• "...SIELUSSANI TUMMA LAULU HELÄÄI/PERKELE! RANNANJÄRVI ELÄÄ!" £ 'i •
• 2 Yhteiseloa osakunnista 27.11.1997 Osakunta-aate on heräilemässä henkiin Jyväskylässäkin. mutta täysin eri malliin kuin ammoisina aikoina. Nyt liikkeellä ovat helsinkiläiset, lappilaiset, alkiolaiset... Uudet tilat on saatu käyttöön, ja rahaakin osakunnilla tuntuu olevan vaikka muille jakaa. Kymenlaaksolaisillakin kokonaista 500 markkaa. Sivu 4 Manchester edelläkävijä Synkän PohjoisEnglannin nummien keskellä on paikka nimeltään Manchester. Teollisuus-ja kulttuurikaupunki. jonne $$$ perustettiin ensimmäisenä maailmassa julkinen kirjasto. Toimittajamme meni tutustumaan paikalliseen elämään, mutta matka yliopiston kirjastoon tyssäsi jo ovelle. Sivu 6 Arto Melleri, elämäntapaintiaani Pohjanmaalta Melleri jätti Helsingin hetkeksi ja tuli Jyväskylään kertomaan mitä mieltä hän on A.W. Yrjänästä ja Juice Leskisestä. Melleri suostui paljastamaan myös tarkoin vartioidun salaisuuden eli mistä melodia tulee. Melodia asuu tietysti... nivusissa! Keskiaukeama Kannen kuva: Jaana Kautto Kertoimet hukassa Yliopistot saavat tulevaisuudessa rahansa tulkintojen määrän perusteella. Jokaisesta suoritetusta tutkinnosta siis kilahtaa varoi,' yhteiseen kassaan. Irtokolikoita laitokset voivat saada myös sivuaineopinnoista ja yksittäisistä opintoviikoista. Uusi rahanjakomalli tulee voimaan kokonaisuudessaan noin viiden vuoden kuluttua. Tiedekunnissa pähkäillään parhaillaan, minkälaisten kertoimien avulla tutkinnot eri laitoksissa voidaan hinnoitella. Tässä vaiheessa kysymykseen ei ole ainakaan matemaattis-luonnontieteellisessä ja humanistisessa tiedekunnassa löydetty ratkaisua. Tiedekunnissa ei osata edes sanoa, voiko sellaisia kertoimia ylipäätään olla. Opiskelijalle tällainen "markat per tutkinto" asettaa putkimaisia valmistumispaineita. Kun jokainen suoritus on eduksi laitokselle, kannattaa opiskelijan siis suoriutua mahdollisimman nopeasti. Laitokset ovat tosin helpottaneet valmistumista alentamalla suorituskynnvksiä. eli yhden opintoviikon eteen tarvitsee tehdä yhä vähemmän töitä. Vielä helpommaksi tilanne muuttuu, kun samasta suorituksesta saa opintoviikkomerkinnän kahdessa laitoksessa. Tuloksellisuuden valta-aikana joutuvat viimeisetkin roikkujat kääntämään takkia selviytyäkseen, sillä vetelehtiminen ei vetele Viimeistään nyt on koittanut aika, jolloin tietoa ei enää kannata hankkia itse tiedon vaan opintoviikkojen vuoksi. Laadusta kannattaa puhua, koska se kuulostaa hienolta, melkein yhtä hienolta kuin sivistys. Laatu ja sivistys ovat kuitenkin utopiaa, kun taikasana tuloksellisuus konkretisoituu opintoviikkoina ja markkoina. Jäähyväiset valtiolle Valtio hellittää vihdoinkin otettaan ja antaa \ liopisloii. autonomian, eli vapauden päättää itse omista asioitaan.Yliopisto saa rukata hallintonsa mielensä mukaiseks jo ensi syksynä Vapautta ei Jyväskylän yliopistossa oteta kirkua as,a.; kuten voisi kuvitella Laitoksista löytyy jääräpäitä haluavat pitäytyä l "70-luvun johtosäännössä ia tarpoa vannoja kaluttuja jänkiä. Avoimuus ja keskustelu ovat sanoja, joita päivästä toiseen hoetaan, mutta samalla juuri kyseisei asiat puuttuvat. Opiskelijat ylioppilaskunnassa sekä yliopiston hallinnossa ovat valmiita muuttamaan hallintoa ja järjestämään vaaleja. |otta demokratia yliopistossa lisääntvisi ia byrokratia vähenisi. Käytännössä asioiden edistämiseksi on perusteltu työryhmiä, jotka eivät opiskelijoista riippumattomista syistä kokoonnu Tarkoittaako syksyllä alkava vapaus sitä. että mikään ei muutu'' Ulanne vaikuttaa samalla kuin Neuvostoliitossa maan hajoamiset: aikaan. Vapauden suurimmiksi vastusta nousivat ne, jotka eiväi tienneet, mitä vapaudelta lellii. ia ue. jotka kaipasivat turvakseen valtion suojelevaa helmaa, koska vapaus pelotti Hallinnon eri elimiin kaivataan lisää opiskelijoita ja nuoria tutkijoita, joilla on tuore näkemys ja verevä ote. Valtio antaa tilan vapaudelle ja uudistukselle, jonka käyttövoimana pitäisi olla moottorit eivätkä jarrut. 45 MVI Seuraavalla koneella Brysseliin! YLIOPISTON virallinen rekrytoija tiedottaa: Työ ja raha ovat melko tuntemattomia ja abstrakteja käsitteitä tämänpäivän trenditietoiselle opiskelijalle. Siksi on tarpeen määritellä edellä mainitut käsitteet. Työ tarkoittaa henkistä tai fyysistä, useimmiten fyysistä, ponnistelua tiettyinä, ennalta sovittuina vuorokaudenaikoina vuoden jokaisena arkipäivänä. Raha on puolestaan kilisevää tai kahisevaa materiaa, jota ilman voi elää. mutta se ei ole kovin kivaa. On mainittava edelleen, että työ ja raha edellyttävät toistensa olemassaoloa — ellei ole syntynyt Aatos Erkon salattuna äpärälapsena. Koska viime mainittu vaihtoehto ei ole kuitenkaan kovin todenperäinen, suosittelemme opiskelijoille hiustenleikkuuta ja työpaikan hankkimista. Siinäpä asioita, jotka olet aina halunnut tietää, mutta et ole koskaan kuullut niistä puhuttavan taidehistorian luennolla. TIETEESSÄ tapahtuu ja Hippoksella huhutaan, että liikuntatieteellisen tiedekunnan pyhään yhteyteen oltaisiin perustamassa dopingtutkimuskeskusta. Huippututkimusyksikön tarkoituksena on rakentaa lisää maailmanmestaruustason voimistelijoita finninaamaisista teineistä. Uhokas kannattaa kiihkeästi dopingtutkimustä ja suosittelee. jotta koe-eläimiksi värvätään kaikki päänsä palelluttaneet humanistit. Jo loppuisi se helvetin marmalus eläinten oikeuksista ja turkkinsa menettäneistä naaleista, kun tieteelle ja tutkimukselle uhrattaisiin vihdoinkin oikeita, tosin tulosvastuumittareiden mukaan vähäpätöisiä, ihmisiä. JYVÄSKYLÄN demanopiskelijat kampanjoivat edustajistovaalien alla jakamalla opiskelijoille kultaisia kädenpuristuksia. eli makarompusseja yliopiston kirjaston kulmilla. Uhokas toivottaa makaronilahjuksiin sortuneille opiskelijoille hyvää ruokahalua, mutta huomauttaa pienestä tekstistä ruokapakkauksen kulmassa: makaronit ovat geenikäsiteltyjä. Salaliittoteorian mukaisesti on odotettavissa, että makaronien mukana nautittu demarigeeni tekee viattomista opiskelijoista toverimutantteja, jotka lisääntyvät, lisääntyvät ja lopulta peittävät koko maan. Ja katso, pian jokaisessa suomalaisessa asuu pieni demarigeeni! EDUSTAJISTOVAALIVALVOJAISISTA kuului kummia. Uhokkaalle on vasikoitu, että juhlissa nautittiin vahvasti alkoholipitoisia juomia. Jopa niin. että edustajistoehdokkaat kohottivat tuopin jokaisen äänestäjän terveydeksi. Onneksi äänestäjiä oli vain vajaat parikymmentä. Prosenttia. Mikä on huomattavasti vähemmän kuin huonossa viskissä. Tuopittelu äityi kuitenkin niin villiksi, että eräskin ansioitunut yo-poliitikko missasi aamukoneen, jonka piti lennättää hänet ulkomaan työmatkalle. Mutta eipä hätää, sillä iltapäivällä laskuhumalan puolelle kääntynyt poliitikko laahusti ylioppilastalolle ja lausui apokalyptisestä: "Seuraavalla koneella Brysseliin!'" Nuo kuolemattomat sanat kaiverrettakoon marmorilaattaan ylioppilastalon seinäpieleen ja kauas ylioppilaspolitiikan historiankirjoihin. Aamen ja halleluja. R. UHOKAS, F I L . YO. Kirjoittaja on suorittanut taidekasvatuksen professuurin erinomaisin arvosanoin. Sz<S OI Sinä itsenäinen, 80-vuotias Suomi! Nykyinen valtakunnallinen mediavaikuttaja ja kunnianarvoisa Jyväskylän Ylioppilaslehden entinen päätoimittaja Harri Saukkomaa pohdiskeli lämpimästi olemustasi lehtemme numerossa 19/1977: 5? N uorison uskoa kotomaamme hymyäviin äidinkasvoiI hio murentaa lohduton näkymä tulevaisuudesta: työttömyyttä. elintasokilpaa, opintolainojen maksua. asuntopulaaVilpitöntä halua maamme nuorisolla rakentaa isänmaataan paremmaksi varmaan riittää, mahdollisuuksia vain puuttuu. Usko jatkuvan kasvun malleihin menettää kivijalkojaan päivä päivältä Näin ei 60-vuotiaan Suomi-neidonkaan pitäisi rakentaa suunnitelmiaan vanhentuneiden oppien varaan. Pikemminkin on etsittävä uutta omavaraisuutta, uutta taloudellista rakennetta. Se on baastö, johon vastaaminen ratkaisee tulevaisuutemme. Yhtä väkevästi Suomen omavaraisuutta ja -peräisyyttä on vaaliminen kulttuurin ja hengenelämän vainioilla. Nyt kun sielläkin rehottaa kokonainen kokoelma rikkaruohoja — kaupallinen nuorisokulttuuri lienee pahinta lajia. Aitoa kansallistunnetta kaipaa aikamme. Ei yltiöpäistä, vaan realistista. Snellman ei saa — eikä voi — pölyttyä hyllyissä seuraavien vuosikymmenten aikana. Näillä eväillä: Onnea ja menestystä 60-vuotias Suomi.'*
• 3 PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI NOPEASTI NSITOMO Rihto Ky Alasinkatu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (014)676 350 fax 676 357 Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Verkkolehti: http://www.jyu.fi./jyy/jylkkari. Nro 15 27.11.1997 37. vsk P I I L O L A S I P A K E T T I 1 Silmälääkärin tarkastus • Piilolasit Yht. alk. 650; VÄINÖNKATU 9 P. 214 444 Jaana Kautto Luonnontieteissä ulkoisen rahoituksen osuus on jo puolet. Kenen ruhoilla mahtaa kolmivuotias Roosa tutkia, kun hän pääsee yliopistoon? Hallinnon mullistukset myllertävät yliopistoa Yliopisto kamppailee muutosten kourissa. Rahoitusjärjestelmää rukataan uusiksi ja hallintoa mullistava asetus tulee voimaan ensi syksynä. Yliopistojen käyttämät markat jaetaan tulevaisuudessa perusja jatkotutkintojen määrän perusteella. Tämä tarkoittaa siirtymistä taikasanaan "tuloksellisuus". Tämänhetkinen tutkimusten rahoitusmalli noudattelee perinteistä talousarviosuunnitelmaa. Uusi yliopistojen rahanjakomalli on tarkoitus ottaa kokonaan käyttöön vuoden 2003 alussa. Helsingin yliopistossa sitä sovelletaan jo ensi vuoden alussa. "Uusi rahanjakomalli antaa yliopistoille täyden vapauden päättää, mihin rahoja käytetään", sanoo tiedekuntasihteeri Maiti Pylvänäinen matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta. Hän näkee mallin ongelmana sen, miten tutkintojen hinta lopulta arvioidaan. Millä kertoimilla voidaan eritellä, minkä hintaiseksi tulee filosofian maisterin tutkinto tai luonnontieteiden tohtorin tutkinto? Pylvänäisen mukaan kertoimien valinta on aina poliittinen päätös. "Mystisten mallien taakse on helppo verhoutua." Uudessa rahanjakomallissa on Pylvänäisen mukaan myös vaarana se, että raha alkaa ohjailla tutkimuksen määrää ja laatua. Ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittinen sihteeri Sari Sivula pitää puutteellisena uutta rahanjakomallia, jossa vain valmiit tutkinnot hinnoitellaan. Hänen mielestään myös sivuaineopinnot sekä irralliset opintoviikot pitäisi huomioida. "Opintoviikkojen hinnoittelussa tosin on se vaara, että laitokset alkavat myöntää opintoviikkoja liian heppoisin perustein. Tällaista on joissain laitoksissa jo tapahtunut", Sivula väittää. Markkoja ulkopuolelta Tuloksellista rahanjakomallia toteutetaan yliopistossa osittain jo nyt, sillä valtion rahoituksen lisäksi tutkimukseen käytetään yliopiston ulkopuolisia rahoittajia, kuten yrityksiä ja kuntia. Esimerkiksi matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa yliopiston ulkopuolelta tulevan rahoituksen osuus on puolet koko tiedekunnan rahoituksesta. Ulkopuolisen rahoituksen turvin tutkimusta tekevät yksittäiset tutkijat sekä erilliset tutkijaryhmät. "Ulkopuolisen rahoituksen vaarana on, että koko tutkimusta ohjaillaan yhä enemmän muualta kuin yliopistosta", Pylvänäinen kommentoi. Etuna Pylvänäinen taas näkee konkreettisen kosketuksen työelämään. Ulkopuoliselle rahoittajalle tehty tutkimus auttaa opiskelijaa usein löytämään työpaikan valmistumisen jälkeen. Humanistisen tiedekunnan rahoituksesta noin neljäsosa tulee yliopiston ulkopuolelta. Tiedekuntasihteeri Matti Myllykoski ei kuitenkaan näe rahoituksen ohjaavan tutkimusta. "Laitokset eivät lähde mukaan projekteihin, joissa ne joutuvat myymään periaatteitaan", Myllykoski kommentoi. Autonomia alkaa, emme ole valmiita Ensi syksynä voimaantulevat yliopistolakija asetus lisää yliopiston oikeutta päättää omista asioista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yliopisto saa itse päättää koko hallintonsa uudistamisesta. Yliopisto voi itse päättää esimerkiksi siitä, kuinka monta tiedekuntaa tai laitosta yliopistossa on. Lisäksi yliopistot voivat itse määritellä eri hallintoportaiden kokoonpanon ja viranhaltijoiden määrän sekä edellä mainittujen tahojen päätäntävaltaan kuuluvat asiat. "Tämä on suuri muutos, jossa luovutaan vähitellen valtion keskusjohtoisuudesta. Vielä kymmenen vuotta sitten valtio määräsi jokaisen siivoojankin paikan", muistelee Pylvänäinen. Uuden yliopistoasetuksen yhteydessä on puhuttu byrokratian vähentämisestä ja kaksiportaiseen hallintomalliin siirtymisestä. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi luopumista tiedekunnista, jolloin asioista päättäisivät keskushallinto ja sen alaisuudessa toimivat laitokset. Pylvänäinen ei kannata kaksiportaista mallia, koska hän näkee sen vaaraksi pienille laitoksille, joita joudutaan silloin yhdistämään muihin laitoksiin. Hänen mielestään laitokset päättävät varoistaan jo nykyään melko itsenäisesti. "Vaikka kolmiportainen malli säilyisi, niin kaikista asioista ei tarvitsisi päättää kolmessa vaiheessa", Pylvänäinen jatkaa. Humanistisessa tiedekunnassa keskustellaan jo pienten laitosten yhdistämisestä. Siitä huolimana Myllykoski vastustaa kaksiportaiseen järjestelmään siirtymistä. "Byrokratiaa voidaan vähentää nykyisenkin järjestelmän avulla", hän täsmentää. Uusi hallintomalli velvoittaa uusimaan oman yliopistomme johtosääntöä, joka nykyisellään on peräisin 1970-luvun alusta. Pylvänäinen ihmettelee, miksei yliopiston hallinto ole vieläkään organisoinut työryhmää valmistelemaan uutta johtosääntöä. "Muissa yliopistoissa uusiin hallintoelimiin valitaan jäseniä järjestämällä vaalit jo ensi keväänä. Meillä vaaleista, saati uudesta järjestelmästä ei ole tietoa", kommentoivat Pylvänäinen ja Sivula. Pylvänäinen on uudistusten keskellä huolissaan siitä, että 1960-70 -lukujen keskusjohtoiselle hallintomallille löytyy Jyväskylässä liiaksi kannatusta. Hän kaipaa yliopistoon avoimuutta ja modernia keskustelukulttuuria. ULLA LIPSANEN Kotomäki SYLn puheenjohtajaksi Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Turussa oikeustiedettä opiskeleva Jarkko Kotamäki. 28. Kotamäen vastaehdokkaana oli oman ylioppilaskuntamme hallituksen puheenjohtaja Tom Nevanpää. Kotomäki äänestettiin SYL:n johtoon äänin 63-60. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) liitiokokous 21.-22.11. Espoossa vaatii yliopistojen perusrahoitusta vastaamaan opiskelijamääriä. Koulutuksen laadullisia ja määrällisiä tavoitteita ei muuten voida saavuttaa. Huippuluokan osaaminen vaatii peruskoulutukseen panostamista, mutta yliopistojen rahoitusta on 1990-luvulla leikattu ja samalla yliopistojen sisäänottomääriä on lisätty. SYL:n mielestä rahoitus on pysynyt ennallaan kahden viime vuoden aikana. mutta yliopistojen velvoitteel ovat lisääntyneet huomattavasti. Yliopistojen näennäinen hyvinvointi ei auta perustutkintoa opiskelevaa, sillä lisärahoitus on ohjattu soveltavaan tutkimukseen ja jatkokoulutukseen, huomauttaa liittokokous kannanotossaan. Jukka Yli-Lassila Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelijät viedään käsistä. Tietojenkäsittelyä tieteeksi 30 vuotta Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitos täyttää 30 vuotia. Laitos perustettiin aikoinaan Kauppalaisseuran säätiön avustuksen turvin, ja vuonna 1967 työntekijöinä oli yksi professori ja yksi assistentti. Sittemmin henkilöstön määrä on hieman kasvanut: nykyään laitoksella työskentelee yhteensä 90 opettajaa ja tutkijaa. Valtaosa laitoksen työntekijöistä on palkattu ulkopuolisen rahoituksen turvin. Nykyistä menoa laitoksella kuvaillaan dynaamiseksi, sillä uudet tohtorit ja maisterit imetään työelämän syövereihin sitä mukaan kun heitä valmistuu. Tätä edesauttaa opiskelijoiden jo perustutkintovaiheessa tekemä yhteistyö yritysmaailman kanssa.
• Electronic Campus Recently the campus netvvork has been overloaded. The Compuling Centre reports that the load is mainly caused by different kinds of services, such as www and databases: whereas e-mail has only a minimal share. They also estimate that the load of the network is doubling every ninth month because people are learning to use the net and new services are created ali the time. Hovvever, Rector Aino Sallinen emphasizes the importance of the electronic campus: it enables the use of the global library services and external Studies. Despite the ambitious visions, for a student the reality is often a collapsing network or queuing up behind the few micros. Another problem is the fact that there aren't a lot of those who can use the newest equipment. Changes in University Administration In the year 2000 the University of Jyväskylä brings a new financing pian into use. The new system will be based on so-called 'productivity', which means the amount of degrees taken in the faculties and departments. The advantage of the new model is that the faculties and departments have more freedom to decide how to use their money. The real problem is how to price different degrees. A new law concerning the administration of the universities will become effective next autumn. It will allow the university to decide. for example, the number of its faculties and departments. The new law also enables each university to define the number of officials and the authorities of administrative bodies. Corning Events: Musician Paroni Paakkunainen as a guest artist of Jyväskylä Big Band on November 29th at 19. The concert is part of a national jazz festival, and it takes place at Siltasali (Pitkäkatu 19-21). Tickets 40/20 mk. A doll exhlbition, Lemmikki ja muut rakkaat nukkemme, in Suomen käsityön museo (address: Seminaarinkatu 32). The artist Jonas Heiska (1873-1937) was inspired by the works of the famous writer Aleksis Kivi. Seitsemän veljestä art exhibition now in Keski-Suomen museo. During the next spring the cultural subcommittee is going to organize several festivals. They ali have one common feature: the theme is some kind of a taboo, for example, a sexual minority. If you are interested in bringing up your own ideas or organizing the festivals, arrive at Ylioppilastalo on Friday November 28th at 14. More information from the cultural Secretary, Pirkka Aunola (tel. 603356, e-mail paaunola@cc.jyu.fi). N E W S BY L A U R I H E I K K I V I R T A N E N Jyväskylän Ylioppilaslehti Osakuntahuoneisto avattiin P-rakennuksessa Uusosakuntia pyörittää pieni aktiivien ryhmä Ilokiven pöydäi notkuvat eteläpohjalaisia. savo-karjaLaisia, lappilaisia, kymenlaaksolaisia sekä monikansallisia herkkuja. Meneillään ovat Philologican alakerrassa sijaitsevan uuden osakuntahuoneiston avajaiset. Syöminkien ohella osakunnat esittelevät omaa toimintaansa. Paikalla ei kuitenkaan ole laajaa uteliaiden joukkoa, vaan muutama kymmenen jäsentä neljästä eri osakunnasta. Kymenlaaksolaisen osakunnan. KoSan puheenjohtaja Kim Merivirta tyrmää epäilyt sisäsiittoisuudesta. "Osakuntaan tullaan viihtymään. ei täällä tarvitse tuntea ketään." Myös Eteläpohjalaisen osakunnan perustanut Elina Yli-Ojanperä vakuuttaa. että osakunnan bileisiin ja elokuvailtoihin on tervetullut kuka tahansa maakunnan ulkopuoleltakin. Sekä KoSalla että Eteläpohjalaisella osakunnalla on kymmeniä jäseniä, mutta kuten järjestöissä aina, todellisten aktiivien määrä on pienempi, 10-20 kummassakin osakunnassa. Alkuhuuma on tasoittunut Jyväskylän osakuntatoiminta elvytettiin uudelleen 90-luvulla. Välissä oli pitkä tauko, sillä aiemmat osakunnat hajosivat 1970-luvulla poliittisiin kiistoihin. Uusosakunnista ensimmäiseksi liikkeelle lähti Kymenlaaksolainen osakunta, joka perustettiin vuonna 1993. Sen jälkeen syntyi vielä kuusi muuta osakuntaa, joista KoSan lisäksi vilkkaasti toimivat Savo-Karjalainen. Eteläpohjalainen, Jämsänjokilaaksolainen ja Lappi-osakunta. Helsinkiläisessä ja hämäläisessä osakunnassa on tällä hetkellä hiljaisempaa. Elina Yli-Ojanperän mukaan alkuhuuma on Eteläpohjalaisessa osakunnassakin laantunut. "Aluksi yritimme puhua kaikissa tapaamisissa murretta", kertoo Yli-Ojanperä virheettömällä yleiskielellä. Puheenjohtajan oma murre katosi 16-vuotiaana Lahteen muuton myötä eikä eteläpohjalaisen puheenparren säilyttäminen tuntunut silloin niin tärkeältäkään. Rakkaus Etelä-Pohjanmaahan roihahti vasta myöhemmin Yli-Ojanperän palattua juurilleen. "Me olemme luonnostaan vähän nurkkakunVarokaa poroja! Katja Koponen Lappi-osakunnasta iloitsi uuden osakuntahuoneiston avajaisissa. laisia ihmisiä, jotka haluavat tehdä eroa muihin." Nurkkakuntaisuus ei kuitenkaan kuulu Eteläpohjalaisen osakunnan periaatteisiin: 'Tämä on samanhenkisten halua olla yhdessä ja turvapaikka nuoremmille opiskelijoille", YliOjanperä luonnehtii. Alkioiaisten hanke puhuttaa Muuten rennot ja suvaitsevaiset osakuntalaisei valpastuva!, kun keskustelussa tulee esiin entisten alkio-opistolaisten suunnittelema Alkiolainen osakunta. "Eihän se mikään osakunta ole", kiukustuu moni. "Osakunnan määrittää nimenomaan ihmisen koti-, ei opiskelupaikka." Tanja Aitamurto Muutamat vaativat jo nootin läheiiämistä alkiolaisille. "Tuollaisessa pelleilyssä ei kunnioiteta perinteitä ollenkaan!" "Juuri kun ollaan saatu politiikka eroon toiminnasta, niin sinen tulevat nämä keskustanuorei ja rupeavat perustamaan tällaista". Kim Merivirta lataa. Osakuntalaisuus ei olekaan vain kauniisti aseieliuja perinneruokia ja hillittyä bileilyä. vaan mukaan mahtuu särmääkin. Osakunnissa luotiin suhteita Osakuntahuoneiston avajaisissa kuultiin myös konkareita vuosien takaa. Historian, yhteiskuntaopin ja talousliedon didaktiikan lehtori Matti Viitaniemi vaikuni Pohjalaisessa osakunnassa 1960-luvun lopusta 1970-luvun alkuun. Hänelle ajasta jäi hyviä muistoja. "Se oli sen ajan verkostoitumista, siitä sai sosiaalisia valmiuksia työelämään". Viitaniemi kuvaa. Yhtenä syynä osakuntien silloiseen suosioon Viitaniemi pitää nykyisiä karumpia elinoloja. Televisio ei vielä ollut saavuttanut valtaasemaansa ja muutenkin elettiin niukasti. Toisaalla osakunta tarjosi mahdollisuuden myös tv:n katseluun. Jotain toiminnan mittasuhteista kertoo se. että Pohjalaisella osakunnalla oli oma teatteri. Myös suuri osa Ylioppilastalosta oli osakuntien käytössä. Malli Viitaniemi on mielissään uudesta osakuntabuumista. "Samat tarpeet opiskelijoilla on nykyisinkin. sosiaalinen kanssakäyminen on yhä tärkeää", hän painottaa. Kim Merivirran mielestä perusta osakuntien uudelle nousulle on ihmisten halu kuulua johonkin. "Identiteetit ovat ehkä katoamassa. Siksikin tarvitaan osakuntia. Toivottavasti tämä ei jää vain yhden sukupolven jutuksi." Esikuvat ainakin ovat selvillä. "Kosalla on lilillä noin viisisataa markkaa, Viipurin osakunnan säätiöllä Helsingin yliopistossa on seitsemän miljoonaa", Merivirta vertaa. K A I S A P A A S T E L A Oikaisuja Lehtemme 14/97 uutisjutussa otsikolla "Ylioppilaskunta painii tilojen puutteessa" kerrottiin. että kv-sihteerin palkkaamista varten on haettu EU-rahoitusta. Tieto on virheellinen, sillä kyseistä hanketta varten EU rahaa ei ole haettu. Ensi syksynä aloittavan kv-sihteerin toimen rahoittaa ylioppilaskunta yhdessä yliopiston kanssa. Samaisen lehden pääkirjoituksessa sanottiin, että ylioppilaskunnan tilojen neliövuokrat nousivat vuodessa yhdeksänkertaisiksi. Todellisuudessa neliövuokrat ovat olleet vastaavan suuruisia koko Ilokiven rakennuksessa aiemminkin. Nyt ne vaan oli merkitty sellaisina näkyviin talousarvioon. Asukasneuvostosta äänestettiin Kortepohjassa Kortepohjan asukasneuvostovaalien äänikuningas oli GröPI:n Matti Mäkinen 32 äänellä. Muut valituksi tulleet olivat Kumman Lujasta Sami Junnila (25). Jouni Lindman (15) ja varalla Hanna Perälä (10). Perhetalot-vaaliliitto sai edustajakseen Elina Jääskeläisen (16) ja varalle Reetta Jokisen (II). JOK:sta Mervi Niskanen meni sisään 18 äänellä ja varalla on Marko Huttunen (4). GröPI:sta meni Matti Mäkisen lisäksi Mari Varonen (18), Satu Ala-Könni (15), Antti Puustinen (15) ja varalle Jarkko Louhimaa (6). Äänioikeuttaan käytti 212 ylioppilaskylän asukasta, joten äänestysprosentiksi muodostui 12,26%.
• 5 ELEKTRONINEN KAMPUS KAATUJIEVA juoppo VAJ NÄlkÄiNEN viRTUAAHIEMivi 1 kki? Jyväskylän yliopiston kampusta mainostetaan mielellään elektroniseksi ja virtuaaliseksi. Viimeaikaiset ongelmat aik-yhteyksissä ovat kuitenkin saattaneet hienot korulauseet vähintäänkin naurettaviksi. "Loka-marraskuussa verkko on kovimmalla käytöllä. Laitteista yksinkertaisesti loppuu liikennekapasiteetti". suunnittelija Pauli Juutilainen yliopiston ATK-keskuksesta toteaa syyksi viime aikojen verkon kaatumiseen. "Lokakuussa vaihdoimme yhden viikonlopun aikana ninkokytkimet ja nyt yritämme vakauttaa verkkoa. Eniten verkkoa kuormittavat erilaiset palvelut, kuten www, tietokantapalvelut ja ohjelmistojen lataaminen verkosta omalle työasemalle. Sähköpostin kuormittavuus on sellaista promillen luokkaa koko määrästä". Juutilainen jatkaa. "Kuormitus kaksinkertaistuu noin 9 kuukauden välein. Ihmiset oppivat käyttämään verkkoa ja syntyy uusia palveluja. Jatkamme verkon remontoimista koko tämän talven ajan". Juutilainen lisää. Villejä visioita "Opiskelijoille pystytään tarjoamaan globaalisia kirjastopalveluja elektronisen kampuksen välityksellä. Opetusta kyetään monipuolistamaan käyttämällä enemmän etäopetusta ja monimuoto-opeiusta sekä muita elektronisen kampuksen mahdollisuuksia", rehtori Aino Sallinen visioi. Näin toki on, mutta opiskelijalle elektroninen kampus näyttäytyy usein ainoastaan kaatuilevana verkkona tai jonotuksena harvojen mikrojen ääreen. Monet eivät osaa käyttää tai hyödyntää niitä mahdollisuuksia, joita elektroninen kampus tarjoaa. "Tietoyhteiskunnan ongelmana on se, että uusia laitteita ei osata käyttää tai hyödyntää", väittää myös Sallinen. Hän kuitenkin uskoo, että käyttäjäkoulutusta lisäämällä, ottamalla huomioon opiskelijoiden yksilölliset oppimistavat ja lisäämällä vaihtoehtoisia opetusmuotoja elektronisen kampuksen hyödyntäminen lisääntyy. "Mikroja on opiskelijoiden käytössä edelleenkin liian vähän", tietää rehtorimmekin. Ylikirjastonhoitaja Kai Ekholmillakin olisi ollut villejä visioita. Nähtyään ne paperilla hän kuitenkin kielsi käyttämästä niitä lehtiartikkelissa. Ehkäpä villit visiot vaihtelevat hänellä päivittäin. Mitähän uutta kivaa me opiskelijat Mikko Kallio Onko homo academicus jyväskyläensis luonut itselleen elektronisen hirviön, joka vain ahmii rahaa ja toimii kun huvittaa'.' saamme tulostusmaksujen jälkeen? Maksullisen verkkoajan? Rahaa nälkäiseen virtuaalilemmikkiin saa uhrattua siis niin paljon kuin haluaa. Tällä hetkellä opetusministeriö yrittää saada suomalaisen korkeakouluverkon Funetin maksumieheksi yliElekTRONiNEN kAMpus, MikÄ SE O N ? "Elektronista tiedonsiirtoa ja kommunikaatiota" (Aino;Sallinen)> "120 mikroa yleisessä käytössä, yhteensä opiskelijoiden käytössä noin 300 mikroa" (Aino Sallinen ja ATK-keskus) "Nälkäinen virtuaaliJemraikki ja vanhentanutla laitekantaa" (Petri Vähäkangas) Faktisesti elektroninen kampus on noin 400 verkotettua opiskelija-asuntoa Koriepohjassa ja Keltin mäessä. Kokonaisuus maksaa vuodessa yliopistolle noin 20 miljoonaa eli noin 5 prosenttia koko yliopiston budjetista. Puolet rahoista menee elektronisen kampuksen parissa työskentelevien ihmisten paikkoihin ja loput laitteisiin, verkon rakentamiseen ja ohjelmistoihin. j Touhu rahoitetaan pääasiassa suoraan bud» jetti varoista keskitetysti. Sen lisäksi laitokset ja tiedekunnat sijoittavat itse raitaa elektroniseen kampukseen. Rahaa on saatu myös erilHsrahoitaksena opetusministeriöltä. opistot. Osakustannuksia yritetään saada maksamaan myös opiskelijat, kuten kirjaston tulostusmaksuilla. Lisäksi pitemmän tähtäimen kustannussuunnittelua on mahdotonta tehdä; esimerkiksi laajakaistaverkko keksittiin vasta 1994 ja nyt piuhaa vedetään epätoivon vimmalla joka niemeen notkoon ja saarelmaan. Suurimmat ongelmat uudessa teknologiassa eivät ole ehkä sittenkään laitteet, vaan ihmiset, jotka laitteita käyttävät. Monien laitosten oma ATK-opetus on lapsenkengissään ja suurten visionäärien ja käyttäjien välillä on kuilu, joka erottelee ihmisiä. Toisista tulee tulevaisuuden tietoyhteiskunnan näkijöitä ja kokijoita, ja toiset syrjäytyvät. P E T R I V Ä H Ä K A N G A S Hl i i J D »J U J Jyväskylässä nähtiin lähestulkoon jannetähkämäisiä mailavirtuooseja 15.-16. marraskuuta järjestetyissä sekasählyn OLL-kisoissa. Mukaan oli ilmoittautunut yhteensä 35 joukkuetta, 5 kilpaja loput rentosarjaan. Peliporukoita oli tullut Keski-Suomeen ympäri maata, mutta Sekasählyn OLL-kisoissa riitti virtuositeettia. jota osoitti muiden mukana myös Mustanaamio (kesk.) myös jyväskyläläisväriä nähtiin turnauksessa paljon. Erityisesti jyyiläisiä joukkueita oli runsaasti mukana. Ottelut pelattiin Hipposhallissa ja Monitoimitalossa. joissa riitti vilinää ja vilskettä koko viikonlopun ajan. Tunnelma kisoissa oli rennon letkeä, kuten opiskelijaliikuntaan kuuluukin. Joukkueet olivat lähteneet turnaukseen oikeanlaisella asenteella, eikä mailaa puristettu liikaa. Onnistuneista suorituksista osattiin iloita, kuivin suin tai ei. Voitot tuntuivat makoisilta, eikä tappioitakaan murehdittu kauaa, ja viimeistään I.m,mi;iiillan huikeissa bileissä kaikki tunsivat itsensä voittajiksi. Pelillisestikin turnaus oli onnistunut. Kilpasarjan pelit olivat tasokkaita ja joukkueet taitavia. Samaa saattoi sanoa myös joistakin rentosarjan joukkueista, joista osa olisi varmaan pärjännyt kilpasarjassakin. Myönteistä oli JYY:n joukkueiden vahva menestys. Molempien sarjojen finaalit olivat tiukkoja. Rentosarjassa vastakkain olivat REPAleam ja Gepardit, joista viimeksi mainittu vei lopulta niukan 2-3 voiton. Pronssiottelussa AC Temptation kukisti Hämeenlinnan terveydenhuolto-oppilaitoksen joukkueen, joka ehti jo lauantaina lähteä kotimatkalle luultuaan pudonneensa jatkosta. Jämsän kohdalla menossa ollut joukkue päätti kuitenkin joukkueen sisäisen äänestyksen jälkeen palata kisapaikalle kuultuaan asioiden todellisen laidan. Kilpasarjan loppuottelussa pelasivat Oksasen Orjat sekä Tähtipallot. Oksasen Orjat saivat piiskattua itseensä sen verran taistelutahtoa, että kykenivät voittoon lukemin 5-4. Kummankin sarjan kolme ensimmäistä sijaa menivät järjestävän seuran joukkueille — tosin kilpasarjassa kolmanneksi sijoittuneen Rökäletappion rivejä vahvisti muutama KYYläinen savolaisvahvistus. JUKKA T I R R I ANNA UUSITALO
• KU VALLANKUMOUS PPILAC...ja seuraavana instituutiona hillamme kirkon, siskot ja veljet! I hmiset juoksevat kaduilla, porvariliikkeiden ikkunat on hajotettu, kassakoneet leimuavat tuI lessa ja barrikadeja on ympäri kaupunkia. Multa vallankumouksen ytimessä, baari Vakiopai_ neessa. on lämmintä ja kaljahanat on avattu. Mitä ihI mettä täällä oikein tapahtuu? , Tuomas Karjalainen: "Hei. en mä voi vastata to• non. Ei mun ideaali vallankumous ois tollanen." \ Naps. Nauhuri kiinni. Varttitunnin keskustelun jäi• keen Sami Lampinen suostuu jatkamaan aloittamallaI ni linjalla: "Joo. fakseja tulee ympäri Suomea, muuallakin on • sama meininki." II Epäonnistuneet mielikuvitusleikit sikseen, meininki I on kyllä tämän alakuppilan katossa ja lattialla ihan oikeastikin. Jodlataan työväenlauluja ja uhotaan maniI festeja. Poppikojeesia kuulemme, kuinka paikallinen radioasema on muka vallattu. Tunnin välein pidetään hirttäjäiset, joissa iso pehmonukke puetaan milloin kuI mivai niin yksipuolisella sopimuksella. johon ihmiset alistuvat ilman, etlä heiltä kysytään leidän halujaan ja ajatuksiaan. Tuomaksen mielestä on niin >aljon traditioita, kuten kehitys, edistys, globaali talous eli arvoja, joita vain muka pitäisi tyytyä palvelemaan. Mutta eihän tämä kaikki kuitenkaan tarkoita sitä. että ihmisen pitäisi elää yksin ja että ei voisi olla mitään yhteisiä mielipiteitä. kuten monet luulevat anarkistien ajattelevan. Miten suhteet kiemurtelisivat keskenään. sen mukaan turvautuisi ravinnon ja elinolojen saanti. "Oman edun tavoittelua ei ninkaan. milloin militantin asusteisiin, symbolisoisaisi olla. Minun nauriini olisivat myös sinun nauriitamaan hallitsijavallan, militarismin ja kirkon insiiluuI si. pienryhmien yhteisiä", toteaa Tuomas omasta tioita. Pyssyjen pauke saa ainakin hereille ne. jotka . punk-buddhalaisuudestaan. ovat pumpanneet itseensä liikaa olutta. Älämölö on • Kuulostaa varsin auvoiselta, mutta olisiko tällainen melkoinen, tossua on jos jonkinmoista, tupa täynnä. | onnen rauhaisa kehto koskaan mahdollista saavuttaa? Ei. ei tämäkään ole kuitenkaan haastattelemieni • Miten pysyisi rauha maassa? nuorten miesten mielikuva ihanteellisesta vallan kuI "Eihän se pysy nytkään. Ainakin pienyhteisöjen vämouksesta; Tämä on vain hyvä, vitsi. Ennemminkin * lisissä sodissa lentäis määrältään vähemmän verta". vallankumouksen pitäisi tapahtua jatkuvana prosessi" kuittaa Tuomas. Sami miettii, että muä hän nyt tietää na. Vallankumouksen tapahtumakeskuksia eivät olisi I ihmiskunnasta niin ei kai tuo ihannemaailma koskaan kuppilat vaan yksilöiden pääkopat. Ajatusten vallanonnistuisikaan, mutta aina voi pyrkiä parempaan. Ei kumous, ilman kiväärinkuulia ja katkenneita jalkoja. . hän itsekään väitä olevansa pyhimys, mutta aina pitää Mikä se sitten olisi se semmoinen onnen meri, jossa I yrittää, ettei nyt turhan päin ala kenellekään vittuileolisi pelkkiä vapaasti eläviä kaloja? . maan. "Sehän nyt sotii anarkismin ajatusta vastaan, että I Mutta niin paljon kuin on anarkisteja, on varmaan olis jokin valmiiksi suunniteltu maailma", pohtii Sami. I myös tulkintoja anarkismista ja onneloista. "Pyrkimys pois kaikista hierarkkisista valtasuhteis• "Tärkeintä eivät olekaan vastaukset, vaan kysymykta, valtioista, instituutioista, se on kai se, mikä anarkisI set", huikkaa Tuomas vielä perääni. Poistun kuppilasta teja jollain lailla yhdistää", jatkaa Tuomas. ' muutama vastaus paperilla, mutta tukuittain kysymykSami haaveilee lähinnä tilasta, jossa ihmiset eivät siä risteilemässä aivoissani. syntyisi valmiiseen muottiin. Nykyiset valtiot kun toiI MIIRA RAUHAMÄKI lt's raining down in to M M J3 <><>o anchesterissa käyminen herättää uinuvan dcjä-vun. Kaikki näyttää jotenkin tutulta... Tämähän on Suomi viiden vuoden päästä! Lentokenttä on ensimmäinen shokki. Odotustiloissa partioi leppoisien matkustajien lomassa poliiseja konetuliaseiden kanssa. Eikä sohloja ole heitetty rennosti selkään, kuten Suomen kesämaisemaan liukasti kuuluvilla pyöräilevillä sotilaspojilla. Ei. näiden konetuliaseet on tiukasti tanassa valmiina niittämään jonkun matkustajan, joka heikeksi jättää matkatavaransa vartioimatta. Jyväskylässä pääsee vielä lukiolainen tai muu tiedosta kiinnostunut yliopiston kirjastoon, kunhan ei käytä tietokoneita tai erehdy yrittämään tulostamista. Manchesterin kahden suuren yliopiston. University of Manchesterin ja Manchester Metropolitan Universityn, kirjastoissa tietoa janoavan kadunmiehen matka päättyy jo ulko-ovelle: tästä eteenpäin vain yliopiston kulkuluvan kanssa. Suomessa kansa pidetään poissa yliopiston nurkista hempeämmin keinoin: tekemällä tiedettä, joka ei kansaa kiinnosta. Englannissa ovat ei-akateemiset ihmiset ilmeisesti tunteneet jotain mielenkiintoa yliopistoa kohtaan, koska heitä on ryhdytty voimakeinoin pitämään sieltä poissa. Yliopisto lakaa asunnon kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille ja EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Paitsi jos luot perheenjäseniä mukanasi. Hätämajoitustakin on jos edellämainittujen ryhmien jäsen on ilman asuntoa. Asuntojono on toki Kortepohjan biljardihuonetta mukavampi, koska hätämajoitus järjestetään hotelliin. Korvaus on tulevan asuntosi vuokran suuruinen. Englantilainen opiskelija on jo sen verran uusavuton selvittyään public schoolisia. etlä In ii n valitsee mieluiten aterioilla varustetun asuinpaikan. Ylivoimaisesti suurin osa asuu Ovvens Parkin tyylisissä (kis. kuva) tuhannen hengen komplekseissa, joissa tytöillä on tietysti oma ja pojilla oma kerros. Aivan kuten Suomessa on rippileireillä tapana. Yhden hengen otantaan perustuneen gallupini mukaan he kuitenkin viihtyvät niissä, vaikka huoneet Ovvens Parkissa ovat 3 x 3 m koppeja. Kopista ja parista ateriasta päivässä saa maksaa noin 2500 markkaa kuussa. Hintaan sisältyy onneksi kerrosten väliset jalkapallo-ottelut viikonloppuisin. Muiden kuin ekan vuoden opiskelijoiden olisi löydettävä asunto vapailta markkinoilta. mutta niitä ei saa halvalla varsinkaan sellaisista kaupunginosista. joissa ei jotkut neljä kaveria kävisi kerran kuussa kylässä. Kylässä käydään yleisimmin niin. että yksi uhkaa sinua vasaralla ja kolme muuta kantavat tietokoneesi ulos. Paikalliset mattimäkiset auttavat kuitenkin opiskelijaa listaamalla vapaita asuntoja ja tiedottamalla eri kaupunginosien turvallisuudesta. Paikallisissa lehdissä eniten palstamillimetrejä (ellei lasketa Free Louise VVoodvvard! -otsikoital sai "kuinka selvitä hengissä yöelämästä" -ohjeet. Eli teippiä nännien päälle, niin säästytte kipeiltä muovisen paidan ja rintojen liikkeen välisen kitkan aiheuttamilla palovammoilta. J U H A H A L I N E N Kirjoittaja \ ieraili Mani liisterissä marraskuun alussa, ja aikoo ensivaikutelmastaan huolimatta muuttaa sinne tulevaisuudessa. FIKSUT JJ VAATTEET PALAVAT, MITEN TOIMIT? Ja ei lastensivua ilman uutta tehtävää. Tällä kertaa tehtävän aihe onkin vakava juttu. Kun täydennät sanat, saat selville, mitä sinun pitää tehdä, jos vaatteesi syttyvät palamaan. Ethän muuten koskaan leiki tulella, ettei sellaista tilannetta vahingossa sattuisi! PY DY HEI _DY N IE _SK E JJ Lasten omat jutut -palstan satoa Samposopimus-asiakasiehdessä 2/1997.
• 7 aana Kauno UH! kone a LIEVÄ TUHLAUS saa asiat pyörimään. Säästäminen tukahduttaa sujuvan asioiden rullaamisen ihmisten arkipäivässä. Tähän törmää joka päivä niin julkisen talouden kuin yksityisten byrokratioiden eli liikeyritysten piirissä. AJATELLAANPA postia. Heti kun sille lyötiin tulostavoitteet, se huononsi palvelujaan. Aluksi se oli hauskaa, koska palvelut tuhottiin vennamolaisten tukialueilta syrjäkyliltä, mutta nyt "toiminnan tehostaminen" on ulotettu kaupunkeihin. Tuore kafkamainen esimerkki on Kortepohja-Kypärämäen seutu. Siellä lakkautettiin monta pientä postikonttoria useiden tuhansien ihmisten asuinalueilta ja keskitettiin yhdeksi suureksi postiksi kilometrien päähän varikkoalueelle, jossa ei asu kukaan ja jonne ei ole järjestetty mitään kevyen liikenteen kulkusysteemiä. Olen kuullut, että mummot hakevat sieltä taksilla pakettejaan. AUKIOLOAJAT muuttuivat sietämättömäksi tehostamisen myötä. Jyväskylässä "arvaa aukioloaika" -leikki on kehitetty huippuunsa kaupungin asukastoimistossa ja Kortepohjan ylioppilaskylässä, josta ylioppilaskunnan lalousnerot säästivät väkeä niin paljon, että on ihme. jos siellä on enää ketään. Kaupungin asukastoimista on auki aamupäivisin ja yökylän toimisto viekkaasti pari tuntia aamulla, pari iltapäivällä. Monet instituutiot eivät edes vastaa puhelimeen kuin tiettyinä aikoina, joka pitää jollain taianomaisella keinolla tietää. TEHOKKUUDEN huippuesimerkkinä on opettajien työttömyyskassa, jonka palveluja eli rahoja sain työttömänä odotella useita kuukausia. Jo pelkästään jonotus on siellä saanut ulottuvuudet, jota edes sosialismi ei voita: ei Tuhlaa elämäsi markkinabyrokratiassa riitä, että kuuntelet sietämätöntä jonotusäämä päivystäjälle, sinun pitää ensiksi jonottaa jo puhelun väl ittäjälle I AUTOMARKETIT ovat räikein esimerkki markkinabyrokratioiden tehottomuudesta. Keskusliike säästää, kun se voi myydä keskiluokalle tukkumyymälästä halvemmalla ja köyhälle kioskista kalliilla. Tavaroita ei tuoda sinne missä ihmiset ovat — mikä olisi järkevää ja taloudellista — vaan jokaisen pitää erikseen mennä kauas hakemaan tavaroita. Verrattuna julkisiin byrokratioihin kaupat ovat kyllä suhteellisen hyvin auki — voisivat olla pitempäänkin. Niiden byrokraattisen luonteen saa tuntea yhä useammin, kun niistä ostaa jotain. Tavara on usein äärimmäisen huonolaatuista, esimerkiksi huonekaluja ei juuri kannata ostaa uutena. Mutta yrittäkääpä valittaa ostamastanne roskasta! Korvausvastuut hukkuvat välittäjien monimutkaisiin vyyhtiin ja valmistajaa on miltei mahdoton selvittää tuotemerkin takaa. JA MINÄ ITSE miksi näitä mietin, tää merkki onko varhaisen vanhuuden? Ei sentään, yliopistossakin on kituutettu monet vuodet todella tiukalla ja puoli vuotta säästettiin palkkakustannuksiani, mistä vapaa-ajasta kiitos. Yliopisto on kuin moottoripyöräjengi: täällä täytyy roikkua hang around -jäsenenä pitkään ja tehdä melkoisia rituaaleja ennenkuin palkansaannin — ja sitä myötä työn — ajattelemisen perspektiivi ulottuu yli puolen vuoden. TUHLAAMINEN on palautettava kunniaan! Säästäminen on rikkaiden ylellisyyttä, johon köyhän likviditeetti ei riitä. J O U N I V A U H K O N E N c I c o SE J S — | I f f * 5 E 1 Menot Näillä selviät hengissä seuraavat kaksi viikkoa PARONI PAAKKUNAINEN vierailee Jyväskylän Big Bändissä. Paroni johtaa ja esiintyy solistina Valtakunnallisilla Jazzpäivilla lauantaina 29.11. klo 19 Siltasalissa (Pitkäkatu 19-21). Konsertissa kantaesitetään Rai'Jo luohti -joikusikermä. Mukana on myös muita Paronin sävellyksiä ja sovituksia. Lämmittelijänä toimii Vivaldi ja mspilät, jotka esittävä! barokkisäveitäjien tuotantoa "hieman käsiteltynä". Mitähän se tarkoittaa? Onko tekeillä pyhäinhäväistys? Lipui 40/20 mk Jyväskylän Lippupisteestä ja tuntia emien ovelia. MU1JRAMELAINEN harrastajateatteri Murinaa täyttää 10 vuotta ja potkaisee lapsenkenkänsä Muuramcsalin nurkkaan lauantaina 22.11. kello 19, jolloin saa ensi-iltansa aikuiseen makuun sopiva, rehevän lämminhenkinen tragikomedia Tanssivat hiiret. Näytelmän on kirjoittanut amerikkalainen John Patrick 1970-luvulla. Patrick yhdistää tekstissään New Yorkin köyhälistön arkielämän ja unimaailman. Tämän päivän ongelmien (väkivalta, rasismi, you name it...) vastapainoksi nousevat muun muassa rakkauden ja ystävyyden teemat. Patrickin kieli osoittaa, että hän on tajunnut mitä toivo todella on. Muiiramelaisten Tanssivia hiiriä on ohjannut Aleksander Auria. Tanssivat Hiiret Muuramesalissa marras-joulukuussa. Liput 40/30 mk. Kun leivoksesta tulee arkkitehtuuria A r k k i t e h t i A l v a r A a l l o n ( 1 8 9 8 1 9 7 6 ) s a t a v u o t i s j u h l a lähestyy u h k a a v a s t i . j a samalla lisääntyy yleinen l e v o t t o m u u s . Lukemattomien r e s t a u r o i n t i , näyttelyj a k u o l l e i d e n p a l v o n t a p r o j e k t i e n ohessa mestarin muistoa kunnioitetaan monin. no. sanotaan nyt vaikka hieman huvittavin tavoin. Ensin h a e t t i i n Aallon p u r j e h d u s k e l v o t t o m a l l e p u u v e n e e l l e a s i a n m u k a i s t a s u o j a k a t o s t a v i r a l l i s e n a r k k i t e h t i k i l p a i l u n kautta. Sitten t o i m e e n p a n t i i n vak a v a h e n k i n e n kilpailu p u i s t o n p e n k i s t ä Alvar Aallon o l e t e t t u u n henkeen tot e u t e t t u n a . Ja nämä kaksi e s i m e r k k i ä olivat vasta alkua, molemmat tosin Jyväskylästä. Lisää ennakkoa tulevasta tarjottiin viime viikolla, j o l l o i n Jyväskylässä valittiin Alvar Aalto -juhlavuoden l e i v o s k i l p a i l u n voittaja. Kyseessä oli tiettävästi e n s i m m ä i n e n kerta, j o l l o i n leivonnaisia arvioitiin normaalien makuj a k ä y t ä n n ö l l i s y y s k r i t e e r i e n l i s ä k s i a r k k i t e h t o n i s e n v a i k u t e l m a n p e r u s t e e l l a . Kilpailun t u o m a r i s t o s s a oli tätä e l i n t ä r k e ä ä tehtävää varten e r i t y i n e n arkkit e h t i j ä s e n , j o t e n l e i v o s t e n v ä ä r ä o p p i n e n e s t e t i i k k a t e r m i n o i t i i n a s i a n m u k a i sesti. Aallon j u h l a v u o d e n l e i v o s k i l p a i l u n v o i t t a j a k s i v a l i t t i i n Elosen l e i p o m o a edustaneen J o r m a U u s i t a l o n k o l m i o m a i n e n , ruskehtava l u o m u s . T u o m a r i s t o t o t e s i , että Uusitalon l e i v o k s e s s a " v i v a h t e e t tulevat hyvin e s i l l e ja pinnoitteesta löytyy Alvar Aallon h e n k e ä " . Nyt siis t i e d ä m m e , miltä näyttää a r k k i tehtonisesti korrekti leivonnainen. Mutta muistakaa: kun mutustelette tätä sinänsä erinomaiselta maistuvaa kul i n a r i s t i s e s t e e t t i s t ä h e l m e ä , s u h t a u t u k a a s i i h e n a s i a a n k u u l u v a l l a vakavuud e l l a . Kyse on viime kädessä a r k k i t e h t u u r i s t a , ja sen kanssa ei ole leikkimistä. Jos siitä pitää liikaa, se voidaan j u l i s t a a suojelukohteeksi. J U K K A Y L I L A S S I L A SUOMEN KÄSITYÖN MUSEON (vastapäätä pääkirjastoa) Lemmikki ja muut rakkaat nukkemme-näyttely paljastaa,keitäovat Genevieve, Whistler, Bluebell, Sweetpea ja Lemmikki? Entä mitä eroa antiikkija taiteilijanakeila? Kuinka nuken sukat valmistetaan? Ja miltä näyttää 98 pisteen posliininukke? Kaikki katsomaan, tästä pitävät raavaat uroksetkin. Lemmikki ja muut rakkaat nukkemme -näyttely Suomen käsityön museossa (Seminaarinkaiu 32) 7.12. saakka. SEITSEMÄN VELJESTÄ, jos mikä, on aina f inspiroinut taiteilijoitamme. Jonas Heiska j {1873-1937) teki lähes sata maalausta tuon j Aleksis Kiven mahtiteoksen kohtauksista. \ Keski-Suomen museossa on nyt esillä näytte i ly, jossa Seitsemän veljeksen juonta seurataan j Jonas Heiskan maalausten ja Aleksis Kiven ; tekstisitaattien avulla. Onko Juhani j jämäkkä johtaja, Eero pahainen i nilkki? Katsomaan, te sonnin\ mulikät ja mullisaukot! Jonas Heiskan Seitsemän veij jestä Keski-Suomen museossa \ 4.1.1998 saakka. KULTTUURIVALIOKUN) TA viittaa kintaalla kaikelle j pehmoilulle ja aikoo laajentaa f toimintaansa vähän, no, sanoj taan nyt vaikka tuntemattomil\ le elämänalueille. Työn alla • ovat keväälle 1998 sijoittuvat •: festivaalit, jonka aiheena ovat taj but, Tiedättehän nuo jutut joista ei puhuta pai; jon, mutta jotka kiinnostavat ihmisiä. Täpah| tuman ideana on järjestää ihmisille tilaisuus, jossa he voivat, j turvallisesti tirkistellä, ihmetellä ja toivottavasti myös huomata. kuinka häilyvä on raja eppu normaalin ja epänormaalin välillä. Ruoskat, lävistykset, homoeroottisuus miesten pailopeleiss erilaiset seksuaali vähemmistöt — tässä Vain muutamia valiokunnan ajatuksia tapahtuman aiheista. Jos sinä tai edustamasi yhteisö olette kiinnostuneita tällaisesta tapahtumasta, sen ideoinnista ja/tai toteuttamisesta, saavuttehäit ylioppilastalolle perjantaina 28.11. klo 14 (koodinimi "ruoskafestivaaiit"). Puhetta, esittelyä, musiikkia, tanssia, elokuvaa, teatteria — kaikki ideat ovat tässä vaiheessa tervetulleita. Ja PS. kaulapannat ja kaasunaamarit mukaan. Lisätietoja kulttuurija projektisihteeri Pirkka Aunolalta (puh. 603 356, email: paaunoL @cc.jyu.fi) MARRAS-JOULUKUUN aika on täynnä pikkujoulujuhlia. Oma ylk>ppilaskuntammekin järjestää omansa, ja katso: kaikki jyy Iäiset ovat kutsutut! Tarjolla on ainakin... riisipuuroa. performancea ja musiikkia. Ja tietenkin intellektuellia keskustelua vaikkapa ylioppilaskunnan tulevaisuudesta. JYY:n pikkujoulut Rentukassa ti 9.12. klo 19. Kaiken maailman menot -paistatte am >«ewl vinkit «Mntttukseeii (ei puhelimitse, ikiitiis!). Kuvia. piirroksia ym. voi liittää mukaan. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston, muna ei palauttele materiaalia.
• Pohjanmaalta karkotettu ja Helsinkiin kiinni kasvanut Arto Melleri on juuri julkaissut yhdeksännen runokokoelmansa. Melleri on kirjoittanut näytelmiä, kuunnelmia ja tulossa on sarjakuvaa. Silti mies nostetaan esiin vain, kun tarvitaan valtakunnalle viimeistä boheemia. Jaana Kautto M elleri, Mel-le-ri. Kielen hypähtäessä kaksi kertaa kunnolla kitalakeen ja kerran huolimattomasti puolitiehen mieleen tulee boheemirunoilijoiden pitkä traditio: Leino, Kailas, Saarikoski. Maailmalla rankat elämäntavat ovat tuottaneet uskottavuutta runoilijalle ainakin Baudelairesta lähtien. Minkähän tradition jatkajaksi Arto Melleri kokee itsensä? "En ole minkään jatkaja. Taidehistorian jatkamisesta ei tule kuin postmodernia hörhellystä. Olen oman kapisen tien kulkija täällä Telluksen päällä", Melleri kuiskaa vihaisena. Hän vaikuttaa kuitenkin rauhalliselta ja puhuu hyvin hiljaa, koska on saanut aivotärähdyksen kaksi päivää sitten. Melleri sai turpiinsa ja kaatui ja on sen jälkeen nukkunut pari vuorokautta herätäkseen Jyväskylään, jossa häntä koskee päähän. "Artolla on normaalisti kauhee uho päällä. Kattokaa nyt tota, ei uskois", sanoo mukana tullut kaitsija ja elämänkumppani Nadja Pyykkö ja osoittaa Mellerin poissaolevaa hymyä. Tarjoilija tuo ensimmäiset kossujaffat pöytään, yhtäkkiä Melleri piristyy ja huudahtaa, mikä tässä tapauksessa vastaa melkein normaalia puheääntä: "Olen elämäntapaintiaani Pohjanmaalta." "Sitten olen myös Suomen ainoa beat-runoilija, varsinkin nyt kun olen saanut turpiini. Olen beat." No, tulihan se traditiokin sieltä. Pohjanmaalta kotoisin oleva kauppiaanpoika on käsitellyt kotiseutuaan runoissaan varsin paljon. Ensimmäinen teos Schlaageriseppele vuodelta 1978 esitti pelkoja ja toiveita Pohjanmaalta, mutta pikkuhiljaa seutua käsittelevät runot ovat vähentyneet niin, että "Oman k o k e m u k s e n tie on r a n k e m p i kuin yliopiston kirjastossa pohdiskelu' uudessa kokoelmassa se vilahtaa oikeastaan vain Tuomari Nurmiolta lainatussa motossa: "...sielussani tumma laulu helääl/Perkele! Rannanjärvi elää!" "Toivottavasti se Pohjanmaa on ulkona. Mutta kun se on niin laaja ja aakee, että vaikeetahan se on. Maailman väkivaltaisinta seutua sekä psyykkisesti että fyysisesti. Erityisesti nuorelle runoilijapojalle", Melleri kuiskaa noin kolmenkymmensentin päässä minusta. Silmät ovat varjossa hatun lierin alla ja mies näyttää väsyneeltä. Ja lierihattu pysyy päässä. Entäs suomalainen nykyrunous? Onko siellä ketään mielenkiintoisia tulokkaita? "Ei ole. Toivoisin että olisi. Mun suosikkirunoilija on Tuomari Nurmio. Domare Nurmio siis. Pekka Tarkka kehuu Hesarissa nykyrunoilijoita, niin kun Jouni Inkalaa, siksi että Inkala on tehnyt jonkun akateomisen tutkimuksen e. e. cummingsista, joka onkin oikee runoilija, mutta Inkalan runoista ei tiedä mistä ne alkaa ja mihin ne loppuu. Oman kokemuksen tie on rankempi kviin yliopiston kirjastossa pohdiskelu", kuittaa Melleri nykyrunouden. "Saarikoski-vainaa sanoi, että nuoret miehet kantaa meidät pois. Missä ne on ne nuoret miehet?" Kuka tahansa voi alkaa runoilijaksi Suomalaiselle runoudelle näyttää tällä hetkellä olevan tyypillisintä se, että jonkinlaisiin myyntilukuihin yltävät lähinnä vain rokkarit, jotka ovat alkaneet julkaista runojakin. Melleri ei piittaa A. W. Yrjänästä paskaakaan, mutta Juice Leskinen on "sentään joskus tehnyt jotain biisejä". "Kyllähän kuka tahansa voi alkaa runoilijaksi, vaikka rokkari. Runousoppihan on hyvin yksinkertaista: ajatus, rytmi ja melodia", sanoo Melleri hiljaisella äänellä ja selventää käsimerkein, että ajatus tulee päästä, rytmi sydämestä ja melodia haarojen välistä. Melodia asuu siis nivusissa. Selvä, totean vaikka ajatus munien melodiasta on hieman epäselvä. Toiset kossujaffat tulevat pöytään, ja nyt tarjoilijakin jo tietää, että ei niin paljon sitä jaffaa... L Viime vuosina runoutta on entistä enemmän tuotu lavoille. Lausuntaperinne on saanut väistyä hieman, kun runoilijat ovat itse alkaneet amerikkalaistyyliin lukemaan, ja jotkut jopa esittämään, runojaan yleisölle. Arto Mellerikin on kiertänyt maata — Jyväskylän Mörssäriä myöten — kitaristi Rekku Rechardtin kanssa. "Se on missio. Kitara vinkuu ja sä luet runojas jossain Mörssärissä. Se on rankempaa kuin kirjastoon meneminen. Veri punnitaan tuolla kapakoissa, että onko siitä runosta mihinkään vai ei. Lausuntaperinne joutaa väistyä Se on tuhonnut niin paljon runoutta", sanoo Melleri, joka alkaa silminnähden toipua ja saada takaisin uhoaan "Multa on tulossa uusi aluevaltaus. Jarmo Mäkilä tekee sarjakuvateoksen Aavekaupungistani. ja siitä tulee näyttely Kiasmaan, modernin taiteen museoon", kehaisee Melleri. ' Melleri nostetaan nykyään julkisuudessa esiin huomattavasti useammin boheemina kuin runoilijana. Uudessa runossa Lamento Kukkakauppamurhaballadin kirjoittamisen vaikeudesta hän valittaakin, että "Tahdon tahdon että tahdon/saisin takaisin, ja oman nimeni/itselleni paskalehtien sivuilta...". Linnan juhlilta ulosheitettyä ja Ismo Alangon Taiteilijaelämää-b\\s\ssä mainittua runoilijaa yksipuolinen julkisuus taitaa hatuttaa. "Alanko tekee kupletin omista paheistaan ja laittaa sen minun piikkiin. Hermostuttaa. vaikka en ole synnitön, mutta juominen ei ole pääsääntöinen lajini. Olen kirjailija. Enkä ole koskaan kuullut kenenkään raapustaneen mitään hyvää kännissä". Melleri tunnustaa ja Nadja Pyykkö heittää väliin: "Minä, Melleri ja Märtenson. Artolla on sitäpaitsi lapsia, jotka on koulussa. Lapsia kiusataan helposti tuollaisella. Ois voinut Ismo vaivautua kysymään lupaa. Kyl me soitettiin sille kun se biisi tuli, että mitä tää nyt on." • Mellerin edellinen kokoelma Kuningatar Hysteria ilmestyi 1993 eli neljä vuotta ennen uutta Puukkobulevardia. Uuden kokoelman nimirunon minä etsiikin kadonnutta säettä Puukkobulevardilta. Onko se ollut hukassa? "Ei ole ollut. Teinhän minä Aavekaupunkinäytelmän ja siihen meni ainakin kahden runokokoelman kirjoittamisen verran aikaa. Runous ei ole oikein tuottoisaa toimintaa, mutta sen hyvä puoli on näytelmiin verrattuna se etteivät näyttelijät voi pilata sitä. Seuraavaksi aion tehdä kuunnelman Hank Wiliiamsista nimeltä Medicine Show. Päärooliin tulee Domare Nurmio. Mulle on sama mitä teen, ei niillä lajityypeillä ole mitään väliä. Kriitikot tarvitsee nimilappuja, en minä", selventää Melleri tekemisiään. "Domaren Luuta ja nahkaa -levy on rankin vastaus kaikelle mössölle mitä populaarikulttuurin nimellä tarjotaan", jatkaa Melleri vielä suosikkini noilijastaan. Boheemielämä käy terveyden päälle Puukkobulevardin monet runot tuntuvat olevan aika kaukana boheemielämästä. Yllättävän usein aiheina on leppoisia kotija kesämökkitunnelmia. "Aamulla olen kuulusteltavana Pasilassa...", aloittaa Melleri hiljaisen paasauksen. Ymmärrän vihjeen. Onhan siellä näitä boheemielämääkin kuvaavia runoja, mutta siitä huolimatta siellä on myös verkkokalastusta kuvaava runo. "Boheemielämä voi käydä tässä iässä ter"Tietokonekin minulla oli, mutta siitä ei saa samanlaista rytmiä kuin IBM:n pallokoneesta: ratatataratatatatataa" i ~ I w * * ^ # v WEF J • * * * K * E ? M H 1 I F j j i W. *'" ; t*« > * Jtk T i Arto Melleri vuonna 1997: korkea profiili. edelleen. veyden päälle. Etsin tunteille sanoja, olinpa missä tahansa, kun monilla kirjailijoilla on ongelmana, että he etsivät sanastonsa mukaisia tunteita. Minä pidän vihkoa melkein aina mukana. Ja niistä raapustuksista on iloa kun deadline tulee", Melleri selittää, kun Nadja Pyyykkö keskeyttää hänet: "Odotan kieli pitkällä, että milloin tunnustat, että minä olen kirjoittanut kaikki runosi." Melleri hymyilee vaivautuneesti ja Pyykkö jatkaa selittämällä, että hän on juuri lukenut James Joycen vaimosta Nora Joycesta. Uudessa kokoelmassa yllättää myös huumori. Mukana on muun muassa varsin hauska elokuvasynopsis Danse Macabre, joka on omistettu Filminorin muistolle. Onko Melleri ollutkin koko ajan humoristi, mutta kukaan ei ole vain huomannut sitä? "Huumori on erittäin tärkeää. Sitä tärkeämpää mitä kovempia aikoja eletään. Suuret humoristit ovat aina olleet tällaisia synkkiä tyyppejä, niin kuin esimerkiksi Gogol. Tuo Danse Macabre ei ole pahansuopaa huumoria, vaikka olenkin kokenut itseni silmäärfkustuksi elokuva-alalla", sanoo Melleri, mutta hätkähtää muistaessaan, että hänhän on tavannut Nadjansa juuri seikkaillessaan elokuva-alalla. Melleri ja Pyykkö tapasivat Räpsyn ja Dollyn kuvausten yhteydessä. Elokuva perustui Mellerin alkuperäisaseeseen. "Suunnittelimme Matti Ijäksen kanssa jatkoakin, kuten Räpsy ratsastaa jälleen. Pääosassa olisi tietysti ollut edesmennyt Matti Pellonpää. Siitä olisi tullut tällainen intellektuelli Uuno Turhapuro", paljastaa Melleri. Vielä on aikaa kolmansille kossujaffoille, kun Mellerin päänsärkykin alkaa hellittää hieman. Monet runoilijat ovat huomanneet internetin ja cd-romien olevan käteviä runouden levittämisessä. Niissä voi esimerkiksi rinnastaa esityksen ja tekstin, joten kai Arto Melleriltäkin on tulossa seuraavaksi Arto Melleri goes digital. "Eikä tule. Kirja on interaktiivinen, koska sitä voi selata. On mulla internetissä jonkun tekemä kotisivu. En saa siitä edes mitään tekijänkorvausta. Sähkökirjoituskone minulla on ollut vuodesta 1985. Tietokonekin oli, mutta ei ole enää. Siitä ei saa samanlaista rytmiä kuin IBM:n pallokoneesta: ratatataratatatatataa", sanoo Melleri ja sormet viuhuvat ilmassa kuvitellun IBM:n pallokoneen yllä. Vielä lähtiessä Melleri muistuttaa, että systeemi tarvitsee pellensä. Nadja Pyykkö taas nauraa, että heidän sanottiin jossain naistenlehdessä olevan kuin Armi ja Gill. Melleriäkin naurattaa. "Hyvä ettei Kurt ja Courtney", kuittaa Melleri. J U H A H A L I N E N 'On aika sanoa se ääneen: Kolona, vihdoinkin...", huokaa Arto Melleri ImuritiskilU, Boheemi hissuttelee kotona sukkajalassa Arto Melleri: Puukkobulevardi. Otava 1997. 78 s. P uukkobulevardi on Helsingin Vaasankatu, joka olisi tietysti ollut hyvä nimi runokokoelmalle, mutta mielleyhtymät Henrik Tikkaseen olisivat olleet varmasti Arto Mellerille liikaa. Helsingin Puukkobulevardilla syksyn tuuli kourii Tamaraa / minihameen alta (...) Ja sinisten somalien silmämunat / välähtelevät/kun ne veitsin selvittää välejään, mutta entä Mellerin Puukkobulevardissa! Siellä käydään kokemassa verkkoja ja siivotaan kotia tietysti. Totta kai entinen apokalyptinen puolikin on mukana sekä mahtipontisuus ja boheemielämän tähteet. Päällimmäiseksi jäävä tuntu Mellerin uudesta runokokoelmasta on kuitenkin, että tämähän on ihmisen kuva. Vaikutelmaa ei voi välttää, vaan vetääpä Melleri roolia tai ei, niin koko ajan on tuntu, että tässähän puhuu vanheneva boheemi, joka viihtyy myös kotona sukkajalassa hissutellen. Edelliset runokokoelmat olivat tuimia ja totisia, mutta yksipuolisia. Tällainen Melleri on enemmän minun makuuni. Melleri käy kalassa, tarkkailee kotielämää ja mökkeilee. Aamulla hän on kuulusteltavana Pasilassa ja seuraavana lauantaina hän sytyttää mökin saunan kuulustelupöytäkirjoilla, t a i Meflereillä käy kylässä Speedy, joka isännän poissaollessa on vienyt Platonin teokset divariin. Mieshän onkin suuri humoristi. Sen osoittaa myös päätösruno Jos liittyisinkin Runopiiriin: Alottaisin alusta / En joisi, en polttaisi ärsyttäisi, kiroilisi, kompuroisi... /Huolella harjaisin hampaat aamuin illoin (...) Tapaisin siellä tytön, Runopiiriläisen / Tulkittaisiin ensin säettä: "poimulehti, keijukaisten kastemalja"/ Seurusteltaisiin, mentäisiin naimisiin / Saataisiin lapsia, emme eroaisi koskaan / Pääsisin läänin taiteilijaksi... Huumoriosuuden täydentää valmiiksi kommentoitu elokuvasynopsis Danse Macabre, joka on tyly, mutta hauska tarina tanssihallin seinäruusun viimeisestä matkasta. Tämän huumorin ansiosta jaksaa lukea jopa runoja pakanallisista orgioista (On kuin onkin kuu taivaalla). Varsinkin kun poissa ovat jo Mellerin tavaramerkiksi muodostuneet vaskiset meret, tinaa valuttavat kuut ja muut luiset ja metalliset metaforat. Toki Mellerin ajatus kirmaa kotia ja kesämökkiä kauempanakin: Tupelossa Kuninkaan syntyä todistamassa, L.A:ssa mannerlaattojen haukottelua näkemässä ja Karjalassa runonlaulajan pirtissä. Niitä tarvitaan jotta syntyisi sopiva kontrasti kodin ja maailman välille. Mellerin kokoelmaa on mainostettu otteella runosta Vasta vainon päivinä. Että raskaina aikoina/on kirjoitettava keveällä kynällä/hehkuvaan ilmaani Ja siitähän tässä on kysymys, että Arto Melleri on vanhentunut ja hänen runoutensa on löytänyt kaivatun tasapainon. Perhana, mies tuli puun takaa. JUHA HALINEN
• 10 lukija Valtakunnallinen ylioppilaslehti • 1 ? m MM. mm • • • • • a • • m. on käsittämätön käsite K ampuksella on viime aikoina käyty kiivaita keskusteluja Jyväskylän Ylioppilaslehdestä. Pääteemoja on ollut kaksi, toisena niistä Pörssi&Dumpin aloite kaikkien ylioppilaslehden yhdistämisestä. Tämä idea on saanut kannatusta muissakin yliopistoissa. Toiseksi Poikkitieteilijät ovat vaatineet vähintään kahta J V V n asioita käsittelevää sivua jokaiseen Ylioppilaslehden numeroon. Lisäksi Poikkitieteilijät peräävät järjestöilmoituspalstan koskemattomuutta (kts. Jylkkäri 12/97). Idea yhdestä valtakunnallisesta ylioppilaslehdestä tuntuu käsittämättömältä. Valtakunnalliset mediat ovat käytännössä aina Helsinki-keskeisiä. Myös uuden uljaan ylioppilaslehden pääpaikaksi tulisi todennäköisesti Helsinki. Yliopistojen omille jutuille riittäisi luultavasti joka lehdessä tilaa pari sivua nykyisten parinkymmenen sijaan. Eri yliopistot kilpailevat keskenään. eivät kuitenkaan lehtien lukijoista tai mainostajista. Jokaisella yliopistolla on oma kulttuurinsa, josta halutaan antaa omanlaisensa kuva. Ylioppilaslehdillä on tässä tärkeä rooli, ja yksi yhteinen lehti ei pysty sitä täyttämään. Alueelliset erot eivät koske vain yliopistoja vaan koko yhteiskuntaelämää. Esimerkiksi kulttuuririennot ovat jokaisen yliopiston vaikutusalueella erilaiset. Valtakunnallisen uutiskynnyksen ylittäminen on paljon hankalampaa kuin paikallisen. Taidekasvatuksen laitoksen nykyisten ongelmien kaltaiset asiat tuskin kiinnostaisivat muiden yliopistojen opiskelijoita niin paljon, että niitä käsiteltäisiin yhteisessä lehdessä. JYY:n omistamaan lehteen halutaan juttuja aiheista, jotka JYY:n poliitikot kokevat tärkeiksi. Lehteä ei kuitenkaan pidä tehdä vain tekemisen vuoksi, vaan lukijoiden palvelemiseksi. Ei riitä, että Jylkkäristä saa hyvän biojätepussin, kun siitä on katsonut kahden viikon ruokalistat. Juttujen pitäisi houkuttaa lukemaan. Toimittajan tärkein tehtävä on kirjoittaa tylsiltä tuntuvista aiheista siten, että ne kiinnostavat mahdollisimman monia. Ja siihen tarvitaan toimittaja, jolla on sana hallussaan ja hieman etäisyyttä asioihin, joista kirjoittaa. Vaikka kyseessä on JYY:n omistama lehti, olisi erittäin tärkeää, että tervettä kritiikkiä saisi lehden sivuilla esittää. Niiden on vaikea antaa kritiikkiä. jotka asioita suunnittelevat. päättävät ja toimeenpanevat. "Kuivatkin" aiheet voi tehdä kiinnostaviksi. Jos Ylioppilaslehden tärkein tehtävä on toimia JYY:n äänitorvena, voidaan seuraava päätoimittaja varmaankin valita täysin muulla lavoin kuin journalistisin perustein. Mutta niin kauan kuin päätoimittaja on toimittaja, päätösvalta lehden sisällöstä tulisi olla ensisijaisesti hänellä. Järjestöpalstaa koskeva ehdotus on sinänsä hyvä: toki järjestöjen tulisi saada asiansa esiin siinä muodossa kuin sen haluavat. Kuitenkin on yleinen käytäntö, että ilmoitukset toimitetaan. Mitä tahansa ei voi sanoa missä tahansa. Ehdotamme, että Jyväskylän Ylioppilaslehti/JYY tekisi lukijatutkimuksen. jossa selvitettäisiin mm. mitä me opiskelijat haluamme lukea ja millaisesta lehdestä. Loppujen lopuksi JYY olemme me kaikki opiskelijat. Ylioppilaslehti on monelle niin tärkeä asia, että muidenkin kuin äänekkäiden aktivistien on saatava äänensä kuuluviin. J O U R N A L I S T I I K A N O P I S K E L I JOIDEN AINEJÄRJESTÖN L Ö Ö P P I R Y : N H A L L I T U S Kampuksen Kaiku puolustaa paikkaansa T aannoisessa edarivaalipaneelissa nostivat ehdokkaat taas kerran kritiikkinsä kohti JYY:n radio-ohjelmaa eli Kampuksen Kaikua. Valitettavasti en itse ollut tuolloin paikalla nostamassa karvojani pystyyn, joten teen sen nyt näin jälkikäteen. Viime lukuvuotena saimme Kaiun kanssa olla jatkuvasti puolustamassa paikkaamme tässä maailmassa. Silloin kritiikki oli vielä jotensakin ansaittua. sillä kukaan ei tehnyt kyseistä ohjelmaa kovinkaan tosissaan. Mutta meiltä leikattiin jo silloin avustajapalkkiot pois, joten JYY:ltä ei todellakaan kovin suuria summia ohjelmamme ylläpitoon kulu. Tänä lukukautena meillä on myös kaksi sponsoria matkassa mukana, 'öiden rahoilla ostamme editointiaikamme ia maksamme Teosto-kulut, ja nehän ne niitä suurimpia menoeriä ovat Mutta kuten sanottu, viime vuosi oli viime vuosi, ja kovin on tilanne siitä muuttunut. Vakituinen tekijäkaartimme on suurimmaksi osaksi kokenutta radio-alan porukkaa. Hommaa tehdään tosissaan, iltamyöhäiseen ja ilman mitään muita palkkioita kuin tulevaisuudessa häämöttävä saunailta. Esimerkiksi itseltäni ovat opiskelut jääneet tuossa alkusyksyllä kovin vähäisiksi, kun radiolla tuli asuttua tiuhaan tahtiin. Palautetta olemme saaneet radion puolella jokaisesta ohjelmamme sekunnista vuosikausien radiotyökokemuksen omaavalta toimittajalta ja se on antanut mahdollisuuden parantaa laatua koko ajan. Vaikka tässä nyt itse nniaamme röyhisiänkin. niin laa.V**-««* }? Kumpuksen Kaiku tekee vapaaehtoispohjalta täyttä tavaraa. dun tason muutos myös näkyy ja varsinkin kuuluu, ainakin radion henkilökunta on vakaasti sitä mieltä. Turha on myös väittää, ettei kukaan edes tiedä, mikä Kampuksen Kaiku on. Teimme melkoisen mainoskampanjan länä syksynä kiinnittämällä vuohijulisteilamme ympäri ämpäri Kampusta ja ylioppilaskylää, jakamalla flaijereitamme. lähettämällä mailia ja nostamalla ryhmähenkeä kovaäänisesti Olviviestissä. Palautetta ja juttuideoitakin on meille tipahdellut itse opiskelijoiden puolelta ihan mukavasti — joskaan ei tulvien — ja niitä otamme ilomielin vastaan jatkossakin ja mieluiten niin. että kuulemme niisiä myös henkilötai ryhmäkohtaisesti. Vaikkeivat itse opiskelijat sankoin joukoin olisikaan omaksuneet radion ääreen istumista rituaalikseen. niin Radio Jyväskylä kuuluu muihinkin kuin opiskelijakoteihin ja -autoihin ja on omalta osaltaan tekemässä JYY:tä ja sen asioita tunnetuksi laajalla alueella. Arvoisat hautamme kaivajat voisivat siis hetkeksi heittää lapionsa jorpakkoon ja istahtaa sen radiopurkin eteen tiistaisin kello 18.00-18.30 ja kuunnella, mitä ohjelmamme ja ohjelmanne todella nykyään tarjoaa. Tulkaa sitten kommentoimaan ja käydään yhdessä kehittämään ohjelman profiilia, jos siltä edelleen tuntuu. Radioryhmän puolesta, M I I R A R A U H A M Ä K I Häkkipapukaijat vapaaksi jäiseen metsään? O ikeutta Eläimille -yhdistyksen edustajien mielestä (Jylkkärin yleisönosasto 14/97) minkkien vapauttaminen luontoon ei vaikuta koko maan minkkikantaan mitenkään. Mielestäni turkiseläinten summittainen vapauttaminen luontoon on ympäristönsuojelun vastaista. Allekirjoittanutta arveluttaa. mitä Suomen luontoon alunperin kuulumattoman, luonnollisia vihollisia vailla olevan pedon vapaaksi päästäminen saa aikaan luonnon tasapainolle. Olimme Minna Heikan kanssa huolestuneita myös vapautettujen minkkien aikaansaamasta tuhosta muulle eläimistölle. Jos satojen vapautettujen minkkien lauma toteuttaa ruususen unesta herännyttä metsästysvaistoaan luonnottoman pienellä reviirillä, voivat seuraukset olla alueen pieneläimistölle katastrofaaliset. Toisaalta suuren osan "vapautetuista" minkeistä on havaittu kuolleen nälkään ruoan etsimisen epäonnistuttua. Kirjoittajat toteavat lisäksi, että vankeudessa elävillä koeja turkiseläimillä on tallella samat vaistot, käyttäytymistarpeet ja synnynnäiset reagointitavat kuin niiden esi-isillä. On kuitenkin muistettava, että samat tarpeet koskevat yhtälailla lemmikkieläimiä. Missä vaiheessa EVR alkaa vapauttaa esimerkiksi burmalaisia kotikissoja hankeen toteuttamaan metsästysviettiään tai etelänmaiden häkkipapukaijoja jäisen petäjän oksalle laulamaan serenadeja? Yhtälailla minkit ovat vähintään ihmeissään niille vieraassa ympäristössä. Toisin kuin kirjoittajat antavat ymmärtää. hyväksikäyttänemme koeeläinkamt eivät elä kuukausia "teslinäkkyräi'" päässään. Testihäkkyräi ovat kanien päässä vain kerrallaan 20-50 minuuttia kestävien koeistuntojen ajan. Silloinkin "häkkyrät" on kevennetty kuminauharipustuksin mahdollisimman painottomiksi. Elektrodeja ei ole kiinnitetty aivoihin, se olisi mahdotonta. Käyttäytymiseroja leikattujen ja leikkaamattomien kaniinien välillä eivät muuten huomanneet edes Oikeutta Eläimille -yhdistyksen edustajat tutustuessaan viime keväänä yliopiston koe-eläintiloihin. Kirjoittajat väittivät vielä lopuksi koe-eläinkaniemme elävän ainoana "viihdykkeenään" sama kuivaruoka päivästä toiseen. Kirjoittajat unohtivat mainita, että kaneilla oli edellä mainitun vierailunkin yhteydessä veden ja viihteellisen kuivamuonan ohella virikkeinään kuivattuja olkia ja haapapalikoita. Tällä hetkellä kanihäkeissä ei ole palikoita eikä heiniä. koska siellä ei ole kaniinejakaan, joita muuten tänä vuonna uhrasimme tieteelle neljä yksilöä. Edellisestä älämölöstä huolimatta koe-eläintutkimusyhteisö on kiitollinen kaikista koe-eläinten turvallisuutta ja olosuhteiden parantamista koskevista arvokkaista huomautuksista sekä mielipiteiden vaihdosta. Osa esimerkiksi Oikeutta Eläimille -yhdistyksen parannusehdotuksista on toteuttamiskelpoisina ja järkeenkäypinä toteutettu. J U H A A R I K O S K I psykologi Ja höyhenet senkun pölisevät M arja-Leena Viljamaa, Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. kommentoi viime Jylkkärissä (14/97) Sini Ihanainen-Alangon lehteen kirjoittamaa juttua i 12/97V jossa pohdittiin muun muassa Viljamaan asemaa julkisessa keskustelussa. Itsekin olin toimittajalle haastatteluun kommenttini antanut. Viljamaa koki kommenttini perusteella minut untuvikkovaltuutetuksi, joka pyrkii opettamaan puheenjohtajaa ja ylioppilaslehtikin oli alentunut '"nuorisolehtenä" henkilösättimisen tasolle nuoren naistoimittajan kautta. Mahdollisesta sulkasadostani huolimatta haluan hiukan kommentoida Viljamaan vastinetta. Ensinnäkin Jyväskylän Ylioppilaslehteen sopii sangen huonosti määritelmä nuorisolehti. vaikka se tehdäänkin nuorten ihmisten voimin nuorille ihmisille. Mitä tulee henkilösättimiseen, niin ainakin minulta kysyttiin vain. olenko sitä mieltä, että valtuuston puheenjohtaja on ollut liian vähän julkisuudessa, ja siihen rehellisesti vastasin. Olen edelleen sanojeni takana. mutta se ei tarkoita, että valtuustomme tai sen puheenjohtaja tekisivät huonoa työtä, päinvastoin. Puheenjohtaja Viljamaa on kutsunut kasaan jo monia valtuustoseminaareja, joissa julkisuudelta piilossa on tehty lujasti töitä kaupunkimme eteen. Puheenjohtaja on myös ajanut uudenlaista linjaa asioiden valmisteluun ja luonut puitteita uudenlaiselle hallintokulttuurille. Ikävä kyllä ennen kuin tulokset alkavat tästä työstä näkyä, se vie aikansa, ja sitä ennen siitä ei sulkia jaeta eikä lehdissä kirjoitella. Jos tämän toteaminen oli untuvikkovaltuutetulta puheenjohtajan opettamista. niin sitten siihen syyllistyin. Muilta osin en kansanedustaja Viljamaan mielipiteisiin puutu, ihmettelen vain. miten kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lumion kommentti siitä. että valtuusto itse määrittelee työtapansa, ei pitäisi paikkaansa? Ihmettelen myös, miten nuoruutta voidaan käyttää negatiivisena argumenttina läpi koko kirjoituksen ja sitten lopuksi ilmoittaa, että toisien sättiminen julkisuudessa vähentää valtuuston arvovaltaa. Mitähän puheenjohtajan kirjoitus kenoo hänen asenteestaan valtuuston kuulta nuoria valtuutettua kohtaan? Ilse olen aloittanut valtuustotyöni ja muut luottamustoimeni tarmolla, enkä ole henkilökohtaisesti itkenyt julkisuuden puuttumisen perään, kuten eivät muutkaan nuoret — ehkä se iän karttuessa tulee tuo lehdissäolon tarve ajankohtaisemmaksi, untuvikkoina me pompimme iloisesti vielä kokouksissa asioita valmistelemassa ilman julkisten irtopinnojen keräystarvetia. M A T T I M Ä K I N E N Jyväskylän seudun vihreiden puheenjohtaja. kaupungin valtuutettu
• 11 Politiikka kirosanoista kaunein vai kauhein? V alveutuneiden opiskelijoidenkin parissa sanalla politiikka on valitettavan negatiivinen sävy. Sen synnyttämät mielleyhtymät tarkoittavat turhan usein samaa kuin kahminta ja epärehellisyys. Ihmiset, jotka ovat mukana politiikassa mielletään puolestaan pyrkyreiksi ja savolaisiakin kieroimmiksi olioiksi. Tuon yllämainitun määritelmän rinnalle haluan nostaa mielestäni totuutta lähempänä olevan vaihtoehdon. Oman määritelmäni ymmärtäminen tosin vaatii halua ja kykyä luopua ennakkoluuloista tuota parjattua sanaa kohtaan. Sen mukaan politiikka on synonyymi sanaryppäälle vastuu. tekoja tulos. Tämän samaisen määritelmän mukaan ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita politiikasta haluavat kantaa vastuuta yhteisöstä, johon he kuuluvat. He ovat myöskin valmiita käyttämään aikaansa, jotta vapaaehtoiselta pohjalta lähtevät teot tuottaisivat edes vähäisiä tuloksia. Kaiken tämän he tekevät senkin uhalla, että heidän toimintansa saattaa hyödyttää myös muita kuin heitä itseään. Politiikkaa ei tehdä siis ainoastaan aatteellisesti suuntautuneissa porukoissa vaan myös niissä, jotka kutsuvat itseään sitoutumattomiksi tai vaihtoehtoisiksi. Kuun alussa olleiden edustajistovaalien alhainen äänestysinnokkuus oli jälleen kerran todistus siitä, että suurin osa JYYläisislä ei ole kiinnostunut omien etujensa ajamisesta. Syitä passiivisuuteen on monia ja osa niistä varmasti oikeutettujakin. Tekosyynä pidän kuitenkin sitä. ettei vaivauduta ottamaan selvää asioista vaan ajelehditaan virran mukana. Matkantekoa rikastuttaisi huomattavasti se. että uskallettaisiin edes joskus purjehtia vastavirtaan. ANNI SORJONEN poliittinen savolainen P I I L O L A S I P A K E T T I • S i l m ä l ä ä k ä r i n t a r k a s t u s Piilolasit Yht. alk. 650; v. o e V Ä I N Ö N K A T U 9 P. 2 1 4 4 4 4 Ahdistaako? Jäytääkö? Onko maailma epäoikeudenmukainen paikka? Jos näin on, kerro se muillekin. Jylkkärin lukijapalstalla julkaistaan mieluiten omalla nimellä lehtyjii kommentteja, mielipiteitä ja kannanottoja. Kirjoitukset levykkeellä tai sähköpostitse (Lipsa@cc.jyu.fi) toimitukseen.Hengentuotteiden pituus korkeintaan n. yksi konekirjoitusliuska (väljä rivinväli). Myös kuvia ja piirroksia voi liittää mukaan. Niin. ja kehuakin saa. lukija Ul±lllUl«lUU*lM «o» K u l t t u u r i v a l i o k u n t a j ä r j e s t ä ä t e a t t e r i ja n ä y t t e l y m a t k a n T a m p e r e e l l e perjant a i n a s . i l . 1 9 9 7 M a t k a l l a k ä y d ä ä n k a t s o m a s s a u p e a M e k s i k o n ja G u a t e m a l a n i n t i a a n i k u l t t u u r e i s t a k e r t o v a n ä y t t e l y " S u l k a k ä ä r m e ja j a g u a a r i j u m a l a " , s e k ä j u u r i T a m p e r e e n T e a t t e r i s s a ensi i l t a a n t u l e v a m u s i k a a l i " V i r g o " , j o k a o n Heikk i S a l o n , C o s t e l l o H a u t a m ä e n ja H e i k k i P a a v i l a i s e n y h t e i s t y ö t ä . M a t k a n h i n t a o n J Y Y U ä i s i l t ä 1 3 m a r k k a a ( s i s ä l t ä ä m a t k a t ja l i p u t s e k ä m u s e o o n e t t ä t e a t t e r i i n ) ja l ä h t ö o n p e r j a n t a i n a k e l l o 1 4 . Sitovat ilmoittautumiset kulttuurisihteerille joko sähköpostilla (paaunola@cc.jyu.fi) tai puhelimitse (60 3356). MEDIA Menu 1.12.-5.12.-97 Maanantai: Broileria rypaiekastikkeessa. yrttikalaa, kasvissosekeitto. Tiistai: Porsaanleike, palapaisti, lammin kasvisleipä Keskiviikko: Aromipihvi, lindströminmureke, parsa kaali-herkkusienivuoka. Torstai: Kampelaa ja katkarapukastike. jauheliha palapizza, punajuuri-aurajuustokiusaus. Perjantai: Itsenäisyyspäivän lounas noutopöydästä, juustoinen ragulettokeitto. Menu 8.12.-12.12.-97 Maanantai: Burgundinlihapata. porsaspihvit ja luumukastike, herkkusienikeitto. Tiistai: Sveitsinleike, kanarisotto, kukkakaaligratiini. Keskiviikko: Broilerlileleike ja hedelmäkastike, juustoinen uunimakkara, parsakeitto, Torstai: Sipulipihvi, liha-kaalilaatikko, kasvispata. Perjantai: Havaijinkyljys, pasta-tonnikalavuoka. kasvispiirakka. H Y V A A R U O K A H A L U A FREDA Menu 1.12.-5.12.-97 Maanantai: Broileria kieviläisittäin, porsasstroganotfia, kuorrutettua kasvisvuokaa, siskonmakkarakeittoa Tiistai: Sveitsinleikettä, jauhelihagulassia, silakkapihvejä ja pinaattikastiketta, kasvissosekeittoa ja pontkanapiirakkaa Keskiviikko: Riistakäristystä, herkkuvuokaa, kasvisrisottoa, kirjolohi-kasviskeittoa Torstai: Lasagnea, nakkeja ja ranskalaisia, kanaviillokkia, indonesialaista kasvispataa Perjantai: Naudanpaistia ja kermaperunoita, lihapyöryköitä, kasvispizzaa LOUNASAIKA klo. 10.30-14.30 Menu 8.12.-12.12.-97 Maanantai: Kalilornian broilerleikettä, kaalikääryleitä, juustomestarin vuokaa Tiistai: Olutpataa, lipeäkalaa, punajuuripihviä ja kermaviilikastiketta, broilerslroganolfia Keskiviikko: Jouluateria, pinaattikeittoa ja kananmuna Torstai: Kalkkunaa ja mustaherukkakastiketta, nakkikastiketta, peruna-herkkusienimusaka, jauhelihakeittoa Perjantai: Smetanakirjolohta, merimieskiusausta, kasviskastike ja pastaa H Y V Ä Ä R U O K A H A L U A L O U N A S 2 1 1 1 6 Ma 1.12. Aurajuustokiusaus Kalaleikkeet, pinaattikastike Punajuurijauhelihakastike *Vasikanleike bearnaisekastike Ti 2.12. Kasvissosekeitto Broilerinpastapaistos Metsästäjänpihvi Ke 3.12. Kesäkurpitsapaistos Silakkapihvil Kiinalainen lihapata *Wieninleike To 4.12. Sienirisotto Hernekeitto/kasvis-, pannari Poropyörykät *Metsästäjänleike Pe 5.12. Parsa-porkkanapata Spaghetti-tonnikalakastike Nakkipannu *Hawaijin leike Ma 8.12. Kasvispihvit Sitruunasei Mukaeltu jauheliha cannelone *Oskarin leike Ti 9.12. Pinaattiohukaiset Lindströminpihvi Kanarisotto *Valkosipulihärkä Ke 10.12. Porkkanasosekeilto. karjalanpiirakka Merenmakuinen las; Suikaleporsas tgne To 11.12. Paprika-perunavuoka Smetanasilakat Jauhelihapihvi Pe 12.12. Kasvisjuustokaslike Jauhclihaspaghetti Pyttipannu Ma 1.12. Aurajuustokiusaus Kalaleikkeet, pinaattikastike Punajuurijauhelihakastike *Vasikanleike bearnaisekastike Ti 2.12. Kasvissosekeitto Broilerinpastapaistos Metsästäjänpihvi Ke 3.12. Kesäkurpitsapaistos Silakkapihvil Kiinalainen lihapata *Wieninleike To 4.12. Sienirisotto Hernekeitto/kasvis-, pannari Poropyörykät *Metsästäjänleike ILOKIVI Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunta Ti 9.12. Pinaattiohukaiset Lindströminpihvi Kanarisotto *Valkosipulihärkä Ke 10.12. Porkkanasosekeilto. karjalanpiirakka Merenmakuinen las; Suikaleporsas tgne To 11.12. Paprika-perunavuoka Smetanasilakat Jauhelihapihvi Pe 12.12. Kasvisjuustokaslike Jauhclihaspaghetti Pyttipannu Ma 1.12. Aurajuustokiusaus Kalaleikkeet, pinaattikastike Punajuurijauhelihakastike *Vasikanleike bearnaisekastike Ti 2.12. Kasvissosekeitto Broilerinpastapaistos Metsästäjänpihvi Ke 3.12. Kesäkurpitsapaistos Silakkapihvil Kiinalainen lihapata *Wieninleike To 4.12. Sienirisotto Hernekeitto/kasvis-, pannari Poropyörykät *Metsästäjänleike Ti 9.12. Pinaattiohukaiset Lindströminpihvi Kanarisotto *Valkosipulihärkä Ke 10.12. Porkkanasosekeilto. karjalanpiirakka Merenmakuinen las; Suikaleporsas tgne To 11.12. Paprika-perunavuoka Smetanasilakat Jauhelihapihvi Pe 12.12. Kasvisjuustokaslike Jauhclihaspaghetti Pyttipannu LOZZI Menu 1.12.-5.12.97 Maanantaina: S i l a k k a l a a t i k k o a , kaalikääryleitä, talvista kesäkeittoa ja patonkia Tiistaina: L i h a m u r e k e t t a ja k e r m a k a s t i k e t t a , m a k k a r a p a n n u a ja p u n a j u u r t a ja s u o l a k u r k k u a , kasvispihvit ja pinaattikastiketta Keskiviikkona: H e r n e k e i t t o a j a p a n n u k a k k u a , k a s v i s h e r n e k e i t t o a j a p a n n u k a k k u a , p a i s t e t t u a kalaa ja bearnaisekastiketta, tirripaistia ja p e r u nasosetta Torstaina: j a u h e l i h a p e r u n a s o s e l a a t i k k o a , siikakeittoa ja ruisleipää, kasvismunakasrullaa Perjantaina: itsenäisyyspäivän ateria, T E R V E T U L O A * * * Menu 8.12.-12.12.-97 Maanantaina: M a k k a r a k e i t t o a , j a u h e l i h a p i z z a a , kaalipiirakkaa, paistettua lohta salaattipedillä Tiistaina: S i l a k k a p i h v i t j a p e r u n a s o s e t t a , m e t s ä s t ä j ä n l i h a p u l l i a , p e r u n a m u s a k a a , k a r j a l a n paistia Keskiviikkona: Jouluateria Torstaina: S p a g h e t t i p a i s t o s t a , j a m a i c a l a i s t a k a n a p a t a a , p o r k k a n a p a l s t e r n a k k a s o s e k e i t t o a , uuniperunaa eri täytteillä Perjantaina: Kalkkunakastiketta ja riisiä, tonnikalalasagnea, täytetyt kasvisohukaiset YLISTO Menu 1.12.-5.12. -97 Maanantaina: Broilerkiusausta, kasviskroketteja ja s e e s a m k a s t i k e t t a , burgundin lihapataa Tiistaina: Siikaa ja tartarkastiketta, jauhelihakastiketta, kreikkalaista kasvispataa Keskiviikkona: Broileria omenakastikkeella, m a n telikalaa, kesäkurpitsasosekeittoa Torstaina: P a p r i k a leike, h e r n e k e i t t o a , p e r u n a aurajuustokiusausta Perjantaina: Itsenäisyyspäivä aaton lounas Menu 8.12.-12.12. -97. Maanantaina: Naudanpaistileike ja pippurikastiketta, uunibroileria, adzukipapukeittoa Tiistaina: M a k s a a ja punaviinikastiketta, kuorrutettuja kasviksia, jauheliharisottoa Keskiviikkona: Riistakäristystä, kalaa sinappikastikkeella, unkarilaista kasvispataa Torstaina: K a t k a r a p u c u r r y a ruukussa, mausteista sianlihakastiketta, peruna-juustopihvejä Perjantaina: O s k a r i n l e i k e , kana-pekonikastiketta, p e s t o pähkinäkastiketta ja spaghettia A WILHEJLMIINA Menu 1.-5.12. -97 Maanantaina: Naudan paistileike ja skänen perunaa, viherpippuriporsasta, pekonisipulipiirakkaa, kasvisrisottoa Tiistaina: " T i to maistelemme joulun makuja euro.opasta" "Kala-ateria puolalaisittain" Paprikaista lammaspataa ja valkosipuliperunaa, jauheliha-pastavuoKaa, porkkanaohukaisia Keskiviikkona: "kalkkunakastiketta espanjan tapaan" Kreivittären lihapataa ja hasselbackan perunoita, silakkapihvejä ja pinaatti perunasosetta, sieniseljankaa Tgrstaina: "Jauhelihapuikkoja kreikkalaisittain" Paistettua kuhaa ja aurajuusto-ranskankermakastiketta, kanaviillokkia ja riisiä, talvista papuhoystöa Perjantai: Itsenäisyyspäiväaaton porsaanleike, ananaskirjolohta, kasvistaco ONNELLISTA ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ Menu 8.12.-13.12.-97 Maanantaina: Porsaanfileetä ja herkkusienikastiketta, pustan jauhelihapihvi, juustoista porokeittoa, paesakaali-kaprisvuokaa Tiistaina: Kalkkunaleike ja aprikoosikastiketta, valkosipulihärkää ja riisiä, kirjolohilaatikkoa, linssi-juurespataa Keskiviikkona: JOULUATERIA Torstaina: Paistettua ahventa ja kylmäsavulohikastiketta, lihakeittoa, broilerpyö-/köitä ja currykastiketta, vihannespihvejä , 'eriantaina: Porsaanleike ja yrtti kermaperunaa, pyttipannua, kasvislasagnea Lauantai: Joululautanen, kirjolohta sitruunakastikkeessa, kasvisborssia ja juustoreissari % P I D Ä T Ä M M E O I K E U D E N R U O K A L I S T A L L A M A H D O L L I S E S T I T A P A H T U V I I N M U U T O K S I I N .
• 12 CMX:n tie Eli tarina siitä, kuinka lappalaispoikia ahdistaa Pilvi Isotalus Mikä saa aikuisen ihmisen hyppimään raivokkaasti, hikoilemaan ja huutamaan kurkku suorana ""Pakko päästä pois. pakko päästä pois"? Torniosta kotoisin oleva, nykyisin Helsingistä käsin vaikuttava CMX saa kauniit pikkutytöt karjumaan kuin rumat miehet ja rumat miehet tunteilemaan kuin pikkutytöt. CMX on ankaraa tykitystä ja harrasta herkistelyä. Sen laulaja-johtohahmo A.W. Yrjänän tyyliin joko ihastuu tai vihastuu. CMX:n syyskuussa julkaistu triplakokoelma Cloaca Maxima on myynyt noin 10 000 kappaletta ja meneillään oleva kiertue myy jatkuvasti itseään loppuun. Bändillä on nyt kymmenvuotisjuhlansa kynnyksellä yleisöä enemmän kuin koskaan. Myös bändin sisäinen henki on muutoksista huolimatta, tai ehkä juuri niistä johtuen. kukkeimmillaan. CMX:n toinen kitaristi Janne Halmkrona on tyytyväinen meneillään olevaan kiertueeseen. "Me mietimme pitkään tehdäänkö kokoelman jälkeen rundia. Uusi keikkamyyjämme oli sitä mieltä, että kuulijoita tulisi riittämään tällekin kiertueelle ja niin on riittänyt. Kaikki on mennyt erittäin hyvin." CMX tiivistyy monen mielessä bändin älyttömän lahjakkaaseen ja karismaattiseen laulajaan Aki Yrjänään. joka yleensä vastaa myös kaikista haastatteluista. Tällä kiertueella A.W. Yrjänän ja CMX:n keikalla Ullakossa raivosi ja rielasleli 600 ihmisiä. CMX: Cloaca Maxima (Herodes) Cloaca Maxima on kymmenen vuoden ja kolmen cd-levyn paketti A.W. Yrjänän sielunelämää jaoteltuna rytkeeseen, hiljaisiin tuokiokuviin ja sekalaisiin kummajaisiin. Siis "Physis", "Aetheris" ja "Astralis", kuten kokoelman osat uhmakkaan mahtipontisesti on nimetty. Voi hyvänen aika! Yrjänällä on kanttia liikkua vaarallisen lähellä makaaberina lilluvaa pateettisuuden viemäriä ilman, että hän hukkuisi sinne suoraa päätä. Kaikkien mustanpuhuvien tosikkojen palvomat sanoitukset menettelevät, mutta eivät ne mitään varsinaista suurta runoutta ole. Jotkut sovitukset — varsinkin tangoveteraani Veikko Huuskosen kanssa työstetyt kappaleet — eivät viehätä niinkään yllättävyydellään vaan pikemminkin röyhkeydellään. Parhaimmillaan CMX on silloin, kun sanat ja kitarariffit eivät dominoi ja taustalla soittaa mahdollisimman vähäeleinen bändi. Mitä "kokeilevammaksi" orkesteri heittäytyy, sen teennäisemmäksi kokonaisuus paisuu. Alkuaikojen uhmakkaasta, mutta samalla vähemmän tosikkomaisesta CMX:stä Cloaca Maxima antaa täysin riittämättömän kuvan. JUKKA YLI-LASSILA Halmkrona on viestintävastaava. "Halusimme saada vähän työnjakoa, koska Yrjänällä on ollut älyttömän kiireinen syksy runokirjan ja kokoelman takia. Siksi minä lupauduin tekemään hieman työtä orkesterimme eteen"', kertoo kitaristi. Halmkrona ei yhdy ajatukseeni, että hän olisi nykyisin keikoillakin esillä enemmän kuin ennen. Kuitenkin naispuolinen keikkayleisö kuiski Jyväskylän Lutakon keikankin jälkeen Jannen nahkahousuista ja karvaisesta navasta, kun ennen on huomattu vain Yrjänän lumousvoima. "Jos se siltä vaikuttaa, niin se johtuu vain siitä, että meillä on uusi valomies, joka näyttää valoja muihinkin kuin Yrjänään. Entinen kohdisti Yrjänään aina kaikki valot*', selittelee Halmkrona. Halmkrona on tullut mukaan CMX:ään 1990 eli viisi vuotta bändin synnytystuskien jälkeen. Janne ja Aki olivat vanhoja soittokavereita jo Tornion ajoilta. Janne on myös se CMX, joka vastaa yhtyeen upeista internetkotisivuista ja keikkapäiväkirjan päivittämisestä. Uusi rumpali ja uudet kujeet Menneen vuoden aikana CMX:ää ovat kohdanneet menetykset. Tärkeän taustavoiman Veda Honkasen kuolema oli bändille aikamoinen järkytys, joka vaikutti kaikkien mielialaan. Rumpali ja perustajajäsen Pekka Kanniainen luovutti kapulansa tänä syksynä. Rumpalin lähdöstä ei tarkoituksella tehty suurta mediatapahtumaa. "Kanniaisen lähtö oli yllättävä. mutta tietyllä tavalla myös odoteltavissa. Olimme onnekkaita, että löysimme rumpalin, joka pystyy hoitamaan Kanniaisen tontin loistavasti." Rumpali Tuomas Peippo jää siis CMX:ään tämän kiertueen jälkeenkin? '"Sellaista spekulaatiota on kiertueen ajan käyty. Tyytyväisyys on ollut molemminpuolisia. Jos Tuomas pysyy bändissä, tulee hän varmasti vaikuttamaan sointiinkin. Pekan lähiöön oli yhtenä syynä se, ettei hänellä ollut työmotivaatiota tarpeeksi. Meillä muilla sitä taas on ja nyt Tuomaksella on myös. joten bändin sisäinen henki on erittäin hyvä", hehkuttaa Halmkrona. CMX aloittaa seitsemännen levynsä kasaamisen ensi vuoden alkupuolella ja kesällä mennään studioon. Kauppoihin uutta levyä voi odotella loka-marraskuussa. Tulevan levyn sisällöstä kitaristilla ei ole hajuakaan. Jokainen valveutunut musiikinkuuntelija tietää, etlei mikään muu suomalainen bändi tee samanlaisia musiikkia kuin CMX. Sen taidon takana on paljon, muusikoiden lahjakkuudesta lappalaisuuteen. "Kukaan ei yksinkertaisesti osaa soittaa samanlaista musiikkia kuin me. Siihen vaikuttavat paitsi kaikkien meidän musiikilliset taustat, myös se. että me olemme Lapista ja on alustusta. Sen kuulee musiikistammekin. Jos olisi Helsingistä kotoisin, niin eihän tällaisia pystyisi tekemään", noitaa Janne Halmkrona. paiP I L V I I S O T A L U S "Lakanat vaan un halavatun vaikia itsekseen vetää" Marja Kyllönen: Lyijyuuma. WSOY 1997. Marja Kyllösen esikoisteoksen kieli on saanut paljon huomiota mediassa. Loputtomasti jatkuvat lauseet vilisevät adjektiiveja, vertauksia, vanhahtavaa ja murteellisia suomea sekä Kyllösen aivan omia ilmaisuja, esimerkiksi näin: "Tiitu hiersi ruumistaan Oljan kainalomutterissa ja nihkeä liha narisi tytön nahkaa vasten. jousti helteessä kuin löyhtynyt juusto." Lyijyuuma kertoo Oljasta ja Tuukasta, jotka ovat saaneet lapsen liian Marja Kyllönen, kirjailija. 22 vuolla. aikaisin. Ahdistus ja rakkaudettomuus tyrmäävät heidät lylyssä pikkukaupungissa. kun Olja tempoo irti miehen ja lapsen kolmiodraamasta. Siinä Tiitu-vauva joutuu kärsimään. Olisi ollut mielenkiintoista päästä näiden tyyppien ajatuksiin sisälle, mutta henkilöt jäävät latteiksi. Heidän ratkaisunsa ovat stereotyyppisiä, pateettisia, vaikka Marja Kyllönen napsauttelee tarkkojakin kuvia maailmastaan. "Lakanat vaan on halavatun vaikia itsekseen vetää." Lopussa on sentään käänne, joka keikauttaa nurin ja entistä synkemmäksi Kyllösen lyijynraskaan maailman. Lyijyuuma avautuu omanlaisensa kielen kautta. Arkinen vääntyy Kyllösen käsissä kuin naurutalon peilistä ja muuttuu omituiseksi, groteskiksi. hupaisaksi. "Äidin puserossa väikkyivät kymmenet paljetit kuin vieheitten lappeet, vaahtomuovitoppaukset pönkittivät harieet lanaan kahtapuolta päätä kuin vilu Oljan vastaavat, eivätkä maitokahvinkarvaiset polvisukat yltäneet minihameen alle vaan pursottivat kermanvaaleat läskirinkelii jousiinresorinsa kruunuksi." Mutta kieli myös tukahduttaa tarinan alleen. Yritin lukea Lyijyuumaa ääneen. Mielipuolisesti soljuvat lauseet kuulostivat mahtavalta. Luettuani tajusin, etten ollut ymmärtänyt sanaakaan. Jokainen lause pitäisi lukea herpaantumatta kuin runoa, ja silloin katoaa 300 sivua pitkän romaanin viehätys ja teho. V I L L E R A U V O L A Marja Kyllösen Lyijyuuma palkittiin vastikään Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla. Pyhän Yrjänän suomuiset säkeet A. VV. Yrjänä: Areana. Runokokoelma. Like 1997. A. VV. Yrjänän esikoisrunokokoelma on pienimuotoinen teos. Runot ovat pelkistettyjä, paikoin teräviksi hiottuja, mutta jotenkin yksiulotteisia. Kieli ei täysin hengitä. Yrjänä käyttää kliseisiä metaforia, eikä muutama hyvä kuva siellä täällä muuta asiaa. Kielellinen taso on melko yksinkertainen, koruttomuudessaan välillä vaikuttavakin, kuten runossa "Usko"': "En ole ikinä tehnyt mitään voiton takia / kiinnostunut kuolemisen prosessista / mielessäni jotain niin epätoivoista kuin hyöty / (orja. tuo tälle oppilaalle kolikko, jos hän sitä niin / kaipaa)" Runojen minä suree uskonnollisuuden ja henkisyyden kuolemaa. Kysymys on uskon taistelusta, uskomisen vaikeudesta. Uskonnollinen ja mytologinen sanasto sekä suorat viittaukset raamattuun tukevat tätä tematiikkaa. Liiallinen abstraktius rasittaa runoja. joiden rytmi on yleensä hyvä. musikaalinen, ja laulettuina ne voisivatkin toimia paremmin. En kuitenkaan ala tässä verrata Arcanaa Yrjänän CMX-sanoituksiin. Tuntuu, että konkreettiset kuvat on jotenkin väkisin ympätty runoihin: abstrakti ja konkreettinen aines yhdistyvät yhteismitattomalla tavalla. Joitakin konkreettisia kuvia vaivaa myös runojen aiheisiin sopimaton arjen korostuminen. "saarikoskimaisuus". Runojen sävy on alakuloinen. alistunut. Perusvire on depressio. Mutta ei täysin selkene mistä on kysymys. kysymykset ja vastaukset jäävät leijumaan jonnekin, yleensä sen maailman painon alle. jonka varjostavuutta runojen minä sentimentaalisesti uikuttaa: "Yö palaa / en tunne sitä enää / en tunne mitään / ketään en osaa opastaa" Tämänkaltainen synkkyys ei tunnu uskottavalta, se on täysin paikantumatonta. ja Yrjänän sanonnasta puuttuu persoonallinen voima, joka tekisi tunteen todelliseksi. Vain harvoin runoista henkii esiin rehellinen ja verevä tunne. Kaiken kaikkiaan Areana on hajanainen kokoelma, ei niinkään temaattisesti kuin runojen kielellisellä tasolla. Lauseet ovat monesti irrallisia. säkeet eivät yhdisty riittävästi toisiinsa. Runojen ydinajatus on usein terävä, mutta ympärillä on liikaa ilmaa. Säkeet jäävät yksittäisiksi väläyksiksi. ja Yrjänä eksyy liian usein mitäänsanomattomien latteuksien lateluun. Arcanassa on paljon hyviä aineksia, mutta jotenkin puolivalmiin oloinen se on. V I L L E R O P P O N E N
• Jaana Kautto J.O. Mallanderin näyttelyssä ei tällä kertoa ole yhtäkään oikeaa tiiltä ellei Pinaeothecan tiiliseiniä sitten lasketa. Tuhannen tiilen tarinat Viime viikolla Jyväskylän yliopistossa vieraillut taiteilija, kriitikko ja kulttuurivaikuttaja J.O. Mallander ei tullut periferiaan puhumaan suomalaisen taiteen onnesta tai sen ahdingosta. Hän ei ottanut puheeksi edes vanhaa lempiaihettaan Nykytaiteen museota, vaikka kysyttäessä toki äkäiset perusmallanderit museohankkeelle latelikin. Ohimennen hän myös mainitsi, kuinka Yves Kleinin ja Andy YVarholin syksyiset suurnäyttelyt tuotettiin Suomeen "myöhään. aivan liian myöhään". Mutta se ei ollut nyt tärkeintä. J.O. Mallander toi Jyväskylään näyttelyn tiilistä. Aivan niin: Mallanderin valkoisista tiilistä muodostuva Kohti puhdasta maata -näyttelyprojekti on elänyt yli kymmenen vuotta. Taiteilijan eri kaupunkeihin ja gallerioihin kokoamat tiili-installaatiot ovat herättäneet ihastusta ja ihmetystä. mutta 90-prosenttisesti vastaanotto on ollut myönteistä. Ja se on nykytaiteen kohdalla harvinaista. "Kun ihmiset kohtaavat ison tiiliteokseni. näyn suuruus yllättää heidät. Suurin osa alkaa hymyillä välittömästi. Visio kohottaa mielialoja, ja rohkaistuaan ihmiset alkavat siirrellä tiiliä paikoiltaan". Mallander selvittää. Tuhansittain valkoisia perustiiliä teoksiinsa pinoileva Mallander korostaa, että hänen projektinsa mahdollistavat katsojalle mahdollisemman vapaan assosiaation. "Jokainen tajuaa, että kyseessä on leikki. Teoksiin voi kävellä. Yhtäkään tiiltä ei ole muurattu mihinkään kiinni." Sisäinen pyhiinvaellusmatka Katselijoiden tahdon mukaan elävät tuliteokset ovat Mallanderin vastaisku pönäkälle patsaskulttuurille. "Taidettani ei nosteta jalustalle vaan sieltä pois, vapauteen. Samalla voi pohtia taiteen maailman ja hyödyn maailman eroja. Tiiltä käytetään talojen rakentamiseen, mutia minä kysyn, mihin muuhun sitä voi käyttää." Omien laskujensa mukaan Mallander on käyttänyt tiiliteoksiinsa valkoisia harkkoja noin neljän omakotitalon verran. "Yksi tiili painaa saman verran kuin pääkallo. Jos nostelen yhtä teosta varten päivässä neljä tuhatta tiiltä, urakka on aikamoinen", Mallander laskeskelee. Jyväskylään J.O. Mallander ei tuonut yhtäkään tiiltä — sen sijaan runsaasti valokuvaaja videon Kohti puhdasta maata -projektin vaiheista. "Tämä on ollut minulle sisäinen pyhiinvaellusmatka, mutta samalla siitä on tullut osa omaa historiaani. Kuvin ja filmein esitän dokumentaation, vaikka itse teoksia ei enää olekaan". J.O. Mallander pohtii. J. O. Mallanderin Kohti puhdasta maata -näyttely Galleria Pinacothecassa (M-rakennus) 31.12. saakka. J U K K A Y L I L A S S I L A Kestoboheemin greatest hits Pentti Saarikoski: Ääneen. Martti Mäkelä esittää Pentti Saarikosken runoja vuosilta 1958-1966. Cd-levy ja kirja. Otava 1997. Sopivasti Pentti Saarikosken 60vuotispäivän alla julkaistu cd-levyllinen runoilijan kreikkalaisen, osallistuvan ja ties minkä muiden "kausien" hittejä on nykyaikana poikkeuksellinen pikku kulttuuriteko. Kirjallisuus levytettynä versiona ei ole uusi keksintö, ja Otavalla on toki perinteitä tällaisten kirjallisten äänilevyjen julkaisemisesta. Toivotaan, ettei käsillä oleva äänite jää pelkäksi yksittäiseksi kuriositeetiksi. Ääneen-levyllä kansakunnan kestoboheemia lausuu Matti Mäkelä, jonka monologinäytelmä Saarikosken Euroopan reuna -teoksesta herätti taannoin kovasti huomiota. Mäkelä on lausujana tasaisen demokraattinen ja yltiöpäistä dramatiikkaa välttävä, kenties turhankin varovainen. Ilakointiakin toki löytyy, ja enimmäkseen rivien välistä. Mäkelän lausuntaa ei myöskään voi haukkua rasittavan paatokselliseksi — synti, johon ammattitaidoton ja liian kritiikitön runonlausunta enimmäkseen sortuu. Mäkelän ongelmana on, ettei hänelle oikein ole vertailukohtaa. Miten lausua oikein Pentti Saarikoskea vuonna 1997? Kysymykseen on mahdoton vastata, ja Ääneen-levylle kontrastia onkin haettu keneltäpä muulta kuin Saarikoskelta itseltään. Runoilijan omaa ääntä kuullaan kolmella levyn raidalla, ja varsinkin Maailmasta-teoksen (1961) Yksitoista ikkunaa -säkeissä luotu kilpalaulanta tulkitsija-Mäkelän ja kirjailijaSaarikosken välillä on suorastaan hypnoottista. Kauan eläköön digitaalitekniikka! Ääneen on nimensä mukaisesti sanojen show. Tehosteita on mukana niukasti — aivan kuten pitääkin. Kirjassa on mukana alkuperäiset runotekstit ja pikku bonuksena mainio raportti Saarikosken ja Arvo Turtiaisen runomatineasta vuodelta 1963. Alkujaan Nuori Voima -lehdessä julkaistu teksti on silkkaa kauhukakararunoilija-legendaa ja siten osa saagaa, josta muodostui kuolematon ilmiö nimeltä Pentti Saarikoski. J U K K A Y L I L A S S I L A Nordic Glory jatkaa yhdistyksenä Viime helmikuussa Jyväskylässä pidetty Nordic Glory festival •— Women in Fiini and New Media on järjestäytynyt yhdistykseksi. Yhdistys perustettiin toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi ja käytännön järjestelyiden ja taloudenpidon helpottamiseksi. Edellinen festivaali toteutettiin työryhminä. Seuraava festivaali järjestetään helmikuussa 1999. Ihmetystä herättänyt lumiesitys saa jatkoa. Lumelle heijastettavia esityksiä tullaan järjestämään 13 useina iltoina festivaalin aikana. Kilpailusarjaan valitaan pohjoismaisten naistekijöiden töitä vuosilta 1997-98. Erikoisohjelmisto sisältää eri teemojen ympärille koottuja kansainvälisiä elokuvia, videoita ja mediataidetöitä. Festivaalin yhteydessä järjestetään myös seminaareja ja keskustelutilaisuuksia. Yhdistyksen nimi on Nordic Glory Festival ry. Sen puheenjohtajaksi valittiin edellisen festivaalin johtaja Leena Laaksonen, varapuheenjohtajaksi Markus Latvala, sihteeriksi Sanna Qvick ja taloudenhoitajaksi Jonna Paananen. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Mari Aholainen. Tiina Hakala. Hannele Harjunen. Katja Määttä ja Karoliina TalvitieLamberg. Kolme ihmistä somerikolla Mar Baidzijev: Kaksintaistelu. Ensi-ilta Jyväskylän kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 10.10. Ohjaus: Katja Krohn. Rooleissa: Hannu Hiltunen, Tarja Matilainen, Antti Niskanen. Venäjästä suomentanut: Marja Koskinen. Mar Baidzijevin näytelmä Kaksintaistelu on pienimuotoinen eettinen draama. Nuori mustalaistyttö Nazi (Tarja Matilainen) on lomalla järven rannalla itseään vanhemman ja naimisissa olevan, Iskander-nimisen miehen kanssa (Hannu Hiltunen). Miehen ollessa kalastamassa Nazi seisoo yksin rannalla ja katselee kurkia. Silloin hänen seuraansa lyöttäytyy tuntematon nuori mies. joka esittäytyy Aziziksi (Antti Niskanen). Heidän välilleen syntyy luottamus, ja tyttö huomaa kertovansa elämäntarinaansa salaperäiselle miehelle. Aziz käy viitenä päivänä Nazin luona, ja hänen kanssaan keskustellessaan tyttö huomaa, kuinka on siihen asti elänyt potkittuna puristepallonaja unelmansa unohtaen. Entinen meriupseeri Aziz on uhrannut itsensä estääkseen suurta matkustajalaivaa ajamasta radioaktiiviselle vyöhykkeelle. Hän on säteilysairas ja kuolemaisillaan. Paljon kokeneen naisen vaistolla Nazi tajuaa, että Aziz on juuri se mitä hän on odottanut. Heidän suhteellaan ei kuitenkaan ole tulevaisuutta. Iskander on tarinan fyysinen elementti. Hän riuhtoo sitä raadolliselle tasolle, jossa vain tarpeiden tyydyttämisellä on merkitystä ja elämä on pohjimmiltaan molekyylien liikettä ja valoaaltoja. Hannu Hiltunen tulkitsee roolin moniulotteisesti. Nazin voisi sanoa lipuvan näiden kahden miehen välissä, vaikka mitään näytelmän nimen mukaista konfliktia miesten välille ei synnykään. Enemmänkin kyse on Nazin sisäisestä ristiriidasta ja Azizin puheiden herättämästä toivosta ja idealismista. Hän päättää jättää Iskanderin, vaikka se ei ole helppoa. Näytelmä on myös Nazin ja Iskanderin suhteen draama. Tarja Matilainen ja Hannu Hiltunen tulkitsevat kahden toisistaan riippuvaisen ihmisen tuntoja hyvin. Risto Nykänen on lavastanut näytelmän kuulaalla, tyyliin sointuvalla tavalla. Näyttämöllä seisoo Iskanderin Lada, jonka ympärillä on kivinen somerikko. Luonnonäänet ja slaavilaismusiikki virittävät näytelmään lievästi romanttisen tunnelman. Näytelmä nostaa esiin kysymyksen toisten edestä uhrautumisesta, ihmisen arvosta, hyvien ja pahojen tekojen kietoutumisesta toisiinsa. Azizin sanojen mukaan sekä hyvät että pahat teot ovat osa elämää ja jokaista ihmistä. mutta hyvän tavoittelusta ei pidä luopua. Teemansa näytelmä tuo esiin yksinkertaisesti ja hivenen julistavasti. Tietynlaisessa naivismissa on kuitenkin sen vaikuttavuus. Näyttelijät näyttelevät vapautuneesti. Vain muutamia alkupuolen kohtauksia vaivasi jonkinlainen teennäisyys. Nazin ja Azizin suhteen kehitys tuntui myös hieman epäuskottavalta. Realismi ja runollisuus vääntävät usealla tasolla kättä koko näytelmän ajan. Kaiken kaikkiaan Kaksintaistelu on klassista teatteria lähes parhaimmillaan. V I L L E R O P P O N E N
• • 14 AMNESTY INTERNATIONAL Hei kaikki ihmisoikeuskysymyksistä kiinnostuneet! Tervetuloa Jyväskylän Amnesty-ryhmän kokoukseen tiistaina 2. marraskuuta. Tapaamme Sepänaukion vapaa-aikakeskuksen (Kyllikinkatu 1) Reaktio-kokoustilassa kello 18. OPKO •-• Jyväskylän ev.lul. Opiskelijalähetyksen syksyn viimeiset illat pidetään toimistollamme, Vapaudenk. 24B, torstaisin kello 18.30. 27.11. aiheena 'Vankka hurskauluskysymys", josta alustaa Timo Keskitalo. 4.12. "Paljonko on uskollisuus vähässä*, Riitta-Maija Korhonen, 11,12. joulujuhla. Raamattupiiri toimistolla maanantaisin kello 19. Siunattua adventtia ja joulua kaikille toimintaan osallistuneille, jatketaan ensi vuonna, I. työntekjä Lauri Seppänen, p. 215132. TABERNA LATINA Tervetuloa KAIKKI klassisten kielten ystävät Taberna Latinan pikkujouluihin tiistaina 9.12. klo 18. Puutarhurin talolle. Taberna Latinan ilmoituslaululla (Romaanisten ja klassisten kielten laitos) on lisätietoja tästä vuoden merkittävimmästä tapahtumasta ja ilmoittautumislista. OIKEUTTA ELÄIMILLE Järjestämme Jyväskylässä torstaina 27.11. turkislenvastaisen mielenosoituksen. Lähtö yliopiston kirjaston edestä kello 16. Kulkueen päätteeksi lennäkkien jakamista. Kaikki turkistuotannon vastustajat paikalle. Seuraava kokoontumisemme: li 9.12. klo 18 Maailmankauppa Mangon takahuoneessa. KOSA Pikkujoulut osakuntahuoneistolla tiistaina 2.12. kello 19. Jos haluat osallistua lahjanryöstöön, luo 1-2 ecun arvoinen joulupaketti. Isännällä ja emännällä on varmasti joitakin jouluherkkuja tarjolla (+ punaista juomaa). Kaikki uudet ja vanhat osakuntalaiset. tervetuloa! Urheiluhenkinen Grimsby-yhdistys kokoontuu osakuntahuoneistolla lauantaisin tv:n ääreen seuraamaan Englannin liigaa. Jaliksesla kiinnostuneet mukaan kommentoimaan. KUMMAN LUJA 10-vuotisjuhla on siis kunniakkaasti ja onnistuneesti ohi. Kiitos kaikille mukana olleille järjestelijöille ja juhlijoille. Kymmenen vuoden päästä oietaan uusiksi! Miltäkö tuntuvat piparinmurut tekoparrassa? Tule ottamaan siitä selvää pikkujouluihin torstaina 4.12. Lillukassa, tervetuloa! Pikkujoulun herkuthan väsätään talkoovoimin tiistaina 2.12. toimistolla niin, että jauhopeukalo vireeseen ja paikalle, olitpa sitten uusi tai vanha. Lisätietoja KuLun toiminnasta antavat tiedottaja Mari (mjheiska@itu) tai puheenjohtaja Hanna (hakoskel® itu). JYVÄSKYLÄN OPISKELEVAT ANARKISTIT Vallankumouksellinen keskuskomitea tiedottaa: Kokoukset parillisina viikkoina torstaisin kello 19 Vakiopaineen yläkerrassa. seuraavan kerran 27.11, ja 11.12. Bileet lauantaina 29.11. Itsenäisyyspäivän kuokkavierailulle voi vielä ilmoittautua, Helsingin matkan hinnaksi tulee n. 50-70 mk. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: anarkistil@cc.jyu.li JOK Jyväskylän Opiskelevat Keskustalaiset kokoontuvat seuraavan kerran ke 26.11. kello 19 Sohvilla. Tulossa myös: Pikkujoulut joulukuussa Tervetuloa! Lisätietoja: Pj. Jari Haapiainen p. 0400215473, jaolha@lukki.jyu.li ja sihl. Mervi Niskanen p. 608574, miniskan® itu.jyu.fi. Tietoja toiminnastamme myös http://www.jyu.li/jokki. Ottakaa yhteyttä ja seuratkaa nettiä ja ilmoituslauluja! PINK CLUB Jyväskylän Seta Pink Club ry on seksuaalija sukupuolivähemmistöjen etuja virkistysjärjestö. Toimintaa toimistolla: kahvi-illat torstaisin alk. kello 19, nuortenryhmä joka kuukauden 1. lauantai kello 15-, sunnunlairyhmä viikottain kello 16-18 sekä transryhmä bilelauanlaisin alkaen kello 19. Toimiston osoite on Yliopistonkatu 26,2. krs. Alkutalven bilepäivät: 13.12 sekä (huom!) vuodenvaihtajaisspesiaalikarkelot 31.12. Bileet järjestetään YO-lalolla, Keskussairaalani. 2 kello 21-3. Paikalla DJ ja A-oikeudet. Puhelinpäivystys keskiviikkoisin 19-21. Muulloin vastaa inlonauha, josta saat lisätietoa, p. (014) 3100 660. Tervetuloa mukaan! JARU Pikkujoulusauna 3.12. kello 18 alkaen Kortepohjan A-talon saunassa. Practical-ammunnasta kiinnostuneet ottakaa yhteyttä Ari Juntuseen <arijunt@silmu. cc.jyu.fr>. Normaali ammuntavuoromme edelleen tiistaisin 19-21 poliisitalolla. Kiinnostuneille tietoa Jarun toiminnasta: Sähköpostitse <sapesu@tukki.jyu.ti> ja http://www.jyu.li/jaru/ VASO Vasemmisto-Opiskelijoiden seuraava kokous Vakiopaineessa torstaina 27.11, kello 18.15. Kaikki punavihertävät tervetuloa. Vasot viettävät pikkujoulua joulukuun 10. päivä, jos Marko on saanut varattua saunan. Lisää tietoa saat sähköpostitse vaso@cc.jyu.fi tai tulemalla kokoukseen. PUOLUE Taasen on syksy ehtinyt jo siihen saakka. että tentit painaa ja koulu kypsyttää. Mutia muista, Puolue on ystäväsi. Puolueyslävistäsi ja glögistä pääset nauttimaan Pikkujouluissa 3.12. kello 18.3024 Honsun saunatiloissa Väinönkatu 9. Halukkaat voivat saunoa ja Pikkujouluesityksiä voi tarjota Puolueen byrokraateille henk.kohl. tai sähköpostitse. Asun toivotaan olevan juhlava ja juhlamielen suorastaan tonttuisa.Sitä ennen istutaan vielä vuoden viimeinen kokous 1.12. 18.30 Yo-kirjaston kahvilassa. Tervetuloa! Puolue@jyu.fi, MaB llkrs POHJOLA-NORDEN JOPNo:n pikkujoulua juhlitaan ravintola Poliovaarin tiloissa 10.12. kello 18 alkaen. Ilta aloitetaan saunomalla ravintolan alakerrassa (kello 18-20), jonka jälkeen syödään "juhlaillallinen". JOPNo kustantaa saunan ja saunaoluen/siiderin/mehun, mutta itse ruokailu on itsekunkin maksettava. Ilmoittautumiset Janne Aspivaaralle asjato@cc.jyu.fi mahdollisimman pian. Tervetuloa! YNNÄ RY Pikkujoulut 4.12. kello 20 alkaen Night Alexandrassa. Ohjelmassa perinteistä pikkujoulumenoa sekä vuoden luennoijien palkitseminen ja kunniajäsenten sekä uuden hallituksen julistaminen. Tällä kertaa hieman hienommassa paikassa, joten pukeutuminen: ei haalareita (eikä verkkareita ja mieluusti jotakin päälle, eltei poliisi vie). Päivystämme toimistoa (MaD) edelleen torstaisin klo 11-12 ja muutenkin sisään saa tulla, jos mahtuu (luksit: hakekaa haalarinne pois, heti!). KAMERASEURA Niille, jotka eivät ehtineet valokuvauksen peruskurssilla vedostaa omia kuviaan, järjestetään pimiöopastus YO-talon labrassa su 30.11. kello 10 alkaen. Ilmoittaudu sihteerille, kiitos. Alkuvuodelle on suunnitteilla vedotuskurssi (24.-25.1.), jossa käydään läpi erilaisia vedostustyylejä ja -kikkoja. Muistattehan myös pimiömme Kortepohjan L ja N -taloissa, sekä YO-talolla. Kertamaksu 20mk (jäsenet 10mk), jolla saa pimiön tarvikkeineen käyttöönsä vuorokaudeksi. Kortepohjan labrojen maksu Ulpukkaan, YO-talon toimistossa hoituu Ilokiven labran varaukset ja maksut. Tarvitset mukaan oman filminkehitteen ja paperit, muut välineet ja kemiat ovat valmiina. Ajankohtaiset tiedot kameraseuran toiminnasta kotisivuillamme http://www.jyu.li/-mataho/kseura/ sekä lisätietoja pj Tomi Knuutila (tomknuu@cc.jyu.fi, p.645723) ja sihteeri Markku Honkala (mataho@cc.jyu.fi, p.607463). PÖRSSI Pörssi kiittää kaikkia syyskokouksen osanottajia ja vuoden -97 hallitusta sekä toivottaa parasta menestystä vuoden -98 hallitukselle! Pörssin pikkujoulut Lozzilla 3.12, seuraa ilmoittelua ilmoitustaululla ja sähköpostiviesteinä. Kampuksen parhaat jalkopikkujoulut koko kerroksen pippaloina samana päivänä. Lipunmyynti to 27.11. ja li 2.12. kello 11:30 -12:30, paikkoina llokivi ja Mattilanniemen A-aula. Pörssin loimisto auki MaE pommisuojassa ti ja to kello 11:45-12:15. TOSINE Uudistettu Historica on nyt virallisesti oteltu käyttöön opiskelijoidenkin puolesta. Kiitokset kaikille tupareihin osallistuneille. Tosineen pikkujoulut ti 2,12. Ilokiven alakerrassa. Tarkempi aikataulu selvinnee fuksien ilmoittelusta laitoksella. PUHKUPILLIT Vuoden viimeisel harjoitukset ovat 27,11., jonka jälkeen kaikki oval tervetulleita juhlimaan pikkujouluja Kirjailijatalolle. Torstaina 4.12. on kaksi keikkaa, joihin kaikki toivottavasti pääsevät mukaan. Ensimmäinen on kello 17-18 päärakennuksella (roudaus Norssilta kello 16.45) ja toinen on tanssiaiskeikka Norssilla kello 20-22 (paikalla viim. 19.45). Tanssiaisissa asusteena on tumma juhlapuku, jonka puuttuessa voi käyttää puhkulakkia. Lisätiet. Tiiu Tuominen 050-5220477 tai 601759 (työ) sekä Janne Ikoselta 645784. ISAJ World Music Party in Domino TONIGHT (ie. 27th Nov.)! Begins at 9 pm, tickets 10 Fmk, cloakroom free, beer.cider and long drinks 10 Fmk. Bring music from your home country, we'll play it during International Music Hour. General meeling of ISAJ on ist December at 6 pm in ISAJ's clubroom (downstairs oi M-building) in Kortepohja. This is your chance to bring up ideas and suggestions for the future. Come Ihere and bring your friends too! More Information Irom isajml@kanto.cc.jyu.fi or from the chairperson Leena, e-mail: lenevala® silmu.jyu.fi.lel. 613 693. KÖRTTIOPISKELIJAT 10.12. kello 19 Jouluisia tuoksuja. Seurat Laura Hangasmaa ja Aapo Ruuttunen, Puistokatu 15 A 19. Kuoro kokoontuu Musicalla (015) torstaisin kello 19. Lisätietoja: jchuhtam@itu.cc.jyu.ti, p.614170 tai sakukkon@silmu.cc.jyu.fi, p. 216213. ETELÄPOHJALAINEN OSAKUNTA Käy pikkujouluaikaan keskiviikkona 3.11. osakunlahuoneistolla. Tarjolla maistuvaa makusteltavaa ja tryskööhenkislä glögiä. Joulupukki palkitsee kiltit epoklaiset lahjoin varsinkin, jos luot mukanasi pikkujoulupakelin pukin pussiin pistettäväksi. Jouluista ja muunkinlaisia musiikkia ja ohjelmaa viihdykkeeksi. Tarjoilua piisaa paremmin, jos ennakkoilmoiltaudut uudelle emännällemme Maaritille masuokko@silmu. Seuraa sähköpostilistaa ja mainontaa! Listallemme voit liittyä lähettämällä postia epok-request@cc.jyu.fi. Älä turhia orijaale luu pikkujouluulemahan meirän kans! TUIKKU Tuikku tukee ja kuuntelee. Kaveriapua opiskelijalta opiskelijalle. Päivystämme keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 1922. Puhelinnumeromme on 612 603 (paikallispuhelun hinta). Odotamme soittoasi! JYT Viimeinen Fassbinder-mahdollisuutesi: 27.11., 30.11., 3.12 ja 5.12. Mutta 29.11. ei ole näytöstä. Muuta: Pääsykokeet seuraavaan projektiin Saatana saapuu Moskovaan 29. ja 30.11 yo-talo kello 12-16. erityisesti miehiä tarvitaan. Pikkujoulut: 13.12. tervetuloa kaikki jytin ystävät. Kokous: 8.12. kello 18. Tervetuloa kaikkiin tilaisuuksiin, kysymyksiin vastaa: jyt-poslia@ LIIKUNTAYHDISTYS Hei Liikuntalainen! Oma ainejärjestösi, Liikuntayhdistys kokoontuu sääntömääräiseen vuosikokoukseensa to 11.12. kello 14.15 Monitoimitalon kahviossa! Nyt kaikki isolla joukolla suuntaamaan katse tulevaan. Tanssiaiset ovat pe 12.12 Back to Liiteri-98. Esityslistalla toimintakertomus-97, tilinpäätös, uuden hallituksen ja tilintarkastajien valinta, toimintasuunnitelma, jäsenmaksu, Sinun toiveesi sekä yhdistyksen nimen ja sääntöjen muutto. Lisätietoja: Liikunnan ilmoitustaulut. Auli (aupelkon@cc.jyu .li, p.216820) tai Henri (latonen@cc. jyu.fi. p.211995>! TUHATKUNTA Viikonloppuna 29.-30. marraskuuta Turussa Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan liittokokous. Pikkujoulut nyytläreinä Ninalla (Hannikaisenk. 27a17) keskiviikkona 10.12. Huom! Päivämäärä muuttunut. Tervetuloa! Lisätietoja: pj Nina Pesonen e-mail:nspesone@ilu.jyu.fi tai Tuhatkunta e-mail tuhatkunta@cc.jyu li OULULAINEN OSAKUNTA Montako tavua on sanassa kolme? K0LOME! Kaikki oululaiset ja oululaishenkiset. Osakunnan perustava kokous Sohwilla tiislaina 9.12. kello 18 eteenpäin. Asiasta kiinnostuneet, mailatkaa kabe@silmu. KANSAN RAAMATTUSEURAN OPISKELIJAT Näyttääkö kalenterissasi tyhjällä tiistaina kello 19? Kipaise Sanan Kulmalle opiskelijakaan Aiheina 212 Isän lapsena, 9.12 rukoustapahtuma, 16.12 joulujuhla. Ohjelmassa myös ylistystä, rukousta. iltateetä. Tervetuloa! Sanan Kulma, Seminaarinkatu 19, p. 610331 (päivystys ma-lo 12-14) JÄRJESTÖI L M O I T U K S E T |s toimitukseen dead Ime -torstaita edeltävänä päivänä ett KESKIVIIKKONA. Paras tapa o n meilata ilmoitukset SÄHKÖPOSTILLA osoitteeseen lipsa@cc.jyu. fi. Jos t e käytä sähköstia, niin t u o kaa ilmoitukset toimitukseen LEIKKEELLÄ. alle käyvät i/rite versiot sekä WP-ver: (paitsi 6.0 ja \, jotka eivät y). Toimitus ei kirjoittele viestejä paperilapuilta! Ilmoitusten maksi >ituus on 70 laa. Miiokime Ulan at ilmoitukset säälimättä! Vain tapahtut, menot ja il3itusasiat huomioidaan. Jyväskylän I YLIOPPILASLEHTI On Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu, joka ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, 16 kertaa vuodessa Päätoimittaja: Ulia Lipsanen p. 014 603 359,050526 0767 Toimitus: Juha Halinen ja Jukka Yli-Lassila p. 014 603 360 Ilmoitukset: toiminimi Mami Mikkonen p. 014 -215 026, 0400 642 533, fax 014-3721 363 YlioppilasWitien valtakunnallinen ilmoilusmyynti: Pitunnyrkki Oy, p. 02 2331 222 Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri: Paula Rouhiainen p. 014 607 226 flmotuksenvatmistqja: Grafiikka Rutanen p. 216 315, 050 596 2444 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä Ylioppilaskunnan fax 014 603 928 Sähköpostia lähetät osoitteeseen Lipsa@cc.jyu.fi Verkkolehti: http://www.jyu.fi./jyy/jylkkari. Ilmoitushinnat: tekstissä 5.50 mk/pmm, takasivu 6.00 mk/pmm, määräpaikkalisä 0.65 mk/pmm, etusivu 9.00 mk/pmm myydään ainoastaan kokonaan. Jylkkäti ei ole arvonlisäverollinen, joten hintoihin ei lisätä veroa. Tilaushinnat: koko vuosi 150 matkkaa, puoli vuotta 75 markkaa JYY:n jäsenille kotiin kannettuna Jylkkäri maksaa 50 markkaa. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 015-723 4212 Osoitteenmuutokset keskustoimistoon, p. 014603 355 ISSN 0356-7362
• 15 • I MW^Z .^y— ipfe ' '••. : " : ' • • ...-.•.•:•:••.:• •••y • ' • ' ' •ff • • ; ' . ; r : . . " ' . • • • ; • _ ' , ' • • \ i ;'•'. --: . • •"•"ö** K. J E ^ ^ i . _ . « • • . ; . : : . ; ' . ' : . , , . . , . , , . . . . . , • : • ; . . _ . , • • . . : • löytämisen riemu, onnistumisen ilo! Jyväskylän YLIOPPILASLEHTI Lehti, jota ilman Jyväskylässä ei voi elää! Tilaa Jylkkäri kotiisi! JYY:n jäsenille lehtemme maksaa kotiinkannettuna vain 5(1 markkaa/lukuvuosi (16 numeroa i Tilauksesi voit tehdä helposti tällä lomakkeella Postita tilauksesi osoitteella JYY:n taloustoimisto, Taitoniekantie 9 40740 Jyväskylä. Kuoreen merkintä "Lehden tilaus". = •i BS: as: ^» * • < r sr as I I TS c tn 9. ! • * o •e as t—• E 7" as E. • 3 O en I 3 t CD z s I iJ OPINTO)f\ TIEDEVfiLIOKUNTfi • • Valiokunnan vuoden viimeinen kokous ti 212. klo 18 Paikka ilmoitetaan myöhemmin Kokouksessa esillä ainakin uuded nuheeniohtaian valinta ; ervetuioa t. Tommi & Sar KV-VflLIOKUNTfi INTERNATIONAL SUBCOMMITTEE • • Tnanks te evervone who particioatea in me Asian evemng ano neipea with organizing it. Parewel! Ä Chrislmas Partv to' exchange stiiI dents FriNov 28 at 19 in llokivi wm iSAJ ano AIESE.. Next meeting ot ine suocommittee Thu Dee 11 at 19 alter wnich we'n navea sauna evening witn snacks 111 (the olacewill c-e knovvn iater). iuDiects: selection oi a new Secretary! il you are interested. ask Juha loi more Information (juheino@silmu/608404), this vear's annual report, nianning nf Januarys orientalion vveek, ESN-National Plaltorm meeting, weo pages etc. ESN-Stammtisch every Tuesday at Hemingvrays starting at 20 (a good opportunily to meel international students!). JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI Rakkautta, * Romantiikkaa, * Jännitystä, * . ie Komiikkaa, . Vahvoja tunteita, Upeaa musiikkia... Anna lahjaksi unohtumaton teatterielämys! Lahjakortit teatterin LIPPUMYYMÄLÄSTÄ ti-la 12-19 puh. 624 200 HALUAISITKO KOKEILLA KUINKA MUKAVAT PIILOLASIT VOIVAT OLLA? Käytätkö silmälaseja? i inkot •ilemnan l-DAY A \ UE pnlolasp|.i |.i maan niiden mukavuus! Huomaat he niin ohuiksi ja pehm»iksi.että et edes tunnp ö©&4UC*t«»(lo&*Mt5M <Optikuka Jyväskeskus. II krs. Puh. 3 1 3 3 Mo-pe 10-18, ia 10-14 kävnäväsi nm. Voiko mieilyttävämp enää olla! I-DAYACUVUE uutipuntaa' hnssn |oka päiv KOKEILE T A \ OPISKELUA ALE -15% S e i t s e m ä s l u k u K o t i k e m i s t i n k ä s i k i r j a s t a 6iJ>i KERRALLA: J O O U U P U U OW RA<eu«oen\> VARAPAAXOMISSMRlO GCM*X? /
• 16 Jy YLIOPPILAS* LEHTI ilmestyy viimeisen kerran tänä vuonna 11.12. Aineiston deadline 4.12. Avustajapalaveri Sohvvilla ke 26.11. klo 20. Tervetuloa ideoi' maan ja kommentoimaan! OPISKELIJAN KOPIOJA PAINOPALVELUT Koncrr,VAvuxMui AINEJÄRJESTÖJEN LEHDET JA JULKAISUT, GRADUJEN PAINATUS JA SIDONTA SmmSSSSaoJS, RAKDMUST PUH. 014-601 140 • J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O paino CYOMEUKSDKATT; 3,40100 JKI. PUH. 014-601 141 F», 014-601 191 # ^ / Ä' -r v $P Kevään muuton jälkeen uusi Americanos ei jätä ketääqjcylmäksi Bailausmusaa moneettänakuun 70-luvulta uusimpiin hitteihin (Prodigy aeruttu!) Onnentunti hörpsyt 15-21 Ruokaa joka päivä 22 saakka Opiskelijoille kuukauden annos 35,I n metic<zn&3 fScx &Pbm A s e m a A u k i o p. 217198 PS. Bile p r o m o o t t o r i t ottakaa yhteyttä! S E P P Ä L Ä N A P T E E K K I PRISMASSA Ahjokatu 7 Puh. 675 711 PALVELEMME M a P e 1 2 1 La 9 1 8 H U H T A S U O N A P T E E K K I Nevakatu 1 , p u h . 282 1 3 1 . PALVELEMME Lauantaisin M a P e 9 1 7 . suljettu ALENNUS OPISKELIJAKORTILLA TERVETULOA! r O p f s fr efi/cf f -20% K y ; y |>ol< « t t i t u i | o u l < M u m m o Y k t t < * l « o l a « i l d k . 7 , KEUONKESKUS, PRISMA S H H l ä l puh. (014) 244 226 näytät I tCBB^\QLn m H T T P : / / W W W . J Y U . F I / J Y Y / J Y L K K A R I H I U S A S I O I S S A S I N U A P A L V E L E E KORTEPOKJAN ' PARTURI' Isännäntie 1 40740 Jyväskylä Puh. (014) 252 415 TERVETULOA A V O I N N A : Käytä hyödyksesi kanta-asiakas M a P e 9 1 8 korttimme tai opiskelijakortilla 1 % L a Suljettu OPISKELIJAT!! polkupyörien huollot, korjaukset ja varaosat nastarenkaat asennettuna ale! f O % Polkupyöräkorjaamo Rikman llmarisenkatu 7-9 Jkl. Puh. 616704 S O T nyt myös Jyväskylässä! K a t s o s e u r a a v a t S O T i n S U P E R T A R J O U K S E T j a p o i k k e a v i s i i t i l l e ! § J Y V Ä S K Y L Ä I v o n n i e n k o k o a a Opiskelija. Tule surffailemaan Jyväskylän uusille aalloille! Kanna kortesi kekoon ja o l e henkikirjoilla siellä, missä asutkin. Jyväskyläläisenä olet samalla viivalla muiden kaupunkilaisten kanssa palvelujen kehittäjänä ja käyttäjänä, esimerkiksi kaupunsin vuokraasuntoa hakiessasi. Siirtäessäsi henkikirjasi Jyväskylään joulukuussa 1997 olet mukana arvonnassa, jossa jaetaan viisi tuhannen (1 000) markan stipendiä. Soita henkikirjoittajan maksuttomaan palvelunumeroon 0800-0811 tai hae lomake postista. Hoida homma j o tänään, toivoo Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen CD-Rcm: • Funai 8x 3 9 • Funai l6x i m , . Kiintolevyt: • Seagate 1 7 G t T 9 8 • Seagale 3200 Gt 1350, • Seagate 6450 Gl 2390. • Seagate 3 2 GtDMA-33 ...1450. • Seagate 4 3 2 Gt DMA 3 3 ...1750. H P Tulostimet: • DeskJet 400C 1110. • DeskJet 690C 1600 • Deskjet 694C 1890 • LaserJet 6L 2 5 4 H U O M ! Tuotteita rajoitettu määrä. Tarjoushinnat voimassa t o i s t a i s e k s i . Kalkki hinnat sisältävät alvtn 2 2 % . Lisäksi: • Logitech hiiri 2 painiketta J35,• Ne2000 ys. verkkokortti 150,. • Teles SO/16.3 ISDN 595.• SoundBlaster 16 vibra 380.• SoundBlaster 64 AWE 630.• AdUb 32W kaiuttimet 120.• AdLib 60W kaiuttimet 170.T r a x d a t a CD-R levyt ^ ^ 1 kpl eiissa , 20.-/kpI #SOT Oy Suomen Ohjeimistutyö Ab Kansakoulukatu 8, katutaso Puh. 449 9954, Fax 618 709 myyntijkl@sot.com http://www. sot. corn fcEfc J y v ä s k y l ä KAIKKI OPISKELIJAT SAAVAT 10%m ALENNUKSEN RESEPTILÄÄKKEISTÄ, KÄSIKAUPPAJA VAPAAN KAUPAN TUOTTEISTA (ei koske tarjoustuotteita, eikä erityiskorvattavia lääkkeitä) U U D E S T A A P T E E K I S T A (Sokosta vastapäätä) j a M I N I A P T E E K I S T A (Hoviraitilla) esittämällä opiskelijakortin U U S I A P T E E K K I KAIKKIEN OPISKELIJOIDEN APTEEKKI mmm m ©m mmmim \immmm Hyundai on ollut pitkään Suomessa tunnettu kyvystään rakentaa erinomaisia koneita "oikeaan hintaan". Sama vahvuus leimaa kaikkea Hyundain toimintaa. Maailmanlaajuisesti Hyundai konserni ylittääkin jo 300 miljardin maikan liikevaihdon. Hyundai PC:n takana on vahva teollinen osaaminen ja Pc-valmista/aksi poikkeuksellisen monen tärkeän komponentin oma valmistus. g/, AsusTX97 emolevy 32 MB EDO keskusmuisti • 2.6 GB kiintolevy •1,44 MB 3.5" levykeasema • ATI 3D 2MB näytönohjain • 24xCD ROM •15" Hyundai MPRII näyttö •Wh 95 näppäimistö & Logitech hiiri •Yamaha äänikortti •160W kaiuttimet •Windows 95 SF CD *\<g< Hyundai ATX-miditorni Pentium 2 MMX 9.3% Hyundai ATX-miditorni Pentium 2 3 3 MMX 9Ä HYUNDAI "HYUNDAI "HYUNDAI C X Jyväskylän http://www.jykonttorik.fi/ Gummeruksenk. 6 Jyväskylä, p u h . (014) 445566 AVOINNA: Ma-to 8.30-17.00 ia pe 8.30-18.00 Konttorikone La 29.11., 13.12. ja 20.12. avoinna klo 10.00-14.00. Su 3 . 1 1 . ja 14.12. avoinna klo 11.00-15.00.