• X4
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2004 Eurooppalaisuuden harha p ä ä k i r j o i t u s / v «« läls «> A ii i •• emme ole, Anna-Maija r u o [ s a . Tuuliainen iäisiksi emme halua tulla, olkaamme siis... niin, mitä? Suomi on ollut kohta yhdeksän vuotta Euroopan unionin jäsen, ja pienen pohjoisen maan identiteetit on loisinaan ollut koetuksella. Ollaanko tässä yhä suomalaisia, vai onko olemassa jonkinlainen mystinen "eurooppalaisuus"? JYYn järjestämässä luentoja keskustelutilaisuudessa 30. tammikuuta puhunut Alexander Slubb muistutti, ettei mitään yleiseurooppalaista identiteettiä ole eikä tule. EU ei ole valtio eikä varsinkaan kansallisvaltio, vaan eräänlainen laboratorio, joka vie kansalaisvaltioita lähemmäs toisiaan, mutta kansallinen suvereniteetti pysyy ja paranee. Suomalaisessa EU-keskustelussa iso ongelma on Stubbin mukaan kansalaismielipide. Unionista pitää puhua, jotta ennakkoluulot hälvenisivät. "EU:ssa on ihan helvetin paljon mätää ja se pitää nostaa esille, mutta samalla pitää esittää ratkaisumalleja. Ei se auta mitään, että pitää pussin päässä ja propagoi, miten fantastinen asia EU on." EU on jatkuvassa muutosprosessissa koko ajan. EU-guruna pidetyn Stubbinkin on vaikea pysyä kärryillä siitä, mitä muutoksia on tulossa ja milloin ne asuivat voimaan: "Rivikansalainen Kalle Kaljakori, jota EU ei kiinnosta, pitää muutosvauhtia varmaan aika huimana. EU ei tunnu tärkeältä koäka sieltä ei saa fyrkkaa, paitsi jos on maanviljelijä. Kyllä se niin on, että identiteetti on ensin paikallinen, sitten kansallinen, sitten pohjoismaalainen ja vasta sitten EU-lainen", Slubb luetteli. Kun unioniin liittyy vappuna kymmenen uutta jäsenmaata, täytyy varautua siihen tosiseikkaan, että Suomen painoarvo unionissa vähän laskee. "Mutta näen, että Suomen rooli säilyy keskeisenä jos pysytään hiekkalaatikossa, eli niissä keskeisissä pöydissä, joissa päätöksiä tehdään", Stubb totesi. Ei siis tarvinne pelätä, että laajeneva EU nielaisee Suomen ja suomalaisuuden suureen kitaansa, kyllä me kärryillä pysymme. Tosin tammikuun viimeisenä viikonloppuna tämä Euroopan kolkka tuntui aivan vihoviimeiseltä periferialta, kun vuosikymmenen lumituiskuksi jo tituleerattu pyry hautasi autot puolen metrin lumivaipan alle ja auraustraktorit pörräsivät ylikierroksilla. Olo ei ollut kovin "eurooppalainen", kun paarusti kaupungilla lähes umpihangessa. KANNEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ Jyväskylän Ylioppilaslehti : Toimitus Keskussairoalantie 2 40600 Jyväskylä (014)2603360 jylkkorilffiiyyifi Fac (014)2603928 nr'ii'ii I I I I I H I I I I I r a a r o t i i m i a f a Axino-Motjo Tuuliainen (014)2603359 0405814972 anHtu@cc.jyu.fi Toimttto|o Juha Mäkinen (014)2603360 0503698285 mdnen@cc.jvu.fi Kuvaa ia Tuukka Rönkkö P14) 260 3360 0505398138 ruronkko@ccjyu.fi Taloudenhoitaja ju toimistosihteeri rbulo Rouhionen (014)2607226 JYYn jäsenille koliin kanneltuna Jylkköri maksaa 8 euroa, &jäsenille 45 euroa. O s o l t l e e n m m n o k s * JYYn keskustoimisto, (014)2603355 llrrtoitusmyvnti Anne Koskinen puh. &(ax: (014)618997, malkapuh.040513 7835 Ylioppilaslehtien valtakunnallinen ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, {02) 2331222 Hmorhjksenvalmistafa Grafiikka Rutanen (014)216315,0505962444 grafiikka.rutanen@co.inet.fi Painopaikka Lehtisepät Oy, Pieksämäki (015)7234212. Painos 8000kpl ISSN 0356-7362 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkoisu. Ilmestyy lukukausien aikana, tänä vuonna 16 kertaa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen. I * K. u i t t n I l m e s t y m i s p ä i v ä t k e v ä ä l l ä 2 4 ilmestyy 18.2. 3.3. 17.3. 31.3. 21.4. 5.5. deadline 11.2. 25.2. 10.3. 24.3. 14.4. 28.4. Järjestöilmoitusten deadline p ä i v ä ä a i k a i s e m m i n ! Ilmoitushinnat tekstissä 1,00 euroa / pmm takasivu 1,20euroa/pmm moäräpoikkaliso 0,12 euroa / pmm etusivu myydään ainoastaan kokonaan värilisä 0,4 euroa / p m m Jylkköri ei ole arvonlisäverollinen, joien hintoihin ei lisätä veroa. Ympäri mennään, yhteen tullaan SELVITYSMIES EERO KURRIN toimenpideohjelma 1977: "Kurrin opinlolukitoimikimla ottaa mietinnössään selvän linjan opintotuen kehittämiseen: pois lainamuotoisesta kohti suurempaa opintorahaa ia asumistukea. Mietinnön lähtökohtana on pidetty opiskelijan lainataakan keventämistä." (Lähde: Jyväskylän Ylioppilaslehti 2777) Selvitysmies Eero Kurrin toimenpideohjelma 2003: Kurri ottaa mietinnössään selvän linjan kohti lainapamotteisempaa opintotukea. Mietinnön lähtökohtana on pidelty opiskelijoiden nopeampaa valmistumista, kun valmistumisen jälkeen odottaa valtion lainasubventio. SAMA EERO KURRI tosiaan oli samalla asialla myös kolme vuosikymmeniä silten. Toimenpideohjelmat kylläkin näyttävät äkkiseltään toisensa kumoavilta. "Nyt on otettava huomioon senhetkinen tilanne, jossa pyrittiin opiskeluaikaisten menojen rahoituksen turvaamiseen opintorahalla, ja vielä 1990-luvullakin opintorahan osuus edelleen nousi", Kurri selvittää. Vuoden 1977 toimenpideohjelmassa todettiinkin, etiä lainamuotoisen tuen osuutta opiskelijan saamasta kokonaistuesta on asteittain vähennettävä. Tuohon aikaan suurin osa opintotuesta oli lainaa, jonka valtiontakausta epiii erikseen hakea, tosin JYYn silloisen sosiaalivaliokunnan selvityksen mukaan 98% lainakarloiuikseen vastanneista oli saanut lainan min moneksi vuodeksi kuin oli halunnutkin. Opinlotukitoimikunnan tavoitteena oli hiljaksiin siirtyä kohti tilannetta, jossa opintotuesta olisi puolet lainaaja puolet opintorahaa, mikä Kurrin mukaan on "kovastikin toteutunut". 'Viimeisin ehdotus ei sinänsä muuta tätä periaatetta. nythän on kyse jälkikäteen makseltavasta opintorahasta." "H linja ole kääntynyt, vaan nyt tehUin tilannepäivitys. Halutaan parantaa opintotuen riittävyyttä lainan avulla siten, että mukana on subventio. Tarkoitus ei ole luoda uusia stressin aiheita opiskelijoille", Kurri korostaa. Näin ihmeellistä on logiikka: kun ensin on saatu turvatuksi opintojen riittävä rahoitus lisäämällä opintorahaa, halutaan turvata opintojen riittävä rahoitus lisäämällä opintolainaa. ANNA-MAIJA TUULIAINEN Eero Kurri Jylkkärin kuvassa helmikuussa 1979. Silloinen Valtion opintotukikeskuksen johtaja kertoi olevansa "varmasti Suomen aktiivisin ylioppilaslehtien lukija". Aikuisten maailmassa vieraasta päästä/ ina-Mari Nykänen V i i m e Anna-Mari ' JYLKKÄRIN AVUSTAJAPALAVERI 4 . 2 . KLO 1 5 . 3 TOIMITUKSESSA. s i i r r y i n aikuisten m a a i l m a a n . Menin töihin. Tosin kolmetoistavuotiaasta keräsin kesäisin mansikoita ja se oli ihan oikein se. Viime vuosien opiskelukausina olen viettänyt pitkiä aamuja ja vielä pidempiä iltoja. Aamujen ja iltojen välillä olen kasvattanut älliäni, jota nyt hyödynnän töissä. Minulla on oma tietokone, jolla naputan päivisin. Kun puhelimeni soi, vastaan virkaäänelläni ja puhun asiallisia. Asiattomuuksiin en sorru, en edes keventaäkseni suhdettani tuntemattomaan soittajaan. En, vaan hoidan asioita. Työpäivän päätyttyä suljen oven omalla avaimellani. Kotona en avaa radiota enkä televisiota, koska meteli saa minut hermostumaan. Iltaisin nukahdan aikaisin, jotta jaksan taas aamulla töissä. Töissä on ollut mukavaa. Minulle annetaan vastuullisia tehtäviä ja tunnen oloni tärkeäksi. Kuvittelen, että panokseni on osa summaa, jonka se muodostaa muiden työntekijöiden panosten kanssa. Esimieheni on asiansa osaava ja ystävällinen. Minun esimiehelläni ei ole tekohymyä eikä hän läpsyttele olalleni aamuisin. Se olisi teennäistä ja kuuluu uusmedia-alan työpaikkoihin. Kun kasvan vieläkin, saatan alkaa läpsytellä muita työntekijöitä. En kuitenkaan takapuoleen, koska aikuisten työmaailmassani ei kapaloida, paitsi pervojen aikuisten. Käytävillä liikun ryhdikkäästi ja näytän kiireiseltä. Joskus kävelen tutkaillen tulostamiani papereita niin, että huomaan työkaverini vasta juuri kun hän on kohdallani. Vaikka yllätyn, vaikutan tehokkaalta. Kun työni vielä jatkuvat, saatan aloittaa jonkin uuden harrastuksen, ehkä piirtämisen. Niin ruokin sieluani tänä kiireen aikana. On tärkeää, että on vastapainoa. Joskus viihdytän itseäni töissä ajattelemalla outouksia. Esimerkiksi kun puhutaan vetäjistä, todella tarkoitetaan ryhmien vetäjiä. Minä kuitenkin liitän mielessäni vetäjä-sanan eteen käteen. Tuolloin nauru on herkässä. Pidän jutun kuitenkin omana tietonani ja käyn naurahtamassa hillitysti vessassa. Viikonloppuisin saatan käydä työpaikallani hakemassa virallisen paperin ja soitan työkaverilleni kysyäkseni tärkeää asiaa. Perjantai iltana olen väsynyt ja katson televisiota. En kyläile muualla asuvien kavereiden luona, koska virheellisesti kuvittelen, että siitä on liikaa vaivaa. En myöskään kutsu heitä kylään, koska virheellisesti kuvittelen siitä koituvan minulle liikaa vaivaa. Sunnuntaina irrottelen kävelemällä metsässä. Työelämä on sitä, miksi sen lapsena kuvittelin. Joinakin viikonloppuina irtaannun leikistäni aikuisten maailmassa ja rilluttelen. •
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2004 | Isa ikuistettiin • • TEKSTI JA KUVA: JUHA MÄKINEN ENSIMMÄISEN suomenkielisen naispuolisen taiderunoilijan Isa Aspin muistomerkki paljasteltiin Ilokivessä perjantaina 30. tammikuuta. Tilaisuus oli samalla ensimmäinen JYYn 70-vuotisjuhlavuoden tapahtumista. Pronssisen rintakuvan on valanut Timo Kara, mutta varsinaisen taiteellisen työn on tehnyt Maija Merikari-Ketola jo 1950-luvun alussa. Aspille sukua oleva Merikari-Ketola opiskeli tuolloin kuvanveistoa Helsingissa ja teki opinnäytetyönään Aspia esittävän kipsiveistoksen. Hän lahjoitti sen Jyväskylän ylioppilaskunnalle vuonna 1953. Nuorena kuollut Isa Asp (1853-1872) ehti opiskella vuoden verran Jyväskylän seminaarissa ennen kuin menehtyi keuhkotautiin. Hänen kirjallinen tuotantonsa jäi varsin suppeaksi. Hän kirjoitti noin 80 ruotsinkielisiä ja vajaat 20 suomenkielistä runoa. Kaikki Isa Aspin runot julkaistiin viime vuoden lopulla kokoelmana Kohise, villi aalto. MUISTOMERKIN paljastamistilaisuudessa puhunut kirjailija Jaana Janhila totesi, että Asp oli nuoresta iästään huolimalta kypsä kirjailija. "Minua on puhutellut hänen elämänkaarensa, joka muodostui myyttiseksi runotytön kohtaloksi. Se kuitenkin varjostaa sitä, mikä hän oikeasti oli: puhdasverinen lyyrikko, joka teki teräviä havaintoja. Voi vain arvailla, mitä hän olisi saavuttanutkaan, jos olisi saanut elää." Janhilan mukaan runous oli Isa Aspille loppuun asti eräänlainen epäjumala. "Hän mietti, pitäisikö hänen luopua runoilemisesta ollakseen hyvä ihminen. Jyväskylässä hänen runoilijan kutsumuksensa leimahti liekkeihin. Opettajat ja opiskelijatoverit huomasivat hänen kykynsä, ja hänellä tilattiin seminaarin juhlatilaisuuksiin kolme juhlarunoa." Isa Asp oli pitkään unohdettu kirjallisuudenhistorian sivujen laitaan, mutta parin viime vuoden aikana hänet on nosteltu näyttävästi esille. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta vaalii Aspin muistoa huolehtimalla tämän haudasta, joka sijaitsee Jyväskylän vanhalla hautausmaalla. Pronssipää asetetaan maaliskuussa yliopiston kirjaston aulaan, jossa se on esillä kevään ajan. Pään lopullinen sijoituspaikka on kirjallisuuden laitoksen eli A-rakennuksen aula. • Kujan arvoinen runoilija EN OLE T U T U S T U N U T Isa Aspiin tai hänen tuotantoonsa, multa jotain perin juurin sympaattista täytyy olla ihmisessä, jonka mukaan nimetään kuja ei siis katua tai tietä, vaan Isa Aspin kuja ilmestyi Jyväskylään vuonna 1949 vahvistetussa asemakaavassa. Vain puoli kilometriä ylioppilastalolta sijaitseva kuja nousee Mattilankadulta Kiljanderinkadulle. Se on lyhyt, jyrkkä ja kaartuva. Sen varrella on vain neljä rakennusta, ja nekin ovat kaikki kujan kulmissa, eli niiden varsinaisina osoitteina on joko Mattilankatu tai Kiljanderinkatu. JUHA MÄKINEN Y l i o p p i l a s k u n n a n liikuntastrategia tuumailuvaiheessa JYYN VIIMEVUOTISESSA erossa Opiskelijoiden Liikuntaliitosla (OLL) oli lahlökohlana OLL-jäsenmaksuun kuluneiden rahojen käyttäminen kokonaisuudessaan palkalliseen liikuntatoimintaan. Liikuntastrategian hahmotelmaa esiteltiin ainejärjestöille 27. tammikuuta. "OLL-jäsenmaksu lapioidaan täydessä mitassaan paikalliseen liikuntatoimintaan", lupasi JYYn hallituksen puheenjohtaja Perttu Soininen OLL-kisojen ja -tapahtumien jäsenhinnan ja ei-jäsenhinnan eroius luvataan kompensoida, samoin isojen massatapahtumien kuien Helsinki City Marathonin OLL-hinnan ja normaalin hinnan erotus. Edarialoiueessa esitelty puolipäiväisen liikuntasihteerin palkkaaminen ei ole suunnitelmissa mukana ainakaan tässä vaiheessa. Toimijoita etsitään ja ainejärjestöjen liikuntavastaavien tukiverkostoa kudotaan. "Omiin tapahtumiin tarvitaan tekijät omista joukoista, nyt niitä ei tule ulkopuolelta kuten ennen", Soininen muistutti. SELVITYKSEN ALLA ovat omien liikuntatapahtumien lisääminen ja vakuutusasiat. OLL:n JYYCup ja Poltetta puntissa -tapahtuma järjestettäneen edelleen jossain muodossa. Ainejärjestöjen ja muiden JYYn alajärjestöjen liikuntatapahtumien tukemisia tehostetaan ja tapahtumien järjestämistä halutaan helpottaa. Strategialuonnos pohtii lisäksi yksittäisien liikkujien tukemista, kuten erilaisia liikuntasetelimalleja ja avointen ovien päiviä kaupungin liikuntapaikkoihin. Liikunta-aktiiveille puuliaiaan koulutusta, ja kenties OLL-koulutuksiinkin osallistutaan. AINEJÄRJESTÖAKTIIVEJA kiinnosti, mihin tuettavien tapahtumien raja vedetään, miten isompiin liikuntatapahtumiin saataisiin enemmän osallistujia ja miten vähän erikoisempia lajeja voitaisiin tukea. Entäpä miten JYY tästä eteenpäin tukee liikuntatapahtumia? Saako rahallisen tuen etuvai jälkikäteen? "Käytäntö lienee sama kuin projektiavustusten kanssa, eli tukea myönnetään hakemusten perusteella etukäteen. Aluksi lähdetään varovasti liikkeelle, etteivät kolmen ensimmäisen tapahtuman järjestäjät vie kaikkia rahoja". Soininen puntaroi. Hallitus ja liikuntavaliokunta sorvaavat strategiaa helmikuun lopulle saakka, jolloin edustajisto päättää strategian hyväksymisestä ja tämän vuoden konkreettisista toimenpiteistä. Strategia arvioidaan ensimmäisen kerran ensi syksynä, jolloin sitä samalla päivitetään ja tarvittaessa muutetaan. Lisää ideoita ja kommentteja liikuntastrategiaan ottaa vastaan pääsihteeri Matti Mäkinen, puh. (014) 260 3354. sähköposti paasihteeri@jyy.fi. ANNA-MAIJA TUUUAINEN edari ja hallitus Yo-kylän B-talossa alkaa putkiremontti Edustajiston kokous 2/04 28.1.2004 Ilokivessä YLIOPPILASKYLÄN B-TALON putkistot joutuvat tänä vuonna remonttiin, koska vanhat putkistot aiheuttavat suuren vesivahinkoriskin. Edustajisto päätti putktstourakan toteuttamisesta vuoden ensimmäisessä kokouksessaan. Kylän tornitalojen putkistoremonttisarjaa jalkava urakka jakautuu kahleen osaan, joten remonttireiskat ovat B-talon asukkaiden ilona seka keväällä että syksyllä. Asukkaidenottolautakunnan puheenjohtajaksi edustajisto valitsi Marika Lindholmin. KOAS.n valtuuskuntaan kaudeksi 2004-2005 valittiin Simo Pöyhönen (varajäsen Elina Tuomisto), Nico Holmberg (Tiina Kuningas), Johanna Selenius (Pentu Soininen) sekä Jussi Ahokas (Antti Alaja). Tämän vuoden loppuun saakka valtuuskunnassa jatkavat Hanna Plattonen (Annukka Kurunsaari). Eino Nissinen (Kirsi Marttinen), Kirsi Biskop (Mirva Markkila) ja Ilkka Jarva (Juha Koskinen). Jo uuden edustajiston toisessa kokouksessa hyväksyttiin kahden edaattorin eronpyynnöt. Erojen syyt tosin ovat äärimmäisen epadramaattiset: Pasi Hakkarainen (Pörssi & Dumppi) erosi valmistuttuaan ja Marianne Huttunen (Demariopiskelijat) maastamuuion vuoksi. Hakkaraisen tilalle nousi Asko Soukka ja Huttusen tilalle Antti Alaja. Uusi edustajisto kouluttautui ja kokousti Ilokivessä ja lopuksi saunoi Opinkivessä. Samana päivänä kokoontui myös JYYn hallitus, joka päätti mm. nimetä kulttuurivaliokunnan puheenjohtajaksi Johanna Laitisen ja kansainvälisen toiminnan valiokunnan puheenjohtajaksi Maria El Saulin Kortepohjan vapaa-aikatoimikunnan (KVAT) vuosikokouksessa 20.1. valiltiin uusi puheenjohtajisto. Kaudelle 2004 puheenjohtajaksi valittiin Maarit Kuikka ja varapuheenjohtajaksi Paula Huurinainen. ANNA-MAIJA TUUUAINEN
• U Jyväskylän Ylioppilaslehti 2 / 2 4 •kahvipöytävisailu OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä ALLIKKOON. BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Missä kaupungissa Adolf Hiller syntyi? 2. Mika oli taidemaalari Renoirin etunimi? 3. Mikä on viimeisin jääkiekon SM-liigasta pudonnut joukkue? 4. Mikä Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen on koulutukseltaan? 5. Mikä on The Beatlesin esikoisalbumin ensimmäinen kappale? ALLIKKO 6. Minkä maan rahayksikkö on Quetzal? 7. Kuinka korkealle kunta voi asettaa koiraveron? 8. Kuka suomalainen koripalloilija varattiin ensimmäisenä NBA liigaan? 9. Missä maassa Javvamoottoripyörien valmistus aloitettiin? 10. Mikä oli Mooseksen ensimmäisen pojan nimi? BONUS: Mitä yhteistä on USA:Ila ja Venäjällä? OIKAISU! Oja&Allikko -palstalla (Jylkkäri 1/04) väitettiin, että yhden karaatin timantti painaisi 200 grammaa. Palstan laatija kommentoi: "Perkama! po. milligrammaa... Vain kolme desimaalia viereen...:-)" Toimitus tietenkin pahoittelee virhettä asiaankuuluvalla tavalla, mikä se sitten lieneekin. •ei!iuE>pi;eAei|iojei|op eiiniu 'uBBjiuj e|i!|dnj ees \a ueeiieiseujujn» :sflN08 u j o s j a g o t eSSB!MEA0|S0>|>|9Sl 6 (sjs^ei S3|3f3uv soi '6961 S0JJ3!>| 7 ) ouiin tJB» '8 "uoojna 09 ueeimug i ueieuiaieng o, 3J3U.) 6U|PUB1S J31| MBS | C, •|jggu|su!-!UJO|d!Q > •666teil??A3)|Edie>l£ 9lsnBnv-3iJ3!d Z •essneunejg' i 13S)inVlSVA tarjolla tänään t n r m l l n t ä n ä ä n "" J y | k k ä r i n osasio. jossa kerrotaan vinkkejä i d i j u i i d L d i i d d i i J y v ä s k y | i i n ajankohtaisesta kulttuurija meininkiclämästä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseen jylkkari-tanaan@cc.jyu.fi , POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Ke 4 2. Redrama, To 5.2. Katalonia (Svvc) + Amaran (Swe) + Beforc for Dawn, Pe 6.2. Suhurban Tribe, La 7.2. Soihvork (Swe) + Tfit Forsaken (Swe). Pe 13.2. Peer Gunl. La 14.2. M.A. Numminen 40-vuotistaiteilijajuhlakienuc osa 2. Bar 68: Pe 6.2 Major Label. la 7.2. Sivealmoster * Boomhauer (lipui 4e), pe 13.2. Sno\vdogs, la 14.2. Blake. Ilokivi: ks Ilokiven mainos s. 12. Rentukka: Benelux-maiden ja Ranskan SlammtLSch-ilia lo 12.2. Jazz Bar: Puhkupil/it ja Tonnkopla la 7.2. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia: Operaatio Pluto -lastenkonsertti pe 6.2. klo 18. Suositusikä: 6-1 Iv, liput 6e, Jyväskylän teatteritalo. Aikamme sellisti -konsertti ke 11.2. klo 19. Joseph Haydn Sinfonia 101 "Kello", Dmitri Shostakovitsh: Sellokonsertto 2, W. A. Mozart: Sinfonia 38, liput 25e, Jyväskylän teatteritalo. Viihdekonsertti Con te paniroTää yo Ti 17.2. klo 19. Liput: 20e, Hankasalmi, Revontuli. Alvar Aalto -museo: perusnäyttely Alvar Aalto -Arkkitehti. Lisäksi Aino Aalto. Jyväskylän taidemuseo: Holvi: Kaupunkielämää. Teoksia Suomen Taidegraafikoiden kokoelmasta, Mistä taide on kotoisin? Keskisuomalaisten taiteilijoiden ensimmäinen sukupolvi. Keski-Suomen luontomuseo: perusnäyttely Perintönä ympäristö. Keski Suomen luontoa vanhimmasta kallioperästä 2000-luvun kohteisiin. Lisäksi Naalinäyttely ja Eläimellisiä menoa talvella Jussi Murtosaaren valokuvanäyttely. Keski-Suomen museo: perusnäyttelyt KeskiSuomi Maakuntako sekin on? ja Jyväskylä Kaupunkiko sekin on? 7.2. Alkaen näyttely Leonardo da Vilhun kokoelmasta sekä Maksuvälineenä plooturaha. Suomen Käsityön museo ja Suomen Kansallispukukeskus: Perusnäyttelyt Aikamatka käsityöhön tunne vuosituhannet sormenpäissäsi. Käsityössä elämän tuntu tunnelmointia pohjakerroksessa. Lisäksi 8.2. saakka Nukkeja kansallispuvuissa, 15.2. saakka Onko hajua? Miten tehdä haju näkyväksi ja koettavaksi sekä 8.2. saakka Pia Purhosen lankapiirroksia. Jyväskylän yliopiston museo: Perusnäyttely Opiksi j a huviksi. Galleria Becker: 18.2. asli Pertti Karjalaisen näyttely. Galleria Harmonia: 8.2. asli valokuvauksen aluenäyttely Kahden kesken, Galleria Pinacotheca: 5.2. alkaen Kirsi Murtosaaren näyttely Special Ones. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Suuri näyttämö: Päätalo la 7.2. klo 13, to 12.2. ja la 14.2. klo 19 Ennen Idhtod to 5.2. ja pe 13.2. klo 19 seka la 14.2. klo 13. Piukat paikat la 7.2 klo 19. Tohtori Finckelman, Kajaanin kaupunginteatterin vierailu ke 4.2. klo 19. Pieni näyttämö: Mobile Horror to 5.2., pe 6.2., ke 11,2. ja pe 13.2. klo 19 sekä la 14.2. klo 13. Tuuli tuli ja meni ke 4.2., ma 9.2., ti 10.2. ja li 17.2. klo 19. Huoncteatteri: Kivenhakkaaja su 8 2 klo 15, k11.2. klo 19 ja su 15.2. klo 15. Bernardo Alban talo pe 6.2. ja la 7.2. klo 19. Ansa pe 13.2.jala 14.2. klo 19. Pahnanpohjimmaiset: Dracula su 15.2. klo 15. ma 16.2. Klo 19. Tanssisali Lutakko. Jyväskylän ylioppilasteatteri: Jaällävaeltaja to 5.2. klo 19, la 7.2. klo 15. su 8.2. ja to 12.2 klo 19. Ylioppilastalo Ilokiven alakerta, lipui 7/5/4e, varaukset p. 044-366 9905. Keskustelua kirjastossa -luentosarja to 5.2. klo 19. Yliassistentti, YTT Teppo Sintonen: Rotujen olemassaolo: Biologiaa vai kulttuuria? Huhtasuon kirjasto. Kirjastojen satutunnit 3-6-vuotiaille. Halssilan kirjasto to 12.2. klo 9.15, Keljonkankaan kirjasto to 5.2. ja 12.2. klo 9.15, Kortepohjan kirjasto ma 16.2 klo 9.15, Kypärämäen kirjasto ma 9.2. klo 9.15, Lohikosken kirjasto ti 10.2. klo 9.15, Säynätsalon kirjasto ke 4.2. klo 9.15, pääkirjasto ma 9.2 ja ma 16.2. klo 18. Cuenta Cuentos -larinailia ma 9.2. klo 20 alkaen Baari Valdopaineessa. Vapaa pääsy. Parhaalle ystävälle -ystävänpäivänkonsertti la 14.2. klo 18. Janne Lehtinen, kitara, Nikolainsali, Asemakatu 6, liput 5e. {luovutellen -työnäytös Suomen käsityön museon aulassa pe 6.2. klo 12-16.30. Kirjaston tieaonhaunkoulutusta to 5.2. klo 1415.30 aiheena 1 niemet-tiedonhaun perusteet. Mitä Aino lukee? TEKSTI: A N N A M A I J A TUULIAINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ VAPISKAA, kirja-alennusmyynnit! Vanhan Kir|an Talvi valtaa kaupunginkirjaston 7.-8. helmikuuta Vanhoihin opuksiin hullaantuneille on luvassa seminaareja ja näyttelyjä sekä kirjahuutokauppa. Lisaksi antikvariaatit eri puolilla Suomea pakkaavat kimpsunsa ja saapuvat kaupunginkirjastoon painotuotieua esittelemään. Lauantaina yliopiston opiskelijat pääsevät kurkkaamaan rehtori Aino Sallisen siviiliminään klo 12. Silloin Sallinen kertoo, mitä ja miksi lian lukee. Kiintoisalla kuulostaa myös Bibliofiilinen iltapäivä Canthista Runebergiin klo 13.15-15.15. Sunnuntain ohjelmasta kannattanee bongata ainakin kirjailija Hannu Raittila, joka kertoo luomisen ilosta ja tuskasta klo 13. Kirjallisen viikonlopun voi aloittaa jo perjantaina klo 14, jolloin yliopiston kirjaston näyttelytila ExLibriksessä avataan Sana ja kina keskiajalla -näyttely. Järjestäjien mukaan tarjolla on ainutlaatuinen tilaisuus tutustua eurooppalaisen kulttuurin aarteisiin: upeasti kuvitettuihin keskiaikaisiin käsikirjoituksiin faksimilepainoksina. Näyttelyn avaa professori Jukka Sarjala, lisäksi tutkija Marko Lamberg esitelmöi aiheesta Tekstin tuottaminen keskiajalla.» Vanhan Kirjan Talvi 2004 7.-8.2. Jyväskylän kaupunginkirjastossa, Vapoudenkotu 39-41. Vapaa pääsy. Rooman siviilioikeutta käsittelevä teos vuodelta 1705 löytyy Päijänne-antikvariaatin kokoelmista. r-iyyKVVAUOKUNTA Kansainvälistä ilmapiiriä iloisesti pursuava! SiammlLsch-illat jatkuva! Rentukassa läpi kevään seuraavan aikataulun mukaiscsii: 12.2. Benelux eounlries + France, 19.2. ltaly and Grcece. 4.3. Spain and Portugal, 18.3. Native English speaking eounlries, 1.4. German speaking eounlries, 15.4. Poland, Czeeh. Slovakia. Hungary (+ Estonia and Liihuania?), 29.4. Asian eounlries. Suomalaiset opiskelijat rohkeasti mukaan vain pitämään hauskaa! Seuraavan kokouksen päivämäärä on aina löydettävissä ilmoitustaululla kv-sihteenn oven vierestä. Lisätietoja: kv-sihleeri@jyy.fi. KUITTUURIVAUOKUMTA Kuluuunvahokunnan seuraava kokous 10.2. klo 16 Ilokivessä, aiheina mm. kevään mahdollinen kulttuurimatka Kuluuurivalkiokunnan kirpputori lauantaina 28.2. klo 10-15 Ilokiven ruokalassa, pöytävaraksci 2 euroa kulttuurisihteerille. Lisätietoja: 014260 3356. kullluurisihlecri@> jyy.fi, wwwj) 1 ) li Seuraava kokous Lillukassa 10.2 klo 19 uuden puheenjohtajan johdolla, käsitellään mm Runon ja viinin iltaa ja kevään muuta ohjelmaa. Tervetuloa! Yslävanpäiväbilect Rentukassa lauantaina 14.2. klo 20 alkaen. Kilpailuja. DJ ja loistavaa musiikkia! Pääsymaksu le. Sammakonaskanclulalkoot Lillukassa 18.2. klo 16 alkaen, jonka jälkeen sauna talkooväelle. Tule tekemään KVATillc omaa maskottia! YMPARISTOVAIIOKUHTA Kokous keskiviikkona 11.2. kello 18 alkaen Ilokivessä Käsiteltävinä aiheina muiden muassa kevään retket, ainejärjestöjen ympärisiökilpailu ja energiansäästäminen opiskelija-asunnoissa. Ruisleipäja kahvitarjoilu! news in english THE SUBCOMMITTEE FOR ENVIRONMENT BORROVVS DISHES The Subcommittee for Environment offers different dishes for loan to ease organizing different happenings and to lessen the use of disposaple dishes. The Subcommittee stock includes the follovving: 100 mugs, 95 plates, 34 table spoons, 26 knives, 21 forks, 13 teaspoons and one juice jug. The dishes are available for borrovving during vveekdays from 9am to 2.30pm from the central office of the Studen Union building. More info about ihe borrovving process: the chairman of Subcommittee of Environment Teemu Tenhunen, tejotenh® cc.jyu.fi, tel:041 544 2195. SAYIT LOUD! Discuss! Praise and grumble! Comment on things in a way that they really are! Go to discussion forum of Studcnt Union (hltp://www.jyy.li/forum/) and lake part in discussion or start your own. You can discuss and commeni as an unregistered or registered vvriter on the renevved pages and there is also a discussion group in English for exchange students and other intemationally inclined people. This discussion group can be found under the header "In English. Discussion on everything". NEWS BY ANTTI AIRAKSINEN A N D MIKA PUUKKO 4
• Wi mliiliil li 2/21M H Isällinen pääministeri valisti opiskelijoita TEKSTI: ANNA-MAIJA TUULIAINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ PÄÄMINISTERI Matti Vanhanen uhrasi kokonaisen tunnin kiireisestä ajastaan pitämällä pääministerin kyselytunnin opiskelijoille 20. tammikuuta. "Helposti jää väittelyssä kakkoseksi, varsinkin kun väittelijöitä on nain paljon", Vanhanen arveli alkuun. Kakkoseksi lian ei kuitenkaan jaanyt, vaan vastaili kysymyksiin asiallisen täsmällisesti, suorastaan isällisesti valistaen "Sininen ikäluokkien jääminen eläkkeelle tulee heijastumaan yhteiskuntaan monin eri tavoin. Muun muassa elinikäistä tyollistymisastetta tulee nostaa. Mitä tulisi tehdä sen eteen, että opiskelijat valmistuisivat aiemmin ja välivuodet jäisivät pois? Uudistuksia on vireillä ja yliopistojen pitäisi nyt olla larkkana kuin porkkana, olla mukana kehittämässä toimenpideohjelmia ja vaikuttamassa niihin", Vanhanen opasti. Työllistämisen näkökulmasta välivuodet ovat hukkaan heitettyä aikaa. turhia vuosia", hän heristi sormeaan. Ihan ongelmitta välivuosista ei eroon paasia, sen myönsi Vanhanenkin. "Rahaongelma syntyy siitä, kun nopeutetaan abien lietä yliopistoon ja samalla jonossa on vanhempia pyrkijöitä. larvnaan ehkä 4 8 vuoden siirtymäaika. Silloin tullee valitusta siitä, etteivät opetusvoimat riita. Nyt opiskelevien pitää hyväksyä, ctta jostain pitää löytyä voimavaroja siirtymäajaksi." ENSI SYKSYNÄ opintonsa aloittaville Vanhanen lupasi lähes varman vakituisen työpaikan heti valmistumisen jälkeen. Hyvä heille, mutta entäs nykyiset opiskelijat, miten on heidän työllistymisensä laita? "Aika monelle ensimmäiset työpaikat tulevat olemaan väliaikaisia ja määräaikaisia, näin on ollut lamasta saakka. Ainakin muutama vuosi täytyy valmistumisen jälkeen odottaa vakituista työpaikkaa. Työnantajilla on nyi vahan vaara asenne, mutta lilanne tulee muuttumaan." Vanhanen piti tärkeänä opintojen maksuttomuuden pcnaatetta. Tama olikin ainoa kohta, jossa kyselytuntiin hyvin valmistautunut pääministeri puhui itsensä pussiin. "Avoimen väylää tullaan vahvistamaan, jotta myös abeja vanhemmat ylioppilaat pääsisivät halutessaan yliopistoon" Eli jos opiskelupaikka ei heti irtoa, tai jos viettää paheksuttuja välivuosia, täytyy varautua maksullisiin opintoihin avoimessa yliopistossa päästäkseen maksuttomaan yliopistoon? "Täytyy jotenkin varmistaa, että vanhemmatkin pääsevät yliopistoon, vaikka sitten tätä väylää käyttämällä. Ristiriitaa ei kannata kauheasti korostaa, koska avoimeen tulee paljon jo työelämässä olevia, joilla ei aloittessaan ole motiivia mennä avoimen kautta yliopistoon, eikä tutkintoon pyrkimiseen." Köhii alueellista tasapainoa -konferenssin yhteydessä Agorassa järjestetty pääministerin kyselytunti opiskelijoille veti kakkosauditorion täyteen, ja osa kiinnostuneista jäi oven taakse. Tuomo Puumalainen kysyi Vanhaselta, tuleeko tehokkuusajattelulle raja vastaan. LAINAPAINOTTEISTA opintotukea on markkinoitu opiskelijoille muun muassa suurilta ikäluokilla vapautuvilla työpaikoilla. Kyselytunnilla Vanhanen myönsi, että ainakaan julkisella sektorilla läheskään kaikkia vapautuvia paikkoja ci todennäköisesti täytetä. "Ei me Suomessa kyllä parjata, elleivät pienet ikäluokat löydä töitä yksityiseltä puolelta." Opintotuen lainapainotteisuudesta Vanhanen lausui näin: "Lainasubventio on nähtävä niin. että opiskelu on investointi, ja valtio tukee jälkikäteen. Markka on hyvä konsultti. mikä pitänee euroaikanakin paikkansa. Tieto tulevasta lainasubventiosia saattaa opintojen loppuvaiheessa olla porkkana hoitaa paperit kuntoon." Tuomo Puumalainen pyysi Vanhasella kommenttia tehokkuusajattelun ja oravanpyörän korostumisesta: "Ei liene eduksi, että meille tulee 26 vuotiaita loppuunpalamisen maistereita. Tuleeko jossain vaiheessa raja vastaan?" "Pääministerinä minun jos jonkun on huolehdittava järjestelmien tehokkuudesta. Mutta mennään vaarallisille vesille, jos puhutaan yksilötasolla pakkopulkcsta. Uuden tutkintorakenteen alkuvaihe tulee olemaan astetta koulumaisempi. Jos opiskelijalla on näkymät suhteellisen varmasta työpaikasta, tulevaisuus näyttää varmasti valoisammalta", Vanhanen vastasi. Tapio Vähämäki tiedusteli, miten asevelvollisuus otetaan huomioon uusissa toimenpideohjelmissa. Jos homman haluaa hoitaa heti lukion jälkeen, välivuosia kertyy helposti pankin. "Ascvclvollisuusnäkokulma on oiettu valmistelussa huomioon. Näitä rytmityksiä pitää yrittää parantaa. Jos asevelvollisella on jo opiskelupaikka varmistettu ennen armeijaan menoa, ongelma ei ole enää niin suuri. Multa tähän ci ole vielä kauhean hyvää vastausta olemassa. Yliopistojen pitää perehtyä armeijan antamaan johtajakoulutukseen ja miettiä, mitä siitä voitaisiin laskea hyväksi opintoviikkoina." • VAKUUTTI KO VANHANEN? Jonna Niiniaho. 19, biologia: "Oli sellainen kuin odotinkin, puhui niin kuin poliitikot puhuu. Opiskeluun liittyvistä uudistuksista osa kuulostaa kohtuullisilta, mutta toiset mietityttävät, kuten poikkitieteellisyyden rajoittanuJukka Virkkala, 27, AMK-restonomi: "Kuulun näihin avoimen yliopiston väylää käyttäviin, aloitan juuri puheviestinnän cumua avoimessa. Aika samoilla linjoilla olen Vanhasen kanssa. Olen aiemmin pitänyt häntä kömpelönä esiintyjänä, mutta nyt hän oli vakuuttavampi." Jaana Arkko, 24, yhteisöviestintä: "Mietittyjä kannanottoja. Pääministerinä hänen pitää ajatella laajasta näkökulmasta. Vaikka itse vierastan tehokkuusajattelua, ymmariän kyllä, että pakko on jostain repiä varoja." Lasse Leppä, 20, taloustieteet: "Hän esiintyi aika varmasti, mutta vastaukset olivat ympäripyöreitä. Valistuneet mielipiteet puuttuivat. Olisi ollut kiva keskustella siitä, miten ulkopuolinen rahoitus vaikuttaa yliopistoon. Kun graduja tehdään suoraan yrityksille, eivätkä ne ole julkisia, onko tämä enää sitoutumaton laitos, ja halutaanko sitä estää vai kannustaa?"
• | Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2004 KUUTOSSIVUNKUVA TERO KARJALAINEN Ovi lukemattomiin maailmoihin. Yliopiston hallitus kokousti juhlavasti Uusi professuuri, historia tekeille, tutkimus syyniin JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOON on perusteltu Suomen ensimmäinen perheiuikimukscn professuuri. Yliopiston hallituksen 70 vuotisjuhlakokous 28. tammikuuta alkoi yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan perusteltavan oppituolin julkistamisella. "Vaikka yliopiston 70-vuotisjuhlavuoden pääteemana on teknistieteellisen tutkimuksen vahvistaminen, perhetutkimuksen professuurin perustaminen on osoituksena yliopiston muidenkin puolten tukemisesta", rehtori Aino Sallinen totesi juhlavissa tunnelmissa hallituksen kokoussalissa Rehtoraaiissa. Paikalla olivat professuuria lahjoitusvaroin lukeneiden Jyväskylän kaupungin, Haukkalan lastenpsykiatrisen hoitolaitoksen kannatusyhdistyksen, NordeaPankin ja kirkkohallituksen edustajat. Lopusta rahoituksesta vastaa yliopisto. "Professuurin perustaminen toteuttaa 15-vuotiscn unelman. Sen perustamista esitettiin jo vuonna 1988. Uskon, eitä tämä lahjoitus koituu laajasti lasten, perheiden ja yhteiskuntamme hyväksi", Sallinen myhäili. Rehtori Sallinen ja vararehtori Paula Määtlä käärivät hihansa ja hankkivat professuurin rahoituksen yhteistyönä. Sallinen osoittikin erityiset kiitoksensa Maalaile. "Perheen merkitys on entistä tärkeämpi nykyisessä yhteiskunnassa, joka on työorientoitunut, yksilökeskeinen ja aikuisten lähtökohdista toteutuva. On kiire selvittää, tarvitaanko vanhemmuuteen uudenlaista ohjausta, miten sovittaa työn ja perhe-elämän vaatimuksia, ja mikä on perheen vastuu ikääntyvien omaisten kasvavasta huolenpidon tarpeesta. Keskustelua käydään, muita perusteellinen ja koordinoitu tutkimustieto on rajallista", Määttä valotti professuurin mustaa. Jyväskylän yliopistossa on toiminut 1990-luvun alusta lähtien monitieteinen perhctutkimusyksikkö. "Kun perhetutkimuksen valtakunnallinen tutkijakoulu tuli yliopiston koordinoitavaksi, todettiin, että nyi kyllä tarvitaan professuurikin", Määltä lokaisi. I Iän on erityispedagogiikan professori ja tutkijakoulun johtaja. Juhlakokouksessa myös nimitettiin yliopistoon kolme uutta professoria. Anna-Maija Poikkeus nimitettiin varhaisja alkukasvatuksen professonn virkaan. Kauppatieteiden tohtori Jukka Pellinen nimitettiin sisäisen laskentatoimen professorin virkaan. Kauppatieteiden tohtori Marko Järvenpää nimitettiin laskentatoimen professorin virkaan. Kaikkien virkakausi alkaa 1.8.2004. Juhlakokouksessa päätettiin käynnistää yliopiston 70-vuotishistorian tutkiminen ja kirjoittaminen. Työn tilataan historian ja etnologian laitokselta ja sen on määrä valmistua yliopision 75-vuolisjuhlavuonna 2009. Hankkeen vastuulliset professorit ovat Toivo Nygärd ja Petri Karonen. I lallitus pääni lisäksi, että Jyväskylän yliopiston tutkimuksen tason ja vaikuttavuus arvioidaan lukuvuonna 20042005. Luupin alle joutuu ensimmäistä kertaa tutkimuksen taso koko yliopiston laajuisesti. Arvioinnin tarpeellisuutta perustellaan sillä, että kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa yliopiston maine punnitaan tutkimuksen tason perusteella. ANNA-MAIJA TUULIAINEN VAIHTOPAIKKOJEN HAKU KÄYNNISSÄ Opiskelijavaihtopaikkojen haku Eurooppaan on jälleen käynnissä. Tarjolla on vaihtopaikkoja Pohjoismaista Nordlys-ohjelman kautta, ainelaitoskohtaisia Erasmus-paikkoja ympäri Eurooppaa sekä kaikille opiskelijoille avoimia vaihtopaikkoja yliopiston omien kahdenvälisten vaihtosopimusten puitteissa. Vaihdossa voi tehdä pääja sivuaineopintoja. Opiskelu on ilmaisia ja matkaa vauhdittamaan saa matka-apurahan. Haut syksyksi 2004, kevääksi 2005 tai lukuvuodeksi 2004-05 päättyvät 1.3. Tietoja kohdeyliopistoista ja hakemisesta löydät netistä osoitteesta www.jyu.fi/intl. Lisätietoja voi kysellä yliopiston kansainvälisistä palveluista (T-rakennus, 2. Kerros) tai oman laitoksen kv. yhdyshenkilöltä. Lisätietoja eri vaihtokohteista on saatavilla myös 2.-13.2. järjestettävillä kansainvälisillä viikoilla. Infotilaisuudet pidetään tiistaina 3.2. Klo 14-16 kirjallisuuden laitoksen salissa A103 sekä keskiviikkona 4.2. Klo 16-18 Agoran Delta-salissa. Infopisteissä päivystetään seuraavasti: maanantaina 9.2. Klo 11-13 MaA-rakennuksen aulassa ja keskiviikkona 11.2. Klo 11-13 ravintola Ylistön aulassa. KUMMAN LUJA VISAILUTTAA RENTUKASSA Kumman Luja ry järjestää kevään aikana tietovisailuja ravintola Rentukassa Kortepohjassa. Joka kuukauden ensimmäinen tiistai kamppailaan paremmuudesta urheilutiedossa ja joka kuukauden kolmas tiistai on vuorossa yleistietovisa. Ensimmäinen urheiluvisa järjestetään tämän lehden ilmestymistiistaina 3. helmikuuta ja ensimmäinen yleistietovisa 17. helmikuuta. Loput urheiluvisat kisaillaan 2.3., 6.4. Ja 4.5. sekä loput yleistietovisat 16.3., 20.4. Ja 18.5. Visailut alkavat klo 21 ja ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Kisassa on kolme kierrosta. Joukkueessa saa olla enintään kaksi henkilöä. Jokaisen kierroksen parhaat palkitaan, samoin kokonaiskisan voittajat. JANI TANSKASESTA VUODEN OPISKELIJAURHEILIJA Opiskelijoiden Liikuntaliitto OLL valitsi Jyväskylän yliopistossa liikuntahallintoa opiskelevan Jani Tanskasen vuoden 2003 opiskelijaurheilijaksi. Tanskanen voitti hopeaa elokuussa pidetyssä kesäuniversiadien rekkifinaalissa Etelä-Koreassa. Valinta julkistettiin OLL:n 80-vuotisjuhlassa Helsingissä 31. tammikuuta. JYY erosi OLLsta viime vuonna. AALTOALVARIN HINNAT NOUSIVAT Uimahalli AaltoAlvarin hinnat nousivat helmikuun alussa. Kertamaksu opiskelijoilta on nyt 5 euroa, aamuuinnille (ma-pe klo 6-10) 3,50 euroa. Aamu-uintiin on mahdollisuus ostaa 10 kerran sarjakortti. Lisäksi myynnissä on 10, 20 ja 50 kerran sarjakortteja sekä vuosikortit aikuisille, eläkeläisille ja opiskelijoille. TALLA PALSTALLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN KORKEAKOULUPOLIITTINEN SIHTEERI JA SOSIAALISIHTEERI TUOVAT ESILLE JA PUIVAT EPÄKOHTIA, JOITA TYÖSSÄÄN KOHTAAVAT. Lainan työllistävä vaikutus KULUNEEN VUODEN aikana on puhuttu taas opintotuesta. On ollut raporttia, selvitystä, kannanottoa, mielenosoitusta ja vaikka mitä. Taas on ehdotettu opintolainan roolin korostamista. Nyt lainaa markkinoidaan "jälkikäteen maksettavana opintorahana", jonka saisi verotukena valmistumisen jälkeen, jos on ollut riittävän kiltti ja ahkera. Yhdeksi tällaisen lainajärjestelmän perusteeksi on esitetty, että se kannustaa ihmisiä työllistymään mahdollisimman nopeasti valmistumisensa jälkeen. Nyt pitäisikin enää tietää, miten opintolaina ja siitä mahdollisesti tehtävät verovähennykset muuttavat nykyisestään opiskelijoiden halua tai mahdollisuuksia työllistyä. Opintolainahan sinänsä työllistää vain opintotukija pankkivirkailijoita. Siinä mielessä on perin kannatettavaa, että pidetään yllä mahdollisimman monimutkaisia lainajärjestelmiä ja kehitetään varmuuden vuoksi vielä muutama lisää. Toinen opintolainan työllistävistä vaikutuksista on, että se on useiden mielestä vastenmielinen tapa rahoittaa opintoja. Siksipä hakeudutaankin Prisman kassalle. LAINAMALLIEN ESITTÄJÄT eiväi tunnu hahmottavan, miksi opiskelijat jättävät opintolainan nostamalta. Ne ovat sellaisia asioita, joita ei voi selittää korkotasolla tai euroalueen markkinoiden kehityksellä. Kuten Veikko Huovinen joskus kirjeessään kustantajalle totesi: "Lainan ottaminen on aina ikävää ja sen lakaisin maksaminen vielä ikävämpää". Ei sen kummempaa. Lainaa ei oteia, koska nykyään on olemassa sellainenkin valtiosihteerien sukupolvelle vieras käsite kuin akateeminen työttömyys. Jos valmistumisen jälkeen tarjolla on lähinnä puolen vuoden pätkiä hankkeissa, joihin on itse tuotava rahoitus mukanaan, saattaa opintolainan mielekkyys käydä jossain vaiheessa mielessä. Ei hätää. Suuret ikäluokat lähtevät eläkkeelle pian, ja silloin meidät revitään töihin puolen vuoden pätkiin hankkeissa, joihin... JOS JOSKUS ON OLLUT mukana tekemässä yhdenkään suuren yksikön talousarviota, tietää, että suurten ikäluokkien eläkkeellelähtöä odotetaan vesi kielellä lähinnä sen vuoksi, että silloin on loistava mahdollisuus säästää ja jättää paikkoja täyttämättä tai täyttää ne ainoastaan määräaikaisesti. Tässä tilanteessa ei ole tuon taivaallisen väliä sillä, kuinka paljon valmistuvalla on opintolainaa. Opintolainapääoma ei valitettavasti työpaikkoja synnytä. En ole myöskään toistaiseksi kuullut, että töiden kyselijällä olisi suosituksenaan todiste 6500 euron velasta. Opintolainaa on otettu maailman sivu, ja kyllä sitä minun mielestäni voi vieläkin ottaa. Oudolta vaan tuntuu, että melkoinen määrä vaivaa nähdään uusien lainamallien kehittämiseksi, kun niiden taustalla olevat oletukset ovat näinkin heikosti punnittuja. Pahimmillaan tehdään näennäisiä uudistuksia, jotka eivät nykyistä tilannetta muuta käytännössä mihinkään, mutta torpedoivat kaikki uudistusvaatimukset seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Nämä kirjoitukset ovat viime aikoina muuttuneet "hauki on kala" -tyyppiseksi jankuttamiseksi. Se johtuu ainoastaan siitä, että kaikki eivät selvästikään ole vielä sisäistäneet, että hauki todellakin on kala. TUOMAS VISKARI JYYN SOSIAALISIHTEERI
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2 / 2 4 | RAKKAUS kotiovelle kolkutti TEKSTI: PIRITTA PESONEN KUVA: JUHA MÄKINEN O L E T T E K O KOSKAAN kuulleet satua, jossa sankari karauttaa neidon kotipihaan ja noutaa tämän mukaansa? Sellaista voi sattua myös tosielämässä. Pauliina (29) ja Jan-Markus Holm (31) tapasivat loisensa 1995, Pauliinan kotona "Minä tiesin heti, eitä Jan-Markus on minulle se olkea", Pauliina sanoo heleä puna poskillaan ja luo hellän katseen mieheensä. "Meillä oli heti yhteinen sävel. Jaamme samanlaisen arvomaailman ja kunnostuksen kohteet. Olen päivä päivältä vakuuttuneempi siitä, että Pauliina on minulle se oikea", Jan-Markus vastaa siclunkumppanilleen. PAULIINA OLI K U T S U N U T opiskelukavereiiaan kotiin viettämään iltaa ja Jan-Markus tuli erään Pauliinan kaverin mukana. "Kun tulin toista kotiin, Jan-Markus istui olohuoneessa isäni kanssa siemaillen olutta ja keskustellen maailmanpolitiikasta Isani oli siihen asli asennoitunut hieman varauksella poikakaveriehdokkaisiini, mutta Jan-Markuksen kanssa hän mli heti toimeen", Pauliina muistelee Olin l" ehtinyt tutustua tulevaan appiukkooni, ennen kuin vaihdoimme Pauliinan kanssa ensimmäistä sanaakaan", Jan-Markus naurahtaa. Kohtalon toimiako he, mutta juhliin ci tullut JanMarkuksen lisäksi kuin pari vierasta, joten pari sai rauhassa tutustua toisiinsa. Pari kukoistaa vastarakasiuneiden onnea, vaikka yhteistä taivalta on lakana jo yhdeksän vuotta. Avioliitto solmittiin vuonna 2000. Rakkauden hedelmät Eveliina (2) ja Henri (2 kk) ovat vanhempiensa silmäteriä. "Minä sanoin aikoinaan vanhemmilleni, että kyllä se oikea tulee vielä minut kotiovelta noutamaan. Sen täytyy vain olla sellainen mies, joka ymmärtää musiikkia, soittaa kitaraa, on herkkä ja keskusteleva. Ja niinhän siinä sinen kävi , Pauliina sanoo. SANONTA KUULUU, että jos haluaa tietää, onko kumppani se oikea, on lähdettävä pitkälle matkalle. Pauliina ja Jan-Markus pakkasivat vuoden seurustelun jälkeen auton ja lähtivät kiertelemään Eurooppaa kuukaudeksi hetken mielijohteesta. "Kuukausi tien päällä ja majoitus halvassa teltassa testasi myös parisuhteen kestävyyden", Pauliina muistelee. "Voi se rakkaus lulla kotoakin hakemaan, vaikka en suoranaisesti kehotakaan sinkkuihmisia jaamaän koliin odottelemaan', Pauliina nauraa.» Rakastuminen ei katso aikaa eikä paikkaa Ystävänpäivän lähestyessä on kiva käpertyä sydankäpynsä kainaloon mussuttamaan suklaasydaujjPtajk.an loimussa. Muita nusia sen sydankä.pysen löytää? Jos lumee ämorin nuo Ien pision, kannattaa toyiia .ij.ist.i tai paikasta riippumatta: "Md tapasin tyttoyshivariktekvision keskusteluohjelmassa. OllaaHynolemmal aktiivisia kaiken mdailmaiilfeaiisalaisjarjestöissd ja muussa niin sia, \a kun kuvaukset ja keskustelu alkoi, mädän mielipiteet tukija täydensi hienosti toisiaan. Seuraavana puivana nälimn luidcnosoiluksessaja tutustul: julkSyi munana iltana bileissä limun Siinfcse sinen lähtijä nyt selaan kasi fcjaYssa barrikadeilla." Mies, 25) 'Tapasin eläpäni naisen kirjastossa. Hän oli tdisjff.jd minä kysyin: 'Oletko uusi taalta?' vaikka liisin, että kun oli. maailmanparannuksena, ja sitä kuutta Jurrctimme hetken, minä upposm hänen molemmat päädyttiin televisioon sitten silmiinsä, ja kun lahdin, alimme sopikeskustelentaan näistä asioista. Siellä neet treffeistä. Ensitapaamisesta on yli sitten vähän tutustuttiin ennen kuvaukvuosi, ja tarina jatkuu." (Mies, 28) Miehet, tarkkanal Viaton sohvalla istuminen voi johtaa vaikka avioliittoon. Näin kävi Jan-Markus Holmille. Sohvan takaa yllätysliikkeen tekee Pauliina Holm. vanui -i n n Jaa / • i i i i \ \ n i Tutkinta johtaa hutkintaan BRITEISSÄ K U O H U U , BBC on kriisissä. Lordi Huttonin johtama komitea julkisti tammikuun lopulla rapontinsa aseasiantuntija David Kellyn itsemurhaan johtaneista syistä. Kelly surmasi itsensä sen jälkeen, kun hänet oli julkisesti nimetty henkilöksi, joka oli vuotanut hallitukselle vahingollisia tietoja BBOlle. Komitean johtopäätös oli, ettei itsemurhasta voi syyttää ketään jupakan osapuolta (joita ovat siis Britannian hallitus ja BBC), ja ettei Tony Blairin hallitus toiminut asiassa vaarin. BBGn toimintaa raportissa sen sijaan kritisoitiin ankarasti riittävän ankarasti, jotta päät alkoivat putoilla. Ensin erosi hallintoneuvoston puheenjohtaja Gavyn Davies ja seuraavana päivänä pääjohtaja Greg Dyke. BBC esitti myös julkisen anteeksipyynnön eräistä jutuissaan esitetyistä syytöksistä. KAIKKI SAI ALKUNSA radiotoimittaja Andrew Gilliganin viime toukokuussa tekemästä jutusta, jossa hän väitti Blairin hallituksen peukaloineen Irakin joukkotuhoaseita käsitellyttä raporttia. Blair käytti raporttia perusteluna hyökkäykselle Irakiin. Joukkotuhoaseitahan ei edelleenkään ole löydetty. Jollei hallitus siis muunnellut joukkotuhoaseraporttia, miksi sen tiedot olivat virheelliset? Huttonin raponissa tästä asiasta todetaan jotain täysin käsittämätöntä: Blairin halu saada "vahva raportti" olisi alitajuisesti vaikuttanut raponin laatineisiin tiedustelupalvelun henkilöihin siten, että nämä laativat raportistaan jyrkkäsanaisen. Että sellaisia psykologiaa. A I E M M I N tiedotusvälineiden tekemät tutkimukset johtivat, ainakin toisinaan, vallanpitäjien eroon. Muun muassa Richard Nixonin eroon johtanut prosessi alkoi Washington Post -lehden toimittajien pitkäjänteisestä työstä. Nyt vallanpitäjien teettämä tutkimus johti BBC:n johtajien eroon. Iso-Britannian hallituksen ministerit hierovat lyyiyväisinä käsiään. Asetelmassa on jotakin perin ikavaa. Media on pantu polvilleen. Tony Blair on yhtäkkiä noussut kaikkien niiden poliitikkojen sankanksi, jotka toivoisivat voivansa tukahduttaa turhan kriittiset aanet, mutta kun tama halvatun demokratia ei anna moiseen riittävän suona mahdollisuuksia. LORDI H U T T O N I N raportissa on 740 sivua. Tunnustan, etten ole lukenut sitä. Sitä on kuitenkin kritisoitu yksipuoliseksi. Ilmeisesti BBC teki vakavia virheitä. Voi olla, että vastuullisten oli syytä erota. Ehkä tässä suhteessa tapahtui oikeus. Mutta sopii kysyä, mihin unohtui itse asia? Kelly-tapauksessa näyttää käyvän kuten Suomessa Jäätteenmäen kanssa: keskitytään kauhistelemaan tietovuotoa ja haudataan kohun alle se, mitä vuodetut tiedot oikein sisälsivätkäan Briteissä tämä hukattu pihvi on kysymys sodan oikeutuksesta. Mielipidetutkimuksen mukaan 70 prosenttia briteistä haluaisi, että teetettäisiin tutkimus myös niistä syistä, joiden perusteella Iso-Britannia lähti mukaan Irakin sotaan. Hallitus ilmoitti, että tällaista tutkimusta ei tule. Eihän hallituksella vain ole mitään salattavaa, eihän? JUHA MÄKINEN
• • E l Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2004 BU III Y-PROJEKTISSA kaveripiiri kansainvälistyy TEKSTI: PIRITTA PESONEN KUVAT: TUUKKA RÖNKKÖ jYYn kansainvälisten asioiden sihteerin Mari Meriläisen puhelin pirisee. On viimeinen päivä ilmoittautua mukaan Buddy-projektiin, jonka tarkoituksena on tutustuttaa suomalaiset ja ulkomaalaiset opiskelijat toisiinsa luomalla mahdollisimman kansainvälisiä ja luonnollisia kaveriporukoita. "Tällä hetkellä mukaan on ilmoittautunut noin 80 suomalaista ja 67 ulkomaalaista", Meriläinen summaa. Miksi ihmeessä kaveriporukoita pitää muodostaa erityisen projektin avulla? "Suomalaisiin voi olla vaikea tutustua, mutta usein käy myös niin, että tänne tulevat vaihto-oppilaat muodostavat tiiviitä ryhmiä keskenään, ja tutustuminen suomalaisiin jää vähemmälle, vaikka halua tutustumiseen olisikin. Tämä on hyvä keino kansainvälistyä ja oppia uusia kulttuureja." VAIN ENSIMMÄINEN TAPAAMINEN on järjestetty Tämän jälkeen ystävystymistä jatketaan omaehtoisesti noin 6-9 hengen porukoissa. Ryhmädynamiikka on riippuvainen jäseniensä aktiivisuudesta. "Jotkut porukat kuolevat heti alkuunsa ja ryhmäjaotkin voivat mennä uusiksi, jos henkilökemiat eivät synkkaa ensimmäisessä ryhmässä, mutta onnistuneilta ryhmiltä olemme saaneet todella paljon positiivista palautetta. Alkuvaikeuksien ylipaäsemiseksi toivommekin, että suomalaiset ottaisivat ainakin aluksi ryhmissä vetovastuun." Meriläisen mukaan ryhmät jaetaan siten, että samoista asioista kiinnostuneet kohtaisivat. "Kaveriporukoiden toiminnan ei tarvitse olla mitään erikoista. Usein pelkat TV:n katseluilla! saavat ihmiset liikkeelle, sillä monillakaan vaihtareilla ei ole omaa televisiota." V U O N N A 2 1 käynnistynyt Buddy-projekti toteutetaan kaksi kertaa vuodessa, aina lukukauden alkaessa. Tähän mennessä mukaan ovat päässeet kaikki halukkaat. 'Viime vuonna oli ryhmiä, joissa saattoi olla seitsemän suomalaista ja kaksi ulkomaalaista. Aivan tällainen jakauma ei ole toivottava. Mitä kansainvälistä siinä enää on varsinkaan suomalaisten osallistujien kannalla ajateltuna? Voi olla. että tulevaisuudessa suomalaisten määrää joudutaan rajoittamaan. Projektiin olisi hyvä saada myös pysyvämpi koordinointiporukka, jotta se jatkuisi, ja toimintaa voitaisiin kehittää", Meriläinen pohtii. SHEKHAR SATPUTE on kolmatta kertaa järjestämässä buddy-projektia. Mies on kotoisin Intiasta, ja hän on asunut Suomessa kuusi ja puoli vuotta, joten hänelle suomalainen kulttuuri on jo tuttua. "Kerran leikimme suomalaisten kanssa humalakeppiä ja me tulimme siitä niin "humalaan", että kaverini käsi meni sijoiltaan ja toinen kadotti Vuoden ensimmäisessä Sfammfi'sch-i7/asso perehdyttiin suomalaisuuden syvimpään olemukseen. Mukana menossa olivat mm. Martina Satinska ja Karolina Volejnickova Tsekistä, Piia Haakana Suomesta, Farruq Ahmed Intiasta sekä Radka Pechova Tsekistä. avaimensa", Satpute muistelee buddy-ryhmässä kokemaansa. "Mielestäni tämä on hyvä systeemi, koska sekä suomalaiset että ulkomaalaiset ovat ujoja toisiaan Kortepohjan Rentukka-ravintolassa järjestetään joka toinen torstai Stammtisch-iltamai, joiden organisoimisesta vastaavat vaihto-opiskelijat. Iltojen nimi tulee saksankielisistä maista peräisin olevasta Stammtischeli kantapöytä-perinteestä, jossa kokoonnutaan viikottain tai kuukausittain (yleensä ravintolaan) viettämään aikaa jonkun teeman merkeissä. "Illoilla on aina jokin maateema. Enää ei järjestetä vain yhden maan iltoja, kuten joskus aikaisemmin on tehty. Yhden illan aikana esittäytyy kohtaan. Buddy-ryhmä on hyvä alkupotku tutustumiselle." Anni Romu on myös organisoinut nyt käynnistynyttä projektia. Aloittavissa ryhmissä suomalaiset Kortepohjassa useampi maa, koska vaihto-opiskelijoita on niin paljon monista eri maista", Mari Meriläinen kertoo. Stammiisch-ilta on paitsi baarikulttuuria myös vaihto-opiskelijoiden mahdollisuus esitellä omaa maataan ja kulttuuriaan esimerkiksi esitysten, ruokamaistiaisten, pelien ja leikkien avulla. Tämän vuoden ensimmäinen Stammtisch oli perinteisesti Suomi-ilta. Seuraava Stammtisch järjestetään 5. helmikuuta, silloin isäntämaina ovat Hollanti, Ranska ja Belgia.» miehet ovat aliedustettuina. "He tarvitsevat sosiaalisen hyväksynnän muilta suomalaisilta miehillä, jotta tällaiseen voisi lähteä mukaan", Romu arvelee. "Tyypillinen hakija onkin noin 21-vuotias tyttö, joka haluaa samaan ryhmään ranskalaisten poikien kanssa", Satpute heittää pilke silmäkulmassa. Romu miettii, että miehet voivat olla epävarmempia taidoistaan puhua vieraita kieliä kuin naiset. "Mutta harva vaihto-oppilaistakaan puhuu englantia äidinkielenään, joten omaa kielitaitoaan ei kannata ujostella", hän muistuttaa. Jyväskylän yliopistossa on vuosittain reilut 350 vaihto-opiskelijaa. Kaikkien, jotka jostain syystä eivät buddy-projektiin ilmoittautuneet, mutta joita kansainväliset kaverit kiinnostavat kannattaa lähteä rohkeasti tekemään tuttavuutta vaihto-opiskelijoiden kanssa he ovat täällä tutustumassa paitsi Suomeen myös suomalaisiin!» Kaikki pelaa! HUMANISTIPELLEÄKIN epäilyttää joskus, että yliopistotutkimus on virkaa vailla: moititaan sisäänlämpiävyydestä, sulkeutuneisuudesta jne. Onneksi yliopistolta löytyy innovatiivisia yrittäjiä, jotka haluavat toimia yhteiskunnan hyväksi, esimerkiksi Markus Vattulainen ja Kimmo \Videroos, joiden Kuningasidea.net-verkkopalveluun voi kuka tahansa ehdottaa sosiaalista innovaatiota, eli ihmisten elämää hyödyttävää ideaa. On muitakin yrittäjiä, kuten Kirii Mattila, sosiologian laitokselle gradun tehnyt "pelimiesten" ihailija. Keskisuomalaisessa (11.1.) toimittaja Tuija Pallaste kertoo Mattilan tutkineen "pelimiehiä" haastattelemalla "neljää nuorta, irtosuhteita harrastavaa jyväskyläläismiestä", ja että tämä "on tehnyt johtopäätöksen, että pelimiehen neuvot olisivat muulle mieskunnalle tarpeen". "Perusurpoilla" ei nimittäin käy "liaksi", koska me perusurpot käymme naisen "takapuoleen kiinni". Tässä pelimiesten neuvoja miehille: "Nainen haluaa fantasiaa anna hänelle fantasiaa", "valehtele mieluummin paljon kuin vähän", "mies on kohde", "nainen haluaa minut", "pohjatyötä pitää tehdä" muun muassa naisen ostoskorin sisältö tarkistamalla. MIKÄS SIINÄ, lähimmäisen miellyttämistä, uudenlainen kohdenäkökulma jne. Mutta että ostoskori? Mattila paljastaakin pelimiehen syvimmän olemuksen: "Pelimies on kiinnostunut siitä, mistä nainen on kiinnostunut. Oikeasti hän on tietysti kiinnostunui pääsemään pesälle". Sydäntä lämmittää lukea, miten kyynikkojen hyödyttömäksi leimaama yliopistotutkimus voi edistää sitä edistyksellistä ja innovatiivista pyrkimystä, että miehet pääsevät useammin "pesälle". Tässäpä sivistystyö, johon Humanistipellekin voi yhtyä täysin pallein! Miten olen halunnut Pelimieheksi! Mutta voi, usein naisten kanssa jutellessa "pesä" häviää mielestä siinä kun säästä juttelee. Silloinkin kun "pesä" käy mielessä, en tarkista ostoskoria tai tekstiviestejä. Joskus olen ajatellut, että miespsyyken tiettyjen piirteiden valjastaminen yhteiskäyttöön ei ole järkevää ja tarkoituksenmukaista vähän kuin kotoa ulos mennessään ottaisi hepin esille ja heiluttelisi sitä kaikille huutaen "KAHTOKAAPA TÄTÄ!". Mutta nyt jätän turhat moralisoinnit, sillä tiedän, miten yliopisto voi auttaa meidät urpot pelimiehiksi! EHDOTANKIN, ETTÄ Kuningasidea.net muutetaan Pelimies.netiksi, jonne yliopiston henkilökunta ja opiskelijat voivat kantaa kortensa kekoon siinä jalossa tarkoituksessa, että miehet pääsevät useammin "pesälle". Lautakuntaan, joka päättää sivuilla julkaistavista ideoista, kuuluvat nämä neljä pelimiestä, Mattila ja Urpojen näkökantoja esille tuomassa edellä mainittujen suosiolla allekirjoittanut. Yhteiskuntatieteilijät selvittävät naisten työn ja opiskelupaikan, humanistit sen, mistä ne pitävät ja tietojärjestelmätieteilijät sähköpostien sisällön. "Potti" jaetaan osallistuneiden kesken. NYT NAHKA ruvelle! Kaikki pelaa! ANTTI NISKANEN
• * Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2004 | Ympärivuotinen stressi saattaa kiristää päätä liikaa. Kiusallinen TEKSTI: OUTI BEHM KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ "SULLA O N kiristävä vanne paassä", sanoi parturi muutama vuosi sitten, kun kävin päänahka verille raavittuna laitattamassa tukan kuntoon. Päänahli&ni olgpkki päälaelta takaraivon ulottuvalla vanteen muotoisella alueella. Tiesin kyllä raapineeni päänahkaani kivusta ja särystä päätellen, mutta raapimisen syytä en ollut osannut arvata, ennen kuin hiuksien ja päänahan kanssa päivät pitkät työskentelevä parturi totesi: "Sulia taitaa olla stressi". Stressi on havaittavissa muutoksina tunne-elämässä, havaintoja ajattelutoiminnoissa, suorituskyvyssä ja elimistön toiminnoissa. Stressin ei tarvitse välttämättä ilmetä mielenterveydellisenä ongelmina eikä perinteisinä hartia-, selkätai vatsakipuina. Keholla on monia muitakin tapoja ilmoittaa, että lepo olisi nyt tarpeen. Stressin oireiden tunnistaminen ei ole aina helppoa, ja oireiden syyn selvittämisen sekä niiden hoidon sijasta keskitytään usein vain ihmettelemään kummia ja usein kiusallisiakin vaivoja. Kokonaan stressistä ei pääse eroon, tehtiinpä mitä tahansa, eikä se ole edes tarpeen. Lyhytaikainen stressi saattaa nimittäin parantaa suorituskykyä esimerkiksi tentissä. Suorituskykyä heikentäväksi, piinalliseksi ja terveyttä uhkaavaksi stressi muuttuu silloin, kun se 'Jon toLsiuva^jrjaikuvaa ja hyvin voimakasta. Pitkällisistä stressikausista voi seurata krooninen uupumus ja sairaus. YTHS:N YLILÄÄKÄRI Pirjo Paajasen mukaan opiskelijoiden stressioirehdinta ci ole viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut ainakaan vähenemään päin. Opiskelijoilla on Paajasen mielestä rima hirvittävän korkealla: kaikki asiat yritetään hoitaa yhtäaikaisesti, vaikka asiat voisi hoitaa vähemmällä stressaamisella yksitellen. "Stressin pitkittyessä elimistön vastustuskyky heikkenee, ja näin ollen ihminen sairastelee enemmän", Paajanen kertoo. Kun stressioireita ilmenee, olivat ne sitten niskaja haniasärkyja, mahaoireita, univaikeuksia, masentuneisuutta tai kiusallisia ihoja silmäoireita, pitäisi Paajasen mukaan "istua alas ja miettiä, mitä voin tehdä toisin, ja voisinko jotenkin vähentää omaa suoritustaakkaani". Hoitamattomista stressioireista voi muodostua noidankehä, josta on vaikea päästä irti. Yhtäkaikki, kiusallisten stressioireiden kanssa pärjääminen ei ole helppoa', ja vaatii min lepoa kuin myös päättäväisyyttäkin päasta niistä eroon. Kokemuksen perusteella tiedän, että parturini kuvailema "kiristävä vanne päässäni" katoaa opiskelutaakan keventyessä kesän tullessa. Tehokkainta apua kiusallisiin stressioireisiin olisi kuitenkin jonkinlaisen uudenlaisen kiireettömän elämänasenteen omaksuminen sekä vastavuoroisesti yhteiskunnasta yksilöön kohdistuvien vaatimusten selkeä vähentäminen. Tai kuten minun tapauksessani, puuvillakäsineiden hankkiminen ja kynsien leikkaaminen.» lähteet Kolimo, Raija: Stressi jo sen voittaminen. Juva, WSOY 1987. Powell, Trevor Vapauta itsesi haitallisesta stressistä. Suomentanut Raija Viitanen. Karkkila, Kustonnus-Mokelä 1998 Kutinaa, huulien pureskelua tulehtuneita silmiä Elina (25) osaa j o odottaa opintojen lähdettyä käyntiin syyskuussa, mitä tuleman pitää: iho alkaa kutiamaan, j a raapiminen j a t k u u lähes huomaamatta tenttiin lukiessa sekä tietokoneen ääressä työskennellessä. Ei mene kauan, kun nokkosihottuman näköistä ilkeästi kutiavaa ihottumaa on ympäri kroppaa. Stressistä oireilevan ihon kanssa eläminen ja oleminen on kuin tupakkalakon aloittamista yhä uudelleen. Järki käskee pitämään näpit erossa syyhyävästä ihosta, mutta innokkaat sormcnkynnct pureutuvat kutiavaan ihoon. "Raapimisesta syntyy kierre. Oman rikkinäisen ja kutiavan ihon näkeminen ahdistaa ja stressaa entistä enemmän". Elina kertoo. Riinan (23) huulien ja poskien sisäpinta on pureskelusta kipeänä. Tenttiin lukiessa ja luennoilla istuessa Riinan hampaat jäytävät poskia ja alahuulta. "Toiset pureskelevat huomaamattaan kynsiään, minä poskien ja huulien sisäpintaa", Riina sanoo. Yön aikana pureskellut alueet ehtivät hädin tuskin parantua, kun jo seuraavana päivänä sama touhu jatkuu jälleen. Riinan mielestä hammaslääkärikäynnit ja suuteleminen ovat erityisen kiusallisia ja noloja tilanteita, koska kaikki huomio kiinnittyy silloin hänen kipeään ja hurjannäköiseen suuhunsa. Kaisa (20) uskoo, että hänen kiusalliset stressioireensa alkoivat ylioppilaskirjoitusten aikaan muutama vuosi sitten. Ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessaan Kaisan silmät tulehtuivat ensimmäisen kerran kunnolla sitten lapsuuden hiekkalaatikkoleikkien. Siitä lähtien Kaisan stressi onkin oireillut silmien kautta niin kirjoituksissa, pahojen tenttiruuhkien aikaan kuin myös parisuhteen lyödessä salamoita. Säännöllisen tulipunaisen "hirviö-lookin" lisäksi silmiä hiertää stressin yhteydessä näärännäppyjen rykelmä, eikä ainainen terveyskeskuksen ensiavussa ravaaminenkaan ole mukavaa.* JYLKKÄRI X VUOTTA SITTEN Nimimerkki Lasu pakinoi Jylkkärissä 1/80 (15.1.1980) otsikolla "Elementtitalojen elätit". Vai oliko kyseessä sittenkään pakina...? Laitosmies Loikonen. R-talosta vaan Höynälä päiviä. Olis yksi ongelma. Parasta olla vakava. -Jäätyi jalat lattiaan teetä juodessa. Vaihda kenkiä. Ei voi. Oon paljain jaloin. Jaaha jaaha. Otanpa puhalluslampun ja kirveen mukaan, niin asia selviää. Pysy vaan siellä. tullaan tullaan. johtaja Suopursu. Vai on taas kohmepohjalaisia jäätynyt 33 kpl. Viekää ne teurastamon kylmähuoneeseen odottamaan syksyä. Sulatetaan sitten vaalien alla että pääsevät äänestämään. Komisario Kohno. Ettäko valtaus Kohmepohjassa, älkää naurattako vanhaa miestä. Jaa että tosi? Hallinnolliset tilat, Lumpukka ja Pillukka miehitetty. Aseistettuja? Olkootpa ryövänneet kymmenen varikkoa tahi yhden, tyhmiäpä ovat kun keskellä helmikuuta valtasivat. Vesitykkejä paikalle, niin jopa asettuvat, saatte olla varma, Ylioppilaskunnan puheennäillä pakkasilla. EKSISTENSSIN AROILLA! h ä m e e n a h o PHW HAMH^OtlTA JWAR.Uv)lfA, ivftdRtS^TfÄTitfJYiP£SA VAlUA HORlSOHTllA. VÄlVÄ,W,PÄNÄ-fAA$. LOPETA E20A OM VAIN TAUSTAVÄRISSÄ . JflS*a»J ETÄAhHÄLtÄ WÄ£YY VARJOJA,HEIKEVIJ KUIAJ .,MUTTA. ? I A « NElCIU OVAT POISSA, StoX& JÄITÄ MÄTIÄ, tcuMTAJuyJ.EflCi 016 MITÄAM CUUMTAA TAI PÄÄMAAWÄ,HfcHINl AKtoi tfbMN SEKMI<O,I<AYWMN S E N . El 016 VÄUA SIUA.MlTEH PAiM Of 7 OPIM KvMTEMKIN, EflX E*l "LE NKSIN-ON 0L£MA«A K I / A J T C pisre ,VAU>,OOKA s'i,reiiE£ NHtJ VÖUA K)lf> pXlVaUA.
• • • • • • f O Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2004 • K M * *o&m Pulkkailun A ja O Minustako niestaripulkkaiiija? Jyväskylän Ahkioseuran JAhin miehet lieikki Haimi' ja 1 imo Riekko opastavat ahkiolaskun niksit ja naksut. I . Ei Sligoillc! Heikki ticiaa. että hakuvälineenä paras on vanha kunnon muovialikio (kuva 1) 2 Pukeudu lämpimästi. Heila Timon mallin mukaan lämmintä pipoa ja kaulaliinaa niskaan. Yilialapasilla ei tee mitään valitse jokin vettä läpäisemätön materiaali, Haalarit ovat oivat, samoin niiden alle sujautetut pitkät kalsongil Jälkimmäisten mallilla ei niin väliä eihän sinne rinteeseen nyt, Invalidi aika. sekstailemaan lähdetä, (kuva 2) J. Vesi miehen ja naisen tiellä pitää ei kaisipullo n kä venähti Selvin pam ti selkää olisi jännittänyt silla lailla. jAh:lla on kyllä ensiapukoulutuksen saanut henkilö paikalla, ellei lama ok itse ensiavussa' , selittää ensihoitaja Halme. 5. Tärkeää! Ennen laskua on tutustuttava rinteeseen ja selvitettävä vaarapaikat, rämä kft) sopivasti makea ylös kivutessa. 6. Rinnettä kivulaan ylös mäen oikeaa puolta ja lasketaan alas jälleen oikeaa puolta. Vasemmalle väistetään ja oikealta huristetaan hitaampien ohi. Jos lentää mukkelismakkelis. tulee lamakin tehdä vasemmalle puolelle, (kuva 3) 7. Timo näyttää oikean pulkkailuascnnon. Nosta jalal kyytiin ja pidä kasilla kiinni laidoista (Uljaus tapahtUU kasilla maalian koskettamalla ja vartalon painotusta hyväksi käyttämällä (kuva 4) 8. Jätä vakavahenkisyys koliin 9. Ja sitten vain mitään pelkäämätön oppi las liassa tapauksessa toimittaja) mäkeen. (kuva 5) $ \ 9 9 MENNÄÄN MÄKEEN! TEKSTI: MIIRA RAUHAMÄKI KUVAT: TUUKKA RÖNKKÖ KESÄAURINGON SÄTEISSÄ liplattavat siniset laineet, lieinänkorsi suupielessä riippukeinussa löhöily useat haaveilevat talven aikaan suven saapumisesta. Mutta on niitäkin, joiden haaveissa asiat meneväl loisin päin. "Viime elokuussa oli kurja sää. Mietimme, että jos tulisi jo talvi, pääsisimme pulkkarintceseen. Löimme tuopit yhteen ja perustimme Jyväskylän Ahkioseuran", summaa vielä rekisteröitymättömän yhdistyksen sihteeri Heikki Halme puheenjohtaja Timo Riekon nyökkäillessä vieressä. Jäseniä tähän kaikin puolin sitoutumattomaan mäenlaskun kannatusyhdistykseen JAhiin on kertynyt jo likimain 30. Joitain rajoitteitakin kyllä löytyy: "Sanomme ei Stigoille! Me ei olla mikään rattikelkkakerho. Yks kaveri laski kelkalla ja huusi peräämme ei helvetti, tää ei kulje mihinkään'. Se tyyppi ei ollutkaan meidän porukoista", Halme suitsuttaa ja lisää: "Ei me olla liukuriporukkakaan, vaikka ei me voida liukurin käyttöä kicltääkään. Tarkoitus on laskea aivan perusmuoviahkiolla, ilman latiomia lisävarusteita" J A H JÄRJESTÄÄ mäenlaskuja, illanistujaisia, näytöksiä ja koulutustilaisuuksia. Vastikään seura organisoi Rinnetiehän Harjun päädyssä, joka on poikien mielestä yksi kaupungin parhaimmista mäistä. Pari viikonloppua sitten seuran edustajat kävivät opettamassa mäenlaskun saloja ammattikorkeakoulun vaihto-opiskelijoille. JAh tarjoaa jäsenille pulkat lainaan, sillä pulkkavalmisiaja Orthex on sponssannut heitä 20 ahkiolla. Eikä pulkkailu ole pelkkää yksin ahkiossa kiitämistä: soolopulkkailun lisäksi on kuulemma bija triopulkkailua, slalomia, temppurataa ja hyppyrein Halme paljastaa suosikikseen soolopulkkailun, kun taas Riekko tykkää kilpailuhengestä, ahkio ahkiota vastaan. Mutta mitenkäs kilvassa pärjää, jos edustaa fyysisesti samanlaista hemekeppimallia kuin kirjoittaja? "Painavammat meneväl kyllä rinteessä kovempaa, mutta linjavalinnoillakin voi vaikuttaa". Halme tuudittaa. "Röyhkeydellä voi korvata painoa", töräyttää itsekin kapoinen Riekko naama hangonkeksillä.» 9 + Jyväskylin Ylioppilaslehti 2/2004 jfl Leija vie miestä TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ T U O L L A J O S S A I N on mystinen urheilulajiseppien paja. Siellä taotaan maailmalle jatkuvasti uusia urheilumuotoja, jotka aikanaan rantautuvat Suomeenkin. Yhteistä monille uusista lajeista on vauhdikkuus, välinepainotteisuus ja tietty extremehenkisyys. Täydelleen nämä tuntomerkit sopivat leijalautailuun eli leijasurHaukseen. Psykologian opiskelija Tuomo Aro, 23, on yksi muutamasta sadasta suomalaisesta leijalautailun harrastajasta. Tuomon belgialainen lankomies on vetänyt leijalautailukursseja, ja viime kesänä Tuomo innostui kokeilemaan lajia Hollannissa. Sen verran kokemus miehen mieleen oli, että han hankki oman leijan. Noin 800 euron sijoitus takaa sen, että leijaa tulee myös käytettyä. Leijalautailija kiitää laudan tai suksien päällä, vedellä tai jäällä, ison leijapurjeen vetämänä. Lämpimämmissä maissa leijalautailu on kesä-ja merilaji. Sisämaassa tuulet ovat turhan heiveröisiä veden päällä surffaamiseen, muita Suomen talvessa ja jään päällä meno onnistuu vähän hennommallakin puhurilla. "Tarvittava tuulennopeus riippuu leijan koosta. Omani on isommasta päästä, 16 neliömetriä, ja jäällä iällä riittää, jos tuulta on neljä metriä sekunnissa. Vedellä tarvitaan varmaan 6 m/s", Tuomo selvittää. Toisaalta liian kova tuuli ei sekään ole suotuisa leijalautailijalle. et varsinkaan aloittelijalle. "Aloittelijalle yläraja lumella on joku 7 m/s. Jos kaatuu ja leija vetää perässään jään pinnalla, voi sitä lujemmassa vauhdissa sattua lujemmin." Tämän lehden ilmestyessä on Tuomo jo lennähtänyt Salamancaan, Espanjaan, jossa hän viettää kevään vaihdossa. Kookas leija on matkatavaroissa mukana; Atlantin rannikolle on Salamancasta matkaa noin 250 kilometriä, ja Tuomo aikoo kayda kokeilemassa, miten merituuli vie leijaa ja miestä.» lisätietoja: www.purjelautaliitto.nel/kite K u u t a m o h i i h d o s t a j a a a i s k o o n T U L E V I N A V I I K O N L O P P U I N A Jyväskylässä on tarjolla useamman sortin talviurheilua sekä hiki hatussa että vallan kevyemmällä otteella. Lauantaina 7.2. järjestetään kuutamohiihto. Reitti -jota täysikuun lisäksi valaisevat ulkotulet lähtee hotelli Alban edustalta ja kulkee Viherlandian kautta Savutuvan apajalle, jossa on tarjolla potkuja napakelkkailua sekä töppösja monotanssiaisei. Lauantaina 14.2. hotelli Alban edustalla pelataan lumifutiksen SM-tumaus. Pelit alkavat aamuyhdeksältä ja jatkuvat iltapäivään. Viime vuonna suomenmestaruutta tavoitteli 18 joukkuetta. Ilmoittautumisaika kisoihin on tämän lehden ilmestyessä jo umpeutunut, mutta viime hetken kyselyjä voi osoittaa Kauko Sairaselle (puh. 050 336 3850). Jää Jyväskylään -luistelutapahtuma alkaa lauantaina 14.2. klo 18 ystävänpäivän rusettiluistelulla ja jäädtskolla. Sunnuntaina vuorossa on koko perheen ulkoilutapahtuma, joka kestää aamukahdeksasta iltapäiväneljään. Ohjelmassa on muun muassa koiravaljakkoajelua ja kilpailuja niin retkiluistelussa, potkukelkkailussa kuin lumiveistoksissa.» Lisölielojo: hHp://www.kesli.li/taparvturnal_projektitAuuiornohiihto/ http://www.lohikoskenpallokerho.fi/ http://www.uHi.org/kensu/ioajyvaskylaan/
• f Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2004 L O U A S I 1 1 1 6 Myös vcgaanivaihtochtojoka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. M l ' l ' T 4,60 e JATKO-OPISKELIJA 3,80 e Ilokiven ruokalistat myös netissä: httpy/www.jyy.fi/ruokalista.php TI 3.2. Meksikolainen kasvisrisotto Kalamurekepihvi Cuny-porsaspata KE 4.2. Porkkanasosekeitto Jauhelihapihvi, hcrkkusienikastike Broilerpastapaistos TO 5.2. Kuonutellu kasvismureke Värikäs uunikala Jauhemaksapihvit PE 6.2. Kasvispyörykät Tonnikalakastike, spagetti Kinkkupizza MA 9.2. Kasviskiusaus Siiruunasei Lindströminpihvi Tl 10.2. Soija-kasvisvvokki Lohipyöiykät Chili con came oy o g o i o ilokivi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA KE 11.2. PE 13.2. Kesäkurpiisaherkku Juurespihvit, Mausteinen broilerpata vihannesremoulade Porsaanleike, sinappikastike Cu ny kala Kalkkunarisotto TO 12.2. Kasvis-juustokeitto MA 16.2 Tonnikalakääröi Kasvislasagne Lihapyörykät Jauhelihakeitto Broiler-juustokebakko VAHVOJA NÄYTTÖJÄ TAITEESTA! Paloheimo: Seksiä ja väkivaltaa. Kysymyksiä elokuvatarkastajalle. (LIKE) Siemen on kylvetty valveuluneempaan kuvatallenteiden katseluun. Uskomme, että pidätte tästä. 16,00 eur Koskinen: Alussa oli sana. Nuori Ingmar Bergman. (LIKE) Kyyneltä vuodateltiin raadissamme kuin 70-luvulla Koillismaan elokuvakerhossa konsaan, kun "Moderskärlek"-raina pyöri nuhjuisella kankaalla. Tässä on pohjoismaista sydäntä! 28,00 eur Kassila: Käsikirjoitus ja ohjaus: Matti Kassila. (WSOY) Ihmisen ääni nro 37. Jo piikaan ja jopa seesteiseen 80 vuoden ikaan ehtinyt maestro kertoo 'in his own words'. Ehtaa tavaraa. 39,00 eur Martti Servo & Napander: Vahva näyttö. (LIKE) Tassutuntumalla arvioiden tästä se lähtee. Näin arvioi eräs raatilainen käsillä olevaa opusta. Sointuja ja lyriikkaa parhaasta päästä. Servot pohjaan ja naukkailemaan! 25.00 eur Opiskelijan akateeminen kirjakauppa Kampus Kauppakatu 9 puh 260 3157 kirjamyynti@kampusdata.fi , , ^ . W u . i l / » o K ' » ' K e s k u s 5 i r Q q ( a „ „ , Teemu DJ:t Uke, Tremont, , Marko Kämäräinen, Rich Lyons. www.seisomapaiktia.com Pe 20.2. Roska -klubi / 5 e 21-04! Qulde, Erkko, Jere K, CMOS, Q Roc K, Lupaus www.krapula.nel/roska La21.2.Lekai>ok/3e Pe 27.2. Pian B Altennalive Night / 2e snftmrr^Selectors Lieska & l/eikko, Papa Arai & DJ Alex LIVE: Acid Root Massive leat. DJ kReal, Puppa J & MC Palelace, MC Dani Rankin 8 quests Sano p a i n a v a sanasi JYYn keskustelupalstalla! Keskustele! Kehuja purnaa! Sano asia kerrankin niin kuin se on! Mene JYYn keskustelupalstalle (http://www.jyy.fi/forum/), jossa voit osallistua keskusteluun tai aloittaa kokonaan uuden viestikeijun. Uudistetuille keskustelupalstoille voi kirjoittaa joko rekisteröityneenä tai rekisteröitymältörnanä. Keskustelufoorumilla voi myös antaa palautetta niin keskustelupalstoista kuin nettisivu-uudistuksestakin. Hiekkalaatikko-palstalla käydään keskustelua ylioppilaskunnan asioista, Opinnot ja olot -palstalla taas otsikon mukaisesti opinnoista ja opiskelijoiden oloista. Ilmoituksia-otsakkeen alla JYYn jäsenet ja muutkin voivat ilmoitella tapahtumista, mutta huomaa, että myyntija ostoilmoituksille palsta ei ole tarkoitettu. In English-palsta mainostaa itseään alaviitteellä "Discussion on cverything", joten siellä voi sitten puhua ihan kaikesta, englanniksi. Tammikuun loppuun mennessä Opinnot ja olot -palstalla keskustelunaiheiksi olivat nousseet opiskeluaikojen pituudet ja niiden kansainvälinen vertailu, yliopiston kirjaston lainakicltosysteemi sekä pääministen Matti Vanhasen kyselytunti opiskelijoille 20.1. •
• LIITOMAR ^ TIEDOTTAA: .f5? F ORTY iSSBSSf MAKSUUN'* A f&§ M i Avaa zerof ortykaupan päälle K •v, I KYTKENTÄMAKSU Hanki zeroforty osoitteesta www.zeroforty.org— ...tai Sonera Kauppiailta. ...tai lähetä tekstiviesti ZF SOITA numeroon 1 8 1 3 (0€), otamme sinuun yhteyttä. Powered by Sonera. Tarjous on voimassa 8.2.2004 asti.Tilaamasl lehden vuositilaus aikaa maaliskuussa 2004, mikäli liittymää koskeva palvelusopimus on edelleen voimassa. Tarjous koskee vain uusia kotimaan lehtitilauksia.Tarjous ei koske tarjousaikana irtisanottuja ja uudelleen samalle asiakkaalle avattuja zeroforty-liittymiä.Tilaamalla lehden asiakas hyväksyy, että Sonera toimittaa tilaustiedot edelleen Yhtyneille Kuvalehdille. Yhtyneiden Kuvalehtien rekisteriseloste on nähtävissä osoitteessa www.kuvalehdet.fi/tietosuoja 'zerofbrty-liittymän kuukausimaksuun (9,99 €/kk) sisältyy 1000 normaalihintaista tekstiviestiä kaikkiin matkapuhelinliittymiin. Tekstiviestit 1000 viestin jälkeen 0,20 €/kpl. Normaalihintaiset kotimaan puhelut kaikkiin puhelinliittymiin 0,16 €/min. Kytkemämaksu € 29.2.2004 asti (norm. 8,21 €). Liittymän lasku toimitetaan vain internetiin. Liittymän tekstiviestitilaus toimii Soneran, Radiolinjan ja DNA:n liittymissä. a2P*opaPöV
• I B Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2004 Leikiten rokkariksi TEKSTI JA KUVAT: MATTI TULLA MATTI PERÄLÄ syntyi Kymenlaaksossa, Sippolan kylässä, vuonna 1969. Koulut hän kävi Mäntyharjulla ja unelmoi samalla pikkupojan unelmia Elviksestä ja rokkitahteydesta Isa kuunteli Rautavaaraa ja Lavia, ja niin juurtui suomalaisuus poikaan. Nyt hän vastailee kysymyksiin ruutupaita päällä, neljän tytön isänä, aviomiehena. Vaajakoskella natisevan puutalon isäntänä. Musiikin lisäksi juuri muu ei pikkuMattia kiinnostanut, paitsi leikki. Mutta se kiinnosti sitäkin enemmän, täysipäiväisesti aina 14 vuotiaaksi, jolloin tapahtui mullistava kaanne tulevan muusikon elämässä: "Kerran menin taas hiekkapaikallc, missä leikittiin autoilla sun muilla. Edellispäivänä olin ollut täysillä mukana, mutta sitten aivan yhtäkkiä, niinku naps vaan, leikki ei enaa kunnostanut." Samalla taikaiskulla virisi kiinnostus tyttöihin, ja bänditouhut alkoivat. Leikeistä jäljelle ]ai ainoastaan peilin edessä tennismailan kanssa poseeraaminen. Lieneekö siitä peräisin Matin luontainen lavakarisma: "En mä lavalle mennessä mieti, miten sitä nyt olis tai liikkuis. Kyllä se tulee luonnostaan, ehkä sieltä lapsuudesta sitten. Esiintymisestä ma kyllä tykkään, mutta en mä halua kenellekään mitään ENSIMMÄINEN MERKITTÄVÄ bändi Matille oli Goodenough, joka tahkosi englanninkielistä, tiukkaa rokkia lähes koko 90-luvun Goodenoughin taival tyssäsi kirjaimellisesti, kun auto hajosi keskelle metsää Kostamuksen Nordsession-lestivaalireissulla vuonna 1999: "Se homma loppui, koska sanottava loppui, eikä mulla kielitaito riittänyt. Mä en pysty ajattelemaan englanniksi, saati kirjoittamaan. Livenä oli kyllä kauhean hauskaa." Suomen kieli ja laaja-alaisempi musiikin tekeminen kiinnostivai, siksi perustettiin Pyhä Lehmä. Nyt uusi levy, työnimeltään Narrin hetki, on nauhoitettu Tämä ensimmäinen täyspitkä tulee julki kevään aikana, aiempien kahden ep:n jatkoksi. Bändin julkaisumuoto on omaehtoisesti omakustanne: "Koska pienimuotoisesti tehdään, se on melko sama, vaikka tekee itse. Suurin syy leppoisalle julkaisutahdille on rahan puute, muita tärkeintä on, että saa tehdä näitä biisejä. Ja sitähän ei kukaan voi estää." MATIN SANOITUKSET kumpuavat hetkistä, ovat suuria sattumia: "Sanoittaminen on ajanvietettä, en pura kirjoittamalla patoutumia, koska ei mulla ole niitä. Sanat vain tulla tupsahtavat, enkä mä niitä juuri hio. Treenikämpällä biisit sitten valmistuvat porukalla, jammailupenaatteella loksautetaan sanat ja sävelet yhteen. Onnisiuneimpia loksahduksia on vaikkapa Siipensä pudottanut, mutta kyllä omista biiseistä suosikkeja ovat kaikki, ei huonoja kappaleita oteta mukaan ollenkaan." Idoleita Matti ei iyriikoidensa suhteen tunnusta, silla jokaisen pitkää uraa tehneen tuotantoon mahtuu ni i huttua kuin helmiäkin. Omia sanoituksiaan hän kuvaa tiukan täsmälliseen tyyliin: "Aiheet liikkuvat elämän ja kuoleman välillä. Mun sanoitusten ominaispiirre on selkeesti se, että ne on aika sekavia." "Se e/i sinussa, tunsit sen jo, sinuo murensi se sama aurinko." Siis se sama, joka tässä paistaa ikkunasta sisään ja vetää Perälän silmät viirulle. Uudesta levystä on tulossa Matin mukaan yhienäinen, materiaaliltaan tasaisen laadukas. Vaikka tyylilaji vaihtelee. liikutaan sanoituksellisesti samassa maailmassa, samassa mielentilassa: "Se ei tarkoita, että kaikki biisit olisi samanlaisia, esimerkiksi Hautuumaa on . sirkusvalssi ja Hän fcavi kynnyksellä on tango. Pyhässä Lehmässä kaikentyyppinen musiikki kuulostaa omalta, koska kasassa on niin jämäkkä porukka, niin ihania luonnonlapsia orkesteri täynnä. Tää bändi on mulle suorastaan pyhä asia." "Sinun maat ne ovat kuivat jo, ne kuivasi se soma aurinko." Siis se sama, joka tässä paistaa kuvan oikeassa laidassa. Mitä? Että spottivalo? Kaikkea vielä! MATTI O N H U R M A N N U T myös chanson-laulajana Laulusi elää, Brcl -illoissa: "Se oli eka kerta, kun olin moisessa mukana, ja se antoi kyllä hirveesti, hienoja kappaleita kaikin puolin." Toisenlaisia, mutta yhtä mieluisia ovat Matti Ekmanin kanssa kahdestaan heitetyt tangokeikat: "Se on paljon pienimuotoisempaa ja intiimimpää kuin bänditouhut. Siina on vaan haitari ja mies, ja toinen mies. Kyllä tango on hienoa, argentiinalainenkin, mutta varsinkin suomalainen." Sen verran kolmenelonen Matti on aikuistunut, että kysyttäessä samaistumiskohdetta eläinten joukosta, hän ei epäröi: "Saimaan norppa, koska se on harvinainen. Jos mä olisin sellainen, ainakin niitä olisi yksi enemmän." Eikä Mani enää nykyisin peilaile tennismailan kanssa peilin edessä, vaan lastensa: "Jos ma tossa jotain veivaan, niin kyllä ne käy polvilleen ja kattoo. Niistä kyllä näkee, meneekö hyvin." Siihen on helppo uskoa, lapsillahan se totuus tässä maailmassa yleensä kuullaan." • YLIOPISTO ETSII KULTTUURIA JUHLIINSA Jyväskylän yliopiston kulttuuritoimikunta hakee erilaisia kulttuuriproduktioita mukaan yliopiston 70vuotisjuhlavuoden tapahtumiin. Toimikunta järjestää esiintymistilaisuuksia useisiin yliopiston tapahtumiin ja maksaa määräsummiin (noin 300-1000 euroa) saakka vastikkeellisia esiintymisja ohjauspalkkioita, kulukorvauksia sekä tapahtumien järjestami-skuluja. Hakemuksen tai esiintymistarjouksen voi lähettää kulttuuritoimikunnalle 1.3.2004 loppuun mennessä. Hakemukseen tulee liittää ryhmän tai yksityishenkilön yhteystiedot, kultiuuriproduktiota ja sen taustaa koskeva kuvaus, toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä selvitys haettavan palkkion tai kulukorvauksen suuruudesta ja käyttötarkoituksesta. Lisäksi hakemuksesta tulee käydä ilmi. miten hanke liittyy yliopistoomme. Hakemukset tulee lähettää sähköpostilla osoitteeseen: asta.ruodemaki@adm.jyu.fi. Hakemuksen voi tehdä myös toimikunnan verkkosivuilla osoitteessa: www.jyu.fi/kultluuritoirnikunta. Lisätietoja antaa kulttuurisihteeri A s u Ruodemäki. puh 014-260 1016 tai 050 361 0979. KAMPUS KINOSSA KÄRÄHTI Ei sentään poliisia eikä sotaväkeä, mutta palokunta sentään nähtiin Kampus Kinossa tiistaina 2 7 . L Konehuoneessa kärähti projektorin moottorin tuuletin, ja noussut savu laukaisi palohälytyksen. Elokuvasta tnfemal A/fairsjäi tuon vuoksi näkemättä loppuhetket. Esitykseen li|)un ostaneille järjestetään korvaava naytös keskiviikkona 4.2. KIRJAN HISTORIAA KIRJAKAHVILASSA Torstaina 5.2. Kesiä-Suomen Kirjailijatalolla (Seminaarinkatu 26) klo 1630 alkaen järjestettävässä kirjakahvilassa puhutaan länsimaisen kirjan historiasta. Esitelmöitsijänä on professori Outi Merisalo. Tilaisuudessa julkistetaan samalla Kampus Kustannuksen uusin teos. Outi Merisalon laatima Manu scripta Länsimaisen kirjan historia keskiajalla (500-1.500). Teoksessa tarkastellaan niin kirjan materiaalisten ominaisuuksien ja kirjoitustyylien kehitystä kuin kirjantuoiannon ja kokoelmien historiaa. ÄLYLÄN EHTOO YLÄKAUPUNGILLA Toukokuuhun on vielä matkaa. mutta keväisiä kulttuuririentoja odotellessa Yläkaupungin Yö ry. järjestää Alylän ehtoo -tapahtuman perjantaina 6.2. Poikkitaiteellista ehtoota vietetään yläkaupungin kapakoissa, Vakiopaineessa ja Sohvvilla. Vakiopaineessa esiintyvät Pyhä Lehmä -duo, Juha Mäkinen, Seisomapaikka-klubilta tutut stand up -koomikot sekä Au Pair. Sohvvilla kuullaan soitantaa kolmelta orkesterilta: Kreoli, Elisabeth Underground ja The Divisional Island,
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2004 f g Ei paras mutta merkittävin Palsta esittelee kulttuuriklassikkoja laidasta laitaan. LOVE R E C O R D S I N perintöä vaaliva Siboney on julkaissut uusintapainoksen Suomen Talvisota 1939-1940 -yhtyeen ainokaisesta lp:stä Undergroundrock. On levystä aiemminkin uusintapainoksia tehty, muita nyt mukaan on liiletty laulujen sanat sekä M.A. Nummisen lyhyt katsaus talvisodan vaiheisiin. Suomen Talvisota ei ollut pelkäslaan bändi, vaan toistakymmentä henkeä käsittänyt ryhmittymä, joka järjesti erilaisia performansseja, leki radio-ohjelmaa (joka lakkautettiin "epainformatiivisena") ja toimitti AamurmkoAebleä. . Ryhmän pääpuuhamichiä olivat MA. Numminen seka lurkulaisrunoilijal Markku Into ja Jarkko Laine. Levyllä tekijät tosin kätkeytyvät hämmentävien salanimien taakse: biisejä ovat levynkannen mukaan olleei sanoiuamassa muun muassa Oriveden kenkätehdas, Taannehtiva Seuralainen sekä Ruotsin Kuningas. Eppu Normaalin Mikko Saarela on todennut, että Underground-rock on "maailmanhistorian merkittävin suomenkielinen rock-levy" ei siis paras, vaan merkittävin. Levyä ei myyty sen ilmestyessä vuonna 1970 kuin joitakin satoja kappaleita, mutta sen vaikutus myöhempiin sukupolviin erityisesti asenteen tasolla on sitäkin millavampi. HETI ENSITAHDEISTA lähtien on selvää, että kyseessä ei ole aivan lavanomainen levy: bändi soittaa kömpelöä mutia silli menevää svengiä, ja Rauli Badding Somerjoki alkaa laulaa "edistyksen voimasta", joka tulee murskaamaan vanhan vallan. Talvisodan musiikki oli lekoajankohtanaan epämuodikasta standardirockYTrollia. Numminen katsoi, etlä undergroundin ilosanomaa sai levitettyä tehokkaimmin, kun se puki mahdollisimman yksinkertaiseen asuun Albumilla välittyy vilpitön touhuamisen ilo. Lipui liehuivat -kappaleen kertosäkeen "Haista, haista, haista seinää vessan" -messuamisessa Nummisella pettää pokka. Underground-hcnkcen sopivasti UnDERGRaiMD-nOCK SuomeHlaNiso ta 1930-1940 suurin osa levystä on äänitetty salaa Yleisradion laitteistolla. LEVY OLI ILMESTYESSÄÄN suunnannäyttäjä, osoitus siitä, että rokkia voi tehdä suomeksi muutenkin kuin laatimalla käännöksiä suosituimmista Beatles-sävelmistä. Talvisodan teksteissä sotketaan politiikkaa ja huumoria. Aatteen paloa ei levyltä löydy ellei sitten undergroundia pidetä aatteena vaan kyse on enemmänkin hilpeän anarkistisesta irvileukaisuudesta: "Varsinaista paskaa jauhaa kaikki vanhan vallan äijät." Välillä uidaan syvällä surrealismin vesissä: "Lue Kuoleman Kirja / laske yhteen viisi /Juo vallankumousta / niele Saatanan riisi". MUTTA LEVYN A N S I O T eivät sittenkään kytkeydy niin paljon rock-musiikkiin kuin yleiseen vastakuktuurihistoriaan. Albumi on yksi 1960-luvun kulttuurimurroksen suomalaisista virstanpylväisiä siinä missä Hannu Salaman jumalanpilkka-oikeudenkäynti tai Vanhan valtauskin. Numminen nautti vallitsevien normien ja arvojen ravistelemisesta, systeemin kiusaamisesta. Paatoksen sijaan aseena loimi huumori. Levyn päätöskappaleessa (Jatkosota-rock) kuultu "Viiluun sotiminen, lämä äijä lähtee paskalle, perkele!" on aina yhtä ajankohtainen katsaus ihmisyyden ytimeen. JUHA MÄKINEN M.A. Numminen jo Kori Peitsamo keikalla Tanssisali Lulakosso louanloino 14.2. Elokuva-arkiston kevät käynnistyy karatekuninkaalla EUROOPPALAISTA KOMEDIAA, amerikkalaisia dokumentteja ja intialaisen elokuvan klassikkoja 4 helmikuuta käynnistyvän Suomen elokuva arkiston esityssarjan tarjonta on tuttuun lapaan monipuolista. Näitä elokuvan merkkiteoksia kalsellaan keskiviikkoiltaisin IT-Dynamon auditorio Lutakossa. Kevätkauden avaa amerikkalaiseen The Green Hornel -televisiosarjaan perustuva toimintaelokuva Bruce Lee karatekuningas (USA 1967). TV-sarja loi pohjaa Bruce Leen 1970-luvun alussa tapahtuneelle läpimurrolle Hong Kong -actionin sankarina. Tässä ehtaan halpistyyliin nimetyssä kulttifilmissä Lee esittää Kato-nimistä laisielulajien mestaria, joka soveltaa eri tekniikoita järjestäytyneen rikollisuuden ilmiöihin. 11.2. nähtävä Andrei Tarkovskin Peili (NL 1975) on visuaalisella kauneudellaan valloittava sukellus muistiin: lapsuuden kokemuksiin, uniin, ja kipeisiin eron hetkiin, yksityiseen ja kollektiiviseen tajuntaan. Elokuvassa ei ole juonta, eikä se Tarkovskin mukaan sisällä mitään muuta kuin sen, milä kalsoja voi valkokankaalla nähdä. Luvassa on siis vapauiiava katsomiskokemus. Kevätkauden ensimmäisenä klassikkodokumentiina nähdään 18.2. kirjailija-ohjaaja Michael Mooren elokuva Roger ja minä (USA 1989). Dokumentti seuraa Moorea itseään hänen pyrkiessään General Molorsin johtajan Roger Smithin juttusille. Yritysjätti on päättänyt sulkea autotehtaansa Mooren kotikaupungissa Flintissä, mikä merkitsee 30 000 työpaikan katoamista pikkupaikkakunnalla. Aihe on kolkko, multa Moore puristaa siitä esiin myös absurdia huumoria. Intialaisen elokuvan mestarin Satyajit Rayn luotannosta on kevään sar"Helvetin pässit, nostavat otsikkoon Bruce Leen ja laittavat sitten minut kuvaan," tuumii neito Tarkovskin Peilissä. jaan poimittu kaksi tärkeää ohjaustyötä, Kaukainen jyrinä (1973) ja Shakinpelaaja! (1977). Näistä ensimmäisenä esitysvuoron saa 25.2. Kaukainen jyrinä, joka kenoo bengalilaisessa syrjäkylässä lääkärin, opettajan ja papin virkaa toimittavasta nuoresta bramiinista. Sodan jalkoihin jääneiden kyläläisien häiä pakottaa hänel muuttamaan suhtautumistaan kanssaihmisiin. M Y Ö H E M M I N KEVÄÄN aikana päästään nauttimaan muutamista elokuvakomedian helmistä. Jacques Täti tarjoilee visuaalisia gagejään elokuvassaan Lystikäs kirjeenkantaja. Marx-veljekset puolestaan irrottelevat floridalaisessa hotellissa esikoisessaan Kookospähkinöitä. Alessandro Blasettin italialaiskomedia Vahinko e(!ä olet lurjus kertoo taksikuskista ja kahdesta varkaasta pääosissaan Sophia Loren. Marcello Mastroianni ja Vittorio De Sica. Esityssarjan muita elokuvia ovat Vladimir Grammatikovin ohjaama Astrid Lindgren -filmatisointi Mio, poikani Mio, Rainer Werner Fassbinderin varhaisteos Jenkkisotilas ja Robert Bressonin pelkistetty muotokuva Maalaispapin päiväkirja. Esityssarja päättyy 21.4. Emilio De Antonion kuuluisalla Nixon-dokumentilla Millhouse valkoinen komedia. MARKUS LATVALA Elokuva-arkiston esityksen IT-Dynomon auditoriossa (Piippukalu 2) keskiviikkoisin kello 18.00. Kampus Kinossa sielun syövereissä OMASSA KALENTERISSANI on iso ruksi poikkeuksellisesti perjantain 13.2. kohdalla, jolloin Kampus Kinossa nähdään kaiken maineensa ansainnut, Paul Justmanin ohjaama dokumentti Standing in the Shadovvs of Molmvn (USA 2002). Motown on 1950-luvun lopulla Detroitissa perustettu mustaan musiikkiin enkoistunut levy-yhtiö, jonka legendaarisiin tähtiin kuuluvat muiden muassa Martha Reeves, Marvin Gaye ja The Temptauons. Nyky-Motovvnin kaupallisista menestyksisiä nousee etsimältä mieleen Erykah Badu Justmanin elokuvassa kerrotaan Motovvnin vakiomuusikoista, yhtyeestä nimeltään The Funk Broihere, joka siivitti soitannallaan useamman kuin yhden kuusikymmeniäluvun soulja funklähden lentoon. Elokuva esitetään AuRight -klubin yhteydessä klo 21 alkaen. Mitkään mutkuttelut eivät auta, jos saa kannoilleen niin päättäväisen kostajan kuin Uma Thurman Quentin Tarantinon elokuvassa Kili Bill Volume I (USA 2003). Thurman on erityisesti Tarantinon elokuvissa ollui aina häkellyttävä hahmo (onko Tarantinolla muita kuin häkellyttäviä hahmoja?), niin nytkin. Armottomana ja hurjana kostajattarena hänen roolihahmonsa. Morsmaikku, jahtaa kohdettaan, eikä anna minkään tai kenenkään asettua tielleen. Ja mitä se tarkkaan ottaen merkitsee? Nooh, verta ja suolenpätkiä ja sen sellaisia asioita muun muassa ja sen verran runsaasti, että elokuva on rankattu luokkaan K18. RIITTA KOIKKALAINEN Kampus Kino (llokivi, Keskussoirootantie 2). Näytökset k b 19:00 (ovet 18:30). Liput 4/5e (opiskelijot/muut). Boori auki (o-oilceudct).
• • PÄÄSYKOEKIRJAT AKATEEMISESTA KATTAVIN VALIKOIMA JA EDULLISET HINNAT. Klikkaa itsesi osoitteeseen w w w . a k a t e e m i n e n . c o m ja löydät kaikkien Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen pääsykoekirjat 2004. Opukset voi tilata netistä suoraan kotiin nopeasti ja edullisesti t o i m i t e t t u n a ! Esim. Galenos IV, H i l t u n e n E S AL ( s u o m i ) 8 1 , . Calenos IV, H i l t u n e n E £ AL ( r u o t s i ) 8 1 , . Kielitieteen perusteet, Häkkinen K, 14,50 Opas k a u p p a k o r k e a a n p y r k i v ä l l e , K o r h o n e n AA £ K u o p p a l a AA, 16,90 H i n n a t voimassa 1.2. -15.5.2004. Lisätietoja osoitteesta opiskelijatö>akateeminen.com AKATEEMINEN KIRJAKAUPPA www.akatccminen.com JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Informaatioteknologian tiedekunta TULE KANSAINVÄLISEEN JOUKKOOMME OPISKELEMAAN TULEVAISUUDEN ITOSAAJAKSI! Informaatioteknologian tiedekunta toimii modernissa Agorassa, ihmiskeskeisen informaatioteknologian keskuksessa. Agora on uudenlainen tutkimuksen ja tuotekehityksen keskus, jossa toimii myös useita alan yrityksiä ja monitieteisiä projekteja. Tiedekunta kouluttaa informaatioteknologian laaja-alaisia, kansainväliseen toimintaan pystyviä osaajia yhteistyössä yliopiston muiden tieteenalojen kanssa, harjoittaa kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja osallistuu teknologian siirtoon ja kehittämiseen Suomessa. Informaatioteknologian tiedekunta antaa tietojärjestelmätieteen, tietojenkäsittelytieteen ja tietotekniikan opetusta. Opetus ja tutkimus on keskitetty kahteen opetusta antavaan laitokseen: tietojenkäsittelytieteiden laitokseen ja tietotekniikan laitokseen. Informaatioteknologian koulutusta annetaan osittain myös englannin kielellä ja opiskelija voi suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla tai kotimaisissa yliopistoissa, kauppakorkeakouluissa tai teknillisissä korkeakouluissa. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella koulutetaan pääasiassa kauppatieteiden maistereita seuraavissa suuntautumisvaihtoehdossa: elektronisessa liiketoiminnassa, käyttäjäystävällisessä tietojenkäsittelyssä, ohjelmistoliiketoiminnassa ja -tekniikassa, digitaalisessa mediassa ja järjestelmäkehityksessä sekä tietohallinnossa. Ohjelmistotekniikan, digitaalisen median tai käyttäjäystävällisen tietojenkäsittelyn koulutukseen hyväksytty opiskelija voi halutessaan suorittaa filosofian maisterin tutkinnon, jolloin hän sisällyttää opintoihinsa matematiikan opintoja. Tällöin myös taloustieteelliset opinnot ovat vapaaehtoisia. Tietotekniikan laitoksella voi suorittaa filosofian maisterin tutkinnon pääaineena tietotekniikka. Opinnoissa voi painottaa joko ohjelmistotekniikkaa, tietoliikennettä, liikkuvaa tietojenkäsittelyä, tieteellistä laskentaa, sulautettuja järjestelmiä tai suuntautua tietotekniikan opettajankoulutukseen. Tiedekunnassamme pääset opiskelemaan huippunykyaikaiseen ja inspiroivaan opiskeluympäristöön. Agora Jyväsjärven rannalla pitää sisällään mm. satoja opiskelijoiden käytössä olevia mikrotietokoneita, opetusja tutkimuslaboratorioita ja viihtyisiä tiloja mm. ryhmätöiden tekemiseen. Samalla alueella sijaitsevat myös Matemaattisluonnontieteellinen, Taloustieteiden, ja Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Peruskoulutuksen hakuaika päättyy 13.5.2004. Valintaopas: http://www.infotech.jyu.fi/opiskelu/valintaopas2004.html Lisätietoja: http://www.infotech.jyu.fi Tietotekniikan laitos: http://www.mit.jyu.fi Tietojenkäsittelytieteiden laitos: http://www.cs.jyu.fi V a p a a e h t o i s t y ö h ö n A a s i a a n , A f r i k k a a n , L a t t a r e i h i n ( 6 1 2 k k ) . L ä h d ö t e l o k u u 2 4 © RO VALA-O PISTO TULE OPISKELEMAAN KANSANOPISTOON! O P I N T O L I N J A T A N T A V A T V A L M I U K S I A J A T K O O P I N T O I H I N : • A T K k o u l u t u s • M e d i a l i n j a • P o p & J a z z l i n j a * K a h d e n a p p r o n l i n j a • O i k e u s t i e t e e n l i n j a • L a n g u a g e T r a i n i n g l i n j a H a k u p ä ä t t y y 3 . 7 . 2 4 . A M M A T I L L I S E S T A K O U L U T U K S E S T A S A A T A M M A T I N : • K o u l u n k ä y n t i a v u s t a j a n a m m a t t i t u t k i n t o (40 ov) valmistaa koulunkäyntiavustajan ammattitutkinnon suorittamiseen näyttökokein. Haku päättyy 22.7.2004. Kaikkiin opintoihin on mahdollisuus hakea opintotukea. Rovala-Opislo, Rovala 5, 96 JOO ROVANIEMI puh. (016) 511 5600, fox (016) 312 870, www.rovala.fi
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2004 f Q Jussi Viitalalle ihminen on a p i n a , joka on käynyt kuussa. i Eläköön in meissä TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ Nikolaus Kopernikus esitti, että maa kiertää aurinkoa eikä toisinpäin. Charles Darwin pudotti ihmisen jalustaltaan osoittamalla, että olemme polveutuneet apinoista. Jyväskylän yliopiston eläintieteen dosentti ja Konneveden tutkimusaseman johtaja Jussi Viitala jatkaa osaltaan ihmiskeskeisen maailmankuvan nakertamista. Viitala oli viime vuoden lopulla Tieto-Finlandia-ehdokkaana teoksellaan Inhimillinen clciin, efdimeflinin ihminen. Palkinto meni Elina Sanalle, mutta Viitalan teos on herättänyt enemmän kiinnostusta julkisuudessa. Mies on kysytty vieras erilaisissa keskusteluohjelmissa. 'Toimittajat ovat nähneet kitjan käsittelevän ihmistä. On siinä sitäkin, mutta enimmäkseen kyse on kuitenkin eläinten käyttäytymisestä", Viitala huomauttaa. NÄINHÄN SE MENEE. Keskittyessään kasveihin tai kuoriaisiin on biologia selvästi omien asiantuntijoidensa temmellyskenttä, jota ei juuri päivälehtijulkisuudessa huomioida. Mutta kun biologeilla on sanansa sanottavana ihmisyyteen, ollaan heti kiinni poliittisessa väittelyssä. Viime vuoden aikana Suomen tiedemaailmassa käytiin kiivasta keskustelua sosiobiologiasta ja yleensäkin biologian roolista yhteiskuntatieteissä. "Aiemmin ihmisen käyttäytymisen selittäminen biologisesti on humanistisissa tieteissä nähty lähinnä fasismina. Kirjassani yritän tuoda esiin, että tästä ei ole kyse." VIITALA K A T S O O , että kaiken ihmisen toiminnan taustalla on kaksi pyrkimystä: henkiinjääminen ja lisääntyminen. Hänen kirjansa saattaakin aiheuttaa lieviä kakistelureaktioita lukijalle, joka ajattelee toimivansa omasta vapaasta tahdostaan, järkensä varassa. Esimerkiksi Viitalan esiin nostamat sukupuolikäyttäytymiseen liittyvät teorial kohottavat taatusti kulmakarvoja: Yksiavioisuus ei olekaan kehittynyt moraalin myötä, vaan koska kiistely naisista olisi haitannut melsästäjamiesten yhteistoimintakykyä. Syrjähypyissä ei olekaan kyse jännityksen hakemisesta omaan elämään, vaan parempien geenien hakemisesta jälkeläisilleen. "Nämä ovat asioita, joissa kukaan ei tiedosta toimintansa motiiveja ei ihminen sen enempää kuin hömötiainen." Luonto kuitenkin ajaa sekä ihmiset että hömötiaiset syrjähyppimään niin, että 10-20 prosenttia jälkeläisistä on muun kuin vakituisen kumppanin. Viitala muistuttaa, että ihmisellä kuten muillakin eläimillä on joka tapauksessa paljon valinnan vapautta. Vaikka aggressiiviselle käyttäytymiselle on biologiset perusteensa, ei kenenkään ole pakko vedellä kilpakosijoitaan turpaan. Vaikka olemme perimämme vankeja, emme ole sen orjia. SOSIAALIDARVvTNlSMILLE, itsekkäälle "heikkojen kuuluu tuhoutua" ideologialle ei Viitala näe olevan kestäviä perusteluita. "Eihän luonnonvalinta ole välttämättä taistelua verissä pain, vaan se tuottaa myös altruismia. Monissa eläinyhteisöissä pidetään huolta niisiäkin yksilöistä, jotka eivät selviäisi omillaan. Osin se perustuu sukulaisuuteen. Mutta on myös vastavuoroista altruismia, joka kantaa yhteiskunnassa pidemmälle. On itse kunkin yksilön etu, että kaikista huolehditaan." Pikkuhitlerien rotuopit ovat myös pohjaa vailla, sillä ihmiset j o k a ainoa ovat perimältään äärimmäisen samankaltaisia. "Eskimo ja Australian aboriginaali ovat geneettisesti lähempänä toisiaan kuin yhden gorillayhteisön jäsenet keskenään. Ihmisissä ei ole edes kahta alalajia, vaan me olemme kaikki samaa alalajia." Käsitellessään kirjassaan kirjosieppokoiraan lisääntymisstrategiaa Viitala mainitsee kuin ohimennen tärkeän huomion: "Luonnossa ei ole moraalia." Ei moraalia, multa etiikkaa kuitenkin: simpanssiyhteisöissä on kiistatilanteisiin ja ravinnon jakamiseen liittyviä sääntöjä, jotka ovat pääosin kulttuuriperintönä opittuja. Mutta Viitala muistuttaa, että eettisten normienkin on oltava sellaisia, että ne auttavat niitä noudattavia eläimiä menestymään. Muuten evoluutio pyyhkii ne pois. VIITALAN T E E S I on, että ihminen on eläinlajien joukossa ainutlaatuinen tasan yhtä paljon kuin mikä tahansa eläinlaji toisiin nähden. Ihmisen erot muihin eläimiin ovat hänen mielestään pikemminkin määrällisiä kuin laadullisia. Eikä se määrällinenkään ero aina ole meikäläisten hyväksi; delfiinien aivot ovat kehittyneemmät kuin ihmisen. "Mutta se, mikä tekee ihmisestä voimakkaan, mikä on koko kulttuurimme perusta, on tarkkuusote", Viitala toteaa ja napsauttaa peukalonsa ja etusormensa vastakkain. "Delfiineistä ei ole kellosepiksi." Ja vaikka kulttuuri olisikin vain ohut pintasilaus eläimellisyytemme päällä, voi tuon silauksen aikaansaannoksista iloita. "Ihmisen biologisessa evoluutiossa ei ole tapahtunut suuria 200 000 vuoteen. Kulttuurievoluutio on ollut selvästi se määräävä tekijä. Onhan tässä käyty kuussa ja tehty Bachin Brandenburgilaiset konsertot." Taiteellekin on joka tapauksessa biologinen selitys. Yhtäältä se on kulttuurievoluution joka vaiheessa toiminut laumaa koossapitävänä voimana, osana riittejä. Toisaalta henkiset pyrinnöt ovat liittyneet sukupuolivalintaan. "Kyllä ne serenadit vieläkin tehoaa. Nimimerkillä kokemusta on", Viitala naurahtaa.* Jussi Viitota pitää Vanhan kirjan talvessa Jyväskylän kaupunginkirjastossa esitelmän "Onko ihminen eläin?" louantoina 7.2. Klo 12.15. J Eläinten ja ihmisten oikeuksia Jussi Viitala katsoo kirjansa olevan myös tietynlainen kannanotto eläinten oikeuksista käytävään keskusteluun. Koska eläimillä on tietoisuutta ja vapaata tahtoa, ei niitä voi kohdella aivan miten tahansa. "Tarpeetonta tuskaa eläimille ei saa aiheuttaa. Lisäksi niille on annettava tietty mahdollisuus oman itsensä toteuttamiseen." Eläinten vapautusnntaman jäsentä Viitalasta ei silti saa. "Heidän toimintansa on lähinnä systemaattista eläinrääkkäystä, sillä eivät häkissä kasvaneet eläimet pärjää luonnossa. Siihen farisealaisuuteen minun oikeudentajuni ei taivu. Tietysti, jos muutoksia halutaan, täytyy olla kansalaisaktivismia. Ymmärrän kyllä heidän näkökantansa, mutta vastustan keinoja." Hän katsoo myös, että ihmisellä on ravintoketjun antama oikeus käyttää muita eläimiä hyväkseen. Kaikki lajit tuottavat enemmän jälkeläisiä kuin mitä ympäristön kantokyky pystyy elättämään. Osaltaan populaatioiden liikakasvua karsivat petoeläimet niin sudet kuin ihmisetkin.*
• MAK ccnnectloKi Humanistinen ammattikorkeakoulu Suolahden ja Korpilahden koulutusyksiköt HUMAK KOULUTTAA KESKISUOMESSA 955 Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma, yhteisöpedagogi (AMK), 3,5 vuotta, 140 ov 3 1611 Suolahden koulutusyksikkö 956 Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma, kulttuuri tuottaja (A M K), 3,5 vuotta, 140 OV 1610 Korpilahden koulutusyksikkö Haku amk-yhteishaun kautta ajalla 15.3.-2.4.2004 Lisätietoja: www.humak.edu tai Hakutoimisto puh. (09) 6818 2499, hakutoimisto@humak.edu Talviale -50% Kun ostat kehykset ja linssit MAAILMA KASISSASI Biljardi Karaoke Tiistaina ja lauantaina Että Mitenkä-tietovisa Torstaisin k l o 21.15 Sunnuntaisin k l o 18.00 Perjantaina L I V E Elävää musiikkia T E R V E T U L O A ! PUB A-0IKEUDET Kannaksenkatu 2 P. 014-616 261 3 S I •*£*! Tule meille hankkimaan tradenomin koulutus. Annamme sinulle avaimet maailman valloitukseen. Meiltä valmistuttuasi olet yrittäjähenkinen ja kansainvälinen osaaja. Käy kurkkaamassa lisätietoja osoitteesta www.seamk.fi/yamk. Innostus Perustin kansion lojuville monisteille ja lehtileikkeille. Kävin laatikoita läpi, enkä muistanut edes syödä. Heitin pois tussit, joista ei enää tullut. Nostelin yksitellen esineitä ja otin myös sängyn alta; ei aina voi siivota vain nopeasti ja kevyesti. Lopulta päädyin vaihtamaan koko huonejärjestystä. Tip, top, tip, top tipe, tipe, tip, top. Tip! Tip! Top! Mikä oli innostukseni syy? Tentti. MIKKO UOKKOI r Nyt on edullinen aika hankkia • L U O K K A P A I D A T • H I H A M E R K I T • B r o d e e r a u k s e t • c o l l e g e p u s e r o t • Tp a i d a t • h u p p a r i t • o l o a s u t • h a t u t TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 www.tarrapaita.fi Yrittäjyyden yksikkö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Lisätietoja: wwwfseamk.fi/yamk tai email yrittäjyys.opintotoimisto@seamk.fi Tule opiskelijaksi Jyväskylän yliopistoon! OPISKELIJA TARJOUS Tällä kupongilla H E L M I K U U N A J A N l HIUSTEN LEIKKAUS Pesu, leikkaus ja muotoonkuivaus LYHYIDEN HIUSTEN MONIVÄRJÄYS Avoinna ma-pe 8.30-17.00, la 9.00-14.00 tai sopimuksen mukaan STYLE Kauppakatu 8, puh. 050 5996039 o» EkoCenter Harjunporras EkoCenter Kankitie % o monipuolista kierrätystoimintaa Jyväskylän « ^ alueella • meiltä löydät edullisesti ja kätevästi vaatteet, kengät, astiat, h u o n e k a l u t , y m * ^ = • huonekaluille ilmainen noutopalvelu => kaupunkialueella t i , t o ja pe P u h : 3 1 1 6 9 a * H A R J U N P O R R A S K A N K I T I E g _ G u m m e r u k senkat ii 13 K a n k i t i e 10 J Q " puh: 3 1 1 6 1 2 p u h : 3 1 1 6 9 3g~ M a p e 1 1 8 Ma-pe 9 1 7 «*> . U 1Q-15 La 1 1 5 = " MATKA MIELESSÄ! JYVÄSKYLÄN ISOIMMAT JA PARHAIMMAT KEBABIT JA MIIAT PIZZAT 5 € KEBAB 5 € PIZZERIA KEBAB H0USE ^ Kauppakatu 7, Jyväskylä Puh. 2 1 2 9 2 5 J OMHRNRKRRJRIRJR • K01H0OSIN KOVlkTfl KYTXYiCflUPPfifi O+tunnit oiut/sirJu 3 € mMHHuM Muista Qlylan ehtoo pe 6.2. avoin ammattikorkeakoulu Tule opiskelemaan ammattikorkeakouluopintoja! Avoimen a m m a t t i k o r k e a k o u l u n kautta voit tutustua ammattikork e a k o u l u o p i n t o i h i n , t ä y d e n t ä ä ammatillista osaamistasi tai hankkia yleissivistystä. Opinnot ovat avoimia kaikille iästä ja pohjakoulutuksesta riippumalta. Tarjoamme opintoja kaikilta ammattikorkeakoulun koulutusaloilta: • Liiketalous • Tekniikka ja liikenne • Informaatioteknologia • Luonnonvara-ala www.jypoly.fi • Matkailu-, ravitsemisja talousala • Sosiaalija terveysala • Kulttuuriala (viestintä, vaatetus ja musiikki) • Ammatillinen o p e t t a j a k o r k e a koulu Lisäksi voit opiskella kielija viestintäopintoja. Kevätesitteemme on ilmestynyt, tilaa omasi! Lisätiedot, esitetilaukset ja ilmoittautumiset: (014) 444 6719 avoinamk@jypoly.fi JYVÄSKYLÄN /UV1MATTIKORKEAKOULU
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2004 LU keskustelua AUTA PÄÄTTÖTYÖN TEKIJÄÄ Hei te kaikki nuoret ihmiset tl6-vuotiaat ja vanhemmat)! Opiskelen nuorisoja vapaa-ajanohjaajaksi viimeistä vuotta ja teen päättötyötä nuorten itsenäistymisestä ja elämänhallinnasta. Tarvitsisin "rekvisiittaa" omien ajatusteni ja kokemusteni tueksi. Jos haluatte auttaa minua, vastatkaa alla oleviin kysymyksiin tai kirjoittakaa vapaamuotoisesti itsenäistymisestänne. Voitte kirjoittaa nimettömänä tai nimimerkillä. Muistakaa kertoa ikänne ja sukupuolenne. Kiitos jo etukäteen! Kysymykset: Asutko vanhempiesi luona vai omassa kämpässä? -Jos asut yksin, muutitko puhtaasti opiskelujen/työn takia vai muista syistä? Miten vanhemmat vaikuttivat kotoa pois muuttoon? Minkä ikäisenä muutit? / Mika saa sinut pysymään kotona? Mitkä seikat vaikuttivat opiskelupaikan valitsemiseen? / Miksi paatit mennä töihin? Mikä oli vaikeinta uudessa opinahjossa/työpaikassa? Mikä oli vaikenta omassa asunnossa? Missä asioissa tunsit joutuvasi ylitsepääsemättömien ongelmien eteen? Mitkä arkipäivän asiat tuntuivat vaikeilta? Koitko jossain vaiheessa ahdistusta tai masennusta? Kauanko se kesti? Mistä luulet sen johtuvan? Jos olet ratkaissut ongelmat, miten teit sen? Mitkä asiat auttoivatyvaikeuttivat itsenäistymistäsi ja elämänhallinnan saavuttamista? Miten voit nykyään? Mitä teet nykyään? E. AIHORINNE/NURSO 3 KESKI-POHJANMAAN KUITTUURIOPISTO OPISTOTIE 1 6 8 3 KÄLVIÄ EMIUA.AlHORINNE@KPEDU.FI KARSITKO UNETTOMUUDESTA TAI NARKOLEPSIASTA? Olen kokoamassa Jylkkäriin 3/02 juttua unettomuudesta ja narkolepsiasta. Kärsitkö itse jommastakummasta ja haluaisitko auttaa aiheen valottamista antamalla lyhyen haastattelun tai kuvauksen omista uneen liittyvistä ongelmistasi? Vastaukset käsitellään luottamuksella ja julkaistaan nimimerkillä, jos haastateltava niin haluaa. Yhteydenotot pe 6.2. mennessä sähköpostitse mirauham@cc.jyu.fi tai puhelimitse 050-567 0959. Kiitollisena kaikesta avusta, MIIRA RAUHAMÄKI JYLKKARIN AVUSTAJA Sana o n vapaa käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY, Jylkkäri, yliopisto, Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkarin toimitukseen sähköpostina (ei liitetiedostoja!) tai levykkeellä osoitteeseen jylkkari@jyy.fi. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Kirjoita tiiviisti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä tarvittaessa. TOIMITUS, Keskussairaalana 2, 40600 Jyväskylä Jylkkarin seuraava avustajapalaveri estym is päivänä 4 . 2 . klo 15.30 toimituksessa O U L U N m YLIOPISTO Oulun yliopiston hakuajat 2004 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a 1 3 . 5 . L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a 1 3 . 5 . I n f o r m a a t i o t u t k i m u k s e n k o Biologian k o Kansainvälisen yritysviestinnän ko Biokemian ko Logopedian ko Fysikaalisten tieteiden k o Historia-aineet (aateja oppihistoria, yleinen Geotieteiden ko historia, Suomen ja Skandinavian historia) Kemian k o Kirjallisuus Maantieteen k o K u l t t u u r i a n t r o p o l o g i a Matemaattisten tieteiden k o Yleinen arkeologia Tietojenkäsittelytieteiden ko Suomen kieli L ä ä k e t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a 7 . 5 . Saamelainen k u l t t u u r i Lääketieteen k o Saamen kieli Hammaslääketieteen ko Englantilainen filologia Hyvinvointitekniikan ko Germaaninen filologia Terveystieteiden koulutusalat Pohjoismainen filologia T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a 1.6. K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Kansantaloustieteen ko Kasvatustieteiden koulutus 3.5. Laskentatoimen ko Musiikkikasvatuksen koulutus 26.3. Markkinoinnin k o Master o f Education 26.4. Johtamisen ja organisaation k o Teknologiapainotteinen luokanopettajan T e k n i l l i n e n t i e d e k u n t a koulutus 26.4. A r k k i t e h t u u r i n k o 19.4. Luokanopettajan koulutus. O u l u ja Kajaani 26.4. ennakkotehtävien palautus 19.4. Varhaiskasvatuksen koulutus. O u l u 26.4. D l k o u l u t u s 10.5. Varhaiskasvatuksen koulutus, Kajaani 26.4. konetekniikan k o lastentarhanopettajan t u t k i n n o n tai prosessitekniikan k o LTO-kelpoisuuden sisältävän kasvatustiet. elektroniikan k o kandidaatin t u t k i n n o n s u o r i t t a n e e t 17.5. tietoliikenteen k o Ruotsin kielen kielikylpy (koulutustietotekniikan k o kokeilu) Kajaani 26.4. informaatioverkostojen k o Matemaattisten aineiden opettajien t u o t a n t o t a l o u d e n k o koulutuskokeilu. Kajaani I3.S. ympäristötekniikan k o Erilliset opettajan pedagogiset o p i n n o t (ylemympäristösuojelutekniikan k o män k o r k e a k o u l u t u t k i n n o n suorittaneille) 19.3. Kaikki hakuajat päättyvät ilmoitettuina päivinä k l o 16.15. H a k u l o m a k k e i d e n t i l a u s O u l u n yliopiston o p i s k e l i j a p a l v e l u t Linnanmaa Kajaanissa annettava koulutus PL 8 1 . 9 1 4 O U L U N YLIOPISTO Kajaanin opettaj inkoulutusyksikkö Puh. 08-553 4035 / PL 51 4036 / 3967 / 3968 e-mai : opiskelijavalinta@oulu.fi 87101 Kajaani Fax 08-553 4051 http://www.oulu.fi Puh. 8 6 3 2 4 6 I I -järjeStÖtJärjestöilmoitukset osoitteella jylklari-jarjestot@cc.jyu.fi Ilmoitukset numeroon 2/04 ti 27.1. mennessä! Vuosikokous järjestetään to 19.2 klo 16 alkaen Juomatehtaan ainejaijestohuoneessa (JT108) Kokouksessa mm valitaan järjestölle uusi puheenjohlaia ja hallitus. Tilaisuudessa kahvitarjoilu lisätietoja tiedottaja Oskan Haima (osvealha@cc.jyu.li) p verkkosivut osoitteessa http://www.jyu.fi/diaario/ seurue, täynnä iloisia ia energisiä opiskehloita. Jos olet opiskelija, nyhdä lapikkaat jalkaan ja tule JOPAIaisten letkeaan seuraan. Et larvilse muuta, kuin reipasta mieltä ja vähän seikkailunhalua Seuraavat tapahtumat. Sählyä 111 ssä toistaisin klo 1715. Verenluovutusta 3.2: Runeberg-runoilla 5.2: Lumiulhmatea Myllyjarvella 14.2 Lisätietoja ja ohjeet sähköpostilistalle liittymisestä http://wwwcc.jyu.li/yficl/jopas/ Puheenjohtaja Mikko mipeeeykipcc.iyu.li Opiskelijailloia pidetään lauantai sm klo 19 Lutherin kukolla osoitteessa Kansakoulukatu 5. Tulevia iltoja 7.2. Sielu hoidossa. Marjaana Kotilainen 14.2. Anteeksi saatte, anteeksi antakaa, Anne Hopeavuon. 21.2. Paaston paikka, Jukka Nakki Lisäksi En-Koie-kuoro harjoittelee kirkolla keskiviikkoisin klo 19.00. Raamattupiirit kokoontuvat Koctepohiassa ia keskustassa Tervetuloa mukaan 1 Lisätietoja toiminnasta www.sley li/eo/jkl tai Katriinalta 050 3777344 Jyväskylän ev.lut. opiskelijalähetys Opiskeluilla! pidetään torstaisin klo 18.30 alkaen Vanhassa pappilassa, Vapaudenkatu 26 (Kaupunginkirjastoa vastapäätä. Ovessa teksti kappeli, kerhotilat). Kay sisään 1 Raamattupiireistä tietoa illoissa. English Bible Study Information available -Jos kenkä puristaa. ota yhteyttä: Opiskelijapaslon Heikki lehtimäki. Tavoitettavissa tavallisesti ma-to 014-213 9011.050-571 4564.heikki lehtimaki@opko.li 5.2 Timo Keskitalo Vieraalla maalla: 12.2 Ennakkotiedoista poiketen Olio 0:19.2 Jukka Keskitalo Seitsemän alun ajoista (jos ihmettelet otsikkoa. lue 1 Moos. 1,2:1-4) Kansanlähetyksen toimintaa opiskelijoille ja nuorille aikuisille: Kolme kohtaamista-illat osoitteessa Kauppakatu 13 klo 19.30 13.2. Hanki elämä...miksi pitäisi? Arto Auranen 27.2. Gospelia korville, trubaduuri Ariel Neulaniemi Leipäsunnuntail Kel jon kirkolla klo 16 Jarmo Sormusen raamattuopetusta. musiikkia, ehtoollinen 15.2.. 29.2. Raamikset Lahetyskodilla klo 18 vuoroviikoin leipäsunnuntain kanssa. 22.2.. 7.3 Kansan raamattuseuran opiskelijat Opiskeluilla! tiistaisin klo 19 Sanan kulmalla (Seminaarmkatu 19). 3.2. Laura Teinonen Postia Jobilta, 10.2. Ritva Oksanen Minä lähdin pois kiersin vesilammikot, 17.2 Heikki Maaranen Kaste Tervetuloa mukaan! m i m ^ > f^fÄ?; Jyväskylän kehitysmaayhdistys "Kymmenen vuotta /apatismia Meksikon intiaanikapmalliset muutosliikkeenä", li 10 2.2004 klo 17-19. kaupunginkiriaslon pieni sali. Tilaisuus koostuu alustuksista "lyhyt historiallinen esitys" ja "Zapatismi liikkeenä" seka videoesityksestä Lisätietoja www e/ln org. Tilaisuuden järjestäjät Jyväskylän kehitysmaayhdistys ry. Megafoni verkkolehti (megaloni.kulma.net) ja KSL. Jyväskylän Maan ystävät kokoustaa parillisten viikkojen keskiviikkoina, kello 19. Baari Vakiopaineessa (Kauppakatu 6). Lisätietoja Sari Leinonen, sardo leino@holmail.com. puh. 045-6737565. TERVETULOA MUKAAN!» Jyväskylän Opiskelevat Partiolaiset JOPA Tuo riemukas partiomainen Harjoitukset keskiviikkoisin klo 17 30-20.00 Normaalikoulun yläasteen ia lukion näyttämöllä. Tervetuloa sekä uudet että vanhat soittajat 1 Seuraava keikka Jaa Barissa lauantaina 7.2. klo 20.30. Sanen vuosikokous ja saunailta v — keskiviikkona 18 2 klo 18 alkaen Honsun saunalla (Väinönkatu 9). Tervetuloa uudet ia vanhat! Kevaan pelivuorot ovat taas käynnistyneet. Erinäisiä joukkuelajeja voi harrastaa salissa U! tiistaisin klo 16.301715 ja torstaisin klo 15.45 16.30. Hallitus kokoustaa seuraavan ja tällä toimikaudella viimeisen kerran ke 11 2 klo 18 alkaen Sohivilla Vuosikokous pidetään Kortepohjan ylioppilaskylässä Lillukassa pe 20.2. klo 18 Heli perään alkavat RAX-viinibileet. joihin pääsymaksu on 2 euroa. Muista Tosineen verkkosivut osoitteessa http//www.cc.jyu.li/yhd/losine/, josta loy dät mm. historian tenltiarkiston. Lisätietoja tiedottaja Tanja Välisalo, e mait: taljana@cc.jyu.li. Stubb kertoili EU:n minikriisistä KIILTOKUVAMAISESTA ulkomuodostaan tunnettu Alexander Stubb on livenä vähän Vähemman häikäisevä kuin valokuvissa. Kuuluisa unelmavävy hymy välähti Stubbin kasvoilla vain satunnaisesti, kun hän kävi JYYn vieraana luennoimassa EU:n nykytilasta ja tulevaisuudesta. Kevytcola addiktiksi tunnustautunut Stubb siemaili limsaa pullon suusta ja lateli samalla hengästyttävät määrät EU-faktaa tiskiin ymmärrettävällä tavalla ja rennolla otteella. Hän sai jopa EU:n perustuslakiuudistuksen kuulostamaan kiinnostavalta. "On vähän skitso olo. Olen EUvirkamies ja kokoomuksen EU vaaliehdokas, enkä tiedä kumpi on pahempi", Stubb virnisteli. "Puhun nyt kuitenkin yksityishenkilönä, akateemisella otteella." Stubb tiivisti vappuna kymmenellä jäsenmaalla laajenevan EU:n nykytilan jonkinlaiseksi minikriisiksi, mutta vielä enemmän murrokseksi. "Yleinen ilmapiiri EU:ssa on vähän huono, EU-yhteistyö ei olekaan nastaa. Puuttuu uusi suuri tavoite tai projekti." "Melkein kaikki jäsenmaat ajavat häikäilemättömästi kansallista, kapeaa intressiä. Yleiseurooppalaista intressiä ei aja kukaan, vaikka meidän todelliset kilpailijamme ovat ulkopuolella: USA, Kiina ja Venäjä." EU:N TULEVAISUUDELLE Stubb näki kolme kehityssuuntaa: paluun kansallisvaltioiden Eurooppaan, "jonkinlaisen liittovaltiokehityksen" jota hän itse kannattaa mutta pitää utopiana, sekä yhteisöllisyyden, nykyisen järjestelmän vaalimisen. Varmaa suuntaa ei voi tarkkaan tietää, koska EU on "eräänlainen laboratorio, prosessi, joka vie kansallisvaltioita lähemmäs toisiaan. EU ärsyttää eikä siihen pääse käsiksi, koska siitä on koko ajan tulossa jotain." "EU ei ole itseisarvo. Se on poliittinen projekti, johon käytetään taloudellisia instrumentteja". Stubb tiivisti lopuksi. Stubbin luento sai JYYn koposihteeri Antti Vesalan ideoimaan kokonaista EU-aiheista seminaarisarjaa, jonka mahdollisia aihealueita voisivat olla kehitysyhteistyö, ympäristö/ympäristönsuojelu, maatalous, uikoja turvallisuusasiat sekä kauppapolitiikka. ANNA-MAIJA TUULIAINEN
• Tampttrmn IvkmHamn ytoopisla on tekniikkaan, luomonthfäsän. iatou»en/a artMeftfuumn enkoistunut kouluiiis-p tuthmusorgsnimabo Yktpntossamrnc von optitdte • J i a r t i M i l i » f c m H a i i f l » n*sse*ä myönemminyattooptaftdjana yoAo tekniikan tai fitosoflan tontonksi. Ua^takimmtriakOakott(uftut tmktkV (yö*Myv» fcyvm W«n/ta?003vaMsfijn«sU o/i fcflfldflAsa/i AymmjnesfÄ Tampereen teknillisen yliopiston hakuajat vuonna 2004. Soveltuvuusarviovalinta 16.2. -15.3.2004 Valintakokeiden ja y l i o p p i l a s t o d i s t u k s e n perusteella tapahtuva valinta 1.3. -10.5.2004 Diplomi-insinöörin koulutusohjelmat 1.3. -19.4.2004 Arkkitehtuurin koulutusohjelma Koulutusohjelmat: arkkitehtuuri* automaatiotekniikka* konetekniikka* materiaalitekniikka • rakennustekniikka* sähkötekniikka* leknis-luonnontieteellinen • tekstiilitekniikka • tietojohtaminen • tietoliikenne-elektroniikka • tietotekniikka • tuotantotalous * ympäristöja energiatekniikka Lisätietoja ja hakulomakkeita saa optskehiapalveluista: T A M P E R E E N T E K N I L L I N E N Y L I O P I S T O wwwavatnrfi avaoavatarfi 014-214Ö11 Avatar. Puistokatu f A. 40100 IKL Koloakouliinlalu 10. PL 527. 33101 tamptre. 0*103131152U5. la. (09) 3115 3065 SäNontt. opnttOMi. MMM UpJUanMfatMnt). f ^ T v t s l ^ l r j r m "vnl S S%tefr:.i%\ J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O P A I N O I I C O W D sKioip * ' P » I V E L U P I S T E I kopioi 5 siil T-vTvpint .snmnlln knrfciTta ympäri ylinpistn=i3 ~) Myynti: CopyShop Mattilanniemi (MaA) ja Seminaarinmäki (Hallinto) 5 Kopiointi: CopyShopit, Agora ja Ylistönrinne (myöh. Päärakennus) H I I H T O L O M A H U L I N A T Naisten pehmeät NAPPANAHKAISET PILOTTISORMIKKAA • thinsulatevuorili: OLKALAUKKU i Q&3 useita lo.'-*" • ' Uudet aukioloajat, avoinna: joka päivä 10-22 •M& Runsaasti tilaaja mahdollisuuksia halusit sitten surffata tai tulla porukan kanssa pelaamaan i Huippuluokan laitteet ulkoa ja sisältä Avatarin löydät Kävelykadun alkupäästä Kolmikulman aukion laidalta Tarjoamme kaikki verkkopalvelut lähelläsi: I #7S5ife7 Avitit tarjota: • surffaus sähköpostit uusimmat f elit • väritulostus osaava henkilökunta yksityistilaisuudet (koulutus, LANit, yksityistilaisuudet) Avttim tituttikutti vastaava TNtiitOv: • www-hosting • setvethosting • intetnet-pilveluntitjoaja • nettiyhteydet kotiin ja yrityksille Tarjoamme Keski-Suomen alueella ruuhkattomat ja luotettavat yhteydet ja muut verkkopalvelut yksityisille ja yrityksille. Tervetuloa tutustumaan palveluihimme Avatarissa! wwwJnnet.fi/adsl