JYY:n edustajiston vaali 1985 JYY:n edustajiston varsinainen vaali suoritetaan siten, että Kortepohjan ylioppilaskylässä asuvat pääsääntöisesti äänestävät Lillukassa ja muualla asuvat äänestävät päärakennuksessa, Mattilanniemessä tai Fredalla. Äänestysajat ja -paikat ovat seuraavat: maanantai 4. 11. -85 Mattilanniemen A-rakennus klo 10— 18, Freda klo 10—13 tiistai 5. 11. -85 Lillukka (Kortepohja) klo 12—20, Päärakennus (Kampus-alue) klo 10— 18 Äänioikeus on jokaisella, joka on sekä maksanut yo-kuntamaksun että ilmoittautunut läsnäolevaksi syyslukukaudeksi 1985 Jyväskylän yliopistoon. Ota mukaasi opintokirja tai ilmoittautumismaksukuittl seki henkilöllisyystodistus tai opiskelijakortti. Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunta Kaisu Pöyliö pääsihteeri Edustajisto päätösvallaton Ylioppilaskunnan edustajiston kokoukseen vaivautui 25. lokakuuta saapumaan kuusitoista edustajiston 40 jäsenestä. Esimerkiksi edustajiston suurimmasta ryhmästä Se siitä ja Honkaliitosta ei kokoukseen saapunut yhtään edustajaa. Edustajistovaalien alla olisi valituilta voinut odottaa hieman aktiivisempaa osallistumista. Kokouksessa päätettiin asettaa työryhmä selvittämään LlKES:n (Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön) hallituksen esitystä, joka vähentäisi ylioppilaskunnan valtuustopaikkojen määrää. Työryhmään tulivat LIKES:n opiskelijajäsenten lisäksi edustajiston puheenjohtaja Markus Komu, pääsihteeri Kaisu Pöyliö sekä edustajiston jäsenet Matti Tanskanen (JSO) ja Tuomo Yli-Huttula (JYTK). Lasse Hakalan (JYTK) ponsiehdotus ylioppilastalon jatkorakentamisesta hyväksyttiin yksimielisesti ja asiaa selvittämään asetettiin työryhmä. Väriä kokoukseen toi hallituksen täydentäminen. Pekka Kauhanen (JSO) oli pyytänyt eroa hallituksesta ja Matti Tanskanen esitti hänen tilalleen valittavaksi Pertti Knuuttilan (JSO). Lasse Hakala kannatti Knuuttilan valitsemista. Peter Holm (Pörssi) esitti hallitukseen valittavaksi ryhmäkumppaniaan Erkki Rossia. Yrjö Tolvanen exAggrahogga, nyk. Nuor kurjallisto) muistutti, ettei Kauhasen paikka ole sosiaalidemokraattien mandaatti. Lyhyen neuvottelutauon jälkeen Holm veti kuitenkin ehdotuksensa takaisin ja Knuuttila valittiin yksimielisesti hallitukseen. Edustajisto määrää yo-kunnan linjan Edustajisto on ylioppilaskunnan korkein päättävä elin ja sen päätökset heijastelevat olennaisesti ylioppilaskunnan toimintaan. Edustajisto" vahvistaa ylioppilaskunnan budjetin eli päättää siis resurssien jakamisesta. Konkreettisesti sanottuna kuinka paljon esim. ainejärjestöille jaetaan avustuksia, tai kuinka paljon eri valiokunnille jaetaan määrärahoja jne. Budjetti viitoittaa ylioppilaskunnan linjoja. Koska kaikki toiminta maksaa, joudutaan ne pukemaan markkamuotoisiksi, jotta rahat saadaan riittämään. Edustajisto käsittelee tietenkin muitakin kuin raha-asioita. Itse edustajistotyöskentely on vaativaa ja myöskin hyvin muodollista, sillä neljääkymmentä jäsentä on mahdoton hallita ilman sääntöjä. Kokouksia on keskimäärin kerran kuussa, eivätkä ne jäseniä vielä paljon rasita. Vastuullinen edustajistotyöskentely vaatii kylläkin perehtymistä ylioppilaskunnan asioihin ja se käy tietenkin parhaiten toimimalla muissa elimissä kuten valiokunnissa, johtokunnissa ja muissa yhteistyöelimissä. Kuluvan vuoden aikana edustajistoon on kuulunut seitsemän ryhmää: Se siitä ja Honkaliitosta 11 edustajaa Aggrahogga 7 Pörssi ry: ja Markku Komun vaaliliitto 6 Jyväskylän sosialidemokraattiset opiskelijat 5 Jyväskylän yliopiston tuhatkunta 5 Jyväskylän opiskelevat keskustalaiset 3 Kristilliset opiskelijat 3 Kolme suurinta ryhmää on puolueettomia ja lopuilla neljällä ryhmällä on laajat taustat. Sitoutumattomuus on siis ollut hyvin vallitseva piirre kuluvan vuoden luottamuselimissämme. Se ei ole tietenkään mikään itsetarkoitus, vaan ositus siitä mihin ihmiset kiinnostuksensa suuntaavat. Sitoutumattomuus ei ole millään tavalla vaikeuttanut ylioppilaskunnan asioiden hoitoa. Päinvastoin turhaa politikointia politikoinnin vuoksi on harrastettu vähän. Se mitä yhteisten asioiden hoidossa tarvitaan on tietämystä ja tuntemusta sekä ennen kaikkea kokemusta ja sitä tuntuu eri ryhmillä kaikilla olevan aivan yhtä paljon/ vähän. Sitoutumattomia ryhmiä on yritetty asettaa eri tunnusten tai puolueiden alaosastoiksi pitkin vuotta, mutta tämä osoittaa ainoastaan fakkiutunutta ajattelutapaa karsinoijalta. Elämän lähtökohdat eivät suinkaan ole niin mustavalkoisia kuin jotkut kuvittelevat. Edustajisto on kuluvan vuoden akana kokoontunut tähän mennessä seitsemän kertaa ja päätösvaltaisuuden se saavuttaa 20:n jäsenen ollessa paikalla. Jäsenten kiinnostus edustjiston työskentelyyn on ollut vaihtelevaa, kuitenkin selvää väsymystä on ollut havaittavissa kauden edetessä. Ensimmäisessä kokouksessa oli läsnä lähes kaikki ja toisessa vielä 31 kuten kolmannessakin. Kevään viimeisessä 10 ja syksyn ensimmäisessä 20 sekä viime kokouksessa 24.10. 15 jäsentä. Turha on syyttää ketään yksityistä edustajiston jäsentä, sillä ryhmillä on vastuu jäsenistään. Seuraava esimerkki kuvaa edustajiston eri ryhmien nykyisen varsinaisten jäsenten kokouksessakäyntiaktiivisuutta. Se siitä ja Honkaliitosta 24 % Aggrahogga 47 % Pörssi ry: ja Markku Komun vaaliliitto 79 % JKL:n sos.dem. opiskelijat 53 % JKL:n yliopiston tuhatkunta 48 % JKL:n opiskelevat keskustalaiset 71 % Krist: opiskelijat 71 % Jo ehdokkaaksi asettuessaan tulisi olla hieman perillä ylioppilaskunnasta ja edustajiston tehtävistä, mikäli ei olla perillä asioista, tulee helposti kumileimasimen maku suuhun. Monet edustajiston päätöksistä liittyvät välillisesti tai välittömästi ylioppilaskunnan talouteen tai rahoitukseen. Nämä asiat ovat monelle melkoisen vieraita ja siinä yksi syy siihen, etteivät ne paljoa edustajistoa puhuta. Päätöksissään edustajisto on tänä vuonna tähän mennessä ollut suhteellisen yksimielinen — hyvä vaiko paha? Tammikuussa vuosi käynnistyi ja valittiin puheenjohtaja, hallitus, yritystoimenja lehden johtokunta, pääsihteeriksi kaksivuotiskaudeksi Kaisu Pöyliö sekä myönnettiin ero Jylkkärin päätoimittaja Harri Uusitorpalle. Helmikuussa valittiin päätoimittajaksi Heikki Tunkkari ja päätettiin hätäasuntojärjestelmän kehittämisestä. Maaliskuussa oli jälleen miljoonien markkojen kysymykset: vahvistettiin yo-kunnan tilinpäätös, päätettiin Kortepohjan ylioppilaskylän peruskorjauksen H-vaiheen urakkasopimuksista ja Ill-vaiheen suunnittelun käynnistämisestä E, F ja G-talon osalta. Huhtikuun kokouksessa tehtiin lisäbudjetti, joka katettiin tilinpäätöksen yhteydessä jääneestä yritystoiminnan ylijäämistä. Hätäasuntojärjestelmän järjestelyt annettiin sosiaalivaliokunnalle ja kylähallitukselle. Jylkkärin päätoimittajalle myönnettiin jälleen ero ja vedottiin Etelä-Afrikan kauppaboikotin puolesta. Toukokuussa päätettiin, että ylioppilaskylän peruskorjauksen ill-vaiheen suunnitteluun otetaan F ja G talot sekä E talon tiilipäädyt ja kattotyöt. Syyskuun lopussa valittiin Pekka Kinnunen Jylkkärin päätoimittajaksi ja perustettiin työryhmä pohtimaan lapsiperheiden asumista ja asukkaidenottosääntöjä. Viime kokouksessa 24.10. täydennettiin hallitukseen eronneen Pekka Kauhasen tilalle Pertti Knuuttila. Liikunnan ja Kansanterveyden edistämissäätiön esitys säätiön sääntömuutoksesta jätettiin työryhmän valmisteltavaksi ja perustettiin toinen työryhmä suunnittelemaan ja selvittämään ylioppilastalon laajentamista ja tilojen uudelleenjärjestelyä. Tässä oli osa päätöksistä ja niille on yhteistä kauaskantoiset vaikutukset. Lukija saattaa ihmetellä kuinka kaukana nämä asiat ovat tavallisesta jäsenestä ja tämä onkin yksi edustuksellisen demokratian tyypillisistä piirteistä. Hallituksessa ja valiokunnissa tehdään jo päätöksiä, jotka koskevat lähemmin jäseniä. Kortepohjan peruskorjaus on konkreettinen ja hyvin tärkeä asia nyt ja tulevinakin vuosina. Tämän opiskelijasukupolven aikana on tarkoitus kunnostaa asunnot tyydyttävään kuntoon ja tässä asiassa tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista, sillä kyse on kaikkien edusta. Toinen pitkäjänteisyyttä vaativa projekti on ylioppilastalon suunnittelu ja toteutus, sillä sen tarkoitus on palvella jäseniä. Jokainen varmasti myöntää, että siinä on paljon parantamisen varaa. Terveiset työryhmälle menevät keskustoimiston kautta yloppilastalolta. Oma ylioppilaslehtemme on ollut puheenaiheena jälleen koko vuoden ajan. Keskustelua on herättänyt lehden linja ja lehden talous. Vuoden aikana lehteä on päätoimittanut neljä eri henkilöä ja niinpä selkeää linjaa ei ole aina ollut havaittavissa. Tällaisen lehden tekemisessä vaikuttavat hyvin paljon toimittajien intressit ja lehden avustajien aktiivisuus. Lehdeltä on vaadittu informatiivisuutta lisää ja sitä voi kyllä lisätä tekemättä lehdestä aikakauslehteä. Itse lehti tule maksamaan tänä vuonna yli kuusikymppiä jäsentä kohti ja sen osuuden lisäämistä on pyritty jarruttamaan, sillä jonkun sektorin paisuminen aiheuttaa yleensä jonkin toisen sektorin resurssien supistumista. Jälleen kohta edustajisto kokoontuu päättämään näistä resurssien jakamisesta. Ensi viikolla ovat taas edustajiston vaalit 4.—5.11. ja valitaan ensi vuoden edustajat. Valituiksi tulleet saavat äänestäjiltä "valtakirjan" äänien muodossa. Mikäli äänestät, voit myös hyvällä omalla tunnolla vaatia valtuutetuilta toimenpiteitä. Jotkut sanovat, että ylioppilaskunta on kaukana jäsenistään, mutta sama pätee toisinpäin myös. Molempien olisi lähennyttävä toisiaan, jotta ylioppilaskunnan toiminta olisi sitä. mitä jäsenet haluavat. Se on lähtökohta, että yo-kunta toimisi jäsenten ehdoilla yhteisten tavoitteiden pohjalta. On tietenkin toiveajattelua, että kaikki olisivat joskus tyytyväisiä ja sen takia on turha väkisin tuputtaa jäsenille erilaista ajankulua ja aktiviteetteja. Yleensä kaiken toiminnan tulisi olla oma-aloitteista ja vapaaehtoita. Ylioppilaskunnollista syksyä toivottaen. Markus Komu JYY:n edustajiston pj
3 Yo-kunta puolustaa etujasi Edustajistovaallen asetelmat näyttävät tällä kertaa muutamaa edelllssyksyä mielenkiintoisemmilta. Samalla on hyvällä tahdolla havaittavissa pienen pientä toiminnallista heräämistä opiskelijoiden keskuudessa. Oman etujärjestön toimintaa halutaan aikaisemman lähes pelkästään populistisen arvostelemisen sijasta olla kehittämässä siten, että opiskelijat voisivat tuntea ylioppilaskunnan toimivan heidän hyväkseen ja heidän ehdoillaan. Opiskelijat ovat yllättävän passiivisesti tyytyneet seuraamaan, kuinka heidän yhteiskunnallinen painoarvonsa on jatkuvasti heikentynyt, ja kuinka he ovat taloudellisten voimavarojen jaossa joutuneet tyytymään muilta jääneisiin rippeisiin. Opiskelijoiden etujärjestöjen uskottavuutta ja vaikutusvaltaa on kaikkein eniten heikentänyt opiskelijoiden joukkotuen puuttuminen niiden takaa. Edustajlstovaaleissa ei ole kysymys yksinomaan siitä, ketkä seuraavan vuoden aikana päättävät lähes 6 OOO jyväskyläläisoplskelljan etujärjestön taloudellisten ja henkisten voimavarojen suuntaamisesta. Kysymys on ennen kaikkea opiskelijoiden yhteiskunnallisen merkityksen tulevasta kehityksestä. Vaalit ja mahdollisimman korkea vaallosanotto eivät ole opiskelijoiden etujärjestötoiminnalle Itsetarkoitus, mutta muun yhteiskunnan silmissä ne ovat tärkeitä punnuksia, jotka mittaavat opiskelijajärjestöjen kannanottojen painavuutta yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Edustajiston toiminnassa on kuluvan vuoden aikana ollut nähtävissä piirteitä, jotka ovat olleet omiaan nakertamaan ylioppilaskunnan arvovallan ja uskottavuuden viimeisiäkin rippeitä. Huomattavalle osalle edustajiston jäsenistä on pelkkä kokouksiin osallistuminen osoittautunut ylivoimaiseksi tehtäväksi. Kaikki valitut eivät ole olleet opiskelijoiden luottamuksen arvoisia. Tulevan edustajiston toimintaa tullaan muun muassa Jylkkärln kautta seuraamaan tarkasti ja kriittisesti, jotta opiskelijat saavat tiedon siitä, kuinka heidän antamaansa valtakirjaa käytetään. Ehdokasasetelmat näyttävät jakaantuneen kolmeen pääryhmään: sosiaalidemokraattien vetämään vaallrengas Onloniin. sitoutumattomiin oikeistoryhmiin sekä keskustan ja kokoomuksen opiskelijajärjestöihin. Vaalitaistelussa voimakkain vastakohtaasetelma on syntynyt Unionin Ja nykyisen edustajiston enemmistön sitoutumattomien ryhmien välille. Unioniin kuuluvat viisi vaaliliittoa muodostavat melko hajanaisen joukkueen, johon sosiaalidemokraattisten opiskelijoiden lisäksi kuuluu neljä eriasteisen sitoutumatonta ryhmää, jotka pienin varauksin voidaan sijoittaa sitoutumattoman vasemmiston nimikkeen alle. Unionin ainoana yhteisenä vaaliteemana on edustajiston nykyisen linjan, tai kuten he sanovat linjattomuuden, vastustaminen. Unionilaiset haluaisivat ylioppilaskunnan osallistuvan nykyistä voimakkaammin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sitoutumattomat; Se siitä ja Honkallitosta, Aggrahogga sekä Pörssi ry:n ja Markus Komun vaaliliitto, pitävät nykyisessä edustajistossa hallussaan 24 palkkaa, mutta tällä kertaa niillä on yhteensä ehdokkaita 20. mikä käytännössä merkitsee enemmistöaseman menettämistä. Uudet eriväriset sitoutumattomat ryhmät; Nuor kurjallisto, Sitoutumaton El ja Ylioppilaiden Kansanrintama, ovat kannatukseltaan vietä melkoisia arvoituksia. Poliittisista opiskelijajärjestöistä ovat sosiaalidemokraattien ohella mukana kokoomuksen ja keskustan opiskelijat. Kaikesta parjauksesta huolimatta ne tarjoavat oman vaihtoehtonsa äänestäjien käytettäväksi. Poliittisten opiskelijajärjestöjen kautta avautuva suora vaikutuskanava suomalaiseen demokratiaan on tärkeä osa opiskelijoiden etujärjestötoiminnan kokonaisuutta. Pekka Kinnunen Häkki heilahtaa? Siviilirohkeus on ominaisuus joka meikäläisessä arvomaailmassa on yleensä rankattu sotilaallisen kyvykkyyden alapuolelle. Puhuttaessa suurläänlsesti demokraattisista vapauksista ja niiden puolustamisen tärkeydestä, unohdetaan tavallisesti, että mainitut vapaudet eivät ole syntyneet tottelijoiden vaan systeemin uhmaajien toiminnan tuloksena. Jyväskyläläinen Lassi Kurittu on joutumassa yhdeksäksi kuukaudeksi kiven sisään. Sitähän sattuu, mutta tässä tapauksessa kysymyksessä on mielipidevanki, joita Amnestyn vuosiraportin mukaan on maassamme ollut aiemminkin. Kurittu anoi kolmisen vuotta sitten siviilipalveluun vedoten pasifistiseen vakaumukseensa. Asevelvollisten tutkijalautakunnan päätös oli kielteinen. Seurauksena oli kolmen vuoden mittainen kiduttava valitusja oikeudenkäyntlkaruselli. Kummallisuuksia ei tapauksesta puutu: oikeusministeri hylkäsi valituksen asianosaista kuulematta, mutta muuttipa kuitenkin ATL:n määräämän aseellisen palvelun aseettomaksi. Eikä omalaatuisuutta vähennä, että reilun vuoden sisällä lakkautettava ATL antaa viimeisiksi töikseen tällaisen näytön vallastaan. "Maailmassa on tärkeämpiäkin asioita kuin elämän näennäinen helppous. Minulle on tärkeintä periaatteiden noudattaminen ja itsekunnioituksen säilyttäminen. Fyysinen vapaus minulta voidaan väkivalloin riistää itsekunnioitusta ei koskaan." Näin Kurittu vankeinhoitoviranomaisiile osoittamansa kirjeen lopuksi. Sitaatin osoittama hengenlaatu vain ei taida olla ensimmäinen kansanluonnettamme luonnehtiva määre. Vai mitä pitäisi ajatella äskettäin sveitsiläisessä sotilasalkakauslehdessä olleesta suomalaista maanpuolustusmentaliteettia käsitelleestä artikkelista. Helsingin Sanomissa 24.10. -85 olleen jutun mukaan sveitsiläisupseerlt ihmettelivät suomalaisten asevelvollisten sopeutumista preussilaistyyllseen äksiisiln. ja lehden pääkirjoitus toteaa, että maassamme "asevoimien arvovalta on horjumaton ja armeijan johtoon kohdistuva kunnioitus korkea". Isänmaallisuutta? Vai lammasmalsuutta? Markku Kekäläinen Psykoanalyysi, kulttuuri, kulttuurin psykoanalyysi Psykoanalyysi on ehkä vuosisatamme kulttuurin tärkein käyteaine. Arkikielemme on jo ajat sitten "freudilaistunut", mutta teoria on yhä liikkeessä. Psykoanalyysi on tuomittu marxilaiselta, konservatiiviselta, feministiseltä taholta. Kaikkiin näihin virtauksiin se on myös ollut joitakin teitä pitkin yhteydessä. Psykoanalyysi ja subjektiviteetti? Mitä on psykoanalyysi taiteentutkimuksessa? Naisliikkeen ambivalentti suhde psykoanalyysiin? Näitä teemoja pohdiskeltiin 12. lokakuuta Helsingissä järjestetyssä "Psykoanalyysi ja kulttuuri" -seminaarissa. Dali Psykoanalyyttisesta taiteentulkinnasta ei ole ollut puutetta: taideteoksen palauttaminen psykoanalyyttiseen käsitteistöön ja pahimmillaan sen kytkeminen taiteilijan henkilöhistoriaan — luonnollisesti lähinnä lapsuuteen — on ollut kuluvan vuosisadan suosituimpia intellektuaalisia huveja. Ongelma vain on, mihin taideteoksen esteettinen ominaislaatu perustuu, kuinka psykoanalyyttisissä tulkinnoissa kyetään arvottamaan taidetta esteettisesti, erottamaan se muista hengentuotteista. Juha Ihanuksen Salvador Dali-esitelmä esitti päinvastaisen kulun: kuinka psykoanalyysista tehdään taidetta. Surrealisteinen liike, johon Dali aluksi lukeutui, koki psykoanalyysiin yhtenä tärkeimmistä herätteenantajistaan: taiteessa piti psyykkisten automatismien päästä sensuroimattomina paperille tai kankaalle. Dali piti Freudin unien tulkintaa elämänsä tärkeimpiin kuuluvana löytönä, ja leväytti houreensa ja seksuaaliset impulssinsa kankaalle tavalla, jota jopa muut surrealistit pitivät mauttomana. Dali kuitenkin hylkäsi surrealistien passiivisen automatismin: hän ei uskonut sensuroimattomien kuvien "viattomuuteen" vaan muokkasi visionsa ja pakkomielteensä tietoisesti taiteeksi; hän käytti lainauksia psykoanalyyttisesta kuvastosta keskiajan uskonnollisen ikonografian tapaan. Metodiaan Dali kutsui paranoiakriittiseksi: se merkitsi aktiivista ja ekspansiivista suhdetta irrationaaliin; Dali työsti kriittisesti ja systemaattisesti erilaisia houretiloja — leikitteli psykooseilla; kuvaavaa onkin, että surrealistien harrastaessa mielisairaiden taidetta Dali vaati paluuta klassisuuteen ja akateemisuuteen. Esitelmä päättyi anekdoottiin Freudin ja Dalin tapaamisesta: "nuori espanjalainen" teki Freudiin syvän vaikutuksen, mutta Dalin taiteessa häntä ei suinkaan kiehtonut "tiedostamaton" vaan -tietoinen. Nainen Daliesitelmää seuranneessa keskustelussa esitettiin toteamus että ranskalaisen psykoanalyysin grand old man Jacques Lacan julkaisi paranoidisuutta käsittelevän väitöskirjansa samoihin aikoihin kuin Dali loi paranoijakrioittisen metodinsa. Lacanin kehitelmät eivät hevin selväkielelle käänny, mutta todettakoon, että Lacan toi lingvistiikan psykoanalyyttiseen teoriaan. Symbolinen järjestys —kieli — edustaa kulttuurissa "isää", maskuliinista prinsiippiä. Lacan on tärkein taustahahmo ranskalaisessa feministisessä psykoanalyysissa, jota Pia Sivenius esitteli alustuksessaan. Kysymys asettuu: jos kieli on maskuliininen, missä on naisen paikka kielessä? Vai pitääkö naisen vaieta pysyäkseen naisena? Sivenius lähti nimen ja hämärän vastakohtaparista. Nimeäminen tarkoittaa miehistä, yksiselitteistä, muodoltaan koherenttia esitystä, hämärä viittaa naiseuteen, moniselitteiseen, sanomattomaan. Sivenius viittasi ranskalaiseen Julia Kristevaan, joka arvosteli naisia jotka tahtovat vaieta, jättäytyä miehisen diskurssin ulkopuolelle. Miehiseen kieleen meneminen sisältää vaaran, että nainen palaa miehen peilaamiseen, mutta eräs tie ulos on hakea naiseutta fallisen kielen marginaaleista ja rivien väleistä. Moniselitteinen ja yhteen käsitteeseen palautumaton "naiseus" on symbolisen järjestyksen alainen, mutta samalla horjuttaa tätä. Naista on etsittävä kohdista, joissa miehisen kielen yksiselitteisyys, samuuden järjestys murtuu; naiseutta on haettava väleistä, tyhjyydestä, naurusta... Keskustelu hakeutui pinnalla olevaan teemaan: Freudin naiskäsitykseen. Erään tulkinnan mukaan Freud pääsi teemaan vasta vanhoilla päivillään, äidin — johon hänellä oli ollut kiinteä suhde — kuoltua. Lopuksi kysyttiin, miksi äiti ja kuolema esiintyvät Freudin visioissa aina yhdessä...?
Suolavettä, putouksia, j porealtaita uimahalli uudistuu!? Kerrankin voi jutun aloittaa Ilman aasinsiltoja "jo muinaiset roomalaiset..." -lausahduksella. Jyväskylin uimahalliin kaavaillaan uudistuksia. jotka toteutuessaan toisivat antiikin kylpyläkulttuurin napapiirin tuntumaan. Suomalaiset uimahallit ovat tiukkojen, lähinnä kilpauinnin tarpeista lähtevien normien vuoksi jääneet alan kansainvälisestä kehityksestä jälkeen. Keskl-Euroopassa uimahalleihin mennään kylpemään, ruskettumaan. lukemaan... viihtymään. LIKES:n toimitusjohtaja Jorma Hakamäki esittelee Jyväskylän uimahallin laajennussuunnitelmia: "Meillä oli aavistus, että maailmalla on jotain tapahtumassa. ja niinpä läksimme Saksan Liittotasavaltaan tutustumiskäynnille". Kahdenkymmenen hallivierailun jälkeen syntyi näkemys kokonaan uudenlaisesta uimahallikulttuurista. Laajennusluonnos merkitsisi noin 700 m 2 lisää tilaa, mutta toimintaperiaatteissa tapahtuisi radikaali muutos. Nykyisellään uimahallit ovat lähinnä kilpailuja opetuskäyttöön suunniteltuja, mutta laajennuksen myötä hallista tulisi monipuolinen vapaaajanviettokeskus. Lisäsiipeen on tarkoitus rakentaa vesivoimisteluja kuntoutusallas, jonka yhteydessä olisi myös vesihierontaputouksia. Lisäksi uudistus toisi porealtaita, hieromon, solariumeja... 25 metrin allas saisi aaltokoneen ja siitä tulisi suolavesiallas. Sitä voisivat käyttää herkkäihoiset ja ennen muuta vammaiset, suolavesi näet kantaa suolatonta paremmin. Pelkkiin vesileikkeihin ei uudistuksen jälkeen tarvitsisi tyytyä: ravintola, disko, lasten maailma ja rauhalliset oleskelusopet tekisivät hallista monipuolisen vapaa-ajankeskuksen. Saksassa jo nykyään on valtaosa uimahallivieraista neljän viiden tunnin käyttäjiä. Erikoispalveluja lukuunottamatta halli olisi ilmainen. Kilpauinnin ja opetuksen varpaille uudistus ei astuisi. Katsomo pienenisi, mutta nykyinen katsomo on ollut täynnä vain kahdesti: pellehyppykilpailuissa ja liukumäen avajaisissa. Uudistuksen hinnaksi on arvioitu kymmenen miljoonaa markkaa, jonka kaupunki maksaisi. Kävijämäärä saattaisi kasvaa laajennuksen myötä kaksinkertaiseksi. Pieni mutka on kuitenkin matkassa. Hippokselle suunnitellaan uutta liikuntahallia, ja jos tämä 40 miljoonan markan hanke katsotaan ensisijaiseksi, sitoo se LIKES:n henkiset ja taloudelliset resursit vuosikausiksi. Hakamäki on vahvasti uimahallin laajennuksen kannalla. Liikuntahalli palvelisi lähinnä kilpaurheilua ja liikuntatieteellisen opetusta kun taas uimahallin laajennus parantaisi kaikkien kaupunkilaisten vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. MK Arvalla valitun infot K o h t a onkin jo vaalit ja sitten pätkähtää. Periaatteena tulisi kai säilyttää se, että vaalit ovat iloinen asia. Karnevaalia parhaimmillaan. Opiskelijakulttuurin tiiveintä ydintä. Maurice Chevalier ja co. Chevalier Brothers ei sitten saavitkaan Ilokiveen. 31.10. oleva keikka peruuntuu yhtyeen matkavaikeuksien takia. Ennakkoliput voi lunastaa takaisin. Muut konsertit Torstaina 7. päivä talolla esiintyvät Yari sekä Noitalinna huraa. Torstaina 14. päivä saamme kuulla puolalaista ränttätänttäbluesia ja bändin nimi on Big Boat. Ja jos jaksatte niellä kiltisti nämä alkupalat niin saatte jälkiruoaksi Lapinlahden Linnut sitten joskus. Teatterimatka Nyt sitten kuulolle. Kulttuurivaliokunta järjestää 30. päivä marraskuuta teatterimatkan Intiimi teatteriin. Kappale olisi Jussi Parviaisen valtakunta ja matka maksaisi 100 mk. Nyt heti kaikki halukkaat ilmoittautumaan kulttuuriohjaajalle. Sillä mikäli ilmoittautumisia ei tule, homma perutaan. Sivuääni Sivuääni, kulttuurivaliokunnan käyttöjulkaisukanava tarvitsee kaikenlaisia tekstejä. Onhan niitä jo jonkin verran tullutkin mutta lisää pitäisi saada sillä eihän kaksi runoa vielä ole kokoelma. Siis kaikenlaatuisia tekstejä. Apua Meksikoon KOM-teatteri tulee kaupunkiin 30. päivä lokakuuta ja esittää lauluohjelman jonka tuotto menee Meksikon maanjäristyksen uhreille. Mukana on koko KOM-teatterin henkilökunta ja esityksen nimi on Lähtö ja kaipaus. Tämä tapahtuu Yliopiston päärakennuksella kello 19 ja liput opiskelijoille ja muille eläkeläisille on 25 mk hintaisia. Unkarin kuvat Ilokiven seinillä killuu Unkarilaisia elokuvajulisteita. Ensin DDR-julisteet ja nyt unkarilaiset — istuminen Ilokivessä on kuin matka maailman ympäri. Sitten marraskuun puolenvälin paikkeilla tuo saliin näyttelynsä Jaakko Valo. Kokous Kulttuurivaliokunnan kokous on talolla maanantaina 4 . 1 1 . Kulttuuriohjaaja Kehitysyhteistyökysymykset Jyväskylän yliopistossa Yliopistossa toimiva kehitysyhteistyöryhmä järjestää tiedotusja keskustelutilaisuuden Jyväskylän yliopiston mahdollisuuksista vahvistaa rooliaan kehitysyhteistyössä. Tilaisuudessa esittelee ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosastolta toimistopäällikkö Kari Karanko ministeriön odotuksia yliopistojen panoksesta. Koulutussuunnittelija Reijo Keu-•'ainen valaisee kehitysyhteistyötä omakohtaisiin kokemuksiin perustuen. Alustusten pohjalta kartoitetaan yliopiston piirissä ilmenevää kiinnostusta kehityskysymyksiin. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki kehitysyhteistyöasioista kiinnostuneet. Tilaisuus pidetään maanantaina 18. päivänä marraskuuta 1985 kello 14.15—16.00 Blomstedtin salissa (Villa Rana). Valiokuntien ja SYLn opintososiaalinen iltapäivä Sosiaalivaliokunta kokoontuu opintoja tiedevaliokunnan kanssa yhteispalaveriin keskiv. 6. 11. klo 12.00, miettimään, mitä kysyä SYL:n sosiaalivastaavilta (Aira Raudasoja ja Tarja Kumpulainen). SYL-ihmiset ja mahdollisesti Tampereen ja TuVastaisku opintotuen turvaamiseksi Ylioppilaskunnan opintotukityöryhmä kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa 14. lokakuuta. Kokouksessa käsiteltiin työryhmän toiminta-ajatusta. Pääteemaksi asetettiin opintotukikritiikin esittäminen ylöspäin. Toimintaa ei haluta tehdä päällekkäiseksi SYL:n toiminnan kanssa, jonka todettiin olevan usein neuvottelua ja kompromissien tekoa valtiovarainministeriön kanssa. run yo-kuntien sosiaalivastaavat tulevat tänne samana päivänä klo 15.00 Opintososiaaliseen koulutusiltapäivään. Tämä tilaisuus on Ilokiven takaosassa. Tervetuloa kaikki kynnelle kykenemisestä kiinnostuneet. Kokouksessa pohdittiin opintotuen kokonaisuudistuksen mahdollisuutta, asiaan suhtauduttiin toisaalta epäilevästi mutta toisaalta todettiin, että uudistukseen pyrkiminen edellyttää uskoa uudistusmahdollisuuteen. Kysymys on siitä, kuinka pitkin askelin voidaan edetä. Työryhmä keskusteli Valtion opintotukikeskuksen suunnitelmista opintotukiajan lyhentämiseksi. Asiasta päätettiin tehdä aloite JYY:n kautta SYL:lle. Ellei esimerkiksi budjettikirjassa olevaa ao. tekstiä saada muutetuksi, olisi työryhmän mielestä aiheellista lähettää ylioppilaskuntalähetystö eduskuntaan ja neuvotella VOTK:n johdon kanssa. Ulkoasiainvaliokunta Torstain 31.10. kokous siirtyy keskiviikoksi 6.11. klo 15.00. Kokouksessa ovat mukana myös Aira Raudasoja ja Tarja Kumpulainen SYL:stä. UUSI HIUSTENHOITOSARJA KOTIKÄYTTÖÖN NYT .. MEILTÄ Kortepohjan Kampaamo I S Ä N N Ä N T . 1. P U H . 2 5 2 4 1 5 I R J A A H O L A I N E N T E R V E T U L O A S e i j a , A n n e , B i r g i t t a j a I r j a YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ Jyväskylän terveydenhoitoasema Keskussairaalanne 4, Liikunnan rakennus ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJA Mikäli et ole vielä käynyt maksuttomassa hammastarkastuksessa tänä syksynä, käy varaamassa tarkastusaika terveydenhoitoasemalla. Ma — pe klo 8 — 16.
5 Ladies and gentlemen Tom Ripley! Patricia Highsmith: Lahjakas Herra Ripley. 1984. Patricia Highsmith: Kepeät mullat. Herra Ripley. 1085. Suomentanut Jorma-Veikko Sappinen. Fanzine Oy. Soundi-kirjat. "Pelko on vieras mahti, joka valtaa Ihmisen. Sen vallasta hän el kuitenkaan voi eikä tahdokaan vapautua, sillä hän pelkää sitä mitä halajaa." Sören Kierkegaard Wim Wendersin hienossa elokuvassa AMERIKKALAINEN YSTÄVÄ (1977). joka perustuu Patricia Highsmithin romaaniin Ripleys Game, elokuvan päähenkilö Tom Ripley (Dennis Hopper) toistaa toistamisesta päästyään eksistententiaalista teesiä: "Ei ole mitään syytä pelkoon — paitsi pelko itse." Tom Ripley on aikakautemme sankareista elinvoimaisimpia — varas, väärentäjä, murhamies; kameleontti, joka tyylikkyyden taakse kätkee modernin länsimaisen ihmisen kaikki brutaaleimmat ja hienosääteisimmät paheet. Ripleyn sielunmaiseman turmiollisuuden ja pelon alkuperä on länsimaisen ihmisen yhteisissä paheissa ja syyllisyydessä, egoismissa, rahanahneudessa, kyynisyydessä, väärentämisessä (taiteen, elämän. ihmissuhteiden), kauniin turhuuden asettamisessa moraalisen ja totuudellisen asenteen edelle. Tom Ripleyn viehätysvoiman salaisuus piilee hänen suunnattomassa tavanomaisuudessa. etten sanoisi hänen sivistyneisyydessään. Lukija helposti On mies, joka eniten kaikista asioista pitää autostaan. Ja nainen, joka on käynyt omallekeholleen vieraaksi ihmiseksi. On kaupunkimaisemaa, teknoslummia, elämän tarkoituksettomuutta ja kyvyttömyyttä tilittäytyä menneisyyden tuskien läpi. Siinä Christopher Heinin melkoisen arvostelumenestyksen saaneen pienen romaanin maisemaa, urbaania eurooppalaista nykypäivää. ooo Teos on Claudian monologi, jossa hän puhuu itsekseen, selvittää ääneen elämäänsä itselleen pienessä kerrostalon luukussa. Auditiivisessa ympäristössä ovet paukkuvat, vesijohdot urisevat, hissi kolahtelee ja väliin ovikello soi: Claudialta tullaan hakemaan pillereitä. Tämä on korvan romaani ja rakennettu kuuloaistimusten intensiivisen selvityksen varaan. Negatiivisessa mielessä romaani on toisenkin aistin, tuntoaistin, teksti; tuntoaistin pelon, puutteen ja sublimaation seurausten kliininen analyysi. Claudialle ei tapahdu paljon. Päivät täyttyvät työn tekemisestä, pitkistä päivystyksistä. Kotonaan Claudia nukkuu, siirtelee unohtaa (samoin kuin VVendersin elokuvan katsojakin), mikä mies Tom Ripley todella on. Highsmithin sankari on ovela siinä, että hän keinottelee onnistuneesti lukijankin tunteilla. Ripleyn tekemä rikos — huijaus, varkaus ja niistä johtuva murha — on puhtaasti pragmaattinen teko; lukija näkee asiat usein Ripleyn silmin. Tom Ripley on narsismin aikakauden sankareita. Tyyli oscarunldelaisessa merkityksessä on Ripleylle kaikki kaikessa: "Luulisin olevani valmiimpi kuolemaan sen puolesta mihin en usko kuin sen puolesta mitä pidän totuutena... Joskus minusta tuntuu että taiteilijaelämä on pitkä ja ihastuttava itsemurha, enkä ole siitä pahoillani." (Oscar Wilde teoksessa Personal Letters). Kun korkeasta henkilökohtaisesta moraalista liikkuu ainoastaan epämääräisiä huhupuheita. Tom Ripleyn kaltainen selviytyjä, darwinismin ja opportunismin synteesi, on tervetullut tuttavuus myös suomenkielisille lukijoille. Tom Ripleyn metodiset valmiudet sopivat yhtähyvin liike-elämään kuin politiikkaankin antautuville yritteliäille nuorille miehille. Vainoharhojen variaatiot Alfred Hitchcock teki maineikkaan elokuvansa MUUKALAISIA JUNASSA Patricia Highsmithin samannimisen esikoisromaanin pohjalta. 1950 ilmestyneessä romaanissaan ottamiaan negatiiveja ja valokuvia, nukkuu jälleen. Välillä hän ottaa vapaata työstään ja käy vanhempiaan katsomassa väkinäisissä juhlapyhätapaamisissa, kerran pistäytyy 'etsimässä juuriaan' G:n pikkukaupungissa, tapailee Henryn kanssa kunnes nuorisohuligaanit tappavat tämän. Claudia on hyvin menestyvä derkkujuppi, pikkuharmien läpi etenevä lääkäri josta tulee ylilääkäri. "Minulta ei tietääkseni puutu mitään. Minua on onnistanut. Minun asiani ovat hyin", ovat romaanin päätös, ulkoinen yhteenveto, jonka alla kaikki vuosisadan eurooppalaisen kulttuuri-ihmisen kauhut ovat myllertäneet ja muuttaneet Claudian kahdeksi eri ihmiseksi, sieluksi ja kehoksi, jotka eivät enää toimi yhtenäisesti eivätkä ymmärrä toisiaan. ooo Tekstiä tulee ajatelleeksi kahdelta osin toisiinsa liittyvältä tähystyskannalta. Se on ihmisen, erityisesti naisen kertomus siitä miten hän on käynyt itselleen, keholliselle kokonaisuudelleen tuntemattomaksi; miten hän kokee sukupuolisuutensa itselleen vieraaksi toiminnaksi, Highsmith käsitteli kahden miehen välistä suhdetta, identiteettien vaihtoarvoa, minuuksien häilyvyyttä syyllisyyden ja vainoharhojen kehässä. Ripley-kirjoissaan Lahjakas herra Ripley (1956, The Talented Mr Ripley). Kepeät mullat. herra Ripley (1970. Ripley Under Ground) ja kolmannessa Ripley-kirjassa, Ripleys Came (1974). Highsmithin "psykologinen thrilleri" etsiytyy esikoisromaanin vainoharhaisiin ja klaustrofobisiin tunnelmiin. Highsmithin Ripley-kirjojen omalaatuinen atmossfääri — ikäänkuin kirjailija tutkisi ihmisiään hyönteistieteilijän objektiivisuudella — luo kaiken tapahtumisen ylle suorastaan kohtalokasta ironista hehkua. Modernin nykyihmisen tapaan Ripley nauttii myrkkyä sopivasti, ei niin että se tappaa. Hän on onnistunut elämässään väärentämällä sen viimeistä piirtoa myöten. Juuri näissä aspekteissa tulee esiin Highsmithin käsitys jänni tyskirjailijan roolista peilinä. henkilöidensä luonteen kuvastajana: Highsmith'in maailmassa hyvä ja paha eivät ole irrallisia ja toisensa poissulkevia kategorioita, vaan päällekkäisiä ja limittäisiä voimia — käytännöllisiä "arvoja". kuten oikea ja väärä maailmassa, jossa pyritään saavuttamaan jotakin, säilyttämään jotakin, raivaamaan tieltä pois jotakin, jotta jotakin saavutettaisiin ja omistettaisiin — ainakin väliaikaisesti. Kirjailija Graham Greene on jossa itselle kerrottavaksi jää taas kuulovaikutelma (mies huohottamassa korvaan, esim. s. 66); jossa oma keho koetaan säiliöksi, jossa mies laittaa alulle lapsensa: "Olin ulkopuolinen sekä silloin, kun se sai alkunsa, että silloin kun se poistettiin minusta" (s. 97). Mitään positiivista kehoidentiteettiä ei ole. Minuus samastuu riippumattomuuden pyrkimyksiin: kehostaan, ystävistä, maailmasta. Pyrkimys ei ole helppo ja on edellyttänyt koko samansuuntaisen henkilöhistorian. Varhemmasta menneisyydestä erityisen kiinnostava tässä suhteessa on kuvaus voimistelunopettajien roolista tässä itsevieraantumisen kulussa 'tussukka-pussukka' -jaotteluineen. Luultavasti kiinnostus romaania kohtaan on peräisin juuri kehoidentiteetin murtumisen tematiikasta. Derkuissa romaania on tietysti luettu ennen muuta sosialistisen yhteiskunnan kritiikkinä ja tuotteena. Anne Fried kuvaa esipuheessaan (miksei se ole "jälkisanat", miksi ensin selitys ja sitten itse asia) derkuissa käytyä keskustelua, jossa tämäntapaisiin teksteihin on liitetty 'varoitusfunktion' nimike. luonnehtinut osuvasti Highsmithin rhaailman vaaranalaisuutta, yllätyksellisiä käänteitä, jotka johtavat arkielämän näennäisturvallisuudesta pimeyden ja vainoharhan syövereihin: "Se ei ole maailma, jonka luulimme tuntevamme, mutta silti se on pelottavasti todempi kuin ympäröivä todellisuutemme.".Nämä goottilaiselle kauhuromantiikalle läheiset tunnelmat a la Edgar Allan Poe, hätkähdyttävät Highsmithin maailmassa entistä enemmän sen vuoksi, että ne viistävät niin likeltä modernin länsimaisen arkielämän yhteisiä tuntoja — ne herättävät vierauden, vainoharhan ja kaameuden hengettäret elämänmuotomme näennäisestä. sovinnaisesta "viattomuudesta". Syyllisyyden problematiikka on Ripleyn maailmassa eräänlainen vertigoelämys. huimaava pyörre, josta ei ole paluuta. Hetki hetkeltä. askel askeleelta väärennös tulee yhä todemmaksi ja täydellisemmäksi. Modernin rikoskirjallisuuden klassikko Amerikkalaisessa rikoskirjallisuudessa Patricia Highsmithillä on toki vertailukohtia, mutta rikoksen. syyllisyyden, laittomuuden ja laillisuuden teemojen varioinneissa Highsmith osottautuu kolleegojaan huomattavasti monipuolisemmaksi. Dorothy B. Hughes (suom. Yksinäisessä paikassa). James M. Cain (suom. Vahinko kello kaulassa), tai Cornell Woolrich Ajatuksen taustalla on käsitys, jonka mukaan nk. kriittisen realismin kirjallisuuden tehtävä yhteiskunnassa on etukäteen varoittaa sen kriisipesäkkeistä. Heinin varoitus olisi tässä ajattelutavassa varoitus työnjaon äärimmäistämisen ja siihen kytkeytyvän lattean kaupunkikulttuurin ihmistä hajottavista voimista, jotka sysäävät kehon syrjään ja tarjoavat askaretta lähinnä vain hengelle. Työnjaon äärimmäinen muoto on kehosta luopumisen yritys. Tällöin keho jää kiusallisena ja tarpeettomana lisäkkeenä roikkumaan muuten hyvän ihmishengen liepeillä, seuralaisena josta mieluummin päästäisiin eroon jos voitaisiin. Tämän pyrinnön loogisin muoto on selibaatti-ideologia. josta kuvaavasti on näyttänyt campuksella tulevan yksi yksityisten keskustelujen muotiaiheistä. Selibaatti merkitsee luopumista intiimistä kehollisuudesta kauhuineen ja riemuineen. tuntoaisteineen, matkaa lihan likaisuudesta ja väliaikaisuudesta hengen kuolemattomuuteen. Eli kuten Claudia kertoo: "Olen varautunut kaikkeen, olen varustautunut kaikkea vastaana, minua ei enää haavoita (suom. Koston hetki. Loppuun ajettu, Morsian pukeutuu mustiin) ovat modernin rikoskirjallisuuden klassikkoja kukin omalla jäljittelemättömällä tavallaan, ja teemoiltaankin likeisiä Highsmithin moniulotteiselle syyllisyyden kuormittamalle maailmalle. Mutta se mikä tekee Tom Ripleystä ainutlaatuisen ilmiön, on hänen muuntautumiskykynsä. narsistinen luonteenrakenteensa. ylisopeutumisen huomenlahja viime kädessä aina omaksi edukseen. Hän on todella meidän aikamme sankari par exellance. Ja Highsmith kirjoittaa hyvällä tyylillä. Olemassaolon uhanalaisuuden ja irreahsuuden voi tiivistää monella tavalla. Tom Ripleystä voisi sanoa: Vaara veti häntä puoleensa kuin magneetti rautaa. Tai odottava käärme pientä "lintua". Ripleykään ei ole täydellinen kyynikko: Kepeät mullat, herra Ripley-romaanissa Ripley toimii vähintäänkin yhtä paljon ystäviensä kuin itsensäkin puolesta. Väärentäjät ja huijarit tuntevat keskenäistä syvää solidaarisuutta. Kammottavuus ja pahuus on aina jotenkin suhteellista tässä pragmaatikkojen maailmassa. Älkäämme särkekö peiliä, jos kuva on tietyn näköinen. HANNU VVAARALA mikään. Minusta on tullut haavoittamaton. Minä olen kylpenyt lohikäärmeen veressä, eikä yksikään lehmuksen lehti ole jättänyt minua suojattomaksi. Tästä ihosta en enää kömmi ulos. Tämän läpäisemättömän kuoren sisällä minä kuolen kaipaukseen". ooo Kyvyttömyys yhteyteen tunteissa ja toiminnassa lähimmäisten kanssa on tietysti vakioteema, myös uudessa eurooppalaisessa kaupunkiromaanissa. Hein kulkee tässä monta kertaa tallattua reittiä eteenpäin. Mutta kenties vain Toumierilla on samaa vetoa keho-ongelmien käsittelyyn (tosin aivan eri tavalla) kuin Heinillä. Siinäkö mahtaisi olla mairesanojen kasautuman syistä tärkein? Mutta onhan romaani myös kirjoitettu hyvin, siinä on sisäistä jännitettä Claudian kertoman sisällön ja syvemmän totuusrakenteen välillä. Sen lukee mielellään yhdellä istumalla. Lopussa Claudian ääni alkaa vaimentua. Hänen lauseensa lyhenevät ja alkavat toistaa samaa seikkaa: minulla menee hyvin. Jokainen lauseista alkaa sanalla "minä". Jukka Kanerva Christoph Hein: Vieras, ystävä. Otava 1085. Menestyneen naisen muistelmat (miehen kirjoittamana, tietysti)
Verbaalivirtuoosin valaistuminen • • i • H H g M M 15 vuotta sitten, v. 1970, ilmestyi Hans Selon kohuttu romaani Diiva, joka sai J.H. Erkon palkinnon vuoden parhaana esikoisteoksena. Hans Selo räjähti yleiseen tietoisuuteen halliten (?) ympärillään kuohuvaa julkisuutta paljastamatta syvintä itseään. Kohu laantui, seurasi yli kymmenen vuotta hiljaiseloa. 80-luvulle tultaessa Selo oli unohdettu, kunnes Aloha (1/85) julkaisi miehestä syväluotaavan haastattelun otsikolla Diivan paluu. Hans Selo löydettiin uudelleen (todennäköisesti monet kuulivat miehestä ensimmäistä kertaa). Kävi ilmi, että hän on kirjoitellut kymmenisen vuotta hiljaisuudessa valmistellen omaelämäkerrallista trilogiaa — Pilvihipiäistä, jona ensimmäisen osan (Tunnistaminen) Odessa on nyt sitten julkaissut. Filosofia ja moraali Pilvihipiäinen on äärimmäisen filosofinen teos, sen vilpittömänä pyrkimyksenä on vaatimattomasti Totuuden löytäminen. Kirjan hallitsevin teema (filosofisella tasolla) on gnostisismi, usko ihmisen mahdollisuuteen saavuttaa Absoluutti. Jos tietää jotain, on mahdollista tietää kaikki. Mihin asetat seinän? Selo kysyy. Tietoa ei voi rajata. Sitä joko on tai sitten ei ole. "Ja kun jotain ei voida ymmärtää, ei voida ymmärtää mitään!" Gnostisismi, ehdottomuudessaan, määrittelee myös ihmisen vastuuta itsestään ja teoistaan. "Mitä suurempi vapaus sitä suurempi vastuu. Täydellisessä vapaudessa täydellinen vastuu." Koska 'jumala' on ihmisessä itsessään, "ihminen joutuu pelastumiseensa nähden tuijottaa itteensä". Gnostisismin vastakohtana on kirkollinen agnostisismi, jonka mukaan ihmisellä ei voi olla tietoa olevasta — täytyy vain uskoa. Ihminen on Jumalan luoma eikä siis vastuullinen teoistaan; vastuun voi aina siirtää Jumalalle, kun taas gnostikolle "tekoni todistaa aina musta". Kalevalan myyttinen Sampo on ihminen itse. Selo löytää mielenkiintoisia aspekteja myös esim. seksuaali suuteen, aika rajujakin (ainakin nyt pehmeän erotiikan aikakaudella). Nautinnon ehdoton edellytys on rivous. Jos ei olisi rivoutta, ei olisi nautintoakaan. "Silloin paneskelu olis ku kirurgille skalpellin upotus pötsiin! Yhtä siistii, hygieenistä!" Ajatus ei ole uusi, mutta ehkäpä juuri nyt ajankohtainen (voiko A1DSin yms. tautien pelko tuhota puhtaan nautinnon?) Ehdoton gnostisismi, niin kuin Selo sen kokee, tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman olemassaolomme perimmäisiin kysymyksiin. Lukijaa johdatellaan kohtaamaan totuus täysin loogisin perustein, jopa selkeästi. Valitettavasti Selo kuitenkin tuntuu uskovan toiston tehokkuuteen, niinpä hän suoltaa samaa juttua paperille uudelleen ja uudelleen, kyllästymiseen asti. Muuten kiinnostaviin pohdintoihin tulee näin pakostakin hieman ikävystyttävä jankuttamisen maku. Muoto Piivihipiäisen muoto rikkoo kaikki perinteisen proosan lait; sen radikaali kieli ja mielikuvituksellinen rakenne ovatkin ehdottomasti kirjan parhaat ansiot. Selon sanavarasto on uskomattoman laaja — välillä tuntuu kuin lukisi jotain aivan muuta kieltä kuin suomea. Slangiproosaa, toteaa kirjailija itse. Pilvihipiäisessä vallitsee oma, itsenäinen rakenne, jonka koodijärjestelmä ei selviä hetkessä. Näin teos vaatii lukijalta paljon. tarjoten vastapainoksi jonkinlaista tyydytystäkin (eri asia on, kuinka moni viitsii nähdä vaivaa). Varmaa on. että kirja täyttää viimeistä piirtoa myöten 1900-luvun alun venäläisten formalistien vaatimukset kielen yllättävyydestä, uutuudesta ja 'vieraaksi tekemisestä'. Kirjan alku tyrmää lukijan täysin vaatien herpaantumatonta tarkkaavaisuutta ensimmäiset viisikymmentä sivua, joiden kuluessa teos vähitellen avautuu ja koodijärjestelmä selvenee. Pilvihipiäinen sisältää uusia aikatasoja, ja siirtymä tasosta toiseen tapahtuu usein yllättäen jopa saman lauseen (kieli ei tosin aina ole jäsenneltyä) sisällä useiden sisäkkäissulkeiden avulla. Romaani on aika pitkälle runollinen olematta kuitenkaan runoa — sen muoto on eräänlainen sekoitus runoa ja proosaa lopputuloksen ollessa jokseenkin omaperäistä tekstiä. Selon käyttämät tyylilliset ilmaisukeinot nostavat teoksen kevyesti suomalaisen keskivertokirjallisuuden ulkopuolelle; lukemisen edetessä muoto ei tosin jaksa enää yllättää, mutta säilyttää kuitenkin linjansa loppuun saakka. Rakenne perustelee itse itsensä eikä riman alitusta pääse tapahtumaan. xxx Muodon kompleksisesta labyrintista riisuttuna teoksen varsinainen juoni (tapahtuu menneessä ajassa) on varsin tavallista proosaa. Andreas Lindholmin (= Selo) kehitystarina alemmuudentuntoisesta murkusta keikaroivaksi esikoiskirjailijak si ei sisällä juuri mitään tavanomaisesta poikkeavaa, mutta nivoutuneena yhteen muodon ja filosofisen tason kanssa muodostaa melko yhtenäisen kokonaisuuden — välillä ote saattaa herpaantua tiivistyäkseen taas uudelleen. Sisältöä hallitsevan filosofisen tason välistä pilkistää paikoin yllättävänkin maukasta huumoria ja tervettä itseironiaa. Romaanissa esiintyvät selkeät, proosallisen kertovat jaksot paljastavat Selon omaavan aitoa kertojankykyä; tunnelmien luominen ja lukijan tietynlaisiin mielentiloihin virittäminen tapahtuvat tehokkaasti. Slangiproosan käyttäminen ei todellakaan merkitse sitä, että Selo ei osaisi kirjoittaa 'oikeasti'. Pilvihipiäinen henkii — karusta maailmankuvastaan huolimatta — jonkinasteista optimismia uskomalla ihmisen mahdollisuuksiin. Miellyttävää on myös Selon tyyli uskaltaa ilmaista omat mielipiteensä kaikessa ehdottomuudessaan. Pilvihipiäinen ei tunne kompromisseja vaatiessaan lukijaa löytämään kirjan viitoittama tie kohti Totuutta. Ei ole kysymys uskosta, on vain tajuttava! Mihin paat rajan?" Pertti Pilli i SYL vastustaa metsäntutkimuslaitoksen siirtoa Suomalainen korkeakouluväki ja tutkijat ovat viime aikoina useissa yhteyksissä ilmaisseet huolestumisensa maamme korkeakoululaitoksen ja tutkimuksen kehitysnäkymistä. Maamme tiedeja korkeakoulurahoitus on jäänyt jälkeen kansainvälisestä kehityksestä, opetuksen ja tutkimuksen vaatimat laitteet ja kirjastot ovat jatkuvasti aliresurssoituja. Tilanteen muuttamiseksi on olemassa vain yksi tapa: tieteen ja korkeakolulaitoksen ulkoisten ja sisäisten toimintaedellytysten määrällinen ja laadullinen turvaaminen. Tämä merkitsee myös sitä. ettei esim. aluepolitiikka voi olla perustana maamme tieteeen ja korkeimman opetuksen kohtaloita arvioitaessa. On lähdettävä liikkeelle tieteellisen toiminnan omista ehdoista. Tämä lähestymistapa antaa parhaan pohjan myös tulokselliselle tutkimukselle ja opetukselle. Suomen ylioppilaskuntein liiton mielestä esitys metsäntutkimuslaitoksen siirtämisestä Joensuuhun ei palvelisi tutkimusta ja opetusta. Sen seurauksena sekä tutkimuksen mahdollisuudet että jatkokoulutusmahdollisuudet maamme metsäopetuksessa heikkenisivät huomattavasti. Samalla sen seurauksena olisi pitkällä tähtäimellä koko metsäopetuksen tason lasku. Näillä perusteilla liiton mielestä laitoksen paikkka on Helsingissä. Suunnitelmissa metsäntutkimuslaitoksen siirrosta ja jopa koko maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan siirtämisestä pois Helsingin yliopistosta näyttää olevan taustalla tieteen ja korkeimman opetuksen eduista piittaamaton aluepoliittinen kaupankäynti. Toteutettuina nämä hankkeet tuottaisivat vuosikausiksi korvaamatonta haittaa maallemme. Helsingissä 15.10.1985 Suomen Ylioppilaskuntien Liitto ry. Asukasneuvosto sopuvaaleilla Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvosto valittiin edellisvuoden tavoin sopuvaaleilla. Vaalikelpoisuustarkistusten ja yhden ehdokkaan peruutettua ehdokkuuttensa jäljelle jäi 20 ehdokasta kilpailemaan yhtä monesta neuvoksen paikasta. Sopuvaalin tuloksena JYTK/kokoomus sai pitää aikaisemmat seitsemän paikkaansa. Aggrahoggan aikaisemmista 13 paikasta uusi yrittäjä Aggrahoggasta irronnut Nuor kurjallisto sai viisi ja aggrahogglaisille jäi kahdeksan paikkaa. Varajäsenten puuttuminen kokonaan saattaa aiheuttaa asukasneuvostolle päätösvaltaongelmia ensi vuoden lopussa. Kuluvan vuoden aikana tämä ei ole vielä johtanut päätösvallattomuuteen.
VaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalit Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalien 4.-5.11.1985 ehdokaslistojen yhdistelmä Vaaliliitto A Pörssi 2. Aho Jaana 3. Hietanen Tero 4. Hokka Hannu 5. Holm Peter 6. Jouhiaho Susanna 7. Pessala Matti 8. Rissanen Anna-Maija 9. Rossi Erkki 10. Särkkä Pia 11. Tuomi Pia 12. Urrila Kristina 13. Vähäpassi Juha Vaaliliitto B Keskustaopiskelijat 14. Tervo Seppo 15. Laitinen Ismo 16. Tervo Ritva 17. Välimäki Jaana 18. Heikintalo Hannu 19. Rantasalo Leena 20. Tulla Matti Vaaliliitto C JYTK/kokoomus 21. Yli-Huttula Tuomo 22. Näätänen Auli 23. Heikkinen Hannu 24. Miettinen Ari 25. Kivimäki Terhi 26. Rasilainen Kirsi 27. Nenonen Tuomo 28. Pukkala Juha 29. Honkala Arto 30. Puranen Veli-Matti 31. Seppälä Tarja Vaaliliitto D Sitoutumaton Ei 32. Heikkinen Ari 33. Huttunen Janne 34. Pöyliö Lea 35. Ruoppila Ahti Vaaliliitto E Ylioppilaiden Kansanrintama 36. Pusenius Jyrki 37. Sauvala Veikko 38. Kastinen Kalevi 39. Lehtinen Kirsi 40. Suvanto Liisa 4 1 . Purho Hanna Vaaliliitto F Nuor kurjaliisto 42. Tolvanen Yrjö 43. Laaksonen Martti Vaalirengas G Unioni Sosialidemokraattien vaaliliitto 44. Hokkanen Joonas 45. Hautamäki Tiina 46. Keurulainen Juha 47. Raninen Jari 48. Siekkinen Pertti 49. Tanskanen Matti 50. Ekola Terhi 51. Knuuttila Pertti 52. Hakulinen Mikko (sit. 53. Hyvönen Olli (sit.) 54. Luoma Mirva (sit.) Vapaan vasemmiston vaaliliitto 55. Ahola Veikko 56. Ihalainen Terttu 57. Salminen Merja 58. Jokikallas-Lahtinen Sari 59. Nieminen Jari 60. Hakala Timo 61. Alatalo-Romunen Sari 62. Kinttula Outi Viidakkopartion vaaliliitto 63. Takala Mikko 64. Suhonen Ilkka 65. Urmala Eino 66. Jaatinen Jouko 67. Makkonen Pekka 68. Smolander Kari 69. Pänkäläinen Jouni 70. Lähteenkorva Petri 71. Järvikivi Juhani Kansainvälinen Squash-Siv/an vaaliliitto 72. Hurme Juha 73. Husa Mikko 74. Hänninen Harto 75. Peltola Anitta 76. Runtti seppo 77. Wainicka Anna Revanssin vaaliliitto 78. Myllykoski Katri 79. Jouhki Marko 80. HoffrenJari 81. Räisänen Markku 82. Repo Pirjo 83. Savolainen Anjariitta 84. Nyyssönen Heino Vaaliliitto H Se siitä Ja Honkaliitosta 85. Kerminen Kai 86. Huovila Hannu 87. Repo Paula Vaaliliitto I Aggrahogga 88. Hölttä Pekka 89. Fadjukoff Erkki 90. Fadjukoff Päivi 91. Soininen Marjo 92. Hallikas Eeva Se siitä...? Se siitä ja Honkaliitosta lienee yksi näyttävimmin suomalaisen opiskelijapolitiikan leikkikehään rymistelleitä uusia yrittäjiä. Monitoimimies Pertti Timosen suvereenilla johdolla porukka nousi vuosikymmen alussa yhdeksi edustajiston suurimmista ryhmittymistä. Tällä hetkellä ryhmä on suurin yhdellätoista edustajallaan. Liikkeen alkuaikoina populistinen ja sporthenkinen huulenheitto vetosi äänestäjiin, mutta nyt ovat naamat venähtäneet: edustajistoaktiivisuudessa on ollut toivomisen varaa ja ehdokkaita saatiin värvättyä vain pieni osa entisestä. Ehdokasasettelussa tosin huomioitiin myös odotettavissa oleva aktiivisuus. Vaaleihin kuitenkin lähdettiin, koska sitoutumattomuuden ei haluttu kokonaan kupsahtavan. Honkaliiton sitoutumattomuutta on yleensä pidetty oikeistopainotteisena, eivätkä toimitukseen saapuneet ehdokkaat tätä tulkintaa juuri kritisoineet. Poliittisten opiskelijajärjestöjen pelin politiikka on ilmiö, joka tuntuu eniten honkapoikia kaivelevan: poliittiset lehmäkaupat eivät sovellu ylioppilaskunnan profiiliin, ja puoluepoliittisten järjestöjen lojaalisuus ylioppilaskuntaa kohtaan nähtiin vähintäänkin epäilyttävänä. Jylkkäri ei ole viime vuosina saanut edustajistolta paljonkaan päänsilitystä, mutta Honkaliiton taholta sitä on saatu niin. että välillä on tullut pääluu vastaan. Nyt ei lehden linja enää kaivele takavuosien malliin, mutta budjetissa on huomauttamista: kolmasosa varsinaisen toiminnan budjetista on liikaa, ainekerhot ja kulttuurivaliokunta tarvitsisivat huomattavasi nykyistä enemmän resursseja. Kansainväliseen työleirivaihtoon sijoitetut varat menevät niin ikään lähinnä Kankkulan kaivoon. Liikuntavaliokunta ja yritystoimi ovat perinteisesti olleet Honkaliiton painopistealueita — opintososiaalisesta ja korkeakoulupoliittisesta aktiivisuudesta ehdokkaat antoivat itselleen pitkän miinuksen. Asuntolatoiminnan pojat näkivät JYY:n profiilin ja opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta ensiarvoisen tärkeänä, ja demareiden oletetut hankkeet myydä Kylä KOAS.lle saivat jyrkän tuomion. Vaalipaneeli radiossa 97,7 Ylioppilaskunnan edustajistovaalien vaalipaneeli järjestetään ylioppilastalon yläkerrassa keskiviikkona 30.10. klo 15.30 alkaen. Jyväskylän paikallisradio lähettää vaalipaneelista ohjelmaa kanavalla 97,7 MHz. M V M D MK Nuor kurjalliston oma politiikka Linjaja henkilöristiriidat johtivat Nuor kurjalliston mielestä Aggrahoggan hajoamiseen. Aggrahoggan perustajajäseniin kolme vuotta sitten kuuluneet Nuor kurjalliston taustahahmot perustelevat oman listan muodostumista halulla tehdä omaa politiikkaa. Nuor kurjaliisto ei halua tarkemmin yksilöidä Aggrahoggan harjoamisen syitä. mutta varovaisesti todetaan kiinnostuksen kohteiden olleen erilaisia. Vihjailut heikosta aktiivisuudesta kumotaan jyrkästi ja toimintahalun vakuutetaan kestävän vielä vaalien jälkeenkin. Nuor kurjalliston mielestä ylioppilaskunnan tärkeimpänä tehtävänä on ajaa opiskelijoiden omia asioita. Ylioppilaskunnan ei ole ryhmän mielestä tarpeellista sekaantua koko maailman asioihin. Jyväskyläläisten opiskelijoiden etujen ajamisessa on ihan riittävästi tehtävää. Ylioppilaskunnan olisi opintososiaalisen toiminnan kautta luotava paremmat mahdollisuudet opiskelulle. Yliopiston sisällä ylioppilaskunnan pitäisi toimia painostusryhmänä yliopistohallinnon suuntaan esimerkiksi opinto-oikeuksien laajentamiseksi ja tenttiohjesääntöjen yhdenmukaistamiseksi. Nuor kurjaliisto vaatii ylioppilaskunnan toimintojen uudelleen suuntaamista. Tiedotustoimintaa pitäisi parantaa ja kertoa nykyistä enemmän ylioppilaskunnan toiminnasta jäsenistölle. Sosiaalija kulttuurivaliokunta ovat Nuor kurjalliston mielestä lähimpänä normaalia opiskelijaa, kun taas ulkoasiainvaliokunnan toiminta koetaan varsin turhana ja ylimitoitettuna. Yritystoimintaan pitäisi suhtautua nykyistä avoimemmin, sillä tuottaahan se rahaa ylioppilaskunnan toiminnan vahvistamiseksi. Kortepohjan ylioppilaskylän säilyttäminen ylioppilaskunnan omistuksessa on Nuor kurjallistolle "elämän ja kuoleman kysymys". Ryhmän mielestä luopuminen ylioppilaskylästä merkitsisi koko ylioppilaskunnan kuihtumista. Ryhmä ei ole valmis edes neuvottelemaan asiasta. Nuor kurjalliston sitoutumattomuuden laatua ei halua tarkemmin määritellä. Ryhmän mielestä oikesto-vasemmisto jako on vanhanaikainen ja asiaankuulumaton ylioppilaskuntapolitiikassa. Ryhmä on vakuuttunut siitä, että ylioppilaskunnassa tehtävät ratkaisut ovat asiaratkaisuja ilman aatesidonnaisuuksia. PK
8 9 VaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitYaalitYaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaa] Vaalirengas Unioni nostaisi yo-kunnan profiilia Edustajistovaalien yksi mielenkiintoisimpia kysymyksiä on se, kuinka suuren äänisaaliin vaalirengas Unionin viisi vaaliliittoa onnistuvat leveään verkkoonsa haalimaan. Unionin listoilla on ehdokkaita yhteensä 41 eli lähes puolet kaikista ehdokkaista. Vaalimatematiikka suosii suurta liittoutumaa, mutta saattaa aiheuttaa yllätyksiä vaalirenkaan sisäisissä voimasuhteissa. Unioni on rakennettu edustajistovaalien alla varsin nopasti, eikä esimerkiksis mahdollisista yhteisistä vaaliteemoista ole ehditty keskustella. Unionilaiset korostavat vaalirenkaan olevan vain tekninen, vaalimatematiikan hyödyntämiseksi rakennettu, ja että kukin vaalirenkaaseen kuuluva vaaliliitto on toimintaajatukseltaan täysin itsenäinen ryhmä. Vaalirenkaan muodostamisessa aloitteen tekijänä ovat olleet sosiaalidemokraatit, joilla on myös vaalirenkaan suurin ehdokasryhmä. Vaalirengasneuvotteluissa olivat mukana myös lopulta Unionin ulkopuolelle jääneet tai jätetyt Sitoutumaton EI ja Ylioppilaiden kansanrintama. Unioni muodostuu hyvin erilaisista ja erilaisilla motiiveilla edustajistovaaleihin osallistuvista ryhmittymistä. Yhteistä ryhmittymille on oikeastaan vain edustajiston nykyisen toiminnan arvostaminen eli heidän omien sanojensa mukaisesti "edustajiston linjattomuuden vastustaminen". Päävastustajakseen unionilaiset ovat nostaneet sitoutumattomat oikeistoryhmittymät, joiden "sitoutumattomuuden kaapua" he haluavat voimakkaasti ravistella. Unionin vaaliliitoista ovat sosiaalidemokraattien ohella avoimesti vasemmistolaisia Vapaa vasemmisto ja kansainvälinen Squash-Sivva. Revanssin ehdokaslistoilla on sekä avoimesti vasemmistolaisia että myös poliittista sitoutumattomuuttaan korostavia. Viidakkopartion yhteiskunnalliset näkemykset eivät Jylkkärin raadille selvinneet. Viidakkopartiolla on Unionin toiseksi suurin ehdokasryhmä, yhdeksän ehdokasta, mutta ryhmän toiminnan motiivit ovat epäselviä. Ryhmän edustaja kertoi, ettei heillä ole mitään yhteistä vaaliteemaa, ja että he osallistuvat Unioniin pelkästään säälistä, koska vaalirengas ei muuten saisi ääniä. Nykyisen edustajiston toimintaan Viidakkopartio suhtautuu erittäin halveksivasti. Kansainvälinen Squash-Sivva vakuuttaa olevansa vakavalla mielellä mukana vaaleissa, vaikka ryhmän vaaleihin mukaantulo olikin enemmän sattumien summaa kuin tietoisesti harkittua. Ryhmän mielestä vaaleihin on kuitenkin turha lähteä pelleilemään. Ehdokasjoukko on ollut pääosiltaan koossa jo parin vuoden ajan ja edustajiston toimintaa on seurattu kriittisinä. Varsinkin kuluneen vuoden aikana edustajiston toiminnassa on nähty kielteisiä piirteitä, jotka innostivat lähtemään liikkeelle edustajiston linjan kääntämiseksi. Unionin Kansainvälinen Squash-Sivva luonnehtii edistysmieliseksi liitoksi, jonka jäsenet ajattelevat jonkin verran samalla tavalla. Sivvalaiset eivät useampien muiden vaalirenkaan vaaliliittojen tavoin mitenkään erityisesti korosta itsenäisyyttään. Sivvalaisten mielestä ylioppilaskunta on ruvennut irrottautumaan liiaksi opiskelijoista ja elämään vain itseään varten. Ryhmän mielestä pitäisi pohtia, mikä on ylioppilaskunnan ja opiskelijan välinen suhde. Tällä hetkellä opiskelijayhteisöä vaivaa sisäinen hajaannus ja erilainen blokkiutuminen. Kuudentuhannen jäsenen ylioppilaskunnalla pitäisi olla käytössään potentiaalista voimaa, mutta tällä hetkellä siitä voimasta ei näe merkkejä. Sivvalaiset kaipaavat ylioppilaskunnalle vahvempaa yhteistuntoa. Kansainvälisen Squash-Sivvan mielestä ylioppilaskunnalla on periaatteessa hyvät edellytykset toiminnalle: rahaa, tiloja ja koneisto, mutta esimerkiksi toiminnasta tiedottamisessa on ryhmän mielestä suuria puutteita. Ylioppilaslehden pitäisi tuoda esille ylioppilaskunnan toiminnan periaatteita, jotta ei annettaisi aihetta väärille epäluuloille. Ylioppilaskunta voisi sivvalaisten mielestä järjestää opiskelijoita aktivoivia teematilaisuuksia ja murtaa kahlitsevia tiedekuntarajoja. Esimerkkeinä ylioppilaskunnan tämän suuntaisista toiminnoista sivvalaiset mainitsevat Ylioppilasteatterin ja valiokunnat. Sivvalaiset kaipaavat ylioppilaskunnalta aktiivisempaa roolia yhteistyön virittämiseksi ainejärjestöjen kanssa. Poliittinen vaikuttaminen Sosiaalidemokraattiset opiskelijat korostavat voimakkaasti vaalirengas Unionin teknistä luonnetta. He painottavat omaleimaisuuttaan ja vaikutusmahdollisuuksiaan valtakunnallisen organisaation kautta sekä valtion hallinnon että paikallisen päätöksenteon suuntaan. Vaikuttamista on toteutettu järjestötoiminnan ohella evästämällä SDP:n keskisuomalaisia kansanedustajia opiskelijoiden näkemyksillä esimerkiksi budjettineuvotteluja varten. Sosiaalidemokraatit haluaisivat korottaa ylioppilaskunnan etujärjestöprofiilia varsinkin opintososiaalisten kysymysten — asuminen, opintotuki, ruokailutuki — ajamisessa. Heidän mielestään ylioppilaskunnan pitäisi pyrkiä nykyistä enemmän vaikuttamaan myös yliopiston sisällä yliopiston hallintoon ja opiskelun sisältöön. Sosiaalidemokraatit hyökkäävät voimakkaasti nykyisen edustajiston sitoutumattomia ryhmiä vastaan. Heidän mielestään sitoutumattomuuden varjolla on harjoitettu ääritäantumuksellista ja konservatiivista politiikkaa. He arvostelevat sitoutumattomia ryhmiä myös lyhytjännitteisestä toiminnasta ja ryhmäyhtenäisyyden puutteesta. Osallistumistaan ylioppilaskunnan hallitukseen ja matalan profiilin oppositiopolitiikkaansa sosiaalidemokraatit perustelevat edustajiston voimasuhteilla ja halulla kuitenkin osallistua keskusteluuun keskeisillä ylioppilaskunnan forumeilla. Oppositioasema edustajistossa on kääntänyt toiminnan painopistettä valiokuntien suuntaan, missä edustajiston kaltaisista vastakkain asettelua ei ole esiintynyt. Sosiaalidemokraatit korostavat omaa aloitteellisuuttaan kuluneen vuoden aikana, mutta toteavat samalla, että aloitteellisuutta on lamaannuttanut edustajiston valtaenemmistön välinpitämätön ja ajoittain jopa kielteinen asennoituminen. Edustajistovaalit ovat sosiaalidemokraattien mielestä tällä kertaa korostetusti linjavaalit. He haluaisivat voimistaa ylioppilaskunnan yhteiskunnallista esiintymistä. Ylioppilaskunnan on otettava kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kysymyksessä on heidän mielestään myös linjavalinta aktiivisen opintososiaalisten etujen ajamislinjan ja nykyisen passiivisen linjattomuuden välillä. Sosiaalidemokraatit ehdottavat keskustelun aloittamista ylioppilastalon tulevasta kehittämisestä ja Kortepohjan ylioppilaskylän asemasta ylioppilaskunnassa. Heidän mielestään ei ole tärkeää, kuka ylioppilaskylän omistaa. Ylioppilaskylä voitaisiin myydä KOAS:lle, mikäli samalla voidaan turvata yliopisto-opiskelijoiden asumisoikeus ylioppilaskylässä. Asiasta olisi kuitenkin syytä keskustella ja selvittää eri vaihtoehtojen merkitystä yHoppilaskunnalle. Kriittinen vasemmisto Vapaan vasemmiston vaaliliitto korostaa riippumattomuuttaan poliittisista puolueista ja niiden edustamasta politiikan tekotavasta. Samalla halutaan irtisanoutua myös näennäissitoutumattomuudesta, josta edustajiston nykyiset sitoutumattomat ovat Vapaan vasemmiston mielestä surullinen esimerkki. Ne eivät ole tuoneet edustajiston toimintaan mitään uutta, vaan ovat päinvastoin entisestäänkin latistaneet ylioppilaskuntapolitiikkaa. Vapaan vasemmiston vaaliliitto muodostuu kriittisistä, radikaaleista yksilöistä, joiden yhteisenä nimittäjänä on kielteinen suhtautuminen nykyisen edustajiston toimintaan. Ryhmä on varsinaisesti muodostettu vasta vaalirengasneuvottelujen aikana, mutta mukana on monia ylioppilaskuntatoiminnan veteraaneiksi luokiteltavia henkilöitä. Vapaa vasemmisto arvostelee nykyisessä edustajistossa valta-asemassa olevien sitoutumattomien oikeistoryhmittymien populistista tapaa puhua "tavallisen opiskelijan eduista". Vapaan vasemmiston mielestä "tavallinen opiskelija" on pelkkä myytti, jota ei ole olemassa. Tällainen kielenkäyttö ja esiintyminen ruokkii ryhmän mielestä vain keskinkertaisuuden ideaa eikä tue mitään toimintaa. Vapaa vasemmisto kritisoi voimakkaasti ylioppilaskunnan johtoelinten toiminnasta heijastuvaa epä-älyllisyyttä. Vapaa vasemmisto haluaisi vaikuttaa ylioppilaskunnan ja SYL:n kautta opiskelun sisältöön ja vaihtoehtoisten opiskelukäytäntöjen edistämiseen. Ylioppilaskunnan olisi luotava omalta osaltaan opiskelua ja kriittistä asennoitumista tukevaa toimintaa. Ryhmä korostaa ideaa elävästä tiedeyhteisöstä, jossa ylioppilaskunta voisi Ylioppilaslehden ja valiokuntien kautta edistää älyllistä keskustelua. Opintososiaalisten kysymysten hoitaminen on Vapaan vasemmiston mielestä lähtökohta sille, että opiskelijat yleensä pystyvät uylioplstossa työskentelemään. Ruoka ja asunto ovat välttämättömät perusedellytykset, mutta ne eivät vielä riitä luomaan toimnivaa tiedeyhteisöä. Sosiaalidemokraattien panos edustajjistossa ei Vapaan vasemmiston mielestä anna aihetta koviin voimakkaalle kehuskelulle. Sosiaalidemokraattien väitteet omasta aloitteellisuudestaan eivät kovin hyvin vastaa julkisuudessa edustajiston toiminnasta muodostanutta kuvaa. Revanssi politisoi Valtio-opin opiskelijoiden ainejärjestön Puolueen piiristä muodostunut Revanssi uskoo mahdollisuuksiin vaikuttaa ylioppilaskunnan toimintaan ja ryhmä haluaa myös olla mukana vaikuttamassa. Revanssi tekee selkeän pesäeron Puolueen piirissä vaikuttaviin henkilöihin, jotka suhtautuvat kielteisesti ylioppilaskunnan olemassaoloon. Samalla revanssilaiset haluavat selkeästi erottaa toisistaan ainejärjestö Puolueen ja vaaliliitto Revanssin toiminnan. Revanssi haluaa politisoida ylioppilaskuntatoiminnan. Tällä he tarkoittavat ylioppilaskunnan profiilin kohottamista siten, että harkitaan tarkemmin, mitkä asiat esimerkiksi edustajiston työssä ovat olennaisia mitkä epäolennaisia asioita. Revanssin mielestä nykyisen edustajiston toiminnassa epäolennaiset rutiinikysymykset ovat olleet ensisijaisen huomion kohteena, kun taas "miljoonaluokan" kysymykset ori sivuutettu läpihuutojuttuina. Revanssi kaipaa enemmän keskustelua ylioppilaskunnan toiminnan periaatteista ja aktiivisempaa otetta opiskelijoiden etuja polkevaa yhteiskunnallista keskustelua ja toimintaa vastaan. Revanssi väittää nykyisen edustajiston sitoutumattomien ryhmien pyrkineen edustajistoon leikkimielellä. Ryhmän mielestä on järjetöntä osallistua ylioppilaskunnan hallintoon, ellei suhtaudu vakavasti asioiden hoitamiseen. Sitoutumattomien politiikan vastaisuutta Revanssi pitää naurettavana ja epäilee, etteivät sitoutumattomat ole edes ajatelleen, mitä politiikka merkitsee. Revanssilaisten mielestä yritystoiminnan vaikutusvalta ylioppilaskunnan sisällä on tällä hetkellä liian määräävä. Yritystoiminnan pitäisi palvella varsinaista toimintaa eikä päinvastoin. Revanssi olisi valmis lisäämään ainejärjestöjen ja valiokuntien välistä yhteistoimintaa. PK vannoo aktiivisuuden nimeen Kulunut edustajistokausi on ollut Aggrahoggan lyhyen historian toistaiseksi menestyksekkäintä aikaa. Vaalien alla ryhmän sisällä tapahtui kuitenkin jakaantuminen kahteen ryhmään, kun Aggrahoggan rinnalle perustettiin Nuor kurjalliston vaaliliitto. Monet ovat valmiita sanomaan jakaantumisen jälkeen, että molemmissa ryhmissä taso nousi. Nykyisessä edustajistossa Aggrahoggalla on seitsemän edustajaa, mutta vaaleissa ryhmällä on vain viisi ehdokasta, joten ainakin pieni vaalitappio on odotettavissa. Vanhalle Aggrahoggalle ovat edelleen ryhmän perinteen mukaisesti läheisiä Kortepohjan ylioppilaskylään liittyvät kysymykset. Kuluvan vuoden aikana toimintaa on kuitenkin laajennettu muuallekin ylioppialskuntaan. Aggrahogga haluaisi kehittää ylioppilaskuntaa nykyistä voimakkaammin etujärjestöluonteeksi. Opiskelijoiden asioista ja ongelmista olisi pidettävä enemmän meteliä. Aggrahoggan mielestä ylioppilaskunta ei ole vielä riittävän yhtenäinen kokonaisuus, jotta se voisi toimia vahvana painostusjärjestönä. Ryhmä näkee esimerkiksi Ylioppilaslehden roolin hyvin tärkeänä sekä ylioppilaskunnan esiintymisessä ulospäin että jäsenistölle tiedottamisessa ja jäsenistön aktivoimisessa osallistumaan toimintaan omien etujensa puolesta. Opintososiaaliset kysymykset ovat aggrahoggalaisille tärkeitä ja varsinkin opiskelunsa aloittavien vaikeaa asuntotilannetta pidetään epäkohtana, johon ylioppilaskunnan pitäisi pystyä vaikuttamaan. Aktiivisuus on aggrahoggalaisten keskeistä käsitteistöä. Vanhan Aggrahoggan piirissä korostetaan aktiivisuuden rinnalla nykyisin myös vastuuta. Suhtautuminen aktiivisuuteen ja vastuullisuuteen nähdään myös ryhmän jakaantumisen taustalla. Vanha-aggrahoggalaisten mielestä ryhmän jäsenten aktiivisuuden pitää ulottua vaalien jälkeiseenkin aikaan. Aggrahogga torjuu voimakkaasti kaikki väitteet, jotka asettavat kyseenalaisiksi ryhmän sitoutumattomuuden. Ryhmä ei hyväksy sitoutumattomuutensa etuliitteeksi vasemmistolaisuutta eikä oikeistolaisuutta. Aggrahoggan mielestä oikeisto-vasemmisto jako ei tule esille ylioppilaskuntatyössä. Ryhmä vakuutaa ylioppilaskunnassa käsiteltävien asioiden olevan asiakysymyksiä eikä maailmankatsomuksellisia kysymyksiä. Aggrahoggassa toimivilla on jokaisella mahdollisuus toimia oman henkilökohtaisen vakaumuksensa mukaisesti. Tärkeintä on että toimitaan. Vähemmän tärkeää on mihin suuntaan toimitaan. Aggrahoggalaisten mielestä ei ole tärkeää jatkuuko ryhmän toiminta tulevaisuudessa. Tärkeintä on, että ylioppilaskunnan piirissä syntyy uusia aktiivisia ryhmiä. PK Politiikka pois opiskelija politiikasta Liikettä joukkoihin Jyväskylän yliopiston tuhatkunnalla — kokoomuksen täkäläisellä opiskelijajärjestöllä — on istuvassa edustajistossa viisi mandaattia. Hallituspaikkoja on kaksi. Tuleviin vaaleihin voinevat kokoomusopiskelijat suhtautua ilkkasuomismaisella tyyneydellä: kannatuksen laskusta ei näy merkkejä, ja kahdelta tavallisesti oikeistoon luetulta sitoutumattomalta ryhmältä alkavat olla eväät lopussa. Nykyinen edustajisto ei toimitukseen saapuneilta ehdokkailta saa ylenpalttista kiitosta: edustajat ovat viis veisanneet valiokuntatyöstä ja työskentelyilmapiiriä pojat luonnehtivat innottomaksi. Omillekaan ei tipu papukaijamerkkiä: ulkomaansuhteisiin ja yritystoimen asioihin on riittänyt kiinnostusta, mutta opintososiaaliset kysymykset ja korkeakoulupolitiikka ovat jääneet kesannolle. Opintososiaaliselle puolelle tuhatkuntalaiset kuitenkin haluaisivat seuraavalla kaudella liikettä. Toimintaa ja periaatteellista keskustelua voitaisiin potkia eteenpäin panostamalla nykyistä enemmän valiokuntaja projektityöhön. Tavoitteena on, että ylioppilaskunnan toiminta etujärjestönä saisi vanhaa joukkoliikkeen henkeä. Asuntolatoiminnassa Tuhatkunta lähtee Kylän säilyttämisestä, mutta tabu sekään ei saisi olla. Jos asuntolatoiminta käy yo-kunnalle sietämättömäksi taakaksi, täytyy asiasta voida keskustella ja punnita eri vaihtoehtoja. Yritystoimesta keskusteltaessa alkoivat ehdokkaiden näkemykset hajaantua: toinen haastateltavista piti yritystoimen eriyttämistä lähinnä järjestelykysymyksenä, toinen puolestaan painotti eriyttämiseen sisältyviä aaroja. Yritystoimen tehtävä varsinaisen toiminnan tukijana voisi eriyttämisen myötä hämärtyä. Opintososiaaliset kysymykset ovat syksyn vaaliteema, mutta ulkomaansuhteet ovat edelleen lähellä kokoomusopiskelijoiden sydäntä. Työleirivaihto nähtiin nykyisellään tarpeettoman raskaana ja liian harvoja koskettavana systeeminä. Niinpä sitä tulisi kehittää uusin muodoin kansainvälisempään suuntaan. Kokonaan uusi sarka voisi olla JYYläisten lähettäminen lukukausien aikana kansainvälisiin tieteellisiin seminaareihin. Pörssi r.y.:n ja Markus Komun vaaliliitto on vaikuttanut vuoden edustajistossa, jossa heillä on kuusi paikkaa. Komu ennätti sitä ennen toimia vuoden omana ryhmänään. Pörssi lähti vaaleihin ainekerhona, mutta on esitetty, että ryhmä tm melko oikeistopainotteinen, onpa eräiden kohdalla käytetty äänietuliitettäkin. Vastausta ei tarvitse pitkään odotella: Pörssi on korostetun epäpoliittinen, asia kerrallaan kantaa ottava ryhmittymä. Vakuudeksi esitetään, että julkivasemmistolainenkin mahtuu porukkaan, mikäli pörssin tavoitteet kiinnostavat. Ehdokkaat eivät mielellään käyttäisi edes politiikka sanaa, ylioppilaskunnassa hoidetaan yhteisiä asioita, ei tehdä politiikkaa. Jokaisella on tietysti oma yhteiskunnallinen arvomaailmansa, mutta ryhmänä kysymyksiin otetaan kantaa asia kerrallaan. Omaan edustajistoaktiivisuuteensa pörssiläiset ovat tyytyväisiä, mutta ylipäätään edustajistotyötä on vaivannut pikkuseikkoihin takertuminen ja suurista kysymyksistä päättäminen riittämättömin perustein ja liian vähällä keskustelulla. Pörssiläiset myöntävät, että omallakin kohdalla ensimmäinen edutajistokausi on ollut asoiden opettelua; esimerkiksi viimevuotista Jylkkäri tuottaa tappiota — kampanjaa ei enää pidetä erityisen onnistuneena: tarkempi tutustuminen asioihin on vähentänyt intoa kärjekkäisiin kannanottoihin. Talous on luonnollisesti pörssiläisten keskeinen kiinnostuksen kohde. Varsinaisen toiminnan puolella budjetin teossa pitäisi pystyä nykyistä suurempaan tarkkuuteen, eikä painotuksiin olla aivan tyytyväisiä: lehden osuus saisi olla nykyistä pienempi, ja ainekerholle tulisi liietä enemmän varoja. Ainekerhotoiminta on toinen painopistealue. Ylioppilaskunnan ja ainekerhojen vuorovaikutus saisi olla nykyistä tiiviimpää, ja tätä edistäisi ainekerhojen lähteminen Pörssin tapaan vaaleihin mukaan. Edustajisto olisi luonteva foorumi yhteydenpidolle. Asuntolaja yritystoimintaan ehdokkailla oli varsin pragmaattinen suhde: Kylä voidaan myydä, jos ehdot ovat opiskelijoille edulliset ja yritystoiminta voidaan eriyttää, mikäli toiminta laajenee kovasti nykyisestä. Molempia kysymyksiä pidettiin kuitenkin spekulatiivisina: nähtävissä olevassa tulevaisuudessa ei kummallakaan toiminnan sektorilla tapahtune merkittäviä mullistuksia. MK Sitoutumaton El arvostelee Uutena ryhmänä edustajistoon pyrkivä Sitoutumaton Ei ilmoittautuu yhteistyöhalukkaaksi kaikkien niiden kanssa, jotka ovat ryhmän mielestä oikeassa. Ryhmä julistautuu poliittisesti täysin sitoutumattomaksi. Sitoutumaton EI oli mukana vaalirengasneuvotteluissa unionilaisten kanssa, mutta vaalirenkaan suuntautuminen selvästi vasemmistolaiseksi esti yhteistyön. Sitoutumaton EI on muodostunut tänä syksynä. Ryhmä on luonteeltaan hajanainen kokoo mus, jonka jäseniä yhdistävät muutamat yhteiset näkemykset, mutta ryhmän jäsenet toimivat periaatteessa yksilöinä ilman ryhmäkuria. Ryhmä vastustaa ylioppilaspolitiikkoja, ylioppilaskunnan muuttumista palveluja tuottavaksi laitokseksi, edustajiston saamattomuutta ja putkiopiskelua. Sitoutumattoman Eln mielestä ylioppilskunnan pitäisi toimia nykyistä tehokkaammin opiskelijoiden kattoorganisaationa ja etujärjestönä. Sitoutumaton EI korostaa ylioppilaskunnan kokoavaa asemaa hajanaisessa opiskelijayhteisössä. Tiedekuntien tiukat raja-aidat estävät laaja-alaista opiskelua. Ryhmän mielestä ylioppilaskunnan pitäisi edistää yhteistyötä ainejärjestöjen kanssa, mutta toisaalta korostetaan opiskelijoiden omaehtoisen aktiivisuuden lisäämisen tärkeyttä. Toiminnan aktivoimista ei saa rakentaa pelkästään ylioppilaskunnan taloudellisen tuen varaan. Poliittisten opiskelijajärjestöjen toimimattomuutta Sitoutumaton EI arvostelee voimakkaasti. Ryhmän mielestä poliittiset opiskelijajärjestöt eivät tällä hetkellä enää pysty vaikuttamaan opiskelijoiden aseman parantamiseen ja järjestöjen olisi herättävä uudelleen toimintaan. Sitoutumaton EI haluaa omalta osaltaan olla "herätteenä" poliittisille opiskelijajärjestöille. Sitoutumaton EI vaatii opiskelijoille enemmän taloudellista tukea, sillä taloudelliset vaikeudet rajoittavat opiskelumahdollisuuksia. Ryhmä toivoisi ylioppilaskunnalta voimakkaampaa osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamiseen yhteiskunnassa muutenkin kuin vain SYL:n kautta. Ylioppilaskunnan sisällä Sitoutumaton EI olisi valmis lisäämään valiokuntien taloudellista itsenäisyyttä joustavammalla toimintarahoituksella. Edustajistovaalit ovat Sitoutumattoman Eln mielestä selvästi henkilövaalit. Opiskelijat äänestävät ensisijaisesti tuntemiaan henkilöitä eikä vaaliliittoja. PK Nostalgiaa 70-luvulta Ylioppilaiden Kansanrintama ilmoittaa samaistavansa opiskelijoiden edut suomalaisen työväenluokan ja edistyksellisten ja rauhantahtoisten voimien etujen kanssa. Tuttua? Kysymykseen onko liikkeellä jotain tekemistä ns. taistolaisuuden kanssa ei tule selvää kommenttia. Puolueen sisäisiin riitoihin ei oteta kantaa, mutta puolet ehdokkaista on joka tapauksessa SKP:n jäseniä. Istuvan edustajiston pöytäkirjoja lukiessa oli ehdokkaille tullut "suru puseroon". Edustajien aika on mennyt talouskysymysten ja rutiiniasioiden merkeissä, mistään jäsentyneisyydestä tai kokonaisvaltaisesta näkemyksestä ei ole puhettakaan. Kovin konkreettisia toimintalinjoja eivät ehdokkaat esittäneet. Huolen aiheena oli opiskelun pirstaleisuus, mikä estää yhteiskunnallisen tietoisuuden kehittymisen. Nykyinen koulutuspolitiikka ajaa lähinnä suurpääoman etuja, johtaa suunnittelemattomaan anarkiaan ja pitää yllä kalliiksi tulevaa akateemista työttömyyttä. Passivoitumista vastaan olisi luotava joukkoliikkeenä toimiva ylioppilaskunta, joka samalla toimisi keskustelufoorumina. MK Riviopiskelijan asialla Takavuosina keskustaopiskelijoilla oli jonkinlainen asema jyväskyläläisessä opiskelijajulkisuudessa, kun uusalkiolaisuuden huumassa manattiin maahenkeä ja lähdettiin sivilisaatiota pakoon äiti-maan helmaan. Nyttemmin toiminta on ollut melko näkymätöntä. Edustajia JOK:lla on kolme, hallituspaikkoja yksi. Jäsenistön aktiivisuus ei tunnu tyydyttävän kepulaisia: valiokunta työ on olematonta, eikä ryhmää pääse aloitetehtailustakaan syyttämään. Aktiiviporukkaan kuuluu parisenkymmentä henkeä. Mikä mahtaa erottaa keskustaopiskelijat muista ruhmittymistä? Vastauksessa toistuvat tutut ydinvoiman vastaiset, pehmeän teknologian yms. teemat. Vahvana puolenaan ehdokkaat näkivät mahdollisuuden vaikuttaa puoluejärjestöjen kautta eduskunnassa tehtäviin päätöksiin. Päävastustajaa eivät keskustalaiset suostuneet nimeämään vaan pitivät itseään mitä yhteistyökykyisimpänä ryhmittymänä. Asunto ja opintososiaaliset ongelmat olivat kandidaattien mielestä keskeisiä ja näissä kysymyksissä valtakunnalliset vaikutusmahdollisuudet nähtiin merkittävinä. Kylä on syytä säilyttää yo-kunnalla, sillä KOAS:n yliopisto-opiskelijaystävällisyyteen ei keskustan ryhmässä juuri luoteta. Jylkkärin linja oli puheiden perusteella ollut useammankin palaverin aiheena. Riviopiskelijaa eivät kuulemma pohdiskelevat jutut kiinnosta, raskaan työpäivän jälkeen kaipaa viihdettä ja lyhyttä, informatiivista juttua. Ylioppilaskunnan profiilin terävöittäminen on lähitulevaisuuden tärkeimpiä tehtäviä, tällä hetkellä se ei tunnu olevan selvä edes yo-kunta-aktiiveille itselleen.
10 Vulvatonta menoa Ja tapahtui niinä päivinä, että Suomen Ylioppilaskuntien Liitto ja Turun Yloppilaskunta järjestivät seminaarin "Seksistinen kulttuuri naisen (miehen?) ahdistelijana." Keisari Augustukselta oli jo käynyt käsky, että kalkki maailma oil selälleen pantava SYLn säädöksissä määrätään, ettei voi järjestää seminaaria, johon k a i k i l l a ei ole osallistumismahdollisuutta. Tämä tapahtui 26.—27.10. Mauno Koiviston ollessa vallanpitäjänä, Reaganin tajunnan räjähdettyä taivaalle, naisenemmistön vielä kyyrlstellessä maaherrojen selkien takana. Katariina Ruokanen puhui mariologiasta ja feministiteologian uusista tuulista. Neitsyt Marian merkityksiä tutkiva teologian osa sisältää Marian roolin kirkkojen näkemyksessä, häntä koskevan "opetuksen" tarkastelun pohjalta lähtevää naisen roolin ja tehtävän tulkintaa, nykynaisen ajatteluun sovitettavaa Maria-myyttiä ja neitseen esiintymisen tarkastelua kirjallisuudessa ja taiteessa. Feministiteologia on ilmaus tietoisuudesta, uudelleenarviointia, jota historiallisesti ei aikaisemmin ole ollut olemassa. Pyhien tekstien uusarvioinnilla pyritään irrottautumaan naiseen kohdistuvista negatiivisista projektioista ja suuntaudutaan naisen ja miehen kasvuun. Feministiteologia on naisen tietoista minäksi tulemista. Neitsyt Maria skitsofrenia alkaa jakautuneisuudesta Jumalan kantajaksi ja ainaiseksi neitsyeksi. Maria on "palava pen sas" tai "suljettu puutarha". Eevan kautta synti tulee maailmaan, mutta Maria on ihmiskunnan pelastus. Kirkon alkutulkinnat edesauttavat kahtiajakoa hyvään, alistuneeseen naispuoliskaan ja toiseen pahaan, oma-aloitteiseen hevosenpuolikkaaseen. Maria on toisaalta kaunis, humaniteettiin suuntautuva, avoin, ihmiskunnan pelastaja ja maan personifikaatio, mutta hänet esitetään kuvissakin joko istuen kruunattuna tai seisovana, useimmiten lapsi sylissään. "Maria on koko ihmiskunnan malli, esikuva niille, jotka haluavat synnyttää Kristuksen", sanoo seminaaritaikinan alustaja ja myöntää itsekin, että lause tuntuu vaikealta käsittää. Kuva ryhmäläiseni seinällä tulkitsee asian Mariana, jolle miesenkeli lepattavin siivin käy ilmoittamassa syntyvästä pojasta ja sanelee sen nimenkin. Maria sanoo. "Ei, herranjestas. Siinä tapaukessa otan mieluumin abortin"! Kuka pelkää, muistaa miestä Äitijumala korostaa lapsen synnyttäjän roolia ja pyhät kuvat toisaalta esittävät miehen riippuvuutta äidistä. Eevan. miesten viettelijän, takia meiltä vietiin kyky nauttia synnytyksestä orgasmina ja se kinattiin raamattuun. "Pimeä Eeva" on samalla tavalla "Suoja ja Turva" kuin hänen miehen libidosta loiskuva selluloidikuvansa hoivaavana, penistä imevänä "Syvänä kurkkuna". Hoivaa kaipaavalla Jeesuslapsella on korkeampi minästatus kuin kauniilla pyhimyksellä, joka hänet t a h r a a m a t t o m a n a synnytti. Kuka ei kestä nähdä omaa likaisuuttaan? Miksi miehen tietyn asteluvun ylittävä erektio on kielletty hänen itsensä luomassa pornoteollisuudessa, mutta naisen vagina on näppärä coca-colapullo? Olkoonkin, että Maria kirjallisuudessa saattaa olla vapautusMaria on hänet kirkon opetuksessa nostettu keskeisemmälle, mutta vallattomalle istuimelle kuin esim. Mooseksen sisar, Miriam. Miriam, kommenttipuheenvuoron esittäjä Ritva Aalbergin mukaan, johdatti naiset Punaisen meren yli, soitti rumpua ja pysäytti hevoset ratsastajineen. Tilanteen seksuaalipoliittinen tulkinta voisi olla vaikkapa, että Miriam pysäytti miehen sepaluksesta rynnistävät hevoset. Neitsyys on tapa "att förhälla sig" (lukija valitkoon sanakirjan tulkinnoista mieleisensä: pidättää, pitää luvattomasti, pidättää hevosta; käyttäytyä tai menetellä, jäädä joksikin, suhtautua johonkin). Munkit ja papit elivät mielikseen selibaatissa
sanoi feministi, kun ikkunasta ulos katsoi ja polttivat sittemmin noitina itsenäisiä, kansan parannukseen ja omaan anatomiaansa perehtyneitä yrttinaisia. (huom! K Ruokasen tulkinta väijyy vain omani taustalla) Mänen är fullsatt Kuu on pulsaattorikone, jonnepäin miehillä pollottaa. Kun on tarpeeksi kauan ollut hiljaa, täytyy huutaa, sanovat punkkarit. Naiset vaikenevat kunnioituksesta. Anja Piippo naisten terapiakeskuksia puhui mielenterveystyön seksistisyydestä. Naiset sairastavat miehiä enemmän neurooseja ja depressioita sairaaloissa ja niiden ulkopuolella. Mies puolestaan, kommentoituna, hoitelee itsemurhansa itse, sairastaa soomallaan eli kuolee naista aiemmin. Anja Piippo haluaa nähtäville olot, joissa nainen ei voi kontrolloida itse omaa elämäänsä. USA.ssa tutkitun psykologien rooliajattelun mukaan terve aikuinen ja terve mies määriteltiin samoin käsittein, mutta terve nainen erosi näistä! Piipon mukaan voidaan tästä vetää johtopäätös, että terveellä naisella ei ole mahdollisuutta olla terve aikuinen. Yhtä kärjekästä kuin selluloidipatriarkaatti. Tieteellisessä tutkimuksessa naiset otetaan huomioon silloin, kun he ovat miehen kannalta tärkeitä. Peniskateudella lyö dään päähän samalla, kun naispolvet vaipuvat unholaan. Naiset, jotka jäävät tutkimatta, sulatetaan sitten miehen korteksissa yleisin termein ilmaistavaksi IHMISEKSI. Freudin lyhytaikaisesti psykoanalyysiin osallistunut, ja sen itse keskeyttänyt, Dora sai osakseen samaa kirurgianja syyttäjän-roolista lähtevää Doctor Youngin terapointia kuin nykynaisenemmistökin. Yksityispraktiikka isoloi naiset toisistaan, nainen kohtaa valankäytön psykiatrisessa hoidossa. Miksi split, psykonalyysin itsensä pirstominen, ongelmien ja omien pelkojen projisointi itsen ulkopuolelle, on seksuaalisuudessa? Eeva-Maria tallustaa piilotajuisena splittinä samoissa kumisaappaissa paratiisin ihanuudesta psykiatrin pöydälle. Dora lähti terapiasta, Lilith paratisista, Sapfo runosäkkeineen Lesbos-saarelle. Minne menisin minä itkevä naispolo? Käsitys perussukulaisuudesta säätelee mielenterveystyötä. Nainen nähdään suhteessa perheeseen. Nonseksistisessä tai siihen pyrkivässä terapiassa asiakas määrittelee itse omat tavoitteensa ja terapeutti yrittää päästä selvyyteen omista tiedostamattomasti sisäistetyistä arvostuksistaan. Vaihtoehtoiset elämismallit otetaan huomioon eikä kalauteta tiskiin herratieteellisiä samaistumisja riippuvuushäiriöitä. Hysteria-tulkinnat ja -tutkimukset kysyvät naisen kulttuurisen alistuneisuuden ilmenemistä hysteriana. Hysteria on naiseuden näyttämöllepano, toisaalta ihannenaisellisuuden esillepano ja sen torjunta, voisiko ajatella, jonkinlainen vastakulttuurinen maailmaan suhtautuminen. Terapiassa nainen voisi olla itsenäinen, assertiivinen ja herkkä samoin kuin mieheltä sopisi jossain vaatia ilmaisukykyisyyttä ja herkkyyttä. Yhteisön sukupuoliroolit likistävät meitä itsensä tuntemattomuuden kylmää seinää vasten. Dead is beautiful. Lesbos Eräässä ryhmistä pohdittiin Kati Mustolan alustuksella. Naisen seksuaalisuuden mahdollisuuksia kulttuurimme puristuksissa. Elokuvaryhmä sai muutaman dominoimaan oppineen pehmomiehen (?) niskoilleen. Elina Juusela-Halonen, joka "luennoi" Pasi Falkintilla teemasta "Niin vain on", oli ymmärtänyt feminiinisyyden siten, että se rajoittaa ryhmätöiden aikaa ensin kolmeen, sitten yhteen minuuttiin. Mutta Elinahan on tunnetusti niin jämäkkä, että kukaan ei uskaltanut asennepitoista selvitystä edes kommentoida. Allekirjoittanut katsoi kauniimmaksi vetäytyä selälleen kahvilan lattialle sadattelemaan ja kaateli huoletta kahvia valkealle paidalleen. Lopullinen näyttö siitä, miten meiltä on symbolisella tasolla leikattu klitoris, suhde omaan seksuaalisuuteemme tuli vasta sunnuntaiaamuna. Poliittinen lesbolaisuus on mahdollista, irrottautuminen patriarkaatin arvoista muuallekin kuin vessanpöntölle nyyhkimään — ja odottamaan milloin aviomiehen mono puhkaiseen oven. Kati Mustola puhui lesbouden jatkumista näkymättömänä naisten toimintana. SETA:ssa ja yhteiskunnassa lesbous on miehisen homoseksuaalisuuden naisinen laji. Miesten homososiaalisuutta on ollut ja on, mutta naiset vaikenevat makuuhuoneissaan kahdella kielellä. Miksi Jumala on niin paljon maailmaa rakastanut, että hän keksi juuri heteroseksuaalisuuden ainoaksi oikeaksi seksityypiksi? Heterosuhde voi onnistua. jos saadaan tunnustetuksi, että "minä en ymmärrä sinua". Valta on eroottista, mutta vaikkapa sadomasokistinen lesboliike osoittaa, että rooleja voidaan vaihtaa ja uusia. Naisen seksuaalisuus on jatkuvaa ja sitä on loppumattomuudessaan miehen vaikeaa tyydyttää. Esiäitimme. noidat, palavat, mutta niin palaa myös tunnustetun eroottisuuden liekki vapaasti joka suuntaan. Maria, jolla on kauniit kasvot, räjähtänyt pää eikä ollenkaan ruumista, ei ole ainoa mahdollisuus. Tuli aamu ja toinen päivä. Raahauduimme tupakansavuun melkein tukehtuneina, (vrt. illanvietto), luentosaliin katsomaan Syvää Kurkkua. Suosittelen elokuvaa seksuaalivalistusmateriaaliksi. Paljaampana et voi patriarkaatin libidon nähdä liehuvan kastroidun minäkuvasi yllä. Syvä Kurkku R-kioskeihin! Se räjäyttää liaanin pois. Kunnan vain opit rentouttamaan lihaksesi, voit niellä vaivattomasti yhdeksän tuumaa miehistä lihaa, toimia samalla hänen peniksensä terapeuttina. vaikka Doctor Young onkin sinut pelastanut, koska "herranjumala, sinulla ei ole sitä! Sinulla ei ole klitorista! Mutta, minä opetan sinulle miten tulee olla. Se on sinulla kurkussasi." Marssimusiikki soi. Miehen orgasmissa lentää avaruusraketti taivaalle, kellot soivat Linda Lovelacen kurkussa. Miksi miehet eivät pysty ymmärrettävästi argumentoimaan? Niillä on penis kurkussa. Kotireissulla satoi kylmän rauhalliesti lumiukkoja. Tuonnempana. Imaginaarisessa Pieksämäessä. ne jotka tulivat taivaasta, olivat kylmiä ja kovia. Ostimme lohdutukseksi patukat Marilynja Geisha-suklaata. Kikka Rytkönen ***> —
12 Tangon taika ja turistin poljento samassa paketissa Lavalle astuu neljä miestä the Agents ja rautalanka soi aidosti, rakkaudesta musiikkiin. Sitten kuulutetaan lavalle Illan laulusolisti Topi Sorsakoski. Lavalle astuu pitkä ja laiha mies jolla on takkuparta ja huomiotaherättämätön vaateparsi. Sorsakoski aloittaa ensimmäisen biisin, esityksessä on samaa traagisuutta ja voimaa kuin vanhan bluesin taitajien laulussa. Topi ottaa yleisönsä ilman ulkoisia kikkoja, hän esittää rehellisesti omana itsenään Virran Olan ajan menestysbiisejä, niiden lisäksi Topi lataa kuningas Elvistä. Nopea biisi täyttää tanssilattian ja sukupolvien välistä muslikkikullua ei enää ole. Topi on esiintynyt Agentsien kanssa vuodesta 1981, ja sen ajan Agentsit ovat olleet myös hänen suosikkibändinsä. Aikaisemmin Topi Sorsakoski on soittanut oikealla nimellään eli Pekka Tammilehtona mm. Kalle Kivves Blues Bändissä ja Jussi & the Boyseissa. Topi kertoo, että kun hän aloitti soittohommat vuonna 1967, hän ei kuunnellut juurikaan muuta musiikkia kuin bluesia. Kalle Kivves vaihtoi n. 1970 biiseihin suomalaiset, täyttä pornoa sisältävät tekstit. "Yleisö katsoi meininkiä haavi auki, kun miehet lavalla lauloivat pornoa", muistelee Topi. Pitkän linjan muusikko Pekka Tammilehto on ottanut Topi Sorsakosken taiteilijahahmon "harteilleen", mutta mies lavalla ja siviilissä on sama, vakuuttaa Topi. Carlos Gardel on suuri esikuva Topille. Gardel oli argentiinalainen tangon mestari, joka kuoli traagisesti lento-onnettomuudessa 1950-luvulla. Topin mukaan Gardel soitti tangoa rokkaavasti ja siihen pyrkivät myös Topi ja Agentsit koska klubiyleisö diggaa sellaista. Suomalaisesta tangosta Sorsakoski jättää Unto Monosen tuotannon Rauli Badding Somerjoelle, siihen hän ei halua koskea. Musiikkiinsa Topi suhtautuu vakavasti ja sanookin olevansa määrätyllä tavalla puritaani — ei tosta kamasta voi yksinkertaisesti tehdä parodiaa, ei tähän hommaan voi kuvitella 500 tonnin PA-kamoja koska samat saundit saa aikaan tollasilla markan vehkeillä. Koska ne on saatu aikaan 1960-luvulla, kyllä ne saadaan niillä aikaan vielä nytkin, toteaa Topi. Yleisöstä erityisesti mustalaiset ovat Topin sydäntä lähellä; he osaavat tanssia tangoa ja eläytyä siihen. Topi on suosittu Etelä-Suomen tanssipaikkojen mustalaisten keskuudessa. Juppiutuminen on Topin mielestä ravintolaja tanssikulttuurin ongelma, ravintolat laittavat puoli milliä rahaa valolaitteisiin ja potkivat bändit helvettiin. Tanssipaikkojen kuolemista Topi syyttää yleisön lisäksi myös bändejä. — Kuka vitun idiootti viittii lähteä kuuntelemaan kuukauden samassa paikassa soittanutta bändiä; jo kolme päivää samassa paikassa on liikaa. Bändit olisi laitettava kiertämään. On liian helppoa mennä soittamaan kuukaudeksi johonkin kapakkaan, se on niin turvattua rahaa eikä periaatteessa tarvitse osata edes soittaa. Eri alan muusikkojen (esim. rock/vanhempi tanssimusiikki) välistä kränää Topi ei ymmärrä, ja sanookin: olen puritanisti mutta en ole hullu. Topi tunnustaa, että hän on itse joutunut heittämään joitakin mainostoimistojen keikkoja hanuristin säestyksellä, sellaisista keikoista saa älyttömästi rahaa, se on huoraamista mutta on pakko tehdä töitä elääkseen. Myös lehdistö saa Topilta kyytiä, esimerkiksi Ilta-Sanomat kirjoittaa Sielun Veljistä vain silloin kun he jäävät kiinni huumeista. Ns. alakulttuurilehdet taas tukevat Siekkareiden tapaisten bändien intressejä. Alakulttuurilehdet tekevät hyviä juttuja, mutta jos ne menevät yli mäen, ne menevät sitten kunnolla. Topilta on ilmestymässä piakkoin uusi Agentsien kanssa tehty maxi EP -levy, jossa kolutaan vielä Olavi Virran hautaa parin biisin verran. Lisäksi mukana on yksi Renegades -biisi ja yksi Beatles -biisi. Uusi LP on tulossa kauppoihin tammikuussa. Mitään varsinaista viestiä Topilla ei ole yleisölle. On ihmisiä, jotka kuuntelevat musiikkia ja on ihmisiä jotka sitä tekevät, toteaa Topi arvoituksellisesti. Tänä iltana Ilokivessä kuunneltiin Topi Sorsakoskea ja viihdyttiin. Agents... Agents-yhtye Topi Sorsakosken taustalla ei jäänyt pelkäksi statistiksi. Se heitti rautaisella ammattitaidolla rautalankaa ja muuta kitaramusiikkia ennen molempia Topin settejä instrumentaalina. Sorsakoski ei ole ainoa laulaja jota Agents on säestänyt, se on ollut Rauli Badding Somerjoen taustayhtyeenä. Sitäpaitsi Etholen. Esa Pulliainen ja Takanen olivat Tuomari Nurmion ensimmäinen bändi Köyhien Ystävät. Agents saatiin Köyhien Ystävistä siten, että Esa Pulliaisen velipoika tuli basson varteen ja Etholen siirtyi bassosta komppikitaraan. Rummuissa on Takanen ja soolokitaraa soittaa Esa Pulliainen, joka edustaa haastattelussa koko yhtyettä. Agentsien kitaramusiikkiohjelmisto koostuu heinähattupohjalta tehdystä metritavarasta (vanhoista suomalaisista iskelmistä) ja eurooppalaisista rautalankabiiseistä. Ameriikkalaista Ventures-tyyppistä rautalankaa Agentsit eivät soita, siinä ei käytetä vibrakampea eikä nauhakaikua, ja se on muutenkin enemmän rock-tyyppistä kamaa. Bändi on ollut käytännössä kasassa vuodessa 1978, joten se ei tarvitse suurempia "saundtsekkejä". Kaikki on kiinni esitystilan akustiikasta, joka ei liene Ilokivessä n^itä kaikkein parhaita. Etholen ja Takanen käyvät päivätöissä, mutta Pulliaisen veljekset leventävät leipäänsä studiomuusikoina. Tosin Topilla ja Agentseilla menee koko ajan yhä paremmin ja takana on sitäpaitsi iso levy-yhtiö EMI. Esa ei usko levyttävänsä kokonaista kitaramusiikkialbumia, levyllä täytyy olla muutama raita esim. Topin ääntä. Tämän hetken hankkeistaan Esa mainitsi Yleisradiolle tulevan kitaramusiikkiäänityksen, jossa YLE:n jouset säestävät häntä. Tuottajat peräänkuuluttavat uudistunutta kitaramusiikkia, mutta Esan mielestä rautalankaa tulee tehdä tradition pohjalta, tai se ei enää ole rautalankaa. Agentsit soittavat Vox-merkkisillä vahvistimilla, kuten jo aikanaan Beatlesit uransa alkutaipaleella. Shadovvsien Hank B. Marvvinin kitarasaundi oli peräisin Fender Stratocaster -kitarasta, nauhakaijusta ja Vox -vahvistimesta, se on myös Esan setti. Em. yhdistelmää Esa pitää kitaramusiikin peruspilarina, Strato soi nätisti ja pehmeästi, kuten tämän tyyppisessä musiikissa pitääkin, siinä on tarvittavat 3 mikkiä, vibra ja äänenvärin säätö. Ameriikoissa rautalankaa soitettiin paljon myös Mossvvright -merkkisillä kitaroilla. Niissä on Stratocasteria tylympi saundi. Suomessa soitettiin koT o p i yleisönsä edessä vaa rautalankaa 1960-luvulla "markan kitaroilla" mm. Hagströmeillä, Levineillä ja Höfnereillä. Nykyisin suositut Straton kopiot kuten Schekterit ovat Esan mielestä "goodbyekamaa". Agents -yleisöä löytyy Esan mukaan joka lähtöön, mutta parhaana hän pitää opiskelijayleisöä Ilokiven kaltaisella klubikeikalla. Kovina nykyhetken kitarayhtyeinä Suomessa hän pitää The New Strangerseja ja the Diamondseja. Tosin edellä mainituille yhtyeille, joissa soittaa rautalankaveteraaneja, tahtoo soittaminen olla menneiden muistelua. Esan ensimmäinen kosketus rautalankaan — halolla päähän kokemus — oli Emma-singlen bpuoli Mantsurian beat vuonna 1963. Esalle Stratocaster, Vox ja rautalanka ovat ikuisia asioita, elossa tänäkin päivänä. Agentsit eivät kuitenkaan halua, että heihin isketään puritaanibändien leima. Esa ei halua olla rautalangan "lippulaiva", eikä yleensä myönnä haastatteluja. Onneksemme hän teki Jylkkärin suhteen poikkeuksen. Jarmo Koponen Ilkka Mielonen Topi tauolla Agents
13 Erätaitokilpailut -85 "Sinäkö se olet, joka rakennat maasi hyväksi, oikeudenmukaiseksi lastenkin elää." Mika Waltari JYY:n liikuntavatiokunta järjesti 9.10. ensimmäiset valtakunnalliset opiskelijoiden erätaitokisat Laajavuoren maastossa. Kisat onnistuivat järjestäjien mielestä hyvin: osanottajia oli 17 kolmen hengen joukkuetta ja rasteilla paleli parikymmentä toimitsijaa. Kilpailussa el ollut pääasiana monellakaan joukkueista voitto vaan kaikki mahdolliset luonnossa liikkumisen syyt. Voittaja kuitenkin palkittiin paikallisen 0KL:n PCB-pojista. Seuraavassa erään osanottajan matkakertomus: Aamulla 6.33 Miksi minä en tänään mene luennolle? Niin. ne erätaitokilpailut... Päivällä 11.35 Kortepeohjan Essolla. — Myydäänkö teillä sellaisia puukkoja??? — Kyllähän meillä, minkäslainen saisi olla? — Ihan sama. kunhan on terävä. — Tässäpä olisi yksi... — Joo, se riittää, kiitos. Myyjän loppulauselma: — Alä sitten tapa ketään... — En tietenkään! (Itseäni vai muita, mitä se tuijottaa mua. näytänkö mä muka murhaajalta???) 12.00 Laajavuoren majalla. Kilpailun toimitsija: mie-1510— ... ja sitten jokainen joukkue saa kartan, johon reitti kopioidaan... — Onneksi tuli kompassi mukaan, osaako kukaan käyttää sitä? — Kumpi näistä on pohjoisneula? — Miten sinä sitä karttaa pidät, ei pohjoinen ole tuolla! — Hei, arvatkaas, mitä mä löysin, kompassinkäytön ohjekirjan... x x x — Kolmas joukkue... — Mihin suuntaan me mennään, saanko ottaa kompassilla suunnan? — Et, me ei aiota eksyä. n. 12.45 ensimmäinen rasti. — Hei. tuolla se on! (Löytämisen riemua äänessä) — Mitä, pitääkö meidän keittää kananmuna, mistä tähän saa vettä? — Onneksi meillä on omia tulitikkuja (3 askia), jos ei näillä tuo kyntteli syty... — Eikö se olis jo kypsä, vesi kiehuu kuiviin!!! — Miksi meidän varusteisiin ei kuulu keitettyä kananmunaa? (Kanamaista sekoilua; ei tee vaikutusta rastivahteihin, tuskin tulee bonusta...) Rastivahti: — Miksi te olette noin noessa? (Tyhmä mies, noki puhdistaa, kauneutta täytyy vaalia karuissakin olosuhteissa.) — Missä se kakkosrasti on, saanko mä ottaa suunnan? — Me mennään polkuja, eikä eksytä. (Pätevä perustelemaan...) Vähän myöhemmin — Hei tuolla se on! (Yhä edelleen innostunut äänensävy) — Luontoääniä? Heinäsirkka, sammakko, siis lintuja, västäräkki, punatulkku, peipponen, pitääkö ne laittaa latinaksikin? (Miksi minä olen kaupungista kotoisin, miksi tuolla nauhalla ei ole pulua?) — Ukkometso? (Minä veikkaisin Eino Gröniä...) Seuraavalla rastilla. — Ai. kuinka painava? Kaksi, kaksi ja puoli??? (Toivottavasti ei ole bodattu liikaa kesällä) — Matka täältä mäkitorniin? Missä meidän kartta on, missä se mäkitorni täällä on? — Minne sitten, saanko ottaa suunnan Hei. kuule. ihan tosi. usko nyt, kyllä mä NYT muistan, kuinka kompassia käytetään Mitä polkua me mennään? Neljäs rasti, ensiapua — Ompa hyvä. kun lioista autoista näkee, missä on lähellä rasti. (Epäluotettavia maamerkkejä, väittäisin, kartan mukaan — Kuka on potilas, soitatko sinä ambulanssin? — Onko täällä metsässä puhelin? (Biologinen ihme...) — Aiaiai— — Älä nyt hermostu, sidotaan tämä jalka, pistetään lasta... — Älä murjo mun koipeeni!!! (Kiittämättömyys on maailman palkka?) — Ambulanssi tulee... — Noilla teekkareilla on rauhoittavia (rentouttavia?) aineita mukana. — Rastivahtien lahjontaan??? Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt... (Yhä hengissä) Nyt otetaan naisesta mittaa... (Huomaa, että järjestäjien kulttuuriharrastuksiin kuuluu kaljamainosten katselu) — Minkä yli, millä köydellä. mihin puuhun, missä se köysi on, tuokaa mulle kiikari, apua. enhän mä IKINÄ pääse tuonne! (Rastivahdit eivät ole käsittävinään suomenkielisiä hätähuutoja; metsästä ei pitäisi olettaa löytävänsä herrasmiehiä) x x x — Mihin asti (Taivaaseenko tällä köydellä pitää mennä??? Missä se maa on?) — Juoda kaljaa, ai, saa juoda vain yhden pullon? Miten tän pullon saa auaki? Missä korkinavaaja on? Aha, sellaista ei siis ole... kulp-kulp-kulp — (Syrjäsilmällä: mitä nuo valkokorkkiset pullot tuossa viereisessä korissa on??? Ahaa. vichypulloja. mitähän ne täällä tekee?) Alas-alas-alas. kuudes rasti — Sen pitäisi olla tuolla jossain alhaalla... — Tuolla on auto, se on varmaan tuolla! x x x — Jousipyssy? Missä mun puukkoni on? (muista huoltamon myyjän ohje: Älä tapa ketään.) — Mistä me saadaan narua? (Ei ainakaan rastivahdeilta...) — Onneksi mun housuissa on kaksi kuminauhaa... (Käytetäänkö jousipyssyissä kuminauhaa?) — Rastivahti: — Jousella ammutaan yleensä etenpäin... (Sen olikin tarkoitus olla häikäisevä tyylinäyte...) — Mihin suuntaan? (Toivottavasti housut pysyy jalassa) Jossakin — Mikä tuo on? — Killerjärven ravirata. — Eihän sitä ole kartalla! — Ei niin olekaan... — Mennään äkkiä takas kartalle! x x x — Missä me ollaan? — Toivottavasti kartalla... Viimeinen rasti — Muistatteko te yhtään sananlasku? — Satua kolmesta viattomasta siasta tai sellaista? (Pienestä porsaasta? Viattomasta siasta?) Maali (Olen sanaton) Seuraava aamu n. ennen puoltapäivää. Miksi mä en eilen mennyt luennolle, ai-ai-ai— Miksikähän mä aion ensikin vuonna mennä erätaitokilpailui hin? Liikkeelle Elämän Puolesta! Vetoomus Tiedemiesten ja lääkäreiden viimeisten arvioiden mukaan ydinsodan ja sitä seuraavan ydintalven vaikutukset elämälle maapallolla ovat tappavan tuhoisat. Ydinsodan uhka kasvaa jatkuvasti. Euro-ohjuksia on sijoitettu paikoilleen Eurooppaan, avaruusaseiden tuotantoa suunnitellaan ja USA:n hallitus on virallisesti julistanut oikeutuksensa ydinaseiden käytön ensi-iskuun, myös Euroopassa. Me emme halua olla välinpitämättömiä tämän kasvavan ydinuhan edessä. Me vastustamme asevarustelua niin idässä kuin lännessä, joka uhkaa olemassaoloamme ja lisäksi nielee jättimäisen osan niistä maailman henkisistä ja taloudellisista voimavaroista, jotka välttämättä ja kiireellisesti olisi suunnattava ihmiskunnan ja luonnon tulevaisuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan ehto on ihmisten keskinäisen tasa-arvon toteutuminen. Eräs räikeimmistä loukkauksista ihmisarvoa ja ihmisten välistä tasa-arvoa vastaan on Etelä-Afrikan hallituksen harjoittama rotusortopolitiikka Vaadimme, että Suomen on ryhdyttävä aktiiviseen painostustoimintaan Etelä-Afrikan hallitusta vastaan rotusorron kumoamiseksi. YK:n aseidenriisuntaviikkoa vietetään jälleen maailmanlaajuisesti 20.—27.10.1985. jolloin myös Suomessa järjestetään rauhankulkueita, juhlia ja tapahtumia tunnuksilla "EI ASEITA AVARUUTEEN!! SUOMI RAUHAN EDELLÄKÄVIJÄKSI!! ja TALOUSSUHTEET ETELÄ-AFRIKKAAN KATKAISTAVA". Tällä vetoomuksella kuljetamme eteenpäin Jyväskylän yliopiston terveystieteen ja tilastotieteen laitosten liikkeelle lähettämää rauhanviestiä ja haastamme vuorostamme yliopiston laitokset ja yksiköt osallistumaan torstaina 24.10.1985 rauhankulkueeseen tunnuksella "YLIOPISTO RAUHAN PUOLESTA". Kulkue järjestäytyy torilla alkaen klo 17.30 kohteena klo 19.00 alkavat rauhanjuhlat Monitoimitalolla. Kehotamme viemään rauhanviestiä eteenpäin laitoksilla, tiedekunnissa, yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden keskuudessa, jotta koko yliopisto lähtisi liikkeelle Elämän ja Rauhan puolesta. Jyväskylässä 16. lokakuuta 1985 Sosiologian laitoksen laitosneuvosto puolesta Marjatta Marin vt.professori laitoksen johtaja
14 Seksitaudit uhkaava epidemia haaste ehkäisylle Sirkka-Liisa Valle ihoja sukupuolitautien erikoislääkäri Viime vuosina ovat sukupuolitauteja hoitavat lääkärit huolestuneet uusien sukupuoliteitse leviävien tautien esiinmarssista kaikkialla länsimaissa. Vielä 15—20 vuotta sitten valtaa pitivät ns. varsinaiset sukupuolitaudit eli kuppa ja tippuri. Tauti saatiin useimmiten prostituoidulta, se hoidettiin ja potilas parani. Viimeisten viiden vuoden aikana on tapahtunut huomattava muutos: kupan ja tippurin esiintymisluvut ovat tasaisesti vähenemässä ja yleisimmän "seksitaudin" aiheuttaja onkin nykyään k l a m y d i a . Klamydia on pieni viruksen kaltainen bakteeri, joka aiheuttaa useimmille miehille virtsakirvelyä ja harmahtavaa vesimäistä vuotoa virtsaputkesta. Nämä oireet vievät miehen lääkäriin, mutta nainen saattaa kantaa klamydiaa oireettomana pitkäänkin ennen sairastumistaan alavatsan tulehdukseen. Tauti on erittäin yleinen nuorilla naisilla ja hoitamattomasta tulehduksesta on usein seurauksena kohdunulkoinen raskaus tai hedelmättömyys. koska arpikudos on tukkinut munatorvet. Penisilliini, joka sentään aina parantaa kupan ja useimmiten myös tippurin, on klamydiaan tehoton. Tulehdukset voidaan kuitenkin tehokkaasti hoitaa muilla antibiooteilla, kunhan ne havaitaan ajoissa. Klamydiatulehdus ei ole Suomessa sukupuolitautilain alainen, joten partnerin hoitoon saattamisesta potilas huolehtii itse. Lääkkeet joutuu jokainen samasta syystä itse hankkimaan. Kondomi suojaa klamydialta hyvin. S u k u e l i n h e r p e s on yleinen tauti Suomassa sekä miehillä että naisilläT Taudin aiheuttaa virus, joka tarttuu tuoreesta rakkulasta kumppanin iholle tai limakalvolle ja nostattaa siihen rykelmän kivuliaita, nopeasti haavautuvia rakkuloita. Ensimmäisellä kerralla nivusrauhaset turpoavat ja voi olla kuumettakin. Rakkulat paranevat noin 2 viikon kuluessa, mutta ilmestyvät jonkin ärsykkeen vaikutuksesta uudestaan suunnilleen samalle alueelle, mihin ilmaantuivatkin. Terveelle aikuiselle tauti on harvoin vaarallinen, mutta lapsi voi vaurioitua vaikeasti syntyessään herpesrakkulaisen synnytyskanavan kautta. Synnytys pyritäänkin hoitamaan aina keisarinleikkauksella, mikäli äidillä on aktiivinen herpes. Herpesvirus jää piilevänä elimistöön koko loppuiäksi, mutta lääkityksellä voidaan nopeuttaa rakkulavaiheen ohimenoa. Potilas on tartuttava ainakin niin kauan kunnes rakkulat ovat parantuneet ja iho tai limakalvo on ehjä eikä tänä aikana saa olla seksikontaktissa ilman suojavälinettä. Toinen tärkeä virus, joka tarttuu seksikontaktissa, on s y y l ä v i r u s . Syylävirustyyppejä tunnetaan yli 30 ja ne aiheuttavat erilaisia syylämäisiä kasvaimia ihmisen iholle ja limakalvoille. Sukuelimissä olevaa syylää kutsutaan visvasyyläksi eli kondyloomaksi. Ne näyttävät röpelöisiltä, kukkakaalimaisilta kasvannaisilta esiintyessään siittimen tai ulkosynnyttimen limakalvoilla. Niitä esiintyy myös peräaukon ympäristössä, peräsuolessa sekä suussa eri seksitekniikoista riippuen. Visvasyyliä on perinteisesti hoidettu penslaamalla niitä podofyllin-nimisellä solumyrkyllä eikä niitä ole pidetty vaarallisina. Viime aikoina on kuitenkin osoitettu, että määrätyt virustyypit pystyvät aiheuttamaan solumuutoksia, jotka vähitellen muuttuvat pahanlaatuisiksi ja aiheuttavat kohdunkaulasyövän. Näitä muutoksia on todettu hyvinkin nuorilla tytöillä pian seksuaalielämän alettua ja niiden esiintyminen on tavallisinta niillä, jotka ovat aloittaneet seksin aikaisin ja joilla on runsaasti kumppaneita. Muutokset on helppo havaita irtosolukokeella, jossa jokaisen seksuaalisesti aktiivisen naisen tulisi käydä kerran vuodessa. Silloin ei syylävirusinfektio ehdi aiheuttaa korjaamattomia vaurioita. Mies ilmeisesti kantaa virusta virtsaputkessaan. tavallisesti oireettomana, sillä tartunnan saaneiden kumppaneilla ei läheskään kaikilla nähdä tavallisia visvasyyliä. Kondomi suojaan tehokkaasti myös tältä virustaudilta. Seksuaaliteitse tarttuvista viruksista kolmas on h e p a t i i t t i B v i r u s , joka aiheuttaa osalle potilaista oireisen keltataudin, mutta suurimmalle osalle oireettomana lievän maksatulehduksen. Aikaisemmin se tunnettiin länsimaissa suonensisäisiä huumeita käyttävien viruksena, joka levisi saastuneiden ruiskujen ja neulojen välityksellä. Viime aikoina on opittu ymmärtämään, että se leviää myös sperman välityksellä. Näin ollen sitä esiintyy sekä heteroseksuaaleilla, mutta ennenkaikkea homoseksuaaleilla, joilla se yleisyydestään johtuen on vakava terveydellinen haitta. Kaikki hepatiitti-B-viruksen saaneet ovat aluksi tartuttavia viikkojen, jopa kuukausien ajan ennenkuin virusta sitovia vasta-aineita alkaa kehittyä. Suurimmalla osalla tauti paranee ilman jälkiseurauksia, mutta n. 5 % jää viruksen kantajiksi loppuelämäkseen ja on alttiina erilaisille maksan toimintahäiriöille. Tautia vastaan on kehitetty tehokas rokote, jota Suomessakin on saatavilla. Kondomi suojaa spermatartunnalta. Hepatiitti-B-virustartunta tutkitaan aina verenluovutuksen yhteydessä eikä sen sairastettuaan enää saa luovuttaa verta. Uusin ja vaarallisin kaikista sukupuoliteitse leviävistä viruksista on A I D S : n aiheuttajavirus, HLTV-IH. Se tuhoaa ihmisen valkosoluista ne, jotka puolustavat elimistöä erilaisten taudinaiheuttajien ja syöpäsolujen hyökkäyksiltä. Niinpä AIDSiiin sairastunut potilas menehtyykin 1—3 vuoden kuluessa taudin toteamisesta erilaisiin vaikeisiin tulehduksiin ja/tai määrättyihin syöpälajeihin. Tauti on ollut tunnettu yli 4 vuoden ajan ja siihen on länsimaissa sairastunut yli 15 000 ihmistä, joista puolet on kuollut. Afrikassa, josta virus ilmeisesti on kotoisin, on viruksen kantajia miljoonia ja AIDSpotilaiden määräksi arvioidaan n. 100.000. Tauti todettiin länsimaissa ensin homoseksuaalisesti käyttäytyvillä miehillä, joita edelleenkin on 3/4 kaikista sairastuneista, mutta virus on levinnyt myös h e t e r o s e k s u a a l i s e s t i k ä y t t ä y t y v ä ä n v ä e s t ö ö n , jonka osuus sairastuneista on suurenemassa. Tauti tarttuu verija spermakontaktissa kuten hepatiitti-B, mutta selvästi huonommin. Sen ei ole osoitettu tarttuneen syljen välityksellä, vaikka se syljestäkin on eristetty. Äidistä se siirtyy sikiöön. Se ei tartu ihokosketuksessa, ilman tai veden välityksellä. Useimmissa maissa mm. Suomessa, on päädytty suojaamaan verivalmisteiden puhtautta mm. testaamalla luovutetut verierät HTLV-III-virustartunnan osoittavalla vasta-ainetestillä. Testi on oikein tehtynä luotettava ja osoittaa sen, onko henkilö ollut viruksen kanssa kosketuksessa. Se ei anna tietoa siitä, sairastuuko juuri tämä henkilö AIDSiiin eikä siitä, milloin kyseinen tartunta on saatu. Suomessa on mahdollisuus testauttaa itsensä maksutta terveyskeskuksissa, YTHSrn t e r v e y d e n h o i t o a s e m i l l a ( o p i s k e l i j a t ) ja sukupuolitautien poliklinikalla, mikäli epäilee saaneensa tartunnan. Mikäli vasta-aineita löytyy, seurataan henkilön terveydentilaa huolellisesti, sillä viruksen aiheuttama vastustuskyvyn heikkous ilmaantuu, jos on ilmaantuakseen, hyvinkin hitaasti kuukausien jopa vuosien kuluessa. Kaikki, joilta löytyy vasta-aineita, ovat tartuttavia ja heiltä kyetään myös eristämään itse virus. Koska virus tunkeutuu solun perimään, se pysyy yksilössä tämän kuolemaan saakka. Millään tunnetulla lääkkeellä ei virusta voi poistaa solusta eikä sille ole pystytty kehittämään rokotetta. Suomessa on sairastuneiden määrä toistaiseksi vielä pieni, mutta luvut ovat kaksinkertaistuneet vuosittain. Jokaisen olisi tiedostettava riskialtis käyttäytyminen ja luovuttava siitä. Ehkäisevillä toimenpiteillä kykenisimme ehkä vielä pysäyttämään epidemian kasvun. Olemmekin kaiken kaikkiaan siirtymässä helposti hoidettavista bakteeritaudeista virustauteihin, joille ei löydy parantavia lääkkeitä eikä yhtä poikkeusta lukuunottamatta vielä rokotteitakaan. On selvää, että ehkäisyn merkitys näiden elimistöön kenties loppuelämäksi jäävien taudinaiheuttajien torjunnassa on keskeinen. Paras suoja on kiinteä parisuhde, jossa molemmat ovat uskollisia. Tällaiseen liittoon ei tule tautia, oli se hetero-tai homoseksuaalinen. Tilapäiset suhteet ovat aina riskialttiita, mutta oikein käytettynä kondomi suojaa kaikilta sukuelinkontaktissa tarttuvilta taudeilta. Koska terveeltäkin näyttävä sukupuolikumppani voi tietämättään kantaa tarttuvaa tautia, on jokaisen itse huolehdittava omasta suojautumisestaan. Jos epäilee tartunnan mahdollisuutta, on vastuullista käyttäytymistä pidättäytä seksistä ja mennä tarkastukseen. Vastuu on paitsi itsestä, myös kumppanista, joskus jopa syntymättömästä lapsesta. Kuninkaallinen kondomi Leila Mustanoja Tiedotussihteeri Väestöliitto Kondomi on sana joka Jaksaa punastuttaa ja hämmennyttää. Silli on monta eri nimeä kumi. kortsu, kortonki. Mutta mistä kondomi on saanut nimensä ja mistä se on kotoisin? Kondomin kuninkaallinen menneisyys Kondomi-sanan alkuperästä ollaan moninaista mieltä. Tieteellisesti ja pitävästi ei nimen alkuperää ole voitu määritellä. Sitkeimmin on elänyt tarina tohtori CondonVista. Hänen oletetaan toimineen lääkärinä kuningas Kaarle H:n hovissa Englannissa 1600-luvun loppupuolella. Perimätieto kertoo, että kuningas kyllästyi perin juurin aviottomien lastensa alati kasvavaan määrään ja pyysi tohtori Condomin apuun. Tämä kehitti kuninkaalle käyttöön suojuksen, jota ruvettiin kutsumaan kondomiksi. Englantilaiset eivät kuitenkaan ole suostuneet ottamaan kunniaa nimen alkuperästä, vaan kutsuvat kondomia "ranskalaiseksi kirjeeksi", (French letter). Ranskalaiset vastaavat käyttämällä nimeä "englantilainen viitta" (la capote anglaise). Kuinka vanha kondomi on? Kondomeja on käytetty vuosituhansia. Jo muinaisten kansojen ja entisaikain egyptiläisten tiedetään käyttäneen siittimen suojuksia. Joidenkin kansojen keskuudessa suojuksilla oli statussymbolin arvo, toisissa yhteisöissä taas uskottiin suojusten taikavoimaan hedelmällisyyden lisääjinä. Olipa häveliäisyyskin jossain perustana suojuksille. Egyptiläisten tiedetään suojanneen peniksensä huolellisesti hyönteisten puremia ja trooppisia tauteja vastaan. Tästä käyttötarkoituksesta oli luontevaa siirtyä sukupuolitautien suojaukseen. Vasta vuosisatojen kuluttua, oletettavasti 1700-luvulla, kondomeja ryhdyttiin yleisesti käyttämään raskauden ehkäisyyn. Tohtori Fallopiuksen perintö Muinaisten japanilaisten ker-'
15 rotaan käyttäneen simpukankuorista tehtyjä suojuksia. Intialaisten suojat olivat kauniisti koristeltuja, puisia tai metallisia. Ensimmäinen maininta eurooppalaisesta sukupuolisuojuksesta löytyy italialaisen lääkärin Fallopiuksen teoksesta De morbo gallico. Julkaisuvuosi oli 1564 ja kirjassa Fallopius kertoo kehittämästään pellavaisesta siittimen suojuksesta. Hän suositteli kondomiaan erityisen kätevänä, koska se mahtui taskuun ja kulki siten helposti mukana. Aikaisemmin suojusten yleisimmin käytetyt materiaalit olivat olleet nahka ja eläinten suoli. Kun Goodyear ja Hancock 1843—44 vihdoinkin onnistuivat yrityksissään vulkanoida kumia, kääntyi myös lehti kondomin historiassa. Uuden materiaalin myötä kondomin valmistuskustannukset laskivat jyrkästi ja tuotantoa pystyttiin lisäämään ratkaisevasti. Kondomista tuli jokamiehen ulottuvilla oleva käyttöesine. Tällä vuosisadalla koneistojen automatisointi on lisännyt tuotantoa entisestään ja alentanut edelleen hintoja. Tautien ehkäisy herää henkiin Viime vuosiin asti kondomia käytettiin Suomessakin pääasiassa raskauden ehkäisyssä. "Uusien" sukupuoliteitse leviäKondomi suojaa tartunnoilta Juhani Peräsalo Johtajaylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Terveyttä kaikille vuoteen 2000. Lauseen tuntevat kaikki. Kampanjan takana on Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Suomi on näkyvällä tavalla mukana, esimerkkinä maailmalle. WHO:n Euroopan alueen perhesuunnitteluyksikön heinäkuinen butleriini "Entre Nous" toteaa maailmanjärjestön satsaavan entistä enemmän huomiota tulevana vuosikymmenenä myös seksuaalisuuteen ja sukupuoliseen terveyteen (sexual health). Miksi? Bulletiini perustelee: 'Tämä ei tarkoita, että seksuaalisuudesta olisi tulossa tärkeämpi asia kuin se on on; vaan sitä, että eräs ihmisen ongelmien lähteistä tunnistetaan ja että ongelmat hoidetaan sukupuolisuuden ongelmina". Mitä sitten on sukupuolinen terveys (huono termi, mutta seksiterveyskään ei ole sen parempi!)? Bulletiini avuksi. "Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisen persoonallisuutta, oli hän mies, nainen tai lapsi. Se on perustarve ja olennainen piirre ihmisessä, jota ei voida erottaa muista elämän komponenteista... Sukupuolinen tyytyväisyys on terveyden osa. Koska terveys on ihmisen perusoikeus, sukupuolinen tyytyväisyys eli seksuaalinen terveys, ovat myös ihmisen perusoikeuksia". Terveyden suurin uhka on sairaus. Sukupuolisen terveyden eräs uhka ovat sukupuolisairaudet, seksitaudit. Miksi nyt kaikki puhuvat seksitaudeista? Eikö olisi vähintäin yhtä tärkeä puhua muista seksuaalisen terveyden uhkista, yksinäisyydestä, rikkoutuneesta avio-onnesta, kyvyttömyydestä rakastaa. Kyllä olisi, mutta nyt on aivan erityistä syytä puhua seksitaudeista, monestakin syystä. Kaksi tärkeää perustetta ovat: seksitautien (ent. sukupuolitaudit) kirjossa on tapahtumassa suuri muutos, todettujen seksitautitapausten määrässä on tapahtunut selvää kasvua. Vanhat "klassiset" sukupuolitaudit, esim. tippuri ja kuppa, ovat toki vielä olemassa, mutta uusi taudinaiheuttajien joukko on tullut levitäkseen ja osin jo levinnytkin laajemmalle kuin vanhat. Traagisinta tilanteessa on se, että uusien joukossa on virustauteja, joihin lääketiede ei ole vielä keksinyt hoitoa. Vanhan tippurin aiheuttaja, gonokokki-bakteeri, yrittää sekin nostaa profiiliaan; se on kehittänyt ennen aina tehokkaalle penisilliinille vastustuskykyisiä kantoja. "Supergonokokit" ovat seksitautien arkea. Uusista tulokkaista klamydia on tavallisin. Sen aiheuttamaa tautia todetaan enemmän kuin tippuria. Onneksi sitä voidaan hoitaa, koska se on bakteeri. Antibiootit tehoavat. Ongelmana on löytää ja hoitaa kaikki, joilla bakteeri on. Koskaan ei riitä yhden hoitaminen, vaan hoidettavia on aina vähintäin kaksi; niin kuin seksitaudeissa aina. Virustautitulokkaita ovat papillooma-virus, herpes eli HTLV III (human T-cell lymphotropic virus type III). Unohtamatta, että maksatulehdusta aiheuttava hepatiitti B-virus voi sekin tarttua sukupuoliyhteydessä. Nämä taudinaiheuttajat muodostavat todellisen haasteen lääketieteelle. Kun hoitoa ei ole, on tartunnan ehkäisy ainoa keino välttää sairastuminen. Tilastojen mukaan todetaan Suomessa vuosittain kuppaa n. 80 ja tippuria n. 7 500 uutta tautitapausta. Klamydiaa on arvioitu todettavan n. 40 000 — 50 000 tautitapausta vuodessa. Yhdysvalloissa on arvioitu seksitauteja todettavan vuosittain seuraavasti: AIDS 4 500, kuppa 90 000, herpes 500 000, kondylooma (papilloomavirus) 1 milj., tippuri 2 milj. ja kondylooma 3 milj. Näiden seksitautitapausten kustannukset maan terveydenhuollolle ovat n. 2 mrd dollaria vuodessa. Mitkä tekijät ovat johtaneet tautitapausten nousuun? 60-luvun kumoushenki johti myös suvien tautien hyökyaalto koko maailmassa on herättänyt ihmiset tajuamaan ja uskomaan tartuntariskin todellisuuteen ja vakavuuteen. Kondomi on ainoa ehkäisymenetelmä, joka antaa suojaa sukupuolitauteja vastaan. Oikein ja joka yhdynnässä käytettynä kondomi estää tartuntojen leviämistä. Vastuuntuntoinen sukupuolikäyttäytyminen edellyttää kummankin osapuolen huomioon ottamista. Sukupuolielämä on turvallista suojauduttaessa huolellisesti ja joka yhdynnässä sukupuoliteitse leviäviltä taudeilta. Muista vanha sanonta: "omena päivässä pitää lääkärin loitolla" sekä sen lisävariaatio: "kondomi yhdynnässä pitää taudin loitolla". Kulttuuriryhmä Beckerin kirjakahvilaan kupuoliseen vapautumiseen; seksuaalisen aktiviteetin aloittaminen siirtyi varhemmaksi ja partnereiden määrä nousi. Raskauden ehkäisy oli päivän puheenaihe. Raskaudenehkäisypillerit syrjäyttivät muut ehkäisymenetelmät, mm. "barriääri"-ehkäisimen, kondomin. Lisääntynyt matkailu on luonut hyvät edellytykset eksoottisten taudinaiheuttajien leviämiselle. Yhteiskunnan muutokset ovat myös edesauttaneet; avioliiton solmimista viivytellään, avioerojen määrä on noussut ja kaupunkilaistuminen on aikamme ilmiö. Seksitaudit ovat koko yhteiskunnan uhka. Terveet elämäntavat ovat muotia. Liikunnan nopeus vapauttaa kiusallisista ihmissuhteista. Tupakan haitoista pääsee, kun tupakanpoltto lopetetaan. Alkoholin haitoista päästään kun viinanjuonti lopetetaan. Seksitaudeista päästään, kun... Mutta ei, sittenhän ei kohta olekaan ketään. Voitaisiin tietysti ryhtyä yksiavioisiksi ja lopettaa asian yli potkiminen. Tupakantekijä ja alkoholintislaaja ovat nuoria ammatteja, mutta maailman vanhin ammatti on ja pysyy. Ja ihminen vietteineen. Mutta seksitautiepidemia on saatava loppumaan. Yksinkertaisin tällä hetkellä käytettävissä oleva keino on kondomi. Se olisi nyt saatava kaikkien ulottuville. Matkatoimistotkin voisivat tehdä siitä asiakaslahjan. Että se edes viivähtäisi mielessä, hetken, palatakseen aktiiviseen käyttöön tarpeen vaatiessa. Edellä mainituin perustein Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä on aloitettu kampanja kondomin käytön lisäämiseksi, infektioiden, tulehduksellisten sukupuolitautien, leviämisen ehkäisemiseksi. Lainatakseni vielä WHO:n bulletiinia: "Kysymys ei ole siitä, että kaikki olisivat asiantuntijan kanssa välttämättä samaa mieltä siitä, mikä on tervettä seksuaalista käyttäytymistä; jokaisen tulee kuitenkin saada kaikki informaatio, jota he tuntevat tarvitsevansa; ruumiistaan, seksuaalisuudestaan ja ehkäisystä... Tällaisen kampanjan tarkoitus on tarjota yksilölle mahdollisuus valita elämäntapa, joka sallii hänen nauttia hyvästä fyysisestä ja emotionaalisesta terveydestä, josta hän tuntee olevansa vastuullinen." Kondomi terveydeksi! Aloitamme nuorten omaehtoista kulttuuria tukevan ryhmän. Kokoonnumme ensimmäisen kerran Beckerin kirjakahvilassa Seminaarinkatu 28:ssa keskiviikkona 6. marraskuuta klo 17.00. Ryhmä on tarkoitettu avoimeksi ja siihen ovat tervetulleita kaikki taiteesta ja kulttuurista kiinnostuneet nuoret ja ne; jotka eivät vielä ole menettäneet nuoruuttaan. Isähahmoksi on lupautunut Kari Saaristo ja hän alustaa ensimmäisellä kokoontumiskerralla aiheesta: 80-luku ja omaehtoinen kulttuuri Suomessa. Teknisenä ja taloudellisena neuvonantajana työn puolesta toimii Eero Virtanen kaupungin nuorisotoimistosta. RyhmätoiUnkarilaista elokuvaa Uuden unkarilaisen elokuvan viikot järjestetään Keski-Suomessa 4.—16.11.1985. Jyväskylässä elokuvia nähdään Campus-Kinossa päivittäin 4.— 10.11. klo 16.30. Elokuviin on vapaa pääsy. Ohjelma: 4.11. Päl Sandor: DANIELIN MATKA (Szerencses Daniel), 1982 5.11. György Szomjas: LIEVIÄ RUUMIINVAMMOJA (Könnyu testi Sertes), 1984 6.11. Päl Erdöss: PRINSESSA (Adj kiräly katonät). 1982 7.11. Märta Meszäros: PÄIVÄKIRJA (Naplö gyermekeimnek), 1982 8.11. Janos Rozsa: MASKOTTI (Kabala), 1981 mintaa ei ole vielä rajattu, mutta kiinnostavia työmuotoja voisivat olla: lehden julkaisu, näyttelytoiminta, opetustoiminta, tai mikä tahansa omaehtoiseen kulttuuriin liittyvä osallistuminen. Ryhmän perustamisen taustalla piilee yhteiskunnallisia ja henkisiä syitä: omaehtoisten ryhmien puuttuminen Suomesta, avartavien kulttuurillisten näköalojen puuttuminen ihmisten välissä toiminnassa ja nurkkakuntainen ja passiivinen asennoituminen ihmisillä. Nuorisotoimisto antaa ryhmille tilaa Beckerillä, lisäksi ryhmän käytössä on silkkipaino ja toimistotilaa. Edeltäkäsin voi tiedustella Beckeriltä p. 294448. 9.11. Istvan Szabo: LUOTTAMUS (Bizalom), 1979 10.11. Istvan Szabo: RAKKAUSELOKUVA (Szerelmesfilm), 1970 Suuri illusioni Jyväskylässä Mika Waltarin romaanin Suuri illusioni pohjalta tehty samanniminen kotimainen elokuva saapuu ensi-iltaan Jyväskylään perjantaina 1. marraskuuta Elohuvi ykköseen. Elokuvan on ohjannut Tuija-Maija Niskanen ja käsikirjoituksen on Waltarin romaanin pohjalta laatinut Anja Kauranen. Kuvauksesta on kantanut vastuun kolmikko Kari Sohlberg, Lars Karlsson ja Harri Laakso. Päätehtävissä näyttelevät Pekka Valkeejärvi, Markku Toikka ja Stina Ekblad. TERVETULOA ILMAISI! I F F>UUAKAMVEIU-e. UUSITTUUN KIERTEESEEN 111. KLO 1L0O TATOOOKSEMME L & 1 1 KIEKTEEN klOUCOLJUAAl HAMPURILAINEN — R A V I N T O L A K « r r w » O H : i A £ 6 A —
16 Yliopistot liike-elämän talutusnuorassa Onko kaikkialle ulottuva kaupallisuus jo saavuttamassa yliopistojemme portit. Tällaisiin synkkiin ajatuksiin saattoi päätyä luettuaan sanomalehdistä tiivistelmiä yliopistojen avajaisissa pidetyistä puheista. Minne on kadonnut yliopistojemme tutkimuksen vapaus ja humanismi, kun useimpien tutkimusten takana on liike-elämä ja tuloksia arvioidaan rahassa? Näyttääkin näin puheenvuorojen perusteella yliopistojen ilmapiiri olevan enemmän talutusnuorassa kulkemista kuin uusien urien, metodien etsimistä. Näin myös opiskelijamaailmassa: se mitä isot edellä sitä pienet perässä, vai pitäisikö sanoa toisinpäin. Puolueradikalismin ja voimakkaan osallistuvan toiminnan jälkeen ovat monien yliopistojen ylioppilaskunnat poteneet jo pidemmän aikaa kasvavaa apaattisuutta. Uusia ihmisiä ja uusia ideoita ei löydy. On sanottu aallonpohja sivuutetuksi ja kehityksen kulkevan hitaasti kohti parempaa. Siitä huolimatta jokainen syksy, kun uudet opiskelijat tulevat. näyttää vievän kehitystä yhä syvemmälle ahdinkoon. Vanhasta 70-luvun opiskelijapolitikoinnista ja liikehdinnästä on vain kellastuneet pöytäkirjalehdet kertomassa. Minne sitten on kadonnut opiskelijoiden keskuudesta toiminta, aktiitivisuus? Ei kai energia ole minnekään kadonnut, onhan se fysiikan lakienkin vastaista, sen ilmeneminen on vain muuttanut suuntaa. Business-ajattelua on astunut tilalle. Kaupallisuuden esiintyöntämät arvot: nuorekkuus, muodikkuus, menestyminen ovat meidän jokapäiväisessä arvomaailmassamme, ikään kuin ne olisivat sinne aina kuuluneet. Radikalismin viimeinen henkikin näkyy vain siinä, mitä muoti tuo tullessaan. Ajattelua eivät siivitä enää 70-luvun filosofis-poliittiset pohdiskelut vaan kaupallisuuden peruskäsitteet. Joskus tuntuu kuin joukkotiedotusvälineet olisi valjastettu juuri näiden taloudellisten termien pakkosyöttöön. Onko siten, jos näin kaupallisuuden myötä sosiologian opiskelijan aika kuluu siihen pohdiskeluun, miten perustaisi siivousalan firman tai miten valtio-opin opiskelija saisi lisärahoitusta opiskeluun porukalla perustetusta konsulttifirmasta? Puhum a a k a a n atkja talousalanopi .elijoista, joiden valmistuminen usein pitkittyy juuri ylimääräisten liikealan harrastusten takia. On aivan ilmeistä, että yhteiskunnassa vallitseva business-ilmapiiri on vaikuttanut jo yliopistojemme korkeimpiin auktoriteetteihin. Tätä yliopistojen kaupallistumista on osaltaan ilmentämässä myös viimeaikainen yleinen keskustelu yliopistojen suhteesta yhteiskuntaan ja kykyyn vastata yhteiskunnan eritoten liike-elämän haasteisiin. Voidaankin ehkä korostetusti sanoa, että jos 70-luku oli yliopistopiireissä radikalismin ja politisoitumisen vuosikymmen, niin 80-luku on konservatismin ja business-hengen vuosikymmen. Ari Miettinen Vippikassan käyttäjille! Kaikille tiedoksi, että ylioppilaskunnan vippikassa on tyhjä. Syy tähän tyhjyyteen on siinä, että osa vipin saaneista opiskelijoista ei ole maksanut lainaansa takaisin ajallaan. Tällainen toiminta on mielestäni täysin edesvastuutonta. ei ajatella mitään muuta kuin omaa etua. Tälläkin hetkellä jonottaa vippiä kymmenkunta opiskelijaa siitä syystä, että sinä et ole maksanut ajallaan lainaasi takaisin. Tällainen toiminta vie pohjan pois tältä ylioppilaskunnan hyvältä sosiaaliselta toiminnalta. Oman napasi tuijottelun keskellä voisit myös ajatella niitä kahta ihmistä, jotka ovat takaajina lainassasi, koska he joutuvat kantamaan oman välinpitämättömyytesi seuraukset. Vippikassaan rahaa odotellen Arto Honkala Tnt. 9 C 215 P./2412 Jos vain kaikki ymmärtäisivät Koska Päivikin oli selvästi ymmärtänyt viime numerossa olleen kirjoitukseni väärin, haluan vähän oikoa syntyneitä käsityksiä. Olkoonkin, että olen poliittisen opiskelijajärjestön jäsen, en pidä sitoutumattomien osallistumista politiikkaan kielteisenä. Arvostan yhteiskunnallista aktiivisuutta, etenkin jos sitä jaksetaan jatkaa huonosta ilmapiiristä huolimatta. Samalla huomautan, että ainakin yhdestä asiasta olemme Päivin kanssa samaa mieltä; passiivisuus se on, mikä karsii. Se mitä haluan sanoa on: kukaan ylioppilaskuntaan uutena tuleva ei potki pitkälle pelkällä puolueainejärjestötai kylän elinten kokemuksella. Ennenkuin hän on muokannut kokonaiskäsityksen ylioppilaskunnasta, hänen aktiivisuutensa jää rutiinitasolle; hän ei pysty esittämään varteenotettavia uusia ideoita. Tänä vuonna on käynyt juuri näin. Koska käsitykset ylioppilaskunnasta ovat olleet puutteellisia, ovat esitetyt uudet ideat joko olleet toteuttamiskelvottomia tai hautautuneet rutiininomaisten pikkujuttujen alle (työleiriläisten puhelimen käyttö ei ole hallitustason asia). Siis: ei ole tärkeää vain millaisia päätöksiä tehdään vaan myös mistä päätetään. Itse olen hallituksessa puhunut hallituksen jäsenten valiokuntatyöhön osallistumisesta. Kulttuuriohjaajien valinnan yhteydessä olisin halunnut keskustelussa määrittää JYY:n kulttuuritoiminnan ideaa. Molemmat yritykset jäivät yrityksiksi. Hallituksessa kiivaimmat keskustelut on käyty penninvenytyksestä. No, sekin on tärkeää, mutta tärkeintä on sittenkin toiminnan tarkoitus. Ja toiminnan tarkoitus ei ole rahankäytön kontrolli, vaan opiskelijan edustaminen ja puolustaminen. — Ymmärtäisipä sen jokainen edustajistoon pyrkivä ja heitä äänestävä. Susanna Uusitalo opiskelija, JYY:n jäsen Myymme KALUSTEET, HELLAT, JÄÄKAAPIT, KIRJAT yms. TOSI EDULLISESTI. OSTOJA M Y Y N T I L I I K E KEIJO HURMERINTA Gummeruksenkatu 5, puh. 618565 ja 614766 JARU ry Jyväskylän akateemiset reservin upseerit ry. Sääntömääräinen syyskokous ke 6. 11. klo 18.00 Rentukan sirkuskabinetissa. Valitsemme uuden hallituksen, puhumme tulevasta toiminnasta ym. Tervetuloa. Hallituksen kokous samassa paikassa klo 17.00. Dumppi ry. Hyvin alkaneen toiminnallisen syksyn jatkoksi lisää toimintaa: Exkursio Tampereelle Luupin vieraaksi pe 1. 11. hinta 40 mk. Sisältää matkan ja yhden aterian. Ja rautainen jatko heti seuraavana tiistaina 5. 11.: Matka Turkuun valtakunnalliseen atk-opiskelijatapaamiseen. Ilmoittautumiset ja lisätietoja Dumpin ilmoitustaululta. Ja pikkujouluja: Dumpilla Lillukassa 3. 12., Ketkyllä Klubilla 4. 12. Tervetulemas kaikki!! Opiskelijayhdistys HÄMEen yleiskokous pidetään ke 30. 10. Lillukassa (Kortepohja) alkaen klo 18. Kokouksen jälkeen (kenties) mahdollisuus saunomiseen, sillä edellytyksellä että Kortepohjan ahkerat remonttimiehet ovat saaneet B-talon tilaussaunan valmiiksi. Joten kaikki hämäläiset aktiivisesti mukaan! EYl Tiistaisin klo 19 opiskelijoiden raamattupiiri. Aihe on Ilmestyskirja. Torstaisin klo 18 nuorten aikuisten raamattuja keskusteluilta. Aihe on 2. Pietarin kirje. Kirpputori 6. 11. klo 15—18, 7. 11. klo 10—12. Opiskelijailta lauantaina 9. 11. klo 19. " K a s t e — a i n u t l a a t u i n e n t a r j o u s " , Olli Koskenniemi. Kaikki tapahtuu Lutherin kirkolla, Kansakoulukatu 5. T e r v e t u l o a ! JYT Onhan niitä näytelmiä tulossa vaikka tässä ollaankin hissukseen oltu. Elinan surma saa ensi-iltansa 14. 11. ja VVoyzeck 29. 11. ylioppilastalon yläkerrassa. Lasten teatteriryhmä Muikula valmistaa näytemän kevääksi ja keväällä valmistuu myös Sateenkaaren puutarha. Tiedustelut ja ennakkovaraukset Anittalta p. 217 583 tai 252 211/2075. Erkkalaiset (ESV + YSV)i Syyskokous keskiviikkona 6. 11. 1985 klo 16.00 erkan laitoksella (D 313). Listalla mm. oman ainejärjestön perustamiskeskustelua, ehdokkaiden valinta hallintovaaleihin... Kaikki mukaan!!! Mephlsto Tää on n e o t n o d e r n i a , lapset... ei mikään juttu. Mephiston sääntömäärätty syyskokous istuu Kiven takaosassa marraskuun 6. iltana klo 18.00 (keskiviikko). Ne asiat käsitellään hetkessä, sitten kehrätään peholaismaisia juonia talven varalle & puhutaan pikkujoulun vietosta. Suunnitellaan lisäksi talvipäivän jälki(post)-iltaa. Illan t a p a h t u m a : Saksan-Martti esittelee parikymmentä uunituoretta teosta — silkkaa ammattikirjallisuutta! Pitkänen, phörkele. tämä on kehotus, ja Nläminen —missä sitä luuhataan? Pian epistemologinen katkos r e p e ä ä i n t e r s t e l l a a r i s e k s l . . . -lallitus Jyrinä ry:n yleiskokous ma 4. 11. klo 18 Rentukan sirkus-kabinetissa. Esityslistalla mm. talven hiihtomatkat ja kamapörssi. Kaikki uudet tervetuloa! sa^gjff^iu Fppp-|«p Jonottaminen, kanaparven arvoasteikon syntyä korkeampi joukon jäsentymisen muoto, kuuluu viime vuosien kaupunkikuvan vakinaisiin piirteisiin. VAALIT KÄYVÄT PÄÄLLE! Kampus-kirjasta aseet vaalitaistoon! Mitä sanoisi JYY:n tilanteeseen Dahrendorf? \Vittgenstein? Jälleen kasa vanhoja kadonneiksi luultuja kirjoja, unohtamatta uusia: Blonsky (ed.) On Signs, Jameson, The Political Unconscious etc. TERVETULOA KAMPUS-KIRJA Avoinna: ma—pe klo 10—15. JYVÄSKYtftN YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan juikaisu Toimitus Keskussairaalanne 2 40600 Jyväskylä p u h 6 1 7 2 8 8 ' . Päätoimittaja Pekka Kinnunen Toimittaja Markku Kekäläinen Ulkoasu Jorma Parviainen I l m o i t u s p a l v e l u K a r i Johansson, Mika Molander Siljonkuja 1 D 40600 Jyväskylä, puh 617 599 Toimistosihteeri ja taloudenhoitaja Paula Rouhiainen puh 252 211/2113 C Pankit KOP-Mattila Keski-Suomen Sp. SYP-Jyvaskylä Kauppakatu 3 Nisulan Oo. postisiirtotili TA 74517-4 Tilaushinnat koko vuosi 80 markkaa, puoli vuotta 40 markkaa Ilmoitushinnat tekstissä 2 75, etusivulla 3,85. takasivulla 3.50 värilisä 63 maaiaDaiKkalisa 65 Ilmestyy 20 kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset toimituKseen tai taloudenhoitajalle ISSN 0356-7Seuraava numero ilmestyy 13.11. Lehteen tarkoitettu aineisto toimitukseen viimeistään perjantaina 8.11. Jämsässä 1985 — Jämsän Lehti Oy