaatioteknologian tiedekunta ottaa opiskelijoita tietotekniikkaan sekä tietojärjestelmätieteeseen ja tietojenkäsittelytieteeseen. Aloituspaikkakiintiöiä ei ole, vaan kaikki tietyn pistemäärän ylittävät opiskelijat saavat opiskelupaikan. Matemaattis-luonnontietecllisessä tiedekunnassa uusia opiskelijoita valitaan fysiikkaan (20), matematiikkaan (10) ja tilastotieteeseen (5). Fysiikka järjestää valintakokeen, muihin aineisiin valinta tapahtuu koulumenestyksen perusteella. Aiemmin syksyn haussa on ollut mukana myös kemia, multa tänä vuonna oppiaine päätti jäädä pois. koska opetuksen järjestäminen tammikuussa aloittaville olisi ollut ongelmallista. Luonnontieteissä syksyn haulla on perinteisesti paikattu ns. katoilmiötä: osa kevään haussa opiskelupaikan saaneista ei ota sitä vastaan, ja osa sisään tulleista vaihtaa vuoden tai kahden jälkeen maisemaa. "Nykyään syksyn haku palvelee enemmänkin sitä tarkoitusta, että syksyllä kirjoittaneet tai armeijasta kotiutuvat pääsevät aloittamaan opintonsa heti vuoden alusta", sanoo matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan opintoasiainpaällikkö Kirsti Peltola Nykyään keskeytyksiä ei tapahdu yhtä paljon kuin 1990luvulla. Kuitenkin edelleen noin kolmasosa tiedekunnan opiskelijoista siirtyy muualle, Peltolan mukaan pääosin Jyväskylän yliopiston sisällä muihin tiedekuntiin. JUHA MÄKINEN Syksyn hakuaika päättyy 12. marraskuuta. Lisätietoja www.jyu.li/tdk/hallrnto/op/ syksyhaku.html
Suomen Suurin Qpiskeluatapantuma www,GOOM.net Su 06.02. Pe 11.02.05 K-18 m/s Romantika Z.en £afe Titta* apulanta Maija VilKKumaa Kotiteollisuus £MX eläväiset 3ean f>. Kemopetrol ^omfunfc Mcs ilmoit.m^öh. Hernma freast dj Orfcidea Slfcoodia Happoradio Kilpi dj »Me* Kunnari dj Proteus 4i Anselmi dj Cliot Ness di Tico 4 ^ 4i 3a^ Mellin D3a<f-£ 4 j u ^ 4j Kalle Miettinen mc 3usu Lounela 6iD0MtiKetit Mafta-Vefcasta OM IM 4000 tai Ä p Ä Lisätiedot: 600M.net > TINTIT p.^bdf 6*00MipeifcoKsi j a pelasta itsesi sefcä aamusi 6iOOMiUe! Lisätiedot: 6 M . n e t > V61K0T Osallistu GOOMfoorutneissa fGOOM.netJ viikoittaiseen 2h-hytin arvontaan! O h j e i s t u s G O O M a a l l m a f o o r u m i s s a , S k a b a t o p i c l s s a . ^ www.GOOW.ittt > n U T O T T l im jm. spon»or»<l b y F R E Z Z A CARILLO matkavekko M w> /I Avoinna joka päivä 10-22 — — — — — — — — Yksityistilaisuudet Avatar Suomen suurin nettikahvila s °p« mu,<sen mukaan AsokOS Aa»OJ | A*o»OS H i n n a s t o a l u e 1 : 5 1 2 k / 5 1 2 K 3 4 € / k k 1 M / 5 1 2 k 2 M / 5 1 2 k 4 M / 6 4 K 2 M / 2 m 39€/kk 4 5 € / k k 5 9 C k k 1 2 9 C / k k \ ; • '.'-. : i r : i. v '.rtA D S L v e r k k o p ä ä t t e i t ä e s i m : A L i n k R o a d r u n n e r 4 : 6 5 C (ulkoinen, 1kpl ethernet portteja) T e l e w e l l E A 5 : 7 S C (ulkoinen, 4kpl cthernol portteja) pottoiisveiuo-opefoarton (KMnetO/l oaNeiuooefcafi (INNotOV) Avausmaksu 10.00C Normaali kytkentämaksu 210.00C Ylätaajuuskytkentä 140.00C Kaikki hinnat sis. ALV 2 2 % Kaikkiin liittymiin sisältyy S dynaamista lp:ts Ja tarvittaessa 1kpl k i l n t . l t » i p o j o i t t . l t » . El rajoituksia serverlnpMon yms. suhteen. Sama perushinnasta yksltyi»lllc, yrMyksHle Ja taloyhtiöille. <•' r*9mel .•*' Usatledot Ja hinnastoalueet: Avatarista ja osoitteesta: www.tnnet.fi/adsl Avatar 014 214811 Puistokatu 1 A 40100 Jyväskylä ava@avatar.fi T N N e t O y 014 214822 myynti@tnnet.fi a-to 23AITO OIKEA Tuoppi 0.5 L. •iideri pullo Kulttuuriravintola TLÄRUTH Seminaari nkatu 19. Jyväskylä JYVÄSKYLÄN KESÄYLIOPISTO TALVEN ABIKURSSIT! Pitkän matematiikan abikurssi 17.1.-9.3. (42 t ) / 1 4 5 € , Lyhyen matematiikan abikurssi 1.2.-3.3.(24 t ) / 1 4 € Englannin abikurssi: 18.1.-4.3.(301)/120 € Ruotsin abikurssi: 25.1.-5.3.(30 t ) / 120 € Saksan abikurssi: 31.1.-24.2.(30t)/120 € T I E D U S T E L U T JA I L M O I T T A U T U M I S E T : Jyväskylän kesäyliopisto, p. (014) 2 6 3 7 2 2 , 2 6 3 7 2 www.cec.jyu. f i/kesayo/abi. html Valokuvauslinja 11.1.-29.4.2005 Katso maailmaa linssin läpi ja näe jotain mitä muilta on jäänyt huomaamatta. Opi lukemaan kuvia kuin hyvää kirjaa, muuttamaan juonta valaistuksella ja sommittelulla. Kiinnostaako valokuvaus, käytännönläheinen tvöskenteK, kuvien käsittely e* e* * e* ja sopiva määrä teoriaa? Tämä linja on tarkoitettu Sinulle. Vapaamuotoinen hakemus 8.12. mennessä. Seikkailuohjaajalinja 7.3.-27.5.2005 Tahdotko kannon alle kurkistaa. Tunturille kiivetä. Nähdä tähdet. Pysähtyä miettimään, miltä tuntuu metsän sylissä. Tervetuloa Sinä alasta kiinnostunut, ohjausja kasvatusalalla toimiva tai alalle aikova! Saat työvälineitä yksilön ja ryhmän ohjaamiseen. Menetelminä käytämme kokemuksellisia ja toiminnallisia harjoituksia. Vapaamuotoinen hakemus 31.1. mennessä. Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto Opistontie 1,68300 Kälviä puh. (06) 832 4256 kpopisto.kurssit@kpedu.fi vwvvv\kpopisto.kpedu.fi
QLJyväskylän Ylioppilaslehti 14/2004 Sem ma reissä ROUDARISTA voi kuoriutua LAULAJA TEKSTI: TONI PELTONEN KUVA: HANS-PETER VVECKMAN KIVEN PÄÄLTÄ kuuluu naurua ja välillä laulun tapaista. Ilokivelle luonteenomaista sinänsä, mutta Seminaarinmäen Mieslaulajien Pasi Niemelälle ja Jyrki Vihriälälle sammaloitunut kivi on uusi tuttavuus. Samoin tieto, että seminaarin nuoriso on kerääntynyt kivelle aikoinaan laulamaan. Kuvaaja kehottaa vielä: "Saisinko kuulla yhden laulun?" Semmarikaksikko aloittaa taas hyräilyn. Kylmä ilma ja loppusyksyn kalsea Seminaarinmäen metsikkö ei saa nurmolaisvahvistusten äänihuulia lepattamaan. Kiveltä laskeuduttuaan laulajat kertovät, että Semmareiden 21 mieslaulajan marraskuu on pyhitetty harjoittelulle, mitä nyt kukin siviilitöiltään suinkin ehtii. Puolikuussa alkava Kiitolaukkaaklubikienue vaatii taas uutta laulua, koreografiaa ja ideoiden kehittelyä. Viikonloput ovat tiivistä show-harjoittelua ja viikollakin on laulutreenejä. Edes harjoituksissaan Semmarit eivät pääse nimestään pitkälle, sillä kuoron treenipaikkoina toimivat kampuksen Seminarium, Historica ja Musica. Onhan kuorosta 20/21-osaa opiskellut Jyväskylän yliopistossa. Satunnaisesti tosin joukko suunnistaa viikonloppuleirille muualle. Muuten miehet kerää yhteen Jyväskylä, jossa valtaosa laulajista edelleen asustelee. KLASSINEN roudarista laulajaksi -tähtitaru on Seminaarinmäen Mieslaulajille tuttu. Kolme miestä on raivannut näin tiensä kuoron etutai takariviin. "Mukaan on helpompi ottaa kavereita, jotka ovat jo tuttuja. Vaikka laulullisesti joku olisi kuinka hyvä, homma on mahdotonta, jos ihminen ei istu kuoroon", vuonna 1996 kuoroon liittynyt Jyrki Vihriälä kertoo. Myös kuoron tuorein hankinta, tämän vuoden tulokas Pasi Niemelä, kiersi ryhmän kanssa ensin tekniikan puolella useamman vuoden. Alku oli sattuman kauppaa, mutta jämähtäminen kuoron matkaan tapahtui nopeasti. "Haastattelu ja laulukoe pidettiin ennen kuin minut otettiin kuoroon virallisesti mukaan. Haastattelu oli samanlainen kuin mikä vaan työhaastattelu", Niemelä kertoilee. Mihinkään kultapossukerhoon ei Niemelä liittynyt. 30-40 keikkaa vuo'OLKUSI JNUA OMA VAINU on Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston tuleville ja nykyisille opiskelijoille suunnattu ohjauksen, opiskelun ja urasuunnittelun verkkosovellus. Vainu toimii opiskelijan opintojen suunnittelun tukena, tarjoten opiskelijalle tietoa avoimessa yliopistossa opiskelusta, opiskelutekniikoista, erilaisista ammateista ja ammatillisesta kehittymisestä sekä Jyväskylän yliopistossa suoritettavista tutkinnoista. Vainusta löydät vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: • Mihin ammatteihin tietyn aineen opiskelu antaa valmiuksia? • Mitä kannattaa opiskella tiettyyn ammattiin hakeutumisen kannalta? • Mitä voisi opiskella, kun on kiinnostunut...? • Mitä tarkoittaa yliopiston väylä? • Millaisia ovat eri opintokokonaisuuksien opiskelumuodot? httc Katso lisää Vainusta ;://vainu. o u . j y u . f i / i n d e x . j s p Tarjonnassamme on runsaasti myös yliopiston varsinaisille opiskelijoille sopivia opintoja! atietoja oppiainetarjonnastamme löydät verkkosivultamme www.avoin.jyu.fi, •1 •-.••: ututwtiiaatiiylwpislo2004 *20Q6 fa JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Semmareiden Pasi Niemelä ja Jyrki Vihriälä lupaavat laulaa kuulijansa marraskuun keikoilla Ilman llokiveäkin. hurmostilaan. dessa ei 21 henkeä elätä mitenkään päin, sillä menot ovat suuret Suomessa kun menestyvä rokkibändi ei välttämättä tuo toimeentuloa viidellekään bändinjäsenelle. Semmareiden keikkapalkkiot investoidaan kalustoon: äänentoistoon, valoon, savuun ja hajuun. Ja ulkomaan matkoihin viimeksi bändi kävi keikalla Saksassa. MARRASKUUN KLUBIKIERTUE saa todennäköisesti Mieslaulajat taas repäisemään. Viime kiertueella eräs keikka ehti vasta ensimmäisen biisin puoliväliin, kun yksi mieslaulaja jo hyppäsi lavalta stagediveemaan. Kova meteli ja yleisön viihtyneempi tila saa bändinkin liikkeelle. Kiertueella Semmarit lykkäävät liikkua kimpassa. Keikkabussin tiivis tunnelma tuo pintaan yleensä luovuudeen. Taiteellinen yhteisymmärrys tuntuu ulkopuolisesta mahdottomalta 21 laulajan yhteenliittymässä, mutta Semmarit vakuuttavat, että se onnistuu. Biisintekoon osallistuvat kaikki, vaikka yhtä biisiä harvemmin jokainen sorkkii. Siihen tarkoitukseen on kehitetty aivan oma "hullu sika" -metodinsa. Viimeksi tämä toimi Vuorilammen saunalla. "Osa saunoo, muutama tekee tekstiä ja pari kitaroilla melodiaa. Sitten saunasta tulevat lisäävät tekstiin ja melodiaan omaansa, ja biisi syntyy pikkuhiljaa", Vihriälä sanoo. Lavakoreografia on yksi osa-alue, jossa kaikilla on ideoinnissa vapaat kädet ja liikehdintä voi muuttua milloin vaan. "Jos jollakin tulee parempi idea koreografiasta, saatetaan alkuperäinen suunnitelma hylätä kokonaaan", Jyrki Vihriälä kertoo hymyillen. Toiminnan järkeistämiseksi bändin sisällä syntyy tietenkin rooleja, multa useimmiten jokainen enemmän tai vähemmän vaikuttaa lopputulokseen. "Kuoronjohtaja Reima on sitten se, joka laittaa pelin poikki. Että nyi ei enää tätä säädetä, vaan mennään seuraavaan biisiin", Vihriälä toteaa. Kuorokaksikko vakuuttaa vielä, että bändi todennäköisesti kasvaa täysi-ikäiseksi parin vuoden päästä, mutta jäsenet tuskin koskaan. Vakavaa aikuisuutta voi harrastaa ihan tarpeeksi siviilielämässä. llokivi jää taakse ja Semmarit palaavat kampuksen saleihin viimeistelemään uusinta pyrähdystään. Seminaarinmäen Miesloulojat Tanssisali Lulakossa 17.11.2004. Lipui: 9/10 euioo. Ennakkoliput on loppuunmyyty. Kampus Kinossa tarjolla hurjuutta ja naurun kuretta KAMPUS KINON syyskausi alkaa kääntyä loppuaan kohti. Ennen uuden vuoden ilotulituksia on tarjolla viisi elokuvaa. Marraskuun 16. päivänä nähdään Visa Koiso-Kanttilan dokumentti Isältä pojalle (Suomi 2004). Ohjaaja käsittelee suhdettaan omaan isäänsä. Minkä vuoksi pojat ja miehet eivät saisi KoisoKanttilan tapaan tunnustaa, että esimerkiksi pahat sanat sattuvat ja satuttavat kuten fyysinen väkivalta? Kotimaisella linjalla jatketaan 23.11., jolloin nähdään Anastasia Lapsuin ja Markku Lehmuskallion Jumalan morsian (Suomi 2003). Elokuvan päähenkilö on vanha nenetsinainen Sjarda, joka kertoo elämästään Jumalan morsiamena sokealle lapselle. Tämän kovin dokumentaarisen draaman kerronta on hidasta ja hitaudessaan kaunista. Eteläkorealainen Kim Ki-Duk on tullut tunnetuksi visualistina ja julmuuden kuvaajana. Elokuvassaan Viisi vuodenaikaa (Etelä-Korea 2003) hän jatkaa samoilla linjoilla, mutta tuo uutena sävynä mukaan uskonnollisuuden. Elokuvan päähenkilö on mies, joka elää Buddhan oppien mukaan. Länsimaisen (nais)katsojan sielua riipii KiDukin elokuvissa siekailematon naisviha: tässäkin nainen on pahan alku ja juuri. Oikea askeesi vapauttaa miehen siitä kärsimyksestä, mihin naisen seksuaalisuus on hänet kietonut. Ei riitä, että mies kieltää itseltään naisen, vaan hänen täytyy vielä surmata tämä päästäkseen vapaaksi. Rankka on myös 7.12. nähtävä Catherine Breillat'n Himon anatomia (Ranska 2004). Näemmä myös länsimainen nainen (ainakin Breillat) ajattelee, että naisen ja miehen välillä vallitse kuilu, jonka voi ylittää vain vihan ja kivun kautta. Kuilun ylittäminen aiheuttaa myös toisen osapuolen kuoleman, tosin tässä tapauksessa symbolisen sellaisen. Vuoden viimeinen Kinonäytäntö 14.12. saattelee katsojansa kohti vuodenvaihdetta kuplivan iloisella klassikolla, Jacques Tatin elokuvalla Riemuloma Rivieralla (Ranska 1953). Muistattehan Tatin sankarin, piippua polttelevan viattoman hyväntahtoisen Monsieur Hulot'n? Missään nimessä Hulot ei tarkoita pahaa, mutta jotenkin asiat menevät aina perin nurin päin honkia. RIITTA KOIKKALAINEN Kampus Kinon esitykset tiistaisin klo 19 Ilokiven alokerrassa. Liput 4/5 euroa.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2004 EE I mprovisaatiossa pääsee IHMISEEN KIINNI TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVA: HANS-PETER WECKMAN IMPROVISAATIOTEATTERI on in. Ilmiö ei ole uusi, mutta tänä syksynä se tuntuu nousseen esille poikkeuksellisen näkyvästi. Lokakuussa ensi-iltansa sai Janne Kuusen ohjaama elokuva Kukkia ja sidontaa, joka on tehty improvisaatioteatteri Stella Polariksen voimin. Syksyn karjamarkkinoille on julkaistu kaksikin improvisaatioaiheista opusta, Pia Koposen Improkirja (Like) seka Simo Routarinteen Improvisoi! (Tammi). Suomalainen www.improvisaatio.net -sivusto listaa lähes 40 improilevaa teatteriryhmää eri puolilta maata. JYVÄSSEUDULLA improilua harrastaa tällä hetkellä kolme ryhmää: improvisaatioteatteri Joo, Teatteri Eurooppa Neljä sekä Impropaatti. Myös Jyväskylän kaupunginteatteri on kokeillut improiltoja, mutta ne on toistaiseksi pantu jäihin. Improvisaatioteatteri Joo syntyi draamapedagogukan opiskelijoiden piirissä vuonna 1998. "Meistä moni, kuten minä, ei ollut aiemmin tehnyt teatteria, mutta opintojen myötä into teatteria kohtaan kasvoi. Päätimme perustaa oman porukan, jossa ei paljon tarvitse harjoitella, ja aina pääsee esiintymään", kertoo Antti-Jussi Alarmo. Kuuden vuoden aikana väki on Joossa vaihtunut niin, että Alarmo on toinen kahdesta vielä jäljellä olevasta perustajajäsenestä. Uusia jäseniä otetaan mukaan tarpeen mukaan pienissä erissä. Joolaiset treenaavat viikottain. Taitoja pyritään jatkuvasti kehittämään. "Kun joku käy jollain kurssilla, tuo hän saamaansa oppia edelleen muulle ryhmälle. Monipuolistamme näin itseämme. Tällä hetkellä osa porukasta on innostunut jonglöörauksesta", Alarmo mainitsee. Alarmoa on improilussa viehättänyt Antti-Jussi Alarmo, Tiina Piilola ja Joni Leponiemi ovaf improvisoineet itsensä heijastumaan portaikon lasista. sisäisen tarinankertojan löytäminen itsestään. "Ihmisen päässä on paljon tarinoita, jotka tarvitsevat vain sysäyksen tullakseen kerrotuiksi." Alarmo on kunnostautunut myös stand up -koomikkona Ilokiven Seisomapaikka-klubilla. Vaikka stand upissa jutut kirjoitetaankin etukäteen, vaaditaan siinä Alarmon mukaan samaa spontaanisuutta kuin improvisaatiossa. "On myös hirveän terapeuttista uskaltaa mennä lavalle mokaamaan." VIIME VUONNA perustettuun Impropaatti-ryhmään kuuluu tätä nykyä 18 jäsentä eri puolilta Keski-Suomea. Muihin improryhmiin verrattuna Impropaatin jäsenistö on varsin naisvaltainen. Yksi Impropaatin tuoreimpia kasvoja on toimittaja Tiina Piilola. Näytteleminen on kiinnostanut Piilolaa jo pitkään, ja viime syksynä hän osallistui teatteriilmaisun kurssille työväenopistossa. "Olen ollut kotona kaksivuotiaan lapseni kanssa. Nyt syksyllä tuntui, että on pakko päästä tekemään jotain. Soittelin pariin teatteriryhmään kysyäkseni, tarvitaanko näyttelijöitä. Sitten sain kuulla Impropaatista. En tuntenut ryhmästä entuudestaan ketään, ja oli ihanaa, että siihen pääsi mukaan." Piilolaa viehättää Impropaatin porukan monenkirjavuus. Mukana on väkeä maanviljelijästä insinööriin. "Se on antoisaa; sitä kun on pyörinyt enimmäkseen itsensä ikäisten yliopistoihmisten kanssa. Se, että ihmisillä on erilaisia taustoja, tuo louhuun erilaisia vivahteita." Piilola on kiinnostunut ennen kaikkea liikkeen kautta tapahtuvasta ilmaisusta. Hänen toinen suuri intohimonsa teatterin ohella on flamenco. "Improilusta puuttuvat turhat jäykkyydet ja muodollisuudet. Siinä pääsee ihmiseen kiinni." SAARIJÄRVELLÄ SYNTYNYT ja Äänekosken kautta Jyväskylään kotiutunut Teatteri Eurooppa Neljä tunnetaan lähinnä kansanomaisista kesäteaiteriesityksistään. Viime talvena ryhmä aloitti omat improiltansa. Aluksi paikkana toimi Jazz Bar, tänä syksynä ryhmä on rantautunut Ilokiveen. "Ensimmäinen Ilokiven ilta meni persiilleen, koska siellä oli vähän yleisöä. vaikka sehän ei tietenkään saisi vaikuttaa työskentelyyn, oli katsojia yksi tai sata", toteaa näyttelijä Joni Leponiemi Leponiemi on ollut Eurooppa Neljän remmissä reilut kaksi vuotta. Näyttelijä hänestä tuli omien sanojensa mukaan lähes sattumalta; opiskelupaikka Tampereen yliopiston näyttelijätyön laitokselta tuli ilman mitään aiempaa teatteriharrastusta. Leponiemi valmistui vuonna 1997 ja on näytellyt muun muassa Salatuissa elämissä. Eurooppa Neljän improilloissa tärkeä rooli on bändillä. Esityksiin kuuluu improvisoituja lauluja, mutta yhtyeen tehtäviin kuuluu myös sketsien lopettaminen oikein ajoitetulla lurituksella. Leponiemen mielestä improilussa kehittyy sitä mukaa, kun näyttelijät oppivat lukemaan toistensa viestejä. "Improvisaatio on mukavalla tavalla syöksymistä suureen tuntemattomaan." Ikärajatyö turhauttaa Anu Mustonen korvaisi ikärajat elokuvien tuoteselosteilla TEKSTI JA KUVA: JUHA MÄKINEN SPLATTERTYYPPISTÄ väkivaltaa parodisessa kontekstissa? K15. Pitkitettyä, sadistista väkivaltaa? K18. Lyhyt huumeidenkäyttökohtaus ja seksiviitteilä?Kll. Elokuvien ikärajojen määrittely on hienovaraisia toimimaa. Jyväskylän yliopiston viestintäpäällikkö Anu Mustonen on päässyt tutustumaan aiheeseen toimiessaan valtion elokuvalautakunnassa. Varsinaiseksi jäseneksi hän nousi tämän vuoden alussa. Mustonen on koulutukseltaan psykologian tohtori. Väitöskirjassaan hän tulla televtsioväkivaliaa ja sen katsojia. Mediaväkivallan vaikutukset ovat Mustosen mukaan varsin yksilöllisiä. Jo ennestään aggressiivisten henkilöiden kohdalla se ruokkii aggressiota, pelokkaiden kohdalla pelokkuutta. Elokuvalautakunta saa käsiteltäväkseen elokuvien ikärajoista tehdyt valiAnu Mustonen ja arki-iltapäivän kauhuohjelmaa: ostostelevisio. tukset. Käytännössä valittaja on aina elokuvan maahantuoja tai levittäjä, joka • haluaa tuotteelleen matalamman ikärajan kuin elokuvatarkastamo. Lautakunta vetää jossain määrin löyhempää linjaa kuin tarkastamo. Tänä vuonna ikäraja on pudonnut muun muassa Van He/singin ja Himon anatomian kohdalla. Mustonen toteaa jäävänsä mielipiteineen lautakunnassa usein vähemmistöön. "Joku voi argumentoida asiaa sananvapauden nimissä, multa minä yritän ajatella asiaa aina heikoimman eli lapsen kannalta. Fundeeraan, mikä on sopivaa minkäkin ikäiselle. Monet vähättelevät asian merkitystä." Mustonen pitää ikärajojen rukkaamista turhauttavana työnä; hänen mielestään koko ikärajajärjestelmä on kehno kontrollikeino. "Ikäraja toimii kuin mainos: kielletty kiehtoo. Parempi olisi ottaa käyttöön tarkemmat sisällölliset kuvaukset, eräänlaiset tuoteselostukset, joiden perusteella vanhemmat voisivat arvioida elokuvan sopivuutta lapsille." Arktisia ja upeita filmejä Anu Mustonen on mukana tämänvuotisen Arktisen upecta -festivaalin kilpailun tuomaristossa. Mielipiteiden kirjo on taattu, sillä tuomaristoon kuuluvat myös mediataiteilija Päivi Hintsanen sekä Hollywood-viihteen suosijana tunnettu Keskisuomalaisen tvkriitikko Marko Ahonen. "Katsoipa elokuvaa sitten valtion elokuvalautakunnan tai elokuvakilpailun tuomariston jäsenenä, pitäisi tiedossa olla jotkin kriteerit, joiden pohjalta elokuvaa arvotetaan", Mustonen korostaa. Seitsemättä kertaa järjestettävän Arktisen upecta -festivaalin kilpailusarjassa esitetään 24 uutta kotimaista naisohjaajien elokuvaa. Näiden lisäksi tarjolla on neljä pitkää elokuvaa muista pohjoismaisia sekä valikoima Heikki Prepulan Kössi Kengum -animaatioita. VII Arktisen upeeto -festivoaii 18.-21. marraskuuta. Lisätietoja nelistä: wwwjkl.!iAulttuuri/ngfest.
t m H Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2004 Kuningasasennetta metsästä mässä TEKSTI: ILONA TURTOLA KUVA: HANS-PETER VVECKMAN JYVÄSKYLÄ SAI yhden misterin lisää, kun Tauno Palava kruunattiin Mr Drag Kingiksi Ilokivessä käydyssä kovatasoisessa kilpailussa lokakuun loppupuolella. Ensimmäiseksi perintöprinssiksi arvovaltainen tuomaristo valitsi Axl Rosen, kaikkien tunteman amenkkalaisen rokkarin. Toinen perintöprinssi oli Antero, ammattikorkeakoulussa tietotekniikkaa opiskeleva parikymppinen komistus. Taunosta tuli Tauno ja Anterosta Antero ensimmäistä kertaa Jyväskylässä järjestetyn Drag King -vvorkshopin myötä. Workshopissa Raija-maskeeraajan ja itseään karva-assistentiksi kutsuneen Minnan avustuksella tusina kokeilunhaluisia naisia kaivoi itsestään ja ulkonäöstään esiin kuningasasennetta. Kuningatar-asennetta ei tänä vuonna löytynyt ollenkaan, joten Qucen-kilpailu jouduttiin peruttamaan. King-työpajassa idea hahmoon lähti monilla vaatteista. Esimerkiksi Tauno Palava sai syntynsä pohjalaisisännän villapaidasta. Ulkonäön ohella yhtä tärkeää oli keksiä hahmolle sopiva nimi, ammatti ja harrastukset. "Kuningasasenne rakentuu ennen kaikkea sellaisen rekvisiitan avulla, jota ei muuten käyttäisi. Parrat, viikset ja rehevät pulisongit ovat ehdottomia", kertoivat workshopiin osallistuneet. Nauraminen parta naamassa osoittautui tehokkaan partaliiman takia lähes mahdottomaksi. Muitakin käytännön ongelmia kingi-opiskelijoilla riitti: miten laittaa hiukset, ovatko kengät liian naiselliset tai voiko käyttää naisten muodoille tehtyä lakkia? Kaikkein vaikeimmaksi asiaksi workshopissa osoiitautui kravattisolmun tekeminen. "Iso alta, luolia keskeltä, ensin vasen, pieni alta. Siis miten tämä solmu tehdään?" Workshopin lopputuloksena huone oli täynnä komeita miehiä, valmiina antamaan kilpailuareenalla kaikkensa. "Mistä nämä kaikki pukumiehet ovat ilmestyneet? Näytiää ihan, kuin täällä Drag-kuninkaita Ilokivessä. Oikealla kisan voittanut Tauno Palava. olisi liikaa yliopiston proffia. Olo on kuin väitöstilaisuudessa." VARSINAINEN KILPAILU sujui "oikeiden" mistcr-kisojen kaavaa mukaillen. Kilpailijat marssivat catwalkilla yksitellen juontajan kertoessa heisiä hieman enemmän. "Ensimmäisenä meillä on 26-vuotias Kimmo. Hän on valtiotieteiden ylioppilas ja kokoomusnuorten puheenjohtaja. Kimmon harrastus on sijoittaminen. Ja tässä meillä tulee Kääriäisen Sepi, tanssimuusikko Aurasta. Sepin harrastuksena ovat jenkkiautot" "Hän on puolestaan Christian, c:llä. Christian on 36-vuotias synergiakonsultti Suomen Turusta. Hän on sikarikerhon puheenjohtaja ja omistaa venäjänvinttikoiran. Viimeisenä meille esittäytyy Abraham, 36-vuotias viinitilan omistaja ja purjehduksen harrastaja Närpiöstä." Ensimmäisen kierroksen jälkeen ei tullut juontajan lupauksesta huolimatta uimapukukierrosta. Kaikki kandidaatit kävivät vielä kuitenkin yhteisesti lavalla tanssahtelemassa. Tuomariston pitkän pohdinnan jälkeen voittajaksi julistettiin Tauno Palava, metsuri Kauhavalla. Tauno oli myös yleisön suosikki. Voitto sai Taunon lähes sekaisin. "Tänä iltana otetaan poikien kanssa vähän kuppia, mutta heti huomenna on paluu arkeen. Metsurin homma on kovaa, ja vaimokin jo odottelee kotona." Yleisön kovaäänisesti esittämistä toiveista päätellen Setan järjestämä Mr Drag King -kilpailu ei jää Jyväskylän viimeiseksi. Ehkä kuultu metakka saa myös kuningattaret heräämään ensi vuodeksi. AKEA www.area.fi OIO 818 9111 ma-pe 8.30-19 OIO 818 9 2 7 A EUROOPPAAN 3 VRK AMSTEROAM 5 9 , WIEN 4 7 5 . BARCELONA S 4 2 , MUNCHEN 5 4 7 , 8RAT1SLAVA 5 1 9 , ZURICH BUDAPEST 4 4 2 , RIIKA MADRID PARIISI PRAHA 5 8 4 , LONTOO 5 8 7 , M I L A N O 4 3 4 , BERLIINI 4 2 3 , 5 8 , Jarkko Martikainen Ville Kangas duo P i r u k a p o V / o l a n d o o M a m i W a t a Jyväskylän A-salilla l a u a n t a i n a 20.11.2004 klo 20.00 03.00 Mksalven matkoille Jyväskylästä. Sisältää lennot ja majoituksen aam-aiselia. Kysy lisävuorokausia. Paikkoia raloitetusti. Palvelumaksu 10,-/tilaus. Areasta myös Kilroy -ientoliput! L i p u t ( 6 / 1 6 ) e n n a k k o o n L i p p u p i s t e e s t ä s e k a t u n t i a e n n e n o v e l t a S0PPABAARI tarjoaa makuja maailmalta... // Tanssin ohjausta... ikäraja 18 v. w w w . w o i a n d o o . n e t &*£ ii C Q. 3 ro :<T5 i—« l/l > o * * ö i * t t a O » rs** Lippumyymälä) näytäntökaudella ma-pe klo 12-ta^fcjtyspaivinä klo 12-19) .ta Wo 12-19 puh 014)624 200 W.vv.-)yvaskyla.fi kaupunginteatteri Patsen pummivinkki 7 Kapakassa avaamisaikaan kannattaa ensimmäinen tuopillinen juoda puoliväliin ja ihmetellä sitten baarimikolle, onko hana pesty huonosti, kun oluessa tuntuu olevan makuvirhe. Yleensä saat tilalle täyden tuopin ilmaiseksi. Yst. Patse Ei-patsemainen vaihtoehto: tee tv-ilmoitus p. (09) 613 161 tai www.tv-maksu.fi Tehotarkastukset nyt käynnissä. I . . : • • • . . . 4
jyväskylän Ylioppilaslehti 14/2004 EJ keskustelua PIDETÄÄN VAALIT KERRAN PUOLESSA VUODESSA Vaalit ovat ohitse. Nyt voi huokaista helpotuksesta, kun ei tarvitse katsella joka puolelta ystävällisesti tuijottelevia naamoja. Vaalien aikana naamat tungettelivat joka puolelta. Ne tulivat vastaan täyttäen julkisen tilan joka puolella: metrossa, junassa, bussipysäkillä ja rautatieasemalla. Vaalinaamojcn poistuttua julkinen tila vaikutti vapauttavan tyhjältä, mutta vaalien jälkeen ei mennyt päivääkään kun langanlaihat mallit ilmestyivät katukuvaan. Ne miltei anorektisissa vartaloissaan kaupittelivat kadunkulkijalle kaikkea rintaliiveistä aamiaismuroirun, ostoskeskuksista kuntosaleihin. Taide ja mainonta eroavat toisistaan siten, että taide on itsessään arvokasia, kun taas mainonnalla ei ole itseisarvoa, vain välinearvo. Taide ihastuttaa, vihastuttaa, herättelee mielikuvia ja luo uutta kulttuuria, kun taas mainonta pyrkii kasvattamaan myyntiä esineellistämällä ihmisten tarpeisiin liittyviä mielikuvia. Harvempi jää miettimään julkisentilan käytön eettisiä puolia. Kuka saa käyttää julkista tilaa? Julkisen tilan käytöstä ja täytöstä vastaavat mainosyhiiöt, liikennelaitokset ja kauppakeskukset vaikka julkinen tila on toisaalta kaikkien kuntalaisten omaisuutta. Kuntalainen voi saada taiteellisen grafiitin tekemisestä, rikoksesta ehdonalaista, mutta mainostoimisto voi kasvattaa myyntiään alastomien naisten kuvilla, ja sitä sanotaan bisnekseksi. Onko grafiittien piirtäminen epäeetiisempää? Miten käy kun anorektisuuteen taipuvainen teinityttö aamulla asunnosta lähtiessään kohtaa 180 cm pitkän noin 40 kg painavan melkein alastoman huippumallin vartalon koulumatkallaan noin viisitoista kertaa? Hän joutuu tahtomattaan, oman kuntansa kansalaisena kulkemaan mallin ohi kuukaudessa vajaa viisisataa kertaa. Jos yhtiön mainoskampanja jatkuu vaikkapa puoli vuotta, tyttö on ihaillut, vihannut ja kokenut itsetuntonsa horjuvan kuvan edessä yli 3000 kertaa. Mainoskampanjoita on käynnissä samanaikaisesti useita, joten kokonaismäärä kasvaa kolmintai jopa nelinkertaiseksi. Tämä asennemuokkaus vaikuttaa tehokkaammin kuin mitkään vaalimainoksien hymyilevät naamat tai edes valtuutettujen i oi. I)'ilojen, ilmestyttyä katukuvaa, jäin itse asiassa kaipaamaan viisikymppisten ukkojen partoja. Vaaleja pitäisikin järjestää useammin, vaikkapa yhdet puolessa vuodessa, siten pelastettaisiin julkinen tila mainosten välineellfstaxältä fäTesinceTIistrivält5 vaikutukselta. A S M O MAANSELKÄ KD NUORET PUHEENJOHTAJA TUPAKAN TOTAALIKIELTO ON SOSIAALIHYSTERIAA Anni Kämäräinen vaati Jylkkann keskustelupalstalla (. 13/2004) tupakoinnin poistamista ravintoloista. Hänen mielestään tupakointi on "syvältä", eikä hän halua maksaa veroina tupakan sairastuttamien ihmisten hoitokustannuksia. Kysymys tupakoinnin täyskiellosta ravintoloissa on jakanut kansan kahtia. Vastaavia kieltoja on joissakin maissa jo toteutettu, mihin kieltolakiväki Suomessakin toistuvasti vetoaa. Veroista ja hoitokustannuksista on todettava, että jokainen tupakoitsija maksaa ylimääräistä veroa koko ajan. Lisäksi tupakointi lyhentää elämää nimen omaan loppupäästä, sieltä kaikkein kalleimmasta päästä siis. Niinpä tupakoitsijaa voisi pitää peräti sankarina. Kaikki tupakoitsijat eivät sairastu kallista hoitoa vaativiin tauteihin, mutta jokainen maksaa silti ylimääräistä veroa ja todennäköisesti kuolee keskimääräistä nopeammin pois rasittamasta peruspalveluita. Minä vastustan tupakoinnin täyskieltoa. Hyväksyn täysin nykyään voimassa olevat säännökset. Baaritiskillä ei saa polttaa, ja ravintoloiden pinta-alasta on nykyään oltava savutonta osaa puolet. Henkilökunnan asemaa voisi parantaa tehostamalla ilmastointia. Ketään ei myöskään saisi pakottaa altistumaan tupakansavulle. Tämän voisi ottaa huomioon yksinkertaisesti siten, että työntekijää ei voisi pakottaa työskentelemään savullisessa osassa ravintolaa, ja niille, jotka tarjoilevat savupuolelle tai muuten käyvät siellä, maksettaisiin "vaarallisen työn lisää". Mitään täyskieltoja ei tarvita. Ne ovat ihan turhaa asiakkaiden kiusaamista. Työsuojelullinen näkökulma on sinällään perusteltu, mutta se on ratkaistavissa oleva kysymys. Kiellon kannattajien kannattaa joskus käydä laskemassa, kuinka paljon väkeä istuu tupakkapuolella ja kuinka paljon savuttomalla. Jos täysin savuttomia ravintoloita haluttaisiin enemmän, niitä olisi enemmän. Näin toimii markkinatalous. Ravintoloiden asiakkaat ovat ravintolassa vapaaehtoisesti. Tupakkapuolellekaan ei kukaan pakota tulemaan. Seuraavaksi ravintoloissa pitää kieltää viinanjuonti ja rasvaisten ruokien tarjoilu. Nehän ne vasta kauheita terveysriskejä ovat, eikä rasvan haju lähde vaatteista sinen millään. Ja kielletään rumat vaatteet. Ei sellaisia kukaan halua katsella. Kysytään asiaan mielipidettä erityisesti niiltä, jotka eivät koskaan käy ravintolassa. ANTTI VESALA ALKOHOLI POIS RAVINTOLOISTA Alkoholi on syvältä. Periaatteessa on sama, jos ihminen haluaa tuhota terveytensä, öykkäröidä ja käyttäytyä väkivaltaisesti, kunhan minä en joudu hänen nyrkkinsä tielle, kuuntelemaan hänen turhanpäiväistä sökellystään, siivoamaan hänen sotkinaan tai maksamaan veroeuroistani hänen sairaalalaskujaan ja ilkivaltakorvauksiaan. Alkoholiveron tuotot eivät näihin riiiä. Monet kotimaiset ja kansainväliset esimerkit osoittavat, että ravintoloissa käy ihmisia, vaikka niissä ei olisikaan alkoiuilinmyyntioikeutta. Monet kävisivät varmasti enemmän ravintoloissa, jos siellä ei tarvitsisi kuunnella humalaisten möykkää eikä vaatteissa olisi seuraavana aamuna päälle kaatuneen oluen tai jopa oksennuksen hajua. Tupakointia ravintoloissa ei muuten perustella sillä, että viina nousee paremmin päähän. Asia on toisin päin: viinan nauttiminen vähentää tupakan vaikutusta, minkä takia tupakkaa tulee juodessa poltettua enemmän. Näin ollen kannattaakin nimenomaan satsata enemmän tupakkaan kuin viinaan. Alkoholin käyttöä perustellaan sillä, että yksilöllä on oltava vapaus siihen nautintoon. Häiritsevä käyttäytyminen on muutenkin kielletty, joten miksi pitäisi saada juoda viinaa, kun se kerran lisää paitsi tupakoinnin tarvetta myös häiritsevää käyttäytymistä? Ensi numerossa: Kahvi pois ravintoloista. ANTTI VIITAMÄKI Mielipidekirjoitukset sähköpostitse osoitteeseen jylkkari@jyyfi. Kirjoita tiiviisti] Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä tarvittaessa. järjestöt Järjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@lists.jyu.ti Ilmoitukset numeroon 15/04 ti 16.11. mennessä! Amnesty international kokoontuu aina parillisten viikkojen keskiviikkoisin Maailmankauppa Mangon takahuoneessa. kauppakatu 5. Seuraava kokous on 10.11 klo 18.00. Kaikki ihmisoikeusasioista kiinnostunee! rohkeasti mukaan! Kotisivut: http://www.mit.jyu.fi/~ttAninestyjkl/index.html. Lisätietoja tarjoaa ryhmäsihteeri Heikki Kerkkänen, puh. 050-5743127, sähköposti: hemakerk@cc.jyu.ll. Jyväskylän ev.lut. opiskelijalähetys Opiskelijaillat pidetään toistaisin Vanhassa pappilassa klo 18.30 alkaen. Sijainti kaupunginkirjastoa vastapäätä, Vapaudenkatu 26 (ovessa teksti kappeli, kerhotilat) Kay sisääni Raamattupiireistä tietoa illoissa. English Bible Sludy. inlormaiion available. -Jos kenkä puristaa, tule puhumaan! Opiskelijapastori Heikki Lehtimäki, yhteystiedot 014-213 901 Isto, 050-571 4564. heikki.lehtimaki@opko.fi. 11.11. Jumalan lupaukset, Markus Pöyry: 18.11. Nopiat reenit III, Opiskelijoiden musiikkiryhmä: 25.11. Evankeliointi, Evan into -liike, Hannu Mikkonen Jyväskylän Maan Ystävät Jyväskylän Maan Ystävät kokoontuu keskiviikkona 17.11 järjestökellarilla (Voionmaankaiu 34, Kotipizzan takaa portaat alas). Tervetuloa mukaan toimintaan 1 Jyväskylän Opiskelevat Partiolaiset JOPA ry Jyväskylän Opiskelevien Partiolaisten voittokulku jatkuu edelleen. Perunaruokailta viikolla 48. Ota sormi pois nenästä ja lakkaa nysväämästä kotinurkissa, niin pääset osalliseksi JOPAn toiminnan monimuotoisuudesta. Toimintaamme kuuluvat kämppäretkel, ulkoilu ja pelit, sekä tietenkin illanistujaiset ja saunaillat. Partiotausta ei ole pakollinen. Tarvitset vain ripauksen reipasta miellä. Tervetuloa! Lisätietoja ja oh|eet sähköpostilistalle liittymisestä: www.cc.jyu.li/yhd/|opas/ Puheenjohtaja Mikko mipeeeyl@cc.jyu.ll Avoimet ovet toimistolla (Kilpisenk. 8) loistaisin klo 18.30-20. Puhelinpäivystys keskiviikkoisin klo 19-21 numerossa 014-3100660 Seuraa tiedotusta ryhmätoiminnasta, tapahtumista sekä jäsenyydestämme:(www.seta.li/jklsela). Huomaa myös keskustelupalstamme. Liity, osallistu ja ota kanlaa! Seuraavat ClubKaappi-bileet Ilokiven yläkerrassa la 4.12 klo 21-03, PreChristmasParty. Huorn! JKLsetan vuosikokous la 13 11 klo 14 toimistolla. Tule mukaan vaikuttamaan ja toimintaamme! Järjestöpalstan pelisaannosta Järjestöilmoitukset lähetetään osoitteeseen jylkkari-jarjcstot@lists.jyu.fi 1) Ilmoitusten ehdoton maksimipituus on 70 sanaa. Toimitus varaa oikeuden käsitellä ja lyhentää tekstejä tarviiuicssa. 2) Ilmoitukset lähetettävä viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä tiistaina (myöhästyneitä ei huomioida). 3) Puulaakinne mahdollisen logon voitte toimilta;! joko sähköpostilla osoitteeseen jylkkari-jarjcstol@cc.jvu.il tai paperilla toimitukseen skannaitavakscmmc (mieluummin ensimmäinen vaihtoehto), 4) Vain ajankohtaiset' valiokunnat KEHV-VALIOKUNTA Iso käsi kaikille Kehy-viikon järjestelyyn osallistuneille! Pureksitaan viikon kokemukset seuraavassa kokouksessa ke 10.11. klo 18, halliiuskabinetissa. Aiheena myös valiokunnan hanke Intiassa; nyt vihdoinkin aikaa puhua siitä! Mitä tapahtunut, mitä tulossa. Lisäksi Helsingin hankecsta Sambiassa: löytyykö valiokuntalaisten joukosta hankkeen seuraajaa? KV-VAUOKUNTA Toiseksi viimeinen syksyn Stammtisch Rentukassa torstaina 11.11., järjestämässä Baltic Countries. Seuraava Cafe Lingua maanantaina 22.11 klo 18-20 Ilokiven yläkerrassa. Ja kokoustellaan loppukauden asioita keskiviikkona 10.11. klo 19 Ilokiven takaosassa. Tulkaa mukaan! Ja hei, merkitkääs jo nyt kalenteriin ESN:n pikkujoulut ke 1.12!! Testaamme painoasua. Testaamme painoasua. T e s t a a m m e p a i n o a s u a . Testaamme painoasua. Testaamme painoasua. Testaamme painoasua. Testaamme painoasua. Testaamme p a i n o a s u a . Testaamme painoasua. Testaamme painoasua. Testaamme painoasua. Testaamme painoasua. Testaamme painoasua. Testaamme painoasua. Testaamme painoasua. Testaamme painoasua. Testaamme painoasua. Tbstaamme painoasua. Testaamme painoasua. Testaamme painoasua. Testaamme painoasua. T e s t a a m m e p a i n o a s u a . Testaamme painoasua. Testaamme painoasua. Testaamme painoasua. T e s t a a m m e p a i n o a s u a . Testaamme painoasua. Testaamme painoasua. Testaamme painoasua. Testaamme p a i n o a s u a . Testaamme p a i n o a s u a . Testaamme painoasua. Testaamme p a i n o a s u a . Testaamme p a i n o a s u a . Testaamme p a i n o a s u a . Testaamme p a i n o a s u a . Kevääksi tehokurssille! Venäjän kielen ja kulttuurin linja 3.1.-20.5.05 (340 h) Opetamme 20 v. kokemuksella. Tutustu nettisivuilla! Tilaa esite! I T Ä H Ä M E E N O P I S T O (Hartolan kuningaskunnassa) Puh. (03) 874 740 www.ihopisto.net opisto@ihopisto.net ARV7, Arvi Life Oy on sijoitusneuvontayhtiö. Palvelemme yksityishenkilöitä ja yrityksiä säästämiseen, sijoittamiseen ja niiden verovaikutuksiin liittyvissä asioissa. Teemme yhteistyötä kotimaisten ja kansainvälisten varainhoitotalojen kanssa alallamme ainoana, jolla on suurkonsernin osaomistus tukenaan. Työllistämme lähes 100 innokasta osaajaa eri kaupungeissa. ILTAT A I P Ä I V Ä T Y Ö Haemme Jyväskylän toimistoomme AJANVARAAJIA Haasteen kohtaat varatessasi asiakastapaamisia sijoitusneuvojillemme. Työvälineinäsi ovat puhelimen ja tietokoneen lisäksi verbaaliset kykysi, huumorintajusi ja kunnianhimosi. Etsimämme ihmiset ovat tuloshakuisia ja innokkaita, suhtautuvat myönteisesti työhön ja elämään eivätkä jännitä suoritepohjaista palkkausta. Tarjoamme iloisen työilmapiirin, arvokasta kokemusta markkinointitehtävistä ja rahoitusalalta sekä hyvät etenemismahdollisuudet. Soita! tai lähetä hakemus ja CV 19.11. mennessä osoitteella terhi.ruutinen @ arvilife.com. Lisätiedot: Terhi Ruutinen (050 387 7027) arkisin klo 14-16 Arvi Life Oy, Kauppakatu 31 A, 4. krs, 40100 Jyväskylä w w w . a r v i l i f e . c o m
I A K I M oy Sinun asiasi ovat meille tärkeitä. Nuorelle Nordean Check-in. Jos olel 18-25-vuotias, voit saada Nordean Check-in -asiakkaana monia rahanarvoisia palveluja ja etuja: maksuttoman Visa Electron -kortin, luottoa Käyttötilillesi, asuntolainaa ilman järjestelypalkkiota sekä kotivakuutuksen pienemmällä omavastuulla vain muutamia etuja mainitaksemme.Tutustu Check-in -asiakkuuteen konttorissamme tai osoitteessa www.nordea.fi/check-in. Kauppakatu 18 Jyväskylä Puh. (014)336 1211 nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi N o r d e a * Ilmoitus tähän? Soita: Vexi Virtanen / 050 592 3696 AJA AJOKORTTI A U T O K O U L U Koljander Oy www.autokoulukoljander.fi Seminaarinkatu 19, JKL puh. 615 736 ATK -PALVELUT Tarvetta tietokoneelle? Ongelmia koneen k a n s s a ' Meiltä uuaetja käytetyt, pöytäkoneet ja kannettavat! Myynä | Vuokraus | Huolto | Kietratys | VYVftV-palvetut vaaiakoskentie 76 | 4 * Jyväskylä I poh (014)283909 I vww.akin.net ka$k«( | Svettaiankatj 2 | 4O520 Kuokkaia I oulv iQldi 618533 Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT • HIHAMERKIT • Brodeeraukset • collegepuserot • T-paidat Mustesuihku ja laservärit n.1/2 hintaan. TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 vvwvv.tarrapaita.fi Alkiosta avaimet elämään Alkio-opisto on monipuolinen, tehokas, kannustava ia turvallinen vaihtoehto opiskeluun. » K a s v a t u s t y ö n l i n j a 1 . 1 . 4 . 5 . 2 5 * lisäpisteitä yliopistojen valintoihin * kasvatustieteen j a aikuiskasvatuksen perusopinnot, 15 ov (JY) • y l i o p i s t o n yleisopintoja • v a l m e n n u s t a OKL-.n j a kasvatustieteen pääsykokeisiin • lisätietoja j a h a k u l o m a k e : l i n j a n j o h t a j a M e r v i H o n k i l a h t i (014) 8 2 1 2 3 8 , mervi.honkilahti@alkio.fi t a i opiston t o i m i s t o (014) 8 2 1 1 , toimisto@alkio.fi • h a k u l o m a k k e e n voit t ä y t t ä ä myös internetissä: www.alkio.fi • h a k u a i k a 1 . 1 2 . 2 4 mennessä Bio|.i ymivinslolietect • ekologian |a ympäristönhoh don approbatur. 15 ov (JY) • lisätietoja ja ilmoittautumiset: linjanjohtaja Irmeli Nissi (014) 820 1226. irmeli.nissi@alkio.fi Historia • historian perusopinnot 15 ov (JY) • potkua pääsykokeisiin ja valmiit perusopinnot kesään mennessä • lisätietoja ja ilmoittautumiset: linjanjohtaja Tytti Pintilä (014) 820 1224. tytti.pintila@alkio.fi Kielet ja kansainvälisyys • englannin kielen opintoja 4 * ov (JY), lisäksi pääsykoevalmennusta • Intercultural Studies Valtiotieteet -opintoja 5-15 ov (JY) • mahdollisuus ottaa myös muita kielija viestintäopintoja • lisätietoja ja ilmoittautumiset: vs. linjanjohtaja Henna Tossavainen (014) 820 1213, henna.tossavainen@alkio.fi Terveysliikunta • ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa, liikuntaa, ryhmäohjausta. kieliä, terveyskasvatusta ja päihdetyötä, ensiapua ja tapahtumatoimintaa • avoimen yliopiston opintoja, mm, liikuntalääketiede (KY) • lisätietoja ja ilmoittautumiset: linjanjohtaja Muti Ikonen (014) 820 1227, mun.ikonen@alkio.fi • Filosofian, sosiologian ja valtio-opin (JY) sekä kansainvälisten suhteiden (LY) cum lauden -opinnot (aineopinnot, 20 ov) • lisätietoja ja ilmoittautumiset: linjanjohtaja: Arja Sahlberg (014) 820 1231, ana.sahlberg@alkio.fi A l o i t a o p i n t o s i t a m m i k u u s s a Ilmoittautumiset näille linjoille 10.12.2004 mennessä, oritlistä hakulomakotta ci olo. Kevätlukukausi alkaa 10.1.2005 ja päättyy 19.5.2005. alkio-opisto Tähtiniemenne 26 41800 Korpilahti. Puh. (014) 820 101 toiinisto@alkio.fi +