Jyväskylän Ylioppilaslehti 15/1990

Y V A S K Y L A N Y L I O P P I L A S L E H T I SyW&* /& G <JsTo?>
J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P P I L A S L E H T I 1 4 . 1 1 . 1 9 9 R A J A T AUKI T A S S A L E H D E S S Ä Mitä on suomalainen rasismi? Suurimmaksi osaksi se on varmasti sitä samaa, mitä suomalaiset kokevat toistensa kanssa hississä, joiden huoltopäivämäärät tulevat tarkkaan luettua jos hissiin astuu joku toinen. Suomalainen rasismi on vaivaantuneisuuden tunnetta, jota koetaan, kun ei tiedetäkään sääntöjä miten pitää käyttäytyä. Suomalaiset kuvittelevat, että ulkomaalaisen ja varsinkin mustan ulkomaalaisen kanssa pitää käyttäytyä jotenkin erikoisella tavalla. Ja kun tällaista tapaa ei tiedetä tunnetaan usein tiedostamatontakin vihaa vaivaantuneisuuden tunteen herättäjää kohtaan. Mitä ei tunneta sitä vierastetaan.. On tovj<i toisenlaistakin rasismia, sitä joka p u r k a u t u u väkivaltana, mutta^^e on marginaalista ainakin kaikille muille kuin väkivallan kohteeksi joutuneille. Ne m u u t a m a t ulkomaalaiset, joita Suomt^ssa tällä hetkellä on joutuvat maksamaan kohtuuttoman hinnan siitä; että suomalaiset eivät ole tottuneet ulkomaalaisiin. O P I S K E L I J A N VALTA K A S V A A K A D U L T A Pankit ovat hyvin tehokkaasti rakentaneet uutta opiskelijaliikettä. Puuttuminen köyhimmän kansanosan rahoihin opettaa sen nopeasti poliittiseen toimintaan. Päreet palaa -kampanja osoitti, että passiiviseksi haukuttu sukupolvi voi lähteä kadulle huutamaan vaatimuksiaan. Muuta valtaa opiskelijalla ei juuri ole. Valtiovalta ei ole vielä tajunnut kriisin aineksia. Vaikea on myös uskoa, että kalastusja opetusministeri Ole Norrback (r) pystyy ajamaan oman hallinnonalansa saati sitten opiskelijoiden etuja. Sen verran onnettomalta ministerin alkutaival näyttää. Opetusministeriksi alkaa kaivata kovanaamaa. Sellaista jolla olisi näkemyksiä ja voimaa toteuttaa uudistuksia ja romuttaa ammattikorkeakoulut, potkia pihalle tai pitää näpeissään ministeriön korkeakouluosaston vanhat kierot virkamiehet ja aloittaa opintotuen remontti. Ikäänkuin alkaa kaivata ministeriksi kokkaria tai demaria. Valtiovalta ei lähde muuttamaan mitään ilman siihen kohdistuvaa painetta. Siksi tulemme näkemään yhä enemmän opiskelijoita kadulla riekkumassa. Muitakin vaihtoehtoja on: voi lähteä töihin jo maaliskuun alussa tai helmikuun puolella, nythän campus tyhjenee vasta huhtikuun alussa; voi ihmetellä, miksi rahat eivät riitä ja valmistuminen viivästyy. "Miksi ei ylioppilaskunta tee mitään, tai SYL?" Ylioppilaskunnan ja SYL:n valta ja voima riippuu suoraan siitä, miten paljon ne saavat väkeä tilaisuuksiinsa. Muutama byrokraatti voi saada paljonkin hyvää tai pahaa aikaiseksi, mutta opintotuen tasokorotus tai koko tukijärjestelmän remontti vaatii muutaman suuren ja kovaäänisen mielenosoituksen. Esimerkiksi Helsingin yliopiston hallinto uudistuu vuosikymmentien pullikoimisen ja viimeksi hallintorakennuksen valtauksen jälkeen. Tosin eduskunnalla on vielä valta tupeltaa HY:n halllinnonuudistus. Opiskelijoita pelätään. Opiskelijoiden rauhallinenkin käynti kadulla kaataa hallituksia tai ainakin horjuttaa niitä. Sen osoittavat Pariisin muutaman vuoden takaiset kokemukset ja Prahan viime vuoden syksy. Jos minä olisin valtiolaivan peräsimessä, alkaisin kalastaa opiskelijalle leveämpää silakkaa tai ainakin nostaisin ankkurin ja lähtisin ajelehtimaan. Eivätkä suomalaiset heihin totukkaan seminaareissa, joita on jo joka oksalla ja jossa on vain samanmielisiä ihmisiä, jotka todistelevat toisilleen ennakkoluulottomuuttaan. Suomella on varaa ottaa maahan enemmän ulkomaalaisia. Noin satatuhatta mustaa, ruskeata, punaista, keltaista ja vaikka mitä. He tekisivät Suomesta toisenlaisen maan. Sadassa vuodessa suomalaisten sisäsiittoinen veri olisi jo puhdasta. Jos joka päivä ja joka paikassa törmää ihmiseen erilaisesta kulttuurista, ei sitä kauan jaksa päivitellä. Ja kukaan ei jaksa ajaa protektionistista politiikkaa jos uussuomalaisia syntyy joka päivä lisää eri värein. Tätä kirjoitettaessa Erkki Liikanen suoraan Brysselistä p u h u u kansainvälisyydestä pelkästään sellaisena asiana jossa suomalaista tavaraa ja tietoa ja nokkamiehiä marssitetaan Eurooppaa valloittamaan. Ei kai kansainvälisyys ole vain äjf^.? Nykyään äänestysprosentit eivät kerro opiskelijoiden aktiivisuudesta mitään. Ihmiset tekevät mitä lystäävät. Tänä syksynä virtasi ylioppilaskunnan valiokuntiin kymmeniä uusia ihmisiä. P A K K O J Ä S E N , Y L I O P P I L A S K U N N A N T U K I J A L K A N E N O N T U U Helsingin yliopiston hallinnonuudistus poiki sivutuotteena työryhmän, joka selvittelee ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä. Työryhmä perustettiin, jotta kansliaministeri Ilkka Kanerva (kok) olisi luopunut vaatimuksestaan konsistorin opiskelijajäsenten vaaleista. Kanervan vaatimus oli täsmälleen sama kuin erään nykyisin virassa olevan Jyväskylän ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittisen sihteerin. Tämän erään henkilön vaatimus meni läpi viime keväänä ja sen tuloksena nähtiin eräs maailman hiljaisimmista vaaleista, jolla kuitenkin valittiin yliopiston hallitukseen melkein kaikki tarvittavat jäsenet ja varajäsenet. Edes ehdokkaita ei saatu tarpeeksi. Ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden poistamisen seuraukset ovat selviä ilman työryhmiä: käytännössä maakuntien ylioppilaskunnat lopettaisivat toimintansa, mutta HYY:n ja muutaman muun rikkaan ylioppilaskunnan talous tuskin edes värähtäisi. Jyväskylässä tämä merkitsisi todennäköisesti Kortepohjan siirtymistä KOAS:lle, ylioppilastalon lähes kaikkien toimintojen lopettamista ja ilmeisesti myös talon myyntiä yliopistolle ja Rentukan ja Ilokiven lopettamista. SYL:n kortti menisi saman tien. Kannattaisi opiskella Helsingissä, koska HYY pystyy tarjoamaan opiskelijoilleen huomattavia etuja. Maakuntien yliopistojen vetovoima heikkenisi. Ylioppilaskunnat eivät ole välttämättömiä, kyllä ne voidaan lakkauttaa. Niiden mukana menee vain huomattavia itsestäänselvyytenä koettuja etuja ja toimintoja. Poliittiset vastustajat ovat haukkuneet Kanervaa taistolaiseksi. Jyväskylän ylioppilaskunnassa pakkojäsenyyden poistoa ajoivat viimeksi devalaiset. Sen jälkeen he lakkauttivat oman ryhmänsä. m | V U I V A L T A A L K A A K O T O A Milloin hakkasit viimeksi vaimosi/lapsesi? Huojuvasta talosta nähtiin, miltä näyttää kun kotona vedetään turpaan naista ja lasta. Mutta eihän sellaista tapahdu enää, vai mitä sanovat tilastot? Päivi Saarimäki H l A S A L U K U E I N A R I kohtaa karmoittavan Kakka-mölhön Tunnetko Tasaluku-Einarin? Entä Kakkamölhön? Nyt tapaat nämä supersankarit ensimmäistä kertaa yhdessä ratkiriemukkaassa sarjakuvassa. Mika Remes Q K A K S I J Ä T K Ä Ä H A K K A A toistensa aivot pellolle Milloin kävit viimeksi nyrkkeilyottelussa? Tarvitsetko harrastuksen? Heitä sählymailat nurkkaan ja ryhdy nyrkkeilemään. Juha Virkki Q s I I S T I V Ä K I V A L T A on harhaanjohtavaa Milloin luit viimeksi sadomasokistisen sarjakuvan? Sellaisia piirtää mm. eräs Nalle, mutta ei Puh, vaan Virolainen. Ari Turunen Q L I H A A JA V E R T A eli pikkujuttuja väkivallasta Tiesitkö, että jo antiikin aikoina oli väkivaltaa? Almodovarin Sido minut, ota minut-elokuvässäkin sivutaan teemaa. Entä onko väkivaltaa Teksasin moottorisahamurhaajassa? Helena Seppälä | S Y N K K A S A L A I S U U S Kävitkö tänään pissalla Aallon suunnittelemassa yliopiston päärakennuksessa? Olisiko Aallon ollut parasta pitäytyä tuoleissa? Ovatko hänen interiöörinsä vitsejä vai vahinkoja? Tässä jutussa tehdään väkivaltaa seteli-ukon maineelle. Juha Hurme MARATON-AVUSTAJAPAEAVfcRI ALKAA HETI LEHDEN ILMESTYTTYÄ, J-ATHMHJ SEURAAVAN LEHDEN ILMESTYMISEEN ASTI. VLRKA-AIKANA YLIOPPHJA&TALON YLÄKERRASSA TOIMITUKSESSA. VARAUDU TUPAKKA-ASTTJGJN. SUURI JUTTUKILPAILU JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI JULISTAA VIIKON KESTÄVÄN JUTTUKILPA1LUN. TEE JUTTU SEURAAVAAN LEHTEEN. PARAS JUTTU SAA PARHAAN PALKKION. OSALLISTU. VOITA. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI jyväskylän ylioppilaskunnan julkaisu Päätoimittaja Eero Leppänen p.617 288 Ulkoasutoimittaja Tuija Tarkiainen p.617 288 Ilmoitukset Kari Johansson p. 617 288 Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Paula Rouhiainen p.607 226 Toimitus ja ilmoitukset Jyväskylän ylioppilastalo Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä Ilmestyy Yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, noin 17 kertaa vuodessa Ilmoitushinnat Tekstissä 4,00, takasivulla 4,70, etusivulla 5.50 väri 600 mk/netto, määräpaikkalisä 0,65 palstamillimetriltä Tilaushinnat Koko vuosi 115 markkaa, puoli vuotta 60 markkaa Pankit Keski-Suomen Sp SYP Jyväskylä Kauppakatu 3 Nisulan Op Postisiirtotili TA 74517-4 Osoitteenmuutokset Toimitukseen tai taloudenhoitajalle ISSN 0356-7362 X n o r i K e k k o n e n 2
N E T U L I V A T U L K O M A I L T A Mitä tarkoittaa sana neekeri, miksi poliisi herätti tummapintaiset opiskelijat keskellä yötä kuvauksiin? Ovatko ulkomaalaiset uhka suomalaiselle yhteiskunnalle vai päinvastoin? Näitä asioita pohdittiin Jyväskylän yliopiston ulkomaalaisopiskelijoiden järjestämässä seminaarissa joka kantoi samaa nimeä kuin äskeisen kysymyslitanian viimeinen. Seminaari oli tärkeä vaikkakaan ei ehkä keskustelun korkeatasoisuuden takia vaan siksi, että ulkomaalaisopiskelijoilla on tiettyjä ongelmia, joista on hyvä puhua. , Seminaariin osallistunut poliisikunnan edustaja joutui melko pitkän ja tuohtuneen kysymystulvan vastaanottajaksi heti aluksi, erään rikostapauksen yhteydessä Kortepohjan melkein kaikkien mustien miesopiskelijoiden kotiin oli tultu keskellä yötä ja valokuvattu heidät. Syy: rikoksen tekijä oli musta. Tummapintaiset opiskelijat esittivätkin oikeutetun kysymyksen: miksi ihonväri oli ainoa tuntomerkki, mitä poliisit käyttivät haaliessaan epäiltyjä. Eli epäiltynä oliva heti kaikki mustat; lihavat. laihat, pitkät ja pätkät. Sama ei liene käytäntö kun valkoihoista epäillään rikoksesta. Poliisin edustaja ei tiennyt tai ei ainakaan myöntänyt tietävänsä asiasta, mutta informoi yleisöä kansainvälisistä sopimuksista, joita Suomen poliisikin noudattaa ja sanoi, että ainahan voi valittaa ylemmälle poliisiviranomaiselle. Vastaukset eivät selvästikään tyydyttäneet kuulijakuntaa, mutta parempiakaan ei saatu. Poliisimies myönsi myös, että kuten kaikissa suomalaisissa, myös poliisikunnassa on ihmisiä, jotka ovat ennakkoluuloisia, mutta että nämä löytyvät pääasiassa vanhempien poliisien joukosta ja nuorempien koulutuksessa otetaan jo nämä asiat huomioon ja ongelmia ei heidän kohdallaan juuri ole. Seminaariin oli kutsuttu edustajat myös yliopistolta, ylioppilaskunnasta ja sen naisryhmästä, sekä ulkomaalaisopiskelijoiden liitosta. Keskustelijat ja yleisö olivat liikuttavan yksimielisiä siitä, että ulkomaalaiset ovat rikkaus, eikä suinkaan uhka Suomelle ja osa kansainvälisyyskasvatusta. Tässä onkin ikuinen ongelma kaiken maailman seminaareille. Niihinhän tulevat vain ne ihmiset, jotka ovat keskimääräistä avarakatseisempia ja ennakkoluulottomampia ja konsensus asioissa on helppo saavuttaa. V O I K O S A N O A N E E K E R I ? Joitakin mustia opiskelijoita oli myös ärsyttänyt ylioppilaskunnan elokuvateatterin Kampus-Kinon tämänviikkoinen elokuvavalinta "Kuinka rakastella neekerin kanssa väsymättä". Se oli syksyn raiskauskeskustelujen valossa heidän mielestään hieman huonosti ajoitettu. Ylioppilaskunnan elokuvateatterilla on kuitenkin asiassa puhdas omatunto. Tänä syksynä on esitetty jo kaksi rotujen välisiä ongelmia koskettelevaa elokuvaa ja tämänhetkinen elokuva on niille vain looginen jatke. Ajankohta lienee pelkkä sattuma. Elokuvasta keskustelu kääntyi sanaan neekeri. Tummapintaiset pitivät sitä halventavana nimityksenä, millaisia värityksiä sillä epäilemättä jo onkin. Eräs suomalainen opiskelija kuitenkin selvensi termin alkuperää, eli sitä että suomalaisille lapsille on aikanaan opetettu: älä sano nekru, sano neekeri, joten aina se ei tarkoittane mitään negatiivista. Sanokaa kuitenkin mieluummin musta, sanoivat mustat. Seminaarin keskustelut pyörivätkin enimmäkseen nimenomaan tummapintaisten opiskelijoiden ongelmissa. Ne ulkomaalaiset, jotka eivät ulkonäöltään erottuneet suomalaisista eivät kokenee suuria ongelmia muiden kuin oleskelulupien (kolme kuukautta kerrallaan) ja muun byrokratian parista. Tietysti myös englanninkielisen opetuksen puuttuminen on suomen kieltä taitamattomille ongelmallista. Eero Leppänen "Opiskelija ja punaiset silmät ovat varsin yleinen kombinaatio. Uskon, että monia, etenkin naisopiskelijoita lukijoitanne kiinnostaa silmien nopea valkaisu. Oheinen artikkeli sisältää ilouutisen, että punasilmien vuoksi ei enää tarvitse hävetä eikä käyttää aurinkolaseja synkkinä syyspäivinä. Huonmaa, että tekstissä ei mainita valmistajan kauppanimeä. Artikkeli on vapaasti käytettävissä, olisin kiitollinen jos saisin etukäteen tietää, julkaistaanko teksti ja missä numerossa, jotta voisimme panna mainoksen samaan lehteen." (Ystävällinen puffisaate lääkekauppiailta) B U S S I L L A M A T T I L A N N I E M E E N Ylioppilaskunta on saanut äänensä kuulumaan Jyväskylän Liikenne Oy:ssä. Viime maanantaista lähtien on Kortepohjasta päässyt suoraan Mattilanniemen pysäkille. Vuoro on kokeilu, jolla yhtiö haluaa selvittää onko reitillä matkustajia. Se perustuu kyselyyn, jonka ylioppilaskunta suoritti Kortepohjassa viime keväänä. Bussit lähtevät Kortepohjasta työpäivinä kello 7.55 ja 8.55 ja reitti kulkee seuravasti: Kortepohj a t a i t o n i e k a n t i e V e s a n g a n t i e Voionmaankatu-Rautpohjankatukeskussairaalantie—Hannikaisenkatu-Hämeentie-Seminaarinkatu4-tie-Mattilanniemen piha. Autossa kyltti Matrilanniemi. Jos kokeilu onnistuu, reitti tulee vakinaiseksi ja vuoroja fulee mahdollisesti lisää, samoin paluuvuoron järjestämistä tutkitaan. O P I N T O L A I N A N N O S T A M I N E N K E V Ä T L U K U K A U D E L L A 1 9 9 1 Opintolainan kevätlukukauden 1991 lainaerän nostamiseen tarvittava C-todistus postitetaan jokaiselle, jolle on myönnetty laina kevätlukukaudeksi ja joka on ilmoittautunut läsnäolevaksi. Todistus lähetetään siihen osoitteeseen, jonka opiskelija on ilmoittautumisensa yhteydessä maininnut kotiosoitteekseen. Ellei opiskelijarekisterissä ole kotiosoitetta, todistus lähetään opiskelupaikkakunnan osoitteeseen. Todistukset postitetaan joulukuun lopulla 1990 siten, etä ne ovat vuoden 1991 alkupäivinä käytettävissä. Todistuksen päiväyksenä on 2.1.1991. Ellet ole avoitettavissa kotipaikkakunnallasi vuoden vaihteessa, voit pyytää paikallaolevia lähettämään todistuksesi oikeaan osoitteeseen. Muussa tapauksessa C-todistus palautuu opintotoimistoon. Eira Leminen Opintotukilautakunnan sihteeri M A R I T A T I I H O S E S T A U U S I P Ä Ä T O I M I T T A J A 27-vuotias Marita Tiihonen on valittu Jyväskylän ylioppilaslehden päätoimittajaksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi . Tiihonen on opiskellut vuodesta -83 Suomen historiaa ja valtiooppia. Journalistiset kannuksensa hän on hankkinut lähinnä Savon Sanomista ja free-lance-journalistina Jyväskylän eri tiedotusvälineissä. Jyväskylän ylioppilaslehden aktiivinen avustaja Tiihonen on ollut tämän syksyn ajan. Edustajisto oli Tiihosen jyiinnasta yksimielinen. V E S A J Ä R V I N E N V A L I T T I I N J Y Y : N P Ä Ä S I H T E E R I K S I Kolmesta hakijasta Jyväskylän yliopistonm ylioppilaskunnan pääsihteerin virkaan valittiin äänestyksen jälkeen historian opiskelija Vesa Järvinen 25. Järvinen on aiemmin vaikuttanut ylioppilaskunnassa kokoomusopiskelijoiden riveissä mm. Kortepohjan asukasneuvostossa ja hän kuuluu tällä hetkellä ylioppilaskunnan hallitukseen. Pääsihteerin valinnasta jouduttiin äänestämään kollmen virkaa hakeneen kesken. Hakijoista Järvinen sai 21 ääntä, Ulla Anttonen 14 ääntä ja Tapio Särkelä kolme ääntä. Virka on kaksivuotinen ja alkaa ensi vuoden alusta. A S U N T O J A V Ä L I T T Y I M U T T A M I S T Ä JA M I L L Ä H I N N A L L A ? Työni y l i o p p i l a s k u n n a n a s u n n o n v ä l i t t ä j ä n ä p ä ä t t y i l o k a k u u n l o p u s s a . Silti s i n ä , j o k a jäit i l m a n a s u n t o a t a i o l e t a s u n n o n v a i h t o a i k e i s s a , v o i t kysellä v ä l i t t ä m ä t t ä jääneitä ja m u u t a m i a v i e l ä t ä s s ä k i n k u u s s a t u l l e i t a a s u n t o j a k ä y m ä s s ä s o s i a a l i s i h t e e r i n l u o n a Talolla. A s u n n o n v ä l i t y k s e n k a u t t a sai a s u n n o n a i n a k i n sata o p i s kelijaa. Virallisesti a s u n n o n v ä l i t y k s e s t ä a s u n t o a h a k i 188 o p i s k e l i j a a , m u t t a t o d e l l i n e n a s u n n o n t a r v i t s i j o i d e n j o u k k o oli s u u r e m p i . V ä l i t y k s e s s ä käv i a s i a k k a i t a i h a n v i i m e i s e e n asti. P e r ä t i 244 v u o k r a n a n t a j a a i l m o i t t i h u o n e e n tai k o k o a s u n n o n v ä l i t e t t ä v ä k s i , m i k ä k i i t o s a s u n t o k a u p a n p y s ä h t y n e i s y y d e n t a i s i olla JYY:n a s u n n o n v ä l i t y s h i s t o r i a n e n n ä tys. Y l i v o i m a i s e s t i e n i t e n t u l i h u o n e i t a (115 k p l ) , m u t t a m y ö s y k s i ö i t ä (30 k p l ) , k a k s i o i t a (29 k p l ) s e k ä k o l m i o i t a ja sitä s u u r e m p i a h u o n e i s t o j a 19 k p l . Lisäksi m ö k k e j ä , o m a kotitaloja ja n i i d e n a l a ja y l ä k e r t o j a t a r j o t t i i n y h t e e n s ä 51 kpl. Vuokranantajille k u u l u u kiitos siitä, että h e tarjosivat n ä i n r u n s a a s t i a s u n t o j a opiskelijoid e n v u o k r a t t a v a k s i . O p i s k e l i j a n k a n n a l t a p e l k k i e n t a r j o t t u j e n a s u n t o j e n m ä ä r ä n i l m o i t t a m i n e n a n t a a liian r u u s u i s e n k u v a n o p i s k e lijan a s u n t o t o d e l l i s u u d e s t a , v a i k k a m o n i o p i s k e l i j a s a i k i n m u k a v a n ja k o h t u u h i n t a i s e n a s u n n o n itselleen. E n s i m m ä i n e n k o m p a s t u s k i vi a s u n n o n s u h t e e n oli m o n e s ti a s u n n o n sijainti. Y l i o p i s t o opiskelija ei h a l u a m a k s a a satoja m a r k k o j a k u u k a u d e s s a k o u l u m a t k o i s t a a n ja m o n e s t a k i n s y y s t ä o n m u k a v a m p i a s u a l ä h e l l ä y l i o p i s t o a . J o s a s u n t o t ä y t t i t ä m ä n e h d o n , n i i n v a l i t e t t a v a n u s e i n tarjot u n a s u n n o n v u o k r a p y y n t ö ei k e r t a k a i k k i a a n t u n t u n u t s o p i v a n y h t e e n k u u k a u s i t t a i s e n til i s a l d o n k a n s s a , ei v a i k k a m i t e n p ä i n l a s k i . U s e i m m a t oliv a t v a l m i i t m a k s a m a a n a s u m i s e s t a a n k o r k e i n t a a n 1000 m a r k k a a k u u s s a , m u t t a 12001800 m a r k k a a s a a o p i s k e l i j a n jo m i e t t i m ä ä n , m i t ä o i k e a s t a a n o n J y v ä s k y l ä s s ä t e k e m ä s sä. . A s u n n o n v ä l i t t ä j ä n ä t u l i n e n t i s t ä v a k u u t t u n e e m m a k s i , e t t ä j o t a i n o p i s k e l i j a n t a l o u d e l l i s e l l e t i l a n t e e l l e ja a s u m i selle t a r t t i s k y l l ä t e h d ä . N y kyistä e n e m m ä n . T ä n ä s y k s y n ä a s u n n o n v ä l i tys t u n t u i o l e v a n erityisen tarp e e l l i n e n m y ö s v u o k r a n a n t a jalle. K e n e l l e m u u l l e v u o k r a n a n t a j a v o i s i k a a n n ä p p ä r ä m m i n tarjota m y y n n i s s ä o l e v a a t a i a s u n t o m a r k k i n o i d e n i m u a o d o t t a v a a a s u n t o a a n l y h y t a i k a i s e s t i v u o k r a l l e ellei j o u s t a v a s t i l i i k u t e l t a v a l l e ja l i i k k u v a l l e o p i s k e l i j a a i n e k s e l l e ? V o i k o v u o k r a n a n t a j i a k a a n t o s i n s y y t t ä ä siitä, e t t ä a s u n t o p o l i t i i k k a o n s e k a i s i n , e t t e i S u o m e s s a ole r i i t t ä v ä s t i p y s y v ä ä v u o k r a k a n t a a ja e t t ä n u o ret s e k ä opiskelijat o v a t erityisen h u o n o s s a a s e m a s s a ? P i k a n t i n lisänsä a s u n n o n v ä littäjän t y ö h ö n a n t o i v a t k e s k u s t e l u t v u o k r a n a n t a j i e n k a n s s a h e i d ä n t o i v e i s t a a n v u o k r a l a i s e n s u h t e e n . L ä h e s k ä ä n k a i k k i e i v ä t e s i t t ä n e e t m i t ä ä n e r i t y i s i ä t o i v o m u k s i a v u o k r a l a i s e s t a a n , m u t t a u s e i d e n v u o k r a n a n t a j i e n m i e l e e n t u n t u i o l e v a n v i i k o n l o p p u j a p o i s s a o l e v a opiskelija tai t y t tö, "jolla ei k ä y m i e s v i e r a i t a " . Erityisen a n t o i s i k s i k o i n selv i t t e l y t siitä, m i t ä v u o k r a n a n taja i t s e a s i a s s a h a l u s i , k u n k e r t o i h a l u a v a n s a m i e l u i t e n t a i e h d o t t o m a s t i t y t ö n tai p o j a n . T y t t ö t a r k o i t t i u s e i n s a m a a k u i n h i l j a i n e n , siisti ja l u o t e t t a v a v u o k r a l a i n e n . P o i k a t a a s o n v ä h ä n v e t t ä k ä y t t ä v ä h e n k i l ö , j o k a ei t u o a s u n t o o n k o k o o m a i s u u t t a a n . Pit ä i s i k ö i t k e ä v a i n a u r a a , k u n t u p a k o i m a t o n p o i k a t u l e e kert o m a a n , e t t e i s a a n u t a s u n t o a , k u n v u o k r a n a n t a j a n m i e l e s t ä " p o j a t y l e e n s ä t u p a k o i " . E n t ä k u n a s u n t o sijaitsee hiljaisella k e s k u s t a a l u e e l l a ja v u o k r a n a n t a j a n m u k a a n v u o k r a l a i s e n o n n ä i n o l t a v a r o h k e a l u o n t e i n e n eli siis p o i k a . Siinä ei itsep u o l u s t u s t a i t o i n e n n a i n e n kelp a a . A s u n n o n v ä l i t t ä j ä n ä v o i totta t o s i a a n t u n t e a sekä sosiaaliv a l i o k u n n a n e t t ä n a i s r y h m ä n t o i m i n n a n e d e l l e e n t a r p e e l l i seksi. Ulla K u m p u l a N A I S R A U H A N P Ä I V Ä 2 5 . 1 1 . K O D I T JA K A D U T T U R V A L L I S I K S I N A I S I L L E JA L A P S I L L E Naisrauha on historiallinen käsite, joka tarkoittaa naisten oikeusturvaa yleensä ja erityisesti oikeutta liikkua hätyyttämättä julkisilla alueilla. Kun tutkimukset nykyisin osoittavat, että suurin osa naisiin kohdistuvista väkivallanteoista tapahtuu perhepiirissä, on syytä ulottaa naisrauhan käsite koskemaan kotejakin. Kansainvälisesti on marrask u u n 24. päivä omistetu naisiin kohdistuvan väkivallan vastustamiselle. Jyväskylässä järjestetään tähän liittyvä tilaisuus sunnuntaina 25.11. kello 16.00 Kirjakahvilan piharakennuksessa. Tilaisuudessa on alustuksia ja yhteistä pohdintaa oman k a u p u n k i m m e naisrauhasta. Yhdyshenkilöt: Liisa Lautamatti p.253 737 ja Raija Savolainen p. 643 665. 3
VÄKIVALTA a l k a a k o t o a P Ä I V I S A A R I M Ä K I Nainen, olet odottanut tätä hetkeä jo kauan. .,,,„,,,,,,. i ,kauhulla, sillä tiedät että on taas se tunti päivästä tai Sf Ä %. Ilte /..;,;.i &'IK; ; :;,: : . : ; : ! ,„ i f S ^ i > 1 S ! S ^« s < 5 .«^;;^fc=^; , ; , :; , i , s ,,,,.,, ii , !::i:s!Eä! päivä viikossa jolloin miehesi tai läheinen miesystäväsi ^ S ^^^WM^^^^ ; ' : hakkaa sutui Voit jo timtea raskaan ilmavuran IaW*y V än kehoasi ja J os tuntuu tutulta, niin voin vain ikäväkseni sanoa, ettet ole ainoa väkivallan kohde. Lähes 85% naisista joutuu kokemaan elämänsä aikana naisväkivaltaa, joka on yhteiskunnan hyväksymä. Naisväkivalta määritellään tässä perheissä tai parisuhteessa tapahtuvaksi väkivallaksi. On olemassa myös kodin ulkopuolella tapahtuvaa väkivaltaa, jolloin tekijänä on tuntematon mies, mutta sen osuus väkivallasta on vain 1/4 prosenttia. Ei kuitenkaan merkityksetön osuus. Yhteiskunnan hyväksynnällä tarkoitetaan sitä, että pahoinpitelyä katsotaan yleensä läpi sormien ja halutaan piilottaa se jonnekin pois. Naisen on vaikeata saada pahoinpitelyä todistetuksi, sillä se tapahtuu yleensä kotona makuuhuoneessa tai muualla, missä todistajia ei ole paikalla. Myös avioliiton pyhä koskemattomuus kuvitellaan syyksi joka oikeuttaa väkivallan; olen naimisissa kanssasi, omistan sinut ja saan myös hakata sinut tai raiskata sinut avioliiton "suojassa". Näin Suomessa. Ruotsissa raiskaus avioliitossa on ollut vuodesta 1979 kielletty. Jokaisella on kuitenkin oikeus elää elämäänsä joutumatta väkivallan kohteeksi joutumatta väkivallan uhriksi niin aviokuin avoliitossakin. IA iehesi on juuri hakannut sinut, istut voimattomana lattialla, mihin hän on sinut jättänyt. Et jaksa liikkua ja päässäsi risteilee erilaisia ajatuksia, useimmat ahdistuksen täyteisiä. Et ole nytkään yksin, sillä yli 50% väkivallan kohteiksi joutuneista naisista yrittää itsemurhaa pahoinpitelyn jälkeen. Useat saattavat kokea myös onnen tunteen, sillä väkivallan käyrä on seuraava: jännitys ihmissuhteissa tiivistyy, jännitys laukeaa pahoinpitelynä ja lopuksi mies haluaa osoittaa hakatulle vaimolleen rakkauttaan rakastelemalla. Naiset sietävät, koska kokevat edes joskus rakkautta. Totuus kuitenkin on, että mitä heikompi itsetunto miehellä on, sitä enemmän hän halveksii naista ja haluaa alistaa tämän ja vallan välineenä on väkivalta. M illaiset miehet sitten lyövät? Ensimmäiseksi tulevat mieleen mustasukkaiset miehet, useimmat ovat kuitenkin sairaalloisen mustasukkaisia. Myös alkoholilla on osuutta asiaan, sillä lähes 78% lyövistä miehistä on alkoholin vaikutuksen alainen. Seuraavana aamuna he tukeutuvat selityksiin, etteivät muista asiasta mitään ja että selvinpäin ei sellaista olisi tullut tehtyä. Myös liian riippuvaiset turvautuvat väkivaltaan koska pelkäävät menettävänsä naisen muutoin. Jotkut miehet uskovat, ettei väkivallalla ole mitään vaikutusta naiseen ja jatkavat lyömistä. Se ei fcmftenkaan pidä paikkaansa, sillä jokainen lyönti aiheuttaa arven naisen sieluun, ja ne arvet ovat pysyviä.. Jokainen isku fäjjä pelkoa ja ahdistusta, kunnes malja vuotaa yli. Eräät miehet osoittava* väkivaltaisuutensa vasta eron kynnyksellä ja erojaislahjaksi hakkaavat vaimonsa. Yleisesti ottaen mies*^n vihamielisyys ei kohdistu pelkästään yhteen naiseen, vaan laajemmin koko naissukupuoleen. Useimmat miehet osaavat "kontrolloida" viakivaltaansa, toisin sanoen tietävät kuinka ja minne lyödä, jotta nainen säilyy hengissä, mutta kärsii kudfterokin mahdollisimman paljon kipua. • oskus silti "epäonnistutaan". Esimerkiksi Ruotsissa 50 naista vuoodessa kuolee väkivallan uhriJ na, eli noin yksi joka viikko. Lisäksi 500-800 naista joutuu päivittäi» imiehensä väkivallan uhriksi. Viikonloppuisin määrä nousee 1000-1200 naiseen. Yhteiskunnan asenteesta kertoo jotakin se, että väkivaltailmoituksia poliisille tehdään vain noin 4500 ja lähes puolet vedetään pois ennenkuin asiaa aletaan käsitellä oikeudessa. Vuosifttain oikeudessa tuomitaan lähes 500 miestä väkivallasta, joka on kohdistunut oman vaimoon. Tilastot on saatu Ruotsista, jonka katsotaan ainakin suomalaisesta näkökulmasta edustavan sivistynyttä ja avointa yhteiskuntaa. Suomesta tilastoja ei ole tehty. Niitä ei joko uskalleta tehdä, tai sitten ei välitetä tai haluta tietää mitään naisväkivallasta. w äkivalta ei kuitenkaan aina ole fyysistä havainnoitavissa tai tunnistettavissa olevaa. On olemassa myös henkistä väkivaltaa, joka saattaa olla vielä pahempaa kuin fyysinen. Siinä naiselta viedään itsetunto ja omanarvontunto; et ole yhtään mitään ilman minua, miestäsi. Psyykkistä väkivaltaa on yleensä kahdenlaista: taloudellista uhkailua ja sosiaalista eristämistä. Taloudellisesti miehestään riippuvainen nainen on usein miehensä ohjailtavissa; mies ei anna naiselle rahaa tämän omiin tarpeisiin, vaan nainen joutuu kerjäämään rahaa pienimpäänkin ostokseensa. Nainen ei hallitse rahojensa käyttöä ja näin menettää erään nyky-yhteiskunnassa hyvinkin tärkeän vallanvälineen. Sosiaalisessa eristämisessä mies hallitsee sosiaalista elämää. Päättää, koska käydään tuttavaperheen luona ja saako vaimo mahdollisesti tulla mukaan tai keitä vaimo saa tavata vapaa-aikanaan. Myös yleinen halveksunta esimerkiksi julistaminen suureen ääneen vaimon suurta typeryyttä juhlissa, ja vaimon saaminen näin häpeämään omaa olemassaoloaan on eräs psyykkisen väkivallan muoto. Usein tämä voi johtaa vaimon alkoholitai huumeongelmiin. i# uinka sitten katkaista jo vuosia ja useita sukupolvia jatkunut väkivaltakierre? Elämisen mallit — saadaan kotoa ja sieltä tyttö oppii naisenroolin. Jos äiti joutuu sietämään väkivaltaa, kuvittelee tytär, että väkivallansieto kuuluu naisenrooliin. Kauan jatkunutta "kehitystä" on vaikea pysäyttää kerralla, siihen tarvitaan aikaa. Mitään yksinkertaista ratkaisua ei ole, sillä tilanne on usein hyvin hankala ja monimutkainen. Poislähtö ei välttämättä katkaise kierrettä, sillä se voi jatkua alituisena puhelinhäirintänä tai muuna häiriköintinä eron jälkeen. Tärkeintä olisi, että nainen löytäisi tukihenkilön, joka auttaisi ja tukisi häntä päätöksissä suuntaan tai toiseen. Tilastot ja tutkimustiedot on saatu Anneli Savolaisen Naisfoorumin naisväkivaltakammarissa pitämästä esitelmästä. Kirjallisuutta aiheesta: Eva Ekselius: Väld mot kvinnor tai norjalaisen naistutkijan Eva Lundgrenin kirjat ja artikkelit. 4 !
r Y ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ CE D l>3 C 3 £ Ä D iAHAAt^^y-^^M^H* _,,t PÄXI**** -\A1>AUVKV-auoA$>\ o*> P*OU.A KA H fH*VO \ TT /\ VA^M t?&J&AAVAA> fp<^ n VAUTTA/*K*6£A> VHKAAVAA VAALAA Tfi?AKTi*> <v\ T£=A>tCXA> iHtAC\ VUUA&ZZAAS TviUx/A LUU.AAJ A t, , VlttDO iX) , TU\)A)ec~MA VAPAvTUO 'TASA** &\ ^ÄH oA)A>tAj(^M^^A^ 1 ^^&vv%ej> —?frZ> ^
t e k s t i : J U H A V I R K K I k u v a t : T U I J A T A R K I A I N E N >• • • • • KAKSI JATKAA HAKKAA TOISTENSA AIVOT PELLOLLE Nyrkkeily on tämän päivän Suomessa syntiä, jota harrastavan pitää osata hävetä lajiaan. Jyrki Halme, 24, lukee MattHanniemessä sosiologiaa ja nyrkkeilee Niin hyvin toimii syyllistämisköneisto, että oudommassa porukassa on mieluummin hiljaa harrastuksestaan. Muuten hitaasti katsovia riittää. Jyrki aloitti lajin kakarana, aloitti uudelker miissä hyötynäkökohtaa soveltaen härjoitteluvapaai ja on käynyt Jyväskylässä nyt pari vuotta JyNy Boxlng Itämin salilla. Kilpaa Mir ei ole otellut, se vaatisi kovempaa tienaamista. r Nyrkkeily on hieno klassinen ja monipuolinen laji, joka sopii rnuvUe paremmin kuin joukkuelajit Nautin nyrkkeilystä, enkä vahingoita ketään. Peruskuva nyrkkeilynä on se, että siinä yksinkertainen kundi vain haluaa hakata muita, mutta ei tällä hommalla oie mitään tekemistä tappelemisen kanssa. Ne, jotka tulevat tappelemaan, eivät jaksa treenata, niiden pitkäjänteisyys ei riitä. Jumppa, tekniikkaharjoittelu ja muu takaa sen, että tappelijoiden mielenkiinto lopahtaa. Sama juttu kuin muissakin itsepuolustuslajeissa. Otteleminen on pieni osa tästä kaikesta, mutta siinäkään riehujat eivät pärjää. Pitää hillitä tunteensa ja se vaatii itsekuria. Muuten saa varmasti päihinsä. I T S E N S Ä U N SS A Nyrkkeilyssä kaksi tyyppiä nousee vapaaehtoisesti kehään ja lyö sopimuksenvaraisesti toisiaan. Tärkeintä mulle siinä on päästä ottamaan mittaa itsestään, pistää itsensä tiukoille. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus ja me eletään muutenkin niin turvattua ja kliinistä elämää, että se vieraannuttaa ihmisen itsestään. Joku Turkka on tajunnut tämän psykofyysisyyden, mutta myös vetänyt sen vähän yli. Aggressiivisuus on rakennettu ihmiseen sisään. Ei siitä tarvitse päästä eroon, ellei sitä käytä toisen alistamiseen. Aggressiivisuus käsitetään aina negatiiviseksi asiaksi, mutta se on pikemminkin energiaa, vimmaa. Mitä Picasson työt olisivat olleet ilman aggressiivisuutta? En ole koskaan saanut kehässä kunnolla turpiini, mutta tällejä tulee väkisinkin. Ei mitään kanttuvei-tällejä, mutta sellaisia, että näkökenttä jää hetkeksi väpättämään. Mutta kyllä niitä saa muissakin lajeissa. Parhaimmillaan nyrkkeily on taitavaa ja turvallista ja mukana on aina dramatiikkaa. Eri ottelutyylit tekevät nyrkkeilyn. Joku varjonyrkkeily on lisäksi aika esteettistä, jos sen osaa. Ja päärynäpallon rytmi, sen hakkaaminen on kuin rumpujen hakkaamista. Sparratessa sitä ei pyri ärsyttämään vastustajaansa. Siinä molemmat käyttävät toisiaan välineinä, molemmat hyödyttävät toisiaan. H O L H O A M I N E N Kun tulin opiskelemaan, menin yliopiston liikuntasihteeriltä kysymään löytyykö kaupungista nyrkkeilyseuraa. Siinä oli aika paljon porukkaa ja meteliä, joten jouduin kysymään uudestaan ja kovemmalla äänellä. Kaikki ympärillä hiljenivät ja katsoivat päästä jalkoihin, kuin olisin ollut joku kehdonryöstäjä. Suomessa holhoaminen on viety niin pitkälle, että nyrkkeilyn harrastamisessa on tottakai vähän ihmisten härnäämistä. Ei muEe nyrkkeily ole mitään väkivaltaisuuden purkamista, vaan toiminnan tarvetta. Se on antanut itseluottamusta, itsekuria ja hyviä tuttuja. Siinä oppii tuntemaan itseään enemmän. -Ei nyrkkeily ole väkivaltaa. Pelkästään aggressioita, jotka nekin pysyivät ja purkautuvat kehässä. Nyrkkeily on tyhmien jätkien laji, jossa ne hakkaa toistensa aivot pellolle. Sikäli kun niitä kummallakaan on,
SUOMESSA ON AIKA VÄHÄN VÄKIVALTAJA SPLATTER-SARJAKUVAAN ERIKOISTUNEITA TYYPPEJÄ. V Ä K I V A L T A on harhaanjohtavaa A R I T U R U N E N JOITAIN KUITENKIN LÖYTYY JA TUOTTELIAIN HEISTÄ ON EHDOTTOMASTI NALLE VIROLAINEN. HÄNEN SALDONAAN ON 1 3 SIVUA VERISTÄ LÄTISTELYSARJAKUVAA. MIKSI VIROLAINEN PIIRTÄÄ MELKEIN PELKÄSTÄÄN SADOMASOA JA SPLATTERIA? ONKO VIROLAISELLA JOKIN FILOSOFIA? -Mulle väkivalta on käytösten heijastumaa. Kaikkiin ihmissuhteisiin sisältyy väkivaltaa, oli kysymys sitten parisuhteesta tai ystävyyssuhteesta.. Aina joskus tulee tilanteita, että kommunikaatio ei toimi, jolloin syntyy ristiriitoja. Maailmahan on ristiriitoja täynnä. Mun sarjakuvat on lähinnä allegorioita niistä tilanteista. Joo, joo. Mutta vaatiiko se aitta äärimmäisyyksiin menoa, kuten pumppuhaulikkoa tai moottorisahaa? -Kuten sanoin, mulle kaikki syntyy ristiriidoista. Splatterin kautta näitä ristiriitoja pystyy parhaiten kuvaamaan -mennään inhottavuuksiin ja äärimmäisyyksiin, jolloin ihminen kokee elämänvietin kontrastina kuolemaa vastaan ja saa sitten nautintoa tästä ristiriidasta. Mun mielestäni perinteinen taide, joka pyrkii kauneuteen ja harmoniaan ei sisällä ristiriitoja. Esimerkiksi Italian renessanssitaide on kiiltokuvamaisen siistiä. Onko se nyt kauhean realistista " I h m i n e n pelkää k u o l e m a a , t i e t t y . Pelko on huumorin yksi perusta pelko voitetaan n a u r a m a l l a sille. Musta huumori perustuu t ä l l e . Nauretaan kuolemalle j a voitetan kuolemanpelko.'' kuvata Pyhää Sebastiania, joka on a m m u t t u täyteen nuolia, sen näköisenä kuin hän odottaisi bussia? -Toisaalta taas Alppien pohjoispuolinen renessanssi kuvaa väkivaltaa realistisemmin. Isenheimin alttaritaululla Kristus ristillä on tosi karmeessa kunnossa, täynnä märkiviä haavoja ja ruoskanjälkiä. Niinhän se pitääkin kuvata. Väkivallan siisti kuvaaminen on aina harhaanjohtavaa. R E A L I S M I J A V Ä K I V A L T A ? Nalle Virolaisen mielestä 90-luvun sarjakuvissa ja elokuvissakin väkivalta on realistista ja raaempaakin. -Väittäisin, että nykymaailma on muuttunut sellaiseen suuntaan, ettei pystytä pitämään yllä sellaista illuusiota kuten ennenvanhaan esim. elokuvissa. Eli oli näitä rankkoja nyrkkitappelulta, mutta kukaan ei saanut näkyviä vammoja. -Kun on kiinteä maailma ja kun joku kriisi jossain kolkassa vaikuttaa koko maailmaan, niin se tuo mahdollisen väkivallan tosi konkreettisesti esiin. Silloin ei enää pystytä pitämään kevyen väkivaltaviihteen illuusiota yllä, vaan väkivallan täytyy olla rankempaa, koska maailmakin on rankempi. S I I S N A L L E H A N E l P I D Ä V Ä K I V A L L A S T A -Mä olen väkivallan vastustaja ja haluan tuoda näillä jutilla esiin, miten kauheeta väkivalta on. Toisaalta väkivalta on perinteisen tarinan, toimintatarinan ja kerronnan olennainen ainesosa. Henkilökohtaisesti mä haluan muistuttaa ihmisiä siitä, ettei se väkivalta, mitä mun sarjakuvissa on, ole totta. Enkä mä pysty näkemään mitään suoraa linkkiä siinä, että jos joku lukee väkivaltasarjakuvia tai katselee väkivaltavideoita, niin se lähtee kadulle hakkaamaan m u m moja. Musta se on aika absurdi juttu. M O N I L L E N Ä M Ä M E N E E H I L S E E N " YLI Nalle julkaisee sarjojaan pienlehdissä, omissa ja muiden. Hän ei edes halua sarjoilleen suurta levikkiä. -Mä ilmoittelen joskus Soundissa tai Rumbassa tai sitten lehdet leviävät kädestä käteensysteemin kautta. Mä olen osittain päätynyt tällaseen systeemiin ihan senkin takia, koska m u n viimeiset Nallepostini ovat edustaneet tiukkaa sexsplatter-linjaa. Mä en kauheesti toivo, että m u n omakustanteeni aiheuttaisivat sen, että joku kasvattajatäti keksisi, että Suomeen pitäisi saada sarjakuvien ennakkosensuuri. Nalle Virolainen ei jaksa selittää omia sarjakuviaan, koska silloin hän omien sanojensa mukaan saisi selitellä silmät ja korvat täyteen. -Mä olen huomannut, että mua ei yksinkertaisesti useimmiten tajuta. Varsinkin nämä splatterjutut t u n t u u menevän suurimmalle osalle yli hilseen. Mutta sitten on pieni porukka, joka tajuaa ja jolta kuulee joitain lämmittäviä kommentteja, toteaa Nalle. (Splatter-roiske) •"»**{&&& OA Srrr£*i ^ r t f t » TVrSiJ LÄHJAKAI J<*» C » T SC rK*JT*n ICAMCtM JOUMJftAfHLMAxr..p&JhiftAMJC** i M i rrvi T U H O T T U J* M**W \JfHjTiyJ-rt£^tJ o*« «ST«-TTN*... r-**Jv>TK*J. .. M ^ T A H ^ J * " C KCK3I»* "Joulu on otollinen aihe kritisoida perhejuhlan " h a r m o n i a a " . Joulu on otollinen l ä t i s t e l y k e n t t ä . " 8
Lucy-neitsyt rakasti elämässään vain yhtä miestä: Jeesusta. Kun muuan nuori mies rakastui Lucyn ylimaalliseen kauneuteen ja etenkin hänen silmiinsä, Lucy repi silmät päästään ja lähetti ne lautasella nuorelle miehelle. Lucyn pakanakosija suuttui naisen uskosta ja yritti toimittaa Lucyn bordelliin loppuelämäksi, mutta Pyhä Henki teki Lucysta niin raskaan, ettei 1000 miestä ja härkää kyennyt naista liikauttamaan. Nainen ei palanut tulessa eikä öljyssä, mutta saatiinpa häneltä lopulta kurkku auki. Hänestä tuli Pyhä Lucy. Sisilialainen kuvernööri rakastui neitsyt Agathaan, mutta kun tämä ei uhrannut pakanajumalille, kuvernööri leikkasi naisen rinnat irti ja toimitti tämän bordelliin. Pyhä Pietari hoiti rinnat kufttQdft>, Vmt ta kuvernööri käski käristää Agathan elävältä tulisilla hiilillä. Agathastakin tuli Pyhä. A J O I S T A S A A K K A Kultainen legenda on pullollaan vastaavanlaisia hirmutarinoita pyhimysten elämästä ja raamatussa kannellaan irtopäitä tarjottimilla. Aikanaan nämä tarinat olivat myös lasten ruokaa, ne kulkivat suusta suuhun sukupolvelta toiselle. Väkivallan kulttuurihistoria on täynnä verta ja runneltuja ruumiita. Oidipus repi silmät päästään, Michelangelo maalasi nyljetyn ihmisennahan kappelin seinään, Gericault treenasi maalaamalla silvottuja jäseniä... Shakespearen näytelmät ovat oikea aarreaitta splatterja gorehistorian tutkijoille. Titus Andronicuksessa raiskattu ja paloiteltu neitonen vaeltelee näyttämöllä koko esityksen ajan: Nyt mene, kerro haastaa jos voi kieles Ken pois sen leikkasi ja raiskas i s sun. Tai kirjoita ja niin tuo tietos ilmi; Rupea kirjuriks, jos tyngät sallii. M O D E R N I Kulttuurin väkivallasta vaahdotaan aina, koska se on kaikkien "sivistyksen" vaalijoiden yhteinen vihollinen, ja aina nykyaikana moralisoijien mielestä väkivalta on entistä pahempaa. Tällä vuosisadalla se on erityisen pahaa siksi, että se mikä ennen oli enimmäkseen tekstiä, ja siis älyllistä, on muutettu sarjaja elokuviksi, jotka toimivat visuaalisella tasolla, ja kuvan katsotaan vaikuttavan paljon suoremmin ja salakavalammin kuin ihmisen mielikuvituksen tekstiä lukiessa. Mielikuvituksen kuvat ovat lisäksi jokaisen yksityisomaisuutta. Ja tottahan se on, että Shakespeare teki taidetta kielen repimisestä ihan toisella tavalla kuin tämän ajan tobehooperit moottorisahoineen: Ah! Voi! Tuo ajatusten armas elin, Jonk' oli jokellus niin hurmaavaa, Nyt pikku-kupuhäkistään on viety, LIHAA VERTA H E L E N A S E P P Ä L Ä Miss' sointujaan kuin lintu liverteli Ja korvat lumos sulosävelin. Moralisoijien paheksunnan ansaitsevat erityisesti ne, jotka ryhtyvät analysoimaan ala-arvoista splatter-roskaa, kuten Robin Wood, joka pitää mm. Texasin moottorisahamurhaajaa edistyksellisenä elokuvana. Hänen analyysinsa mukaan elokuva paljastaa paljon yhteiskunnan todellisesta raadollisuudesta: kannibalismi elokuvassa ilmaisee omistamisen äärimmäistä tasoa, loogista päätepistettä inhimillisille suhteille patriarkaalisessa kapitalismissa. Naisen puuttuminen perheyhteisöstä poistaa elokuvan perheestä sen mielekkyyden ja merkityksen. Perheessä on vain miehiä: muumioitunut isoisä ja kouluttamattomat idioottipojat -valistuneen hallitsevan luokan pelkäämä rahvasjoukko. Sellaisesta tekniikan edistysaskeleesta kuin moottorisaha on tullut täydellinen fallossymboli: sillä paloitellaan konkreettisesti niin naiset kuin miehetkin. Kaunis nainen on kirjaimellisesti lihakoukussa riiputettua ja sitten pakastettua lihaa. Modernin ajan kultainen legenda... H A L U S I O M I S T A A N A I S E N Hän nainen on, ja siksi kosittava; Hän nainen on, ja siksi voitettava; Visuaalista fyysistä väkivaltaa on helppo kavahtaa, kuviin s u h t a u d u t a a n yhä taikauskoisesta Mutta irtonaisten ruumiinosien kauhisteleminen saa helposti unohtamaan, että henkinen väkivalta on usein tavanomaisempaa kuin ruumiin vahingoittaminen. Molemmista on kysymys Almodovarin elokuvassa Sido minut! Ota minut! Mies on orpoja koulukotikierteen jälkeen päätynyt mielisairaalaan, josta v a p a u d u t t u a a n lähtee etsimään naista perustaakseen perheen. Nainen, jota mies hinkuu, ei kuitenkaan ole heti valmis suinpäin rakastumaan kypsymättömään väkivaltaiseen infantiiliin. Niinpä mies katsoo parhaaksi sitoa madonnansa (joka oikeasti on huora) §8flkyyn ja teipata suun tukkoon. Niin se sUJytJ; flajsessa herää sääli tunnevammaista machoa kÖrltääfl rtgf! k u n ) ä t k ä s a a pahemmilta pojilta turpiinsa, ja kUR ffiie| Y i e l ä osoittautuu petipuuhissa todella kyvykkäaRsi niin Amor voi vetää rastin seinään. Almodovarin naisestakin tulee pyhimys. Almodovarin elokuva on sivistynyt komedia. Sen henkinen ja ruumiillinen väkivalta puhuu keskimäärin koulutetummalle, siis verbaalisemmalle yleisölle, joka mietiskelee leffanjälkeisen tuoppinsa ääressä Almodovarin naisja mieskuvan groteskiuden tasoja. Kiva tirkistellä itseään tyhmempien ihmisten sokeaa uskoa miehen ja naisen epätasa-arvoon ja ydinperheen iloihin. Väkivalta on aina paljon kiehtovampaa, jos sen kohteena on "heikompi" sukupuoli. Shakespearen tekstissäkin isän pahat teot kostetaan tyttärelle, ja tokihan se tuo moniulotteisuutta tekstiin. Pyhimyslegendojen bordellikuvat ovat aikansa sadistista pornografiaa. Mutta tarkoitus pyhittää legendat. On kahdenlaista väkivaltaa: Taidetta ja raakaa väkivaltaa; ensimmäistä lajia saa julkisesti katsoa ja analysoida, toista ei. Ensimmäinen laji sisältää usein enemmän henkistä väkivaltaa kuin jälkimmäinen, jossa väkivalta on suoraviivaisempaa. On varsin kyseenalaista onko moottorisahamurhaajaklassikko kaikkiaan enemmän väkivaltainen kuin Almodovarin elokuva. Ero on ainoastaan siinä, että peruskoulunsa keskenjättäneen lökäpöksyisen makkaransyöjän kiinnostus kunnbn äksöniin sielullisten virikkeiden sijasta on moraalisesti jotenkin epäilyttävämpää. Vedettäisiinkö kaksinaismoralisteilta matto alta, jos ihmisen ikiaikainen raadollisuus tunnustettaisiin, jos esteettisen katharsiksen voisi hyväksyä muussakin muodossa kuin kaupunginteatterin pulttibois-pilailuna ja ilmapalloleikkinä ja jos postmodernit Robin Wood -tyyppiset analysoijat puristaisivat rakkaat splatterviholliset tulkinnoillaan kuiviin vai lisäisikö se moottorisahojen myyntiä? Runositaatit: Shakespearen Titus Andronicuksesta (suom. Paavo Cajander) 9
K E S K U S T E L U A O h j e i t a K e s k u s t e l u a p a l s t a l l e k i r j o i t t a v i l l e Tämä palsta on vapaa foorumi kenelle tahansa kirjoittaa mistä tahansa. Mutta lain rajoissa. Eli lehden päätoimittajan on tiedettävä kirjoittajan henkilöllisyys. Nimimerkillä saa siis kirjoittaa jos pakottava tarve niin vaatii, mutta oikea nimi on oltava toimituksen tiedossa. " B L A C K " A N D " H O R N Y " Emmanuelle C u n f s sexist reaction against sexism was a failure. It's timing was vvrong and also target was suspectable. Though, why couldn't we fase the sexism even betvveen the races? In a real life 'free and easy' seldom meets 'black and horny', so why we are often believing so? Is it becauce we dän't knpw each other and can't face our fears? This is a point vvhich Emmanuelle Cunt neg= lected and this is wfraf filade the discussipn.. We can't face our feap§ §ö we keep belieyjfl§. And we still would without Emmanuelle C u n f s letter. The editor claimed E C s arguments ill-chosen but I wonder if his were any better. There is no need to hush u p and protect Finnish students when it comes to our racism. We certainly need this discussion and w e need it now. We are to have more foreigners here, so we must do something to our fears and prevent the violence which may be included. We must also learn that racism and sexism are not two separate things but often the different sides of the same coin. I k n o w that someone may disagree but this is my opinion and my experience as a vvhite female. it is difficult to make friends vviht a foreign, male student because this is a m a n ' s vvorld and Tm not free and easy. Best wishes to you ali, Attached and Uneasy Anu Ojell J O U N I V A U H K O S E L L E 3 1 . 1 . 1 9 9 O L L E E N K I R J O I T U K S E S I J O H D O S T A : Ylistönrinteen kuppilanpitoa mietittäessä ei ratkaisevaa ole, kuka kuppilaa ylläpitää vaan millaisia palveluja opiskelijoille ja yliopiston henkilökunnalle siellä voidaan järjestää. Kuten puhelimitse keskustelimme, asia on mietinnän alla ja ratkaisuja on tehtävä lähiaikoina. Pulmalliseksi asian tekee se, että yliopistoyhdistys on ilmoittautunut halukkaaksi kahvilan pitoon ja kannatusta yhdistyksen vaihtoehdolle on ilmennyt. Toisaalta ylioppilaskunta ja myös yliopiston ruokalatoimikunta ovat esittäneet, että kuppila annettaisiin VARK:n ylläpidettäväksi. Mikäli saamani tiedot ovat paikkansapitävät, on kuppilaa varten tuleva tila sopiva nimenomaan kahvilatoimintaan. Ruokailun järjestäminen ei tiettävästi ole mahdollista. Perinteisen työjaon mukaan VARK huolehtii yliopistossa opiskelijaja henkilökuntaruokailun järjestämisestä ja yliopistoyhdistys puolestaan kahvilatoiminnasta. Tämä puoltaisi sitä, että nyt kysymyksessä oleva kahvila tulisi yhdistyksen hoitoon ja myöhemmin rakennettava ravintola VARK:n ylläpidettäväksi. Asia on vielä keskeneräinen ja tapaan kuluvalla viikolla ensimmäisen kerran tässä asiassa VARKrn edustajat ja kuulen heidän mielipiteensä. Kuten sovimme, tapaan ainakin Sinut ja mahdollisesti muitakin JYY:n ihmisiä ennen ratkaisun tekemistä. Juho H u k k i n e n V A L I T T U J A V A S T A U K S I A J O U N I V A U H K O S E L L E Jouni Vauhkonen kysyi minulta, miksi taidekasvatukseen otetaan niin vähän sivuaineilijoita. Toiset kysyvät minulta päinvastoin: miksi otetaan niin paljon. Näin kysyivät viime keväänä taidekasvatuksen opiskelijat ilmoitustaulullaan. Ja heillä oli hyvä syy kysyä. Sillä aineemme luonteeseen kuuluu, että meillä tehdään paljon harjoitustöitä. Kun resurssimme ovat tosiaan pienet, syntyy lukuisia pulmia. Sivuaineilijoiden suuri määrä saa aikaan sen, että pienryhmistä tuleekin suurryhmiä. Toisaalta laitos on koettanut ottaa sivuaineilijoita edes joltisessakin suhteessa suureen kysyntään. Se on vaatinut koko henkilökunnaltamme myötämielisyyttä ja vapaaehtoisuutta. Se taas on ollut mahdollista pääasiassa siksi, että p i d ä m m e kaikki ainettamme hyvin, hyvin tärkeänä. Ja siinä huomaan ilokseni olevani samaa mieltä Jouni Vauhkosen ja opinto-oikeuksia hakevien kanssa. Lauri Olavi Routila L Ö Y T Ä Ä K Ö L Ö Ö P P I O M A N M I E L I P I T E E N ? Jatkan keskustelua vapaasta opinto-oikeudesta. Mitä mieltä on journalistiikan ainejärjestö Lööppi: Pitääkö journalistiikka säilyttää toimittajiksi opiskelevien salatieteenä? Mitä yhteiskunnallisia seuraamuksia teidän mielestänne on, jos tietoyhteiskunnassa journalismin taitoja hallitsevat vain toimittajat? Vihjeenä, että vastausta voi muotoilla esimerkiksi valta -teeman kannalta. Olisiko journalistiikan laitoksella jotain annettavaa myös muiden opinalojen ihmisille? Puheenjohtaja Marko Ruonala, onko mielestäsi oikein, että journalistiikan opiskelijat saavat valita sivuaineeksi melkein mitä vain mutta m u u t eivät saa valita journalistiikkaa? Haluaisitteko, että journalistiikan opiskelijoille järjestettäisiin sivuaineisiin pääsykokeita? Olen kuullut, että journalistiikan opiskelijat miettivät journalistiikan approbaturia avoimeen korkeakouluun. Haluaisitteko itse lukea sivuaineenne avoimessa korkeakoulussa? Pitäisikö kaikki sivuaineilijat johdattaa avoimeen korkeakouluun, jotta laitokset pysyisivät pyhinä ja koskemattomina? Mitä kuuluu? Jouni Vauhkonen Y O T A L O L L A T A P A H T U U . T I 13. JA KE 14.11. NELJÄ RUUSUA Uusi lp, uudet laulut vanhoja suosikkeja unohtamatta. Tanssijalat vipattaa... To 15.11. THE LOST T-SHIRTS O F ATLANTIS Brittiläistä skiffleä ja rock and rollia & muuta hauskaa. Tuskin kannattaa jättää väliin. Hupia koko rahalla! PE 16.11. PEER GYNT Mitä yhteistä on laskuvarjohyppääjillä ja jytähemmoilla? Ota siitä selvää, jos kuuloelimesi kestävät. LA 17.11. PINK CLUB Illan idea yläkerrassa lienee entisensä. M A 19.11. LIIKUNNAN TENTTIBILEET Joidenkin mielestä tämäkin on hauskaa... Ti 20.11. ROCKIA JAROSLAVVISTA JA JYVÄSKYLÄSTÄ Suomi-Neuvostoliitto-Seuran järjestämien Jaroslavv-päivien rock-konsertissa esiintyvät naapurimaan Argus ja oma Rajuilmamme. KE 21.11. MILJOONASADE Hyväntekeväisyyttä Yanomami-intiaanien hyväksi Miljoonasademetsä-otsikolla. Hyvää K A M P U S K I N O E S I T T Ä Ä Esitykset klo 19.30 liput 25 markkaa (maanantaisin erikoisnäytännöt) 14.-15.11. KUINKA RAKASTELLA NEEKERIN KANSSA... VÄSYMÄTTÄ ohj. Jacques Benoit. 16.11.-22.11. SLEEPVVALK ohj. Sara Driver. Sleepvvalk on tarina tietokonelatojasta, jolle annetaan käännettäväksi salaperäinen kiinalainen satujen käsikirja. Se on avoin satu kuvitteellisen New Yorkin laitamilta. asiaa kannattaa aina tukea. 19.11. MAANANTAIMATINEASSA To 22.11. kaksi Woody Allenia klo 17.00 KESKI-SUOMEN MUUSIKOT RY:N Sisäkuvia ja noin klo 19.00 PIKKUJOULU. Unikeko. 23.11.-29.11. LA 24.11. NUORI EINSTEIN YÖBILEET ohj. Yahoo Serious. Ne ainoat oikeat! Electric Blue Peggy Sue and the Revolutionions from Mars musisoi ja VVorms siivoaa paikan. M A 26. JA Ti 27.11. SIELUN VELJET Mitä lienee luvassa tällä kertaa? Huhut kertovat, että sähkökitarat olisi vaihteeksi kaivettu esiin. Nuori Einstein on hilpeän ketterä rock'n roll-kome;:e,. Huom esitys myös neta. 26.11. T ä m ä n jälkeen odotettu Montrealin Jeesus. fc '%§§! The Lost T-Shirts of Atlantis Kivessä torstaina 15.11.1990 KORTEPOHJASSA TAPAHTUU. Toisena vaalipäivää 14.11. on vaalivalvojaiset ja suora radiolähetys Rentukasta. Torstaina 15.11. "KUUSIJUHLA"-leikkiä, laulua ja liikuntaa! Leikittämässä Jaakko ja Pekka. Rentukka tarjoaa joulupuurot ja rusinasopat. Vapaa pääsy. Tulossa: 26.11. Hanat auki halvalla! OY järjestää perinteikkään Kolpakkokarnevaalit. ti. 27.11. Kuukauden top 20 Rentukassa. Torremolinoksen matka (4.1.-91) arvotaan kello 23.00 kanta-asiakaskorttien numeroista. Luovutus vain läsnäolevalle kortin haltijalle. Elämä vastatuulessa??? S O I T A T U U L E N S U O J A A N Sinun ei tarvitse olla yksin, koska Tuulensuojassa on tarjolla juttuseuraa. Vakaumusta tuputtamattomat opiskelijat odottavat soittoasi tai käyntiäsi. p. 636 720 ja 636 721 Pe-La 19-24 Kauppakatu 24 10
P D C V A L I O K U N N A T & JÄRJESTÖT OPINTOJA TIEDEVALIOKUNTA Kokoontuu torstaina 29,11, 1990 klo 18.00 kopo-sihteerin huoneessa. Merkittävin korkeakoulupoliittinen kysymys lienee pikkujoulun järjestäminen. Kopo-sihteerin huoneessa yo-talon yläkerrasa on läjä apurahatiedotteita ja sieltä löytyy myös kirja Apurahat ja opintotuki, ne ovat siellä sen takia, että ihmiset kävisivät niitä katsomassa. Eipä ole ketään näkynyt viimeaikoina. Käykää kylässä. JSO Jyväskylän sosialidemokraattiset opiskelijat JSO syö ja haisee! Joka maanantai kello 12.30 Ilokiven peränurkassa syödään yhdessä ja turistaan politiikasta! 17.-18.11. Muurit murtuvat Kiljavalla! 22.-23.11. SYL:n liittokokous, 25.11.-1.12. SONK:n kansainvälinen seminaari Lontoossa. 5.-7.12. Lipun lukijamatka Berliiniin. Soittele puheenjohtajalle: Kaarina Nissinen/608551 tai SONK:n varapuheenjohtajalle: Tuula Pasanen/243217. EV.LUT. OPISKEUJALÄHETYS Jyväskylän ev. lut. Opiskelijat ry:n sääntömääräinen syyskokous jäsenille pidetään toimistolla Vapaudenkatu 24B Sunnuntaina 2. 12. klo. 15. Esillä sääntömääräiset asiat. Opiskelijaillat Pappilan rippikoulusalissa Vapaudenkatu 26 keskiviikkoisin kello 19.00 14.11. Kasvokkain pyhän Jumalan kanssa, Aija Sairanen. 21.11. Säilyykö usko? Israelin kansan tuho ja nousu. Urpo Kyyhkynen. KUMMAN LUJA RY Syksyn ehdottomasti tärkein tilaisuus on vuosikokous to 29.11. klo 19. Rentukan kabinetissa. Esityslistalla ovat sääntömääräiset asiat mm. u u d e n p u heenjohtajan valinta. Syksyn vapaa-aikatoimintaa ideoimme to 15.11. klo 19. B-talon tilaussaunassa. Esillä ovat ainakin Kolpakkokarnevaalit ja pikkujoulut ohjelmineen ja järjestelyineen. Pientä naposteltavaa. Kolpakkokarnevaalit pidetään 26.11. Rentukassa (jos Utriainen suo). Työntekijöiden vapaaehtoisarmeijaa kaivataan. Lentopallopuulaaki alkamassa, joten pallottelusta kiinnostuneet ottakaa yhteyttä Oinosen Markkuun. (60/8482). Pikkujoulukulkuset kilisevät Lillukassa ti 11.12. noin kello 18.00 jälkeen. Musiikkia ja performanssia. Tarkemmin kaikesta syyskirjeessä. Uudet ihmiset ottakaa yhteyttä Heikkiin (puh 60/7808) tai Soileen (60/8428) DUMPPIRY Yhdistetty lauluja saunailta sekä vuosikokous keskiviikkona 21.11. Vuorilammen saunalla klo 20.00 alkaen. Esim bussi 25 vie lähelle Vuorilampea. OL-BOWLARE RY Sääntömääräinen vuosikokous Kuokkalassa 27.11. 1990 klo 17.30. Osoite: Polttolinja 1. Kokoukseen varataan keiloja tavallista vähemmän, jotta kokous voidaan kerran viedä läpi niin, että kaikki olisi järjissään. Ilmoittakaa Adolfille osallistumisesta pikkujouluristeilyyn. JYRINÄ RY Laskerteluseuraan voivat liittyä kaikki yliopiston opiskelijat tai henkilökunta. Toimintaan kuuluvat laskettelutapahtumatja retket Suomessa ja ulkomailla. Vuoden kohokohta on laskettelumatka ulkomaille, tänä vuonna Ischgkiin Itävaltaan. Muita seuran toimintaa ovat mm. saunaillat ja kokoukset, info-tilaisuudet, väline-esittelyt ja yhteinen sählyvuoro. Tapahtumista tietoa seuraamalla päärakennuksen, liikunnan, ja Mattilanniemen yo-liikunnan ilmoitustauluja. Lisätietoja Mikolta 611 698. Jyrinän pikkujoulu on Kortepohjassa B-talon saunalla 29.11 klo 19.00. Infotilaisuus Lillukassa 15.11. klo 19.00 JYVÄSKYLÄN LIIKUNTAYHDISTYS Muistathan vuosikokouksen to. 15.11. klo 14.00 L 207. Talkoot Liikunnan opiskelijatilassa la 17.11. klo 11.00 alkaen. Tiedossa siivousta, ilmoitusten tekoa, shoppailua, rupattelua ja kahvinkeittoa. NAISRYHMÄ kokous ti 20.11. klo 19.30 Sohvin takatilassa. EKO-OSUUSKAUPPA Eko-osuuskaupan perustamista suunnitellaan Beckerin kirjakahvilassa keskiviikkona 14.11. klo 18 alkaen. Mukaan toivotaan ympäristö-, kehyja muita aktivisteja. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASTEATTERI Vuosikokous 28.11. kello 18.00 Ylioppilastalolla. Tietokoneita opiskeluun. Vääntöä ja värikkyyttä edullisesti. KAMPUS DATA V o i o n m a a n k a t u 34 40700 JYVÄSKYLÄ Puh. ( 9 4 1 ) 2 1 8 8 3 5 Telefax (941)611143 Opiskelijan oma tietokonekauppa. Kampus Datan omistaa Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunta. Tule ja tutustu. NYT INSTRUN PEHMOUNSSIT 490VAIHTAESSASI PIILOLINSSIT 400 INSTRUMENTARIUM Jyväskylä: Kauppakatu 18 p 614406 Puistokatu 4 p. 618775 IHMISKUNNAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Puheja keskustelutilaisuus Aika: ke 21.11. klo 18-20 Paikka: Villa Rana, Paulaharjun sali Aiheesta alustuksia eri näkökulmista mm. ympäristöntutkimuksen johtaja, dos. Lasse Hakkari valtiotiet, tohtori Paavo Väyrynen valt.yo Ahti Ruoppila Kommenttipuheenvuorot käytännön kasvattajan ja humanistin näkökulmasta TERVETULOA Järjestäjät: Edistyksellinen Tiedeliitto ja Maaseudun sivistysliitto EDUSTAJISTON KOKOUS AIKA: Tl 27.11.1990 KLO 16 PAIKKA: YLIOPPILASTALO TERVETULOA Haluatko uuden elämäntyylin? Haluatko vaikuttaa viisaalta? Haluatko JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDEN TOIMITUSHARJOITTELIJAKSI? Jos, niin lue tämä Jyväskylän ylioppilaslehden johtokunta etsii henkilöä lehden toimitusharjoittelijaksi. Työ on juttujen kirjoittamista, niiden ulkoasun suunnittelua, yhteydenpitoa eri puolille yliopistoa ja maailmaa. Työnjako voidaan suunnitella joustavasti lehden päätoimittajan kanssa. Toimituksessa on Apple-Maclntosh-tietokoneet, joita käytetään lehden ulkoasun suunnittelussa QuarkXpress-ohjelmalla, joten tällaisten asioiden tuntemus katsotaan eduksi. Työstä maksetaan toimitusharjoittelijan palkka SSL:n sopimusten mukaan. Työaika on 20 tai 25 tuntia viikossa, riippuen ylioppilaskunnan ensi vuoden talousarviosta. Toimita hakemuksesi, josta käyvät ilmi työkokemuksesi j§ fflyut krediittisi sekä muutamia juttunäytteitä Jyväskylän ylioppilaslehden päätoimittajalle Keskussairadantie 2, 40600 Jyväskylä, 2 7 . 1 1 . kello 14.00 mennessä ja olet mukana kisassa. Lisätietoja antavat päätoimittaja Eero Leppänen ja toimitusharjoittelija Tuija Tarkiainen, kummatkin numerossa 617 288 Jyväskylän ylioppilaslehden johtokunta PIKKUJOULUAIKA ON KOITTANUT, JOTEN SÄVYTETÄÄN JA KIHARRETAAN HIUKSET MENOKUNTOON. Isännäntie 1 40740 Jyväskylä (941)252 415 NYT MEILLÄ O N MYÖS TÄYDELLINEN PARTURI PALVELU. PALVELEMME MA—PE 9.00—18.00 RS. VIELÄ VÄHÄN AVAJAISTARJOUSTUOTTEITA SAATAVANA KESÄHOTELLI-RAVINTOLA ^ Q 9 c ^ > Taitoniekantie 9 TBjJO 40740 Jyväskylä ^ e / ^ u f c t e ^ Puh. 941-252317 Ke 14.11. Jyy:n vaalivalvojaiset! To 15.11. KYLÄN KUUSIJUHLA! Leikittämässä ja laulattamassa: Jaakko ja Pekka! PUKKI tarjoaa puurot ja rusinasopat klo 19—21. Vapaa pääsy! Ma 26.11. Perinteikkäät KOLPAKKOKARNEVAALIT! järj. OY Liput 15 T Tervetuloa! Pro gradut pöytäkirjat diplomityöt nahkasidokset ym. NSITOMO Rihto Ky ALASINKATU 1-3. 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (941) 676 350 E D U L L I S I A K O N S E R T T I MATKOJA O P I S K E L I J O I L L E 28.11. RADION SINFONIAORKESTERI JA SAVONLINNAN OOPPERAJUHLAKUORO. Johtaa J-P Saraste. Kahvi. Tamperetalo. Opiskelijahinta 200 mk. 6.12 ITSENÄISYYSPÄIVÄN SIBELIUSKONSERTTI. Lounas. Tampere-talo. Opiskelijahinta 210 mk. 8.12 BROADVVAY-MUSIKAALI A CHORUS LINE. Lounas. Tamperetalo. Opiskelijahinta 350 mk. Varaa heti, sillä paikkoja on enää muutamia! Keski-Suomen Matkailuyhdistys. Puh. 941-619 281 CRöfrtä matkatofn&ft JyväskjÄj Puh. (941)6itm. Kauppakatu 12*®®w Travela V I E P I T K Ä L L E Sammonkatu 4 • Puh. 217 945 Pe 16.11. klo 19 ENSI-ILTA HERRA LOOTHIN TYTTÄRET kirj. DANIEL KATZ, ohj. KIMMO LAVASTE La 17.11. klo 17 HULLUN PUOLUSTUSPUHE (Im) Su 18.11. klo 15 HERRA LOOTHIN TYTTÄRET Ohjelmistossa myös lasten musiikkisat u KUKA LOHDUTTAISI NYYTIÄ? Komedia JUOKSE LEMPESI EDESTÄ Lippuennakko: City-Sokoksen neuvonta, puh. 630 621. Ryhmävaraukset, puh. 217 945. Lippukassa aukeaa tuntia ennen näytöksiä. Opiskelijahinta 35 mk Lähetä joulutervehdyksesi POSTIKORTILLA Suuret valikoimat J o u l u k o r t t e j a T a r j o u s k o r t t e j a Joulukortteja l.Vkpl Muita tarjouskortteja 2,/kpl, 15,-/10 kpl Taidekortteja laaja valikoima S a a p u n u t uusi e r ä t a i d e j u l i s t e i t a ! Meiltä myös UUDET ALLAKAT ja KALENTERIT P i k k u j o u l u l a h j a t Poikkea ostoksille TAPEm Yliopistonkatu 6 11
J U H A H U R M E Alvar Aallon a r k k i t e h t u u r i n olemme oppineet lukemaan m e r k i t t ä v i n suomalaisten saavutusten pyhitettyyn j o u k k o o n , jonnekin Paavo N u r m o n hien ja Sibeliuksen nuottien v ä l i m a a s t o o n . Suomalainen setelikanta todistaa viimeistään t ä m ä n a r v i o i n t i a s t e i k o n päteväksi. Aallon taide on epäilyksen yläpuolelle kohotettua eli ikuista. Entä F i n l a n d i a t a l o n m ä t ä n e v ä t seinät? Saastesumun syytä, v a s t a a v a t A a l t o a s i a n t u n t i j a t . Ivar Aallon rakennukset rajaavat kauniisti ilmatilaa. l\l Suomalainen sää, niin aurinkoinen kevätaamu kuin sydäntalven kuulas sinerrys laskostuu ylevästi hänen rakennelmiensa ulkopintojen määräämällä tavalla. Mutta se ei riitä. Aallon suunnittelemat kivikasat eivät ole valitettavasti pelkkiä kappaleita suomalaisella kamaralla, ne ovat rakennuksen yleisen määritelmän mukaisesti isoja, onttoja esineitä, eli katettuja kolmiulotteisia tiloja. Niissä on hyvän tavan mukaan ovia, joista astua, ikkunoita, joista kurkistaa sisään. Eikä tämä vielä mitään. Aallon luomukset kirkot, teatterit, yliopistot, kirjastot, virastot, konserttitalot ovat käyttöesineitä. Niiden avaruudesta rajaamia onttoja tiloja käytetään päivittäin työskentelyyn, seurusteluun, hiljentymiseen, metelöimiseen, ruokailemiseen, ulostamiseen ja opiskeluun. * ästä ongelmat alkavat. Aallon sisätilat ovat kamalia. Ylväästi suomalaista maisemaa ja harmaata taivasta vasten piirtyvä ulkopinta kätkee poikkeuksetta sisälleen tunkkaisen, sokkeloisen ja ahdistavan pimeyden. Sisäänastuja on ällikällä lyöty. Miten valtavalta vaikuttava järkäle voi muuttua silmänräpäyksellisesti absurdin ahdistavaksi sokkeloksi? Aallon himmeät interiöörit ovat täynnä hyödyttömiä, harhaanjohtavia ja likaa kerääviä soppia. Ne eksyttävät ja ahdistavat. Pahin kaikista: Aallon synkät holvit eivät soi. Taiteen historia tuskin tuntee toista viidenkymmenen markan arvoon kohotettua arkkitehtia, jonka piirtämien salien akustiikka on järjestelmällisesti olematon tai jopa siitä huonompi. Yksinomaan Suomessa lienee tuhlattu satojatuhansia viiskymppisiä akustolevyihin ja muihin epätoivoisiin ratkaisuihin Aallon aiheuttamien äänikuoppien täyttämiseksi. allon teattereista (joissa vuorosanat eivät kuulu) on / " 7 "unohtunut" yhtä ja toista. Näyttämöltä ulos rientävä *^*' Ofelia törmää seinään, mikäli hän erehtyy poistumaan yleisöstä käsin oikealle. Siellä ei nimittäin ole tuiki tarpeellista tilaa, vaan se seinä. Tässä yhteydessä on turha puolustella sillä, että Ofelia kuolee kuitenkin, käsikirjoituksenkin mukaan. Ehkä Alvar Aalto oli vain niin taitamaton, ettei hän kyennyt jakamaan rakennustensa sisäavaruutta mielekkäällä tavalla. Sehän on tunnetusti vaikea tehtävä. Hän saattoi myös olla niin ylimielinen, ettei piitannut pätkääkään sisä tilojensa olemattomista käyttöarvoista. Aallon hämärissä labyrinteissa kompuroidessani olen monesti kironnut sitä sinisilmäisyyttä, jolla muutenkin usein omituisesti käyttäytyvä Suomen kansa on mennyt hyväksymään, ylistämään, tilaamaan ja pystyttämään tällaisia epäkelpoja romuja. Voisivatko m u u t kuin sivistymättömät pohjoisen idiootit lumoutuu) tässä määrin pelkästä koreasta ulkokuoresta? Barbaarikansan narriW|peliä. On uudelleenarvioinnin korkea aika. oimme olettaa, ertfcfl Alvar Aalto kaikkien muiden itse7J rakkaiden (muunlaisia eli alekaan) taiteilijoiden tavoin ikuisti luomuksiinsa oman kiWc««\saJos näin on, hänen on täytynyt olla mitä häiriintynein yksilö ja 1 kitarastaan vaarallinen psykopaatti. Hohtavan, aistikkaan ja muotopuifttaan ulkokuoren alle hän kätki synkän salaisuuden, arvaamattomaniJja salakavalan pimeyden. Katso kukkaroosi ja mieti, kätkeytyykö uljaan kotkannenän taakse varsinainen sekopää. Harhaile Aallon interiööreissä ja varmistu asiasta. Tuohen kanssa Aalto onnistui paremmin. Jonkinmoisen jalustan päälle kiinnitetty, istuvan ihmisen muotoa myötäilevä taivutettu pinta totteli hänen kättään "oikeasti: syntyi näppäriä, miellyttäviä istuimia, joihin hänkään ei pystynyt upottamaan mitään käsittämättömiä salalokeroita. aito oh mainio t uolinikkari. Vuonna 21O0, kun Aal/ / lon kolhot kennostot on ehditty moneen kertaan pommittaa ja repiä maan tasalle, Kauko Tulevaisuus muistaa hänet yhä tuoleistaan ja Suomen ensimmäisen, legendaarisen elokuvakerho Projektion perustajajäsenyydestä. 12