\a Jyväskylän ylioppilaslehti!t n r o 1 4 1 7 . 1 1 . 1 9 9 4 3 4 . v s k DTK 4 8 6 Dx2 66 MHz 260MT/4MT, 1,44 MT 1 MT S3 VLB, 14" SVGA, Dos 6.2, hiiri + matto 7950 K-S 1TET0K0NEPALVELU Väinönkeskus, (941) 610 971 kuva: Issu Mäenpää
2 Vauhkonen Ultimatum nuorsuomalaisille HARVEMMIN ENNUSTUKSENI ovat toteuttaneet itseään. Keväällä kuitenkin arvioin, että Risto E.J. Penttilän, Jaakko Tapanisen ja Janne Jutilan Ultimatum isänmaalle on puolueohjelma. Se kirjoitus tiesi tietämättään mistä puhui. Onnea itselleni! ULTIMATUM ISÄNMAALLE -kirjan kiinnostavin piirre löytyy taidosta irtisanoutua vanhoista puolueista ja valtiosta. Historiallinen analyysi perustuu yksinkertaisiin vastapareihin: nuorsuomalaiset-vanhasuomalaiset, valtio-kansakunta, Hayek-Keynes jne. Näillä heppoisillä eväsleivillä miekkoset raivaavat kuitenkin pöydän tyhjäksi monesta normaalin puolueohjelman kattauksesta. A Millainen kissa pöydälle sitten nostetaan? Vanha nationalistinen abstraktio: kansakunta. Tämä on sekä Ultimatumin että kentällä liikkuvan tavoitepaperin olennaisin heikkous. Missä ovat elävät ja erilaisissa elämäntilanteissa toimivat ihmiset, joihin vedotaan? Kansakunta ei äänestä, ihmisistä sen sijaan suuri osa. Jos nuorsuomalaisten "ajattelun keskipisteenä on ihminen", niin ei se ainakaan tavoitepaperista näy. Työttömät, naiset ja maanviljelijät mainitaan, mutta missä ovat opiskelijat, eläkeläiset ja palkansaajien koko kirjo? NUORSUOMALAISTEN puolueprojektin keskeinen ansio on nähdä puolue toimintafoorumina, ei vain aatteenajona yms. Puolueen sääntöluonnos kuitenkin pilaa hyvän idean. Kaikki valta on kasattu puolueen hallitukselle eli käytännössä puheenjohtajalle. Kysymystä puolueen sisäisestä demokratiasta (eli harvainvallasta) ei ole osattu asettaa. Robert Michels ei näytä kuuluneen nuorsuomalaisten tenttivaatimuksiin. Mikäli puolueella on vain hallitus ja puoluekokous, niin kentän paineet eivät pääse purkautumaan puoluekokousten välillä. Kenttä ei saa suoraa tietoa johdolta, eikä johto tiedä kentän ilmapiiriä. Nationalistiseen retoriikkaan ja johtajaan nojaava puolue päätyy helposti äärioikeistolaisuuteen tai populistiseksi kertakäyttöpuolueeksi, olivatpa lähtökohdat miten liberaaleja ja humaaneja tahansa. UUDELLE LIBERAALILLE liikkeelle olennaisia ovat teot. Jos julistaa suvaitsevuutta i» tasa-arvoa, niin eduskuntavaalien ehdokkaiden jo^Kosta täytyy löytyä muutama julkihomo, tummapintainen nuorsuomalainen, suomenruotsalaisia ja runsaasti naisia. "KANNUSTAVA HYVINVOINTIYHTEISKUNTA" herättää minussa vain halua parodioida. Kannustuksen Konkreettiset merkitykset ratsastuksesta panevat kysymään, kuka on suitsissa? Samoin "yhteiskunta" on hyvin epäkonkreettinen abstraktio, jonka olemassaolon voi kyseenalaistaa, vaikka sitä sujuvasti edelleen käytetään. "Hyvinvointi" puolestaan merkitsee valtion verotuksen kautta tekemään tulonjakoa, sillä millään (kylkeen painetulla) kannustimella ihmisiä ei enää saada töihin. Tuotanto ei yksinkertaisesti tarvitse. Tässä suhteessa tavoitepaperin ideat koulutuksen eli opiskelun merkityksestä ovat oikeansuuntaisia mutta keskeneräisiä: korkeimman opetuksen tuotannon ja opiskelijoiden määrää pitää kasvattaa, sillä opiskelusta on iloa ja hyötyä, vaikkei ikinä saisikaan töitä. PUOLUEOHJELMIEN tai tavoitepaperien merkitys ei ole siinä, että ne toteutetaan. Mikään ohjelma ei toteudu sellaisenaan, koska se mm. joutuu poliittiseen konfliktiin muiden ohjelmien ja toimijoiden kanssa. Tai jos toteutuu, se saa aivan uuden merkityksen. Ensisijaisesti puolueohjelmat määrittävät toimijoita: keitä me olemme ja mitä haluamme. AIKA NÄYTTÄÄ luotiinko nuorsuomalainen puolue vain demareiden vaalivoiton torppaamiseksi. Rahoitusta tällaiselle puolueelle luulisi löytyvän, ainakin kun (kielteistä) kantaa ydinvoimaan ei näy. Jarrutuskeskustelu: arvokas näytelmä Lähes kaikki mahdolliset ajattelemaan kykenemättömät lehtien pääkirjoittajat ovat tuominneet eduskunnassa käydyn jarrutuskeskustelun. Useimmiten on käytettiin politiikasta niin tuttua "huonon näytelmän" -metaforaa, joka nyt sai muodon "arvoton näytelmä". On surkeaa, että maassa on näin suuri joukko korkeata palkkaa nauttivia pääkirjoittajia, jotka eivät ymmärrä politiikan aikaulottuvuudesta mitään. Euroopan Unionin vastustajat, luultavasti juuri Paavo Väyrynen, tajusivat, että nyt on vielä tilaisuus vaikuttaa Ruotsin päätöksiin ja sitä kautta ehkä Suomenkin. Kannattajat olivat jo pelanneet oman aikapelinsä sijoittamalla kansanäänestyksen ennen Ruotsia. Poliitikkojen puolella ajoituksen poliittinen merkitys on tajuttu loistavasti. Samaa ei voi sanoa pääkirjoittajista. Puhemies Riitta Uosukaisen (kok) ja kansanedustaja Pertti Paasion (sd> moralisoivat kannanotot voi huoletta jättää omaan arvoonsa. Samoin puheet "terrorismista" tai "sairaudesta". Silloin kun kiirehditään, joku haluaa edetä toista tahtia: puheen pituus on vain yksi keino muuttaa aikataulua. Ei sen kummempaa. Jarrutuskeskustelu dramatisoi loistavasti eduskunnassa tehtävää politiikkaa. Tällaisia arvokkaita näytelmiä tarvitaan enemmän, jos halutaan että ihmiset kiinnostuvat puolueista ja parlamentista On pötyä, että eduskunnan arvovalta kaatuisi siihen, että siellä kiistellään ankarasti. Jos eduskunnasta tehdään vielä enemmän muodoiltaan jäykkä kumileimasin, ketä se kiinnostaa. Saman tien voidaan vaihtaa koko järjestelmää. Vaihtoehdot vain ovat todennäköisesti vielä huonompia. Muuten olen Paavo Väyrysen kanssa jyrkästi eri mieltä: Suomen pitää liittyä Euroopan Unioniin. Eduskunta olisi aivan hyvin voinut tehdä päätöksen ennen Ruotsin kansanäänestystä. Jouni Vauhkonen Kiitos ja näkemiin Pekka Ojalan (Pörssi&Dumppi) vetämä ns. Ojalan vähemmistöhallitus taapertaa viimeisiä metrejään ylioppilaskunnassa. Sen työtä voi kuvata sanoilla "tekninen toimitusministeriö". Harvoin ovat esimerkiksi esityslistat olleet niin lyhyitä ja tylsiä kuin Ojalan hallituksella. On hallituksella yksi ansio: se selvisi kevään myllerrykset. Mutta seuraavaa hallitusta muodostettaessa voisi taas miettiä, mitä ylioppilaskunta voisi tässä maailmassa tehdä. Muutakin kuin taloa. Jouni Vauhkonen T U K K A P A Ä Viimeinen Hämettä -Rakennusmestari Jalle Päähuone, te olette eräs syksyn kohukirjailijoista. Väitetään, että teidän tyylinne muistuttaa paljon Kalle Päätaloa. Kuinka vastaatte tällaisiin väitteisiin? -Ei pidä paikkaansa alkuunkaan. Kyllä kirjani syntyi aivan omista kokemuksistani metsätyömailta ja myöhemmin sitten rakennustöiden parissa. -Mutta tehän olette olleet koko ikänne työttömänä... -No, sen verran on tietysti voinut tulla vaikutteita, mitä nyt kirjoja lukiessaan voi ehkä jotain mukaansa tarttua. -Ensimmäinen kirjanne on nimeltään Miehiä tellingeillä. Mistä se kertoo? -Kirjahan on melko laaja, 12 543 sivua, ja siinä kerrotaan erään rakennustyömaan aamupäivästä tai tarkemmin sanottuna aamun ensimmäisistä viidestä minuutista, kun rakennusmestari huomaa vesilätäkössä tupakantumpin, joka saakin sitten hänen mieleensä monenmoista muuta asiaa. -Aiotteko tehdä jatko-osaa tälle tarinalle. -En. Seuraavaksi olen suunnitellut liki kolmikymmenosaista teossarjaa, joka kertoo rakennemuutoksen kourissa painiskelevasta Kainuusta. Sarjan ensimmäinen osa on nimeltään Viimeinen Hämettä ja se aloittaa äskön mainitsemani H-joki -sarjan. Tämän 11300 -sivuisen teoksen juoni on lyhykäisyydessään seuraava: ensin esittelen päähenkilö Reiman, joka syntyy köyhissä oloissa Kainuussa. Seuraavaksi Reima joutuu pöllimetsään, mutta silti jatkaa kirjallisia harrastuksiaan. Erityisesti olen panostanut kielelliseen sujuvuuteen, mikä ehkä hieman kostautui tarkan miljöökuvauksen kustannuksella. Paras osa tarinasta on teoksen sata ensimmäistä sivua, joilla luonnostelen Reiman kotimökin peräkamarin, jossa hän syntyi. Kirjan lopussa nelivuotias Reima uskoutuu uunin pankolla köllivälle isälleen: "Minnäi tahon kirjailijaksi". Kirja loppuu siihen, kun Reima saa tuta, mitä tarkoittaa ns. luomisen tuska isänsä hakatessa häntä viikon vanhoilla rieskanpalasilla. -Oletteko jo saaneet palautetta kirjastanne? -Kustantajan mielestä esikoisromaanini on "käänteentekevä eepos nukkumisvaikeuksista kärsiville". -Olette kuulema myös kiinnostunut runoudesta. Millaisia suunnitelmia teillä on runouden suhteen? -Ensimmäinen runokirjani ilmestyy keVäällä jä sille on jo ennakkoon luvattu Suomen runoltajahdistyksen Vuoden runoltaja -titteli. -Ketä tähän Suomen runoltajayhdistykseen oikein kuuluu? -Koska vaimoni, vanhempani ja kustantajani eivät ole paikalla, en voi kommentoida tätä asiaa. -Entäpä runonne: ovatko ne yhtä massiivisia kuin tuo esikoisproosanne? -Runokirjani on vain 1 200 -sivuinen, mutta täytyy tietenkin muistaa, että se on esikoisrunoteokseni. -Sijoittuvatko runonnekin Kainuuseen? -Ei suinkaan. Olen ajatellut hypätä suoraan 1980-luvulle. Pyrin kiteyttämään tuon ajan hengen teokseni nimirunossa "Juppi kusessa vedänkö kännykkään?". Jos toimittaja nyt antaa luvan, niin voinen ehkä tähän loppuun lausua tuon nimirunon... -Olkaa hyvä. -Kiitos. "Juppi kusessa vedänkö kännykkään?", kirjoittanut Jalle Päähuone: Yksin huusin, puhelin. Rikki on, huusin puhelin.
3 KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE -10% NahkaYkkönen lij Jkl, Torikeskus I krs., av. ark. 10-18, la 9-15 puh.(941)620067 • • 17.11. 1994 J y v ä s k y l ä n y l i o p p i l a s l e h t i KOPIOT MONISTEET VÄRIKOPIOT GRADUJEN SIDONTATYÖT Viitaniementie 15 P. 214 322 Edustajistovaalit ratkesivat urheilun merkeissä: Rapakunto ja Mäki Punto imuroivat Grönionin paikat Vaalit myllersivät perusteellisesti ylioppilaskunnan ylintä valtaa käyttävän edustajiston kokoonpanoa. Marraskuun 8. ja 9. päivä valittiin 40 jäseniseen edustajistoon kolme uutta ryhmittymää: Rapakunto (3 paikkaa), Sitoutumattomat (4) ja Vasemmisto-opiskelijat (1). Viime vuonna jättiryhmittymäksi noussut vihertävä Grönioni (tuolloin 16 paikkaa) putosi nyt odotetusti rökäletappiolla "normaaliin" kokoonsa ja sai enää 10 paikkaa. Vaalien voittajiksi nousivat uusien ryhmien lisäksi kokoomusopiskelijoiden Tuhatkunta (kaikkiaan 6 paikkaa) ja ultrasitoutumaton KuPl (nyt 2 paikkaa). Kumpikin sai yhden lisäpaikan. Takavuosien suurryhmä Kumman Luja pieneni näissäkin vaaleissa yhdellä paikalla: nyt sillä on enää kaksi edustajaa. Asemansa säilyttivät Pörrsi&Dumppi (7 paikkaa), keskustaopiskelijat (4 paikkaa) ja demarit (1 paikka). Liikuntaa ja politiikkaa Vaalien ehdoton ääniharava, JYY:n liikuntavaliokunnan puheenjohtaja Tarja Mäki-Punto nappasi "vain" 90 ääntä. Viime vuonna tämä ylioppilaskunnan liisakulhia haravoi yksin omalla listallaan 127 äänestäjää. Kasvatustieteitä opiskelevan Mäki-Punnon äänien arvellaan tulleen lähinnä OKL:stä ja urheilua harrastavien piireistä. Mäki-Punnon ohella koko neljän naisen Sitoutumattomat -niminen ryhmä ylsi kokonaisuudessaan kepeästi edustajistopaikoille. Toisen suuren vaalivoittajan, Rapakunnon äänet tulivat arvattavasti liikunnalta, koska kaikki ehdokkaat olivat sieltä. JYY:n politrukit odottavat kiinnostuneina, millaista pelin politiikkaa liikuntalaiset ryhtyvät harrastamaan. Grönioni romahti Rajusti pienentynyt Grönioni säilyi edelleen edustajiston suurimpana ryhmänä kymmenellä paikallaan. Grönioni onnistui kadottamaan viime vuoteen verrattuna äänestäjäkunnastaan 163 ihmistä. Syitä on useita: viime vuonna ryhmällä oli ehdokkaita enemmän, nyt vihertävät eivät mainostaneet yhtä laajasti ja yksi viime vuoden suurista ääniharavista, Sylvia [mani häipyi ryhmästä keväällä, eikä ollut enää ehdokkaana. Viime vuoden vaalivoitto ryhmältä jäi Pekka Linna, Laura Ahonen, Mika Vanhamäkija Mari Aholainen laskevat Grönionin vaalitappiota. täysin hyödyntämättä, sillä hallitusneuvotteluissa Grönioni pelattiin oppositioon. Grönionin johtama oppositio yritti koko kevään kaataa hallitusta, joten ryhmän toiminnasta syntyi lähinnä rettelöinnin mielikuva. "Joka rakoon!" Vaaleja piristi uudenlainen ryhmäja henkilömainonta. Vielä päiviä äänestyksen jälkeen yliopiston vessapaperirullista tippui kysymys: "Ethän pyyhkinyt ääntäsi? Petteri Tuohinen 46". Ainakaan kenellekään kortepohjalaiselle ei jäänyt epäselväksi, minkä näköinen ihminen on Vasemmisto-opiskelijoiden Janne Hyötyläinen. Suggestiivinen propaganda nosti Hyötyläisen edustajistoon. Hyötyläisen vaalilauseet muistetaan pitkään: Joka rakoon!, Antaisitko sinä kaikille?, Minä tiedän mikä teitä vaivaa jne. Riman ali ja yli Kansaedustajavaaleissa ehdokkaina olevat eivät juuri menestyneet. Poikkeuksen tekivät Jarkko Louhimaa (Grönioni) ja Sami Kettunen (kesk), jotka ylittivät riman. Sen sijaan kaupunginvaltuutettu Susanna Huovinen (sd), SYL:n hallituksen jäsen Ville Elonheimo (Grönioni) ja Minna Laukkanen (Grönioni) eivät päässeet edustajistoon. JYY:n puheenjohtaja Pekka Linna (Grönioni) on vuosikausia ammentanut laajasta tuttavapiiristään tasaiset 50 ääntä. Näin kävi nytkin eli Linna sai MäkiPunnon jälkeen toiseksi eniten ääniä. Tuhatkunnan yhden lisäpaikan toi Arctia-jupakassa kunnostautunut David Hoffman, Amerikan miehiä alunperin. Pink Clubin puheenjohtaja Seppo Ivalahti nousi Grönionin listoilta edustajistoon tämän instituution ensimmäisenä julkihomona. Ehkä kirkkain rimanalitus löytyy demareiden listalta pitkään yrittäneeltä Pertti Knuuttilalta. Rapakunnon ehdokkaana Knuuttila ei saanut yhtään ääntä. Turkuun muuttanut, takavuosien JYY:n hallituksen puheenjohtaja Janne Ollikainen (sd) tuplasi takavuosien yhden äänensä. Edustajiston viime vuoden puheenjohtaja Kasperi Launis (Pörssi&Dumppi) sai vielä kolme ääntä. Launis on nykyisin kauppaopiskelijoiden liiton pääsihteerinä Helsingissä. Äänestysprosentiksi muodostui 19,2 (viime vuonna 20,1). Äänestysvilkaus putosi melkein prosenttiyksikön, mutta vaalit olivat lähes yhtä "vilkkaat" kuin viime vuonnakin: uurnilla kävi 1505 jäsenmaksun pulittanutta jyyläistä. Viime vuonna uurnat kiinnostivat kymmentä ihmistä enemmän. Prosenttiyksikön pudotuksen taustalla on JYY:n jäsenmäärän kasvu. Viime vuonna äänioikeutettuja oli 7534, nyt 7826. teksti: JOUNI VAUHKONEN kuvat: ISSU MÄENPÄÄ Vaalien ehdoton ääniharava, Tarja Mäki-Punto (Sitoutumattomat). Ehdokkaiden henkilökohtaiset äänimäärät sivulla 4. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA EDUSTAJISTON VAALI 8 . 9 . 1 1 . 1 9 9 4 ANNETTUJA ÄÄNIÄ 1505 (vuonna 1993 annettuja ääniä 1515) ÄÄNIOIKEUTETTUJA 7 8 2 6 (7534) ÄÄNESTYSPROSENTTI 19,2 % (20,1 %) AANET JAKAUTUIVAT SEURAAVASTI: äänet äänet paikat paikat Tenho Pimiä Rapakunto 1 1 1 1 2 Pörssi & Dumppi 2 4 2 Sitoutumattomat 1 7 7 Kolminaisuuden Postulaatti 9 8 JYTK kokoomusopiskelijat 2 9 Kumman Luja 6 9 JOK 1 3 1 Vasemmisto-opiskelijat 5 5 Grönioni 3 3 4 Demariopiskelijat 5 Tyhjiä Hylättyjä 1993 239 56 164 117 155 497 54 1993 3 7 4 6 2 4 1 10 1 3 4
Edustajistovaalien kohtalokkaat numerot J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O N Y L I O P P I L A S K U N T A EDUSTAJISTON V A A L I 8 . 9 . 1 1 . 1 9 9 4 E H D O K K A A T VAALILHTOITTAIN ( l ä p i p ä ä s s e e t l i h a v o i t u n a ) VAALILIITTO / EHDOKAS AANET Pimiä Tenho 11 RAPAKUNTO .A Palkama M e r i ä 30 Puranen Jarkko 22 Stähl Timo 20 Koponen Jouni 16 Laihia Kaisa 14 Pehkonen Pasi Tl Vänskä Janne 6 Länsikallio Riina 3 Knuuttila Pertti PÖRSSI & DUMPPI Vesterinen Atso 26 Ojala Jussi 22 Harmanen Repe 21 Kiema Pirkka 17 Häikiö M i k k o 14 Ojala Pekka 12 Lehtinen Irina 12 Ryynänen Erkko 10 Pöysti Janne 10 Ollila Veli 10 Anttonen Pasi 9 Kekki Kati 8 Horila Taavi 8 Fagerlund Ove 8 Komulainen Kati 7 Aapalahti Raija 7 Wirman Reetta 5 Tomperi Sari 5 Launis Teija 5 Laitinen Mikko 5 Pallari Jorma 4 Lahtinen Minna 4 Pennanen Jyrki 3 Launis Kasperi 3 Alarmo Antti-Jussi 3 Ujula Jukka 2 Maliranta Petri 2 S I T O U T U M A T T O M A T M ä k i P u n t o T a r j a M ä k e l ä i n e n L e e n a S i v u l a Sari I h a n a i n e n Sini KUPL M ä k i n e n M a t t i K o s o l a S a m i Turunen Tomi Tuohinen Petteri Parkkola Timo JYTK H j o r t h J o h a n n a N u m m i A n t t i Y l i k o s k i S a m i P e k k a K o r t e l a i n e n M i k k o Jasseh M i n n a H o f f m a n D a v i d Paajanen Petra Jarcakkola Jussi Onvverr Hanna Nokela Perata Rajamaa Tommi Ahonen Laura Äikäs Tytti Tolvanen Hannu Sillanpää Keimo Parhiala Hans Auterinen Jukka K U M M A N LUJA V a n h a m ä k i M i k a P u o l a k k a A n n a s t i i n a Lindman Jouni Kannisto Lari Jukkala Jouni Halonen Mirkku J O K K e t t u n e n S a m i I k o l a J a a n a L u u k k o J u h a H e i n i l ä J a a k k o Rossi Mika Pentti Jussi Kyllönen Saija Miettunen Ari 90 35 28 24 37 31 11 11 8 24 23 22 21 21 19 16 10 9 9 7 7 6 6 5 2 2 24 21 19 3 2 24 16 13 13 12 11 11 9 Kankaala Harri Mäki Petri Haapiainen Jari Niemelä Taina Luttinen Saara VASEMMISTO-OPISKELIJAT H y ö t y l ä i n e n J a n n e Soini Pertti Haapala Petri G R O N I O N I Linna P e k k a H a a p a n e n J o n n a I v a l a h t i S e p p o L o u h i m a a J a r k k o Turja H a n n a K a i s a L e k a M i n n a Laitinen M i k a U k k o l a Esa A h o l a i n e n M a r i H y y t i ä i n e n T i m o L a u r i Laukkanen Minna Sinkkonen Aki Särkijärvi Mika Varonen Mari Pasanen Maijukka Taalas Lemmikki Uusipuro Jaana Elonheimo Ville Remes Peppi Nurmi Ismo DEMARIOPISKELIJAT S a a r i n e n J a n n e Rimmi Sari Heikkilä Kaisu Huovinen Susanna Knuuttila Juha Hakkarainen Mikko Lehtonen Minna Ollikainen Janne Kangasluoma Kati Nissinen Kaarina Maja Titta 8 4 4 3 3 23 16 16 50 38 34 26 21 18 15 15 14 14 13 12 12 10 10 10 9 6 6 1 12 8 7 6 4 4 3 2 2 1 1 Y U O P P I L A S K Y L A N A S U K A S N E U V O S T O V A A U T , v a l i t u t KuPI: Jarkko Nurmi; Grönioni: Minna Leka ja Tiina Saarinen; KuLu: Annastiina Puolakka ja M i k a V a n h a m ä k i ; JYTK: Minna Jasseh; Ressittömät: Juha Helin ja Tea Tarvainen; Perhetalot: ei valittuja. Kieslovvski ja Greenaway murhaavat Campus-Kinossa Kohtalokkaat numerot on lyhyt elokuva tappamisesta Kieslowskin Lyhyt elokuva tappamisesta saapuu CampusKinoon 18.11. Päämäärätön nuorukainen tappaa ilkeän miehen, ja löytää elämänsä tarkoituksen kuolemantuomiossa. Idealismia uhkuva asianajaja yrittää puolustaa tappajaa, mutta maailma on niin mätä. Oikeuslaitos saa piiskaa pyllylle. Onko se yhtään parempi kuin rikolliset? Lyhyt elokuva tappamisesta on puhutteleva. Pitääkö yhteiskunnan jakaa syyllisyys yksittäisten ihmisten pahoinvoinnista vai puistella päätään? Onko jollain oikeus päättää toisen elämästä, pitääkö hengestä vastata hengellä? Elokuvan kuvaus ja sisältö naulaavat penkkiin, jokaisen kuvan ja värisävyn on sanottu hikoilevan tuskaa, johtuen kuvaajan käyttämästä yli seitsemästäkymmenestä suotimesta! Mustaa huumoria ja unenomaisuutta on luvassa Peter Greenawayn leffassa Kohtalokkaat numerot (Drovvning by Numbers). Numeroita tulee ja menee ja aina joku kuolee. Kolme naista hukuttaa miehiä harrastuksenomaisesti, onneksi on tuttu lääkäri rustaamassa kuolintodistuksia. Elokuva pursuaa villiä naisenergiaa, kun kyllästytään mieheen, lähdetään uimaan tai veneilemään. Numerot kulkevat yhdestä sataan, ja niillä onkin tärkeämpi osa kuin juonella. Näin Greenaway itse: "Se on moraalisesti kerrottu amoraalinen tarina siitä kuinka hyvät harvoin palkitaan, pahat jäävät yleensä rankaisematta ja viattomat kärsivät aina". Numeroleikkiä Campus-Kinossa 25.11.-1.12. JOHANNA LAHIKAINEN
5 k a m P u s i r ] a Ajatukset naukuvat kissoina. Kissanruokaa Kampus-Kirjasta! VVAARALA: LIIAN PITKÄT JÄÄHYVÄISET "Näkemiin, mr. Chandier", toivottavat dekkaristit ja kirjallisuudentutkijat. Huom! Hinta vain 60 mk. DYREGOV: KATASTROFIPSYKOLOGIAN PERUSTEET Mitä sinä sanoisit Estonian uhrien omaisille, jos olisit psykologi? 115 mk. TOIKKA-JANHILA: OLE KISSA JOS OSAAT Miau! Mirrit ja kollit naukuvat kuvataidetta ja runoja. 190 mk. Palvelemme kirjastolla, p. 60 3155. Mattilanniemessä A-talo, p. 6* 3199. O P I S K E L I J A N O M A K I R J A K A U P P A Campus-Kiito Ylioppilastalo Keskusss^iijdiuitM 5 2 18.11.-24.11. Kieslowski: LYHYT ELOKUVA TAPPAMISESTA 25.11 -1.12. GREENAWAY: KOHTALOKKAAT NUMEROT Näytökset joka päivä kello 19.30, liput 25 mk (fcxJEfc TYlukaan Käsityöpajoihin Suomen kotiteollisuusmuseossa (Seminaarinkatu 32) joulukorttityöpaja to-pe 17.-18.1 1 jossa valmistetaan omat joulukortit. Tiedustelut p. 6 2 4 9 4 7 . Käsityökeskus AIVIA (Kauppakatu 25) järjestää myös joulutyöpajoja. Torstaina 1.12 kastovärjätään silkkihuiveja ja villasukkia klo 17-20. Perjantaina 2.12 pajassa valmistetaan perinteisiä kynttilöitä kastamalla. Työpajan hinta on 3 mk. Lisäksi veloitetaan materiaaleista erikseen. Osallistu joulun valmistajaisiin! Lisätiedot ja ilmoittautuminen Aiviaan p. 6 1 7 3 2 3 . Ylioppilaskunnan kulttuurivaliokunta kustantaa työpajaan osallistuville JYY:n jäsenille materiaalikulut (ei työpajamaksua) harkinnan mukaan osallistujamääristä riippuen kuittia vastaan. Maksimi korvaus on 3 mk. Korvauksia voi tiedustella kulttuurisihteeri Outi Riihimäeltä p. 2 1 6 173. ja j ie d e v a l i o k unto J y v ä s k y l ä n y l i o p i s t o n o p i n t o j ä r j e s t ö ä k i r j o i t u s i : ' ? , u o i n " s , o "Qma tapa elää oma tapa opiskella' Kirjoituksien pituui tn, tn nolon ym. ei olr rajoitettu ja ainoana ohjeena onkin vnin se, et lii kirjoitus mahtuu ylläolevan otsikon alle. Voit kirjoittaa nimimerkillä tai nimellä, jos kirjoitat nimimerkiltä, pistä kuitenkin mukaan nimesi ja osoitetietosi. Palkintoina on 1. palkinto 2511 markan lahjakortti Kampus-kirjaan. (lahjakortilla voi ostaa kaikkia Kampus-kirjan tuotteita; kirjoja, kyniä, Inentolehtiöitä, ifiskeftejä uin.) 2 . muut palkinnot Muitten osallistuneitten kesken arvolaan 3 kappaletta 50 markan lahjakortteja Kampus-kirjaan. Osallistu! Kirjoita mikä on Sinun lapasi elää ja opiskcllaf Kirjoitukset jäävät opintoja tictlevaliokunnan luihuun. Parasta juttua voittaan tarjota jylkkäriin, mikäli kirjoittaja haluaa. Toimita kirjoituksesi .10.17. mennessä Ylioppilastalon alakertaan (llokivi) keskustoimistoon tai postitse osoite: Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, opintoja tiettevaliokunta. Keskussairaalanne 2, 40600 JYVÄSKYLÄ. lisätietoja: kopo-sihteeri p. 617 297 tai 607 221 (klo 9-15) nauti KEHYLOUNAS ILOKIVESSÄ to 17.11. klo 11-15 ja tuet samalla JYY:n kehitysyhteistyöprojektia Pohjois-lntiassa. Lounas-annoksestasi 3 mk projektin tukemiseen. Tervetuloa. Opiskelija-apu & JYYm kv-valiokunta LOUNAS M 1-1 5 ma 21.11. to 24.11. ma 28.11. ti 29.11. to 1.12. Bortschkeitto Sipulikasvispata Sienikiusaus Porkkanasosekeitto Punajuuripihvi Lihapyörykät Kasvisjauhelihapihvi Punajuurijauhelihakastike Kaslerpaisti Lihaperunasoselaatikko Tonnikalarisotto tomaattikastike Makkarapihvit Currykala Herkkupihvi * Porsaanleike hed. Nakit ja muusi * Vasikanleike Bearnaise Porsaanleike, rosepippurikast. Vasikanleike Aurajuustohärkä ti 22.11. Kuorut. kukkakaalisienipaistos Paist.. kala + pinaattikastike pe 25.11. ke 30.11. pe 2.12. Lihamureke Kesäkeitto o n o n o i o Kasvislasagne Raastekeitto * Chili con carne Jauhemaksapihvit l l Ö K I V I Jauhelihapihvi, Lindströmin mureke Kanaa paprikak. l l Ö K I V I rosepippurikast. Makkarapannu ke 23.11. *Porsaanleike l l Ö K I V I Veriohukaiset Vasikanleike Kesäkurpitsakeitto Choron JYVÄSKYLÄN OPISKELIJA-APU Smetanalohi Italianpata Lohikiusaus keskussairaalantie 2, p. 619 306 * Broilerileike
6 I CAN SEE THE VVHOLE ROOM.' AND 1H6REG K A D O T E T T U T A I D E ? HELENA SEDERHOLM: Vallankumouksia norsunluutornissa. Modernismin synnystä avantgarden kuolemaan JYY 37,1994 T aideteokset, kuten tietyt ideatkin, näyttävät kasvavan tietystä maaperästä, kukoistavan ja vaikuttavan aikansa ja sitten vaihtuvan toisiin ideoihin, jolloin muodostuu väitteitä näiden "kuolemasta". Walter Benjamin kirjoitti ilmiöstä kirjeessään Florens Christian Rangille joulukuussa 1923 seuraavasti: "Siinä, missä ihmiselämän ajallisen tapahtuman ketju nähdään kausaalisena, eikä ihmiselämää voisi oleellisesti seurata ilman kehityksen, kypsyyden ja kuoleman kategorioita, on taideteos tässä suhteessa aivan toisenlainen. Se on olemukseltaan historiaton, eikä taideteosta voida sijoittaa historiaan samoin, kuin tarkastellaan kansojen kulkua eri sukupolvien perspektiivistä. Tässä mielessä ei tule kysymykseenkään kirjoittaa taideteosten historiaa (Benjamin, 1978, 322; vapaa käännös/KL). Ylläolevassa merkityksessä voidaan taidehistoria nähdä ennemminkin ongelmahistoriana, joka toimii eri tulkintojen kautta. Taide sinänsä ei kehity: välineet, materiaali tai muoto voivat sen sijaan kehittyä. Tästä perspektiivistä katsoen on kiinnostavaa lukea, miten eri liikkeiden katsotaan syntyneen, kuolleen, ja mitä tästä evoluutiosta jää sisällöllisesti jäljelle. Helena Sederholmin Vallankumouksia norsunluutornissa on sisällöltään sekä eri modernin aspektien esittelyltään vaikuttavan laaja. Lähtökohtanaan Sederholm pyrkii "valottamaan modernismin teoriataustan muutamia aspekteja" (Sederholm, 1994,9). Omassa rajauksessaan, eli keskittymisessään kuvataiteisiin ja osin teatteriin ja elokuvaan se on myöskin toimiva ja teosesimerkeiltään kattava.Tästä huolimatta olisi ollut kiinnostavaa lukea ainakin yleisellä tasolla esimerkkejä myös musiikista tai kirjallisuudesta siltä osin, kuin murros aikaisempaan perinteeseen osoittaa yhteneväisyyksiä muiden suuntien kanssa esimerkiksi orgaanisen teoksen rikkoutumisen tai tekijän ongelman suhteen. MODERNIN PIRSTALEITA Modernin jälkeistä näkökulmaa ilmentää Sederholmin oma pidättäytyminen totaaliselityksistä, joiden sijaan asiat on esitetty pirstaleisessa muodossa ja keskittyen pienempiin kokonaisuuksiin. Ajallista jatkumoa tai kaanonia teosten/merkkiteosten suhteen ei kirjassa myöskään ole tietoisesti rakennettu, vaan teksti siirtyy suhteellisen vapaasti teoksesta toiseen, samoin teoriasta tekoihin ja niiden kommentoimiseen. Kirjan kolme päälukua ovat Modernismi, Avantgarde ja Korkeakulttuurinen modernismi ja avantgarden kuolema. Tämä erottelu selventää modernismin ja avantgarden käsitteiden eroa ja yhtäläisyyksiä, sekä hahmottaa siirtymää modernista eri osasineen sen jälkeiseen aikaan. Pääluvut ovat painottuneet niihin kyseessä olevaa ismiä tai gardea määrittäviin alalukuihin, jotka tekijä kokee merkittävimmiksi: esimerkiksi montaasi ja kollaasi avantgardea määrittävinä menetelminä tai L'art pour l'art, yksilökeskeisyys tai tyhjästä uuden aloittamisen teemat modernismissa. Lopussa törmätään ideoiden tyhjentymiseen tai kuolemaan, ja etsitään linjaa postja neoliikkeiden suuntaan. Yksi kiinnostavammista kysymyksistä, jonka Sederholm itselleen esittää onkin se, missä ja miten postmoderni jatkaa ajassa aikaisemmin viitoitettuja linjoja ja löydettyjä sisältöjä. KIIRE JA NERON TUHO Kirjan materiaaliarsenaalin taustalla vaikuttava dynamiikka on mielestäni kiire. Kiire on liikkua ajatuksesta toiseen, teoksesta kolmanteen, teoriaa kohden , ja siitä pois. Tästä ovat esimerkkeinä tasolta toiselle harhaileva luku Yksilökeskeisyydestä, viittaussuhteiden hajanaisuus luvussa Historiallisesta avantgardesta tai pikaluku Neron tuhosta. Varsinkin kirjan alkupuolella myös lauseiden välinen yhteys ja alalukuja yhteensitova tematiikka jää osittain avoimeksi, mikä tuottaa paikoitellen ongelmia sen ymmärtämisessä, mihin kirjoittaja viittauksillaan pyrkii. Ehkä Sederholm on omaksunut itselleen jotain modernista shokkimaisuudesta lähinnä Benjaminin tulkitsemassa merkityksessä, jolloin elämyksellisellisessä suhteessa tapahtumiin jää puutumaan kokoavan läsnäolon aspekti (Benjamin, 1986, 22-29, Sederholm, 1994,81-84). Tässä yhteydessä voin mainita edellisestä vain pari näkökulmaa. En esimerkiksi saa kiinni siitä ajatuksesta, joka on Taiteen uskonto-luvun taustalla. Ongelma liittyy (Sederholmin mukaan) Walter Benjaminin puheenvuoroihin taiteen kehittymisestä, mille pohjalle myös muut teoreetikot (mainittuina Ortega y Gasset ja George E. Wellwarth) ovat rakentaneet ajatuksiaan (Sederholm, 1994, 10-111; 35 et.) Tämä idea nähdään kirjan alussa myös taustana modernismin ja avantgarden dogmatisoitumisesta käytyyn keskusteluun, missä suhteessa se on myös tärkeä avaus kirjan sisäiseen problematiikkaan nähden. Mitä tarkoittavat puheenvuorot taiteen kehittymisestä? Benjamin asetti koko taidehistorian kyseenalaiseksi (painottaen kuitenkin kehityksen eroa muodon ja sisällön kehityksen välillä), ja suhtautui laajemmassa mielessä epäilevästi koko kehitysajatukseen edistyskritiikkeineen (esim. Benjamin, 1983, 570-611). Ilmeisesti viittaus toimii suhteessa esseen Taideteos teknisen uusinnettavuuden aikakaudella (1936) alkulukuihin, jossa puhutaan teknisen muodon kehityksestä ja reproduktiosta. Lisäksi aura-käsitteen yhteydessä käsitellään taiteen uskontosidonnaisuutta, joka liittyy taiteen kultti-ja rituaaliluonteisuuden muuntumisessa modernin tekniikan kautta. mutta valaiseeko tämä "taiteen uskontoluonnetta varsin perusteellisesti"? (Sederholm.
1994. 36) Mitä edellisellä ajan takaa on se. että mielestäni Sederholm tekee väliin muutamista fragmentaarisista viittauksista yleistyksiä, jotka eivät ole sellaisinaan täysin päteviä. Toinen esimerkki on mielenkiintoinen. väitettävästi Ortega y Gasset'lta peräisin oleva ajatus rationaliteetista. jossa rationalismi ja absoluuttisuus tai utooppisuus yhdistetään. "Tätä utopiaa ei kuitenkaan voida saavuttaa. sillä se on vain järjen luoma kuvitteellinen konstruktio" (Sederholm. 1994. 18) samoin "modernin taiteen tavoite on ollut nimenomaan rationaliteetin toteuttaminen-utopia. joka on yritetty saavuttaa tietynlaisen negaation eli kiellon kautta: pyrkimällä palaamaan, regressoitumaan. esimerkiksi ns. puhtaan luovuuden lähteille, spontaaniin, mikä monesti on tapahtunut taiteen itsekritiikin kautta" (mts, 19. Vrt. myös s. 113). Onko tavoite ollut rationaalisuus vai utopia? Tämä omaperäinen rationaliteetti konseptio, miten se yllä todetaan ja miltä se näyttää modernin taiteen tavoitteena, onkin itse asiassa irrationalismia. PURE REASON/ VITAL REASON Ortega y Gasset jaottelee rationaalisuuden puhtaaseen (pure reason, kartesiolainen konsepti ) ja elinvoimaiseen järkeen (vital reason). Jälkimmäinen järjellisyyden muoto on, joka yhteydessä tiettyyn sensibiliteettiin, oli edellytys vallankumouksille. Lisäksi Ortega erottee hyvinkin ration irratiosta, viittaamalla siihen seikkaan, että yksi spontaanisuuden saavuttamisen raja kulkee puhtaan rationalismin ylittämisessä (Ortega y Gasset, 1961, 32-35; 56-59). Tässä suhteessa painottaisin sitä, että. tavoitteena olisi nähtävä rationaliteetin kttmoaminen tai ylittäminen pyrittäessä* 'löytämään spontaani: ei siis "rationaliBestin toteuttaminen" yllä mainitussa mmodossa. Läpi kirjan kulk^eva teoreettinen tausta on Adornon estetettinen teoria ja hänen kauttaan Peter Biiargerin avantgardeteoria. Burgerin maraäilaisvaikutteinen Theorie der Avantgarde (1974), joka korostaa liikettä juuri kritiikillä porvarilliselle yhteiskunnalle on esteettisesti neutralisoitu poliittisesta sisällöstään. Tästä pienestä kauneusleikkauksesta huolimatta avantgardea käsittelevä jakso on asiantuntivimmin ja johdonmukaisimmin kirjoitettu. Ero historiallisen (radikaalin) / formaalisen avantgarden välillä selkeyttää asetelmia ja Sederholm on esittänyt kiinnostavasti kulun formalistisesta avantgardesta minimalismiin ja toisaalla neo-ja post-liikkeisiin. Tässä yhteydessä merkittäväksi nousee substanssin rikkomisen ja uudelleenkokoamisen teema, jota on käsitelty esimerkein dadasta ja kubismista kohti montaasi(Eisenstein, Brecht) ja kollaasitekniikoita. Toisaalta hyppäys dekollaaseihin nähdään toteuttavan historiallisen avantgarden tavoitteita, vieden taiteen "keskelle elämää"(eikö kuitenkin dadakin vienyt?), ja tuottaen kulutuskapinaa kollektiiviseen luomisen periaattein ja kollektiivin yleisön edessä. Modernin taiteen ambivalenssius, esteettisten ideaalinen hylkäys ja toisaalta uusien luominen, jota myös Adorno korostaa esteetisessä teoriassaan (1977), tulee tässä tiiviisti esitetyksi. Samalla tekstistä kuvastuu se dialektiikka, jossa taistelevat toisaalta 1'art pour Tarttyyppinen taiteen ideaali, toisaalta taiteen ja elämän väistämätön sekoittuminen. jonka toteamiseen itse Sederholmin kirjakin päätyy. LANKOJA KUDOKSESSA Loppupuolella alun kiireinen kirjoitussyke tasoittuu, ja varsinkin Brechtja YVitzkiewitz-esimerkit "hyödyllisenä viihteenä ja taiteena" toimivat informatiivisina ja esimerkillisinä teorian ja käytännön yhdistämisen suhteen. Mitä sitten kirjan lävitse hahmotettu linja kohti kuolemaa toteutuu? Miksi modernismi kadotti oma ideaalinsa? Tähän Sederholm esittää useita vastauksia, kuten fetisoituminen eri merkityksissään, kaupallistuminen. institutionalisoituminen, yleisesti ottaen ilmiön tyhjentyminen sisällöstään. Postmodernismia määrittää jo dialektiikan ja polariteettien hylkääminen: "nykytaide pelaa diskurssikentässä paljon monimutkaisemmin" ( Sederholm, 1994,190). Tähän liittyy myös arvojen kyseenalaistuminen, keinotekoistuminen ja automatisoituminen. Taide on tullut loppuunsaajatus heitetään kirjan sivulla palaten hegeliläiseen kuvioon. Kuvaako taiteen siirtyminen osaksi elämää (urheiluvertaukset, taide pelivälineenä) itse taiteen' loppumista? Taide on ikään kuin kactoflsstttu, mutta samalla nivottu arkipäivään Maailman pirstoutuminen jja suunnattomuus otetaan mielestäni. Ii ; iiän annettuina visioina, jotka ovat tuauuja eri postmoderni-kirjoista. Tekijän, » n a persoonallinen kanta asiaan ei tule mäkyville (ehkei se ole tarkoituskaan).. Y'leisesti ottaen ja teoreettisesta hätäilystä huolimatta Vallankumouksia norsunluutornissa toimii varmasti suomenkielisenä hakuteoksena ja informoivana lähteenä modernismista ja avantgardesta kiinnostuneille. Samoin se on tärkeänä osana sitä prosessia, mistä nykyisen taiteen kudosta rakentavat langat koostuvat. Mutta tarkoittaako moninaistuminen aina suunnattomuutta ja loppua? Vaikka moderniin ja avantgardeen olisikin rakastuttu vasta viimeisellä silmäyksellä, tarkoittako se sitä, että näkymätöntä ei ole olemassa? KIA LINDROOS kuva: Roy Lichtenstein, 1961: / can see the whole room Muut viitteet: Theodor W. Adorno: (1977) Ä.sthetische Theorie. Suhrkamp Walter Benjamin: (1977) Das Kunstwerk im Zeitalter seiner technischen Reproduzierbarkeit, Kokoelmassa Illuminationen, Suhrkamp, s. 136 et. (1978) Briefe 1. Suhrkamp (1983) Das Passagen-Werk, Suhrkamp (1986) Silmä väkijoukossa. Odessa, Helsinki, 1986 Peter Biirger: (1974) Theorie der Avantgarde. Suhrkamp Jose Ortega y Gasset: (1961) The Modern Theme. Harper Torchbooks. "Hyvyydestä ei tarinoita natise" Tero Jäntin uudessa elokuvassa Aapo siat säästyvät, mutta miehiltä ammutaan aivot tuusaksi T ero Jartti (32) ei uskalla tehdä huonoa elokuvaa. Nuorella ohjaajalla ei ole siihen mahdollisuutta. "Sparrausrinki mahdollisti tällä kertaa sen, että pääsimme suoraan tekemään kuvia ja työtä. Ei tarvinnut mennä läpi mahdotonta anomisrumbaa ja hyväksyttää ideaansa". sanoo Jartti. Näin sparrauksen rahoittamana näyttelijäohjaajan kolmas ensi-ilta, luokkasotaelokuva Aapo (pääosassa Taisto Reimaluoto), suunniteltiin kuvakuvalta, varjovarjolta ja kuvattiin samoin. Esko Salmisen kertojaksi luotu ääni selitti helmeilevän tarinan, jossa sanakirjo on kuin isäntä palttoossa ja huopahatussa. Jartti sanoo, että Aapon tarina tuli sattumalta esiin. Runar Schildtin novelliin perustava tarina viehätti yksinkertaisuudessaan. Aasin olemukseen oivallisesti rakentuva kertomus kuvaa yhteiskunnan hurinaa 1917, puhuu "raskaista leireistä", niin raskaista, että Jartti tietää vain kurkistelun tuohon aikaan olevan mahdollista. "Kuka siten on syyllinen, kuka syytön ja miksi?", kysyy Jartti, jatkaa "miksi 1917 vuodesta on puhuttu niin vähän", BOSNIA, HAUHO, LAMMI JA TUULOS "Ollaan sivistyskansaa ja Bosnia on mukamas niin kaukana, mutta kuinka lähellä on oma kansalaissodan historia." "Itselle tuo aika ja aihe oli kaikesta näennäisestä sivistyksestä huolimatta hämmästyttävän vieras. Kun kuvasimme Aapoa tuolla Hauho, Lammi, Tuulos kolmiossa, oikeilla kahinapaikoilla, jotenkin sitä vasta siellä oivalsi asian koko syvyyden." "Tuntuu ihmeelliseltä, ettei ajan kuohumiseen pystytty reagoimaan ennen sodan puhkeamista. Miksei huutoon vastattu? Ja onko aika nyt samanlainen? Jos on, kuka nyt kuuntelee?" Jartti ja apulaisohjaaja Jari Hietanen eivät halunneet töllistellä vuoteen 1917 kummankaan osapuolen vinkkelistä. Aapossa tappaa punainen valkoista ja valkoinen punaista. Kun tappaminen menee kynnyksen liukkaalle puolelle, tapetaan ilman käsinauhaa ja ilman nimellistäkään syytä. Tapetaan kiimassa. RÄKÄÄ JA OJAN POHJAA Elokuvan "sankaruus " keskittyy etupäässä vaikenemisen sankaruuden kuvaamiseen. Tässä elokuvassa päähenkilön hyvyys ei rakennu kuninkaan auraan, vaan Aapo on hikeä, räkää ja pitkää ojan pohjaa. "Kapinasta puhuttaessa kosto on teemana enemmän esillä, onnesta ja hyvyydestä ei puhetta. Ihmisen luovuus yksinkertaisesti heristyy, kun puhutaan kostosta. Hyvyydestä ei tarinoita natise." "Aapossa itsellä oli täydet rajat tehdä. Painolastina ei ollut kummankaan leirin menneisyys. Tasapuolisuus on sitä, ettei ole poliittinen vaan humanistinen." "Väärää valintaa ei voi tehdä, sillä jokainen valinta tehdään niillä eväillä mitä kulloinkin on. Joten itseään ei voi syyttää väärästä valinnasta, jos tekee juttunsa sisäisen äänen mukaisesti." Veri lentää Aapossa 1,3 miljoonalla markalla. Elokuvamaailmassa se on halpaa, sillä Aapon todellisia kuluja Jartti arvioisi 2,5 miljoonaksi markaksi. Kahdenkymmenen hengen perusporukan lisäksi yli neljäsataa avustajaa ja ystävää valmistui Aapossa vajaan tunnin mittaisiksi elokuvaksi Cannesiin keväällä -94. Seuraavaksi Jartti ja Hietanen kirjoittavat kuunnelmaa, tv-lyhytelokuvan käsikirjoitus kypsyy. Uskottava yksilötarina kuvaa Jartin mielestä parhaiten myös suuren ajan suuria muutoksia. Yksilöiden kautta yhteiskuntaan -metodi paistuu Aapossa naisen saavuttamattomista uumista tuskalliseksi tappajan tarinaksi. Miestä ei tapeta kuten sikaa, vaan raaemmin. Ja oikeat siat jää. kuva ja teksti: ISSU MÄENPÄÄ
8 Kampuksen kautta uusiin ® mpyröihin AIKKIEN YLIOPISTOON KIRJOITTAUTUNEIDEN OPINTIE El OLE ONGELMATON VIIDEN VUODEN OPISKELUPUTKI, JOKA PÄÄTTYY LOPPUTUTKINTOON. OPINTONSA KESKEYTTÄNEILLE OPISKELU NÄYTTÄÄ OLLEEN PETTYMYS, OLIPA YLIOPISTOON HAKEUTUMISEN SYYNÄ SITTEN AMMATIN HANKKIMINEN TAI KIINNOSTUS TIETEENTEKOON. Jukka Tasku lopetti englannin opinnot kahden opiskeluvuoden [jälkeen keväällä 1990. "Toka vuoden syksyllä oli sellainen fiilis, että en ole täällä enää kauan. Mietin, että jos en aikanaan tee päätöstä, se jää kokonaan tekemättä", Tasku sanoo. Vaikka Tasku oli aina halunnut opiskella englantia, puuha tuntui liian teoreettiselta ja edellytti laiskalta mieheltä liikaa työtä ja omaa aktiivisuutta. "Tulin opiskelemaan ovet levällään, enkä odottanutkaan mitään sen kummempaa. Jo pelkästään yliopistoon pääseminen tuntui työläisperheen pojasta hienolta." Taskun ensimmäinen opiskeluvuosi hujahti itsenäisestä elämästä iloitessa, mutta opintosuorituksiakin karttui kohtalaisesti. Mitä pitemmälle toinen vuosi eteni, sitä selvemmältä tuntui, ettei akateemisuus ole tätä miestä varten. "En edes harkinnut pääaineen vaihtoa. Halusin vain pois yliopistosta." Kahden yliopistovuoden jälkeen Tasku teki par 'uotta rakennusalan töitä. Ensi keväänä Tasku valmistuu teknikoksi. "Vaikka tekussakin joutuu tekemään töitä, on.opiskelu käytännönläheisempää. Motivaatio-ongelmia ei ole ollut", Tasku kiittelee. Vaikka omin ala löytyikin lopulta muualta kuin yliopistosta, ei Tasku harmittele kahden vuoden seikkailuaan kampuksella. "Päinvastoin, olen iloinen, että tulin Jyväskylään. Näin, mitä yliopisto on. Mutta yliopisto-opintoja en aio jatkaa, työelämä kiinnostaa nyt enemmän." Jukka Tasku vaihtoi yliopisto-opinnot kahden opiskeluvuoden jälkeen ammattikoulutukseen, eikä ole ratkaisuaan katunut. HIERARKIA TYMPÄISI Kun Hannu Waarala vuonna 1976 aloitti kirjallisuuden opiskelun, ei lopullisena päämääränä ollut yliopistotutkinto. Lähinnä opiskelu antoi aikaa ja mahdollisuuksia tehdä sitä, mitä halusi. Varsinaisen opiskelun lisäksi Hannun oppivuosiin kuuluikin innokas osallistuminen opiskelijaelämään. "Alusta saakka minulla oli myös opiskelun ulkopuolisia intressejä. Lehtikirjoittelu, teatteri, kirjallisuus ja elokuva kiinnostivat, ja niin opiskelu vähitellen jäi." Yksi syy opintojen keskeyttämiseen oli tietoisuus siitä, että kuuden opintotukivuoden aikana kertynyt opintolaina oli joka tapauksessa joskus maksettava pois. Waarala sanoo, että motivaatiota varsinaiseen opiskeluun riitti vain parin ensimmäisen vuoden ajan. Ei ollut halua sopeutua yliopiston vaatimaan muottiin ja koko järjestelmän jähmeys tympäisi. "Yliopiston hierarkia, titteli-ja arvovaltakysymykset, näyttivät olevan sisältöä tärkeämpiä. Arvostin silloin ja arvostan vieläkin oppineisuutta, mutta yliopistosta sitä ei tuntunut löytyvän. Suurin osa henkilökunnasta oli tavallisia opettajia jotka eivät suostuneet tulemaan ulos leipätutkijan roolistaan", Waarala sanoo. Pettymys oli myös se, että yliopisto-opetus oli pelkkää opettaja-, virkamies-ja tutkijakoulutusta, ja todellinen vuorovaikutus opiskelijoiden, opettajien ja koko yhteiskunnan väliltä puuttui. "Yliopiston ja yhteiskunnan välille toivoisi vuorovaikutusta siinäkin mielessä, että yliopisto kantaisi vastuuta opiskelijoidensa sijoittumisesta, ei pelkästään oman henkilökuntansa työllistämisestä." Waarala arvelee, että opiskellessa olisi ehkä pitänyt enemmän miettiä myös sitä, kuinka opintoja voi hyödyntää yliopiston ulkopuolella. teksti: HELJÄ UUSITALO kuvat: ISSU MÄENPÄÄ "Ehkä yliopisto-opiskelua olisi kuitenkin kannattanut a j a t e l l a i „ v e s t o i n t i n a unohtamatta silti kokonaan omia kiinnostuksen kohteitaan." MITÄ IHMEEN TIEDETTÄ? Timo-Lauri Hyytiäinen aloitti kasvatustieteiden opinnot 1988 25-vuotiaana Ensimmäisenä opiskeluvuotena kävi selväksi, että kasvatustiede jos mikä on mututiedettä ja hömpönpömppöä", Hyytiäinen muistelee. Pääaine vaihtui puheviestinnäksi, koska se tuntui liippaavan läheltä Hyytiäisen teatteriharrastusta. Cumuvaiheessa alkoi kuitenkin häiritä se, että opettajilla oli niin suppea näkemys puheviestinnästä tieteenalana. "Lähtökohtana näytti olevan se, että ruuvataan pää irti, pannaan pää pöydälle ja katsotaan, kuinka pää toimii. Se ei sopinut minulle. Opettajille taas ei sopinut moisen tieteen kyseenalaistaminen." Hyytiäinen myöntää, että helpompaa olisi tietenkin ollut tehdä kaikki kritisoimatta. Tai ainakin hankkia ensin status ja auktoriteetti ja ruveta vasta sitten jyrisemään. "En kuitenkaan koskaan ole ollut uraorientoitunut ja toisaalta tiedän kollegoita, jotka ovat opiskelleet määrätietoisesti, ja silti kaikki on mennyt päin helvettiä, koska kosketus arkitodellisuuteen on kadonnut." Parin viime vuoden ajan teatteri on vienyt Hyytiäisen ajan ja opiskelu on ollut käytännöllisesti katsoen jäissä. Keväällä aikaa ehkä liikenee taas opintojen jatkamiseen. "Opetuksesta olen saanut irti jotkut ryhmäviestinnän kikkakolmoset. Oppinut järjestelemään asioita viestinnän avulla mutta kirkasotsaisen uskon tieteen kaikkivoipaisuuteen seitsemän opiskeluvuotta on kyllä vienyt." PELKKIÄ OPINTOVIIKKOJA Merja Lahtiselle yliopistoon hakeminen oli koko lukioajan itsestäänselvyys. Merja aloitti ranskan ja sosiologian opinnot vuonna 1991. "Keskiasteen koulutus olisi tuntunut takaisinpäin menemiseltä. Työelämästä ei tiennyt mitään, eikä lukiossa puhuttu muista vaihtoehdoista kuin yliopistosta. Hakuvaiheessa vain sisäänpääseminen oli tärkeää. Varsinainen opiskelu oli kuitenkin pettymys." "Ihmiset opiskelivat vain opintoviikkojen takia. Sillä, mitä luettiin, ei ollut väliä. Tärkeintä oli saada paperit pian kouraan." Merja arvelee, että opiskelu olisi ollut mielekkäämpää, jos olisi tiennyt varmasti, mitä haluaa. Kun päämäärä oli epäselvä, oli vaikea nähdä eteenpäin ja suunnitella isompia opintokokonaisuuksia. "Omalla vuosikurssillani moni mietti näitä samoja juttuja ja sekin ehkä helpotti lopettamisratkaisun tekoa. 25 kurssikaverista sosiologian opiskelua jatkoi lopulta vain kymmenkunta." "Lopettamispäätöksen jälkeen tunsin itseni hylkiöksi, kun en tiennyt, mitä halusin. Koin, että olin epäonnistunut, koska yliopisto ei sopinut minulle." Yliopistovuoden jälkeen Merja opiskeli kirjoittamista Oriveden opistossa ja teki töitä sairaala-alalla. Tänä syksynä Merja aloitti kolme ja puoli vuotta kestävät psykiatrisen sairaanhoidon opinnot. "Yliopiston lopettaminen on luultavasti parhaita ratkaisuja, joita olen tehnyt. Nyt olen tajunnut sen, että jokainen on vastuussa opiskelustaan ja elämästään vain itselleen." Tiedettä vai teatteria? Timo-Lauri Hyytiäisen valinta on parin viime vuoden ajan ollut teatteri.
9 Kun keskeyttämistä ei voi keskeyttää O Pjirsi Jokelainen on yksi niistä yli sadasta jyväs•kyläläisopiskelijasta, jotka työttömyysturvalain "tulkinta on tänä syksynä pakottanut keskeyttämään opintonsa. Nyt Kirsin ongelmaksi on tullut, että hän ei voi keskeyttää keskeyttämistään. Vuonna 1986 lääkintävoimistelijaksi valmistunut Kirsi aloitti opiskelun terveydenhuollon koulutusohjelmassa 1991. Rahat opiskeluun hän sai tekemällä määräaikaisia sijaisuuksia, ja vasta viime kesänä työtilanne näytti niin huonolta, että Kirsi ilmoittautui työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. 'Työvoimatoimiston ensimmäisen päätöksen mukaan minulla olikin pitkän työhistoriani vuoksi oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan, vaikka aioin edelleen myös opiskella." Syksyn lehtikirjoittelun vuoksi Kirsi alkoi kuitenkin epäillä oikeuttaan työttömyysturvaan. Työvoimatoimiston uudessa selvityksessä Kirsi katsottiinkin päätoimiseksi opiskelijaksi. Työttömyyspäivärahan maksamisen ehtona oli opintojen keskeyttäminen vähintään vuodeksi. "Jos olisin siinä vaiheessa hakenut opintotukea, olisi kahdelta kuukaudelta jo maksettu työttömyyspäiväraha peritty takaisin. Koska opintotukea ei voi saada takautuvasti, oli opinnot pakko keskeyttää toimeentulon turvaamiseksi." Myöhemmin syksyllä Kirsi sai jälleen ainakin jouluun saakka kestävän lääkintävoimistelijan pestin. Nyt työttömyyspäivärahaa ei enää tarvita hengissä pysymiseen ja aikaa riittäisi töidenteon ohessa myös opiskeluun. Työvoimatoimikunnan lausunnon mukaan opintojen keskeyttämistä ei kuitenkaan voi perua, ja tämä lausunto sitoo myös yliopistoa: opintosuorituksia ei oteta vastaan ennen kuin vuosi keskeyttämisilmoituksesta on kulunut umpeen. "Valmistuminen lykkääntyy ja vuoden paussi vieraannuttaa opiskelukuvioista. Mutta jos töitä ei ole tarjolla, enkö voisi yhtä hyvin käyttää työttömyysaikaani opiskeluun", Kirsi ihmettelee. Työttömyysturvalakia soveltavat työvoimatoimistot eivät kuitenkaan tällaista ajatusta hyväksy. Jyväskylän työvoimatoimiston johtajan Vuokko Marttilan mukaan opiskelujaan jatkava ei yksinkertaisesti ole työmarkkinoiden käytettävissä, eikä myöskään oikeutettu työttömyysturvaan. "Jokainen voi itse päättää, jatkaako opiskelua vai siirtyykö työmarkkinoiden käytettäväksi", Marttila sanoo. Keskeyttämisilmoituksen perumiskieltoa ei ole kirjattu työttömyysturvalakiin, mutta lain soveltamisessa Jyväskylän työvoimatoimikuntakin on noudattanut työministeriön antamia ohjeita. "Perumiskiellolle ei ole olemassa mitään sen kummempia perusteluja. Vuoden määräaika on yksinkertaisesti vain ollut m e i l l ä k i n työvoimatoim i ku n n a n l i n j a u s " , Marttila kertoo. Joka viides opiskelija luopuu Toimeentulon turvaamiseksi Kirsi Jokelaisen oli viime syksynä pakko keskeyttää opinnot vuodeksi. Nyt työttömyyspäiväraha ei enää olisi tarpeen, mutta keskeyttämisilmoitus pätee yhä. i l u k k a yliopisto-opintojen keskeyttämisluvut • e i v ä t Suomessa ole poikkeuksellisen suuria, Won käyttämättä jäänyt opiskelupaikka aina yhteiskunnalle hukkainvestointi. Joskus myös yksilo voi kokea opintojen keskeyttämisen epäonnistumiseksi. Lisensiaattityössään yliopisto-opiskelijoiden opintojen etenemistä tutkinut Juha-Pekka Liljander Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tutkimuslaitoksesta sanoo, että pitkällä aikavälillä kolmasosa opiskelupaikan vastaanottaneista keskeyttää opintonsa, "Osa jatkaa muissa tiedekunnissa ja yliopistoissa. Aloittaneista viidesosa luopuu yliopisto-opinnoista valmistumatta." Tavallisinta keskeyttäminen on matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa, harvinaista oikeustieteellisessä, lääke-ja eläinlääketieteellisessä tiedekunnissa. NAISET HAKEVAT AMMATTIA Lisensiaattityössään Liljander tutki kaikkien Suomen 20-24-vuotiaiden yliopisto-opiskelijoiden o p i n t o j e n e t e n e m i s t ä v u o s i na 1985-1990. Tilastoaineistosta selvitettiin myös opiskelijoiden sukupuoli, kotipaikka ja vanhempien sosioekonominen asema. "Tyypillinen keskeyttäjä näytti olevan . kaupunkilainen, alemmista sosiaaliryhmistä lähtöisin oleva mies." Liljanderin mukaan maaseudulta kotoisin olevien yliopistoopiskelijoiden joukko valikoituu jo hakuvaih e e s s a , koska maaseudulla kynnys hakea yliopistoon on alun perinkin korkeampi. Kaupungissa erilaisiin koulutusmahdollisuuksiin tutustuminen on helpompaa. Sukupuolten välinen ero taas selittyy Liljanderin mielestä sillä, että naiset ja miehet suhtautuvat yliopisto-opintoihin eri tavoin. "Naisilla opiskelun tavoitteena on useammin ammatti ja elämäntilanteen mahdollisimman nopea normalisointi. Miehet lähtevät hanakammin kilpailemaan akateemisista asemista ja kilvassa karsiutuminen voi aiheuttaa turhautumisen ja opintojen keskeyttämisen", Liljander arvelee. YLIOPISTO ON ELITISTINEN Koulutuspolitiikan vilpittömästä tasa-arvopyrkimyksestä huolimatta yliopistot ovat Liljanderin mukaan edelleen elitistisiä opinahjoja. Ylemmistä sosiaaliluokista lähtöisin olevilla opiskelijoilla on taloudellisesti paremmat mahdollisuudet opiskeluun, suurempi luottamus koulutuksen merkitykseen ja usein jo kotoa evääksi saatua tietoa niistä pelisäännöistä, joita noudattamalla yliopistossa menestyy. "Edelleenkin opiskelija-aines valikoituu enemmän sosiaaliluokan kuin lahjakkuuden perusteella. Sama koskee opinnoissa menestymistä." Liljander pelkää, että opintotukiuudistus ja pyrkimykset lyhentää valmistumisaikoja ja tehostaa yliopisto-opintoja lisäävät epätasa-arvoisuutta. Tasa-arvoon ei koulutuspoliittisena periaatteena yksinkertaisesti enää ole varaa. "Oma näkemykseni on, että yliopisto toistaa yhteiskunnan valtarakenteita. Tietenkään tämä ei ole mikään kristalloitunut totuus ja jokaisen keskeyttämisenkin takana on aina oma tarinansa." I LhW % *1 Tutkija Juha-Pekka Liljanderin mukaan yliopisto on koulutuspolitiikan tasa-arvopyrkimyksestä huolimatta edelleen elitistinen opinahjo.
KIRJAT aHnaaBaaaDHaaH TO mi aa Q 9 | B Q NEVER MIND THE SITUATIONISTS, l'M A NOISE STRUCTURALIST kuva: Erkki Laine/Gohlh P H ^ ^ H V v a t naiset ja hertat: John Lydon. vuosi • m a l l i a 1994. Tai Johnny Rotten. jos niin Hhaluatte. Ja entä sitten? Mikä meitä voisi Bkiinnostaa tässä entisessä Sex Pistols -lau•lajassa keskellä 1990-luvun musiikillista ^^^J^^^^Jflmoniarvoisuutta.' Elämmekö jälleen ker| r a n jonkinlaista punk-nostalgiaa nyt, kun Kurt Cobainkin antoi peruuttamattomasti systeemille pitkät? Toivottavasti emme, ja aivan varmaa on, että sitä ei tee ainakaan John Lydon. Kaikenlaiset puheet Sex Pistolsin uudelleenkokoamisesta ovat vuosien mittaan kirvoittaneet häneltä monta raivokohtausta. Edelleenkin mielenkiintoista musiikkia Public Image Limited -yhtyeensä kanssa tekevä Lydon on taas ajankohtainen, eikä vähiten tänä vuonna ilmestyneen omaelämäkertansa takia. VASTAHAKOINEN LEGENDA JA KELMIT John Lydonin elämäkertateos Rotten: No Irish, No Blacks, No Dogs käsittelee Lydonin vaiheita 1950-luvun lopun Lontoon Finsbury Parkin vähemmän hygieenisiltä kaduilta Sex Pistolsin katastrofaaliseen Amerikan kiertueeseen vuoteen 1978. Tuo kiertuehan merkitsi Sex Pistolsin loppua. Rock-musiikin historiaan ovat jääneet Lydonin kaiken sekasorron kiteyttäneet sanat yleisölle konsertin lopuksi San Franciscossa: "Tuntuuko teistä koskaan siltä että teitä on höynäytetty?" Lydonin vaiheet 1970-luvun lopusta nykypäivään olisivat vähintään v*»cä kiinnostavia kuin ajallisesti lyhyehkö Sex Pistols -episodi, mutta niitä Lydon ei kirjassaan käsittele. Nain siksi, että Lydon ei omien sanojensa mukaan halunnut kirjoittaa uutta Sotaa ja rauhaa -siis pituuden puolesta. Sääli, sillä tämän kirjankin jälkeen Lydon on todennäköisesti monille ainoastaan huonokäytöksinen, rääväsuinen, sarkastinen ja kroonisesti turhautunut Johnny Rotten: antikristus, joka rääkyi lukuisten bändien myöhemmin levyttämät Anarchy In the U.K ja God Save the Queen -kappaleet. Kaikkien tunnustama oman sukupolvensa tulkki ja punk-legenda? Lydon voisi olla eri mieltä. Itse asiassa hän todennäköisesti hyökkäisi päällenne, jos väittäisitte moista. Lisäisin äskeisiin Lydonia kuvaileviin adjektiiveihin vielä yhden: älykäs. Häntä ei kannata huijata: tämän sai kenties konkreettisimmin kokea Sex Pistolsin manageri, kaikkien rock-huijarien isä Malcolm Maclaren. Lydonin mukaan "...naurettava ja ilkeämielinen" Maclaren muuttui "joulupukista Staliniksi" siinä hetkessä, kun hän kuvitteli olevansa Sex Pistolsin ja koko punksuuntauksen sielu ja korvaamaton osa. Lydon on pitkävillainen ja Maclaren hänen silmissään äpärä todennäköisesti hautaan saakka, mutta tästä huolimatta Lydon antaa kirjassaan puheenvuoron myös vanhalle kunnon Malcolmille. Sex Pistolsin hajoaminen päättyi monien bändikuolemien tapaan sarjaan pitkällisiä oikeudenkäyntejä, ja lopputulos tuli vasta vuonna 1986 Maclarenin kärsiessä tappion, kuinkas muuten. Lydonin välit entisiin Sex Pistols jäseniin ovat kuitenkin säilyneet jollakin tasolla, koska hekin ovat saaneet sanoa sanottavansa Lydonin kirjassa. Myös muilta "todistajilta" kirjassa on lausuntoja. Näitä henkilöitä on sekalainen joukko alkaen entisistä PohjoisLontoon suburbioiden kohtalotovereista päätyen Lydonin tapaan rock-maailmassa menestyneisiin Chrissie Hyndeen ja Billy Idoliin. Yhteistä heille kaikille on, että he elivät läpi nuo kaoottiset vuodet. Myös Lydonin isä, jo lapsuudessa pikku-Johnin arvonantoa ansainnut boheemisävytteinen nosturinkuljettaja John Christopher Lydon saa puheenvuoron kirjassa ja käyttää sen erittäin sympaattisesti. NEGATIIVINEN ASENNE? NO, TOTTAKAI! Lydonin vanhemmat näyttäytyvät muutoinkin positiivisessa valossa. Oli vaikeaa olla uskottava kapinallinen perheessä, jossa äiti oli innoissaan poikansa Stooges-levyistä. Elämä köyhinä Pohjois-Lontoon irlantilaisina ei ollut kehuttavaa. Elettiin Heinzin säilykkeillä, peseydyttiin tina-ammeessa silloin tällöin ja tehtiin yhdessä perheenisän työt, kun oikea isä oli työkomennuksilla. Koulunkäynti -ensin katolisessa, sitten valtion koulussaoli Lydonille kidutusta: kaikenlainen poikkeava käytös tulkittiin pyrkimykseksi aiheuttaa hankaluuksia. K o u l u t o d i s t u k s e e n kirjattiin useasti sama teksti: negatiivinen asenne. Seitsenvuotiaana Lydon sairastui aivokalvontulehdukseen ("Sehän on aivosairaus, joten se selittää monia asioita", toteaa Lydon), jonka paranemiseen meni vuoden päivät. Palattuaan sairaalasta hänen muistinsa oli mennyt, ja kaikki oli opeteltava uudestaan. MACLARENIN VAATEKAUPPA Nuori antikristus löysi nopeasti tiensä kadulle. 1970-luvun alkupuolella Lydon liikkui kiinteästi jonkinlaisen pre-punk joukon kanssa, johon kuului mm.tuleva Sex Pistols -basisti Sid Vicious. Lydonilla ei ollut mitään suunnitelmia oman elämänsä suhteen: hän teki satunnaisia töitä, kannatti raivokkaasti Arsenalin jalkapallojoukkuetta ja teki itselleen vaatteita repimällä vanhat palasiksi ja ompelemalla palaset yhteen tietenkin hakaneuloilla! Hän kuunteli paljon musiikkia, mutta ei koskaan voinut kuvitella kuulevansa omaa ääntään levyltä. Kun näin tapahtui ensi kerran "...olin häpeissäni... se oli minusta kuin kuoleman suudelma. Luulin olevani tuomittu". Lydonin löydettyä tiensä Malcolm Maclarenin vaatekauppaan musiikki kuitenkin löysi hänet. MIHIN MENET, OI PUNK? Punkista on kirjoitettu paljon, itse asiassa niin paljon, että koko ilmiö on latistettu ja selitetty lähestulkoon kuoliaaksi. Lydon ei liity näihin selittäjiin ja viittaa kintaalla kaikenlaisille situationistiteorioille ja punk-romantiikalle. Tarinat Lydonin nappaamisesta Sex Pistolsin laulajaksi suoraan kadulta vain siksi, että hänellä oli vihreät hiukset ja I Hate Pink Floyd t-paita voivat olla totta, mutta Sex Pistols -arki oli Lydonin mukaan sarja enemmän tai vähemmän kaoottisia tapahtumia, joissa hyvinkin erilaiset ihmiset yrittivät tulla toimeen keskenään tappamatta toisiaan. Sex Pistolsissa "...joka kirottu päivä jokin meni täydellisen väärin...en tosin koskaan tiennyt että elämä voisi muunlaista ollakaan, joten se oli ihan OK." Mitään punkliikettä tai yhtenäisiä pukeutumistapoja ei ollut. Punkmuoti markkinoitiin nopeasti, mutta tällöin Sex Pistols oli jo hajonnut ja Sid Vicious liittynyt ennenaikaisesti kuolleiden rock-narkkareiden kaartiin. John Lydon ei jäänyt odottamaan glooriaa eikä ristiinnaulitsemista. vaan perusti Public Image Limited -yhtyeen. joka tasaisin väliajoin on julkaissut persoonallista, voimakasta ja vaativaa musiikkia. Ja herran vuonna 1994 Lydon yllätti jälleen kerran: loistava techno-single Open Up oli infernaalinen, värisyttävä kokemus. Ja hänen elämäkertansa? Se on hillittömän hauska, ironinen. ristiriitainen ja lähes sietämättömän subjektiivinen: todellinen sarkasmin show. Ja hyvä niin: kuulat ovat yhä hänen hallussaan. Nauti tai kuole... J U K K A YLI-LASSILA John Lydon with Keith and Kent Zimmerman: Rotten: No Irish, No Blacks, No Dogs. The Authorised Autobiography. Johnny Rotten of the Sex Pistols. Hodder & Stoughton 1994.
1 1 FILMIT • • LESBOT MENEVÄT JA HOMOT TULEVAT KANKAALLA U pea, pitkäsäärinen transvestiitti vetää henkoset imukkeestaan. Hän katsoo elokuvayleisöä ja hymyilee hitaasti. Käsilaukustaan hän kaivaa puolihuolimattomasti pistoolin. Anteeksipyytävästi, kuin puhuen vessassakäynnistä, hän kertoo lyhyesti luopuvansa kohtalokkaan taipumuksensa johdosta vapaaehtoisesti elämästä. Hän työntää pistoolin piipun elegantisti suuhunsa, ja lopputekstien musiikki peittää alleen laukauksen äänen. Elokuvayleisö on sekunnin hiljaa ja repeää sitten suosionosoituksiin. Saksalaisen Jörg Fockelen 2 minuuttia 40 sekuntia kestävä lyhytelokuva "Angesichts Ihrer Fatalen Veranlagung Sheidet Lilo \Vanders Freivvillig Aus Dem Leben" (1994) on loistava esimerkki lesboja homoelokuvan tasosta parhaimmillaan. Erityisesti lyhyet elokuvat ja dokumentit on tehty huolella ja taiten: minimalistinen kerronta yltää parhaimmillaan uskomattomaan tarkkaan ja koskettavaan ilmaisuun. Homosotilaat maailmansodassa Lesboja homoelokuvien moninaisuus ja ajankohtaisuus näkyy juuri lyhytelokuvissa ja dokumenteissa. Arthur Dongin "Corning Out Under Fire" (USA 1993) kertoo lesboja homosotilaista sekä -upseereista USA:n armeijassa toisen maailmansodan aikana. Veteraanit kertovat dokumentissa itse siitä vainosta, jonka kohteeksi seksuaali vähemmistöt joutuivat. Toiset passitettiin mielisairaalaan ympäristölleen vaarallisina, toiset lähetettiin kotiin häpeällisesti palveluksesta vapautettuina. Osa onnistui salaamaan taipumuksensa kaikki sotavuodet ja "kelpasi" siten puolustamaan maataan. Riemastuttaviakaan hetkiä ei dokumentissa toki unohdeta, eräät löysivät itselleen elämänkumppanin vuosiksi samasta joukko-osastosta. New Queer Cinema Turussa jo kolmantena peräkkäisenä vuonna järjestelyillä "pervo"elokuvan festivaaleilla esitettiin neljän päivän aikana 12 pitkää elokuvaa sekä 14 lyhyempää elokuvaaja dokumenttia. Kun lyhytelokuva ja dokumentti peilaavat diversiteettiä avoimesta elokuvan genre-satiirista poliittisen ihmisoikeusliikehdinnän alkuun ja lesbomuodista sukupuolirooleilla leikkimiseen, pitkät lesh 6 j a homoelokuvat ovat edelleen tematiikaltaan kiinni omassa genressään. Elokuvamaailman nimellä "New Queer Cinema" ristimän radikaalin pervoelokuvasuuntauksen marssiminen valkokankaalle on näkynyt viime vuosina kaupallisessa levityksessä ja jopa Suojoessakin mm. Derek Jarmanin "Edward II" ja "Wittgenstein" sekä Gus Van Säntin "My Own Private Idaho". Visuaalisen ilmaisun ja käsittelytavan provokatiivisesta luonteesta huolimatta ei pitkä lesbotai homoelokuva kuitenkaan tunnu olevan tematiikaltaan mitään ilman ainakin jonkinasteista itsensä ja oman seksuaalisuutensa löytämisen kuvausta, "coming out" tarinaa. Elokuvafestivaalien pitkät elokuvat olivat pääsääntöisesti "New Queer Cineman" edustajia; ylpeitä ja ärsyttäviä, näyttäviä ja anteeksipyytelemättömiä. Mukana olivat mm. festivaaleilla Suomen ensi-iltansa saanut Van Santin "Even Cowgirls Get the Blues" (USA 1993) ja John Graysonin "Zero Patience" (Canada 1993). Ensin mainittua on kohu saatellut koko valmistumisprosessin ajan, ja elokuvaa leikattiin useampaankin otteeseen lesbokuvauksen osalta. Jälkimmäinen pistää käsitykset AIDS:n synnystä uuteen uskoon "Rocky Horror Picture Show" tyylisellä menolla. Lesbous ja homous ovat elokuvissa olemassa itseoikeutettuina, niillä on arvo an sich. Enää ei etsitä ympäröivän maailman hyväksyntää. Perinteisempää lesbo-ja homoelokuvaa edustavat puolestaan mm. Kyosuku Hashiguchin "A Touch of Fever" (Japani 1993) ja Lea Poolin "Anne Trister" (Kanada 1986). "Earth is alive..." Pitkien elokuvien tematiikalle on leimallista, että homomiehet lähtevät elokuvissa maalta kaupunkiin, etsimään elämää, kokemuksia, muita samanlaisia, rakkautta ja anonyymiutta. Miehet vaeltavat kohti miehen rakentamaa kulttuuria, kaupunkia ja yhteisöä. Homomiehet matkaavat sinne, minne "mies" on kaiverrettu kaikkialle. Lesbot ovat lähdössä pois: kaupungista maalle, kotoa matkalle, Euroopasta Amerikkaan. Lesboelokuvia värittävät suunnattomat tyhjät tilat; lumierämaat, jäätiköt, vuoristot ja hiekkaerämaat. Naisen ruumista ei ole naisen sanoilla tehty. Lesbo kulkee maailman ääriin ja löytää itsensä, itsessään toisen naisen. Kuten vanha intiaanimies sanoo "Even Cowgirls Get the Blues" elokuvassa: "Earth is alive..." Kiveen kallion kyljessä on kaiverrettu: "Be your own flying saucer, rescue yourself. L E M M I K K I T A A L A S Turun lesboja homoelokuvan festivaali 3.-6.11.1994 'Kolme väriä: sininen' , ohj. Krzysztof Kieslovvski. Pääos. Juliette Binoche. Ranska, 1993. Kieslowskin 'Sinistä' katsoessaan kiinnittää huomiota siniseen mitä elokuvassa on: sininen lasikoristus ja uima-altaan vesi. Nimi on oikea, sillä elokuva jättää selvän, puhtaan tunnelman, nimensä mukaisen. Elokuvan ansiot alkavat tästä: sinisestä tunnelmasta, joka ei ole hämyistä eikä tuijottavaa. 'Sininen' ei jää tunnelmaksi. Tarkkojen, lähikuvin valaistujen kohtausten tunnelma laajenee ensin juonelliseksi tarinaksi, sitten saduksi. Kohtaukset ovat selviytymishistoriasta. Julie on omien sanojensa mukaan menettänyt kaiken elämästään. Arkisia kohtauksia asunnonvälittäjällä, uudessa asunnossa, kahvilassa, kadulla katsotaan näiden sanojen mukaisesti, ne ovat kuin ihmisen ensimmäisiä muistoja. Niiden oikeutus on jo siinä, että juuri ne ovat jääneet mieleen. Arkiseen maailmaan tuo uuden ulottuvuuden huilua ininen satu soittava mies. Julie ei tiedä, mikä mies on miehiään. Katsojalle hän voisi olla vaikka sadun henkiolento, joka saa mahdottoman muuttumaan mahdolliseksi vain lurittelemalla huilua. Henkiinjäämistarina alkaa muuttua muuksi. Kun Julie saa tietää kuolleen miehensä rakastajattaresta, hänen itsepäinen käsityksensä menneisyydestä alkaa muuttua. Samalla Julie muuttaa suhtautumista miehensä entiseen työtoveriin Olivieriin. Elokuva loppuu mahdollisen rakkaustarinan alkuun. Tämä tuntuu elokuvan todelliselta tarkoitukselta. Selviytymistarinan ihmeelliset, jopa satumaiset käänteet johtavat tähän loppuun. Olivierin omat teot ovat sekä banaaleja että selkeitä. Voisiko niillä, tai millään teoilla, saavuttaa Julieta? Rakkautta ei elokuvassa psykologisoida, Kieslowski tuntuu luottavan ihmeeseen. Tämä sadun maaginen tunnelma onkin jo jotain muuta kuin pelkkää sinisen tuijottelua. Itse en aikanaan niinkään pitänyt saman ohjaajan 'Veronikan kaksoiselämästä', se pysähtyi mielestäni tunnelmaan ja yksittäisiin hienoihin kohtauksiin. 'Sinisen' vaaranpaikkoja ovat sävellyskohdat. Minua pelotti hetken aikaa katsomossa, että luomisen alla on jälleen joku potentiaalinen mestariteos, josta tulee huikea menestys. Lisäksi kaikenlaiset luomiskohdat ovat yleensä typeriä. Elokuvan huonoin kohta on tämä "Trumpetit pois!", "Piano, ei vaan huilu!" — kukin arvioikoon itse. Mielestäni tismalleen samoin keinoin kuvataan aina kaikkien mestariteosten syntyä van Goghin maalauksista La Bamba -hittiin. Myös Julien mahdollinen osuus miehensä sävellystyössä oli minulle turhaa mystifiointia. Onneksi tämä sekava säveltäminen jää loppujen lopuksi aika vähiin. On fantastista katsoa Kieslowskia hyvän elokuvateatterin jättisuurelta kankaalta (anteeksi vaan, Campus-kino). En kaipaa mitään muuta kuin lisää matineoita, erityisesti yhden ohjaajan sarjoja. Olisi kiva katsoa vanhaa ja uutta perä perään, esimerkiksi juuri Kieslowskilta tai vaikka Istvan Szabolta. RIKU KESKINEN
1 2 K I R J A T Petri Tamminen: Elämiä. Otava 1994. Novellikokoelma Sari M a l k a m ä k i : Tiikerikakku. Otava 1994. KAKUN VIIPALEITA JA MURUSIA Elämää Petri Tamminen antaa esikoisessaan oppitunnin kerronnasta. Elämiä sisältää nelisenkymmentä elämänkertaa, joista jokainen mahtuu yhdelle sivulle. Elämät rävähtävät auki ja vyöryvät esiin purkauksessa, jossa yksi lause toteaa tylysti: "Hautajaisissa luettiin Yrjö Jylhää:" Vastapainona kokoelman lopussa on perinteisempiä novelleja. Tammisen kuva on synkkä. Ihmiset ovat arkipäivästä, ja arki on raskasta. Elämä lipuu ihmisten ohi, eivätkä ihmiset ehdi huomata. Ja mitä jää jäljelle. Muutama merkityksetön muisto, sivuseikka. Onneksi Tamminen taitaa ironian. Se keventää tekstiä. Elämän groteskeista hetkistä irtoaa naurua. "Pappi jäi siunauksessa väärälle puolelle. Hän loikkasi arkun yli. Hänellä oli punaiset sukat." Onnistuu Tamminen hymyilyttämään kevyemminkin näyttämällä ihmisen typeryyden. "Suku suuttui. Se laittoi Kertusta kuolinilmoituksen lehteen. Kerttu muutti kerrostaloon." Eikä Tamminen näe elämää vain kivikkoisena. Todellisen kauniista hetkistä huokuu lämpö. Mielenkiintoisinta kokoelmassa on Tammisen rohkea tyyli. Tamminen ei selitä mitään, hän toteaa. Tamminen on ottanut riskin, eikä patologinen teksti aina aukea. Tuntuu, että takana on jotain suurempaa, mutta täysin vailla vihjeitä siitä ei saa kiinni. Ja välillä on pakko lopettaa lukeminen. Takova teksti ei pysähdy hetkeksikääm Mutta lukijin myös palkitaan. Välillä elämäin yksityiskohta paljastaa merkitytksen takaansa. Pari lausetta kuvaat koko ihmistä. "Mentiin avioliittoon. Pirkko valvoi rahoja. Erkki piilotti ylityökorvaukset kiukaaseen. Ihmeteltiin käryä yhteen ääneen." Tamminen kertoo muutamalla sanalla monien novellien aiheet. Se tuntuu julmalta ja kiehtovalta. Tamminen voisi kirjoittaa seuraavan kokoelman pelkästään ensimmäisen aiheista. Mutta kannattaisiko se enää? Asiat on jo sanottu. Entä millainen romaani syntyisi Tammisen tyylillä. Lopun 'tavalliset' novellit yllättävät. Äkkiä on tilaa hengittää vapaammin. Novellit ovat lempeitä, väliin jopa sentimentaalisia. Pari novellia osuu kuitenkin maaliinsa. "Jahti" osuu kymppiin kuvatessaan pienen asian valtavaa voimaa. "Hansenien kevätretki" on ajatuksena niin uskomaton, että se voisi olla totta. Siinä kun kuusikymmentä Erik Hansenia lähtee yhteiselle kevätretkelle. TIIKERI KAKKU Tiikerikakku ei maistu kokonaan Sari Malkamäen esikoiskokoelman novellit ovat tavailltsia. Minä en sano, että se olisi [nahasta. Malkamäki osaa kertoa narinan. Novellit ovat ehjiä ja kokwmaisia, ja silti ne saavat rönsyiiUä elävästi. Tiikerikakku sisältää tarkkoja kuvia arjesta. Yksinhuoltajia, vanhuksia. Lapsia Malkamäki kuvaa paljon. Jotkut elävät aikuistumisen kynnyksellä. Turhautunut opiskelija lähtee vetämään runopiirin lausuntaesitystä Pohjanmaalle. Samalla hän löytää elämälleen suunnan. Jotkut ovat vakiintuneet niin, että elämän on aika jälleen horjua. Niminovellissa äiti antaa tyttärensä alkaa elää omaa elämäänsä. Ihmiset elävät television haavemaailmassa. Sellaisten haaveiden on murruttava. " niillä (käsillä) pitäisi vain sormeilla reisien sisäpintoja ja nostella vauvaa ilmaan jollain tuulisella kalliolla meren rannalla. — Vuosia myöhemmin he olivat Sampon sisaren mökillä, hän istui ulkohuusissa ja näki sydämenmuotoisesta ikkunasta, miten Sampo heitteli Alinaa ilmaan rantakalliolla. Hän istui shortsit nilkoissa, potkaisi oven auki ja huusi: Lopeta idiootti, sehän pelkää!" Malkamäen arki ei kuitenkaan näyttäydy toivottomana. Ihmiset uskaltavat rakastaa ja kasvaa. Kertojan ääni on nautittava. Siinä on lämpöä, ja se vetää mukaansa. Malkamäki kuvaa pienin elein, välittömästi ja ironisesti. Pienet, tutut asiat kuten sydämen muotoinen ikkuna iskevät oikealla hetkellä tavallisuudelle terävän vivahteen. Myös novellien monimieliset nimet antavat tekstille syvyyttä ja tilaa. Mutta aina ei nimi riitä. Jotkut tekstit eivät jaksa tarinaa pidemmälle. Ne jättävät tyhjäksi. Jää vain tunne, että miksi tämäkin on kerrottu. Ruokahalu kasvaa syödessä. Mitä enemmän luen, sitä enemmän pidän kokoelman ihvvistä teksteistä. TiikerikaRÄiua ei syödä kerralla. Siihen haluaui palata, vaikka siinä onkin turthia mausteita. Malkamäki tuntee liinjansa ja uskoo siihen. Mutta Tmäkerikakusta puuttuu jokin vii>meinen, täydeksi tekevä aines, joka huutaa: Katso, tässä minä olen, aivan omanlaiseni novelli! Molemmat esikoiskokoelmat ovat lukemisen arvoisia. Ne hapuilevat, mutta niin esikoisten pitääkin. Rohkeudella novelleja olisi voinut ottaa pois, ja kokoelmista olisi tullut terävämpiä. Kuitenkin helmet ja lupaukset ovat nähtävissä. Ehkä niistä ilahtuu nyt enemmän kuin loppuun asti hiotussa kokoelmassa. Eikä Elämiä ja Tiikerikakkua tarvitse piilottaa kirjahyllyn edessä jököttävän nojatuolin taakse. Myrskyinen liittokokous pudotti Huuskosen puheenjohtajuudesta Tarja Mäki-Punto OLLn hallitukseen Opiskelijoiden liikuntaliiton vuosikokous 5.-6. 11. valitsi liiton hallituksen jäseneksi Tarja Mäki-Punnon (sit) Jyväskylästä. Mäki-Punnon valinta oli aivan selvä, sillä käydyssä äänestyksessä kolmea liitokokousedustajaa lukuunottamatta kaikki äänestivät häntä hallitukseen. Muissa asioissa OLL:n liittokokous olikin sitten myrskyisin aikoihin. Etenkin puheenjohtajan valinta aiheutti yli yön kestäneitä neuvotteluja. Lopulta valituksi tuli Johanna Aatsalo Helsingistä, tosin Aatsalo on nimellisesti JYY:n jäsen. Aatsalo syrjäytti jyväskyläläisen Minna Huuskosen (kok), joka on ollut tämän vuoden OLL:n puheenjohtajana. Äänestyksessä Huuskonen sai 38 ääntä ja Aatsalo 41. Ironista oli, että neljä keskiasteen edustajaa ei ollut läsnä äänestyksessä, sillä heidän äänensä olisivat kääntäneet valinnan toisinpäin. Liittokokouksesta jäi kaikille osallistujille hieman karvas maku, sillä pari suurta jäsenjärjestöä käytti haikailematta valtaansa juurikaan henkilöitä ja asioita ajattelematta. Jopa suuri osa helsinkiläisistä siirtyi JYY:n ajaman asialinjan taakse törkeän valtapelin välttämiseksi, mutta tamperelaiset ja teekkarit ajoivat sumeilematta omat valtapoliittiset intressinsä lävitse. Opiskelijoiden liikuntaliitto on ylioppilaskuntien ja keskiasteen koulujen oppilaskuntien (80 jäsenjärjestöä) liikuntakulttuuria järjestävä organisaatio, jonka tunnetuin tapahtuma on Akateeminen vartti. OLL julkaisee Liikuttaja -lehteä. Jokainen JYY:n jäsen maksaa jäsenmaksun yhteydessä 3 markkaa myös OLL: lie. Matti Mäkinen Yliopiston tiukat tulosneuvottelut kuumentavat tiedekuntia Rehtori Aino Sallinen ja tiedekunnat vääntävät parhaillaan ns. tulosneuvotteluja. Näissä asetetaan laitosten tavoitteet ja annetaan rahat. Tiedekuntia on kuumentanut rehtorin kova linja. Neuvotteluista tihkuneiden tietojen mukaan palkkamenoista vaaditaan 5 prosentin säästöjä ja tukipalveluista 15 prosentin vyönkiristystä. Linja on huomattavasti opetusministeriön yliopistolle asettamaa kovempi ja johtaa tiedekunnista tulevien tietojen mukaan käytännössä irtisanomisiin. Linjausta on kummasteltu ja arveltu, että nyt ollaan keräämässä rehtorin jaettavaksi jonkinlaista omaa pottia. Hallinnon puolelta neuvotteluja johtavan toimistopäällikkö Erkki Tuunanen pitää säästöjä aiemmin sovittujen linjausten mukaisena. Tuunasen mielestä yliopiston hyväksymien tavoitteiden takia muutoksia on tehtävä. Lisäksi valtio on asettunut yliopistolle säästötavoitteita. Tuunanen myöntää, että tukipalveluista leikataan 15 prosenttia. Tuunasen mukaan muutoksilla luodaan tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Hallinto ja muut tukipalvelut säästävät muita kovemmin.Sen sijaan palkkamenojen 5 prosentin leikkaukset ovat laskennallisia: rahat tulevat takaisin tuloksellisuusrahoina ja kehittämishankkeina. Ns. rehtorin rahoiksi kerätään todella rahaa, jotta sitä voidaan jakaa vahvuusalueille, uusiin opetushankkeisiin ja Graduate Schooleihin. "Tottakai tämä aiheuttaa kuohuntaa ja vaikeuksia, kun pitää tehdä ikäviä päätöksiä. Eivät nämä ole mukavia kenestäkään", Tuunanen sanoo. "Lähtökohta on, että niin pitkälle kuin mahdollista irtisanomisia vältetään. Ei meiltä kukaan tahallaan ihmisiä halua ulos", Tuunanen sanoo. "Vaikka irtisanomisiin jouduttaisiin, nämä toimenpiteet on suoritettava. Muuten tämä yliopisto ei uudistu." Jouni Vauhkonen Jylkkärin pyrkii 16 henkilöä Jylkkärin (Räätoimittajaksi haki ennätysmäiärä tarjokkaita. Peräti 16 ihmisttä tahtoo seurata mm. Jotuni Vauhkosen ja Marko Pulkkisen viitoittamaa tienpiennarta. Nykyiseksi päätoimittajaksi tahtoi 7 henkilöä ja sitä edelliseksi 4. Hakupapereista ilmenee useimpien hakijoiden erittäin laaja ammatillinen kokemus ja koulutus. Taustasyy hakijoiden määrään ja laatuun lienee lama: työmarkkinat eivät ole pariin vuoteen imeneet toimittajia. Pyrkijöiden joukossa rynnistää myös monta erittäin pätevää naista. Jylkkärin päätoimittajana ei ole aikaisemmin toiminut yhtään tämän toimittajien ammattikunnassa huomattavan yleisen sukupuolen edustajaa. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee päätoimittajan 24.. marraskuuta. Valintaa valmisceJee työryhmä, jonka puheenjohtajia on Pekka Linna. Päätoimittajaksi hakivat seuraavat henkilöt: Tuija Taipale, Johanna Lammi, Riitta Taulavuori, Heli Järvinen, Anu Saarelainen, Minna Laukkanen, Issu Mäenpää, Sami Lotila, Mikko Lemmetti, Petri P. Pentikäinen, Pekka Remes, A s k o Virtanen, Marko Luotonen, Kyösti Möljä, Heikki Kauhanen ja Kimmo Hiltula. Opiskelija on oikeutettu sairaslomankorvauksiin Kansaneläkelaitoksen tietojen mukaan yllättävän moni opiskelija ei tiedä sairasajan etuuksistaan. Siksi muistutukseksi: opiskelijalla on sairastaessaan oikeus sairaslomaan ja sen mukaiseen sairauspäivärahaan. Maksukausi alkaa työkyvyttömyyden kestettyä omavastuuajan eli sairastumispäivän lisäksi yhdeksän sitä seuraavaa arkipäivää (lauantai luetaan myös arkipäiväksi). Opiskelijalle maksettava sairauspäiväraha on useimmiten vähimmäispäivärahan suuruinen eli 64,95 mk. Päiväraha haetaan Kelan paikallistoimistosta lomakkeella, johon liitetään lääkärin tai sairaalan antama todistus työkyvyttömyydestä.
1 3 Opiskelijat hyppivät yli Hellerajojen yhä enemmän Monitieteelliset tutkinnot houkuttelevat opiskelijat liikkumaan yhä enemmän yli tiedeja yliopistorajojen. Opiskelijoiden tutkimussäätiön selvityksen mukaan liikkuvuus on lisääntynyt huomattavasti tällä vuosikymmenellä. Taustalla on syynä, että monitieteellisillä tutkinnoilla pärjää paremmin työmarkkinoilla. Nykyisin liikkuvia opiskelijoita on vuosittain noin 2500. Liikkujat liittävät toisesta yliopistosta tai korkeakoulusta yleensä appron verran sivuainetta eli lyhyet aineopinnot , noin 15 opintoviikkoa. Selvityksen mukaan opiskelijamääriin suhteutettuina liikkuvimpia ovat maatalous-metsätieteellisen ja kauppatieteellisen op ; skelijat. Paljon liikkuivat myös humanistit, teknisiä ja luonnontieteellisiä aloja opiskelevat. SAURA Hei, Sinä opintotukeen oikeutettu, yliopistosta pian valmistuva tai opintosi juuri päättänyt! Tarjoamme Sinulle mahdollisuuden perehtyä työelämän uusiin haasteisiin, ajatuksiin sekä toimintaj a työtapoihin koulutusohjelmassamme. IKKUNA TYÖELÄMÄÄN (5kk) Koulutuksen aikana voit ohjatusti havainnoida valitsemasi työyhteisön/organisaation toimintaa käyttäen hyväksi koulutustasi, ja näin lisätä omaa työkokemustasi. Työelämään osallistumista ja havainnointia tuemme teemaluennoilla j a pienryhmätyöskentelyllä. Aloitamme yhteissuunnittelulla 13.12.1994. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 3 . 1 1 . m e n n e s s ä : Koulutussihteeri Tiina Nygren, p. (941) 603 645 O J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O PL 35 40351 JYVÄSKYLÄ telefax (941) 603 710 T0WARDS INTERNATIONAL PROFESSIONALISI^ Development and Action Programme for Recent/Soon T o Be University Graduates December' 94 May '95 The general aim of the programme is to provide the participants with the necessary avvareness, knovvledge and hand-on skills to be able to operate in international contexts and environments. VVorking languages: Deadline for registration: Further information: Finnish and English 2.12.1994 Reijo Keurulainen 941-603740 Paula Oksman-Rinkinen 941-603730 PL 35, 40351 JKL ULKOMAANKAUPAN KURSSI Aika: 23.1.-16.6. Tavoitteena antaa osallistujille perustiedot ulkomaankaupan tehtäviin sekä tukea opiskelijan ammattiuran kehittymistä ulkomaankaupan palveluksessa. Ilmoittautuminen 31.12. mennessä Lisätiedot: Jarmo Ryyti p. 603 688 Anna-Maija Jaakonaho p. 603 627 O J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O PL 35 40351 JYVÄSKYLÄ telefax (941) 603 710 KOTIVIINI UUTUUS NYT TULIVAT 7 DAYS PIKAVIINIT KÄYMISAIKA V A I N 7 VUOROKAUTTEE LAADUKASTA VIINIÄ NOPEASTI VALITSE SUOSIKKIJUOMAShVALKOV., PUNAV., PERSIKKA, ROSE JÄLLEENMYYJÄ: JYVÄSKYLÄN OLUT JA VIINITARVIKE, GUMMERUKSENKATU 8 , PUH. 6 1 9 6 6 TIETOKONEIDEN JA KIRJOITTIMIEN HUOLTO T ^ P T l A T A Vapaudenk. 16 X X J L J . C a . J L r S . ( V a asank. kulma) OPISKELIJAN ONNEKSI KAIKKI V A R A S T O S S A OLEVAT • BAMBUVERHOT • PAPERILASKOSKAIHTIMET KANGASLASKOSKAIHTIMET IRUTFI • 2 5 % ; J Y V Ä S K Y L Ä N MA°PE N IO-I7 K A I H D I N E^jäFKS? LA 9-13 S U O J A o Y P 6 2 1 , 8 8 TALLA KUPONGILLA TAI OPISKELIJA KORTILLA VIIHTYISÄ HENKILÖKUNNAN JA OPISKELIJOIDEN LOUNASJA KAHVIPAIKKA TULE NAUTTIMAAN KAMPUS-LOUNAS PÄÄRAKENNUS p. (60) 3901 LIIKUNTA 3902 KIRJASTO 3903 MUSICA 3904 TERVETULOA* PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI NOPEASTI K|to NSITOMO Rihto Ky Alasinkätu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (941)676 350 kam puk kaiku tiistaisin klo 18.30OP UVE IN1DWNU TO 17-11. JONES BROSI TO 24.11. ZERO NINE TO 1.12 LES FROGS MA 5.12 HEIKKI HELA EL4VAA MUSAA JOKA VIIKKO Asemakatu 7. P. 618 116 SILMÄLÄÄKÄRIT JUHANI JUKANTUPA ESA JAANIO p. 21a aaa. Jyväskylän Silmälääkäriasema Oy Väinönkatu 9,40100 Jyväskylä Puh. 214 444 HUOM f TULE TUTUSTUMAAN A H Y V I Ä TARJOUKSIA LISÄKSI JATKUVA OPISKELIJA-ALE-10% KENKÄ A (245?) Suoraan Pariisin messuilta krokotiilipintainen I T T A Kauppakatu 7 Puh. 615 617 HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KOflTEPOHJAN mnpeannb Isännäntie 1 407 40 Jyväskylä Puh. (941) 252 415 T E R V E T U L O A AVOINNA: Ma-Pe 9-18 La Suljettu Käytä hyödyksesi kanta-asiakas korttimme VUOKRAAMME TIETOKONEITA Voit valita mikron PC-pöytäkoneesta tehokkaaseen kannettavaan. Halutessasi mukaan myös oheislaitteita ja ohjelmia. SOITA P. 949-546021 TICT0 Ostamme tietokoneesi käteisellä. Kyty uusista. RENTUKKA LIVE HAPPENING 17.11. C Ö U N f M O C * I V e M by Erik Hokkanen 18.11. MAAILMANMUSIIKKIA by Dj. David Mowby 26.11. POHJOLA-BALTIC VOIMISTELUKISABILEEf 29.11. Radikaalien HAALARIPIKKUJOULU 30.11. SOSIAALI BILEET by Sos.alan oppilaitos 1.12. KYLÄN BÄNDI-PIKKUJOULUT by vapaa-aikatoimikunta 7.12. HAALARIBILEET by Ammattikorkeakoulu 14.12. YNNÄN PIKKUJOULUT tlOpPJ PITKÄN ***** ahroys!!! 20,ISO KEKKI MA-IA klo 11-21 MUULLOIN 1 / , 20,. TALON TYNNYRIVIINI . HANASIIDERI o r f c • HOTSHOT ^ U , JIME L t r a SÄÄSTÖKEKKI KE-TO klo 22-23 PE klo 21-22 LA klo 23-24 12,LAUANTAI-EXTRAT 261 l.SIUCON SALLY UZ PUIESJAliVENA Si& KOlMA$JQ)$lffl Vaasank. 21 D . 6 1 5 5 6 4
14 III OPISKELIJOIDEN r\\ i i Ä LIIKUNTALIITTO U L L on korkeakoulujen ylioppilaskuntien ja keskiasteen oppilaskuntien (yli 100.000 opisk.) muodostama valtakunnallinen opiskelijaliikuntajarjesto. Etsimme nuorekkaaseen joukkoomme PROJEKTISIHTEERIÄ ja LIIKUTTAJA-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJAA 2.1.1995 alkaen määräajaksi LIIKUTTAJA on OLL:n julkaisema, 4 kertaa vuodessa ilmestyvä liikuntakulttuurilehti, jota toimitetaan OLLn jäsenyhteisöille ja liikunnan parissa toimiville vaikuttajille. Päätoimittaja vastaa lehden toimittamisesta palkkioperusteisesti. Toivomme Sinulta toimittajakokemusta -julkaisutoiminnan tuntemusta opiskelijaja järjestötoiminnan tuntemusta liikunta-alan tuntemusta Tiedustelut pääsihteeri Pekka Linnainmaa tai tiedotussihteeri Marja Mesimäki, p. (90)718 522 PROJEKTISIHTEERI hoitaa keskiasteen jäsenistösuhteita ja liikunta-asioita sekä muita projektiluonteisia tehtäviä, esim. Akateeminen VVartti. Toivomme Sinulta opiskelijaja järjestötoiminnan tuntemusta kokemusta liikuntatoiminnan organisoinnista matkustusvalmiuttaja joustavuutta työajoissa sosiaalisuutta Projektisihteeri palkataan vuodeksi 95 opiskelukuukausien ajaksi (9 kk). Tiedustelut puheenjohtaja Minna Huuskonen p. (90) 718 522.tai projektisihteeri Olli Voutilainen p. (90) 694 7957 Hakemukset tulee toimittaa 5.12. mennessä osoitteeseen OLL:n hallitus, Kulmavuorenkatu 6 C 33, 00500 Helsinki. • • JYLKKARI Jyväskylän yliopiston JYLKKARI@JYLKJYU. ylioppilaskunnan julkaisu FL Alä lähetä kiireellistä Päätoimittaja postia sähköpostin kautJouni Vauhkonen 617 ta, koska se tarkastetaan 288 vain kerran kahdessa viiToimittaja kossa dead-line -päivänä. Marko Pulkkinen 617 288 Ilmoitukset Ilmoitushinnat: tekstissä toiminimi Martti Mikko4.00 mk/ppm, takasivu nen p. 215011 (työ), 4.70 mk/ppm, määrä3721 363 (koti), 949-642 paikkalisä 0.65 mk/ppm, 533 (auto) värilisä 600 mk/netto, Ylioppilaslehden valtaetusivu 5.70 myydään aikunnallinen ilmoitusnoastaan koko sivu tai ilmyynti moitusmyyntipaikka 1 Pirunnyrkki Oy, p. 921000mk 2331 222 Jylkkäri ei ole arvonlisäTaloudenhoitaja ja toimisverollinen, joten hintoitosihteeri Paula Rouhiaihin ei lisätä veroa. nen p. 607 226 Toimitus ja ilmoitukset: Painopaikka: Lehtisepät Jyväskylän ylioppilastalo, Oy, Pieksämäki Keskussairaalanne 2, p. 958-723 4212 40600 Jyväskylä Tilaushinnat: koko vuosi Ilmestyy yliopiston luku150 markkaa, kausien aikana joka toinen puoli vuotta 75 markkaa viikko, noin 15 kertaa Postisiirtotili TA 695 vuodessa 758 Sähköpostia lähetät VAXOsoitteenmuutokset toi4000 -koneen (koneen kutmitukseen ja keskustoisumanimi JYLK) sisällä mistoon ISSN 0356osoitteella JYLKKARI. 7362 Jylkkärin koko internetYlioppilaskunnan fax osoite muista tietokoneista 941 213 810 on 1.12 -HYVÄNTEKEVÄISYYS BILEET ilokivessä Mukana mm. Lefs Eppelin, Suuret suljetut purppurasilmät, Purity, Puhkupillit, Dave & the Playboys ym. ohjelmaa. Liput vain 20 mk. Lipputulot Aids-tukikeskukselle. LÖYDÄT JYLKKÄRIN SEURAAVISTA PISTEISTÄ Akateeminen Tourula kirjakauppa Freda Anttila Musica Ulpukka HallintorakenRentukka nus Päärakennus YTHS Mattilanniemi SEKA: Ylistönrinne teku Kirjasto kauppaoppilaitos Rautatieasema Linja-autoterveydenhoitooppilaitos ja asema ammatillinen Lozzinaula Liikunta opettajakorkeakoulu f 1 A A I L M A . M A R K K I N A T JOKA TOINEN VIIKKO JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDESSÄ Q MYYDÄÄN • OSTETAAN • VUOKRATAAN • SEKALAISET VAIN l O M K / R I V I 1. täylä kampukselta löytyvä ilmoisluslomaka 2. toimita $e ylioppilaskunnan keskustoimistoon ylioppilastalolle (ruokala Ilokiven rakennus) 3. varaa tasaraka: ilmoituksen hinta 10 mk/rivi I i • MYYDÄÄN Hyväkuntoinen yksiö Laajavuoressa, sopii asp-säästäjälle. Tiedustelut:3111299 Sirokko-yhtyeen MiniCD (sis. mm. kappaleet Sydänääniä, Sergei, Matkalla Meksikoon) Kampus-kirjasta ja hyvin varustetuista levykaupoista. KEHYSKURSSI 9.-11.12. Puutyöja entisöintipajalla (Kyllikinkatu 3) järjestetään kehyskur&si 9.-11.12. Kurssin tuntimäärä on 14 tuntia. Kurssimaksu ylioppilaskunnan jäsenille on 150 mk (tuntimaksuksu tulee siis vain n. 11 mk), joten hinnassa ei ole tinkimistä. Tule tekemään vaikkapa joululahjaksi kehyksiä tauluillesi ja julisteillesi. Kurssilla tehdään kehyksiä valmiista kehyslistasta ja itse kaivertamalla. Kurssin opettajana toimii Andre Degroot. Ilmoittautumiset: kulttsihteeri Outi Riihimäelle p. 216 173. Lisätietoja myös Andre Degroot p. 621 367. VUOROVAIKUTUS to 1 7 . 1 1 . k b 1 9 Ohjelmalliset iltamat Vanha juhlasali Tanssiorkesteri ym. ohjelmaa Liput 1 mk pe 1 8 . 1 1 . k l o 2 1 3 Maailmanmusiikin ilta Rentukka ma 2 1 . 1 1 . klo 1 6 . 3 1 8 Intensiivinen etiketti kursii vetäjänä Outi Riihimäki Ylioppilastalo ke 3 . 1 1 . klo 1 8 2 Leikki peli-ilta vetäjä Olli Voutilainen Liikunnan rytmiikkasali Lisäksi mahdollisuus tutustua ilmaiseksi yliopisto liikun non lajeihin. Tiedot ruutuinfosta ja julisteista. Järjestäjä: HYVÄ O L O -projekti. MUKAAN OPASTETULLE NÄYTTELYKIERROKSELLE Ylioppilaskunnan kulttuurivaliokunta järjestää opastetut näyttelykierrokset. Poppoo osallistuu mahdollisuuksien mukaan myös näyttelyjen avajaisiin. Tarkemmat tiedot näyttelykierroksista saat kulttuurisihteeri Outi Riihimäeltä p. 216 173. Voit ilmoittaa itsesi näyttelykierrosten postituslistalle. Ensimmäinen näyttelykierros toteutetaan la 26.11. klo 19 Maailmannavan elämää -näyttelyn avajaisiin (näyttely vuosisadan vaihteen taiteen yhteyksistä). MAAILMAN MUSIIKIN ILTA RENTUKASSA pe 1 8 . 1 1 . klo 2 1 . 3 3 . DJ David M a v / b y Kansainvälistä menoa eksoottisen ruoan kera + yllätysohjelmaa V A P A A S I S Ä Ä N P Ä Ä S Y ! ILOKIVEN KLUBI-ILLAT: 16.11. AKI SIRKESALO 23.11. ALI JA ROSVOT 30.11. DON HUONOT 1.12. AIDS-HYVÄNTEKEVÄISYYS BILEET Mukana mm. Let's Eppelin, Suuret suljetut purppurasilmät, rity, Puhkupillit, Dave & the Playboys ym. ohjelmaa. Lif vain 20 mk. Lipputulot Aids-tukikeskukselle. 14.12. MILJOONASADE Ennakko Kampus-kirja ja Airon musiikki. Oikeudet muutoksiin pidätetään.
15 SOSIAALIVALIOKUNTA Valiokunnan seuraava kokous tiistaina 22.11. klo 14 sihteereiden huoneessa. Esillä ainakin AIDS-tukikonsertin järjestelyt ja ohjelma sekä yliopiston rekrytointipalvelun tilanne. Kokouksessa tarjolla myös SYL:n liittokokouskuulumiset. Toivottavasti saamme myös esimakua YTHS:n palvelukyselyn tuloksista. Liittokokoukseen lähtijöiden yhteiskokoontuminen sosiaalisihteerin huoneessa 16.11. klo 12.00. Sopo-asioiden työryhmä jatkaa kokousta yhteiskokouksen jälkeen. HYVÄ OLO -projektin vuorovaiktusviikko jatkuu vielä: lavatanssikurssi keskiviikkona 16.11. salissa H 313 klo 18.00 20.00, torstaina 17.11 iltamat Vanhassa juhlasalissa klo 19.00 alkaen, perjantaina maailmanmusiikin ilta Rentukassa ja etikettikurssi maanantaina 21.11. yo-talolla klo 16.30-18.00. OPINTOJA TIEDEVALIOKUNTA Seuraava kokous 1.12. klo 16.00 yo-talolla. Yliopiston rekrytointipalveluyksikkö tulee esittelemmän toimintaansa valiokunnille vielä tänä syksynä. Seuraa postiasi ja ylioppilastalon ilmoitustaulua. OBS! "Oma tapa elää oma tapa opiskella" -kirjoituskilpailu jatkuu 20.1.1995 saakka. Pääpalkinto nousee 500 mk:aan. Lisää seuraavassa ainejärjestökirjeessä. Sari ja Petri LIIKUNTA VALIOKUNTA OLL:on liittokokous ja JYY:n edarivaalit ovat onnellisesti takana. Allekirjoittanut käyttää tilaisuutta hyväkseen KIITTÄEN KAIKKIA VAALIEN POSITIIVISIIN TULOKSIIN TAVALLA TAI TOISELLA VAIKUTTANEITA HENKILÖITÄ SUURESTA LUOTTAMUKSESTA. Samoin kiitän ainejärjestöjen liikuntavastaavien tapaamiseen osallistuneita. Innostuneita ihmisiä on ilo luotsata! Vastaavanlainen tapaaminen järjestettäneen vielä ennen joulua. to 17.11. klo 19 ohjelmalliset ILTAMAT Vanhassa Juhlasalissa. Tule testaamaan tanssikurssilla opittua käytännössä! Liput 10:-. Elävää musiikkia. 24.-25.11. perinteinen TOIMINTA VUOROKAUSI 4 henkisille ainejärjestöyms. joukkueille. Lähtö 24.11. klo 12 yo-talolta. Lisätietoja Matilta p. 607 126. 25.11. valiokunnan toimintasuunnitelmapalaveri klo 16 yo-talolla 26.11. opiskelijoiden SM-judo, Helsinki 30.11. LEIKKIPELI-ILTA klo 18-20 Liikunnan rytmiikkasalissa. Tule olemaan luvalla lapsi! OLLliiga-joukkue harjoittelee perjantaisin 13.45-15 hippoksen isossa hallissa. Yhteyshenkilö Jukka Vierimaa p.643 246. LIIKUNTA VALIOKUNNAN SEURAAVA KOKOUS 28.11. klo 16 SOHWILLA. Allekirjoittaa: Tarja Mäki-Punto, 612 793/ 607 221 KULTTUURIVALIOKUNTA Kulttuuri valiokunnan kokous pidetään ma 21.11. klo 14 yo-talolla. TOSINE RY Tosine RY kiittää ja kumartaa kaikkia HOL-lSHA-viikonlopun järjestelyihin osallistuneita, ulkomaisten vieraiden majoittaneita ja mukana bailanneita megagiga meiningistä. Vieraamme 15:sta Euroopan maasta olivat ihastuneita ja tyytyväisiä. Kiitokseksi Tosine tarjoaa ulkomaisten majoittajille illallisen Raxissa ti 29.11. klo 18.00. Laitoksen ilmoitustaululta lisää infoa. Sauna-ilta kuin saunalla i \ i . n aukiolla) ke 16.1 1 klo 18. eteenpäin. Saunajuomaa on saatavilla löylyjen välissä. "Perinteiset" pikkujoulut Ilokiven yläkerrassa to 24.11 alkaen klo 19.00. Sisäänpääsy 5mk (sisältää puuron ja glögin) ja luvassa taas kerran hulvatonta menoa p i k k u t u n n e i l l e s a a k k a . Kaikki kybällä mukaan, pilataan tapetit ja tunnelma, eikös vaan!! SYRINX Huomio kaikki bilsarit! Syrinx:n syyskokous ja PIKKUJOULUT to 24.11 klo 19.00-> Lillukassa. Sisäänpääsy 5mk, sisältää puuron ja glögin. Lippuja voi ostaa etukäteen Ledeltä, Päiviltä, Eevikseltä ja Piialta. Luvassa railakasta menoa aamuun asti!!! JOPA Jyväskylän opiskelevat partiolaiset tempaisevat 22.24.11.1994 pakolaislasten auttamiseksi. Jopalaisten keräys järjestetään Ilokivessä kello 11 ja 15 välillä. PeacePack on lahja pakolaislapselle, joka tarvitsee nyt apua. Pelkkä myötätunto ei riitä. Auta meitä kokoamaan PeacePackejä tuomalla jotain uutta keräykseen, esimerkiksi: 3 vihkoa, 2 lyijykynää, 2 kuulakärkikynää, värikynätai väriliitupakkaus, kynänteroitin, pyyhekumi, viivoitin, hammasharja, hammastahna, saippua, kampa, 2 paria alushousuja (tytölle tai pojalle), uusi T-paita, pieni lelu (esim. pallo tai frisbee) tai kuvakirja. DUMPPI RY Soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu... toivottavasti ei näin, sillä harmaata ja ankeaa syksyä piristämään järjestävät maailman parhaat fuksit, elikkä meidän omat ekavuotelaiset, Dumpin perinteisen pikkujoulusaunapuurotuksen Kirin saunatiloissa keskiviikkona, 23. marraskuuta. Kuka on ensi vuoden puhis ? Se ratkeaa syyskokouksessa ennen pikkujouluja samassa paikassa. Katso tarkempi aika ilmoitustaululta. 28. päivä marraskuuta lähdemme excuilemaan Tampereelle. Ketky avustaa, ja heikot tippuvat kyydistä viimeistään Megazonessa. Tämä on koettava! Ilmoittautuminen ilmoitustaululla olevaan lappuseen viimeistään 18.11. Urheilu-uutisia: Sulkisskaba pyörii jo vimmatulla vauhdilla, kuten perinteiset pelivuorot UlA:ssakin tiistaisin ja keskiviikkoisin. Nyt pääsee myös keskiviikkoisin pelaamaan lentopallon femmareiden seuraan kaikki Dumpparit klo 15:45 16:30 UIA:ssa. FFE ja PMP ovat pitäneet syyskokouksensa. Toiminta jatkuu osaksi uusin voimin ja ideoin. Luvassa mm. ohjelmaa pikkujouluun, sekä "Vuoden Mies"kisa. JYTK/KOKOOMUSOPISKELUAT LOISTAVAA rakkaat Tuhatkuntalaiset. Vaalivoitto tuli eli saimme edustajistoon kuusi paikkaa. 209 kiitosta äänestäjille. Tuhannet kiitokset myös kaikille ehdokkaille ja muille mukana olleille hienosta vaalityöstä. Tästä on hyvä jatkaa. Syyskokous on 17.11 klo 18.00 piiritoimistolla osoitteessa Aatoksenkatu 8 E. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tuhatkunnan seminaari ja liittokokous on Joensuussa 3. ja 4. päivä joulukuuta. Jos Sinulla on viestiä pääkallopaikalle niin ota yhteyttä Mikkoon. Lisätietoja toiminnastamme antavat Mikko p. 675 568 ja Laura p. 613 730. KOSA Kymenlaaksolaiset, tonttuillaan pikkujoulujen ja kokouksen merkeissä tiistaina 22.11, alkaen klo 19. Paikka on todennäköisesti (seuraa ilm. tauluja) LYHTY (P-rak, Lozzin vieressä). Joulupukki vierailee, jos tuot mukanasi pienen paketin. Tontun varustukseen kuuluvat tietysti myös lakki, kynttilä ja syötävää. TERVETULOA! KUPL Kolminaisuuden Postulaatti kokoontuu Sohwille keskiviikkona 23.11. 1994 klo 19.00. Murskaavan vaalivoiton jälkeen pohdimme mm. tietysti sitä, voiko KuPl muodostaa yksinään vähemmistöhallituksen. Muita tärkeitä asioita on toki myös, ja itsenäisyyspäivän vastaanoton järjestelyt ovat silloin jo loppusuoralla. Ryhmittymästä ja sen toiminnasta kiinnostuneet ottakaa kernaasti yhteyttä Timoon 607894 tahi Mattiin 607126, KuPl on muista ryhmistä poiketen olemassa myös vaalien välillä. PÖRSSI Joulun henki on saapunut kampukselle. Tämän vuoden poikkitieteellinen megajouluyllätys on Pörssin, Liikunnan ja Pedagon yhteiset pikkujoulut Topikatissa 29. marraskuuta alkaen 20.00. Kaikki bailaushenkiset haalarin väristä riippumatta ovat erittäin tervetulleita. Lippuennakot MaA:n aulassa, liikunnalla ja päärakennuksella maanantaina 21. ja tiistaina 22. päivä marraskuuta kello 10 00 14 00 tai niin kauan kuin lippuja riittää. Lippu vaivaiset 15 mk. Pörssi toimii Keskisuomaisen asiamiehenä kampuksella. Jos haluat tilata Keskisuomalaisen edullisesti niin hae tilauslomake MaB rakennuksen 3. kerroksesta. Lisätietoja toimistolta (MaE115) tai puhelimjt se 602969. PEDAGO Pikkujoulubileet (Pörssi, liikunta & Pedago) ti 29. 11.1994 Topparissa klo 20.00... "Lippuennakko"rintamerkki, joita voit ostaa ennakkoon! Katsastele lisäinfoa ilmoitustaululta. Eiku... bailaamaan!! MEPHISTO Mephiston keskustelukeskiviikkojen paikka on muuttunut: kokoonnumme loppusyksyn ajan yo-talon yläkerran hallituskabinetissa. Aika on edelleen klo 20.00. Filosofissävytteisiä keskustelujamme alustavat lähiviikkoina: 16.11 Anne Rosenlöf: Filosofian opettamisesta 23.1 I vielä avoin, kokoonnumme joka tapauksessa 30.11 Tampereen filosofien ainejärjestö Aatoksen väki saapuu vieraaksemme Lillukkaan klo 18 Pikkujoulu yhdessä filosofian laitoksen kanssa todennäköisesti 8.12 klo 19 Kirjailijatalolla. Uteliaisuuttanne tyydyttää Tomi Tura, puh. 645573 sekä Mephiston ilmoitustaulu. JYVÄSSEUDUN SETA PINK CLUB RY. Puhelinpäivystys palvelee keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 19-21, muulloin infonauha, p. 941-3100 660. Toimisto sijaitsee Yliopistonkatu 26:ssa sisäpihalta toisessa kerroksessa, jossa kokoontuvat seuraavat ryhmät: parillisten viikkojen tiistaisin klo 19-20 transryhmä, torstaisin klo 18.30-20 kahvi-ilta, sunnuntaisin 16-18 kristillinen piiri ja ryhmä lesboja homovanhemmuudesta joka kuukauden viimeinen maanantai klo 18.00 Pikkujoulut toimistolla 8.12 klo 18.30. Seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta kaikki ovat tervetulleita tutustumaan toimintaamme. FOKUS RY. Odotettavissa suorastaan loistavat Fokuksen pikkujoulukarkelot tiistaina 29.11.94 klo 19 alkaen. Kinkeripaikkana on tällä kertaa Ilokiven yläkerta, jossa pippalot jatkuvat aamuhämäriin, Ohjelmistossa ainakin glögiä, piirileikkejä sekä yleistä tonttuilua. Tonttulakki ei ole tarpeellinen eikä suorastaan pakollinen. Pidä silmällä ilmoittelua! JÄRU RY. Jyväskylän akateemiset reserviupseerit ry. tiedottaa: Ammuntakilpailut järjestetään poliisitalolla 22.11. 1994 kello 19.00 alkaen. Ammunta tapahtuu seuran tai omilla 22 cal. pistooleilla (25 m rata). Saunailta keskiviikkona 23.11. Kortepohjassa Btalon tilaussaunassa kello 19.00-21.30. Kaikki vanhat ja uudet jäsenet joukolla mukaan! AIESEC JYVÄSKYLÄ Tiistaina 22.1 1. klo 18 kokous kirjastolla (B232). Torstaina 24.1 1. mietimme erilaisia mahdollisuuksia yhteistyöhön sidosryhmien kanssa. Perjantaina 25.11. osallistumme Kauppakamarin järjestämään Yrittäjäjuhlaan. Tiistaina 25.1 1. bileilemme yhdessä kv-valiokunnan, ISAJ:n ja yliopiston AINEJÄRJESTÖAKTIIVI! MIKÄLI MAHDOLLISTA, TUO AINEJÄRJESTÖILMOITUKSESI LEVYKKEELLÄ (KAIKKI YLEISIMMÄT TEKSTIOHJELMAT KÄY, VARSINKIN MACWRITEII JA PC:N WP:T, PAITSI 6.0 VERSIOT!) TAI KIRJOITA TEKSTISI TOIMITUKSEN TIETOKONEELLA. JOS KIRJOITAT VIESTISI OMALLA KONEELLASI, OTA ILMOITUKSESTASI MUKAAN PAPERI LIE TULOSTETTTU VERSIO.
1 6 Kansaneläkelaitoksen suunnittelija Ilpo Lahtinen: Opintotuki ei täytä _ • • • • • • • • • • tehtäväänsä Syksyllä 1992 toteutettu opintotukiuudistuskaan ei nostanut opintotukea 1970-luvun tasolle. "Eli suuret ikäluokat saivat paremmat etuudet, kuin nykysukupolven opiskelijat." Tämä siitä huolimatta, vaikka opintotuki perustui aiemmin selvästi lainanotolle. "Lainaa käytettiin 1970-luvulla, koska se oli tuolloin halpaa. Sanottiin, että sitä kannattaa ottaa, mikä oli myös suhteellisesti ajateltuna totta", kertaa Lahtinen. Lahtinen luettelee perusteluja: inflaatio oli 1970-luvulla pahimmillaan lähellä 20 prosenttia ja reaalikorko negatiivinen. Lisäksi odotusarvo valmistumisen jälkeen oli positiivinen, tarjolla oli töitä ja palkkaus yleensä koulutukseen nähden korkeampi kuin nykyisin. Lahtisen mukaan onkin kyseenalaista väittää, että opintotuki olisi käyttökelpoista keskiverto-opiskelijalle, koska nykyisin lainan käyttäminen on aikamoinen riskisijoitus. Opintotuen perustehtävä unohdettuu Vuoden 1992 opintotukiuudistusta voi Lahtisen mukaan kuvata vanhalla fraasilla "oikeansuuntainen mutta riittämätön". Ongelmallista hän mukaansa on, että opintotuen ja muiden tukijärjestelmien välistä epäsuhtaa ei ole vieläkään kyetty poistamaan. Ongelma näkyy opiskelijoiden toimeentulotuen tarpeena ja vastavalmistuneiden velkaantumisena. Vaikka kehitys onkin Lahtisen mielestä monen tekijän summa, hän väittää, että yksi asiaan vaikuttava tekijä on se, että opintotuen tarjoamat mahdollisuudet kehityksen suunnan muuttamiseksi on jätetty käyttämättä. "Kun opintotuen perustehtävä opiskeluaikaisen toimeentulon turvaaminen on unohtunut, ei opintotukijärjestelmä ole kyennyt täyttämään muitakaan sille asetettuja tehtäviä." Pyrkimykset tukimuotojen yhdenvertaistamiseen onkin hänen mielestään tehty valtiontalouden niukkuuden johdosta väärin päin, leikkaamalla esimerkiksi kotona-asuvien nuorten työttömyysturvaa ja toimeentulotukea 60 prosenttiin maksimista. Opintotuessa leikkaus alle 20-vuotiailla ja kotona-asuvilla on vielä suurempi, eikä siinä ole mahdollisuutta käyttää tarveharkintaa, kuten työttömyysturvan ja toimeentulotuen leikkauksissa, muistuttaa Lahtinen. Seuraukset näkyvät tilastoissa ja taskuissa Lahtisen selostamat ongelmat ovat varmasti kaikkien opiskelijoiden tiedossa. Ne näkyvät selvästi myös tilastoissa. Opiskelijatutkimusten lukeminen onkin hänen mukaansa masentavaa puuhaa. Tutkija tekeekin selvän eron opintotuen normatiivisen riittävyyden (verrattuna esim. toimeentulotukeen sekä kansaneläkkeeseen) ja objektiivisen (verrattuna väestön keskimaa" O p i s k e l i j o i d e n suhteellinen asema muuhun väestöön nähden on heikentynyt koko opintotukijärjestelmän elinaikana", tiivistää Kelan Opintotukikeskuksen suunnittelija Ilpo Lahtinen opintotuen kehityksen 1970-luvulta 1990-luvulle. räiseen kulutukseen) riittävyyden välillä. Vaikka opintotuki (sisältäen opintolainan) harvoilla opiskelijaryhmillä alittaa toimeentulotuen rajat on opiskelijan kulutus koko väestön kulutukseen verrattuna selvästi alhaisempi. Koko väestöön verrattuna opiskelijoiden kulutus on vuodesta 1972 vuoteen 1990 pienentynyt ja samalla heidän suhteellinen asemansa on heikentynyt. Viimeisimmän (v. 1990) kotitaloustiedustelun mukaan opiskelijoiden välttämättömyyskulutuksen (ravintoja asumismenojen) osuus kokonaismenoista oli noin 50 prosenttia. Koko väestöllä niiden osuus oli keskimäärin 40 prosenttia. Ja sama kehitys jatkuu. Nykyisen opintotuen ostovoimasta on Lahtisen mukaan kevääseen 1996 mennessä leikkautunut pois yli 10 prosenttia. Muita etuuksia on jo korotettu. Korkeakouluopiskelijoiden opintotukiuudistus maksoi bruttokustannuksina valtiolle 570 miljoonaa. Sen jälkeen vuonna 1993 korkeakouluopiskelijoille maksettiin opintorahoja 988 miljoonan markan edestä. Keskiasteella uudistus maksoi 568 miljoonaa. Kun summista vähennetään säästöt aikuisopintotuessa (-290 miljoonaa) ja korkotuessa (-560 miljoonaa) tulee koko opintotukiuudistuksen nettokustannuksiksi yhteensä 288 miljoonaa. Lukuihin on hyvä verrata, mitä opintotukijärjestelmän uudistukset maksaisivat jatkossa. Jos opintoraha nostettaisiin toimeentulotuen (1950 mk/kk itsenäisesti asuvalla, 1420 mk/kk vanhempiensa luona asuvalla) tasolle lisälasku olisi 1330 miljoonaa. Jokainen 100 mk/kk lisää opintorahaan kaikille opintotuen saajille maksaisi 230 miljoonaa. Korkeakouluissa opiskelevien osuus summasta olisi 75 miljoonaa. Uudistusten vaikeus ja hinta Asumislisän ympärivuotistaminen maksaisi 125 miljoonaa. Tätä opiskelijoiden uudistusvaatimusta Lahtinen ei pidä järkevänä. Hänen mielestään opiskelijoiden kannalta olisi parempi päästä suoraan nykyisen yleisen asumistuen piiriin. Luvut kertovat, miksi kaikki uudistukset ovat niin kovin vaikeasti toteutettavissa. Vaikka jokin parannus korkeakouluopiskelijoille ei maksaisikaan kovin paljoa, nousevat summat huomattavasti, kun sama parannus täytyy viedä myös keskiasteelle. Esimerkiksi, 20-vuoden ikärajan ja tarveharkinnan poistaminen korkeakouluopiskelijoilta maksaisi "vain" 30 miljoonaa, mutta keskiasteen mukaantulo nostaisi kustannuksia 345 miljoonalla. Seuraava konkreettinen parannus onkin Lahtisen mukaan luultavasti korkoavustusjärjestelmän luominen myös uusille opintolainoille. Nykyisen korkoavustuksen ulottaminen uusiin lainoihin maksaisi nyt muutaman miljoonan ja jatkossa korkeintaan kymmenen miljoonaa. Opintotuen lyhyt historia Vuodesta 1969 alkaen luotu opintotukijärjestelmä perustui 1970-luvulla pitkälti opintolainaan. Opintoraha tuli mukaan opintovuonna 1972-1973. Opintorahassa oli aluksi voimakas tarveharkinta ja rahan piiriin hyväksyttiin vain rajoitettu määrä opiskelijoita. Saatu opintoraha vähennettiin lainasta. Vuosien 1976-77 lama ja rahamarkkinoiden vaikeudet johtivat siihen, että pankit rajoittivat myöntämiensä opintolainojen määrää ja suuruutta. Tällöin valtio poisti opintorahojen myötämisrajoitukset. Samalla järjestelmä sai vuoteen 1992 asti säilyneen muotonsa kun syksyllä 1977 tuli uusi avustusmuoto: opintorahan asumislisä. Ennen vuotta 1992 tukijärjestelmää täydennettiin vielä 1983-84 luodulla opintolainojen korkoavustusjärjestelmällä 1987 alkaneella kuisopintotukikokeiT joka on käytössä vieläkin. Muutokset tukijärjestelmässä ovat näkyneet selkeästi opiskelijan asemassa, sanoo Lahtinen. Vuonna 1969 lue o p i n t o t u k i j ä r j e s t e l m ä siirsi opintojen rahoitusvastuuta opiskelijoiden vanhemmilta yhteiskunnalle. Opintorahojen mukaantulo vuonna 1972 ja tuen reaaliarvon huippuvuodet 1972-75 nostivat opintotuen merkitystä, joka näkyi suoraan ansiotyön osuuden vähenemisenä. Opintotuen ostovoiman aleneminen 70-luvun jälkimmäisellä puoliskolla käänsi kehityksen suuntaa: palkkatyö ja vanhempien tuki lisäsivät osuuttaan opintotuen kustannuksella. 80-luvulla alkanut opintotuen reaaliarvon kohoaminen lisäsi jälleen opintotuen merkitystä opintojen rahoituksessa. Opintotukiuudistuksen jälkeen, vuonna 1992, opiskelijat ovat välttäneet markkinakorkoisen opintolainan käyttöä, ja kun opintoraha ei yksin riitä elämiseen, on jouduttu turvautumaan muihin rahoituslähteisiin ja vanhempien apuun. Huono työllisyystilanne ei ole mahdollistanut tulovajauksen kompensoimista ansioituloilla. Tuoreet tutkimukset kertovat edelleenkin siitä, että isän ammattiasema selittää suurelta osin lasten koulutusvalinnat. Kehitys on näkynyt vastaavasti myös opintotuen käyttöasteessa. Käyttöaste pieneni 70-luvulla yli 20 prosentilla. Kun opintovuonna 1972-73 reilu 70 % kaikista korkeakouluopiskelijoista sai opintotukea, oli osuus vuosikymmenen loppuun mennessä alentunut alle 50 prosentin. 1990luvulla käyttöaste on tuen ostovoiman nousun myötä jälleen noussut. teksti: Tapio Huttula piirros:Soili Puranen Suunnittelija Ilpo Lahtinen vieraili ylioppilaskun, nassa lokakuun alussa \ Opiskelijan Markan päivä; : nä. Teksti perustuu hänen 1 " 1 , luentoonsa ja kommentteihinsa. Korkoavustus pitää hakea marraskuun loppuun mennessä Vanhoihin opintolainoihin myönnettävän korkoavustuksen hakuaika päättyy syksyn korkojen osalta marraskuun lopussa. Korkoavustusta voi hakea työttömyyden, asevelvollisuuden suorittamisen ja äitiystai vanhempainrahan saamisen perusteella. Työttömyyden osalta myöntämisehtoja on hiukan väljennetty. Avustuksen saa jos hakija on ollut työttömyysturvan piirissä 1.5.-31.8. välisenä aikana vähintään 60 työpäivän ajan. Opiskelijakortin esittämällä Happy Hour arkisin klo 20-22.00 J U U S T O H A M P U R I L A I S A T E R I A Juustohampurilainen Pienet ranskalaiset P i e n i j u o m a (SUPERATERIA +5,-) 17: Keljonkeskus p. 3101400 Jyväskeskus p. 612444 * < 17" Testivoittoja 6300mk Paras hinta/laatusuhde Tietokonelehti no:8 /elokuu -94 Unisys näytöt vain Keski-Suomen ATK-HUOLLOSTA Voionmaankatu 26 40700 Jyväskylä p. 941-621 666 fax. 941-621 102 HUIPPUEDULLISIA SORMIKKAITA JA RUKKASIA Fleece sormikkaat 29 9 Miesten nahkasormikkaat Naisten nahkasormikkaat Miesten toppain sormikkaat 39 90 Miesten nahkarukkaset teddyv. 29, Ark. 9-19 ilautku-ifl nahkapuotii 'Asemak. 7, p. 614465 Nisulankulma La 9-15 'JYVÄSKYLÄ'