Jyväskylän Ylioppilaslehti 0MULO/4 KIINNQSTA AKO ? N.^ ; -•
! Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2004 Hukassa työ ja kumppani pääkirjoitus/ Toni Peltonen Työ. Työaika. Vapaa-aika. Vapaa työaika. Työn käsite on monilla aloilla liukuva. Työkännykkä on ympärivuorokautisessa käytössä ja siihen on myös vastattava. Työssä ollaan vapaammin, mutta vastapainoksi on suostuttu myös olemaan enemmän kiinni. Perhe ja parisuhde voivat olla koetuksella. Suhde. Parisuhde. Vapaa suhde. Parisuhde ja perhe rajoittavat usein tehokkaasti työssä vietettyä aikaa. Trendinenät ovat jo pitkään haistelleet, että lyön arvo olisi muutospaineen alla. Tulevaisuudessa, ja jo nytkin, monet työntekijät valitsevat lisätyön ja lisärahan sijaan enemmän vapaa-aikaa. Ihmisen kestokyvyllä on valintatilanteessa rajansa. Toisaalta on paljon ihmisiä, jotka valintatilanteessa ottaisivat kaiken tarjotun työajan vastaan. Viime aikojen suuret inisanomisuutiset tuntuvat viestivän jälleen maapalloistumisen seurauksia icg^Uisiiuden kilpailussa. Suunen ulkomaisien ja myös koiunaisien osakkeenomistajien "tulos tai ulos" -ajattelu ajaa yritysten johtoa etsimään jatkuvasti uusia virtaviivaistamisen ja tehostamisen paikkoja. Kuinka suuri liikevoitto riittää osakemarkkinoille? Koskaan ei ainakaan edellistä vuotta tai vuosineljännestä pienempi. Huolimalla edellisen vuoden satojen miljoonien eurojen osinkojaosta yritys laittaa väkeä pihalle, kun se miettii uudelleen ydinioimialoja ja -paikkoja. Usein vaikuttaa siltä, että työntekijän motivoinnissa uskotaan lähinnä irtisanomisen pelkoon. Miten olisi työilmapiirin pörssittäminen? Jokainen iloinen ja pysyvään työpaikkaansa tyytyväinen työntekijä nostaisi yhtiön fiilispörssikurssia yhden yksikön. Eikö se olisi oikeampi merkki siitä, että yrityksen tuottavuus sekä ajatusja liikeenergia ovat kohdallaan. Jotta työ ei valtaisi kaikkea alaa elämässä, tämän numeron kansijutun teemana on Jyväskylän yliopistossa tehtävä kumppanin etsintään liittyvä tutkimus. Bioja ympäristötieteen laitoksella on jo piikaan tutkittu ihmisen parinvalintaa. Keskiaukeaman jutuissa pähkinöidään, millaisia vaikuiuksia hajuilla ja alkoholilla voi olla ihmisten välisessä kohtaamisessa. toimitus. suosittelee: Hammastikku (työväline). Hammaslääkäri tikuttomalle: "Kun tökit kaksi viikkoa näitä välejä, loppuu ientulehdus ja verenvuotokin." Verisuu osti tikut. Pekan rysä (pyöräkorjaamo). Pekka vaihtui pari vuotta sitten nuorempaan yrittäjään, mutta ainutlaatuinen tunnelma on tallella vanhassa puurakennuksessa toimivassa pyörähuoltamossa. Sakura Pigma Micron (tussi). Tehokas, tarkka, luotettava. Kunnes muste loppuu. K A N N E N KUVA: HANS-PETER VVECKMAN Jyväskylän Ylioppilaslehti www.|yy.lvMkW)n Toimitus Keskussairaolantie 2 40600 Jyväskylä (014)260 3360 jyikkari@jyy.fi Fax:(014)2603928 Päätoimittaja ToniFteftonen (014)2603359 044 531 1099 pootoimil1ojo@jyy.(i Toimittaja Juha Mäkinen (014)2603360 5 3 6 9 8 2 8 5 loimittajo@jyY.fi G r a a f i k k o k u v a a j a Hans-Peter Wackman (014)2603973 040568 3696 wecknxin@ccjyv.fi Taloudenhoitaja ja toimistosiriteerl Paula Rouhionen (014)260 7226 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmestyy lukukausien aikana, tänä vuonna 16 kertaa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry.:n jäsen Osoitteenmuutokset JYYn keskustoimisto (014)2603355 JYYn jäsenille koliin kannettuna Jylkkärin vuositilaus maksaa 8 euroa, ei-jäsenille 45 euroa. Ilmoitusmyynti Vexi Virtanen 5 5 9 2 3 6 9 6 vexi.virtonen@kolumbus.fi Fax:(014)618633 YlioppilasJehtien v a l t a k u n n a l l i n e n ilmoitusmyynti Pirunnyrkki Oy, (02) 2331 222 IlmoHuksenvalmtstoja Grafiikka Rutanen (014)216315 5 5 9 6 2 4 4 4 grafiikka@rulonen.fi P a i n o p a i k k a Lshtisepot Oy, Pieksämäki (015)723 4212. Painos 7 k p l ISSN 0356-7362 Ilmestymispäivät syksyllä 2004 ilmestyy deadline 29.9. 13.10. 27.10. 10.11. 24,11. 8.12. 15.9. 29.9. 13.10. 27.10. 10.11. 24.11. Järjestöilmoitusten deadline v i i k k o a e n n e n i l m e s t y m i s t ä . I l m o i t u s h i n n a t tekstissä 1,00 euroa / pmm takasivu 1,20 euroa / pmm määräpaikkalisä , 1 2 e u r o o / p m m etusivu myydään ainoostoon kokonaan v ä r i l i s ä 0,4 e u r o a / p m m Jylkkäri ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. JYLKKÄRIN AVUSTAJAPALAVERI KE 15.9. KLO 14 TOIMITUKSESSA Kuvattua Seminaarinmäen puutarha on yhtä lehtosaarnia rikkaampi. Ekologian lehtori Veli Saari istutti juhlapuun lauantaina 4. syyskuuta yhdessä yliopiston museon intendentti Pirjo Vuorisen kanssa lähelle S-rakennusta. Ennen puun istutusta 30 vuotta lehtorin virassa toiminut Saari piti yliopiston päärakennuksessa juhlaluennon, jossa hän esitteli kuulijoille Keski-Suomen vähemmän tunnettuja luontokohteita. Tapahtuma oli osa yliopiston 70-vuotisjuhlallisuuksia. KUVA: JUHA M Ä K I N E N Luonnontieteissä käy kato vieraasta päästä/ Niko Aarne Olen tuohtunut. Tuohtunut siitä, että matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kasvot ovat kuralla. Pääsyvaatimukset kemiaan, jota itse opiskelen, ovat alhaalla. Sisään pääsee ylioppilastutkinnon perusteella ilman pääsykokeita. Reitti, jota ei moneenkaan muuhun yliopistomme laitokseen ole tarjolla. Tämä on seurausta luonnontieteellisen 90-luvun alun alhaisista hakijamääristä. Oli pakko saada lisää opiskelijoita, mutta nyt tilanne on toinen. Koska sisään pääsee helposti, on hakijoita paljon. Syksyllä laitoksellemme ilmestyy taas noin 90 uutta opiskelijaa. Se on suuri määrä. Kevään koittaessa kato on kuitenkin kuin mustan surman jäljiltä. Aikaisempien vuosien perusteella voidaan olettaa, että vain kolmasosa syksyllä aloittaneista on vielä keväällä luonnontieteiden opiskelija. Osa poistuu luonnollisesti jo siitä syystä, että ala ei ollut tavoitteena alun perinkään. Matematiikka ja luonnontieteet nähdään vain välttämättöminä kursseina, välineinä sille mielenkiintoiselle alalle, jolle ollaan oikeasti pyrkimässä. Kysymys ei ole edes siitä, että opiskelijat eivät osaisi matematiikkaa tai muita luonnontieteitä. Kyse on enemmänkin siitä, että eriluonteiset ihmiset valitsevat eri aloja -järjestelmällisesti. Luonnontieteilijän arkkityyppi omassa tutkijankammiossaan piileskelevästä etsijästä ei ole todellinen, sillä vain ani harva alalta valmistunut opiskelija todella jää etsimään suuria totuuksia. He tekevät hyvin erilaisia töitä siinä missä muutkin maisterit. Luonnontieteellinen opiskelija on kuin koulun hiljainen ja tunnollinen tyttö. Tekee sen, mitä käsketään, mukisematta. Valmistuu. Saa varman työpaikan hyvällä palkalla. Työttömiä luonnontieteilijöitä ei juuri ole. Arvostus ja näkyvyys ovat taasen muualla. Mikä onkaan kansan suussa parempi ammatti kuin lääkäri tai tuomari? Joguttlitehtaan laadunvalvoja ei juuri herkistä tai suprajohtavan heliumin tutkimus. Ne ovat liian kaukana kaikesta, mitä havaitsemme ja koemme. Ja sellaista, mikä tuntuu kaukaiselta, ei voida arvostaa.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/20041 Opintolainasta verovähennyskelpoinen Opintoraha ja asumislisä junnaavat paikoillaan TEKSTI: JUHA MÄKINEN PIIRROS: HANS-PETER V/ECKMAN OPINTOLAINA ei ole erityisen suosittua. Nykyisin vajaa kolmannes yliopisto-opiskelijoista nostaa opintolainaa. Hallituksen tavoitteena on lisätä opint o l a i n a n käyttöä. Tavoitteeseen pyritään kor o t t a m a l l a opintolainan kuukausimäärää 220 eurosta 300 euroon sekä tekemällä lainan lyhennyksistä verovähennyskelpoisia. Uudistuksen yksityiskohtia hiotaan tällä hetkellä opetusministeriön työryhmässä, ja eduskunnan käsittelyyn se tullee loppuvuodesta. Suunnitelman mukaan vähennysoikeus koskee 1.8.2005 jälkeen opintonsa aloittavia. Vähennyksen saa tehdä suoraan verosta tutkinnon suorittamisvuoden ja sitä seuraavien kymmenen vuoden aikana. Jos veronalaisia tuloja on jonain vuosina niin vähän, ettei vähennystä voi hyödyntää, vähennyksen voi siirtää seuraavalle vuodelle. Koko lainasummaa veroistaan ei saa nirhaistua. Lainan "omavastuuosuus" on 2500 euroa. Sen ylittävästä osasta 30 prosenttia on vähennyskelpoista. MALLIN VOI VÄITTÄÄ kannustavan opiskelijoita velkaantumaan. Lainavähennyksestä kun hyötyy suhteellisesti sitä enemmän, mitä enemmän lainaa ottaa. Verovähennyksen edellytyksenä on valmistuminen tavoiteajassa. Jos opinnot venyvät yli normien, ei lainan lyhennyksiä siis huomioitaisi verotuksessa. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) on kritisoinut vähennysoikeuden sitomista valmistumisnopeuteen. SYL:n mielestä myös verovähennyksen omavastuuosuus olisi poistettava. "Lainasubventio olisi periaatteessa ihan mahdollinen tapa lisätä lainan houkuttelevuutta. Määräaika kuitenkin tuhoaa idean melkein kokonaan, varsinkin kun lainaa pitää ottaa niin paljon, että siitä saa mitään hyötyä", toteaa SYL:n puheenjohtaja Oskari NoksoKoivisto. Tällä hetkellä opiskelijajärjestöt kampanjoivat yhteistuumin sen puolesta, että asumislisän vuokrakatto saataisiin nostetuksi 252 euroon (nykyisin 214,44 euroa). Nokso-Koivisto arvelee, että asumislisän nostaminen on hankalampi saada läpi, sillä se näkyisi budjetissa välittömästi, kun taas lainasubventio tuottaa valtiolle verotulojen menetyksiä vasta vuosien päästä. Opintolainavähennys käytännössä kaksi esimerkkiä: Opiskelija valmistuu viidessä vuodessa. Hän nostaa opintolainaa vuosittain maksimimäärän (9 x 300 e = 2700 e) eli yhteensä 13 500 euroa. Verovähennyksen enimmäismäärä on tällöin 3300 euroa, eli 2 4 % lainan kokonaissummasta. Esimerkki B: Opiskelija välttelee lainanottoa ja köyhäilee opintorahalla. Isompien hankintojen kasaantuessa hän kuitenkin nostaa lainaa yhteensä 3900 euroa. Verovähennyksen enimmäismäärä on tällöin 420 euroa, eli 11 % lainan kokonaissummasta. Mikäli hänen valmistumisensa venyy yli määräajan, ei hän saa vähentää verotuksessa mitään. Laina ei maistu: Kuulun kerrankin enemmistöön: en ole halunnut rahoittaa opintojani lainalla. Opiskelijajärjestöt ovat usein kiinnittäneet huomiota siihen, että opiskelijat ovat ainoa kansanryhmä, jonka edellytetään rahoittavan perustoimeentulonsa lainalla. Logiikka lienee se, että opiskelu on "sijoitus tulevaisuuteen", ja sijoitustoimintaanhan kuuluu tietty riski. Kaikissa lainoissa on yksi ikävä puoli: ne on maksettava myöhemmin takaisin, korkoineen. Se tarkoittaa jatkuvaa stressiä siitä, onnistuuko saamaan pysyvän ja hyvätuloisen työpaikan, jotta lainan takaisinmaksu onnistuisi ongelmitta. Opetusministeriön papereissa puhutaan kauniisti opintotuen kehittämisestä "ripeään valmistumiseen kannustavaksi". Käytännössä nyt näyttää siltä, että opintotukijärjestelmää rukataan lainapainotteisemmaksi. Stressi ei kannusta. JUHA MÄKINEN Laina maistuu: Viisi vuotta opiskelua ja viisi vuotta täyttä opintolainaa. Ministeritasoltakin on vakuutettu, että lainaa kannattaa ottaa. Lainassahan ei ole ongelmaa, jos uskoo tulevaan työllistymiseen. Työpaikan varmistuttua valmistumisen jälkeen lainan voi lyhentää suhteellisen napakassa ajassa. Ensimmäisenä vuonna käytin opintolainan järkevästi, kun ostin kannettavan tietokoneen ja tilpehööriä ensimmäiseen kotiin. Sittemmin monet ovat kauhistuneet, kun olen lainalla ostanut laajakuvatelevision ja dvd:n, tai matkustanut sillä Espanjaan ja Kreikkaan. Tänä syksynä jouduin taas lainaluukulle, kun massia tarvitaan alkuvuoden opintotukien ja asumislisien palautukseen. Itse olen ollut sitä mieltä, että nuorena kannattaa vähän nauiLskellakin vaikka sitten lainarahalla. Aikuisempana on sitten aikaa ja resursseja lainan takaisinmaksuun. Joiltakin pysyvä askeettinen opiskeluajan elämä luonnistuu, minulta aina ei. Elämässä pitää välillä sortua. TONI PELTONEN OLETKO OTTANUT OPINTOLAINAA? TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVAT: HANS-PETER V/ECKMAN Kaisa Kokko, 21, tietojärjestelmätiede: "En ole, mutta varmaan otan sitten kun löytyy se oikea ala. Mukavampihan se olisi, jos ei tarvitsisi lainaa, mutta toisaalta sen turvin on helpompi keskittyä opiskeluun." Mikko Pynnönen, 24, fysiikka: "En ole, enkä aio ottaa. Olen pärjännyt opintotuella, ja nyt minulla on laitokselta apuraha gradun tekoon." Anna-Maria Marttinen, 22, ruotsin kieli: "Kyllä olen. Opintojen rahoitus vaihtelee aina tilanteen mukaan. Tällä hetkellä teen töitäkin." Mika Lievonen, 26, liikuntapedagogiikka: "En ole, mutta se voi tulla ajankohtaiseksi, jos lähden vaihtoon vuoden päästä. Tähän mennessä lainalle ei ole ollut tarvetta, sen verran hyvin olen pärjännyt opintotuella. Olen myös saanut lisätuloja naiskiekkoilijoita valmentamalla."
Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2004 [ kahvipöytävisailu-i OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkea. 1. Montako kilometriä Suomella on maarajaa yhteensä Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa? 2. Millä ryhmillä on enemmän kuin kolme edustajaa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa? 3. Minkä nimisessä sirkuksessa Sirkuspelle Hermanni esiintyy? 4. Ketkä ulkomaalaiset kuljettajat ovat voittaneet Jyväskylän Suurajot? 5. Missä elokuvassa Marion Brando nähtiin viimeisen kerran valkokankaalla? ALLIKKO 6. Millä toisella nimellä tunnetaan tumalimaeläin? 7. Missä ovat maamme kuusi hovioikeutta? 8. Mikä on paras valkoisen miehen tekemä tulos 100 metrin juoksussa? 9. Mitä on seviotti? 10. Kuka pakinoi Suomen Sosialidemokraatin sivuilla nimimerkillä Puumies? BONUS: Mitä kärpänen sanoi hautajaisissa? euuaui -oni| eiSEA ueeuns :SflN08 •oisuiioxouneflTOleiserjuKimind enj -|opn>) eisenjA e i s e a ^ 6 •(eiiejisnv 'uoiBu!AjmsP|Aj)eoo^'8 'EnauiajUHA -oy el esse|OAno» 'essjBms -|3H '(uaiuons-eii) essojd -on» 'esseseeA 'Bssnjnj. i eqoaiuv '9 (1002) aioos am »PHPA g (e002) U|JJBW owe|Ajef(266l)lO! jn V J3IPI0 (066L) zu|BS SO|J80 '(6860 UOSSON3 (9B5JIIAJ "(izei) istAbtuoia eus > !HB(od8H sn>)J!s g iddiuno $ issjQd e>|9s lEhliaiaifflOd ')Ef||3)fSjdo |8S!||!1SM>I 'juomojg z Ufii 0692 l JJSMVISVA tarjolla tänään t n r i n l l n t ä n ä ä n on ''ylkkärin osasto, jossa kerrotaan vinkkejä L d l j U l l d I d l l d d l l j y V ä s k y | ä n ajankohtaisesta kulttuurija meininkielämästä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi osoitteeseenjylkkari-tanaan@lists.jyu.fi POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT l.uiakko: pe 17.9. Deaihchain, Scorngrain, Deaihbound. la 18.9. Melrose. ke ja to 22.-23.9. Ismo Alanko Säätiö, pe 24.9. Endstand. On a Solid Rock, Braineater plays Misfits, la 25.9. Cleaning VVomen, ma 27.9. Uniklubi ja Urbaanilegenda (ilmaiskeikka, liput Airon Musiikista), ke 29.9. Cannibal Corpse. Bar 68: pc 17.9. The Skreppers. la 18.9. Spiral, pe 24.9. Au Pair, la 25.9. Blake. Uokivi: pe 17.9. The Stripped Ts, Ex-Life, Orienial Jam, la 18.9. Seisomapaikkaklubi, ke 22,9. Uusien bileet: Valve, Korento, pe 24.9. Club Kaappi, la 25.9. Melankoliaklubi: Rooms, Sara Lee. Turpo, ma 27.9. Seisomapaikkaklubi. Vakiopaine: pe 17.9. Tangoilla: Nikolai Blad. Jazz Bar: to 16.9. Normal Jean, pe 17.9. Coversnake plays VVhitesnakc, ma 27.9. Tabell Jaakko valmentava konsertti. Rentukka: Stammtisch -ilta to 16.9. klo 21. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylän Sinfonia: Mozartin parhaita -konsertti ke 15.9, klo 19 Jyväskylän teatteritalolla. Huilun ja sellon illassa kapellimestarina Patrick Gallois ke 22.9. klo 19 Jyväskylän teatteritalolla. Luminarium ke 29.9. klo 19 Jyväskylän teatteritalolla, Suomalainen Konservatorio: Konservatorio Soi! ma 27.9. JAMK:n Kamarimusiikkisalissa klo 18. Vapaa pääsy. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: perusnäyttely Alvar Aalto-Arkkitehti. Lisäksi 31.10. saakka Markku Pääkkösen Läpinäkyvä seinä, arkkitehtuuriin liittyviä teoksia. Keski-Suomen luontomuseo: perusnäyttelyt Perintönä ympäristö, Keski Suomi Maakuntako sekin on? ja Jyväskylä Kaupunkiko sekin on? Lisäksi 26.9. asti Alvar Aalto Design -seminaariin liittyvä näyttely Choices Valintoja sekä keraamikko Hanna Tynkkysen näyttely. Suomen käsityön museo: perusnäyttelyt Aikamatka ja Käsityössä elämän tuntu. Lisäksi 19.9. saakka Findians intiaanien jäljillä. Esillä on aseita, vaatteita sekä taideteoksia. 3.10. saakka ValoKUVAkudos Soile Hovilan kuvakudoksia. Jyväskylän yliopiston museo: Opiksi ja huviksi, näyttely yliopiston museon kokoelmista sadan vuoden ajalta. Jyväskylän taidemuseo & Galleria Harmonia: LUMO 2004 15 vuotta valokuvan lumoa -triennaali 14.11. saakka. Katso juttu sivulta 11. Baari Vakiopaine: Kaija Papun akryylimaalauksia ja serigrafiaa 13.9.-3.10. Galleria Mystic: Moosa Myllykankaan metallitaidetta 19.9. saakka. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Uppo-nallcja rohkea Reeta to 16.9, klo 18, la 18.9. klo 13. Heikko esitys to 16.9. klo 19, pe 17.9. klo 19, la 18.9. klo 14. Mobile Honor la 18.9. klo 19, la 25.9. klo 19, to 30.9. klo 19. Juurakon Hulda la 18.9. klo 19, la 25.9. klo 19, to 30.9. klo 19. Päätalo pe 24.9. klo 19, la 25.9. klo 14. Jyväskylän Huoneteatteri: Mummun saappaassa soi fox pe 17.9. klo 19, su 19.9. klo 15, ti 21.9. klo 19, ke 22.9. klo 19. Ansa pe 24.9. klo 19, la 25.9. klo 14, su 26.9. klo 14. Ad Astra: Bronks ensi-ilta ke 15.9. klo 19. Muut esitykset: to 16.9. klo 19 ja su 19.9. klo 19. Esitykset Baari Vakiopaineen alakerrassa. Urheilu antiikin Kreikassa -yleisöluento ma 20.9. klo 18 kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa. Naiskuva ja seksuaalisuus yhteiskunnassamme: avoin yleisötilaisuus Sipisen juhlasalissa ke 22.9. klo 18. Astma ja allergia -yleisöluento ke 22.9. klo 18 kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa. Opastus Zen-meditaatioon su 26.9. klo 12-15 Ryhtilässä. Jyväskylä Zen Ry järjestää opastuskurssin zen-meditaation tekniikkaan. Osallistumismaksu 10 euroa, mukaan istuma-alusta. Liikkujan viikko -tapahtumassa: Kaupunkiarkkitehtuurin töllistelykävelyt to 16.9. Lähdöt Kirkkopuistosta klo 12 ja 14. Lounasretket Tourujoen luontopolulla pe 17.9. Lähdöt Kinakujan sillan kohdalta klo 10, 11 ja 12. Siltojen Juoksu -liikuntatapahtuma la 18.9. klo 13-16, Viherlandiassa. Jyväskylän autotonta päivää vietetään Kirkkopuistossa keskiviikkona 22.9. klo 12-18. news in english H u u m o r i n kukka rehottaa Stand up -komiikan vahva Jyväskylä-akseli pyörähtää taas käyntiin. Suosittu Seisomapaikka-klubi järjestetään Ilokivessä syksyn aikana kuusi kertaa. Yhtä lukuunottamatta kaikkina iltoina on tarjolla "tuplaklubi", eli samat show esitetään kahteen kertaan. Myös Vakiopaineessa kerran kuussa järjestettävät Alipaineklubit jatkuvat. Näillä sunnuntaiklubeilla vitsiniekat testaavat uutta materiaalia, ja niihin on vapaa pääsy. Klubin perustaja Teemu Vesterinen lupailee, että syksyn aikana Seisomapaikassa kokeillaan kenties uusia kujeita, kuten mahdollisimman räävittömien juttujen iltaa. Syksyn ensimmäisellä, 18.9. järjestettävällä klubilla kuullaan jyväskyläläiskoomikoiden "best of. Eli jos joku juttu ei viimeksi naurattanut, voi käydä kokeilemassa, naurattaisiko se nyt. JUHA MÄKINEN Lisölielojo: www.seisomopoikko.com Mies, kitara ja t a n g o Nikolai Bladin musiikki ei keiku radioiden soittolistoilla eikä myyntilistojen kärjessä mikä onkin jo yksi syy tutustua siihen. Kahdella aiemmalla levyllään Blad oikealta nimellään Eero Lehtinen on keittänyt varsin erikoisen sopan: argentiinalaisia tangoja, kummasti nykivää haitarimusiikkia ja määkivää laulua. Teksteissä ehkä häivähdys Dave Lindholmia. Keväällä julkaistulla kolmannella levyllään Missä kävit Blad keskittyy tangoihin. Niitä hän saapuu myös tulkitsemaan Jyväskylään soolokeikalle. 'Tangoissa viehättää niiden melodisuus. Argentiinalainen tango on myöskin viimeisen päälle kitaramusiikkia, ja sen soittaminen on aika palkitsevaa." JUHA MÄKINEN Nikoloi Blad Vakiopaineessa perjantaina 17,9. Cleaning W o m e n siistii Lutakon Eksentrisen suomalaisen musiikin yksi huippu on juuri uuden levynsä ulos saanut Cleaning VVomen. Normiluokittelua sotii varmasti eniten vastaan livetilanteessa fakta, että esiintyvät miehet pukeutuvat naisiksi ja soittavat kodinkoneita. Performanssia, musiikkia, teatteria keskikokoinen paketti. T O N I PELTONEN Cleaning Women Tanssisali Lutakossa louanlaino 25.9., liput: 7/6. K-18. CAN VVOMEN OVULATE I N SECRET? A research done in the University of Jyväskylä found out if men are able to sniff from t-shirts wom by women vvhen ihey are about to ovulate. The research shows that the t-shirts that were thought to be most arousing were the shirts of women who were close to thcir ovulation time. STIPENDS FOR MASTER'S THESES The rector of University of Jyväskylä declares 70 grants of 2000 euros each to be applied for by the basic degree students to support finishing a Masters Thesis still in progress. The application for the grant is to be handed over to the Head of Academic Affairs of the applicants ovvn faculty by 4:15pm on September 30th. More information from Tuula Maijanen. Administrative Manager of Academic Affairs (tuula.maijanen@adm.jyu.li, tel: 014 260 1072). WOMEN'S ARMY CREATES LIFE Lumo (enchantment in Finnish) exhibition was inaugurated last vveek in the Arts Museum of Jyväskylä. Lumo is an international exhibition of photographic art that is held every third year. The new finnish talent of the exhibition is Minna Havukainen whose pictures take the spectator into the matemity hospital. More information is to be found on the web: www.jyvaskyla.fi/kultluuri/taidemuseo/lumo/2004. NEWS BY ANTTI AIRAKSINEN
Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2004 Riitojen sovittelua TEKSTI JA KUVA: JANNE ULVINEN KAKSI HAHMOA kylpee auringonlaskun kultaisessa hehkussa Viitaniemen rannassa. Mies ja nainen tappelevat nyrkein ja jaloin. Ei, tanssivatko kuitenkin? Kädet käyvät rivakasti. Nyrkit tavoittelevat kasvoja, multa eivät niitä tavoita. Eriskummallisen näköinen pariskunta astuu pari askelta eteen, muutaman taakse, kontakti ei katkea. Välillä liike jähmettyy. Sitten pussaillaan. Mitä ihmettä on meneillään? Viitaniemen rannassa ei selvitellä perheriitaa eikä liioin tanssita poskivalssia. Psykologian opiskelija Teemu Paajanen, 22, ja suunnitteluinsinööri Noora Väätäinen, 23, harjoittelevat taistelulajia nimeltä Wing Tsung Kung Fu. Laji perustuu liikkeen ja voiman aistimiseen ja ohjaamiseen omalla vartalolla. Periaatteisiin kuuluu, että taistelijoiden välinen fyysinen kontakti pyritään säilyttämään ja hyökkääjän voima siten kanavoimaan tätä vastaan. Kyseinen Kung Fun tyylilaji ei sisällä elokuvista tuttuja huikeita potkuja tai muuta akrobatiaa vaikka itse Bruce Lee onkin opiskellut aikanaan juuri Wing Tsung -tyylin Kung Futa. Lajin perusharjoittelu on pehmeän ja varsin esteettisen näköistä. AIEMMIN muutaman vuoden Ju-jutsua harrastanut Paajanen siirtyi uuden lajin harrastajaksi muutettuaan Jyväskylään opiskelemaan kaksi vuotta sitten. Prisman seinältä bongattu ilmoitus sni kiinnostuksen heräämään ja harjoittelupaikka silloisen asunnon naapurissa sinetöi päätöksen vaihtaa lajia. "Lajin erilainen luonne kiinnosti", Paajanen selvittää. "Kung Fu on suoraviivainen itsepuolustuslaji, jossa myös fyysisiltä voimillaan heikomman on mahdollista voittaa vahvempansa", hän jatkaa. Helposti kuvitellaan, että taistelulajeja harrastavat naiset ovat joko luonteeltaan erityisen aggressiivisia tai vähintään fyysisestä harjoittelusta nautintonsa hakevia. Väätäinen vaikuttaa kuitenkin varsin rauhalliselta. Arkkitehtitoimistossa työskentelevä insinööri on harrastanut aikaisemmin balettia useiden vuosien ajan. Miksi Tshaikovski sai jäädä vanhojen itämaisten taistelutekniikoiden tieltä, ja onko lajeilla mitään yhteistä? "Halusin aloittaa uuden lajin, ja haluan, että liikuntaharrastuksissani on mahdollisuus kehittyä. Teemu sitten houkutteli harjoituksiin." "Baletti ja Kung Fu vaativat molemmat tiukkaa keskittymistä. Molemmissa lajeissa tavoitellaan täydellisiä liikeratoja ja oman kehon hallintaa. Lisäksi treeniporukan yhteisöllisyys on sekä baletille että Kung Fulle ominaista", entinen ballerina jatkaa. Molemmat vakuuttavat harrastuksensa olevan mielenkiintoinen ja haastava. Muita taistelulajeja harrastaneetkin pystyvät pariskunnan mukaan opettelemaan Wing Tsung Kung Fun kautta täysin uuden näkökulman itsepuolustukseen. Mikä Wing Tsung Kung Fu? Wing Tsung Kung Fu on noin 250 vuotta vanha Kung Fu -taistelulajin tyylisuunta. Wing Tsung perustuu oman kehon, tuntoaistin ja liike-energian hallintaan. Lajista on riisuttu näyttävät, vähemmän tehokkaat tekniikat, turha hierarkia sekä ylimääräiset voimaja kestävyysharjoitteet. Suomessa Wing Tsung Kung Futa harrastetaan Jyväskylässä, Suolahdessa, Lappeenrannassa, Porissa ja Tampereella. -Jyväskylässä harjoittelupaikkoja ovat Kangasvuoren toimintakeskus ja Keljonkankaan koulu. Syksyn alkeisryhmät alkavat syyskuussa. Lisätietoja osoitteessa http://www.wingtsung.fi SYKSY TUO TAAS POLTETTA PUNTTIIN Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ja Jyväskylän ammattikorkeakouluopiskelijat järjestävät yhteistyössä perinteisen Poltetta Puntissa -liikuntatapahtuman lokakuun alussa. Päivän aikana paikalliset urheiluseurat esittelevät lajeja ja opiskelijoilla on mahdollisuus kokeilla ja liikkua oman mielensä mukaan. Tapahtumat ovat kaikki ilmaisia. Lokakuun kuudentena päivänä järjestettävän opiskelijaliikuntapäivän ohjelmasta löydät lisätietoja netistä (www.oll.fi/kiertue/jyvaskyla) ja myös seuraavasta Jylkkärin numerosta. DUMPIN FUNK SIIRTYY VIIKOLLA JYYn kalenterissa on virheellisesti 22.9. kohdalle merkitty Dumpin Funkybileet. Oikeasti nämä bileet järjestetään vasta keskiviikkona 29.9. Giggling Martinissa, joten funky-bilettäjien fiilis saa nousta vielä viikon pidempään. LIIKU PÄIVÄ ILMAN AUTOA Jyväskylän kaupunki viettää kansainvälistä autotonta päivää keskiviikkona 22.9. "Turvalliset kadut lapsille" -teemalla. Päivän ajaksi Kauppakatu rauhoitetaan autoilta Kirkkopuiston kohdalta kello 11-18 väliseksi ajaksi. Kadulla voi turvamerkitä polkupyöränsä tai kokeilla nojapyöräilyä. Musiikista vastaavat Tiimiakaiemian bändi sekä rumpuryhmä Djembe. Autoton päivä on osa kaupungin Liikkuvaa viikkoa. OTUS JAKAA APURAHOJA Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus jakaa apurahoja tutkimuksiin ja opinnäytteisiin, jotka kohdistuvat koulutukseen, opiskelijoiden taloudelliseen, sivistykselliseen ja sosiaaliseen asemaan, elämäntapaan sekä korkeakoululaitoksen rakenteeseen ja toimintaan. Vuonna 2004 säätiö jakaa 3-5 apurahaa, jotka ovat suuruudeltaan 1000 euroa tai 3000 euroa. Apurahoja myönnetään opiskelijoita koskevien tutkimusten ja opinnäytetöiden tekemiseen. Apurahoja haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, jonka liitteeksi pyydetään enintään kolmen sivun tutkimussuunnitelmaa. Hakuaika päättyy 30.9. 2004. klo 16. -:Sorretaanko miehiä vuokra-asuntomarkkinoilla? TALLA PALSTALLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN K O R K E A K O U L U P O L I I T T I N E N SIHTEERI JA SOSIAALISIHTEERI TUOVAT ESILLE JA PUIVAT EPÄKOHTIA, JOITA TYÖSSÄÄN KOHTAAVAT. YLIOPPILASKUNNAN sosiaalisihteerinä asuntoja opiskelijoille välittäessäni olen huomannut, että muutamat vuokranantajat ovat ilmaisseet varsin selkeästi haluavansa vuokrata asunnon vain sisäsiisteille naispuolisille opiskelijoille. Asuntoilmoituksessa on mainittu suurilla kirjaimilla ei miehille. Asia ei liene suurikaan tasa-arvotai syrjintäkysymys, mutta se on kuitenkin jäänyt askarruttamaan. Mieleeni tuli kauhunsekainen skenaario: Mitä jos tilanne olisikin toisin päin? Vuokranantajat tahtoisivatkin vuokrata asuntoja vain siisteille miespuolisille opiskelijanuorukaisille ja naispuolisia asunnontarvitsijoita syrjittäisiin ilmoittelussa. Seuraukset voisivat olla kokonaan toisia: vilkasta yleisönosastokirjoittelua, kanteluita oikeusasiamiehelle ja oikeusjuttuja vuokranvälittäjiä tai vuokranantajia vastaan. Tasa-arvolaista ei löydy suoraa vastausta kyseisen ilmiön tulkintaan. Laki ei sinällään nimittäin ulotu yksityiseen mainontaan, vaikka kieltääkin syrjinnän työja koulutuspaikkailmoittelussa. Tiedusteltuani asiaa puhelimitse tasa-arvovaltuutetun toimistosta sain seuraavanlaisen ympäripyöreän vastauksen. Asunnonvälityksen ilmoittelussa vuokranantaja voi halutessaan rajoittaa hyvin perustelluista ja painavista syistä, minkä sukupuolen edustajan haluaa asuntoonsa vuokralle. Esimerkiksi soluasunnossa voidaan asukasvalinnassa suosia tiettyä sukupuolta. Tämä on tietysti luonnollista. Syiksi rajoitukseen ei puhelinpalvelun mukaan riitä yleinen toteamus, että pojat ovat "siivottomampia" vuokralaisia kuin tytöt, tai että pojat ovat huonompia hoitamaan asioitaan, kuten vuokranmaksua. Sitä, mitä nämä perustellut tai painavat syyt voisivat olla. ei tasa-arvovaltuutetun toimistosta osattu kertoa tarkemmin. Diplomaattinen vastaus oli, että asiaa pitää tarkastella aina tapaus kerrallaan. Asiasta ei varmaankaan tarvitse tehdä suurta numeroa. Kismittää se kuitenkin. Välillä tuntuu siltä, että miesten olisi syytä alkaa perätä oikeuksiaan paremmin, eikä vain hammasta purren nieleskellä. Yhteiskunnassamme on edelleen kuin sisäänrakennettuina monia sukupuoleen liittyviä ennakkokäsityksiä, jotka koskevat niin mieskuin naissukupuolen edustajia. Ehkä tämä on nyt sitten yksi esimerkki siitä positiivisesta diskriminoinnista. ARTO ALAJOUTSIJÄRVI JYYN SOSIAALISIHTEERI
• • Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2004 tsmiKissfc ifl* w U K \1MWM Kopova I ioku nta opiskelijan asialla « J U M U * * * TEKSTI: TEPPO HAVO KUVA: HANS-PETER WECKMAN KOKO SYKSYN ajan hermoja raastanut tentti on vihdoin suoritettu. Hyvä olo kuitenkin katkeaa, kun opintotuen kannalta tuiki tärkeä opintorekisterimerkintä antaa odottaa itseään ensin viikon, sitten toisen. Kelassa rajatapauksiin suhtaudutaan penseästi ja rahahanat on helpompi sulkea kuin avata, joten opiskelijan on syytä tehdä asialle jotain. Mutta mistä apu? Opintoja tiedevaliokunta, myös korkeakoulupoliittisena tai kopovaliokuntana tunnettu elin, on opiskelijan edunvalvoja ja ohdakkeisen opintotaipaleen siloittaja Jyväskylän yliopistossa. Tässä valiokunnassa työskentelevät henkilöt pyrkivät vaikuttamaan niin yliopiston sisäiseen toimintaan kuin laajempiinkin korkeakoulupoliittisiin linjauksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että valiokunta seuraa silmä kovana kaikenlaista yliopisto-opiskelijan elämään liittyvää päätöksentekoa. Kun hallitus suunnittelee ruuvipenkkinsä kiristystä on kopovaliokunta ensimmäinen älähtäjä. KESKIVERTO-OPISKELIJAN elämässä valiokunnan toiminta näkyy esimerkiksi juuri siinä, että opintosuoritusten rekisteriin kirjaamiselle on määritelty tietty takaraja. Ennen kopoväen asiaan puuttumista merkintöjä saattoi "Happamia", saattaisivat kopo-valiokunnan aktiivit Janika Konnu ja Matti Matinlauri hyvinkin todeta opetusministeriön pihlajanmarjoista. joutua kerjäämään lakki kourassa. Toinen käytännön työn esimerkki löytyy opiskelijoiden tasa-arvoisen kohtelun varmistamisesta. "Joissakin tiedekunnissa myönnettiin ainejärjestötoiminnasta opintoviikkoja aktiivisille jäsenille. Kaikkialla tätä käytäntöä ei kuitenkaan noudatettu ja saman työn tehneitä kohdeltiin eri tavoin. Viime keväänä tilanne kuitenkin saatiin aloitteemme myötä samanlaiseksi koko yliopistossa", kertoo opinto-ja uedevaliokunnan puheenjohtaja Janika Konnu. Konnu luotsaa kopovaliokuntaa, joka kostuu puheenjohtajan lisäksi sihteeristä, ylioppilaskunnan hallituksen edustajasta sekä vaihtelevasta määrästä kulloinkin käsiteltävästä asiasta kiinnostuneita jäseniä. Valiokunnan jäseniä löytyy ympäri yliopistoa, käytännössä kaikki tiedekunnat ovat edustettuja. Mutta millaisia ihmisiä toiminta sitten vetää puoleensa? "En halua, että meidät nähdään pelkkinä byrokraatin alkuina. Valiokuntatoiminnassa on mukana ihmisiä, jotka haluavat edistää asioiden sujumista yliopistolla, ei tässä tehtävässä välttämättä tarvita pykäläviidakon tuntemasta", Konnu toteaa. Vaikka korkeakoulupoliittinen asiantuntemus ei siis pakollista olekaan, keskittyy kopovaliokunnan mielenkiinto tällä hetkellä tiukasti politiikan kentille, erityisesti opetusministeriön suuntaan. "Korkeakouluopintojen keston rajoittaminen on tietysti nyt erittäin tärkeä asia. Me pyrimme mahdollisuuksien mukaan vaikuttamaan päätöksentekoon ja mahdollisten muutosten laatuun", Konnu valottaa. Seuroavo kopovaliokunnan kokous on keskiviikkona 22.9. klo 14 ylioppilastalollaSyksyn aikana asialislollo on ainakin opiskeluajan rajaaminen. Opetusministeri taikoi härkäskärpäsen itikaksi Agorassa TEKSTI JA KUVA: TONI PELTONEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO sai tiistaina 7.9. vieraakseen opetusministeri Tuula Haataisen (sd) aamupäivän ajaksi, kun samana iltapäivänä ministeri avasi ammattikorkeakoulun lukuvuoden. Ohjelman mukaan ministerin piti ehtiä olla reilun tunnin yliopisto-opiskelijoiden grillattavana, mutta toisin kävi. Agoran ison salin penkit olivat alle sadan hengen yleisömäärällä tyhjän oloiset, mutta kysymysinnokkuutta oli sitäkin enemmän. Valitettavasti ministerin oman alkupuheen venahdettua kolmen vartin esitelmäksi ei opiskelijoiden kysymyksille riittänyt juurikaan aikaa. Haatainen maalaili puheessaan suurta yliopiston reformisuunnitelmaa, mutta jäi puheessaan opiskelijayleisöä ajatellen abstraktille ja paperinmakuiselle tasolle. Puhetta riitti yliopiston rahoituksesta, kansallisesta nanoteknologiakeskuksesta ja tilavuokrista, mutta opiskelijoille läheisemmät aihepiirit jäivät pinnan tasolle. Yleisimmät sanat ministerin suusta olivat kehitys ja selvitys. Opinto-oikeuden ajallisessa rajausasiassa ministeri meni kuitenkin konkretiaan ja oli opiskeluajan "nopeuttamista" koskevasta lakiluonnoksesta sitä mieltä, että asiassa on kärpäsestä tehty härkänen. "Pidemmän päälle opinto-oikeuden rajaaminen on sekä yksilön että yhteiskunnan etu. Opiskelun ajallinen jäntevöittäminen on selvä signaali", ministeri totesi. "Uusi laki tarkoittaa uutta tsekkauspistettä yhdeksän vuoden kohdalla, joilloin laitos kysyy Tuula Haatainen vieraili Jyväskylän yliopistossa syyskuun alussa. opiskelijalta valmistumisesta. Jos opiskelija ei mitenkään reagoi kyselyyn, hänet siirretään jonkinlaiseen passiivirekisteriin, josta hän voi saada opiskeluoikeuden takaisin, kun esittää hyväksyttävän suunnitelman opintojen saattamiseksi loppuun." Loppukuittauksena ministeri varmisti vielä ääneen, että eiköhän näillä puheilla asia ole kutistunut jo itikan mittoihin. Yleisö ei ehtinyt kysymykseen vastaamaan. Pistelaskuvirhe veti englannin kieleen sisään 28 lisäopiskelijaa Englannin kielen ja opettajankoulutuksen opiskelu tapahtuu tulevina vuosina suuremmissa ryhmissä kuin mihin laitoksella on totuttu. Sisäänoton valintapisteiden laskennassa tapahtuneen virheen vuoksi oppiaineeseen hyväksyttiin normaalin viidenkymmenen sijasta 78 uutta opiskelijaa. Virhe johtui heinäkuun alussa siitä, että opiskelupaikkaa hakeneiden virallisen pisteajon yhteydessä poimintaohjelma ei laskenutkaan kymmenille hakijoille ylioppilaskirjoituksen englannin kokeen perusteella valintapisteitä ollenkaan. Kielten laitoksella ja humanistisessa tiedekunnassa huomattiin virhe, kun muutamat hakijat ihmettelivät alhaisia pohjapisteitään. Järjestelmästä tarkastettiin, että kaikkien tiedot ovat hakijarekisterissä ja pisteidenlasku tehtiin uudelleen. "Sitten olikin pakko hyväksyä ne opiskelijat, joilla oli paremmat pisteet kuin ensimmäisellä kierroksella hyväksytyillä", kielten laitoksen johtaja ja englannin kielen lehtori Tuula Hirvonen kertoo. Vaikka onni suosikin poikkeuksellisesti tänä syksynä joitakin englannin kieleen sisäänpäässeistä, ei kielten laitoksen johtaja pidä tapahtunutta suurena ongelmana. "Vaikka listaa jouduttiin menemään alaspäin, eivät ne opiskelijat missään nimessä huonoja ole. Näin vain saatiin sisään enemmän hyviä", Hirvonen toteaa tilanteesta. "Mutta rajat tulevat tietenkin jossain vastaan, ja toivottavasti tällaista onnenpodoia ei ainakaan lähiaikoina tule uudelleen." OPPIAINEEN ONNEKSI yhdeksän opiskelupaikan saanutta suostui lykkäämään opintojensa aloittamista tiedekunnan esitellessä vaihtoehtoa, joten opeiuspainetta pystyttiin hieman jakamaan useammalle vuodelle. Isomman opiskelijamäärän vuoksi oppiaineeseen on jo hankittu syksyksi lisää tuntiopetusta ja ryhmäkokoja on suurennettu. Paineita lisää myös se, että yliopiston sisäisessä sivuainehaussa englannin kieleen pääsi sisään poikkeuksellisen suuri määrä. Kielten laitoksen johtaja pitää selvänä, että uuden tilanteen takia kieleen on pakko nimittää kevätlukukaudeksi yksi lehtori lisää. Henkilökunnan keskuudessa tilanteeseen on suhtauduttu rauhallisesti.Opetuksen laatu pysyy Hirvosen mukaan muutoksessa mukana. "Laadussa on kyse enemmänkin opetusmetodeista. Kurssin yhteydessä tehtävä ohjattu opiskelijan itsenäinen työskentely on yksi tapa, samoin ryhmätyöt." Opetuksen lisäpaineet eivät kuitenkaan kohdistu vain kielten laitokseen, sillä lisäopiskelijoista osa on myös opettajakoulutuksen suoravalinnassa. Tulevien vuosien pedagogisten opintojen kasvaneeseen tarpeeseen tarvitaan lisärahaa ja opetusharjoittelupaikatkin vaativat miettimistä. TONI PELTONEN
Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2004 | NAISTOHTORI raivaa itse jalansijan tiedeyhteisöön TEKSTI: PIRITTA PESONEN KUVA: JUHA MÄKINEN PERINTEISESTI tiedeyhteisöjen eliitti on ollut miesvaltaista. Tällä vuosikymmenellä naistohtoreiden määrä on noussut kuitenkin huomattavasti. Jyväskylän yliopiston kirjastossa avattiin 8. syyskuuta näyttely, jossa voi perehtyä 12 eri alan naistohtorin elämäntyöhön. Yhteistä heille ovat havainnot siitä, että naisen on tehtävä miestä enemmän työtä saadakseen jalansijan tiedeyhteisössä. Kaksi näyttelyssä esittäytyvää naistohtoria ovat taidehistorioitsija Ritva Sievänen-Allen ja suomalaisen varhaiskasvatuksen yliopisto-opetuksen uranuurtaja Leena Lummelahti. "Tiedeyhteisössä on helpompi olla, kun on tohtorin arvo. Sain myös itse uuden näkökulman työhöni tutkimuksen avulla", Sievänen-Allen kertoo. Hän väitteli tohtoriksi taidehistoriasta vuonna 1989 ja teki väitöskirjansa kirjastoarkkitehtuurisia. Nuorena Sievänen-Allen pääsi harjoittelijaksi Helsingin yliopiston kirjastoon. "Professon Lars Pettersson kannusti minua väitöskirjan tekoon. Työpaikallani minut miellettiin vain kirjastonhoitajaksi, joten väitökseni oli monelle iloinen yllätys." Väitöskirja oli pitkäjänteisen työn tulos. Sievänen-Allen kertoo kuljettaneensa aihetta mukanaan toistakymmentä vuotta. Samaan aikaan hän hoiti myös iäkkäitä vanhempiaan, mikä hidasti väitöskirjan valmistumista. Omanarvontunne ja periksi antamattomuus ovat oleellisia ominaisuuksia naisen akateemisella uralla. "Naisen asema tiedeyhteisössä on erilainen kuin miehen. Professori Pettersson kannusti minua väitöskirjan teossa, mutta hän ei järjestänyt minulle virkoja, vaikka vei monta miesoppilastaan eteenpäin", Sievänen-Allen muistelee. Tällä hetkellä eläkkeellä oleva tohtori kertoo keskittyvänsä kirjallisuudesta luennoimiseen. "Sitä olen hieman ihmetellyt, että vaikka minulla on vuosikymmenien kokemus kirjastoista ja olen väitellyt kirjastoarkkitehtuurista, minua ei ole koskaan pyydetty asiantuntijaksi, kun Suomeen on rakennettu uusia kirjastoja." Tohtorit Leena Lummelahti (vas.) ja Ritva Sievänen-Allen edustivat akateemisia naisia Tieteen toinen sukupuoli -näyttelyn avajaisissa. Kaikkiaan Jyväskylän yliopistossa on väitellyt noin 450 naistohtoria. Heidän nimensä on koottu taustalla näkyvään julisteeseen. LEENA LUMMELAHTI on Suomessa ensimmäinen lastentarhanopettaja, joka väitteli tohtoriksi. Hän väitteli vuonna 1990, lähes sata vuotta siitä, kun varhaiskasvatuskoulutus aloitettiin Suomessa. Erityispedagogiikan alaan kuuluvassa väitöskirjassaan hän tutki 6vuotiaiden lasten sopeutumista ja viihtymistä päiväkodissa. Lummelahti kertoo ajautuneensa akateemiselle uralle puoliksi vahingossa. Luentoja ja kursseja hän suoritti kertomansa mukaan lähinnä harrastukseksi. "En ollut alun perin ajatellut opiskella loppututkintoa. Olin vahvasti käytännön pedagogi ja nautin työstä lasten kanssa. Mutta kun Jyväskylässä aloitettiin vuonna 1973 uudenmuotoinen lastentarhanopettajakoulutus ja minua pyydettiin sinne lehtoriksi, päätin lähteä mukaan." Väitöskirjan tekoa Lummelahti kuvailee näytön paikaksi, jolla lunasti virkaoikeutensa. "Ennen tohtoriutta naisen asemassa verrattuna mieheen voi olla paljon eroja. Täytyi olla hyvin kärsivällinen, että sai olla mukana tiedeyhteisössä. Virat menivät aina miehille ja sanottiin, että he ovat tieteellisesti pätevämpiä. Ajattelin, että on sitten tehtävä väitös, jos käytäntö on tämä", Lummelahti kertoo 1975-80-luvun käytännöistä. Hän arvioi, että tilanne on nykypäivänä jo huomattavasti parempi, kun naisvaltaisille aloille on saatu lisää virkoja. Lummelahti kohtasi myös tiedeyhteisön kääntöpuolen hakiessaan aikoinaan yliassistentin virkaa. "Virka annettiin mieshenkilölle. Teimme toisen naistohtorin kanssa siitä valituksen, koska mielestämme olimme juuri tällä erityispedagogiikan alalla pätevämpiä virkaan. Asia käsiteltiin oikeudessa ja yliopisto joutui korvaamaan meille 30 000 40 000 markkaa syrjinnästä." Lummelahti jäi eläkkeelle vuonna 1997, mutta kiertää yhä luennoimassa ja kouluttamassa sekä kirjoittaa julkaisuja. Tohtorin kolme lasta ovat aina jaksaneet kannustaa äitiään akateemisella uralla. "Kyllä isäntäkin on kannustanut, vaikka joskus on sanonut, että lopettaisin, jotta voisimme elää normaalia elämää", Lummelahti naurahtaa. Tieteen loinen sukupuoli -näyttely Jyväskylän yliopiston kirjaston toisessa kerroksessa 29.4.2005 osti. Ä; TUTKIMUSTEN MUKAAN 500 000 suomalaista miestä on ostanut seksiä. Tämä herätti minussa lämpimiä muistoja. Usein yömyöhällä kertaan niitä tarinoita, joita me miehet jaamme keskenämme ilman, että häiritsevä hameväki olisi pilaamassa saunan miesaromaa. Tässä yksi, nimet muutettuina. • • « Juhani: Siinäpä veljet, oli viimeisimmän Thaimaan reissuni sisältö. Timo: Huhheijaa! Simeoni: Lakatkaa jo veljet. Tuomas: Piruparka valittaa. Eero: Antaa syntisen olla. Kyllä nuo itämaan temput tiedetään, mutta on parempaakin saatavilla. Niin pojat, onpa minullakin kokemusta vastaavasta touhusta, Tuomas: Mitä kummaa? Eerokin, nassikka! Timo: Ohoo! Eero: On kyllä, sen voin teille vakuuttaa. Sihteeriopiston sivuilta löysin sellaisen venäläisen muijan. Kalliossa kävimme sitten iloiseen toimeemme. Harvoinpa on ollut niin hyvä olo kuin sen jälkeen, kun ryysti R-Kioskilla kahvia tuumien, ettei kukaan teistä tule koskaan saamaan niin hyvännäköistä naista. Juhani: Mitä virkat? Lauri: Hän veistelee. Juhani: Tuo mitään veistelyä, pelkkää ******! Odotas vaan, mitä sinulle teen, jullikka! Läväytän kuin sonninsuorolla hevosta! Aapo: Kokemusta on minullakin. Parhaimpana pidän niin sanottua sponssaustoimintaa. Kuvitelkaapa sellainen nuori ja piukea opiskelijaneito, virkeä ja rinnakas mutta köyhä, niin köyhä. Tunaa ja makaronia vaan. Sääliksi käy. Paljon puhutaan, että hyvinvointivaltiosta pitäisi niin kuin vähän jo luopua. Tiedä noista. Jos näin sitten on, on jokaisen syytä aktivoitua ja vastustaa jyrkästi yhteiskunnallista eriarvoistumista omalla tavallaan. Tukekaamme me siis niitä vähäosaisia, kauniimman sukupuolen edustajia, joilta löytyy avaramielisyyttä, kykyjä ja hyvä geeniperimä. Tuomas: Aamen. Aapo: Mutta mitä miettii aina niin hiljainen Lauri? Lauri: Mietin vain, mitä nämä naiset mahtavat tästä ajatella. Aapo: La donna ee moobile. Lauri: Ehkä heitä, jos ei kuvota niin ainakin hieman huvittaa tämä miesluontomme. Aapo: Lauri, ällös vaivu synkkiin aatoksiin. On aikamme täällä kortilla, vaan jos löytyy uskallusta ja pätäkkää, niin sen saa kulumaan paremmin kuin plcikkaria raplaten. Simeoni: Jospa minäkin sitten uskaltaudun. Aapo: Rock"n'roll, Simeoni. Katsos, tuollainen juutalaiskristillinen etiikka, se alkaa olla menneen talven lumia. USEIN SAA tämä keskustelu minut paheksumaan panettelua, jonka kohteena ovat ne puoli miljoonaa miestä, jotka hyvää hyvyyttään auttavat geeniperimältään oikeita naisia ja vaivun uneen, kyyneleet silmäkulmistani. ANTTI NISKANEN ' < , . , . , . , . . ' , . • i •_.>'. .•_. t r . , ' .< . : : > . , : , ; : . , : . ) > / . ., ,-..•: •.-., I
Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2004 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2004 Q Ovulaatio auttaa parinvalinnassa Jyväskylän yliopistossa on tutkittu, pystyykö mies nuuhkimaan naisen t-paidasta hänen ovulaationsa ajankohdan. Toisessa tutkimuksessa on selvitetty, miten alkoholi vaikuttaa lyhyeen seksisuhteeseen haetun partnerin naamataulun kiinnostavuuteen. Auttaako alkoholi etsimään parhaan partnerin? "KOKEESEEN osallistuminen on vapaaehtoista. Taalta saa poistua kesken, jos siltä tuntuu. Me emme ole vastuussa, jos alkoholin nauttimisen vuoksi telotte itseänne täältä poistuttuanne." Kuulostaa pelottavalta. Ja kuitenkin kyseessä on niinkin viaton tilaisuus kuin bioja ympäristötieteiden laitoksen loppukeväällä järjestämä parinvalintakoe. Jo pelkät koejärjestelyt luovat epämääräisen jännittävän tunnelman. Kullekin koehenkilölle annetaan ovella tunnusnumerolla varustettu juomapurkki. Istumapaikalla odottavat niin ikään numeroidut paperinivaskat ja kolme koeputkea syljen keräämistä varten. Taustatiedoiksi tutkimuksessa kysellään niin humalakuin seksuaalikäyttäytymisestä, mukaan lukien yhden illan suhteet ja syrjähypyt. Naisten on lisäksi anneltava tarkkaa tietoa kuukautiskierrostaan ja mahdollisesti käyttämästään hormonaalisesta ehkäisystä Koe alkaa räkimisellä. Sylkinäytteen antamisen jälkeen tissutellaan noin puoli litraa puolukkamehua, joka sisältää tuntemattoman määrän alkoholia. Sitten päästään itse asiaan. Seinälle heijastetaan ensin 40 miehen, sitten 40 naisen kasvokuvaa samat kasvot tosin näytetään muutamaankin kertaan, eri tavalla rajattuna vain. Tässä kokeessa ei etsitä sisäistä kauneutta. Tehtävänannon mukaan kasvojen puoleensavetävyyttä on arvioitava sillä perusteella, että hakusessa ei ole ihannepuoliso, vaan partneri lyhytkestoiseen seksisuhteeseen. Ilmeettömät, ruumiittomat, mustavalkoiset kasvot vilahtelevat nopeassa tahdissa. Jokaisen naamavärkin sukupuolinen viehättävyys tulee arvioida viidessä sekunnissa vetämällä viiva oikeaan kohtaan janaa. Tämän jälkeen samat kasvot arvioidaan vielä toisella tavalla: paperitulosteet kiertävät salia kymmenen naaman pinkoissa, ja nämä on rankattava kolmessa minuutissa paremmuusjärjestykseen. Herkkätuntoista hirvittää. Kokeen eri osien välissä annetaan lisää sylkinäytteitä ja arvioidaan omaa mielialaa: ahdistaako, väsyttääkö, rasittaako? MISTÄ SIIS olikaan kyse? Viisihenkisen tutkimusryhmän tutkimussihteeri Suvi Terho kertoo: "Ovulaatiovaiheessa naisten testosteronitasot heilahtelevat. Jo pieni annos alkoholia"äyttäisi ainakin naisilla aiheuttavan samäilaisen vaikutuksen." Kutilainen saa testosteronipiikkejä oli aihiMltajana sitten ovulaatio tai alkoholi <•>! hän normaalia skarpimpi parinvalinna<*ian. Tässä yhteydessä pyrittiin Terhon unkaan tutkimaan erityisesti sitä, miten kavojen symmetrisyys vaikuttaa niiden vietottavyyteen. Terho mustuttaa, että tämänkaltaisien kokeiden uMikset eivät ole johdettavissa oikeaan elämän, jolloin parinvalintaan vaikuttavat iw*et tekijät, kuten hajut, ilmeet ja pupilli» koko luonnekysymyksiä unohtamalta Terho tekee tukimusprojektista gradunsa, jonka on «koitus valmistua ensi syksynä. Viereisesi! jutussa haastateltu Seppo Kuukasjän-ikäyttää aineistoa väitöskirjatyöhönsä. Tutkimusta jatkotta vielä uusilla kokeilla. Tässä vaiheess,.'tukijat eivät halua paljastaa liikoja, muttiijotain mielenkiintoista on jo havaittu. "Nyt saatiin tieteellmn todistus sillekin, elia mies valitsee hunilassa ihan mitä tahansa, kaikki kelpaa .Perho naurahtaa. JHA MÄKINEN KUVA: HANS-PETER VVECXKAN Voiko nainen ovuloida mieheltä piilossa? Bioja ympäristötieteiden laitoksen huoneesta kuuluu naurua, nuuhkimista ja kummallista kommentointia: "anna vielä sitä G niin kuin Gabrielia" tai "vielä viimeinen kerta sitä C niin kuin Ceciliaa". Vuosi on 1999 ja kirjaimilla merkityt neljän litran lasipurkit kiertävät pöydällä haistelijalta toiselle. Vakavaa tutkimusta tehdään, vaikka koetilanteessa ajoittain huulia heitetään, kun purkista nostetaan nenän eteen taas uusi käytetty t-paita haisteltavaksi. Onko tämän t-paidan haju nyt seksuaalisesti puoleensavetävä? Kuinka voimakas haju on? Ja miten kiihottava se on asteikolla 1-10? Näitä kysymyksiä joutuivat testattavat haistelijat, 31 miestä ja 12 naisia, miettimään tutkimuksessa, josta seuraavana vuonna syntyi Seppo Kuukasjärven gradu. Ennen tutkimuksen haisteluosuutta yliopiston sähköpostilistojen ja ilmoitustaulujen kautta löytyneet 82 koenaista pitivät haisteltavaa valkoista t-paitaa päällään kahden yön ajan. "T-paidat pestiin hajustamattomalla pesuaineella ja jaeltiin naisille. Ensin he pitivät paitaa ensimmäisen yön ja sulkivat paidan muovipussiin. Toisen yön jälkeen naiset palauttivat t-paidan laitokselle ja hajutesti tehtiin pääasiassa saman aamupäivän aikana", Kuukasjärvi selittää. HAJUTUTKIMUS ANTOI viitteitä siitä, eitei nainen voikaan pilää ovulaationsa ajankohtaa täysin piilossa, vaikka näin on yleisesti aikaisemmin oletettu. Hajutestissä nimittäin miesten kuhottavimmiksi haistamat paidat olivat olleet niiden naisten päällä, jotka olivat lähellä ovulaatiotaan. Myös naisnentllä oli samankaltainen kyky haistaa sisarensa hedelmällisin ajankohta. Mielenkiintoista oli Iisaksi se, että ehkäisypilleriä käyttäneiden naisien t-paidoista eivät niin miehet kuin naisetkaan pystyneet haistamaan eroja kuukautiskierron mukaan. Tästä biologi Tapio Mappesin johtama tutkimusryhmä päätteli, että naisien tehon kiihottavilla tuoksuilla saattaa oEs hormonaalinen perusta, johon kuukautiskierto vaikuttaa. NYKYÄÄN ihmisen seksuaalivalinnasta väitöskirjaa tekevä Kuukasjärvi yllättyi, että aiheesta syntyy keskustelua vasta nyt, kun gradun aineistoa käytettiin osana laajempaa artikkelia, joka julkaistiin Behaviord Ecolog/ -tiedelehdessä loppukesästä. Hän oli varma, että tutkimuksesta kiinnostuttaisiin jo graduvaiheessa vuonna 2000. Kuukasjärven mielenkiinnon kohteena ovat edelleen tekijät, jod<a vaikuttavat parinvalintaan ja lisääntymismenestykseen. Biologin näkökulmasta ihmisen seksuaalivalintaa ohjaavat tietyt lainalaisuudet, jotka ovat lajillemme tyypillisiä. Millä keinoilla yksilö saa eniten ja mahdollisesti laadukkaimpia lisääntymiskumppaneita ja jälkeläisiä? Kumppanille asetettavat vaaatimukset ovat ihmisellä pitkälti samoja kuin muilla lajeilla. "Hyvä kunto on tärkeää ja eliön kunnon näkee usein ulospäin. Esimerkiksi kirkkaat värit ja silmät kertovat vastustuskyvystä. Hyvät hampaat kunnosta. Tärkeää on myös, että yksilö pystyy hankkimaan ruokaa ja hoitamaan jälkeläisiään", tutkija luettelee hymyillen. KUUKASJÄRVI PAINOTTAA, että ihmisellä hajut ovat vain yksi tekijä parinvalinnassa. Sen osuutta sopivan kumppanin valinnassa on lähes mahdotonta arvioida nykytutkimuksen keinoin. Vain karkeita arvioita voidaan esittää. Kuitenkin evoluution kannalta on oletettavaa, että esiäitien ovulaation haistamiseen kykenevät esi-isät olivat lisääntymisyrityksissään menestyksekkäämpiä. Kuukasjärvi kertoo, että hajut ja feromonit vaikuttavat tutkitusti esimerkiksi läheisessä tekemisessä olevien naisten kuukautisien synkronoilumiseen. Tutkija ei pidä mahdottomana ajatusta, että synkronoitumista tutkittaisiin myös Kortepohjan ylioppilaskylän solukämpissä, sillä on vertailua tehty aikaisemminkin opiskelija-asuntoloissa. Postiluukkukyselynä tutkimus olisi helppo toteuttaa. Tutkimuksia on tehty myös vankilaympäristössä. TONI PELTONEN M i e h e t & M e n k a t s ^o "KUULE, mitä se ovulaatio oikein on? Ja mitä ne on ne varmat päivät?" Näin kysyi minulta 25-vuotias, paljonkin naisien kanssa seurustellut, menkaitoman sukupuolen edustaja. Oli kuin joku olisi tempaissut kuukautissuojalla päin pläsiä. Toisaalla kysymys ei yllättänyt eihän näistä asioista oikeasti keskustella, vaikka uusimman irendin mukaisia naisten vaippoja lätkitään päivittäin silmiemme eteen telkkarin ruudulta. Miehet ja menkat. Jotenkin nuo kaksi sanaa eivät istu yhteen. Melkein jokainen mies on silti elämänsä aikana hyvin monta kertaa tekemisissä hillopäivien kanssa. Useille miehenketaleille vuotopäivät tarkoittavat aikaa, jolloin on parempi pysyä tavaroiden heiuomaikan päässä naisestaan j a heittää asiasta itse herjaa muiden äijien kanssa. Naisen "ämpyileväisyys" ja "kotkotus" taas tarkoittavat heille aina, että naisella on menkat, "heh heh". Milä seksiin ja kuukautisiin taas tulee, sehän on naisesta ja kiputilasta kiinni, tahtooko cta menkkojenkin aikaan vai ei. Toiset "mulkkaat" tuntuvat luulevan, että se alapääuhkuius on jotain yäk eihän siihen voi krisfca. Joissai kulttuureissa naiset on suljettu kuukausien ajaksi eri rakennuksiin, koska vuoteinen hameväki" on saastaista. Niin no. joillain konyillä se ei sitten taas mene kalliin, että kSä se navan alapuoli saattaa oikeasti olla PR...JANTA1N HELLÄ. Mistä onjjmat johtuvat? Kun asioista ei puhuta. Kylkiin sitä koulussa hiemai yritetään. multa kun aihe on niin hihihihi. Kotona taas äitskyt ja iskylit eivät tunnu hiffaavan, että kyllä pikku-maija ja pikku-matti feikkivät jo muullakin kuin mollamaijoilla ja paloautoilla. Parisuhteessa taas helposti oletetaan, että kyllähän se toinen nyt tietää. Noh, rakas ystäväiseni, tässäpä pieni pähkinänkuori maallikon päästä. Varmoja päiviä ei ole olemassakaan. Piste. Eli käyttää sitä kortsua vaan. Teoriassa noilla päivillähän tarkoitetaan heti vuotojen jälkeisiä vuorokausia, jolloin ovulaatiota eli munasolu ci ehkä ole vielä irronnut. Ja mitä ne menkat sitten ovat? No kun se irronnut munasolu ei olekaan päässyt hedelmöittymään miehen siittiöstä, vuotaa se ja muut raskauteen valmistautuneet silmänerottamattomat... no ne... (punastelua)... jotkut sellaset osaset tulevat ulos vuotona. Mikä siinä oli niin vaikeaa kysyä? Tai, öö, vastata. (Kaivaa vanhaa bilsan kirjaa pölyjen seasta.) MIIRA RAUHAMÄKI +
EQ Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2004 L O U A S e 1 1 1 6 Myös vcgaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalalla on oikeus muutoksiin. Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. MUUT 4,70 e JATKO-OPISKELIJA 3,95 e Ilokiven ruokalistat myös netissä: http:/Avww.jyy.fi/ruokalista.php Tl 14.9. Kasvispapupata Kalkkunapihvi Riistakäristys KE 15.9. Yrttipihvit, vihanneskastike Perämiehen silakkaherkku Aurajuusto-hedelmäpossupata TO 16.9. Soija-kasvisvvokki Pippuripihvi, kerma-pippurikastike Juustoinen kirjolohikastike PE 17.9. Kasviskaalilaatikko Kaalilaatikko Kalatäytepihvi Makkaraherkku MA 20.9. Auraj uustokiusaus Keitetyt nakit, perunasose Jauhelihakastike Tl 21.9. Kesäkurpitsakeitto Merellinen lasagne Broilerleike Oö o ri o i O ilokivi JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA KE 22.9. Purjoperunavuoka Kalamurekepihvit Curry-porsaspata TO 23.9. Kasvishemekeitto Hernekeitto Broilerpyörykät Pannukakku PE 24.9. Kasvisjuustokastike, spaghetti Jauhelihakastike, spaghetti Pyttipannu MA 27.9. Kasvisjuustokeitto Paistettu lohi, tartar-kastike Mangobroileri KEITÄ ME OIKEIN OLEMME? Neubauer: Huhu. Kuulopuheen kulttuurihistoriaa (Atena) Viimeisimpien tietojen mukaan raatimme koostuu entisistä Stasin agenteista... 30,00 eur Valste: Apinasta ihmiseksi (WSOY) ...jaa, mutta raatimme taitaakin olla apinoita... 38,00 Kosonen: Elämisen taidosta. Esseitä modernin kirjallisuuden tunnoista (Tampere University Press) ...kädellisten laumamme kuitenkin tunnisti itsensä modernista kirjallisuudesta. 17,00 eur Klemettilä: Keskiajan pyövelit (Atena) Uhkakuvista huolimatta jatkamme toimintaamme. 33,00 eur Opiskelijan akateeminen kirjakauppa Kampus Kauppakatu 9 puh 260 3157 kirjamyynti@kampusdata.fi Pe 17.9. The Rise and Fall Of The Stripped Ts / 3€ The Stripped r s , Ex-life, Oriental Jam La 18.9. Seisomapaikkaklubi / 5€ -19 ja 22 BEST OF: Leikola, Vesterinen, Kontoniemi, Kämäräinen, Alarmo, Terävä, Kallio, www.seisomapaikka.com i:fr}JHi|iHN!HINfll Valve, Korento Pe 24.9. Club Kaappi / 2-6C Isojen poikien la tyttöjen lauluja La 25.9. Melankoliaklubi / 3 € Rooms, Sara Lee, Turpo Ma 27.9. Seisomapaikkakluhi / 5C -19 ja 22 Kämäräinen, Kallio, Kontoniemi, Leikola, Wickström www.seisomapaikka.com t Stage -ohjelmat alkavat aina kello 21.00 ia päättyvät 03.00. jollei toisin mainita Rehtori jakaa rahaa gradun tekoon Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen julistaa yliopistossamme perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden haettavaksi pro gradu -tutkielman loppuunsaattamiseksi 70 apurahaa, kukin 2000 euron suuruisia. Apurahat jaetaan eri tiedekuntien opiskelijoiden kesken suhteutettuna tiedekunnissa perustutkintoa suorittavien määrään. Apurahaa haetaan lomakkeella, jota saa hallintorakennuksen virastomestareilta sekä yliopiston intemet-sivujen kautta kohdasta Ajankohtaista / Apurahat. Täytetty lomake toimitetaan 30. syyskuuta klo 16.15 mennessä hakijan tiedekunnan opintoasiainpäällikölle. Apurahahakemukset käsitellään kunkin opiskelijan omassa tiedekunnassa. Rehtori jakaa myönnetyt apurahat tiedekuntien dekaaneja kuultuaan yliopistopäivänä 22. lokakuuta. Myönnetyistä apurahoista ilmoitetaan apurahansaajille kirjeitse. Apurahan myöntämisessä huomioon otettavia seikkoja ovat opiskelijan opintojen vaihe. opintomenestys, opinnoissa edistyminen, henkilökohtainen elämäntilanne tai muut mahdolliset hakemusta puoltavat seikat. Apurahojen jaossa otetaan erityisesti huomioon ne opiskelijat, jotka työssäolon, perheen tai muiden syiden vuoksi eivät ole voineet saattaa tutkintoaan päätökseen. Lisätietoja saa opintohallintopäällikkö Tuula Maljaselta: tuula.maijanen@adm.jyu.fi, puh. 260 1072. i • • ' . • ' . ,
Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2004 ED Naisten armeija tekee elämää TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVA: MINNA HAVUKAINEN LUMO-NÄYTTELY avattiin viime viikolla Jyväskylän taidemuseossa. Lumo on Jyväskylässä kolmen vuoden välein järjestettävä kansainvälinen valokuvataiteen näyttely, joka pidetään nyt kuudetta kertaa. Viidentoista vuoden kaari on saanut järjestäjät puhumaan tämän vuoden näyttelystä juhla-Lumona. Näyttelyyn on kutsuttu aiempien vuosien Lumoista tuttuja nimiä. Kutsuttuja taiteilijoita pyydettiin lisäksi nimeämään näyttelyyn yksi kiinnostava uusi nimi. Näin vuoden 2004 Lumoon saatiin yhteensä 12 taiteilijan teoksia. Suomalaiskuvaajia mukana on kaksi, jo vuoden 2001 Lumoon osallistunut Jari Silomäki sekä hänen nimeämänsä uusi kyky, Minna Havukainen. Havukainen on valmistunut Turun taideakatemiasta ja jatkaa opintojaan taideteollisessa korkeakoulussa. Hänen kuvansa vievät katsojan synnytyssairaalan seinien sisälle. Havukaisen kaunistelemattomat kuvat muistuttavat, että synnytys on veristä puuhaa. Suurikokoisissa vedoksissa nähdään verisiä kätilökäsineitä, imetyksen turvottamat rinnat ja kalvakkana mutta onnellisia naisia pienet vauvat sylissään. "Synnytysosasto on suljettu yhteisö, jossa kaikilla on samanlaiset vaatteet, samanlainen päivärytmi ja protokolla. Se on vähän niin kuin naisten armeija", Havukainen kertoo. Taiteilijalla itsellään on kolme tytärtä. Synnytys-teeman kanssa työskentelyn hän aloitti keskimmäisen lapsen syntyessä. Minna Havukaisen kuvissa nähdään, että synnytys on verisiä puuhaa. Kampus tutuksi muita opastaen TEKSTI JA KUVA: JUHA MÄKINEN MITÄ seminaarin opiskelijat tekivät yöllä Moirislammen rannoilla lakanoihin pukeutuneina? Miksi poliisi kutsuttiin paikalle M.A.Nummisen esiintyessä päärakennuksen takana Jyväskylän Kesässä 1966? Miten öljykriisi vaikutti Mattilanniemen arkkitehtuuriin? Jyväskylän yliopiston historia vilisee herkullisia tarinoita ja anekdootteja. Jos niihin haluaa tutustua tarkemmin, kannattaa osallistua kolmena perättäisenä perjantaina järjestettävään kampusopaskoulutukseen. Yliopiston museo kouluttaa opiskelijoita ja henkilökuntaa toimimaan kampusoppaina vierailijaryhmille. Yliopiston museon intendentti Pirjo Vuorinen toteaa, että koulutukseen on ilmoittautunut jo iso joukko tulijoita. Koulutukseen voi kuitenkin vapaasti osallistua, vaikkei oppaaksi aikoisikaan. Luennoilla ja opaskierroksilla tulevat tutuiksi niin Seminaarinmäki, Mattilanniemi kuin Ylistönrinnekin. VIITTÄ VAILLE VALMIS filosofian maisteri Merja Ruuska on toiminut kampusoppaana jo kuuden vuoden ajan. Tuona aikana hän on ehtinyt kierrättää yliopistolla muutamia kymmeniä Perth" Kalin tutustutti ihmisiä Seminaarinmäen historiaan Euroopan rakennusperintöpäivänä 10. syyskuuta. ryhmiä. "Joukkoon on mahtunut kaikenlaisia ryhmiä, jyväskyläläisistä ulkomaalaisiin. Olen pitänyt opastuksia neljällä eri kielellä. Pienin opastettava ryhmä oli yhden hengen suuruinen", Ruuska naurahtaa. Ruuskan mieleen on jäänyt erityisesti italialaisten arkkitehtiopiskelijoiden ryhmä, jotka olivat innostuneet Alvar Aallon jäljestä ja tallensivat kameroillaan pieniä yksityiskohtia. "Jotkut tulevat Jyväskylään nimenomaan Aallon arkkitehtuurin takia, toiset taas eivät ole Aallosta kuulletkaan. Opastusta on mukautettava opastettavien kiinnostuksen mukaan." VIELÄ PIDEMPÄÄN kampusta on tarkastellut ja muille esitellyt OKLn eläkkeellä oleva kuvataiteen lehtori Pertti Kalin, joka toimii kampusopaskoulutuksessa eräänlaisena oppaiden oppaana. Kalin huomauttaa, että Seminaarinmäen kampuksesta tekee ainutlaatuisen se seikka, että aluetta on jo 1880-luvulta asti rakennettu samaan käyttöön: korkeakoulua varten. Entä miksi 2000-luvun opiskelijan kannattaisi perehtyä oppilaitoksensa historiaan? Kalin toteaa, että jollei tunne historiaa, voi suunnan valinta nykyisyydessä olla hataralla pohjalla. "Mutta mitä enemmän tuntee taustoja, sitä selvemmin näkee, miten samoja kysymyksiä on käsitelty jo aiemmin. Menneisyyden kautta niitä pystyy myös käsittelemään laadukkaammin tässä ajassa." "Jyväskylän yliopistolla on huikea historia, jota sopii mainostaa. Jokainen opiskelija tuo oman murunsa pitkään jatlcumoon", Kalin korostaa. Kompusoposkoululus olkaa perjantaina 17.9. klo 1215 S-rakennuksen salissa 203. Muut koulutuspäivä! ovat 24.9. jo 1.10. YLIOPISTO ETSII KULTTUURIA jyväskylän yliopiston kulttuuritoimikunta hakee erilaisia kulttuuriproduktioita lukuvuoden 2004-2005 tapahtumiin. Toimikunta järjestää esiintymistilaisuuksia yliopiston tapahtumiin ja maksaa määräsummiin (noin 300-1000 euroa) saakka vastikkeellisia esiintymisja ohjauspalkkioita, kulukorvauksia sekä tapahti jestämiskuluja. Esiintymistarjouksia voi tehd luuriloimikunnalle syyskuun loppuun saakka. Hakemukseen tulee liittää ryhmän tai yksityishenkilön yhteystiedot, kulttuuriproduktiota ja sen taustaa koskeva kuvaus, toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä selvitys haettavan palkkion tai kulukorvauksen suuruudesta ja käyttötarkoituksesta. Lisäksi hakemuksesta tulee käydä ilmi, miten hanke liittyy opistoomme. Hakemukset tulee lähettää 30.9.2004 mennessä sähköpostilla osoitteeseen asta.ruodemaki® adm.jyu.fi. Hakemuksen voi tehdä myös verkossa osoitteessa vAvw.jyu.fi/ kulttuuritoimikunta. Lisätietoja saa kulttuurisihteeri Asta Ruodemäeltä, puh. 260 1016 tai 050 361 0979. CIRJOITUSKILPAILU IPISKELIJAELÄMÄSTÄ Nuorisotutkimusseura ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus järjestävät korkeakouluopiskelijoille suunnatun valtakunnallisen kirjoituskilpailun. Kilpailussa kerätään sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen opiskelijoiden opiskeluelämäkertoja ja kokemuksia opiskeluvuosiensa varrelta, Kirjoitusten toivotaan käsittelevän esimerkiksi opiskelupaikan valintaan, opiskelun arkeen ja sujuvuuteen, opiskelijarientoihin, opiskelumotivaatioon, opiskelijan toimeentuloon ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Myös jo valmistuneiden opiskelijoiden kirjoitukset ovat tervetulleita. Kirjoituksia käytetään tutkimusaineistona. Tudomuksessa tarkastellaan opiskelijapolven elämää, opiskelukokemuksia ja hyvinvointipalvelujen käyttöä ja kehittämistä. Tutkimusta rahoittaa Sitra, ja se valmistuu kesällä 2005. Kirjoituksia mahdollisesti julkaistaan kirjoittajan luvalla. Kirjoitukset arvioi palkintoraati, jonka puheenjohtajana toimii professori J.P Roos. Palkintona on kolme madolahjakorttia, arvoltaan 500, 500 ja 250 euroa. Kirjoittaa voi nimellään tai nimettömänä. Kirjoitukset tulee lähettää 29. lokakuuta mennessä mieluiten sähköpostilla osoitteeseen eija.manni; maki@otus.fi. Kirjoituksia ei palau ta. Tarkemmat kirjoitusohjeet saa I tistä: www.otus.fi. SOTALEFFOJA DYNAMOSSA Keski-Suomen elokuvakeskus käynnistää syksynsä kolmen Suomen sotia käsittelevän elokuvan sarjalla. Sarjan aloittaa Äke Lindmanin ohjaus Etulinjan edessä (23.9. klo 18). Seuraavana vuorossa on Kampus Kinonkin ohjelmistoon kuuluva Alexandr 1 gozhkinin Kofei (24.9. klo 18).: jan päättää Erja Dammertin ohjaama Sotalapset (25.9. klo 16). Elokuvat esitetään LT-Dynamon auditoriossa osoitteessa Piippukatu 2.
£Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2004 KAMPUS KINO juhlii neljännesvuosisataa TEKSTI: JIRI SIRONEN PIIRROS: HANS-PETER WECKMAN Nykyään Jyväskylän ylioppilaskunnan alaisuudessa toimiva Campus Kino avasi ovensa ensimmäisiä kertaa syksyllä 1979. Eija-lrene ja Jarmo Valkola sekä Mikael Fränti halusivat perustaa Keskisuomeen laatuelokuvateatterin. "Meillä oli idealistiset elokuvakulttuurillisci tavoitteet. Jyväskylän ylioppilastalolta löytyi sopiva tila ja saimme hankittua sinne vanhat elokuvaprojektorit", kertoo alusta samana syksynä Helsingin Sanomien elokuvakriitikoksi lähtenyt Fränti. Yleisöpohjaa oli luotu Jarmo Valkolan luotsaaman JYYn elokuvakerhon toiminnalla, jonka näytökset jo vetivät yliopiston juhlasalin täyteen elokuvannälkäisiä opiskelijoita. Vuonna 1976-77 kerholla oli 800 jäsentä, mikä teki siitä silloin Suomen isoimman elokuvakerhon", Valkola kertoo. Vaikka Kino sijaitsikin ylioppilastalossa, se toimi yksityiseltä pohjalta. Näytöksiä oli päivittäin yhdestä kahteen ja sali veti noin 80 ihmistä. "Cacoyannisin Ifigenia oli ensimmäinen elokuva. Ohjelmistossa oli myös luentoja, teemasarjoja ja taide-elokuvia, kuten Tarkovskin Peili ja Slalker sekä Greenavvayn Piirtäjän sopimus." Yksitoista vuotta teatterin omistanut ja sen toiminnasta vastannut Eija-lrene Valkola kertoo, että työtä oli paljon, mutta kyse oli intohimosta. V U O N N A 1990 teatteri siirtyi ylioppilaskunnalle ja Campus-sanan c muuttui k:ksi. Pienen ja yksityisen elokuvateatterin asema hankaloitui kaupungin muun teatterikannan muuttuessa. "Ohjelmiston hankkiminen vaikeutui kun taide-elokuvan maahantuonti väheni 70ja 80-lukujen parhaimmista vuosista", Eija-lrene Valkola toteaa. Mikael Fränti arvioi, että kokonaisuuteen vaikuttivat myös 80-luvulla maihinnousseet videovuokraamot. 90-luvun alussa JYYn kulttuurisihteerinä teatterin toiminnasta vastannut Markus Latvala kertoo näytöksiä oledelleen joka päivä. Tuon ajan Kinon ohjelmislosta Latvala muistaa erityisesti lippo Pohjolan Tom of Finland -elokuvan Daddy and the Muscle Academy. Jyväskylän ensi-ilta keräsi täydet salit pilkin viikkoa. Samaan aikaan ylioppilastalolla tapahtui elokuvakulttuurin suhteen myös yöllä, Kampus Kinon virallisen toiminnan ulkopuolella. Yliopiston rehtoraatissa projektisuunnittelijana toimiva Hannele Harjunen muistelee 90-luvun alussa järjestettyjä hämäriä yönäytöksiä, joissa elokuvia näytettiin videotykiltä. Esityslistalla oli niin John Watersin leffoja kuin Dario Argenton italialaisia kauhuleffoja ilman tekstitystä tietenkin. "Siellä oli hyvä meininki. Meillä oli tennarissa kahvia, kun koko yö siellä istuttiin. Mullc ne leffat oli tosi eksoottisia, en ollut ikinä nähnyt mitään sellaista", Harjunen muistelee. KAMPUS KINON YLEISÖ on aina saanut tottua filmin katkeamisiin ja näytösten myöhästymisiin johtuen vanhoista elokuvaprojektoreista sekä usein vaihtuvista projektorinkäyttäjistä. "Yleisön keskuudessa oli jo ennen näytöstä usein sellainen henki, että jos filmi ei katkea kertaakaan, seinään voi piinaa ruksin", yli kymmenvuotisen Kino-uran omaava Riitta Koikkalainen muistaa. 'Yleisö on kuitenkin aina ollut kovin kärsivällisiä. Ainoastaan kerran muistan lievää änymystä ilmassa, kun elokuvaan tuli reilun puolen tunnin paussi. Silloinkin projektorihuoneesta kuulunut harras perkele sulatti yleisön." Matti Rasi laasen muistelee kertaa, kun kuva sumentui keskellä elokuvaa pitkäksi ajaksi. Kun itsekin elokuvaprojektorin käytön hallitseva Rasi meni konehuoneeseen tarkistamaan tilanteen, vastaan leijaili vahva kannabiksen käry, eikä projektorinkäyttäjä edes seurannut elokuvaa. Rasi auttoi kaveria tarkentamaan kuvaa, ja yleisö pääsi jälleen nauttimaan elokuvasta. Vuoden 1995 ylioppilastalon remontin yhteydessä Kampus Kino menetti omat tilansa. Nykyisessä monitoimitilassa toimivat Kinon lisäksi ylioppilasteatteri sekä ravintola. Kinon näytökset harventuivatkin kertaan viikossa. 90-luvun lopulla myös kävijämäärissä tapahtui notkahdus ja vuodessa esittiin vain viitisentoista elokuvaa. Viime vuosina Kampus Kinon omien näytöksien määrä on kasvanut noin 40 elokuvaan vuodessa. Myös yleisöä on riittänyt hyvin keskiarvon lähestyessä jo sataa katsojaa per näytös. Tekniset ongelmatkin ovat olleet vähenemään päin vuodenvaihteessa hankitun uuden elokuvaprojektorin myölä, mutia niin kauan kuin toiminta ei ole täysin ammattimaisia, niistä tuskin lullaan pääsemään kokonaan eroon. Kirjoittaja toimi JYYn kulttuurisihteerinä vuosina 2002-2004. Kinossa nyt: hyvää mieltä ja vihaista miestä SYYSKAUSI 2004 Kampus Kinossa käynnistyy 14. syyskuuta maailman virallisen vihaisen miehen manttelin harteilleen ottaneen Michael Mooren ohjaamalla ja käsikirjoittamalla dokumentilla Bovvlirig Jor Columbine (2002 USA, Kanada, Saksa). Lähtökohtanaan Moorella on vuonna 1999 Columbinessa tapahtunut verilöyly, minkä kautta hän asettuu tutkimaan yleisempää amerikkalaista asehulluudeksi nimittämäänsä ilmiötä. Avoimesti poliittista Moorea on syytetty tarkoitushakuisuudesta, mutta vakavia kysymyksiä mies käsittelee. Niin nytkin: minkä vuoksi ihmisei ennemmin tappavat toisiaan kuin antavat toistensa elää? Dokumentti on sen verran raakaa katsottavaa, että se on Suomessa luokiteltu K15-elokuvaksi. Seuraavan viikon elokuva, Jan Kounentn ohjaama Blueberry (2004 Ranska, Meksiko, USA) on sitten kaikille meille, jotka realismin lisäksi kaipaamme mystiikkaa ja kaikkea sellaista hömppää. Blueberryä näet mainostetaan psykedeelisenä vvesterninä, ja täytyy sanoa, eitä kohdallensa sanat osuvat. On pikkukaupunki, on rosvo ja on poliisi. Rosvokin on turvassa, koska pölliisi on kunnian mies. Sitten on onnenkokijoila, inkkareita ja noituutta. Vai pitäisikö sanoa shamanismia, sillä länkkäreissähän ei voi olla ämmien juttuja. Ne, jotka odottavat samannimisen sarjiksen siirtyneen suoraan valkokanIkävä Itä-Saksaan? Wolfgang Beckerin Goodbye Lenin! tarjoaa lievitystä tuskaan kaalle, tulevat vähän pettymään: Kounen on tehnyt sarjakuvasta oman elokuvansa. Tehosteita bongaavillekin löytyy omat herkkunsa, ja tämäkin on varustettu maininnalla K15. Seuraavana tiistaina, 5.10., kinolaiset saavat annoksen Itä-Saksa -nostalgiaa Wolfgang Beckerin elokuvasta Goodbye Unin! (Saksa 2003). Tapahtumat alkavat Berliinin muurin murtumisesta vuonna 1989. Poika heiluu muurilla vapauden hengen elähdyttämanä, mutta tapahtumia myös seuraava äiti saa sydänkohtauksen ja vaipuu koomaan, josta hän heräilee vaivoin muutaman kuukauden päästä. Tohtori on varoitianui poikaa säikyttelemäsiä äiteetä. Ei saa kertoa, ettei ItäSaksaa enää ole. Ja kiltti poika tietysti tottelee ja tekee kaikkensa, jotta järkyttävä totuus ei selviäisi Beckcnn elokuvasta jää hyvä jälkimaku: eivät ihmisei ehkä sittenkään ihan niin pahoja ole. Ja niin, saksan kielikin voi kuulostaa kauniilta. Erilyisesti helcilee se 1-äänne. Hyvän mielen hymy jää kasvoille myös 12.10. nähtävästä Aleksadr Rogozhkinin elokuvasta Kdfei (Venäjä 2002). Siinä eletään kesää 1944 pohjoisessa suomessa. Omat ovat jättäneet suomalaisen sotilaan oman onnensa nojaan kuolemaan, ja venäläistä kollegaa viedään teloitettavaksi muuten vaan. Kumpikin kuitenkin onnistuu säilymään hengissä siihen asti kunnes ilmestyy ihana saamelaisnainen, joka sitten ottaa molemmat murjotut hoiviinsa. Ja voi kun se hoivaakin. Hahmoilla ei ole yhteistä kieltä, multa siitä huolimatta vähin erin miesten välinen fasisti-iivana-kahtiajako sulaa pois, ja miehet huolimatta naisesta käymästään kisasta älyävät toisensa ihmisiksi. Tämä elokuva nosti suomalaisen Veikkoa näytelleen Ville Haapasalon jopa maailmanmaineeseen. RIITTA KOIKKALAINEN Kampus Kinon esitykset tiistaisin kello 19 Ilokiven alakerrassa. Ovet aukeavat kello 18.30. liput 4/5 euroo, ei ennakkoa.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2004 E Rakkautta ja Anarkiaa saatavilla myös Jyväskylässä RAKKAUTTA & ANARKIAA -elokuvafestivaali järjestetään Helsingissä tänä vuonna jo 17. kerran. Muutama festivaalin elokuva nähdään myös Jyväskylässä Kampus Kinon 25-vuotiscn historian kunniaksi. Rakkautta Sr Anarkiaa -festivaalin rungon Helsingissä muodostaa uusi kansainvälinen elokuva. Tarjolla on tuoreiden elokuvafestivaalien kärkeä, muun muassa Cannesin (Old Boy), Berliinin (Suoraan seinään), Venetsian (Zatoichi Sokea samurai) ja Sundancen (Maria Full of Grace). Odotetuimpien elokuvien joukossa lienevät myös ruotsalais-suomalainen yhteistuotanto Populaarimusiikkia vittulanjänkäha, Jean-Luc Godardin Notre Musique sekä japanilainen animaatio Kissojen valtakunta. Edellämainitut elokuvat tulevat Suomessa myöhemmin myös teatterilevitykseen. R&rA:n suolana voidaankin pitää sitä suurinta osaa festivaalin noin sadasta elokuvasta, jotka muuten jäisivät meillä näkemättä. Tällaisia elokuvia on 28.-30. syyskuuta tulossa Kampus Kinoon kuusi kappaletta. JYVÄSKYLÄN RUPEAMA aloitetaan tiistaina 28.9. Diego Lunan tahdittamalla meksikolaisella hitillä Nicotina. Guy Ritchien ja Quentin Tarantinon elokuviin verrattu mustan komedian ja rikostarinan aineksia sekoittava elokuva kertoo röökiä ketjussa polttavan hakkerin käynnistämästä ketjureaktiosta hänen toimitettuaan venäläisille gangstereille vahingossa väärän disketin. Tiistain toinen elokuva, brasilialainen Nina, on draaman ja psykologisen trillerin elementtejä sisältävä moderni kauhuelokuva. Elokuvan päähenkilö Nina on sarjakuvia piirtävä nuori nainen, joka päihteiden ja klubbailun myötä uppoaa yhä syvemmälle väkivaltaiseen fantasiamaailmaansa ja ajauNina (Guta Stresser) joutuu koville brasilialaisen Heitor Dhalian elokuvassa. luu lopulta peruuttamattomalle törmäyskurssille vuokranantajansa kanssa. Tummanpuhuva kuvaus limittyy välillä manga-tyylisiin mustavalkoisiin sarjakuvapätkiin Keskiviikkona nähdään R&A:n avainelokuvien sarjaan kuuluva Fernando Perezin Suiie Habana. Elokuva on dokumentin ja fiktion välimaastossa liikkuva kuvaus kymmenen ihmisen arkipäivästä nyky-Kuubassa. Dialogia ei ole. Kuvan, rauhallisten leikkausten ja upean musiikin annetaan puhua puolestaan. Keskiviikon toinen elokuva, israelilainen Channels ofRage, on dokumentti kahdesta rap-ariisiista. Vuonna 2000 dokumentissa vielä iloitaan, kuinka Israelissa arabi, heprealainen ja venäläinen rappari voivat elää yhdessä. Seuraavan kolmen vuoden aikana rap-artistien tiet vievät erilleen: Subliminal villitsee yleisöään Daavidin tähti kaulassaan, Tamer pidätetään palestiinalaisia tukevan mielenosoituksen yhteydessä. Maailmalla palkittu elokuva kertoo Israelissa elävien ihmisien todellisuudesta uutiskuvien takana. Festivaaliviikko lopetetaan torstaina kahdella hyvin erilaisella elokuvalla. The Five Obstructions -elokuvassa Lars von Trier pistää suosikkiohjaajansa Jörgen Lethin tekemään viisi kertaa uudelleen alunperin vuonna 1967 tekemänsä The Perfect Human -lyhärin. Ja totta kai mitä erilaisimmilla von Trierin luomilla säännöillä. Elokuva on juuri valittu Tanskan Oscar -ehdokkaaksi. Tanskalaisen elokuva-intellektuellismin jälkeen siirrytään aasialaisen transvestiittikomedian pariin. The Advenlure of Iron Pussv on itseltäni vielä näkemättä, multa R&A:n katalogi kertoo näin: "Värikylläisessä transgender-agenttiparodiassa ilakoidaan Thaimaan kujilla ja viidakoissa Pedro Almodovarin ja Imelda Marcosin hengessä. Yön sankari Iron Pussy on kaunis mutta vaarallinen. Korkeista koroistaan huolimatta hän potkii melkein kuin Bruce Lee... ja uskokaa tai älkää: tanssikohtauksissa esiintyvät sekä Thaimaan pääministeri että terveysministerit." JIRI SIRONEN Rokkautto & Anarkioo -festivaali Helsingissä 16.-26.9. Lisätietoja www.hiffi.(i R&A -elokuvia Kampus Kinossa 28.-29.9. Lisätietoja www.jyy.fi/ilokivi Maamerellä ei ratsasteta ääriltä toisille MONESTI PALKITTU yhdysvaltalainen kirjailija Ursula K Le Guin (1929-) tunnetaan sekä runoilijana että prosaistina, joka on liikkunut ja liikkuu eri tyylilajien sisällä suvereenisti. Itse löysin kirjailijan, kun lapsuuteni suuri sankari, kirjastoauton kuljettaja, suositteli minulle luettavaksi Maameren lannoita. Fantasiakirjasarja Maameren tarinat on alunperin kolmen kirjan muodostama trilogia. Sittemmin kirjailija on kirjoittanut siihen uusiakin osia, mutta kolme ensimmäistä osaa ovat koko tarinan ydin. Kaikkien tarinoiden tapahtumapaikkana on K Le Guinin luoma kokonainen maailma: Maameri, täydellisenä kamoineen, historioineen ja kulttuureineen. Sekä tekstinä että paikkana Maameri on itsenäisempi ja harkitumpi kuin esimerkiksi Tolkienin kokoon harsimat maisemat tai C.S. Lewisin yksipuolisen asenteelliset ja toispuoleiset Palsta esittelee kulttuuriklassikkoja laidasta laitaan. kyhäelmät. Ilahdun jokaisella lukukerralla kirjailijan tavasta näyttää hahmojensa arvokkuus ja sävykkyys. Sankari ei ole aina sankari. Hän on myös sisäsyntyinen pahis, joka voi menettää ja menettääkin voimansa. Sankaruus on myös arkista. Sankari voi olla lapsi, nainen tai mies. Maailma on moninainen. Suomentaja Kristiina Rikman on tehnyt myös hienoa työtä. KIRJASARJAN ENSIMMÄISESSÄ osassa, Maameren velhossa, päähenkilönä on nuori Varpushaukka, joka kasvaa tuntemaan itsensä. Hänestä tuleekin Ged, Maameren velho. Aluanin holvihaudoissa, sarjan toisessa osassa, nuori maan voimien luntija Tenar nousee tasaveroiseksi sankariksi ensimmäisen osan Gedin rinnalle. Tenar ei ole vain tahdoton peesaaja vaan itsenäinen toimija, minkä Ged joutuu kirpeästikin havaitsemaan. Jo kymmenvuotiaana minua miellytti kirjoissa se, että sankarin uskollinen kumppani oli muutakin kun vain se uskollinen kumppani. Trilogian kolmas osa, Kauhaisin ranta, yhdistää trilogian aukijätetyt juonenkulut. Kirjassa käydään myös koko eepoksen hurjimmat taistelut, joista sain painajaisia vielä isompanakin. Vieläkin oikealla lukutuulella nousevat niskakarvat pystyyn sekä kauhun että kauneuden kokemusta vahvistamaan. VUONNA 2002 ilmestyi sarjan viidentenä osana markkinoitu novellikokoelma Kertomuksia Maamereltä, jossa kirjailija syventää henkilöhahmojaan ja selventää aiempien tarinoidensa taustoja. Aikani arkailtuani peläten tarinan vesittymistä tartuin novelleihin. Pelkoni — kolumni — Tuiki, tuiki poptähtönen HERÄÄN, käyn suihkussa, harjaan hampaat ja katson anttituiskumaisesti peiliin, josta näen tulevan poptähden. Suuntaan asunnostani ulos samalla hyräillen ja hioen tanssiliikkeitäni. Vielä tänään minun on juostava pää kolmantena jalkana hikiseen linja-autoon tavallisten ihmisten sekaan. Onneksi tilanne muuttuu pian. Kun minusta tulee poptähti, voin huoletta kulkea taksilla milloin ja miten haluan. Ennen sitä edessä on vielä nämä Popstars 2:n koclaului. Bussimatkalla mietin, miksei kukaan musiikinopettajistani ole kehunut lauluani. Ehkä se johtuu siitä, että koulussa arvostetaan erilaisia laulutaitoja kuin pop-areenoilla. Tai sitten opettajat ovat kokeneet minut sellaiseksi uhkaksi omalle itsetunnolleen, etteivät ole uskaltaneet muuta kuin moittia lauluani. Kun tulen sisään Tampere-taloon, näen kuinka katseet kääntyvät; luulen, että minua onkin jo odotettu tulevaksi paikalle. Takahuoneessa minä ja muut kolmetoistavuotiaat tytöt olemme jännittyneitä mutta luottavaisia. Kun vuoromme koittaa, meitä ci pidättele mikään. Myöhään iltapäivällä pääsemme vihdoin arvovaltaisen tuomariston eteen. Nämä musiikin rautaiset ammattilaiset kysyvät minulta vielä pari kysymystä, minkä jälkeen aloitan lauluni. Kaunis lauluääneni ehtii kuitenkin kaikua vain kaksi sekuntia, kunnes Risto Asikaisen retale keskeyttää minut, haukkuu kappalevalintani ja käskee minua pysymään hiljaa. Mitä tämä tarkoittaa? Eikö Suomessa, avoimessa, demokraattisessa yhteiskunnassa kaikilla pitäisi olla niin sanan, kappaleenvalinnan kuin laulamisenkin vapaus? Ja eikö meillä muka ole subjektiivista oikeutta harjoittaa poptähteytiämme asiaan kuuluvalla prameudella? Asiat eivät välttämättä ole vielä näin huonosti. Vika on ehkä vain tässä tuomaristossa. Asko Kallonen olisi minulle varmasti paljon hellempi. PEKKA VAHVANEN Popstars 2 MTV3 -kanovalla sunnuntaisin klo 20.00. oli turha, sillä novellit toimivat itsenäisinä tarinoina sekä lisäävät uusia säikeitä aiempiin tarinoihin. Palaan Maameren tarinoihin aina uudelleen. Yksi syy on se, että Ursula K Le Guin on armoitettu tarinankertoja. Maamerellä ei ratsastella ääriltä loisille, siellä ennemminkin kuljetaan jalan tai purjehditaan, mitä nyt joskus muutetaan myös muotoa. Miekankalistelua ja sellaista pientä lajityypillistä vouhkaamista Maameren tarinoissa on mukana jonkin verran mikä seikkailu se sellainen on, missä ei vähän uhottaisi. Mutta sinne lomaan K Ix Guin on saanut punottua aikuistakin lukijaa puhuttelevaa kerrontaa ikiaikaisesta aiheesta hyvästä ja pahasta, ihmisen toimintana. RIITTA KOIKKALAINEN www.ursulokleguin.com
EQjIyväskylän Ylioppilaslehti 10/2004 Syksyn säveliä ja maalattuja tunnelmia TEKSTI: PETRUS KOSKIMIES "ELISABETH UNDERGROUND on parhaimmillaan naulittuna luurit päässä, yöllä, viltin alla ja erittäin rauhoittuneessa olotilassa", selvittää Elisabeth Undergroundin rumpali Henri Lindström. Kyseinen yhtye on juuri julkaissut ensimmäisen pitkäsoittonsa 1.21, joka esittelee kuulijoille marginaalipoppia parhaimmillaan. Jyväskylästä käsin toimivan yhtyeen historia alkoi Laukaassa 1990-luvun loppupuolella, kun osittain samalla miehistöllä toiminut Liisa ihmemaassa näki päivän valon. Nykyinen kokoonpano, Sami Toroi (kitara ja basso), Laura Malmberg (laulu) ja Lindström, muotoutui vuonna 2002, jolloin Malmberg liittyi yhtyeeseen ja samalla nimi vaihtui nykyiselleen. Lisäksi keikkoja varten bändissä vaikuttaa livebasisti Antti Sjöblom. Elisabeth Undergroundin musiikkia kuvaa hyvin sana kiireettömyys. Biisit rullaavat eteenpäin ilman paahtamista tai kaahailua. Mitään tiettyä genreä on vaikea määritellä, eikä siihen oikein Lindströmkään pysty. Seuraavanlaisia kuvauksia kylläkin: "chilliä", "stonerpoppia", "bileiden tappo -musaa" ja "musiikkia syysiltoihin". "Usein meitä verrataan Portisheadiin ja Massive Attackiin, ja kyllähän meidän musiikissa on samoja piirteitä. Mutta todella usein ihmiset jostain syystä pitää meitä konemusiikkiyhtyeenä, mitä emme todellakaan ole. Kaikki on soitettu itse ja oikeilla soittimilla, eli koneita emme käytä. Koskettimia kylläkin, mutta ei mitään valmiita nauhoja." 1.21 sisältää yhdeksän biisin ja yli 40 minuutin verran fiilistelyä herkistelystä vähän nopeampaan ilmaisuun. Biisimateriaali on tasaisen laadukasta. Parhaiten levyltä nousevat esille näpElisabeth Underground vaihteeksi maan pinnalla Lounaispuiston lavalla. parilla koukuilla varustettu Slovvmorions, +/-30 sekä Below. Elisabeth Underground ei ole varsinaisesti mikään bileyhtye, vaan tunnelmia maalailevaa musiikkia, joka enemmänkin toimii rauhoittajana. Bändi soitti syyskuun alussa Giant Robotin lämmitelijänä Lutakossa. Chillausmusiikin ongelmana on usein saada yleisö ja musiikki kohtaamaan toisenssa livetilanteessa, koska bändi on saapunut lavalle fiilistelcmään ja yleisö sen sijaan juhlimaan. Tämä näkyi myös Lutakossa, jossa meininki ei noussut kovin korkealle, muttei myöskään laskenut liian matalalle, vaan molemmat osapuolet olivat tyytyväisiä. Mutta kuten jo mainitsin, Elisabeth Underground on sitä musiikkia, jota kuunnellaan sinä hetkenä, kun huomaa, miten kauniita sade, syksy ja kaipuu ovatkaan. 1.21 saatavilla Airon musiikista, keikoilta jo netistä osoitteesta www.elisabethunderground.lk. J Y V Ä S K Y L Ä N GNGRGIA Kun sähkönkäyttöosoitteesi muuttuu Tee muuttoilmoitus Internetissä www.jenergia.fi Säästät euroja ja energiaasi Synergiaa. RAVINTOLAT & JUHLAPALVELU ON SE AIKA VUODESTA, k u n p a r h a a t PIKKU JOULU A JAT v a r a t a a n . Oie Sinä/da ripeä Ja toimi/ Nyt Mirka-ravintoloita o n kaksi: Lounasj a juhlapalvelu Tapionkatu 4:ssä UUSI MIRKA-RAVINTOLA AVATTU: Jyväskylän k e s k u s t a a n A s e m a k a t u 4 Lounas ark. 1 . 3 1 5 . la 1 1 . 1 6 . su 1 2 . 1 6 . Asemakadulla myös ILTABUFFET k e l a 1 7 . 3 2 2 . J ä r j e s t ä m m e : • J u h l a t i l a i s u u d e t • K o k o u k s e t tarpeittesi mukaan meillä tai Teillä SOITA J A K Y S Y L1SÄÄI Tapionkatu 4 . ( 1 4 ) 4 4 9 7 4 9 9 Asenakatu 4 . ( 1 4 ) 4 4 9 7 4 8 4 A O I K E U D E T TERVETULO A I www.mirkaravintolat.com Kysy myös opisk. hintoja <u ro c Q. ro c :ro 1 — • >> l/l :ro > JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERIN OHJELMISTO SYKSYLLÄ 2004 Suuri näyttämö H Hella VVuolijoki JUURAKON H romanttinen kome Ohjaus Hannele R Marjo Niemi J U A K S E K O H U L L värikäs tragikomedi* ensi-ilta 20.11.200' Ohjaus Irene Aho Ohjelmistossa jatkavat I * « " * * * • P Ä Ä T A L O musiikkinäytelmä ^ U P P O N A L L E JA R O H K E A R E E T A satu Pieni näyttämö Ohjelmistossa jatkavat M O B I L E H O R R O R komedia H E I K K O E S I T Y S ! Tuuletusta ja draamaa V A U V A T E A T T E R I Sydämen käärin silkkiliinaan Lippumyymälä näytäntökaudella ma-pe klo 12-18 (esityspäivinä klo 12-19) la klo 12-19 puh.(014)624 200 www.jyvaskyla.fi/kaupungin r varjopääkkäri Vapaan lampaan maamtaa ON KULUNUT kutakuinkin kymmenen vuotia siitä, kun erosin kirkosta. Nuoren vihaisen miehen elkeet omaksuneelle 17-vuotiaalle kirkko näyttäytyi selkeästi vastustettavana instituutiona, onhan se halki aikakausien vainonnut toisinajattelijoita ja kahlinnut ihmisten taiteellista ja tieteellistä luomistyötä. Eroaminen oli myös edellytys sille, että pääsin siirtymään "Raamatulla päähän" -henkisiltä uskonnontunneilta elämänkatsomustiedon opetukseen. Nämä tunnit olivatkin lukion antoisimpia. Nuoruuden jyrkkä ateismi on sittemmin tehnyt tilaa jonkin sortin agnostismille. Samalla myös kirkko on alkanut näyttäytyä myönteisemmässä valossa, mutta ei niinkään hengellisten kuin maallisten kysymysten kautta. On nimittäin siunatun hyvä asia, että edes joku isoja arvovaltainen instituutio ottaa rohkeasti kantaa nykyisen turbokapitalismin vahingollisuutta vastaan, ja ulottaa kannanottonsa myös toimintaansa. Kirkon puuttumista poliittisiin kysymyksiin on paheksuttukin. Arkkipiispa Jukka Paarma on onneksi johdonmukaisesti puolustanut organisaationsa oikeutta elää ja toimia tässä ajassa eikä vain tuonpuoleisen lupauksissa. Toki kirkko on edelleen konservatiivinen laitos. Mutta nykyisenkaltaisessa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä on jo melko radikaalia, että joku pyrkii varjelemaan ihmistä. Tarvitaan rajanvetäjiä, jotka muistuttavat, että kaikki ei ole kaupan, eikä ihmisarvo ole riippuvainen tuottavuudesta tai tehokkuudesta. Kirkon opetukset ovat edelleen sen verran etäällä omasta hengellisestä ajattelustani, että olen pysytellyt karanneena lampaana. Mutta jos kirkkoon voisi maallisten yhdistysten tapaan liittyä jonkinlaiseksi kannatusjäseneksi, saattaisin jopa harkita asiaa. JUHA MÄKINEN Nyt on edullinen aika hankkia • LUOKKAPAIDAT • HIHAMERKIT • Brodeeraukset • collegepuserot • T-paidat Mustesuihku ja laservärit n.1/2 hintaan. TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 www.tarrapaita.fi
Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2004 H keskustelua KENEN KAUPUNKIKUVA? Tällä palstalla julkaistiin syksyn ensimmäisessä numerossa Antti Vesalan kirjoitus otsikolla "Rumat mainokset pilaavat kaupunkikuvaa". Ilahduin otsikosta: itseänikin on harmittanut mm. rumasti naista esineellistävät alusvaate-, kosmetiikka-, siideri-, olut-, auto-Jäätelö-, radioasema-, rantaloma-, viikkolehtiym. mainokset katukuvassa. Myös lukuisat rasistiset mainokset tai inhmilliseen hätään rinnastettavat mainokset kuten hampurilaisravintoloiden nälkävitsit tai puolustusvoimien vihjailu sodan tarpeellisuudesta ovat pistäneet rumasti silmään. Julkkiksiakin riepotellaan aikakausja iltapäivälehtien mainoksissa säälimättömästi. Myöskään mainosten kuluttamaan yllyttävä perusidea ei ole kaunis. Kirjoituksesta kävi kuitenkin ilmi Vesalan paheksuvan "roskaamista pahempaa" ilmiötä: liisterillä kiinnitettyjä "monistettuja papeniappuja", ei siis kiiltäviä, valaistuja ja värikkäitä varsinaisia mainoksia. Nämä liisteröidyt "mainokset" pilaavat hänen mukaansa kaupunkikuvaa ja tulevat kalliiksi poistaa. Lappujen levittäjiksi Vesala tietää Maan ystävien ja Oikeutta eläimille -yhdistyksen kaltaiset "monenlaisia asioita vastustavat" ryhmät. Vesala ottaa esimerkeiksi yhteiskunnallisesti kantaaottavia ilmoituksia, ei omaehtoisia tai pienen budjetin kulttuuririentoja (rock, teatteri, asukasyhdistykset), joista myös ilmoitellaan kadunvarsilla. Itse en ala erottelemaan näitä. Mielestäni kyse on kaupunkilaisten oikeudesta rakentaa omaa elinympäristöään, samoin kuin sananvapaudesta. Toki ilmoittelijoilla on sananvapaus esim. lehtien palstoilla, mutta päällekäypä kaupallinen mainonta tekee kaduista ja julkisista tiloista keskustelufoorumeita kysymättä yleisön tarvetta. Tämän vastapainoksi omaehtoinen ilmoittelu ja keskustelu on tervetullutta. Talkoovoimin tehty ilmoittelu (ja mielipiteidenkin levitys) kuuluu kaupunkikuvaan siinä missä puistokonsertit, seminaarit, kirpputorit ja mielenosoitukset, joita niissä mainostetaan. Vesalan kirjoitus edustaa virallisten instituutioiden monopolia ajavaa ajattelua, joka pyrkii rajoittamaan "alhaalta" lähteviä urbaaneja ilmiöitä, mutta hyväksyy talouspiirien ehdot mukisematta. Kaupunki o" laynnä betonia, työmaa-aitoja, uiuuntajakoppeja "j^Ttnuita ei niin kauniita mutta näkyviä pintoja. Miksei niitä voisi KAUPUNKIKUVAN PILAAVAT MAINOKSET, EIVÄT ILMOITUKSET Antti Vesala moittii "kaikenlaisia aktivistiryhmiä" kaupunkikuvan pilaamisesta (jylkkari 9/2004). Vesalan mielestä kaupunki olisi viihtyisämpi ilman roskalaatikoiden kylkiin, valopylväisiin ja bussipysäkkien katoksiin liisteröityjä tapahtumaja muita ilmoituksia. Toinen näkökulma aiheeseen voisi olla, että katuilmoittelu kertoo elävästä (ala)kulttuurielämästä ja kuuluu näin vireän kaupungin kuvaan. Olettaisin useimmilla liisteröijillä olevan sen verran harkintakykyä, että esteettisesti kauniina pidetyn kirkon seinät ja muut arvokkaat kohteet jätetään liisteröimättä. Harmaa ja ankeannäköinen kadunvarren sähkökaappi onkin sitten toinen asia: ainakin minun nähdäkseni se on yhtä ruma julisteilla kuorrutettuna tai ilman. Toisaalta kansalaistottelemattomat liisteröijät varmaankin jatkaisivat toimiaan, vaikka sähkökaapit, lyhtypylväät ja muoviset roskapöntöt todcttaisiinkin katugallupissa enemmistön äänellä kauniiksi. Laillisia ilmoitustauluja kun ei kaupungilla juurikaan ole. Mielestäni pieniä tapahtumailmoituksia suurempi huolenaihe ovat kaupallisten tahojen levittämät mainokset, jotka vyöryvät kaupunkilaisten silmille joka puolella. Sen sijaan, että kaupunki Vesalan ehdotuksen mukaisesti maksaisi nuorille pienten järjestöjen ja tapahtumajärjestäjien ilmoitusten poistamisesta, voisi kaupunki työllistää väkeä poistamaan suuria kaupallisia mainoksia joka puolelta tai korvaamaan ne esimerkiksi positiivisia, rakentavia ajatuksia herättävillä mietelauseilla taikka taideteoksilla. Sitä työtä arvostaisin. Tosin mainosten vähentämiseksi varmaankin riittäisi kunnallinen tai mieluummin valtakunnallinen laki, joka asettaisi selkeät rajat rahallista tuottoa tavoittelevien tahojen mainostukselle. SUVI K A U K O N E N yttää omaehtoiseen ilmoitteluun? I » PANU VÄÄNÄNEN Sana on v a p a a käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY, Jylkkari, yliopisto, Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkärin toimitukseen sähköpostina (ei liitetiedostoja!) osoitteeseenjylkkari@jyy.fi. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Kirjoita tiiviisti! Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja muokata tekstejä tarvittaessa. Syntynyt piirtämään TEKSTI: JUHA M Ä K I N E N KUVA: T O N I PELTONEN HÄNEN PIIRROKSLAAN näitte jo Jylkkärin edellisessä numerossa, nyt esitellään mies, joka tussia heiluttaa: 24-vuotias Hans-Peter NVeckman on Jylkkärin uusi siviilipalvelusmies. Weckman on kotoisin Kuopiosta, Jyväskylään hän rantautui kolme vuotta sitten. Viimeiset puolitoista vuotta ovat kuluneet Jyväskylän aikuisopistossa audiovisuaalisen viestinnän opintojen parissa. Eipä sillä, että mies varsinaisesti tarvitsisi koulutusta kuvalliseen ilmaisuun. Weckman sanoo syntyneensä piirtämään. "Niin kauan kuin muistan, olen piirtänyt. Ja ellen piirtänyt, niin luin ja kirjoitin. Kaikki nivoutuu yhteen luovaksi mielikuvitukseksi." Tammikuussa 2002 Weckman piti ensimmäisen näyttelynsä baari Vakiopaineessa. Netissä hänen grafiikkaansa on esillä osoitteessa www.raskaskoneisto.cjb.net. Kirjoitusharrastuksen hedelmistä ei ole vielä päästy nauttimaan Weckmanin pöytälaatikon ulkopuolella. Laatikosta löytyy "enimmäkseen lyhyitä, erittäin fiktiivisiä ja tummahkoja novelleja". Lehtityöstä Weckmanilla ei ole aiempaa kokemusta, mutta Jylkkärin sivari pestistä hän on erittäin innostunut. "Piirtäminen on ollut minulle enimmäkseen itseni ravitsemista. On kiinnostavaa kokeilla tehdä kuvituksia lehteä varten. Tämä on minulle harvinainen lilanne elämässä, kun on suunnitelma jopa vuodeksi eteenpäin." Kun Weckmania pyytää luonnehtimaan itseään kolmella sanalla, hän heittäytyy mietteliääksi. Kevennykseksi tarkoitettu kysymys kohtaa harkitsevan mielen. "Jos olisin saanut kaksi päivää aikaa, olisi varmaan tullut oikein hyvä vastaus. Laita siihen että 'niinkö', 'aijaa' ja 'aha'. Ne on varmaan ne sanat, joita useimmiten käytän." järjestöt Järjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@lists.jyu.fi Ilmoitukset numeroon 11/04 ti 21.9. mennessä! AIESEC Jyväskylä järjestää mökkiviikonlopun Local Training Seminar) 16.-17.10. Luvassa mm.hauskanpiioa. pelejä ja keskusteluja AIESECcareiden kanssa. Tule mukaan kansainväliseen ilmapiiriin viettämään syksyn hauskin viikonloppu! Lisälieloja: www.co.jyu.li/alesec/ Muista myös lunastaa lippusi Kauppakadun Approbatur 2004tapahtumaan liikunnan aulasta to 30.9.2004 klo 9-15. Amnesty International Amnesty International kokoontuu aina parillisien viikkojen keskiviikkoina klo 18.00 Maailmankauppa Mangon tiloissa, kauppakatu 5. Seuraava kokous pidetään 15.9. Kaikki innolla mukaan! Jyväskylän ev.lul. opiskelijalahetys Opiskelleilla! pidetään torstaisin Vanhassa pappilassa klo 18.30 alkaen. Sijainti kaupunginkirjastoa vastapäätä, Vapaudenkatu 26 Raamattupiireistä tieloa illoissa. English Bible Study, inlormation available. Jos kenkä puristaa, tule puhumaan! Opiskelijapastori Heikki Lehtimäki, yhteystiedot: 014-213 901,050-571 4564, heikki.lehlimaki@opko.fi. 16.9. Vapauteen Kristus meidät vapautti. Kalle Väätäinen: 23.9. Evankells-lulerllaisten opiskelija järjestöjen yhteinen luksi-ilta Keskusseurakuntatalolla (ei opiskelijailtaa Vanhassa pappilassa). Evankeliset opiskelijat i i.u : Opiskelijailtoja pidetään lauantaisin klo 19. Lutherin kirkolla osoitteessa Kansakoulukatu 5. Tulevia Iltoja: 18.9 RaamattuCafe 25.9. Kaivoja keniaan vai Sanaa Sambiaan? Miika Auvinen. Olet tervetullut mukaan myös muuhun toimintaan. En-Kore-kuoro harjoittelee Lutherin kirkolla keskiviikkoisin klo 19.00 Raamattupiirit kokoonluvat Kortepohjassa ja keskustassa. Lisätietoja toiminnasta: www.sley.fi/eo/jkl lai Katriinalta 050-3777344. Sähköpostilistallemme voit liittyä lähettämällä postia osoitteeseen a0693@jypoly.fi. Jyväskylän Akateemiset Reservinupseerit JARU on kaikille opiskelijoille (ja muillekin) tarkoitettu järjestö, johon voi liittyä sukupuoleen ja sotilasarvoon tai -arvottomuuteen katsomatta, innokkuus toimintaan riittää! Katso kevään toimintaa osoitteessa http://www.cc.jyu.li/yhd/jarij/ jossa voit myös liittyä jäseneksi. Hallitukselle voi lähettää kysymyksiä ja kommentteja osoitteeseen jaru-hallitus@cc.jyu.li Jyväskylän opiskelijoiden Pohjola-Norden Jopnon vanhat parrat kokoontuval maanantaina 20.9. klo 18.00 Pohjoismaisella Tiedotustoimistolla (Kilpisenkatu 8) suunnittelemaan syksyn karkeloita. Vi syns! Kokoomusopiskeli at Saunailta Opinkiven saunalla ma 27.9.2004. lila alkaa klo 19 kansanedustaja Ahti Vielman poliittisella tilannekatsauksella. Mukana myös muita vieraita ja kunnallisvaaliehdokkaita. Tilaisuus on kaikille avoin, tervetuloa! Lisätietoja Johannalta 050-3310346. Opiskelijaryhmä PINK0 kokoontyy JklSetan toimistolla (Kilpisenk. 8,4. kerros) kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 18. Avoimet ovel torstaisin klo 18.30-20. Puhelinpäivystys keskiviikkoisin klo 19-21 numerossa 014-3100660. Seuraa tiedotusta muusta ryhmätoiminnasta, tapahtumista sekä jäsenyydestämme: (www.seta.fi/jyvaskylanseta). Huomaa myös keskustelupalstamme. Liity, osallistu ja ota kantaa! Seuraavat ClubKaappi-bileel Ilokivessä: pe 24.9 klo 21-03 (ohjelmassa Isojen poikien ja tyttöjen lauluja...) Tervetuloa toimintaan, sellaisena kuin olet 1 Järjestöpalstan pelisaannosta Järjestöilmoitukset lähetetään osoitteeseen jylkkari-jarjcsiol@lists.jyu.li 1) Ilmoitusten ehdoton maksimipituus on 70 SANAA (pidemmät leikcllaän säälittä). 2) Ilmoitukset lähcieuävä viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä TIISTAINA (myöhästyneitä ei huomioida). 3) Puulaakinne mahdollisen LOGON voitte toimittaa joko sähköpostilla osoitteeseen jylkkari-jaijcslot@cc.jyu.fi tai paperilla toimitukseen skamiatlavakscminc (mieluummin ensimmäinen vaihtoehto). 4) Vain TAPAHTUMAT. MENOT JA ILMOITUSASIAT. valiokunnat KEHY-VALIOKUNTA Syksyn toinen kokous ti 21.9. klo 16 yo-ialon hallituskabinetissa. Jalkamme syksyn suunnittelua, joten kehitysyhteistyöstä kiinnostuneet uudet ja vanhat kuonot, ehditte vielä täysillä mukaan toimintaan! KV-VAUOKUNTA Seuraava kv-kokous 15.9. klo 18 yo-talon hallituskabinetissa. Päätämme mm. Venäjän matkojen ryhmävastaavat. Uudet uskaltakaa mukaan vain rohkeasti! Ainejärjestöjen kv-vastaavien tapaaminen to 16.9. klo 18 ruokala Ilokiven takaosassa. Tapaamisesta on kätevä jatkaa syksyn ensimmäiseen Stammtischiin Rentukkaan to 16.9. klo 21, illan ohjelmasta vastaavat kv-tutorit Suomiteemalla. Jyväskylän ensimmäinen Cafe Lingua avaa ovensa 20.9., sisään voit kurkistaa milloin vain klo 18-20 välisenä aikana. Legendaariselle Kuusamon retkelle lähdemme 24.-27.9. Tänä syksynä myös suomalaiset opiskelijat ovat tervetulleita mukaan reissuhan on aivan loistava tapa tutustua ulkomaalaisiin opiskelijoihin! Seuratkaa sähköpostilistoja! SOPOVALIOKUNTA OpLskelija kehitä sosiaalista elämääsi ja tule mukaan SOPO valiokunnan toimintaan. Autat näin itseäsi ja muita! Sosiaalivaliokunta kokoontuu seuraavan kerran keskiviikkona 29.9.2004 klo 16.15 alkaen yo-talolla ruokalan Ilokiven takaosaan keskustelemaan muun muassa päivän ajankohtaisista opiskelijoita koskevista sosiaalisista kysymyksistä. Lämpimästi tervetuloa kaikki Te, jotka olette kiinnostuneet ihmisläheisestä ja aktiivisesta toiminnasta. Uudet toimijat ja ideat otetaan mielellään vastaan.
tonnikoloo, makaronia, näkkileipää jo UUDET SOHVAKALUSTOT Ei ole sama, mistä opiskelija huonekalunsa oslaa. Kierrätyskauppa EkoCenter on opiskelijoiden asialla. Kierrälyskoupan puolelta löytyy hyväkuntoisia käytettyjä ja uudelleenverhoiltuja uutta vastaavia huonekaluja. Muista myös vierailla naamiaisasuvuokraamo Satumaassa, mistä löytyy sesongin parhaat bilevaatteet. Opiskelija, älä mene äidin luo. luk mtifk, C> KESKI-SUOMI KlERRÄTTM Kierrätyskauppa EkoCenter Hakkutie 9, 40320 Jyväskylä Seppälänkangas puh. (014)333 7040 avoinna ma-pe 9-17 la 10-14 NÄLKÄPÄIVÄ 3 . 9 . 2 . 1 . Sinä olet katastrofiavun ensimmäinen lenkki. Ryhdy Nälkäpäivä-kerääjäksi. Jo tunnin tai parin työsi voi olla korvaamattoman iso apu katastrofien uhreille eri puolilla maailmaa. Kerääjäksi voit ilmoittautua numerossa 0800-411777 tai ottamalla yhteyttä oman paikkakuntasi Punaiseen Ristiin. w w w . r e d c r o s s . f i Punainen Risti W8 \ m Jyväskylän keskustassa viihtyisä, tunnelmallinen seurustelu-ja ruokaravintola. A restaurant known for its delicious food and cosy atmosphere right in the center of Jyväskylä. Tfcrifrr FIGAR6 Asemakatu 4, Jyväskylä puh. (014)212 255 www. figaro-restaurant. corn J Y V Ä S K Y L Ä N 1W 6N€RGIA ! Six packin hinnalla säästät luontoa Valitse Vihreä Energia Jyväskylän Energia tuo positiivista virtaa sähkökauppaan Keski-Suomessa. Sähkömme on edullista, kilpailukykyistä ja hinnaltaan vakaata. Ympäristöbarometrimme mukaan jo six packin hinnalla'* säästät luontoa, kun valitset uusiutuvista luonnonvaroista tuotetun Vihreän Energian tuulisähkön. Kysy lisää » www.jenergia.fi "Vihreä Energia nostaa opiskelija-asunnon energia-kustannuksia n. 6 eurolla vuodessa. Jyväskylän Energia Oy PL 4 , 4 1 1 Jyväskylä I Vesangantie 5 Puh./vaihde ( 1 4 ) 6 2 4 144 Faksi ( ! 4 ) 2 1 4 7 l www.jenergia.fi Synergiaa. S Y Y S K U U , S U T D , E U R O L L A B I L E E T Avoinna joka päivä 10-22 Y k s i t y i s t i l a i s u u d e t Avatar • Suomen suurin nettikahvila « * • * • • ™ kMn H f n n a s t o a l u e 1 : 512k/512K 34€/kk 1M/512k 2M/512k 4M/640k 2M/2m 39€/kk 4 5 € / k k 5 9 € / k k 1 2 9 € / k k AMJttX g AsOta» ) / <*Oyj ADSL v e r k k o p ä ä t t e i t ä e s i m : A U n k R o a d r u n n e r 4 : 6SC (ulkoinen, 1kpl ethornut portteja) Televvell EA-500: 75C (ulkoinen, 4kpl ethernet portteja) PCrt<«luoo«cctto (INNelOy) A v a u s m a k s u 10,00€ N o r m a a l i k y t k e n t ä m a k s u 2 1 , € Y l ä t a a j u u s k y t k e n t a 140.00C K a i k k i h i n n a t s i s . A L V 2 2 % Kalkkiin liittymiin sisältyy 5 dynaamista lp:ta Ja tarvittaessa 1 kpl kiinteitä lp osoitteita. Ei rajoituksia »erverlnpidon yma. suhteen. Sama perushlnnasto yksityisille, yrityksille ja taloyhtiöille. IMAvvtariintutustiimMitil Lisätiedot Ja hinnastoalueet: Avatarista ja osoitteesta: www.tnnet-fi/odsl Avatar 014 214811 Puistokatu 1 A 40100 Jyväskylä ava@avatar.fi TNNetOy 014 214822 myynti@tnnet.fi Ilmoitus tähän? Seita OSO 5 9 2 3 6 9 6 Vexi Virtanen S#PPABAARI I SOPPAA JANOON JA NÄLKÄÄN! Väinönkeskus p. 1 4 4 4 9 8 1 pe ja la palvelemme 02 asti JOKA TORSTAI HITTEJÄ J^yuSCbid 7 B D 9 D LUVUILTA W V V W . H A A T I K E L L A R I . C O M Bill H 11 Jjj 1 (6> f ^ J h r° h «jr i . f i ^•^^•K^r^^TH:^^ uusi perjantai klubi WEEKEND KICKOFFS -vapaudu arjestato.9 nlko ahvenen -17.09 Scandinavian music group -14.9. hlgh heeU dance show n o . henna pakarinen 8.10. salsa & latino fiosta by oilv» paredes 15.10. klrka 21.10. Irina a9.ro. dingo • 5.11. tomml läntinan 1a.11. Jor« marjaranta 3.ta. vtrve rosti, freeman 4t menneisyyden vangit 17.11. neon 14 I I 1