Jyväskylän Ylioppilaslehti 14/1986

11, marraskuuta 1986» Nto 14. 26. vuosikerta. Vaalit 18.-19.11. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalien 18.-19.11.1986 ehdokaslistojen yhdistelmä VAALILIITTO A Vaaralliset mutantit VAALILIITTO B Kumman Luja VAALILIITTO C JYTK/Kokoomus VAALILIITTO D Reunioni VAALILIITTO E JSO/Sosialidemokraatit 2. Jaatinen, Jouko 3. Risku. Heikki 4. Jalovaara. Olli-Pekka 5. Hyötyläinen. Juha 6. Partanen, Selja 7. Kinnunen, Marjatta 8. Mäkynen, Asko 9. Velhonoja, Simo 10. Risku, Riikka-Maija 11. Mäkinen, Seppo 12. Noponen, Jan 13. Rislcu, Johanna 14. Riikonen, Kari 15. Kainulainen, Olli 16. Yli-Huttula, Tuomo 17. Heikkinen. Hannu 18. Näätänen. Auli 19. Huuskonen, Minna 20. Miettinen, Ari 21. Rissanen, Anna-Maija 22. Honkala, Arto 23. Koistinen, Lasse 24. Kivimäki, Terhi 25. Virnes, Anni 26. Pajarinen, Pekka 27. Uusitalo, Susanna 28. Lius, Mari 29. Kuusela, Liisa 30. Anttonen. Ulla ' 31. Myllykoski, Katri 32. Järvelin, Juho 33. Heikkinen, Ari 34. Ihalainen, Terttu 35. Salminen, Merja 36. Jokikallas-Lahtinen; Sari 37. Tunkkari, Minna 38. Elomaa, Tero 39. Kaskisaari, Marja 40. Tanskanen, Matti 41. Knuuttila, Pertti 42. Raninen, Jari 43. Keurulainen, Juha 44. Latva-Karjanmaa. Raija 45. Siltakorpi, Mirva 46. Hyvönen, Olli 47. Keronen. Jukka 48. Hokkanen, Joonas 49. Ekola, Terhi VAALILIITTO F Keskustaopiskelijat/ JOK 50. Heikintalo, Hannu 51. Hietaniemi, Marjo 52. Laitinen, Ismo 53. Piirala, Tiina 54. Rantasalo, Leena 55. Särkelä, Tapio 56. Tervo, Seppo 57. Tulla, Matti 58. Varis, Keijo sit. VAALILIITTO G Demokraattinen vaihtoehto 59. Halme, Martti 60. Karjalainen, Pirjo 61. Lankinen, Vesa 62. Kastinen, Kalevi 63. Heiska, Leena 64. Jormakka, Päivi VAALILIITTO H Pörssi r.y. 65. Kuusela, Pekka 66. Haajanen, Pekka 67. Hietaneva, Tero 68. Kerttula, Ilmo 69. Holm, Peter 70. Hokka, Hannu 71. Heinonen, Kimmo 72. Hemmilä, Pia VAALILIITTO I Kyläpuolue 73. Soininen, Marjo 74. Malkavaara, Petteri 75. Wahlst6n, Hannele 76. Kumpula", Ulla
Uusi yhteistyösopimus Jaroslavlin kanssa Terveisiä Jelenalta, Olgalta, Pavelilta ja Sergeiltä! Nämä Jyväskylän ystävyyskaupungissa Jaroslavlissa opiskelevat nuoret vierailivat juuri Jyväskylässä ja tutustuivat laajasti yliopistoon, ylioppilaskuntaan ja kaupunkiin. Heidän matkansa varsinainen tarkoitus oli neuvotella kolmen vuoden tauon jälkeen JYY:n ja Jaroslavlin Valtionyliopiston Komsomol-komitean välisestä yhteistyöstä ja kirjata neuvottelujen tulos paperille viralliseksi sopimukseksi. Sopimus allekirjoitettiin 2.11.1986 ja sillä pyritään käytännön yhteydenpidon kautta edistämään kansojemme välistä rauhaa ja ystävyyttä. Ja mitä on tämä käytännön yhteistyö? Sen pohjana on 3-henkisen "virallisen" valtuuskunnan vaihtaminen vuorokausina viideksi päiväksi. Valtuuskunnan tehtävänä on käydä sopimus läpi ja jos uusia hyviä ideoita löytyy tai vanhoja sääntöjä on muutettava, neuvotella uusi sopimus. "Virallisen" valtuuskunnan lisäksi vaihdetaan joka kesä 1.7.-15.8. välisenä aikana kahden hengen "epävirallinen" valtuuskunta. Kaksi jaroslavilaista opiskelijaa osallistuu JYY:n kansainväliselle työleirille ja kaksi jyväskyläläisopiskelijaa lähtee Jaroslavhin opiskelijoiden lomaja urheiluleirille, joka samalla toimii biologian opiskelijoiden harjoittelupaikkana. Leirien kesto on kolme viikkoa, joista yksi on maahan tutustumista. Lisäksi yhteistyösopimus määrää, että vierailun isäntä maksaa päivärahaa ja huolehtii aterioista, majoituksesta ja terveydenhoidosta. Jos sinulla on pioneerihenkeä ja haluaisit ensimmäisenä suomalaisena osallistua leirille, ota yhteyttä. Muuta sopimukseen kirjattua toimintaa on monipuolisen informaation vaihto, josta toivottavasti osa päätyy myös opiskelijalehtiin ja jossa kääntämisapuna voisi toimia venäjän kielen laitos, musiikin vaihto (pian Ilokivessä ja Rentukassa kaikuvat neuvostoliittolaiset sävelet), erilaisten näyttelyiden vaihtaminen ja shakinpelaajat huomio! kirjeshakki. Kaikkea tätä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Ja lopuksi pieni mainos: Hei sinä, joka olet kiinnostunut kansainvälisistä suhteista, rauhankysymyksistä, kehitysyhteistyöstä jne. Osallistu kansainvälisen toiminnan valiokuntaan ja vaikuta! Lisätietoja Outilta, puh. 782942, tai JYYn keskustoimistosta. Outi Raatikainen kv-valiokunnan pj. Yli 100 onnellista asunnonsaajaa Yliopiston asunnonvälityksen päätyttyä lokakuun lopussa toiminnan voidaan sanoa onnistuneen hyvin. Kahden ja puolen kuukauden aikana JYY:n kokeilu välittää yliopisto-opiskelijoille asuntoja vapailta markkinoilta sai paljon myönteistä huomiota, ja toimintaa tullaan jatkamaan ensi syksynä. Asunnonvälittäjänä toimi Ulla Kumpula, jonka toiminnasta kokoama tilastomateriaali on seuraavan tekstin pohjana. Aivan tarkasti asunnonhakijoiden kokonaismäärää ei pystytä sanomaan. Virallinen hakijamäärä oli 140 naista ja 75 miestä. Todelliset luvut ovat suurempia, koska hakijoina esim. pariskunnista oli vain toinen. Asuntoja ilmoitettiin vuokrattavaksi 163, joista 14 vapautui asunnonvälityksen toiminta-aikana uudelleen vuokralaisen vaihtuessa. Osaan asunnoista mahtui useampi vuokralainen. Asunnonhakijat halusivat useimmiten itsenäistä asuntoa, yksiöt olivat toivomuslistan kärjessä, mutta tarjonta oli aivan muuta. Asunnot olivat pääasiassa alivuokralaisasuntoja. Tarjolla oli asuntoja tyypin mukaan: yksiöitä 10 kpl, kaksioita 15, kolmioita 5, 4 H + K 1, koko omakotitalo 8, oma mökki 8, alivuokralaisena omakotitalossa 59, alivuokralaisena kerrostalossa tai rivitalossa 52, asuntola 2, muut 2. Kaikki tarjotut asunnot eivät menneet kaupaksi asunnonvälityksen kautta. Asunnoista 30 oli sellaista, joita ei saatu vuokratuksi esim. asunnon heikon tason, etäisyyden kaupungista tai kalleuden takia. Useimmiten syynä oli asunnon heikko taso. Asunnoista 48 meni jostain muusta syystä muuta kautta vuokralle. Vuokranantajat haluavat saada vuokralaisen nopeasti ja etsivät itse aktiivisesti vuokralaista. Vuokranantajista 15 perui jo ilmoittamansa asunnon osalla oli syynä pelko vuokratulojen verotuksesta. Tarjotuista 163 asunnosta 79 oli tarkoitettu vain naisille ja 26 miehille. Vuokranantajista 58 ei välttänyt rajoittaa vuokralaisensa sukupuolta. Hakijoina naisia oli lähes puolet miehiä enemmän. Asunnon saaneita oli virallisesti 90. Tähän määrään tulee lisäksi pariskuntien toinen puolisko ja toveriasunnon saaneet, eli satakunta opiskelijaa sai asunnon välityksen kautta. Tässä määrässä ei ole väliaikaisia asuntoja saaneita, joita olivat asuntolapaikan saaneet. Asuntolat ovat tässä muita kuin opiskelija-asuntoloita. Asuntoja tuli elokuussa 35, syyskuussa 83 ja lokakuussa 45. Opiskelijat voivat kysyä vapaiden markkinoiden asuntoja KOAS:lta, jonka toimisto sijaitsee Kauppakadulla. Opintoja sosiaalisihteeri Päivi Matilainen Hallituksen kyselytunti Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus, joka koostuu keskustaopiskelijoiden, JSO/sosialidemokraattien, JYTK/kokoomuksen ja reunionin edustajista järjestää kyselytunnin ensi vuoden ylioppilaskunnan budjetista. Kyselytunti on torstaina 13.11.1986 klo 15.00 ylioppilastalon yläkerrassa. Tervetuloa kaikki kuuntelemaan, ihmettelemään ja kyselemään. Kansainvälisen toiminnan valiokunta Kansainvälisen toiminnan valiokunnan kokous pidetään ti 11.11. klo 15 yo-talolla sos.sihteerin kokoushuoneessa. Aiheina mm. Jaroslavlin Komsomol-komitean kanssa solmittu sopimus ja kansainvälisen iltapäivän järjestäminen 18.11. Sosiaalivaliokunta Sosiaalivaliokunnan kokous pidetään 13.11.1986 kello 10.00 yo-talolla opintoja sosiaalisihteerin huoneessa. Kokous on avoin, ja sinne voivat tulla mukaan kaikki valiokunnan toiminnasta kiinnostuneet. Edustajisto toimii Jyväskylän Yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston seuraava kokous on tiistaina 25.11.1986 klo 16.00 Kampus-Kinossa. Kokouksen esityslistalla ovat muun muassa varsinai-, sen toiminnan, Ylioppilaskylän ja yritystoiminnan talousarviot vuodelle 1987, pääsihteerin valinta. Jyy:n jäsenet ovat tervetulleita seuraamaan edustajiston päätöksentekoa. T\iomo Yli-Huttula Jyy:n puheenjohtaja JYY:n edustajiston vaalit Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston vaali toimitetaan tiistaina 18. ja keskiviikkona 19. marraskuuta 1986. Äänioikeus on jokaisella syyslukukaudeksi 1986 läsnäolevaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. Äänestyspaikalla on äänioikeuden toteamiseksi esitettävä joko opintokirja tai opiskelijakortti. Myös maksukuitin ja henkilötodistuksen esittämällä voi äänestää. Ennakkoäänestys on tiistaina 11. marraskuuta klo 12.00-20.00 ylioppilaskylän Lillukassa ja keskiviikkona 12. marraskuuta klo HM8.00 ylioppilastalolla. Varsinainen äänestys: Ti 18.11. klo 10-18.00 Mattilanniemi MaA klo 11-13.00 Frecla klo 10-18.00 Ylioppilastalo Ke 19.11. klo 10-18.00 klo 12-20.00 Yliopiston päärakennus Lillukka JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Keskusvaalilautakunta Suuri vaalikeskustelu Vaalipaneeli pidetään ma 17.11. klo 14.00 Ilokiven takaosassa. Mukaan on kutsuttu kaikki vaaleissa esiintyvät ryhmittymät, joille myös yleisö voi tehdä kysymyksiä. Juontajana toimii Lasse Hakala RADIO JYVÄSKYLÄ lähettää vaalikeskustelun suorana lähetyksenä eetteriin. Vaali-iltamat Vaalien tuloslaskenta alkaa ke 19.11. klo 20.00. Samanaikaisesti alkavat Ilokivessä vaali-iltamat, joissa seurataan tuloslaskennan edistymistä ja kuullaan kommentteja vaaleissa mukanaolevilta ryhmittymiltä. Muusta ohjelmatarjonnasta vastaa kulttuurivaliokunta. Mukana iltamissa on myös RADIO JYVÄSKYLÄ, joka lähettää iltamat suorana lähetyksenä klo 20.00-n. 23.30. Ympäristövaliokunta Ympäristövaliokunnan kokous ja pikkujoulusaunailta 27.11. klo 18 alkaen Kortepohjan B-talon tilaussaunassa. Asukasvaalit yo-kylässä Asukasneuvoston vaalit Kortepohjan yo-kvlässä 18.19.11.1986. VAALILIITTO A Kyläpuolue; 2) Hannele Wahlst6n, 3) Kirsi Nousiainen, 4) Päivi Maula, 5) Kari Muistola, 6) Pekka Riipinen, 7) Kari Järvinen, 8) Merja Ruonakoski, 9) Ulla Kumpula, 10) Timo Tuunainen, 11) Jouko Virtanen, 12) Panu Ruoste, 13) Timo Aholainen, 14) Olli Porkhom, 15) Miila Päivärinne, 16) Samo Siron, 17) Yrjö Tolvanen ja 18) Marjo Soininen. VAALILIITTO B Kumman Luja; 19) Asko Mäkynen, 20) Olli J. Kainulainen, 21) Heikki Risku, 22) Riikka-Maija Risku ja 23) Johanna Risku. VAALILIITTO C Reunioni; 24) Ari Heikkinen, 25) Katri Myllykoski, 26) Markku Räisänen, 27) Jarmo Vidgren ja 28) Heljä Siitari. VAALILIITTO D JYTK/Kokoomus; 29) Lasse Pekka Koistinen, 30) Terhi Kivimäki, 31) Pekka Pajarinen, 32) AnniVirnes ja 33) Sirpa-Liisa Pääkkönen.
3 Äänestä. Vaikuta. JYYrssä jokainen vuosi on vaalivuosi. Tämän syksyn edustajistoja kylävaalit järjestetään ensi viikon tiistaina ja keskiviikkona (18. ja 19. marraskuuta). Jokaisella JYY:n jäsenellä on nyt mahdollisuus vaikuttaa oman ylioppilaskuntansa tulevaan toimintaan, antaa voimaa oman etujärjestönsä toiminnalle opiskelijoiden etujen puolustajana. Näissä vaaleissa jokainen ääni vahvistaa opiskelijaliikkeen yhteiskunnallista merkitystä. Eduskuntavaalit ovat edessä maaliskuussa 1987 ja opiskelijoiden mahdollisuudet saada omille ongelmilleen huomiota vaalitaistelussa voimistuvat, mikäli voidaan osoittaa, että opiskelijoiden yhteistoiminta, joukkovoima, on kasvamassa, ja että opiskelijoiden etujärjestöllä on takanaan ja tukenaan aktiivinen jäsenkunta. D D D Kulunutta edustajistokautta on hallinnut neljän selvästi poliittisimman edustajistoryhmän; yleisvasemmistolaisen Reunionin, sosiaalidemokraattien, keskustan ja kokoomuksen, muodostama enemmistöhallitus. Ylioppilaskuntapolitiikan terävöityminen muutaman edellisvuoden passiivisuuden jälkeen on ollut selvästi nähtävissä, vaikka kaikki edustajistokauden alussa asetetut toiveet eivät olekaan täyttyneet. Hallitusyhteistyössä on ollut havaittavissa joitakin säröjä, jotka ovat vaalitaistelun aikana jonkin verran kärjistyneet. Hallituksen sisällä pääasiallinen jako on ollut Reunioni vastaan muut. Nähtäväksi jää, onnistuuko nykyinen hallitusrintama jälleen yhdistymään vaalien jälkeen. Tämän syksyn edustajistovaalien Suuri Arvoitus on sitoutumaton Kumman Luja. Vahvasti matemaattis-luonnontieteellisen ehdokasryhmän ilmestyminen ylioppilaskuntapolitiikan perinteisten valtaryhmien humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden rinnalle on jo sinänsä mielenkiintoinen ilmiö. Sisällöllisesti Kumman Lujan tarjoama vaihtoehto ei kuitenkaan paljon poikkea 1980-luvulla ylioppilaskuntapolitiikassa vaikuttaneista sitoutumattomista ryhmistä. On todennäköistä, etteivät vaalit tuo suuria muutoksia nykyisen edustajiston voimasuhteisiin. Hallitusrintama lisännee enemmistöään ja mielenkiintoisinta onkin voimasuhteiden mahdollinen muuttuminen hallitusryhmien kesken ja mahdollisten uusien hallitusenemmistöjen syntyminen. Pekka Kinnunen Tiedotusongelma Kirkolla ja ylioppilaskunnalla on silmiinpistäviä yhtäläisyyksiä. Molempiin kuuluminen on vähän niinkuin pakko, kummallakaan ei ole erityisen vaatimaton käsitys maanpäällisestä tehtävästään ja molemmilla on sama ongelma: teki sitä tai tätä, jäsenistön suuri enemmistö viis veisaa mitä heidän rahoilleen tapahtuu ja mitä heidän nimissään tehdään. Tiedotus on syypää. Näin on ongelma formuloitu monissa yhteyksissä vaalien alla. Ylioppilaskunnan jäsenistö ei saa purettua patoutunutta aktiivisuuttaan tiedon puutteen vuoksi. Jylkkäri on missannut tehtävänsä, päivälehdet eivät repäise etusivuilleen yo-kunnan kannanottoja. Tarvitaan siis tiedotussihteeri. Voisi pikemminkin väittää, että ylioppilaskunta on jankkaavalla ja mielikuvituksettomalla tiedottamisellaan jo ajat päivät sitten ylittänyt kyllästymisrajan. "Viekää rahat, mutta älkää ihmeessä pakottako meitä lukemaan mitääntekemättömiä julkilausumianne, kuuntelemaan sivistyslurituksianne tai iänikuista valitusvirttä opiskelijan paarian-asemasta" lienee ns. riviopiskehjan tavallisin reaktio. On ilmeisen ylivoimaista myöntää, että mitä Talolla sitten tapahtuneekin, se tehdään aktivistien suppeahkon piirin panoksella ja korkeintaan jäsenistön viidenneksen siunauksella. Tämä ei suinkaan tehdyn arvoa mitätöi. Toiminnan ehtojen ja vaikutusten illuusioton tarkastelu vain lopettaisi tyhjän pseudokeskustelun ja vapauttaisi toimimaan vaivautuneet tekemään asioita, jotka heitä eniten kiinnostavat. Tulokset kyllä tiedottavat itse itsestään. Markku Kekäläinen Ylioppilaskunta restauroitiin poliittiseksi yhteisöksi menneissä vaaleissa. Odotukset olivat kaveriporukoiden terrorin jälkeen melkoiset. Talolla alkoikin tapahtua. Ylimääräistä energiaa tosin purettiin julkilausumatehtailuun ja muihin sijaistoimintoihin, mutta konkreettisia saavutuksiakin on kirjattavissa. DDD Valiokuntatyön aktivoituminen ja muuttuminen määrätietoisemmaksi on ehkä pysyvin saavutus, niissähän asiat valmistellaan ja projektit ideoidaan. Opintoja tiedevaliokunnan pääprojekti on PERSAUS, joka tarkoittaa perustutkintojen vaatimusVuoden hyvät työt ten arviointia. Tarkoituksena on ainekohtaisesti arvioida tutkintovaatimusten kehitystä, jossa yleinen tendenssi on ollut, että opintoviikot tulevat koko ajan raskaammiksi: uutta tulee enemmän kuin mitä vanhasta hennotaan luopua. Projektissa on mukana joukko ainekerhoja, jotka puolestaan ovat yhteydessä omien aineidensä laitosneuvostoihin. Tavoitteena on tutkintovaatimusten keventäminen ja opintoviikkojen saattaminen paremmin vertailukelpoiseksi. Projektista on lähiaikoina odotettavissa loppuraportti. Sosiaalivaliokunta löysi melkoisen markkinaraon järjestäessään opiskelijoiden asunnonvälityksen. Toimintamuoto on aivan uusi ja tulokset olivat rohkaisevia: arviolta sata opiskelijaa pääsi veneen alta neljän seinän sisälle kaksi ja puoli kuukautta toimineen asunnonvälittäjän kautta. DDD Ympäristövaliokunta on JYY:ssä uusi tulokas. Foorumi on ilmeisen kaivattu, sillä aktivisteja on löytynyt melkoinen joukko. Valiokunta on tehnyt tunnetuksi Estelle-laivaprojektia, johon on kytkeytynyt yleinen ympäristöja kehitysmaatietouden levittäminen. Yliopistoalueen uudisrakentamisen ja sen ympäristövaikutusten seuranta on valiokunnan toinen pääprojekti. Alkusyksystä kävi joukko ympäristöasioista kiinnostuneita biologeja tutustumassa Puolan ympäristöongelmiin ja sikäläiseen ekologiseen tutkimukseen. D D D Keväällä JYY:n ja SYL:n yhdessä järjestämä homoseminaari sai valtakunnallistakin julkisuutta, kaksipäiväisessä seminaarissa tarkasteltiin seksuaalisten vähemmistöjen asemaa sekä teoreettiselta että henkilökohtaiselta kannalta. Tapahtuman innoittamana laadittiin hallitukselle myös jalkilausumaehdotus, jossa vaaditaan ns. kehotuspykälän poistamista Suomen lainsäädännöstä. Vaikka JYY:ssä ei yleensä ole julkilausumapapena säästelty vatvottiin kannanottoa niin pitkään, että se lopulta haudattiin kokonaan. D D D Julkilausumapuolella tuettiin mm. ulkomaalaisopiskelijoita ja aseistakieltäytyjä Lassi Kurittua. Viimeksimainittu kannanotto sai yleensä hyvin pitäneen hallitussovun rakoilemaan ja oppositionkin älähtämään. Jotain on siis tapahtunut. Oliko kyseessä morfiiniruisku kuolevalle vai uuden alku selvinnee lähiviikkoina. M K
4 VaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalit Yläviistossa ilman lupauksia Vanhan edustajiston Viidakkopartion perillinen on Vaaralliset mutantit, joita monikkomuotoisesta nimestä huolimatta on vain yksi. Viidakkopartiolla on edustajistossa kolme paikkaa. Nyt kuitenkin kahteen kolmasosaan "partiopojista" iski kyllästys, kyllästys ylioppilaspolitiikkaan. Yhden ihmisen ryhmälle on luonnollinen selitys. "Oli niin vähän aikaa, ettei ehtinyt saada muita mukaan". Vaaralliset mutantit ei anna vaalilupauksia. Mitään erikoista vaaliteemaakaan ei ole. Mutantit eivät ole oikealla, eivät vasemmalla vaan yläviistossa. Politiikka? "Yhteisten asioiden hoitoa, ei sen kummempaa". Edustajistossa on mutanttien mielestä "hiekkalaatikkopolitiikan makua". Edustajistolla ei loppujen lopuksi mutanttien mielestä ole suurtakaan valtaa. "Yliopiston hallinto päättää yliopistoon liittyvistä asioista ja "ammattilaiset" ja yritystoimi ylioppilaskunnan asioista. Tavalliselta opiskelijalta perää aktiivisuutta Vaaralliset mutantit. "Passiivisuus on sekä sysien että seppien vika". Ylioppilaskunnan on huolehdittava opiskelijan eduista, mutta on oltava kytkentöjä myös muuhun yhteiskuntaan, toteaa mutantit, jonka mukaan esimerkiksi opintotukiasiaa on pidettävä jatkuvasti esillä painostaen päättäjiä. Ylioppilaskunnan yritystointa ei Vaarallisten mutanttien mielestä kärsi enää laajentaa, muu toiminta on vaarassa jäädä liiaksi varjoon. Vaarallisten mutanttien mielestä edustajiston nykyinen yhden vuoden mittainen toimikausi on sopivan pituinen. "Jos touhuun kyllästyy, Eääsee vuodessa eroon". isäksi myös nykyisen edustajiston edeltäjän kaltaisista edustajistoista pääsee jäsenkunta vuodessa eroon. Vaaralliset mutantit antaa yo-kunnan hallitukselle melko tyydyttävän arvosanan: "On saatu jotakin aikaan". molemmissa on mukana samoja henkilöitä. Lujalaiset korostavat poliittista sitoutumattomuuttaan. He määrittelevät itsensä keskitien kulkijoiksi, jyrkkä vasemmisto ja äärioikeisto ovat heille vieraita. Edustajistovaaleissa mukana olevista ryhmistä lujalaiset ovat valmiita yhteistyöhön kaikkien muitten paitsi devalaisten kanssa. 1980-luvulla ylioppilaskuntapolitiikassavaikuttaneista sitoutumattomista ryhmistä läheisimmäksi lujalaiset kokevat Se siitä ja Honkaliiton. Kumman Lujan ehdokasjoukossa painottuu matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Humanistien joukosta ei ehdokkaita ole löytynyt, mitä ryhmän edustajat selittävät ystäväpiirinsä "rajoittuneisuudella" tällä suunnalla. Ehdokashankinnassa muutaman aktiivin ystäväja tuttavapiiri on ollut lähtökohtana. Mitään yleisiä kokouksia tai kutsuja ei asian tiimoilta ole järjestetty. Lujalaiset arvostelevat ylioppilaskunnan nykyistä toimintaa sisäänlämpiävyydestä. Aktiiviset osaavat ja pystyvät nykyisinkin hoitamaan asioitaan, mutta suuri passiivinen enemmistökin olisi saatava toimintaan mukaan. Ylioppilaskunta pitäisi ryhmän mielestä tuoda lähemmäksi tavallista opiskelijaa. Lujalaiset uskovat, että heidän ensimmäinen edustajistokautensa kuluu ylioppilaskuntatoimintaa opiskellessa. He lupaavat pitää yhteyttä mahdollisiin äänestäjiinsä myös vaalien jälkeen ja keskustella tuttavapiirissään edustajistotyössä esille tulevista asioista. Lujalaisten mielestä ylioppilaskunnan pitäisi keskittyä nykyistä enemmän opiskelijoiden asioiden hoitamiseen. Opiskelijoiden asiat olisi hoidettava kuntoon ennen kuin voidaan ryhtyä parantamaan maailmaa. Opintotukijärjestelmää olisi lujalaisten mielestä kehitettävä opintorahapainotteiseen suuntaan. Opintotuen olisi turvattava päätoiminen opiskelu ilman taloudellista pakkoa työssäkäyntiin lukukauden aikana. PK RL EtujärjestöMikä ihmeen toimintaan Kumman Luja? huomiota Tämänkertaisten edustajistovaalien Suuri Tuntematon on uusi ehdokasryhmittymä, Kumman Luja. Pesäpalloilun ystäville nimi saattaa olla tuttu yliopiston mestariporukkana. Yhtäläisyysmerkkejä pesäpalloseuran ja edustajistovaaleihin osallistuvan ryhmän välille ei kuitenkaan voida täysin vetää, vaikka Kokoomuksen opiskelijajärjestö Tuhatkunta on melko muuttumaton suure jyväskyläläisessä opiskelijapolitiikassa. Ryhmä on vuosikaudet kuulunut edustajiston suurimpiin, tällä hetkellä mandaatteja on kuusi. Tuhatkunta sai viimesyksyisessä hallitusratkaisussa kaksi hallituspaikkaa ja ylioppilaskunnan puheenjohtajuuden. Hallitustyöskentely alkoi suurten odotusten merkeissä, olihan remmissä pitkästä aikaa oikeita poliitikkoja. Pääpiirteissään tuloksetkin ovat tyydyttäviä, mutta Reunionin sooloilun katsottiin pilanneen ilmaa etenkin kevätkaudella. Kevät menee totuttelussa, syksy vaaleihin valmistautuessa. Niinpä Tuhatkunta pitää tavoitteenaan vaalikauden pidentämistä kahteen vuoteen. Kuluneen kauden suurimmat saavutukset? Suhteet kaupungin päättäjiin ovat nyt kondiksessa, peruskorjauslainojen takausten viipyminenhän aiheutti melkoista polemiikkia vuosi sitten. Ylioppilaskunnan profiili etujärjestönä on terävöitynyt, opintotukiongelmissa ja korkeakoulupoliittisissa kysymyksissä on oltu kovasti yhteydessä päättäjiin, SYL:n liittokokoukseen, joka haastateltavien mukaan on tärkeä foorumi, on valmistauduttu aiempaa huolellisemmin. Tulevan kauden tavoitteista keskusteltaessa painottuvat etujärjestökysymykset, opiskelijoihin kohdistuva sortopolitiikka on saatava loppumaan. Muiden puoluepoliitikkojen tapaan tuhatkuntalaiset pitävät suhteita valtakunnan tason politiikkaan näissä kysymyksissä merkittävinä. Ylioppilaskunnan sisällä tulisi kontakteja ainekerhoihin tiivistää. Tuhatkuntalaiset suhtautuvat lämmöllä hiljattain lanseerattuun ajatukseen osapäiväisen tiedotussihteerin palkkaamisesta hoitamaan amekerhoja yliopistosuhteita. Ylioppilaskunnan organisaatiota vaivaa melkoinen raskaus, kaikki toiminnat varsinainen toiminta, yritystoiminta ja Kylä ovat edelleen yhdessä, joten ikuisuuskysymys yritystoiminnan eriyttämisestä olisi jälleen otettava mietinnän kohteeksi. Opiskelijoiden kaikinpuolinen etu silmämääränä, luonnollisesti. MK Irti traditioista "Jälleenyhtymisen" ryhmä Reunioni on vaaleissa mukana kovasti uusilla ehdokkailla. "Vanhimmat ovat vetäytyneet syrjään korkean iän raskauttamina". Reunionisteja on vanhassa edustajistossa kahdeksan. Ryhmä syntyi edellisten vaalien jälkeen kokoamaan yhteen erillisiä pienryhmiä (Vapaa vasemmisto, Revanssi sekä Squash Siwa). Yhdessä puoluetaustaisten opiskelijajärjestöjen kanssa Reunioni on istunut hallituksessa. Ryhmä luonnehtii yhteistyötä "myrskyisäksi". "Tavoitteemme eivät kaikilta osin toteutuneet, koska hallitusryhmien käsitykset toiminnasta ja yleensä politiikasta olivat täysin erilaisia". Reunioni vastustaa traditionaalista suhtautumista politiikkaan. Ryhmä kritisoi muita kritiikittömyydestä. "Muiden mielestä ylioppilaskunnan organisaatio on yksiselitteinen ja sinänsä legitiimi. Omaa organisaatiota ei uskalleta asettaa kyseenalaiseksi". Reunioni ihmettelee kannanottoja, joissa sitä on väitetty vastuuntunnottomaksi hallitusryhmäksi. "Ylioppilaskunnan hallituksen tulee olla keskusteluforumi, jossa mieli voi ja sen joskus tuleekin muuttua asioiden käsittelyvaiheessa. Ehdotuksemme esimerkiksi talousasioissa eivät ole olleet mahdottomia". Keskusteluilmapiiri on reunionistien mielestä puuttunut hallituksesta. "Nk. vastuunkantajien vastuu on ollut lähinnä uskomista virkamiehiin". Reunionin mielestä opiskelijat ovat todellisia yo-kunnan varsinaisen toiminnan asiantuntijoita. Mikään inhimmillinen ei saa olla Reunionin mielestä ylioppilaskunnalle vierasta. "Vaikka opiskelu on spesifi elämäntilanne tietyllä tapaa irrallaan oloa reaalimaailmasta sen ei tarvitse silti merkitä eristäytymistä yhteiskunnasta. Yhteiskunnallinen keskustelu kuuluu ilman muuta yo-kunnalle. Ylioppilaskunnan tekemisten pitää reunionistien mielestä tukea opiskelua elämäntilanteena. "Ylioppilaskunnan yhteiöluonne on tärkeä, pitää olla forumi, jossa ihmiset voivat tehdä, mitä haluavat. Etujärjestötyö tulee tilanteeseen automaattisesti". Valiokunnat kantavat Reunionin mielestä todellista vastuuta yo-kunnan varsinaisesta toiminnasta. Reunioni aikoo tulevaisuudessakin ottaa tiukasti osaa valiokuntiin, joista se pitää tärkeimpinä opintoja tiede, sosiaali-, ympäristösekä kansainvälisen toiminnan valiokuntia. Reunioni on reunionistien mukaan "luonnollinen puolue", joka on noussut tietystä tarpeesta. Ylioppilaskunnan merkitys ei Reunionin mukaan kasva puoluekontaktien kautta, pikemminkin niiden kautta kaavamaisuus leviää. Vaihtuvuus ryhmittymässänne on ollut suuri? "Hemmetin hyvä, että ihmiset vaihtuvat. Kukaan ei ole Reunionissa velvollisuudesta, vaan halusta toimia. Puolueiden järjestöissä on juuri sellaista velvollisuudestav ä k e ä " . • • • i ' / v .: . , Uusilla reunionisteilla on optimistinen käsitys ryhmittymästään: "Ei tarvitse pelätä omien kommenttien esittämistä. Ei tarvitse jumiutua kaavamaiseen ajatteluun". Reunioni haluaa virittää keskustelua asumisideologioista. "Kortepohjaa on kyllä saneerattu lämpimämmäksi, mutta muu kylän kehittäminen on unohdettu". Ylioppilastalosta taas on vaarassa tulla pelkkä liikeyritys, kun sen sitä vastoin on oltava varsinaisen toiminnan talo". Yritystoiminta ei saa Reunionin mukaan hallita ylioppilaskuntaa. "Toiminnan pitää palvella opiskelijoita, eikä lähteä kilpailemaan väärille alueille. Esimerkiksi Ilokivi on nykyään surkean profiiliton paikka, jossa palvelu on huonoa ja sisustus karmea". "Juottohalli" -sana luonnehtii Reunionin mielestä parhaiten Ilokiveä nykyisellään. RL Jäsenistöä aktivoimaan Jyväskylän Sosialidemokraattisilla Opiskelijoilla (JSO) on nykyisessä edustajistossa kuusi paikkaa ja ryhmä on ollut vahvasti mukana ylioppilaskunnan hallituksessa. Hallitusyhteistyön sujumiseen ei kuitenkaan kaikilta osin ole oltu tyytyväisiä. Edellisvaaleissa JSO oli mukana yleisvasemmistolaisessa Unioni-vaalirenkaassa, joka hajosi kuitenkin odotetusti heti vaalien jälkeen. Hallituksessa Unionista oli JSO:n ohella mukana Reunioni, mutta yhteistyö JSO:n ja Reunionin välillä on kangerrellut ja monissa kysymyksissä JSO on liittoutunut keskustalaisten ja kokoomuslaisten kanssa Reunionia vastaan. Sosiaalidemokraatit arvostelevat Reunionia erityisesti välinpitämättömyydestä ylioppilaskunnan taloudenhoitoa kohtaan. Reunionilaiset eivät ole sosiaalidemokraattien mielestä tunnustaneet taloudellisia tosiasioita, eivätkä suhtautuneet vakavasti luottamusmieshallinnon talousvastuuseen. Muutamissa kysymyksissä JSO ja Reunioni ovat kuitenkin kyenneet liittoutumaan ja hallituksen sisäinen oikeisto-vasemmisto -jakokin on tullut esille. Kaiken kaikkiaan sosiaalidemokraatit ovat olleet tyytyväisiä hallitusyhteistyöhön. Tärkein myönteinen muutos on ollut ylioppilaskunnan yhteiskunnallisen vaikuttajaroolin uudelleenherääminen. Luottamusmieshallinnon jämäköityminen on myös koettu myönteisenä. Edellisvuoden päätösvallattomuushuolista ,on päästy. . . . . . . . • . . • • . ' • • . •
5 VaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalitVaalit Vaaliteemoista sosiaalidemokraatit korostavat jäsenkunnan aktivoimistavoitetta. Ylioppilaskunnan todetaan olevan taantuva yhteisö, jossa toimintaan osallistuvien aktiivien määrä on erittäin pieni. Jäsenkunta pitäisi saada nykyistä paremmin mukaan yhteiseen toimintaan. JSO:n mielestä ylioppilaskunnan pitäisi suuntautua voimakkaasti jäsenistönsä puoleen. Ylioppilastalon käyttömahdollisuuksia olisi kehitettävä, ylioppilaskunnasta tiedottamista olisi lisättävä, ainejärjestöille olisi annettava toimitiloja ja taloudellista apua. Sosiaalidemokraatit ovat budjettineuvotteluissa ajaneet uuden ainejärjestöja tiedotussihteerin viran perustamista näiden ongelmien ratkaisemiseksi. JSO: toinen keskeinen vaaliteema on ylioppilaskunnan talouden kehittäminen, mikä nähdään edellytyksenä koko toiminnan kehittämiselle. JSO ajaa yritystoiminnan muuttamista osakeyhtiömuotoiseksi. Samalla yritystoimintaa on saneerattava ja kehitettävä, niin että siitä ei muodostuisi taakkaa ylioppilaskunnalle, vaan että se toisi varoja ylioppilaskunnan tarjoamien palvelujen rahoittamiseksi. Nykyiseen tilanteeseen JSO ei ole tyytyväinen. JSO jatkaa vaikuttamistaan SDP:n kautta parlamentaarisessa päätöksentekokoneistossa. Myönteisinä tuloksina tästä vaikuttamisesta mainitaan valtion ensi vuoden budjettiin sisällytettyjä lisävaroja opintotuen ja korkeakoulujen resurssien osalta. Kaikkia tavoitteita ei ole kerralla voitu toteuttaa, mutta kehitys on JSO:n mielestä ollut oikeasuuntaista. Ylioppilaskunnan etujärjestötoiminnassa JSO painottaa opintososiaalisia kysymyksiä. Opiskelijoiden asuntotilanteeseen halutaan vaikuttaa sekä ylioppilaskunnan käytännön toimilla että E itämällä asiaa esillä yhteisunnallisessa keskustelussa. PK Poliittinen vaikutuskanava • • Jyväskylän Opiskelevat Keskustalaiset (JOK) ovat viime vuosina saaneet tyytyä melko pieneen kannatukseen yokuntavaaleissa, mutta viime syksynä tuli sananmukaisesti taivaan lahja: kristillisten poisjäänti vaaleissa oli todennäköisin syy JOK:n kahteen lisäpaikkaan. Nyt ryhmällä on edustajistossa viisi mandaattia ja hallituksessa kolme. Olisiko JOK:n ongelma tällä hetkellä se, että valtaa on, muttei oikein tiedetä mihin sitä käytettäisi? Uusia aloitteita ei keskustalaisten taholta ole liiemmin tullut, ja hallitustyöskentely on ollut silmiinpistävän passiivista. Hallituspoissaolot ovat johtuneet ikävistä yhteensattumista, ylioppilaskuntatyö on yhteispeliä, yhden ryhmittymän aktiivisuus ei ole ehdottoman välttämätöntä, kerrotaan. Vastustuspotentiaalia on sen sijaan löytynyt, Kurittujulkilausuma sai yksimielisen tuomion, asepalvelus on kansalaisoikeus. Homojulkilausumaluonnos oli myös epäonnistunut, sekä muodoltaan että ilmeisesti myös sisällöltään: "tietyt perusarvot ovat meilläpäin kunniassa", todetaan. Kepulaiset katsovat antaneensa huomattavan panoksen opiskelijoiden hyväksi virallisten yhteyksien ulkopuolelta. "Pekkarisen Mauria on hiostettu", ja muihinkin kepulaisedustajiin on oltu yhteydessä. Tulevanakin kautena keskustalaiset pitävät etujärjestötoimintaa tärkeimpänä toimintasuuntana. Opintososiaalisissa kysymyksissä, asunto-ongelmissa, opintotukija matkaalennuskysymyksissä kaivataan edelleen aktiivisuutta. Kansanedustajat eivät omaaloitteisesti tule tarjoamaan mitään, joten valtakunnallisen tason puoluesuhteet ovat tärkeä vaikutuskanava. Ylioppilaskunnan sisällä myös kepulaiset pitävät tiedotusongelmaa polttavana, opiskelijat tulisi saada tiedostamaan edes se, ettei JYY:n jäsenmaksu ole mikään yliopiston lukukausimaksu. Varsinaisen toiminnan taloutta voisi ryhtyä kohentamaan esimerkiksi lehden kulujäämää supistamalla. M K Devalaista rauhaa Demokraattisen vaihtoehdon nimellä vaaleihin osallistuva ryhmittymä haluaa muuttaa Suomea demokraattisempaan suuntaan ja koko maailmaa rauhanomaisemmaksi. Demokraattisuus pitäisi tuoda devalaisten mielestä myös yliopistoon ja ylioppilaskuntaan, joka on ryhmän mielestä vieraantunut jäsenistöstään. Demokraattisen vaihtoehdon ryhmittymä muodostettiin edustajiensa mukaan JOS:n (Jyväskylän opiskelevat sosialistit) aloitteesta. "Osallistumme vaaleihin rintaman luomisen mielessä". Deva nostaa rauhan tärkeimmäksi teemakseen. Ryhmän ajatuksena on kertoa vaalien aikaan omista näkemyksistään. Itse edustajiston (ryhmä käyttää sanaa "neuvosto") paikat eivät ole devalaisille itsetarkoitus. Toisena pääteemana devalaiset vaativat yliopiston demokratisoimista. He vaativat mm. tieteellisen yhteistyön lisäämistä sosialististen maiden sekä kehitysmaiden kanssa. Deva korostaa toimimista huonon vuokra-asuntotilanteen parantamiseksi. Kongressitalojen siiasta on ryhmän mukaan rakennettava vuokra-asuntoja. Käytännössä toiminta tarkoittaa addresseja, yo-kunnan kannanottoja jne. Ryhmittymä haluaa synnyttää varsinaisen asukasliikkeen Jyväskylään. Deva ei ole tyytyväinen nykyiseen opintotukeen. Tukea eivät ryhmän mielestä puolueet ja niiden opiskelijajärjestöt ole olleet kiinnostuneita kehittämään. SYL:lla on ollut devalaisten mielestä "hauskempaa tekemistä", kun olisi pitänyt laajasti kampanjoida tuen nostamiseksi. Talouspolitiikan elvytyksen tilalle devalaiset nostaisivat henkisen pääoman, eli opiskelijoiden, elvyttämisen. Ylioppilaskunnan tilasta devalaisilla on perin pessimistinen käsitys. Ns. ohitoimintaryhmän perinnön mukaisesti deva nyt ajaa ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden poistamista. Yo-kuntatyyppisen etujärjestön tulisi devan mukaan perustua jäsenistönsä vapaaehtoiseen osallistumiseen, mitä vastaan devan mukaan pakkojäsenyys sotii. Pakkojäsenyysasetuksen kumoaminen on devalaisten mukaan pitkän tähtäimen tavoite. Yritystoiminta ylioppilaskunnassa on vastoin etujärjestöluonnetta devalaisten mielestä. Deva katkaisisi JYY:n suhteet rahamaailmaan. Ylioppilaskunnan hallituksesta ei välity tietoa devalaisten mukaan jäsenistölle. Devan käsityksen mukaan opiskelijat ovat vain siunaamassa virkamieskunnan esityksiä. RL Talous ja ulkosuhteet hiertävät Pörssi on viidellä mandaatillaan suurimpia edustajistoryhmiä, mutta viime syksyn hallituskuvioissa talousmiehet jäivät alusta alkaen rannalle. Syitä tiedusteltaessa viitattiin puolueiden yhteispeliin ja Pörssiä kohtaan tunnettuihin ennakkoluuloihin. Eikä pörssiläisten yritys viime hetkellä torpedoida edustajistossa hallituksen kuluvalle vuodelle tekemä budjettiesitys todennäköisesti lisännyt hallituskelpoisuutta. Eräs epäluulojen aihe saattaisi olla epäpoliittisena esiintyvän Pörssin väitetty oikeistolaisuus. Eikö esiintyminen avoimesti oikeistolaisena vaihtoehtona lisäisi kannatusta, uskottavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia? Vastaus on yksiselitteisen kielteinen. Lukkoon lyöty poliittinen ohjelma estäisi päätösten tekemisen tapaus kerrallaan, ja samalla pitäisi ehdokkaita ryhtyä karsimaan poliittisten näkemysten mukaan. Hallituksen toimiin Pörssi on suhteellisen tyytyväinen. Viimekeväinen aseistakieltäytyjä Lassi Kurittua tukeva julkilausuma on eräs mieleen tuleva erimielisyyden aihe. Samalla kun ylioppilaskuntatoiminta on politisoitunut, se on myös ilmiselvästi vireytynyt, joten kuinka rakentava asenne epäpoliittisuus tai politiikan vastaisuus lopulta on? Edelliseen vuoteen verrattuna toiminta on ehkä vireytynyt. Osaltaan tämä saattaa johtua siitä, että puoluejärjestöissä toimivat aktiivit luovat samalla poliittista uraansa. Negatiivistahan tämänkään ei välttämättä tarvitse olla, kuuluu vastaus. Tulevalla kaudella olisi korjausta saatava varsinaisen toiminnan talouteen ja JYY:n ulkomaansuhteisiin. Lehden kulujäämä olisi jotenkin saatava kuriin, mielellään nykyistä pienemmäksi. Ulkomaansuhteita tulisi monipuolistaa, nykyäänhän JYY:llä on virallista vaihtoa ainoastaan sosialististen maiden kanssa. Ulkopoliittisia terveisiä pörssiläiset lähettävät myös SYL:lle: Poliittisin perustein valitut kehitysyhteistyökohteet vähentävät koko touhun uskottavuutta. Edellisvuosien tapaan ainekerhotoiminta on Pörssin sydämenasia. Niinpä ajatus tiedotussihteerin palkkaamisesta ainekerhosuhteita hoitamaan saa haastateltavan lämpenemään. M K Teemana kyläläisyys Kyläpuolue jatkaa Aggrahoggan ja Nuor kurjalliston perinteitä jyväskyläläisessä ylioppilaskuntapolitiikassa. Kortepohjan yo-kylän asukastoiminnan piiristä syntyneen ryhmän ensisijaisia kiinnostuksen aiheita kuvaa syksyn ylioppilaskuntavaalien ehdokasasettelu: 17 ehdokasta yo-kylän asukasneuvostovaaleissa ja 4 ehdokasta edustajistovaaleissa. Kyläpuolueen edustajat korostavat ettei heidän ryhmänsä ole suoranainen jatke aiemmille yo-kylän piiristä syntyneille sitoutumattomille ryhmille, vaikka joitakin henkilöyhteyksiä onkin olemassa. Kyläpuolue merkitsee sukupolvenvaihdosta yokylän asukastoiminnassa. Osallistumista edustajistovaaleihin ryhmässä perustellaan halulla vaikuttaa myös edustajiston kautta yo-kylän asioihin. Kylään liittyvät aiheet ovat tietysti lähinnä kyläpuoluelaisten sydäntä, mutta muihinkin edustajistossa esille tuleviin asioihin aiotaan puuttua. Kyläpuolue aikoo osallistua laajemmalla ehdokasjoukolla syksyn -87 vaaleihin. Kyläpuolue arvostelee nykyisen edustajiston toimintaa. Voimakkain arvostelu kohdistuu edustajistokeskustelun tasoon. Ryhmän mukaan tärkeät asiat viedään läpi nuijan kopautuksella ilman keskustelua ja keskustelua käydään vain pikkuasioista. Kyläpuoluetta kiinnostavat esrityisesti opiskelijoiden asumiseen liittyvät asiat. Kortepohjan yo-kylä halutaan säilyttää ylioppilaskunnan omistuksessa ja kaikkia mahdollisia myyntisuunnitelmia esimerkiksi KOAS:lle vastustetaan jyrkästi. KOAS:n asukasvalintapolitiikkaa arvostellaan yliopisto-opiskelijoiden syrjimisestä. Kyläpuolueen mielestä yritystoimintaa pitäisi kehittää ja lisätä. Yo-kylän saneerauksen jälkeen pitäisi ryhtyä uudisrakentamiseen. Kaikkia varoja ei ryhmän mielestä tarvitse sijoittaa ylioppilaskunnan varsinaiseen toimintaan ja varsinkin valiokuntien toimintaan suhtaudutaan kriittisesti. Koko ylioppilaskunnan organisaatio kaipaisi kyläpuoluelaisten mielestä remonttia. Jylkkärin toimintaan ollaan tyytymättömiä. Kyläpuolue aikoo toimia yhtenäisenä ryhmänä. Asioihin pyritään perehtymään etukäteen, keskustelemaan ja sopimaan yhteisestä kannasta. Kyläpuoluelaisia yhdistäväksi tekijäksi kuvataan kyläläisyyttä, yhdistävän tekijän saamista yökylässä asuvien välille. Kyläpuolueen edustajat korostavat, etteivät ylioppilaskuntapoliittiset asiat ole maailmankatsomuksellisia kysymyksiä. Ryhmässä tunnustetaan, että ylioppilaskuntatoiminta on poliittista toimintaa mutta samalla uskotaan, ettei opiskelijoiden asioiden hoitaminen edellytä puoluepoliittista sidonnaisuutta. Kyläpuolue on valmis yhteistyöhön kaikkien vaaleissa mukana olevien ryhmien kanssa kunhan asioista sovitaan. P K
6 Pienestä suurta Kahdeksan esitystä on takana. Ainakin yhtä monta on edessä. Mitä miettivät Pikku Jättiläisen tekijät. Istumme iltaa JYT:n savuisessa toimistossa. Pohdimme kritiikin olemusta ja merkitystä. Olemme samaa mieltä: Koko kritiikkiä ei tarvita. Se on niitten menetys, jotka eivät tule katsomaan. Jukka Keinonen: Heti alkuun, kun Sirkku luki Jättiläisen tekstin, oli selvää, että tämä juttu tehdään. Siinä meillä oli teksti, jota kukaan muu ei ollut aikaisemmin tehnyt. Alku tuntui arvoitukselliselta; mitähän tästä tulee. Jaana Pesonen: Oltiin tilanteessa, jossa jouduttiin miettimään millä ehdoilla näitä juttuja oikeastaan tehdään. Pelataanko muiden odotuksilla vai omilla ehdoilla. Ja missä vaiheessa sitten voi tehdä omaa, jos ei nyt. Aika äkkiä oli kuitenkin varmaa, että tämä juttu tehdään omat ehdot lähtökohtana. Se oli helpottavaa. Auli Mantila: Lähtökohta oli vapauttava. Ei ollut mitään tradition painolastia. Tekstistä näki, että se on kirjoitettu ohjatuksi. Se toimi meille jo luettuna. Jaana: Tämä näytelmä on niin lähellä omaa itseä, että sen tekeminen on helpottavaa. Pienistä asioista kasvaa suuria. Niinhän se tapahtuu todellisuudessakin. Jokin pieni juttu saa meidät miettimään suurempia kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Tätä pohtimista tapahtuu koko ajan esitysten jatkuessa. Auli: Ei tarvitse lähteä liikkeelle suuresta. Kaikki mitä näyttämöllä tapahtuu saa merkityksen. Parhaassa tapauksessa siellä ei ole mitään turhaa. Kukaan ei ole yläpuolella Jaana: Ihmiset ovat tottuneet teatterissa helpottavaan vieraantumiseen. Pikku Jättiläistä katsoessa he ovat hämmentyneitä, kun asiat eivät olekaan millään yleisellä häilyvällä tasolla, vaan kaikilla asioilla on yhtäkkiä merkitystä. Sellaisilla asioilla, jotka yleensä sivuutetaan. Jukka: Tämä on raaka näytelmä. Ihmisten on pakko ottaa se vastaan. Se joko viehättää tai ärsyttää. Kun näyttämöllä on pelkkiä paljaita ihmisiä, kukaan katsomossa ei pääse pakoon. Auli: Kuitenkin Pikku JättiIäinen on myös lempeä näytelmä. Se kohtelee ihmistä ymmärryksellä, suhtautuu ymmärtävästi pieniin asioihin, vaikkapa TV:n katseluun. Kaikkien tekemät asiat ovat tärkeitä. Jaana: Kukaan ei ole kenenkään yläpuolella. Kenellekään ei näytetä näitä ihmisiä. Ketään ei osoitella. Ketään ei syytetä. Kaikki tapahtuu meidän omista lähtökohdista. Katri Pulkkinen: JYT:ssä ensikertalaisena olevalle tällainen omista lähtökohdista tekeminen on ollut helpottavaa, mutta samalla hirveän vaativaa. Miettii sitä, että pystyykö täyttämään odotukset. Jukka: Väitän, että tämä näytelmä on ollut entistä enemmän näyttelijöiden työ. Sirkku on antanut vain vihjeitä. Yhdestä avainsanasta on voinut aueta kokonainen kohtaus. Sirkun ohjaajantyö on ollut entistä näkymättömämpää. Tämä on ollut meidän porukan työ. Jaana: Kaikista jutuista, joissa olen ollut mukana, tämä on ollut tyylipuhtain, selkein. Ja siinä sen vaikeus onkin. Aikaisempiin roolihahmoihin on joutunut kankeamaan itsensä sisälle. Pikku Jättiläinen on tuntunut niin omalta, että se on ollut helppo sisäistää. Jukka: Tämä näytelmä on suomalaisten omaa todellisuutta. Minun on helppo kuvitella miten Torsti ajaa autoa tai tiskaa, mutta on huomattavasti vaikeampi kuvitella, miten Woyzeck tiskaisi. Tunnetilat sekaisin Jukka: Pikku Jättiläinen on avoin juttu. Siinä on paljon totta ja leikkiä. Koko ajan liikutaan komiikan ja tragiikan rajoilla. Juuri kun yleisö on tuudittautunut hauskuuteen, leikataankin nauru poikki. Jaana: Ihmisillä menee tunnetilat sekaisin. Nauru ja itku vaihtelevat koko ajan. Yhtäkkiä huomataankin, ettei ole mitään niin mustaa tai valkoista, etteikö sille voisi itkeä tai nauraa. Johanna Sorjonen: Omaa esiintymisvuoroa odotellessa on mielenkiintoista kuunnella pimeässä ihmisten reaktioita: mille ihmiset nauravat ja miten nauravat. Naurun aste-erot kertovat paljon yleisön tuntemuksista. Jukka: Joka kerta jännittää jaksaako yleisö nauraa jutun läpi. Vai ajatteleeko se, että ahaa, nyt tulee jutun opetuspuoli, vakava osa. Jos esitys menee hyvin, niin sitä puolta ei Pikku Jättiläisessä ole. Hauskuuden ja vakavuuden rajoilla leikkiminen ei ole helppoa. Jaana: Väitän, että tämän näytelmän tekeminen on opettanut tarkkuutta. Pikku Jättiläinen on tuntunut niin omalta, ollut niin vapaamuotoista, niin helppoa sisäistää, että on ollut pakko miettiä miten voi tehdä tarkasti. Siinä on ollut sama idea kuin koko näytelmässä: pienestä isoon. Vaikka lopputulos näyttääkin hyvin suurpiirteiseltä ja ylilyövältä, on se vaatinut tarkkaa ajatuksellista työtä. Jukka: Joka jutussa on oltava ajatus mukana, että se kestää. Tässä näytelmässä ei ratsasteta repliikeillä. Ajatus repliikin takana on tärkein. Se joko näkyy tai ei näy. Ensi-illassa ei paljon uskaltanut ajatella, mutta se homma paranee koko ajan esitysten myötä. Jaana: Hauskaa tämä tekeminen on ollut. Parasta missä olen ollut mukana. Harmittaa niiden puolesta, jotka eivät tule katsomaan. On pidettävä kiinni omimmastaan Jukka: Torstin hahmossa on paljon samoja teemoja kuin Woyzeckissa ja Ikiliikkujassa. Torsti on poikkeava, tyhmä, mutta omassa jutussaan varma. Hän on niitä vahvoja yksilöitä, jotka pitävät kiinni omasta jutustaan. Ja juuri sen vuoksi ympäristö hylkii heitä. Jaana: Rehellisyyttä tämä juttu on opettanut näkemään. On tullut hirveä herkkyys kaikkea teennäistä peilaamista ja esittämistä kohtaan. Vaikka Pikku Jättiläisen henkilöt ovatkin vähään tyytyneitä, toisiaan kaltoin kohtelevia, he ovat rehellisiä. Jokaisella ihmisellä on se oma, kaikkein arvokkain, josta tulee pitää kiinni. Ei ole olemassa mitään mitä ihmisen pitäisi olla. Kaikki mallit, jotka tulevat ulkopuolelta, ovat vääriä. Miten vahva ihmisen pitääkään olla, että pystyy torjumaan ulkopuoliset mallit ja pitämään omastaan kiinni! Ja kuitenkin se ainut mitä ihmisellä on. Jos sen menettää, ei ole mitään omaa todellisuutta, vaan ajelehtii toisten armoilla. Jukka: Tämän jutun myötä on romuttunut tyyppien pelko. Tyypin ja uskottavan ihmisen raja on hävinnyt, se ei ole enää olennaista. Enää ei pelkää esittämänsä ihmisen negatiivisia puolia. Torsti on tyhmä yliopistollisessa mittakaavassa, mutta siitä ei saa tehdä älykkäämpää pönkittämällä ulkoapäin sellaista mitä siinä ihmisessä ei ole. Torsti on pikkujättiläinen omassa lajissaan. Minun pitää uskoa siihen ihmiseen niillä edellytyksillä, joita siinä ihmisessä on. Auli: Tässä ei voi asettua esittämänsä henkilön yläpuolelle ja sanoa: Huom! Kyllä tiedän, että henkilö jota esitän on tyhmä, mutta minä en ole. Olennaiset kysymykset Olli Heikkinen: Minua on kiehtonut tiedon ja todellisuuden ristiriita. Eli: hyvä yleistietokaan ei auta, jos menee huonosti. Jaana: Kysymykset ovat kaikkein tärkeimpiä! Auli: On miljoonia kysymyksiä, joihin kukaan ei anna koskaan vastausta. Juha-Erkki: Olen hukassa. Pää täynnä kysymyksiä. Jukka: Ihmiset on helppo masentaa epäolennaisilla kysymyksillä. Kun he luulevat, etteivät tiedä tarpeeksi, he lakkaavat kysymästä omia kysymyksiä. Kukaan ei arvosta sitä, että annat itsellesi aikaa ja kysyt. Jaana: Eivät tämän päivän opiskelijat kysy. Kaikki tapahtuu suorituksen tasolla, ei omaksumisen. Mieletön Ulanne: suoriutua omasta elämästään niillä ehdoilla. jotka muut ovat asettaneet! Auli: Väitän, että tämä näytelmä ajaa rohkeutta. Jos kerran olet jotakin, olet sitä sitten rohkeasti. Jukka: Ajattelemista ja kysymistä tulee jatkuvasti. Pikku Jättiläinen on hyvä juttu, mutta se pitää todistaa joka esityskerta. Pienen suuruus eli kun ruma ei olekaan enää rumaa. Peltolan estetiikkaa ei pysty luokittamaan. Se on ainutkertaista. Ihmisten näytteillepano on tiivistynyt entisestään. Kaikki mikä näkyy on totta. Se löytyy meistä jokaisesta. Jos sen kiellämme myymme itsemme. Pikku Jättiläisen dialogit toimivat. Ihmiset puhuvat ohi suoraan toisilleen. Niinhän kaikki tekevät. Tapahtuminen on välillä tahmean hidasta ja pian ei taas pysy mukana. Niinhän se on muutenkin. Älkää luulko etteivät Pikku Jättiläisen ihmiset näe omaa elämäänsä! Katsokaa Torstin äitiä, kun poika on polttanut kioskin. Ensimmäistä kertaa äiti kohentaa paskanruskeita sukkahousujaan: Kauhean rumat! Arja Antikainen
7 VVarholin stanzat Kaksi henkilöä voi pilata taidenautinnon; Tapani Kansa Sara Hildenin taidemuseossa ja Markku Veijalainen Tampereen Nykytaiteen museossa. Samana päivänä liikaa. Hyvästi Beuyes ja Andy Warhol. Kitara rämisee Andy Warholin näyttelyssä. Dracula, mikkihiiri, joulupukki ja äiti sopivat samaan huoneeseen. Volkkarikin on vihreä, Warholin vihreä. Mustan sarvikuonon voisi haluta omalle seinälleen, veitikkamaisen julman näköinen. Tai miksei lehmä ja venus samalle seinälle kuten taidemuseossa. Noidan kohdalla tapahtui erehdys, luulin Liza Minelliksi. Kaksi kuningatarta seisoo vierekkäin musta ja valkoinen. Ingrid Bergmanin huoneet, stanzat ovat vakuuttavat. Ingrid jaksaa hymyillä ja säteillä kauniina kuin madonna tai nunna vaikka naama olisi punainen, vihreä tai öklön ruskea. Kadehdittavaa Ingridiä vai VVarholin taitavuuttako? Kuuluu salissa "Andy VVarholl"...musiikkia. Huoneeseen astuu pariskunta, nuori nainen hyräilee mukana intellektuelleja. Joku kaipailee purkkeja, niitä warholin omia, pulloista puhumattakaan. Iso nunnaingrid maksaisi 150 markkaa, on kymppi rahaa. Pihalla makaa tapettu mies. Maarit Piri The !H'H r<»\olui Andy Warhol Tähtiä, myyttejä, hallitsijoita, mainoksia, uhanalaisia eläimiä. Tampereen Nykytaiteen Museo 26.9.-23.11.1986
8 Nyrki Tapiovaara mies ja elokuvakamera Jörn Donner kirjoitti kuuluisan vedenjakaja -artikkelinsa "Suomalainen elokuva vuonna 0" runsaat 25 vuotta sitten. Se oli eräänlainen lähtölaukaus sille prosessille, jolla yritettiin saattaa suomalainen elokuva kansainvälisten elokuvavirtausten yhteyteen, pois kansallisesta nurkkakuntaisuudesta ja teatterimaisesta elokuvanilmaisusta. Kun 30-luvulla tulenkantajat olivat aukoneet "ikkunoita Eurooppaan", oli suomalainen elokuva samanaikaisesti vetänyt todella matalaa profiilia: puskafarssia, romaanifilmatisointeja kuvituksen tasolla, työläisiä ja köyhiä pilkkaavia itsetyydytysmelodraamoja. Jörn Donner, valpas elokuvakriitikko ja aloitteleva elokuvantekijä, oli jo 50luvun kritiikeissään hoksannut, kuinka erillään ja etäällä suomalaisen elokuvan tie kulki elokuvan valtavirroista, ilmaisullisista ja tyylillisistä kehityslinjoista. Mutta ei ole sääntöä ilman poikkeusta. Ja poikkeus oli nimeltään Nyrki Tapiovaara (1911-1940). Suomen eiokuva-arkiston tutkija Sakari Toiviainen on nyt kirjoittanut kirjan Nyrki Tapiovaarasta, vasemmistoradikaalista, suomalaisen elokuvahistorian harvoista legendoista, joka traagisesti kaatui Talvisodassa. Nyrki Tapiovaara ei kokenut aikakauden irrationalismia omakseen: kaikkialla vallitsevaa sokeutta ja pimeyttä, jotka toimivat luovuutta ja näkemistä vastaan. Nyrki Tapiovaaran yksinäisyyden ja uhman vertauskohde löytyykin luontevimmin toisen taiteen sektorilta: Pentti Haanpään vastaavanlaisesta henkisestä itsenäisyydestä ja peräänantamattomuudesta. Sakari Toiviainen mainitsee kirjansa esisanassa, kuinka tietoisuus perinteestä melkeinpä millä sektorilla tahansa on alkanut jotenkin hämärtyä. Se mikä on in ja mikä on out nämä kaksi toisensa poissulkevaa kategoriaa eivät välttämättä tarjoa elokuvan tai kirjallisuuden kehityslinjojen ja vaikutussuhteiden tarkasteluun. Siksi vauhtia on otettava myös menneisyydestä, aktualisoitava sitä. Toiviaisen kirjassa Nyrki Tapiovaara on hyvin nykyaikaisella tavalla elokuvatietoinen ihminen ja taiteilija. Jörn Donner sanoo tavanneensa nuoria "kulttuuri-ihmisiä", joille ei ole olemassa suomalaista elokuvaa ennen 1980lukua. Toiviaisen kirja on myösyastaus tähän kysymykseen. Haaste Nyrki Tapiovaara ehti tehdä vain viisi elokuvaa, jotka nekin osin jäivät keskeneräisiksi tai loppusilausta vaille kovien olosuhteiden ja kohtalon arvaamattomuuden vuoksi. Lisäksi hän kirjoitti yhä monessa mielessä ylittämätöntä elokuvaesseistiikkaa ja kritiikkiä, joka tulee lähelle sitä ranskalaisen uuden aallon visiota, missä elokuvasta kirjoittaminen on jo hyvin lähellä itse elokuvan ohjaamista ja tekemistä. Nyrki Tapiovaaran viisi elokuvaa ovat eri elokuvan lajityyppien eräänlaista peruskartoitusta, haasteita siis edelleen suomalaiselle elokuvalle varsin modernilla tavalla. Runar Schildtin hienoon novelliin varsin omaehtoisesti pohjaava kuolema (1938), yhteiskunnallisromanttinen melodraama, on visuaalisena suorituksena edelleen niitä harvoja töitä, missä kuvakerronnan mahdollisuuksia tutkaillaan sekä dramaturgisella että intellektuaalisella tasolla. Se on selvästi elokuva, johon on tarttunut ja taittunut ajan henkeä ja erilasia vaikutteita hyvin monitasoisesti. Varastetun kuoleman pysyvä mielenkiinto piileekin siinä sen rikkaissa tekstuaalisissa yhteyksissä rakentaa dialektista ajankuvaa draaman hetken (siinä kuvataan vuotta 1905, Venäjä sortovaltaa vastaan aseellisesti suuntautuneita aktivisiteja) ja tekemisen hetken (1938) välille. Kaikki tämä dramaturginen ristiveto välittyy samanaikaisesti yhdentymällä elokuvahistorian suuriin linjoihin: saksalaisen ekspressionismin barokkiseen kuvakerrontaan ja 20luvun neuvostoelokuvan montaasityyliin. Nyrki Tapiovaara hyödynsi rohkeasti ja omaehtoisesti, visuaalisella vainullaan, kansalliskirjallisuutemme klassikoita. Juhani Ahon esteettisesti mittavin suoritus, Juha, ja F.E. Sillanpään Miehen tie, saivat Tapiovaarasta syvällisen ja omaehtoisen tulkitsijan. Vaikka kumpikaan elokuva ei ole käyttääkseni Kaarlo Marjasen termiä vammaton, niin he antavat aavistaa siitä visuaalisesta imusta, millä tekijä ongelmia . ratkomaan! Tapiovaarasta elimellisesti draaman keskeisinä tekijöinä toimivissa luontokuvissa on ulottuvuuksia ja jännitteitä, joita on myöhemmin liian harvoin löytänyt suomalaisesta elokuvasta. Myös komedian alueella Nyrki Tapiovaara osoitti poikkeuksellista näkemyksellisyyttä: halpahintaisesta farssista hän muokkasi yhteiskunnallisen satiirin, missä nousukasmaisuus, rahanahneus, tekosivistys, saavuttivat monitasoiset koomiset roolipelit (Kaksi Vihtoria). Elokuvan puolestapuhuja Nyrki Tapiovaara oli ensimmäinen suomalainen elokuvaohjaaja, joka suhtautui elokuvaan "puhtaan elokuvallisesti". Siksi hänen varhainen poismenonsa ja nopea, tähdenlentomainen uransa, jättivät melkoisen tyhjiön 40ja 50-luvun suomalaiseen elokuvaan. Väliaikaisia merkkejä elpymisestä ja uudesta noususta on toki ollut hänen jälkeensä, mutta yhtä ehdottojnasti elokuvalle kokonajs-_ valtaisesti antautunutta persoonallisuutta on vaikea nimetä suomalaisen elokuvan historiassa. T.S. Eliotin määritelmä siitä, että "kaikki mikä on todella uutta, on sen vuoksi itsessään perinteellistä", sopii hyvin kuvaamaan Salcari Toiviaisen ansiokkaan tutkimuksen luonnetta. Peruskysymykset hahmottavat aina vähän eri näkövinkkelistä, eri painotuksella, mutta itse ilmiö elokuva vaatii aina seurakseen samaa intohimon paloa ja näkemyksen totuudellisuutta. Juuri tässä on Nyrki Tapiovaaran elävä haaste. Hannu YVaarala Sakari Toiviainen: Nyrki Tapiovaaran tie. Suomen elokuva-arkisto. Valtion painatuskeskus 1986
9 Stetsoneita, ka rv a pai ta, punaniskoja, kaljaa Alkuillasta 9. lokakuuta Ilokiven pöytäseurueista eräs poikkesi jossakin määrin ympäristöstään. Allekirjoittaneessa heräsi vahva epäilys, että kyseinen pöytäseurue oli Freud, Marx, Engels & Jung -niminen bändi. Partainen naama ja stetsonin tyyppiset hatut kuuluivat froikkareille (normaaleille asiakkaille on puritaanisessa Suomessa tuomittavaa esiintyä ravintolasalissa hattu päässä, mutta artisteille se on ilmeisesti sallittua). Herroja ei ollut vaikeaa lähestyä, mukavia miehiä tuntuivat olevan, siispä nauhuri käyntiin ja pamisemaan. Joku froikkareista heitti bändin eksistenssiä koskevaan kysymykseen vastaukseksi miehistön olevan köyhiä kaljapaimenia. Alussa Mikko Saarela oli päähaastateltava mutta laulusolisti Pekka Myllykoski otti pian puheenjohtajuuden haltuunsa ilmestyttyään paikalle jostakin. Dr. Hook ja Lynyrd Skynyrd olivat molemmat tuttuja miehille, bändi tunnusti ensinmainitun olevan lähinnä froikkareita olemukv Y.V.Y. seitaan. Vertauskuvista viina on lähinnä E, M., E. & J:n teksteissä, Myllykosken mukaan se on luonnollista koska bändi käyttää kyseistä ainetta muutenkin kuin vertauskuvallisesti. Keskustelu rönsyili kuuluisaan Freak Brothers -sarjakuvaan, tästä innostuneena bändin jäsenet valitsivat joukostaan vapaavarsi Franklinin, läski Freddyn, Phineaksen ja läski Freddyn kissan (toimittaja ei ole varma vaalin julkisuudesta ja jättää valinnat lukijan arvailun varaan). Haastattelija huomautti, etteivät bändin usalaiset esikuvabändit käytä itärannikon yliopistokieltä, vaan maansa keskiosien murretta ja tiedusti froikkarien päävokalistin paikallismurretta. Myllykoski määritteli käyttämänsä kielen: "Kun on Mäntässä syntynyt ja Vammalassa nuoruutensa viettänyt niin ei voi olla muut kuin sekoboltsi, mutta käyttämäni kieli on yleiskieltä höystettynä stadin murteella". Saarela kertoi alkuperäisen idean olleen perustaa savon kieltä käyttävä reggaebändi tyyliin: "A mie ja sie vappautettaankii Zimbabwe" (näyte karjalan murretta, toim. huom.). Myllykoski kertoi idean kariutuneen hänen punaiseen partaansa joka ei sovi reggaemiehelle. Saarelan mukaan se ei olisi ollut mikään este koska bändin laulusolistista olisivat löytyneet kaikki reggaen värit: punainen parta, keltainen naama ja vihreät hampaat. Juomista Suomessa saatavista viskeistä on bändin raadin mukaan parasta Jim Beam, Urquell on maistuvaisinta oluista, tosin suomalainenkin olut maistuu (mm. se merkki mitä Kivessä saa tuopeissa). Pallojuoma on yhtyeelle läheistä muutenkin kuin sanoituksissa, sopan suosiota vähentää se että bändin musiikissa on hienoinen Rythm & Blues-vivahde johon kyseinen juoma ei käy. Saarelan mukaan E, M., E. & J. on lähestulkoon älykkö/intellektuellibändi, tosin äly on suurelta osin menetetty kapakoissa. Myllykoski on viittä vaille lääkäri, Saarela maisteri muut vain muuten älykkäitä. Kuitenkin tälle joukolle ovat termit punaniska ja juntti periaatteessa positiivisia, Sliipparit ovat Myllykosken mielestä periaatteessa positiivisia juntteja. Toimittaja kysyy tyhmän kysymyksen: "Miten Dingon hajoaminen vaikuttaa Euroopan rumimpaan bändiin?" Froikkant paljastavat olevansa Suomen kaunein bändi silloin kun naisduup Honky Tonk Angels ehtii mukaan keikoille, miesporukassa naiskauneus vain korostuu. Dingojen hajoamisesta huolimatta miehet aikovat käyttää vastaisuudessakin vain sisäisesti nautittavia meikkiaineita. "Lyhyt toi oli Pekan kommentiksi" -sanoi Hynynen Muut bändin jäsenet lähtevät saunaan mutta Myllykoski jää haastateltavaksi. Myllykoski myöntää että stemmalaulussa bändillä on vielä hiomista, asian pitäisi korjaantua nyt kun Saarelakin pääsi pois sivarista ja on aikaa treenata. Kolmas laulava jäsen bändissä on Arto "Pajupilli" Pajukallio. Edellisten lisäksi froikkareissa soittavat "Kossu" Hynynen ja Arska Väänänen. Käännöspiisejä sanoittaa Myllykoski, originelleja sanoittaa Saarela ja säveltää Pajukallio. Nykyisin Olli Haavisto soittaa käytännössä steeliä froikkareiden peruskokoonpanossa. Punapartaista laulusolistia ottavat päähän erityisesti ihmiset jotka "tietävät olevansa oikeassa". Tästä syystä reipashenkinen Jumalanpilkka on aina paikallaan. A ja B -ihmisiin jakaantuneessa yhteiskunnassamme froikkarit ovat aina (heikonpien) B ihmisten puolella. Myllykoski sanoo froikkarien olevan kitarabändi joka soittaa countryä rokahtavasti lavalla, levyillä voi kokeilla enemmän. Jyväskylää pohjoisempana pojat eivät vielä ole käyneetkään, marraskuussa freukkarit matkaavat "toiveikkaalla talvimielellä" rundille pohjoisempaan Suomeen. Jarmo Koponen
10 SORSA •DIAGNOOSI MAR£K4-3ÖS'] KI ODESSA^ IHMEIDEN AIKA El OLE OHI! Rajoitetun ajan rajoitettu määrä: Warhol, POPismi vaivaiset 80,(ovh. 124,-)!!! Lisäksi Bataillen "Silmän tarina", Cocteaun "Valkoinen kirja", Sontagin "Lihan estetiikka", Kämäräisen 'Taide ja kritiikki...". JA MUISTA: kopiointi käy nyt myös kaksipuolisena, pienennöksinä, suurennoksina ... jä väreissä! Ja hinnat ne ovat kaupungin halvimmat, Loppu! KAMPUS-KIRJA avoinna MA-PE 9.00-16.00 T E R V E T U L O A MISSIO 86 Lähetysja kansanvälisyysseminaari yliopiston päärakennuksessa 22.-23.11.86 OHJELMA: La 22.11. klo 14 klo 16 klo 19 Lähetyksen juuret", raamattutyöskentely khra Erkki Rannan johdolla (juhlasali) Vaihtoehto-kanavat (juhlasali ja sen lähitilat): 1. lähetystyö korkeakulttuurien keskellä, Yoshikazu Tokuze (Japani), Raimo Harjula, Martti Laitinen. 2. Lähetystyö ja kehitysyhteistyö, Seija ja Henrik Bergman 3. Kiinan haaste, Seikku Paunonen 4. Etelä-Afrikka ja ihmisoikeudet, Mikko Ihamäki. 5. Voinko minä-lähteä lähetystyöhön? Anna-Maija Uski. 6. Suomi uskontojen lähetyskenttänä, Harri Heino. 'Tuhansien toiveiden kaivo", konsertti juhlasalissa, Kari Haapala band, Mikko Ihamäki. Su 23.11 klo 10 Jumalanpalvelukset kirkoissa: Taulumäki: Y. Tokuzen, Kortepohja: M. Laitinen, Huhtakoti: O. Vuori. klo 13 Lähetysjuhla yliopiston juhlasalissa, Otso Sovijärvi, Tokuzen, Paunonen. Musiikkiohjelmaa: perheyhtye Pänkäläinen, SEMINAARI ON TARKOITETTU ENNEN MUUTA OPISKELIJOILLE LÄHETYSNÄYTTELY "Ihmistä etsimässä" kaupunginkirjaston alaaulassa 18-23.11. kirjaston aukioloaikoina. Siinä esitellään kuvin ja esinein suomalaisten lähetysjärjestöjen työtä Afrikassa ja Aasiassa. Mission 86:ssa ovat järjestäjinä mukana Lapuan hiippakunta, Jyväskylän kaupunkiseurakunta ja kaikki kristilliset opiskelijajärjestöt. Lisätietoja antaa opiskelijapastori Arvi Tuomi, puh. 292906 tai 254082. MUKAAN VAAN, VAIKKAPA KRIITTISESTIKIN VARAUTUNEENA! Myymme KALUSTEET, HELLAT, JÄÄKAAPIT, KIRJAT yms. TOSI EDULLISESTI. OSTOJA MYYNTILIIKE KEIJO HURMERINTA Gummeruksenkatu 5, puh. 618565 ja 614766 Miten saisi asenteet liikahtamaan? Kun suomalainen kuulee sanan lähetystyö, hän reagoi yleensä heti tunteenomaisesti ja monenmoiset ennakkoluulot "hirttävät päälle". Torjuvat selitykset ovat säilyn";.; vuodesta toiseen lähes vakioisina. Tavallisimmin sanotaan: "Lähetystyössä piilomarkkinoidaan kristinuskon varjolla länsimaista kulttuuria ja hävitetään alkuperäistä", ja toinen kulunut virsi kuuluu: "Lähetystyöntekijät saarnaavat, vaikka ihmisille pitäisi tarjota leipää". Väitteiden heikkous on yksinkertaisesti siinä, että ne eivät pidä paikkaansa ei varsinkaan nykyaikana eikä lähetyskenttien reaalitodellisuuden kannalta arvioituina. Sallittakoon siis kohtelias korjaus. Sikäli kuin lähetystyö on tukenut etnosentrismiä, kulttuuriylimielisyyttä, niin sen aika on ollut jo pitkään auttamattomasti ja onneksi ohi. Toiseksi julkean allekirjoittaneena väittää, että juuri lähetystyö pitää lähtökohtana ihmisen kokonaisuutta ja sen mukaisesti hänen erilaisia tarpeitaan. Suomessa pappi voi olla hengellinen spesialisti, mutta kehitysmaissa hän saattaa joutua todellisen yleismiehen rooliin: opettaja, terveydenhoitaja. rakennusmestari, traktorikuski jne. Vaihtoehtoasetelma "lähetystyö vai kehitysyhteistyö" on loppujen lopuksi täällä kotoisissa kuvioissa kehitetty keinotekoinen ongelma. e\nv°* AfOOO \o W3S\°° ,uvse ,\\eo^ e Miten päästä eteenpäin? Vastaus on selvä: vain asenteiden muutosten myötä. Tämä on Suomen ev.lut. kirkossa tiedostettu aikaisempaa kirkkaammin. Asiantilasta on myös tehty oikeansuuntaiset johtopäätökset. Pääasiana ei tule olla rahankeruu lähetystyötä varten. Tärkeämpää on lähetyskasvatus, minkä pontimena toimii totuudenmukainen tieto lähetystyön motiiveista, työn tuloksista ja niiden kriittisestä arvioinnista. Lisäksi pidetään tärkeänä, että lähetyskasvatuksen aktiivisin panos suunnataan nuoriin ikäryhmiin, jotka eivät vielä ole asennekivettymiensä vankeja. Yllä mainittuihin tavoitteisiin pyrkii myös Jyväskylän Missio 86-tapahtuma, minkä ytimen muodostaa seminaari viikonvaihteessa 22.-23.11. yliopiston päärakennuksen juhlasalissa ja sen lähitiloissa. Erityisesti on syytä mainita kanava-työskentely monine vaihtoehtoisine aiheineen, joita löytynee joka makuun. Kutsu halutaan kohdistaa tällä kertaa varsinkin opiskelijoihin. Lisähoukuttimena mainittakoon, että tapahtumassa ou mukana maamme lähetysasiantuntijoiden parhaimmisto. Kannattaa siis tulla! Missio 86:n yksityiskohtainen ohjelma löytyy tämän lehden ilmoituspalstoilta. Loppumotto UKK.n kuuluisaa liikuntalausahdusta mukaillen: "Kaikki syyt, mitkä estävät tukemasta JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Jyväskylän yliopiston yliop? ilaskunnan julkaisu öimitus: Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä, puh. 617288 Päätoimittaja: Pekka Kinnunen Toimittajat: Markku Kekäläinen ja Rauno Lahti Ilmoituspalvelu: Keskussairaalanne 2, 40600 Jyväskylä, puh. 617 599 Toimistosihteeri ja taloudenhoitaja Paula Rouhiainen, puh. 252211/2113 Pankit: KOP-Mattila, Keski-Suomen Sp, SYPJyväskylä Kauppakatu 3, Nisulan OP, postisiirtotili TA 74517-4 Tilaushinnat: koko vuosi 90 markkaa, puoli vuotta 45 markkaa Ilmoitushinnat: tekstissä 3,50, takasivulla 4,00, etusivulla 5,00, värija määräpaikkalisä 0,65 markkaa palstamillimetriltä. Ilmestyy 17 numeroa vuodessa. Osoitteenmuutokset toimitukseen tai taloudenhoitajalle. ISSN 0356-7362 Jämsän Lehti Oy, Jämsä 1986. lähetystyötä, ovat tekosyitä". Arvi Tuomi (opiskelijapastori) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA (JYY) julistaa vuokranvalvojan (A5) viran haettavaksi 19.11.86 lukien. Vuokranvalvojan tehtävänä on Kortepohjan Ylioppilaskylän vuokrien ja puhelinlaskutusten hoito. Virkaan vaaditaan atk-tuntemus ja englannin kielen taito. Virka on vastaanotettava 1.2.87. Hakemukset on toimitettava 30.11.86 mennessä JYY:n toimistoon, Taitoniekantie 9, 40740 JYVÄSKYLÄ. Lisätietoja: toimistop. Saarnisto, puh. 252 211. Älä töni mun kaveria Tiesitkö, että JYY:n "oma" kehitysapukohde on Etelä-Afrikan ANC.n koulu? Tiedätkö mitä tarkoittaa kämmen, jossa lukee "Älä töni mun kaveria?" Millainen on ulkomaalaisen opiskelijan tilanne Jyväskylässä? 18.11.1986 järjestetään yotalon yläkerrassa kansainvälinen keskustelutilaisuus. Tule kuuntelemaan alustuksia, katselemaan dioja ja näyttelyä SOMAFCOm koulusta ja keskustelemaan. Seuraava numero Jyväskylän Ylioppilaslehden seuraava numero ilmestyy 25. marraskuuta 1986. Lehteen tarkoitetun materiaalin on oltava toimituksessa viimeistään TORSTAINA 20. marraskuuta. Teemana Suomi, suomalaisuus, Jyväskylän Ylioppilaslehden vuoden 1986 viimeinen numero ilmestyy 9. joulukuuta. Numero on kaupunkinumero (painos 35 000) ja sen teemana on Suomi, suomalaisuus, nationalismi ym. Lehteen tarkoitettu materiaali on toimitettava lehden toimitukseen viimeistään KESKIVIIKKONA 3. joulukuuta. Myös teeman ulkopuolinen aineisto on tervetullutta.
11 Kohti elävää Kylää Kortepohjan ylioppilaskylä on pitkään herättänyt ristiriitaisia tuntoja Jyy:ssä. Viime vuoden vaaleissa nostettiin kylä voimalla esiin: Kortepohjan myymisestä KOASille taitettiin peistä vaikka kyseessä oli pelkkä huhu. Tällä hetkellä kylä pystyy tarjoamaan enemmän tai vähemmän viihtyisän asunnon noin kahdelle tuhannelle opiskelijalle, mutta mitään muuta se ei juuri tarjoakaan. Vaikka vapaa-aika toimikunta, asukasneuvosto ja kylähallitus ovat lukemattomia työtunteja kylän eteen uhranneetkin, vaikuttaa siltä että kylä kaipaisi jonkinlaista piristysruisketta. On kiistämätön tosiasia, että opiskelijoiden mielenterveydelliset ongelmat, eristäytyminen jopa laitostuminen näkyvät nimenomaan Kylässä. Yksittäinen opiskelija hukkuu helposti kahden tuhannen muun joukkoon. Toisaalta ylioppilaskylän saneeraus on työllistänyt ylioppilaskunnan johtoporrasta viime vuosina liikaakin. Päänvaivaa on tuottanut lähinnä saneerauksen rahoitus; muut seikat ovat taas kiistatta jääneet taka-alalle. Ylioppilaskunnissa ei ole keskusteltu asumisideologioista. Luultavasti nykyopiskelija haaveilee valmistumisen jälkeen liittyvänsä suomalaisen enemmistön tapaan asunnonomistajien onnelliseen joukkoon. Mielikuva omasta rivitalon pätkästä auttaa kestämään hieman ankeampiakin aikoja. Joku sijoittaa jopa opintolainan suoraan asuntosäästötilille. Kun yo-kunta/opiskelijat omistavat kylän, niin miksi opiskelijoiden pitäisi asua sekä kalliisti että epämukavasta Kylän saneerauksen ollessa vielä kesken on aika viritellä keskustelua asumisviihtyvyydestä. Sen lisäämiseksi löytynee muitakin keinoja kuin talojen tiivistäminen edes siedettävän lämpöiseksi. Meidän ehdotuksemme on projekti Q. Ensimmäinen askel kylän elävöittämiseksi on Q-talon muuttaminen saneerauksen avulla 'yhteisötaloksi'. Miksi Q? Q-talo on pieni ja soveltuu siksi uudenlaiseen asumiskokeiluun loistavasti. Toisekseen tällä hetkellä Q-talon asuntojen neliöissä on paljon hukkatilaa; perusteellinen remontti saattaisi hukkaneliöt hyötykäyttöön. Q-talon soluista tulisi rakentaa isompia asuntoyksikköjä, joihin sisällytettäisiin kunnolliset, toimivat yhteistilat: keittiö, hyvät oleskelutilat kunnollisella varustuksella ja sauna (yhteissauna) olisivat välttämättömiä. Asukkaiden valinnassa tulisi noudattaa uudenlaisia kriteerejä. Sosiaalisten seikkojen ohella halu asua yhdessä olisi painava puoltava seikka. Sen sijaan sellaiset keinotekoiset raja-aidat kuten sukupuoli eivät saisi olla esteenä yhteisössä asumiselle. Q-talon asukkaat eivät olisi mikään etuoikeutettujen joukko. Talo olisi vain ensimmäinen askel kohti elävää Kylää. Yhteisön kokemuksia voitaisiin hyödyntää mm. Kortepohjan kakkosalueen saneerauksen suunnittelussa. Q-ihmiset olisivat varmaan puolestaan innokkaita kehittämään Kylää edelleen. Lisäksi on korostettava, että yhteisöasuminen olisi vain yksi vaihtoehto. Yksinasumisen mahdollisuus on edelleenkin turvattava; tällä hetkellä yksinasumisen suureen suosioon tosin vaikuttaa varmaankin se, että soluasuntojen kehittäminen on täysin laiminlyöty. Jatkossa saneeraamiseen siis enemmän järkeä. Katto pään päälle ei omaa Kyläämme koskien ole enää ainoa mahdollinen 'asumisideologia' sen seurauksista kärsimme tällä hetkellä Kortepohjan kysymyksessäkin. Voi toivoa, että uusille asumiskokeiluille löytyisi rahoitusta myös asuntohallituksen ulkopuolisilta tahoilta. Esimerkkejä on olemassa. Terttu Ihalainen + joukko muita asialle omistautuneita %fSKM#" % s ^ J Y T Ylioppilasteatteri No ei ne poijjaat viimeksi painaneet logoamme siihen paitajuttuun. mutta kaikkihan sen tietää muutenkin. Älä ole kulutuskakara, kerrankin on vaatteessa tarjolla laatua ja näköä. Ei mitään impopimpodisainia. Aika äreetä pistäytyä lapsuuden laulumailla Röntyässä ja venkailla raitilla jyttipaita päällä. Mummot luulee sun päässeen eduskuntaan. Maineesi korjaantuu kerralla. Mutta mitä maksaa irtokarkit? Mitä on nuorisotyöttömyys? Mistä johtuu pingviinit? En tiä. Onko PIKKU JÄTTILÄISELLÄ siihen malliin menekkiä, että kannattaisi varata liput etukäteen? Kyllä. Milloin on esityksiä? Marraskuun 12, 16, 17, 19 ja 22. klo 19.00 ylioppilastalon yläkerrassa. Ennakkomyynti Kampus-kirjassa ja varaukset teatterin toimistoon p. 217 583. Pitääkö tulla ajoissa ennen seitsemää, vaikka on liput valmiiksi kädessä? KYLLÄ, KIITOS. Vi ses. Älä unohda vaalikokousta 25.11. klo 13 yotalolla. EYL Evankelinen Ylioppilasliitto ti 11.11. klo 17 Lentopallopeli liikunnan palloilusalissa. ti 11.11. klo 19.30 Opiskelijoiden raamattupiiri. to 13.11. klo 18 Nuorten aikuisten raamattupiiri. la 15.11. klo 20 Opiskelijailta: "Sydänten tykytystä". Marja ja Esa Luomaranta to 20.11. klo 18 Nuorten aikuisten raamattupiiri. ti 18.11.-su 23.11. Missio 86. Ks. erillisohjelma. ti 25.11. klo 18 EYL:n syyskokous. Kokoonnumme Lutherin kirkolle. Kansakoulukatu 5. Tule mukaan! JYKY 14.11. SPR:n Nälkäpäivä, riisiateria tarjoillaan tempauksen hyväksi Wilhelminan aulassa ja YO-talon yläkerrassa klo 10-14. 24.11. Keskusteluilta Jykyssä klo 20, mukana opiskelijapastori Arvi Tuomi. Huom! Adventtiajan hetkipalvelu ja ehtoollinen Vesalan leirikeskuksessa 1.12. klo 18.30. Ilmoittautumiset Jykyyn 24.11. mennessä. Jyky, Yliopistonkatu 2 A 7 p. 618568. Opiskelijoiden asialla Jyväskylän Opiskelevat Keskustalaiset on keskustalaisen maailmankatsomuksen omaavien opiskelijoiden järjestö. Keskustalla on pitkät ja vankat perinteet suomalaisuuden kehittämisessä. JOK on ollut vahvasti mukana opiskelijoiden etuja ajamassa mm.: opintotuen kehittämisessä, opintolainojen korkokulujen täysimääräistä verovähennysoikeutta ajamassa (vähennysoikeus alkaa taas ensi vuonna) ja muissa sosiaalikysymyksissä. Keskustaopiskelijoiden tavoitteita opiskelijoiden etujen ajamiseksi: opintotuki saatava enemmän opintorahapainotteiseksi, tavoitteena 50 % lainaa ja 50 % avustusta vuoteen 1990 mennessä. lisätukea eniten velkaantuneille tasa-arvoa opintorahan asumislisään, korotettua asumislisää sitä todella tarvitseville myös VR:lie 50 % alennus matkan lähtöja saapumispaikkakunnasta riippumatta ylioppilaskunnan talouteen lisää huomiota: lehden kulujäämää pienennettävä, rahat valiokunnille ja kerhoavustuksiin lisää tietoa jäsenille ylioppilaskunnasta kalenteri kestävämmäksi ylioppilastalon suunnittelussa jäitä hattuun ja palattava maan pinnalle opiskelijoille asuntoja, kylä säilytettävä ylioppilaskunnalla Matti Tulla Poh Joism a isille hiuksilleMonitehoinen Bio+ Cutrin-hiusasiantuntijalta. Kärsitkö hilseestä, hiustenlähdöstä, päänahan sairauksista tai kutinasta? Ovatko hiuksesi perusteellisen hoidon tarpeessa? Cutrin Bio+ hoitaa hiuksia ja hiuspohjaa sekä antaa lisää tuuheutta ja voimistaa kasvua. Bio+ -aktiivishampoon ja -hoidon saat vain Cutrinhiusasiantuntijalta käyttöopastuksen kera. Tule hakemaan meillä. Bio+ -aktiivishampoo Bio+ -aktiivihoito Kortepohjan Kampaamo Irja Aholainen Isännäntie 1, 40740 JYVÄSKYLÄ P. 941-252415 Avoinna ma-pe 8.00-19.00, la suljettu [[elohuvin ] Caesar 86: "VUODEH |j PARAS ELOKUVA" 3.miestä "sydämellisesti N A U R A T T A V A ! " Monipuolinen uuden vuoden 1987 ALLAKKA JA KALENTERI valikoima myynnissä KORTTlOSASTOMMEon runsas ja monipuolinen TAIDEym. kortteineen. Pistäydy ostoksille! PAPERI Yliopistonkatu Täälläkin on seurakunta Se tarvitsee sinua Tule Jyväskylän kaupunkiseurakunnan pyhäkoulunopettajaksi. Ota yhteyttä puh. 216 811/ Kerttu Venäläinen. Hae meiltä TARJOUSHINNALLA Mercantil-mapit 16"° Plastic-mapit 7 cm 14"° Plastic-mapit 5 cm 13»° Muovikansiot A 4 7"° Luentopaperi A4/100 T° Luentovihko VVALKI 8"° JPAPERI Yliopistonkatu 8
12 English Club Kiitettävää kauhua Kortepohjassa eli osanotto Halloween-naamiaisissa viikko sitten ylitti odotukset, Kauhuteema sen kun jatkuu, sillä hallitus odottaa kauhulla yleiskokousta 26.11. onko pakokauhu vallannut englanninopiskelijat karttamaan Rentukan kabinettia klo 19 alkaen vai täyttyykö tila innokkaista ehdokkaista uuteen hallitukseen. Tietenkin jälkimmäinen vaihtoehto olisi toivottava, ettei tarvita uutta kokousta vaan hallituksen vaihto sujuisi mutkattomasti. Paikalle todella tarvitaan porukkaa (edes "sivustaseuraajiksi"), jotta kokous olisi päätösvaltainen jne. Vanha hallitus kokoontuu vielä huomenna 12.11. klo 18.15 Laitoksella puimaan "lopunajan asioita"' kuten Oulun vierailua, nimikysymystä Tiinan Tutorryhmät 1985 & 1986! Vietetään yhteinen tapaaminen huomenna 12.11. Rentukan kabinetissa klo 20 alkaen. Muidenkin tutorryhmien "tutorlapset" tervetulleita. Rauhan vuoden kunniaksi teemana Whatcharnacallit lehdessämme on rauha. Jos sinulta irtoaa jotain aiheeseen sopivaa, niin tipautapa raapustuksesi WC-laatiKkoon. (Muut jutut ym. myös tervetulleita!) Dumppi Keski-Suömen tietojenkäsittely-yhdistyksen (KETKY) syyskokous 12.11. klo 18.00 Vakuutusyhtiö Pohjolan tiloissa Vapaudenkatu 48-50. Kokouksen jälkeen Pohjolan puheenvuoro, saunomista ja iltapalaa. Tulkaa lisäämään Dumpin lentopallomenestystä entisestään. Harjoitukset ovat torstaisin klo 16-17 U1B. Poikamiespankki ei ehtinyt hankkia asentoja-opasta, koska joku kurja ehti ensin. Toiminta jatkuu kuitenkin edelleen. ISAJ Jyväskylän Kansainvälinen Opiskelijayhdistys Pidä varasi ja varaa tiistaiilta 25.11.86 mukavalle yhdessäololle! Eli valmistaudu pikku hiljaa ISAJ:n pikkujoulupirskeisiin; tarkempi aika ja paikka selviävät myöhemmin kampuksen ilmoitustauluilta. It's time to get ready for ISAJ Christmas-party! Keep in mind the day: tuesday 25.11.86 and make no other appointments for that evening. The exact time and place you'll find out latcr by follovving the informationboards on campus-area. JOK Jyväskylän Opiskelevat Keskustalaiset. Keskustan Opiskelijaliiton liittokokous pidetään 15.-16.11. AlkioOpistolla Korpilahdella. Liittokokous alkaa la klo 9.00 ja päättyy su klo 13.30. Asioina mm: toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 1987, toimintakertomus vuodelta 1985, KOL:n sosiaalipoliittinen asiakirja ja liittokokousesitelmä, jonka pitää Jyväskylän ylioppilaslehden päätoimittaja Pekka Kinnunen. Liittokokouksen yhteydessä pidetään perjantaina 14.11. klo 13.00 alkaen KOL:n seminaari "Uhkaako Suomea ekokatastrofi". Lisätietoja antaa JOK:n pj. Matti Tulla puh. 215189 tai KOL:n liittotoimisto puh. (90) 170311/Pekka Perttula. JYTK/Kokoomus JYTK:n edustajistoryhmä ja JYTK:n hallitus kokoontuvat maanantaina 24.11. klo 16.15 Yliopiston kirjastoon keskustelemaan JYY.n ensi vuoden talousarviosta ja pääsihteerin valinnasta. Kameraseura! Seuraava kokous ti 18.11. klo 19.00 yo-talolla. On jo aika päättää syysretkestä & muusta mukavasta. Tervetuloa! JSO Syyskokous 18.1L86 klo 19.00 YO-kylän A-talon saunalla. Esillä sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos, Kokoonnumme vaalivalvojaisiin 19.11. Ilokiveen! "3 3 " MENNÄÄN BUSSILLA Kuopion HILE ry.n pikkujouluun La 15.11. Lähtö linj.as. (Harjuk. tilausl.) klo 15.00 tauko Kuopiossa KPSH.n ma|alle n. klo 19.00-yöllä takaisin. Matkan ovh. 40,-/30,(jäs.). Ilmoittautua voi vielä ke Beckerillä tai la linj.as. Tule mukaan: luvassa tanssia, ohjelmaa ... Tonttuasu ja pikkupaketti mukaan! Keskusteluja kahvi-illat Beckerin kirjakahvilan pihatalolla ke klo 18-20. Syyskokous ke 19.11. klo 18-: tule ja vaikuta yhdistyksen toimintaan! Turha elää "omaa elämänvalhettaan" ymmärtämättömän maailman paineissa. Tule monenkirjavaan joukkoomme; elä omana rikkaana itsenäsi! Miten sydämeeni tulla voi hän jota en tapaa! Mitä on tämä rakkaus, jolle silmistä sieluun tie on avoin; jota rajoittaa ahtaus, joka tulvehtii minussa virran tavoin? (Michelangelo) P.S. Muistakaapa hankkia asu 29.11. naamiaisiin yotalolla. Rana & Mesenaatti Suuret eläimelliset juhlat Ilokivessä tiistaina 25.11. klo 20.00 alkaen. Ohjelmassa mm. bändi ym. kivaa. Kaikki eläinmieliset tervetulleita. NYT ON AIKA: ESTÄÄ YLIOPPILASKUNNAN TAANTUMINEN! Matti Tanskanen jm YHT * * gMirva Siltakorpi * * YHT Pertti Knuuttila M LUK * * £» Olli Hyvönen » O K L Jari Raninen M MAT * • ^ Jukka Keronen * YHT Juha Keurulainen M YHT * * o Joonas Hokkanen ö MAT Raija Latva-Karjanmaa jm KASV * • A Terhi Ekola & YHT TÄTÄ ME VAADIMME: 1. Yritystoimintaa kehitettävä 2. Tiedotus mielekkääksi 3. YO-talo saneerattava 4. YTHS:n palveluiden tasoa parannettava 5. Opiskelijan ajatuksen vapaus ja oikeusturva taattava 6. Massaluennolsta yklolliseen opiskelun ohjaukseen 7 Asunnonvälitys vakinaistettava 8. YO-kalenteri uudistettava Kuohu HOSPOTI! Olutja reikäpalloseura KUOHU kuplii hangen alla, katso missä kahlaat! Ropoveikoille lämpiää sauna Kortepohjassa Ä-talon yläkerrassa 14.11. klo 17-20 eli lähdetään suoraan melkein suhinoista. Jätä naiset kotiin ja ota viinat mukaan. Keskuskomitea NSU Pohjoismainen kesäakatemia NSU:n moderniteettipiiri kokoontuu 12. marraskuuta klo 18.00 Jylkkärin toimituksessa Ylioppilastalon yläkerrassa. Jussi Kotkavirta ja Risto Eräsaari juttelevat postmodernista ja massakulttuurista. Kaikki kiinnostuneet tervetulleita! Pohjoismaisen kesäakatemian (Nordisk Sommeruniversitet) puitteissa on toiminut kaksi vuotta opintopiiri, "kreisi", aiheesta Luontokäsitys ympäristöhallinnossa ja ympäristönsuojelussa (Natursyn i miljäadministration og miljäkamp). Kuluneiden kahden vuoden aikana on lähinnä tanskalaisin voimin käsitelty mm. seuraavia aiheita: luontokäsitys, -käsite, talous ja ekologia, ihmisen ekologia ja moraali ja etiikka luonnonsuojelussa. Jyväskylässä kretsi koettelee siipiään yhdessä ympristövaliokunnan kanssa ensimmäistä kertaa 17.11.86 klo 18.00 alkaen yliopiston kirjaston ryhmätyöhuoneessa nr. 3, 3. krs. Tarkoituksena on pyrkiä monitieteelliseen keskusteluun aiheeseen liittyvistä teemoista, joita pohdimme ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan. Lisätietoja: Mervi Lätti, 252 211/ 2785. NOPEAN KUVAPALVELUN ERIKOISLIIKE J> •SI •f [ I? 1 h ^ ^ KAUPPAKATU 19 PUH. 214 026, 214 027 /y TUE KEHITYKSEN VOIMIA! Sosialidemokraatit 4 4 9 KESKUSTAOPISKEUJAT 50 Heikintalo Hannu, mat.-luonn. tdk 51 Hietaniemi Marjo, humanistinen tdk 52 Laitinen Ismo, kasvatustiet, tdk 53 Piirala Tiina, yht. kunt. tdk 54 Rantasalo Leena, humanistinen tdk 55 Särkelä Tapio, mat.-luonn. tdk 56 Tervo Seppo, yht. kunt. tdk 57 Tulla Matti, yht. kunt. tdk 58 Varis Keijo, yht. kunt. tdk, sit. VAIKUTA ÄÄNESTÄ Y LIOPPIL AS VAALIT 18.-19.11. ENNAKKOÄÄNESTYS 11 .-12.11.