VI mKmmmsm K Ylioppilaskylän palveleva puhelin toimii perjantai ja lauantaiöisin klo 2 3 . 3 . numerossa 2000 alkaen 25. 10. 85. Jokaisessa asunnossa on puhelin. ja kylän sisäiset puhelut ovat ilmaisia. Jos haluat puhua ja haluat, että sinua kuunnellaan SOITA. Ongelmasi ei tarvitse olla suuren suuri — ei edes pienen pieni. Ei sinulla tarvitse olla on gelmia ollenkaan — soita silti. Palvelut ovat luottamukselli sia eikä sinun tarvitse kertoa henkilöllisyyttäsi. Jylkkärin teema Jylkkärin teemana on marraskuun lopun (27. 11.) numerossa tiedonvälityksen nykyisyys ja tu levaisuus eikä historiaakaan aio ta kokonaan unohtaa. Aihee seen liittyvät jutut ja ideat ote taan lehden toimituksessa avo sylin vastaan. Tiedonvälitysteemaan liittyy viä mahdollisia aiheita voisivat olla esimerkiksi tiedonvälityksen keskittyminen vastaan tiedon välityksen moniarvoisuus, koti maisuus kontra kansainväli syys. kansallinen kulttuuri ja yli kansallinen viihde, tiedotusopin teoreettiset ja käytännölliset nä kymät. toimittajakoulutus, tiedotusvälineiden suhde valtaan ja vastuu lukijoilleen, kirjallisen viestinnän tulevaisuus, visuaali suuden korostuminen viestin nässä jne. Asiasta kiinnostuneet ottakoot yhteyttä Jylkkärin toimi tukseen Ylioppilastalon toisessa kerroksessa. Ilokiven yläpuolella. puh. 617288. Virkistystä tarjolla Opiskelijoilla on mahdollisuus hakea tulevan kevätlukukauden aikana sosiaalisin perustein myönnettäviä 5—7 vuorokau den mittaisia virkistyslomia. Lomakohteina ovat hotelli Rauha lahti Kuopion lähistöllä, hotelli Kajaani ja Mäntyniemen lomakeskus Loviisan lähistöllä. Virkistylomapaketin hinta on 50 markkaa vuorokaudelta, joten esimerkiksi yhden henkilön viiden vuorokauden loma maksaisi yhteensä 250 markkaa. Pakettiin sisältyvät majoitus kahden hengen huoneissa, aamiainen. lounas ja päivällinen. alle 16 vuotiaat lapset pääsevät ilmaiseksi vanhempiensa kanssa lisä vuoteeseen majoitettuina. Tammikuun alussa alkavista virkistyslomista saa lisätietoja ja hakemuslomakkeita ylioppilaskunnan sosiaalisihteeriltä. Hakemukset on osoitetiava lomien järjestäjälle Solaris lomat ry:lle kuukautta ennen haluttua loma aikaa. Ylioppilaskuntapolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa, opiskelijapolitiikkaa Spekulaatioita poliittisen pelin pohjaksi Totuutta tai sen etsintää ei löytänyt opetusministeriön kansliapäällikkö Jaakko Numminen lukaistuaan tämänvuotisen rehtoreiden lukukauden avauspuheet. Korkeakoulukonferenssissa puhunut Numminen katsoi, että totuuden etsintä kuuluu eurooppalaiseen yliopistoperinteeseen, jonka kautta löytyy oikea yliopistoilmapiiri. Rehtorit olivat puheissaan puuttuneet niin trivaaleihin seikkoihin kuin korkeakoulujen resurssointiin tulevaisuudessa! Vaikka resurssointikysymys yhdessä koko yliopistojen ja korkeakoulujen tulevaisuuden visioiden kanssa muodostaakin pelikentän. jossa tiurit. vvahlroosit. niiniluodot muista puhumattakaan temmeltävät argumentoinnin asein välillä ollen jostakin asiasta yhtä mieltä ja välillä jyrkästi eri mieltä, niin lähden tässä nyt ihan toisille teille. Millainen opiskelija sellainen ylioppilaskunta-aktiivi Tällaiseen johtopäätökseen tulee, kun lukee ylioppilaslehtiä. Turun Ylioppilaslehden päätoimittaja Mikko Huuskonen herjaa tukevasti nykyopiskelijaa kirjoituksessaan, jossa osansa saavat myös SYL ja yliopistot. Opiskelijat ovat hänen mukaansa vapaita toteuttamaan itseään valtion varoilla, opiskelijaetuisuuksien väärinkäyttäjiä: kirjoittautuvat b-tiedekuntiin, käyttävät ruotsinkielisten kiintiötä tai suorittavat kaksi tutkintoa vain opiskeluaikaa pitkittääkseen ja lisäksi he ovat motiivit on ta sakkia. "Vika on opiskelijoiden korvien välissä", Huuskonen väittää ja on myös sitä mieltä, että lassilamainen opintomaksu ja opiskelupaikkojen vähentäminen toisivat korkeakouluihin motivoituneempaa väkeä. Lisäksi opintomaksuilla saataisiin varakkaiden duunareiden lapset korkeakouluihin, joten koulutuksellinen tasa-arvokin nousisi. SYL taasen saa huutia katteettomilla köyhyysloukkuväitteillä ja vaatimuksilla, joissa toivotaan korkeakouluille lisää yhteiskunnallisia resursseja. Yliopistotkin savat osansa tässä vuodatuksessa: "...intuitio on jotain, mitä akateemisesta maailmasta ei löydä kirveelläkään ja yliopistojen hallinnosta vielä vähemmän." Kirjoituksessaan "Pakkojäsenyys luuduttaa" hyökkäsi Tanja Ruohonen tämän lehden palstoilla äskeisestä puuttumaan jäänyttä eli ylioppilaskuntaa vastaan. Hänen teeseinään olivat: Pakkojäsenyys veronkantooikeuksineen vie jäseniltä halun toimia ja virkamiehiltä ja päättäjiltä moraalisen velvollisuuden siihen. Toisaalta Tarja haluaa tietää, miksi opiskelijoiden etuisuudet ovat koko ajan heikentyneet ja miksi palkkaa maksetaan vain joillekin? Referoin edellisessä kahta hyvin erilaista näkökantaa opiskelijoiden tämänhetkisestä tilanteesta. Formuloisin käsittelyäni — totuuden etsintää? —varten esitetyt väitteet kahteen ryhmään, jotka tässä tarkastelussa jäävät tilan ja ajan puutteen vuoksi ainoiksi käsittelykulmiksi. Tarkoitan opiskelijaorganisaatioiden sosiaalipolitiikkaa, jota yritän hahmotella kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon rajoitteet ja mahdollisuudet. Ja toisaalta määrittelen vähän niitä eroja, joita on nähtävissä opiskelijapolitiikan ja ylioppilaskuntapolitiikan kesken. Nykyiset puitteet opiskelijoiden sosiaalipolitiikan teolle Ylioppilaskuntien liitossa on 83 jäsentä. Opiskelijapopulaatio on yksinään melko marginaalinen ryhmä — työttömiäkin on enemmän. Lukumäärän pienuudesta huolimatta opiskelijoiden taloudellisesta asemasta liikkuu hyvin ristiriitaisia tietoja, kuten edellä havaittiin. Relevanttia tietoa tutkimuksen muodossa kaivattaisiin kipeästi. sillä kysymys ei ole pelkästään näkemyseroista sen suhteen, miten paljon opiskelija rahaa tarvitsee. Tälle vuosikymmenelle tultaessa katkesivat opiskelijaorganisaa lioissa toimivien poliittisten nuorisojärjestöjen kanavat poliittisiin päätöksentekokoneistoihin, koska ne eivät enää toimineet puolueisiin integroitumisväylinä opiskelijapolitiikan epäpolitisoiduttua. Seuraukset ovat olleet kolmenlaisia: Puolueiden nuorisojärjestöt ovat yleensä ottaen voimattomia emäpuoluetta vastaan, informaaliset suhteet päättäjiin ovat myös katkenneet ja valtion virkamiessektorin määrällisen laajentumisen loputtua ei puolueilla ole ollut niin paljon kiinnostusta tämän "modernin (pitäisikö sanoa postmodernin?) vallankäytön" muodon vähenemisen vuoksi, luoda katseitaan opiskelevaan nuorisoon ja heidän ongelmiinsa. Opikelijakulttuurin. joka suuntautuisi yhteiskunnallisiin asioihin. kuihtuminen on taasen johtanut siihen, että opiskelijat yhä harveni min nousevat yhtenä ryhmänä parrasvaloihin. Opiskelijoiden muutosta luovaan voimaan ei enää oikein uskota. • Seurauksena on ollut se. että SYL on joutunut hakemaan vai kuttamiskanavansa ministeriöistä. Vaikka teknisiä parannuksia voidaan näin saadakin, niin tärkeissä asioissa poliittisen voiman puute näkyy. Jos joku ministeriö (OPM. V V M tai Sosiaalija terveysministeriö yleensä) esityksessään tulee heikentämään jollakin tavoin opiskelijoiden asemaa, niin SYL saa antaa lausunnon muiden byrokrati soituneiden järjestöjen (SAK. STK. T V K jne.) kanssa ja virkamiehet käyvät kuumeisia neuvotteluja, jos ministeriöiden virkamiehillä sattuu olemaan aikaa. Opiskelijoiden katto-organisaatiosta on tavallaan muodostunut ministeriöiden jatke, etäispääte. Tämä siitä huolimatta, että SYL:n kannat ovat olleet monasti parempia kuin korkeakoulujen. Tilanne on johtanut siihen, että SYL:n politiikka määräytyy jo ennalta käsin passiiviseksi reagoinniksi yleisiin tendensseihin. Esimerkiksi opintotuen kehittämisen suhteen viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet tavallaan negatiivista reformipolitiikkaa, ts. pahimmat heikennykset on torjuttu. Opiskelijaorganisaatioiden päättäjät eivät näytä kykenevän muutoksia aikaansaavaan politiikkaan tässä byrokraattis-rationaalisessa päätöksentekosysteemissä, johon opiskelijajärjestöt on sopeutettu. Samanlainen kehitys on tietysti kohdannut opiskelijajärjestöjä itseäänkin. Mutta Ruohosen Tarjan väite vapaaehtoisen jäsenmaksun ja ammattiyhdistysmäisen politiikanteon vaikutuksista opiskelijatoiminnan vertymiseen pidän kuitenkin virhearviointeina. Optimistinen tietysti saa ja täytyy olla, mutta utopioidenkin tulee olla konkreettisiksi muutettavia. Kun ammattiyhdistysliike itse kamppailee sen ongelman edessä, etteivät järjestöt pysty artikuloimaan jäsenistön tarpeita muina kuin traditionaalisina indeksiehtoina — ja laadulliset elämän ja työnteon sekä vaikuttamisen ehdot jäävät huomioitta — niin ei liene syytä ottaa mallia sieltä. Yo-kuntamaksun hinnan saa sitä paitsi hyvinkin kuukaudessa takaisin erilaisina alennuksina ja etuisuuksina. Taustalla oleva sartrelainen käsitys siitä, että tarve synnyttää toimivan ryhmän, ei valitettavasti toimi tässä indeksiehdon tavoin toiminnan laukaisijana. Täytyykin keksiä monin verroin vaikuttavampia keinoja politiikan (myös sosiaalipolitiikan, vaikka se onkin ongelmallista), tekoon. jotta tässä mainitut rajoitukset kyettäisiin ylittämään. Mikään ei ole v-maisempaa kuin opiskelijoiden sosiaalipolitiikan teko Aina saa puukon selkäänsä — ystäviltä ja vihollisilta: niin vaikeasta asiasta on kuitenkin kysymys. "Sosiaalipolitiikan olennaisena sisältönä on nimittäin ihmisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen (uusintaminen). kun taas suuri osa yhteiskuntapolitiikasta epäsuorasti tai suoranaisesti kuluttaa ihmisen toimintakykyä" (Sipilä 1985, 12). Alussa lainaamani Huuskosen kirjoitus sisälsi implisiittisesti juuri käsityksen, jossa yleinen yhteiskuntapolitiikka nostettiin määrääväksi tekijäksi niin, että opiskelijoiden sosiaaliset, henkiset ja aineelliset elämisen edellytykset muotoutuivat vähäpätöisiksi tekijöiksi. Ei pitäisikään puhua opiskelijoiden sosiaalipolitiikasta ottamatta huomioon opiskelijoiden elämäntapaan (habitukseen) liittyviä tekijöitä, kuten opiskelua, ihmissuhteita jne., jotka osaltaan joko rikastuttavat tai köyhdyttävät opiskelijan elämää. On kuitenkin vaarallista nähdä Huuskosen tavoin opiskeljat laiskoina keinottelijoina, koska se ei missään tapauksessa ole totuus. vaikka Valtion tuloja menoarviota selaillessa niin saattaisikin luulla. Organisoituneen (miksei myös organisoitumattomankin) opiskelijaliikkeen pitäisikin huomata se, että opiskelijajoukko on hyvin heterogeeninen. Sosiaalija muukin politiikka tulee siis perustaa tietämykselle, jossa on huomioitu eri aloja opiskelevien erilaiset mahdollisuudet tulojenhankintaan niin opiskelun aikana kuin sen jälkeenkin, varsinkin silloin, kun puhutaan opintotuesta. Terveydenhoito ja asuminen eivät sillä tavoin ole nousseet ongelmallisiksi alueiksi, koska ajatellaan, että ne ovat asioita, jotka mitataan hyvä-huono -akselilla. Entäpä vaihtoehtoasuminen tai terveys-sairaus -käsitteistön problematisointi? Nykyinen tietämys ja siihen liittyvä "sosiaalidemokraattinen" hyvinvointivaltiota tukeva politiikka ei kuitenkaan näytä tuottaneen tulosta opintotuen kohdalla, eikä tulevaisuudessa ole odotettavissa parempaa.
Kun lamakausi väistämättä tulee, niinpoliittisesti heikoimmat ryhmät tulevat kärsimään. Jos vielä opiskelijapolitiikka perustuu väärille olettamuksille opiskelijoiden tilanteesta, ei sellaisella politiikalla saada mitään konkreettista aikaiseksi. Eikä myöskään opiskelijamassaa liikkeelle. Onko radikaalisti uudentyyppisen politiikan syntyminen mahdollista? Vaikka Huuskosen ja Ruohosen väittämiä voisi pitää täysin vastakohtaisina. niin tarkemmin ajateltuna niiden yhdistäminen voisi olla hedelmällistä. Kun edellinen valittaa nykyisten vallanpitäjien politiikkaa ja jäi kimmäinen (ei tosin aivan suorasti) toivoo, että opiskelijat aktivoituisivat poliittisesti, niin näiden kahden yhdistäminen tulee mieleen: Uusien tavoitteiden asettaminen ja uuden politiikan, toimintatapoineen. luominen. Bourdieu (1985) puhuu passiivisesta (nykyisessä mielessä) nuorisosta poliittisena potentiaalina ja Palonen (1980) taasen poliittisen itseymmärryksen luomisesta poliittisen julkisuuden keinoin. Miten sitten saataisiin tuo mahdollinen potentiaali liikkeelle ja miten saavutettaisiin poliittinen itseymmärrys? On uhkarohkeaa tehdä ehdotuksia, kun puhutaan vain teoreettisista mahdollisuuksista, mutta keskustelun julkisuuden vuoksi kannattaa joitakin spekulaatioita asiasta asettaa arvioitavaksi. Ensinnäkin vastastrategioita on löydettävä kaikilla tasoilla: ihmistä riistävät käytännöt opiskelussa, vallankäytössä ja ihmissuhteissa on asetettava kyseenalaiseksi ja pyrittävä ylittämään sarjallisuuden (rutiininomaisuuden) vaarat passivoivana tekijänä. On selvää. että tavanomainen politiikka ei kykene näihin haasteisiin vastaamaan, vaan jokaisen ihmisen, oli hänen asemansa mikä hyvänsä. tulee ainakin esittää itselleen vaihtoehtoisia kysymyksiä. Opiskelun yhteydessä tällaiset vastastrategiat ovatkin luultavasti lisääntyneet, mutta entä sosiaalipolitiikka — onko se niin elimellinen osa yhteiskuntapolitiikkaa, että keinoja ei ole olemassa? Siltä voi näyttää. Mutta entä näkökulman laajennus, jossa päinvastoin hylätään opiskelijoiden yksityiset edut ja aletaan puhua ihmisten elämänkaaresta ratkaisevana tekijänä. Opintotuen kohdalla se voisi tuoda esim. seuraavanlaisia muutoksia: Tavoitteeksi asetetaan järjestelmä, jossa opiskeluajalle (nuoruusajalle yleensä) turvataan hyvä toimeentulo niin, että esim. työssäkäynti (vaikka onkin tarpeellista muutoin) ei olisi taloudellisesti välttämätöntä. Näin ehkä työllistettäisiin joku työttömistäkin. Opintotuki. josta osa voisi aivan hyvin olla lainaa (kaikkihan tässä maailmassa on lainaa), tulisi maksuun sen mukaan kuin työssäkäyvällä on mahdollisuuksia lainan takaisinmaksuun. Opiskelijoiden heterogeenisuus tulojen suhteen tulisi siis otettua huomioon: Parempaa palkkaa nauttivat maksaisivat lainansa nopeammin. huonompaa palkkaa saavat hitaammin. Valtion ei näin edes tarvitsisi maksaa takuun nojalla lainoja ja silti rahat tulisivat määrällisesti samansuuruisina takaisin. Ehdotus on vain esimerkki, mutta tärkeätä olisi se. että SYL ja opiskelijajärjestöt lähtisivät tekemään uutta politiikkaa ja kieltäytyisivät tehottomasta ja passivoivasta reformipolitiikasta. Asuntoja terveyspolitiikassa voisi laadullisten seikkojen yhteisöasumisineen ja kokonaisterveydenhuoltoineen. vain esimerkkejä mainitakseni, huomioiminen tuoda muassaan mullistavia ajatuksia koko elämäntapaamme — yliopistomaailmassa teoriatkin olisivat käytettävissä käytännön kentän lisäksi, kentän, jonka muodostavat "oma terveydenhoitojärjestelmä ja osittain itsehallinnollinen asuntolatoiminta. Edellisellä sillisalaatilla pyrin osoittamaan vain sen. että nykyisellä opiskelijasukupolvella olisi resursseja tehdä sellaisiakin asioita. jotka olisivat sekä sosiaalipolitiikan että opiskelijapolitiikan (traditionaalisessa mielessä) kannalta järkeviä. Jos kuitenkin ajatellaan, että muutokset ihmisissä, ihmisryhmissä ja yhteiskunnassa tapahtuvat nykyisten rakenteiden puitteissa. niin luultavasti odotellaan kuuta taivaalta. Mutta toisaalta: Ei vallankumoustakaan polkaista maasta tai vedetä hatusta vain jäsenmaksuihin tai opintomaksuihin vedoten. Spontaanille ryhmänmuodostukselle, joka voisi olla vaikka vain pienen vallankumouksen tekemistä jossakin arkisessa asiassa, ei mielestäni löydy pohjaa katteettomista teeseistä (teki ne kuka tahansa, vaan voimakkaan teoreettisen näkemyksen läpitunkemista elämänkäytännöistä. Opiskelijavs. ylioppilaskuntapoliitikko Weber kehitteli johtajien ideaalityyppejä, joilla ei välttämättä ollut konkreettisia esikuvia. Käytän nyt samanlaista menetelmää selvitelläkseni yhtä estettä edellä esittämilleni illusorisille toimille. Tässä esityksessä käytän toiminnan ja tavoitteiden muodostan maa viitekehystä enkä historiallista määräytymistä tai oletettuja luonteenpiirteitä. Tällöin opiskelijapoliitikkoa tavoitteiden suunnassa määrää: Opiskelun esteiden poistamispyrkimykset: olivat ne sitten mädäntyneitä luentokäytäntöjä, kroonista rahapulaa tai tähtien sodasta johtuvaa maailmantuskaa. Toimintastrategiat määräytyvät osaltaan hänen kunkin hetkisestä situaatiostaan maailmassa, mutta myös itsereflektoivan ajattelun prosessin kautta maailmaan kriittisesti suhtautumalla. Ylioppilaskuntapoliitikon tavoitteet kiertyvät oman intressiryhmän konkreettien toivomusten toteuttamiseen, jolloin vallan muka naan tuoma vaikutusmahdollisuus yleisiin asioihin kanavoituu joko byrokraattisesti rationaaliksi tai konsensushenkiseksi organisaatio lojaalisuudeksi. Määritelmät on tehty kumottaviksi — en tiedä kuinka moni ylioppilaskunnissa jäsenenä, päättäjänä tai virkamiehenä olevista voi yhtyä seuraavaan rehtori Takalan määritelmään ylioppilaskun nasta (Vastin. 19. 9. 85): "Ylioppilaskunta on opintososiaalisten kysymysten ratkaisemi seksi toimiva opiskelijoiden etujärjestö. Sen tehtävänä on kiinnittää huomiota opiskelua koskeviin epäkohtiin ja pyrkiä keskustelemalla ratkomaan niitä. Samalla se on opiskelijoita yhteenliittävä järjestö. jonka kautta opiskelijat voivat löytää mahdollisuuksia eri toimintoihin." Skeptikko sanoisi, ettei opintososiaalisia kysymyksiä voi koskaan lopullisesti ratkaista ja keskustelu ei riitä keinoksi epäkohtien poistamiseksi, mutta pääasian tajuaminen onkin tärkeintä: Minkä vuoksi ylioppilaskunta toimii? Arto Tiihonen YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ Jyväskylän terveydenhoitoasema Keskussairaalantie 4 (Liikunnan rakennus) Puhelin 213 011 (vaihde) T e r v e y d e n h o i t o a s e m a o n avoinna l u k u k a u s i e n aikana (ei la, su) LAKISÄÄTEISET KEUHKOKUVAUKSET (laki 142/58) Kuvaukseen o s a l l i s t u m i s v e l v o l l i s u u s : T o i s e n a tai myöhempänä l u k u v u o t e n a i l m o i t t a u d u t t a e s s a tai uudelleen läsnäolevaksi k i r j o i t t a u d u t t a e s s a tulee opiskelijan o s o i t t a a käyneensä kerran k e u h k o t a r k a s t u k s e s s a . TERVEYDENJA SAIRAANHOITO Puhelin 213 093 ja 619 995 Terveydenhoitaja (käynti maksuton) m a — p e klo 8.00— 16.00. Yleisja erikoislääkärit ajanvaraukset y m . aikoina. Yleislääkärin käynti m a k s u t o n . Erikoislääkärin k ä y n t i m a k s u 5 mk. HAMMASHOITO Ajanvaraukset m a — p e klo 8.00—16.00 j o k o p u h e l i m i t se 213 011 tai h e n k i l ö k o h t a i s e s t i käymällä. K ä y n t i m a k s u 55 mk. MIELENTERVEYSTYÖ N e u v o n t a p s y k o l o g i , t e r a p i a p s y k o l o g i t ja psykiatri. Vastaanotot Hämeenkatu 3:ssa. Ajanvaraukset m a — p e klo 9.00—11.00 ja 12.00—15.00 puhelin 619 852. Yksilöterapia 10 mk. Ryhmäterapia 5 mk. N e u v o n t a on m a k s u t o n t a . TERVEYSTARKASTUKSET E n s i m m ä i s e n v u o d e n opiskelijat k u t s u t a a n terveystarkastukseen h e n k i l ö k o h t a i s e s t i . Mikäli o s o i t t e e n n e o n m u u t t u n u t y l i o p i s t o o n i l m o i t t a u t u m i s e n jälkeen, i l m o i t t a k a a siitä v ä l i t t ö m ä s t i terveyd e n h o i t o a s e m a l l e j o k o kirjallisesti tai p u h e l i m i t s e 213 1 1 . Näin varmistatte k u t s u n s a a n n i n . Läsnäolevaksi i l m o i t t a u t u n e e n a ja o p e t u s m i n i s t e r i ö n vahvistaman t e r v e y d e n h o i t o m a k s u n (72 mk lukukausi) maksaneena s i n u l l a o n o i k e u s käyttää Y l i o p p i l a i d e n t e r v e y d e n h o i t o s ä ä t i ö n (YTHS) kaikkien terveydenhoit o a s e m i e n palveluja. Ota k u i t t i t e r v e y d e n h o i t o m a k s u n m a k s a m i s e s t a m u kaan a s i o i d e s s a s i t e r v e y d e n h o i t o a s e m a l l a . Sosiaalivaliokunta Kokoontuu sos.siht. työhuo neessa lokakuun 17 pv. klo 14.00. Ulkoasiainvaliokunta JYY:n ulkoasiainvaliokunta kokoontuu tiistaina 22.10. klo 15 pääsihteerin huoneessa. Esityslistalla mm. ensi vuoden toiminnan ideointia. Opintoja tiedevaliokunta: Jari Nieminen alustaa posti pedagogiikasta torstaina 17.10. klo 16.15 Yo-talon yläkerrassa. Tervetuloa. Valiokunnan kokous tiistaina 22.10. klo 11.00 kokoushuoneessa. Mielenkiintoiset edustajistovaalit Ylioppilaskunnan edustajistovaaleista voidaan tällä kertaa odottaa harvinaisen mielenkiin toisia. Määräaikaan maanan taihin 14. lokakuuta kello 14 mennessä ehdokaslistansa oli jättänyt 13 erilaista ryhmitty mää. Ehdokkaita on yhteensä 94. Poliittisista opiskelijajärjes töistä mukana ovat sosiaalide mokraatit. keskustalaiset ja kokoomuslaiset. Eriasteisia sitou tumattomia vaaliliittoja on yksi toista. Listojen ehdokasmäärät vaihtelevat kahdesta kahteentoista ehdokkaaseen. Ehdokas listat julkaistaan perhjantaina 18. lokakuuta. Edustajistovaalien ennak koäänestys on 2 8 . 2 9 . 1 Maa nantaina 28. lokakuuta äänes tyspaikkana on Lillukka Korte pohjassa kello 12—20 ja tiistai na ylioppilastalo kello 10—18. Varsinainen äänestys tapahtuu 4.—5.11. Jylkkärin seuraavassa 30 10 ilmestyvässä numerossa vaaliasetelmia selvitellään tarkemmin.
» * § » * » Opiskelijoiden äänenkannattaja Ensimmäinen kysymys, jonka eteen Uusi Päätoimittaja työnsä aloittaessaan joutuu, koskee sitä. mihin suuntaan hän aikoo lehden toimituspoliittista linjaa ja esiintymistä reivata vai pysyykö kaikki ennallaan. Muutosodotukset tuntuvat tällä hetkellä olevan varsin voimakkaita. Jylkkärin on väitetty unohtaneen "tavallisen" opiskelijan kiinnostuksen kohteet mitä ne sitten ovatkaan ja keskittyneen liiaksi pieneen sisäpiirin filosofisiin pohdiskeluihin. Opiskelijoiden väitettyä vieraantumista omasta lehdestään yritetään myös käyttää verukkeena lehden toimintaedellytysten heikentämiseksi. Ylioppilaslehden tärkein tehtävä on toimia opiskelijoiden äänenkannattajana. Tämän tärkeimmän tehtävän hoitaminen edellyttää, että lehti nauttiin opiskelijoiden luottamusta, ja että se pystyy esiintymään yliopiston ja muun yhteiskunnan silmissä koko opiskelijakunnan tahdon ilmaisijana. Ylioppilaslehden on pidettävä ovet avoinna myös yliopistomaailman ulkopuolelle. Ylioppilaslehti saa valtuutensa esiintyä opiskelijoiden äänenkannattajana opiskelijoiden etujärjestöltä, ylioppilaskunnalta. Koko opiskelijayhteisön yhteiskunnallinen vaikutusvalta ja panostusmahdollisuudet voivat vahvistua vain. jos opiskelijat heräävät toimintaan omien etujensa puolustamiseksi ja antavat etujärjestönsä ja äänenkannattajansa toiminnalle nykyistä huomattavasti vahvemman selkänojan. Eikö opiskelijoiden yhteiskunnalliselle passiivisuudelle ja kyvyttömyydelle ajaa oman sosiaalisen asemansa parantamista ole jo hymyilty riittävästi? Äänenkannattajatehtävän lisäksi Jylkkärillä on monia muita tärkeitä toiminta-alueita. Lehti on opiskelijoiden välinen yhdysside. joka ainakin teoriassa kuluu jokaisen Jyväskylän yliopistossa opiskelevan käsissä. Lehden kautta opiskelijoille välittyy tietoa ylioppilaskunnan ja muiden opiskelijayhteisöjen toiminnasta. Jatkossa opiskelijoiden olisi opittava käyttämään lehteään myös päinvastaisen tiedonkulun varmistamiseksi, jotta ylioppilaskunta voisi kehittää toimintaansa jäsentensä toivomusten mukaisesti. Ajatus vaihtoehtoisuudesta yhdistetään usein ylioppilaslehtien toimintaan. Keskimäärin joka toinen viikko ilmestyvä lehti ei pysty kilpailemaan uutislehtenä sähköisten tiedotusvälineiden ja päivälehtien kanssa. Useimmat opiskelijat käyttävät hyväkseen sanomalehtien opiskelijatarjouksia ja pysyvät näin ajan hermolla. Tämä ei kuitenkaan saa estää Jylkkäriä pyrkimästä ajankohtaisuuteen. Ylioppilaslehden artikkelien olemassaolon oikeutus perustuu erilaiseen näkökulmaan ja toivottavasti päivälehtiä syvällisempään analyysiin, laajemman aikaperspektiivin hyödyntämiseen. Vain ylioppilaslehdissä artikkelien näkökulma ja kysymyksenasettelu huomioi ensisijaisesti opiskelijoiden intressit. Kulttuuri on perinteisesti ollut ylioppilaslehdllle keskeinen kiinnostuksen kohde. Jylkkäri tulee jatkossakin kantamaan oman kortensa Jyväskylän ja koko maan kulttuurikeskustelun kekoon. Kulttuuri-ilmiöiden kehitystä kotimaassa ja kansainvälisillä kentillä seurataan lehden voimavarojen puitteissa ja lukijakunnalle jaetaan subjektiivista kuluttajavalistusta. Kulttuuri-ilmeen laajentamisen ja näkökulmien avartamisen kannalta olisi toivottavaa, että yhä useammat skribantit liittyisivät lehden avustajakuntaan. Korkeakouluja tiedepoliittisessa toiminnassa Jylkkäri tukee yliopistomaailman sisäisen yhtenäisyyden vahvistamista. Rintamajako opiskelijoiden ja opettajakunnan välillä olisi lopullisesti murrettava, sillä yhteiset edut ovat huomattavasti tärkeämmät kuin mahdolliset arvovaltaskismat. Opiskelijoiden kannalta ei ole esimerkiksi ollenkaan yhdentekevää, minkä tasoista opettajakuntaa yliopistot pystyvät leivissään pitämään. Yhteiskunnassa, jossa vain joukkovoimalla saavutetaan tuloksia. El individualismiin taipuvainen yliopistoyhteisökään saa jäädä nuokkumaan omaan traditioonsa. Pekka Kinnunen Iloista tiedettä? Pidentyneet opiskeluajat tuntuvat jatkuvasti olevan koulutus ja talouspoliitikkojamme sydämenasia. Nyt keskustellaan mahdollisuudesta tiivistää opiskelutahtia myöntämällä tukea ainoastaan niille vuosille, jotka arvioidaan kuluvan kunkin koulutusputken läpikäyntiin. "Aivopääomaa" on 60-luvulta alkaen pidetty tärkeimpänä tuotannontekijänä, ja ilmeisesti valtionhallinnossa ajatellaan. että mitä nopeammin loppututkinnolla täytettyjä aivoja tuotetaan. sitä pikemmin pääsemme nauttimaan tietoyhteiskunnan siunauksista. Valitettavasti intellektuaalinen elämä ei seuraa samaa logiikkaa kuin byrokraattien ajatuksenjuoksu. Olivatpa ihmiskunnan historian suurten ajattelijoiden opilliset erot kuinka suuria tahansa, kaikki ovat yksimielisesti ymmärtäneet luovan joutilaisuuden merkityksen. Älyllisten oivallusten takana on aina hellittämätöntä työtä. mutta hiljaisuus, kontemplaatio. ajan katoaminen ovat välttämättömiä vaiheita kaikessa luovassa toiminnassa. Kuristava ja mekaaninen opiskelutahti el ainoastaan autioita tiedeyhteisöjen intellektuaalista elämää vaan johtaa hälyttäviin psyykkisiin seurauksiin: sopeutumattomien entistä pahempaan marginaalisoitumiseen ja sopeutujien inlantilisoitumiseen ja henkiseen näivettymiseen. Tällä palstalla on aiemminkin kysytty, onko älyllisen aktiivisuuden painopiste siirtymässä korkeakoulujen ulkopuolelle. Myönteinen vastaus on vain ajan kysymys, mikäli nykyinen tendenssi käsitellä korkeakouluopiskelijoita mitattavissa ja laskettavissa olevana ihmismateriaalina jatkuu. Tutkinnonuudistuksen jälkeen opiskelijayhteisössä vallinnut hiljaisuus on paljonpuhuvaa. Markku Kekäläinen Asukasvaalit Kortepohjassa Jyy:n Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvoston vaalit toimitetaan tiistaina 5 . 1 1 . ylioppilaskylän keskusrakennuksessa sijaitsevassa vapaa-aikatila Lillukassa klo 12—20. Ennakkoäänestys toimitetaan maanantaina 28. 10. klo 1 2 2 samassa paikassa. Äänioikeus on kaikilla kuusitoista vuotta täyttäneillä ylioppilaskylän asukkailla, jotka on merkitty talonkirjoihin 23. 10. 1985. Äänioikeutta on käytettävä henkilökohtaisesti ja äänestäjän on tällöin todistettava henkilöllisyytensä. Vaaleissa tarvittavia asiakirjoja on saatavana ylioppilaskylän toimistosta. Vaaliasiakirjat on palautettava Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvostovaalien keskusvaalilautakunnalle osoitettuna ylioppilaskylän toimistoon os. Taitoniekantie 9. viimeistään maanantaina 2 1 . 10. klo 15.00 mennessä. Vaaliasiakirjoissa mahdollisesti esiintyvät virheet tai puutteet on vaaliliiton tai valitsijayhdistyksen asiamiehen korjattava viimeistään keskiviikkona 23. 10. klo 15.00, jonka jälkeen ehdokaslistojen yhdiste/mä julkais taan. Mainonnan voi aloittaa torstaina 24. 10. klo.9.00. JYY:n uusi julkaisusarja "sivuääni" tulossa Sivuääniä voit kuulla omassa mielessäsi: hiljaisina kuiskeina aamuyön yksinäisinä hetkinä: villinä huutona ihmismeren aal lokossa. Kenties olet tallentanut niitä runoiksi, saduiksi, lauluiksi. Jos haluat nämä äänesi myös muiden kuultavaksi, siihen antaa sinulle mahdollisuuden uusi julkaisusarja Sivuääni. Sivuäänen syntyminen Julkaisusarjan idea syntyi kulttuurivaliokuntalaisten keskuudessa. Työryhmä "Sivuäänittäjät" ovat pääasiallisesti vastuussa tästä "kulttuuria kaikille" kampanjasta. Julkaisusarjan tuotteet valmistetaan niin hai valla. että jokaisella köyhälläkin opiskelijalla on vara ostaa korkeatasoista sanataidetta. Taide han on niin arvokas asia. jota et saa rahallakaan ellei omista henkistä pääomaa ja sitähän tunnetusti opiskelijoilla on. Millainen sivuääni? Sivuääni ottaa ilolla vastaan runoja, novelleja, satuja, kuunnelmatekstejä. rocklyriikkaa. sarjakuvia ym. kuvia. Kuvallisen materiaalin tulee olla monistustekniikalla toteutettavissa. Yliopiston kulttuurilautakunta on jo aiemmin yhdessä kulttuurivaliokunnan kanssa keräillyt rock sanoitus-antologiaa, joka nyt tulee siis olemaan osa Sivuääntä. Kuunnelmat lähetetään siis teksteinä, jotka työstetään äänelliseen asuun kulttuurivaliokuntalaisten voimin. Sivuääni ei ole unohtanut musiikillista puoltakaan. Lähitulevaisuudessa on tarkoituksena järjestää paikallisille bändeille tilaisuus omien kykyjensä esittämiseen. Tästä tilaisuudesta julkaistaan sitten live-kasetti. Missä Sivuääni kuuluu? Ajankohtaa milloin ensimmäiset julkaisut ilmestyvät on vaikea sanoa. Julkaisuja tullaan myymään kampuskirjassa. kult tuuritoimistossa ja muissa tärkeissä yliopiston toimipisteissä. Mikäli jokin asia jäi epäselväksi. ota siitä selvää kulttuuriohjaaja Heikki Salolta puh. 2/6/73. Omat sivuäänesi eli kirjallisen ja kuvallisen materiaalin voit viedä Ilokiven yläkertaan kulttuuritoimistoon tai lähettää osoitteeseen: Kulttuuritoimisto. Keskus sairaalantie 2, 40600 JKL. Kuo reen tunnus "Sivuääni". Ihmiset, kuunnelkaa sivuääniänne. tallentakaa ne ja lähettäkää meille. Teemme äänistänne Sivuäänen, joka kuuluu... no. jos nyt ei aivan kaupungilla niin ainakin kampuksella!!! Sivuäänittäjät Ei maita eikä maistu Valtio opin ap.prof. Kari Pa lonen lanseerasi uuden poliitti sen kapinan muodon, selibaa tin. Oliko Palonen selvillä, miten laaja militantti kannattajajoukko tällä kapinallisuuden muodolla jo onkaan. Uusien tutkimusten mukaan (Sosiologia 2 1985) pu ritanismi on levinnyt erityisesti uusien opiskelijoiden (ja niistä naisien) ideologiaksi. Kulli/pimp pi ei maita, viina ei maistu, mut ta virsikirja kuluu käsissä ja ää nestyskopissa tulee mieleen enimmäkseen oikeiston tai kes kustan vaalilistan ruksaaminen Uudet puritaanipolvet ovatkin varmasti kapinallisia, mutta mahtoikohan Palonen tarkoit taa ihan tällaista, kapinaa 60-lu vun liberaaleja arvoja ja käytän töjä vastaan?
Rauhanvuosi mmmmmmmmammm alkaa YK:n AseidenriisuntaRauhan Vuosi 1986 V U O S i p a i V a n a viikon tapahtumat YK;n 37. yleiskokous hyväksyi vuonna 1982 päätöslauselman kansainvälisen Rauhan Vuoden vietosta 1986. Rauhan Vuosi alkaa YK:n päivästä 24. lokakuuta 1985, joka on samalla YK:n perustamisen 40. vuotispäivä. YK.n yleiskokous on hyväksynyt kansainvälisen Rauhan Vuoden päätavoitteeksi seuraavaa: a) KANNUSTAA Yhdistyneitten Kansakuntien sovittuja ja tehokkaita toimia, sen jäsenvaltioita, hallitusten välisiä ja hallituksen ulkopuolisia järjestöjä sekä kasvatuksellisia, kulttuurillisia ja akateemisia instituutioita että joukkotiedotusvälineitä rauhan, kansainvälisen turvallisuuden ja yhteistyön edistämisessä Yhdistyneitten Kansakuntien perusasiakirjan pohjalla, ja konfliktien ratkaisemista rauhanomaisin keinoin. b) VAHVISTAA Yhdistyneitä Kansakuntia ensisijaisena kansainvälisenä järjestelmänä, joka on omistautunut rauhan edistämiseen ja säilyttämiseen, kiirehtiä jäsenvaltioita uudistamaan sitoumuksensa perusasiakirjan periaatteisiin ja panemaan näitä periaatteita tehokkaasti käytäntöön, lisätä Turvallisuusneuvoston tehokkuutta sen täyttäessä ensisijaista velvollisuuttaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden säilyttämiseksi ja kiistojen rauhanomaiseksi ratkaisemiseksi, lisätä yleisön tietoa Yhdistyneiden Kansakuntien toiminnasta. sekä tukea sille. c) KESKITTÄÄ huomio rauhan perusedellytyksiin nykyisessä maailmassa ja kannustaa niiden pohdintaan, erityisesti: (1) Rauhan, kehityksen, yhteiskunnallisen edistyksen, turvallisuuden, kansallisen itsenäisyyden ja oikeudenmukaisuuden välisiin suhteisiin (2) Aseidenriisuntaan ja ydinkatastrofin ehkäisemiseen rauhan oleellisina rakenneosina (3) Ihmisoikeuksien ja vapauden toteuttamiseen rauhan oleellisena rakenneosana (4) Kansainvälisen yhteistyön, vuoropuhelun, molemminpuolisen ymmärryksen ja luottamuksen rooliin rauhan säilyttämisessä hallitusten, eduskuntalaitosten ja hallituksen ulkopuolisten järjestöjen myötä vaikutuksella (5) Valmistautumiseen elämään rauhan vallitessa. prosessi, jossa koulutus, tiede, kulttuuri, uskonto ja joukkotiedotusvälineet näyttelevät suurta osaa ja joka vaatii tehokasta osallistumista erilaisilta sosiaaliryhmiltä, erityisesti naisilta, nuorisolta, vanhuksilta, sotaveteraaneilta ja asiantuntijoilta (6) Rauhaan välttämättömänä vaatimuksena sellaisten inhimillisten tarpeiden, kuten ruuan, suojan, terveyden. koulutuksen, työn ja ympäristön tyydyttämiselle. '• . ••• • P . . Lokakuun lopulla. 24. 10.. vietetään YK:n neljäkymmentävuotisjuhlaa. Samasta päivästä pyörähtää käyntiin YK:n julistama rauhanvuosi 1986. Nuo kaksi tapahtumaa antavat tämänvuotiselle YK:n aseidenriisuntaviikolle erityisen tärkeän sisällön. YK:n yleiskokous päätti vuonna 1982. että vuotta 1986 juhlitaan rauhanvuotena. Yleiskokous on antanut vuodelle tavoitteet, joista päällimmäiseksi nousee toivomus rauhan, kansainvälisen turvallisuuden ja yhteistyön edistämisestä. Yleiskokous odottaa, että konfliktit ratkaistaan rauhanomaisin keinoin. Myös Suomessa vietettävällä YK:n aseidenriisunta viikolla nousevat samat teemat esille. Aseidenriisuntaviikon valtuuskunta vaatii kannanotossaan täydellisen ydinkoekiellon toteuttamista mahdollisimman pian. Suunnitelmat avaruuden aseistamisesta on valtuuskunnan mielestä lopetettava, sillä ihmiskunta voi varata ulkoavaruuden yksinomaan rauhanomaisiin tarkoituksiin. Suomen aloitetta ydinaseettomasta Pohjolasta pi tää valtuuskunnan mielestä ajaa eteenpäin yhä voimakkaammin. Tänä syksynä otetaan yksi askel eteenpäin. kun pohjoismaiden parlamentaarikot kokoontuvat käsittelemään aloitetta. Aseidenriisuntaviikko on yksi tapa herätellä yleistä mielipidettä asevarustelua vastaan ja rauhan puolesta. Viikon viettäminen on kansainvälinen tapa. Alkunsa se sai, kun YK:n ensimmäinen aseidenriisuntaistunto vuonna 1978 suositteli viikon viettämistä. Luonteva paikka aseidenriisuntaviikolle on ollut YK:n päivää ympäröivä viikko. YK:n aseidenriisuntaviikon järjestelyissä on muka na 180 kansalaisja rauhanjärjestöä. Laaja järjestelypohja tekee aseidenriisuntaviikosta suomalaisten kansalaisjärjestöjen merkittävimmän yhteisen rauhanponnistelun. Aseidenriisuntaviikon näkyvimmäksi tapahtumaksi ovat nousseet rauhanmarssit, joita on viime vuosina järjestetty yli sadalla paikkakunnalla. Tänä syksynä aseidenriisuntaviikkoa vietetään 20.—27. 10. Työpaikoilla järjestetään torstaina 24. 10. viiden minuutin rauhanhetki klo 12.00—12.05. Tuona aikana keskeytetään työnteko ja kuunnellaan esimerkiksi radion rauhanaiheinen mietelause. Myös omien työpaikkatilaisuuksien järjestäminen on suositeltavaa. Eduskuntaryhmät valmiita rauhantyöhön Eduskuntaryhmät ovat valmiita tehostamaan toimintaansa aseidenriisunnan puolesta. Eduskuntaryhmät ottivat torstaina vastaan YK:n aseidenriisuntavii kon kannanoton. Kannanoton luovutustilaisuudessa Pertti Paasio (sd) totesi kaikkien ryhmien puolesta, että eduskunta on mukana rauhantyössä niillä keinoilla, jotka parlamentilla on käytössään. YK:n päivänä 24. 10. viettää maailmanjärjestö 40 vuotispäiväänsä. Samana päivänä Suomen eduskunta kokoontuu juhlaistuntoon, jonka aikana kaikki ryhmät käyttävät puheenvuoron. Virallisesti täysistunnon aiheena tulee olemaan YK:n naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus, mutta ryhmäpuheenvuoroissa tullaan sivuamaan laajemminkin YK:ta ja sen merkitystä. YK:n aseidenriisuntaviikon kansalaistoimikunnan edustajat esittivät eduskuntaryhmille toivomuksen siitä. että marraskuun lopulla pidettävästä parlamentaarik kojen pohjoismaisesta kokouksesta tulisi mahdollisimman onnistunut. Marraskuussa parlamentaarikot kokoontuvat Kööpenhaminaan keskustelemaan ydinaseettomasta Pohjolasta. Aseidenriisuntaviikon näkyvimmiksi tapahtumiksi noussevat tänäkin vuonna rauhankulkueet. joita järjes tetään liki 90 paikkakunnalla. Helsingin marssi lähtee liikkeelle Hakaniemen torilta. Monilla paikkakunnilla on etsitty uudenlaisia mielenosoitusmuotoja, mm. Imatralla ja Heinolassa saavat paikkakuntien läpi virtaavat joet kynttiläkoristuksen. Rauhanliike toimii Euroopassa aseidenriisuntaviikolla: o Hollannissa. Haagissa 26.10. rauhanliike järjestää mielenosoituksen, jossa vastustetaan risteilyohjusten tuomista maahan. Suomen rauhankulkueista lähetetään tukisähkeitä Hollantiin. o Kööpenhaminassa 27.10. kansankokous — tunnuksina ydinaseeton vyöhyke Pohjolaan sekä ei aseita avaruuteen. o Ystävyysrajatapahtuma lokakuussa Saksan liittotasavallan, Saksan demokraattisen tasavallan sekä Tsekkoslovakian rauhanliikkeiden välillä Tsekkoslovakiassa. o Norjassa 24.10. mielenosoitus rauhan puolesta — tunnuksina ei ydinanseita Norjaan — ei rauhan eikä sodan oloissa. o Wien 27.10. mielenosoitus — ei aseita avaruuteen, ei ydinaseita Eurooppaan. o Bryssel 20.10. — ohjukset pois Belgiasta. Tapahtumia Suomessa o ammatillisten rauhanjärjestöjen seminaari "Tiede ja ammattietiikka rauhantyössä" 18.—19.10. o viikolla mm. — Tikkurilan ja Koivukylän toreilla teematilaisuudet Etelä-Afrikasta. Etiopiasta ja Nicaraguasta. — Iisalmessa kehitysyhteistyöseminaari + projekti. jonka tarkoituksena toimittaa Suomessa vanhentuneita maataloustyökaluja kunnostettuina Tansaniaan, — YK-tapahtuma Helsingin Itäkeskuksessa. — YK-foorumi Forssassa, — aseidenriisuntaviikon valtakunnallinen seminaari 25.10. Ylöjärvellä. Järjestetään yhdessä Tampereen rauhan ja konfliktintutkimuslaitoksen. T:reen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen sekä kirkon tutkimuslaitoksen kanssa. Seminaarin teemoina ovat YK, ydinaseettomat vyöhykkeet, sota ja rauha suomalaisessa kulttuurissa ja Etelä-Afrika — rotusorron vastainen toimintapäivä 26. ja 27.10. Päivien aikana järjestetään paneeli ja tukikonsertti H:gissä sekä keräys ANC:lle, — sunnuntai-iltana 27.10. sytytetään kodeissa rauhankynttilät klo 18.00. Samana päivänä journalistit kokoontuvat pohtimaan mm. kielen militarisointia ja omaa vastuutaan. o rauhanretki on torstaina 24.10. klo 12.00—12.05. Samaan aikaan radiosta tuleva päivän mietelause on rauhanaiheinen. Tarkoituksena on, että ihmiset pysähtyvät miettimään rauhan edellytyksiä. Myös Ruotsissa ja Tanskassa järjestetään vastaavantyyppinen hetki. o rauhankulkueet järjestetään torstai-iltana 24.10. Tämän päivän tiedon mukaan kulkueet järjestetään 86 paikkakunnalla ja ulkoilmatilaisuudet 6 paikkakunnalla. muutamia esimerkkejä: + Helsinki. YK:n syntymäpäivää juhlitaan. + Vantaan kaupungintalolla (26.10.) "Mitä ja miten Vantaan kaupunki auttaa". + Juankoskella kolmen kunnan yhteinen rauhantempaus, + Kemissä haitaritanssit ja parin minuutin hiljainen hetki, kaupunki on luovuttanut vaalimainostelineet rauhantoimikunnan käyttöön, niillä mainostetaan näkyvästi kulkuetta, + Imatralla lasketaan kynttilät Vuokseen ennen kulkueen lähtöä, Heinolassa taas Kymijoki koristellaan tuhannella kynttilällä, + Kolarilaiset järjestävät vuoden tauon jälkeen yhteisen kulkueen Ruotsin puolen Pajalan kanssa, + Närpiössä järjestetään rauhanmessu, kulkue ja juhla.
r 6 Yliopistopäivät 10.-12.10 Historia, tieto ja tiedottamineo Huoli ajan tasalla pysymisestä hallitsee rehtori Martti Takalan mielestä liiaksi tämän päivän ihmisen käyttäytymistä. Tietoyhteiskunnan valtavassa tiedontulvassa ei jää enää aikaa ajattelemiselle ja tapahtumien syvemmälle analyysille. Historian laitoksen järjestämien yliopistopäivien ohjelmaan kuuluneessa Historia, tieto ja tiedottaminen -seminaarissa perjantaina 11. lokakuuta Historiallisen tiedon olemuksesta alustanut Takala toivoi, että ainakin osassa tiedotusvälineitä pyrittäisiin tulevaisuudessa syvällisempään tausta-analyysiin ja historiallisen jatkuvuuden huomioimiseen. Rehtori Takala piti vaarallisena näkyvissä olevaa kehitystä kohti television pikauutistoimintaa. jossa itse asiassa tärkeäm pää on. miltä se visuaalisesti näyttää, ja mikä ylittää uutis kynnyksen. Kärjistettynä esimerkkinä tällaisesta tiedonväli tyksestä hän mainitsi amerikka laisen TV uutistoiminnan. Epähistoriallisen ajattelun rehtori Takala totesi olevan usein hyvin tyypillistä nuorille. Esimerkiksi nuoret, nopeasti urallaan edenneet poliitikot eivät ole ehtineet riittävästi pohti maan nopeasti omaksumiensa toiminta-ajatusten historiallista taustaa edes lähimenneisyydes sä. Usein voisikin paljastua, että heidän uusina ideoina ajamansa toimintamallit ovat olleet esillä jo kymmenen, viisitoista tai ehkä kaksikymmentäviisi vuotta aikaisemmin. Esimerkkeinä historiallisen tarkastelun pohjalle toimintansa perustaneista suomalaispoliitikoista Takala nime si presidentit J.K. Paasikiven ja U.K. Kekkosen, jotka hänen mukaansa ammensivat historian tietovarastoaan ajankohtaisille tapahtumille historiallista ymmärrystä ja jatkuvuutta. Rehtori Takala totesi osan lehdistön kirjoittelusta olevan selvästi epähistoriallista, kuten esimerkiksi yksittäisistä, hetkellisistä aiheista tehdyt gallup-tutkimukset. joilla näyttää kuitenkin olevan lehdille suurta uutisarvoa. Toisaalta gallupit voivat olla myös historiallista aineistoa. kuten säännöllisesti toistuvat puolueiden kannatuskehi tystä mittaavat tutkimukset, joiden tuloksia voidaan verrata aikaisempiin tutkimuksiin ja vaalituloksiin. Lehdistöllä ei ole rehtori Takalan mielestä vain hetkellistä vaikutusta, kuten usein virheelli sesti esitetään. Tiedotusvälinei den kautta esille tulevat tapahtumat jäävät ihmisten mieliin ja saattavat vaikuttaa heidän ajatteluunsa ja toimintaansa pitkälle tulevaisuuteen. Valtakunnallinen viestintäkeskus Uudesta tiedotusopista seminaarissa alustanut päätoimittaja Erkki Laatikainen esitteli Keski-Suomen ja Jyväskylän mahdollisuuksia kohota tulevaisuudessa valtakunnallisesti merkittäväksi viestintäkeskukseksi. Laatikainen kertasi alueen kan naita tärkeimmät lähiajan hankkeet: toimittajakoulutuksen aloittaminen Jyväskylän yliopistossa vuonna 1987. uusien toimitilojen rakentaminen Yleisradion Keski-Suomen toimintakeskukselle ja Sanoma Oy:n satelliittipainon mahdollinen rakentaminen Jyväskylään. Päätoimittaja Laatikaisen mielestä toimittajakoulutuksen aloittaminen Jyväskylässä laajentaa maantieteellisesti koulu tusta Sisä Suomeen päin. Tampereen ja Helsingin toimittajakoulutus on tuottanut toimittajakuntaa ensisijaisesti EteläSuomen tiedotusvälineiden pai velukseen ja vahvistanut niiden tiedotushegemoniaa. Laatikainen uskoo, että Jyväskylän yliopistolla on erinomaiset mahdollisuudet luoda toimittajakoulutuksestaan valtakunnallista ja jopa kansainvälistä arvostusta nauttivan. Humanistisen tiedekunnan ja sen viestinnän laitoksen valitseminen toimittajakou lutuksen sijoittamispaikaksi on jo sinänsä erilainen ja Laatikaisen mielestä oikeaan osunut ratkaisu. Laatikainen esitti toiveen, että uusi toimittajakoulutus voisi toimia läheisessä yhteistyössä Tampereen ja Helsingin yliopistojen vastaavien laitosten, Yleis radion, maakuntalehtien, ns. kakkoslehtien. paikallisradioiden ja yleensä koko viestintäkentän kanssa. Laatikainen uskoo vaihtoehtoisuuden ja kilpailun hyödyntävän laajaa kokonaisuutta. sillä tällä hetkellä sanomalehdille ei ole riittävästi päteviä toimittajia tarjolla, mikä voisi tulevaisuudessa jatkuessaan horjuttaa lehdistön luotettavuutta. Sanoma Oy:n satelliittipai non rakentamista kahden vuoden sisällä Jyväskylään päätoi mittaja Laatikainen piti jo lähes varmana ratkaisuna. Hän muistutti, etä Suomessa maakunta lehtien asema on huomattavasti vahvempi suhteessa pääkaupunkilehtiin kuin useimmissa Euroopan maissa. Lähitulevai suudessa on odotettavissa kuitenkin kiristyvää kilpailua, mikä pakottaa journalistisen laadun nostamiseen, vaikka toisaalta on merkkejä päinvastaisestakin mahdollisuudesta, kuten iltapäi välehtien esimerkki on osoitta nut. Laatikainen esitti alustuksessaan voimakkaan vaatimuksen Yleisradion Keski-Suomen toimintakeskuksen tilojen ajanmu kaistamiseksi. Hänen mielestään kiistassa Yleisradion ja Jyväskylän kaupungin välillä pitäi si päästä nopeaan ratkaisuun eikä kiistaa saisi päästää arvovaltakiistaksi. Keski-Suomen näky vyyden ja kuuluvuuden paraneminen valtakunnan tasolla olisi edullista koko maakunnalle. Jyväskylälle ja Jyväskylän yliopis tolle. Laatikaisen mukaan Keski Suomella on mahdollisuus nousta koko maan kolmanneksi tietotaajamaksi pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun ohella. Historia-aiheet kiinnostavat lehtiä Seinäjoella ilmestyvän llkkalehden päätoimittaja, yleisen historian dosentti Kari Hokkanen alusti seminaarissa Historian tiedon merkityksestä tiedottamisessa. Hän totesi lehdistön tarvitsevan historiaa. Historiaaiheiset artikkelit kiinnostavat suuria lukijajoukkoja ja Hokkanen arvioi, että lehdet voisivat käyttää nykyistä enemmän historiaan liittyvää aineistoa ilman. että se vielä häiritsisi lukijoita. Päätoimittaja Hokkanen puuttui alustuksessaan myös historian opintojen soveltuvuuteen lehdistöalalle. Hän muistutti historian opiskelun avanneen melko monipuolisesti erilaisia elämänuria, vaikka huomattava osa alalta valmistuneista olikin päätynyt opetusalalle. Hokkasen mielestä historian opiskelu voi — mutta vain voi — antaa laajan pätevyyden yhteiskunnan ja talouselämän toimialueille. Lehdistössä ja muissa tiedotusvälineissä työskentelee nykyisin pieni mutta usein hyvin näkyvissä asemissa oleva historioitsijoiden joukko. Hokkanen uskoo historian alalta valmistuneiden osuuden voivan kuitenkin tulevaisuudessa kasvaa, sillä lehdistön piirissä on olemassa luonnollista kasvun tilaa ja ala on myös palkkauksellisesti kilpailukykyinen. Tiedon valinta Tarpeellisen ja tarpeettoman tiedon erottelemisen tärkeyttä tietoyhteiskunnan tiedontulvassa käsitteli päätoimittaja. Suomen historian dosentti Keijo K. Kulha yliopistopäivien pääjuhlassa lauantaina 12. lokakuuta pitämässään juhlapuheessa. Kulhan mukaan tietoa ei tarvita liikaa mutta kylläkin tarpeeksi. Päätoimittaja Kulha korotti yliopistot keskeiseen asemaan olennaisen ja epäolennaisen tiedon rajanvetäjänä. Yliopistojen pitää edelleen tuottaa uutta tietoa. mutta samalla olisi kiinnitettävä huomiota siihen, kuinka paljon yksilö pysty tietoa sisäis tämään. Kulhan mielestä kansalaiset voivat olla tyytyväisiä yliopiston ja yliopistot tyytyväisiä kansalaisiin vasta kun olemme päässeet pitkälle elämänkoulussa. Hän painotti kokemuksen ja henkisen kasvun merkitystä yksilön maailmankatsomuksen muodostamisessa. Yliopistot voivat jakaa tietoa, mutta elämänkat somusta ei kukaan voi toiselle antaa. Pekka Kinnunen Suomea historiaa tutkimus meaestyayt Suomen historian opetus alkoi Jyväskylän humanistisen tiedekunnan syntyessä v. 1958 ja normaalin ajan kuluttua siitä. 1960 luvun puolivälissä alkoi täältä valmistua alan maistereita. Hiukkasen yli neljännesvuosisadassa lähes kolmesataa henkilöä (tarkasti 289) on ehtinyt suorittaa Jyväskylässä pro gradunsa pääaineena Suomen historia. Vaikka erikoisesti tapa mennä työhön hum.kand. vaiheessa opintojen loppuvuosina pidentää jossain määrin opintoaikoja. rehtorinviraston suorittamat laskelmat osoittavat, että historia kuuluu yliopiston parhaisiin aineisiin opintojen loppuun saattamisen kannalta. Kokonaan keskeyttäjiä on ollut vähän. Alan vaikeutena oli alkuvuosina arkistojen puute paikkakunnalla. Sitä hoidettiin kolmella tavalla. Ensinnäkin suoritettiin mikrofilmauksia Helsingin ja Tukholman arkistoissa ja luotiin vanhoja vuosisatoja koskeva mikrofilmikokoelma. joka on ollut pohjana mm. useille väitöskirjatöille. Toiseksi ryhdyttiin hyödyntämään paikallisarkistoja. Tämä on johtanut tähän mennessä mm. 19 suuren kotiseutukirjan julkaisemiseen Sisä-Suomen eri pitäjistä — yliopiston koko oppilasalueelta. joka on paljon lääniä suurempi. Kolmanneksi vaadittiin maakunta-arkiston perustamista ja kovan taistelun jälkeen saatiin se v. 1967. Jyväskylän maakunta-arkisto on jo vuosia ollut käyttöluvuiltaan maan kolmanneksi suurin julkinen arkisto heti Valtionarkiston ja Turun maakunta-arkiston jälkeen. Vaikka sen kokoelmat ovat kovin uudet (pääosin 1700— 1800-lukua) ja paikalliset (vain Keski-Suomen lääniä), se on voinut mm. kaukolainauksella edistää muitakin tutkimusaiheita. Jyväskylän yliopiston kirjas ton mainio Fennica-kokoelma sekä hyvä sanomalehtikokoelma ovat myös auttaneet monissa tutkimusaiheissa. Luonnollisesti täältä silti on jouduttu paljon matkustamaan Valtionarkistoon ja muihinkin keskusarkistoihin. väitöskirjatöissä uiko maita myöten. Edellämainittu kotiseutukirjatyö. johon ylioppilaatkin ovat innolla osallistuneet, on muodostanut sopivan lähtökohdan toisaalta kehittyneemmälle paikal lishistorialle, toisaalta Suomen historian lisensiaattiseminaari! le. Jyväskylässä koulutetut maisterit ovat (kotiseutukirjojen lisäksi) tähän mennessä julkaisseet 18 varsinaista tieteellispohjaista pitäjänhistoriaa tai vastaavaa tilaustyötä. (Tähän toisi Helsingissä koulutettujen Jyväskylän opettajien osuus vielä lukuisia lisiä). Tuore laskelma osoittaa, että "jyväskyläläisillä" on parhaillaan tekeillä 19 pitäjän tai kaupun ginhistoriaa ja sarjan täydentää aloitettu Keski-Suomen maakuntahistoria. Näin Jyväskyläs tä on tullut eräs Suomen paikallishistorian keskuspaikoista. Kotiseutukirjojen ja pitäjänhistorioiden koulimina tai saatuaan gradunsa jossakin painatetuksi (laitos on onnistunut suosituksissaan noin puolessasadassa tapauksessa) moni on tullut Suomen historian lisen siaattiseminaariin opintojaan jatkamaan. Tähän mennessä on valmistunut 21 Suomen historian lisensiaattia. Heistä on ehtinyt tohtoriksi väitellä 13. Historian professuuria kohti tämä on — nykyisten viranhaltijoiden aikana — tiettävästi suurin luku Suomessa. Sen selittää em. "tyvestä puuhun -menetelmän" onnistumisen lisäksi täällä vallitseva erinomainen henki ja tutkijoiden kiitettävä tarmok kuus. jolla he pääkaupunkia paljon huonommista arkisto-oloista huolimatta ovat ponnistautuneet mittaviin väitöskirjatöihin. Jyväskylän Suomen historian väitöskirjat koskevat tietoisesti kaikkia Suomen historian vuosisatoja keskiajasta ja 1500-luvusta alkaen, vaikka uudemman pään tutkimukset ovat siihen kohdistuneen harrastuksen vuoksi lukuisammat kuten kaik kialla muuallakin maassa. Var sinkin suhteellisen pienen laitoksen on vastustettava kaikkea keinotekoista, hallinnollispohjaista tutkimusaiheiden karsi nointia. jonka avulla byrokraatit yrittävät vähentää vielä niitäkin resursseja, joilla nyt toimitaan. Pidämme tällaisia "painoalaehdotuksia". kuten koreasti sanotaan, täysin aiheettomina amputointiyrityksinä. Nimenomaan täysin, rajoittamaton tutkimusvapaus on vienyt siihen erinomaiseen tulokseen, johon oppilaiden ponnistuksin nyt on Jyväskylässä päästy. . _•; i i : Mauno Jokipii
—— Seksistinen kulttuuri puhuttaa ja... Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Turun yliopiston ylioppilaskunta järjestävät 2 6 . 2 7 . lokakuuta Turussa (yliopiston hallintorakennuksessa seminaarin nimeltä "Seksistinen kulttuuri naisen (ja miehen?)ahdistelijana!" Seminaarissa on tarkastelunkohteena seksistinen kulttuuri ja erityisesti sen kärjistyminen naisen seksuaalisessa hyväksikäytössä ja naisen seksuaaliteetin kontrollissa. Lauantaina keskustellaan seminaarin teemoista aluksi yleisluontoisempien alustusten pohjalta ja iltapäivällä erityiskysymyksiin paneutuvissa ryhmissä. Feministiteologi Katariina Ruokanen puhuu uskonnon, kirkon ja teologiankin seksismistä, psykologi Anja Piippo psykologian ja psykiatrian seksismistä ja sosiologi Pasi Falk esittää lyhyen johdatuksen pornologiaan. Ryhmäkeskustelujen aiheina ovat: ehkäisy, naisen seksuaalisuuden mahdollisuudet, naisen bodyimage. pornografia, sukupuoli-ideologia joukkotiedotuksessa sekä nainen ja elokuva. Ryhmissä kuullaan keskustelujen pohjaksi alustukset yllämainituista aiheista. Ja ryhmissä virinneitä keskusteluja on mahdollisuus jatkaa vaikka aamuyöhön asti seminaari-illanvietossa, jossa on toki tarjolla myös ohjelmaa. Sunnuntaina siirrytään seminaarin teemojen teoreettisesta tarkastelusta käytännöllisempien asioiden pariin. Päivä a b i tetaan pornoelokuvalla ja siitä käytävällä keskustelulla. Tämän jälkeen kuullaan englantilaisten feministiopiskelijoiden ketovan toiminnastaan ja erityisesti keskustelua herättäneestä kampanjastaan kampuksella. Seminaari päättyy naisnäkökulmasta graduaan tekevien tapaamiseen. jonka vetää Solveig Bergman. Tapaamisessa on tar koitus keskustella gradun tekemisen ongelmista naisten kannalta ja erityisesti naisnäkökulmasta tehtävien opinnäytetöiden vaikeuksista. Seminaari on tarkoitettu paitsi gradua tekeville opiskelijoille myös kaikille muille sen aiheista kiinnostuneille ikään, sukupuoleen tms. katsomatta. Osanottajille korvataan matkat 100 mk asti. Siskonpetimajoitusta tarvitseva soita mahdollisimman pian numeroon 921-26923 (Timo) tai 921-25959 (Birgit). Lisätietoa tapahtumasta antavat Suomen ylioppilaskuntien liitto puh. 90-661851 ja Birgit Salin puh. 921-25959. Demonien paluu Tarmo Kunnas valittiin äskettäin pitkällisten kahmintojen päätteeksi kirjallisuuden professoriksi Jyväskylään. Kunnas on viime vuosina näkynyt julkisuudessa muutenkin kuin professoripelin merkeissä: hän on esitellyt Nietzscheä ja meillä vähemmän tunnettuja fasistikirjailijoita. Hän on esiintynyt kulttuurikriitikkona vaatien kirjallisuudelta, taiteelta ja filosofialta yhteyttä ihmisluonnon pimeisiin voimiin. Rationaali kulttuurimme on vaarassa näivettyä demonien puutteeseen. Tarmo Kunnas vietti 70-luvulla kolme vuotta Pariisissa Suomen kirjallisuuden ja kulttuurin professorina, sen jälkeen hän työskenteli Helsingissä yleisen kirjallisuuden apulaisprofessorina. Nyt hän on Jyväskylässä: "Suurkaupungista pienempään siirtyminen on aina vaikeaa, se on testi siitä, mikä on ihmisen tila ja tasapaino. Tietyssä iässä ehkä kaipaa inhimillisempiä mittasuhteita... täällä voi keskittyä työhön ja ihmissuhteisiin." Järkeisusko Kunnas väitteli 1972 tohtoriksi eurooppalaisista fasisteja sympanneista kirjailijoista. Tutkimusalue oli tuolloin lähes terra incognitaa. intellektuellien kiin nostusta fasismiin seliteltiin mitä pinnallisimmilla syillä. Aihe oli myös monelle kult tuurikansalle arka paikka. "Suomalaisen tutkijan on tärkeää löytää teemoja, joissa hän voi asettua tasavertaiseen asemaan kansainvälisessä keskustelussa. Oma aiheeni osoittautui sopivaksi. se toimi heti." Ilmeisesti fasistikirjailijat poliittisista valinnoistaan huolimat ta olivat nähneet joitakin kult tuurin elämän kannalta olennai sia aspekteja, koska Kunnas ei väsy painottamaan toisen maailmansodan jälkeisen sivilisaation vaarallista yksipuoli suutta: "Eurooppalainen kulttuuri ajautui kärjistyneeseen, yksipuoliseen tilaan. Fasismin tuomitsemisen varjolla voitiin moni ilmiö — vaikkapa maahenkisyys — leimata ja tehdä epäilyttäväksi. Itse en ole uskonnollinen. mutta kulttuuriin kuuluu, että portit ovat auki joka suuntaan." Analyyttinen filosofia ja omalla tieteenalallaan anglosaksinen uuskritiikki ovat ne möröt. jotka Kunnaksen mielestä karakterisoivat sodanjälkeisen kulttuurimme yksipuolista rationalismia. Opiskellessaan Helsingissä 60-luvulla Kunnas koki mainittujen koulukuntien valtaaseman lähinnä älyllisenä terrorina. Voisi olettaa, että ylirationaalisuus kytkeytyisi vasemmiston keskusteluhegemoniaan 50ja 60-lukujen hengenelämässä. mutta Kunnas ei näe ongelmaa yksiselitteisen poliittisena: "Esimerkiksi ranskalaisessa sosialismissa on positiivisella tavalla irrationaali piirre." Ranska onkin eräs Kunnak sen henkisistä kiintopisteistä. Latinalaisessa kulttuurissa on vältetty pohjoiseurooppalaisille tyypillinen yksipuolinen järkeisusko. Ranskan kulttuurille on 1600-luvulta alkaen nähty tyypillisenä Cartesiolainen selkeys ja rationalismi, mutta siihen si sältyy myös näkemys elämän kaoottisuudesta ja traagisuudes ta: "Ranskalaiset kyllä myöntä vät. että kaksi plus kaksi on neljä, mutta näkevät, että elämä ei näin ratkea. Kuvaavaa onkin. että analyyttinen filosofia ei koskaan saanut erityisempää suosiota Ranskassa. Siellä filosofialta vaaditaan intuitiivisuutta. ekspressiivisyyttä, elämyksellisyyttä." Muotoa, sävyjä Kunnaksen mieliajattelija Nietzsche onkin ollut aina Ranskassa suositumpi kuin koti maassaan Saksassa. "Saksalaisilta on jäänyt huomaamatta monia Nietzchen ajattelun tärkeitä puolia, esimerkiksi Nietzchen komiikka." Kunnas on itse paikannut puutetta julkaisemalla Saksassa tutkielman Nietzc hen naurusta. "Nietzschessä kohtaavat välimerellinen ja germaaninen perinne. Kiihkeydessään hän on pohjoiseurooppalainen. hänhän on tavallaan protestantti koska protestoi", hymähtää Kunnas. Germaanit ja latinalaiset? Toisen maailmansodan jälkeen ei kulttuurillisilla typologioilla lei kittelemistä ole pidetty erityisen suotavana, mutta kaksija koi mikymmenluvuilta löydämme V.A. Koskenniemen, joka niin ikään näki Saksan ja Ranskan eurooppalaisen kulttuurin vasta pooleina. V.A. ei koskaan ollut mikään anglofiili. ja saman myöntää Kunnas itsestään, vaikka laatiikin parhaillaan tutkimusta T.S. Eliotista. "Tarvitsemme analyyttistä fi losofiaa ja tarvitsemme myös taloudellista ja hallinnollista ratio naliteettia. Kuitenkin tulisi jättää elintilaa ihmisessä asuvalle tai teilijalle ja uneksijalle, nämä puolet voivat olla huomattavasti kiinnostavampia kuin rationaali suus". selvittää Kunnas. Nykyis tä subjektivismin ja mystiikan aaltoa hän ei näe heilahduksena yksipuoliseen irrationalismiin vaan tasapainottumisilmiönä. kulttuurin tervehtymisenä. "Moraalista idealismia ei väheksytä. mutta ymmärretään myös Bau delairen pahan kukkia". Suomalaisessa kulttuurissa on meneillään monipuolistumi sen ja "luovan kaaoksen" vaihe; pluralismi onkin tieteestä ja kir jallisuudesta puhuttaessa Kun naksen mieli-ilmaisuja. Hän on iloinen steinbockilaisuuden tulosta. mutta toivoo samalla, että korkeakulttuurille jäisi enem män sijaa. "Uusja vanharahvaanomaisuus. meikäläi ;elle kulttuurille tyypillinen agraarinen ekspressionismi oli aikansa hauskaa. mutta nyt kaivattaisiin sävyjä ja viimeisteltyä muotoa. Jyväsky Iässäkin on valkoinen kaulus puristanut, mutta ylöspäinhän kulttuurissa tulisi pyrkiä..." Pimeyden voimat Kielitaidostaan ja kansainvälisistä kontakteistaan tunnettu Kunnas alkaa yllättäen puolustaa kulttuurin kansallisten ominaispiirteiden merkitystä. Mei dän tulisi tajuta, ettemme ole indoeurooppalaisia vaan pikem minkin jotain kelttien tai baskien kaltaista. Nykyään seuraamme liian orjallisesti kansainvälisiä virtauksia. Elävä kulttuuri tekee kansainvälisistä vaikutteista jotain persoonallista: "Kansainvälisiin huutoihin tulisi saada omaperäi nen kaiku Suomen metsistä. Meidän täytyy suomettaa Hei degger. Nietzche. Merx... Freu din kohdalla se on jo lapahtu nut." Kunnas vertaa Suomea Itä Eurooppaan. Molemmissa kuli tuureissa vallitsee jännite mo dernin maailman ja jonkin van hemman välillä: "suomalaisiin teen liittyvien tiedostamiitto mien jännitteiden on tultava tai teessä esiin". Entä nykyinen maailmankir jallisuus? "Länsi Eurooppa on nykyään pitkäveteisellä tavalla onnellinen paikka. Kirjoitetaan liikaa kriitikoille ja tutkijoille tar koitettua lukukelpoista proosaa. Itse uskon enemmän Itä-Eu rooppaan. Etelä Amerikkaan. Japaniin. Länsimainen ihminen on ryhtynyt laiminlyömään demonista puoltaan; hyvä kirja on kuitenkin kuin kirveenisku pää hän." Kunnas on huolissaan elä män demonisten perusvoimien laiminlyömisen seurauksista. Hän viittaa itäsaksalaiseen kir jailijaan Anna Seghersiin tode tessaan, että jos taide ei subli moi irrationaalista, seurauksena on frustraatioita ja levottomiini ta. Irrationaalisen myöntäminen ei kuitenkaan saa johtaa hyste riaan: "Demonit on voitava halli ta kuulaasti kuten ranskalaises sa traditiossa". Markku Kekäläinen
8 ... ja kyyhky unikkonsa omistaa "Kerron Pieti Kolströmin. 37, ja Oarja Paukun. 17. välisestä rakkaudesta kysymys on vain muutamasta lyhyestä episodista. Jotka lopulta ehkä jättävät koko kysymyksen avoimeksi. Ehkä se ei ollutkaan rakkautta. Se saattoi olla jotakin muuta." i X k e n k ä p i s t e !' Timo K. Mukan viimeinen romaani Kyyhky ja unikko ilmestyi viisitoista vuotta sitten. Tämä myyttinen ja fatalistinen balladi rakkauden ja kuoleman synteesistä on innostanut moniin teatterija radiosovituksiin. Jyväskylän kaupunginteatteri käyttää esityksessään Väinö Vainion dramatisointia, jonka kuunnelmanomaisuus ei kaikin osin istu visuaaliseen teatteriin. Varsinkin raskaissa monologeissa ja ääninauhan käytössä leijuu paperin maku. Dramatisointi perustuu rohkeisiin ja nopeisiin kronologisiin siirtymiin. menneen ja tulevan limittymiseen. Siirtymät on kaupunginteatterissa toteutettu pimeyden tur vin: Katsoja joutuu kiusaantumaan jopa minuutin mittaisista 'mustista hetkistä', joiden aikana näyttelijät tömistelevät hakien uusia paikkoja, joista näyttelemisen voi taas alkaa. Rooli tuntuu leikkautuvan poikki sillä hetkellä, kun valot alkavat himmetä: pimeät tauot rikkovat sekä näyttelijöiden että katsojien tunnelataukset. Lisäk si pimennykset ovat epäjohdonmukaisia: esimerkiksi Pietin ja Darjan meno Mooseksen luo on pilkottu kolmeen episodiin (läh tö — suon ylitys — saapuminen). vaikka kyseessä ei ole varsinainen siirtymä tai kronologisuuden rikkominen. Pertti Kukkola on rakentanut näyttämölle Pietin sisäisen autiomaan; ruskea porrasmaisesti laskeva näyttämö on sekä toimiva että visuaalisesti miellyttävä ratkaisu. Visuaalisin keinoin pyrkii myös ohjaaja Jussi Myllymäki vaikuttamaan katsojaan. Aluksi katsojaa hemmotellaan sulosävelillä ja sinisessä va lossa vyöryvällä savuvirralla. Hemmotellaan niin kauan, että katsoja ehtii jo kyllästyä. Sitten siirrytään itse asiaan suoraan ja jyrkästi — ja katso: draama alkaa elää. Eino Airo kantaa harteillaan Pieti Kolströmin tuskan, epätoivon ja synkkyteen pujahtavat ilon ailahdukset välillä huikeasti ylinäytellen. mutta silti uskottavasti. Hänen Pietinsä on maailmaanpettynyt eristäytyjä, joka pakenee homoseksuaalisuuttaan, ja uskoo viimein löytäneensä uuden elämän nuoresta Darjasta. Hän on 'paheen huumaava unikko' joka haluaa omistaa kyyhkynsä kokonaan, vaikka kuoleman kautta. Maritta Viitamäen viisitoistavuotias Darja leimahtaa näyttämölle viattomana kyyhkynä. jonka pohjoinen murrereplikointi tuo eloa ja asettuu hyväksi vastakohdaksi Pietin raskasmielisyydelle. Viitamäki tulkitsee hienovaraisesti ja oivaltavasti Darjan kypsymisen ja heräävän seksuaalisuuden. Airon ja Viitamäen yhteistyö on varmaa ja tasaista, kauneimmillaan se on lauluja rakastelu kohtauksissa, jotka saivat ensiillassa ansaitut väliaplodit yleisöltä. Muista näyttelijäsuorituk sista voisi mainita positiivisena Mauno Vakkerin vahvasti tulkitseman Vanhan Paukun, sekä negatiivisena Pirkko Laakson Anjan, joka oli huonojen ilmaisukliseiden kasauma. Näytelmän loppua jäi ihmettelemään: miksi draamallinen kliimaksi halutaan tehdä tyhjäk si imelällä esteettisellä musiikilla ja Pietin monologilla, joka olisi voitu kiteyttää Mukan sanoihin: "Kukaan ei saa nähdä silmiäsi nyt kun minä olen ne sulkenut. "Varsinkin lopun lintuefektit ovat täysin eri näytelmästä. Alun ja lopun tyylillisistä kömmähdyksistä huolimatta Kyyhky ja unikko muodostuu tekijöittensä voitoksi; näytel mää. johon on uskallettu heit täytyä aristelematta, on aina antoisaa katsoa. Harto Hänninen Timo K. Mukka: Kyyhky ja unikko. Ensi-ilta Jyväskylän kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 4. 10. 1985. Ohjaus Jussi Myllymäki Lavastus Pertti Kukkola (vier.) Musiikki Jyrki Heikkilä Keskeisissä rooleissa Eino Airo ja Maritta Viitamäki. Invalidiliiton keräysluvat Invalidiliitto on siirtynyt keräystensä yhteydessä uuteen kerääjien ja merkkienmyyjien tunnusjärjestelmään. Tästä syksystä alkaen kaikilla Invalidiliiton listakeräystä suorittavilla henkilöillä on mukanaan kortti, jossa on liiton keräysiuvan numero. Sama keräysiuvan numero on painettu myös keräyslistan oikeaan reunaan kehystettyyn alueeseen, jossa on lisäksi listannumero ja teksti: "Numerointi suoritettu poliisin valvonnassa". Invalidiliiton joulukranssimerkkien ja kevätmerkkien myyjillä on tarratunnukset. joissa on keräysiuvan numero ja maininta keräyksen suoritta misajanjaksosta. Tämä menettely helpottaa syksystä alkaen yleisön mahdollisuuksia tunnistaa Invalidiliiton keräykset muista keräyksistä ja myyntikampanjoista. Mikäli on syytä epäillä ke räyksen laillisuutta on otettava tarkoin selville yhdistyksen nimi ja kotipaikka, että voi tarkastaa luvan ko. lääninhallituksesta. Invalidiliiton kohdalla luvan voi tarkastaa Uudenmaan lääninhallituksen kirjaamosta. Invalidiliitto suorittaa myös ympärivuotista puhelinkeräystä. Liiton kerääjät ilmoittavat tiedusteltaessa liiton keräysiuvan numeron ja ovat valmiita ilmoittamaan liiton puhelinnumeron josta saa lisätietoja liiton toiminnasta. Lisäksi Invalidiliitto on painattanut kaikkeen muuhun keräyksistä kertoviin materiaaleihinsa keräyslupansa numeron. On erittäin toivottavaa, että yleisö tiedustelisi kerääjiltä ja myyjiltä lupien numeroita ja muita tarkempia tietoja yhdistysten toiminnasta ja taloudesta. Fuhara Jyväskylässä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski-Suomen piiri järjestää yhdessä afrikkalaisten opettajien ja opiskelijoiden ryhmän kanssa afrikkalaista elämäntapaa esittelevän Fuhara ( = Onnellisuus) -tapahtuman Jyväskylässä Kesyn koululla 20. lokakuuta kello 13 alkaen. Fuharan järjestämisessä on mukana 16 afrikkalaista, jotka ovat kotoisin Keniasta. Sam biasta. Etiopiasta. Zimbabvvesta, Tansaniasta ja Nigeriasta. Ohjelmaan kuuluu afrikkalaista tanssia, afrikkalaisen ruuan ja afrikkalaisten tuotteiden esittelyä. Suomalaispanoksesta ohjel massa vastaavat Heinäsirkka. Katri-Helena ja Timo Kalaoja. Tapahtuman tuotto käytetään Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten Terveysrahas ton kautta äitiysja lastenneuvolakoulutukseen Ugandassa. AJANKOHTAISTA! KULMAKARTANON ? 97 ' 9 K Ä KAUPPAKATU 2 — PUH. 6 1 7 7 2 , {ÄSSEN SM |CH KURI! Skinner johdattaa meitä aiheeseen The Return of Grand Theory in the Human Sciences ja Hans Selo on ottanut tilanteen vakavasti kirjoittamalla Pilvihipiäisen. Lisäksi H. Selbyn Unelmien sielunmessu ja R. Barthesin Valoisa huone, mutta mikä tärkeintä — turha luetella, tarkista itse! Tervetuloa! KAMPUS-KIRJA Avoinna: ma—pe klo 10—15. Tapahtumaviikko 20.—27. 10. 1985 Keskusseurakuntatalolla ja kaupunginkirkossa USKALLA OLLA IHMINEN Järj. Jyväskylän k a u p u n k i s e u r a k u n n a n o p i s k e l i j a t y ö j a a i k u i s t y ö sekä k r i s t i l l i s e t opiskelijajärjestöt Ohjelma: Sunnuntaina 20.10. Kutsujumalanpalveluksia eri kirkoissa: Klo 10 Kortepohjan kirkko: Heikki Valtavaara, Arvi Tuomi. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit ja saarnakeskustelu. Tiistaina 22.10. Keskusseurakuntatalossa, Yliopistonkatu 12: Klo 19.00 "Kutsumus olla ihminen" Sisko Raitis, Arvi Tuomi Keskustan kirkkokuoro Klo 20.15 "Tribute" musiikkidraama, OKL:n ja liikuntatieteen opiskelijat Tilaisuuksien jälkeen lapsille omaa ohjelmaa. Keskiviikko 23. 10. Kaupunginkirkossa: Klo 17.00 Rauhanrukous Keskusseurakuntatalossa Yliopistonk. 12: Klo 19.00 "Matka minuuteen — tie tosi inhimillisyyteen" Erik Ewalds Opiskelijajärjestöjen edustajia Musiikkia, Kosketus-ryhmä Lapsille omaa ohjelmaa Torstai 24. 10. Kaupunginkirkossa: Klo 19.00 "Koko ihmisen parantamisesta" Erik Ewalds juontaa Keijo Hämäläinen musiikkia Klo 20.15 Iltamessu ja ehtoollinen liturgina Arvi Tuomi avustavat Helena Heikkinen, Antti Heinola ja Heikki Korhonen musiikkia Perjantai 25.10. Keskusseurakuntatalossa, Yliopistonk. 12: Klo 19.00 "Kasvamaan yhdessä" eli nuorten kotien ilta Pirjo Stähle Illan juontaa Arto Valkeapää keskustelua, nuorekasta musiikkia jatkot teepöydän ääressä Lapsille samanaikaisesti omaa ohjelmaa. Lauantai 26.10. Keskusseurakuntatalossa, Yliopistonk. 12: Klo 14.00 "Ihmisenä alttarin edessä" kirkkodraamakurssi, Marjatta Haapanen Klo 19.00 "Peilikuvia" Sacri Ludi kirkkodraamaryhmä Iltatilaisuuden aikana lapsille (3—8 v.) omaa ohjelmaa.
Opettajiksi opettajien rinnalle Yliopistolla annettava lastentarhanopettajien koulutuksessa on kaikki väliaikaista kuin vanhassa rallissa. Aikaisemmin vuodenmuotoiseksi lastentarhanopettajan koulutukseksi vuonna 1973 perustettu koulutuslinja on 12 vuotta toiminut vaklnaistamattomana. Vuosi vuoden jälkeen punnitaan uudelleen alkavien kurssien opiskelijamäärät ja koko koulutuksen kohtalo. Kesäkuussa 1984 annetun "asetuksen lastentarhanopetta jien tutkinnon väliaikasesta jär jestämisestä eräissä yliopistois sa" nojalla yliopiston varhais kasvatus nojailee rennosti tyh jään. Opiskelijat, koulutuksen henkilökunta ja SLOL ovat oi leet liikkeellä varsinkin budjetin käsittelynaikoihin. jolloin mää rärahat eri koulutuslinjoille jae taan. Tiistaina 17. 9. järjestivät opiskelijat kahdeksalla paikka kunnalla tempauksia. Jyväsky Iässä pidettiin opinioseisaus ja mielenosoitus. Kaupungissa kerättiin lisäksi 2500 nimeä adres siin. jossa vaaditaan koulutuk sen vakinaistamista. Lastentarhanopettajien koul tus on tällä hetkellä jakaantunut kahtia opistoihin ja yliopistolla annettavaan opetukseen. Hiljai suus ja pysähtynyt tila voi vai kuttaa siten, että korkeakoulu opetus vaivihkaa lakkautetaan ja kaikki koulutus siirretään opistotasolle. Nyt on koulutuk seen kyllä varattu rahat budjetis sa. mutta uuden vuosikurssin aloittaminen on vakiintumatto massa tilanteessa aina uhattu iia. Esimerkiksi Turussa on kou lutusta pidennetty 40:stä 30:een opiskelijaan* Lastentarhanopettajien paikka Kampanjoilla, joista tämän vuotisen kokoisen järjestettiin viimeksi vuonna 1983. halutaan siis ennenkaikkea turvata kor keakoulutasoisen koulutuksen asema ja samalla välttää uhkaa koko opetuksen siirtymisestä keskiasteelle. Tiukan työttö myystilanteen tullen naiset halu taan siirtää takaisin kotiin lapsia hoivaamaan. Se on yksi perus kysymys, joka on ikäänkuin päättämättä virallisella taholla. Mielipiteet vaihtelevat työllisyy den ja päättäjien mukaan. Toi saalta lastentarhanopettajien koulutus on yliopistolla niin uusi ilmiö, ettei siitä vielä tiedetä tar peeksi. Paikallisista lehdistä päätellen ei asiaa pidetty tärkeä nä tai ymmärretty, esim. Pietar saaressa opiskelijoiden ja opet tajien liikehdintä sai huomatta van määrän julkisuutta. Pohjimmiltaan on kysymys lapsista ja heidän kasvatuksen sa tasosta. Ajateltiinpa naisen paikasta mitä milloinkin, tosi asia lienee, että on paljon per heitä, joiden toimeentulo vaatii äidin työssäoloa. — Pitäisi ymmärtää, että me emme ole . säilöjiä. hoitajia vaan kasvattajia, sanovat toisvuoti set. Alvarilaiset ainejärjestön hallituksen kokouspöydän ää reltä. — Jos meidät nyt laitetaan johonkin terveydenhuoltoalan yhteyteen, niin se vaikuttaa ope tuksen ja myös lastentarhatyös kentelyn tasoon. Me katsomme olevamme kasvattajia ja esim varhaiskasvatuksen tutkimuk sen kannalta vakinaistaminen on välttämätöntä. Naisvaltaisen alan palkkaus kysymykset ovat myös yksi jar ru koulutuksen tason vakiinnut tamisen tiellä. Jos lastentarhan opettajan arvostus nousee kou lutustason myötä, kuuluu opet tajille luonnollisesti kohtuullinen palkka. Lopultahan se on lasten aliarviointia. Päättäjät eivät tie dä. millaista on olla 20—25 lap sen kanssa kahdeksan tuntia päivässä. Ryhmäkoko on varsin suuri — ja kaikkia erilaisista per heistä tulleita lapsia pitäisi kas vattaa yksilöllisesti, opiskelijat miettivät. Tuottamatonta työtä Opiskelijat ovat olleet liikkeet lä alvariinsa, välillä on osoitettu mieltä, välillä vaikutettu kansan edustajiin. Kaarina Suonio, joka Opetusministeriössä voisi Vai kuttaa varhaiskasvatuksen ti lanteeseen vakiinnuttamiseen. kantaa enemmän huolta Keke Rosbergista. Jotta lapsille, ja opskeleville ja työssäkäyville vanhemmille taattaisiin paras mahdollinen lastentarhakasva tus. tulisi opistoissa 'annettava koulutus siirtää yliopistoille. Tällä hetkellä mm. opiskeli joiden jatko opintomahdollisuu det vaihtelevat suuresti, korvaa vuudet eri opinahjossa aiheutta vat epäselvyyksiä. Opistojen ja yliopiston koulutuksen sisältö on kuitenkin periaatteessa sa ma. Lastentarhanopettajien koulutus tulisi katsoa osaksi opettajankoulutusta. sanoo Marja Liisa Kilpeläinen, joka on ollut yhdeksän vuotta kehitys psykologian lehtorina ja väliai kaisen lastentarhanopettajaani lutuksen linjan johtajana. Asia on siinä määrin yhtei nen. että vakinaistamatta ovat rinnakkain edistyneet Lastentar hanopettajien liitto. SLOL (Suo men lastentarhan opettajiksi opiskelevien liitto) ja perustaso! la esim. Alvari-ainejärjestö Opiskelijoiden tahti on melkoi nen. mutta kilpailukyvyn ja jat ko opintomahdollisuuksien tui vaamiseksi olisi suoritettava yli määräisiä approbatureita. — Meillä on opintooikeus approon monessa aineessa. mutta ei ehditä suorittaa, sano vat alvarilaiset. Halukkuutta sivuaineiden opiskeluun olisi paljon. Opisto laiset ovat epäsuhtaisessa ase massa nyt. eikä samoja kirjoja kaan usein korvata jatko opin noissa. Ongelmakimppu lastemme väliaikaisesti koulutettujen ka^ vattajien opinnoissa on melkoi nen. mutta keskeisin ja kiireelli sin tavoite on VAKINAISTAM1 NEN. Tilanne on sekava Johtuu varmaan osaksi siitäkin, että lastentarhanopettajien työtä ei katsota suoraan tuottavaksi työksi, sanoo Reiska Alvarista Kikka Rytkönen MEDITAATIO? MEDITAATIO? Ei m i e t i s k e l y ä , vaan k e s k u s t e l u a lauantaina 26.10. 85 klo 11.00—15.00 Villa Rana, Blomstedt Ajatuksiaan esittävät • LL Ilkka Tanner (buddhalaisuus) • FK Kari Vesala (Helsingin y l i o p i s t o , uskontotiede) • p a p p i s k a n d . Jyrki Pouta ( o r t o d o k s i s u u s ) Lauantaiseminaarin järjestää JYVÄSKYLÄN AVOIN KULTTUURIKESKUS Myymme KALUSTEET, HELLAT, JÄÄKAAPIT, KIRJAT yms. TOSI EDULLISESTI. OSTOJA M Y Y N T I L I I K E KEIJO HURMERINTA Gummeruksenkatu 5, puh. 618565 ja 614766 Ulkomaalaiset opiskelijat jakavat tietoa ongelmistaan Tiedon saaminen Suomessa opiskeleville ja Suomeen saapuville ulkomaalaisille opiskelijoille on tällä hetkellä yksi suurimpia haasteita Suomen ulkomaalaisten opiskelijoiden yhdistykselle. Yhdistys kokoontui ensimmäiseen opiskelijaseminaariinsa Jyväskylään 11.-13. lokakuuta. Suomen ulkomaalaisten opiskelijoiden yhdistyksen jyväskyläläinen puheenjohtaja Kolawole Raheem — häntä voitaneen todella pitää jyväskyläläisenä, siliä hän on opiskellut täällä jo yhdeksän vuoden ajan — kertoo ulkomaalaisten opiskelijoiden etujärjestötoiminnan käynnistyneen hitaasti. Hän korostaa, että kysymyksessä ei ole protestiliike. Yhdistyksen tarkoituksena on jakaa tietoa ulkomaalaisten opiskelijoiden ongelmista ja pitää yhteyttä viranomaisiin. Raheem suhtautuu toiveikkaasti mahdollisuuksiin parantaa ulkomaalaisten opiskelijoiden oloja Suomessa. Hänen mielestään jo seminaarin osakseen saama kiinnostus ja viranomaisten osallistuminen sen rahoittamiseen ja seminaarissa käytetyt puheenvuorot osoittavat, että valmiutta parannuksiin on. Raheemin mielestä kiirellisimmin ratkaisua kaipaavat oleskelupiin ja tutor-ohjaukseen liittyvät ongelmat Ulkomaalaiset opiskelijat toivovat saavansa yliopistoi hin pysyvän tutor-ohjauksen. Tutorin puoleen voisi kääntyä aina uusien ongelmien tullessa eteen eikä vain opiskelun alussa. Oleskeluluvan saamisen ehtona ole vaan 20 000 markan tallettamiseen vuosittain etukä teen kaivataan muutosta. Raheem sanoo toisaalta ym märtävänsä viranomaisten perustelut, mutta hän huomauttaa ulkomaalaisten opiskelijoiden tulevan usein köyhistä maista ja köyhistä oloista, joten tämän summan kokoaminen tuottaa vaikeuksia. Suomessa opiskelee tällä hetkellä noin viisisataa ulkomaalaista opiskelijaa, joista suurin osa Helsingissä. Jyväskylässä ulkomaalaisia opiskelijoita on kolmisen kymmentä. Puheenjohtaja Raheemin mielestä Jyväskylän yliopisto ja ylioppilaskunta ovat suhtautuneet ulkomaalaisiin kiitettävän hyvin. Vaikeinta ulkomaalaisten opiskelijoiden asema on niissä yliopistoissa ja korkeakouluissa, joissa heitä on vain muutama. Jyväskylän seminaarissa tulivat Raheemin mielestä hyvin esille ulkomaalaisten opiskelijoiden ongelmiin liit tyvät kysymykset. Raheem esitti seminaarin päätöspuheenvuorossaan vetoomuksen ulkomaalaisille opiskelijoille liittyä yhteen ja pitää yhteyttä. Erittäin tärkeänä Raheem piti suomalaisten opiskelijoiden ja poliittisten vaikuttajien osoittamaa tukee. Pekka Kinnunen Syksyn kuuma UUTUUS BACHEERA ORO OY Aren Aukio puh. (941) 214 022 PALVELEMME: ma—to 9—18, pe 9—19, la 9—14
< ! I0 Chevalier Brothers Ilokiveen Jo pari vuotta Englannin klu beja kolunnut Chevalier Brot hers on viimeinkin saatu roudat tua Suomeen. Roskilden kävi joille ja innokkäimmille alan har rastajille entuudestaan tuttu bändi soittaa rajua Swingjazzia sortumatta mihinkään turhiin vingutuksiin — kuten saxofonisti Ray Gellatto itse sanoo "Musiikkimme? — swingiä, jatsia. rokkia... joskus en todellakaan tiedä mitä vittua se oikein on mutta ennenkaikkea tiukkaa tanssimusiikkia". 31. 10. ryhmä kiukuttaa tääl lä rakkaassa Ilokivessämme. USKOKAA tai ÄLKÄÄ kyseessä on vuoden kovin klubikon sertti sillä juuri savuiseen ja kaljanhuuruiseen ympäristöön "veljeksien" setti sopii kuin soppapullo puliukon käteen. Ennakko Travela ja Kampuskirja liput vaivaiset 35 mk. So... AIIReet and AllRoot. Skiddly Bob Are You Hot To Trot? Chevalier Brothers Are Going Straight To The Top. Get your Dancing Shoes ready — Youre gonna need them... Hiusten uusi, todellinen kauneudenhoitosarja KERASTASE Nutritive futfclmukMn ktr|e»l L O R E A L K KAUPPAKATU 5 PUH. 614 345 J a 0% m #% • • • • • • • • • • • • • myös Suomessa, vierailu sujui .J. Cale Oklahoman kahea kuiskaaja ' ^ *— Populäärimusiikki syytää ilmoille kulttibändejä ja kulttihahmoja, jotka nojaavat entistä enemmän musiikin ulkopuolisiin keinoihin suosion tavoittelussaan. Joku syö raakaa lihaa ja lepakoita lavalla, joku toinen tekee miljoonavideon. Mites olisi vaihteeksi jotakin maanläheistä, vain musiikin keinoin itseään tajuntaasi tarjoavaa mediaa? Jos sellaista kaipaat, kokeile piruuttasl J.J. Calea. But when the morning comes at dawn City girls they ali gone J.J. Cale on jopa Suomessakin kulttihahmo sanan positiivisessa mielessä. Hänen uusimpia levyjään on myyty melkoisen mukavasti ja ne ovat käväisseet lähellä Suomen levymyyntitilaston kärkeä. Silti miehestä itsestään ei paljon puhuta, mutta musiikki puhuu puolestaan. J.J. on tähän mennessä julkaissut kahdeksan LP-levyä ja lisäksi yhden kokoelmalevyn. Yleisesti tunnetuin hänen tuotannostaan lienee Cocaine biisi, josta tuli maailmanhitti . Eric Claptonin versiona. "Slovvhand Ericin" ohjelmiston muista J.J. -biiseistä mainittakoon After Midnight Calen omien levyjen tavaramerkki on hänen "äänensä". Kuiskauksen ja jutustelun väli mailla oleva kähisevä laulu, josta välillä erottuu jopa rahisevat sisäänhengitykset. Calen eniten käyttämä kitara on vanha akustinen teräskielikitara. josta hän on poistanut takakannen kaiku kopasta. Kaikukopan sisus on täynnä kitaramikrofoneja ja erilaisia elektronivempaimia. koko komeutta pitää kasassa pakkeli ja metalliset kiristimet. Kitara on todellinen "sound machine". J.J. loihtii siitä uskomattoman määrän saundeja. Cale viettää kuljeskelevaa elämää USA:n keskilännessä levytyssessioihinsa J.J. kerää muusikot joka kerta erikseen, vakituista bändiä hänellä ei ole. Tuntuu siltä että saatuaan uuden biisin valmiiksi Cale kerää mukaansa ketä sat tuu käsiinsä saamaan ja ryntää lähimpään studioon äänittä mään. LP:t koostuvat eri aikoi na ja eri paikoissa äänitetyistä erillisistä lauluista. Ehkä soittajaporukan vaihtuvuus antaa levyille tarpeellista uutta ilmettä. vaikka sinänsä biisit pysyvät hyvin calemaisina. Usein levyillä soittavat ammattilaiset studiomuusikot jotka tienaavat leipäänsä mm. Nashvillen countrymusiikkitehtaissa. Soittajista mainittakoon Carl Radle. Karl Himmel. Reggie Young ja Leon Russell. Audie Ashworth on tuottanut tähän asti kaikki Calen levyt. Aina ei musiikin tallentamista ole suoritettu edes studiossa. 1973 ilmestyneellä Okiella on esim. biisejä jotka on äänitetty Calen talon takakuistilla Tulsassa Oklahomassa. "Oklahoman multakurkku" ei ole suoraan laskettavissa mihin kään musiikkityyliin. Omaperäiset saundit levyillä ovat viimekädessä itsensä J.J:n kätten työtä. hän miksaa levynsä useimmiten itse. Countrystä musiikki eroaa paitsi sävellysten puolelta niin myös sanoitusten osalta. Oikea oppinen traditionaalinen punaniskacountry ei ikinä suostu vajoamaan arkipäivärealismiin naisten ja miesten välisiä suhteita kuvatessaan. J.J.:llä taas em. aihetta käsitellään säännönmukaisesti perin naturalistisesti. Esimerkkinä edellämainituista ovat mm kappaleet III make love to you anytime ja Let me do it to you. Cale tarkastelee maailmanmenoa maalaispojan näkökulmasta: City girls theyVe ali right They just want you for the night What's a poor boy going to do If he wants a girl like you Cant afford no diamond rings Or ali those other fancy things (J.J. Cale: Grasshopper; City Girls). Yleensä joka levy sisältää yhden nopean rokin, jota on käsitelty calemaisesti pelkistäen. Jokaine levy eroaa tunnelmaltaan muista, suomalaisten sydämiin tuntuu erityisesti itsensä lyö neen Grasshopper joka onkin ehkä toteutukseltaan kaikkein kaupallisin Calen levyistä. Grasshopper löytyy monesta Jyväskyläläisestäkin levyhyllystä. Uusimmalla 8 -levyllään Cale on pannut musiikkiinsa hänelle uuden synkän vivahteen, joka heijastelee USA:n lamaa, tästä kertovat jo kappaleiden nimetkin mm. People lie. Unemployment. Trouble in the city. Money talks. Losers ja Hard times. Edesmennyt alabamalainen kulttibändi Lynyrd Skynyrd levytti Calen biiseistä Call me the breezen (LP Second helping) ja (I got the) Same old blues (LP Gimme back my bullets). Saattaapa J.J. pistäytyä muidenkin levytyssessioissa. Neil Youngin Comes a time LP:llä Cale soittaa koko levyn ainoan sähköki taraosuuden biisissä Motorcycle mama (todella rupista). J.J. Cale on käynyt konsertoimassa paa hysteriaa. Had me a woman down in Ten nessee Boy she used to love me Free fever got me and I had to go I never seen that woman no more Mew York City is a place I been 1 was there one time with a travelin" band Young girl wanted me to stay I think she wanted me to pay Chorus: Roll it out. roll it in Here we go down the roald again Drifters life is a drifters wife Don't say I didn"t teli you so (J.J. Cale: Grasshopper: Drif ters wife). J.J. Cale diskografia 1724B009 Lp , 1970 Naturally Shelter ISA 5003 1972 Reallv Shelter ISA 5002 1973 Okie Shelter ISA 5004 1976 Troubadour Shelter SRL 52002 1979 5 Shelter SR 3163 1980 Shades Shelter 203 276 320 1982 Grasshopper Poly gram records (Mercury) 6302 177 1983 8 Phonogram (Mercury) 811 152-1 Näiden lisäksi hiljattain ilmestynyt kokoomalevy. Jarmo Koponen
Rosso, etsijä Sisilialainen palkkamurhaaja Giancarlo Rosso lennätetään Suomeen tappamaan nainen, joka paljastuu perillä ei vain ainoaksi suomalaiseksi, jonka Rosso tuntee, vaan myös ainoaksi Ihmiseksi, jota hän on koskaan rakastanut äitinsä ohella. Voiko moiseen naiiviin tarinaan pohjaava elokuva mitenkään onnistua? Juoni on Mika Kaurismäen vaivihkaa ohjaamasta elokuvasta ROSSO. jonka pääosissa näyttelevät Kari Väänänen tyylikkäänä Rossona, Martti Syrjä omana itsenään ja Leena Harjupatana vilahtelevana kaunottarena. Tämän onnistuvan kolmikon lisäksi pehmeä-ääninen italialainen kertoja, surrealismivivahteinen kuvaus ja Anssi Tikanmäen sovittama musiikki takaavat. ettei ROSSO jää pelkäksi seikkailuelokuvaksi. Juontakin enemmän sivuseikaksi osoittautuu yksittäisten tapahtumien sisäinen loogisuus. Ei ole tärkeää, keitä ovat öiset haulikkomiehet tai miten auto saatiin takaisin tielle — logiikka väistyy merkitsevämpien seikkojen edessä. ROSSO on Kaurismäen versio Danten Divina Commediasta. Kun Dante etsii rakastettuaan Beatricea helvetissä, lähtee Rosso Marjansa perään tulvivalle Pohjanmaalle. Mukaan tulee oppaaksi Marjan veli Martti, suomalainen juntti. "Hänen omalaatuiset liiketoimensa Helsingissä olivat ajautuneet umpikujaan. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä Martin mielestä on sama mitä tekee, kohtalo ohjaa kaikkea. Asiat olivat menossa päin helvettiä — niinpä he lähtivät kohti pohjoista." ROSSÖ esittelee Suomea sellaisena kuin aurinkoisesta Sisiliasta tempaistu kielitaidoton mafioso sen näkee ja kokee: autonhajattomo. turkistarha, tulvivia lakeuksia, hiekkakuoppia. urapaikattuja maanteitä, Martti Syrjä, lenkkimakkaraa... miksi nämä hullut yleensä elävät? Jotakin sellaista Suomessa kuitenkin on. mikä Sisiliasta puuttuu ja mitä Rosso etsii: vaalea nainen. Sisilian paratiisista karkotettu enkeli. Etsinnän edetessä pohjoisemmaksi ja käy dessä yhä toivottomammaksi Rosso alkaa tajuta, ettei tärkeintä sittenkään ole löytäminen vaan etsiminen. Ymmärrettyään tämän perustotuuden hän alkaa viihtyä tehtävässään: Italiaan soitettujen puhelujen sävy vaih tuu, "kaikki on hyvin". Jopa ystävyys hullun Martin kanssa syt tyy. musiikin välityksellä. Giancarlo yhtyy italiaksi Martin laulamaan "Olen suomalainen" -ralliin, ja elokuvan ehdoton kliimaksi on valmis. Ystävyys jää lyhyeksi, mutta "kuolema ei ole Rossolle ongelma, se merkitsee vain vapautusta kaikesta". Niinpä Rossolle ei ole ongelma sekään, että hän etsii yhtä aikaa rakastettuaan ja saalistaan. Hän tietää hyvin. kuinka kaikki tulee päättymään, ja jopa toivoo näin käyvän. Rakkaus on kuolema on vapaus. Tämä elokuvan johtoteema tiivistyy Rosson mustavalkoisessa painajaisessa, missä hän harhailee märässä, sokkeloisessa luolassa pakenevan Marjan kintereillä. Vettä on ROSSOssa muuallakin kuin unessa. Välimeri, sateinen Helsinki, tulvivat pellot. lopun symbolinen pikapesu — Rosso kahlaa vedessä kuin Tarkovskin NOSTALGIAN Gortshakov. Yhteistä NOSTALGIAN kanssa on myös kahden yhteensovittamattoman kulttuurin kohtaaminen. Kontrasti tuskin voisi olla jyrkempi kuin se Rosson muistoissa elävän Sisilian ja ympäröivän huhtikuisen Pohjanmaan välillä on. Mutta rumuudella ei mässäillä, Timo Salmisen hellästi liukuva kamera ja värien nautittavat sävyt pehmentävät yhteentörmäystä visuaalisella tasolla. Tulvamaisemat ja sorakuopat ovat — kuten niiden tässä elokuvassa pitääkin olla — helvetin kauniita. Harri Högmander ROSSO Ohjaus: Mika Kaurismäki Käsikirjoitus: Mika Kaurismäki ja Kari Väänänen Kuvaus: Timo Salminen Pääosissa: Kari Väänänen Martti Syrjä Leena Harjupatana TILTTI ry. Sääntömääräinen syyskokous to 24.10.1985 Rentukan sirkus-kabinetissa kello 18.30. Asialistalla monia tärkeitä asioita. Tervetuloa päättämään yhteisistä asioista. Matemaattis-luonnontieteellisen alan opiskelijatapaantinen Jyväskylässä 19.-20.10.1985 Matemaattis-luonnontieteellisen alan opiskelijat kokoontuvat opiskelijatapaamiseen Jyväsky lään 1 9 . 2 . 1 . Opiskelijatapaamisen tarkoituksena on tutustua Jyväskylän yliopistoon mm. syklotroni-hankkeen nyky vaiheisiin sekä keskustellaan opiskelusta nuorisovuoden teemojen pohjalta. Lauantaina Mattilanniemessä kello 14 alkavan paneelikeskustelun teemoja ovat opiskelijoiden osallistumisja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen valtakunnan tasolla sekä opiskelijoiden, yliopiston henkilökunnan ja ammattijärjestöjen välinen yhteistyö. Lisäksi keskustellaan myös opiskelun ja työelämän välisistä suhteista. Paneeliin osallistuvat mm. opetusministeriön ylitarkastaja Esko Laulajainen sekä edustajat eri ammattijärjestöistä ja yliopistosta. Laitosten esittelyluennot alkavat lauantaina keilo 13 ja mielenkiintoisin on varmasti valtakunnallisestikin merkittävän Jyväskylän yliopiston suklotronihankkeen nykyvaiheiden esittelyLauantaipäivän raskaan ohjelman vastapainona on sunnuntaina sählyturnaus, jossa ratkaistaan yliopistojen välinen paremmuus. Opiskelijatapaamisen isäntinä toimivat paikalliset ainejärjestöt: Dumppi (tietojenkäsittely), Radikaali (kemia), Syrinx (biologia), ja Ynnä (matematiikka ja fysiikka). Tapaamisen koordinoi SMLOL, Suomen matemaattisten aineiden ja luonnontieteiden opiskelijoiden liitto. Kasvatustieteen koulutuspäivät Jyväskylässä 24.—25.10.1985 teemana Kasvatustieteen teoreettiset ongelmat. Lisäksi paneeli aiheena Kasvatustieteilijä työelämässä. Luennot päärakennuksen salissa C 1 alkaen klo 10. Tarkempia ohjelmia ilmoitustauluilla. Tervetuloa! EMILE ry. JYTK/Kokoomus Jälleen ovat yo-kuntavaalit lähellä: 4.—5..11. valitaan uutta edustajistoa. Vaaliehdokkaita valokuvataan asiantuntemuksella ke 16.10. klo 18.00 tai la 19.10. klo 12.00 piiritoimistolla, Aatoksenkatu 8. Vaalitalkoot pidetään la 19.10 klo 12.00 lähtien piiritoi mistolla. Kaikki mukaan ideoimaan, päivätyön päätteeksi tarjotaan mestarikokkien erikoisannoksia. JYTK:n vaalisirkus pyörii ja hyörii ti 29.10. klo 20.00 ravin tola Rentukassa — ja ohjelmassa löytyy. Jos olet kiinnostunut ylioppi laskuntasi tai yökylämme asioista, otahan yhteyttä vaikka puhelimitse. Kirsi puh. 2983 (D 418) Syyskokous pidetään ti 22.10. klo 19.00 Sohvilla. Hallitus kokoontuu tuntia aikaisemmin. Tarja Seppälä puh. 3325 JYTK/KOK tied.vast. JARU Jyväskylän akateemiset reservin upseerit. Syyskauden ensimmäinen saunailta ti 22.10. klo 19.00 Kortepohjan A-talon ti laussaunassa. Kaikki uudet ja vanhat toiminnasta kiinnostuneet joukolla löylyn lyömiin. JYKY 16.10 Jykyssä klo 19.00 Mirja Kaartinen. Kaarina Kiuru ja Jari-Pekka Timonen kertovat WSCP:n Euroopan alueen kokouksesta Valamossa 7 . 1 4 . 8 . 1 9 8 5 : Jyky osana maailmanliittoa? 21.10. Raamattupiiri klo 18.30. Keltinmäessä Helokantie 7 C. kerhohuone. Evankeliumin vertailua. vetäjänä Martti Muukkonen. 25.—26.10 "Että heillä olisi elämä ja yltäkylläisyys" SKY:n Syyspäivät Hei singissä. Lisätietoja Jykystä. 28.10. Hetkipalvelu klo 20.00 Katolisella Kirkolla. Yrjönk. 30.10. Palaveri SKY:n liittokokousasioista Jykyssä 20.00 Jykyssä toimii myös solidaarisuuspiiri, tule mukaan! Jyky: Yliopistonkatu 2 A 7. Jkl 10 puh. 618568 Ev.Lut. Opiskelijalähetys Toimisto Vapaudenk. 24 B auki tiistaisin 9—12 ja perjantaisin 1 2 1 5 . puh. 213901. Toimistolla keskiviikkona 16.10. kello 19 rukousilta. keskiviikkona 23.10. ei ole opiskeli jailtaa. koska on kristillisten opiskelijajärjestöjen yhteinen tapahtumaviikko keskusseurakuntatalolla. Toimistolla päiväkahvit perjantaisin kello 13.30.—15. Pika rukoushetki siellä joka arkipäivä kello 12.05—12.15. Raamattupiireistä saa kysellä Pipa Paljakalta puh. 242 992 tai toimistolta. Pohjanmaan osakunta: Syystervehdys kaikille osakuntalaisille ja uusille opiskelijoille. On aika kaikkien vanhojen ja uusien osakuntalaisten kokoontua ja tällä kertaa joka syksyisen vuosikokouksen mer keissä tiistaina 29.10.1985. Ihan asiaakin vuosikokouk sella on sillä silloin valitaan uudet jäsenet osakunnan hallituk seen. Hallituksen jäsenet, inspehtoori. osakuntalaiset ja uudet halukkaat, tervetuloa tiistaina 29.10. Toiskaan. Kortepoh jan M-talon alakertaan, klo 19.00. Savo-karjalainen illanvietto tiistaina 29.10. klo 20.00 Ylioppilastalon yläkerrassa. Herättelemme henkiin osakuntatoi mintaa. Kaikki mukaan. TÄSTÄ El PALVELU PARANE Postipankissa on tehotilit, kätevät kortit, maksupalvelu pelaa päivällä ja yöllä ja LAINOISSA LÖYTYY Palkkatili antaa lainaa, luotollisen OK-kortin, kansainvälisen VISAluottokortin. Käteishankintojen rahoittamiseen on siis mahdollisuuksia valita asti. Asuntolainaa ja muita isompia lainoja saat sopuehdoin. Tule! Ota selvää eduistasi ja tee tavoitteistasi totta! [ZK!MI&Si
12 l k S I ^ » l l L V l A V^BJ Sitoutumattomat ja kokoomus On totta, että varsinkin puoluepoliittisesti sitoutumattomalla opiskelijalla on entistä suuremmat mahdollisuudet osallis tua ylioppilaskunnan päätöksentekoon sen korkeimmilla tasoilla: edustajistossa ja hallituksessa. Molempiin voi päästä ilman minkään poliittisen tahon koulutusta ja tukea. Ilmiö oli ylioppilaskunnassa tuttu jo ennen kuin yhtään vihreää istui eduskunnassa. Sinän sä asia on erinomainen, koska se mahdollistaa erilaisten ideoi den ja näkemysten esiintulon päätöksenteossa. Kun suurin osa opiskelijoista on puolueisiin sitoutumattomia, rajaisi puolueiden jäsenyyteen perustuva päät täjien valinta suurimman osan opiskelijoista päätöksenteon ui kopuolelle. Puolueen nuorisotoiminnassa mukanaolo ei väittä mättä takaa tavallisen opiskeli jan edun pyyteetöntä ajamista. Eri asia on sitten se. että ih inisten menettäessä uskonsa puoluepolitiikkaan on myös yhteiskunnallinen aktiivisuus vähentynyt. Samalla kun potentiaalinen päättämisen mahdolli suus on laajentunut puolueiden ulkopuolelle, aktiviteetti on vä lientynyt ja siten on tullut yhä sattumanvaraisemmaksi, kuka lopulta istuu päättäjän pallilla. Sitoutumatonta on vaikea äänestää ellei häntä tunne. Sitoutumattomilla ei tukijoiden puut teessä ole varaa näyttävästi markkinoida itseään ja ajatuksiaan. Äänestäjän pitäisi itse ak tiivisesti seurata toimintaa. Hei pointa on kohauttaa olkapäi tään ja väistyä päätöksenteosta. mutta näin menettää myös mahdollisuutensa vaikuttaa tai edes kontrolloida päätöksente kijöitä. Ylioppilaskunta on edustajamme. neuvottelukumppani suhteessa yliopistoon ja kaupunkiin. osallisena keskustelussa jota käydään opiskelijan elämästä: tutkinnonuudistuksesta. opintotuesta... Ei ole samante kevää millaisia päätöksiä tehdään. Sitten nykyisestä hallituksesta. Keskustelukyvyttömyyttä tosiaan osoittaa, että sen toimin taan pitää yrittää vaikuttaa leh den palstoilla, sen sijaan että hallituksen jäsen sisältä käsin aktiivisella toiminnallaan yrittäi si sitä kehittää. Lähes jokainen hallituksen jäsen kuuluu muihin kin yo kunnan elimiin kuin halli tukseen. ja kokemattomuus ja kaantuu kyllä tasaisesti sitoutumattomien ja sitoutuneiden osalle. Lisäksi aktiivisuutta on osoitettu mm. ainejärjestöissä. kokemattomuus ei ole hyve. mutta uutta verta ja uusia aja i ^ia kaivataan aina. Kokemattomuus ei aiheuta ajattelutai keskustelukyvyttömyyttä. sitä aiheuttaa passiivisuus. Siispä: tervetuloa mukaan uudet ja vanhat, sitoutuneet ja sitoutumattomat. mukananne uutta ja erilaista kokemusta. kiinnostusta, aktiivisuutta. Kaik kia tarvitaan! Susannaa siteeraten: Ajattele! Älä vikise, vaan ole mukana päättämässä. Tietoisesti. JYY:n hallituksen puheenjohtaja Päivi Fadjukoff sitoutumaton aggrahoggalainen Ylioppilaskunta on juuri sellainen kuin ansaitset Kuulit viime marraskuussa huhun ylioppilaskuntavaaleista... — joo. siellä ne istuu ja oottelee muka äänestäjiä. — No. ei paljo mun napaa kaiva. — Ai. ne meni jo ! ... ja niin ylioppilaskunta sai sinunkin ansaitsemasi päättäjät, Vain harva äänesti. Ja heistä ei monikaaan ajatellut, miten ää nensä käytti. Tai mitä ääni ylioppilaskunnan päätöksissä merkitsi, sitten joskus. Joka tapauksessa tulos merkitsi sitä. että ylioppilaskunnan eri elimiin tuli vain harva toiminnan tarkoi tuksen syvemmin ymmärtävä. Passiivisuus karsi: paitsi toiminnan mahdollisuuksia myös toimintaan käytettäviä kykyjä. Uuden ajattelun ja ideoinnin mahdollisuudet vähenivät monilla tasoilla. Vain harva aikai semmin aktiivisista jaksoi jatkaa rutiinien selvittelyä. Kokemattomat astuivat remmiin. Kokemattomuus ja resurssien vähäisyys yhdessä ovat merkinneet rutiinien painottumista. keskustelukyvyttömyyt tä. turhaa ajan tuhlausta. Uudet hyvätkin ajatukset, käytännön toiminnan uudistaminen, monet ylioppilaskunnalle tärkeät kysy mykset ovat jääneet taka alalle. Kykenemättömyys ottaa kantaa oleellisiin asioihin on kokemattomuutta. Kaikenlaisten virheiden, muotoja juridistenkin virheiden, to dennäköisyys on lisääntynyt. Kokeneempien aikaa on kulunut virheitä metsästäessä ja virheellisiä ennakkokäsityksiä oikoes sa. Samalla epäoleellisten pik kuasioiden käsittely on jumiuttanut tärkeämpien käsittelyä. Nämä piirteet ovat olleet hyvin tavallisia tämänvuotisen JYY:n hallituksen työskentelyssä. Suurin osa hallituksen jäsenistä ei ole ennen toiminut missään ylioppilaskunnan elimissä. Etäisyys käytännön toiminnasta on silmiinpistävä. Vain muutama jäsen kuuluu edes valiokuntiin. Työskentely on ollut nykivää ja päämäärätöntä, ajoittain kokonaan katkeavaa. Kokoukset ovat olleet turhauttavia, kokonaisuus vieläkin pahempaa. Tällaisen toistuminen merkitsee aina vaikeuksia. Ajallisen ja ajatuksellisen perspektiivin kapeneminen edelleen johtaa aina jonkin tuhoon — toivottavasti se ei ole ylioppilaskunta, jota tulevaisuudessakin tarvitaan etujärjestönä ja toiminnan mahdollistajana. Ellei poliittisilla opiskelijajärjestöillä ole muuta merkitystä. ovat ne olleet arvaamaton traditioja ajatusvarasto. jonka mer kitys alkaa näkyä vasta järjestöjen heiketessä. Näissä yhteyksissä nimittäin koulutuskin on kokemusta ja kykyä ajatella. Tässäkin marraskuussa on vaalit. Ajattele kun äänestät tai kun jätät äänestämättä. Ennen kaikkea: älä vikise, vaan ole mukana päättämässä. Tietoisesti. Susanna Uusitalo JYY:n hallituksen jäsen Ulkoasiain valiokunnan jäsen JYTK:n ry:n jäsen Turhautunut poisjääjä Mikä firma tämä YTHS oikein on? Jyväskylän Ylioppilaslehdessä 1 8 . 9 . 85 julkaistun nimi merkki "Älä maksa turhasta" kirjoituksen johdosta: Ylioppilaiden terveydenhoito säätiö (YTHS) on opiskelijoiden itsensä (SYL) vuonna 1854 perustama yhteisö, jonka tarkoituksena on terveydenhuoltopalvelujen tarjoaminen yliopistoissa ja korkeakouluissa opiskeleville. Säätiön toimipiirissä on 81 000 opiskelijaa, joita varten sillä on terveydenhoitoasema jokaisessa 16 korkeakoulukaupungissa. Maksettuaan lakisääteisen terveydenhoitomaksunsa opiskelija on oikeutettu käyttämään kaikkien terveydenhoitoasemien palveluja. Palveluihin kuuluvat yleisja erikoislääkärihoito. hammashuolto, mielenterveyspalvelut ja ehkäisevä terveydenhuolto. Mm. yleislääkärillä käynti. neuvolapsykologilla käynti, terveystarkastukset. laboratorioja röntgentutkimukset ovat maksuttomia. Erikoislääkärillä käynti maksaa 5 mk ja säätiön terveydenhoitoasemalta saa lähes kaikkien erikoislääkäreiden pai veluita. Eniten käytettyjä näistä ovat silmälääkärin, gynekologin ja ihotautilääkärin palvelut. Erikoislääkärillä käynnistä yksityissektorilla joutuu potilas maksamaan moninkertaisesti tuon vitosen. vaikka sosiaalivakuutus korvaakin osan. Säätiön lääkäreillä käy joka toinen opiskelija vuosittain. Toimivuonna 1984/85 oli säätiön terveydenhoitoasemilla opiskelijoiden lääkärissä käyntejä runsaat 117 000 kpl. Lähes puolet käynneistä oli erikoislääkärikäyntejä. Psykoterapiasta säätiö perii 10 mk yksilökäynniltä ja 5 mk ryhmäkäynniltä. Mielen terveyspalveluja käyttää vuosittain n. 4 % toimipiirin opiskelijoista. Hammashoidosta säätiö perii tällä hetkellä 55 mk/käynti. Yksityishammaslääkäripalvelut tulevat maksamaan potilaalle keskimäärin kolminkertaisesti tuohon verrattuna. Vuoden 1986 alusta aletaan nuorten hammashuoltoa tukea sairausvakuutusvaroin. Myös YTHS:n hammashuolto tulee tuon sub vention piiriin ja opiskelijoilta perittävä hammashoitomaksu alenee. Säätiön hammashoidos sa käy yli 40 % opiskelijoista vuosittain ja yli 80 % joskus opintojensa aikana. Opiskelijat rahoittivat v. 1983/84 itse maksuillaan sää tiön menoista (47 milj.mk) 38 %, Kansaneläkelaitos maksoi sv-korvauksena 47 %. valtio kattoi raha automaattiavustuksella 11 % ja muut tuotot olivat 3 % . YTHS:n hallinnossa on opiskelijoilla vahva edustus kaikilla tasoilla. Mm. ylimmässä päättä vässä elimessä valtuuskunnassa on opiskelijoilla enemmistö. Tämä vastaukseksi nimimerkin kysymykseen "mikä firma tämä YTHS oikein on" ja ehkä tässä oli valaistusta myös hänen esittämiinsä rahoitusta koske viin väitteisiin. Lisätietoja YTHS:stä saa terveydenhoitoasemaltamme. jonka osoite Jyväskylässä on: Kes kussairaalantie 4, 40600 Jyväskylä sekä keskustoimistostamme Töölönkatu 37 A, 00260 Helsinki. Martti Kukkonen tiedotussihteeri TRAVELAN TALVIESITE ON ILMESTYNYT HANKI HETI OMASI! • Kaikki matkaliput • Suuri seuraja valmismatkapörssi • Tusinoittain talvilomaideoila • Nuorisoja opiskelijalennot • Juna-,laiva-ja bussiliikenne • Interrail ja Transalpino • k i e l i m a t k a ! • Kaukomatkat • Ryhmämatkal • Majoitusesimerkkejä jne HAE tai tilaa esite lähimmästä Travelasta! KANSA matkatoimisto HELSINKI TURKU TAMPERE JYVASKYIA OULU KUOPIO imu* 5 Hämeenkatu 14 1901 624 101 (921)337 033 Tuomiokirkonkatu 36 (931) 30 99S Kauppakatu 12 HelMuskatu 33 Kuopion Yliopisto (9411617 507 (981)222 720 19711 226 239 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI : Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisu CI Toimitus Keskussairaalanne 2 40600 Jyväskylä. p u h 6 1 7 2 8 8 ' LJ Päätoimittaja Pekka Kinnunen G Toimittaja Markku Kekäläinen D Ulkoasu Jorma Parviainen \l I l m o i t u s p a l v e l u K a r i Johansson. Mika>'Wolander Siljonkuja i D 40600 Jyväskylä, puh. 617 599 t Toimistosihteeri ja taloudenhoitaja Paula Rouhiainen puh 252 211/2113 • Pankit KOP-Mattila Keski-Suomen Sp. SYP-Jyväskylä Kauppakatu 3. Nisulan Op. postisiirtotili TA 74517-4 ! Tilaushinnat koko vuosi 80 markkaa, puoli vuotta 40 markkaa • Ilmoitushinnat tekstissä 2.75. etusivulla 3.85. takasivulla 3.50. värilisä 0.63. määräpaikkalisä 0,65 [~ Ilmestyy 20 kertaa vuodessa ; Osoitteenmuutokset toimitukseen tai taloudenhoitajalle ISSN 0356-7362 Seuraava numero ilmestyy 30.10. Lehteen tarkoitettu aineisto toimitukseen viimeistään perjantaina 25.10. Jämsässä 1985 — Jämsän Lehti Oy