Mutapainin ystäville Pelkäsin kovasti keväällä, että Mauno Koivisto vielä pullahtaa presidenttikamppailuun. On ilahduttavaa huomata, että olin väärässä. Kamppailu on mielestäni sujunut erittäin ansiokkaasti. Ihmiset ovat voineet vaikuttaa useammissa esivaaleissa ja lisäksi täyttää vielä monen kansalaisliikkeen kannattajakortteja. Kerrankin melkein kuka tahansa pääsee kunnolla vaikuttamaan asioihin ohi puolueiden kellokkaiden. Demokratia ei ole vain rituaali vaalipäivänä. Minusta on hirveää moralisointia ja jeesustelua paheksua ihmisten politikointia. On myös äärettömän mukavaa, kivaa, ihanaa, että ehdokkaiden joukkoon tulee normaalien seipäännielijöiden lisäksi muutama rantaneuvos ja velttovirtanen. Näitä mahdollisuuksia pitää lisätä,* se tekee elämän eli politiikan mielenkiintoiseksi ja värikkääksi. Esimerkiksi 20 000 kannattajakortin kerääminen on todella liikaa. Keräsin itse kesällä Eeva Kuuskoskelle nimiä. Kaikki jeesustelijat, yrittäkääpä itse pyytää Kauppakadulla nimeä esimerkiksi Keskisuomalaisen Heikki Wirtaselta tai edes joltain helpommalta tapaukselta. Ei sitä tule! Jostain vain nekin 21 000 nimeä puristettiin kovalla työllä. Rajaa tulee pudottaa enintään 5 000:een, mikä on puolueen perustamisen raja. Jeesustelun huipentumia ovat ne televisoja muut toimittajat, joiden mielestä presidentti-instituutio tulee olla "arvokas". Kuka tahansa ehdokkaana loukkaisi tätä käsitystä presidenttiydestä. Miksi ihmeessä? Arvokkuus syntyy siitä, että arvonanto ansaitaan ihmisten edessä. Yksihän mutapainissa lopulta vain voittaa. Jyväskylän ylioppilaslehti kannustaa ihmisiä heittäytymään mukaan vaalikamppailuun. Tehkää valinta mielikuvien perusteella. Vain harva meistä nimittäin tutustuu ehdokkaisiin. Itse aion palata käytännön taisteloon joululoman aikana. Jouni Vauhkonen Moottoritie ja automarket alakaupungin peräruiskeina Jyväskylä on omaperäisesti elävöittänyt kaupunkinsa keskustaa rakentamalla sinne moottoritien. Nyt kaupunki piristää keskustaa antamalla rakentaa moottoritien pimeään päähän pari automarkettia, jonne viedään kulutuskykyisin väki ostoksille. Ihmiset odottavat jännittyneessä asennossa montako siltaa Keijon pelloille pystytään rakentamaan. Automarketteja perusteltiin aikoinaan "kilpailusyillä", kun Eka ja Tuko saivat oikeuden tehdä marketit. Sittemmin Tuko otti partnerikseen Keskon, joka pullautti Tukon pois koko markethommasta. Nyt Ekan suunnitelmat romahtivat velkasaneerauksen myötä ja Keskimaa osti Ekan tontin. Alkuperäiset suunnitelmat kilpailun lisäämisestä ovat siis menneet päälaelleen. Keskon ja erityisesti Keskimaan markkinaosuudet vahvistuvat. Kilpailu vähenee, lähimyymälät kuolevat, keskusta hiljenee. Jos kilpailua haluttaisiin lisätä, pitäisi odottaa ja hommata ulkomaisia kauppaketjuja. Kaupunki voisi nyt kieltäytyä antamasta ainakin Keskimaalle rakennusoikeutta. Asia on kuitenkin ilmeisesti "sovittu", koska hanke etenee vauhdilla. Nyt aiotaan hukata erinomainen tilaisuus korjata kaupunkirakenteeseen tulossa olevat lommot. Uusien markettien suunnittelu tulee lopettaa ja alkaa miettiä kaupunkirakennetta elävän (kaupallisen) keskustan näkökulmasta. Jouni Vauhkonen TUKKAPÄA Alast(al)on lounas(salissa) -Tarjoilija! -Asiakas! -Dry Martin. -Ja mikähän Martin saisi olla. -Dean Martin. -Ei se nyt oikein käy. -Miksei? -Dean Martinia ei saa kuivana, koska se ei ole koskaan kuivilla. -No mitähän muuta Dry Martinia voisitte suositella. -Mitenkäs olisi Dry Martin Saarikangas. Leppoisa mies ja möräkkä ääni. -Jaa, kuulostaa hyvältä. -Sitä paitsi Dry Martin Saarikangas on aina kuiva, koska se on telakalla. Ainut kari jonka takia Dry Martinin jalat voivat kastua on Ilaskivi. -Mikäs Kari se tämä Kari Ilaskivi oikein on? -Ei kun se on Raimo. -No onpas sekavaa. Kai tämä Ilaskivi nyt sentään pitää paikkansa. -Ei kun se on oikeesti Hämäläinen. -Mitenkäs se tähän Dry Martiniin liittyy. -Ei mitenkään. -Mihinkähän tätä Dry Martin Saarikangasta voi käyttää? -Jääkiekkopomona, telakan johtajana, presidentinvaalikampanjan vetäjänä ja urheiluliiton nokkamiehenä. -Johan siinä yhdelle miehelle onkin. -Onhan siinä. Ei mies kuitenkaan niin sekaisin ole kuin mitä työministeri Kanerva on? -Miten niin? -Se kun ei enää oikein itsekään tiedä kuuluuko se eläin-, kasvivai eduskuntaan. -Pitäisiköhän minun samalla syödä jotakin. Mikähän on päivän tarjous? -Tänään olisi koillisena "Suomen Pankki". Alkupaloina on pettynyttä Sorsaa ja pääruokana ryvettynyttä Holkeria. Minä juon nyt kahvia on jälkiruokana. -Sehän kuulostaa hyvältä. Jos minä otan sen. -Ja mitähän ruokajuomaksi? -Tuokaa jotakin, missä markka kelluu. -Pannaanko spagettii? -Ei kun minä syön sen täällä. -Tarjoilija, saisinko laskun? -Neljä kertaa kuusi jaettuna kahdella? -Kaksitoista. -Oikein. Tervetuloa uudelleen. Vauhkonen Paskantärkeys -suurin voimavaramme RUBEN STILLER, sittemmin sosiaalidemokraatiksi siirtynyt entinen radioääni, piti taannoin Helsingin Ylioppilaslehden 80-vuotissynttäreillä niin sanotun juhlapuheen. Teeman ja analyysin voi tiivistää esimerkiksi otsikoiksi "Suomalaiset intellektuellit ja paskantärkeys" tai "Älkää nyt viitsikö, hei, olla noin paskantärkeitä". Kun ennen puhetta oli kökitty puolentoista tuntia samppakaljalasin kanssa "mitenkähän tässä olisi" -tyyliin, niin jopa jöpötys hieman höllentyi. Tosin puheen sivuefektinä 60-lukulaiset Arvo Salo ja Pentti Saaritsa "vapautuivat" hieman kerta-annosta enemmänkin. Salo puolusti Stilleriä, Saaritsa urputti. Sönkkäyksestä huolimatta juhlista tuli ihmeen hauskat. SYKSYN TOISESSA JYLKKÄRISSÄ ihmettelin yliopiston avajaisten jäykkyyttä. Helsingin yliopisto avataan karnevaaleilla. Täällä ei ole pakko apinoida Helsinkiä, varsinkaan hauskaa ei kannata ruveta pitämään. Siitä ei seuraa kuin ikäviä yleisönosaston narinoita. Mutta esimerkiksi liikuntatieteiden hengessä voitaisiin vaikka avata yliopisto juoksemalla puolimaraton Kampuksen tienoilla, tai neljännestriathlon yöjuoksuna. Muitakin masokistisia ideoita saa esittää. Ja uskon, että esimerkiksi yliopiston rehtori Aino Sallinen kommunikatiivisuuden hengessä ainakin kuuntelee ne. Jos ei kuuntele, niin tämän lehden palstoilla voi ideoita heitellä. LÄHEINEN SANAHIRVIÖ eli tämä meidän kaikkien Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta täyttää maaliskuun 24. päivä 60-vuotta. Erittäin epäluotettavien kuulopuheiden perusteella pääsattumuksesta on tulossa muodollisformalistinen jäykistelykilpailu. Siteeratakseni viisaampaa ("Minua fiksumpaa ei tässä porukassa ole") eli Stilleriä Ylkkärin juhlassa: Suomalainen älymystö ei osaa yllättää. Jos Matti Klinge(tiklonk) antaisi lausuntonsa eduskuntatalon rappusilla, bootsit jalassa, aurinkolasit päässä ja rukka tötteröllä, niin jopas alkaisi tapahtua. Nyt siis minulle niin rakkaan JYYttiläisen juhlavuutjg§fa on tulossa samanlaista jöpöttelyä kuin minkä tahansa 60-vuotiaan synttäreistä. Taidan julkaista juhlan kunniaksi porno-teemanumeron, joka keskittyy masokismiin opiskelijamaailmassa. (Lehti jakoon juhlapaikalle ja lööppiin: RUOSKA. KAHLEET, NAUTINTO) Mutta voisihan tietysti öttäa formaaliudesta kaiken irti ja kutsua juhlapuhujiksi esifflgfkiksi kaikki seuraavat rentoreinot: Kalevi Kivistö, Mauri Pekkarinen. Harri Holkeri, Matti Klinge (ilman muuta). Voitt» Ahonen ja Raimo Ilaskivi. Tervehdyssanat lausuu KasptfF! Launis. JYLKKÄRI SAI MENNEISYYDEN. Tämän lehdefl entinen toimittaja Mika Remes kirjoitti pro gradunsa Jyväskylän ylioppilaslehdelle maailman tärkeimmästä asiasta, Jylkkäristä. Ennakkotietona paljastettakoon, että vuodesta 1960, siis 33 vuotta lehteä on haukuttu lähes riippumatta lehden sisällöstä seuraavilla argumenteilla: lehti on tylsä, riviopiskelijasta vieraantunut ja marxilainen. Lisäksi lätyskää on pidetty koko sen ilmestymisen ajan turhana menoeränä. Suunnilleen samoilla intellektuaalisilla argumenteilla on arvioitu myös helsinkiläistä Ylkkäriä. Minulle palautetta on tullut erittäin vähän, mutta epäilen hyvien argumenttien pysyvän ja paranevan. Eäät henkilöt tosin ovat epäilleet minua kokoomuslaiseksi, kepulaiseksi ja vihreäksi. Kiitokset luottamuksesta. Kaipaisin tähän listaan vielä epäilyjä vennamolaisuudesta, savolaisuudesta, feminismistä, sovinismista, kommunismista, katolilaisuudesta, islamilaisuudesta, scientologiasta.pikkuporvarillisuudesta. sosiaalidemokratiasta ja saatanan palvonnasta. KIITOKSET KAIKILLE lehden avustajille ja ystävälle. Avustajat ovat kantaneet tänne ylioppilastalon yläkertaan hirmuisen määrän julkaisukelpoisia juttuja. Kaikki ei millään mahtunut sivuille, mutta ensi vuonna taas tyhjät sivut ammottavat. Seuraavan kerran ilmestymme koko turhuudessamme ja paskantärkeydessämme tammikuun lopulla. Jouni Vauhkonen
3 KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE -10% NahkaYkkönen M M, Torikeskus II krs., av. ark. 10-18, la 9-15 puh.(941)620067 J Y L K K Ä R I N KOPIOT MONISTEET VÄRIKOPIOT GRADUJEN SIDONTATYÖT Viitaniementie 15 P. 214 322 JYY:n talous keskittyy edelleen ylioppilastaloon Jäsenmaksu 499 mk, Ilokiveen klubi-iltoja Sihteerit palautetaan kokopäiväisiksi Ylioppilaskunta jatkaa ensi vuoden taloudessaan valtavaa rahastointia, jolla varaudutaan ylioppilastalon remontointiin. Taloon aiotaan rahastoida ensi vuonna 722 000 markkaa. Tämä on esimerkiksi suhteutettuna jäsenmaksutuloihin kolmisenkymmentä prosenttia 2,4 miljoonasta markasta: 331 markkaa kultakin opiskelijalta. Opiskelija joutuu tosin pulittamaan kokonaisjäsenmaksua edelleen kaikkiaan 499 markkaa, johon sisältyy YTHS-maksu. Edustajiston hyväksymässä (24.11.) budjetissa talolle on hieman annettu periksi: esimerkiksi JYY:n toiminnan kolme keskeistä sihteeriä tulevat taas kokopäiväisiksi. Korkeakoulupoliittinen-, sosiaalija kulttuurisihteeri ovat ahertaneet tämän vuoden puolenpäivän palkalla. mikä ei ole osoittautunut toimivaksi systeemiksi. Asunnonvälittäjän toimi jätettiin pois ja sosiaalisihteeri välittää asuntoja muutaman viikon ensi syksynä. Ensi vuoden budjetti on tehty niin, että siinä ei pystytty huomiomaan taloremontin mahdollista alkamista ensi keväänä; hallitus ei voinut tehdä sitä muuten, koska se sai oikeudet neuvotella remontista samassa kokouksessa, missä budjetti hyväksyttiin. Todennäköisesti budjetti siis rakennetaan keväällä tyystin uusiksi. Ilokiveen klubi-iltoja Edustajisto kävi viiden tunnin maratonkeskustelun budjettikokouksessa. Taloremontti ja JYY:n toimet käytiin perusteellisesti lävitse. Pörssi & Dumpin ns. Ojalan veljekset Jussi ja Pekka Ojala pyörittivät laajan periaatteellisen keskustelun JYY:n kulttuurivaliokunnan toimista. Pörssiläiset olisivat halunneet erottaa esimerkiksi Jyrockin omaksi organisaatioksi. jota vain olisi avustettu. Samoin Ojalat pohdituttivat Ilokiveen tulevien klubiiltojen järkevyyttä. Ojalat eivät saaneet esityksiään läpi, mutta kulttuurivaliokunnan puheenjohtaja Pekka Linna (Gröniöni) muutti esitystään klubin tuotto-odotuksista pienemmiksi. Ensimmäinen klubi järjestetään keskiviikkona 19.1. Finnkinon uudet teatterit nostivat Kampus-Kinon aseman kysymysmerkiksi, mutta Kino jatkaa yhä. Keskustelussa nousi yllättävä yhteys Etnyn ja Grönionin välille: Minna Laaksonen (Gröniöni) ja Marko Tammi (Etny) puolustivat kiivaasti kulttuurielokuvia näyttävää Kampus-Kinoa. Vuokra nousee Kortepohjassa Sihteerittömien valiokuntien puheenjohtajien ja sihteereiden palkkioita nostettiin 4 000 markkaa vuodessa. Jylkkäri ilmestyy ensi vuonna yhden kerran enemmän kuin nyt eli 15 kertaa. Puolipäiväinen toimitusharjoittelija korvataan sivarilla. Ylioppilaskylä varautuu budjetissaan maksamaan takaisin ylioppilastalon rahastoinnista lainattuja varoja. Arvonlisävero vie todennäköisesti satoja tuhansia markkoja kyläläisten mynttiä. Lisäksi kylä varautuu vähitellen korjaamaan tornitalojen hissit ja ulkoseinien elementit. Kaikesta tästä seuraa, että kylän neliövuokrat nousevat 37,10 markasta "Anttilan hintaan 39,95". kuten isännöitsijä Leo Kamunen asian ilmaisi. Lähes loppuun saatetun peruskorjauksen tulokset näkyvät nyt parhaiten kylän budjetissa. Energian ja veden kulutus on pienentynyt, eikä sähkön kulutus ole kasvanut, vaikka sähkövempaimet ovat lisääntyneet kylässä. Kiinteistövero puree kylässä jo tänä vuonna 357 000 markkaa, mikä merkitsee noin markkaa neliövuokrisJouni Vauhkonen Ylioppilaskunta luopuu talonsa laajennuksesta Ylioppilastalo remontoidaan 10 miljoonalla JYY luopuu ylioppilastalon laajennuksesta. Huonokuntoinen talo kuitenkin remontoidaan noin 10 miljoonalla markalla ja korjaus alkaa todennäköisesti ensi keväällä. Alvar Aallon suunnittelemasta talosta rakennettiin aikoinaan vain ns. osakuntasiipi, jossa JYY nykyisin toimii ja jossa sijaitsee muun muassa ruokala Ilokivi. Muutama vuosi sitten ylioppilaskunta lähti pohtimaan talon remonttia ja totesi sen kalliiksi. Opiskelijoiden kannalta halvimmaksi ratkaisuksi olisi tullut rakentaa talo loppuun ja vuokrata suurimmaksi osaksi muun muassa yliopistolle ja YTHS:lle. Peruskorjaus ja laajennus juuttui kuitenkin kaupungin päättäviin elimiin. Kaupunki olisi halunnut pienentää ylioppilaskunnan rakennusoikeutta tontilla. Tontti olisi tarvinnut myös "käyttötarkoituksen muutoksen", sillä Aalto oli piirtänyt laajennusosaan juhlasalin; paikalle olisi tullut yliopiston tiloja ja YTHS. Uusi tilanne -uudet konstit Nyt ylioppilaskunta on vetänyt kaavan muutoshakemuksen pois kaupungin käsittelystä. Tarkoituksena on säilyttää ylioppilaskunnan rakennusoikeus ennallaan ja rakentaa talo loppuun sitten, kun Jyväskylältä löytyy laajennukselle ymmärrystä. Laajennuksesta luopuminen merkitsee, että talon remontti tulee kalliimmaksi kuin aiottiin. Tilanne on kuitenkin muuttunut, eikä remontti todennäköisesti rasita opiskelijoita nykyistä jäsenmaksua enempää. Pelkkä remontti on tullut mahdolliseksi kolmesta syystä: rakennuskustannukset ovat tippuneet noin 20 prosenttia, korot tulleet alas ja koska talo on vielä kestänyt, JYY on ennättänyt kerätä rahaa remonttiin aiottua enemmän. Yksi keskeisimpiä talon laajennuksen kaatumisen syitä on yliopiston kampuksen kokonaissuunnitelmaa tehneen arkkitehti Arto Sipisen väliraportti. Sen mukaan kampus on pääpiirteittäin rakennettu, eikä ylioppilastalon tontillekaan pitäisi enää rakentaa mitään. Taloryhmä otti pitkät Remontin moniin sivujuoniin tuli lisä muutama viikko sitten, kun remppaa valmistellut työryhmä erosi. Uutta ryhmää ei valittu. Hallituksen puheenjohtaja Aki Hyödynmaa (Gröniöni) perustelee tätä sillä, että remontti aiotaan tehdä aiempien suunnitelmien pohjalta ja se voidaan toteuttaa JYY:n virkamiesten ja hallituksen voimin. Ylioppilaskunnan edustajisto kävi 24. marraskuuta perusteellisen keskustelun remontista. Hallitus sai lopulta valtuudet käynnistää peruskorjauksen suunnittelun. Tosin Pekka Ojala (Pörssi & Dumppi) olisi halunnut jättää asian seuraavaan kokoukseen, mutta rajun taivuttelun jälkeen hän perui esityksensä. Remontti aiotaan rahoittaa siten, että pitkäaikaisia ja halpoja TEL-lainoja otetaan 2.2 mmk. rahalaitoksilta kalliita lainoja 3,3 mmk ja JYY:n omia nykyisiä ja tulevia rahastointeja käytetään 4.3 mmk. Loput 0,2 miljoonaa 10 miljoonasta aiotaan saada lahjoituksina. Pelkkään remonttiin ei vaadita kaupungilta käyttötarkoituksen muutoksia. vaan ylioppilaskunta selviää pelkällä rakennusluvalla. Jouni Vauhkonen
4 Vuoden Hyvä opettaja Sakari Suutarinen: Keskiajan yliopisto oli nykyistä tieteellisempi "Meidän yliopisto on mahdollisesti vähemmän tieteellistä toimintaa harjoittava kuin keskiajan yliopisto," pohtii vuoden 1993 hyvän opettajan palkinnon saanut kasvatustieteiden tohtori Sakari Suutarinen. Hänen mielestään yliopistossa jako opetukseen ja tutkimukseen on aikansa elänyt. Suutarinen toimii normaalikoulussa historian, taloustieteiden ja yhteiskuntaopin lehtorina. Hän on myös kolmisen vuotta hoitanut vastaavaa didaktiikan lehtoraattia opettajankoulutuslaitoksessa. Hän arvelee suosionsa perustuvan siihen, että Jyväskylässä koulun yhteiskunnallisten siteiden tarkastelu opettajankoulutuksessa on jätetty yhden henkilön varaan. "Tarjoilen hunajakakkua" "Jos minä en pystyisi historian ja yhteiskuntaopin perusoppiaineksesta eli siitä valtavasta määrästä koulun yhteiskunnallisista sidoksista tarjoamaan sellaista hunaj;i kakkua, että se jotakuta puhuttelisi, niin johan olisin huono opettaja." Muissa maissa tämä alue on opettajan koulutuksen keskeisenä elementtinä. Ylioppilaskunnan palkinnon myöntämisperusteluissa Suutarisen kerrotaan osallistuneen aktiivisesti myös opettajan koulutuksen uudistamiseen. Kritiikin aihetta hän löytää kuitenkin myös laajemmin koko yliopistoopetuksesta. "Yliopistopedagogiikan sisältö saattaa olla jopa tietoa tai tiedon syntyprosessia salaavaa. Yliopistossa luennoidaan usein tutkimuksen tuloksia siis nopeimmin vaihtuvaa tieteellistä puolta eikä luennoida sitä mistä tämä tieto syntyy." "Valmistuvan ja yliopiston välillä imetyssuhde" Suutarisen mielestä tämän päivän yliopisto on vähemmän tieteellistä toimintaa harjoittavaa kuin keskiajalla. Keskiajalla opetus oli yliopiston keskeistä toimintaa. eikä niinkään tutkimus. Keskiaikana opetettiin paremmalla pedagogisella tasolla tieteen alan auktoriteetteja ja vanhoja klassikoita, sitä perustaa, mistä tieto on muodostunut. "Väitän, että nämä keskiajan opiskelijat olivat paremmin valmistuneita tulevia ammattitehtäviään varten. Meidän yliopistossamme huonoimmillaan luennoidaan vain tutkimustuloksia erikoisaloilta. Se on nopeimmin vaihtuva ja tuhoutuva osa tieteellisyydestä. Siten luodaan yliopistosta valmistuvan ja yliopiston välille jatkuva imetyssuhde, eikä niinkään luoda edellytyksiä itsenäiseen toimintaan. Juuri tässä kohdassa voitaisiin saavuttaa melkoista edistystä yliopistopedagogiikassa, jos muutosta tosiaan haetaan." Tällaisen yliopistopedagogiikan kehittämisen Suutarinen ei näe olevan resurssikysymys. Taloudellisella lamalla ei voisi siten perustella huonoa tai huononevaa opetusta. "Omalta opiskeluajalta ovat jääneet erityisesti mieleen sellaiset tilanteet, missä professorit olivat vastakkain." "Opetuksen esimerkit historiasta" Suutarinen hakee esimerkit hyvästä opetuksesta omimmalta alueeltaan, kasvatuksen ja opetuksen historiasta: "Voisi ajatella olevansa hyvä opettaja vasta siinä vaiheessa kun saa kaksisataa pampuin aseistautunutta ylioppilasta mukaansa toiseen kaupunkiin omaan väitöstilaisuuteensa, niin että kaupungin raadin täytyy antaa vastaväittelijöille kolmenkymmenen keihäsmiehen suojajoukko." Suutarisen mielestä nykyään aivan liikaa varotaan tilanteita, joissa tiedon perusteet joutuvat avoimen kiistelyn kohteeksi. "Tätähän voisi kehittää vaikka pedagogisessa mielessä: kärjistää, tehdä jopa leirejä samalla laitoksella. Silti niin, ettei tulehdutettaisi ihmissuhteita vaan oltaisiin rehellisesti eri mieltä joistakin asioista ja arvostettaisiin toisten erilaisia mielipiteitä. Kuitenkin muun muassa tämä virkakäytäntö estää sen, että nuorempi yliopisto-opettaja, assistentti voisi olla eri mieltä professorin kanssa, saati sanoa sitä julki opiskelijoille." Neittaanmäen työryhmä listasi sata keinoa ratkaista yliopiston ongelmia Yliopiston hallintoa pohtinut työryhmä teki noin sata ehdotusta hallintoja tukipalvelujen organisoimiseksi uudelleen tavoitteetta pysyvät kustannussäästöt. Vararehtori Pekka Neittaanmäen johtama työryhmän (muut jäsenet Juha Näsi, Tapio Vaherva ja Ari Heikkinen) tehtävänä oli selvittää koko yliopiston hallinto-, kansliaja muihin tukipalveluihin liittyviä ongelmia ja tehdä ehdotuksia niiden poistamiseksi. Ryhmä jätti mietintönsä muutama viikko sitten. Työryhmä esitti, että yliopiston hallintoviraston nelilohkoinen toimistojako uudistetaan kaksilohkoiseksi ja toimistopäällikköinä ovat suoraan rehtorin alaiset hallintojohtaja ja talousjohtaja. Strategisen suunnittelun asemaa halutaan korostaa nostamalla se linjaorganisaation yläpuolelle. Osa hallintoviraston kontolla olleista maksuliikenteen ja opintoneuvonnan tehtävistä on hajautettava tiedekuntien ja ainelaitosten hoidettavaksi. Opiskelijoille suunnattua tiedotusta on työryhmän mielestä lisättävä käyttämällä eri kanavia. Tiedonjyvä ei tavoita opiskelijoita, joten Jyväskylän ylioppilaslehden käyttöä voisi tehostaa opiskelijoille suunnatussa tiedotuksessa. Tiedotusresurssit käyttöön Työryhmä haluaa tehostaa yliopiston osaamisen ja tutkimustiedon markkinointia sekä selvittää keinoja, joilla eri laitosten ja erityisesti viestinnän laitoksen asiantuntemusta ja opiskelijaresursseja voitaisiin käyttää yliopiston sisäisessä ja ulkoisessa tiedotuksessa. Laitosten yhteistyöllä ja eri toimintoja yhdistämällä on työryhmän arvion mukaan mahdollista saada aikaan pysyviä säästöjä. Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on jo lähdettykin tähän suuntaan liikkeelle: yhteiskuntapolitiikan, valtioopin ja sosiologian laitokset yhdistyvät. Kirjasto saatava joustavammaksi Erillislaitokset on yliopiston kirjastoa, laskentakeskusta ja täydennyskoulutuskeskusta lukuunottamatta saatava organisatorisesti nykyistä tiiviimmin tiedekuntien tai ainelaitosten yhteyteen. ATK-toimintojen kehittämiseksi työryhmän mielestä olisi nykyinen laskentakeskus muutettava ATK-palvelukeskukseksi, joka vastaa keskitetysti ATK-peruspalveluista, muun muassa mikrotukipalveluista ja opiskelijoiden perehdyttämisestä yliopiston ATK-ympäristöön. Yliopiston kirjaston palvelu, esimerkiksi lukusalipalvelut ja kirjahankinnat, on työryhmän mielestä saatava joustavammiksi ja nopeammiksi. Aukioloaikojen laajentamiseksi tulee edelleen harkita ylioppilaskunnalta ostettujen palvelujen lisäämistä. Eri tiedekuntien opiskelijoiden kurssikirjatarve tulisi ottaa huomioon kirjamäärärahoissa. Kurssikirjalainaus tulee säilyttää maksuttomana. Kirjaja lehtitilauksista aiheutuvat menot tulisi minimoida solmimalla mahdollisimman edullisia toimitussopimuksia kotija ulkomaisten tahojen kanssa. Toimitusajat sekä kirjojen ja lehtien dokumentointiin käytetty aika tulisi minimoida, jotta kirjat ja lehdet olisivat mahdollisimman nopeasti käytettävissä. Työryhmä halusi monipuolistaa kieliopintoja tuomalla esiin mallin, jossa kielikeskukselle ohjattaisiin viestintäja kieliopintoja varten tarvittavat perusresurssit. Muuten määrärahat opetuksen järjestämiseen ohjattaisiin ainelaitoksille. Ainelaitokset ostaisivat palvelut kielikeskukselta, kielten laitoksilta tai jostain muualta. Ryhmä listasi opiskelun ongelmia Yliopiston eri laitoksilla piilevät kyvyt ja taidot olisi saatava nykyistä paremmin koko yliopistoyhteisön käyttöön. Työryhmä esitti yliopiston henkilökunnan osaamisen kartoittamista ja erityisen palveluverkoston muodostamista esimerkiksi ATK-, elektroniikka-, informaatio-, AV-, graafinen suunnittelu-, kielenhuoltoja kielentarkastuspal velujen osalta. Työryhmä on mietintönsä lisäksi koonnut rehtorille toimitetun listan opiskeluasioista. Esille haluttiin nostaa muun muassa: liikkuvuus yliopistojen ja korkeakoulujen välillä on toteutunut vain osittain koulutusyhteistyösopimuksista huolimatta. Yksi syy tähän on puutteellinen informointi. Myös epävarmuus opintojen korvaavuudesta ja ongelmat rahoituksen järjestämisessä (varsinkin ulkomailla opiskeluun) tutkinnon osien hakua toisista korkeakouluista. sivuaineopintoja rajoittavat yliopiston sisällä lisäaineen saamisen hidas hakuprosessi ja laitosten pidättyvä suhtautuminen sivuaineilijoihin. Tuntiopetusrahat olisi jaettava kysynnän mukaan, jolloin resurssit sivuaineopetukseen taattaisiin. opintokirjojen käyttäminen ei ole välttämätöntä, olisi pyrittävä opiskelijakortin käyttömahdollisuuksien laajentamiseen opetuksen arvioinnin pitäisi olla jatkuvaa ja julkista, koska opetuksen taso on kirjava ATK-palvelujen käyttöä voisi tehostaa. ATK-luokkiin olisi luotava vapaampi pääsy aukioloaikojen ulkopuolella opinnäytetöitään tekeville opiskelijoille lukusalia kaivataan auki yleisiä tenttipäiviä edeltävinä iltoina esimerkiksi puoleen yöhön Joitakin näistä ehdotuksista on jo alkanut toteutua, esimerkiksi sivuaineopintojen asema muuttunee samanarvoiseksi pääaineopintojen kanssa, kun perusopintojen tuloksellisuusindikaattoria rukataan. Tämän luulisi vapauttavan suljettuja approja ja cumuja. Hallinnon kutistamisen ja uudelleenjärjestelyn jatkosta huolehtii myös Neittaanmäen johdolla toimiva työryhmä. jonka tehtävänä on tehdä yksityiskohtaiset ehdotukset "hallinto-organisaatiossa sekä hallinto-, kansliaja muissa tukipalveluissa esiintyvien ongelmien poistamiseksi". Työryhmän muut jäsenet ovat Risto Eräsaari. Soili Leskinen. Juho Hukkinen, yo-kunnan edustaja Pekka Ojala, yliopiston henkilöstön edustaja ja työryhmän sihteeriksi nimetty Sakari Liimatainen. Poimien koostanut Ari Heikkinen
C a m p u s K i n o Ylioppilastalo Keskussairaalantie 2 26.11.-2.12. Altman T H E PLAYER PELIMIES 3.11.-9.12. Franklin PALJASTAVA SILMÄ ( ei 6 . 1 2 . ) 10.12.-16.12. ORLANDO Potter Näytökset alkavat joka päivä kello 19,30 kertalippu 25 mk Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta julistaa haettavaksi KORKEAKOULUPOLIITTISEN SIHTEERIN VIRAN ajalle 10.1.-13.5.1994 Korkeakoulupoliittisen sihteerin tehtävänä on organisoida ja ideoida JYY:n korkeakoulupoliittista toimintaa sen eri osa-alueilla: yliopiston hallinto, korkeakouluja tiedepolitiikka, tutkintojen kehittäminen, opiskelijoiden oikeusturva, yhteydet ainejärjestöihin sekä toimiminen opintoja tiedevaliokunnan sihteerinä. Palkkaus valtion virkaehtosopimuksen mukainen pl A 9 (6056 mk ilman ikälisiä). Hakijalta edellytetään korkeakoulupoliittisten asioiden sekä ylioppilaskunnan tuntemusta. Hakemukset asianomaisine liitteineen on toimitettava JYY:n keskustoimistoon 16.12.1993 klo 15.00 mennessä osoitettuna JYY:n hallitukselle, os. Keskussairaalantie 2, 40600 JKL. Lisätietoja antavat korkeakoulupoliittinen sihteeri Ville Elonheimo ja pääsihteeri Petteri Huurre p. 607 221. Jyväskylässä 2.12.1993 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA JOON AIKOIHIN ELETTY! Kortepohjan ylioppilaskylässä on 1.12. lähtien VAPAANA RUNSAASTI PERHEASUNTOJA (kaksioita 58 m2 41,5 m2) Ota äkkiä yhteys yo-kylän asukastoimistoon joko käyden tai soittaen puh. 607201 tai 607202 M u u t a m m e m a a i l m a a , m y ö s i t s e m m e . K a m p u s K i r j a . KAMPUS-KIRJA MUUTTAA! MUUTTOTYHJENNYS TORSTAINA 9.12. klo 10-15 Poistamme itseltämme ison läjän kirjoja muuton tieltä teille. HALVALLA MENEE! Avaamme uusissa tiloissa kirjaston 1. kerroksessa 3 . tammikuuta armon vuonna 1 9 9 4 . Nyt palvelemme Lozzin alakerrassa ja Mattilanniemessä A-rakennuksen aulassa. — m\!.mm.i.u Sinä ripeä eteenpäin pyrkivä henkilö, yhteisö tai yritys; tarjoamme sinulle nyt Kalenterintekomahdollisuutta. Olemme Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ja annamme kalenterimme kaikille 7500 jäsenellemme. Sinulle tarjoamme mahdollisuuden ostaa vastuullesi ilmoitusmyynnin tuottoineen, kalenterin taiton ja painattamisen kuluineen. Osallistu kilpailuun ja esitä tarjouksesi 7.1.1994 mennessä kirjallisesti osoitteeseen JYY, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä. Kuoreen merkintä "kalenteri". Lisätietoja antaa pääsihteeri Petteri Huurre p. 607 221. Opiskelijakortti joululahjaksi? Jos aiot käyttää VR:n opiskelijahintaisia matkapalveluja vuonna 1994. niin nyt on viimeinen mahdollisuus hankkia uusi opiskelijakortti ennen vuodenvaihdetta. VR ei anna ansi vuonna matka-alennustaan vanhalla opiskelijakortilla! Kortin voit uusia tuomalla yhden passikuvan ylioppilaskunnan keskustoimistoon (Keskussairaalantie 2). Kortin hinta on 50 markkaa. Ylioppilaskuntasi p. 607 221 Suuri Itsenäisyyspäivän Juhlistus 6.12.1993 Campus-Kino 17.00 Juha Tapaninen: Iskelmäprinssi 19.30 Markku Pölönen: Onnen maa Minuuttidraama ym. Yläkerta 15.00 Avajaissana 15.10 Lasse Saarinen, Yrjö Tuunanen: Jos Lada olisi auto 15.40 Aarne Tarkas: Oksat pois 17.15 Sakari Rimminen. Koirankakka aikamme tragedia 1 7.30 Matti Kassila: Komisario Palmun erehdys 19.30 Urho Kaleva Kekkonen valtiomies ja presidentti 20.00 Claes Olsson: Naru kaulaan nulikka 20.45 Aarne Tarkas: Älä nuolaise... ym. Ravintola llokivi 20 02 21.00 Itsenäisyyspäivän tanssiaiset Trio Emile solistinaan Jukka Ammondt Teemoina suomalaisuus, tango, Leo Jokela Yläkerrassa ja Ilokivessä anniskelu Juhlava pukeutuminen! Yläkerta ja llokivi yhteislippu 30,yhteislipulla Kinoon 10,Yläkerta 20,llokivi 20,Kino 25,-/20,Kortepohjan ylioppilaskylässä on haettavana VAPAA-AIKASIHTEERIN TOIMI 1.1.1994 31.12.1994 väliseksi toimikaudeksi siten, että kausi katkeaa 15.5. 15.8. väliseksi ajaksi. Hakijalta edellytetään JYY:n jäsenyyttä, ylioppilaskylän asumisolosuhteiden tuntemusta sekä perehtyneisyyttä järjestö-, tiedotusja harrastustoimintaan. Tästä puolipäivätoimesta maksettava palkka pn 2 792 mk/kk. Asukasneuvostolle osoitetut hakemukset liitteineen on jätettävä yo-kylän toimistoon viimeistään 8.12.93 klo 12. Tointa koskevat tiedustelut isänn. Kamunen puh. 607207. Arvonlisävero on huono, sanovat yo-lehdet Hallituksen veroruoska uhkaa suomalaisia ylioppilaslehtiä. Arvonlisäveron mukanaan tuoma postituksen, ilmoitusmyynnin sekä puhelinkulujen lisäverorasitus paisuttaisi lehtien budjettien menopuolta 45 000 225 000 markalla. Turun, Helsingin. Tampereen, Jyväskylän ja Joensuun ylioppilaslehdet sekä Contactor ja Studentbladet ovat julkaisseet asiasta kannanoton, jossa vedotaan eduskuntaan pienkulttuurilehtien säästämiseksi uudelta veropaukulta. Havuntuoksuinen tulevaisuus -luentosarja TUMMAN VIHREÄT eli ekologisen elämäntavan valinneet to 2.12. klo 18.00 Kaupunginkirjaston pieni luentosali Kimmo Saaristo Sosiologian laitokselta kertoo luonnonmukaisen elämäntavan ja maaseudun valinneiden ihmisten arvoista, asenteista ja arjesta. -yrttiteetarjoilu-vapaa pääsyTervetuloa! järj. JYY:n ympäristövaliokunta JYY:n hallituskähminnät menivät tiukoiksi maanantaina Kaksi hallituspohjaa oli tasalukemissa 20-20 Ylioppilaskunnan hallituskähmyilyt etenivät maanantaina loppusuoralle. Uusi hallitus valitaan tämän lehden jakelupäivänä keskiviikkona 1. joulukuuta. Manantaiaamuna oli muodostettu kaksi hallituspohjaa, joiden kannattajakunta edustajistossa oli tasan 20-20. Toisin sanoen jos tilanne ei muutu, ylioppilaskunnan hallitus valitaan ensimmäisessä kokouksessa arvalla ja arvonta saattaisi jatkua läpi vuoden. Asetelman tiukkuus johti neuvotteluissa siihen, että pienillekin ryhmille tuli paljon sananvaltaa hallitusta rakennettaessa. Hallituskuvion rakentelu lähti liikkeelle heti vaalien jälkeen marraskuun alussa. Tuhatkunnan neuvottelija, JYY:n entinen pääsihteeri Vesa Järvinen kasasi kokoomuksen, keskustan, demareiden. Etnyn. Kumman Lujan ja Pörssi & Dumpin pohjille hallitusta. joka olisi jättänyt suurimman vaalivoittajan Grönionin oppositioon. Tämä hallitus oli neuvotteluista tihkuneiden tietojen mukaan "nimiä ja vastuualueita vaille valmis" viikko sitten. Hallituksen puheenjohtajaksi oli kaavailtu pörssiläisten Pekka Ojalaa ja edustajiston puheenjohtajaksi Jaakko Heinilää (kesk). Järvisen kuvio alkoi murtua viime viikonlopun tienoilla, kun vihertävä ryhmä Grönioni sai neuvottelunsa liikkeelle. Grönionipohjaisen hallituksen taakse siirtyi ensimmäisenä KuPl:n Matti Mäkinen, joka ilmoitti ettei ryhdy puolueiden kanssa samaan hallitukseen. Seuraavaksi Kumman Luja siirtyi Grönionin rintamaan. Näin tilanne oli edustajistopaikkoina laskettuna tasan 20-20. Maanantaina päivällä kummankin rintaman perusvoimat yrittivät parhaansa mukaan hajottaa toistensa kuvioita. Grönionin neuvottelija Aki Hyödynmaa puuhasi keskustaa tai kokoomusta irti toisesta hallituspohjasta. Grönionin tiedetään äänestäneen. kumpi puolue olisi mieluisampi hallituskumppani. Keskustan sanotaan voittaneen tuossa äänestyksessä Järvinen taas lähti maanantaina hajottamaan Kumman Lujan rivejä.
6 Jääkö autoton ilman jokapäiväistä leipää? Vähittäiskauppa keskittyy suuriin automarketteihin Päivittäistavaroiden vähittäiskauppa keskittynyt voimakkaasti suuriin myymäläyksiköihin. Pieniä lähikauppoja lakkautetaan ja toiminnot siirretään automarketteihin. Jyväskylä ei tee poikkeusta megatrendistä. Kauppa tutkii hyvin tarkkaan kuluttajien kulutusja ostokäyttäytymistä omaa kauppapaikkojen suunnittelua varten. On arvioitu, että kauppa käyttää näihin tutkimuksiin vuosittain kymmeniä miljoonia markkoja, ehkä noin sata miljoonaa markkaa. Tästä johtuen kaupalla on hyvä käsitys kuluttajien toiveista, asenteista ja perusteista ostopaikan valinnan suhteen. Niinpä kauppaliikkeet ovat järkeilleet muun muassa, että kuluttajien säilytystilojen ja kuljetusmahdollisuuksien paraneminen johtaa suurten kertaostosten roudaamiseen kerran, pari viikossa kaupasta kotipakkaseen. Tällöin on tärkeää, että ostokset voidaan suorittaa kivasti yhdestä kaupasta, josta saa kaiken kerralla. Siispä rakentamaan automarketteja. Mutta mitäs sitten kun on havaittu, että kaupassa käydäänkin ihan yhtä pienten kertaostosten perässä ja aivan yhtä usein kuin ennenkin lähikaupassa? Automarkettien rakentamisen katsotaan olevan kaupallekin kannattava vastaus kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksiin. "Näitä muutoksia leimaa tällä hetkellä halukkuus auton käyttöön ostosmatkoilla. Tavarat kerralla kaupasta kotiin Kuluttajat asioivat yhä kauempana asunnostaan ja hankkivat palvelut ja tavarat yhdellä ostokerralla. Pienmyymälöiden lukumäärä ja lähipalvelut tulevat vähenemään sekä haja-asutusalueilla että taajamissa. Kauppapaikkojen yksikkökoon kasvu on kaupan näkemyksen mukaan vastustamaton ja siihen tulisi suhtautua luonnollisena ja hyväksyttävänä ilmiönä. Kaupan tavoitteisiin liittyy myös kannattava liiketoiminta ja toisaalta kyseessä olevan kaupan ryhmän toiminnan jatkuvuus. Mikään kaupan ryhmä ei voi jäädä hoitamaan esimerkiksi pelkästään lähikauppoja, vaan niiden lisäksi tarvitaan kilpailukyvyn varmistamiseksi suuryksiköltä. Kaupan kilpailussa hyvin suunnitelluilla suuryksiköillä tai alueellisesti keskitetyillä kauppapaikoilla ei olekaan muuta pelättävää, kuin vielä suuremmat ja paremmilla paikoilla olevat kauppapaikat. Kaupan on eräissä tapauksissa ollut välttämätöntä osallistua tiettyihin hankkeisiin vain varmistaakseen kilpailuasemansa. Liiketilaa on jo tarpeeksi Uuden liiketilan perustaminen ja vanhoista tiloista luopuminen aiheuttavat kustannuksia, jotka asiakkaat maksavat ostosten hinnoissa. Tilanteen rationaalista perustaa on vaikea hahmottaa, sillä Suomessa on väestöpohjaan nähden ennestäänkin liikaa vähittäiskaupan myyntipinta-alaa. Liiketilaa rakennetaan lisää huolimatta siitä, että palvelut kaupunkiseuduilla ovat yleisesti ottaen riittäviä ja kulutuksen kasvun on arvioitu selvästi hidastuvan. Kaupunkien yhdyskuntarakenteessa tämä suuntaus tulee näkymään keskustaalueiden kriisinä, kun suuret kaupunkirakenteen ulkopuolella sijaitsevat keskukset houkuttelevat asiakkaat. Vaikutus on samansuuntainen myös asuinalueiden lähikauppojen kannalta. Kuluttajien elintapoihin ja talouteen kaupan alueellinen rakennemuutos vaikuttaa jopa enemmän kuin nykyinen hintakilpailu. Kauppapalveluiden saatavuus ei ainakaan parannu kaupan alueellisen keskittymisen myötä. Päinvastoin: älyttömän automarketteihin sumputtamisen vuoksi palvelut häviävät kokonaan eräiden kuluttajaryhmien ulottuvilta. Kuluttajat jakautuvat automarketeissa asioiviin ja niihin, joilla ei siihen mahdollisuutta ole. Kun palvelut pakenevat uusien liiketilojen myötä asuinalueilta ja keskustoista, niiden saanti edellyttää ajoneuvojen käyttöä. Käytännössä tämä tarkoittaa omaa autoa, sillä julkinen liikenne on tavallisesti riittävää vain asuinalueilta keskustojen suuntaan. Kauppapaikkojen kehitys näyttää tällä hetkellä ohjautuvan vain oletetun autolla tapahtuvan asioinnin ehdoilla. Tällöin palvelut suunnitellaan vain maksukykyisten autoilijoiden vaatimusten mukaan. Antti Virmasalo Kirjoittaja tekee markkinoinnin pro graduaan automarkettien vaikutuksista. Lähteet: Kotitalouksien päivittäistavaroiden ostotavat 1986, LTT: Keskustojen kehittäminen kauppapaikkoina, Ympäristöministeriö; Huuhka, Ari Rantahalvari, Vesa: Vaasan ydinkeskustan ulkopuolisten vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutusselvitys; Kauppalehti Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys poistuu Ruotsissa Heinäkuusta 1995 lähtien ruotsalaisopiskelijat saavat päättää liittyvätkö ylioppilaskuntaan vai eivät. Riksdagenin päätös 300-vuotisen perinteen poistamisesta perustuu pakkojäsenyyden ristiriitaan perustuslain kanssa. Ruotsin perustuslain mukaan järjestöihin ja yhdistyksiin kuuluminen on vapaaehtoista. Toinen peruste pakkojäsenyydestä luopumiselle on Suomen kaltainen vähäinen kiinnostus ylioppilaskuntatoimintaan. Ylioppilaskuntavaaleissa on käynyt äänestämässä noin 20 prosenttia äänioikeutetuista. Pakkojäsenyyden poistamisen käytännön ongelmat ratkaisevat yliopistot itse. Valtiolle on arvioitu koituvan ainakin 75 miljoonan kustannukset osan ylioppilaskunnan peruspalveluista siirtyessä valtion kontolle. Ylioppilaskuntien huolen aiheeksi jäisi lähinnä koulutuspolitiikka. Suomen Ylioppilaskuntien liiton sosiaalipoliittinen sihteeri ja tuleva pääsihteeri Pia Pohja (kok) ei ole vielä huomannut Suomessa pakkojäsenyyskeskustelun uutta viriämistä. "Parhaillaan ollaan uudistamassa ylioppilaskunta-asetusta, jossa automaattinen jäsenyys on vielä mukana. Vielä ei ole keskusteluissa ollut esillä viitteitä Ruotsin päätöksen paineista", Pohja sanoo. Rentukka on taas menossa vuokralle Ylioppilaskunnan omistama ravintola Rentukka on saamassa jälleen vuokralaisen. Ravintola Sohvvia pyörittävä toimitusjohtaja Juha Oksanen aikoo vuokrata Rentukan vuoden alusta joko Sohwi Oy:n nimissä tai omana yhtiönä. Neuvottelut olivat edenneet viime viikon lopulla niin pitkälle, että maanantaina tämän lehden mennessä painoon ylioppilaskunnan hallitus joko hyväksyi tai hylkäsi vuokrasopimuksen. Oksasen yritysidea nojaa sanaan "70-luku": tarkoituksena on muuttaa Rentukka suosionsa päivien tyyliseksi opiskelijapaikaksi, joka myös tunnelmaltaan ja ohjelmistoltaan nojaa 70-lukuun. Tarkoituksena on palauttaa opiskelijalounaat ravintolaan. Oksanen aikoo ennen vuoden vaihdetta hieman remontoida ravintolaa ja avata näyttävästi uutena vuotena. Oksanen lupaa tehdä paikasta enemmän kortepohjalaisia palvelevan ravintolan. Ylioppilaskunnan saama perusvuokra pienenee, mutta sopimuksen mukaan liikevaihdon kasvu tuo enemmän rahaa myös JYY:lle. Edellisen vuokralaisen. Kortepohjan Rentukka Oy:n konkurssista jäi ylioppilaskunnalle saatavia 90 000 markkaa, mikä on hieman alustavia arvioita enemmän. Saatavat ovat lähinnä kiinteistö-, kalusto-, sähköja lämpövuokria. Ravintola kuitenkin on myös tuonut tänä syksynä rahaa noin 100 00 markkaa. Ville Elonheimo SYLn hallitukseen Arto Hakkarainen liiton puheenjohtajaksi Jyväskylä sai oman edustajansa ensi vuoden SYL:n hallitukseen. SYL:n liittokokous valitsi 20.11. liiton hallitukseen muiden muassa JYY:n nykyisen korkeakoulupoliittisen sihteerin Vilie Elonheimon (sit/vihr). Ylioppilaskuntien liiton tämänvuotinen liittokokous Kiljavalla sujui suhteellisen sopuisasti. Viime vuoden kokousta häiritsi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan totaalinen vallankeikaus j a siitä seuranneet kärhämät. Tilanne HYY:n eri ryhmien välillä pysyi nyt rauhallisena vaikka vanhat kaunat näyttävät jäytävän HYY:n sisäistä yhteistoimintaa. Liittokokous sai valita puheenjohtajan peräti neljästä ehdokkaasta, joista toiselle äänestyskierrokselle pääsi SYL: n nykyisen hallituksen jäsen Arto Hakkarainen (HYY) ja Kuopion ylioppilaskunnan puheenjohtaja Jorma Korhonen. Kisan ratkaisivat lopulta teekkarit Arto Hakkaraisen eduksi. Hakkarainen peräänkuuluttaa SYL:n toimintaa rohkeutta ja aloitteellisuutta. Hänen mukaansa "työttömyyden ja sosiaalipolitiikan murroksen aiheuttamat opiskelijoiden toimeentuloja muut ongelmat edellyttävät SYL.n toimintakentän laajentamista". Elonheimon lisäksi SYL:n hallitukseen valittiin Susanna Huhta (HYY/osakunnat), kauppatieteilijä Aino Järvi (Tamy), Jori Arvonen (TYY/kok) ja Anni Linkola (HYY/osakunnat). Uuden hallituksen jäsenet ovat perehtyneet joko koulutuspolitiikkaan ja kansainvälisiin asioihin, mutta yhtään sosiaalialan ihmistä ei selviytynyt kahmintojen läpi hallitukseen asti. Kokous päätti alentaa ylioppilaskunnilta ja sitä myötä jokaiselta opiskelijalta perittäviä SYL:n jäsenmaksuja. Nyt jokainen ylioppilaskunta maksaa SYLrlle 25,50 mk jokaisesta jäsenestään, mutta ensi vuodeksi päätettiin 23 markkaa. Esimerkiksi JYY säästi 18 800 markkaa. Rahat pannaan pääasiassa ylioppilastalon peruskorjaukseen, joten alennus ei tullut riviopiskelijalle asti. Jäsenmaksun alentaminen vauhdittaa SYL:n oman toimitilan hankkimista. Nyt liiton toimisto sijaitsee KELA:n vuokraamissa tiloissa Töölössä, mutta jo pari vuotta liitto on rahastoinut varoja omien tilojen ostoon. Tarja Parviainen SYL:n nykyisen hallituksen jäsen Ulkomaille oppiin mieliville ilmestynyt CIMOn opas Ulkomaille opiskelemaan aikoville on tehty opaskirja. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn julkaisema "Miten maailmalle opiskelemaan" neuvoo ja opastaa neliosaisesti. Kirjan ensimmäinen osa kertoo millainen ilmiö ulkomailla opiskelu on, toinen osa käsittelee maailmalle lähtemisen käytännön asioita: hakumenetelmiä, rahoitusta ja muuta. Kolmas jakso kertoo opiskelijavaihto-ohjelmista ja viimeinen pätkä on pyhitetty 27 ulkomaan esittelylle. Kirjaa saa CIMOsta (osoite Hakaniemenkatu 2. 00531 Hki. puh 90-77477033) sekä Yliopistopainosta. Hinta on 80 markkaa. Ilmaiseksi voi opukseen tutustua ainakin kirjastoissa sekä työvoimatoimistoissa.
7 Ilpo Tuomarila: Yössä Gehennan ohj. Olli Etelämäki Esitt.: JYT Ylioppilasteatterin uusimmassa esityksessä hyödynnetään Suomen kirjallisuuden historian kahden neron A. Kiven ja J.J. Wecksellin mielen ja kielen rikkauksia. Ilpo Tuomarila on sijoittanut nämä kirjailijat ja psyykenpotilaat samaan sairaalaan mittelemään toisiaan kulttuurisesti ja henkilökohtaisesti ja saa tässä rinnastuksessa irti ihmisyydestä ja nykyelämästä yleisemminkin. Näytelmässä kirjailijat raastavat toistensa ihmisyydestä kappaleita irti julmalla tavalla, pilkaten arimpia ja hennoimpia puoliaan, kulkien Gehennan yössä. Mutta epäselvä toivo pilkottaa silti jossakin, sillä mielen aluskasvillisuudessa ja julmuud e t » muhinee myös ihmisyyden siemeniä. Kolikon kolme puolta Näytelmä kertoo siitä, että kukaan ei ole pelkästään hyvä tai paha ja kolikolla on tarvittaessa kolmekin puolta. Näytelmä hyötyviljelee kummankin kirjailijan tyypillistä kielipeliä ja kuulostaa nautinnolliselta. Ajoittain katsoja/kuulija sohaistuu muistaessaan, että teksti onkin aikalaiskirjailijamme tuotosta eikä viime vuosisadan lopun taitajien puheenpartta, sillä niin "oikeaoppisesti" Tuomarila on eläytynyt kieleen. Onneksi ohjaaja Olli Etelämäki on silti saanut puhallettua teatterin taikahenkeä näytelmään, ettei se ole pelkkä tekstigalleria ja kirjallinen taidonnäyte, vaan myös elävä ja mielenkiintoinen esitys. Hyvä teksti ei tee näytelmästä teatteria, sillä siihen Mielen aluskasvillisuudessa muhii ihmisyyden siemen vaaditaan lihalliset ihmiset ja sopiva atmosfääri, tekijät, jotka tässä esityksessä toteutuivat. Sami Keski-Vähälä teki Kiven roolityön voimakkaan hullun tavoin ja selviytyi siitä voittajana. Kivi oli tunteva ja kriittinen henkilö, jollaisia tarvittaisiin nyt avaamaan suunsa ja kertomaan, että kuningas on alasti. Keski-Vahalan energinen tulkinta loi Kivestä hengen "pitkänenäisen Cyranon", runon ja surun säilällä pelaavan taiteilijan. Myös toinen kirjailija Matti Mäkinen ahtoi itsensä roolihenkilönsä nahkoihin ja teki nautittavan näyttelijätyön tulkitessaan ruotsinkielistä Weckselliä, mutta Mäkisellä ei ollut ihan samaa intensiteettiä kuin Keski-Vahalalla. Yössä Gehennan on oiva löytö. Ylioppilasteatteri ja Etelämäki saavat sanotuksi kaiken viihteen ja mukakivan hölskynnässä jotakin tässä ajassa kiinnostavia asioita. Rinnastuksia todellisuuteen tulee tehneeksi väkisinkin. Kuten tunnettua, hulluuden ja terveyden ero on niin hiuksenhieno, että se määrittyy koko ajan tapauskohtaisesti (vrt. poliittinen korruptoituneisuus ja oikeassaolon epäselvyys näinä aikoina). Mieluusti määrittelijänä toimii se, jolta on arvostelukyky mennyt ensimmäisenä. Valitettavasti se sama taho on ylimpänä instanssina päättämässä suurten joukkojen kohtalosta (vrt. kaiken maailma koplailijat) ja selvästi kaikkein kyvyttömin siihen tehtävään. Näytelmän pienoisyhteiskunnan johtajat; psykiatri ja ylihoitaja (Janne Lahtia, Annukka Töyri) edustavat näitä kipeimpiä tyyppejä, joilla 'on valta ja voima ihmisiin, muttei kompetenssia vastata siihen. Hulluin hullua vie Nämä kihot olisikin pitänyt kuvata voimallisemmin koskettavina kuin näimme, sillä suuri houkutus tehdä heistä "Käenpesän" henkilökuntaa hiukan häiritsi. Näiden henkilöiden kautta olisi voinut ilmaista enemmän; ainakin ensi-illassa he eivät olleet tajunneet rooliensa painoarvoa, vaan jättäytyivät kirjailijoiden taka-alalle. Muut hullut (eli kansalaiset) joutuvat soittamaan toista ja kolmatta viulua ja säntäämään lattialle, kun ne kaikkein hulluimmat tanssittavat pilliensä mukaan. Gehennan yön hullut (Petra Päivärinne, John Pujunen, Mari Nykänen, Leila Linnove ja Sanna Perkkiö) olivat sisäistäneet tehtävänsä ja näyttelivät esityksen henkeen sopivasti. Erityisesti Päivärinne otti roolistaan kaiken mahdollisen irti ja pystyi leikkimään vivahteilla. Lisäksi viulistit ja hanuristit loivat upean musiikillisen tunnelman, jonka kaltainen kuultiin tosin taannoin jo Turkan Kividramatisoinnissa. Teksti ja piirros: Minna Laukkanen Suomi-neito säikähtää Kortepohjassa Ylioppilaskylän K-talon kolmen sisäänkäynnin yläpuolelle tulee seinämaalaus. Työn nimi on "Suomi-neito säikähtää". Kuva on abstrakti hahmo, jonka väriasteikko liikkuu pääasiassa akselilla keltainen-vihreä-sininen. Värit ja muodot kehittyvät sarjakuvanomaisesti ja hillitysti triptyykin kolmessa osassa. Ajatus seinämaalauksesta lähti liikkeelle, kun Kortepohjan ylioppilaskylän 9 vuotta kestänyt peruskorjaus oli valmistumassa. Peruskorjaussuunnitelmaa hoitanut arkkitehti Jussi Kantonen sai idean, että K-talon sisäänkäyntien yläpuolelle pitäisi saada seinämaalaukset Suomi-neito säikähtää ylioppilaskylän K-talon seinässä, kuvassa pienoismalli. tuomaan estetiikkaa ympäristöön. Kantonen otti yhteyttä taidekasvatuksen professoriin Lauri Olavi Routilaan, joka välitti idean laudatur-opiskelijoille: seinämaalausprojekti työharjoitteluna. Perustettiin työryhmä, johon kuuluivat Anita Seppä, Minna Laukkanen. Niina Koskinen. Merja Immonen, Sinikka Kulmala, Pertti Uunila, Kari Virtanen. Sari Kaste ja Erika Ristiluoma. Itse maalausvaiheessa auttoi neuvoillaan taiteilija Jaakko Valo ja taiteilija Girgis Hanna neuvoi perinteisen jänisliimapohjustuksen tekemisessä. Seinämaalauksen paljastustilaisuus on torstaina 2.12. klo 13.00 Kortepohjan K-talon pihassa. Teksti: Tapio Kovero Kuva: Erika Ristiluoma Kovaa vääntöä yliopistojen tilahallinnasta Kiinteistölaitos mullistaisi yliopistojen elämän Korkeakoulut ja ylioppilaskuntien liitto vastustavat yliopistojen tilojen siirtoa uuden valtion kiinteistölaitoksen alaisuuteen. Viime viikkoina on maan hallituksen liepeillä käyty rajua vääntöä yliopistojen tilojen hallinnasta. Opiskelijoiden kannalta tilojen siirto tulosvastuullisen kiinteistölaitokseen merkitsisi todennäköisesti ikäviä asioita. SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri Juha Tuunainen arvioi, että esimerkiksi monien opiskelijaruokaloiden hinnat nousisivat, kun valtion uusi tulosyksikkö alkaisi repiä ruokaloilta vuokria. Vaarana on. että kiinteistölaitos alkaa tehdä tulosta korkeakoulujen kustannuksella. Kiinteistölaitos saattaisi luovuttaa korkeakoulujen tiloja myös muiden kuin korkeakoulujen käyttöön. Tämä löisi korville periaatetta, jonka mukaan päätösvaltaa siirretään yhä enemmän korkeakouluille itselleen. Myös YTHS:n, monien ylioppilaskuntien ja ainejärjestöjen tilojen vuokrat nousisivat mitä todennäköisimmin. Korkeakulujen ja opetusministeriön mielestä yliopistojen tilojen pitäisi olla joko ylipistojen tai opetusministeriön hallinnoimia. Valtiovarainministeriö ja ministeri Iiro Viinanen (kok) taas ajavat tilahallintoa Rakennushallituksen tilalle perustettavaan kiinteistölaitokseen. Hallitus käsitteli asiaa viime viikolla, mutta siirsi päätöstä vielä tuonnemmaksi. Tällä hetkellä yliopistojen tiloja hallinnoivat monet tahot: opetusministeriö, korkeakoulujen omat säätiöt ja monilla yliopistoilla on omia tiloja.
8 Keski-Suomen metsiä on suojeltu ainoastaan 0,16 prosenttia miksi et tullut Keski-Suomeen Keski-Suomessa on metsää enemmän kuin muualla maassa. Mutta suojeltua metsää miltei olemattoman vähän. Metsiensuojelusta on puhuttu ja kirjoitettu ahkerasti. Syynä tähän on, että vallitseva taloudelliseen tuottoon keskittyvä metsänhoito on tuhonnut metsäluontoa. Erityisesti vanhojen metsien eliöstö on vaarassa hävitä, ellei sitä suojella. Myös kansainväliset sopimukset, kuten Rion ympäristösopimus edellyttävät, että biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus täytyy säilyttää. Keski-Suomessa metsää riittää. Peräti 87 prosenttia pinta-alasta on metsän peitossa, kun koko maan keskiarvo on 77 prosenttia. "Metsäisyytensä vuoksi Keski-Suomella voisi ajatella olevan keskimääräistä korostuneempi vastuu metsien suojelusta", sanoo lääninhallituksen ympäristönsuojelun ylitarkastaja Päivi Halinen. Totuus on toinen. Ainoastaan 0,16 prosenttia metsäalasta on suojeltu! Kaukana on kansainvälisesti hyväksytty 5 prosentin tasoja myös koko maan keskiarvo noin 2,5 prosenttia. Suomessa metsää on suojeltu muiden suojeluohjelmien ohessa kansallisja luonnonpuistoissa sekä vuonna 1989 valmistuneessa lehtojensuojeluohjelmassa. Keski-Suomeen sijoittuu eteläisen Suomen arvokas metsäluonnon suojelukohde Pyhättäkin kansallispuisto Saarijärvellä. Lähinnä vaikeasti hyödynnettäviä alueita suojeltu Keski-Suomen metsien suojelukohteita valittaessa luonnonsuojeluarvot eivät Hälisen mukaan ole paljon painaneet. Suojelukohteet on poimittu niin, että vain taloudellisesti vähämerkityksisiä metsiä on suojeltu eikä nimonomaan ole haettu suojelullisesti arvokkaimpia. Näin on tehty myös valtion mailla. "Usein ne ovat vaikeasti käsiteltäviä kallioalueita tai topografialtaan hankalissa paikoissa, jolloin niiden korjuu on taloudellisesti kannattamatonta". Halinen luonnehtii. Tilanne yksityismailla ei ole parempi.' "Yksityismailla suojeltuja alueita on noin 1000 hehtaaria ja ne ovat äärimmäisen pieniä. Merkittävä ero yksityismaiden ja valtion maiden välillä on, että yksityismaiden metsät ovat pääasiassa reheviä eli keskimääräistä arvokkaampia metsätyyppejä", sanoo Halinen. Tilanne tulee paranemaan marginaalisesti, jos ja kun laajin metsäluontoa koskeva suojeluohjelma, 1992 valmistunut aarniometsäkartoitus Oulujoen eteläpuolisesta Suomesta, saa laillisen vahvistuksen. Tämän ohjelman turvin ehdotetaan suojeltavaksi 23 000 hehtaaria metsää. Näin eteläisessä Suomessa päästäisiin 0,38 prosentista 0,53 suojeYlitarkastaja Päivi Hätisen mielestä metsiensuojelu perustuu varsinaisiin suojelualueisiin ja lisäksi fuonnon monimuotoisuuden huomioon ottamiseen talousmetsissä. Muuramessa sijaitseva Tikkamäen luonnonhoitometsäon jo suojelu> metsähallituksen omilla päätöksillä. luprosenttiin. Keski-Suomessa tämä tarkoittaa vain 1 700:aa hehtaaria, josta suurin osa on jo aiemmin suojeltu. Käytännössä vain muutaman kuukauden hakkuupinta-ala poistuu metsätalouden puunhankinnasta. Joitakin lisäyksiä tähän on tulossa parhaillaan meneillään olevista jatkokartoituksista, mutta niiden kokonaisala on Keski-Suomessa lienee jossifi 2000-3000 hehtaarin paikkeillaiässä vaiheessa. Muutoksia käsittelytapoina on ilmaantinut MetsäteW>us on markkinoinut luonn o n s u o n a talousmetsissä. Käsittelytapo* pehmentämällä on tarkoitus lievliaä puunkorjuun haittoja. Metsähallitus on antanut valtion maille uudet metsänkäsittelyohjeet keväällä 1993, jotka pyrkivät ottamaan luonnon huomioon. Esimerkiksi ennen suojavyöhykkeitä jätettiin teiden laitaan silmän iloksi, mutta nyt uusien ohjeiden mukaan suojavyöhykkeitä tulee jättää myös purojen ja soiden laitamille. Yksityismetsäta!<ttdelle laaditaan myös ympäristöohjelmaa, jonka tavoitteena on taata metsäluonnon monimuotoisuus ja jiinvoimaisuus. (Ohjelmaa laativan yöryhmän tarkoitus on antaa ehdoro pääministeri Esko Aho; (kesk) joh&malle kestävän kehityksen toimiJtmnalle ensi helmikuussa. "Metsäteollisuus on yrittänyt nostaa profiiliaan kovasti. Pääsyynä ovat ostajamaiden vaatimukset luonnonarvojen huomioon ottamiseksi hakkuiden yhteydessä. Tämä on ollut selvin kannustin ryhtyä todella toimeen", kertoo Halinen. Kaikki metsien omistajaryhmät ovat siis jo muuttaneet periaatteessa metsien käsittelyä. Päätöksiä on tehty, mutta kentällä uudet ohjeet eivät vielä toteudu kovinkaan hyvin. . Der Spiegel ja Keski-Suomi Metsätalousväkeä on kulohuttanut Der Spiegelin kirjoitus. Saksalaislehden kirjoituksen Suomen osuus käsitteli lähinnä Kainuun ja Lapin metsäkiistoja. Keski-Suomi sai kritiikkiä osakseen, koska täälläkin harjoitetaan samoja metsätalousoppeja. Täällä puumäärät ovat olleet kasvussa toisin kuin esimerkiksi Kainuussa. Metsiä ei ole myöskään käsitelty yhtä raskaasti kuin pohjoisessa. Pienillä yksityismailla hakkuuaukot jäävät pakosta pieniksi. Mutta yhtälailla Keski-Suomesta olisi löytynyt kirjoitettavaa. Metsähallituksen mailta Korpilahden Kalliojärveltä löytyi arvokas aarnimetsäalue, josta lääninhallitus otti yhteyttä Metsähallitukseen. Metsähallitus hakkasi alueen tänä syksynä ilmoittamatta asiasta lääninhallitukselle, joka parasta aikaa kartoittaa alueita. Luonto-Liiton metsäryhmä huomasi hakkuut viime viikolla. Marginaalinen metsiensuojelu on leimaava piirre maakunnalle. Riidat ovat vain äänekkäämpiä pohjoisessa ja vievät huomion sinne. Der Spiegel olisi aivan hyvin voinut tehdä juttunsa KeskiSuomesta. Mikko Keränen Kirjoittaja on inventoinut metsien suojelukohteita Keski-Suomessa ja Kainuussa 1992-1993. kaikki heidän vehreytensä Leimakirveet viuhuvat metsäkeskustelussa. Välillä on hyvä vilkaista, kuka sahaa silmään ja kuka hinkkaa omaa oksaansa poikki. Ja missä on tikusta tehty asia, tai kenellä on malka silmässä. Metsistä on pitkään tehty kahden kauppaa: metsäteollisuuden eli rahanomistajien ja yksityismetsiin perustuvan maalaisliitto-keskustapuolueen tieteellisteollis-hallinnollisen kompleksi(suude)n, joka on autoritaarisesti lannoittanut ja kasvattanut ja joskus jopa harsintahakannut niskuroivia talonpoikia tekemään metsistään puupeltoja. Vasta viime vuosina eräs biologian aluskasvillisuus, ekologia politisoituneessa muodossa, on nostanut taintaan ylös tässä peräkylän petäjikössä. Nykyisissä metsäkiistoissa on pitkälti kyse siitä, että miltei kaikki metsät on uitettu teollisuuden tarpeisiin talousmetsiksi. Luonnonsuojelijat kahlehtivat itseään viimeisten ns. luonnonmetsien ja harvinaisten alueiden takia. Toisin sanoen ollaan menettämässä lopullisesti luonnonarvoja. jotka ovat kuuluneet täkälBfeuiri metsiin iänkaiken. Metsän poifcrä Toimittajana täytyy kadehtia Der Spiegeliä. Yksi ainoa juttu sytyttää palavan metsäkeskustelun roihuamaan -juttu, joka vain sivuaa suomalaisten metsiä. Ilmiö on tuttu sosialismin kaatumisen yhteydestä: kun yhtä totuutta varjellaan ankarasti, pienikin liikahdus voi romahduttaa koko korttitalon eli tässä siis kuvaannollisen puu(päiden)pinon. Tämän kulotuksen jälkeen varmasti keskustelun maaperä on hedelmällinen, vaikka vanhat kannot käryävät. Yksi terhakimmista metsäteollisuuden ikijuurakoiden suojelijoista on Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen. "Saksan mahtilehden Der Spiegelin hyökkäys suomalaista metsäpolitiikkaa ja ympäristönhoitoa vastaan on näkyvä yritys alistaa pieni suomalainen kansa ja sen teollisuus keskieurooppalaisten talousetujen alttarille", Laatikainen analysoi (KSML 20.11.). Laatikaiselta ovat menneet sekaisin metsäteollisuus ja isänmaa, joiden kuvitteellisten sisäisten yhtenäisyyksien välille on Laatikaisen päässä vielä rakentunut kuvitteellinen yhtäläisyysmerkki. Metsäteollisuus ei ole kovin vankka teollisuuden haara Saksassa, joten on vaikea uskoa, että Der Spiegel olisi sen käsikassara. Laatikaista. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jarl Köhleriä tai vuorineuvos Casimir Ehrnroothia voi ymmärtää vain siitä lähtökohdasta, että kaikki on aina tehty oikein ja mitään kritiikkiä ei maailmassa tarvita. "Ympäristö", jossa edellä mainitut toimijat relaskooppeineen vempsottavat. ei ole enää Hyvien herrojen kabinetti tai metsä. Siihen kuuluu maailma, jossa esitetään kysymyksiä ja haetaan vastauksia toisella tavalla kuin Paukun saunassa. Syyllisten etsintä ilmentää huonoa omaa tuntoa, ja osoittaa että ymmärrys ei kulje vielä kovin pitkällä. Tässä tilanteessa esimerkiksi metsäteollisuuden propaganda (mainonta) ei enää auta, vaan kysymyksiin on todella paneuduttava. Teollisuus ajaa varmasti etujaan, myös Saksassa. Mutta ymmärtääkseni tämä viimeisin vaatimus tulee (ympäristöaktiivien välittämänä) kuluttajaliikkeen kautta: ettei viimeisiä vanhoja metsiä tuhottaisi. Selkeä yritys tehdä källi teollisille kilpailijoille sen sijaan on vaatimus, että kierrätyskuitua täytyy tuotteissa olla tietty määrä. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että täkäläiselle teollisuudelle jouduttaisiin tuomaan valtavat määrät jätepaperia. Nythän Yhtyneiden Paperitehtaiden Kaipolan kuuluisa PK 7 syö kaiken täkäläisen jätepaperin ja loput täytyy vielä tuoda. Isän maa ja metsä Laatikainen painelee lepikkoon myös arvostellessaan ympäristöväkeä. niin että metsä(teollisuus) raikaa: Der Spiegelille tietojen antaminen -erityisesti ympäristöjärjestö Greenpeacen aktivistien toimintaon "epäisänmaallinen, melkeinpä maanpetoksellinen" teko. Nationalismi yhdistettynä teollisuuteen ei ole pelottava ilmiö ainoastaan kansallissosialistisessa tai fasistisessa muodossa. Ne sentään voidaan erottaa selkeistä tunnuksista. Argumentointi isänmaallisuuden retoriikalla rakentaa uudelleen (näennäisesti) yhtenäistä kansallisvaltiota, jossa erimielisyys tai erilaisuus ei ole rikkaus ja voima vaan esimerkiksi "järjestyshäiriö", "turvallisuusriski". "epäisänmaallista" tai "maanpetoksellista". Ehrnroothin kovat vaatimukset (HS 24.11.) "koko yhteiskunnan edusta" eli käytännössä puun pakkomyynnistä voivat helposti johtaa metsänviljelysihmisten ja Laatikaisenkin "epäisänmaallisten" luokkaan. Metsäuutisia Laatikaiselta tekee mieli kysyä: Miten "Keski-Suomi osaa ja menestyy" metsien suojelussa? Erittäin huonosti, voin itse vastata, kun en kysy. Kukaan rahakas taho ei laita Keskisuomalaisen etusivulle, että "Keski-Suomi rähmii ja tumpeloi" metsien suojelussa, jos Keskisuomalainen ei itse tee sitä. Uutisvinkkinä voin kertoa, että Keski-Suomen metsistä on suojeltu vain 0,16 prosenttia, kun koko maan keskiarvo on 2,5 prosenttia. Todella "sitoutumaton keskustalainen" maakuntalehti kaivaa tällaiset asiat esille ja kysyy. onko tämä oikein vai väärin, vai miten pitäisi menetellä. Tässä on vielä kepulaisella maakuntalehdistöllä kyinen metsäsarka kynnettävänä ennenkuin kysymykset pilkotaan ja pinotaan myös viranomaisten, metsänomistajien ja teollisuuden paikallisjohtajien yhteiseen risukkoiseen mieleen. Näiden kysymysten esittäminen -kuten Keskisuomalaisen taloustoimituksen Jorma Tuomi-Nikula (27.11.) on ilahduttavasti oivaltanuton miljardien markkojen arvoinen teko meille Keskisuomalaisen lukijoille. metsien omistajille ja teollisuudelle. Kuusimetsän synkkyydessä loistaa tosin valopilkkuja: metsäteollisuus on jo vähentänyt saastutusta ja keskieurooppalaisen kuluttajan ekologisia argumentteja pelätään. Ottaa luontoon Kokonaan toinen asia ovat luonnonsuojelijoiden ideologiset vammat. Ekologisella retoriikalla on ansionsa juuri myrkkyjen ja saasteiden vähentämisessä sekä harvinaisten lajien suojelussa. Luontofanatismilla saadaan nämä ongelmat esiin. On kuitenkin kysyttävä, minkä kaikkien argumenttien ohi ns. luonnonarvojen, esimerkiksi biodiversiteetin annetaan mennä? Luontoahan ei "itsessään" ole olemassa, vaan käsitys siitä, mikä on "luontoa" perustuu aina johonkin ihmisen luonnoksi nimittämään ja perustelemaan. Nämä käsitykset voidaan aina kiistää jostain toisesta näkökulmasta. Esimerkiksi vaatimukset palauttaa metsät "luonnontilaan" on siinä mielessä järjetön, että mitään koskematonta luontoa ei enää ole. Jo pelkästään happosateiden kautta ihmisen toiminta koskettaa kaikkea "luontoa". Myöskään "luonnon oikeuksia" (Sari Kuvaja) ei ole itsessään olemassa, jos ihminen ei niitä oikeuksia "luonnolle" anna. Ah, Eurooppa Jvflftnet luontofanaatikot tuntuvat vastuSttiVYan Euroopan liittoa. Der SpiegeliHi;tvitun herättämän keskustelun myötä* feiikki. jotka haluavat -Laatikaisen sanoin"hyökätä" ja "alistaa" pieni suomalainen kansa ja varsinkin pikkarainen metsäteollisuus. tekevät vain mojovan harsintahakkuun puupäiden metsälöön. Minusta pitää liittyä Euroopan liittoon. Tosin ehtoja neuvoteltaessa siitä ei pidä ahtisaarimaisesti elämöidä. Monikansallisen liiton kautta ehkä voidaan hieman vähentää hurraaisänmaallisuutta. jota IKL. erkkilaatikaiset. laurihelvetit ja keijokorhoset lietsovat, ja joiden argumenttien hyväksyminen merkitsee heidän valtaansa alistumista. Yhtä vähän tekee mieli alistua "luonnon oikeuksille" eli niiden ihmisten käsityksille, jotka näitä argumentteja heittävät. Näissä metsäläisseuroissa sitä näkee itsensä mieluummin eu-. rooppalaisena kuin suomalaisena. jos nyt identiteetin puisevaa taakkaa haluaa itselleen rakennella. Jouni Vauhkonen
1 Modernismin kumpareilla -jyväskyläläisestä kaupunkikulttuurista Ydinkeskustan rakentaminen ja kehittäminen on tärkeää -ellei peräti Jyväskylän kohtalonkysymys. Aamu kotikaupunkini yliopiston kirjastossa. Katselen jäistä Lounaispuistoa ja selailen ylioppilaslehteä (Jylkkäri 12/93). Huomioni kiinnittyy muutamaan rakentamista koskevaan artikkeliin, jotka selväsanaisesti ottavat kantaa ympäristömme kohteluun. ' Päätoimittaja Jouni Vauhkonen puuttuu pääkirjoitussivulla automarkettien rakentamiseen Jyväskylän ympäristössä. Tässä hän on tietysti opiskelijan -siis autottoman kansalaisen asialla. Mikäli puhutaan kaupunkikulttuurista yleisesti, saavat Vauhkosen väittämät mielestäni lisää painoarvoa. Jyväskylän ruutukaava on yli 150-vuotias. Käytännössä niin kauan pyritty tätä aluetta kehittämään kaupungin ytimenä. Meidän aikamme näyttää kuitenkin -yhä edelleenrapistavan tuota tervettä perustusta. Miksi? Vuorovaikutuksellisen ja rikkaan kaupunkikulttuurin synty edellyttää palveluiden keskittämistä ja törmäyskohtien luomista. Tulee synnyttää paikkoja, joissa ihmiset joutuvat toistensa kanssa tekemisiin. Julkinen tila hajoaa Automarketit eivät tue tämänkaltaista kehitystä. Julkinen tila hajoaa, ja tilan myötä katoaa luonnollinen kontrolli. Kuka viitsii, tai edes uskaltaa viettää näillä hylkyalueilla aikaansa sulkemisaikojen jälkeen? Automarketti ei täytä edes paikan vaatimuksia -funktionsa kautta se luo epäjärjestystä sekä asettaa yksityisautoilun melko kritiikittömästi elämäntapamme kulmakiveksi. Tietysti markettia voidaan perustella autoilun tuomien ongelmien vähentämisellä itse keskustassa, mutta mitä taas teemmekään keskustalla, josta puuttuvat ihmiset? Jyväskylän orastava kaupunkikulttuuri "keskustafunktioineen" saa olla paljosta kiitollinen opiskelijoille. Myös joukkoliikenteen kehittäminen tuntuu olevan tabu -sen ohjattavuus on vaikeaa ja siksi joudumme yhä uudestaan tilanteeseen, jossa ihmiset turvautuvat mieluummin omaan autoon kuin epävarmaan toiveeseen oman bussilinjan toiminnan jatkumisesta. Tähän asti ihmisillä on myös ollut varaa tähän. Mutta nyt kaikki tuntuu muuttuvan nopeasti. Mitä ja minne rakennetaan? Toisessa samaisen Jylkkärin artikkelissa puututtiin kriittiseen sävyyn uuden Jyväskeskuksen syntyyn. Tämän artikkelin sisältö oli niinikään rakentamiselle kielteinen. Jutut ynnättyään voi helposti todeta, ettemme voi rakentaa minnekään mitään. Koska emme tarvitse mitään? Kun puhutaan liiketilasta, ollaan varmasti lähellä totuutta. Mutta mielestäni ydinkeskustan rakentaminen ja kehittäminen on tärkeää -ellei peräti Jyväskylän kohtalonkysymys. Pitäisikin miettiä, mitä rakennetaan, ja minne. Normaali kaavoitusdoktriini on tuntunut hajasijoittavan esimerkiksi sosiaalipalveluja pois ydinkeskustoista. Tämä on tietysti hintakysymys, mutta varmasti myös tahtokysymys. Todellista rikkautta on funktioiden sekoittuminen, sillä se tuo julkisen kaupunkitilan luvalliseksi myös niille, jotka eivät tule keskustoihin ainoastaan ostoaikeissa. TO ff v -Y-l1 T T T » " m j — T T r —I *Sx8 "Kaupunkilaisten olohuoneessa" voi sen sijaan tuntea itsensä vaivautuneeksi, ellei tiedä, mitä haluaa. Mikäli haluat vain olla, voitko tehdä sen ilman kympin kahvikupillista? Postmoderni hälinä käännyttää helposti raskaan työpäivän päätteeksi sinut kohti turvallista, tavallista kotia. Tulee siis kiinnittää huomiota myös siihen, miten rakennetaan. Perinne on uskomattomalla tavalla katkennut -niin pitkä matka on siitä vain muutaman vuosikymmenen takaisesta puutalojen värittämästä keskustasta kohti nykyistä "pirteää kaupunkikuvaa". Keskustan rakentaminen vaatii enemmän itsekuria kuin mikään muu arkkitehtuurin alalajeista. Modernismin yläja alamäet on aina kuljettu muun yhteiskunnan kulloisenkin kehitysvaiheen mukana, ja tämän ajan "ismin" on oltava tämän ajan kuva. Lisäksi katutilasta tulee mielestäni pitää huolta -ts. niiden liikkeiden elinkelpoisuuden takaamisesta, jotka jäävät näiden kauppajättien ulkopuolelle. Ylioppilastalo rakennettava Kolmas huomionarvoinen rakentamiseen liittyvä uutinen oli maininta ylioppilastalon peruskorjausryhmän eroaikeista. Mikäli halutaan uudisrakennusta ko. alueelle, tulisi se mielestäni rakentaa, mikäli varat tähän löytyvät. Olen varma siitä, että oikealla suunnittelulla voidaan paikka rakentaa täysin vaaditun kerrosalatavoitteen mukaisesti. Suunnitelman arkkitehtoniseen kvaliteettiin tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota, sillä kyseessä on varmastikin eräs maailman hienoimmista campus-alueista. Tällöin tulee kyseeseen ainoastaan suunnittelijan valinta joko yleisen tai kutsukilpailun kautta. Tämä on mielestäni ainoa tapa turvata sellainen rakentamisen laatu, joka ottaa huomioon paikan poikkeuksellisen vaativan lähtökohdan. Petri Rouhiainen Kirjoittaja valmistuu vuodenvaihteessa arkkitehdiksi Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolta ja hän tekee diplomityötään Jyväskyän matkakeskuksen suunnittelusta. Hän on muun muassa osallistunut Sevillan maailmannäyttelypaviljongin suunnitteluun Monark ryhmässä. OPM aikoo muuttaa yo-kuntien valvontaa Ylioppilaskuntien valvonta aiotaan siirtää opetusministeriöltä kunkin yliopiston hallitukselle ja rehtorille. Byrokratian rattaissa on meneillään ylioppilaskunta-asetuksen muutos. Lausunto on parhaillaan kierroksella ylioppilaskunnissa ja yliopistoissa. Opetusministeriön vanhempi hallitussihteeri Juhani Saarivuo sanoo, että tarkoituksena on korostaa ylioppilaskuntien itsehallintoa. "Yo-kuntien päättävä elin pitäisi olla edustajisto. Saattaa olla, että joissain tapauksissa päätöksenteko on lipsunut ylioppilaskuntien hallituksille." Saarivuon mukaan OPM on etäällä ylioppilaskunnista eikä ministeriöllä ole käytännön mahdollisuuksia ylioppilaskuntien valvontaan. "Olemme periaatteessa vain vahvistaneet yo-kuntien jäsenmaksut ja käsitelleet muutamia valituksia. Asetusta on pakkokin muuttaa, kun esimerkiksi ulkomaalaisopiskelijoiden osalta asetus on epäselvä. Samoin muutoksenhakulautakunnat lakkautetaan. Tarkoituksena on yhdistää ylioppilaskuntien valvonta samaan asetukseen", toteaa Saarivuo. JYY:n lausunto ylioppilaskunta-asetuksesta painottaa, että nykyinen asetus on parempi ja toimivampi kuin OPM:n esitys. Kannanoton mukaan asetusten yhdenmukaistamiseen ei ole tarvetta. Jyväskylän yliopistokaan ei halua valvontaa itselleen. "Erityisesti valvontaja riita-asioiden käsittelyssä yo-kunnan ja yliopiston intressit voivat olla vastakkaisia, jolloin asioiden objektiivinen ratkaiseminen voi olla vaikeaa. Täten yokunnan valvonta ja sääntöjen vahvistaminen tulisi säilyttää opetusministeriöllä", sanotaan Aki Hyödynmaan ja Petteri Huurteen allekirjoittamassa JYY:n lausunnossa. Mika Lehto Haluaako kukaan Amerikkaan? Jyväskylän yliopisto julistaa haettavaksi 4 opiskelupaikkaa Albertan ylioistossa Kanadassa sekä 1-3 opiskelupaikkaa Yhdysvalloissa, ISEP-ohjelmassa. Albertan vapaamuotoinen hakemus sekä USA:n virallinen hakulomake toimitetaan opintotoimistoon, kv. asiain opintosihteerille Tuija Koposelle. Albertan yliopiston opiskelijoille maksettava stipendi kattaa matkakustannukset, lukukausimaksuja ei tarvitse maksaa ja oleskelukustannuksiin myönnetään opintotuki. Lisätietoja Tuija Koposelta, opintotoimisto huone 221, puh 60/1069. Luomukauppa Elokuu aloitti Kehykaupassa Luonnonmukaisia elintarvikkeita haluava voi nyt suunnata kulkunsa Jyväskylän Kehitysmaakaupaaan Kilpisenkadulla. Sen yhteyteen on avattu Osuuskauppa Ekoelokuun myyntipiste. Sieltä voi ostaa lähinnä Keski-suomessa viljeltyjä luomutuotteita: kaura-, ja ohrahiutaleita. ohraryynejä. vehnä-, grahamja ruisjauhoja sekä mausteja teeyrttejä. Valikoimaan kuuluun myös muun muassa mysliä, pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä ja luonnonlakritOsuuskauppa Ekoelokuun jäsenissä on runsaasti opiskelijoita ja myös ylioppilaskunta tukee toimintaa. Myyntituotto käytetään kokonaisuudessaan osuuskunnan pääoman kartuttamiseen. Suunnitelmissa on perustaa tulevaisuudessa luonnonmukaisten päivittäistavaroiden kauppa, mutta tarvittavia pääomia ei ole vielä koossa. Jäseneksi voi liittyä maksamalla kertaalleen liittymisja jäsenmaksun. Vuotuista jäsenmaksua ei ole. Mikäli haluaa erota osuuskunnasta, saa osuusmaksunsa takaisin. Liittyminen kannattaa, koska silloin on mukana tukemassa hyvää asiaa. Jäsenet saavat myös tuotteita aika ajoin tarjoushintaan. Tarkempia tietoja saa kehitysmaakaupasta.
1 1 c? My Finnish Wife by Uiko M. Aalainen In 1986 I met a Finnish government official. We were in the same professional field although he was at the top of his agencies pyramid, while I formed the bottom layer of my organization*s food chain. He had the command presence born of many years experience and the piercing eyes of a bird of prey. The kjfld of eyes that looked straight into your soul. "Sit down young man", boomed his loud cleat voice, "What brings you to Finland from so far awäy?", "You have a Finnish wife!", he roared. It was more of an increduious statement than a question. "Weil, I'm traveling, visiting my vvives relatives.", I began. "You have a Finnish wife!". he roared. It was more of an increduious statement than a question. "Weil, yes I do", I stammered. He leaned forward, lovvering his voice in a conspirital manner, squinting his eyes in a way similar to Clint Eastwood right before he blows away some scumbag. "So you must know by now", he said in a low voice. He sounded very serious, bordering on fear. 'Oh my god'. I thought. what is it I should know? I didn't want to appear stupid or ignorant in front of a guy who could squint his eyes like that! My mind was blank. What ever it was it must be serious, I had to find out. I swallowed my pride. "Know what?", I squeaked. He got up from his desk, walked to the entrance of his office, looked up and down the hali, then closed the door. On the way back to his desk he checked the window, poking his head out looking right. then left. He sat down, resuming his confidential posture. "Finnish wives know EVERYTHING!". the way he emphasized out the word everything' still comes back to me at regular intervals, usually while being communicated at by my Finnish wife. Let me give you an example. I sometimes deviate from our regional diet of bread. potatoes and fish. Sometimes I get a craving for potatoes. bread and fish but other times, if I feel wild. I want fish. potatoes and bread. Once in a very great while (or perhaps about one time per week) I feel a vitamin G deficiency (Grease) and eat at Carrolls or McDonalds. There are lots of very good reason to visit Carrolls or McDonalds. Sometimes they give away toys. like frisbees that I can share with my dog. (generosity. love for animals) I also like to contribute to the local economy and support these local businesses (civie responsibility). A lot of times I have errands to run that take me close to these businesses. like to Kampus Data or to the swimming hali ("close" is a relative concept, these places are ali in the same city after ali!). I often meet other foreigners there. although they are sometimes seem rather embarrassed, kind of like getting caught watching the 'Bold and the Beautiful'. Hey. I"m not shy I just need to eat gut bombs once in awhile and don't feel ashamed of it! Until I get home. My wife reserves the word 'visit' for one of the school cafeterias. The ugly word 'sneak" only comes into play after the daily food interrogation reveals that a possible food Security breech concerning Finnish diet purity becomes evident. The daily interrogation always starts very innocently. "What did you think of the potatoes, fish and bread they served at Wilhelmiina today?". she usually asks from the next room. trying to sound casual. I learned a long time ago that this technique is a ruse and by he time the question leaves her lips she is already on the move to my present location (after having already checked my coat pockets, the trash can and the dumpster outside for physical evidence). If I had lunch at one of the grease palaces. I usually pretend I didnt hear her and try to activate an emergency distracter device. I pay the guys in the apartment downstairs to call me on the phone if I stomp on the floor three times. If my wife is too close for this I give my dog a Special hand signal (forming the letter ' C or 'M'). I have trained him to attack our apartment door, barking like someone just rang the bell. If I am caught flat footed I just teli the truth. "Uh, Uh, ...I didn't eat at Wilhelmiina today. Did you see the JYP game last night?" My Finnish vvife makes Colombo look stupid, This almost never works. But my wife is special, she knows that like most people, I usually do the right thing most of the time. She always gives me a second chance. In every interrogation. "Oh. you must have had the bread, fish and potatoes at Lozzi then, RIGHT?" Silence "The bread, potatoes and fish at Ilokivi?" By this time she is zeroing in on the truth like a shark zeros in on the smell of blood. I usually cöffle clean and teli her its better if I taik to my lawyer before answering further questions. Sometimes interrogation is not needed, i.e. when physical evidence is uncovered. The sick thing is that usually the pre-interrogation investigation has already uncovered damning evidence. My Finnish wife makes Colombo look stupid. Our last conversation of this type ended like this: I was hastily donning my jacket to go out and toss the frisbee with the dog on the way to my lawyer's house. "Come on Boy, The faster we get outa here the better", I had already made it to the hali & pressed the elevator button when I heard the dreaded phrase. "Oh, Uiko, just one more thing", I knew I was dead. At this point she'11 hand me a rumpled up Carrols Bag "Could you please take a look inside this bag?" "There's no way this is mine!" I protested, knowing that I had taken great pains to find an out of the way place to eat lunch, after doubling back in my tracks three times to make sure I was not being followed (I had long suspected my wife had paid informers among McDonalds and Carrols staff). I opened the bag. my heart sunk when I saw what was inside "That appears to be a letter from the library concerning a certain book by Mr. Mark Cist checked out to a Mr. Uiko M. Aalainen. which is ISAJ Christmas Party Dee 6. 1993 at ISAJ room in building M at 7:00. There is a charge of 10 FIM or you can bring a dish for 10-15 people and get in free. Everybody is vvelcome and Merry Christmas. overdue at the library. I also seem to remember that you've been complaining ali week about a test at the end of the month about Mark's Brothers or some group of people you have to study about.", she ticked off the evidence off like a well oiled machine. "But how did you find the bag?". I had to know. "Oh, that was easy. I knew from the moment you arrived after school that you ate at Carrols. You had a semi-circular indentation on your upper lip. The kind only made by a drinking straw. This particular drinking straw was of the extra wide variety unique to McDonalds or Carrols, not the narrow type found at student cafeterias. There's solidified grease under your fingernails that wouldn't have washed away using the hurried technique you always use to wash your hands. The your body temperature kept the grease in a liquid form. Only upon walking outside into the cool air did it have a chance to congeal. It was visible for the first two and one half minutes after you entered our apartment. The only way to get that much grease on your fingers without actually dipping your fingers in grease is by eating pizza or French fries. Since you don't smell like garlie I eliminated pizza as the food deviation de jure." The moral of this story is clear. Finnish vvives knovvEVERYTHING! "And there's a spot of red sauce on your lap. Although you are a characteristically sloppy eater and usually have food spots on you. I noticed that when our dog greeted you after coming home he actually lieked this spot. He doesn't like ketchup, leading me to believe this is actually barbecue sauce. I called an 'friend' at Carrols who confirmed that they are having a special on a barbeque-bacon-double-cheesburger. 1 then calculated the time it normally takes you to walk to Carols adding the time it takes to eat lunch and walk back to the university. Since I know you wouldn't actually eat in the restaurant for fear of being seen I concluded that you would probably eat in an empty classroom near your after lunch lecture. A simple check of the A building class time table revealed that the room adjacent to your lecture was unoccupied. In the trash can of that room 1 found this bag. A process of simple deduction!'" The moral of this story is clear. Finnish wives know EVERYTHING!
12 "Tissi-Hemänus ulos yliopistolta' Pertti Hemänus: Kuka halusi murhata professorin? Pohjoinen 1993 Tiedotusopin professori Pertti Hemänuksen dekkarin tapahtumat sijoittuvat suomalaisen mittapuun mukaan suureen kaupunkiin. Nimeä ei mainita, mutta henkilöiden ja paikkojen yhteyksiä esimerkiksi Tampereen yliopistoon -Hemänuksen työpaikkaanvoi jokainen pohdiskella. Yliopistolla tapahtuu kummia. Murhattava, jo ikääntyvä ja toimenkuvansa kyllästynyt valtio-opin professori Raimo Rinta-Pöyhtäri on väsynyt, hallintotehtäviä haaliva ja himoitseva tunneköyhä naistenmies. Olalle taputtajia mutta myös vihamiehiä riittää. Avioliitto on vuosien saatossa kylmettynyt ja professori asustaakin enimmäkseen kakkosasunnollaan, jossa tapaa neljää naisystäväänsä. Kolme naisista käy välillä hankalaksi, yksi ei milloinkaan. Tieteellinen työ on unohtunut vallanhimon pyörteissä. Työkaverit moralisoivat ja juoruilevat. Koko elämä näyttää huonosti tehdyltä lavastukselta. Yliopiston käytävillä seikkailee paljon kasvotonta porukkaa. Lehtoreita, assareita, proffia ja opiskelijoita. Kunnottomia ja kunnollisia, joka tapauksessa latteita hahmoja Rinta-Pöyhtärin, jota Tissiksi kutsutaan, rinnalla. Tapahtumat pudotetaan lukijalle kaksiosaisena möykkynä, jossa keskellä on murha. Dekkarina tuotos on tylsistyttävän hidastempoinen. Jännittävä rikostutkimus sekä motiivien ja alibien sekava verkko on unohtunut. Näinkö tylsä on nykypäivän murha? Vai tiedeyhteisökö sen tylsistyttää? Kenties kaikki onkin rikosromaanin parodiaa ja kirja ajan irvikuva. Onnistunut puoli sen sijaan on akateeminen maailma. Yliopistokuvaus on raadollisen nautittavaa ja kirjan parasta antia. Ihannoitu kuva yliopistosta älyn ja totuuden temppelinä särkyy ja tiedemaailma näytetään omahyväisenä ja petollisena. Helpoin tie uraputkeen on suhteet. Naistohtoreita tituleerataankin professorien huoriksi. Pahan leimasin litistää kaiken alleen. Tieteellistä tutkimusta ei synny, luentoja suunnitellaan parikymmentä vuotta. Helpointa on työpäivän jälkeen vetäytyä lähimpään kapakkaan purkamaan paineita tai naukkailla vaikka työpaikalla, missä pettymykset ja katkeruus kohtaavat. Lama ja hallinnonuudistus puhuttelevat ihmisiä, jotka turhaantuvat koulutustaan alemmissa viroissa palkkamenosäästöjen ja työttömyydenuhkan huohottaessa niskaan. Yliopistomaailma on sairastunut, mutta älykön kastissa tulisi jokaisen kuitenkin pysytellä. Vaikka tieteellisen varkauden turvin. Pertti Hemänus ei ole malttanut pysytellä itse poissa kirjan sivuilta, vaan hän astahtelee muutamaan otteeseen yliopiston kuppilaan pohdiskeleva ilme kasvoillaan. Yliopistolla tiedetään, että Hemänus kirjoittaa dekkaria. Johonkinhan sitä on paettava jos vanhenevan professorin yliopistotyöt eivät oikein suju. Mutta auttaako sekään: Dekkarin jälkeen on ihan oikeasti Tampereen yliopiston vessan seinälle ilmestynyt kehotuksia: TissiHemänus ulos yliopistolta. Anne Korkala Jylkkärin kevään ilmestymisaikataulu 2 7 . 1 . (dead-line 20.1.), 10.2. (3.2.), 2 4 . 2 . (17.2.) 10.3.(3.3.), 2 4 . 3 . (17.3.), 14.4.(7.4.), 2 8 . 4 . (21.4.) j a 12.5. (5.5.) Jotain uutta, vanhaa, jotain sinistä... KESKISUOMENI ATK-HUOLTO VOIONMAANKATU 26 Puh. 941-621 666 Fax. 941-621 102 HD-GROUP MAANLAAJUINEN HUOUOKETJU Rosa Liksom: BamaLama. WSOY 1993.167 s. 94 mk. " Ja tarjoilijatar suoltaa suusta sanoja, jotka mäiskähtelevät seinille kuin pikkutytön kyyneleet tyynyliinalle " Vihdoin/taas Rosa Liksom on palannut. BamaLama jatkaa Tyhjän tien paratiisit-kokoelman ja Family Affairs-näytelmän linjoilla, \hdistää niitä ja menee edelle. Novellien skaala on laaja. Ne lentävät maasta ja tunteesta toiseen. Elokuvamainen tarkat, surumieliset otokset katkaisevat monologisen tykityksen. Parhaimmillaan kieli lähentyy lyriikkaa, sinne tänne on myös siroteltu ihania, tuoreita metaforia. Teoksen pohjavire on muuttunut esimerkiksi Unohdetusta vartista. Paikoin BamaLama on haaveileva, mutta selvimmin mieleen jää voimakas ironia, satiiri, joka näkyi jo Tyhjän tien paratiiseissa, mutta nyt se on huomattavasti jalostetumpaa. Novellit soljuvat yhdestä toiseen, alkutai päätepisteitä ei ole. Hetkiä peräkkäin. kokonaisia tarinoita ei muodostu. Eikä tarvitsekaan. Liksom leikkaa palan elämää ja nostaa sen nähtäville. Ja mielenkiinto herää. Tarinat ovat tavallista. kummallista, vaihtoehtoista arkea. Lamaa, bisnestä, huumeita, huoria, vittumaisia poliiseja, seksuaalisuutta. Surkeita ja surkuhupaisia ihmisiä. Samat kohtalot toistuvat jopa ärsyttävän usein. Mutta hei, sehän on todellisuutta. Ja Liksom esittelee BamaLaman maailman lakonisesti. puuttumatta, sivullisena. Kertoja vakuuttaa vain toteamalla, henkilöiden sanatulva hukuttaa lukijan epäilyn ; On pakko uskoa 9-vuotiaaseen huoraan ja isoäitiin. joka tanssien hautaa lapstn^ lapsensa elävältä. BamaLamassa (lähes kaikki) henkilöt ovat onnellisia, tai ainakin tyytyväisiä. He saavuttavat jotain, tekevät itse muutoksen, eivätkä enää makaa odottaen kuolemaa. "Teinidepressio" muuttuu onnellisen pilleristi-kotiäidin arjeksi. Satiiri puree. Jonkun virneessä on "vakuus siitä, että kompassin neula osoittaa oikeaan suuntaan". Jotain on muuttunut, mutta vanhat ainekset ovat tallella. Liksom on yhä liksom. Enemmän. BamaLama on hauska, ironinen. Se on uutta ja vanhaa sekaisin. Ärsyttävä. oksettava. Se on hyvä kirja, ja siitä jää tyytyväinen mieli. On harmi, etteivät Liksömin novellit enää säväytä. Ville Rauvola HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KOHTEPOHIAN PARTUHr Isännäntie 1 407 40 Jyväskylä Puh. (941) 252 415 AVOINNA: Ma-Pe 9-18 La Suljettu Käytä hyödyksesi kanta-asiakas korttimme AHDISTAAKO AIDS AJATUKSIASI Onko mielessäsi kysymyksiä HIV:stä? Pelkäätkö tartuntaa? Soita SPR:n päivystävään aids-puhelimeen (ilmainen) 9800AIDS (9800-2437) klo 17-21. Et ole kysymystesi kanssa yk+ Suomen Punainen Risti Tutkijanhuoneet haettavana Jyväskylän yliopiston kirjaston 13 tutkijanhuonetta (27 paikkaa) ja Mattilanniemen A-rakennuksen lukusalin 3 tutkijanhuonetta (6 paikkaa) julistetaan haettavaksi viimeistään 17. joulukuuta 1993. Tutkijanhuoneiden kevät-kesäkausi alkaa 17.1.1994 ja päättyy 31.8.1994. Tutkijanhuoneet annetaan ensisijaisesti Jyväskylän yliopistossa toimivien tutkijain käyttöön yhdeksi lukukaudeksi kerrallaan. Etusija annetaan väitöskirjojen ja lisensiaatintöiden tekijöille. Pro graduja vastaavia töitä tekeville tutkijanhuonepaikat myönnetään korkeintaan kahdeksi perättäiseksi lukukaudeksi. Tutkijanhuoneita jaettaessa kiinnitetään huomiota siihen, onko asianomaisen käytössä muuta työhuonetta yliopistossa. Hakemuksessa on oltava työn ohjaajan suositus ja tarvittaessa laitoksen johtajan selvitys työhuonetilanteesta. Hakemus jätetään kutakin kautta varten erikseen. Lomakkeita saa hallintorakennuksen ja Mattilanniemen vahtimestareilta sekä pääkirjaston lainaustoimistosta. Hakemukset pyydetään toimittamaan kirjaston kansliaan (huone 341) viimeistään 17. joulukuuta 1993. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta a — ~ ~ ~ ~ ~ _ ~ ~ ~ — _ « ^ _ _ Viitaniementie 15 P. 214 322 NSITOMO Alasinkatu 1-3, D ; U + J ~ I U\, 40320 JYVÄSKYLÄ, KlMlQ t\y P . ( 9 4 1 ) 6 7 6 350 KOnTEPOHJAN Isännäntie 1 407 40 Jyväskylä Puh. (941) 252 415 Tavinsulka Oy Puh. 685 386 KESKI-SUOMEN OPISKELIJA-ASUNTOSÄÄTIÖ Kauppolratu 26 A, 40100 Jyväskylä Puh (941)610 666 9(prtepoltjan Parturi Tuula Heikkinen Laajavuorentie 5 A, puh. 252 141 TIETODIILERIT OY P. (941) 242 756 ja 610 496.
14 KESKUSTELUA Kieku tukehtui, mutta herää taas henkiin Yliopiston kielikeskuksen ilmoittautumisohjelma Kieku meni tukkoon maanantaina 22.11., jolloin kevätlukukauden kursseille ilmoittautuminen alkoi. Syynä oli tietysti pohjimmiltaan se, että kursseja ei varojen puutteessa voida järjestää tarpeeksi (ja ensi vuonna tilanne on vielä paljon paljon pahempi, jos yliopiston suunniteltu rahanjako toteutuu tästä lisää toisessa jutussa). Mutta akuutin ruuhkan aiheutti se, että jokunen fiksu opiskelija oli pannut oman koneensa yrittämään Kiekuun jatkuvasti, jolloin kukaan muu ei päässyt läpi. Niinpä muut seisoivat jonoissa pitkän päivän eivätkä lopultakaan päässeet kursseille. Koska nyt on käynyt lopullisesti ilmi, että keskustietokone ei pysty käsittelemään ilmoittautumisia niin, että oikeudenmukainen ilmoittautumisjärjestys toteutuisi, sitä ei enää voida pitää kursseille pääsyn kriteerinä. Olemme pahoillamme, että moni on joutunut turhaan ja kuumissaan seisomaan jonoissa, mutta noin 10 000 käyttäjän ohjelmaa on mahdoton testata muuten kuin todellisessa tilanteessa tuhansien koekaniinien palkkaaminen on meille ylivoimaista. Kieku-ohjelma sinänsä on osoittautunut käyttökelpoiseksi ongelma on linjojen tukkeutumisessa. Tästä lähtien toimitaan siis niin, että kurssit pannaan Kiekuun sitä mukaa kuin tiedot niistä saadaan. Ilmoittautua voi milloin vain, mutta viimeistään viikkoa ennen kurssin alkua. Sen jälkeen ilmoittautuneita ei ole opettajan saamassa listassa. Ensimmäisellä tapaamiskerralla opettaja valitsee listasta ne, jotka pääsevät ryhmään. Ensimmäinen valintakriteeri on opintojen aloitusvuosi niin, että kauimmin opiskelleet pääsevät ensin. Jos seuraavan vuosikurssin edustajia on mukana enemmän kuin jäljellä on paikkoja, paikat arvotaan. Jos joku on siirtynyt toisesta yliopistosta tai muuten edustaa ylempää vuosikurssia kuin JORE:n antama aloitusvuosi osoittaa, voi tuoda mukanaan opintorekisterin otteen, jonka opintoviikkomääristä näkyy, että valmistuminen uhkaa. Ne ilmoittautuneet, jotka eivät ole paikalla, eivät pääse ryhmään, olivatpa millä vuosikurssilla hyvänsä (sairaustapauksissa voi ottaa yhteyttä opettajaan). Ja muistakaa hyvät ihmiset poistaa nimenne Kiekusta, jos ette pääsekään kurssille! Tänä syksynä on käynyt monet kerrat niin, että ilmoittautuneita on kolme kertaa niin paljon kuin kurssille todella ilmestyy. Moni varmaan on jättänyt yrittämättä ensimmäiselle tunnille nähtyään listan olevan täysi, vaikka kurssilla olisi todellisuudessa tilaakin. Tämän ongelman voivat poistaa vain opiskelijat itse! Maisa Martin Kielikeskuksen johtaja JYLKKARIJYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Kannen kuva: Markus Lahtinen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu Päätoimittaja Jouni Vauhkonen p. 617 288 Toimittaja Anssi Koskinen p. 617 288 Ilmoitukset toiminimi Martti Mikkonen p. 215 011 (työ), 252 218 (koti), 949-642 533 (auto) Taloudenhoitaja ja toimistosihteeri Paula Rouhiainen p. 607 226 Toimitus ja ilmoitukset: Jyväskylän ylioppilastalo, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Ilmestyy yliopiston lukukausien aikana joka toinen viikko, noin 15 kertaa vuodessa Ilmoitushinnat: tekstissä 4.00 mk/ppm, takasivu 4.70 mk/ppm, määräpaikkalisä 0.65 mk/ppm, värilisä 600 mk/netto, etusivu 5.70 myydään ainoastaan koko sivu tai ilmoitusmyyntipaikka 1 000 mk Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki p. 958-723 4212 Tilaushinnat: koko vuosi 150 markkaa, puoli vuotta 75 markkaa Postisiirtotili TA 695 758 Osoitteenmuutokset toimitukseen ja keskustoimistoon ISSN 0356-7362 Ylioppilaskunnan fax 941 213 810 Sähköpostia lähetät VAX-4000 -koneen (koneen kutsumanimi JYLK) sisällä osoitteella JYLKKARI. Jylkkärin koko internet-osoite muista tietokoneista on JYLKKARI@JY1K.JYU.FI. Älä lähetä kiireellistä postia sähköpostin kautta, koska se tarkastetaan vain kerran kahdessa viikossa dead-line -päivänä. Löydät Jylkkärin seuraavista pisteistä Akateeminen Freda kirjakauppa Musica Anttila Hallintorakennus Ulpukka Ylioppilastalo Rentukka YTHS Päärakennus Mattilanniemi (myös) Ylistöniinne teku, Kirjasto kauppaoppilaitos, Rautatieasema terveydenhoitoLinja-autoasema oppilaitos ja Lozzin aula ammatillinen Liikunta opettajaTourula korkeakoulu Comment: Uno Cygnaeus seminar at 130th anniversary celebration of teacher education in Finland Open schools are mothers for open societies. And open schools are built by teachers educated in the open teacher education, no matter at which educational stage, institution or organisation. Also the lenght of education is of less importance. To clear the contradiction: the question of university or other level education and the lenght in years is not the most important. It is of much greater importance to evaluate (1) how tarining and education is arranged. We should not put our trust in names and words. We call our primary school teacher education "university level education" but our work is that of the seminaries. This coding and naming is understandable for young cultures for their national identity. Especially in such particular contexts when there is some traditional uncertainty of the location of teacher education. This is the case as if somebody was screaming: "I want to be in a university", but even he himself doesn't know (2) how to be and work and study there. I have already had two how-questions. It means a question of better education, not necessarily higher education in vertical plane. The slogan "A Quality education for ali" should sound in teacher education "A Quality education for each". It means that for student teachers as individuals personal perception is far more important than technical and practical interests, similarly personal perception is important for every individual in ali the different forms of development of modern societies. What is society? What is the wide and wild World around us? "I am so sorry Sir. I could teli You a lot about plays and songs and birds and flags and... but the society, the world... I have so little to do with them, Sir!" "Sir, You ask me about changing society, about the knowledge explosion, new structures of family and labour, about basic industries and. common financing, about state and city administration, environmental problems and threats of Security... Sir don't ask me. I read newspapers and watch television but I don't deal with these things. I only teach children in school." Now I ask the third howquestion: (3) how on earth is it possoble that the contents of ITE-curricula (Initial Techer Education) has no kind of constructional elements about real life and world around us, also around this building. For those in charge of the indispensable new curricula of teacher education in Finland and in Jyväskylä I would like to say: open the door, please. Open the heart and mind and sources. (1) First open your heart in your personal subject-didactics-oriented attitude to a wider integrative way of thinking. (2) Secondly open your mind from strictly educationally-limited research to a new type of research in teacher education. There is enough technical and practical research. (3) Thirdly open the doors in teacher education to educate ali teachers with personal educational knowledge and attitude. (4) Fourthly open the doors in the university. I ma not sure if the teacher education department is the only place to be educated to good a c a d e m i c a l l y t r a i n e d teacher. (5) Fifthly open the doors to the realistic world of human laws and characters. Understanding the practical world of human life is essentiat for the teaching profession. (6) Sixthly open your eyes to better understanding the important of time and energy in development. Full-loaded Schedule and courses don't allow thinking. We should re-think professor Viljanen's model of practising outside the department also for getting some time for personal processes. Turning from the present closed and defensive practises to new open constructions will have a momentous effect on the way of development of the whole educational branch. The new teacher education where-ever it happens will be as well as the schools should be, an open source of information, a place for personalities and a center for wide science and research education learning by living and living by learning. Only open education is mother for open society. Antti Häikiö --.
15 OPINTOJA TIEDEVALIOKUNTA kokoontuu vielä kerran joulukuussa. Sihteerin paikka vapaana. Ville potkaistiin SYLliin. Hyvää koulua ja opetuksellista uutta vuotta! LIIKUNTA VALIOKUNTA Syksyn viimeinen (ja erittäin tärkeä) kokous ke 1.12. klo 19.30 Soluvilla. Uudet valiokuntalaiset aina tervetulleita! Pikkujoulut to 9.12. Kirin saunalla alkaen klo 18.00. OLL:in liikuntapäivät Helsingissä 11.-12.12. (HUOM. MUUTTUNUT AIKA!!!!!) Sinä liikunnasta ja sen järjestämisestä kiinnostunut: tule saamaan ideoita ja kipinöitä. Hinta majoituksineen ja ruokailuineen 150 mk/ naama. Ilmoittautumiset ja lisätietoja OLL:sta 90-718 522. Lopuksi haluan toivottaa kaikille liikuntavaliokuntalaisille ja taustajoukoille Rauhallista Joulunaikaa. Ensi vuonna jatketaan... ...lupaa Tarja (p. 612 793) KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN VALIOKUNTA Ihmisoikeudet ja alkuperäiskansat to 9.12. Lyhdyssä klo 11-16. Tervetuloa! Siinä lomassa jutustelua HYY:n Intia-ryhmän kanssa. Kokoustauko 7.2.1994 saakka. Siihen asti: Peace, love and rock'n'roll! We'll meet again in February. 7th. WANTED! Secretary! Merry X-mass & Happy New York! SOSIAALIVALIOKUNTA toivoo, että jokainen löytää höyryävät padat ja tankkausta riittää myös ensi vuoden puolelle. Rentouttavaa joululomaa kaikille ja tervetuloa mukaan säheltämään tammikuussa! YMPÄRISTÖVALIOKUNTA Ilmastoryhmä valmistelee Oikeutta Amazonasin ihmisille -toimintapäivää pe 3.12. klo 15.00 osoitteessa Emt 10 M 403. Riisipuurokekkerit eli valiokunnan joulukokous to 9.12. klo 19.00 Saaralla. Viitaniementie 10 A 4 :ssä. Jaetaan Vuotoskauppakirjat. päätetään polkupyöräja kasvimaaprojekteista sekä tietysti syödään puuroa ja rusinoita. Nyyttäriperiaate! Kaikki lautaselliset Tervetuloa! Syyslukukauden huipennus eli Oikeutta Amazonasiin -toimintapäivä pe 10.12. jolloin sademetsälounas Ilokivessä alkaen klo 11.00 ja kynttilämielenosoitus Kirkkopuistossa klo 18.00. Ihmiset tervetuloa! KULTTUURIVALIOKUNTA Kokous to 2.12. klo 18 Baari Vakiopaineessa. Asioina Itsenäisyyspäivän juhlan valmistelut. Ylioppilastalon remonttia koskevat pohdiskelut ja JYROCK. Pikkujoulua vietetään la 11.12. klo 19 Ilokivessä. Ohjelmassa teatteria ja humppaa. Piparit. pullat ja pullot mukaan. Tervetuloa! KVAT 2.12. Kylän pikkujoulu Rentukassa. jossa esiintyy Mikko Perkoila. Liput Reneen 10/15,-. 4.12. lastenjuhla Rentukassa klo 13 -. Mukana Pentti Rasinkangas ja Ohilyönti-orkesteri sekä nallekaraoke lapsille. Vapaa sisäänpääsy! JYT Seuraava kokous on 9.12. klo 18.00 Punaisella talolla, Kramsunkatu 10. Tilaisuudessa valitaan uusi hallitus kaudelle 94/95 ja suunnitellaan ensi kevään toimintaa (näytelmää ja sille ohjaajaa), joten paikalle kannattaa raahautua. Yössä Gehennan näytöksiä on vielä 1.12., 2.12., 8.12.. 10.12. ja 11.12. Tule ja tuo kaikki kavensikin! Noin muuten toivomme kaikille erittäin onnellista joulua. ORTODOKSINEN OPISKELIJALIITTO 7.12. klo 18 Jouluun valmistautumisjuhla Seurakuntasalilla. LÖÖPPI RY Joululaitumille lähtökekkerit ke 8.12. Epävirallinen startti Radio Pubista klo 19.27. MEFISTO Ihmiset, juhlitaan vähän Joulun tuloa 7.12.1993 Kirjailijatalolla laitoksen ihmisten kanssa. Aloitetaan puoli seitsemältä ilta-aikaa. Ottakaa omat roskat mukaan. Tervetuloa. Mefisto. Filosofian laitos. KUMMAN LUJA Tervetuloa ruokailullisiin ja ohjelmallisiin pikkujouluihin Kortepohjan B-talon saunalle ja Lillukkaan to 9.12. ko 18 alkaen. Varaa mukaan pieni lahja. Asu vapaa, mutta pakollinen, paitsi saunassa. Ilmainen teatterimatka ke 1.12. klo 19 katsomaan JYT:n näytelmää Yössä Gehennan. Ilmoittautumiset Soilelle. KAMERASEURA Tule mukaan tonttuilemaan pikkujouluihin 9.12. klo 18 alkaen Kirjailijatalolle. Illan menu: omenariisipuuro, rusinasoppa & vahva glögi. Nälkäisimmät voivat toki ottaa lisäevästä mukaan (esim. joulupipareita...). Ohjelmassa syömistä, juomista, saunomista, kuvien katselua (siis kuvia mukaan!), mahdollisia musiikkiesityksiä tai yhteislaulua (ota soittimesi mukaan!). seuraleikkejä... ja muuta mannaa. Osallistumismaksu 10 ,/lärvi järjestelykustannusten edes osittaiseksi peittämiseksi. Pikkujouluihin tulostasi voit ilmoitella 7.12. mennessä Marjolle p. 252 413 (ilmoittamattakin saa tulla menoon mukaan !) Vuosi vaihtuu ja Kameraseura kokoontuu kevään ensimmäisen kerran torstaina 13.1.1994 klo 16.30 Soluvilla. Kokouksessa suunnitellaan kevään toimintaa, luvassa mm. camera obscura jatkokurssi yhteistyössä Rune Snellmanin kanssa. Tervetuloa! Lisätietoa Anne p. 644 142, Virve p. 272 693, Marjo p. 252 413. NEFA Gangsteri-pikkujoulut 8.12. alk. klo 19 Kortepohjassa Lillukassa. Pukkina Hautala, koko muu jengi tonttuja. Pukeudu asiallisesti, sillä parasta asua ei palkita. Salakapakka ja puuroa. Suojelumaksu 10,-. Etnolupi Piian ja Mikan luona tänään keskiviikkona 1.12. klo 19. Kentistä kerrotaan, hakukin on näinä aikoina. DUMPPI RY Moikka kaikki dumpparit! Seuraavanlaista menoa odotettavissa: torstaina 2.12. muistavathan kaikki teatteri-iltaan ilmoittautuneet saapua paikalle Ad Astran näytökseen aiheesta "Hääpäivä eli hilpeä uintiretki". Näytös alkaa klo 19.00. Olethan ajoissa paikalla. Liput saa paikan päältä. Esityksen jälkeen mennään syömään kiinalaisittain. Tiedot paikasta ja hinnoista löytyvät ilmoitustaululta. torstaina 9.12. Tallinnan excursio alkaa. -Lähtö Helsingistä tapahtuu klo 8.00 laivalla ja matka Helsinkiin ja takaisin tapahtuu autoilla. Tarkempia tietoja saa ilmoitustaululta. Ja sitten kaikille omatoimisille pannujen porisuttajille tervetulleita uutisia: Dumpille on hankittu korkituslaite, jota lainataan kaikille dumppareille. Korkituslaitteen käytön koordinoinnista huolehtii Siitarin Jaana, joten ottakaa yhteyttä. KUPL Kolminaisuuden Postulaatti järjestää tulevan perinteen mukaisesti järjestyksessään ensimmäisen KuPl:n itsenäisyyspäivän vastaanoton Kirin saunalla itsenäisyyspäivänä 6.12. alkaen kello 16.0xB3 Juhla yhdistää arvokkaan isänmaallisuuden ja riemukkaan yhdessäolon. Tapahtumaan tervetulleita lähestytään kutsukortein. Tarkkailkaa postianne. Miesten päivästä tai KuPl:sta kiinnostuneet soittakaa Matille p. 608429. KuPl on päättänyt julkisesti ylipyyhkiä Petra Päivärinteen kannattajalistastaan epäurheilijamaisen käytöksen vuoksi. mikä näin kaikille tiedoksi. Yliopisto ja palvelualojen akk aloittivat yhteistyön Jyväskylän yliopistoja Jyväskylän palvelualojen ammattikorkeakouluun kuuluvat oppilaitokset ovat tehneet sopimuksen yhteistoimintakokeilusta. Tavoitteena on parantaa tutkimusja koulutusyhteistyötä sekä edistää tutkintojen yhteensovittamista. Tarkoituksena on yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyön selkeyttäminen erityisesti yhteiskuntatieteissä (taloustiede), liikuntatieteissä (työn tutkimus) ja kasvatustieteissä. Yhteistyön painoalueena on ammattikorkeakoulun päättötöiden ohjausjärjestelmän ja ohjauksen sekä tutkimuksen kehittäminen. Ensimmäinen vaihe kokeilussa Yliopisto antaa jatko-opiskelun vinkkejä on tietteellispohjaisen koulutuksen kehittämiseen tähtäävä koulutus-, konsultaatioja yhteistyöprojekti, jonka tavoitteena on ammattikorkeakoulujen opettajien tieteellisen pätevyyden kehittäminen. Opettajien koulutus on alkanut tänä syksynä ja päättötöiden ohjaus alkaa ensi keväänä. Konsultointi kestää ensimmäisten päättötöiden valmistumiseen eli kevätlukukauden 1995 loppuun. Yhteistyötä koordinoi yliopiston ja ammattikorkeakoulun edustajista koostuva johtoja seurantaryhmä. Opetushallitus on myöntänyt projektiin 50 000 markkaa. JYY:n naisia viedään päättäjiksi Opiskelijoiden liikuntaliit"to valitsi viime viikonlopuna puheenjohtajakseen jyväskyläläisen Minna Huuskosen. OLL:n liittokokous pidettiin Jyväskylässä. Huuskonen on pitkäaikainen ylioppilaskunnan liikuntavaliokunnan puheenjohtaja ja koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden kandidaatti. OLL:n hallitukseen valittiin myös Tommi Kolehmainen Jyväskylästä. OLL:n jäsenmaksu säilyy kolmessa markassa, jonka jokainen opiskelija maksaa JYY:n jäsenmaksun yhteydessä. JYY:n naisilla riittää muutenkin kysyntää. Ylioppilaskunnan hallituksen jäsen Satu Mäki valittiin muutama viikko sitten keskustaopiskelijoiden liiton KOL:n pääsihteeriksi. Jatko-opintojen rahoitus on kireämmällä kuin koskaan. Yliopisto järjestää jatkoopiskelijoilleen tiedotusja neuvontatilaisuuden heti vuoden alussa tiistaina 11.1.1994 klo 12-16 Mattilanniemen salissa MaB 102. Tilaisuudessa jaetaan käytännön ohjeita tutkimusmäärärahojen. stipendien ja tukijainpaikkojen hakemisesta sekä opastetaan hakulomakkeiden laadinnassa ja tutkimussuunnitelmien teossa. Vinkkejä antavat Markku Kulomaa. Pekka Neittaanmäki. Marjatta Marin. Eino Heikkinen ja Sir k ka-liisit Korppi-Tommola. TAMA TALTA ERAA! HYVÄÄ JOULUA JA UUDET VUODET! JYLKKÄRI LOPETTELEE, MUTTA PALAA TAAS. KEVÄÄN ENSIMMÄINEN DEAD-LINE ON 20.1 . JA ILMESTYS 27.1. JYLKKÄRIN TOIMITUS JA AVUSTUSKUNTA VIETTÄVÄT PIENTÄ JOULUJUHLAANSA LA 11.12. KLO 19 ILOKIVESSÄ. VIIMEINEN AVUSTAJAPALAVERI ON TUOLLOIN (ELI El 2.12.) OHJELMASSA HUMPPAA JA TEATTERIA. OMAT EVÄÄT. TERVETULOA!
1 6 Työttömyyskorvaukselle pääsy helpottuu hieman Ongelma opintojen päättymisen tai keskeyttämisen sekä työttömyyskorvauksen saannin väliltä helpottuu. Työvoimaministeriö ja opetusministeriö ovat päässeet yhteisymmärrykseen siitä kuka saa työttymyyskorvausta ja kuka ei saa. Korkeakouluille lähetettyjen ohjeiden mukaan päätoiminen opiskelija ei voi saada työttömyyskorvausta. Päätoimiseksi opiskelu katsotaan silloin, kun se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Päätoimista opiskelu on siihen asti kunnes opinnot ovat päättyneet tai ne on todistettavasti keskeytetty. Opintojen päättymisen merkiksi ei tarvitse odottaa tutkintotodistusta, riittää jos saa oppilaitokseltaan väliaikaisen todistuksen, josta ilmenee, että kaikki opinnot on suoritettu. Jyväskylän yliopistossa väiaikais-todistusta tarvitseva voi kysellä todistusta tiedekunnista. Keskeytykseksi riittää todistus Keskeytetyiksi opinnot hyväksytään jos henkilön aiemman työhistorian. opintosuoritusten puuttumisen tai työmarkkinoilta poissaolon perusteella on selvää, ettei hän enää opiskele. Opiskelun keskeytykseksi kelpaa myös oppilaitoksen todistus, josta ilmenee, että opinnot on keskeytetty vähintään lukukaudeksi, ettei keskeytystä voi perua eikä oppilaitos keskeytysaikana ota opintosuorituksia vastaan. Työttömyysturvaan on oikeutettu myös henkilö, jonka opiskelu on sivutoimista. Sivutoimiseksi opiskelun tekee vähintään kaksi vuotta opiskelun ohella tehty kokoaikainen työ. Jyväskylän käytäntö ei juurikaan muutu Jyväskylän työvoimatoimiston johtajan Vuokko Marttilan mukaan ministeriöiden uudet ohjeet eivät tuo muutosta kannanottoihin Jyväskylässä. Aiempi käytäntö oli jo uusien ohjeiden mukainen. "Uutta on väliaikainen tutkintotoditus. Nyt riippuu siitä, alkaako yliopisto niitä kirjoittamaan. Niissä pitäisi näkyä, että kaikki tutkintoon vaadittava on suoritettu, opiskelua ei yliopistossa enää jatketa sekä päivämäärä, milloin varsinainen tutkintotodistus toimitetaan." SYL ajoi todistusta Suomen Ylioppilaskuntien Liiton puheenjohtajan Ari Mäkelän mukaan keskeytysja "opinnot suoritettu"-todistus olivat välttämättömiä saada kaikkien osapuolien hyväksymiksi. "Kun tuli tällainen tilanne, että ihmisiä alkoi tippua kaikkien tukien ulkopuolelle, niin me lähdettiin vänkäämään todistusta. Siinä tuli se positiivinen seikka, että valmistuvat pääsevät myös työttömyysturvan piiriin." Mäkelän mielestä uuden käytännön ongelma on tulkinnanvaraisuus. "Siinä puhutaan lukuvuodesta ja se jättää edelleen tulkinnan varaa. Olisin toivonut, että olisi vähän selkeämmin täsmennetty, koska opinnot voi keskeyttää. Toivon, että terve järki voittaa, Jos joku haluaa keskeyttää opiskelunsa lokakuun ensimmäisenä päivänä, niin työvoimaviranomaiset eivät sano. että sori vaan. sun olisi pitänyt ilmoittautua syyskuun aikana." SYL:n mielestä vanhan, joustavan lain olisi pitänyt riittää. Vanhan käytännön mukaan yhtä aikaa työttömyyskorvausta nostava ja opiskeleva rikkoo lakia. "Työvoimaministeriön tavoite oli korjata ns. iltaopiskelijat pois. Ongelma tuli sitten kyrsänä korkeakouluopiskelijoiden eteen. Sen saimme korjattua, että korkeakoulut rupeavat antamaan todistusta, jos joku on suorittanut kaikki opinnot, mutta tutkintotodistuksen saadakseen joutuu odottamaan korkeakoulubyrokratiaa." Kaavailtu työmarkkinatuki on opiskelijan kannalta myös kehno. Ongelma on Mäkelän mukaan siinä, miten vastavalmistunut ja työtön voisi kuluttaaa itseään lisää. Ei ole järkeä pistää oppia haluavaa ihmistä kotiin passiivisena istumaan. "Työvoimaministeriö ei voi käytännössä millään tarjota vastavalmistuneille akateemisille keskitetysti koulutusta. koska se porukka on niin heterogeenistä. Itse he parhaiten tietävät, miten he tekevät itsensä paremmiksi työnhakijoiksi." "Toinen tärkeä asia on se. että työnhaku pitäisi sallia ETA-maissa myös työmarkkinatuella." Anssi Koskinen OPINTOTOIMISTO ON SULJETTUNA 27.-31.12.1993 VAIN TALLA KUPONGILLA FAVOURITE VALKOVIINIT VINESSE MOSEL . ^ ^ J % RHEIN ^ -PIESPORTER* \ [ H K -VVHITENUN l y v » SuAVfc. (Ei bonusleimoja PUNAVIINI VALKOVIINI R O S E > ; 110; AVATTU OLUTJA VHNIHALLI V I L L I V I I N I TERVETULOA! S * Keski-Suomen OLUTJA VIINI TARVIKE (Paloaseman vieressä) Voionmaankatu 34, 40700 Jyväskylä, puh. 610 996 PALVELEMME MA-PE 10-18 LA 9-14 JYVÄSKYLÄN VESILIIKUNTAKESKUS OPISKELIJA HUOM! KUNTOA EI VOI ANTAA LAHJAKSI MAHDOLLISUUDEN KYLLÄ KAIKKIUIMAHALLISARJALIPUT 2 5 % KAIKKI KUNTOSALISARJALIPUT TARJOUS VOIMASSA 23.12 SAAKKA TERVETULOA PITKÄKATU 2 PUH. 6 1 8 726 1 5 % Tuleeko kotikuntalaki voimaan vuoden alusta? Eduskunta roikottaa uutta kotikuntalakia Eduskunnan piti jo aikaa sitten säätää uusi kotikuntalaki, jonka mukaan muun muassa opiskelija saisi valita kotipaikkansa. Laki on kuitenkin juuttunut eduskuntaan. Ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Ari Mäkelän mukaan lakia jarruttaa kolme asiaa: eduskunnan lakiruuhka, kuntien vastarinta ja siihen liittyen vammaisista aiheutuvien kustannusten jako. Kotipaikkatoimikunnan mietintö uudeksi kotikuntalaiksi luovutettiin sisäministeri Mauri Pekkariselle (kesk) jo helmikuun 11. päivänä. Mietinnön valmistuttua ministeri Pekkarinen kiitteli toimikunnan ehdotusta hyväksi ja asialliseksi, mutta kantoi huolta myös kuntien taloudesta. Kotikunnat valiokunnissa Ehdotuksen uskottiin saavan lain voiman vuoden 1994 alussa ja menevän läpi sellaisenaan. Helmikuun jälkeen on tehty jatkovalmisteluja "yhteistyössä kuntien ja eri hallinnonalojen eksperttien kanssa". Kotikuntalaki seikkailee eduskunnassa parhaillaan valiokuntakäsittelyssä. Toimikuntaan kuuluneen sisäministeriön hallitusneuvos Sakari Vanhalan mukaan esitys on ollut ainakin kolmessa valiokunnassa: sosiaalija terveysvaliokunnassa. perustuslakivaliokunnassa ja hallintovaliokunnassa. "Koko organisaatio on varautunut siihen, että ehdotus menisi läpi ja laki astuisi voimaan vuodenvaihteessa", sanoo Vanhala. Yleisesti uskotaan, että eduskunta käsittelee asian ennen joululomaa. Suurinta kädenvääntöä käytäneen uuden kotikuntalain "kunnallistaloudellisista vaikutuksista". Kuka hyötyy ja kuka häviää: pienet kunnat pelkäävät menettävänsä asukkaita ja sitä myötä valtionapuja ja suuret kaupungit pelkäävät opiskelijoista koituvia menoja. Aika metkaa, kun kyse on kansalaisen oikeudesta valita oma kotikuntansa. "Muuttoliikkeen" vaikutus(?) kunnan talouteen ja äänestäjäkunnan mahdollinen muuttuminen^) on kenties tärkeämpää kuin kansalaisen perusoikeus vapaaseen kotikunnan valintaan. Mika Lehto Kielikeskukselta leikataan rajusti Kevään pakolliset kielikurssit vaarassa Pakolliset kielikurssit uhkaavat ensi keväänä jäädä käymättä. Aiemmin on tullut tietoon, että vapaaehtoiset alkeis-ja jatkokurssit aiotaan lopettaa. Yliopistolta tihkuneiden tietojen mukaan kielikeskuksen tuntiopetusvaroja leikataan 57 prosenttia. Käytännössä tämä merkitsisi, että monet kielikeskuksen 13 tuntiopettajasta jäävät työttömiksi ja pakollisille kielikursseille tulisi pitkät jonot. Edes kevään jo suunniteltua opetusta, johon opiskelijat ovat jo ilmoittautuneet, ei voitaisi todennäköisesti järjestää. Taustalla yliopiston säästöt Taustalla on yliopiston pakko toteuttaa 22 miljoonan säästöt henkilöstömenoissa. Rehtori Aino Sallinen kertoi viime viikolla säästöistä yliopiston hallinnon opiskelijajäsenille. Säästöjä on linjattu niin. että perusopetus ja tutkimus pyritään turvaamaan ja leikkaukset tekemään "tukitoiminnoista", joihin kuuluu muun muassa kielikeskus. Rehtorin mukaan ollaan parhaillan selvittämässä. kuinka alkeisja jatkokursseista voitaisiin luopua vähitellen kokonaan. Opiskelijat opettajiksi ? "On tietysti niitä väliinputoajia. joilla ei ole ollut lukiossa ctai d-kieltä. Heidän kieltenopetuksensa järjestämisessä meillä on moraalinen velvoite, kun asetuksessa usean kielen hallinta kerran vaadittaan. Mutta on niillä kielikursseilla paljon niitä. jotka opiskelevat siellä ainoastaan omaksi ilokseen. Pitääkö valtion sitten maksaa heidän opiskelunsa?" Sallinen kyseli. Hallinnon opiskelijat pohtivat mahdollisuutta, että pitemmälle ehtineet kielten opiskelijat opettaisivat alkeiskursseja ohjattuna opetusharjoitteluna. Järjestely saattaisi sopia myös joihinkin varsinaisiin aineisiin.