: : ' . ' • • • • • • ; • . • . " : : ' • • • • . V . ; ; • . : : KEKKONEN El ENÄÄ ASETU EHDOLLE! I H H B M M B H ^ ^ H H • • • • ' • • ' : • : , " . : EDUSTAJISTOTYRKYT sivut 6 & 7 M ^ ^ ^ H i • M M H M M M M TARJOUS 4 LAATIKKOA HD DISKETTEJÄ (40 kpl) 100 MK HIIRI, MICROSOFT YHT. SOP. 85 MK SOUND BLASTER 2.0 VALUE 395 MK SOUND BLASTER 16 VALUE 750 MK AKTV. KAIUTTIMET 190 MK 14.400 FAXMODEEMI 990 MK MITSUMI TUPLANOPEUS CD-ROM 950 MK CD-ROM LEVYT ALKAEN 35 MK K-S TETOKONEPALVELU Väinönkeskus, (941) 610971 kuva: Sami Lottia Jyväskylän ylioppilaslehti 4 pimeä / Pietarin markkinoille on tuotettu uusi i radioaktiivinen huume y Tsernobyhheroiini. Heroiiniin käytettävää unikkoa viljellään Tsernohylin läheisyydessä, ydinvoimalaonnettomuuden saastuttamassa maassa. Uusi heroiini on erittäin tehokasta. Mutta myös erittäin tappavaa...
2 Vauhkonen Hiljaiseloa Keijossa TORSTAINA aamupäivällä pyöräilen Kauppakatua pitkin. Autoja ei juuri liiku kaupungilla, erittäin rauhallista. Katselen tyhjiä näyteikkunoita, ankeaa. LAUANTAINA kymmeneltä työnnän lastenrattaita Kortepohjasta kaupunkiin. Länsiväylän kohdalla ei enää tarvitse varoa, pihassakin vain parikymmentä autoa. Miellyttävän rauhallista, mutta eikö minun pitäisi olla kaupungissa? KOLME AUTOMARKETTIA tällaisessa kylässä on sulaa hulluutta. Kuntien kaavoitusmonopoli, kauppaketjut ja selkärangattomat kunnallispoliitikot (sd, kok) tuottavat neutronipommin kaltaista jälkeä: tyhjiä tiloja kaupunkien keskustoihin. Silti kaavoitusvaltaa aiotaan yhä enemmän antaa kunnille eli paikallisille taloudellisille pösöille. Hei, rakennettaisiinko subtrooppinen kylpylä Harjun päälle? Tai kaupunginisien seksuaalisymboli: viisi sataa metriä korkea sanatorio kaikille yli 10 vuotta kunnallispolitiikassa hapanneille? Tai maailman korkein vesiliukumäki Harjulta Jyväsjärveen? Tai purjelentonani kilometrin tuulitunnelilla? Kesälatu ja moottoritie meidän pensa-aseman ohi? ONKO MITÄÄN järkeä, että jokainen ihminen erikseen raahautuu omalla autollaan jonnekin helvetin kuuseen ostamaan tavaroita? Eikö se tule pidemmän päälle kalliiksi ihmisille, kunnille ja valtiolle? Eikö oliosi oivallista, että kauppaketjut toisivat tavarat muutamalla autolla ihmisten luo? Eikö kaupat näin oikeasti palvelisi asiakasta, autotontakin? Eikö se työllistäisi hieman enemmän yksityisiä yrittäjiä ja duunareita? Eikö kaupungin keskustan pitäisi olla markkinoiden keskus, jotta kaupunki säilyisi elävänä? Eikö ole rahoittajienkin kannalta järjetöntä siirtää 1,2 miljardin supistuvista markkinoista 750 miljoonaa pois kaupungin keskustasta? Eikö kiinteistöjen arvo tipahda.» Miksi nämä kysymykset eivät tule Jyvgjkyiän päättäjien mieleen? DINOSAURUKSET kuoljyat, m i n käy myös automarketeille. Toivon vilpjaemästi, että ne tukehtuvat toisiinsa mahdo]li;;,,, man p j a n Tästä on jo esimerkiksi Oulussa saa]y esimakua. Me kuluttajat maksamme tällöinkin h j n n a n aina kaupassa käydessämme. §lihen asti me autottomat äänestämme rahoillamme lähikauppoja, jotka kuolevat ensin. Sitten meidän on käytävä keskustassa bussilla hakemassa ostoksemme. APINAT VAIKUTTAVAT joskus älykkäiltä. Esimerkiksi silloin kun joku heiluttaa banaaniterttua, ne eivät maksa penniäkään, vaikka tarjous olisi 1,95 mk/kg. VAPAA KILPAILU, edes sitä automarketit eivät edistä, vaikka jonkin sellaisen nimissä niitä yritetään perustella. Keskimaa kahmaisee kahdella automarketilla ja yhdellä tavaratalolla ainakin puolet markkinoista. Helppohan siinä on yksityisen, ketjuihin kuulumattoman kauppiaan kilpailla. Kilpailusta syntyy yhtä vapaata, kuin jos minä saisin uida kilpaa Jani Sievisen kanssa. Sieviselle annettaisiin tosin tasoitukseksi uimaräpylät. Vapaata kilpailua olisi tuoda markkinoille esimerkiksi joku ulkomainen kauppaketju, estää kauppojen keskittyminen ja suosia kaavoituksessa yksityisiä ketjuihin kuulumattomia kauppoja. Tai että minä saisin ne uimaräpylät. VAPAASTA KILPAILUSTA puheenollen. Oletteko kuulleet huhua, että taloustieteilijöiden ainejärjestö aikoo perustaa hampurilaisbaarin? Jylkkäri on keksinyt sille nimen: Hamburger Pörssi. Jouni Vauhkonen Valtio, kaiken isä, anna meille rehtori Opetuspuolen lakeja ollaan yhtenäistämässä. Se on hyvä. Lakeihin saattaa tulla kuitenkin yliopistojen kannalta paskamaisin yllätys vuosikausiin: maan hallitus nimittäisi yliopistojen rehtorit yliopistojen ehdotuksesta. Suomessa on yritetty vaalia jonkinlaista ideaa yliopistojen autonomiasta. Nyt tätä kaunista ajatusta, joka ei ikinä oikein toteutunut, ollaan siirtämässä kansliapäällikkö Jaakko Nummisen (kesk) myötä eläkkeelle ja hautaan. Yliopistolaitos on kiltisti nieleskellyt viime vuosina kaiken, mitä opetusministeriö eli valtio on saanut viisaaseen päähänsä. Nyt valtio haluaa jo nimittää rehtorit ihmiset, jotka neuvottelevat yliopistojen puolesta asioista. Itse valittu keskustelukumppani on tietysti mieluinen, mutta jo nyt rahoittajan keinot yliopistojen ohjailuun ovat ylivoimaisia. Enää ei näköjään riitä, että yliopistot nuoleskelevat "tulosohjauksen" nimissä mahdollisimman paljon opetusministeriötä. Nyt päänuoleskelijan pehmoinen kieli halutaan valita hallituksessa. "Tulosjohtamisen" malli on otettu yritysmaailmasta, jossa idean muodikkuus on jo mennyt mailleen. Ideologia on kuitenkin jäänyt sinnikkäästi elämään opetusministeriöön. Nyt sitä yritetään raivoisasti ympätä yliopistoihin. Managerismi, ulkoisia mitattavia tuloksia vaativa johtamistapa ei sovi yliopistoon, jossa parhaat "tulokset" ovat laadukkaita ajatuksia ja kysymyksiä. Niiden rinnalla tutkintojen tai väitöskirjojen määrä on sivuseikka, vaikka se byrokraateille saattaa tuntua tärkeältä. Yliopistojen on syytä muuttua ajan mukana. Lähtökohdaksi tulee kuitenkin ottaa omien, demokraattiseen itsehallintoon tähtäävien mallien luominen ja niiden tarjoaminen rahoittajille. Nöyristely opetusministeriön järjettömyyksien edessä ei enää auta. Autonomiaan puuttumiseen on syytä reagoida riittävän kovasanaisesti ja tarpeen tullen käyttää kaikkia mahdollisia keinoja. Jouni Vauhkonen T U K K A P A A Sanomalehtiruttaus: syksyn lehti maahan ehti Onko Suuri Johtaja, Ajatusten Palnik-Shorjoki Iiro Viinanen lopultakin pannut suitset markkinavoimille? "Sitoutumaton" Keskisuomalainen nimittäin lainasi Iiroa talouspalstallaan (23.10) seuraavasti: "Suomalaiselle yhteiskunnalle on äärimmäisen vakava asia, että meillä on ulkoparlamentaarisia voimia, jotka eivät salli eduskunnan tehdä päätöksiä." Näinhän se on. Politiikasta menee kohta kaikki kiinnostavuus, kun toimia voi vain yhdellä tavalla: niin että markkinavoimat ovat tyytyväisiä. Milloin viimeksi sitä tai tätä päätöstä ei perusteltu sillä, että päätöksellä Suomi saa uskottavuutta markkinavoimien silmissä. Kohta ei varmaan voi käydä paskallakaan miettimättä, antaako se markkinoille vääränlaisen signaalin. Tosin: ei se Iiro markkinavoimia ulkoparlamentaariseksi voimaksi sanonut, vaan ay-liikettä. Markkinavoimathan voisivat saada arvostelusta, aivan niin -jälleen kerran, väärän signaalin. Golfbisneksellä ynnä muulla "puoluetoiminnalla" konkurssikypsäksi ajettu Kansallinen Kokoomus voisi pian muuttua Kansallistetuksi Kokoomukseksi. Erkkolainen Ilta-Sanomat tiesi 22.10 kertoa, että Helsingin kulttuuritalo myydään eniten tarjoavalle: "Helsingin Kulttuuritalo pakkohuutokaupataan 24. marraskuuta. -Lähtökohtana on tietenkin se, että tilat säilyisivät kulttuurilla, mutta totta kai olemme valmiit myymään sen eniten tarjoavalle, Siltaparikin toimitusjohtaja Martti Erma sanoo." Vaadin, että Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan on otettava ko. talo hoteisiinsa. JYYUähän on paljon kokemusta siitä, millainen taakka suojelukohteeksi nimetty talo voi omistajalleen olla. Sitä paitsi opiskelijat ovat tottuneet ahtautumaan Alvar Aallon pilke silmäkulmassa suunnittelemiin vessoihin. Alvari olikin aika veitikka. Ja jos Eokivikin siirrettäisiin kulttuuritalolle, olisi perjantaidiskon arvonnassa voitettu Ruotsinristeily huomattavan helposti realisoitavissa. Jos JYY ei jostain kumman syystä suostu ostamaan kulttuuritaloa ylioppilastaloksi (nykyinenhän on vain osakuntasiipi), jää kulttuuritalon ainoaksi järkeväksi tehtäväksi nykytaiteenmuseoksi muuttuminen. Varsinkin pysähtyneellä 70-luvulla talo sai tuta ainakin "dadaismin", jota toisteltiin venäläisvierailujen aikana hyvinkin taajaan. Uudenmaan maakunnan veturi Helsingin Sanomat (29.10 ) kaataa väittämän, jonka mukaan poliisin toiminta olisi jotakuinkin päätöntä menoa. Lehti nimittäin siteeraa kahdessa jutussa poliisivoimain edustajia, joista toisessa asiaa kommentoi ylikomisario Keijo Suuripää ja toisessa poliisijohtaja Reijo Naulapää. Kansan keskuudessa poliisi on tosin vieläkin kusipää, uskoo Tukkapää.
fr KOTIMAISIA NAHKA-ASUJA TEHTAAN MYYMÄLÄSTÄ OPISKELIJA ALE -10% Nahka-o$u»t9kion tohtxjorunyymölä i NahkaYkkönen Ky/ Jkl, Torikeskus I krs., av. ark. 10-18, la 9-15 puh.(941)620067 • • 3.11.1994 J y v ä s k y l ä n y l i o p p i l a s l e h t i KOPIOT MONISTEET VÄRIKOPIOT GRADUJEN SIDONTATYÖT Viitaniementie 15' P. 214 322 Opintoihin 160 ov:n jälkeen kaavaillaan kovia maksuja O petusministeriön tuore opinto-ft^ e u s s e l v i t y s s j s ä ] t ä ä monia epäkohtia: pahin niistä on i^o opintoviikon jälkeiset maksut. Oletko vahingossa ajautunut opiskelemaan vaaraa alaa? Vaihtuivatko suunnitelmasi kesken opintojen? Kiinnostaa^ sinua opiskella yliopistossa enemmän kuin minimivatimukset edellyttävät? Jos vastauksesi on kyllä yhteenkään edellisistä kysymyksistä, on sinulla syytä huoleen. Opetusministeriön nimeämä selvitysmies, Joensuun yliopiston hallintojohtaja Matti Halonen sai syyskuun lopulla valmiiksi raporttinsa, jonka aiheena oli mm. opiskelijoiden opinto-oikeus. Selvitys on parhaillaan lausuntokierroksella, joten mitään päätöksiä ei ole vielä tehty. Tarkkailla ja rajoittaa Selvitysmies ehdottaa muun muassa, että perustutkintoaan (=kandi/maisteri) suorittavat opiskelijat joutuisivat maksamaan valtiolle tutkinnon minimivaatimusten ylittävistä opinnoista pahimmillaan jopa markkinahintaisen korvauksen, (suuruusluokkaa 1000mk/opintoviikko!). "Opetusministeriön viimeaikaisten selvitysten taustalla on se, että koulutukselle haetaan maksajia ja maksaja on tämänkin selvityksen mukaan velkarahalla ja alle minimitoimeentulon olevalla opintorahalla elävä opiskelija", JYY:n korkeakoulupoliittinen sihteeri Petri Vähäkangas tuskailee. Vähäkankaan mukaan selvityksessä on myös sisäisiä ristiriitoja. Sivuaineopintoja pyritään helpottamaan, mutta toisaalta opintoja kuitenkin rajoittamaan. Monien alojen opiskelijoilla minimivaatimukset täyttyvät jo pakollisista opinnoista. Ehdotuksen myötä tällaisille opiskelijoille ei jää tilaa laaja-alaisten opintokokonaisuuksien muodostamiseen. Selvitysmies esittää myös, että opiskelijoiden opintojen kulkua tarkkailtaisiin erityisesti ensimmäisen lukuvuoden aikana ja sen päättyessä. Opiskelijalle varattaisiin oikeus yhteen uusintakuulusteluun. Mikäli kuulustelu hylättäisiin, opiskelijalta evättäisiin oikeus jatkaa opintojaan. Iisi olla? Pitäisikö niiden mahdollisesti pyöriä vaikkapa yo-televisiossa?" Kyseenalaiset johtajamenettelyt Halosen selvityksen mukaan johtajat tulisi määrätä siten, että ylempi taso nimittää alemman tason johtajan. Näin, koska "tällä menettelyllä voidaan vähentää johtajien riippuvuutta johdettavistaan ja kollegoistaan sekä vahvistaa johtajuutta erityisesti koulutusta ja opetusta koskevissa asioissa". Kopo-sihteeri Vähäkankaan mukaan johtajuutta koskeva ehdotus lisäisi hierarkkisuutta. Johtajat olisivat henkilökunnan yläpuolella, eivät sen keskellä. Malli on ristiriitainen nykyaikaisen johtamismallin kanssa, jossa työskentely tapahtuu tiimissä. SYL: Väärä lähtökohta SYL:n hallituksen jäsenen Ville Elonheimon mukaan opinto-oikeusasiaa on lähdetty tarkastelemaan väärästä päästä. Missään ei ole olemassa mitään selvityksiä, paljonko esimerkiksi ylimääräiset opintosuoritukset aiheuttavat todellisia nettokustannuksia. Opetusministeriössä luotetaan pelkkiin huhuihin. "Mikäli opiskelua aletaan rajoittamaan, tulisi miettiä koulutuksen ja työllistämisen suhdetta. Opiskelijathan opiskelevat, jotta saavuttaisivat paremman aseman työmarkkinoilla tai jotta heistä tulisi pätevämpiä tutkijoita", toteaa Elonheimo. Onko siis yhteiskunnalle edullista suosia vain minimiopintojen suorittamista? Takaako se tämänhetkisen trendin vaatimia tehokkaita, tuloksellisia yksilöitä? Elonheimo näkee selvityksen epäkohtana myös päällekkäishyväksymisen kiellon. Opiskelijat eivät välttämättä vielä opintojaan aloittaessaan tiedä, mitä todella tahtovat. Käsitys opiskelualasta ja laitoksesta, jossa opinnot suoritetaan, muodostuu vasta käytännön kokemuksen myötä. Lisäksi suunnitelmat muuttuvat ja koko yhteiskunnallinen toimintaympäristö muuttuu. Tämän vuoksi kiinteiden opiskelusuunnitelmien lukkoonlyöminen ei ole mahdollista. Elonheimon mukaan eräs ratkaisu voisi olla, että opiskelija voisi säilyttää kahdesta opiskelupaikasta toisenkin mahdollista myöhempää käyttöä varten. On kuitenkin huomioitava, että on myös opiskelijoita, joille yksi tutkinto ei jostain syystä riitä, vaan heidän on tarpeellista suorittaa kaksikin tutkintoa. Tietosuoja ongelmana Edellä mainittuun systeemiin siirtyminen heikentäisi oleellisesti opiskelijan oikeusturvaa. Entäpä jos tentaattoria ei satu miellyttämään opiskelijan pärstä tai vastaustekniikka? Systeemiin voitaisiin tietysti rakentaa jonkinlainen valitusmenettely, joten eläköön byrokratiaSeuraava sitaatti on suoraan selvityksestä: "Opetussuunnitelmia ja opiskelijoita koskevia tietojärjestelmiä tulee kehittää siten, että tarvittavat tiedot ovat vaivattomasti saatavilla ja että riittävän automatisoitu tiedonsiirto korkeakoulujen välillä toimii". Kyseessä on siis ikävä tarkkailumentaliteetti. Kopo-sihteeri Petri Vähäkangas kyseleekin: "Kenen saatavilla tietojen tuYliopisto oi olo tehdas Yliopistoa ei voi pitää pelkkänä tutkintojen tuotantolaitoksena. Opiskeluvuodet ovat tärkeää aikaa esimerkiksi oman minuuden rakentamisen ja sosiaalisten kommunikointitaitojen opettelemisen kannalta. Opiskelun rajoittaminen tuntuu yleensäkin ristiriitaiselta sen tavoitteen kanssa, että Suomi mielii vuonna 2000 olla Euroopan koulutetuin kansa... Opiskeleminen on myönteistä niin opiskelijan kuin yhteiskunnankin kannalta. Yhteiskunnan tulee tulevaisuudessakin kannustaa opiskelemaan, eikä suinkaan rajoittamaan opintoja. Kannustaa voisi vaikkapa nostamalla opintotukea edes työttömyyskorvauksen tai minimitoimeentulotuen tasolle. Opiskelijavalinnat kaipaavat kehittelyä, mutta ongelmakimpun ratkaisemisen tulisi lähteä roimasta opintojen ohjauksen lisäämisestä jo peruskouluja lukiovaiheessa. Lukio-opintojen tulisi tukea tulevaa uravalintaa sulkematta kuitenkaan pois mitään vaihtoehtoja. Lahjakkaimmille yksilöillä tulisi olla mahdollisuus päästä opiskelemaan ilman työlästä pääsykoekirjojen ulkolukua. Pääsykokeisiin valmistautuminen imee monilta puhtia itse opiskelusta ja opinnot pitkittyvät suotta. Johtajien ei tarvitse olla riippumattomia kollegoistaan tai alaisistaan, vaan ennenkaikkea osa porukkaa. Hierarkia-ajattelu joutaisi jo roskakoppaan. Yhteistyö on valttia, ja jotta yhteistyö toimisi, laitosten, tiedekuntien ja yliopistojen tulisi itse valita johtajansa. Sini Ihanainen Koulututkija epäilevänä Jyväskylän yliopiston tutkija Jouni Välijärvi on huolestunut eräistä selvityksen kohdista. "Suomalainen koulutusjärjestelmä on rakennettu sen positiivisen käsityksen mukaan, että kaikki oppiminen on positiivista. Yksilöiden omaehtoinen sivistyshalukkuus on nähty hyvänä asiana ja siihen on kannustettu. Kiintiöiden ja rajoitusten rakentaminen osoittaa, että tämä ajattelukanta on muuttumassa", Välijärvi toteaa. Opiskelijoiden karsiminen ensimmäisen vuoden jälkeen johtaa Välijärven mukaan siihen, että ensimmäinen opiskeluvuosi on preppausta ja pelkkää kirjojen lukemista. Välijärvi pohtii, onko tämä tulevan alan kannalta olennaista. Teksti: Sini Ihanainen Piirros: Soili Puranen
4 Opetusministeriössä valmisteltu lakiluonnos: Valtioneuvosto nimittäisi korkeakoulujen rehtorit Kansliapäällikkö Numminen: "Asiasta ei lopullisia kantoja" Opetusministeriössä on valmisteltu lakiluonnosta, jonka mukaan valtioneuvosto nimittäisi tulevaisuudessa korkeakoulujen futaat, "Korkeakoulussa on rehtorin virka. Se täytetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Valtioneuvosto nimittää rehtorin korkeakoulun esityksestä. Korkeakoulun vaalikoUegio asettaa kolme rehtoriehdokasta esityksen tekemistä varten", luonnoksessa lukee. Opetusministeriö on pohtinut rehtorien nimityskäytännön muuttamista koulutusta koskevan laajan lainsäädäntöhankkeen yhteydessä, jonka on määrä valmistua marraskuussa. Hankkeen tavoitteena on pelkistää nykyisin koulutusta säätelevät yli 50 lakia vajaaseen kymmeneen. Opetusministeriön kansliapäällikkö Jaakko Numminen (kesk) myönsi pari viikkoa sitten, että nimityskäytännön muuttamista on harkittu. Hän kuitenkin korosti voimakkaasti, että "lopullisia kantoja asiaan ei ole". Numminen puhui koulutusja tutkimusasioita seuraavien toimittajien kokouksessa. Nykyisin korkeakoulut valitsevat rehtorinsa itse. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa rehtorin valitsee vaalikoUegio, johon kuuluu opiskelijajäseniä. Näin on myös mm. Helsingin kauppakorkeakoulussa, jossa asian päättää valtuusto. Numminen kuvaili nykyistä valintatapaa "problemaattiseksi" korkeakoulujen kansainvälistymisen ja tulosjohtamisen kannalta. Uusi käytäntö ei toteutuessaan tarkoittaisi Nummisen muYliopiston rehtorin nimittämistä maan hallituksessa perustellaan muun muassa tehokkuudella. Opetusministeriön ylijohtaja M a r k k u Linna kuvailee valtioneuvoston valitsemaan rehtoria "erääksi tulosjohtamisen instrumentiksi". Helsingin Ylioppilaslehden (20.10.) haastattelussa Linna sanoo, että korkeakoulujen johtamisessa tarvittaisiin entistä enemmän johtamisen asiantuntijoita. Linna antaa ymmärtää, että nykyisin rehtorit ov» 1 liian sidoksissa yliopistojen kollegiaaliseen hallintoon. Ideana on, että ulkopuolelta tulle " ammattijohtajan ei tarvitsisi liikaa välittää yliopiston hallituksesta, vaan hän voisi tehdä päätöksiä vapaamkaan sitä, että hallitus nimitäisi rehtorit "puhtaalta pöydältä". Korkeakoulut esittäisivät itse päätöksenteon pohjaksi kolme ehdokasta, kuten lakiluonnoksessakin lukee. Oman löhtorintuV kintoa ei rehtoriksi olisi myöskään asiaa. Lainsäädännön muutoshanke on Nummisen viimeines tehtävä opetusministeriön kansliapäällikkönä, ja hän haluaisi saattaa sen loppuun ennen siirtymistään eläkkeelk marraskuun lopussa. Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen (kok) on kaavaillut, että koulutusta koskevan lainsäädäntöhankkeen valmistelua ryhtyisi jatkamaan parlamentaarinen komitea. Teksti: Jukka Ahonen piirros: Soili Puranen Juttu on aiemmin julkaistu Contactor -nimisessä teknis-taloudellisessa ylioppilaslehdessä, jota julkaisevat TKK:n ja HKK:n ylioppilaskunnat. Linna muistuttaa, «**ä mitään esitystä ei ole tehty. Hänen mukac" |Sa maailmalla rehtorin valitsee yleensä rahoittajien edustajat: Yhdysvaltojen yksityisissä yliopistossa "Board of Trustees" ja Ruotsissa maan hallitus. Jyväskylän yliopiston hallintojohtaja Juho Hukkinen ei pidä "luonnostekstin mukaista rehtorin nimittämisen meJYY ja Juho Hukkinen eivät pidä ehdotuksesta nettelyä tarkoituksenmukaisena yliopiston autonomian kannalta". Tällä hetkellä Jyväskylän yliopiston rehtorin valitsee vaalikollegio, johon kuuluu vakinaisten professorien ja apulaisprofessorien lisäksi yliopiston hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen varsinaiset jäsenet sekä eräitä muita erikseen mainittuja henkilöitä (erillislaitosten johtajat, hallintojohtaja ym.) Opiskelijajäseniä tässä noin 160 hengen kollegiossa on 2 1 . Vaali toimitetaan salaisena ja sen puutteena on opiskelijoiden aliedustuksen (tai proffien yliedustuksen) lisäksi ehdokasasettelen salaisuus. Rehtoriksi on kelpoinen vakinainen professori ja vararehtoriksi myös vakinainen apulaisprofessori. Ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittinen sihteeri Petri Vähäkangas pelkää yliopiston rehtorien viran muuttumista poliittisen kädenväännön osaksi. Pahimman vision mukaan päivänpolitiikassa ryvettyneet poliitikot voisivat saada ns. eläkeviran jonkin yliopiston rehtorina. "Ammattijohtaja ei sovi yliopistoon. Yliopisto on akateemiseen asiantuntijuuteen perustuva laitos, jossa olisi hyvin vaikea toimia ilman vankkaa kokemusta tieteellisestä tutkimuksesta ja siihen perustuvasta opetuksesta", Vähäkangas sanoo. Punainen ja valkoinen yhdistyvät Campus-Kinossa: Aapo tulee ja Aapo tappaa! Neljäs marraskuuta tulee Kinoon vuoden 1994 irlantilainen The Snapper. Stephen Frearsin elokuvassa pamahdellaan paksuksi ja kitataan Guinnesia. Mutta kuka on isä. espanjalainen merimies vai kadonnut naapuri? Äiti ei tee juttua siivuakaan helpommaksi, virnuilee kuin Mona Lisa ja antaa hedelmälleen oudon det. ja siihen tuleekin oiva tilaisuus. Puhkeaa sisällissota ja Aapo liittyy punakaarYalokiilassa on Curleyn perhe, jonka sisarusparven esikoinen on tuleva äiti. Perhe ei isän perään nyyhki, vaan hyväksyy naperon joukon jatkoksi. Elämänfilosofia on karheaa "no jopas sattui, mutta näin on hyvä" -tyyliä. Aapo taas on tyhmänä pidetty renki, joka hoitaa Yelkkalan maatilan aasia. Hän on päättänyt kostaa kokemansa väärvyOhjaaja Tero Jarlin mielestä elokuvan tärkein aihe on rakkauden puuttuminen. Jotkut pitävät taas elokuvan tärkeimpinä teemoina nöyryytyksen ja koston kierrettä. Ilta=Sanomat väitti, että Aapon loppukohtaus on kotimaisen elokuvan karmein. Elokuva kieltää yksinkertaistamisen. vain toinen puoli ei voi olla paha sodassa. jonka uhreina kuoli kaupungillinen ihmisiä. 40 000 suomalaista. Aapo on vuoden tapaus, ravisteleva tutkielma pahuudesta ja syyllisyydestä (vai syyttömyydestä?). Aapoon Campus-Kinossa 11.-17. marraskuuta.
k i a m P u s r ] a Seksi, surrealismi, dialektiikka. Kampus-Kirjan eväspussi elämään. PIERRE (ed): INVESDGAT1NGSEX Tunnetut surrealistit (Breton, Ray, Ariaud...) keskustelevat seksistä vuonna 1928.95mk. BHASKAR: DIALECTIC. THE PULSE OF FREEDOM Dialektiikka, tuo vapauden pulssi ja vasemman käden verenkierto. 125 mk. BECK-dDDENS-LASH: REFLEXME MODERNIZAHON Beck selitti kesällä tätä Jyväskylässä. Mutia mitä muut teoreetikot sanovat?142 mk. Nyt meillä saa myös Suomen AIK-kustannuksen kirjoja. Tule ja ihmettele! Palvelemme kirjastolla, p. 60 3155. Mattilanniemessä A-talo, p. 60 3199. O P I S K E L I J A N O M A K I R J A K A U P P A \ SARI ( 1 1 6 ) R I M M I /.. Yht., Demariopiskelijat J¥¥:ti uuden sadoit H A A L A R I M E R K I T l»pit-Ur)as!i tai yiiopiiilaskuiiiisii isskssisimistssEa C a m p u s K i n o Ylioppilastalo Keskussairaalantie 2 28.10. 3.11. PETER MACDONALD: LISÄÄ FYRKKAA 4 . 1 . 1 1 . STEPHEN FREARS: SNAPPER 11.-17.11. TEROJARTTI: AAPO Näytökset joka päivä kello 19.30, liput 25 mk UR HEI LU TIETO KILPA ILU Tl 8.11.1994 KLO 19.00 KORTEPOHJAN LILLUKASSA P A R H A A T [ A L K I T A A H 1 1 H E N K I L Ö Ä / J O U K K U E I L M A I N E N O I A L L I f T U H I N E N JYY:n edustajistovaalien a i n o a virallinen VAALITENTTI ma 7 . 1 1 . klo 2 . Rentukassa pj:na Timo Lievemaa ohjelmaa tiukkasanaista keskustelua kannatusjoukkojen huutokilpailu lopuksi tietenkin tanssia sulassa sovussa! H E S A A N K U L T T U U R I M A T K A L L E o e 1 1 . 1 1 . Helsingissä pääkohteena on Nokia Kaapelitehdas ja t a n s s i t a i t e i l i j a Kirsi Monnin t a n s s i t e o s "NONAME" sekä New Yorkista t u l l u t modernin taiteen näyttely Ateneumissa. Matkan hinta vain 80 mk, j o h o n sisältyy bussimatkat ja "NONAMEN" tai Ateneumin l i p p u . Lähtö klo 10 ja paluu n. klo 01.00. LOUNAS 1 1 1 1 5 ma 7.11. Aurajuustokiusaus Sitruunasei Jauhelihakastike * Vasikanleike Bearnaise ti 8.11. Kukkakaalikeitto Uunimakkara Metsästäjänpihvi * Wieninleike ke 9.11. Porkkanaohukaiset Silakkapihvit Kiinalainen lihapata * Smetanakana to 10.11. Sienirisotto Hernekeitto (tai kasvishk.) + pannari Poropyörykät * Porsaanleike pe 11.11. Kasvislasagne Kaalikääryleet Makkaraherkku * Pippurihärkää ma 14.11. Sienipunajuuripata Mantelikuorrutettu sei Jauhelihaperunaviip.ltk. * Suikaleporsas ja riisi O Q o Q O I O ilokivi JYVÄSKYLÄN OPISKELIJA-APU keskussairaalantie 2, p. 619 306 ti 15.11. to 17.11. Pinaattikeitto Kesäkurpitsacurrypata Linströmin pihvi Broileripyörykät Kanarisotto Jauhelihapihvit * Vasikanleike ja sipulikastike rosepippurikast. * Porsaanleike pe 18.11. ke 16.11. Kasvisjuustokastike Kasvispihvit Jauhelihaspaghetti Merenmakuinen Nakkipannu lasagne * Palapaisti
parhaimman sain Y L I O P P I L A S K U N N A N E D U S T A J I S T O V A L I T A A N 8 . JA . MARRASKUUTA LAPSUUS SE O N , KORVAAMATON, MUTTA EDUSTAJISTOVAALIT OVAT VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ. ON AIKA ESITELLÄ 8. JA 9. MARRASKUUTA PIDETTÄVIEN YLIOPPILASKUNNAN KORKEIMMAN ELIMEN TARJOKKAINA OLEVAT RYHMÄT NIIDEN OMAN NÄKEMYKSEN MUKAISESTI. TARJOKKAISTA PITÄISI SIIS VALITA 40 IHMISTÄ EDUSTAJISTOON. AIEMPINA VUOSINA RYHMIEN ESITTELYSTÄ ON TULLUT PITKIÄ JA TYLSIÄ JAARITUKSIA. TÄMÄN VUOKSI JYLKKÄRI ESITTI NYT MUUTAMIA KYSYMYKSIÄ. RYHMÄT VASTASIVAT YLLÄTTÄVÄN NAPAKASTI, MISTÄ KIITOS. JYLKKARIN VAALITOIMITUS SUOSITTELEEKIN, ETTÄ JYY:N JÄSENET ÄÄNESTÄVÄT JOTAIN TARJOLLA OLEVISTA RYHMISTÄ. K y s y m y k s e t : 1) Esitelkää ryhmänne ja linjanne parilla lauseella 2) Ryhmän kaksi tärkeintä tavoitetta edustajistossa 3) Keksikää ryhmällenne kysymys ja vastatkaa siihen lyhyesti Lisäksi Jylkkäri esitti jokaiselle ryhmälle epäreilun ja johdattelevan erikoiskysymyksen, joka ilmenee ryhmän vastauksen yhteydessä. P ö r s s i & D u m p p i 1) Pörssi & Dumppi on pääasiassa taloustieteen opiskelijoista koostuva ryhmittymä, jonka tarkoituksena on turvata riittävän pitkäjänteinen ja realistinen taloudenpito, jonka ansiosta ylioppilaskunnan toiminnalle taataan sen vaatimat resurssit. 2) Viittaamme edelliseen vastaukseen. Lisäksi toivomme saavuttavamme ylioppilaskunnassa tilanteen, jossa sanaa talous ei mielletä kirosanaksi, eikä sen edellyttämää realiteettien tajua pidetä pelkkänä kiusantekona vaan ylioppilaskunnan toiminnan vastuullisena turvaamisena. 3) Kysymys: Miksi vaalimainontanne teemana on sika? Koetteko samaistuvanne tähän ristiriitaisia tunteita herättävään eläimeen? Ihminen on sitä, mitä toiset kuvittelevat hänen olevan. Jylkkärin erikoiskysymys: Teitä pidetään ylioppilaskunnassa eräänlaisina taskulaskimina. Miten aiotte vähentää pelkkiin numeroihin perustuvaa talousajattelua JYY:ssä? P&D:n vastaus: Emme koe itseämme niinkään taskulaskimiksi kuin niiden käyttäjiksi. Taskulaskin on oiva työkalu, ja sen kehittyneemmät versiot eli taulukkolaskentaohjelmat tuovat lisää pohjaa onnistuneelle päätöksenteolle. Työkalujen antamaa numeraalista informaatiota on kuitenkin osattava tulkita oikein parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi. R a p a k u n t o 1) Esitelkää ryhmänne: 3) Merja Palkama, 4) Janne Vänskä, S) Kaisa Laihia, 6) Timo Stahl, 7) Pertti Knuuttila, 8) Jouni Koponen, 9) Jarkko Puranen, 10) Riina Länsikallio ja 11) Pasi Pehkonen Sitoutumaton vaaliliitto, joka edustaa nöyrän opiskelijan linjaa kabinettipolitikointia ja kahmintaa vastaan. 2) Tavoitteenamme on opiskelijan arkipäivän piristäminen sekä kulujen pienentäminen. Esimerkkeinä mm. ylioppilaskunnan aktiviteettien kehittäminen, jäsenmaksujen alentaminen sekä ylioppilaskylän uusien saneerauksien kustantaminen muita teitä kuin opiskelijan pers'nahasta. 3) Pitäisikö Jylkkäri lopettaa ? Ei, sillä Jylkkärillä on pitkät perinteet ja sen taso on nousussa. Ilmoitusmyyntiä tehostamalla lehteä voitaisiin jakaa laajemmalle kaupunkiin, jolloin yhä useampi voisi lukea opiskelijaelämän arjesta ja juhlasta. Jylkkärin erikoiskysymys: Miksi teitä pitäisi pitää uskottavana poliittisena ryhmittymänä? Rapakunnon vastaus: Koska olemme kirkasotsaisia, selväjärkisiä, rehellisiä, tavallisia ja nopealiikkeiseen toimintaan tottuneita opiskelijoita ! T e n h o P i m i ä 1) Nimeni on Tenho Pimiä. Poliittiset linjat ovat vanhanaikaisia! 2) 1. Ylioppilaskunnalle täytyy hankkia hevonen. 2. Scientologia Jyväskylän yliopiston tulevaisuuden painopisteeksi. 3) Miksi kannattaa äänestää JYY:n vaaleissa? En tosiaan tiedä. Jylkkärin erikoiskysymys: Millä perusteella luulet, että pystyt yksin vaikuttamaa edustajistossa? Tenho Pimiän vastaus: Kähmimällä poliittisesti.
7 S i t o u t u m a t t o m a t 1) Vaaliliittoon kuuluu neljä vaikuttamiskykyistä ja -haluista opiskelijaa: Tarja Mäki-Punto. Sini Ihanainen, Sari Sivula ja Leena Mäkeläinen. Teemme yhteistyötä asettamiemme tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi meillä jokaisella on myös omia tavoitteita. 2) 1. Ylioppilaskunnan toimintaa ainejärjestöjen ja muiden opiskelijaryhmien yhteistyökumppanina tulee tehostaa ja elävöittää. Ylioppilaskunnan tulee myös olla selkeämmin eri tahojen (esim. tiedekuntaneuvostojen) opiskelijajäsenten toiminnan koordinoija2. Tiedonkulkua tulisi parantaa. 3) Mainitse yksi tärkeä tavoitteesi edustajistossa? Tarja: Ylioppilaskunnan tulee tehosta toimintaansa etujärjestönä, "opiskelijan äänenä". Etujärjestötoimintaa pitää tehdä entistä useammalla sektorilla. Sini: Ylioppilaskunnan liiketoimintaa tulee järkevöittää. Leena: Uudesta ylioppilastalosta pitää olla hyötyä entistä lajemmalle käyttäjäkunnalle, etenkin ainejärjestöille. Sari: Ylioppilaskunnan tulee ottaa enemmän vastuuta uusista opiskelijoista. Jylkkärin erikoiskysymys: Miksi teillä pitää olla oma sitoutumaton ryhmä, vaikka muita on yllin kyllin? Halusimme itse olla luomassa omia päämääriämme, koska kukaan meistä ei halunnut sitoutua mihinkään olemassa olevista ryhmistä. Lisaksi tällaisen sitoutumattoman ryhmän perustaminen yli tiedekuntarajojen tuntui tarpeelliselta ja hauskalta. 1) Kolminaisuuden Postulaatti on ultrasitoutumaton ryhmittymä, joka ajaa kaikissa tilanteissa riviopiskelijan asiaa. Tavoitteenamme on olla mukana luomassa toimintaan keskittyvää yo-kuntaa. Erilaiset kulttuurija liikuntatapahtumat on tuotava entistä näkyvämmin yo-kunnan etujärjestötoiminnan rinnalle, koska opiskelijan on saatava jäsenmaksulleen vastinetta jokapäiväisessä elämässään. Lisäksi opiskelijan sosiaaliseen asemaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. 2) Tavoitteemme on parantaa yo-kunnan yhteyksiä ainejärjestöihin. Ainejärjestöjen ja yo-kunnan yhteisiä bileitä voidaan käyttää yhteistyötä avaavana foorumina. Myöhemmin voidaan siirtyä myös asiapainotteisempaan yhteistyöhön. Pyrimme toimimaan siten, että mahdollisuuksien rajoissa ainejärjestöille suunnattaisiin enemmän tukea. Valiokuntien taloudellisia resursseja ei saa missään muodossa supistaa tulevan edustajistokauden kuluessa. KuPl ei suostu kannattamaan esimerkiksi sihteerien virkojen puolipäiväistämistä. 3) Miksi kannattaa äänestää Kolminaisuuden Postulaatin ehdokasta? Ketä muuta omilla aivoillaan ajatteleva ihminen voisi äänestää kuin omilla aivoillaan ajattelevaa ihmistä? Jylkkärin erikoiskysymys: Meuhkaatte aina sitoutumattomuudellanne. Eikö fiksujen ihmisten pitäisi liittyä puolueisiin? KuPlin vastaus: Kyllä, mikäli fiksu ihminen määritellään sokeasti jo valmiiksi ajateltuja ideologioita seuraavaksi olennoksi. KuPl sitoutuu ainoastaan tilannekohtaiseen ajatteluun. K u m m a n L u j a Kumman Luja edustaa järkirealismia hihhuleiden ja pikkutakkien seassa. Olemme koko historiamme ajan olleet vakaasti sitoutumaton ryhmittymä, joka pystyy tarjoamaan tavalliselle riviopiskelijalle toisenkin pastirolin. Ryhmittymämme jäsenet ovat kiinnostuneita siitä, mihin jäsenmaksurahamme käytetään. Haluamme olla mukana turvaamassa sen, että rahalle saa monipuolista vastinetta. Mielestämme on erityisen tärkeää, että valiokuntien ja harrastuspoppoiden toiminta jatkuu myös yo-talon remontin aikana ja sen jälkeen. Näinä taloudellisesti epävakaina aikoina on ylioppilaskunnan ensiarvoisen tärkeää puolustaa opiskelijoiden sosiaalisia ja taloudellisia perustarpeita. Aina kun aihetta ilmenee, JYY:n on ärähdettävä pontevasti. Kumman Lujalla on vuosien vankka kokemus JYY:n taloudellisesti merkittävimmän yksikön, ylioppilaskylän, toiminnasta. Koska edustajisto on ylin päättävä elin myös yo-kylää koskevissa asioissa, pidämme tärkeänä sitä, että edustajiston jäsenet ovat selvillä kylän kuulumisista. Kumman luja ryhmämme ei lähde JYY:stä KuLumallakaan. Laatu korvaa määrän, mutta ei toisinpäin. Jylkkärin erikoiskysmys: Kumman Luja on nykyisin Ihmeen Pieni. Millä tavoin aiotte kadottaa kannatustanne näissä vaaleissa? 1) "Opiskelijoiden vahva kiinnittyminen pelkästään omaan vuosikurssiinsa ... on jakanut opiskelijat yhä selvemmin 'taloudellista pääomaa' edustavaan 'juppikulttuuriin' urakeskeisine arvostuksineen (taloustieteet, ATK-ala ja eräät luonnontieteet) sekä 'kulttuurista ja sosiaalista pääomaa' painottavaan (yhteiskuntatieteilijät, humanistit ja kasvatustieteilijät) akateemiseen 'vaihtoehtokulttuuriin'. (Aittola & Aittola: Yliopisto elämismaailmana. JYY:n julkaisusarja 1990, 17) Grönioni rakentaa sillan on jompaa kumpaa ja kuitenkin molempia. Monia on onneksi moneksi Grönioni tavoittelee moninaisuutta, minkä voi tulkita viittaavan niin luontoon, kulttuuriin, yksilöön, yliopistoon kuin ylioppilaskuntaankin. Ylioppilaskunnan tulee toimia aktiivisesti yliopiston kehittämiseksi ja esimerkiksi perheellisten opiskelijoiden aseman parantamiseksi mutta samalla se voi olla haastava kulttuuriareena. 2)Turha tehdä turha talo, arvioi itse Jos ylioppilastalon remontti alkaa ensi vuonna, pitää varmistaa ettei puolikkaasta taloa luovuttu turhan takia: uusi monitoimitila on rakennettava ja varustettava lukuisille eri käyttäjille sopivaksi studioksi ja peuhupaikaksi! Toinen tavoite on yliopiston itsearvioinnin kehittäminen tähän edustajisto voi tosin vaikuttaa vain valitsemalla asiaa ajavan hallituksen ja pitämällä sen vallassa. Siinä onkin tavoitetta. 3) Miksi Campus-Kino lopetetaan? Tämähän on ns. vaikea kysymys. Jostain pitää luopua, kun tila ei riitä kaikkeen. Aiemmin toivottiin, että Finnkinon uudet salit monipuolistaisivat tarjontaa, mutta näinhän ei käynyt. Nyt toivotaan, että uuden monitoimisalin matineanäytökset paikkaisivat syksyllä Kinon jättämän aukon. Jylkkärin kysymys: Toimintanne oppositiossa on koettu rähinöintinä. Mitä uusia muotoja rähinöintinne saa vaalitappionne jälkeen? Grönionin vastaus: Epäonnistunut vallankumous on kapina. Kunhan tässä nyt tulee jonkun verran vähemmän ääniä, niin ehkä sitten porvaripuolueetkaan (Kepu, Kok, SDP ja Pörssi) eivät enää pelkää niin paljon. Uusi vuosi saattaisi avata yhteistyönkin mahdollisuuksia! Lisäksi lupaamme muitten ryhmien tapaan katteettomasti mm. alemman jäsenmaksun, motivoivan oppimisympäristön, jossa keskitytään sisältöihin eikä ov-jahtiin, enemmän opinto-ohjausta, lisää kieltenopetusta ja rahaa kirjastolle, paremman opintotuen ja halpaa kaljaa Lillukkaan. J Y T K / K o k o o m u s o p i s k e M j a t JOK/ Jyväskylän Opiskelevat Keskustalaiset 1) Ryhmällämme on tulevissa vaaleissa 17 erinomaista ehdokasta, joista kahdeksan on tuoreita, joskin kokeneita henkilöitä. Ehdokkaita, on siis kolme enemmän kuin viime vaaleissa. Naisia on listallamme ennätysmäärä kahdeksan kappaletta, joten jos äänestyspäätös tehdään pärstän perusteella, niin kauniimmasta sukupuolesta on varaa valita. Ehdokkaittemme numerot ovat väliHä 48 64. Linjanamme on pyrkiä edistämään yksilön vaikutusmahdollisuuksia ylioppilaskunnassa ja tuoda porvarillista näkemystä opiskelijoiden keskuuteen yhteisten asioiden hoidossa. 2) Tärkeimmät tavoitteemme ovat yo-talon peruskorjauksen järkevä läpi vieminen, joka. terkoittaa sitä, että pysytään aikataulussa ja tilojen suunnittelussa, sisustuksessa |ft%. otetaan huomioon käyttäjien tarpeet sekä kohdistaa edustajiston toiminta opiskelijan aseman edistämiseen valtapoliittisen pelleilyn sijasta. 3) Mitä saat äänestämällä meitä? Meille annettu ääni ei mene hukkaan, sillä saat edustajistoon aktiivisia, vastuuntuntoisia, asiantuntevia ja aloitekykyisiä ihmisiä. Jylkkärin erikoiskysymys: Millä tavoin tuette Iiro Viinasta JYY:n politiikassa? Tuhatkunnan vastaus: Velanotto on pidettävä kurissa ja kukkaronnyörit tiukalla. l)JOK on poikkitieteellinen keskustahenkinen edustajistoryhmä. Tulevalla edustajistokaudella JOK tulee olemaan yhteistyötä edistävä keskusteleva ryhmä. 2)Edustajiston päätöksiin on saatava pitkäjänteisyyttä ja tähän päästään muuttamalla edustajistokausi 2vuotiseksi. Ylioppilaskuntaa koskeva suuri sääntömuutos on saatettava valmiiksi kuluvan kauden aikana. 3 (Miksi me haluamme edustajistoon? Edustajisto tarvitsee maltillisia pitkäjänteistä työtä tekeviä jäseniä eikä lyhytnäköisiä tuuliviirejä. Haluamme olla mukana rakentamassa kaikkien opiskelijoiden ylioppilaskuntaa. Mainitakaa kaksi asiaa, jotka Suomen Keskusta on tehnyt kuluvalla Ahon hallituskaudella opiskelijan aseman kohentamiseksi? Kuluvalla Ahon hallituskaudella Suomen Keskusta ajoi läpi opiskelijoiden kotipaikkalainsäädännön uudistuksen. Opiskelija voi ilmoituksen perusteella vaihtaa vapaasti kotipaikkakuntaa. Vaikutukset näkyvät mm. kunnallisten joukkoliikennelippujen hinnoissa, kaupungin vuokra-asuntojen asumisoikeudessa, poliittisissa oikeuksissa jne. Vuodesta 1995 lähtien myös opiskelijaruokailu on arvonlisäveron alainen. Suomen Keskustan aloitteesta arvonlisäveron vaikutus kompensoidaan ateriatuen määrää vastaavasti korottamalla. D e m a r i o p i s k e l i j a t V a s e m m i s t o o p i s k e l i j a t 1) Vasemmisto-opiskelijat: Petri Haapala, Janne Hyötyläinen, Pertti Soini + tukiryhmä. Tavoitteemme on pikkupolitikoinnin lopettaminen ja asioitten hoitamisen siirtäminen tervejärkisille ihmisille. 2) 1. Ylioppilaskuntapolitikoinnin todellisen luonteen paljastaminen. 2. Rahoihin käsiksi pääseminen. 3) Meidän ei tarvitse kysellä, annamme kyllä vastauksia. Jylkkärin erikoiskysymys: Tuomas Rantasen mukaan suomalaisen vasemmiston ajankohtaisin poliittinen ongelma on "suhde markkinatalouteen ja sen toimijoihin". Mikä on tiedän suhteenne näihin? Vasemmisto-opiskelijoiden vastaus: Kuka on Tuomas Rantanen? 1) Olemme 11 yksilöllistä opiskelijaa, joita yhdistää sosiaalidemokraattinen arvomaailma. Mielestämme olemme normaaleja, köyhiä ja ajoittain laiskojakin opiskelijoita, jotka tätä taustaa vasten ymmärtävät hyvin opiskelijan arkieloa karussa lama-Suomessa ja ylioppilaskunnan jäsenenä. 2) Edustajistotyössä on tärkeää kyetä luomaan näkymiä tulevaisuuteen. Haluamme ajaa pitkäjänteisesti niitä ylioppilaskunnan hankkeita, joihin edustajistossa ollaan yhteistuumin sitouduttu, esim. ylioppilastalon peruskorjaus. Ylioppilaskunnan kiinteistöillä on oltava kunnossapito-ohjelma tulevien peruskorjausten kustannusten minimoimiseksi. 3) Mitkä ovat tärkeitä ylioppilaskunnan tulevaisuutta koskevia teemoja? Ylioppilaskunnassa on varauduttava siihenkin mahdollisuuteen, että pakkojäsenyys tulee poistumaan ja jäsenmaksutulot vähenevät. Ongelman ratkaisemiseksi on harkittava keinoja nyt, kun meillä vielä on pelivaraa. Yleensäkin ottaen on huolehdittava siitä, että jäsenmaksu täyttää tarkoituksensa: opiskelija saa niitä palveluita, joita todella tarvitsee. Jylkkärin erikoiskysymys: Miksi teitä pitäisi äänestää, kun olette niin pieni ryhmä? Demareiden vastaus: Tämänhetkinen edustajistoryhmämme on pieni. Siihen asiaan saadaan parannus, jos opiskelijat niin haluavat. Pienuus ei tässäkään asiassa merkitse sitä, etteikö kykenisi toimimaan tehokkaasti! Joukossamme on monenlaista asiantuntemusta ja kokemusta elämän eri aloilta. Sosiaalija korkeakoulupolitiikka opiskelijan edunvalvontatyö on lempilapsemme.
8 l l l f i ••• ; i;ll»S I I TlCKS I i J \ Kl iestenlehdessä on kaksi eri hintaa. Kalliimmalla lehden saa omakseen, halvemmalla sitä saa selailla. _ Tervetuloa Pietariin. Ohikulkijat väistelevät tottuneesti spiidipölläkässä törmäileviä nuorukaisia. Paikalle karauttaa miliisipartio, joka paimentaa pojat sivukadulle. Pois turistien silmistä, jotka puristavat pelokkaina espresso-kuppejaan Sadko's kahvilan ikkunan takana. Kerjäläiset, katukauppiaat ja muu Nevski Prospektin vakiokalusto ei silmäluomeaan lotkauta. Tapaus toistuu Nevskillä. Pietarin pääkadulla monta kertaa päivässä. Joka päivä. Kesällä kadulla saattoi nähdä narkkareita tykittämässä tavaraa suoraan suoneen. Pietarissa on viimeisimmän arvion mukaan 150 000 narkomaania. Koko Venäjällä heitä arvellaan olevan kaikkiaan reilu miljoona. TSERNOBYL-HEROIINI Pietarin kaupunginjohto on julistanut urhoollisesti sodan huumeita vastaan. Toistaiseksi tulokset ovat jääneet laihoiksi. Päinvastoin. Pietarin markkinoille on tuotettu uusi radioaktiivinen huume, Tsernobyl-heroiini. Heroiiniin käytettävää unikkoa viljellään Tsernobylin ydinvoimalan läheisyydessä. voimalaonnettomuuden saastuttamassa maassa. Uusi heroiini on erittäin tehokasta. Mutta myös erittäin tappavaa. Yöllä on Nevskin ja Mikhailovskajan kulmalla taas säpinää. Nousukkaat saapuvat Mersuillaan ja Bemareillaan kaupungin nelma. Ihmiset laskevat salkuista ja pusseista kaivamiaan setelitukkoja. Uudestaan, uudestaan ja uudestaan. Kyse on inflaatiosta. Ihmiset vaihtavat rahojaan dollareiksi suojatakseen ne arvonmenetykseltä. Myös l)-markat kelpaavat. Inflaation vaikutuksen tuntee tavallinen Ivanovitskin perstaskussaan. Metrolipun hinta on noussut vuodessa 10 ruplasta 200 ruplaan. Leipä ja voi kallistuvat lähes päivittäin. Suomalaisten suussa hotelli Rossija kulkee nimellä Hässijä. Huoneen oven alta työnnetyssä käyntikortissa lupaillaan hersuosituimpaan yökerhoon. Portsarit pokkuroivat ja naikkoset kihertävät kun turvamiehet taluttavat uusrikkaita peremmälle. Huumausaineet eivät ole vain nuorten ja nälkiintyneiden harrastus. Venäjän sisäministeriön mukaan maan kaoottinen markkinatalous o n nopeasti luonut Pietariinkin miljonäärien ryhmän, jolla on varaa käyttää huumeisiin parituhatta dollaria illassa. Jos ja kun rahaa on, sen pitää myös näkyä. Ja tuntua. 18 MURHAA VIIKOSSA Suomalaisten suussa hotelli Rossija kulkee nimellä Hässijä. Huoneen oven alta työnnetyssä käyntikortissa lupaillaan herrasmiehille erilaisia palveluja. Mutta vain valuutalla. Melkoista kaupallista lahjakkuutta osoitti myös se puhelintyttö, joka keksi huumata asiakkaansa kaatamalla silmätippoja shampanjalasiin. Mies vaipui koomaan ja tyttö tyhjensi hotellihuoneen arvotavaroista. Tapauksen jälkeen on muitakin kaupungin kaunottaria nähty apteekeissa silmätippaostoksilla. PAMPPUA JA PORKKANOITA Vartiointiliikkeillä pyyhkii levottomassa ja väkivaltaisessa Pietarissa hyvin. Toisten turvattomuus tietää toisille leipää. Viimeisen puolentoista vuoden aikana kaupungissa on rekisteröity yli 300 yksityistä vartiointifirmaa. Valtaosa firmojen omistajista ja työntekijöistä on entisiä miliisejä ja ammattisotilaita, jotka kyrpiintyivät pieneen palkkaansa. Kesällä Pietarin miliisien palkat nelinkertaistettiin noin 400 000 ruplaan. SOO markkaan kuukaudessa. Tästä huolimatta vartiointiliikkeiden tilipussit ovat yhä kaksi kertaa paksumpia. Valtaosa vartiointiliikkeiden käyttämistä ampuma-aseista on laittomia. Kaupungissa häärii nykyisa hotelli ff äu j " ' 5 °°° ascislc !! l,; ' vartija ^ Vaiti joka kymmenennellä on aseenlimellä kantolupa. Vartijoilla on myös taipumus syyllistyä itsekin rikoksiin. Kussky Videon toimistosta varastettiin neljä kuukautta sitten 1800-luvun maalauksia ja muuta roinaa 300 000 dollarin edestä. Rötöksen suorittajiksi paljastuivat samat sinitukkaiset körmyniskat. jotka oli palkattu vahtimaan kyseisiä Maan rajat vuotavat ja huumeita valuu sisään, tonnikaupalTämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana paljastettiin Venäjällä jo 3 300 huumekauppaa käynyttä rikollisryhmää. Lukema on 45 prosenttia viime vuotista suurempi. Pietarin miliisi ratsasi syyskuun alussa kerrostalokaksion esikaupungissa. Asunnosta löytyi neljä kiloa puhdasta heroiinia. Huumekauppaan liittyy myös muu rikollisuus. Samaisella viikolla Pietarin miliisille tehtiin 1 000 rikosilmoitusta. 18 murhasta. ELAVIA HUMMEREITA Muutkin myyntiartikkelit kuin huumeet käyvät Pietarissa hyvin kaupaksi. Kaupungissa asuu jo seitsemisen miljoonaa ihmistä, joten ostovoima on lähes rajaton. Vaikkakin 10 prosenttia väestöstä hankkii kuukaudessa alle 7 000 ruplaa. 14 markkaa. 7 000 ruplalla saa Pietarissa kolme kiloa banaaneja. Tai pääsee heiluttamaan persettään The Tunneliin tai muihin rokkiklubeihin. Suomalainen Super Siwa raportoi 11 miljoonan dollarin liikevaihdosta ensimmäisenä toimintavuonnaan. Kaupassa käy jatkuva kuhina, eikä asiakkaita liiemmin kiinnosta hintalappujen tuijottelu. Pääasia että paskapaperi on pehmeää. Ja länsimaista. Stockmann aikoo panna paremmaksi. Viime vuonna avattu market osoittautui liian pieneksi, ja tilalle on päätetty avata kunnon tavaratalo. Kerralla kaupungin suurin, 12 000 neliömetriä. Supertavaratalon avajaiset on suunniteltu vuoden 1996 keväälle. Myös Babylon on laajentamassa Pietarissa. Kauppaketjulla on jo 10 myymälää, mutta uusi avataan vielä ennen vuodenvaihdetta. Herkkukaupan myyntiartikkeli on aito ranskalainen elävä hummeri. Babylonin johtaja myöntää, että vain noin yhdellä kymmenestä kaupungin asukkaasta on varaa asioida heidän myymälöissään. Pankin edessä on noin 50 metrin jono, joka pitenee pitenemistään. Jonottajat puristavat salkkujaan ja muovipussejaan tiukasti rintaansa vasten. Sisälle pankkisalissa on harras timKsaul-firman vartija intoutui mätkimään pampullaan hengiltä miehen, joka oli yrittänyt varastaa säkillisen porkkanoita. KRISNA-PIZZA Kaikki muutkin ryyppäävät. Grand Cafe Antvverpeniin eivät köyhät ja kipeät eksy. Kksoottisen efektin vodkapaukkujen imuroimiselle antaa ikkunasta näkyvä jättiläismäinen moskeija minareetteineen. Islamia tunnustavia on Pietarissa jo 50 000. Määrä on rajussa kasvussa, kuten muillakin kaupungissa pesivillä uskonnoilla. Kommunismin jättämä tyhjiö tajunnassa täyttyy helposti Herralla. Vaihtoehtoista uskontoteuttamista kaipaava kohtaa Pietarissa runsaudenpulan. Kaupungista löytyy vaikkapa universalistien lisäksi kymmeniä eri lahkoja ja liikkeitä, ja lisää on tulossa. Maallikolle miellyttävin vaihtoehto on tuttu ja turvallinen Krisna-seurakunta. jonka kahvilassa saa vatsansa täyteen jo parilla markalla. Ruokalan herkku on tulinen Krisna-pizza. BLONDI ON AINA BLONDI Yliopiston kuppilassa kiemurtelee loputon jono. Osa jonottaa ostaakseen, osa vanhasta tottumuksesta. Osa taas jonottaa muille, maksua vastaan. Kapitalismi on saapunut kampuksellekin. Ne, joilla on varaa lastaavat lautasilleen munkkirinkilöitä ja makkaroita. Muut rapistelevat eväitään ja juovat vesijohtovettä. Korkeakouluopiskelijan opintotuki on 40 000 ruplaa kuukaudessa, noin 80 markkaa. Sillä on tultava toimeen, ellei ole äveriäitä vanhempia. Yhä useammalla on. Pietarin yliopistoon voi opinto-oikeuden ostaa, jos ei viitsi pakertaa pääsykoekirjojen parissa. Yliopiston mukaan tämä ei ole epäoikeudenmukaisuutta, vaan markkinataloutta puhtaimmillaan. Raha se on joka ratkaisee. Illalla on Ten Clubilla blondibileet. Osanotto jää odotettua laimeammaksi. Portsarin mukaan järjestäjille sattui pieni lipsahdus, ilmoittelu aloitettiin vasta kaksi viikkoa ennen tapahtumaa. Vaaleaveriköt eivät ole vielä päässeet ilmoituksen lukemisessa loppuun asti. Blondi on aina blondi. Pietarissakin.
1 • • • • VIERAS, YSTAVA, OLE TERVETULLUT KOULUUN Epätavanomaisen oppimisen profeetta Thomas Ziehe puhuu nyt vieraudesta S aksalainen kulttuurija kasvatussosiologi Thomas Ziehe lanseerasi 80-luvulla käsityksen epätavanomaisesta oppimisesta. Syyskuun lopulla Ziehe tarjoili jyväskyläläiselle yleisölleen maailman ensiesityksen aiheesta vieraus vaan ei vieraantuneisuus. Koulu ei enää Ziehen kahdeksankymmentäluvun analyysien mukaan kyennyt vastaamaan modernissa länsimaisessa kulttuurissa kasvavien nuorten tiedollisiin eikä taidollisiin tarpeisiin. Koulun sijaan oppi elämiseen alettiin hakea vertaisryhmistä ja populaarikulttuurista; koulun ulkopuolinen maailma oli vähitellen muodostunut koulua tärkeämmäksi oppimisympäristöksi. Kun taika katosi kanssa ovat saaneet aikaan sen, etteivät oppilaat halua nähdä, kuulla, kokea eivätkä olla mukana ylipäätään missään, mikä ei tue heidän omia käsityksiään omasta identiteetistään. Tätä itsestä käsin maailman hahmottamisen tapaa Ziehe kutsuu k u l t t u u r i s e k si egosentrismiksi. "]os vierauden kohtaamista ei tueta, on olemassa vaara, että valitaan aina tuttu ja turvallinen, käperrytään siihen -jajäädään sen vangiksi." Thomas Ziehe Koulun aura oh kadonnut, siitä oli tullut ar-. kinen paikka. Opettajakin joutui huomaamaan, että on vain yksi ammatinharjoittaja muiden joukossa, ei enää suuri kaikkitietävä guru. Ziehe on jatkanut modernin koulun ongelmien tutkimista, ja hän puhui uusimmista ajatuksistaan käydessään täälllä Jyväskylässä syyskuun lopulla. Hänen mukaansa nykyopettajat joutuvat kohtaamaan sen tosiasian, että nuorten itsestäänselvyydet eivät ole samoja kuin opettajilla. Nuoret ovat mukana yleisimmissä kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa keskusteluissa siinä kuin opettajansakin; viattomia tietämättömiä pakanoita ei enää ole. Oppilaiden uteliaisuuden herättäminen on vaikeampaa kuin aiemmin, ja he vaativat nopeasti perusteluita sille, miksi jotakin tehdään juuri tietyllä tavalla eikä jotenkin toisin. Perusteluksi ei riitä pelkkä opettajan "siksi kun minä sanon"; oppilaat haluavat tietää, mihin prosessi johtaa. Tämän lisäksi Ziehe on huomannut, että oppilailla näyttää olevan tarve perustella myös itselleen, minkä takia he osallistuvat juuri tiettyyn prosessiin eivätkä johonkuhun muuhun. Kulttuurinen egosentrismi Koulu on yrittänyt vastata ajan hengen huutoon. Se on pyrkinyt saavuttamaan jälleen merkityksellisen aseman nuorten maailmassa, ei enää auktoriteetin muodossa, vaan intiiminä, kodinomaisena ja identiteetin rakentamista tukevana paikkana. Oppisisältöjä on yritetty tehdä mielekkäiksi osoittamalla oppilaille, kuinka kulloinenkin opittava asia on liitettävissä heidän arjen maailmaansa, ollaan oltu kokonaisvaltaisesti kiinnostuneita oppilaiden identiteetistä. Opettajia on velvoitettu enemmän tai vähemmän olemaan oppilaille läsnä kokonaisina ihmisinä. Nämä kasvatusta ja koulutusta koskevat ajatukset yleistyivät Ziehen mukaan länsimaissa seitsemänkymmentäluvulta lähtien. Ne ovat yhdessä yleisempien kulttuuristen tendenssien kanssa lisänneet mahdollisuuksia itse-reflektioon, mikä on Ziehen mielestä myönteinen asia. Nykyisellään näistä alun perin vapauteen ja avoimuuteen tähtäävistä ideoista näyttää kuitenkin muodostuneen jollakin tavoin oppimista rajoittavia ja ehkäiseviä. Kärjistäen sanottuna ne yhdessä kulttuurisen modernisaation vaikutusten Kulttuurisen egosentrismin kouluun mukanaan tuomia ongelmia ei Ziehen mukaan kyetä poistamaan parantamalla koulurakennuksia tai lisäämällä l ä h e i s y y t t ä opettajien ja oppilaiden välillä. Moraalinen opettajien tai oppilaiden paheksuminenkaan ei auta. "Kyse ei ole rakennuksista, ei egoismista eikä siitä, että ihmiset olisivat moraalisesti rappiolla. Kyse on kulttuurin muutoksesta", huomauttaa Ziehe. Vieraus, ei vieraantuneisuus Ziehe tarjoaa intimiteetin sijaan vierautta. Hänen mukaansa nyt tarvitaan MB-" pulsseja, jotka vastustavat kulttuurisen egosentrismin edesauttamaa liian aikaista identiteetin sulkeutumista. Nykykoulussa ei enää tarvitse lähteä siitä, etteivät oppilaat tiedä mitään, enää ei ole niin suurta tarvetta tehdä asioista oppilaille tuttuja. Ongelmana on nimenomaan se, että oppilaat tuntuvat tietävän jo valmiiksi kaiken; saattaisikin olla parempi jos opettaja malttaisi olla pureskelematta oppisisältöjä liian valmiiksi. Koulun ei myöskään tarvitse, eikä se saakaan olla toinen perhe. Koulun perustana tulisi perheenomaisuuden sijasta olla osallisuus: koulu on paikka, jossa erilaiset ihmiset ovat kokoontuneet yhteen tekemään jotakin -oppimaan. Sen enempää opettajien kuin oppilaidenkaan ei tarvitse olla kaikkien henkilökohtainen ystävä, eikä kaikista tarvitse tietää kaikkea; olisi hyväksi, jos nuoret oppisivat olemaan pelkäämättä vierautta niin muissa kuin itsessäänkin. 'Toki henkilökohtaiset suhteet sekä ryhmään kuulumisen ja tuttuuden tunteet ovat tärkeitä, mutta koulun ei tulisi perustua niille", Ziehe sanoo. "Nykyään on helppo valita seuransa ja tekemisensä, ja yleensä ihminen viihtyy itsensäkaltaisten seurassa ja jo jotenkin tuttujen asioiden parissa. Jos vierauden kohtaamista ei tueta, on olemassa vaara, että valitaan aina tuttu ja turvallinen, käperrytään siihen -ja jäädään sen vangiksi." teksti: RIITTA KOIKKALAINEN kuva: TAPIO AITTOLA Lähteet: Ziehe, Thomas. 1991 (1982). Uusinuoriso. Epätavanomaisen oppimisen puolustus. Jyväskylä. Ziehe, Thomas. 1994. Good Enough Strangeness. Esitelmä seminaarissa Kritische Zeitdiagnostik in Pädagogik uni Philosophieunterricht. Jyväskylä (julkaisematon).
E rilaisuuden vihaajalle olisi löytynyt 18.10. kirjaston kahvilassa pidetyssä "Oma tapa elää, oma tapa opiskella" paneelissa hyviä maalitauluja. Nimittäin pöytien takana istui puhumassa oiva kokoelma poikkeavuutta. Psykologian opiskelija Seppo Ivalahti edusti seksuaalisia vähemmistöjä. Erityispedagogiikan laitoksella vaikuttava puheterapeutti Arja-Liisa Linnasalo oli vammaisten äänitorvi. Yhteiskuntapolitiikkaa lukeva David Hoffman toi julki ajatuksiaan ulkomaalaisopiskelijana. Yliopiston vararehtori Lasse Kannas edusti myös paneelissa eräänlaisia vähemmistöjä: yliopiston hallintoa ja liikuntalaisia. Keskustelun ja ylioppilaskunnan puheenjohtaja Pekka Linna kieltäytyi myös määrittelemästä itseään normaaliksi. Kuuluuko moninaisuuden moniäänisyys kampuksella Ylioppilaskunnan järjestämä keskustelutilaisuus oli osa teemakokonaisuutta "Hyvän olon -lukuvuosi 1994-95 ". Paneelissa kysyttiin, näkeekö yliopisto moninaisuuden vahvuutena vai uhkana, salliiko se yksilöllisyyttä vai latistaako se yksilöt samaan tahtiin nyökytteleväksi joukoksi. Moninaisuuden kukoistusta pidettiin keskustelussa ideaalina, jota yliopiston tulisi vaalia. Paneelissa kävi kuitenkin ilmi, että ihanne murtuu usein todellisuuden puristuksessa. Erilaisuutta katsotaan monesti kampuksella karsaasti. Opiskelijoiden yksilöllisyyttä ei opinnoissa tueta, vaan kaikki ahdetaan samaan muottiin. Kasvatusinstituutioon kuuluva hierarkkisuus lisää paineita erilaisuutta kohtaan. Tasapäinen normaalius on instituution latentti ihanne. David Hoffman valitti ulkomaalaisopiskelijoiden kohtaamia ongelmia käytännön tiedonkulussa. Vaikka kielimuuri voitaisiinkin ylittää, niin jäljelle jää byrokratian kankeus. Seppo Ivalahti arvosteli psykologian laitosta joustamattomuudesta opiskelijoiden erilaisuuden edessä. Sielutieteilijät vaalivat hänen mukaansa liikaa viileän neutraalisuuden ihannetta. Yksilöllisyys ei laitoksella pääse esiin. Ryhmätyönä tehtäviä projektigraduja suositaan enemmän kuin yksilögraduja. Ivalahti kiitteli viimekeväistä Sauli Ruuskasen Jylkkäriin kirjoittamaa juttua "Pink Clubin kasvot". Sen myötä on hänen mukaan homomyönteisyys lisääntynyt yliopistolla. Heille, jotka ovat ihmetelleet sitä, miksi oma homoutensa tai lestooutensa pitää huutaa julki, vastasi Ivalahti, että seksuaalisesti poikkeavalle on loukkaus, jos häntä pidetään tavallisena heterona. Alvar Aalto unohti liikuntavammaiset Arja-Liisa Linnasalo kiteytti vammaisena olemisen seuraavasti: "Vammaisen on tavallista vaikeampaa ja tärkeämpää olla sellainen kuin on ja oppia elämään yhdessä muiden kanssa. Lisäksi vammaisen pitää oppia hyväksymään heikkous itsessään." Linnasalon mukaan "hallinnon tulisi ottaa sopeutumisen taakka itselleen heikommalta". Käytännössä, arkipäivän tilanteissa yliopisto ei tule kovinkaan paljon vastaan vammaista. Kaiteita on tosin vammaisopiskelijoiden pyynnöstä saatu hankaliin paikkoihin. Liikuntavammaisen kulkua kampuksella haittaavat arkkitehtoniset arvot. Yliopiston päärakennus on siinä määrin pyhä paikka, ettei ole annettu oikeutta rakentaa vammaishissiä sen sisään. Vasta nyt on saatu lupa tehdä liikuntatieteelliseen tiedekuntaan hissi liikuntavammaisten avuksi. Jähmetetäänkö Aallon aikaansaannokset monumenteiksi niiden jokapäiväisten käyttäjien viihtyvyyden kustannuksella? Sietämisestä puolustamiseen Vararehtori Kannas ei halunnut provosoitua muiden keskustelijoiden hallintoa kohti heittämästä kritiikistä: "Suvaitsemattomuus on ilmiönä yliopiston hallinnon ulkopuolella. Suvaitsevaisuus lähtee ihmisen sisältä. Hallinnon ukaaseilla ei voida kuin vauhdittaa moninaisuuden arvostusta lisääviä prosesseja." Näin ollen hallinto sinällään on neutraali erilaisuutta kohtaan. Mutta toisaalta se on koneistona säädetty toimimaan normaaliuden ehdoilla. Riippuu siis hallinnon parissa toimivista ihmisistä, miten he ottavat huomioon maailman rujon polyfonian, sen etteivät kaikki ole keskitien tamppaajia. "Erilaisuus tulee nähdä mahdollisuutena ja voimavarana. Jokaisella on oikeus tulla itsensä näköiseksi", Kannas pohti. HYVÄN OLON LUKUVUOSI JATKAA VUOROVAIKUTUSVIIKOLLA Marraskuussa Hyvän Olon lukuvuotta jatketaan vuorovaikutuksen merkiessä. Viikolla 46 (14-17. 1 1.) on tarjolla "sosiaalisten taitojen"-kurssi, seuratanssikurssi ja iltamat, jossa esiintyy kunnon tassimusiikkia soittava bändi. Teemaan liittyen järjestetään marraskuun lopulla myös käytösja etikettikurssi sekä leikkipeli-ilta. (Katso tarkemmin ilmoituksesta toisaalla lehdessä.) Mistä sitten Lokakuun Oma tapa elää, opiskella ja liikkua -teemalla alkaneessa Hyvä olo -projektissa on kyse? Tarkoituksena on, että ylioppilaskunta toteuttaa kuluvan vuoden toimintaansa teemalla Hyvän olon lukuvuosi. Aiheen ympärille on kehitelty tapahtumakalenterin luonteinen, koko lukuvuoden kestävä kampanja. Entä sitten jatko? Joulukuun teemana on rentoutus, tammikuussa jatketaan kuntoutuksella ja helmikuussa pohdiskellaan näillä näkymin etiikkaa. Projekti kehittyy koko ajan eli uusia ideoita otetaan vastaan. Asiasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä ylioppilaskuntaan (p. 607 221), joko Tarja Mäki-puntoon tai Tapio Huttulaan. Heiltä saa myös lisätietoja asiasta. Projektissa ovat ylioppilaskunnan lisäksi mukana myös yliopistoliikunta, Terveys ry, Opiskelijoiden liikuntaliitto sekä YTHS:n terveyskasvatustyöryhmä. Periaatteena on, että ideat ja voimat yhdistämällä yksittäisistä tapahtumista saadaan näkyvämpiä ja toimivampia kokonaisuuksia. Jo lokakuun tapahtuma osoitti, että projekti toimii. Mutta miten saadaan erilaisuuden arvot hyödynnettyä? Loppupuheenvuorossa Pekka Linna toivoi yhteistyön lisäämistä ja irrottautumista kommunikoinnin jähmettävästä yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden välisestä "hidalgorenki" -suhteesta. Myös Arja-Liisa Linnasalo painotti yhteisöllisyyden merkitystä. "Voisiko erilaisuus yhdistää ihmisiä", hän kysyi. Kannas vaati Linnasalon tavoin selvempää paneutumista vammaisten ongelmiin. Hän ehdotti myös ulkomaalaisopiskelijoille edustusta yliopiston hallintoon, jotta heidän äänensä tulisi paremmin kuuluviin. Kannaksen mielestä opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita tulisi tukea laitoskohtaisesti. Linna halusi, että erilaisuutta puolustettaisiin konkreettisesti. Hän kiitteli rehtori Aino Sallista rasismin vastaisesta toiminnasta syksyisen Arctia-jupakan yhteydessä. Rehtori otti nimittäin henkilökohtaisesti yhteyttä Arctia-hotellin johtajaan, kun epäiltiin että hotellin yökerhossa syrjitään mustaihoisia. Linna toivoi yliopiston taholta lisää tällaisia erilaisuutta puolustavia kannanottoja. teksti: Risto Heikkinen piirros: Antti Sarja Keskustelutilaisuuden päätteeksi vararehtori Lasse Kannakselle luovutettiin ympäristövaliokunnan korjaama polkupyörä, rekisterinumeroltaan JY 2. Päivä jatkui Oma tapa elää -teemabileillä Rentukassa. Yleisöä kertyi paikalle mukavasti ja se nautti laadukkaasta ohjelmasta. Ensimmäisenä lauteille nousivat Yövieraat, eli Antti Lanttu ja Timo-Lauri Hyytiäinen, esittämällä Rosa Liksomin novelleihin pohjautuvan näytelmän "Kuolakko täälä vaijossaki muuala ". Illan musiikista vastasi monipuolinen Ylärekisteriorkesteri. Tarjolla oli myös nauruhermoja kutitellut multimediataideryhmä Transparentsin diaesitys. Opintoja tiedevaliokunnan Oma tapa elää oma tapa opiskella -kirjoituskilpailu jatkuu marraskuun loppuun. Lisätietoja siitä antaa kopo-sihteeri Petri Vähäkangas (p. 617 297).
1 2 K I R J A T Leena Krohn: Älä lue tätä kirjaa. Kuvittanut Irina Krohn. WSOY 1994. Älä lue tätä kritiikkiä KERTOMUKSIA KESKENKASVUISILLE Älä lue tätä kirjaa -teos sisältää kuusi kertomusta. Aiheet seikkailevat kaukana mielikuvitusmaailmassa ja lähellä arkea. "Setä Ajanvoittaja" matkustaa tietysti ajassa. "Peruna on esine" taas kertoo miehestä, joka on kyllästynyt kaupan rupisiin ja vihreisiin perunoihin ja yrittää valmistaa itse perunansa. Ajasta ja paikasta huolimatta jutut käsittelevät ihmisen ikuisia ja ajankohtaisia kysymyksiä: kateutta, kaipuuta... Syytä etsitään vaikka maaseudun autioitumiseen. Leena Krohnin ääni on lempeä ja surumielinen, mutta myös hallitseva ja kommentoiva. Ongelmana on muoto. Kertomukset liikkuvat sadun ja n o v e l l i n m a i l l a . Muotona risteytys olisi mielenkiintoinen, mutta silloin pitäisi yltää molempiin. Älä lue tätä kirjaa jää sadun ja novellin väliin. On kuin novellit olisi väännetty sadun muotoon. Kirjassa on kiehtovia palasia sadun maailmasta, mutta palaset jäävät hajanaisiksi. Toisaalta Krohn selittää liikaa, eikä teksti pysy terävänä. Krohn kirjoittaa vaikeaakin filosofiaa ja pitkälle pohdittuja ajatuksia. Mutta hän ei anna ajatusten selittää itseään tapahtumien ja henkilöiden kautta. Keskenkasvuiseenkin pitäisi luottaa. Tekstin takana näkyy vakava aikuinen, vaikka se on yrittänyt pudottautua lapsen sisään. Kieli ei sulaudu maailmaan, se hyppii silmille. Kirjassa on kiehtovia palasia sadun maailmasta, mutta palaset jäävät hajanaisiksi. Toisaalta Krohn selittää liikaa, eikä teksti pysy terävänä. Krohn yrittää luoda sanoilla hauskaa. Huumori ja jännitteet syntyvät jännitteistä ja ihmisistä, ei sanoista, sen keskenkasvuinenkin ymmärtää. Kun rouva katsoo Pirteitä ja terveitä, vitsi on vanha jo syntyessään. Ja väliu lä dialogi tuntuu kankeammalta kuin Pirteissä ja terveissä. Kirjan voima on aiheissa. Ne ovat valtavia, pieniä, koskettavia. Ketäpä ei kiinnostaisi mnemonisti, muistitaiteilija. Tai kirja, jonka sisällä on äärettömyys. Parhaimmillaan Krohn on "Huvipuiston joulukuussa", joka kertoo liikoja selittelemättä Vekkulassa asuvasta maisterista. Kirja vain kaipaisi laajennusta kokonaiseksi satumaaksi tai tiivistämistä terhakoiksi kertomuksiksi, jotka kertovat vähemmän ja samalla enemmän. Se ehkä olisi saanut odottaa kirjailijan pöydällä jonkin aikaa. Kuitenkin Krohnin ystäville kirja lienee mieleinen. Muutkin tarttuvat siihen mainion nimen takia: " — jokainen joka näkee sennimisen kirjan, ehdottomasti ottaa sen käteensä ja alkaa selailla sitä. Mutta ehkä hän panee kirjan pois parin ensimmäisen sivun jälkeen ihan niin kuin minäkin, sillä se on todella ikävystyttävä kirja." Itseironiaako! Esimerkiksi Teuvo Pakkala pystyy kirjoittamaan novellin lapsesta niin, että se on luontevaa sekä lapsesta että aikuisesta. VILLE RAUVOLA KESKUSTELUA Mikä ihmeen as u kas neuvos to ? Ylioppilaskylän asukasneuvostovaali on nostanut esiin seikkoja, joista ehdokkailla sen paremmin kuin asukkaillakaan ei tunnu olevan täsmällistä tietoa. Jotta olisi mahdollista äänestää tiedon, eikä tuttavuuden perusteella, haluan selventää joitakin kylään liittyviä seikkoja. Asukasvalinnasta päättää erillinen asukkaidenottolautakunta, ei kylän asukasneuvosto. Asukkaidenottolautakuntaan kuuluu viisi edustajiston valitsemaa jäsentä varajäsenineen sekä sosiaalisihteeri ja ylioppilaskylän isännöitsijä, joka toimii myös lautakunnan sihteerinä. Asukasvalinnoissa noudatetaan asuntohallituksen antamia ohjeita. Apuna käytetään lautakunnan hyväksymää tietokoneohjelmaa. Lisäksi lautakunta voi tarvittaessa käyttää tapauskohtaista harkintaa. Tällöin kyseessä on esim. vammainen tai vaikeasti allerginen hakija. Samat ohjeet pätevät mahdollisuuksien mukaan myös ulkomaalaisopiskelijoiden valinnassa. Ryhmänä asuntoa hakeviin sovelletaan asukkaidenottolautakunnan antamia erillisohjeita. Kylän ulkopuolella asuvat opiskelijat voivat hakea asuntoa syyskuun alusta helmikuun loppuun. Tämän jälkeen vapautuvat asunnot varataan seuraavan syksyn uusille opiskelijoille siten, että nämä asunnot vuokrataan määräaikaisilla sopimuksilla enintään elokuun loppuun. Uusille opiskelijoille järjestetään erillinen haku elokuussa. Koko vuoden ajan toimii sisäinen jonotuslista, jonka kautta asukkaat voivat hakea siirtoa asunnosta toiseen. Asukkaidenottolautakunta antaa ohjeet myös sisäisen jonotuslistan ylläpidosta. Jonotuslistan periaatteena on, että kaikki asukassukupolvet joutuvat odottamaan yksiöihin pääsyä yhtä kauan. Tasa-arvoon pyritään asettamalla jonossa etusijalle ne asukkaat, jotka ovat opiskelleet kauimmin. Ylioppilaskylässä on oma puhelinkeskus, joka mahdollistaa mm. ilmaiset puhelut ja modeemiyhteydet ylioppilaskylän sisällä sekä kylästä yliopistolle. Puhelinkeskuksessa on oheislaitteita, joiden avulla asukkaille voidaan toimittaa alanumerokohtainen puheluerittely. Aiemmin kaupunki edellytti, että puhelinkeskuksen toiminta rahoitetaan puhelintuotoilla. Vaikka kaupungin valvonta on höllentynyt, asukasneuvosto on pitänyt oikeudenmukaisena, että puhelimenkäyttäjät maksavat puhelinkeskuksen ylläpidon ja hankinnasta aikoinaan aiheutuneet pääomakulut. Rahoitus saadaan siis yhä kaukopuheluista perittävästä lisätaksasta. Lisätaksalla rahoitetaan ainoastaan puhelinkeskuksesta aiheutuvia kuluja. Jos lisätaksasta luovuttaisiin, olisivat vuokrankorotukset ainoa mahdollinen rahoituskeino. Vuoden alusta lähtien kaukopuhelujen hinnat ovat alentuneet. Alennukset toteutetaan siten, että sykäyksen hinta pysyy entisellään, mutta sykäysten väli pitenee. Koska ylioppilaskylän "välistäveto" on osa sykäyshintaa, on sykäysmäärän väheneminen johtanut myös kylän saamien tuottojen vähenemiseen. Tämä on ongelmallista, sillä vanhenevan puhelinkeskuksen hoito on yhä kalliimpaa. Koska puhelinkeskukseen on investoitu runsaasti viime aikoina, toiminnasta luopuminen olisi rahan kaivoon heittämistä. Ikuisuuskysymyksenä asukasneuvostossa on vuodesta toiseen kaapeli-TV:n hankinta. Toistaiseksi hankinnasta on luovuttu, sillä kustannukset jakautuvat kaikille asukkaille siitä huolimatta katsooko vai ei. Toinen epäkohta kustannusten jakamisessa koskee varsinkin perheellisiä. Asuntohallituksen antamien ohjeiden mukaan kaapeli-TV:n kustannukset on jaettava tasaisesti neliövuokriin. Tämä aiheuttaisi suurimpien asuntojen roiman vuokrannousun. Nykyinenkin asukasneuvosto on pohtinut kysymystä ja päätynyt jälleen kerran pyytämään kustannusarviota. Asia tulee seuraavan kerran käsittelyyn ensi vuoden puolella. Asukasneuvosto on vuoden 1995 budjettia käsitellessään tehnyt päätöksen saunamaksun ja puhelinkonevuokran poistamisesta. Asukkaan kannalta tämä merkitsee sitä. että vuokrakuitin loppusumma pysyy samana, mutta nyt koko summalle saa asumistukea. Lopullisen sanan asiasta sanoo edustajisto, jolla on päätäntävalta kaikkiin kylän asioihin. Yleensä edustajisto kuitenkin luottaa asukkaiden asiantuntemukseen. Asukasneuvosto pyrkii kaikissa päätöksissään mahdollisimman suureen oikeudenmukaisuuteen. Valituksi tultuaan ehdokkaat yleensä huomaavat, että oma etu ei aina ole kaikkien asukkaiden etu. Äänestämällä 9.11. voit vaikuttaa. Annastiina Puolakka asukasneuvoston pj. Kumman Luja Kiitos, avaimien palauttajalle! Hei Sinä ihana ihminen, joka palautit Rentukan edestä löytämäsi avaimet asukastoimistoon 18.10. Teit avaimien omistajasta maailman onnellisimman ja yli 600 suomen markaa rikkaamman ihmisen. Et ollut jättänyt tietoja itsestäsi asukastoimistoon, joten haluan välittää kiitokseni Jylkkärin kautta: kiitos! Avaimien haltija
1 3 Sanansa mittainen Ojala? JYY:n nykyisen hallituksen mielestä pysäköinnin kampuksella tulee olla ilmaista. Monien grönionilaisten mielestä on väärin, että yhteiskunta kustantaa autonsäilytyspaikat varakkaille, samaan aikaan kun esimerkiksi terveydenhuolto on pääosin maksullista. V i i m e k e v ä t t a l v e n a JYY:n hallituksen puheenjohtajalta Pekka Ojalalta (Pörssi & Dumppi) tivattiin edustajistossa, kuinka kampusalueen pysäköinnin järkeistäminen on edennyt ja kuinka se mahdollisesti jatkossa etenisi JYY:n johtohan voisi virkamiesteitse edistää asiaa huomattavasti. TMWloinhan ehdotettiin, että edu^ifajjsto velvoittaa Ojalan r a p o ^ o i m a a n ai _ heesta kevään k u , ^ u e s s a Ojala piti moista ehdotu^ ta henkilökohtaisena loukkauksena ja vannoi ja vakuutti, että hän kyllä varmasti muistaa kertoa asian etenemisestä/etenemättömyydestä ilman kirjallista velvoitetta. Hänen mielestään "hallituksen puheenjohtajan velvollisuus on informoida edustajistoa tässäkin asiassa, koska edustajisto niin haluaa". No, kevät tuli ja kesä meni, raportointia ei kuulunut. Eikä ole kuulunut tähän päivään mennessä. Miten on, puheenjohtaja Ojala, mikä on sanasi mitta? Vaikka mielestäsi iso osa kampuksesta on varattava autoilijoille ilmaiseksi, niin miksi et ole ottanut asiaa edustajistossa esille? Onko puolustuksesi jälleen kerran, ettei ole ollut mitään raportoitavaa? Aki Sinkkonen grönioni Ja Ojala vastaa... Aki Sinkkonen moittii allekirjoittanutta tehtäviensä hoitamatta jättämisestä ja esittää moitteensa tueksi erinäisiä väitteitä ja oletuksia. Itse kirjoitus ei mielestäni ansaitse sen suurempaa kommentointia. Sinkkosen tekstin sävy puhukoon puolestaan. Kirjoituksessa on kuitenkin pari asiavirhettä, jotka katson asialliseksi oikaista. Ensinnäkin Sinkkonen väittää, että JYY:n hallitus kannattaa ilmaista pysäköintiä kampuksella. Tämä ei pidä paikkaansa. Koska Sinkkonen näin väittää, täytyisi olla myös jonkinlaisia todisteita väitteensä tueksi. Tästä asiasta, niinkuin monesta muustakin, on eri hallituksen jäsenillä hyvinkin toisistaan eriävät mielipiteet, jopa päinvastaiset. Toinen selkeä asiavirhe koskee edustajistossa kevättalvella käytyä keskustelua. Sinkkosen kirjoitus antaa ymmärtää, että ko. keskustelun pääpaino olisi ollut kampusalueen pysäköinnissä, mikä ei pidä paikkaansa. Keskustelu koski yliopistolla työskennellyttä hallintotyöryhmää, jonka opiskelijajäsenenä tuolloin toiniin. Edustajisto halusi minun raportoivan työryhmän etenemisestä ja tässä kohdin toivottiin edustajiston pöytäkirjaan merkintää siitä, että minulla on tällainen raportointivelvollisuus. Voimakas reagointini pöytäkirjamerkintään ko. kokouksessa johtui siitä, että tällainen merkintä tulkitaan yleisesti moitteeksi siitä, etten joko ole hoitanut velvollisuuksiani tai etten niitä aikonutkaan hoitaa. Tämän kaltaiseen moitteeseen ei ollut silloin eikä ole nytkään mitään syytä. Hoidin raportointini työryhmän työskentelystä normaalilla tavalla. Työryhmän kirjallinen raportti on jo annettu ja ylioppilaskuntakin on siihen oman lausuntonsa antanut. Pekka Ojala Pörssi&Dumppi Opiskelusi kysymykseen on vastaus: Kanada (tai USA) Jyväskylän yliopisto on julistanut haettaviksi viisi opiskelupaikkaa Albertan yliopistossa 1995-96. Yliopisto myöntää Aiheitaan lähtijöille kymppitonnin stipendin, eikä opiskelijoiden tarvitse maksaa Albertan lukukausimaksuja. Tarjolla on myös 1-5 ISEP-opiskelijavaihdon paikkaa USA:ssa 1995-96. Vaihtokohteen voi valita yli sadasta amerikkalaisesta korkeakoulusta. Yliopisto maksaa lähtijöille kymppitonnin stipendin, mutta opiskelija joutuu puolestaan maksamaan 28 000 markkaa kotiyliopistoon. Näin opiskelija vapautuu vaihtoyliopiston lukukausimaksuista. Vapaamuotoiset koneella kirjoitetut hakemukset, opintorekisteriote ja alustava opintosuunnitelma kv. asian opintosihteerille 16.12.1994 mennessä. Lisätietoja saa kv.asian opintosihteeriltä hallintorakennuksen toisesta kerroksesta, huone 21 tai puh. 601 069. O P I S K E L I J A N O N N E K S I KAIKKI V A R A S T O S S A OLEVAT BAMBUVERHOT PAPERILASKOSKAIHTIMET A l f i / • KANGASLASKOSKAIHTIMET 25% IPUTEH*! I IvU I n < • i J Y V Ä S K Y L Ä N K A I H D I N Kauppatotud AVOINNA MAPE 10-17 LA 9-13 S U O J A O Y P ' 6Z] ' ° ö TÄLLÄ KUPONGILLA TAI OPISKELIJA KORTILLA MINNA f f 1AAILMA l i i lARKKINAT JOK* TOINEN VIIKKO JYViSKYlXN YUOPPIUSLEHDESSl Q MYYDÄÄN G OSTETAAN Q VUOKRATAAN G SEKALAISET VAIN l O M K / R I V I 1. täytä kampuksella löytyvä llmolstudomak* 1. toimita s* ylioppjlaskaaaaa k«>kuclolmisloon s ylieppilaftalelU (ruokala Ilokiven roktnnu») 3. varaa laiaraaa: ilmoilukian hinla 10 mk/rivi = RRAUTAA !!! NIRVANA UNPLUGGED IN NEW YORK DANZIG a B L A C K C R O V V E S A M O R I C A CD:t 1 9 , 9 kpl P.S. MYÖS KASSUNA FAZER MUSIC T O R I K E S K U S • J Y V Ä S K Y L Ä P U H EL I N M I « 2 92 1 \ KAISU (108) HEIKKILÄ S Yht., Demariopiskelijat PERINTEISESTI PRO GRADUT EDULLISESTI NOPEASTI K H A ! NSITOMO Rihto Ky Alasinkätu 1-3, 40320 JYVÄSKYLÄ, P. (941)676 350 I7OWNU KE-TO 2.-3.11. GUITAR SLINGERS TO 10.11. KINGSTON WALL ELÄVÄÄ MUSAA JOKA VIIKKO Asemakatu 7. P. 618 116 / ~ x SUSANNA ts~\ MINNA (109) HUOVINEN 1(112) LEHTONEN S Yht., Demariopiskelijat • >• Hum., Demariopiskelijai Demariopiskelijat HUOM TULE TUTUSTUMAAN HYVIÄ TARJOUKSIA S ^ Suoraan Pariisin messuilta krokqtiilipintainen K E N K Ä A I T T A snss/ LISÄKSI JATKUVA OPISKELIJA-ALE-10% T I E T O K O N E I D E N JA KIRJOITTIMIEN H U O L T O PP-DATA Puh. 941-616 722 Vapaudenk. 16 (Vaasank. kulma) SILMÄLÄÄKÄRIT J U H A N I J U K A N T U P A ESA JAAIMIO p . 2 1 4 *UM jyväskylän Silmälääkäriasema Oy Väinönkatu 9,40100 Jyväskylä Puh. 214 444 HIUSASIOISSA SINUA PALVELEE KOflTE POHJAN PARTURI Isännäntie 1 407 40 Jyväskylä Puh. (941) 252 415 AVOINNA: Ma-Pe 9-18 La Suljettu Käytä hyödyksesi kanta-asiakas korttimme Nyt on edullinen aika hankkia • L U O K K A P A I D A T k a u t t a m m e • c o l l e g e p u s e r o t • T-paidat • h i i p p a r i t • oloasut k o t i m a i s t a k o r k e a l u o k k a i s t a TARRA PAITA OY Vaasankatu 10. P. 215 384 H A P P Y T I M E PE k l o 21-22 • SÄÄSTÖKEKKi 12,LA 26.11. SILICON SALLY trio Marraskuun alusta lauantain Happy Time Exrrana jälleen klo 21 -22 SAASTOKEKKI 12,Vaasankatu 21 pih. 615 564 • piEä 7 Ä »party tnacto I U f " Z J l J Y Y : n EDUSTAJISTON VAALIEN VAALITENTTI 8.11. MAGNA CHARTA JÄRJESTÄÄ HALLOWEEN-BILEET 12.11. RYHMÄ TÄMÄ ESITTÄÄ KASEVA-ILLAN J 2 J L COUNTRY-ROCK ILTA, Erik Hokkanen, Texas 29.11. RADIKAALIT järjestävät PIKKUJOULUT SLLLSOSIAALIALAN OPPILAITOS järjestää ö J "SOSIAALIBILEET f^CKti Kortepohjap. 607 212 KESKIVIIKKOISIN BÄNDI-ILLAT • HAPPY TIME EXTRA klo 21-22 •f SÄÄSTÖKEKKI 1 2 , GLADSTONECLUB
14 H Y V Ä N O L O N L U K U V U O S i M A R R A S K U U ma 14.11. klo 17-20 Sosiaalisten taitojen ilta vetäjä Jorma Myllärinen A 012 ti 15.11. & ke 16.11. klo 18-20 Lavatanssikurssi H313* to 17.11. klo 19 Ohjelmalliset iltamat Vanha Juhlasali* ma 21.11. klo 16.30-18 Intensiivinen etikettikurssi vetäjänä Outi Riihimäki Ylioppilastalo (ks. mainos toisaalta lehdessä) ke 30.11. klo 18-20 Leikkipeli-ilta vetäjä Olli Voutilainen Liikunnan rytmiikkasali * tapahtumapaikat saattavat muuttua. Seuraa ruutuinfoa ja muuta ilmoittelua. Lisäksi mahdollisuus tutustua ilmaiseksi yliopistoliikunnan lajeihin. Tiedot ruutujnfosta. JYLKKARIN AVUSTAJAPALAVERI TORSTAINA 3 . 1 1 . KLO 15 TOIMITUKSESSA. TERVETULOA! VIIHTYISÄ HENKILÖKUNNAN JA OPISKELIJOIDEN LOUNASJA KAHVIPAIKKA TULE NAUTTIMAAN KAMPUS-LOUNAS PÄÄRAKENNUS p. (60) 3901 LIIKUNTA 3902 KIRJASTO 3903 MUSICA 3904 TERVETULOA! • • JYLKKARI Jyväskylän yliopiston JYLKKARI@JYLKJYU. ylioppilaskunnan julkaisu FL Älä lähetä kiireellistä Päätoimittaja postia sähköpostin kautJouni Vauhkonen 617 ta, koska se tarkastetaan 288 vain kerran kahdessa viiToimittaja kossa dead-line -päivänä. Marko Pulkkinen 617 288 Ilmoitukset Ilmoitushinnat: tekstissä toiminimi Martti Mikko4.00 mk/ppm, takasivu nen p. 215 011 (työ), 4.70 mk/ppm, määrä3721 363 (koti), 949-642 paikkalisä 0.65 mk/ppm, 533 (auto) värilisä 600 mk/netto, Ylioppilaslehden valtaetusivu 5.70 myydään aikunnallinen ilmoitusnoastaan koko sivu tai ilmyynti moitusmyyntipaikka 1 Pirunnyrkki Oy, p. 921000 mk 2331 222 Jylkkäri ei ole arvonlisäTaloudenhoitaja ja toimisverollinen, joten hintoitosihteeri Paula Rouhiaihin ei lisätä veroa. nen p. 607 226 Toimitus ja ilmoitukset: Painopaikka: Lehtisepät Jyväskylän ylioppilastalo, Oy, Pieksämäki Keskussairaalanne 2, p. 958-723 4212 40600 Jyväskylä Tilaushinnat: koko vuosi Ilmestyy yliopiston luku150 markkaa, kausien aikana joka toinen puoli vuotta 75 markkaa viikko, noin 15 kertaa Postisiirtotili TA 695 vuodessa 758 Sähköpostia lähetät VAXOsoitteenmuutokset toi4000 -koneen (koneen kutmitukseen ja keskustoisumanimi JYLK) sisällä mistoon ISSN 0356osoitteella JYLKKARI. 7362 Jylkkärin koko intemetYlioppilaskunnan fax osoite muista tietokoneista 941 213 810 on SOSIAALIVALIOKUNTA Valiokunta kokoontuu maanantaina 7.11. klo 14 sihteereiden huoneessa (huom. ajankohta). Vierailu avoimen yliopiston pakeille Tourulaan siirtynee myöhempään ajankohtaan. Kokouksen asialistalla ovat ainakin HYVÄ OLO -teeman vuorovaikutusviikon (viikko 46) tapahtumat ja niiden järjestelyt. Lisäksi pohdimme AIDS -tukipäivän konserttia 1.12.1994. Opiskelijoiden palveleva puhelin ei toteudu ainakaan kaavaillussa muodossa, kiinnostus asiaan ei ollut riittävää. Tilanteesta tarkemmin kokouksessa. Lopuksi vielä suuri kiitos kaikille niille, jotka osallistuivat EUpaneelin ja lokakuun HYVÄ OLO -teeman Oma tapa elää, opiskella ja liikkua järjestelyihin. Hommahan taisi skulata. Kiitos myös verenluovutuksessa töissä olleille. LIIKUNTA VALIOKUNTA Valiokunta kokoontuu muistelemaan OLL:n liittokokousta ja muuten jutustelemaan to 10.11. klo 17 Soluville. Kokouksen jälkeen toimintavuorokauden suunnittelupalaveri. 4.11. klo 10 OLL-liittokokouspalaveri yo-talolla 5.-6.11. OLL:n liittokokous Hyvinkäällä 7.11. klo 16 ainejärjestöjen liikuntavastaavien tapaaminen, paikkana L 212. 8.11. urheilutietokilpailu Lillukassa klo 19. (Ks. tämä lehti) 12.-13.11. opiskelijoiden SM-salibandy. Lisätietoja Pasilta p. 607 879. 24.-25.11. toimintavuorokausi (ks. seuraava Jylkkäri) 26.n..iqpiskelijoiden SM-judo, Helsinki 30.11. leikScipeli-ilta (ks. seuraava Jylkkäri) HYVÄOLO-pixiqjektiin liittyvästä liikuntaohjelmasta tietoa toisaalla tässä lehdessä OLLliiga joukkue harjoittelee perjantaisin 13.45-15 Hippoksen isossa hallissa. Yhteyshenkilö jlukka Vierimaa, p.643 246. Opiskelijoiden liikuntaliitto ylläputää LAJIREKISTERIÄ, eli tiedostoa erilaisten lajien harrastajien yhteyshenkilöistä. Jos haluat lajisi tapahtumista suoraan tietoa itseillesi ja ryhmällesi, ilmoita yhteystietosi OLL:oon (90-718 522). Lisätietoja: Tarja Mäki-Punnolta, p. 607 221/ 612 793. KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN VALIOKOKUNTA International sub-committee Kokous ma 21.11. klo 18.30 ylioppilastalolla. Meeting 21.11 6.30 pm at the student house. OPINTOJA TIEDEVALIOKUNTA Seuraava kokous torstaina 10.11. klo 17.00 lähtien yo-talolla. Hallinnon opiskelijajäsenten koulutusta ja avoimeen yliopistoon vierailua valmisteleva työryhmä kokoontuu maanantaina 7.11. klo 16.00 lähtien yo-talolla. Mukaan mahtuu vielä! Tervetuloa Sari & Petri YLIOPPILASKYLAN VAPAAAIKATOIMIKUNTA 1) Maailmanmusiikki-illat jatkuvat: ERIK HOKKANEN saapuu torstaina 17.11. Texasista saakka levittämään juurirokin ilosanomaa ravintola Rentukkaan. Mukanaan hänellä on suomalaisista kansanmusiikin ammattilaisista koostuva Lumisudet-yhtye, johon kuuluvat Arto Järvelä, Petri Hakala ja Tapani Varis. Liput tilaisuuteen maksavat 20 mk. Maailmalla Hokkanen on tunnettu viuluja kitaravirtuoosina sekä intensiivisestä esiintymisestä. 2) Livemusiikkia on luvassa myös joulukuun ensimmäisenä päivänä Rentukassa, kun joulupukin kiireinen reki viivähtää • koko kylän yhteisissä pikkujouluissa. Rokin ohella läsnäolijoille tarjotaan pienet paketit. 3) D-talon videohuoneen elokuvat: su 6.11. Free Willy (klo 13), ti 8.11. Star Trek, ti 15.11. Kokki, varas, vaimoja rakastaja, ti 22.11. Star Trek. Näytännöt klo 20. Vanhoja Kummelijaksoja ke 23.11. klo 19-23. 4) Kirpputori Lillukassa su 20.11. klo 13 alkaen. Varaa ilmainen myyntipöytä vapaa-aikasihteeriltä. Tarjolla myös kylän poistotavaraa ja päiväkahvit. 5) KUULUTUS ATELJEEN KÄYTTÄJILLE! E-talon yläkerran ateljeeta käyttäneiden on käytävä järjestämässä tilaan jättämänsä tavarat huomattavasti pienempään tilaan tai vielä mieluummin siirrettävä suurin osa niistä pois ma 14.11. mennessä. Sen jälkeen levällään olevat tavarat siirretään muualle. Yhteinen tila ei ole kaatopaikka eikä tolkuton sotku tilataidetta! 6) Shakkikerho O-talon alakerrassa ke klo 18, maalauspiiri sunnuntaisin. tgffr JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASTEATTERI RY Syksy etenee väistämättä ja syksyn mukana myös meidän draamavetoinen Saide. Pikkujoulukabaree on jo löytänyt muotonsa ja sen myynti on Mhtenyt hurjaan nousuun. Jos joku vielä etsii pikkujouluihinsa ohjiftlmaa, ota yhteys Taavi Horilaan, puh. 643 645. Teemme pikkurariialla ainejärjestönne tms. pikkujouluihin loisteliaan spektaakkelin. Seuraava kokous on sitten syksyn ja miksaa myös koko vuoden tärkein eli vaalikokous, jossa valitaan ensi vuölelle hallitus. Jos olet halukas vaikuttamaan ensi vuoden hallitukseni kokoonpanoon (tai jos rohkeutta riittää, lähtemään mukaan hallitutkseen), tule Punaiselle Talolle 15.11.1994 klo 17.00. RADIOTYORYHMA Kokoontuminen 9.11 klo 11 yo-talon yläkerran hallituskabinetissa. ILOKIVEN KLUBI-ILLAT:KE 2.11. KIRKA KE 9.11. MIKKO KUUSTONEN & ILE KALLIO TO 10.11. TUOMARI NURMIO SOLO + REVOLVER DUO (JIRI & HOMBRE) KE 16.11. AKI SIRKESALO KE 23.11. ALI JA ROSVOT ja CLUB GLADSTONE joka perjantai!!!
AINE.IÄRIESTÖAKTIIVI! MIKÄLI MAHDOLLISTA, TUO AEMEJÄRJESTÖILMOITUKSESI LEVYKKEELLÄ (KAIKKI YLEISIMMÄT TEKSTIOHJELMAT KÄY, VARSINKIN MACWRITEII JA PC:N WP:T, PAITSI 6.0 VERSIOT!) TAI KIRJOITA TEKSTISI TOIMITUKSEN TIETOKONEELLA. JOS KIRJOITAT VIESTISI OMALLA KONEELLASI, OTA ILMOITUKSESTASI MUKAAN PAPERILLE TULOSTETTTU VERSIO. TUOMALLA ILMOITUKSESI TOIMITUKSEEN BITTEINÄ VÄHENNÄT TOIMITUKSEN TYÖTÄr JOS TUOT ILMOITUKSESTASI PELKÄN PAPERIVERSION JOUTUU TOIMITUS K I R J O I T T A M A A J N ILMOITUKSESI UUDELLEEN, MIKÄ ON TURHAA. KuPl Kokoonnumme seuraavan kerran 9.11. Matin luona osoitteessa A 806 Kortepohja kello 18.00. Teemana OPM-asiat, joten varaudu siihen. Loppuillasta siirrymme juhlimaan veret seisauttavaa vaalivoittoa Rentukkaan. Muistakaa kaikki TK-päivä, vaikka vastuu vielä nyt onkin graafisella suunnittelijallamme. RANA RY 25 VUOTTA Taidehistorian ainejärjestö RANA ry juhlistaa neljännesvuosisataista e k s i s t e n s s i ä ä n 24.11.1994 Aalto-salilla klo 18.30 alkaen. Illan ratoksi luvassa mm. kohotettuja maljoja, runonlausuntaa, juhlaillallinen, tanssi eli hulmuavia helmoja ja kopisevia kenkiä Musican poikien tahdittamana. Paikkasi parketilla lunastat maksamalla illalliskortin hinnan 110 mk tilille K-S Op 529002-425013 4.11. mennessä, kuittiin merkitän oletko vege vai pihvinpopsija (liharuoka/kasvisruoka). Maksukuitin saa vaihdettua illalliskorttiin kyseisenä iltana A-salilla klo 18.00 alkaen. Tule todistamaan vieläkö sammakko (lat rana) jaksaa kurnuttaa ja osaavatko taidehistorioitsijat todella juhlia korrektisti. Asusuositus: Tumma puku (ks. Käytöksen kultainen kirja). Lisätietoja Heliltä p. 607 797 ja Lauralta p. 607 069. PUOLUE RY Valtio-opin ainejärjestö, Puolue ry., aloitti tänä syksynä 15. toimikautensa ja tarttui innosta puhkuen tuumasta toimeen syyskokouksessaan 19.10. kirjaamalla toimintasuunnitelmaansa seuraavaa: pääministerin tapaaminen ja eduskuntataloon tutustuminen marras-joulukuussa opintomatka keväällä esim. Uppsalaan kollegatapaaminen keväällä Tampereella -Puolue-ohjelman julkaisu yleistä sählyilyä, bileitä ja saunailtoja Valtio-opin, sosiologian ja YKP:n laitosten yhdistyessä tarkoituksena on myös aloittaa paljon hupia mukanaan tuova yhteistyö Puolue ry:n ja Fokus ry:n kesken yhteisellä saunaillalla 2.11. klo 19.00 Kirjailijatalolla. Uudet opiskelijat (ja vanhat) voivat osallistua poliittiseen juonitteluun ja tuoda uusia ideoita mukaan toimintaan seuraavan kerran 8.11. klo 18.00 Sohwilla, ainejärjestömme hallituksen kokoukset ovat avoinna kaikille. JYVÄSKYLÄN EV. LUT. OPISKELJJALÄHETYS RY Syyskokous to 17.11. klo 17.00 toimistolla Vapaudenkatu 24 B. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja esitetään yhdistyksen jäsenyyttä koskeva sääntömuutos. Tervetuloa! V A M M A I S J Ä R J E S T Ö K Y N N Y S RY:N J Y V Ä S K Y L Ä N TOIMIKUNNAN seuraava jäsenilta to 17.11.94 klo 18 alkaen Seminaarinkatu 24:ssä. Pe 16.12.94 samaan aikaan vammaisjärjestöjen yhteinen pikkujoulu ravintola Priimuksessa (os. Taulumäentie 45). Seisova pöytä, illalliskortin hinta 95 mk. Ilmoittautua tulisi jo 5.1.. mennessä Anja Sukaselle, puh. 676 216, tai Tuula Kotimäelle, puh. 618 004. NEFA Hallitus kokoontuu seuraavan kerran tiistaina, 8.11. kello 20 pj:n luona (TNT 9 D 114). Esityslistalla mm. ufo-seminaari, pikkujoulut ja herrainilta. Kokous on avoin kaikille jäsenille. Maanantaina 14.11. saamme etnologian-klubiin vieraaksemme viime vuoden kulttuuriantropologiaa Edmontonissa opiskelleen Ulla Pekkolan, joka kertoo opiskelijavaihdosta, Albertin yliopistosta, opiskelijaelämästä Kanadasta ja näyttää valokuvia. Paikkana on perinteinen Sohxvin kabinetti, ja tilaisuus alkaa kello 18. TOSINE RY. Tosine ry:n megaprojekti lähestyy kovaa vauhtia. 3.-6.11.1994 (viikolla 44) väliseksi ajaksi on tosinelaisten vieraaksi saapumassa historianopiskelijoita ympäri Eurooppaa sekä hissanopiskelijoita kaikista Suomen yliopistoista: kyseessähän on siis ISHAn (International Students of History Association) Academic Board -kokous. Kokouksessa puhutaan mm. seuraavista aiheista: handbook "Studying History in Europe, History Students Exchange Programme, Seminars in Leuven and Vienna, Mainz conference (spring 1995), Academic Projects of 1995/1996: Viennas description of the academic theme and brainstorm about activities, Academic Board -meeting in Miskolc (which will probably be held 10-12 February 1995) + normaalit hallituksen kokoukseen liittyvät asiat (mm. International Secretarianin talousraportit jne.) Samassa yhteydessä järjestetään myös HOLlin (Suomen Historianopiskelijoiden Liiton) syystapaaminen + kokous ja luvassa on myös tietoa NORD-LIV -projektista + tähän liittyvä kokous (vieraaksemme saapuu opiskelijoita Pohjoismaista aina Islantia myöten). Iltaohjelmaa seuraavasti: perjantaina alk. klo 20 sauna-partyt Vuorilammen saunalla, lauantaina alk. n. klo 20 megabileet Ilokiven yläkerrassa (tiedossa huikopalaa+boolia+"pelimannimeininkiä", musaa, ohjelmaa ym). Muistakaa myös lauantaina pidettävät hissanopiskelijoiden Sählyn SM-kilpailut. Älkääkä unohtako myöskään saunailtaa 16.11. (ke) Kiriin saunalla! Kaikki tosinelaiset ovat tervetulleita edellämainittuihin tilaisuuksiin. Lisätietoja Tosinen ilm. taululta tai numerosta 607 960 /Janne. KEHITYSMAAYHDISTYS Tervetuloa kaikki jäsenet ja muut kiinnostuneet enemmän tai vähemmän aktiivit kehitysmaayhdistyksen saunailtaan keskiviikkona 16.11. klo 18-24 Kirjailijatalolle, Seminaarinkatu 26 B. Tarkoitus on syömisen ja juomisen lomassa keskustella kaupankäynnistämme, ideologiasta ja käytännöstä. Pääasia on kuitenkin viettää hauska ilta yhdessä. Tervetuloa siis! KAMERASEURA Kokous pe 4.11. klo 14.00 Sohwin kabinetissa. Ole paikalla! Su 6.11. klo 12.00 filmikehityksen ja vedostuksen alkeiskurssi Ilokiven labrassa. Ohjaajana Annette (p. 615 052) ja Tomi (p. 645 723). Saunaja kuvienkatseluilta alustavasti ti 8.11 klo 19.00 alkaen Rune Snellmanin luona (Kekkolantie 11). Mahdollisista saunaillan ajankohdan muutoksista kokouksessa lisäinfoa. Lisätietoja: Annette p. 615 052, Virve p. 272 693 ja Marjo p. 252 413. MAGNA CHARTA Perinteisen kammottavat Halloween-naamiaisbileet tiistaina 8.11. Rentukassa alkaen klo 20. Liput: Naamioituneilta 10,ja naamioitumattomilta 15.Horror Hour klo 21-22: olut kympillä, Hellish Hour klo 24-01: Hallovveen -paukku helvetin halvalla. Parhaat puvut palkitaan kostein palkinnoin! Legendaariset monsterijatkot Lillukassa aina auringonnousuun saakka. HELLCOME! AIESEC JYVÄSKYLÄ Sähköpostikoulutus to 3.11 klo 18 MaD 205. Kokous ma 7.11. klo 18 kirjastolla (B 232). Ti 8.11 Keski-Suomen liitto esittelee firmaryhmälle Suur-Jyväskylän talousalueen tilannetta. To 10.11 klo 18 alkaen pelaamme kulttuurisimulaatiopeliä Bafä Bafä:a MattilanniemesJYVÄSKYLAN OPISKELEVAT KESKUSTALAISET (JOK) Vaalit ovat lähellä ja kampanjointi kuumimmillaan. Kuuma meno jatkuu edelleen keskiviikkona 9.11. klo 18.00 Vaalisaunan merkeissä Kortepohjan A-talon tilaussaunassa, jonka jälkeen vaalivalvojaiset Rentukassa. Kaikki vanhat ja uudet reippaasti mukaan. Lisätietoja toiminnastamme antavat Jussi Pentti p. 242 145, Jaana Ikola p. 677 773 ja Ari Miettunen p. 244 479. JYVÄSSEUDUN SETA PINK CLUB RY. Puhelinpäivystys palvelee keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 19-21, muulloin infbnauha, p. 941-3100 660. Toimisto sijaitsee Yliopistonkatu 26:ssa sisäpihalta toisessa kerroksessa, jossa kokoontuvat seuraavat ryhmät: parillisten viikkojen tiistaisin klo 19-20 transryhmä, torstaisin klo 18.30-20 kahvi-ilta, sunnuntaisin 16-18 kristillinen piiri ja ryhmä lesboja homovanhemmuudesta joka kuukauden viimeinen maanantai klo 18.00 Pinkin bileet lauantaisin 12.11. ja 10.12. klo 21.00-03.00 ravintola Ilokivessä, jossa dj ja A-oikeudet. Seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta kaikki ovat tervetulleita tutustumaan toimintaamme. PÖRSSI Kiitokset kaikille Pörssin juhlaviikkoon osallistuneille: niin vuosijuhlaan osallistuneille pörssiläisille ja kutsuvieraille muista aineyhdistyksistä kuin niille sadoille bailaajille, jotka tekivät haalaribileistä jälleen kerran ikimuistoisen tapahtuman. Poikkitieteellinen bailaus jatkuu Pörssin, liikunnan ja Pedagon yhteisissä pikkujouluissa marras-joulukuun vaihteessa. Pörssi toimii Keskisuomalaisen asiamiehenä kampuksella. Jos haluat tilata Keskisuomalaisen todella edullisesti, niin hae tilauslomake MaB-rakennuksen 3. kerroksesta. Lisätietoja toimistolta (Mae 115) tai puhelimitse 602 969. DEMARIOPISKELUAT Jyväskylän demariopiskelij öiden saunallinen kokous pidetään jännittävän vaaliodotuksen merkeissä ke 9.11.-94 alkaen klo 19 Kortepohjan B-talon tilaussaunalla. Saunakaljojen jälkeen siirryttänee vaalivalvojaisiin Rentukkaan! Yhteydenotot pj. Sari Rimmi p. 607378 ja Kaisu Heikkilä p. 608 614 DUMPPI ry Yhteinen saunailta DUMPPI, PUOLUE ja FOKUS. 2.11. klo 19.00 alkaen kirjailijatalolla. Oma pyyhe ja omat eväät mukaan. Perinteinen keilaturnaus on 7.11. klo 14.00 -15.00 keilahallissa. Opastusta saatavilla. Hyvät palkinnot ! Syyskokous ja pikkujoulut pidetään keskiviikona 23.11. ja paikkahan on tuttu Kirin sauna. Siellähän ne pikkujoulut olivat viimekin vuonna. JYTK/KOKOOMUSOPISKELIJAT Vaalit lähestyvät. Käytä ääntäsi ja tue ehdokkaitamme. Opintokerhotoiminta käynnistyy taas. Ensimmäinen kokoontuminen on Ahosen Lauran luona 10.11 klo 18.00 osoitteessa Puistokatu 27 A 28 p. 613 730. Käsittelemme erittäin tärkeitä ja ajankohtaisia asioita, joten ole paikalla, niin tiedät mitä tapahtuu. Tarjolla on myös kahvia ja pullaa. Syyskokous on 17.11 klo 18.00 piiritoimistolla osoitteessa Aatoksenkatu 8 E. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja paikalle yritetään saada joku esitelmöitsijä. Lisätietoja toiminnastamme numeroista 675 568/Mikko ja sekä 613 730/Laura. KUMMAN LUJA 1. ELOKUVAILTA su 6.11. klo 18 Kortepohjassa D-talon 9. kerroksen videohuoneessa. Leffatoiveita voi esittää Soilelle (puh. 60/7004). 2. Sääntömääräinen VUOSIKOKOUS ti 15.11. klo 19 D-talon alakerran toimistolla. 3. PIKKUJOULUT to 8.12. Ilta alkaa saunonnalla ja ruokailulla A-talon tilaussaunalla klo 18, sen jälkeen siirrymme Lillukkaan nauttimaan ohjelmasta. 4. SÄHLYÄ Ul:ssä torstaisin klo 16.3017.15. Tervetuloa mukaan myös kaikki uudet kiinnostuneet. Lisätietoja: Jouni (60/7314) ja Annastiina (60/7542). NAISRYHMÄ Kokous keskiviikkona 16.11.1994 klo 18 Sohvvilla. Suunnitellaan mm. pikkujoulua. Tervetuloa! MEPHJSTO Mephiston ke*kustelukeskiviikkojen paikka on muuttunut: kokoonnumme loppusyksyn ajan yo-talon yläkerran hallituskabinetissa. Aika on edelleen klo 20.t*> Filosofissävytteisiä keskustelujamme alustavat fähiviikkoina: 2.11 Riitta Koikkalainen: Situaatioita pie ni on kaunista filosofiassakin 9.11 Juha Tahvanainen: Kielen ja filosofian suhteesta Antiikin Kreikassa 16.11 Anne Rosenlöf: Filosofian opettamisesta 30.11 olemme kutsuneet Tampereen Aatoksen väen tänne, tästä tarkemmat tiedot lähipäivinä. Loppusyksyn ohjelmasta ja muusta epäselvästä Filosofian laitoksen ilmoitustaululta ja Tomi Turalta, puh.645573. FOKUS RY Fokus heittää löylyjä kiukaalle yhdessä Dumpin ja Puolueen kanssa Kirjailijatalon saunassa keskiviikkona 2.11.94 klo 19 alkaen. Omat saunajuomat messiin. Tiedossa tietenkin perinteitä kunnioittaen myös jatkot parhaaksi katsomassamme keskustan soittoruokalassa. Tervetuloa lauteille! Seuraavan kerran ollaan aktiivisia ja kokoustetaan maanantaina 7.11. klo 18 ravinteli Hemingway'ssa. Asiaa ainakin pikkujoulusta. Tervetuloa tännekin. Ja huhut pitävät paikkansa, Fokuksen siunattu ja kaivattu haalarimerkki on viimeinkin keskuudessamme. Jakelusta informatsioonia Fo
1 6 4 f V / / M-* a * f gp a r* a Yhä useampi opiskelija ottaa opintolainaa Y lioppilaskuntien liiton kyselyn mukaan korkeakouluopiskelijat ottavat entistä enemmän opintolainaa. Lainan nostajien määrä on kaksinkertaistunut syksyn 1992 tilanteesta: kyselyyn osallistuneista 19 prosenttia oli viime lukuvuonna turvautunut lainaan. Kyselyn 1337 vastaajasta tänä vuonna lainaa oli nostanut jo 15 prosenttia. Vastaajista 12 prosenttia ei vielä tiennyt aikooko ottaa lainaa vai ei, joten lainaa nostavien määrä saattaa nousta lufcsvuoden loppuun mennessä. Kysely toteutettiin syys-lokakuun aifcsna ympäri maata. Kyselyyn «nsallistuneista 44 prosentilla ei ollut lainkaan opintolainaa. Tyypillisimmillään opintolainaa oli 10 000 25 000 markkaa. Lainan «»ostohalukkuus nousee jonkun verran opiskeluvuosien mukana, samoin lainasaldo. Osa velkaantuneista oli hankkinut lainan jo vanhan systeemin aikana. Perheelliset olivat jossain määrin muita taipuvaisempia velkaantumaan. "Muuten ei tule toimeen" Yleisimmin mainittuja syitä jättää laina nostamatta olivat: "koska muutenkin tulee toimeen" (28 %), "koron vuoksi" (23 %), "laina on kallista" (20%) ja "koska en halua velkaantua" (10%). Myös työssäkäynti,vanhempien taloudellinen tuki, aikaisemmin kertynyt laina ja säästöt ehkäisevät lainan ottamista. Sen sijaan pelko huonosta takaisinmaksukyvystä vähentää yllättävän vähän lainan ottamista. Opintolainaa taas nostetaan pääasiassa siksi, että "muuten ei tule toimeen" (69 %). Erityisesti opintorahan riittämättömyys ilmoitettiin syyksi turvautua lainaan. Lainan nostohalukkuus näyttää painottuvan entistä enemmän jo ennestään merkittävästi velkaantuneille. SYL pelkääkin, että opiskelijajoukko jakautuu jyrkästi kahtia: huomattavasti velkaantuneisiin ja niihin, joilla ei ole lainkaan lainaa.. Takaisinmaksun ehdoista ilmoitti sopineensa vain 11 prosenttia vastanneista. Asiaa koskevaan kysymykseen vastattiin vähän, mikä saattaa kertoa, ettei tarkkoja takaisinmaksuehtoja ole edes sovittu. Opiskelijat nostavat lainaa hyvin tasaisesti eri pankkiryhmistä. Vain 4 prosenttia vastaajista oli vaihtanut pankkia saadakseen edullisempaa opintolainaa ja paremmilla ehdoilla. Toinenkin tohtoriohjelma Jyväskylän vastuulla Jatkokoulutusta koskevassa jutussa "Ensimmäinen tohtoriohjelma käynnistymässä" (Jylkkäri 12/94) oli virhe. Uutisen mukaan matematiikan ohjelma olisi ainoa Jyväskylän saama tohtoriohjelma, jonka päävastuu on täkäläisellä laitoksella. Jyväskylään on kuitenkin hyväksytty toinen ohjelma, jonka koordinointi on Englannin kielen laitoksessa. Ohjelman johtaja on professori Kari Sajavaara. Ohjelman alana on kielenoppiminen ja kielenopetus. Vuoden 1995 alussa alkavaan ohjelmaan tulee viisi uutta tutkijankoulutuspaikkaa, ja kokonaisuudessaan ohjelmassa työskentelee kahden vuoden kuluttua 20-25 tohtoriksi koulutettava. Puhkupilleistä hävisi viimeiset kappaleet Viime Jylkkärin Puhkupilli -jutusta oli tipahtanut pois kaksi viimeistä kappaletta: "Taiteelliset johtajat ovat tyytyväisiä siihen, että Puhkupillit pystyvät nykyisin soittamaan noin 50 soittajan voimin musiikkia laidasta laitaan. Taiteellisesti kunnianhimoisissa tavoitteissa on onnistuttu harjoittelun ja taitojen lisääntymisen myötä. Puhkupillit pyrkivät myös tulevaisuudessa näyttämään suuntaa uudelle suomalaiselle puhallinmusiikille esittämällä Harri Mäntysen sekä Jukka ja Markku Viitasaaren sävellyksiä ja sovituksia. " Juttu oli Sami-Pekka Ylikosken käsialaa, Puhkupillit samoin kuin kannen kuvasi Issu Mäenpää. VUOKRAAMME TIETOKONEITA Voit valita mikron PC-pöytäkon*^t a tehokkaaseen kannettavaan. Halutessasi mukaan myös oheislaitteita ja ohjelmia. SOITA T I € T "' t«mm« *i«tok»mil P. 949-546021 Ä J W 0f ki»*.*. <r. Kyiy antitta. Lämpimät TOPPASORMIKKAAT Attasea SALKKU 149: Vain tällä kupongilla E X T R A T A R J O U S f 39» Nahka RUKKASET] m i Palvelemme = Ark. 9.30-19 | La 9.30-15 iLaufetu-ta I nahka puoti I ' *s*-isk 7. p 614 « S ' >^=^ .Mr, ^aa&fca \. kerros 612 331 Palvelemme Ark. 10-18 La 10-15 KESKI-SUOMEN ATK-HUOLTO VOIONMAANKATU 26 40700 JYVÄSKYLÄ P. 941-621 666 FAX 941-621 102 POfili TIETOKONEET 486 DX2-66 486 DX2-80 486 SX 33 5900,6450,4450,KOKOONPANO: Avance Logic GL-2228 1Mb VLB, HD 340Mb, RAM 4Mb, FDD 1.44Mb, hiiri + hiirimatto, Keytronic-näppäimistö ja minitornikotelo. (486 S X 3 3 1 7 M B kiintolevyllä) Näytöt ei sis. hintaan Forefront 14" + 1 5 5 , Forefroriil15"+ 2 5 5 , •••—••—••—JYVÄSKYLÄ • • I I M H I I M H I I McDonald s tarjoaa Opiskelijakortin esittämällä H a p p y H o u r arkisin klo 20-22.00 JUUSTOHAMPURILAISATERIA Juustohampurilainen jm g n p Pienet ranskalaiset m W W • Pieni juoma g mj** (SUPERATERIÄ +5,-) Puh. 621 444 PS. McDonalds Keljo+McDrive avattu p. 3101400 TERVETULOA