• Jyväskylän Ylioppilaslehti 2 1 . TAMMIKUUTA 2 4 * •
• H Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2004 Nössölandian asukit, herätys! pääkirjoitus/ Suo Anna-Maija Tuuliainen ™ J käsitt a m a t t ö m ä n n ö s s ö m a a . Täällä N ö s s ö l a n d i a s s a asioita v a t v o t a a n ja v a t u l o i daan l o p u t t o m i i n , m u t t a ei t o i m i t a enn e n k u i n o n i h a n p a k k o , j o s s i l l o i n k a a n . K a h v i p ö y t ä k e s k u s t e l u i s s a m a a i l ma p a r a n n e t a a n p ä i v i t t ä i n , m u t t a sen e n e m p ä ä asioiden m u u t t a m i s e k s i ei o l lakaan v a l m i i t a t e k e m ä ä n . Ei e d e s äänestämään. ( M u u t e n olen sitä mieltä, että pitäisi aloittaa selvitystyö n e t t i ä ä n e s tykseen siirtymiseksi JYYn e d u s t a j i s t o vaaleissa. Nyt olisi reilusti aikaa e n n e n syksyn 2 5 vaaleja. Nettivaalien myötä äänestysprosentti saattaisi n o u s t a "jopa" k o l m e e n k y m m e n e e n tai ylikin.) Vuoden alkajaisiksi J y l k k ä r i j a k a a n ö s s ö p a l k i n n o n . Sen saa J y v ä s k y l ä n k a u p u n g i n h a l l i t u s , j o k a taipui ties m i n k ä laisen p a i n o s t u k s e n edessä l u p a a m a a n sähköpostitse eronneelle k a u p u n g i n j o h taja P e k k a "Keskiyön C o w b o y " Kettuselle 2 6 e u r o n erorahan. Kun Keskisuomalainen kysyi hallituksen jäsenillä, o n k o e r o r a h a o i k e u t e t t u , t u l o k s e n a oli k u v a a n n o l l i s t a k ä s i e n v ä ä n t e l y ä . Suoria vastauksia suoraan kysymykseen ei saatu. Hallituksen jäsenet tyytyivät ainoastaan toteamaan päätöksen tehdyksi. Jyväskylässä m a a n a n t a i n a 1 9 . 1 . järjestetty mielenosoitus tämän kultaisen käd e n p u r i s t u k s e n peruuttamiseksi on pieni k a n s a l a i s a k t i i v i s u u d e n p i l k a h d u s . K u n t a t a l o u d e n ajoittain k ä s i t t ä m ä t t ö m ä t s ä ä s t ö p ä ä t ö k s e t eivät ole s a a n e e t a s u k k a i t a a k t i v o i t u m a a n , m u t t a Kettusen e r o r a h a o n h e r ä t t ä n y t s e n v e r r a n vastarintaa, että e n n e n m i e l e n o s o i t u s t a saatiin kasaan k o l m e tuhatta nimeä eror a h o j a v a s t u s t a v a a n a d r e s s i i n . H i e n o a olisi, j o s p r o s e s s i lisäisi k i i n n o s t u s t a kunnallispolitiikkaan ja kasvattaisi syksyn kunnallisvaalien ehdokaslistaa. O l i v a t k o Kettusen v a i h t o e h d o t e r o a m i n e n tai e r o t e t u k s i t u l e m i n e n ? Suur-Jyv ä s k y l ä n L e h d e n p ä ä t o i m i t t a j a Tapani M a r k k a n e n piti t a p a a h o i t a a Kettusen lähtö "tyylikkäänä". Tarkoittiko h ä n sit ä , että K e t t u s e s t a p ä ä s t i i n tällä t a v o i n k i v u t i o m i m m i n e r o o n ? E r o r a h a n m a k samisen todellinen syy pitäisi kertoa j u l k i s u u t e e n . Tällaisenaan prosessi h e r ä t tää pelkkää h ä m m e n n y s t ä . Yli miljoona v a n h a a m a r k k a a v e r o r a h o i s t a , t u o s t a v a a n o h i b u d j e t i n , o n n i i n iso s u m m a , että "kateus" järjestelyä k o h t a a n o n ymm ä r r e t t ä v ä ä elleivät todelliset syyt ole tiedossa. Monelle m u u l l e k i n määräaikaiselle kelpaisi kahden vuoden palkka korvaukseksi vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta! i^Sw*£ KANNEN KUVA: TUUKKA RONKKO Jyväskylän Ylioppilaslehti www.jyy.fi/jvlkkari TolmHus JYYn jäsenille kotiin konnettuna Keskussairoalontie 2 Jylkkäri maksaa 8 euroa, ei40600 Jyväskylä jäsenille 45 euroa. (014)2603360 iytkkari@iyy.fi Osoitteenmuutokset Fax:(014)2603928 JYYn keskustoimisto, . (014)2603355 -Vino-Maija Tuuliainen Ilmoitusmyynti (014)2603359 Anne Koskinen 0405814972 puh. & b x : (0)4) 618 997. onirtu@cc.jyu.fi molkapoh. 040513 7835 Toimittaja Ylioppilasit-tilien Juha Mäkinen valtakunnallinen {014)2603360 Ilmoitusmyynti 050 369 8285 Pirunnyrkki Oy, [02) 233! 222 mcinen@tc jyu.fi llmoituksenvalmistaia Kuvaaja Grafiikka Rutanen Tuukka Rönkkö (014)216315,0505962444 (014)2603360 grafiikka.ruh3nen@co.inet.fi 050539 8138 turonkko@cc.fyu.fi Painopaikka lehfeepät Oy, Pieksämäki Taloudenhoitaja ja (015)7234212. toimistosi hteeri Painos 8000kpl Fbub Reuhtonen ISSN 0356-7362 (014)260 7226 ISSN 0356-7362 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu. Ilmeslyy lukukausien aikana, tänä vuonna 16 kertaa. Kulttuuri-, mielipideja tiedelebtien liitto Kultti iy.:n jäsen. si K U Sxzi Ilmestymispäivät keväällä 2 4 ilmestyy deadline 4.2. 18.2 3.3. 17.3. 31.3 21.4. 5.5. 28.1. 11.2. 25.2. 10.3. 24.3. 14.4. 28.4. Järjestöilmoitusten deadline päivää a i k a i s e m m i n ! Jylkkäristä Keskariin ja takaisin TEKSTI: ANNA-MAIJA TUULIAINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ JYLKKÄRISTÄ KESKISUOMALAISEEN ja takaisin on vienyi Juha Mäkisen, 26, tie. Loppiaisen jälkeen lehden toimittajana aloittanut Mäkinen on jyväskyläläinen mitä kirjaimellisimmin. "Koko elämäni olen asunut täällä. Pisin yhtäjaksoinen aika pois Jyväskylästä on ollut viisi viikkoa. Lukioaikana halusin pois ja hain opiskelupaikkoja muualtakin, mutta ainut, minkä sain oli journalistiikka Jyväskylässä. Esimerkiksi Helsinkiin en mielelläni lähtisi", mies tuumiskelee. Iän myötä Mäkisessä on herännyt suoranaista kotiseuturakkautta: "Olen alkanut viihtyä vallan. Ja itselläni on sellaista kokemusta, jota muualta muuttaneilla ei ole. Olen muun muassa kierrellyt Jyväskylää pyörällä ja jalkaisin ja valokuvannut vähän oudompia seutuja." Taitava kynäilijä paljastuu monilahjakkuudeksi: hallitseva lavarunouden Suomen mestari nousee helmikuussa Älylän ehtoo -tapahtumassa Vakiopaineen lavalle ja pitää ensimmäisen valokuvanäyttelynsä lokakuussa. MAAKUNTALEHDESTÄ taulukkopalkoilta Jylkkäriin puurtamaan pikkurahalla. Miksi ihmeessä? "Olin Keskisuomalaisessa töissä reilut kaksi vuotta. Se on jo semmoinen aika, että tekee mieli tehdä jotain muuta. Kun olin Jylkkärissä sivarina 1998-99, mietin jo silloin, että voisin palata tänne joskus." "Olen ihanteellinen pätkätyöläinen!" Mäkinen yllättää. "En ainakaan tässä elämänvaiheessa edes haluaisi vakituista työsuhdetta. Ihan terveellistä olisi jossain vaiheessa tehdä muutakin työtä kuin toimittajan, en tosin tiedä mitä." PAITSI ETTÄ MÄKINEN on asunut vain Jyväskylässä, hän on tehnyt ainoastaan toimittajan töitä, ei mitään muuta. "En edes näitä perinteisiä kaupungin puutarhalla tai hautausmaalla. Ensimmäisen julkaistun juttuni tein 13-vuotiaana." "Oma underground-lehti perusteltiin kavereiden kanssa abivuonna. Leipä oli lehden nimi, ja siinä olivat journalistisesti ja taiteellisesti parhaat tuotokseni. Huomion herättämisen keinot olivat sellaisia, että oikeissa lehdissä niitä ei ole syytäkään käyttää". Mäkinen artikuloi huolelliseen tyyliinsä. Esimerkkejä pyydettäessä hän vastaa ilman hymyn häivääkään: "Noh, en ole alastonkuvissa sen jälkeen esiintynyt julkisesti." KULTTUURI SANAN LAAJASSA merkityksessä on uuden jylkkäriläisen mieleen. "60-luvun kulttuurihistoria, pakkomielteenomaisen vakava suhtautuminen populaarikulttuuriin sekä ylei-sjeesusteleva yhteiskuntakritiikki". siinä Mäkisen teesit. Päätän lopuksi kysyä Mäkiseltä version perinteisestä bändihaastattelukysymyksestä. Juha Mäkinen, jos olisit jokin suomalainen lehti, mikä lehti olisit? En tiedä, mitä odotan vastaukseksi, Mvrfcyn ja Parnasson risteytystä kenties, yllätyn joka tapauksessa. "Olisin haavanlehti, koska se vapisee." • Olympialaiset uusiksi vieraasta päästä/ Ilmoitushinnat tekstissä 1,00 euroa / pmm takasivu 1,20 euroa / pmm määräpaikkalisä 0,12 euroa/pmm etusivu myydään ainoastaan kokonaan värilisä 0,4 euroa / p m m Jyikköri ei ote arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä verco. JYLKKÄRI N AVUSTAJAPALAVERI 2 1 . 1 . KLO 1 5 . 3 TOIMITUKSESSA. Kovasti on m u o t i a Matti Tulla vielä nuoremmillakin se, että joka paikkaan pitää mennä renkaiden päällä. Jos ei isä tai äiti kuljeta, sitten pyöräillään tai skeittaillaan tai potkulaudalla suhautetaan. Tämä ei lupaa hyvää Suomen hiihdon tulevaisuudelle. Ajatellaanpa nyt vaikka ostarilla notkuvaa teinipoikaa, jolla elämä on tasaisen tylsää, koulu ei suju eikä kiinnosta, tytöt eivät vilkaisekaan hänen finnien täyttämää naamaansa, tupakkaa pitää polttaa, vaikka se maistuu pahalta, keskaria latkia, koska kaveritkin tekevät niin ja kaiken lisäksi housujen pitää olla niin roikkuvat, ettei niillä tahdo edes kävely onnistua, saati sitten hiihto. Juuri tällaiselle nuorelle pitäisi urheilun luoda onnistumisen elämyksiä. Niitä ei todellakaan tule, jos hänet raahataan metsänlaitaan ja sanotaan: alahan suksia. Ensimmäisen mutkan taakse teinipoika jää chillaamaan ja haistattaa vitut koko touhulle. Suomen ainoa pelastus ovat uudet lajit, joita Suomen kannattaisi mitä pikimmiten alkaa ajaa olympiaohjelmaan. On väärin pakottaa nuoria urheilemaan lajeja, jotka eivät heitä kiinnosta. Turhaa on itkeä, etteivät nuoret enää hiihdä koulumatkojaan. Olisivatko Veikko Hakulinen tai Juha Mieto turhaan rehkineet, mikäli olisivat taksilla päässeet? Olisiko Marja-Liisa Kirvesniemi nikamat irvistellen kavunnut Karpalonmäkeä, jos olisi voinut keskuslämmityksen hehkussa pomppia Lara Croftina? Heti välittömästi täyttyisivät osanottajaluettelot meilläkin, mikäli lajina olisi tytöillä mahdollisimman pieniin vaatteisiin ahtautuminen, ja pojilla mahdollisimman suurten vaatteiden päällä pitäminen niin, etteivät ne solahda lattialle. Ja kaikille yhteisesti vaikkapa tekstiviestin näpyttämisen nopeuskilpailu. Näin saataisiin tuo passiivinen pullamössökansanosa jälleen aktivoitumaan. Miten muuten he voisivatkaan kiinnostua jostain antiikinaikaisesta tapahtumasta, olympialaisista, varsinkaan kun eivät edes tiedä, miten moinen sana lausutaan. Jos Afrikan ihmiset juoksentelevat luonnostaan paljon, suotakoon heille se ja kilpailun mahdollisuus myös, mutta kyllä meidänkin kasvavan nuorison pitäisi saada oma näytönpaikkansa lajeissa, joissa he todella ovat motivoituneita, ja joita he harrastavat vapaaehtoisesti ja intohimolla. Vain näillä metodeilla tuo tuiki tärkeä olympialiike säilyy ja saavuttaa entisen loistonsa. Kuten vanha kansa viisaasti toteaa, ei pakolla tule kuin kusipäitä kakaroita. Eihän sellaista kohtaloa haluta meidän nuorisolle, eihän?»
• JfKiskftän Ylioppilaslehti 1/20041 Ylioppilaskunnan TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ LOPPUVUONNA KÄYTYIHIN JYYn hallitusneuvotteluihin sisältyi tällä kertaa jopa häivähdys dramatiikkaa. Muun muassa Poikkitieteilijät ja Grönionin sisältänyt kokoonpano oli jo ehditty lyödä lukkoon, mutta osa ryhmistä ryhtyi vielä pistämään kuviota uusiksi. Toteutuneessa hallituksessa ovat mukana Pörssi & Dumppi, Kristilliset opiskelijat, Kokoomus, Keskusta, Demarit, Akateeminen Siperia Seura sekä Ilkkapuolue. Näillä ryhmillä on yhteensä 26 edustajiston 41 :stä paikasta. Tämä pohja oli kokonaisuutena selkeä paketti, siinä ei ollut enää liikkuvaa palaa. Vaihtoehtona olisi ollut sorvata viisikulmaisia palikoita nelikulmaiseen reikään.", kommentoi hallituksen puheenjohtaja Perttu Soininen. J. Nimi, ikä ja pääaine 2. Edustajistoryhmä 3. Vastuualue hallituksessa 4. Konkreettinen tavoite IxaMtivikaudeUa 1. Pentu Soininen, 24, tietojärjestelmätiede 2. Pörssi & Dumppi 3. Hallituksen puheenjohtaja 4. Periferia-ylioppilaskuntien yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin, sen näkisi mielellään kehittyvän. 1. Outi Behm. 23, yhteiskuntapolitiikka 2. Kristilliset opiskelijat 3. Kulttuuri 4. Kulttuuria voisi tuoda vähän lähemmäs ihmisiä. Voisi olla vaikka joku taukohuone, jossa voisi käydä räiskimässä kuvia kankaalle. I likka Jarva, 23, biomekaniikka 2. Ilkka-puolue 3. Liikunta 4. Kun JYY ei ole enää OLLn jäsen, on luotava visio siitä, mitä JYYn oma liikuntatoiminta voisi olla. Tätä vancn on perustettu liikuntastrategiaiyöryhma. 1. Juha Koskinen, 23, tilastotiede 2. Kristilliset opiskelijat Ylioppilaskunnan hallitus Opinkiven saunassa. Vasemmalta Johanna Selenius, Ilkka Jarva, Kirsi Marttinen, Outi Behm, Riitta Riekkola, Jenny Lindborg ja Juha Koskinen. Löylykauhan varressa puheenjohtaja Perttu Soininen. Kuvasta puuttuu Anni Kämäräinen. 3. Korkeakoulupolitiikka 4. JYYn tarjoamat palvelut ovat jonkinlaisen tarkastelun tarpeessa. Osallistumiseen kannustaviin kulttuurija liikuntapalveluihin voi panostaa vaikka nykyistä enemmän, mutta passiivisista palveluista voidaan kayda keskustelua. Onko esimerkiksi asunnonvälitys enää sosiaalisihteerin tehtävä? 1. Anni Kämäräinen, 21, yritysten ympäristöjohtaminen 2. Akateeminen Siperia Seura 3. Kehitysyhteistyö, ympäristö, yo-kylä 4. Haluan turvata kehy-lounaiden kunniakkaan perinteen jatkumisen, jonka kautta voi parantaa edelleen opiskelijoiden kehy-tietoisuutta. 1. Jenny Lindborg, 24, valtio-oppi 2. Demariopiskelijat 3. Ainejärjestöt, tiedotus, lehti 4. Ainejärjestöjen välinen yhteistyö tulisi saada käyntiin niin, että järjestöt keskustelisivat keskenään, mitä laitoksilla ja tiedekunnissa oikein on tapahtumassa. 1. Kirsi Marttinen, 25, englantilainen filologia 2. Keskustaopiskelijat 3. Kansainväliset asiat 4. Vaihto-opiskelijoiden vuorovaikutusta suomalaisten opiskelijoiden kanssa voisi edistää. 1. Riitta Riekkola, 31, tietojärjestelmätiede 2. Pörssi &r Dumppi 3. Talous 4. Talouden ja budjettien aktiivinen seuranta. JYYn jäsenmaksusta kysellään paljon, joten voisi selvittää ihmisille, mikä osa siitä menee mihinkin. I.Johanna Selenius, 22, yhteiskuntapolitiikka 2. Kokoomusopiskelijat 3. Sosiaalipolitiikka 4. Ylioppilaskylässä on jäämässä kaksioita tyhjilleen, kun niissä ei haluta asua. Pitäisi muuttaa systeemiä niin, että yksi henkilö voisi vuokrata itselleen kahden hengen solun. • Opposition kommentit Janika Konnu. Grönioni: "Grönionin sisältävä hallituspohja oli jo lyöty lukkoon, mutta ilmeisesti se ei joillekin sopinut, koska neuvottelut jatkuivat ja tulos on tämä." "Viime vuonna Grönioni oli hallituksessa, sitä edellisen vuoden oppositiossa, ja sitä ennen monta vuotta hallituksessa. Sen huomasi edellisestä oppositiovuodesta, että kun me ei oltu mukana, niin ympäristösuuntautuneet ajatukset hieman kärsivät." Marika Lindholm, Poikkitieteilijät: 'Toivotaan hallitukselta yhtä hyvää toimintaa kuin mitä se on ollut silloin, kun me olemme olleet mukana. Ollaan itse oltu mukana niin paljon, että aiotaan tarkkaan seurata, miten asiat menee. Ainejärjestöasioihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Tavasta, millä jäätiin hallituksen ulkopuolelle, voisi vähän olla käärmeissään." Heikki Kerkkänen, MÄÄ: "Hallitusneuvottelut oli aika sekavat, kuten niillä on yleensäkin tapana olla. MÄAtä ei sorsittu, mutta Grönionissa ei ilmeisestikään oltu hirveän tyytyväisiä. Olisi syylä kehittää selkeämmät pelisäännöt hallitusneuvotteluihin, jotta pystyttäisiin turvaamaan se, että kaikki ryhmät voisivat olla mahdollisimman tyytyväisiä lopputulokseen." Kimmo Mäkilä, PresSure: "PresSure ei edes lähtenyt hallitusneuvotteluihin, koska ei sinne yhden hengen tyhmällä oikein voi osallistua. Olen kuitenkin kuullut, että neuvottelut eivät sujuneet niin hyvässä hengessä kuin parina aikaisempana vuonna, mikä on harmillinen asia, koska se vaikuttaa ilmapiiriin edustajistossa. Mutta en lähde morkkaamaan hallitusta ennen kuin näen, mitä hallitus tekee." JYYn verkkosivut uudistuivat JYYn verkkosivut ovat muuttaneet osoitteeseen www.jyy.fi. Osoitteen vaihtuessa sivustoa uudistettiin vastaamaan paremmin käyttäjien tarpeita. Käytettävyyden kannalta suurin muutos on navigoinnin muuttuminen. Päävalikko löytyy uusilta sivuilta ylälaidasta, ja alasivuja voi avata sivun vasemman laidan valikosta. Näin käyttäjän on helpompi hahmottaa, missä hän kulloinkin on. Toinen olennainen muutos on uutissivujen uusi järjestely. Etusivulla näkyvät kolmen ajankohtaisimman uutisen ingressit. Lue lisää -kohtaa klikkaamalla saa luettavakseen laajemmat versiot. Uutisia voi edelleen selata myös sektoreittain tai kaikkien sektoreiden uutiset kerralla laajennetulla listauksella. Myös keskustelupalstat on uudistettu. Ne ovat nyt helppokäyttöisempiä ja palstojen määrää on vähennetty. Jäljelle jäi kolme suomenkielistä ja yksi englanninkielinen palsta, ja niillä toivotaan käytävän vilkasta ja vireää keskustelua. Rekisteröityminen on mahdollista, muttei pakollista. Joitakin vanhoilta sivuilta tuttuja elementtejäkin on jätetty. Etusivulta löytyvät edelleen linkit muun muassa tapahtumakalenteriin, Ilokiven ja Kampus Kinon sivuille sekä ruokalistaan. Mielipideitä tiedustellaan edelleen viikottain vaihtuviin kysymyksin. Parhaan käsityksen uudistuneista sivuista saa tutustumalla niihin itse osoitteessa www.jyy.fi. Myös JYYn sihteereiden ja Jylkkärin sähköpostiosoitteet muuttuivat vuodenvaihteessa. Uudet osoitteet ovat muotoa sihteeri@jyy.fi, eli esimerkiksi pääsihteerin tavoittaa osoitteesta paasihleeri@jyy.fi. Jylkkänn uusi osoite on jylkkari@jyy.fi ja lehden nettisivut löytyvät osoitteesta www.jyyfi/jylkkari. Sihteeristön uudet sähköpostiosoitteet sijaitsevat JYYn verkkosivuilla kohdassa JYY/Työntekijät (http:/Avww.jyy.fi/jyy/lyontekijat. php). Vanhatkin sähköpostiosoitteet toimivat yhä, mutta uusia suositellaan käyttämään. JYYn tiedotussihteeri Marika Kärki (tiedotussihteeri@jyy.fi) ottaa mielellään vastaan kaikenlaisia sivuihin liittyviä kommentteja ja runsaasti palautetta. ANNA-MAIJA TUULIAINEN
• [ Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2004 kahvipöytävisailu-] OJASSA on helpompia kysymyksiä, joista voi edetä BONUSkysymys on luonteeltaan leikkimielinen ja sinkeä. 1. Ketkä Jukolan seitsemästä veljeksestä oval kaksosia? 2. Mika joukkue on hallitseva naisten jalkapallon Suomen mestari? 3. Montako rekisteröityä lainaajaa Jyväskylän yliopiston kirjastossa on? 4. Kuka näytteli pääosaa elokuvassa Karate Kid? 5. Kuinka painava on yhden karaatin timantti? ALLIKKO 6. Montako rauhoiteltua eläinlajia Suomessa on? 7. Minkänimisten "taustayhtyeiden" kanssa Tuomari Nurmio on levyttänyt suomenkielisiä albumeja? 8. Mikä on muusikko James Todd Smithin taiteilijanimi? 9. Minkä niminen oli ensimmäinen kuuhun ennättänyt avaruusalus? 10. Minkä valtion presidentti on Rene Garcia Preval? Miksi kutsutaan räppäreiden kokoontumista? is>|8pnnste|!i-nor SflNOa •U!PH'Ql Z euni uoieiueuju, -3JUJ u9jS!E|0i)!!|0iS0An3N ' 6 T |OOQ T l 8 sn9>i!0 u|3>|J0>| el EUUOIO» sapHA 'l?AgiSA uaiuÄQx 7 "»"8 •eeaiujejB 002 'S oitpaeiAi u,d|ey > (2002"2ne)6l9 9£'S ejnasoiiEd muiieiAj z •unen e! ow -iie^sodevelseuioni'! 13S>inVlSVA tarjolla tänään t a r i n l l a t ä n ä ä n on Jy |k kärin osasto, jossa kerrotaan Vinkkejä l d l | 1 1 d I d l l d d l l J y v ä s k y | ä n ajankohtaisesta kulttuurija meininkiolämästä. kuten musiikkitarjonnasta, teatterista, taidenäyttelyistä ja bileistä. Osansa saavat myös JYYn valiokunnat. Anna oma menovinkkisi (isoilleeseen jylkk;iri-i;in,i;ine< ee.jyu.fi POP/ROCK/JAZZ/KIUBIT Ullakko: Pe 23.1. Wide Open Panee!: PuppaJ& Tasotlavat, Kaucas, On a SohdRixk, la 24.1 Fonal Festival Mqgyai Pesse ja Kiila, pe 30.1. NmaRochdlc (Swe)ja Loozcr plays We.ezer, la 31 1. Sir Elmhxhn Hiljaiset Värit. Bar 68: Ui 2 4 . 1 . Badlopuhtllmet, pc 30.1. Ilyhnl CMfrm.la 31.1 HacmrVHä llokivi: Pe 23.1. Kirves heilaluaa Xli Dcalhchain & Deaihbound, la 24.1. Seisomapaikkaklubi. Klubii klo 20 ja klo 23 alkaen, lipui 5e. Pe 30.1. Golh Nighl Kuroshiu Currenl -live + DJ:l. lipui 4c. la 31.1, Classvvar Club JK1. Hardcore & Punkrock Sessions Phoenix Foundation. Dead m ihe Water. IAhcmpana loppua. KLASSINEN/KAMARIMUSIIKKI/KUORO Jyväskylä Sinfonia: J. S. Bach: Messu h-mollissa ke 21.1 klo 19 Taulumäen kirkossa, lipui 17/1 V7e. Heijastuksia ke 28.1 klo 19 Jyväskylän teatteritalolla. Antonio Vivaldi. Konsertto neljälle vm/ii/ic. Juhani Nuorvala: Notlumo urbano. liput 15/12/7c. Konservatorio: Oppilasillat 10 22 I ja 29 1. klo 18 ja 19 konservatorion orkesicriluokassa. Heli Siekkisen päällökonscrtli to 22.1. klo 19 Konservatorion Siltasalissa. Konservatorion kamarimusiikki soi ma 26.1. klo I8JAMK11 kamarimusiikkisalissa Sanna Sncllman-Junnan valmentava konserni pe 30.1 klo 18 ]AMK:n kamarimusiikkisalissa Alvar Aalto -museo: perusnäyttely Alvar Aulio Arkkitehti. Lisiksi 23.1 alkaen Aino Aalto. Jyväskylän taidemuseo: Holvi: Kaupunkielämää. leoltsia Suomen TaufegraqflfeoufcTi feotodmflsla, Mistä taide on kotoisin? Keshisuomolaisteii taiteilijoiden ensimmäinen sukupolvi sekä 1.2. saakka VÖ crddn teoksen tarina. Kain Tapperin Yo-veislokscn luonnoksia ja taustamateriaalia. Suoja: 1.2. saakka Juhani Petäjäniemi: NcljännesvuiKisatakatsaus. Keski-Suomen luontomuseo: perusnäyttely Perintönä ympäristö. Keski Suomen luontoa vanhimmasta kallioperästä 2000-luvun kohteisiin. Lisäksi E/aimellistd menoa talvella. Jussi Murtosaaren valokuvanäyttely. Keski-Suomen museo: perusnäyttelyt Kcsfe-Suomi Maafcuntalto sekin on? ja Jyväsltylä Kaupunkiko sekin on? Lisäksi 1.2. saakka Kyösti Viiris vuoden graafikko 2002 seka mitaleja Aarne Laitakarin mitalikokoelmasta. Galleria Huuto: 25.1 saakka Kalle Turakka Purhonen. Suomen Käsityön museo ja Suomen Kansallispukukeskus: Perusnäyttelyt Aikamatka käsityöhön tunne vuosituhannet somienpaissdsi ja Käsityössä elämän tuntu tunnelmointia pohjakerroksessa. Lisäksi Nukkeja kansallispuvuissa. Onko hajua? Miten tehdä haju näkyväksi ja koettavaksi sekä Pia Purhosen laakapiirroksia Jyväskylän yliopiston museo: Perusnäyttely Opiksi ja huviksi sekä 19 12. saakka Vierailija Alaskasta B. A. (Jadenhjehnin alttaritaulu. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Suuri näyttämö: Pddtolo, ennakko to 22.1. ja pc' 23.1 Wo 19, k.uuaesftys la 24.1. klo 19. muut näytökset ii 27.1. ja pe 30 1. klo 19 sekä la 3 1 . 1 . klo 13. Ennen lahUä to 29.1 klo 19. Piukat palfcal la 31 1. klo 19. Pieni näyttämö: /rmpiuiosi.sata, ennakko li 27.1. klo 19, ensi-ilta ke 28.1. klo 19. muut esitykset pe 30.1, klo 19 ja la 31.1. klo 13. Mobile Horror to 29.1. klo 19. Tim/i tulija meni u 3.2. klo 19. Huoiieteatteri: Ansa la 24.1. klo 19, su 2 5 . 1 . klo 15,10 29.1. ja pe 30.1 klo 19 Boman hakkuuaukeilla Kaisa Miettinen esittää Aila Meriluodon runoja su 25.1. klo 19. Kivenhukkuata. cnsi-illa la 31.1. kk) 19. muut esitykset su 1.2 klo 15 ja n 3.2. klo 19 Pahnanpohjimmaiset: Draeula ma 2.2. klo 19. Tanssisali Lillakko. Teatteri Polccmi: Ihan kiva skrlsishoiv ke 21.1., la 24.1. ja su 25.1. kaikki klo 19. Baari Vakiopaineen teatteritila, liput 6/5e. varaukset: 041-462 0184. JYT:ks. juttu sivulla 13. (kääntyvien liikuntamahdollisuudet Jyväskylässä ke 21.1 klo 14-16. Erityisliikunnan opettaja Pirjo Huovinen Yliopiston päärakennus CI. Skitsopcnia suomalaisissa perheissä ke 21.1. klo 15-16. Agora. Lea Pulkkisen sali. takkahuone (4 Krs). Professori Pekka Ticnari. flelkimatfca ke 21.1. klo 17-19 ja ke 2 8 . 1 . klo 17-18.30 taidemuseon Suojassa. Tule seikkailulle tähän hetkeen, omaan kehoasi ja mieleesi, liput 7e. Lasten Ja nuorten hyvinvouiuseminaari ja Keski-Suomen Liikunnan maakuntajuhla pc 23.1. klo 17, Yliopiston liikunta L304. Ääntä ja liikettä värissä ja valossa I ja li pe 23.1 klo 15 ja 30.1. klo 16 Taidemuseon Suojassa. Vapaa pääsy Grafiikan alkeet nonstop-työpaja la 24.1. klo 12-17 taidemuseon Holvissa. Tutustumme akvatintaan. osallistumismaksu 5e. Suomi eumopan turvallisuuspolitiikassa -yleisöluennot: ma 26.1. Nato lahitulnaisuudessa ja ma 2.2. Yhteisen uiko-ja tuivallisuuspoliliifcan muutokset v. 2004. Kaupunginkirjaston Minnansali. Kirjaslojen satutunnit 3-6-vuotiaille. Halssikin kirjasto to 2 9 . 1 . klo 9.15. Keljonkankaan kirjasto to 29.1. klo 9.15. Kortepohjan kirjasto ma 2.2 klo 9.15. Kypärämäen kirjasto ma 26.1. klo 9.15. lohikosken kirjasto ti 27.1. klo 9.15. Säynätsalon kirjasto ke 21.1. klo 9.15, pääkirjasto ma 26.1 klo 18. Kenen vesi'AIESEC Jyväskylän ja Dodo ry:n järjestämä keskusteluja kulttuuritilaisuus ti 27.1. klo 18. Nikolainsali. vapaa pääsy. Matkalla kahden kesken TEKSTI IA KUVA: TUUKKA RONKKO G A L L E R I A H A R M O N I A S S A näytteillä oleva Keski-Suomen valokuvataiteen 6. aluenäyttely vie katsojansa mielenkiintoiselle ja vaihtelevalle m a a i l m a n y m p ä r y s m a t k a l l e v a l o k u v a u k s e n maailmaan. "Valokuvaaja ja matkustaja ovat monella tapaa hengenheimolaisia." k e n o o näyttelyn k o o n n u t valokuvataiteilija Riitta Päiväläinen. J o k a toinen vuosi järjestettävä aluenäyttely toimii katsauksena keskisuomalaiseen valokuvataiteeseen. Näyttelyssä on m u k a n a sekä harrastajaettä ammattivalokuvaajien töitä. Vanhojen konkarien rinnalla o n nähtävissä r u n s a s määrä n u o rien kuvaajien teoksia. Valokuvakeskuksen puheenjohtaja K i m m o L e h t o s e s t a o n h i e n o a , että Keski-Suomesta löytyy niin m o n i puolisesti cri-ikäisiä kuvaajia, myös nuoria. "Jotakin jäi" on osa Pekka Suomäen kuvasarjasta, jonka vedostusmateriaalina on koivu. N Y T E S I L L Ä O L E V A N näyttelyn t e e m a n a o n "Kahden kesken". Valokuvissa ollaan k a h d e n kesken hyvin eri lavoilla: toisen ihmisen kanssa, ajatusten, asioiden, muistojen ja ilmiöiden kanssa. Virkistäviä oval erilaiset perinteisestä poikkeavat materiaaliralkaisut. Näyttelystä löytyy p u u t a , kangasta, metallia, tulta j a videotekniikkaa. Rinnakkain ovatkin neulanreikäkuvat sekä digttaalivedokset.» Keski-Suomen volokuvataileen 6. aluenäyttely 8.2. sookko. Luovan valokuvauksen keskus, Galleria Harmonia, Hannikaisenkatu 39. riyyKV-VALIOKUNTA Tervetuloa aloittamaan kevauä! Suomalaisia ja ulkomaalaisia opiskelijoita yhdistävä Buddy-projekti alkaa to 29.1. klo 19 Lozzilla. Buddyyn voi vielä ilmoittautua mukaan pe 23.1. asti ja hakemuksen voi täyttää osoitteessa www.jyy.fi/esn. Lisätiedot: kv-sihiceri@jyy.fi. Finnish Stammtisch puolestaan aloittaa legendaansten stammari-iltojen sarjan to 22.1. Rentukassa, tervetuloa! KULTTUURIVALIOKUNTA Kultluurivaliokunnan kevään toimintaan kuuluu mm. Kampus Kino -elokuvateatterin pyörittäminen. Jyrock-festivaali sekä mahdollisesti kursseja. maUsojaja kirpputoreja. Seuraavan kokouksen ajan saat parhaiten selville liulymällä kulttuurilistalle. Lisätietoja: kuluuurisihteeri@jyy.fi, 014260 3356, www.jyy.fi OPINTOJA TIEDEVALIOKUNTA Kokous 22.1. klo 17.00 ylioppilastalolla. Keskustelua ajankohtaisista koulutuspoliittisista asioista ja yliopistohallinnon ihmeistä. 1Jsätietoja koposilueeri Antti Vesalalta: koposihteeri@jyy.fi SOSIAALIVALIOKUNTA Sosiaalivaliokunta kokoontuu tiistaina 27.1 klo 16.30 ylioppilastalolla. Lisätietoja sosiaalisihteeri Tuomas Viskarilta (puh. 260 3357. s-posti: soposihteeri@jyy.fi) news in english STUDENT LUNCHES GOT CHEAPER The price of student lunches, got cheaper : from the beginning of this year d u e t o the increase in KELA:s meal subsidy for stud e n t s in institutes of h i g h e r e d u c a t i o n . N o r m a l priced s t u d e n t l u n c h c a n n o w cost 2.35 euros at the dearest. In the vicinity of the University of J y väskylä. s u b s i d i s e d l u n c h e s are offered, a m o n g o t h e r s , b y llokivi, Sonaatti r e s t a u r a n t s a n d t h e vegetarian restaurant Katriina. T h e d i s c o u n t r e q u i r e s thai t h e student card o r KELAs meal subsidy certificate is s h o w n o n t h e cash d e s k of the restaurant. MARI STARTS TO HAVE LANGUAGE PROBLEMS Mari Meriläinen, the new secretary of international affairs of the s t u d e n t u n i o n , has grown to be international. "For s o m e reason, m y p a r e n t s p u i m e to a n English Language kindergaiten. IVe also h a d foreign p e n pals s i n c e p r i m a r y school" Mari h a s b e e n three l i m e s a t u t o r for exchange students, w o r k e d two s u m m e r s in E n g l a n d a n d o n e in S w e d e n , s p e n t a year tn student exchange in England, d o n e teacher training in Nepal a n d participated in international work c a m p s . Meriläinen also h a s a n English boyfriend w h o is currently siudying in Jyväskylä. So, s h e talks English b o t h at w o r k j a n d h o m e a n d is also w r i t i n g h e r t h e s i s ; in English. T h i s can have effects o n h e r : native language skills. "Its quite calastrophic. 1 guess 111 soon | have t o lake F i n n i s h l a n g u a g e lessons," Mari laughs. NEWS BY ANTTI AIRAKSINEN AND MIKA PUUKKO
• Kunnon kv-sihteerin kieli alkaa pätkiä nnon kv-sihteerin kieli alkaa pätkiä Taas on yhden vaihtarin päivä pelastettu. Mari Meriläinen (oik.) opastaa hollantilaista Marieke de Vriesiä. TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ JYYN UUSI KANSAINVÄLISTEN asioiden sihteeri Mari Meriläinen on kasvanut kansainväliseksi ihmiseksi jo pienestä pitäen. "Vanhemmat laittoivat minut jostain syystä englanninkieliseen lastentarhaan. Ulkomaisia kirjekavereita minulla on ollut ala-asteelta lahtien Kansainvälistyminen on jatkunut tehokkaasti aikuisiällä: Mari on ollut kolmesti vaihto-opiskelijoiden tutorina. kahtena kesänä töissä Englannissa ja yhtenä Ruotsissa, viettänyt vuoden vaihdossa Englannissa, tehnyt opetusharjoittelua Nepalissa ja osallistunut kansainvälisille työleireille. "Minua luullaan usein ulkonäköni puolesta esimerkiksi espanjalaiseksi. Luonteeltani olen kuitenkin suomalainen. Osaan olla hiljaa ja tarkkailla sivusta, mutta osaan olla räiskyväkin", Mari luonnehtii itseään. Vaihto-opiskelijoiden asiat ovat Marille kirjaimellisesti sydäntä lähellä. Omasta vaihtovuodesta tarttui mukaan englantilainen poikaystävä, joka nyt opiskelee Jyväskylässä. Mari naurahtaa, että kun puhuu englantia niin töissä kuin kotonakin, ja kun tekeillä oleva gradukin syntyy englanniksi, alkaa hänen suomen kielensä vähitellen kärsiä. "Se on aika katastrofaalista. Pitää varmaan kohta ottaa suomen kielen oppitunteja " Vaikka muuallakin varmasti pärjäisi, näkee Mari oman tulevaisuutensa olevan Suomessa. "Ikää ja kokemusta ulkomailla asumisesta on jo sen verran, ettei enää ole samanlaista palavaa hinkua lahtea ulkomaille kuin joskus aiemmin. Mitä enemmän on Suomesta poissa, sitä rakkaammalta Suomi itselle tuntuu." TAMMIKUUN ALUSSA kv-sihteerin työt aloittanut Mari pääsi ensi töikseen koordinoimaan Jyväskylään saapuneille uusille vaihto-opiskelijoille järjestetyn orientaatioviikon. Ilmeisen hyvin ovat vaihtaripolot Suomen talveen sopeutuneet. mitä nyt saunaillan yhteydessä kummastelivat, käyvälkö kaikki suomalaiset aina avannossa saunomisen yhteydessä. Lyhytaikaisten vaihto-opiskelijoiden asiat ovat Marin mukaan olleet Jyväskylässä jo vuosia hyvällä tolalla, mutta ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tilannetta hän haluaisi parantaa. "Heidät pitäisi saada joustavammin kiinni opintosysteemeihin." KANSAINVÄLISISTÄ kaveruussuhteista kiinnostuneita Mari muistuttaa, että vielä tämän viikon loppuun asti voi ilmoittautua mukaan buddy-projektiin. Buddyssa pyritään luomaan aitoja ystävyyssuhteita suomalaisten ja vaihtanen välille; niinpä projekti vastaa ainoastaan ihmisten yhteen saattamisesta, sen jälkeen on ihmisistä itsestään kiinni, kuinka paljon nämä aikaansa yhdessä viettävät. • Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2004 H EDARI JÄRJESTÄYTYI, JAUHIAISESTA PJ Uuden edustajiston järjestäytymiskokouksessa 3. joulukuuta JYYn puheenjohtajaksi 2004 valittiin Signe Jauhiainen (KokoomusopiskelijaO ja varapuheenjohtajaksi Lilja Kaijaluoto (ent. Saikkonen, Kristilliset opiskelijat). Järjestäytymisedarissa valittiin perinteiseen tapaan myös iso joukko muita toimijoita. Kortepohjan ylioppilaskylän asukastoimikunta on aiemmin valittu vaalilla kylässä asuvien keskuudesta. JYYn sääntöuudistuksen myötä edustajisto asetti asukasneuvoslon, johon se nimesi viisi jäsentä vaalissa valittujen neljän asukasjäsenen lisäksi. Edarin nimeämät asukasneuvostolaiset ovat Asko Soukka (varalla Laura Mattila), Markku Hunnakko (Pauli Peltola), Ilkka Malinen (Eero Tikka), Hanna Bergman (Mikko Lisitsin) sekä Timo Rönkkömäki (Itikka Parkkola). Jylkkärin johtokuntaan edustajisto väliisi Teemu Jaatisen, Tero Karjalaisen, Jussi Laitisen, Taneli Heiskasen ja Jarmo Lyhdyn. Julkaisusarja Kampus Kustannuksen toimitusneuvostoon valittiin Antti Alaja, Arto Alajoutsijarvi, Mikko Arasmaa, Riitta Koikkalainen, Salla Kujala, Jussi Laitinen, Henna Mikkola, Heli Mäkeläinen, Eero Ylinentalo sekä Tuomas Viskari. JYYn tilintarkastajat varamiehineen vuonna 2004 ovat: KHT Jouko Minkkinen (KPMG), varalla Johanna Grästen (KPMG); HTM. JHTT Seppo Lindholm (Audiator), varalla HTM, JHTT Isto Lehtinen (Audiator), sekä Kalevi Olin (varalla Tuomo Yli-Huttula). Sisäisiksi tilintarkastajiksi valittiin Katja Mehtonen ja Jussi Ahokas. A s u k k a i d e n o t t o l a u t a k u n t a a n edustajisto valitsi Tiina Juujärven (varalla Arto Alajoutsijarvi), Antero Lehmuskentän (Joonas Pennanen), Marika Lindholmin (Jukka Parkkola), Laura Mattilan (Asko Soukka) ja Hanna Bergmanin (Laura Laakso). NOKSO-KOIVISTO SYL.N PUHEENJOHTAJAKSI Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja on tänä vuonna Oskari Nokso-Koivisto. 24-vuotias puunjalostusteekkari Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnasta. Viime vuonna Nokso-Koivisto toimi SYL:n hallituksen koulutuspoliittisena vastaavana. Muut SYLn hallitukseen valitut ovat Lotta Backlund (Svenska Handelshögskolanin ylioppilaskunta) Arttu Laasonen (Lappeenrannan teknillisen yliopiston yo-kunta), Samuli Lintula (Turun yliopiston yo-kunta), Jenni Kyronlahti (Helsingin yliopiston yo-kunta), Esa Suominen (Tampereen yliopiston yo-kunta) ja Ville Väkeväinen (Helsingin yliopiston yokunta). JYYllä ei tänäkään vuonna ollut omaa hallitustyrkkyä. TENTTAA PÄÄMINISTERIÄ 20.1. Pääministeri Matti Vanhanen vierailee Jyväskylässä tämän lehden ilmestymistiistaina. JYY ja Jyväskylän Keskustaopiskelijat järjestävät pääministerin kyselytunnin klo 14-15 Agoran auditorio 2:ssa. Vanhasta on mahdollisuus tentata opiskeluun liittyvistä asioista. Tilaisuus on kaikille opiskelijoille avoin. P ö y d ä n k u l m a p r o j e k t i s t a k e s k u s p a i k a k s i : N y k y k u l t t u u r i n tutkimuskeskus 2 v u o t t a NYKYKULTTUURIN tutkimuskeskus on toiminut Jyväskylän yliopistossa jo 20 vuotta. Keskuksen toiminta alkoi sananmukaisesti pöydänkulmaprojektista. Nykyään se on monitieteisen kulttuurintutkimuksen kentän aktiivinen jäsen ja nykykulttuurin tutkimuksen keskuspaikka Suomessa. Vuonna 2000 tutkimuskeskukseen perustettiin Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa nykykulttuurin tutkimuksen professuuri, johon elokuussa 2001 nimiteltiin VTT, dosentti Katarina Eskola. Ensimmäiset väitelleet ovat Erkki Vainikkala kirjallisuusteoriasta vuonna 2002 ja Annikka Suoninen lasien ja nuorien mediakielitaidosta joulukuussa 2003. Tutkimuskeskuksessa on toimitettu vuodesta 1984 saakka Kulttuurinlutkimus-lehteä. Lisaksi siellä julkaistaan monitieteistä julkaisusarjaa, jossa on vuoden 2004 alkuun mennessä ilmestynyt 78 teosta. Nykykulttuurin tutkimuskeskus on oman toimintansa lisäksi valtakunnallisen Kulttuurintutkimuksen verkoston kotipaikka. Verkostoon kuuluu noin 600 eri tieteenaloja, tiedotusvälineitä ja erilaisia organisaatioita edustavaa jäsentä. Verkosto järjestää vuosittain kansainvälisen kulttuurintutkimuksen kesäkoulun, joka toinen vuosi Kulttuurintutkimuksen päivät sekä muita tieteellisiä tapahtumia. Tutkimuksen painoaloja ovat lasten ja nuorten mediakulttuuri, narratiivinen kulttuurintutkimus ja sosiologinen kulttuurintutkimus. Suurissa tutkimushankkeissa on tutkittu kulttuurin markkinoita ja merkityksiä, kulttuurisia tulkintasääntöjä Euroopan eri maissa, taide-elämäkertoja ja henkilökohtaista kirjoittamista yhteiskunnallisena voimavarana. Katarina Eskola ottaa esimerkiksi kirjallisuudentutkimuksen selvittäessään monitieteisen kulttuurintutkimuksen merkitystä: "On tärkeää, että opiskelija perehtyy omaan tieteenalaansa. Kun hän hallitsee sen, esimerkiksi kirjallisuuden, tulee vaihe, jossa on hyvä ajatella kirjallisuutta osana ihmisten arkea tai yhteiskuntaa. tai vaikkapa kirjallisuuden vastaanottoa erilaisten lukijaryhmien maailmassa." Kulttuurintutkimuksen haasteista Eskola toteaa, että teoreettisten ja metodisten valmiuksien on syytä edelleen kasvaa.» Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen kotisivu jo julkaisut: www.jyu.fi/nykykulttuuri/
• • • • • JröMiM VHoMiUsletiri 1/2M4 Yliopisto naisistuu miten kävi 9 TEKSTI: VIRPI KIRVES KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ YLIOPISTOJEN NAISISTUMINEN on tätä päivää. Varsinkin humanistisessa, kasvatustieteellisessä ja yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa tunnetaan se tosiasia, että ryhmissä miehiä on vain muutamia ison naisjoukon keskellä. Sosiologian laitoksen yliassistentti Kimmo Jokinen uskoo, että yliopistojen naisistuminen on joillekin miesopiskelijoille ongelma. He saattavat ajatella, että asioista keskustellaan naismyönteisesti, mutta samalla mieskielteisesti. Naisvoima voi silloin tuntua kiusalliselta, jos miesvaltaiselle alalle on kaksi yhtä pätevää hakijaa ja tasa-arvosyistä valitaan nainen. Joillekin miehille sukupuolesta saattaa Jokisen mukaan olla jopa etua. Esimerkiksi tyhmissä, joissa on vain pari miestä, voidaan miehen sanomisille asettaa enemmän painoarvoa kuin naisen kommenteille. JOKISEN MIELESTÄ ongelman ydin ei nipu sukupuolesta, vaan laajemmista tekijöistä: "Sukupuoli on muutakin kuin se, mitä on ihon sisällä. Oli ala mikä tahansa, ongelmaksi voi tulla se, että ryhmässä on liikaa samanlaisia ihmisiä. Yliopistolla pitäisi olla enemmän eri etnisiä ryhmiä. Myös ikärakenne voi olla liian yksipuolinen". yliassistentti pohtii. Jokinen ei usko, että lukioiden tyttoistyminen vaikuttaisi suoraviivaisesti yliopistojen naisistumiseen. Hän painottaa sitä. että yliopistoon tullaan monia eri teitä, kuten avoimen väylän tai muun kiintiön kautta. Ajatukselle, että yliopiston opiskelumenetelmät suosisivat naisia, Jokinen hymahlaa. "Luin muutama kuukausi sitten ilmestynyttä väitöskirjaa, jonka mukaan monet yliopiston tenttikirjat ovat miesmyönteisesti asenteellisia. Väitteelle, että miehet suoranaisesti kärsisivät yliopistolla, on kovin vähän perusteita", Jokinen pohtii. Kasvatustieteen opiskelija Eino Paananen on laitoksellaan naisten ympäröimä. KIRJALLISUUDEN LEHTORI Jukka Ammondtin mielestä ongelma korostuu, jos ryhmässä on vain yksi mies. "Tällaisissa ryhmissä on vaarana se. ettei miehen aani kuulu laisinkaan. Miesopiskelija saattaa olla vaivautunut tai muutenkin hiljaista sorttia. Tällöin koetan rohkaista miespuolisia osanottajaa tulemaan keskusteluun mukaan", Ammondl kertoo. Hänen mielestään naisvaltaisuus on työpaikkaetu. Kemian laitoksen johtajan Henrik Kuntun mukaan kemia kiinnostaa lukiossa enemmän tyttöjä kuin poikia. Yliopistokemia poikkeaa lukion opetuksesta, koska siinä on enemmän matematiikkaa ja fysiikkaa, ja näin ollen opinnot eivät aina vastaa ennakkokäsityksiä. Kuntun mielestä opiskelijoiden naisvaltaisuus vaikuttaa jonkin verran suuntautumisvaihtoehtojen suosioon. Silti fysikaalisen kemian opiskelijat ovat edelleen suurella osin miehiä. "Joskus tulee mieleen, että missä kaikki moponkorjaajapojat ovat. Heitä kaivattaisiin kokeellisiin, luovaa teknisiä mielikuvitusta vaativiin tehtäviin", Kumut selvittää. Tällä hetkellä naiset muodostavat enemmistön kemian assistenteissa, mutta ainuttakaan kemian naisprofessoria Jyväskylässä ei vielä ole. • Naisvaltaisuus ei vie yöunia OKL:ssa opiskeleva Jukka viihtyy laitoksellaan hyvin naisenemmistöstä huolimatta. "Tunnen oloni aika kotoisaksi. Meidän ainoiden poikien kesken meillä on aika tiivis joukko, ja yleensä luennoilla ja demoilla hakeudumme samaan porukkaan." Jukka ei näe naisvaltaisuutta ongelmana opiskelijoiden keskuudessa vaan koulujen opettajissa. Yksinhuoltajaäitien lisääntyessä lapsien tulisi saada lisää aikuisen miehen malleja. Jukan mielestä miehillä on yleensä paremmat edellytykset opettaa esimerkiksi teknistä käsityötä ja poikien liikuntaa. "OKL:ssa miehiä kuunnellaan ja heidän mielipiteitään arvostetaan. Yksittäisen miehen mielipiteillä on ehkä jopa suurempi painoarvo kuin yksittäisellä naisella, koska miehiä on niin vähän", Jukka valaisee. Lastentarhanopettajaopiskelija Tonin mielestä naisvaltaisessa ympäristössä on joskus yksinäinen susi -fiilis. Silti hänestä on positiivista, että naisten kanssa oppii tulemaan hyvin toimeen ennen työelämää. Toni muistelee huumorilla muutamaa naisopiskelijaa, jotka olivat voimakkaasti tasa-arvoa ajavia, multa kun tuli kyse tekniikan taitamisesta, he olivat hoputtamassa miehiä hommiin. YleisesaottamTcricncfcty)lyväinensDhen, miten naiset suhtautuvat miesopiskelijoihin. Sen sijaan muutaman opettajan käytöksestä on tullut joskus b-luokan opiskelijaolo, jos esimerkiksi miehisille toimintatavoille on naureskeltu. "Parissa harjoittelupaikassa on tullut hyvinkin selkeästi ilmi, että kyllä miehet voivat käydä täällä päiväkodissa leikkimässä, mutta varsinainen toiminta pitää jättää niille, jotka oikeasti siitä jotain ymmärtävät. On ollut alentavaa asennetta, että on se hienoa kun mies on täällä leikkimässä poikien kanssa, niin meille naisille jää aikaa tehdä oikeaa työtä". Toni selvittää. Mies kuitenkin korostaa, että muutamassa paikassa hänen on oikeasti annettu tehdä töitä ja häntä on arvostettu omana itsenään. Biologian opiskelija Erno on usein ryhmässä, jossa on muutama mies ja 30-40 naista. Hänestä on joskus tuntunut kiusalliselta mennä istumaan jonkun naisen viereen luennolla, koska sitä on saatettu pitää iskemisyrityksenä. Hänen mielestään naisopiskelijoiden kanssa on hankalampaa tutustua kaveripohjalta "Ryhmätöissä naisilla kilpailuvietti on huomattavasti vahvempi kuin miehillä. He kokevat enemmän paineita ryhmästä. Naisilla tuntuu olevan näissä hommissa kovemmat arvot", Emo arvelee. Emon mielestä on mahdollista, että esimerkiksi naisten tavasta vastata tentteihin tulee normi. Kirjallisuutta opiskeleva Jaakko ei näe miesten ja naisten käyttäytymistä opiskelutilanteissa juurikaan erilaisena. Hänen mielestään äänekkäillä ihmisillä on erityisasema sukupuoleen katsomatta. "En ainakaan menetä yöuniani kirjallisuuden opiskelijoiden naisvaltaisuuden vuoksi". Jaakko toteaa.» Hoostoteltovien nimet on muutettu. N a i s t e n p r o s e n t t i o s u u d e t J y v ä s k y l ä n y l i o p i s t o n o p i s k e l i j o i s t a : Tiedekunta 1993 2003 Humanistinen 76,5 77,5 Informaatioteknologia 22,6 Kasvatustieteellinen 77,6 83,4 Liikuntatieteellinen 60,4 64,7 Taloustieteellinen 53,9 Yhteiskuntatieteellinen 55,5 72,9 Matemaattisluonnontieteellinen 39,9 52,0 Koko y l i o p i s t o 6 3 , 8 6 3 , 9 Informaatioteknologan ja taloustieteiden tiedekuntia ei ollut olemassa vielä vuonna 1 9 9 3 . Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan raju naisistuminen johtuu osaltaan taloustieteiden itsenäistymisestä tiedekunnaksi sekä tietojärjestelmätieteen siirtymisestä osaksi informaatioteknologian tiedekuntaa.
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 1 / 2 4 | TEKSTI: PIRITTA PESONEN PIIRROS: JANI PALSAMÄKI "KESÄTYÖPAIKAN SAAMINEN on tuurista kiinni, koska Jyvässeudulla on paljon opiskelijoita ja kaikista paikoista on todella kova kilpailu", toteaa työvoimaneuvoja Minna Katko. Moni opiskelija haluaa näyttää kyntensä jo kesätöissä, ja jalkaa yritetään tunkea kiinnostavien, mielellään oman alan työpaikkojen ovien väliin. "Ei kannata olla kovin kranttu sen suhteen, millaisia töitä kesällä tekee. Jyväskylässä kesätyöpaikkoja on tarjolla melko hyvin. Mutta vastaavasti hakijoita on paljon. Jos ei saa oman alan töitä, on hyvä muistaa, että mikä tahansa työkokemus on aina hyödyksi tulevaisuuden työnhakua ajatellen. Se kertoo, että hakija on tottunut siihen, että työnantaja käskee." Katko muistuttaa, että kaikilla aloilla on omat huonot puolensa ja tylsät hommat. Se, että suostuu tekemään myös näitä "hanttihommia", osoittaa, että työntekijällä on tervettä arkirealismia. Katko ei suosittele työskentelyn sijasta kesäopiskelua, vaan kehottaa hankkimaan työkokemusta, jos sitä vain suinkin jossain on tarjolla. LÄHESKÄÄN KAIKKIA kesätyöpaikkoja ei ilmoiteta työvoimatoimistoon. "Normaaleista avoinna olevista paikoista meille ilmoitetaan arviolta noin 60 prosenttia, kesätyöpaikoista meille ei ilmoiteta niinkään paljon. Suurimmaksi osaksi avoinna olevista kesätyöpaikoista ei ilmoiteta yhtään missään, koska ihmiset osaavat yleensä hakea niitä oma-aloitteisesti", Katko toteaa. Jyväskylän seudulla kesällä eniten työllistää kaupan ja palvelun ala. "Asiakaspalvelutehtäviin on helppo kouluttaa, eivätkä ne vaadi välttämättä lietyn alan koulutusta, vaan pitää olla tietyn tyyppinen ihminen. On kuitenkin syytä muistaa, että ala kuin ala tarvitsee kesäsijaisia." VAIKKA S U U R I N O S A paikoista jaetaan kevään mittaan, toivoa ei kannata menettää vielä kesän alussakaan. "Kannattaa seurata työvoimatoimiston ilmoittamia avoimia työpaikkoja, silla vielä kesäkuussakin voi olla avoimia kesätyöpaikkoja tarjolla". Katko JANI -2004 Kesätyö tuuristako kiinni? huomauttaa. Jos kesätyöpaikkaa ei saa, asiaa ei Katkon mukaan kannata ottaa henkilökohtaisesti tai ajatella, että itsessä on jotain vikaa, koska kilpailu paikoista on kovaa. On parasta varautua jo ennalta siihen, etiei löydä välttämättä sellaisia töitä, joita ensisijaisesti hakee. T Y Ö V O I M A T O I M I S T O T U L E E rahallisesti vastaan sellaisia työnhakijoita, jotka ovat hakeneet kesätöitä Jyväskylän ulkopuolelta. Liikkuvuusavustusta myönnetään kilometrikorvauksena 13 senttiä kilometrillä, jos lähtee vaikka työhaastatteluun Jyväskylän seudun ympäristökuntien ulkopuolelle. Avustuksen saa työnhakua koskeviin asioihin, joila ovai esimerkiksi työhaastattelu, työhön tutustuminen ja työsopimuksen allekirjoittaminen. Vielä ensimmäiselle työpäivällekin voi saada liikkuvuusavustusta. "Hyvä työhakemus on siisti ja asiallinen. Sisällöllisesti on tärkeintä, että siinä tulee ilmi, mitä osaaja millainen ihminen hakemuksen takana on", Katko neuvoo. Työnantajaa voi lähestyä myös puhelimitse. "Puhelinsoitto kannattaa tehdä jo ennen hakemuksen lähettämistä, koska soittelu voi antaa lisää informaatiota siitä, mitä tehtävässä vaaditaan, ja se auttaa hakemuksen muotoilussa." Katko painottaa totuudessa pysymistä. Kannattaa välttää turhia kikkailuja ja kaunopuheisuutta. Osaamattomuuden peittely hienoilla sanoilla kostautuu viimeistään haastattelussa, kun huomataan että hakija ei reaalielämässä olekaan samanlainen kuin paperilla esittää. • Ota selvää työehdoista! Kuten muissakin lyhyissä työsuhteissa, myös kesätöissä työehtoja on noudatettava. Työsopimuksessa on ilmoitettava ainakin työn alkamisaika, palkka ja sen maksuaika, työaika ja työtehtävät. Siinä on käytävä ilmi myös lähin esimies, mahdollinen koeaika ja irtisanomisaika. Ennen työsopimuksen kirjoittamisia kannattaa ottaa selvää, noudatetaanko työpaikalla jotain työehtosopimusta. Työehtosopimus turvaa työntekijän oikeuksia ja siinä määritellään muun muassa alan palkkarajat. Mikäli työehtosopimus on yleissitova, sitä on noudatettava yleisesti koko alalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi palkkojen minimirajoja on noudatettava. Mahdollisissa ongelmatapauksissa kannattaa asiaa selvittää ensin työpaikalla esimerkiksi työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen avulla. Myös työsuojeluviranomainen auttaa ja neuvoo epäselvissä tilanteissa. Omia oikeuksiaan voi vaatia myös takautuvasti.» jylkkäri maailmalla Joulua 2 4 odotellessa EN TARVITSE kinkunsulatusjumppaa. En tunne ylimääräistä turvotusta. En ahdistunut viime hetken jouluostoksilla. En viettänyt joulua Suomessa. Vietimme mieheni kanssa joulun Prahassa, Tsekin tasavallassa. Prahalaisten joulu ei näyttänyt eroavan Suomen kaupallisesta joulunvietosta kaikkine "täytyy tehdä sitä ja täyty)' ostaa tätä" -pakkoineen, mutta saimme olla rauhassa ylimääräiseltä jouluhössötykseltä. Tarkkailimme Prahan joulua Berlitzin matkaoppaaseen tukeutuen ja pienestä homevaurioisesta hotellistamme käsin pitkiä tutkimusmatkoja tehden. Prahassa kaupat olivat auki jopa pidempään kuin Suomessa: myyjät hymyilivät ruokakaupoissa ja pikkuputiikeissa kymmeneen asti niin arkisin kuin viikonloppuisinkin. Joulun lähestymisen huomasi erityisesti karppeja myyvien kalakojujen levittäytymisenä jokaiseen kortteliin. Karpit uiskentelivat isoissa muovisammioissa eri puolella kaupunkia. Yön yli Skodissaan kalasammioiden vieressä nukkuvat kalamyyjät perkasivat ja suomustivat viiksekkäät kalat asiakkaiden odotellessa. Haju oli tainnuttava. Joulupäivänä karpit olivat yhtäkkiä hävinneet katukuvasta ja kadut puhdistettu perkuujätteistä. MITEN VIETTÄÄ joulua turistina? Onnistuimme selvittämään hotellimme lähellä sijainneen valtavan katolisen kirkon jumalanpalvelusten ajat ja menimme ristinmerkkiä tehden unohdimme kuitenkin heittää vihkivettä päällemme yöjumalanpalvelukseen. Emme ymmärtäneet mitään katolilaisen jumalanpalveluksen menosta, mutta papin saarnasta nappasimme tutut sanat "Israel, supermarket ja mobile operator". Pappi käsitteli mitä luultavimmin Suomestakin tuttua aihetta joulun sanoman hämänymisestä materiaalisten arvojen alle. Ruoka ja juomat olivat tulevassa EU-jäsenmaassa huomattavan edullisia. Joulupäivänä söimme, kuten muinakin päivinä viikon mittaisella matkallamme, paljon, hyvin ja halvalla. Illalla menimme Tsekin kansallisteatteriin katsomaan jouluisen Pähldnänsärkijä-baletin. Prahan kattavasta konsertti-, näytelmä-, oopperaja balettitarjonnasta olisi voinut Postikortti Prahasta, ei tosin aivan viime joululta. nauttia enemmänkin, koska pääsylippujen hinnat olivat suorastaan halvat. Tervetullutta vaihtelua niukalle opiskelijaelämälle. Jos siis saat jouluvalmisteluista ihottumaa, ja jos kinkku sulaa hitaasti mahassasi, vietä ensi joulu jossain muualla. Vaikkapa Prahassa? OUTI BEHM-TALLINEN Kunnanjohtaja eroavi KINNULA O N noin 2000 asukkaan kunta, joka sijaitsee 160 kilometriä Jyväskylästä pohjoiseen. Kinnulan kunnanjohtaja Kauko-Pekka Moilanen jätti eroilmoituksensa viime torstaina. Kinnulan kunnanhallitus antoi Moilaselle lähtökäskyn kokouksessaan viikkoa aiemmin. Moilasella on pitkään ollut sukset ristissä kinnulalaispäättäjien kanssa, ja hänen erottamisensa oli yhden äänen päässä jo vuonna 1994. 56-vuotias Moilanen tekee gradua kunnanjohtajan asemasta Joensuun yliopistoon. Harrastuksikseen han ilmoittaa kirjallisuuden, metsästyksen, kalastuksen ja mökkeilyn. Moilasen kirjallisuusharrastukseen on itse kunkin mahdollista tutustua, sillä mies on julkaissut omakustanteina pakinoitaan ja runojaan. Vuonna 2000 ilmestyneen runokokoelman nimi on vaatimattomasti Jälki-Kakvala. Siitä löytyy tekijän omien sanojen mukaan "useita ajanilmiöitä kuvaavia runoja, jotka vavahduttavat lukijan." Korpirunolijaksi itseään nimittävä Moilanen runoilee muun muassa Karjalan palauttamisesta, Kinnulan kolmoissurmasta ja maakunnallisen energiayhtiön myynnistä Ruotsiin. Fantasiasavyjä hän tavoittaa runossaan Kannuksen Kennedy, jossa hän hahmottelee Esko Aholle suuna tulevaisuutta Suomen presidenttinä: "Maailmalle aiheita antoi. / Suomen nousuun johdatti." Kalevalaisuus Moilasen teksteissä merkitsee sitä, että osassa runoista kaikki verbit on väännetty muotoon olevi-menevi-tulevi-elämoilevi. Jyväskylässä taitaa muuten olla kaupunginjohtajan virka auki. JUHA MÄKINEN
• Jyväskylin Ylioppilaslehti 1/2084 Mi»k¥lMiYtiopiHlMlehti1/?ft4 H Viime vuoden loppupuolella sorvattiin urakalla yliopistoopiskeluun liittyviä selvityksiä. Ylioppilaskunnissa pelonsekaisin tuntein odotettu ns. Kurrin raportti, eli opintotukea ja opiskelijan opintososiaalista asemaa koskeva toimenpideohjelma, julkistettiin 9. joulukuuta. Samana päivänä tuotiin julki myös Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelma. Nämä toimenpideohjelmat eivät tuo opintopoliittiseen keskusteluun juuri mitään uutta. Opetusministeriö haluaa putkitutkintoja, opiskelijat eivät, eikä työnantajiakaan vättämättä kiinnosta nuori maisteri, joka on pusertanut tutkintonsa kasaan muutamassa vuodessa hankkimatta työtai elämänkokemusta. Yliopistosta halutaan taas kerran karsia olemattomiin akateeminen vapaus, joka ei tehokkuusajatteluun sovi. 1 Rajoitukset eivät auta potentiaalista keskeyttäjää TOIMENPIDEOHJELMIEN SISÄLTÖ on, että opiskelijat on saatava luopumaan välivuosista, valmistumaan nopeammin ja sijoittumaan nopeammin työelämään. Opintotukea ei pidä korottaa (asumislisän vuokTakattoa kylläkin), vaan tuesta on tehtävä lainapainolleisempi. Tästä lainasta saisi sitten valmistumisen jälkeen osan anteeksi sillä ehdolla, että työllistyisi. Kuulostaako tutulta? Kuulostaako Sailaalta? Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että Kurrin raportti lupaa opiskelijoillekin jotain: opintojen suunnittelun ja ohjauksen parantamista sekä yliopistojen lukuvuoden ja työviikon käytön tehostamista, asumislisän vuokrakaton korottamista sekä aieriaiuen sitomista opiskelijalounaan enimmäishintaan. Toteutuessaan tällaiset toimenpiteet edistäisivät tutkintojen valmistumista tavoiteajassa huomattavasti paremmin kuin "kannustimina" markkinoidut rajoitukset opintotukeen ja opiskeluaikaan, saati lukukausimaksut. Viimeksi viisi vuolta sitten opinto-oikeutta haluttiin rajata ajallisesti, koska opinnot viivästyvät. Silloin maksimiajaksi määriteltiin viisi vuotta, mistä on nyt vähän joustettu: läsnäolovuosia yliopistossa saisi olla enintään seitsemän, ja opintojen aikana voisi olla enintään kaksi vuotta poissa olevaksi kirjautuneena. OPINTOJEN ROIKKUMISEN SYYT eivät rapontien laatijoita juuri kiinnosta. Toisaalla tasaisin väliajoin julkaistavat toimenpideohjelmat eivät kiinnosta opiskelijoita. Tämäkin keskiaukeama jää taatusti monelta lukemalta. Miksi opiskelijat eivät kiinnostu omista asioistaan? "Erittäin hyvä kysymys. Näitä asioita ei pysty pukemaan mediaseksikkääseen asuun, ja kopoja soposektoreilla täytyykin tapahtua jotain todella dramaattista ja omaa arkipäivää koskettavaa, jotta heräisi liikehdintä", puntaroi JYYn korkeakoulupoliittinen sihteeri Antti Vesala. JYY on laatinut kannanoton, jossa se lausuu mielipiteensä toimenpideohjelmista. Suurena epäohtana JYY näkee esitettyjen toimenpiteiden joustamattomuuden, joka käytännössä tekisi osa-aikaisesta opiskelusta mahdotonta. Kannanoton mukaan olisi tärkeää huolestua niistä opiskelijoista, jotka eivät saa kasaan minkäänlaista tutkintoa. Heitä eivät rajoitukset eivätkä maksut auta, eivätkä keskeytykset hyödytä yliopistoja, joille jokainen valmistunut tuo rahaa. "Peruslähtökohtana lausunnon valmistelulle oli se, että kahdeksassa vuodessa valmistuvat eivät ole ongelma, ei ehkä edes yhdeksässä vuodessa, vaan ne opiskelijat, jotka eivät valmistu ollenkaan", sanoo kannanottoa valmistellut Vesala. "Myös ammattikorkeakouluista löytyy opintojen keskeyttäjiä, vaikka siellä vuosirajat ovat olemassa", Vesala muistuttaa. Opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelmassa esitetään myös opintojen laajuuden rajaamista: tutkinnolle määritellyn normilaajuuden saisi ylittää enintään 20 opintoviikolla. JYYn mielestä esitetyn kaltaista opintoviikkomääräistä ylitysvaraa parempi vaihtoehto olisi esimerkiksi 25 prosentin suuruinen sallittu ylitys maksuttomaan minimilaajuuteen, koska tämä ottaisi huomioon myös muun kuin 160 opintoviikon tutkinnot ja mahdollistaisi riittävän ammatillisen tai yleisen osaamispohjan niille, jotka työllistymisen kannalta tai muuten tarvitsevat sitä. KURRIN RAPORTIN haikailema lainapainotteinen opintotuki ei kuulosta hyvältä, koska opiskelijoiden odotukset työmarkkinoille sijoittumisesta ovat varsin synkät. Yha harvemmalla on tulevaisuudessa valmistuttuaan tiedossa pysyvä työpaikka, joka mahdollistaisi mittavien opintolainojen hoitamisen. Tätä vakavampi epäkohta esityksessä on kuitenkin ehdotus opintotukiajan lyhentämisestä, perusteena mm. kaksiportainen tutkintorakenne. Rajauksella ei JYYn mukaan ainakaan edistetä niiden opiskelijoiden valmistumista, joilla on tutkintonsa loppuun saattamisessa suurimpia ongelmia. Opintotuen katkeaminen entistä aikaisemmin ainoastaan lisää työntekoa opiskeluaikana, eikä näin ollen vaikuta halutulla tavalla, varsinkin kun lainan houkuttelevuus ei uudistuksenkaan jälkeen riitä. JYYn mielestä on valiteltavaa, että opintolainaan perustuva 97 miljoonaa euroa vuositasolla maksava esitys voidaan hyväksyä, mutta opintorahan kohtuullisesta korotuksesta ei saa edes puhua. Lainamalli ei lisää opintotuen kannustavuutta merkittävästi, minkä perimmäisenä syynä on se, että opintotuella ei opintoja voida tehostaa kuin tiettyyn rajaan asti. Tämän vuoksi tulisikin kiinnittää enemmän huomiota opintotuen sosiaalipoliittiseen tehtävään ja sen vaikutukseen kaikista heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleviin opiskelijoihin. Parhaiten tämä voidaan tehdä opintorahaa korottamalla. ANNA-MAIJA TUULIAINEN Väliraportti yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämisestä. Opintotukeo ja opiskelijon opintososiaalisia asemaa koskevo toimenpideohjelma sekä Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelma löytyvät kokonoisuudessoon osoitteesta http7/www.minedu.fi/opm/koululus/ KUVA: TUUKKA RONKKO vörJQpäökkäri KUN ALOITIN syksyllä 1998 Jylkkärin siviilipatvelusmiehenä, tuli heti syyskuussa ajankohtaiseksi tehdä lehteen keskiaukeamakokonaisuus, jossa puitiin opetusministeriön esitystä rajata opiskelu-oikeus viiteen vuoteen. Opiskelijajärjestöt reagoivat äkäisesti, ja Jyväskylässäkin mieltään osoitti toista tuhatta henkilöä. Reilut viisi vuotta myöhemmin aloitan toimittajana Jylkkärissä, ja mitä tapahtuukaan? Vuoden ensimmäiseen numeroon tehdään keskiaukeamakokonaisuus, jossa puidaan viime vuoden lopulla julkistettuja toimenpideohjelmia. Esillä on jälleen muun muassa yliopistojen opiskeluoikeuden raO n kaikki niin kuin ennenkin joutaminen, tällä kertaa seitsemään vuoteen. Täytyy myöntää, että kun olen roikkunut jo muutaman vuoden "gradua vaille" -vaiheessa, ei nenäni, muutenkin tukkoinen, jaksa enää kovin innokkaasti haistella koulutuspolitiikan uusimpia tuulia. Eräs seikka minua kuitenkin jaksaa ihmetyttää. Ihmetytti vuonna 1998 ja ihmetyttää vuonna 2004. En nimittäin jaksa ymmärtää, miksi opiskeluoikeutta tarvitsisi erikseen rajoittaa. Nähdäkseni varsin riittävä rajoitin on jo keksitty ja käytössä: opintotukea saa vain 55 kuukaudeksi. Jos tukea nostaa yhdeksänä kuukautena vuodessa, se riittää kuudeksi opiskeluvuodeksi ja vielä kuukaudeksi päälle. Jos tämän jälkeen haluaa opintojaan jatkaa, on itsensä elätettävä muilla keinoin kuin yhteiskunnan tuella. Käytännössä tämä tarkoittaa työntekoa. Jos kuitenkin vielä työnteon ohessa haluaa ja jaksaa opiskella, vaikka vähän hitaammalla tahdillakin, eikö se ole vain positiivista? Itse nostin opintotukea viimeksi keväällä 2001, sen jälkeen leipä on tullut pöytään journalismia harjoittamalla. Olen kuitenkin koko ajan ollut yliopistossa kirjoilla, suorittanut joitakin opintoja, voisi jopa sanoa: oppinut. Voidaan tietysti sanoa, että pitämällä kiinni opiskelijan statuksesta minä julmasti riistän Kelaa, VR:ää, linja-autoliikennöitsijöitä ja muita tahoja, jotka tulevat opiskelijaa hinnoissa vastaan. Jos tämä on se kohta, josta kenkä puristaa, niin rajoitettakoon sitten roikkujien oikeutta opiskelija-alennuksiin mutta ei itse opiskeluun. Vastatkaa minulle, viisaat: Mikä tässä maassa olisi paremmin, jos töissä käyvät, veroja maksavat ihmiset eivät enää saisi sivistää itseään opiskelemalla vapaa-aikanaan? JUHA MÄKINEN Yhteishaku yliopistoihin? ERÄS LOPPUVUONNA keskusteluun nousseista koulutuspoliittisista uudistushankkeista on esitys yliopistojen opiskelijavalintojen yhteisvalinnasta. Asiaa on opetusministeriön toimeksiannosta selvitellyt dosentti Sakari Ahola Turun yliopistosta. Aholan lopullinen raportti valmistuu helmikuussa, mutta pääasiat ovat esillä jo joulukuisessa väliraportissa. Aholan keskeisin esitys on, että yliopistoille luotaisiin valtakunnallinen, kaikki yliopistokoulutukset sisältävä yhteishakujärjestelmä. Yhteisvalinta on jo ollut käytössä esimerkiksi kielissä ja teknistieteellisillä aloilla. Aholan mukaan valintayhteistyö sujuu toisilla aloilla luonnikkaasli, mutta toisilla se on pikemminkin punainen vaate. "Psykologia on esimerkki alasta, jossa yhteistyötä voisi kuvitella olevan helppo tehdä, mutta jostain syystä kaikki laitokset haluavat hoitaa opiskelijavalinnan itse", Ahola kommentoi. OPISKELIJAVALINTOJEN UUDISTAMISEN johtoajatuksena on valintaprosessin keventäminen. Tähän liittyy myös pyrkimus vähentää pääsykokeisiin luettavan kirjallisuuden määrää. "Meidän tiedekunnassamme pidettiin kovinkin hyvänä innovaationa sitä, että vähennettiin pääsykoekirjojen määrä kahdesta yhteen. Mutta ei sillä vaikuteta varsinaiseen ongelmaan: miksi uudet ylioppilaat eivät ensinnäkään hae koulutukseen, ja miksi he eivät sinne pääse", Ahola toteaa. Yksi Aholan käsittelemä kysymys on uusien ylioppilaiden aseman parantaminen opiskelijavalinnoissa. Ahola ei kuitenkaan kannata kiintiöpaikkoja uusille ylioppilaille, eikä suosittele valtakunnallisten määräysten antamista tässä kysymyksessä. Yo-tutkinnon painoarvoa tulisi Aholan mukaan lisätä "niillä aloilla, joilla se on mielekästä", ja joilla hyvän koulumenestyksen tiedetään ennustavan opinnoissa menestymistä. Kyseeseen tulevat siis lähinnä tekniset ja matemaattis-luonnontieteelliset alat. "Jossain yhteiskuntatieteissä se on eri juttu. Pääsykoekiijallisuuden määrää voidaan vähentää niissäkin, multa pelkän yo-tutkinnon käyttäminen ei ole mielekästä." Ahola kuitenkin korostaa, että viisaus opiskelijavalintojen järjestämisestä on valintoja tekevillä, eikä siis esimerkiksi opetusministeriössä. Ratkaisut on jätettävä laitosten päätettäviksi. "Pääsykokeilla on nykyään tärkeä mediafunktio, ei vähiten ammattikorkeakoulujen vuoksi, koska ne niin hulvattomasti mainostavat itseään. Yliopistojen pääsykokeille on tullut samantyyppinen rooli: niillä voidaan välittää kuvaa kyseisestä alasta." Ahola huomauttaa, että opetusministeriössä pyritään samanaikaisesti hieman ristiriitaisiin tavoitteisiin. "Toisaalta oppilaitoksia kilpailutetaan keskenään, ja toisaalta haetaan niille yhteisvalintamallia." KOKO PÄÄSYKOEja opiskelijavalintaruljanssin taustalla piilee isompi prosessi, tutkinnonuudistus. Aholan näkemys on, että ennemmin tai myöhemmin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanditaso yhdistetään. "Tämä perustuu ajatukseen, että korkeakoulutuksen perustutkinnon täytyy meilläkin olla bachelor-tasoinen. Siihen menisi vähän reilu puolel ikäluokasta, ja opiskelijai voitaisiin valita todistukseen perustuvalla yhteisvalinnalla. Eri koulutusyksiköt ja maisteriohjelmat valitsevat sitten parhaan järkensä mukaan tästä joukosta jatko-opiskelijat, muna siinä ei enää tarvita paäsykoeruljanssia." Suomen ylioppilaskuntien liitto otli Aholan väliraporttiin tuoreeltaan myönteisen kannan. Tosin ajatukseen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisestä kandidaattitason opiskelijavalinnasta SYL suhtautui torjuen. Samoin alaa vaihtavien opiskelijoiden hakumahdollisuuksien rajaamiseen SYL otti kielteisen kannan. MARRASKUUSSA 2 3 oman esityksensä opiskelijavalintojen kehiltämisestä luovutti Jyväskylän yliopiston nimeämä selvitysmies, emeritusprofessori Kari Sajavaara Hän selvitti raporttiaan varten kaikkien Jyväskylän yliopiston laitosten näkemykset asiaan. "Yleishenki on useimmiten se, että käytössä oleva systeemi on ihan hyvä. ja sillä saadaan hyviä opiskelijoita. Se pitaa varmasti paikkansa, koska hakijoita on iso joukko, ja kiintiöt saadaan täyteen. Tilanne on vähitellen muuttumassa, kun opiskelijoista alkaa tulla kilpailua." Aktiivisesti valintaprosessia kehittäneistä yksiköistä Sajavaara mainitsee luokanopettajakoulutuksen ja englannin kielen. Jyväskylän englannin kieli irtautui kielten yhteisvalinnasta muutama vuosi sitten ja luopui kielitaidon mittaamisesta valintakokeessa. Kielitaitomiitarina oppiaine käyttää yo-tutkinnon englannin kokeen pisteitä. T ä m ä valinta-asiassa on kaiken kaikkiaan olennaista: ei mitattaisi moneen kertaan samoja asioita, vaan poistettaisiin kokeista samansuuntaisia tuloksia antavia jaksoja." Sajavaaran ja Aholan esitykset ovat pitkälti samansuuntaiset: uusien ylioppilaiden asemaa parannetaan ja valintaprosessia kokonaisuudessaan kevennetään. Sajavaara olisi myös valmis luopumaan koko pääaineen käsitteestä. Sajavaara korostaa, että valinta-asioita ei pitäisi käsitellä erillisinä opetussuunnitelmista. Eli jos opiskelijoita valitseva yksikkö haluaa valinnassa korostaa omia tavoitteitaan, voi yhteisvalinnan rakentaminen olla vaikeaa. JUHA MÄKINEN I -r + +
• 3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2004 L O U N A S i 1 1 1 6 I ^ M MVO 1 -» M ^ u u u v a n n u f i u u JUKU paiva. KuoKitiniia un CIKCUS HIUHUIKMIII. wpisKt/uj;uuina .:,.:>? c Msana.i ici\aii, K'\UU'i'ii |a n u m i a h . A U l I -t.niH' ) . \ I M K M n t \ l : l . l j \ >,ou c :1;...;.;;,...;.;....;M1 Tl 20.1. TO22.1. MA 26.1. T127.1. KE 28.1. PE 30.1. Perunaohukaiset, porkkanaPurjo-perunavuoka Kukkakaalilasagnette Pinaattikeitto Täytetyt kasvis-herkkusieKasvis-juustokastike, spagetti muhennos Perämiehen silakkaherkku Paistettu kalaleike Uunimakkara niohukaiset Jauhelihakastike, spagetti Kalagratiini Possustroganoff Kinkkukiusaus Possuwokki Lohikeitto Pyttipannu Jauhelihakääryleet Kassler PE 23.1. MA 2.2. KE 21.1. Kasviskaalilaatikko —^ -— . _ -»» . —^ TO 29.1. Kaalilaatikko U . S . H Kasvishemekeitto, pannan Kirjolohimurekepihvit BH 1 ^ f l L ^ k H ^ ^ I l ytkjKr 1 Hernekeitto, pannan Makkaraherkku K | ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ k B W H Aurajuusto-pemnakiusaus Kesäkurpitsakeitio Kasviskaalilaatikko —^ -— . _ -»» . —^ TO 29.1. Kaalilaatikko U . S . H Kasvishemekeitto, pannan Kirjolohimurekepihvit BH 1 ^ f l L ^ k H ^ ^ I l ytkjKr 1 Hernekeitto, pannan Makkaraherkku K | ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ k B W H Keitetyt nakit, perunasose Merellinen lasagne Kasviskaalilaatikko —^ -— . _ -»» . —^ TO 29.1. Kaalilaatikko U . S . H Kasvishemekeitto, pannan Kirjolohimurekepihvit BH 1 ^ f l L ^ k H ^ ^ I l ytkjKr 1 Hernekeitto, pannan Makkaraherkku K | ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ k B W H Jauhelihakastike Broilerleike Kasviskaalilaatikko —^ -— . _ -»» . —^ TO 29.1. Kaalilaatikko U . S . H Kasvishemekeitto, pannan Kirjolohimurekepihvit BH 1 ^ f l L ^ k H ^ ^ I l ytkjKr 1 Hernekeitto, pannan Makkaraherkku K | ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ k B W H JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA AJATUKSIA ALKUVUOTEEN Beach: Shakespeare and Company Lehtonen & Löytty (toim.): Erilaisuus. (Tammi) (Vastapaino) Legendaarisen kirjakaupan tarinaa. Onko minä muut vai muut minä? Raati jäi 23,60 eur pohtimaan minä-käsitystään... 28,80 eur Ahonen & Kolumainen (toim.): Teologian ilmansuuntia. Näkökulmia uskontotulHeinämaa, Reuter, Yrjönsuuri (toim.): kintoihin Aasiassa, Afrikassa ja LatinalaiSpritus animalis. Kirjoituksia filosofian sessa Amerikassa. (Gaudeamus) historiasta (Gaudeamus) Se "ei toimi". Uusia lähtökohtia kristinusSuuntaa elonhenkesi oikein; tämä kirja toikoon. mikoon kompassina. 29,00 eur 28,00 eur Opiskelijan K m n i ) u s Kauppakatu 9 puh 260 3157 akateeminen kirjakauppa ){fflfK _}, kirjamyynti@kampusdata.fi ! i . » ' i i . , . | U l t i r Ti-Ke 20.-21.1. Larry Clark & Ed Lachman: KEN PARK Ti 27.1. Andre* Lm & Alan Mak: INFERNALAFFAIRS Ti 3.2. Jonas Äkerluqd: Ti SPUN Ti 10.2. Niki Caro: VALASRATSASTAJA Pe 13.2. Paul Ju.lraan: STANDING IN THE SHADOWS OF MOTOWN Ti 17.2. Quentin Tarantino: KlLL BlU V0LUME 1 Ti 24.2. Sylvain Chomet: BELLEVIUEN KOLMOSET Ti-Ke 2.-3.3. Lars von Trier: DOGVllLE Ti 9.3. Itibel Coixet: ELÄMÄNI ILMAN MINUA 16.3. Andre Heller & Olhraar Schmiderer: KUOLLUT KULMA. HITLERIN SIHTEERI To 18.3. NIGHT VISIONS -ILTA Ti 23.3. Charlie Chaplin: DIKTAATTORI Lisää elokuvista: www.jyy.fi/ilokivi Ti 30.3. Fernando Meirelles: CITYOFGOD Ti 6.4. Dagur Kiri: N0I ALBIINO Ti 1J.4. Roy Andersson: ERAS RAKKAUSTARINA TI 20.4. Bernardo Bertolucci: VIIMEINEN TANGO PARIISISSA Ti 27.4. Francois Oton: SftT.MMING POOL Ti 4.5. Andrew Jarecki: TAPAUS FRIEDMAN Til I.S.GiuVanSant: ElEPHANT Ilokivi, Keskussairaalanlie 2 Esitykset klo 19:00 (ovet 18:30). Liput 4/Se, ei ennakkoa. Baari auki, a-oikeudet. Lisätietoja: kalttuiirisihteeriCr/jyy.fi 014-260 3356 OPISKEUJALOUNAAN HINTA U S K I Juun viime syksynä 2,55 euroon korotettu opiskelijalounaan hinta laski vuoden alusia korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen korotuksen myötä. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki nousi vuoden alusta 20 sentillä 1,47 euroon. Tämän johdosta normaalihintainen opiskclijalounas saa maksaa nykyisin enintään 2,35 e. Muutoksen jälkeen ns. annosnuian hinta on opiskelijalle enintään 4,38 e. Nyt siis palattiin opiskelijan osalta viime elokuuta edeltäneeseen tilanteeseen. Tuolloin Kelan määrittelemää opiskclijalounaan enimmäishintaa korotettiin 20 sentillä kohonneiden kustannusten vuoksi. Valtion talousarviossa vuodelle 2004 tämä otettiin huomioon korotettuna korkeakouluopiskelijoiden ateriatukena. Jyväskylässä yliopistolla tai sen läheisyydestä ateriatueituja lounaita saa mm. ruokala llokivestä. Sonaatin ravintoloista ja kasvisravintola Katriinasta. Alennuksen saa näyttämällä opiskelijakonin tai Kelan ateriatukitodistuksen niokalan kassalla. Kampuksen mokaloiden keskipäivän ruuhkaa helpottaa se, että nyt myös Sykkeestä (L-rakennuksessa) saa opiskelijahintaisen lounaan. TUTOREITA TARVITAAN ENSI SYKSYKSI Yliopiston hallintoviraston opiskelijapalvelut hakee yhteensä 134 pienryhmäohjaajaa eli tutoria syksyksi 2004. Kaikkien tutorien on osallistuttava Kannonkoskella järjestettävälle koulutusleirille 8.-9. Toukokuuta. Tutorien tulee olla valmiit tehtäväänsä 1.9., kun uudet opiskelijat saapuvat. Kullekin tutorille tulee ohjattavaksi 10-15 opiskelijaa. Jokaista ryhmää kohti on noin 10-15 tuntia tutor-toimintaa. Ohjaustunnit ajoittuvat yleensä syyslukukauden alkuun, mutta toivottavaa on, että osa tunneista pidetään myös loka-marraskuussa. Korvauksena tutorina toimimisesta opiskelija saa kaksi opintoviikkoa. Rahapalkkiota ei makseta, ellei oma laitos päätä toisin. Hakulomakkeita on saatavissa verkkosivulta http://www.jyu.ri/tdk/hallinto/op/lulorhaku.pdf tai hallintoviraston opiskelijapalveluista (huone 215) sekä ainelaitosten kanslioista. Hakemuksei palautetaan kahtena kappaleena 27.2. mennessä opiskelijapalveluihin Tuula Maijaselle. I lakijoista pyydetään laitoksen lausunnot, joiden perusteella ohjaajat valitaan. LUMIVEISTOSKILPAILU JYVÄSJÄRVELLÄ Helmikuun alussa Jyväsjärven jäällä kilpaillaan loistokkaimmasta lumiveistoksesta. Useiden eri ainejärjestöjen sekä Tiimiakatemian ja A1ESECin järjestämässä Snow 'n' Fantasy -tapahtumassa unelmiensa lumiveistoksen voi toteuttaa vapaamuotoisen joukkueen voimin. Joukkueen kokoa ei ole rajoitettu. Kilpailuun osallistuminen maksaa 4 euroa / ryhmä. Kilpailuun voi ilmoittautua tapahtuman nettisivuilla hnp://lumi.hiutale.org. KESKUSTELUA VEDESTÄ Jyväskylän Dodo ja AIESEC Jyväskylä järjestävät tiistaina 27.1. Nikolainsalissa (Asemakatu 6) keskusteluja kulttuuritilaisuuden vesistöjen saastumisesta ja suojelusta sekä maailman vesivarojen omistuksesta ja oikeudesta puhtaaseen veteen. Tarjolla on kolme asiantuntevaa puhujaa, musiikkia ja valokuvia, jotka tarjoavat kiinnostavia ja yllättäviäkin näkökulmia veteen ja vesistöihin. Kahvin ja teen ohella tarjolla on lähdevettä. Tilaisuus alkaa klo 18. Vapaa pääsy
• Juiikitti fsrthjjg yam Bl Tarina <* Jolla On Opetus? a TEKSTI JA PIIRROS: JANI PALSAMÄKI IDYLLISEN KAUNIISSA Kyväsjylän ruhtinaskunnassa vallitsi kirpeä ja valkoinen talvi. Kauniin valkea lumivaippa* -oli laskeutunut maanpinnalle peittäen alleen koko maankamaran. Aurinko oli nähtävästi nukkunut pommiin ja kuu kääri itselleen ylityökorvauksia valaisten rikkinäisen hehkulampun tavoin ylensyöneen lumipilven päälakea. Pilvellä ei näyttänyt olevan aikomustakaan siirtyä löhöilemään muualle, vaan se näytti tyytyväiseltä nykyiseen sijaintiinsa. Alhaalla maan pinnalla pienessä lumensaartamassa ja idyllisen ahtaassa mökissä vallitsi tunkkainen ja ruskea aamuyö. Epämääräisen värinen sängynpeitto»* oli valahtanut lattialle peittäen alleen epämääräisen kerrostuman erinäisiä ruuantähteitä ja tunnistamattomia i i >'.i.misia möykkyjä. Herätyskello oli mitä ilmeisimmin nakattu seinään ja särisevä loistelamppu keräsi omistajalleen sähkölaskua loimottaen särisevän loistelampun tavoin ylenjuoneen eliömuodon rasvaisien hiusten alapuolelle jääviä ihoalueita. Eliöllä ei selvästikään ollut pienintäkään havaintoa ympäristönsä tai itsensä lilasta vaan se näytti totaalisen tajuttomalta nykyisessä sijainnissaan jota voitaisiin hyvällä mielikuvituksella ja paraabstraktin biomolekyylitaiteen täydellisellä hallitsemisella kutsua sängyksi. USKOMATTOMAN KAUNIIN ja monimutkaisen näköinen lumihiutale leijaili hiljaa kohu alla siintävää valkeutta kevyen tuulenvireen ohjailemana. Se kieppui liikuttavan kevyesti ja herkästi talvisen maiseman yllä ohi korkeimpien tornien ja mahtavimpien kuusien laskeutuen sulokkaan arvokkaasti idyllisen ahtaan näköisen mökin pihalle, jossa sen käsittämättömän lyhyt, yli-inhimillisen romanttinen ja valkea elämänkään katkesi yllättäen keltaisen lorinan säestämänä. Epämääräinen olio palasi pihalla uskomattoman helpottuneen näköisenä. Se kahlasi nilkkojaan myöten orgaanisessa mönjässä ja onnistui kaivamaan esiin jotain, mitkä se veti jalkaansa ja lisäksi omituisen värisen ja hajuisen rievun, jonka se muutaman epäonnistuneen ja nolon näköisen yrityksen jälkeen sai vedettyä päällensä. Se laahusti ympäri mökkiä penkoen rojuvuoria kuin etsien jotain tärkeää. Pian sen käsi palasi rojuvuorten huipulle ja puoliksi syödyksi omenaksi laskettava möykky katosi jännän hajuisen tuulahduksen saattelemana olion kitaan. Tämä röyhtäisi tyytyväisenä ja sai vastakaiun jostain alempaa. Keltaiseksi värjätty kirjekyyhky mätkähti idyllisen ahtaan mökin pihalle ja upposi kinokseen. Sen kaivoi esiin viisiulokkeinen raaja, joka pudisteli pöllähtäneestä linnusta enimmät lumet pois (ja lahjoitti tälle samalla pienen mutta ahkerasti lisääntyvän sienitaudin). Postilintu jatkoi pian matkaansa jättäen taaksensa kummastuneen näköisen kirjettä kädessään kääntelevän eliömuodon. Kirje alkoi: "Hyvvd Hevva. Seuvacnvat lascurme ovat cvääntyneetja waatiwat pkahta suovittamista: Voimalinjan TandemPulun cuucausimaxu. Cuiimcatillisen Puolkovceacoulun jäsenmaxu Iälle ja wiime wuodcllc. Cunincaalliscn Tauticneheäisysäätiön liampaanvepimmenivtipihdeillämaxit. Cvistallipeil/ohipa + maxttllistcn näeyjen wuosimaxu sccä lavcastitsmaxu. Yhteensä: 1000 euvoa Hyv/ää paivJänjatcoa." ELIÖ TUIJOTTI tyhjä katse rähmäisissä silmissään paperia ja tavasi sen läpi uudestaan ja uudestaan, mutta sisältö kieltäytyi itsepäisesti muuttumasta. Eliö kaivoi esim kukkaronsa, mutta totesi jopa Matin muuttaneen paremmin kalustettuihin oloihin. Eliön pään sisällä pienet impulssit alkoivat liikehtiä ensin hitaasti ja kovin epävarmasti, mutta pian jo suhteellisen sujuvasti aivosolusta toiseen. Hetken kuluttua kolmaskin aivosolu liittyi impulsointiin ja ruostuneet rattaat narahtivat liikkeelle. Ongelmana oli siis se, että hän tarvitsi rahaa. Hetken hiljaisuus ja rattaiden ruksutusta Rahaa hän sai jo CELAIta. Lisää ruksutusta ja kitinää. CELA ei maksanut riittävästi. Syvä hilj a i s u u s edelsi hitaasti valk e n e v a a ja kammottavaa oivallusta. Rahaa sai töistä. Tässä vaiheessa olion aivot menivät järkytyksestä solmuun ja palasivat normaalitilaansa. Kun ne vihdoin jälleen nytkähtivät liikkeelle, oli suurin järkytys jo haihtunut ja lilalle hiipi pakokauhu. Tarkoittiko tämä sitä, että tämä omituinen elämänmuoto joutuisi TEKEMÄÄN jotain elantonsa eteen? Olio pyörtyi. IDYLLISEN KAUNIISSA Kyväsjylän ruhtinaskunnassa vallitsi kirpeä ja valkoinen talvi. Kauniin valkea lumivaippa oli laskeutunut maanpinnalle peittäen alleen koko maankamaran. Aurinko oli nähtävästi nukkunut pommiin ja kuu kääri itselleen ylityökorvauksia valaisten rikkinäisen hehkulampun tavoin lumeniapioijan ajukoppaa. Lumenluojalla ei näyttänyt olevan aikomustakaan siirtyä löhöilemään, vaan se vaikutti tyytyväiseltä nykyiseen olotilaansa. Ei tämä itseasiassa niin kauheaa olekaan, lämä ajatteli, ja jatkoi onnellisena loputtoman työsarkansa siirtelemistä paikasta toiseen. Raha tekee onnelliseksi. Vai onko se sittenkin työn tekeminen? Mitä tapahtui lumenluojalle, kun yllättävä lämpöaalto sulatti hänen työpaikkansa? Saiko hän pulitettua penninsä perijöille? Miksi puoliksi syöty omena ei ole puoliksi syömätön? Näihin kysymyksiin ei luultavasti saa vastausta ensi numerossa. Siihen saakka: Työn iloa ja rahantuloa!» * käyttämätön ** erittäin käytetty
• Q Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2004 Kampus Kinossa uusi projektori ja pidempi näytäntökausi MUKAVA UUTINEN kaikille elokuvan ystäville on, että tänä keväänä Kampus Kinon näytäntökausi pitenee hieman näytännöt alkavat 20. tammikuuta, ja viimeinen näytös on toukokuun 11. päivänä. Uutisesta käy myös se, että aikansa kunniakkaasti palvellut projektori on vuodenvaihteen tauon aikana vaihdettu uudempaan, mistä seuraa sekä äänen että kuvan laadun paraneminen Projektorin vaihtuminen on kaikkein vannouiuneimpien kinoihmisten mielestä ehkä vahan haikeakin asia, onhan Kinon ainutlaatuiseen tunnelmaan kuulunut sellainen pieni jännitys vatsanpohjassa, että missä kohtaa talla kertaa tekniikka tökkii tai ainaskin meinaa. Mutta kaikkia meitä kahta nostalgisoijaa lohduttaa tieto: kevätkauden elokuvat ovat sen verran tuhtitunnelmallisia, että ekstrajannitys kävisi jo liikaa sielun päälle. KAUDEN AVAUKSENA 20.1. (siis tämän lehden ilmestymispäivänä) nähdään Larry Clarkin ja Ed Lachmanin ohjaama Ken Park (USA 2002). Kyllä, Clark on juuri se elokuvamaailman viralliseksi tirkistelijäksi nimetty mies, jonka ohjaama Bully herätti viime syksynä kinolaisienkin parissa jos jonkinlaista mielipidettä. Ken Parkissa ohjaajasedät liikkuvat nuorten ihmisten, ja Clarkin tapaan tietysti myös seksin, maailmassa. Kovin on koleaa menoa, ei häivähdystäkään esimerkiksi myötätunnon tapaisesta tai muista sen kaltaisista tunnelmista. Mutta eipä tämä ole myöskään mitään rahat Kovin meinaa infernaaliseksi jo jopo infernaaliseksi meininki mennä Kampus Kinossa 2 7 . J. pois runkkareilta -tyylistä levottomadässyttelyä. Elokuva on rankattu luokkaan K-18, ja siitä järjestetään toinen näytös heti keskiviikkona 21.1. Länsimaissa ohjaajat Wai Keung Lau ja Siu Fai Mak haluavat tulla nimitetyiksi nimillä Andrew Lau ja Alan Mak. Heidän ohjaamansa K-15-elokuva Infernot Ajjaxrs (Wu jian dao, Hongkong 2002) nähdään 27.1. Tarina rosvosia, joka onkin poliisi ja poliisista, joka oikeasti on rosvo, on klassisen tiivistunnelmainen trilleri, jonka huipennukseksi sekä poliisi että rosvo joutuvat juoksemaan henkensä edestä. Jos tämä raina olisi tehty laman päivän Ho!lywoodissa, voisi jutun saman tien unohtaa. Sieltä tulisi ratakiskosta väännettynä TAMA ON DRAMAATTISTA, E1KO OLEKIN -muistutuksia. Mutta itäisillä mailla vielä osaavat luottaa katsojan mielikuvitukseen ja antaa sillekin tilaa. Heleä helmikuu alkaa Kinossa 3.2. Jonas Akcrlundin ohjaamalla elokuvalla Sptin (Ruotsi/USA 2002). Vähän on vaikea sijoittaa tätä rainaa mihinkään luokkaan, yhtäältä tämä voisi mennä komediana, toisaalta draamana, ja jos ottaa vakavikkoasenteen ja ajattelee asioita oikein perin juurin, niin ehkä jopa tragediaksi asti yltäisi. Vai olisiko kyseessä kuitenkin valistusfilmi? No sen ainakin voi varmuudella sanoa, että rainassa elellään kolmen päivän ajan kunnon pöllyissä. Huumehorhömenoa ja meininkiä on sen verran, että Suomessa elokuvan ikärajaksi on aseteltu 18 vuotta. Kirkkaiden vesien ja rannattomien ulappojen äärelle Kinossa päästään 10.2. Niki C aron Valasratsaslajan (Whale Rider, Uusi Seilanti 2002. K7) myoia. Että jossain maailman kolkassa vielä tehdäänkin tämän kaltaisia elokuvia: jotain lahdevesimaisla puhtautta on tarinassa, jossa päähenkilö joutuu kamppailemaan rakkauden ja velvollisuuden ristipaineessa. Onko sellaista asiaa kuin kohtalo, ja jos on, niin mitä se merkitseekään? Kun näin lämän elokuvan ensimmäisen kerran, piti kuivata poskelle varkain valahtanut kyynel puseron hihalla. Täysiverinen draama ammentaa vahvuutta myös näyttelijöiden roolisuorituksista, isoisän roolin tekee Rawiri Paratene ja perinteet haastavana lapsenlapsena nähdään kerrassaan erinomainen KeLsha Castle-Iiughes. RIITTA KOIKKALAINEN Kampus Kinon näytännöt Ilokiven alakerrassa 20.1.-11.5. 2004 tiistaisin klo 19 alkaen ellei toisin ilmoiteta. Lipui 4/5 euroa, ovet oukeoval puolto luolia ennen näytöstä. Netissä http://vAvw.cc.jyu.li/ilokivi/ Harmillisen hauska S^jMap^^x Palsta esittelee kultiuunklassikkoja laidasta laitaan. Harms viehtymyksestä Sherlock Holmesiin, jonka sukunimi äännetään venäjäksi "Kholms". Englannin kielessä Harms kirjoitetaan "Kharms". Harmsin isa oli tsaarinajan vallankumouksellinen intellektuelli, joka poikansa tavoin kirjoitteli "fantastisia kertomuksia" Molemmilla, seka isällä eitä pojalla, oli suuria vaikeuksia saada tarinoitaan julkaistuksi. Nuotempikaan Harms ei ollut kirjailijana eläessään tunnettu, ainoastaan lastenkirjoistaan hän sai pientä huomiota. Usein Daniil Harmsin Intetään vahvasti dadaismi, MITÄ YHTEISTÄ ON Sleepy Sleepers -yhtyeellä, William S. Burroughsilla ja Daniil Harmsilla? Vaikkei muita yhteneväisyyksiä olisikaan helppo keksiä, niin ainakin heidän kirjojaan on tuskastuttavan hankalaa löytää kirjastoista. Kirjastot eivät listaa eniten varastettuja kirjojaan, mutta kulttikirjojen asemaan nousseet Sliippareiden alkuperäinen Jytinää Eestissä ja Burroughsin ensisuomennokset ovat häipyneet useista kirjastolaitoksista ympäri Suomen. Kolmikosta Harms-nimi on monille tuntemattomin. Ensimmäinen Harmsin proosatekstien suomennoskokoelma Sattumia ilmestyi jo vuonna 1988, mutta sitä on ollut pitkään toivotonta löytää enää divareistakaan, saati kirja-antikvariaateista, joissa kirjan kohdalla saattaa olla pitkä varauslista. Burroughsin Alastomasta lounaasta otettiin kuusi vuolta sitten uusintapainos suomeksi. Nyt Burroughsia ja Kerouacia suomentaa ja julkaisee turkulainen Sammakko. Laadukkaana pienkustantajana tunnetun Desuran uudempi Harms-tekstikokoelma Ensiksikin ja toiseksi ehti miltei välittömästi jo toiseen painokseen. Eli kysyntää on, mutta kuka tuo Harms oikein olikaan? PIETARISSA SYNTYNYT Daniil Ivanovitsjuvatsov (1905-1942) käytti monia pseudonyymejä, joista Harms oli tavallisin. Peitesukunimi lienee johdettu kiehtovasta jännitteestä englannin charmsja harmssanojen välillä, mutta saattaa kertoa myös Harmsin tuo ensimmäisen ja loisen maailmansodan välisenä aikana kukoistanut taidesuuntaus. Melkein yhtä voimakkaasti hänen tuotantoonsa voidaan kytkeä myös surrealismi tai Oberiu-ryhmä, "Todellisen taiteen yhdistys", johon Harms itse myös kuului. Kun taidetta ja todellisuutta yritettiin muualla jakaa omiksi maailmoikseen, niin Oberiu-ryhmä yritti häivyttää eron toden ja taiteen välillä. Sattumanvaraisuus oli eräs dadaismin tunnusmerkeistä. Siksi Sattumia olj osuva sanavalinta ensimmäiselle Harms-suomennokselle. Sattuma on kuitenkin hieman tylsä sana kuvaamaan Harmsin tekstien monimuotoisuutta. TEKNISESTI HARMS HÄMMENTÄÄ lukijan teksteissään irrationaalisilla katkoksilla. Tarina voi loppua yhtäkkiä, juuri kun lukija on alkanut kiinnostua siitä. Henkilökohtaisesti pidän juuri Harmsin lyhyistä teksteistä. Niitä lukiessa kun ei lodellakaan tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Vai tapahtuuko mitään? Harmsin julkaistuja tekstejäkin on välillä luonnehdittu kirjouusharjoitelmiksi, jotka kyselevät rajojaan. Tekstit kuitenkin toimivat useilla eri tasoilla: verbaalisin, symbolisin tai suorastaan eriskummalisin, pitäisikö sanoa harmsmaisin, keinoin. Välillä arvostellaan kirjallisuuspiirejä tai parodioidaan yhteiskuntaa. Oikeastaan Harmsin tekstit ovat avoimia lähes kaikenlaisille tulkinnoille. Jo mainittuja taiteen, todellisuuden ja kielen olemassaolon rajoja koetellaan hänen teksteissään. Harmsin teksteissä vanhat eukot tippuvat kerrostalon ikkunasta kadulle. Tai katolta putoaa kaksi miestä, joiden putoamisliikkeen huomaavat vastapäisessä talossa asuvat alaston Ida Markovna ja samassa talossa asuva toinen, hameeseen pukeutunut Ida Markovna. Arkielämän kummallisuuksia varmasti riitti itärajamme takana. Ajatusleikkinä voi vain arvuutella, mitä Harms olisi saanut irti nyky-yhteiskunnastamme, jossa sinkoilee mitä ihmeellisimpiä sähköpostiviestejä. Tai tutusta puhelinnumerosta voi soittaa aivan outo ihminen. Daniil Harmsin tekstit ovat ongelmallisia, kun yritetään erottaa sitä, mikä on oleellista ja mikä ei. Vai onko niissä ylipäätänsä mitään oleellista vai ovatko ne kokonaisuudessaan oleellisen oleellisia? ABSURDIA, kuten Harms voisi tokaista. Absurdi on tosin karmeaa muuttuessaan todeksi. Harms kuoli 37vuoliaana psykiatrisessa mielisairaalassa tai vankilassa, kuten toiset lähteet väittävät. Mika oli itänaapurimme paranoidin systeemin vaikutus tuohon kohtaloon, jää ikuiseksi arvoitukseksi. TOMMI PYLKKO Ooniil Harms: Sattumia (WSOY ! sikin ja loiseksi (Desura 2002). lä, venäjänkielisiä Harms-kirjallisuutta. iruniii i lumib: juiiuiiuu \"JV»H i7uu, loinen painos 2000} jo Ensiksikin jo loiseksi (Desura 2002). Kirjastoista voi löytyä myös alkuperäis
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2004 [ Q Kaksi viikkoa ennen ensi-iltaa Markus Mäki ei ollut vielä pukeutunut jäävaelluksen edellyttämällä tavalla. Miten lie asian laita ensi viikon ensi-illassa? TEKSTI: JUHA MÄKINEN KUVA: TUUKKA RÖNKKÖ JYVÄSKY1 A N YUOPP1LASTEATTER1 avaa vuoden 2004 haasteellisella tuotannolla. Volter Kilven Jäälldvacltajanovclli on muokattu monologinäyielmäksi yhteistyössä tanssipedagogiikan laitoksen kanssa. Näytelmällä on poikkeuksellisesti kaksi ohjaajaa: Kirsi Biskop vastaa monologin ja Eeri MäkiTähkänen tanssijoiden ohjaamisesta. Biskop hyödynsi tanssijoita jo toissa vuonna monologinäytelmässään Alaston. YLAKAUPUNGIN YO TAAS TOUKOKUUSSA Kahdestoista Yläkaupungin Yö -kaupunkifestivaali järjestetään Jyväskylän yläkaupungilla lauantaina 15. päivä toukokuuta 2004. Yössä on tuttuun tapaan tarjolla elävää musiikkia, tanssia, teatteria, elokuvia, performansseja, luentoja, lausuntaa, kuvataidetta ja liikuntaa kulttuuria joka makuun ja kaiken ikäisille. Tänä keväänä keskeisen sijan ohjelmistossa saa pelikulttuuri, erityisesti tietokoneja konsolipelit. Festivaalialue ulottuu Vesilinnasta ja Kirkkopuistosta yliopiston kampukselle ja edelleen Mattilanniemeen. Kaikkiin Yön tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Esiintyjiksi haluavat voivat ilmoittautua 19.3. mennessä sähköpostitse osoitteella markus.latvala@ylakaupungtnyo.fi. Pop/rock-yhtyeiltä toivotaan kuultavaksi myös jonkinlaista äänitettä (cd/demo). Esiintyjille korvataan mahdolliset matkakulut ja tarjotaan talkooateria. Festivaalin ohjelmalehti ilmestyy 23.4. Samaan aikaan ohjelma julkaistaan myös Yläkaupungin Yön internet-sivuilla (http://www.co.jyu. fi/yiakaupunginyo). "Itse olen harvinaisen rytmitajuton, multa haluan yhdistää muiden taitoja. Tanssi ja musiikki valittavat tunnetta aivan toisella tavalla kuin pelkkä puhe", Biskop kertoo. Uusi yhteistyö sai alkunsa, kun Biskop kerran astui Ilokiveen kesken tanssipedagogiikan opiskelijoiden harjoituksia. "Tuli olo, että Jyväskylässä tehdään liian vähän tanssiteatteria, ja päätin kysyi. että tehtäisiinkö jotain yhdessä." Mäki-Tähkäsellä puolestaan oli ollut jo jonkin aikaa mielessä tehdä jotain TAIDETOIMIKUNTA MYÖNTÄÄ AVUSTUKSIA Keski-Suomen taidetoimikunnan vuoden 2004 avustukset yhteisöille ovat haettavissa 2.2.2004 mennessä. Yhteisöjen valtionavustuksia myönnetään keskisuomalaisten taideja kulttuurialan yhteisöjen, järjestöjen sekä harrastajaryhmien toteuttamiin kulttuunprojekteihin. Hankkeiden ja toiminnan alueellinen kulttuuripoliittinen vaikuttavuus ja tuloksellisuus ovat keskeisiä perusteita avustuksista päätettäessä. Hakijayhdistyksen ei tarvitse olla rekisteröity yhdistys. Hakemuslomakkeita saa KeskiSuomen taidetoimikunnan toimistosta, kirjastoista ja kulttuuritoimistoista. Hakemuksen voi myös tulostaa osoitteesta www.kstaide.net. Hakemukset toimitetaan taidetoimikunnan toimistoon osoitteella Keski-Suomen taidetoimikunta, PL 4 1 , 40101 Jyväskylä (käyntios. Cygnaeuksenkatu 1, B-porras) 2.2.2004 klo 16 mennessä (postileiman päiväys riittää). Lisätietoja saa taidetoimikunnan osastosihteeriltä, puh. 0205 17 4231 Jäallävaeltaja-tekstin kanssa. "Volter Kilven tuotantoon olen tutustunut Nälkäleatterin kautta. Jaallävaeltaja on teksti, joka taipuu hyvin liikkeen kielelle. Se oli jo vuolta aiemmin mielessä eräällä kurssilla, mutta silloin ei voitu tehdä näin isoa produktiota." LAVALLA NÄHDÄÄN L5 tanssijaa ja yksi puheroolin omaava näyttelijä. Markus Mäki esittää jäisellä ulapalla laahustavaa Taavetti Lindquistia. Rooli on Mäelle ensimmäinen kokemus monologin tekemisestä. "Aluksi tuntui hankalalta, ettei ole ketään, jonka sanoihin reagoida. Mutta nyt tuntuu jo, että tämä pitääkin tehdä yksin. Siten siinä ehkä säilyy paremmin se, mitä Volter Kilpi on ajatellut". Mäki arvioi. Kilpi ei suomalaisten kirjailijoiden joukossa ole siellä helpoimmasta päästä, ja tämän on Mäki saanut huomata: "Yleensä olen aika nopea tekslin sisäistämisessä ja ulkoa oppimisessa. Tämän kanssa on ollut vaikeampaa. Tiedän nyt suunnilleen, mitä kaikki sanat tarkoittavat, mutta en tiedä, mitä Kilpi niillä haluaa sanoa." Haastavaa Mäelle on ollut myös samaistuminen roolihahmoonsa. Kilven teksti piirtää muotokuvan elämänsä loppumetreillä askeltavasta itsepäisestä ukonjurrikasta. "Olen nähnyt ja itse ollut tekemässä, paljon naisten elämää käsitteleviä teatteriesityksiä. Mutta kyllä suomalaiset miehenkantturatkin ansaitsevat paikkansa", Biskop sanoo. Jöällävoeltajon ensi-illo torstaina 29.1. Ilokivessä. Seuraavat esitykset 31.1., 1.2. ja 2.2. kolumni Hanna vai Jani? Ihmiset säntäilevät hädissään kadulla perjantai-iltana ennen kahdeksaa. Kyse ei ole ilmahälytyksestä, vaan kaikki koettavat ennättää katsomaan huikean suosion saavuttaneen Idols-kilpailun viidettä ja ratkaisevaa finaalia. "Jani vai Hanna? on nyt kysymys kaikkien suomalaisten huulilla", juontaja Ellen Jokikunnas hehkuttaa ohjelman aluksi. Saman kysymyksen äärellä olivat myös iltapäivälehdet koko edeltävän viikon ajan. Lööpit olivat sitä mieltä, että vastaus olisi Hanna. Tuntui jopa, että lehtien oli tarkoitus pelata Jani pois pelistä, mikä herätti sisälläni kysymyksen: onko tällainen toiminta eettisesti pitkällä tähtäimellä kestävää? Kysyin itseltäni, jaksaisiko Suomi Irak-jupakan jälkeen myös Idols-kohun. Voittaisiko Hanna Idolsin kielletyin menetelmin, kuten Jäätteenmäen keskusta voitti eduskuntavaalit? Tuomariston puheenjohtaja, levy-yhtiöpamppu Asko Kallonen kuitenkin vakuuttelee, että mitään ennakkosuosikkeja ei ole. Uskon, kun Asko asian noin vakuuttavasti sanoo. Ennen kuin jännittävä hehkutus loppuu ja tylsä laulaminen alkaa, arvotaan vielä kumpi idolikandidaateista aloittaa: "Jani vai Hanna?" Jani aloittaa. Odotan asiantuntijakommentaattoria spekuloimaan, kumpi mahtaisi hyötyä arvasta enemmän. Kommentaattoria ei näy, on yritettävä aprikoida itse. Pesäpallon hutunkeittologiikan hengessä päättelen, että aloittavana osapuolena Janilla on hyvät mahdollisuudet saada henkinen yliote päälle; Hannalla on kuitenkin tasoittava vuoro, joten han laulaessaan tietää panna paremmaksi kuin aikaisemmin laulanut Jani. Näyttää siltä, että Jani hyötyi arvasta enemmän Hän vetää ensimmäisen kappaleen paremmin kuin Hanna. Toisella Hanna tulee kuitenkin rinnalle, kolmannella hän menee rinnan mitalla ohi. Vaikka syntymäkaupunkini tyttö voittikin, oli Idols minulle pettymys. Ensinnäkin Idols-finalistil olivat äärimmäisen ujoja ja nöyriä. Sitä paitsi harvat heistä olivat mallinmitoissa, ja finalistien kappalevalinnat olivat järjestään tyylittömiä. Finalistit olivat vain hyviä laulajia, mikä on valitettavaa. Ulkomusiikilliset seikat eivät olleet kunnossa. Toisaalta, antoihan Idols meille myös paljon. Sen ansiosta Suomi sai kysellä, mikä erottaa unelmien murskaamisen illuusioiden murskaamisesta, onko olemassa lievää kansallisaarteen raiskaamista, ja voiko ihminen puhjeta kukkaan useammin kuin kerran yhden syksyn aikana. Ketäpä kiinnostivat Euroopan unionin turvatakuut tai Libyan joukkotuhoaseet, kun oli mahdollista keskustella ldolsista. Idols sai ihmiset aktiivisiksi, jopa interaktiivisiksi. Ratkaisevassa finaalissa suomalaiset lähettivät yli 700 000 äänestystekstiviestiä. Ensi kesän eurovaalit jäävät varmasti kakkoseksi. Oletteko muuten kuulleet, kuinka Amerikassa on oltu ihan hulluina yhden tv-ohjelman kanssa? Siinä tavalliset ihmiset voivat osallistua kilpailuun, jossa etsitään uutta laulajatähteä: Amerikan idolia. Mokoma turhamainen höpöhöpöohjelma on saanut Yhdysvalloissa mielettömän suosion. Tyhmiä ovat, nuo amerikkalaiset nimittäin. PEKKA VAHVANEN
• I B Misfcftäi YliiMilailthti 1/2M4 JYVÄSKYLÄN ISOIMMAT JA PARHAIMMAT KEBABIT JA PIZZAT PIZZAT 5 € KEBAB 5 € PIZZERIA KEBAB fiBLISE ^ Kauppakatu 7, Jyväskylä P u h . 2 1 2 9 2 5 J Survo-Korpelan latoteatteri esittää kesä-2004 lm**" ttäuktifitöM Etsimme laulutaitoista nuoria miehiä laulunäytelmäämme, ota pikaisesti yhteyttä. Kulissi ryi Mauri Pii, 044-5586012 mauri.pii@co.jyu. fi E k o C e n t e r Harjunporras E k o C e n t e r K a n k i t i e > monipuolista kierrätystoimintaa Jyväskylän ; alueella • meiltä löydät edullisesti ja kätevästi vaatteet, kengät, astiat, huonekalut, ym * huonekaluille ilmainen noutopalvelu kaupunkialueella t i , to ja pe Puh: 3101609 HARJUNPORRAS KANKITIE Guinmeruksenkatu I 3 Kankitie I O puh: 3 1 1 6 1 2 puh: 3 1 1 6 9 «; Ma-pe 1 1 8 M a p e 9 1 7 La 1 1 5 La 1 Q I 5 Kaipaatko lisäansioita? Jos opintotuki ei riitä, tule tienaamaan lisäansioita! Tarjoamme muutamalle reippaalle opiskelijalle aikakauslehtien tai vakuutuksien myyntityötä! Tarjoamme itsenäisen työn, reilun palkkauksen, vapaat työajat, mukavan rennon ilmapiirin, lehtiedun ja osallistumisen lukuisiin kisoihin. Kysy myös kesätyöpaikkoja! 7**V 4 * V * F . * . ^ ^ MED1APEX OY 1 4 4 5 8 4300 www.mediapex.fi WO-kodissa voit asua myös opiskelun jälkeen Ei välityspalkkiota! Vuokravakuus 250 € <5>wo-kotikeskus Vapaudenkatu 60, 40100 Jyväskylä Puh. 020508 4172, 020508 4182 www.wo.fi Lisääntymisen ihanuudesta Vauvan tekeminen on helppoa, ja sen harjoitteleminen mukavaa. Kypsytetään 37 asteessa noin 9 kuukautta. SARI PÖYHÖNEN M A S T E R D E G R E E P R O G R A M M E NORTHERN RESOURCES An objective of the University of Lapland is to promote knovvledge of the Northern regions of the world, their social and cultural development and die vvelfare of the people living in the Northern regions. The University of Lapland will offer an international Master's Degree Programme in Northern Resources The Masters Degree Programme requires two ycars of full time studying and it starts in September 2004. The programme is multidisciplinary in nature, vvith specialised subject Studies taught by researchers and teachers who are experts on the Arctic. The Studies comprise e.g. lectures, seminars and excursions in the region. The programme provides graduates with an excellent foundation for vvork in the business world or for responsibilities in the publie sector involving development, administration, research or teaching. The education offered by the programme is a qualification that vvill make graduates competitive on the international job market of the future, whcre broad-based expertise is a requirement. Application deadline: 15 March 2004 For further information about the programme, please contact www.ulapland.fi/isc/NR e-mail: NR@ulapland.fi tel: 016-341 2257 U N I V E R S I T Y OF L A P L A N D LAPIN YLIOPISTO ALEKSANTERI INSTITUUTTI Loikkaa itään! Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisierikoulussa on nyt haku päällä. Jos haluat Euroopan itäosan asiantuntijaksi, tämä voi olla mahdollisuutesi. Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulussa, jota ylläpitää kolmentoista yliopiston ja korkeakoulun muodostama verkosto, opiskelija voi erikoistua oman alansa lähtökohdista Venäjään ja Itä-Eurooppaan. Maisterikoulussa on tarjolla kolmentoista yliopiston Venäjää ja ItäEurooppaa käsittelevää monitieteistä opetusta, Aleksanteri-instituutin tuottamia kursseja, eri tieteenaloihin liittyviä seminaareja ja tutkielmien ohjausta sekä internetin kautta toteutettavia verkkokursseja. Opinnot toisessa yliopistossa ovat maksuttomia. Maisterikoulu tukee mahdollisuuksien mukaan opiskelijalle aiheutuvia matkakustannuksia. Maislerikouluun otetaan nyt uusia opiskelijoita. Hakuaika päättyy 15.3.2004. Tähän ohjelmaan voivat hakea Suomen eri yliopistoissa ylempää perustutkintoa suorittavat opiskelijat. Hakijalla pitää olla suoritettuna 80 opintoviikkoa, johon sisältyvät vähintään aineopinnot pääaineessa sekä muita tutkintoon liittyviä opintoja. Maisterikoulun opinnot muodostavat osan opiskelijan perustutkinnosta, ja hän valmistuu normaalisti siitä yliopistosta ja tiedekunnasta, jossa on kirjoilla. Opetus alkaa yhteisellä noin viikon pituisella kesäkoululla elokuun lopussa. Siihen on valmistauduttava kirjoittamalla gradun tutkimussuunnitelma tai essee. Hakulomake on saatavissa Aleksanteri-instituutin kotisivulta ja sitä voi myös tilata sähköpostitse tai postitse. Lisätiedot: Kaisa Herva, puh. 09-191 28636 e-mail: kaisa.herva@helsinki.fi Aleksanteri-instituutti PL 42,00014 Helsingin yliopisto puh.09-191 28660 fax 09-191 28616 http://www.helsinki.fi/aleksanteri kolumni Pidä huivista kiinni, Alma Sain hiljattain äitini huokailemaan, kun maksoin yli kolmekymmentä euroa Iisaa mustista vakosamettihousuista, jotta vaateliikkeen ompelija tekisi ne alas päin leveneviksi. Lahkeisiin lisättiin polven korkeudella kiilamaisesi! levenevät kangaspalat, jotka osiin itse ompelijalle. Aili hämmästeli sna, eitä maksoin puolet Iisaa alkuperäiseen hintaan vain erikoisuuden tavoittelun vuoksi. Hetken ajattelin, että vanhemmilta saadui apurahat olisi voinut käyitää tarkemmin, mutta pian tuumasin, että kannattaahan sitä välillä maksaa eksiraakin, jos löytyy jotain mieleistä. Alaspäin levenevyys lisää tiettyä tavoittelemaani tunnelmaa, varsinkin jos lahkeessa on kukkasia. Ihmiset ostavat vaatteita monin tavoin: toiset ovat säästäväisempiä kuin loiset, ja joillekin vaatetus on tärkeäkin itsen rakentamisen keino. On valehtelua väittää, että itselle on sama minkälaisia raatteita ostaa. Erityisesti miespuoliset ystäväni ovat väittäneet niin, mutia en ole koskaan nähnyt heitä pinkeissä vaatteissa tai hameessa. Vaatekappaleesta voi tulla joskus tiukan poliiiusen väännön kohde. Viime lokakuussa pariisilaiset sisarukset Lila ja Alma Levy erotettiin koulustaan, koska he islamin mukaisesti peittivät päänsä hijabilla. Vaikka huivin käyttö sinänsä ei ole laitonta, päätöstä perusteltiin silla, elia Ranskassa valtio ja uskonto on erotettu toisistaan. Useille ranskalaisille tämä maallisuuden periaate on varsin arvokas, ja siitä pidetään tiukasti kiinni; hijab on uskonnollinen merkki, eikä sitä hyväksytä sekulaarissa koulussa. Presidentti Chiracin asettama asiantuntijaryhmä päätyi raportissaan kannattamaan huivikieltoa lakiin, ja joukko naisjulkkiksia julkaisi naistenlehti Ellessä vetoomuksen kiellon puolesta. Monet näet pitävät huntua myös naisia alistavan patriarkaatin merkkinä. Myllerryksen keskellä moni musliminainen on ymmällään. Joillekin heisiä vaatetus on tärkeä osa uskonnollista kokemusta. Huivi voi tarkoittaa vapautta olla harras muslimi, mutta suvaitsevainen valtio haluaa vapauttaa naiset pakolla tästä vapaudesta. Koska kristinuskoon ci liity näkyviä vaatetussääntöjä, kristitty on vapaampi toteuttamaan minuuttaan myös sekulaarissa koulussa. Huivikiellon eriarvoisiavaa vaikutusta ei ole haluttu myöntää. Asiantuntijaryhmän johtaja Bernard Stasi puolusti kieltoa näin: "Ranskassa on käyttäytymistä, jota ei voida sallia. Maassa toimii voimia, joika yrittävät saattaa tasavallan epätasapainoon, ja nyt on aika reagoida". Alma ja Lila tuskin arvasivat olevansa näin vaarallisia! HEIKKI KERKKÄNEN
• Jyväskylän Ylioppilaslehti 1/2004 j f l keskustelua KANSALAISIA TULISI AKTIVOIDA MUKAAN EU:N PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSIIN Hengähdystauko EU:n perustuslain käsittelyssä on nyt paikallaan. Hallitusten välisen konferenssin epäonnistumisesta syytetään kansallisia intressejä. EU:n ongelmana eivät ole jäsenmaiden ristiriitaiset intressit tietysti 452-miljoonaisessa satoja etnisiä eturyhmiä ja alueita sisältävällä alueella on keskenään ristiriitaisia kansallisia intressejä vaan liian syvä ja laaja integraatio ja päätösvallan keskittäminen unionin toimielimille. EU:n tulisi pysyä läheisyysperiaatteen mukaisesti omassa roolissaan kansainvälisenä järjestönä. Tulisi ymmärtää integraalion optimirajat. Pohjimmiltaan on kysymys siitä, millaisen ideologian ja filosofian perustalle EU:ta rakennamme. Me voisimme kehittää sitä kansainvälisenä järjestönä, jossa otetaan huomioon kansalliset ja etniset erityispiirteet uskonnon, talouden, kulttuurin ja sijainnin määrittäessä yksilöllisesti integraation syvyyden. Tällöin EU nauttisi kansalaistensa hyväksyntää. Toinen tapa kehittää EU:ta on machiavellimäinen poliittisen ja taloudellisen vallan keskittäminen valtuutuslausekkeilla instituutioille, joiden toiminnasta ja päätöksentekomenettelystä suurimmalla osalta EU:n kansalaisista ei ole minkäänlaista käsitystä. Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet päätöksentekoon eivät pohjoismaisen demokratiakäsityksen mukaisesti lisäänny, vaan talouden faktorit, globaalisti toimivat yritykset saavat suurimmat vaikutusmahdollisuudet. Natsien vainoja paennut juutalainen valtio-oppinut filosofi Hannah Arendt näki poliittisen toiminnan ihmisen välisen olemisen päämääränä. Hänen mukaansa suurin syy juutalaisten joukkomurhaan oli juutalaisessa kulttuurissa itsessään. Juutalaiset keskittyivät työhön, kaupankäyntiin ja kulttuurinsa luomiseen, mutta pysyivät poissa poliittiselta areenalta. Heidän olisi pitänyt olla Arendtin mukaan siellä, missä politiikkaa tehdään, jotta he olisivat tienneet, miten sitä tehdään. Saksan poliittinen kulttuuri kääntyi heitä vastaan, koska he eivät olleet siinä itse mukana. EU:n nykykehitys pyyhkii kansalaiset ja kansalliset parlamentit pois politiikan areenalta, vaikka kansalaisten tulisi olla siellä missä politiikkaa tehdään. Kansalaiset suuntaavat katseensa yhä kohti Arkadianmäkeä, johon poliittiset odotukset kohdistuvat. koska he eivät samaistu eivätkä sitoudu Brysselissä tehtyihin päätöksiin. Politiikanteon massiivinen monumentti on yhä keskellä Helsinkiä, vaikka jo 80 prosenttia lainsäädäntötyöstä tehdään Brysselissä. Pahimpien kriitikkojen mielestä EU tulee tukehtumaan legitimiteettikriisiin, eli yleiseen hyväksyttävyyden kriisiin. Kansalaiset eivät koe EU:ta omakseen, eivätkä he samaistu tai osallistu EU:n harjoittamaan vallankäyttöön. Hannah Arendtin opetukset ovat juuri nyt hyvin ajankohtaisia. EU:sta tulee luoda kansalaistensa osallistuva kansainvälinen järjestö, jossa vaikuttamismahdollisuudet vallankeskittämisen sijaan paranisivat. Politiikka paikallistuisi ja kansalaiset saisivat yhä enemmän päätösvaltaa omista asioistaan EU:n perustuslakia luonut tulevaisuuskonveniti päätti kuitenkin valita toisen, vallan keskittämisen tien. Se olisi voinut kehittää EU:ta aivan toisenlaiseen suuntaan. Kansalaistensa silmissä legitimiteettinsä menettäneestä EU:sta ei ole kenellekään mitään hyötyä. EU:n tulisi olla siellä missä ovat sen kansalaiset, koska vain siten kansalaiset osallistuvat ja sitoutuvat mukaan poliittiseen prosessiin. Tämä periaate määrittelee tehokkaasti järkevän integraalion rajat ja syvyyden. ASMO MAANSELKÄ TOIMI KANKAANNIEMEN AVUSTAJA, KRISTILLISDEMOKRAATTISTEN NUORTEN PUHEENJOHTAJA Sana o n vapaa käytä sitä! KESKUSTELUA-PALSTA on yhtä kuin Jyväskylän Ylioppilaslehden mielipideosasto: väylä purnaukselle, keskustelunavauksille ja -jatkoille, kommentoinnille... aiheena JYY, Jylkkari, yliopisto, Jyväskylä ja muu maailma. Kirjoita tekstisi mieluiten tietokoneella ja toimita se Jylkkarin toimitukseen sähköpostina (ei liitetiedostoja!) tai levykkeellä osoitteeseen jylkkari@jyy.fi. Voit kirjoittaa myös nimimerkillä. mutta liitä tällöinkin mukaan nimesi ja yhteystietosi. Kirjoita tiiviisti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja muokata teksTOIMITUS, Keskussairodlönlie 2, 40600 Jyväskylä ••s#sn. Demoni-palsta esittelee pieniä, vielä suhteellisen tuntemattomia yhtyeitä. Levyjä voi lähettää osoitteeseen: Jylkkari / Demoni, Keskussairaalantic 2, 40600Jyväskylä LUPAUSTEN AIKA El OLE OHI Vuoden ensimmäinen Demoni pitää sisällään hyvin erityylisiä tapauksia. Levyjen joukosta löytyi niin rockia kuin myös jännittävää rumpumusiikkia. Siirtykäämme siis tulevien lupausten pariin. Cold Colours: demo (2003) Juttu (laulu ja kitara), Sanna (laulu jo basso), Sami (rummut) Yhteystiedot: http://www.coldcolours.tk, coldcolours@rantasalmi.org Cold Colours jatkaa siitä, mihin edellinen demo jäi. Hyvin tummia säveliä ja kohtalokkaita melodioita. Musiikki ei sinänsä perustu kaahaamiseen tai tiukkaan riffittelyyn, vaan biisit menevät eteenpäin ihan vain omana itsenään. Molemmat laulajat suoriutuvat jälleen kerran tehtävästään kiitettävästi, eikä soittopuolella ole muutenkaan mitään valittamisen aihetta. Sen sijaan korvaan pistää ikävästi se, että olen nyt kuullut yhtyeeltä kahden demon verran biisejä, jotka kaikki muistuttuvat pahasti toisiaan. Seuraavalla kerralla hiukan lisää uusia värejä. + hyvät biisit + soittopuoli on kunnossa + hyvä kokonaisuus turhan ennalta-arvatiavaa Cerubi: Vihan kohde (2003) Riku Niemelä (laulu), Jokke Pulkkinen (kitara, tustaloulu), Tommi Tuuri (kitara), Antti Karkiainen (basso), Teemu Auvinen (rummut) Yhteystiedot: http://www.cerubi.net Cerubin musiikki alkaa olla jo sen verran valmista kauraa, ettei biiseistä löydy mitään kritisoitavaa. Yhtyeen etuna on ehdottomasti jäsenten soittokokemus, joka kuuluu erityisesti biisien sovituksissa. Kitaristit onnistuvat luomaan hyvää rock-energiaa ja rytmipuoli taas pitää biisit kasassa. Levyltä on kuultavissa myös tiettyä vapautta. Soittajat tuntuvat ihan vain jamittelevan keskenään, mutta kuitenkin tietyissä rajoissa. Tällä kertaa plussaa tulee myös lyriikoille. Erityisesti kappale Lanttien lapset toimii. Suosittelen lämpimästi. + valmista musiikkia + loistava kokonaisuus + hyviä tekstejä tätä kuuntelisi enemmänkin Ruamjai &Wolandoo: Häät Ruamjai -nuorisokuoro (johtajana Sanna Kivinen), VVolandoo rytmiryhmä (johtajana Jarmo Hovi) Yhteystiedot: httpy/www.ruomjoi.cjb.net, http://www.wolandoo.net Sitten jotain aivan muuta. Ruamjai ja VVolandoo -ryhmät esittävät perinnemusiikkia, jossa yhdistyvät runonlaulanta ja länsiafrikkalaiset rytmit. Musiikkia säestetään perinteisillä afrikkalaisilla lyömäsoittimilla ja lauluihin liittyy tietty tarina ja sanoma. Vvblandoo osoittaa kyllä hyvin, että erilaisilla rumpusoittimilla saadaan hyvin sovitettuna aikaiseksi värikästä musiikkia. Multa koska en ole tämäntyyppisen musiikin tuntija, jätän siksi antamatta plussat ja miinukset. Perinnemusiikin ystävien korvia tämä varmasti lämmittää, mutta itse en saanut tästä pahemmin mitään irti PETRUS KOSKIMIES -järjestötJärjestöilmoitukset osoitteella jylkkari-jarjestot@cc.jyu.fi Ilmoitukset numeroon 2/04 ti 27.1. mennessä! AIESEC Jyväskylän kautta' voi hakea tyOharjotttetuvaihtoon ulkomaille! Haku-deadiine on 8.2.04. Lisätietoja liitoillassa li 3.2.04 klo 17.30 MaD205 sekä www co.jyu ll/aiesec. A.S.S. täyttää viisi vuotta, tapahtumaa juhlistetaan lauantaina 311 Kortepohlassa Tervehdyksiä voi osoittaa sähköpostilistalle siperia@lists fyu.fi, ia nnta voi käydä esittämässä myös paikan paalia Lillukassa. missä seremoniat alkavat klo 18.30. Haitarit vedetään haltioille viimeistään Rentukassa samana iltana, jos päästään sinne asti Siperia Suomelle! . < = • Etelapohialaisen osakunnan vuosikokous ti 20.1.04 klo 19.00 alkaen Sohivilla. Kaikki osakunnan toiminnasta kiinnostuneet tervetuloa vaikuttamaan uuden hallituksen kokoonpanoon ia suunnittelemaan kevään ohielmaa. Kotisivut: www.ccjyu.li/yhd/epok Fokus ry n sääntömääräinen vuosikokous läijestetään keskiviikkona 4.2. kto 18 Ilokiven ruokalan takaosassa Tilaisuudessa mm. valitaan hallitus tulevalle vuodelle Tervetuloa 1 riamiminnassa Kuokkalan Graniiltissa keskiviikkoisin klo 18.00-20 00. Katso kevään toimintaa osoitteessa www.cc.jyu li/yhd/jaru/ jossa voit myös liittyä jäseneksi. Hallitukselle voi lähettää kysymyksiä |a kommentteja osoitteeseen jaruhallilusrscc.jyu li JSDN Jyväskylän Sosialidemokraattiset opiskelijat Tervetuloa solidaariseen seuraani JSDN on opiskeliiapoliliikassa vaikuttava järiesto. jonka jäsenistö toimii aktiivisesti yhteiskunnallisten asioiden parissa. Katsomme maailmaa vasemmasta vinkkelistä ja mielestämme tasa-arvo, solidaarisuus ja rauha kuuluvat meille kaikille 1 Seuraava tapahtuma 3.2 kto 18. Lisätietoja pi -Jennyltä ie|0lind(fi>cc jvu li lai www.cc.jyu.ti/yhd/demari/ Kumman Luja Kumman Lujan vuosikokous ja'saunailla pidetään lauantaina 31.1 klo 17 alkaen Y0kylän A-talon saunatiloissa Tarjolla luon nolliscsii pieniä naposteltavaa. Tervetuloa' Jyväskylän Akateemiset Reservinupseerit Jäsenet paäseval kmkkukiloja sulattelemaan liikuntavuorolla U1:ssä (kampuksen kentän laidalla) torstaisin klo 16.30-17.15. tai Pienoispistooli ja -kivaaSosmlistiopiskeh lal Opintopiiri Aleksandra Kollontain kirjasta "Naisen asema taloudellisessa yhteiskunnassa" alkaa! Osallistumalla voit suorittaa opintoja naistutkimuksessa opintojaksoihin NA0 A13 tai NA0 C13. Lisätietoja Sari Pöyhönen, poyhos@luukku.com. Ensimmäinen kokoontuminen, jolloin sovitaan seuraavista kerroista ia päivämääristä ke 21 1 klo 19 Sosialisliopiskelijoiden toimistotta Korlepohiassa, Ft talon B-rappu, I krs. kerhotila Järjestöpalstan pelisaannosta Järjestöilmoitukset lähetetään osoitteeseen jylkkarijarjcsiot@ce.jyu.fi 1) Ilmoitusten ehdoton leikettään säälillä). 2) Ilmoitukset lähetettävä viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä TIISTAINA (myöhästyneitä ei huomioida). J) Puulaakinne mahdollisen LOGON voitte toimittaa joko sähköpostilta osoitteeseen jylkkari-jatjcslot@ee.jyii.il tai paperilla toimitukseen skan nai lavaksemme (mieluummin ensimmäinen vaihtoehto). 4) Vain TAPAHTUMAT. MENOT JA ILMOITUSASIAT. 5) Ja SÄHKÖPOSTIOSOITE siis: jylkloiri-ja rjestot@cc.jyu.fi (olemme huomanneet näiden asioiden menevän perille paremmin jankuttamalla...) KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS ALOITTI Jyväskylän yliopiston hallinnoima ja yhdessä Oulun ja Vaasan yliopistojen kanssa toimiva Kokkolan yliopistokeskus aloitti toimintansa vuoden alussa. Yliopistokeskuksen perustana on vuodesta 1985 toiminut Jyväskylän yliopiston erillislaitos Chydenius-instituutti, joka jatkaa erillislaitoksena uudella nimellä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti. Yliopistokeskus on osaamiskeskittymä, joka tavoittelee yhteistyöllä synergiaetuja ja vahvistaa yliopistotoimintojen vaikutuksia. Koulutuksen sisällöstä vastaavat emoyliopistot, joilla on tutkinnonanto-oikeus. Yliopistokeskuksen koordinointivastuu on Jyväskylän yliopistoilla. Muina emoyliopistoina ovat Oulun ja Vaasan yliopistot. KEHITYSPOLIITTINEN SEMINAARI Yliopiston Vanhassa juhlasalissa (S-rakennuksessa) järjestetään torstaina 22.1. seminaari kansainvälisestä kehityspolitiikasta klo 12-16. Tilaisuus on suunnattu sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. Seminaarissa esitellään muun muassa yliopiston vieraskielisiä maisteriohjelmia. Uutena syksyllä 2004 käynnistyy kansainvälisen kehitystyön maisteriohjelma, joka on tarkoitettu kandidaatin tutkinnon tai vähintään 100 opintoviikkoa suorittaneille opiskelijoille. Hakuaika maisteriohjelmaan päättyy tammikuun lopussa. Jyväskylän yliopistolla on maamme yliopistoista ainoana oma kansainvälisen kehitystyön strategia, joka tullaan ajankohtaistamaan. Ulkoministeriössä valmistellaan parhaillaan Suomen uutta kehityspoliittista ohjelmaa, jossa yliopistoilla on oma roolinsa.
• Katso myös nettisivut: www.turotim.fi TULE MEILLE TÖIHIN! Myymme suosituimmat aikakausilehdet. Tarjoamme reilun palkan, koulutuspalkkion, upeat myyntipalkinnot, lehtija liikuntaedun. Haemme vakituisia ja osa-aikaisia myyjiä palvelukseemme. Soita ja sovi haastattelu: Chargit Heiskanen p. 040 534 2186 Ilkka Rautiainen p. 040 815 2517 ^ ^ ^ J Telemarkkinoina Kauppakatu 26 A 11, 40100 Jyväskylä, p. (014) 819 0020 Helsinki, Porvoo, Hämeenlinna, Tampere, Lahti, Jyväskylä JYVÄSKYLÄN E N E R G I A M A T K A M I E L E S S Ä ! www.helinmatkat.fi www.toolo.net Yliopistonkatu 32 40100 Jyväskylä Puh. (014) 337 3100 Biljardi Karaoke Tiistaina ja lauantaina Että Mitenkä-tietovisa Torstaisin klo 21.15 Sunnuntaisin klo 18.00 Perjantaina L I V E Elävää musiikkia T E R V E T U L O A ! MJ) C O R N E ^ P U B A-0IKEUDET Kannaksenkatu 2 P. 014-616 261 Valoa yöhön. Muista muuttopuuhissa edullinen energialataus uuteen kotiisi osoitteesta: www.jenergia.fi Jyväskylän Eneigia Oy Pl 4, 4010! Jyväskylä I Vesangantie 5 Puh./vaihde (014) 624 144 I Faksi (014) 214 070 I www.|enefgia.fi ' l i i M A N l A S T U A S I H U L l E Seuraava Jylkkäri ilmestyy 4.2 Avustajapalaveri 2 1 . 1 . toimituksessa. EDISTÄ OMAA JA LAHEISTESI TURVALLISUUTTA ! KÄY PUNAISEN RISTIN ENSIAPUKURSSI. KEVÄÄN 2004 ENSIAPUKURSSIT JYVÄSKYLÄSSÄ ENSIAPU-1 PERUSKURSSI, 16 OPPITUNTIA/ 60 € 02 ja 04.02-11 ja 12.02 KLO 17.30-20.45 (MA,KE,KE,T0) 01,03-02.03 KLO 8.30-16.00 (MA-TI) 03.03-11.03 KLO 17.30-20.45 (KE-TO-ILLAT) 29.03-07.04 KLO 17.30-20.45 (MA-KE-ILLAT) 22.04-23.04 KLO 8.30-16.00 (TO-PE) 17.05-25.05 KLO 17.30-20.45 (MA-TI -ILLAT) 24.05-25.05 KLO 8.30-16.00 ( MA-TI) ENSIAPU 2 JATKOKURSSI, 16 OPPITUNTIA/ 60 € Jatkokurssi peruskurssin käyneille. 03.05-12.05 KLO 17.30-20.45 (MA-KE-ILLAT) 13.05-14.05 KLO 8.30-16.00 (TO-PE) ENSIAVUN YLEIS-KERTAUSKURSSI, 8 OPPITUNTIA/ 37€ Kolmessa vuodessa vanhenevan Ea-todistuksesi pidät voimassa kertauskurssilla. 15.04 KLO 8.30-16 (TO) 28.05 KLO 8.30-16 (PE) KURSSIT JÄRJESTETÄÄN YHTEISTYÖSSÄ OK-OPINTOKESKUKSEN KANSSA. TYÖPAIKOILLE JA RYHMILLE JÄRJESTÄMME TILAUSTYÖNÄ ENSIAPUKURSSEJA. TIEDUSTELUT JA ILMOITTAUTUMISET: SPR:N LÄNSI-SUOMEN P I I R I p. 1 4 6 1 1 4 1 1 Punainen Risti Länsi-Suomen piiri w w w . r e d c r o s s . f i l a n s i s u o m i . j y v a s k y l a @ r e d c r o s s . f i www avarat fi avtfavator fi • 014-214&H Avarat. Puisrokaru JA. 40100 IKL Uudet aukioloajat, avoinna: joka päivä 10-22 Runsaasti tilaaja mahdollisuuksia halusit sitten surffatp tai tulla porukan kanssa pelaamaafl Huippuluokan laitteet ulkoa |a sisältä Avatarin löydät Kävelykadun alkupäästä Kolmikulman aukion laidalta Tarjoamme kaikki verkkopalvelut lähelläsi: 1 4>Zm57 Avatar tarjoaa: • surffaus • sähköpostit • uusimmat pelit • väritulostus • osaava henkilökunta • yksityistilaisuudet (koulutus,LANit, yksityistilaisuudet) Avatarin toteutuksista vastaan THNet Oy: • www-hosting • serverhostina • internet-palveluntarjoaja • nettiyhteydet kotiin ja yrityksille T«rjo*mm« Keski-Suom»n •luealla. ruuhkattomat ja luotettavat yhteydet ja muut| verkkopalvelut yksityisille ja yrityksillä. Tervetuloa tutustumaan palveluihimme Avatariasal WWWJnnet.fi/3dsl E S R Taideteollisen korkeakoulun visuaalisen kulttuurin Porin yksikkö tarjoaa maisteriohjelman ja sivuaineopetusta visuaalisen nykykulttuurin alalta. H a n k k e e n o s a r a h o i t t a j a n a toimii E u r o o p a n Sosiaalirahasto ja Satakunnan T E k e s k u s . VISUAALISEN KULTTUURIN MAISTERIOHJELMA 60 OV Visuaalisen kulttuurin maisteriohjelma on uusi kaksivuotinen taiteen maisterin tutkintoon johtava koulutusohjelma. Opetus järjestetään Porin yliopistokeskuksessa. Visuaalisen kulttuurin maisteriohjelma on sisällöltään ainutlaatuinen eikä vastaavaa kokonaisuutta ole tarjolla missään muualla Suomessa. Koulutusohjelma tarjoaa valmiudet toimia visuaalisen kulttuurin asiantuntijana johtoja suunnittelutehtävissä, konseptisuunnittelussa, visualisoinnissa, tutkimuksessa, kuratointitehtävissä sekä nykytaiteen ja viestinnän kentällä (mm. multimedia, digiteknologia, mainonta). Opiskelija voi syventää e r i t y i s o s a a m i s t a a n esimerkiksi v i s u a a liseen viestintään, kulttuurituotantoon, yhteiskuntaan, teknologiaan j a k a u p a l l i s u u t e e n liittyvissä k y s y m y k s i s s ä j a k ä y t ä n n ö i s s ä . M a i s t e r i o h j e l m a a n h a k e v a l t a edellytetään aiempaa o s a a m i s t a visuaalisen kulttuurin, taiteen tai teorian alalta. Lisätiedot: www.uiah.fi www.uiah.fi/pori Johtaja Anne Koskinen, akoskin@uiah.fi 02-627 2 9 8 1 , 4 4 7 1 1252 Amanuenssi Börje Helenius, bheleniu@uiah.fi 09-756 30 363 Hakuasiat: Taideteollinen korkeakoulu Opintoasiainpalvelut Hämeentie 135c, 6 krs. 00560 Helsinki 09-756 30 215, 09-756 30 214 T A I D E T E O L L I N E N K O R K E A K O U L U c • +